1/Tammikuu 2011 (pdf, 7 Mt) - Suomen Lions

Transcription

LION
Suomen Lions-liitto r.y.
www.lions.fi
helmikuu 1/2011
Districh 201V2 Victoria
Australia invitation
The Lions of District 201V2 in Victoria, Australia extends an invitation to
Lions living outside Australia to participate in our "Operation Friendship"
Program.
The purpose of the program is to promote and encourage friendship and
understanding between Members of our International Lions Family.
Our District comprises sixty seven Clubs, spread from Melbourne over
south-western Victoria.
One Lion and his or her partner is invited to spend up to four weeks as
guests of our District. During this period all accommodation with Host Families, and travelling within our District, will be provided by V2 Lions.
Costs of travelling to and from our District, together with general expenses incurred during the visit, must be borne by the guests, and no funding
is available from either our District Administration or any Members.
A varied itinerary will be organized, with opportunities to meet many of
the Lions of the District, and every effort will be made to include any special interests of the visitors in the activities arranged by the Host Families
and their supporting Clubs.
The visiting Lion and partner will be required to attend and give a short
address at our District Convention, which will be held on November 4th,
5th and 6th, 2011. It is suggested that the intended visit commence early
to mid October for a period of four weeks and finish in November, soon after the Convention. It is also necessary for the visiting Lion to speak conversational English.
Applicants who wish to be considered for the program are asked to
complete an Application Form, and the signatures of both the applicant
and their District Governor are required.
Application Forms are available by emailing me at 2010Convention@
gmail.com . Completed applications must be returned to me by 30th April
2011. A decision will be made on the successful applicant soon after the
closing date, and all applicants will be advised accordingly.
Bob Badham
201V2 District Chairman, International Relations
Toimituksen näkökulmasta
Vuosi Haitia
T
ammikuussa tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Haitia ravisutti 7,0
Richterin asteikon maanjäristys. Eivätkä tuhot jääneet tähän. Maanjäristyksen jälkeen hyökyaallot aiheuttivat tuhoa. Viimeisimpänä tuhon täydensi kolera, joka tappoi noin 4000 ihmistä.
Vaikka kaikesta tästä on kulunut vuosi, järistyksen jälkien korjaaminen
on pahasti kesken. Lionsjärjestö voi olla ylpeä toimistaan hädän lievittämisessä niin Haitissa kuin muuallakin maailmalla. LCI:n säätiön puheenjohtaja, PIP Eberhard J. Wirfs iloitseekin, että onnettomuuksien sattuessa me
olemme ensimmäisinä auttamassa ja lähdemme viimeisinä.
Lionit ovat yhä Haitissa auttamassa. Myös suomalaisten leijonien työ
jatkuu. Haiti tarvitsee yhä apua, meidänkin apuamme. Älkäämme siis
unohtako tukea LCIF:ää, vaikka kansainvälinen huomio on laantunut.
Teemana omaishoito
Vuoden ensimmäisen lehden teemanumerona on omaishoito. Se on ajankohtainen ja tärkeä asia. Aiheen tekee ajankohtaiseksi myös se, että vuosi 2011 on Omaishoitajat ja Läheiset -liiton 20. juhlavuosi. Juhlavuoden
merkeissä on vakiotarjonnan lisäksi runsaasti omaishoitajille suunnattuja tapahtumia eri puolilla maata. Juhlavuoden teemana on ”Onneksi on
omaishoitaja”.
Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Olemassa on myös avustajatoimintaa,
joka tarkoittaa saattajapalvelua virkistys-, ja harrastustoimintaan, joita saattavat olla mm. ulkoilu, elokuvissa- ja teatterissakäynti sekä retkille osallistuminen.
Monet leijonat tekevät epäitsekästä palvelutyötään omaisten tai muiden iäkkäiden ihmisten parissa. Teemanumerossa kerrotaan helsinkiläisen
lionin työstä 94-vuotiaan sotaveteraani-isän omaishoitajana. Kiinnostavan
tekstin on kirjoittanut PDG Antti Tuomikoski.
Seattle kutsuu
Helpota yrityksesi
taloushallinnon ja
kirjapidon rutiineja.
Hanki Taksiliiton
Taksikortti.
Maksa yrityksesi
taksimatkat kätevästi
Taksiliiton Taksikortilla
Taksiliiton Taksikortti on yrityksille ja yhteisöille
tarkoitettu valtakunnallinen taksimatkojen maksuväline.
Voit valita YritysTaksikortit henkilöille, jotka käyttävät
taksia usein ja KertaTaksikortit satunnaiseen matkantekoon.
Puh. 020 7756 822 tai taksikortti@taksiliitto.fi
2 LION 1/11
Halutessasi saat jokaisesta kortilla
tehdystä matkasta ajoerittelyn,
josta selviää matkan päivämäärä,
kellonajat ja ajetut kilometrit.
Nyt on jälleen aika, jolloin päätetään kesän suuriin lionstapahtumiin osallistumisesta. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III kutsuu maailman
lionit Seattleen heinäkuun alussa nauttimaan lionien yhteenkuuluvaisuudesta. Vuosikongressin juhlapuhujana on Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Condolezza Rice, eikä mielenkiinnossa jää paljon jälkeen toisessa
täysistunnossa puhuva Bill Gates.
Suomalaisia matkaa Yhdysvaltoihin tapaamaan maailman lioneita suuri joukko. Esimerkiksi omasta klubistani on Seattleen ilmoittautunut seitsemän henkilöä. Kiinnostusta tapahtumaan on, vaikka valitettavasti emme
saaneetkaan omaa ehdokasta vielä varapresidentti vaaliin. Mutta aikamme
on mahdollisesti 2013, jolloin leijonat kokoontuvat Hampurissa. Siihen ainakin luotamme ja se olisi unelmamme täyttymys.
Mutta jo kesäkuussa tapaamme Vaasassa liiton vuosikokouksessa. Vaasalaiset klubit ovat paneutuneet järjestelyihin tunnollisesti ja saapujia
odottaa useita yllätyksiä. Kevään Lion -lehden numeroissa kerrotaan tapahtumasta enemmän.
Hyvää Uutta Lions -vuotta kaikille!
Lion
Suomi – Finland
Perustettu 20.3.1955
• JULKAISIJA
Suomen Lions-liitto ry.
Kirkonkyläntie 10
00700 HELSINKI
(09) 565 59 510
• TOIMITUS
Raimo Naumanen
Vastaava päätoimittaja
Rahusentie 9 B
70340 KUOPIO
puh. t. 017 3641 349
050 559 5784
e-mail: raimo.naumanen@lions.fi
10. helmikuuta
LION
Suomen Lions-liitto r.y.
www.lions.fi
1/2011
helmikuu 1/2011
KANNEN KUVA: Vuosi 2010 toi Suomeen valkoisen joulun. Lunta oli koko maassa ja Helsingissäkin tuskailtiin ennätysmäisten lumikinosten kanssa. Uusi vuosi 2011 jatkui samanlaisena. Kovia pakkasia seurasi muutama
leuto päivä, joiden aikana satoi jatkuvasti lunta. Keli maanteillä oli katastrofaalinen ja rautateilläkin oli vaikeuksia. Mutta luonto oli postikorttimainen, kaikkialla Suomessa. Kansikuva on lähes joulupukin maisemista,
Levin tuntureilta. Kuva lion Tuomo Tuomikoski, LC Helsinki/Hakaniemi.
Uutisaineistot:
leijonalehti@lions.fi tai
toimitus@lions.fi
Bo Lindberg
Svenskpråkig redaktör
Askvägen 11, 21600 Pargas
tel.bus. 02 215 4416
mobile 050 542 6806
fax 02 215 4967
e-mail: bo.lindberg@lions.fi
lionstidningen@lions.fi
LEO-LEHTI
Ida Ståhle
Soidintie 12 D 24,
00700 HELSINKI
puh. 050 340 6585
e-mail: leolehti@leo-clubs.fi
• TALOUS
Markus Flaaming
Kirkonkyläntie 10
00700 HELSINKI
puh. 0500 453 216
e-mail: markus.flaaming@lions.fi
• OSOITTEEN MUUTOKSET
Marja Pakkanen
puh. 09 565 59 515
e-mail: marja.pakkanen@lions.fi
• ILMOITUKSET
Veli Matti Wilska
Myynti: Media-ammattilainen Adspace Oy
Isoharjuntie 6
71800 SIILINJÄRVI
puh. 040 73 57 531
fax 09 726 1306
vmwilska@adspace.fi
Ilmoitusaineistot:
Ilmoitusaineisto on lähetettävä
sähköisesti osoitteella
vmwilska@adspace.fi tai
kirjeitse osoitteella Adspace Oy,
Isoharjuntie 6, 71800 Siilinjärvi.
Lehden vastuu ilmoituksen
julkaisemissa sattuneessa
virheessä rajoittuu ilmoituksesta
maksetun määrän palauttamiseen.
Sivuilta löydät mm:
Presidentin viesti
Kansainvälisen presidentti muistuttaa jo tässä vaiheessa, että 94.
kansainvälinen vuosikongressi on
heinäkuussa Seattlessa. Kongressi sisältää hauskanpitoa, opiskelua ja yhteyttä toisiin lioneihin viiden
päivän ajan. Scruggs sanoo, että ette koskaan tule
olemaan ylpeämpiä siitä, että olette lioneita. ..... 4
Vuosi Haitin tuhosta
Tammikuun 12. päivänä tuli kuluneeksi vuosi
siitä, kun viestit Haitin
maanjäristyksestä saapuivat. Järistyksen jälkeen tulivat tulvat ja tulvien myötä kolera. Tuhot olivat valtaisat. Leijonat ovat olleet avustustyössä ensimmäisinä ja myös viimeisinä. Apuamme odotetaan yhä
Haitissa...............................................................5
• Lion-lehti verkossa
www.lions.fi
Seattle esittelyssä
• SEURAAVAT LIONIT
Vuoden 2011 Lion -lehti
ilmestyy seuraavasti:
nro 1 10.2. (aineistopäivä 12.1.)
Vuosikongressin pitopaikka Seattle on tänään esittelyssä. Kokousasioita esitellään tarkemmin toukokuun lehdessä......... 8-9
Toimitukselle lähetetty aineisto palautetaan vain pyydettäessä. Ilmoitusaineisto
kuhunkin numeroon on jätettävä mahdollisimman hyvissä ajoin ennen lehden
viimeistä aineistopäivää.
Aikakauslehtien
Liiton jäsen
ISSN 0356-5149
NSR Hyvinkäällä
Pohjoismaiset leijonat kokoontuivat Suomen Hyvinkäälle runsas viikko sitten kehittelemään yhteisiä
asioita. Lukuisissa seminaareissa oli runsaasti osanottajia kaikista Pohjoismaista. Päivien teemana oli
nuoret....................................................... 10-11
• Paino
Ajatuksia Lions-arvoista
• TOIMITUSNEUVOSTO 2010–2011
Puheenjohtaja: PDG Ossi Kurki
LC Jyväskylä/Lohikoski (040 848 7635/
ossi.kurki@gmail.com). Jäsenet: DC Heimo
Turunen LC Oulu/Raatti (0400 385 281,
vkkmedia@vkkmedia.fi),
DC Kari Heikkilä LC Tornio/Pudas
(0400 787 459, karihei@pp.inet.fi tai
kari.heikkila@lions.fi)
Toimitusneuvostoon kuuluvat myös
kansainvälisen hallituksen viimeisin
suomalainen jäsen (PID Tapani Rahko, Lionsliiton puheenjohtaja (CC Lauri Vainio) ja pääsihteeri (PCC Markus Flaaming).
LION -lehti on Lions Clubs Internationalin virallinen julkaisu, joka julkaistaan hallituksen
luvalla 20 kielellä: englanti, espanja, japani,
ranska, ruotsi, italia, saksa, suomi, flaami,
korea, portugali, hollanti, tanska, kiina, norja, islanti, turkki, kreikka, hindi ja thai. LION
-lehti on LCI:n suomenkielinen julkaisu.
Hämeenlinnan vuosikokouksessa käynnistettiin keskustelu arvoista ja Lions-etiikasta. Tässä lehdessä aiheita pohtii syvällisesti PID Harri Ala-Kulju, joka on
Suomen ehdokkaana järjestön johtoon lähivuosien aikana. Samalla sivulla asiaa esittelee myös PDG
Markku Talvio.............................................. 12
Vaasa avautuu 1.3
Ilmoittautuminen Vaasan vuosikokoukseen alkaa
1.3.2011. Valmistelut ovat jo hyvällä mallilla ja jär-
jestäjät mainostavat tapahtumaa edulliseksi, ainutkertaiseksi, korkealaatuiseksi ja ikimuistoiseksi. He
esittelevät sitä Suomen hauskimmaksi leijonakokoukseksi ja sanovat, että ollaan vähän niin kuin
ulkomailla........................................................ 15
Suomen paras rauhanjuliste M-piiristä
Kansainvälinen rauhanjulistekilpailu on saanut nuoret taiteilijat laatimaan hienoja julisteita rauhan hyväksi. Suomen kilpailun voittajaksi selvisi Melina
Mäkelä Vähärauman koulusta Porista. Työ edustaa
Suomea Seattlen kansainvälisessä vuosikongressissa.................................................................... 17
Leijonien ja leojen yhteistyötä
nuorisovaihdossa........................... 20-21
Kolme ehdokasta
varapuheenjohtajaksi
Vuosikokous valitsee Vaasassa liiton uuden puheenjohtajiston. Puheenjohtajaksi on ehdolla VCC Heimo Potinkara, mutta varapuheenjohtajaksi on ehdolla peräti kolme halukasta. Myös vuosikokouksen
järjestäminen kiinnostaa, halukkaita järjestäjiä ovat
Sotkamo ja Ylivieska........................................ 23
SSL ja Nuorten Ystävät
yhteistyössä .....................................24-25
Lions Quest-ohjelma........................... 27
Vuosikokous lähestyy....................... 31
Nasiklubit haastavat pankin
osakkaiksi............................................... 34
Klubien arkea ja juhlaa............. 44-51
Svenska sidor ……….....…………. 60–69
Leo-sivut ............................ 70–75
1/11 LION 3
Kansainvälisen presidentin viesti
LCI:n hallitus 2010–2011
 KANSAINVÄLISET PRESIDENTIT:
Presidentti, SID L. SCRUGGS III,
698 Azalea Drive, Vass,
Pohjois-Carolina 28394, USA.
Edellinen presidentti, EBERHARD
F. Wirfs, Am Munsterer Wald 11,
D-65779, Keikheim, Taunus, Saksa.
Ensimmäinen varapresidentti,
Dr. WING-KUN TAM, Unit
1901-2, 19/F, Far East Finance
Centre, 16 Harcourt Road,
Hongkong, Kiina.
Toinen varapresidentti, WAYNE
A. MADDEN, Post Office Box 208,
Auburn, 46706 Indiana, USA.
 KANSAINVÄLISET JOHTAJAT:
Toisen vuoden johtajat:
LUIS DOMINGUEZ, Mijas Pueblo,
Espanja; GARY B. D’ORAZIO,
Idaho, USA; YASUMASA FURO,
Dazaifu, Japani; K.P.A. HAROON,
Cochin, Intia; CARLOS A. IBANEZ,
Panama City, Panama; RONALD S.
JOHNSON, Maine, USA; BYEONGDEOK KIM, Seoul, Korea; HORST P.
KIRCHGATTERER, Wels/Thalheim,
Itävalta; HAMED OLUGBENGA
LAWAL, Ikorodu, Nigeria; DANIEL
A. O’REILLY, Stickney, Illinois,
USA; RICHARD “DICK” SAWYER,
Overgaard, Arizona, USA; ANNE
K. SMARSH, Colwich, Kansas, USA;
JERRY SMITH, Wauseon, Ohio, USA;
MICHAEL S. SO, Paranaque City,
Philippiinit; RICHARD HAYNES H.
TOWNSEND, Dalton, Georgia, USA,
JOSEPH ”CARL” YOUNG Ontario,
Kanada.
Ensimmäisen vuoden johtajat:
YAMANDU P. ACOSTA, Alabama,
USA, DOUGLAS X. ALEXANDER,
New York, USA, Dr. GARY A.
ANDERSON, Michigan, USA,
NARENDRA BHANDARI, Pune, Intia,
JANEZ BOHORIC, Kranj, Slovenia,
JAMES CAVALLARO,Pennsylvania,
USA, TA-LUNG CHIANG, Multiple
District 300 Taiwan, PER K.
CHRISTENSEN, Aalborg, Tanska,
EDISSON KARNOPP, Santa Cruz
Do Sul, Brasilia, SANG-DO LEE,
Daejeon, Korea, SONJA PULLEY,
Oregon, USA, KRISHNA REDDY,
Bangalore, Intia, ROBERT G.
SMITH, California, USA, EUGENE
M. SPIESS, South Carolina, USA,
EDDY WIDJANARKO, Surabaya,
Indonesia, SEIKI YAMAURA, Tokio,
Japani, GUDRUN YNGVADOTTIR,
Gardabaer, Islanti.
Seattle kuplii
hauskuutta ja innostusta
Lions Clubs Internationalin kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III yhdessä puolisonsa Judyn
kanssa kutsuu maailman lionit 94. vuosikongressiin Seattleen ensi heinäkuussa. Kuva: RNen.
E
Eräs ystäväni, jolla on opaskoira,
kertoi minulle kerran, miten tärkeä
hänen koiransa on. Hänen koiransa
ei pelkästään auta isäntäänsä suunnistamaan ympäröivässä maailmassa, vaan se myös tuo maailman hänen luokseen. Tällä ystäväni viittasi
siihen, että koiran vuoksi ventovieraat juttelevat hänelle. Koira on hänen yhteytensä muihin ihmisiin.
Olemme sosiaalisia olentoja, ja
vuorovaikutus rikastaa elämäämme. Muistellaanpa vaikka kaikkein
parhaimpia hetkiä omassa palvelutyössämme. Tapaamamme ihmiset tekevät palvelustamme mieleenpainuvan. Auttaessamme muita
huomaamme, miten rauha täyttää
sydämemme. Juuri yhteytemme
toisiin tekee palvelustamme niin
palkitsevaa.
Ilmoittautukaa LCI:n
maailmankongressiin
Kannustankin siksi lämpimästi teitä
olemaan yhteydessä muihin lioneihin ja tulemaan heinäkuussa Seattleen Lions Clubs Internationalin
94. kansainväliseen vuosikongres4 LION 1/11
siin, johon minäkin aion osallistua
yhdessä puolisoni Judyn kanssa.
Seattlessa pääsette nauttimaan herkullisista pöydän antimista, kuuntelemaan
mukaansatempaavia
puhujia ja näkemään uusia ja ainutlaatuisia asioita. Samalla terävöitätte taitojanne ja ennen kaikkea
saatte nauttia lionien yhteenkuuluvaisuudesta. Kun tapaatte lioneita, jotka puhuvat eri kieliä, käyttävät erilaisia vaatteita ja noudattavat
eri tapoja, tulette hämmästymään
siitä sukulaisuuden tunteesta, jota
teillä on heitä kohtaan. Meitä kaikkia yhdistää palvelu, ja kongressi
tulee täyttämään teidät ylpeydellä
ja ihmetyksellä siitä, että olette osa
niin suurenmoista maailmanlaajuista järjestöä.
Tämänkertainen lehtemme kertoo Seattlen monista kiinnostavista
kohteista, ja parin kuukauden päästä Lion-lehdessä kerrotaan tyhjentävästi tutustumiskierroksista, seminaareista ja puhujista. Sallikaa
minun silti mainita myös tässä yhteydessä muutamia kohokohtia: ensinnäkin
Ex-ulkoministeri Rice
on juhlapuhujana
Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Condoleezza Rice tulee pitämään pääpuheen. Lisäksi Bill Gates
Sr., toinen the Bill & Melinda Gates
Foundationin puheenjohtajista, puhuu toisessa täysistunnossa. Esiintyjiksi taas on tulossa viihdetaiteilijoita, kuten Gatlin-veljesten sisar
LaDonna Gatlin sekä sokea pianisti,
laulaja ja lauluntekijä Gordon Mote.
Kongressi pitää sisällään hauskanpitoa, opiskelua ja yhteyttä toisiin viiden päivän ajan. Koskaan ette tule olemaan ylpeämpiä siitä,
että olette lioneita.
Sid L. Scruggs III
Lions Clubs Internationalin
presidentti
Me olemme tehneet
ja osallistuneet
Vuosi Haitin
maanjäristyksen
jälkeen
Tammikuun 12 päivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun kuulimme ensimmäiset uutiset Haitilla
tapahtuneesta maanjäristyksestä. 7,0 Richterin
asteikon maanjäristys osui suoraan maan pääkaupunkiin Port au Princiin ja sen lähiöihin. Tuhot olivat valtavat, kuten varmaan kaikki muistamme.
Kuten hyvin tiedämme, median huomio kestää vain sen ajan, kunnes koko ”luu on kaluttu”
tai jossakin muualla tapahtuu jotain hälyttävää.
Näin on käynyt myös Haitin. Kansainvälinen
median huomio on kääntynyt jo ajat sitten muualle. Haitilaisten avuntarve ei ole loppunut..
Haitia ei enää vaan juurikaan muisteta. Samoin
on avun antaminen monella tapaa vähentynyt.
Maanjäristyksen jälkeen on Haitia kohdannut
mm hyökyaallon aiheuttamat tulvat ja nyt viimeisenä riesana on kolera. Koleraan on kuollut
tällä hetkellä ainakin 4 000 ihmistä. Kun tähän
lisätään jo ennestään huono hallinto ja se tosiasia, että miesten odotettavissa oleva elinikä on
vain 37 vuotta, en voi kuin toivoa, että maailma heräisi uudelleen auttamaan Haitia jaloilleen.
Median tiedottamisesta huolimatta on Haitilla pula kaikesta! Maanjäristyksen aiheuttamien
jälkien korjaaminen on edelleen pahasti kesken,
vaikka tapahtumasta on kulunut jo vuosi. Monet haitilaiset ovat turhautuneet avun saannin
hitauteen. Ei ihme, että jotkut elämäntilanteeseensa kyllästyneet nuoret ovat lähteneet mellakoinnin ja väkivallan tielle. He protestoivat milloin maansa hallitusta ja milloin YK:a vastaan.
Onko se oikein, siihen en osaa vastata. Toivon,
että ihmiset maailmalla ja me suomalaiset emme
unohtaisi haitilaisia oman onnensa nojaan, vaan
jatkamme kaikin mahdollisin keinoin heidän auttamistaan vielä vuosia eteenpäin.
Marjo Kiviranta
LCIF-MDc
• Ensimmäinen hätäapu summa, minkä LCIF lahjoitti välittömästi maanjäristyksen jälkeen oli 50 000 USD. Tällä avustuksella naapurimaan Dominikaanisen Tasavallan lionit ostivat
erilaisia tarvikkeita, kuten vettä, ruokaa ja lääkkeitä vietäväksi välittömästi Haitille.
• Lionit ympäri maailmaa ovat lahjoittaneet yli 6,1 miljoonaa US dollaria Haitin auttamiseksi.
• LCIF:n rakennuttaa kahden miljoonan US dollarin edestä väliaikaisia koteja yhteistyönä
Saksan lionien kanssa. Tuosta summasta saksalaiset lionit ovat lahjoittaneet lähes 700 000
USD.
• LCIF tekee tässä yhteistyötä saksalaisen, ei valtiollisen organisaati on (NGO) HELP:n kanssa. HELP -järjestö on auttanut 30 vuoden aikana lähes 20 maassa vastaavanlaisissa operaatioissa. Haitilla LCIF ja HELP rakentavat yhteistyössä paikallisten lionien kanssa
taloja. Tarkoituksena on rakentaa kodit samoille paikoille, missä perheiden kodit olivat
ennen maanjäristystä. Tämä on suurin taloudellinen hanke, mitä LCIF säätiömme tukee niillä varoilla, mitkä lionit ovat lahjoittaneet Haitin hyväksi säätiölle viimeisen vuoden
aikana. 600 perhettä pääsee muuttamaan tämän ansiosta väliaikaisiin koteihinsa.
• Lokakuussa muutti mm. seitsemän henkinen perhe tällaiseen kotiin.
• Tarkoituksena on rakentaa kodit ensisijaisesti kaikille niille perheille, jotka ovat olleet
majoittuneina lions telttakyliimme Port au Princessä ja sen lähikaupungeissa
• Tämä 600 talon hanke on lisänä sille 5 000 talolle, mitkä vasta on saatu rakennettua.
Tarve on 225 000 talosta, mitkä pitäisi pikaisesti rakentaa!
• Lionsit ovat olleet paikalla alkuhetkistä alkaen ja tämä auttaminen jatkuu koko ajan.
• Lionien telttakylissä asuu vieläkin noin 2 500 ihmistä. Jokaisessa telttakylässä on oma
kauppansa, mistä voi ostaa mm ruokaa, lisäksi on hiljentymispaikka ja terveysklinikka.
• Lions johtajia ja LCIF henkilökuntaa on käynyt pakalla useita kertoja. Viimeksi syksyllä, jolloin kartoitettiin juuri pitkän aikavälin auttamista.
• Muita yhteistyökumppaneita ovat Kansainvälinen maahanmuuttojärjestö (IOM), laivayhtiö Maersk ja Maailman ruokaohjelma (WFP). Maersk toi paikalle ruotsalaisten telttakylän ja Kansainvälisen ruokaohjelman lahjoittaman ruoka-avun veloituksetta.
• LCIF hakee lisää yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voitaisiin jatkaa työtä Haitin olojen
parantamiseksi. Lähinnä nyt ovat siis talojen rakentaminen. Lisäksi LCIF suunnittelee
sairaalaa ja silmäsairauksien hoitopaikkaa.
KIITOS TEILLE KAIKILLE JOTKA OLETTE AUTTANEET HAITIA
Telttakylän arkea Haitilla.
Haitilaiset lapset kotinsa edustalla odottamassa sen
valmistumista
Pakistan
Vuoden 2010 loppuun mennessä Suomen lionit yhdessä Suomen Lions -liiton kanssa lahjoitti yhteensä noin 90 000 US dollaria eli noin 68 000 euroa Pakistanin tulvauhrien auttamiseksi. Tämän
jälkeenkin on rahaa liiton tilille tullut vielä noin 1 700 euroa, mitkä lähetetään myöhemmin keväällä LCIF:lle.
Pakistanin auttaminen on ollut klubeilla todella sydämellä ja sen vuoksi muutaman piirin tulos on ollut merkittävä. Klubit voivat edelleen tehdä lahjoituksia joko suoraan LCIF:n tilille tai Liiton tilille.
KIITÄN LÄMPIMÄSTI NIITÄ KAIKKIA KLUBEJA JA YKSITTÄISIÄ LIONEITA, JOTKA
OVAT KANTANEET KORTENSA KEKOON TÄSSÄ TÄRKEÄSSÄ ASIASSA.
Haitilaiset lapset kiittävät avustajiaan,
jopa suomeksi.
Marjo Kiviranta
MD-LCIF-koordinaattori
1/11 LION 5
Puheenjohtajan palsta
Arvoisat lukijat
K
Kausi kääntyi toiselle puoliskolle
ja nyt pitää ryhtyä tarkkailemaan
ovatko kauden alussa asetetut tavoitteet tulleet tehdyksi ja saavutetuksi. Toimenpiteitä mahdollisten puutteiden saavuttamiseksi
pitää ryhtyä tekemään. Ei masennuta vaikka osa olisikaan tekemättä, onhan kautta vielä jäljellä lähes
puolet.
Arvokeskustelu
Arvot, mitä ne ovat? Arvot ovat
asia, josta puhutaan ja keskustellaan, mitä ne ovat ja mitä ne tarkoittavat. Arvo on asia, jota pidämme
tärkeänä, vakaumus, kyky sanoa ei.
Arvot ovat valintoja, yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin,
ne ankkuroituvat sekä järkeen että
tunteeseen sekä ovat yhteisön tahtotila. Nyt on aika käynnistää keskustelu klubeissa klubien omista arvoista, laatia niistä lista sekä toimia
toiminnassaan niiden pohjalta.
Palveluvoiman ylläpito
Hausjärvelle on perustettu uusi
naisklubi Lions Club Hausjärvi/Helmi kera 26 naisleijonan, siinä uudet leijonat täyttävät oman osansa
paikkakunnan palvelutyöstä. Naisklubi miesklubien rinnalle ei ole keneltäkään pois vaan yleensä uudet
klubit löytävät omat kohteensa helposti, sillä aina ei kaikkia apua tarvitsevia ole huomioitu. Uusi klubi
yleensä elvyttää ympäristön klubien toimintaa ja antaa suuren mahdollisuuden yhteistyöhön.
Vihdissä perustettiin uusi leoklubi, joka otti käyttöönsä paikkakunnalla aiemmin toimineen klubin
nimen eli käytännössä klubi herätettiin henkiin uudelleen kuitenkin
täysin uusin voimin.
Nämä uudet klubit ja aiemmin
kaudella perustetut ovat jakautuneet seuraavasti C-piiri 2 uutta klubia ja 1 leoklubi, N-piiri 1 uusi klubi,
E-piiri 1 liitännäisklubi ja 1 leoklubi.
Kyseiset piirit ovat antaneet esimerkin ja haasteen muille piireille, jotta hekin saavuttaisivat vastaavaa,
Toivottavasti loputkin piirit ottavat
haasteen vastaan ja saamme yllä6 LION 1/11
pidettyä palveluvoimamme vähintään nykyisellä tasolla.
Huolehditaan yhdessä, että jätämme klubin vähintäänkin yhtä
hyvässä kunnossa seuraajalle, jollaisena se itse saatiin kauden alussa
edeltäjältä. Lähdetään runsain joukoin kansainvälisiin tapahtumiin
tekemään Suomea ja suomalaista
lionstoimintaa tutuksi. Näytään yhdessä positiivisessa hengessä myös
Suomi Johtoon-kampanjan merkeissä.
Vaasan vuosikokous
Lions-liiton vuosikokous lähestyy
kovaa vauhtia, Vaasassa tarkemmin
Mustasaaren kunnassa tehdään valmisteluita, jotta kesäkuussa Botniahallissa järjestettävä vuosikokous
onnistuisi. Ilmoittautumissivustot
ovat auenneet tammikuun aikana.
Uutuutena on hinnoitellut paketein, jotka sisältävät 3-, 2- tai 1-päivän paketit koko päivälle. Paikalle
tulee myös 2. kansainvälinen varapresidentti Wayne A. Madden
Yhdysvalloista sekä runsas joukko kansainvälisiä johtajia ja maiden
kuvernöörineuvostojen puheenjohtajia. Vaasan vuosikokoukseen kannattaa tulla tapaamaan tuttuja sekä
tutustumaan toisiin leijoniin ja solmimaan heidän kanssaan ystävyyssuhteita.
Uusi pilottiprojekti
Suomen Lions-liiton ja Invalidiliiton
välillä on käyty neuvotteluita palvelutyöstä, jota leijonat voivat suorittaa. Tässä tällä kaudella alkavassa
pilottiprojektissa keskitytään palveluun, jossa raha ei liiku, vaan on
kyse ilmaisesta palvelutyöstä, kuten esimerkiksi lampun vaihtamisesta, pihanharavoinnista tai renkaan vaihdosta muutama esimerkki
mainitakseni. Kaikki palvelutyöt soveltuvat jokaisen suoritettavaksi eikä niihin tarvita mitään erikoisosaamista sekä palvelutyöt, jotka ovat
luonteeltaan kertaluonteista. Asiakas huolehtii itse mahdollisista
tarvikkeista. Pilotit tapahtuvat viidellä paikkakunnalla eri puolelle
Suomea. Piloteista saatujen koke-
LC Valkeakoski/Sääksmäki sai kuukausikokoukseensa 18.11. arvovaltaisia
vieraita. Lions-liiton puheenjohtaja Lauri Vainio puolisonsa Kaisan kanssa saapuivat kokoukseen. Vainio kertoi puheessaan tulevaisuuden näkymiä
Lions-liiton silmin. Samassa kokouksessa past presidentti Kimmo Seppälä
palkittiin 100 % presidentin merkillä. Merkin kiinnitti Kimmon rintapieleen
CC Lauri Vainio.
musten avulla projekti laajenee ensi kaudella toivottavasti koko valtakuntaan kuitenkin vain klubeihin,
jotka haluavat suorittaa tämän kaltaista palvelutyötä. Mielestäni tämä on paluuta sille perustalle, jolle
lions-toiminta on aikoinaan perustettu. Kannustan klubeja sekä jäsenistöä ottamaan tästä itselleen uusi aktiviteetti, kuten tämän kauden
kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III toivoi.
Melvin ja Arne Ritari
Tätä kirjoittaessani Melvin Jonesin
syntymäpäivä oli huomenna. Monissa piireissä pidettiin Melvin Jones- jäsenten juhlia tammikuussa,
Ritari-killan jäsenet juhlivat maaliskuussa. Joissakin piireissä nämä molemmat juhlat järjestetään
yhtä aikaa ja täten saadaan näyttävä tilaisuus aikaiseksi. Molemmat huomionosoitukset ovat erittäin arvostettuja, toivonkin klubien
huomioivan klubiensa jäseniä vaikkapa näillä huomionosoituksilla.
Lopuksi
Palvelu on se peruspilari, jonka
vuoksi aikoinaan perustettiin lionsjärjestö, sitä meidän tulee vaalia
kaikin keinoin mitä meillä on käytettävissä. Keskitytään siihen ja sen
suorittamiseen, suuri yleisö huomaa sen ja silloin he kiinnostuvat
meidän toiminnastamme ja haluavat liittyä meidän kasvavaan joukkoon, suotakoon se heille. Suorittakaamme joka päivä jokin pieni
tai suuri palveluaktiviteetti yksin
tai klubin kanssa, tällöin toteutamme "We Serve – Me Palvelemme"henkeä.
Lauri Vainio
puheenjohtaja
Tapahtumakalenteri
Kansainvälisiä tapahtumia ja määräaikoja löydät päämajan nettisivuilta www.lionsclubs.org -> uutiset ja tapahtumat.
Helmikuu
1.2. Kansainvälisen rauhanjulistekilpailun voittajille ilmoitetaan voitosta
viimeistään tänään
3.2. Lions-liiton hallituksen kokous
11.–14.2. Kouluttajien koulutusinstituutti/Eurooppa (Istanbul,
Turkki).
12.2. Päättyy hakuaika lionien YK:n päivään. Hakuohje on sivulla
www.lionsclubs.org
16.2. Standard-, Core 4- ja IAG-apurahahakemusten takaraja käsiteltäväksi kv. hallituksen huhtikuun kokouksessa.
19.2. Kuvernöörineuvoston kokous Iisalmessa
Maaliskuu
1.3. Viimeinen päivä, jona moninkertaispiirit voivat lähettää yhden lionien ympäristövalokuvakilpailun kilpailutyön kansainväliseen päämajaan
18.3. Lionien päivä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa New Yorkissa ja Nairobissa
27.3. Piirien toimikuntapuheenjohtajien valmennus Jyväskylässä
Etiopian ja kolmen muun Afrikan valtion lapset saavat tuhkarokkorokotuksen, kun LCIF ja Gates-säätiö aloittavat yhdessä uuden tuhkarokko-ohjelman. Lapset ovat kaikkein alttiimpia sairastumaan tuhkarokkoon.
Huhtikuu
9.4. Piirien vuosikokouksia (katso tarkemmin piirikuvernöörin tiedotteesta)
16.4. Piirien vuosikokouksia (katso tarkemmin piirikuvernöörin tiedotteesta)
16.–19.4. Kansainvälisen hallituksen kokous (Cary, Pohjois-Carolina, USA).
24.4. Lionien maailmanlaajuinen jäseneksiottopäivä.
29.4. Standard-, Core 4- ja IAG-apurahahakemusten takaraja käsiteltäväksi kansainvälisen hallituksen kesäkuun 2011 kokouksessa
LCIF ja Gates-säätiö
tuhkarokkoa vastaan
Toukokuu
11.–17.5. Valkoisen kepin viikko
14.5. SightFirst-apurahahakemuksen takaraja käsiteltäväksi SightFirstin neuvoa-antavan toimikunnan elokuun 2011 kokouksessa
15.5. Virkailijoiden ilmoittaminen jäsenrekisteriin
Lions Clubs Internationalin säätiö (LCIF) toimii yhdessä the Bill & Melinda Gates Foundation -säätiön kanssa tukeakseen tuhkarokkohanketta, jolla pyritään suojaamaan lapset tuhkarokolta ja lisäämään rutiinirokotuksia.
Lionien erityisen tuhkarokkohankkeen pilottiohjelman toteuttamispaikaksi on valittu neljä Afrikan maata, ja pilottihankkeen rahoittavat yhteisesti LCIF ja Gates-säätiö.
“Lionit ovat aina olleet sitoutuneita näkökyvyn suojeluun ja parantamiseen yhteisöjen kaikilla tasoilla”, sanoi LCIF:n puheenjohtaja Eberhard
J. Wirfs. “Olen omin silmin nähnyt tuhkarokon ja muiden tautien tuhoisia vaikutuksia. Lionien toiminnalla tulee olemaan hyvin merkittävä vaikutus taisteltaessa tuhkarokkoa vastaan ja ennaltaehkäistäessä lapsuusiän
sokeutta.
Tuhkarokkohanke on maailman terveydenhuollon johtajien pitkäaikainen kumppanuushanke, jonka tavoitteena on pienentää maailmanlaajuisesti tuhkarokon kuolleisuuslukuja. Näitä pyrkimyksiä tukevat järjestöt kuten UNICEF, WHO, Amerikan Punainen Risti, the
Centers for Disease Control (CDC) ja Yhdistyneiden kansakuntien säätiö.
Gates-säätiö tukee 400 000 dollarilla
Gates-säätiö on myöntänyt LCIF:lle 400 000 US dollarin apurahan tukemaan lionien tuhkarokkohankkeen pilottiohjelmaa, ja LCIF itse rahoittaa
ohjelmaa vielä 300 000 US dollarilla.
Teeman kohokohtana
näkökyvyn jakaminen
Yli 400 000 ihmistä eri puolilla maailmaa saivat näkönsä takaisin
tai estivät sen menetyksen lionien lokakuun palvelukampanjan
ansiosta. Liki 600 lionsklubia 61 maassa osallistuivat maailmanlaajuisen Näkökyvyn jakaminen -palvelukampanjan menestykseen tekemällä 71 917 tuntia vapaaehtoistyötä 849 eri projektissa. Se vastaa yhden lionin työskentelyä 8 vuoden ajan, kellon
ympäri!
Yhdessä projektissa 300 ala-asteen oppilasta saivat näöntarkastuksen Quezon City Cubao Lions Clubin järjestämässä tempauksessa Filippiineillä. Klubi oli myös saanut kasaan 225 500
käytettyä silmälasiparia.
1/11 LION 7
Sensaatiomainen
Seattle
Lionien 94. kansainvälinen vuosikongressi pidetään Seattlessa, Washingtonissa 4.-8. heinäkuuta. Saat
lisätietoja osoitteesta www.lionsclubs.org. Lion-lehden toukokuun
numerossa kerrotaan lisää kongressin seminaareista, puhujista, viihteestä ja rekisteröinnistä.
Seattle on meren äärellä oleva
vihreä suurkaupunki, jota nimitetään myös yhdeksi kansakunnan sivistyneimmistä kaupungeista. Sade
myötävaikuttaa kaupungin rehevään lehtevyyteen, josta taas johtuu lempinimi Smaragdikaupunki.
Seattle ei silti täysin ansaitse mainettaan maapallon kaikkein sateisimpana paikkana. Chicago, Miami ja jopa New York City saavat
enemmän sadetta kuin Seattle.
Seattlen sateet vain tahtovat tulla muutaman kuukauden ajaksi kasaantuneena päivittäisenä tihkuna,
kun taas muut suurkaupungit saavat kaatosateen, ja sitten on kaikki
ohi joksikin aikaa.
Hyviä uutisia
Mutta tässä tulee hyviä uutisia.
Lämmin, aurinkoinen sää saapuu
takuuvarmasti heinäkuuhun mennessä ja kun se tulee, näkymät ovat
loistavia joka suuntaan. Aivan Yhdysvaltojen luoteisnurkassa, muutaman tunnin matkan päässä Tyynestä valtamerestä ja Kanadan
rajasta sijaitseva Seattle on kirjaimellisesti häikäisevän luonnonkauneuden ympäröimä.
Idässä kohoavat valtavat Olympia-vuoret ja lännessä rosoiset Kaskadit. Etelässä häämöttää uinuva,
4392 metriä korkea kerrostulivuori
Rainier, ja toisessa suunnassa näkyy
Baker-vuori. (St. Helens-tulivuori,
jonka kuuluisa purkaus muistetaan
vuodelta 1980, ei näy Seattlesta,
mutta sen voi huomata lentokoneen ikkunasta).
Kaiken tämän korkean kalliomaaston välissä on vettä. Puget
Soundissa vuorovesi virtaa kaupungin ohi. Elliott Bayn ylittävät päivittäin niin purjeveneet kuin lautat ja
rahtilaivat Aasiasta. Washingtonjärvi on suurin makean veden alue,
ja kaupungin keskustassa oleva
polskuttelupaikka Lake Union toimii veneilijöiden huvittelupaikkana, jossa kajakit katselevat vesitasojen laskeutumista lähivesillä. Green
Lake on rakastettu kaupunkipuisto,
jonka yli neljän kilometrin pituinen
päällystetty kuntoilurata vetää puoleensa kävelijöitä, hölkkääjiä ja rullaluistelijoita ympäri vuoden.
Uudisasukkaat
saapuivat 1850-luvulla
Seattlen kaunista aluetta puineen,
vuorineen ja vesistöineen asuttivat
aikoinaan alkuperäiset amerikkalaiset heimot. Kun uudisasukkaat saapuivat 1850-luvulla ja kun kaupunki muodostui, se otti nimekseen
erään alkuperäiskansan hyväntahtoisen heimopäällikön nimen, Chief
Seattle (myös Si’ahl tai Sealth).
Tiheät metsät olivat suosiollisia
puuteollisuudelle ja antoivat voimaa kaupungin kasvuun. Myös laivanrakennus ja kalastus vauhdittivat Seattlen talouselämää, jota
Tlingit-totemipaalun silmät tarkkailevat, kun kiireiset ostoksilla kävijät kulkevat Pioneer Squaren katuja. Kuva: Tim Thompson.
8 LION 1/11
Vuoden 1962 maailmannäyttelyyn rakennettu The Space Needle on 184 metriä korkea ja sijaitsee Seattle Centerissä. Kuva Tim Thompson
hillitsi vain hiukan Seattlen suurpalo kesäkuussa 1889 tuhotessaan
nuoresta kaupungista yli 40 hehtaaria. Tulipalon jälkeinen uusi aikakausi toi katujen parannuksen ja
infrastruktuuriin, joka muutti topografiaa. Seattle oli Rooman lailla
rakennettu seitsemälle kukkulalle,
joista nyt on vain kuusi jäljellä. Innokkaat kaupungin rakentajat tasoittivat yhden kukkulan 1900-luvun
alussa. Boeing-lentokoneet nostivat Seattlen maailmankartalle
1950-luvulla. Pian sen jälkeen kaupungissa pidettiin vuoden 1962
maailmannäyttely, jonka muistona on jo nyt ikoniksi muodostunut
Space Needle. Ilmakehä ja avaruus
ovat edelleenkin tärkeitä, mutta
Seattle on monipuolistunut ja ottanut omakseen kahvilakulttuurin ja elektroniikan. Sellaiset nimet
kuin Starbucks Coffee, Microsoft ja
Amazon pitävät aluetta kotipaikkanaan.
Pienet kaupunginosat Seattlen sielu
Seattlen sielu on sen monet pienet kaupunginosat — mukaan
lukien kiireinen keskikaupunkialue, joka on arvokkaiden alueiden muodostama palapeli. Pohjoisreunalla on Belltown, yksi kaikkein
hippimäisimmistä osoitteista. Grunge-musiikki alkoi siellä vuonna 1988
Nirvananammattilaisdebyytistä.Keskellä tätä kaupunkimaista kerrostalojoen kanjonia on Belltownin kunnallinen puutarha (P-Patch), josta
asukkaat voivat varata itselleen palan maata hoidettavakseen. Niinpä kymmenet palstat mutkittelevat
alas kukkulan rinnettä Vine Streetin
ja Elliot Avenuen kohdalla.
Vuonna 1907 perustettu the Pike Place Farmer’s Market sykkii elämää varhaisesta aamusta iltamyöhään. Se on niin paikallisten kuin
turistienkin suosiossa, sillä siellä
voi ostaa käsitöitä, tuoreita tuotteita, kukkia, kalaa ja vaikka mitä —
ja kaikki tapahtuu kadunkulmissa
esiintyvien katusoittajien säestyksellä. Suurimpia vetonauloja on the
Pike Place Fish Market, jossa nuoret
miehet kahluusaappaissaan heittelevät valtavia kaloja yli katsojien
pään. Seattlesta ei voi tietenkään
puhua puhumatta kahvista. Torilla
sijaitsee alkuperäinen Starbucksin
kauppa, josta se kaikki alkoi vuonna 1971. Starbucksin kahviloista ei
kaupungissa ole pulaa.
Vanhan Seattlen löytää Pioneer
Squarelta, palonjälkeiseltä alueelta,
jonka aikakausi näkyy rakennusmateriaalina käytetystä tiilestä. Arkkitehtuurisesti moninainen Square on
Olympic Sculpture Park esittelee innovatiivista taidetta. Kuva: Tim Thompson
tunnettu taidegallerioistaan ja studioistaan, ja siellä pidetään Seattlen alkuperäinen First Thursday Art
Walk (7. heinäkuuta), jolloin kaupat
ovat myöhään avoinna ja vierailijat
saavat katsella paikallista taidetta ja
tavata taiteilijoita.
Tätä osaa kaupunkia vartioi valkoinen terrakottainen Smith Tower, joka on yksi kansakunnan ensimmäisistä pilvenpiirtäjistä ja joka
oli aikanaan kaikkein korkein rakennus Mississipistä länteen. Nyt eräs
paikallinen perhe asustaa sen pyramidihuipussa ja sinisessä kuvussa.
Aivan naapurissa sijaitseva the International District on aasialaisten
kulttuurien, kiinalaisen, japanilaisen
ja vietnamilaisen sulatusuuni. Muutama vuosi sitten sinne rakennettiin klassinen punainen kiinalainen
portti toivottamaan vierailijat tervetulleiksi.
Noin 150 metriä korkealta The
Queen Anne Hill -alueelta on hätkähdyttävä näkymä keskustaan.
Kirkkaana päivänä ihmiset parveilevat ihailemaan Kerry Parkista aukeavia laajoja näkymiä: vuoret, Space
Needle, Elliott Bay, kaupungin keskusta ja kaikkein henkeäsalpaavimpana lumipeitteinen Rainier-vuori.
Fremont kutsuu itseään “Maailmankaikkeuden keskipisteeksi”, ja
sitä tämä omalaatuinen alue todel-
la on. Sen kohokohtia ovat valtaisa
Leninin patsas, joka on tuotu paikalle Itä-Euroopasta vuosia sitten, the
Troll, valtava patsas kyyryssä Aurora-sillan alla sekä sinisen ja oranssin värinen, vuonna 1917 rakennettu Fremont-laskusilta, joka on yksi
maailman ahkerimmin käytössä olevista ja nousee jatkuvasti tehden laivoille tilaa kulkea.
Skandinaavit ovat perustaneet
Seattlen läntisellä rannalla olevan
Ballardin enklaavin. Vaikka sitä on
saneerattu viime vuosina, vanha kylän ydin on vielä tallella alkuperäisine tiilirakennuksineen. Ballard’s
Hiram M. Chittendenin sulut ovat
yhdet kansakunnan kaksista makeanveden ja meriveden välistä suluista (toiset ovat New Orleansissa), ja
niiden läpi laivat pääsevät länteen
Puget Soundille ja itään järville.
Oman viehätyksensä omaavista kaupunginosista mainittakoon
Washingtonin yliopiston alue the
“U-District”, Puget Sound, Capitol
Hill, joka on nuorten ja hippien sekä Seattlen kaikkein kunnianarvoisimpien herraskartanoiden kotipaikka, Länsi-Seattlen rantakulttuuri ja
kaupungin vanhin asuinyhteisö the
Central District.
Connie McDougal
Seattlen Pike Place Market on maailmankuulu tuoreista merenantimistaan,
tuotteistaan, taiteestaan ja käsitöistään. Kuva: Tim Thompson.
1/11 LION 9
NSR:n tavoitteena Lions Questin
saaminen koulujen opetusohjelmaan
Pohjoismaiden Yhteistyöneuvosto (NSR) pohti Hyvinkäällä 28.30.1.2011 pitämässään kokouksessa keinoja nuorten syrjäytymisen ja
pahoinvoinnin korjaamiseen. Teemalla ”Leijonat tukevat nuorisoa”
tuotiin esiin tavoite, että Questkoulutus tulisi pakollisiseksi kaikkiin peruskouluihin. Ihannetapaus olisi, että kaikissa pohjoismaissa
samanaikaisesti vaikutettaisiin lainsäätäjiin niin että opetusohjelmaan
lisättäisiin Lions Quest-koulutus.
Suomalaisilla oli konkreettinen esitys perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on esittää asia opetusministeriössä ja vaikuttaa asian
valmisteluun siellä. Muut Pohjoismaat pitivät Quest-ohjelmaa hyvänä, mutta toteutustapa on hieman
erilainen kuin Suomessa.
Keskustelun pohjaksi Euroopan
parlamentin jäsen Mitro Repo (Isä
Mitro) puhui nuorten syrjäytymisestä. MEP Repo kertoi, että on sydäntä särkevä ja sietämätön tilanne, että niin moni nuori harhautuu
polulta, ajautuu yhä vaikeampaan
huono-osaisuuteen ja syrjäytyy.
Tämän ongelman pitäisi haastaa
meidät tekemään tarmokkaammin
työtä sen puolesta, että nuori voisi kulkea turvallisen matkan lapsuudesta aikuisuuteen.
- Akateemisen saivartelun sijasta
meidän pitäisi ymmärtää entistä syvällisemmin nuorten hätä ja tehdä
kaikkemme syrjäytymisen estämiseksi. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri-selvitys osoittaa, että syrjäytyminen on nuoren itsensä
kannalta ensisijaisesti kokemusta
köyhyydestä, syrjään jäämisestä,
merkityksettömyydestä ja yksinäisyydestä. Syrjäytyminen voidaankin ymmärtää kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jota luonnehtii
pitkäaikainen ja toistuva työttömyys, taloudelliset ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen
yhteiskunnallisesta
osallisuudesta.
Kesken jäänyt peruskoulutus osasyynä
- Tutkimukset ovat jo kauan osoittaneet, että syrjäytymiseen johtavan kehityksen tärkein indikaattori
– nuorisotyöttömyyden, alkoholinja tupakanpolton sekä puutteellisen
liikunnan ohella – on kesken jäänyt peruskoulutus. Onnellisuuden
taustalla on puolestaan hyvä työkyky ja turvattu toimeentulo, joita varten kunnollinen kouluttautuminen on välttämätöntä. Uskon ja
toivon, että Lions Quest voisi tukea nuorten opiskelumotivaatiota
osoittaessaan hyvin konkreettisilla
keinoilla, kuinka koulusta voisi oppia sellaisia taitoja, joista on hyötyä
koko elämän ajan.
- Kun syrjäytymisongelma on jo
syntynyt, voi siihen puuttua raken-
LDC Rafael Frans kertoo suomalaisesta Lions-johtajuuskoulutuksesta. Kuulijat eturivissä vasemmalta ID Per Christensen Tanskasta, IPCC Hroar Thorsen
Norjasta, PCC Kay Pedersen Tanskasta ja PDG Liis Klaar Virosta. Takarivissä
DG Ulf Holmberg Ruotsin N-piiristä. Kuva: Markku Talvio.
teellisin tai yksilöllisin toimin. Rakenteellista syrjäytymisongelmaa
korjaava toimi voi olla esimerkiksi nuoren vieroittaminen lääkkeiden tai huumeiden väärinkäytöstä.
Yksilöllinen korjaava toimi voi olla esimerkiksi työpajatoiminta, jossa nuoria autetaan suuntautumaan
elämässään ja löytämään tie ulos
kehityksestä, joka on johtanut syrjäytymiseen.
- Lions Quest voi olla yksi parhaimmista tavoista, joilla tavallinen kansalainen voi toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Tänään onnittelut kuuluvat ennen
kaikkea niille sankarillisille leijonille, jotka ovat tehneet todellisen laupiaan samarialaisen työtä sen puolesta, jotta jokaisen nuoren matka
nuoruudesta aikuisuuteen voisi olla
turvallinen – ja parhaimmillaan elämän hauskinta aikaa.
Quest-ohjelma NSRvoimin Georgiaan
CC Lauri Vainio luovutti islantilaiselle kollegalleen Kristinn Hannessonille
NSR-raanun sekä viikinki-patsaan. Kuva: RNen.
10 LION 1/11
Perinteiseen tapaan NSR:n yhteydessä pidettiin seminaareja ja aiheina olivat kansainväliset suhteet,
johtaminen, GMT (kv. jäsenohjelma), nuorisovaihto, leot sekä PR ja
Lion-lehdet.
Yhteispohjoismaisella rahoituksella järjestetään lionien palveluprojekteja lähinnä Itä-Euroopassa.
Kansainväliset suhteet – seminaarissa käytiin PID Tapani Rahkon
johdolla läpi edellisen, nykyisen ja
tulevan projektin tilannetta. Edelli-
nen projekti oli vammaisille nuorille
tarkoitetun ravintolakoulun rakentaminen Romaniaan Ruotsin lionien johdolla. Nykyinen projekti on
lastenkodin kunnostaminen Pietarissa Tanskan johdolla. Seuraava
projekti tulee olemaan Lions Quest
–ohjelman käynnistäminen Georgiassa. Ensimmäistä kertaa projektin
johtoryhmään saadaan edustajat
jokaisesta Pohjoismaasta.
Seminaarin toisessa osassa nostettiin esille Pohjoismaiden omia
kansainvälisiä projekteja. PCC Marit Kloggerhaug esitteli norjalaisia
Lions-projekteja Afrikassa. Niitä on
tehty NORADin rahoittamana erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla. DG Kim Larsen kertoi
palvelun tarpeesta ja tanskalaisten
lionien palvelutyöstä Grönlannissa. CC Sven-Arne Wennerberg esitteli ruotsalaisten lionien maailmankuulua projektia, jossa toimitetaan
telttoja katastrofialueille. Telttaprojektia ollaan edelleen laajentamassa yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lopuksi PDG Ilkka Siissalo esitteli
Baltic Sea Lionien palveluprojekteja.
PID Bruno Ahlqvist
GLT-ohjelman johtaja
GMT-seminaarissa
GMT-johtaja
PID Jon Bjarni Thorsteinsson kertoi
jäsen- ja laajennustilanteesta Pohjoismaissa. PID Bruno Ahlqvist esittäytyi kertoen olevansa uuden GLTohjelman johtaja pohjoismaissa.
GMT-ohjelman Euroopan aluejoh-
taja PCC Klaus Tang esitteli lukujen
valossa alueen negatiivista jäsenkehitystä. Suomi on pärjännyt vertailussa hyvin arvosanoin.
Lion Heikki Savikko kertoi perheklubi LC Uusikaupunki/Familyn
perustamisesta ja toiminnasta. Lion presidentti Mika Viitaniemi Suomen vanhimmasta klubista LC Helsinki-Helsingforsista kertoi klubin
uusiutumisesta nuorten jäsenten
voimin, ikähaarukan ollessa nyt
noin kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen. GMT-kouluttaja
Susanna Saranlinna kertoi LC Utajärvi/Isa Aspin onnistuneesta naisklubin perustamisesta pienelle paikkakunnalle.
Erilaisia menestystarinoita klubien perustamisista ja jäsenten rekrytoinnista kertoivat Ruotsin, Norjan,
Islannin ja Tanskan kokousedustajat.
Serbiaan leoklubi
Leojen NSR-kokoukseen osallistui 43 leoa seitsemästä eri maasta. Suomalaiset olivat ainoita
Pohjoismaiden edustajia. Lisäksi
paikalla oli leoja Belgiasta, Luxemburgista, Saksasta, Sveitsistä, Liechtensteinista, Virosta ja Serbiasta.
Perjantaina leojen ensimmäisessä
seminaarissa suunniteltiin ja kuvattiin leotoimintaa mainostavia videoita. Kolme ryhmää teki omannäköisensä videot, joissa tuotiin esille
leojen nuorille tarjoamia mahdollisuuksia.
Lauantain leoseminaarin aiheena
oli uuden leoklubin perustaminen.
Eri maiden leot kertoivat miten klubin perustaminen heidän maassaan
toimii. Mm. Serbian juuri perustetun ensimmäisen klubin jäsenet
kertoivat leotoiminnan perustamisesta uuteen maahan ja Suomen
uusimman klubin, Leo Club Vihdin, jäsenet kertoivat omista kokemuksistaan. Myös Saksa ja Belgia
pitivät esityksen.
teltiin ja niitä viedään eteenpäin.
PCC Lennart Friden raportoi pitkäaikaisella kokemuksellaan Orkester
Nordenin toiminnasta. Tällä kertaa NSR:n dokumentit hyväksyttiin
yksimielisesti ja kokouskielenä säilyi skandinaavinen kieli. Mutta jos
CC-kokous conventionissa päätyy
englannin kieleen, päätös pätee eikä silloin NSR:n kokouksessa käytetä tulkkausta.
NSR:n istunnon puheenjohtajana toimi GS, PCC Markus Flaaming Suomesta ja sihteerinä oli
PCC Kristjan Kristjansson Islannista. PID Harri Ala-Kulju esittäytyi ehdokkaana järjestön II varapresidentiksi. Invalidiliiton ja Suomen
Lions-liiton yhteistyötä esitteli Invalidiliiton 2. varapuheenjohtaja
Pekka Hätinen. Hyvinkään NSR-kokoukseen osallistui 230 henkeä.
Seuraava NSR:n kokous pidetään tammikuussa 2012 Reykjavikissa Islannissa.
Runsas osanotto
Kansainvälisen hallituksen raportin
esittivät kokoukselle pohjoismaiset ID:t Per Christenssen ja Gudrun Yngvadottir. Käynnissä olevat
yhteispohjoismaiset projektit esi-
Euroopan neuvoston jäsen Mitro Repo (Isä Mitro) puhui leijonille nuorison syrjäytymisestä. Kuva: RNen.
Raimo Naumanen
11 klubialoitetta vuosikokoukselle
Suomen Lions-liiton kuvernöörineuvosto kokoontui ennen Pohjoismaiden neuvoston kokousta 28.1.
käsittelemään Turun kokouksesta siirrettyä kauden 2009-2010 tilinpäätöstä. Käsittelyyn tuli myös
määräaikana jätetyt 11 klubialoitetta, joihin KVN:n kanta saadaan Iisalmen kokouksessa 19.2.
Kauden 2009-2010 tilinpäätös
tuotti 61 431 euron alijäämän. Talousarviossa hallinnon tuottojäämäksi oli budjetoitu 51 000 euroa.
Toteuman ollessa 37 000 euroa tappiolla tulos oli 88 000 euroa huonompi. Tähän vaikutti merkittävimmin kokousten kulujäämä, joka oli
92 000 euroa talousarviota suurempi. Julkaisujen kohdalla vastaava heikennys oli 30 000 euroa. Sen
sijaan muilta osin (toimisto, kiinteistö) kulujäämä jäi 44 000 euroa
talousarviota pienemmäksi. Jäsenmaksuja kertyi 15 000 euroa arvioitua enemmän.
Toiminnoissa merkittävin vaikutus oli Questillä, joka tarkastelujaksolla oli kulujäämäinen 26 000
euroa, oltuaan edellisellä kaudella tuottojäämäinen 41 000 euroa,
joten heikkeneminen oli yhteensä 67 000 euroa. Questin kulut py-
syivät samansuuruisina verrattuna
edelliseen vuoteen, joten heikkeneminen johtui kokonaisuudessaan
tuottojen vähenemisestä. Varainhankintaan sisältyvien jäsenmaksutuottojen kertymä ylitti edellisen vuoden 75 000 euroa, jolloin
hallinnon kokonaiskulujäämän lisääntyminen edelliseen vuoteen jäi
101 000 euroon.
Kuvernöörineuvosto hyväksyi tilinpäätöksen sekä tilintarkastuksesta laaditun yhteenvetoraportin esitettäväksi vuosikokoukselle.
Aloitteet
Määräaikaan mennessä liittoon saapui seuraavat aloitteet:
LC Sotkamo/Vuokatti: Klubien kotisivuosoite vuosikirjaan. LC Valkeakoski/Sääksmäki: Lions-vuosikirjan
sisällön jakaminen uudella tavalla.
LC Uusikaupunki/Merettäret: Perustajajäsenten tietojen kerääminen/Lomakkeen kehittäminen. LC
Littoinen: Joulukorttien tason parantaminen. LC Lempäälä/Kanava:
Päätöksenteon tiedottamisen ja läpinäkyvyyden lisääminen Lionstoiminnassa. LC Kempele/Sampola: Aloite Lions-järjestön uudesta
linjauksesta huumeiden vastaisessa työssä. LC Vantaa/Simonkylä:
Ympäristöpalkinnon perustaminen.
LC Helsinki/Herttoniemi sekä LC
Vaala: Suomen Lions-liitto ry liittyy Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (Vapepan) järjestöjäseneksi. LC
Tampere/Wivi Lönn: Ravintovalituksen antaminen koululaisille. LC
Lapua: PNAT-kokouksesta lohkon
kokous.
Myöhässä tullut LC Kälviän aloite, että klubeille suunniteltaisiin
yhdenmukaiset kotisivupohjat jätetään käsittelemättä, koska asia on
menossa jo toisaalla..
Muut aloitteet: Hallitus esittää,
että joulukorttiaktiviteetilla 2011 ja
ystävänkorttiaktiviteetilla 2012 tuetaan liiton nuorisotyötä ja NSR-aktivititeettiprojekteja. Osallistuvat
klubit saavat aktiviteetin tuotosta
50 prosenttia käytettäväksi omiin
aktiviteetteihinsa.
35 bändiä SKEBAAN
Nuorten bändiskabaan SKEBAAN
oli ilmoittautunut 38 bändiä. Kolme ilmoittautunutta perui mukaantulonsa. Kaksi parasta bändiä kustakin piiristä pääsee jatkoon
kuudesta kilpailusta. Näistä kahdestatoista valitaan Seinäjoen semifinaalissa 14.5 kuusi finaaliin, joka käydään Vaasassa 9.6.
Lions-liiton
puheenjohtajaksi
on hakenut määräaikaan mennessä
VCC Heimo Potinkara LC Lahti/Laune. Varapuheenjohtajakilpailuun
hakivat DG Tuomo Holopainen LC
Helsinki/Vuosaari, PDG Asko Merilä LC Utajärvi ja PDG Seppo Söderholm LC Lappeenranta/Raja.
Vuosikokouspaikasta
vuonna
2015 kilpailevat Sotkamo ja Ylivieska. Teemaehdotuksia ei tullut määräaikana yhtään, mutta hallitus tekee aikanaan oman ehdotuksensa.
Joulukortteja ostettiin ennen
joulua 229 268 eurolla. Vuosi sitten tuotto oli 277 181 euroa. Korttimyyntiin osallistui 642 klubia, mikä
on kaikista klubeista 68 prosenttia.
Suosituin kortti oli ns. porokortti.
Lisäksi hyväksyttiin vuosikokousohjesääntöön muutos, että liiton
vuosikokoussivut tulee sijoittaa pysyvästi liiton palvelimelle ja aloitussivun tulee noudattaa liiton graafista ilmettä.
Seuraava kuvernöörineuvoston
kokous pidetään 19.2.2011 klo 10
Iisalmessa.
1/11 LION 11
Ajatuksia arvoista ja Lions-etiikasta
PID Harri Ala-Kulju on Suomen
26 000 lionin ja 950 klubin asettama ehdokas maailman parhaan palvelujärjestön korkeimpaan johtoon.
Lion Harrin henkilötiedot kertovat
hyvästä peruskoulutuksesta, menestyksellisestä siviiliurasta sekä
erittäin merkittävästä panoksesta
Lions-toiminnan hyväksi. Pyysimme Harrilta kommenttia Hämeenlinnan vuosikokouksessa käynnistettyyn arvo-keskusteluun. Kysyimme
Lion Harrilta ajatuksia arvoista ja
Lions-etiikasta..
- Meillä leijonilla on yhteinen
etiikka yli ikärajojen. Ihmisen positiivinen, myötätuntoon ja auttamiseen liittyvä puoli tarvitsee kanavia. Yli 1,3 miljoonalle miehelle ja
naiselle tuo kanava on palvelutyö
Lions-klubissa. Se johdattaa meidät kohti välittävämpää, solidaari
sempaa, kanssaihmistä ajattelevaa
ja hänestä huolehti
vaa ajattelua.
PID Harri Ala-Kulju kertoo.
- Yli 200 maassa Lions-työtä tekevät kaiken ikäiset miehet ja naiset
jakavat saman etiikan, johon kuu-
luvat esimerkillisyys, velvollisuuksien täyttäminen, luotettavuus,
epäitsekkyys, vilpitön ystävyyden
tavoittelu, lähimmäisten palvelu ja
myönteinen asenne kanssaihmisiin,
lion Harri jatkaa.
Harri toteaa myös, että eettinen
koodi perustuu arvoihin. Arvoja on
selvitelty leijonien piirissä myös toisella tavalla, jolloin Suomen Lionsliikkeen arvoina ovat valikoituneet esiin isänmaa ja maailma,
luotettavuus, palveluhalu, talkootyö ja ihmisläheisyys. Tähän Harri
lisää käsityksenään, että Lions-järjestön rikkaus on sen moninaisuus.
Tulemme eri puolilta maailmaa, puhumme eri kieliä, meillä on erilainen
kulttuuritausta. Olemme eri-ikäisiä
naisia ja miehiä.
- Yhteinen etiikka yhdistää meidät auttamaan kanssaihmisiämme kotiseudulla, kotimaassa ja koko maailmassa. Tämän etiikan ja
sen taustalla olevien arvojen toivoisin herättävän keskustelua suomalaisissa Lions-klubeissa ja keskustelun
lopputuloksena syntymään toimin-
Näkemys ja ajatukset kehittyvät vuorovaikutuksessa. Leijonien edellinen
kansainvälinen presidentti Eberhard Wirffs, presidentti Martti Ahtisaari ja
PID Harri Ala-Kulju Tampereen Eurooppa Forumissa.
taa, jossa jokainen jäsen voi kokea
saavansa omaan arkeensa jotain arvokasta vastineena työpanokselleen
ja ajankäytölleen Lions-järjestön jäsenenä, Harri toteaa.
Kansainvälisen presidenttiehdokkaamme ajatuksia löytyy lisää
osoitteesta www.harria-k.com. Siel-
tä voit myös tulostaa omaan tai klubisi käyttöön ”huoneentauluksi”
taitettuna leijonien eettisen koodin.
Lisäksi koodi löytyy myös vuosikirjamme sivulta A.8 nimellä ”Lionsperiaatteet”.
Markku Talvio
Arvot ja arkipäivä
Kun puhutaan arvoista, liittyy käsitteeseen usein jotain ylevää ja
juhlallista. Erään määritelmän mukaan arvot ovat käsitteitä tai uskomuksia, jotka liittyvät toivottuihin päämääriin ja ohjaavat ihmisten
valintoja ja arvioita erilaisista tapahtumista nimenomaan todellisissa tilanteissa. Sama määrittelijä
(Schwartz) olettaa arvojen rakenteen yleismaailmalliseksi siten. että inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa
kulttuureissa samoja. Niiden korostuksessa on kulttuurista johtuvia eroja.
Toisen arvojen määrittelijän mukaan arvot ovat suhteellisen hitaasti muuttuvia uskomuksia, jotka
ovat laajasti yhteisön hyväksymiä ja
jotka ohjaavat hyväksyttyä käyttäytymistä. Jokaisesta kulttuurista voidaan tunnistaa yhteisiä arvoja, joita
useimmat kulttuurin jäsenet jakavat
keskenään. Arvot ovat pysyvä käsitys tai uskomus jostain päämäärästä, jonka uskotaan olevan oikea tietyssä tilanteessa.
Arkipäiväinen ympäristömme
koostuu erilaisista tuotteista ja esi12 LION 1/11
neistä, joita niiden valmistajat haluavat meidän ostavan. Arjen toimissamme on paljon ostoksilla
käymistä, ostopaikan valintoja ja
valintoja kulutuskohteiden välillä.
Kulutustavaroiden valmistus, pakkausten suunnittelu, kauppojen
esillepanot, hieman yksinkertaistaen sanottuna koko jokapäiväinen
elämämme perustuu arvojen tutkimiseen ja saatujen tietojen käyttämiseen kulutuksemme ja käyttäytymisemme ohjaamiseen.
Yksi suosittu teoria on edellä viitattu Schwartzin arvoteoria, jonka
mukaisesti 56 yksittäistä arvoa ryhmitellään kymmeneksi arvoulottuvuudeksi. Tällaisia ulottuvuuksia
ovat perinteisyys, valta, yhteisöllisyys, hyväntahtoisuus, universalismi, itseohjautuvuus, saavuttaminen, virikkeisyys, nautinto ja
turvallisuus. Käytännön tutkimuskeinona käytetään erilaisia kysymyksiä, joihin vastaajat antavat asteikolla eri vahvuisia kannanottoja.
Vastaukset heijastavat arvoja, joiden mukaisesti suunnitellaan tuotteet ja palvelut käyttäjän arvomaailman mukaisiksi.
N- ja B-piirin Melvin Jones -lounaalla 8.1.2011. Edessä B-piirin 1. varapiirikuvernööripari Matti ja Riitta-Liisa Tenkanen, N-piirin kuvernööripari Tuomo ja
Kaija Holopainen, ministeri Jan Vapaavuori ja PID Harri Ala-Kulju sekä L-piirin kuvernööripari Jarmo ja Pirjo Rastas. Kuva: Antti Tuomikoski.
Leijonien arvoja pohdittaessa
käyttäjänä voidaan nähdä ympäröivä yhteiskunta, jonka tarpeisiin
haluamme oman klubimme palvelutoiminnan rakentaa. Käyttäjä on
myös klubin jäsen, joka haluaa olla
mukana tekemässä jotain, jolla on
myönteinen arvo. Molemmat osapuolet ovat klubitoiminnan kehittämisen kannalta tärkeitä.
Markku Talvio
Lions -arvot Euroopassa
Eurooppa Forumin puheenjohtajistoa Bolognassa. Oikealla PID Harri AlaKulju, vierellään Forumin presidentti, PID Paolo Bernardi.
Vuoden 2010 Eurooppa Forum pidettiin Bolognassa, Italiassa viime
marraskuun alussa. Italialaisessa
Lions-piirin lehdessä D 108-A piirin kuvernööri Guglielmo Lancasteri kuvaa tapahtumaa sanoen, että
"viime vuosina Eurooppa Forum on
saavuttanut kansainvälisen Lionstoiminnan yliopiston aseman. Järjestömme keskustelee kriittisesti ja
lähes tieteellisellä tavalla Lions-liikkeen asioista ja ongelmista". Tätäkin puolta Forumissa oli runsaasti tarjolla.
Demokratia, vapaus, tasa-arvo,
ihmisarvo, solidaarisuus ja hyvinvointivaltion toteuttaminen ovat
eurooppalaisten yhteisesti jakamia
arvoja. Lähteestä riippuen aiheesta voi löytää erilaisia vivahteita. Eurooppa Forumilla tuotiin voimakkaasti esille myös leijonien eettisen
koodin taustalla olevia arvoja, joiden varaan rakentuu leijonien identiteetti. Identiteetti erottaa ryhmän
sen ulkopuolisista.
Keskeisen osan Forumin aatteellisesta sisällöstä muodosti kuuden
istunnon seminaari, jossa käsiteltiin leijonia Euroopan kansalaisuuden että humanitaarisen kansalaisuuden johtajina. Humanitaarisella
kansalaisuudella ymmärretään aktiivista solidaarisuutta hädänalaisia
kohtaan. Aktiivinen solidaarisuus
poistaa syitä, passiivinen solidaarisuus lievittää seuraamuksia.
Aiheesta julkaistiin englannin
kielinen ohjelma esitys ”Operating
Manual of European Humanitarian
Citizenship”. Esitteen on laatinut
PID, professori Ermanno Bocchini, joka toimii kansainvälisen järjestömme virallisena yhteyshenkilönä Euroopan Neuvostoon. Esite
ideoineen jää meille suomalaisille
hieman etäiseksi. mutta antaa kuitenkin kiinnostavan kuvan siitä, miten oman työmme humanitaaristen
ja inhimillisten arvojen varaan voidaan rakentaa korkealle asetettujen
tavoitteiden mukaista kehitysohjelmaa. Lion Bocchini piti myös juhlaesitelmän, jossa hän kuvasi ar-
vojen toteutumista postmodernina
aikana.
Omassa esityksessään Lions-järjestön identiteetti – seminaarissa
Forumin presidentti PID Paolo Bernardi jalkautti keskustelun käytännön klubitoimintaan toteamalla, että "leijonat eivät voi olla pelkkiä
arvojen kantajia, elleivät arvot näy
jokapäiväisessä toiminnassa". Hän
totesi myös käytännön läheisesti, että "arvojen ilmenemisellä toiminnassa hankitaan uskottavuutta
yhteiskunnassa. Meidän tulee löytää yleisön ja viranomaisten hyväksyntä käytännön klubitoiminnallemme.
Kysymys ei enää ole välittämisestä ja hyväntekeväisyydestä erillisinä ilmiöinä vaan palvelukonseptin
kokonaisuudesta". Kaikissa Euroopan yhteiskunnissa löytyy aivan
arkipäiväisissä asioissa yhteiskunnallisia epäkohtia, joihin leijonat
voivat tavalla tai toisella vaikuttaa: lapsia käytetään hyväksi, perheiden keskuudessa on väkivaltaa,
kouluissa ja työpaikoilla kiusataan,
alkoholi aiheuttaa ongelmia, joista ei puhuta. Käytännön ohjelmien
löytäminen epäkohtien poistamiseen on haaste Euroopan leijonille ja identiteetin rakennusaine, lion
Paolo totesi.
Seminaarissa, jonka aiheena oli
"Sanan voima" käsiteltiin informaatiota, mediaa ja etiikkaa. Myös siellä
tuli esille konkreettisten käytännön
toimenpiteiden tarve. Arvot muutetaan toiminnaksi, tulokset välitetään median avulla, vahvistetaan
oman klubin ja järjestömme identiteettiä, jäsenet viihtyvät klubissa,
uudet ihmiset, jotka jakavat samat
arvot, haluavat liittyä meihin.
Bolognan Eurooppa Forum oli
mielenkiintoinen jatko Tampereen
Forumin jälkeen. Hieman toisella
tavalla toteutettu, paljon ajatuksia
herättävää teoreettista pohdiskelua,
mutta se antoi myös paljon käytännön klubitoimintaan liittyvää ihan
tavallista leijona-asiaa. Ja mukavia
hetkiä mukavien leijonien seurassa.
Markku Talvio
Yrityksille mahdollisuus
sponsorointiin
Sri Lankan Lions-ystävien seura
tarjoaa suomalaisten Lions-klubien kautta suomalaisille yrityksille
mahdollisuuden osallistua kehitysyhteistyöhön ilman, että panoksesta käytetään senttiäkään minkään
järjestön hallinnollisten kulujen
kattamiseen. Kehittyvässä maassa
kuten Sri Lankassa tarvitaan rajattomasti pienellä taloudellisella panoksella toteutettavissa olevia toimenpiteitä.
Toimitusjohtaja Olli Virtasen
lahjoittamien Baden Sports koripallojen luovutus Sri Lankan
Matarassa viime keväänä. Välittäjäna toimi LC Vantaa/Pähkinärinne, vastaanottajana Ruhana Special Schoolin oppilaiden
edustajat ja rehtori, taustalla paikallisten leijonien edustaja. ”Kuriirina” toimi Sri Lankan
Lions-ystävien seuran puheenjohtaja, PDG Otfried Blümchen.
Sri Lankan asiat netistä
yhdestä paikasta
Suomen Lions-liitossa toimii kolme työryhmää Sri Lankaan liittyvien Lions-asioiden parissa, nimittäin
Kummilapsi-työryhmä, Rathnapuran silmäklinikka- työryhmä ja Sri
Lankan Lions-ystävien seura. Tiedon saannin helpottamiseksi kaikkien kolmen työryhmän tiedot ja
uutiset löytyvät nyt otsikon "Sri
Lankan lionsprojektit" alta osoitteesta www.lions.fi>> etusivun vasen reuna.
Kummilapsia on yhteensä yli
1750, kummien vierailut ovat käynnissä. Rathnapuran silmäklinikka
etenee aikataulun ja budjetin mukaisesti, sairaalan henkilökunnan
palkkaus ja koulutus on menossa. Sri Lankan Lions-ystävien seura
järjestää tutustumismatkan huhtikuussa. Varainhankinta on v. 2010
onniastunut suunnitellulla tavalla,
tälle kalenterivuodelle euron alhainen kurssi tuo jonkin verran paineita. Sri Lankan asiat yhdestä paikasta
1/11 LION 13
Pääsihteerin palsta
Vuosikokousaloitteista äänestetään
Vaasassa
A
Aloitteita tuli jälleen runsaasti. Ehdokkaat tehtäviin sekä vuosikokouspaikkakunniksi on mainittu
toisaalla tässä lehdessä. Vuosikokouskutsussa mainitaan ne kaikki
samoin kuin kuvernöörineuvoston
päätösehdotukset niille. Vuosikokouskutsu lähetetään klubien presidenteille maaliskuun lopussa niin,
että asioista voidaan keskustella jo
huhtikuun klubikokouksissa ja klubien edustajille voidaan antaa evästystä tulevaa piirin ja Lions-liiton
vuosikokousta varten.
Päämajan tiliote
joulukuulta
Päämajan (Oak Brook) tiliote tuli klubien rahastonhoitajille viikolla 2. Valitettavasti tiliotteen mukana tullut jäsenluettelo oli lähetetty
väärin ja siksi klubit eivät saaneet
omaa luetteloa lainkaan. Klubin tiedot ovat kotimaan rekisterissämme
samat kuin päämajankin rekisterissä, joten näette oikeat tiedot sieltä.
Sen lisäksi päämaja lähettää uudet
jäsenluettelot helmikuussa tiliotteen mukana.
Kv. vuosikokous 2011
Kansainvälinen vuosikokous eli
convention järjestetään Seattlessa USAssa heinäkuussa 2011. Vielä on mahdollisuus tulla mukaan tilaamalla liput joko matkatoimiston
14 LION 1/11
tai netin kautta. Päämajan sivuilta
www.lionsclubs.org löytyy ilmoittautumislomake rekisteröintiä varten.
tamme toiminnan mahdollisesta laajentumisesta. Klubien auditoijat saavat myöhemmin auditointia koskevat ohjeet.
liitto suosittaa Y-tunnuksen hankkimista. Se selkeyttää monia asioita
meille maksavien yritysten osalta.
Suomen vuosikokous
2011
Jäsenrekisteri
Valokuvauskilpailu on käynnissä. Toivon aktiivista osallistumista kilpailuun. Kilpailu on lionsaktiviteettiaiheinen. Kilpailu päättyy
15.5.2011, joten teillä on vielä hyvin aikaa osallistua kilpailuun. Nettisivuillamme on ohjeet kilpailusta.
Vuosikokouksestamme Vaasassa on
erillinen teksti muualla. Huomannette, että perjantai-iltana on lionien ja puolisoiden tapaamisiltama
Kylpylä Tropiclandiassa. Tervetulleita ovat kaikki lionit ja puolisot
sekä leot. Tulkaa mukaan tähän
miellyttävään ja uuden tyyppiseen
iltamaan. Ilmoittautuminen vuosikokoukseen nettisivujen kautta on
mahdollista maaliskuun alusta alkaen, koska Vaasan päätoimikunta haluaa tarjota kaikille edullisen
vuosikokousviikonlopun.
Europa Forum 2011 musiikkikilpailu
Europa Forum järjestetään 13.–15.
10.2011 Maastrichtissa Hollannissa. Sen yhteydessä pidettävän musiikkikilpailun instrumenttina on tänä vuonna oboe. Kilpailijoiden yläikäraja on 23 vuotta. Pyydän klubien edustajia etsimään aktiivisesti
omalta alueeltaan hyviä soittajia, ja
ilmoittamaan ehdokkaansa minulle.
Meidän tulee ilmoittaa kilpailijat Europa Forumin järjestäjille kesäkuun
loppuun mennessä. Kilpailukappaleet saatte minulta.
Nuoret lähettiläät –
kilpailu
Europa Forumin yhteydessä on neljättä kertaa Young Ambassadors nuorten lähettiläiden kilpailu. Ikäraja osallistujille on 15–19 vuotta.
Ilmoittautumisaika on minulle huhtikuun loppuun mennessä. Mahdollisen karsintakilpailun järjestämme
on touko-kesäkuussa 2011.
Auditointi
Auditointi jatkuu tänä vuonna. Se
tehdään samalla tavalla kuin viime
vuonna. Myöhemmin keväällä ilmoi-
Jäsenrekisterin käyttö on ollut kiitettävää. Meillä on nyt ajan tasalla oleva jäsenrekisteri, josta tiedot menevät joka yö päämajan (Oak Brook)
jäsenrekisteriin. Käyttöosoite on siis
www.lions.fi/rekisteri. Käyttäjätunnus on kunkin henkilön oman nimen kohdalla vuosikirjassa. Numeroita tulee olla kahdeksan, joten
eteen tulee lisätä riittävä määrä nollia, jotta numeroiden määrä on oikea.
Salasana on kunkin jäsenen oma kansainvälinen jäsennumero.
Mikäli käytössä ilmenee ongelmia, voitte kääntyä joko piirisihteerin tai piirin jäsenjohtajan puoleen.
Aktiviteetti-ilmoitusten osalta
emme ole vielä saaneet päämajan
uusittavan raportointilomakkeen tietoja. Saamme ne varmaan helmikuussa, jolloin laadimme meille vastaavan
lomakkeen. Seuratkaa helmikuun lopussa nettisivujamme, joissa ilmoitamme aktiviteettilomakkeesta ja
sen käytöstä. Samoin kerromme asiasta jäsenrekisterin alkusivulla.
Klubien mallisäännöt
Yhdistyslaki muuttui Suomessa
1.9.2010. Suurin vaikutus tässä on
sillä, että klubit valitsevat ensi keväänä toiminnantarkastajat, ei siis
tilintarkastajia. Toiminnantarkastajat tulevat omasta klubista. Olemme tekemässä muitakin muutoksia
mallisääntöihin tämän kauden aikana, mutta hallitus esittänee muutokset kuvernöörineuvoston helmikuun kokouksen hyväksyttäväksi.
Valokuvauskilpailu
Vaali- tai muu mainonta
Totean taas kerran, että vuosikirjassamme olevia klubien osoitteita
tai jäsenten henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin eli siis tulevien valtiollisten vaalien mainontaan.
Osoitteistomme on tarkoitettu keskinäiseen kanssakäymiseen ja lionstoiminnan edistämiseen, eikä mainosten jakeluun.
Lions-kangastuotteita
Suomesta
Kouvolassa toimiva yritys J.Silen
Oy on saanut päämajasta oikeudet Lions-merkin käyttöön omien
tuotteidensa osalta. Omien nettisivujemme tarvikemyyntisivustolta
on linkki J.Silen Oy:n sivuille. Käykää katsomassa, mitä tuotteita sieltä löytyy.
***
Mestaruuskilpailuja hallitus on hyväksynyt siten, että LC Kiikka ja Liikuttavat ry Sastamala järjestävät
maratonin ja puolimaratonin sekä
10 km juoksun Lions-mestaruuskisat 2.4.2011.
Toivotan kaikille miellyttävää
kevättä lionstoiminnassa!
Verotus
Verotukseen liittyviä pyyntöjä tulee
klubeille edelleen. Lähetän minulle
verotietoja antaneille klubeille toimintaohjeet helmikuun aikana.
Edelleen olen saanut soittoja Ytunnuksen puuttumisesta. Lions-
Markus Flaaming
pääsihteeri
1/11 LION 15
Lionsklubien kansainvälinen järjestö
Tulot ja menot – Yleisrahasto vuoden lopussa 30. kesäkuuta, 2010
Kaikki summat Yhdysvaltain dollareissa (tuhansia)
Tulot lisääntyivät US$15.5 miljoonalla viime vuoteen verrattuna, johtuen lähinnä lisääntyneestä investoinnista,
muutoksista valuuttakursseissa ja parantuneista tuloista. The General Fund ilmoitti 10,7% sijoitusvoitoista
kesäkuun 30. päivä, 2010 päättyneelle toimivuodelle.
Tulot 2009-2010
Kansainväliset jäsenmaksut
51 040
Liittymis- ja perustamismaksut
4 044
Vuosikongressin tulot
1 390 Voitot sijoituksista
7 114 Muut
723 Yhteensä
64 311 Tulot 2009-2010
Revenue
2009-2010
0,9 %
1200
Kv. jäsenmaksut
0,8
1000 %
0,7
0,6
800 %
0,5
600 %
0,4
0,3
400 %
Liittymis- ja
Vuosikongressin
0,2
perustamismaksut
tulot
200 %
0,1
00%
79 %
6%
2%
11 %
1%
100 %
Voitot
sijoituksista
Muut
Menot ylittivät edellisvuoden menot noin US$ 4,2 miljoonalla johtuen vuosikokouksesta, kuvernööri-elektien ja yleisestä vastuuvakuutuksesta, klubi- ja piirihallinnon tuesta sekä tieteknisista uudistuksista.
Menot 2009-2010
Kansainvälinen vuosikongressi ja kokoukset
Lion-lehti
Vakuutus
Piirikuvernöörit ja kuvernööri-elektit
Kansainväliset virkailijat ja hallituksen jäsenet
Klubi- ja piiriohjelman tuki
Kansainvälinen päämaja
Maksamattomat jäsenmaksut
Yhteensä
8 703 8 275 2 046 8 453 3 069 22 237 6 023 40 58 846 Expenditures
Menot 2009-2010
2009-2010
%
0,4
40
15 %
14 %
3%
14 %
5%
38 %
10 %
0%
100 %
Klubi- ja
piiriohjelman tuki
%
0,35
35
%
0,3
30
%
0,25
25
%
0,2
20
Kv. vuosikongressi ja
kokoukset
Piirikuvernöörit
ja elektit
Lion-lehti
%
0,15
15
%
10
0,1
5%
0,05
0%
0
16 LION 1/11
Vakuutus
Kv. virkailijat
ja hallituksen
jäsenet
Kv. päämaja
Maksamattomat
jäsenmaksut
Voittajan, Vähärauman koulun oppilaan
Melissa Mäkelän työ edustaa Suomea
kansainvälisessä kilpailussa helmikuussa.
Toiseksi sijoittuneen Päntäneen koulun
Miisa Tarkanmäen näkemys rauhasta.
Suomen karsinnan kolmas oli Meilahden yläasteen Maj-Britt Liiwandin työ.
Rauhanjulistekilpailun Suomen voitto M-piiriin
Eri puolilla maailmaa toimivat lionsklubit sponsoroivat joka vuosi lionien kansainvälisen rauhanjulistekilpailun paikallisissa kouluissa
ja nuorisoryhmissä. Tämä kilpailu
kannustaa nuoria ympäri maailman
ilmaisemaan näkemyksiään rauhasta taiteen keinoin. Kauden 2010–
11 rauhanjulistekilpailun teema on
"Näkemys rauhasta". Kilpailuun
voivat osallistua nuoret, jotka ovat
11-, 12- tai 13-vuotiaita 15.11.
Kilpailussa on joka vuosi omaperäinen, rauhaan liittyvä teema.
Osanottajat ilmaisevat tätä aihetta käyttämällä eri ilmaisumuotoja,
kuten hiiltä, väriliituja, värikyniä ja
maaleja. Vuosittain valitaan kaksi-
UU T
IN VAK
VAIN IF
kymmentäneljä kansainvälistä loppukilpailutyötä, jotka edustavat yli
350 000 nuoren osanottajan töitä
maailmanlaajuisesti. Julisteita esitellään maailmanlaajuisesti Internetin välityksellä, tiedotusvälineissä
ja näyttelyissä.
Kansainvälisille voittajille ilmoitetaan voitosta viimeistään 1.2.
Yksi kansainvälisen pääpalkinnon voittaja saa matkan erityiseen
palkinnonjakotilaisuuteen sponsoriklubin presidentin ja kahden perheenjäsenen kanssa Lionien päivä
Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa -tapahtumaan (paikka voi muuttua). Siellä voittajalle luovutetaan
kaiverrettu laatta ja 5 000 dollarin
rahapalkinto.
Kullekin 23:sta kunniamaininnan saajasta luovutetaan 500 dollarin rahapalkinto ja todistus saavutuksesta.
Lähes kaikissa lionspiireissä Suomessa valittiin yksi rauhanjuliste
lähetettäväksi Lions-liiton Suomen
osakilpailuun. Kilpailu on nyt päättynyt ja voittajaksi valittiin lionspiiriä 107-M edustavan, Vähärauman
koulua käyvän Melina Mäkelän tekemä rauhanjuliste. Hänen työnsä
edustaa Suomea lionien kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa.
Suomen osakilpailun toiselle sijalle
tuli Miisa Tarkanmäen työ (Päntäneen koulu, piiri 107-F) ja kolman-
nelle sijalle Maj-Britt Liiwandin työ
(Meilahden yläaste, piiri 107-B).
Elina Mäkelän lausunto rauhasta
on seuraava: Kun on rauha, ihminen voi elää elämänsä ilman väkivaltaa. Kukat kukkivat ja taivas on
pilvetön.
Tulokset:
1) Melina Mäkelä, Vähärauman
koulu, luokka 6a, LC Pori/Katariina, 107-M.
2) Miisa Tarkanmäki, Päntäneen
koulu, luokka 6, LC Kauhajoki/Päntäne, 107-F.
3) Maj-Britt Liiwand, Meilahden
yläaste, luokka 7b, LC Helsinki/Meilahti, 107-B.
A
UK S I S T
LIITTOUDU
RISKEJÄ VASTAAN.
A
ONUST
SAAT B
Tiesithän, että Suomen Lions-liiton
jäsenenä sinulla on vakuutusetuja Ifissä. Kannattaa hyödyntää
kaikki edut, säästät selvää rahaa.
Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifiin saat reilun lisäalen-
nuksen vakuutusmaksuistasi.
Järjestöasiakkaiden keskittämisalennukset ovat normaalia suurempia, jopa 15 %. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua,
joka sujuu niin kuin pitääkin.
if.fi
010 19 19 19
1/11 LION 17
Lions Quest – 25 vuotta kasvattamista
Lions Quest – tavoitellaan yhdessä
G
Quest -toiminta Suomessa on tavoitellut 20 vuoden ajan lapsille ja nuorille parempaa huomista,
onnistuen siinä loistavasti. Helmi- ja maaliskuussa 2011 järjestetään suuri määrä kursseja ja valikoimassa ovat lähes kaikki kurssitasot.
Nyt kaivataankin klubien aktiivisuutta ja auttamisentahtoa, jotta
kurssit saadaan täyttymään opettajista. Olkaa aktiivisesti yhteydessä
piirinne Quest- vastaavaan, yhdessä saatte kurssit täytettyä. Pienenä kertauksen historiasta lainaan
tähän Lions-lehdestä 2/08 olleesta Ulla Savolaisen kirjoituksesta otteita.
”Kansainvälinen
Lions-liike
päätti 1980-luvulla puuttua kaikkialla kasvavaan huumeongelmaan.
Strategioita olisi ollut monia, mutta
silloin päätettiin suunnata voimavarat ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhteistyökumppaniksi otettiin Quest International, jossa oli
jo kehitetty ohjelma Skills For Adolescence. Tästä tuli sittemmin ensimmäinen ja maailmalla levinnein
Lions Quest-ohjelma. Myöhemmin
järjestöt erosivat toisistaan ja kansainvälinen Lions-järjestön säätiö
LCIF osti koko Lions Quest-ohjelman itselleen.”
20 vuodessa kouluttajatiimimme on kasvanut Ulla Savolaisesta ja Hanna Kokkalasta
seitsemään kouluttajaan; kuvassa vasemmalta Rauni Muikku, Helinä Perttu, Ulla Savolainen , Ulla Sirviö-Hyttinen , Hanna Kokkala, Maarita Mannelin ja Markus Talvio.
Tästä päätöksestä löytyy selitys
sille, minkä vuoksi vieläkin Quest
mielletään ensisijaisesti huumeiden vastaiseksi ohjelmaksi. Vuosien saatossa asiat ovat muuttuneet
ja tänä päivänä keskitytään enemmänkin terveen kasvun turvaamiseen ja samalla hyvän itsetunnon
ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen.
Tietoisku Quest-leijonalle
• Lähetä yhteystietosi piirin Quest-puheenjohtajalle.
• Lähetä hänelle myös tieto klubisi rahoitusvalmiudesta.
• Seuraa Quest-sivuja Lion-lehdestä ja www-sivuilta.
• Koulutuksen hinta on 360 euroa (sis. alv) / osallistuja.
• Yleensä klubit eivät maksa osallistujille muita kuluja kuten
matkoja tai sijaisia, mutta se ei tietenkään ole kiellettyä.
• Pidä matalaa kynnystä yhteydenotoissa piirisi Quest-työryhmän
puheenjohtajaan sekä liittotoimiston Quest-henkilökuntaan.
• Quest-sihteeri 09 5655 9517, quest@lions.fi
• Quest-koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen 040 850 724
ulla.sirvio-hyttinen@lions.fi
18 LION 1/11
”Lions-liitto perusti vuonna
1989 tilapäisen Quest-toimikunnan. Työsarka oli valtava. Oli hankittava silloisen kouluhallituksen
hyväksyntä, alettava markkinoida
ohjelmaa Suomen kouluihin, haettava rahoitus ohjelman kääntämistä
varten, hankittava kouluttajat sekä
tiedotettava asiasta leijonille. Ohjelmasta ei siis tiennyt juuri kukaan
juuri mitään.”
Mikä nyt sitten on muuttunut
näiden vuosien jälkeen? Tarvitsemme Opetusministeriön suosituksia,
markkinoimme jatkuvasti kouluille, tarvitsemme rahoitusta ohjelman kehittämiseen ja jaamme leijonille Quest-tietoutta. Jatkuva
kilpailu markkinoista erilaisten uusien ohjelmien kanssa luo paineita
erityisesti Quest-ohjelman kehittämiselle vastaamaan tämän päivän
haasteita. Pysyvää ovat loistavat
kouluttajat, jotka kurssi toisensa
jälkeen jaksavat innostua Questistä
sekä aikanaan hyvin tehty pohjatyö
tunnettuuden alkuun- ja aikaansaamiseksi. Niin ja Quest-työryhmä on
tullut jäädäkseen.
Vuoden 2011 alkaessa on Questkurssin käynyt yli 15 000 opettajaa.
Yli 255 000 lasta on heidän kauttaan päässyt oppimaan elämäntai-
toja Questin oppien mukaan. Helmikuussa Ystävänpäivän aikaan
tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä,
kun ensimmäiset opettajat kurssitettiin Ruotsissa. Myöhemmin Ulla
Savolainen valmennettiin pääkouluttajaksi. Kiitämme Ullaa vuosien työstä Questin parissa. Hanna
Kokkala valmennettiin ensimmäisenä kouluttajan tehtäviin. Hannan
positiivinen panos Questille jatkuu
edelleen. Kiitos siitä. Näin meillä
oli kouluttajat omasta takaa ja syyskuussa 2011 tulee kuluneeksi 20
vuotta ensimmäisen Quest-kurssin
järjestämisestä omin voimin. Kurssi pidettiin Vammalassa.
Vuoden 2011 aikana Questillä on syytä juhlaan ja niin tulemme myös tekemään yhdessä teidän
kanssanne. Syntymäpäivälahjaksi
toivomme klubien aktiivista osallistumista opettajien koulutuksien
kustannuksiin. Kauden kurssitettavien tavoite 1000 opettajaa on realistinen sillä syksyn aikana tavoitteesta täyttyi kolmannes.
Siinä siis Questin 20-vuotislahjatoivomus, teemme töitä yhdessä
kanssanne sen toteutumiseksi.
LQ-CD Heidi Rantala
Lions Quest
yhdessä kasvamisen ohjeLma
koulutusaikataulu 2010-2011
Aika
Kurssityyppi
Piiri
Paikkakunta
HELMIKUU
7.-8.2.
14.-15.2.
14.-15.2.
14.-15.2.
16.-17.2.
21.-22.2.
21.-22.2.
21.2.-22.2.
24.2.
saadaan paikalle ihan toisissa määrin, jos heidän ei tarvitse
itse etsiä rahoitusta.
AK/YK
YK
AK
AK/YK
YK
AK/YK
YK
AK/YK
Täydennys
M
K
N
D
C
I
L
H
D
Kokemäki
Kuopio
Helsinki
Mikkeli
Järvenpää
Oulu
Rovaniemi
Savonlinna
Lappeenranta
Kurssityyppi
AK = alakoulun Vatupassi- ja Kompassi-ohjelmat
YK = yläkoulun Passi-ohjelmat
EO = esiopetuksen Vatupassi-ohjelma
Täydennys/Mamu = seminaari maahanmuuttajaoppilaiden opettajille
2. aste = koulutus ammatillisten oppilaitosten opettajille
MAALISKUU
4.3.
Täydennys/Mamu
7.-8.3.
AK
7.-8.3.
2. aste
9.3.
Täydennys
10.-11.3.
AK/YK
14.-15.3.
YK
14.-15.3.
2.aste
16.-17.3.
AK
16.-17.3.
AK/YK
18.3.
Täydennys
21.-22.3.
AK/YK
21.-22.3.
2. aste
24.-25.3.
2. aste
28.-29.3.
AK
30.-31.3.
AK/YK
A/M
B
E
E
F
B+N
H
N
G
D
I
M
K
C
A
Huittinen
Espoo
Tampere
Tampere
Seinäjoki
Helsinki
Joensuu
Helsinki
Jyväskylä
Hamina
Kajaani
Rauma
Kuopio
Lahti
Paimio
HUHTIKUU
4.-5.4.
AK
4.-5.4.
AK/YK
11.-12.4.
2. aste
11.4.
MaMu
11. - 12.4.
2. aste
12.4.
Täydennys
13.-14.4.
AK
18.-19.4.
AK/YK, ruotsink.
18.-19.4.
2. aste
K
O
F
B
F
B
N
A, B, N
H
Kuopio
Kokkola
Seinäjoki
Espoo
Seinäjoki
Espoo
Helsinki
Kirkkonummi
Lieksa
Klubipresidentti ja Quest -leijona!
Huolehdittehan siitä, että klubisi päätökset Quest -koulutukseen myönnettävistä varoista tehdään heti kauden
alussa. Ilmoitattehan tämän päätöksen myös piirinne Quest
-vastaavalle. Tämä tieto tulee auttamaan suuresti Questkoulutusten järjestämistä omassa piirissänne. Koulutettavia
Koul.ohjelma.2.2011.indd 1
Koulutuksen hinta
Kahden päivän peruskurssin hinta on 360 euroa (sis. alv.)
Täydennyskurssin ja Mamu-seminaarin hinta on 60 euroa
arvolisäveroineen.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset:
Suomen Lions-liitto r.y./Quest-sihteeri
Kirkonkyläntie 10, 00700 Helsinki
ilmoittautuminen osoitteessa www.lions.fi ->Lions Quest tai
sähköpostilla quest@lions.fi
puhelimitse (09) 5655 9517
Lyhyesti Quest-koulutuksesta
Lasten ja nuorten terveen kasvun tukeminen ja riskikäyttäytymisen – kuten päihteiden käytön ennaltaehkäisy – on
pitkäjänteistä, jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä. Quest-ohjelmat sisältävät valmiiksi suunnitellut viikottaiset oppituntiehdotukset 5 -25-vuotiaille seuraavista aihepiireistä:
• turvallinen luokkayhteisö ja toisen
kunnioittaminen
• itsetunto ja päätöksentekotaidot
• tunnetaidot
• vuorovaikutus ja ristiriitojen ratkaisu
• terveellinen elämä
Ohjelmaa lasten ja nuorten kanssa soveltavat opettajat ja
muut aikuiset tutustutetaan terveen kasvun tukemisen pääperiaatteisiin, Quest-materiaaliin ja ohjelman työtapoihin
kaksipäiväisen koulutuksen aikana. Tällöin osallistujat saavat
käyttöönsä valmiin opetusmateriaalin ylläolevista aiheista.
Päivitetty koulutuskalenteri löytyy
osoitteesta www.lions.fi ->Quest
Muutokset mahdollisia
1/11 LION 11.1.2011
19
9:38:38
Nuorisovaihto
Leijonien ja leojen
yhteistyötä nuorisovaihdossa – Croft Bay Camp 2010
Amazing Race päättyi Pyynikin näkötornille ja kaikki on onnellisesti perillä.
Lions-nuorisovaihtoleirien tarkoitus
on koota yhteen Suomeen nuorisovaihdon kautta saapuneita nuoria ja
mahdollistaa heille toisiinsa ja toistensa kulttuureihin tutustuminen.
Suomessa järjestetään vuosittain
neljäviisi leiriä, joista yhtenä oli
vuorossa E-piirin leiri. Lions-toiminnan poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus mahdollistaa erimaalaisten nuorten kohtaamisen
leireillä turvallisessa ilmapiirissä ja
ympäristössä.
Croft Bay Camp -nuorisovaihtoleiri pidettiin Ylöjärven Siivikkalassa, Torpan leirikeskuksessa 10.
–18.8.2010. Leirin järjestäjinä toimi kolme tamperelaista lionsklubia: Tampere/Ruotu, Tampere/Kaakinmaa ja Tampere/Siilinkari. Lisäksi
mukana suunnittelussa ja toteutuksessa oli leoja, leoklubien eli Lionsliiton nuorisoyhdistysten jäseniä,
Tampereelta, Orivedeltä, Hämeenlinnasta ja Järvenpäästä.
Leirin suunnittelu aloitettiin reilua vuotta etukäteen. Leot olivat
mukana alusta asti, ensin ideoimassa ja suunnittelemassa ja lopulta
toimimassa itse leirillä ohjaajina ja
20 LION 1/11
isäntänuorina. Valmistelukokoukset pidettiin Tampereella. Leiripaikkaan käytiin tutustumassa parikin
kertaa.
Osallistujia ympäri
maailmaa
Leiriläisiä oli 25 ja he tulivat 16 eri
maasta. Euroopan maista oli edustettuna yhdeksän, minkä lisäksi leiriläisiä oli Japanista, Mongoliasta,
Intiasta, Perusta, Yhdysvalloista,
Kanadasta ja Israelista. Suurin kansallisuusryhmä oli italialaiset, joita oli leirillä neljä. Kaiken kaikkiaan
leiri oli hyvin monikulttuurinen. 16
kansallisuuden lisäksi leirillä oli koko sen ajan viisi suomalaista nuorta
ja leirin johtaja sekä leijonia järjestävistä klubeista, kustakin omina ohjelmavastuupäivinään.
Monipuolista
suomalaista ohjelmaa
Leiriohjelman suunnittelussa otettiin huomioon Torpan leirikeskuksen tarjoamat mahdollisuudet sekä suomalainen luonto ja kulttuuri
sekä Tampereen kaupungin läheisyys. Leiriläiset kertoivat vuorotellen omasta maastaan ja kulttuuristaan maaesittelyissä, joita pidettiin
lähes jokaisena iltana.
Leiriläiset saapuivat leirille joko
suomalaisista isäntäperheistään tai
suoraan kotimaastaan. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli tutustumista ja leirin avajaiset. Leiriläiset
jaettiin ryhmiin, joissa toimittiin
koko leirin ajan.
Toinen päivä oli leiriolympialaisten päivä. Ryhmäytyminen alkoi
leikkimielisissä leiriolympialaisissa,
joissa oli lajeina mm. lypsäminen,
poron lassoaminen, tandem-hiihto
ja saappaanheitto. Rantasauna lämpisi ensimmäisen kerran.
Teemapäivä oli Amazing Race
Tampere. Leiriläiset kiersivät ryhmissä ympäri kaupunkia saamiensa
vihjeiden perusteella tv-sarjan mallin mukaisesti ratkaisten tehtäviä ja
tutustuen nähtävyyksiin. Kädentaitopäivänä leiriläiset kiersivät eri
pisteillä, joissa tehtiin vihtoja, tutustuttiin kierrätyspaperin valmistukseen ja tuunattiin leiripaitoja.
Vihdat otettiin käyttöön illalla ran-
E-piirin leirille osallistui 21-vuotias Bulgan Battulga, hän on kotoisin
Ulaanbaatarista, Mongoliasta. Bulgan on ensimmäinen Mongoliasta
Suomeen tullut nuorisovaihtoleiriläinen. Hän rakastaa tanssia ja maaesittelynsä hän piti meille tanssimalla mongolialaisen tanssin. Iloinen
nuori nainen jäi kaipaamaan Suomen
luontoa ja kertoi oppineensa leirillä
halaamisen jalon taidon.
Nuorisovaihtoleiri,
iloinen haaste
Järjestävät klubit Tampereelta, Kaakinmaa, Ruotu ja Siilinkari ottivat Epiirin haasteen vastaan leirin järjestämisestä. Alun perin ajatuksella;
”Jos kukaan muu ei järjestä, niin hoidetaan pois”. Ja se kannatti. Vastasimme kukin vuorollamme 2-3 päivän leiriohjelmasta, joka oli haasteellinen lähes kaupunkioloissa. Leoilta saimme kuitenkin hienoja ideoita ja vinkkejä.
Leojen mukanaolo suunnittelussa heti alusta asti ja heidän innostuksensa ja ennen kaikkea lupautumisensa leadereiksi, leirin vetäjiksi, sai
meidät vakuuttuneeksi siitä, että leiri tulee onnistumaan.
Hoidimme jokaiselle päivällä ohjelman puitteet ja leot pitivät huolen lopusta. Yöt vietimme vuorotellen valvojina, tosin nukkuen. Suomen kesä näytti parhaat puolensa ja aurinkoa riitti jokaiselle päivälle.
Näin jälkikäteen voimme todeta, että meillä oli aktiviteettinä hienosti onnistunut leiri. Ja saimme tehdä yhteistyötä toisen aktiviteettimme,
LEOJEN KANSSA. Suuri kiitos Annemarille, Erkille, Nitalle, Marjukalle,
Helille ja Lindalle. Jaksoitte meitä vanhoja. Tämä leiri poiki myös muutakin hyvää kuin tyytyväiset nuoret. Me, kolme järjestävää klubia, olemme nyt uuden Leo Club Tampereen taustaklubeja. Suosittelemme lämpimästi yhteistyötä nuorten kanssa.
Heidi Rantala
PCC, LC Tampere/Siilinkari
Ajankohtaista
Hikistä hiihtoa Torpalla.
tasaunalla. Leirin aikana tanssittiin
myös tähtien kanssa. Leiri suuntasi ensin tanssikurssille koulutettujen opettajien oppiin. Illalla opittuja
taitoja testattiin Rönnin tanssilavalla Orivedellä.
Sunnuntai oli rentoutumispäivä. Ensimmäiset halukkaat viettivät
yön ulkona laavussa. Seuraavaksi
suunnattiin Seitsemisen luonnonpuistoon, jossa tutustuttiin suomalaiseen luontoon ja perinteiseen suomalaiseen elämäntapaan
perinnetilalla. Viimeinen leiripäivä
oli vierailupäivä. Torpan sali täyttyi
isäntäperheistä, jotka tulivat tapaamaan tuttuja nuoriaan ennen näiden kotiinlähtöä tai tutustumaan
nuoriin ennen näiden siirtymistä
leiriltä perheisiin. Lopuksi oli aika
jättää jäähyväiset. Monet halaukset, poskisuudelmat ja sopimukset
jälleennäkemisestä vaihdettiin.
Positiivista palautetta
Leiriläiset lähettivät kotiin päästyään palautteitaan ja terveisiään sähköpostilla.
”MOI MOI,
I am back to home safely. I am fine and thank you so much for all
you did for all the campers. I will
miss everybody from the camp, leaders and all lions member too. My
both host familys were amazing. My
32 day in FINLAND were the best
days of life. I will never ever forget
thoes days.
KEEP IN TOUCH. KITTOS LOVE
YOU” (intialainen poika)
Walter told us, that he had a wonderful time in Finland, with wonderful Lions, wonderful camp friends
and with the wonderful hosting family at Kökemeki. Many thanks for
this great sign of lionism to you all.
(itävaltalaisen pojan isä)
Lopuksi
Croft Bay Camp -leiri onnistui järjestäjien odotusten mukaisesti.
Kaikki ulkomaalaiset nuoret saivat uusia ystäviä ja uutta verkostoa
ympäri maailmaa, oppivat toistensa
kotimaista ja kulttuureista ja pääsivät toimimaan yhdessä. Suomalaiset leiriohjaajina toimineet nuoret puolestaan saivat erinomaisen
mahdollisuuden kieli- ja johtamistaitojensa kehittämiseen. Järjestäville lionsklubeille leiri oli uudenlainen projekti, jossa aikuiset leijonat
pääsivät toimimaan nuorten kanssa
ja saivat palvelutyöhönsä kansainvälisiä tuulia.
Tätä kirjoitettaessa australialaiset ja malesialaiset talvivaihdokit ovat juuri palanneet kotimaihinsa lämpimämpiin oloihin. Tällä kertaa niin etelän
kuin pohjoisenkin isäntäperheissä olleet saivat kokea todellisen lumisen
pakkastalven. Lienee ollut monelle arktinen kokemus.
Isäntäperheitä onneksi löytyy joulun aikaankin, vaikka perinteisesti
joulua pidetään perhejuhlana. Lainaus erään isäntäperheen äidin kirjoituksesta Australian tyttö on luistellut, hiihtänyt, lautaillut, vieraillut
kahdessa eri lukiossa, kerännyt kolehtia joulukirkoissa, istunut joulupukin sylissä jne. Saunasta hän pitää ja kutsuu sitä ”little Australiakseen”. Ollaan oltu todella tyytyväisiä, saatiin kivaa piristystä omaankin
elämäämme.”
Tätä piristystä on tarjolla ensi kesänä monelle perheelle, kun Suomeen
tulee lähemmäs kaksi sataa vaihdokkia. Ilman vastavuoroisuutta nuorisovaihto ei toimi. Monet perheet, jotka ovat tarjonneet kerran kodin ulkomaiselle nuorelle, tekevät niin yhä uudestaan ja uudestaan.
Hakuaika ensi kesän vaihtoon on päättynyt. Hakemuksia tuli 230. Hakijamäärä on vähän pienempi kuin viime vuonna, jolloin kaikille ei voitu
vaihtopaikkaa järjestää. Muutamia mattimyöhäisiä lienee vielä tulossa.
Sijoittelu on parhaillaan menossa ja kaikille löytynee vaihtopaikka. Suosituimpiin kohteisiin (esim. Englanti, Irlanti, Itävalta, Espanja, Kalifornia)
on aina runsaasti enemmän hakijoita kuin paikkoja, joten nuorten kanssa
joudutaan käymään neuvotteluja vaihtokohteen muuttamisesta. Onneksi monet nuoret ovat sopeutuvia muutoksiin päästäkseen matkaan. Jopa
ruokavaliokin muuttuu tarvittaessa.
Toivottavasti kaikille ensi kesän vaihtoon lähteville, samoin kuin tänne Suomeen saapuville, tulee ikimuistoinen, positiivinen ja avartava kokemus, vaikka kaikki ei aina sujuisikaan ennakoidun mukaisesti.
Antoisaa nuorisovaihtovuotta 2011
YCED Tuula Rantaeskola
Annemari Päivärinta
Croft Bay Camp -leirin johtaja,
Leo Club Hämeenlinna
1/11 LION 21
Nälkäisten auttaminen
Yhteensä 639 LCIF:iin tähän mennessä raportoidussa projektissa lionit ympäri maailman ylläpitävät noin 580 000 ihmisen perustarpeita lahjoittamalla heille ruokaa ja juomaa, sekä muita tarvikkeita. Joulukuussa Manila Infinity Lions Club Filippiineillä sponsoroi leluja nälkäkeräyksen jolla
autettiin 120 lasta. Jokainen lapsi sai pussillisen pieniä leluja sekä päivän
ruuan ja juoman.
Nälkäisten auttaminen -kampanja jatkuu vielä tammikuun loppuun ja
klubeilla on aikaa 31. maaliskuuta asti raportoida aktiviteeteistään.
Puolustusministeri Jyri Häkämies, leirinjohtaja Jaana Enroos ja leirikoordinaattori PDG Esko K. Lahti. Kuva: Jussi-Petteri Enroos.
Itämeren Flow kuljettaa
nuoria kaakon kulmalle
D 107 -piirin Kotkan, Haminan ja Virolahden lionsklubit valmistautuvat
jo nyt ensi heinäkuussa pidettävään kansainväliseen nuorisoleiriin. Leirille saapuu noin 35 ulkomaista ja kuusi kotimaista 16-21 -vuotiasta nuorta.
Itäisen Suomen lahden luonto on ainutlaatuinen kokemus niin ulkomaiselle kuin kotimaiselle nuorelle. Kallioiset saaret ja kivikkoiset karit jättävät
lähtemättömän jäljen leiriläisen sieluun..
Huikea koskenlasku alas Kymijokea kumilautalla saa adrenaliinin nousemaan huippulukemaan. Samalla leiriläinen kokee erämaan karhumaisen
kosketuksen ja herkän luonnon hyväillyn sielussaan ja ruumiissaan.
Leiriläiset vierailevat Merikeskus Vellamossa, Maretariumissa ja Vaalimaan raja-asemalla. He tapaavat paikallisia nuoria Kotkan nuorisotalossa,
Greipissä ja Haminan seurakunnan leirikeskuksessa, Lypsyniemessä, Virolahdella.
Puolustusministeri leirin suojelijaksi
Leirikoordinaattori, PDG Esko K. Lahti ja leirinjohtaja lion Jaana Enroos kävivät pyytämässä ministeri Jyri Häkämiestä leirin suojelijaksi.
Ministeri Häkämies toi esille vastaanottopuheessaan, että lionsklubit
ovat esimerkillisesti toteuttaneet kansainvälistä avustustyötä ja nuorisovaihtoa. Lions-järjestö on selvästi edellä kävijä tässä palvelutyössä.
Isäntäperheitä tarvitaan
FLOW-leiri alkaa maanantaina 11.7. ja päättyy sunnuntaina 17.7. Isäntäperheitä tarvitaan kaksi viikkoa ennen leiriä eli viikoilla 26 ja 27. Ota yhteyttä:
Tapio Suokas: S-posti tapio.suokas@lions.fi tai puh 044 5115 840.
Isäntäperheenä toiminen tuottaa suurenmoisia kokemuksia eri kulttuureista. Meidän perheessä oli kesällä 2009 italialainen nuori poika vieraana.
Kysyin häneltä: ”Mitä te syötte aamupalaksi Italiassa?” Gregor: ”Makaronia”. Entä lounaaksi? Gregor: ”Makaronia” entä päivälliseksi? Gregor: ”Makaronia”. Gregor: ”Kun lähden jalkapalloharjoituksiin, niin lisään voita makaronin sekaan, jotta saan lisää energiaa.”
Aloitimme ruokailun suomalaiseen tapaan: Aamupuuro, kananmunia,
kahvia tai teetä + paahtoleipää ja jogurthia.. Kyllä se Gregor oppi syömään.
Esko K. Lahti
22 LION 1/11
SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO
SALMUTEX OY
30 vuotta
Klubiasut, smokit ja frakit
Mittaukset sopimuksen mukaan
esim. klubi-iltoina
Yrjöläntie 16 / PL 1
44401 Konginkangas
salmutex@salmutex.fi
Puh.
GSM
Faksi
014 584 661
0400 541 866
014 584 220
Jäsenasiaa
Vapaaehtoisena vaikutat
Euroopan Unioni on nimennyt vuoden 2011 vapaaehtoistoiminnan
teemavuodeksi ja yllä oleva otsikko
on teemavuoden tunnus. Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta toisessa pääkirjoituksessaan näyttävästi
10.1.2011. Artikkelissa tuotiin julki
mielenkiintoisia tutkimuksellisia ja
tilastollisia näkemyksiä kansalaisten suhtautumisesta vapaaehtoistyöhön.
”Teemavuoden tavoitteena on
edistää vapaaehtoistyötä, lisätä sen
arvostusta ja houkutella mukaan
uusia vapaaehtoisia”. Kirjoitus vahvistaa monilta osin juuri niitä tavoitteita, joihin myös Lions-klubien
vahvistamiseksi ja klubien toimintaedellytysten turvaamiseksi tehdyllä työllä ja tiedottamisella pyritään. Lehti toteaa vapaaehtoistyön
vuoden osuvan suotuisaan ajankohtaan, sillä kymmenet tuhannet
suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat
jäämässä eläkkeelle ja kaipaavat
mielekästä harrastustoimintaa jätettyään kiivastahtisen työelämän.
Kolmannes tekee
vapaaehtoistyötä
Samaa asiaa on selvittänyt myös
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Anna Birgitta Pessi, jonka tutkimuksen mukaan yli kolmannes suo-
malaisista tekee vapaaehtoistyötä.
Hänen mukaansa naiset ja miehet
osallistuvat toimintaan lähes yhtä paljon, mutta eri syistä. Miehiä
kiinnostavat hänen mukaansa käytännön työt ja naisia innostaa auttaminen itsessään.
Tutkimukset osoittavat, että järjestöt kaipaavat jäsenikseen lisää
miehiä ja nuoria, jotka olisivat mukana toiminnassa pitkään. Näin
on meilläkin Suomen Lions-liitossa yleinen mielipide, mutta meillä naisten osuus on vielä huomattavan pieni (n. 20 %), joten sillä
sektorilla on meidän mahdollisuutemme petrata. Tutkimukset myös
todistavat, että vapaaehtoistyöstä
kiinnostuneita on yhä enemmän,
mutta kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja toimintaan sitoutuminen on vähentynyt.
Juuri nyt on otollinen
aika vahvistaa klubeja
lä ole. Haluan jälleen korostaa, että naisklubien toiminta ei kilpaile miesklubien toimintojen kanssa,
niin erilaisia kohteita naiset valitsevat aktiviteeteikseen, joten usein
kuullusta reviirien puolustamisesta
voi kyllä luopua.
Johtuen siitä, että klubiemme
jäseniksi tullaan vain kutsusta, on
jokaisen lionin vastuulla huolehtia järjestömme tulevaisuudesta
ehdottamalla uusia vapaaehtoistyöhön haluavia mukaan toimintaamme. Eri syistä johtuen klubeistamme poistuu myös vuosittain
suuri määrä jäseniä, jos emme korvaa tätä poistumaa on tulevaisuutemme näkymä hyvin synkkä. Klubissa voimme helposti ajatella, että
esimerkiksi yhden jäsenen menetys
vuodessa ei ole paljon, liiton tasolla se on kuitenkin noin tuhannen
jäsenen kato, jos kaikki klubit olisivat näin välinpitämättömiä. Lionstoimintamme tulisi pian tiensä pää-
hän, jos toteuttaisimme tämän
suuntaista toimintaa.
Anna muillekin
mahdollisuus
Antakaamme siis muillekin mahdollisuus tulla mukaan toteuttamaan arvokasta ja hyvää vapaaehtoista palvelutyötä klubiemme
riveissä. Koska tutkimusten mukaan, nyt vapaaehtoistoiminnan
vuonna 2011, on monia kansalaisia, jotka kaipaavat vaikuttamista
vapaaehtoisina, niin kutsukaamme
heitä mukaan joukkoomme. Näin
toimien turvaamme myös hienon
toimintamme jatkumisen maassamme ja saamme aikaan vielä enemmän tuloksellista palvelua paikkakuntiemme hyväksi.
Lions-terveisin
MD-MERLC Pekka Sarvanto
Tilanteen ollessa yhteiskunnassamme edellä kuvattu, on siis nyt
mahdollista turvata lionstoiminnan tulevaisuus Suomessa vahvistamalla klubiemme jäsenistöä ja perustamalla uusia Lions-klubeja niille
paikkakunnille, joissa on niille riittävä väestöpohja sekä naisklubeja
paikkakunnille, missä niitä ei vie-
Kolme ehdokasta
varapuheen
johtajaksi
Suomen Lions-liiton puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden hakuaika päättyi
15.1. Määräaikana puheenjohtajan tehtävää haki VCC Heimo
Potinkara LC Lahti/Launee. Varapuheenjohtajaksi sen sijaan on
kolme hakijaa. Ehdokkaina ovat
DG Tuomo Holopainen LC Hel-
sinki/Vuosaari, PDG Asko Merilä LC Utajärvi ja PDG Seppo Söderholm LC Lappeenranta/Raja.
Vuosikokouspaikasta kilpailevat Sotkamo ja Ylivieska. Sekä puheenjohtajistosta että vuosikokouspaikasta äänestetään
Vaasan vuosikokouksessa ensi
kesäkuussa.
1/11 LION 23
LCI:n kansainvälisen presidentin tapaamisessa 25.8.2010 Lastensuojelun Keskusliitossa paikalla oli IP Sid L.Scruggs III puolisonsa Judyn kanssa (pöydän
päässä). Nuorten Ystävien toimesta tilaisuudessa kerrottiin Lions-vieraille Punainen Sulka 2006 –keräysvarojen käytöstä sekä lasten ja nuorten tilanteesta.
Vuosikymmenien yhteistyötä
Suomen Lions-liiton ja
Nuorten Ystävien kesken
Järjestöneuvos, ekonomi Marja Irjala on toiminut Nuorten Ystävät ry:n
pääsihteerinä vuodesta 1990 alkaen.
24 LION 1/11
Nuorten Ystävät on vuonna 1907
Oulussa perustettu lasten, nuorten
ja perheiden hyväksi toimiva kansalaisjärjestö. Ensimmäinen työntekijä oli katulasten kaitsija Oulun
kaduilla. Myöhemmin toiminta laajeni lasten, nuorten ja perheiden
elinolojen parantamiseksi tarkoitettuihin monimuotoisiin uranuurtajatoimintoihin. Vuonna 1914 yhdistys otti hoitaakseen ensimmäisen
lastentarhan kaupungissa. Toiminta luovutettiin kokonaan vuonna
1977 Oulun kaupungin hoidettavaksi. Koulukoti Pohjolan Poikakoti, sittemmin Pohjolakoti, perustettiin vuonna 1915 Muhokselle, jossa
se toimii edelleen Pohjoismaiden
suurimpana yksittäisenä alan toimintakokonaisuutena. Pohjolakodin naapuriin perustettiin vuonna
1926 vammaisten lasten ja nuorten
opetus- ja työkoti Toivola-koti, jonka toiminta on myöhemmin laajen-
tunut Imatralle ja on laajentumassa
Turkuun kuluvana vuonna.
Nuorten Ystävät -yhdistys eriytti
kunnille tuotettavat palvelut vuonna 2007 omaksi osakeyhtiökseen ja
kokonaisuus toimii nyt järjestökonsernina, jonka omistaja on Nuorten
Ystävät ry. Toiminnan yleishyödyllinen osuus on keskittynyt vaikuttamis-, asiantuntija-, kouluja muuhun yleishyödylliseen toimintaan.
Kokonaisuus työllistää yli 600 ammattilaista. Toimintayksiköitä ja
muita toimintamuotoja on eri puolilla Suomea.
Yhteistyötä aina
1950-luvulta alkaen
Nuorten Ystävien edustajia on ollut
mukana Lions-toiminnassa jo sen
historian alusta saakka. 1950-luvulla Pohjolan Poikakodin johtaja
Maunu Kytömäki oli perustamas-
sa 22:ta eri Lions-klubia PohjoisSuomeen, toimi vuonna 1956 perustetun Lions Club Muhoksen
presidenttinä vuosina 1960-61 ja
piirikuvernöörinä 1964-1965. Muhoksen klubin presidenttinä toimivat sittemmin 1980-luvulla yhdistyksen hallituksen jäsen, Nuorten
Ystävät –palvelut Oy:n hallituksen
nykyinen puheenjohtaja Ilkka Paulamäki ja Toivola-kodin silloinen
johtaja, sosiaalineuvos Juhani Irjala.
Nuorten Ystävien nykyisistä vaikuttajista muun muassa hallituksen puheenjohtaja, professori Seppo Saarela on toiminut LC Oulu/
Myllyoja-Haapalehdon presidenttinä ja useiden kausien ajan piirihallituksen jäsenenä. Yhdistyksen aktiivijäsen, PDG Erkki Manninen LC
Oulu/Pokkitörmästä toimii muun
muassa I-piirin Punainen Sulka
2006:n keräyspäällikkönä. Aktiivi-
jäsen, PDG Kalevi Kiviniitty LC Siikajoki -klubista käynnisti vuonna
2009 yhteistyön Lions-klubien ja
Nuorten Ystävien kesken Vanhemmuuden vaativa pesti –luentosarjojen toteuttamiseksi. Luennot ovat
saaneet ennennäkemättömän valtakunnallisen suosion.
Lions I-piirin aloitteesta Nuorten
Ystävät käynnisti yhteistyön huumevalistustyössä 1990-luvun lopulla. Yhteisenä projektina valmistui
vuonna 2001 huumevalistusnäytelmä Hyppää pois, josta tehtiin myös
videotaltiointi. Videoiden myynnistä Nuorten Ystävät sai merkittävän
lisärahoituksen Oulun ja Lapin läänit kattaneeseen, RAY:n ensisijaisesti rahoittamaan Huumetyön kehittämishankkeeseen 1998-2002.
Hankkeessa palkattiin Oulun poliisilaitokselle kaksi opettajaa huumeiden vastaiseen valistustyöhön.
Punainen Sulka 2006
–keräyskampanja
Lions-liiton vuoden 2006 Punainen
Sulka -kampanja keräyskohteina
olivat Lastensuojelun Keskusliiton
ohella muutamat lasten ja nuorten
hyvinvointia edistävät asiantuntijajärjestöt sekä Kirkon lapsi- ja nuorisotyö. Lapsi- ja nuorisojärjestöille
lahjoitetut varat, noin 1,4 miljoonaa
euroa, luovutettiin Rovaniemellä
pidetyssä Lions-liiton vuosikokouksessa. Lahjoitusvaroilla toteutettiin
Lastensuojelun Keskusliiton toimesta yhteisesti aineistoa ja koulutusta lähentämään tiedollisesti ja
toiminnallisesti yksittäistä leijonaa
tai Lions-klubia lastensuojeluun.
Saamallaan merkittävällä Punainen Sulka -lahjoituksella, yhteensä
268 000 €, Nuorten Ystävät -järjestö
vahvisti merkittävästi toimintaansa lastensuojelun jälkihuollossa erityisesti pääkaupunki- ja Turun seudulla.
Lastensuojelun Keskusliitto järjesti Punainen Sulka 2006 –keräysvaroja saaneille lastensuojelujärjestölle tapaamisen Lions-järjestön
kansainvälisen presidentin Sid L.
ja rouva Judy Scruggs III:n kanssa 24.8.2010 Helsingissä Suomen
Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Tilaisuudessa vieraille kerrottiin keräysvarojen
toteutuneesta käytöstä ja keskusteltiin suomalaisten lasten ja nuorten
tilanteesta.
sa Vanhemmuuden vaativa pesti
–luentojen järjestämiseksi eri puolilla Suomea. Luentoja on tammikuuhun 2011 mennessä järjestetty Oulussa, Turussa kaksi luentoa,
Askolassa, Raahessa ja Limingassa.
Tilaisuuksiin on osallistunut ennätysmäärä yleisöä – lähes 2 000 kuulijaa. Puhujina ovat olleet muun
muassa lastenpsykiatrian dosentti
Jari Sinkkonen, psykologian tohtori Ari Kaukiainen Turun yliopiston
KiVa koulu –hankkeesta, psykologi
Keijo Tahkokallio ja ekonomi KarlMagnus Spiik. Tilaisuuksia on edelleen sovittu pidettäväksi eri puolilla
Suomea niin, että paikalliset Lionsklubit ovat yhteistyökumppaneina.
Muu yhteistyö
Jo Lions-toiminnan alkuvuosista
lähtien Nuorten Ystävien eri toimintayksiköissä on vieraillut klubeja ja tutustunut toimintaan. Vastaavasti Yhdistyksen edustajia on
vieraillut eri klubien kokouksissa pitämässä esitelmiä alan ajankohtaisista teemoista. Pääsihteeri Marja
Irjala on muun muassa esitelmöinyt LC Turku/Aninkainen –klubille
huhtikuussa 2010.
Erillisiä, paikallisesti jaettavia
lahjoituksia Lions-klubeilta Nuorten Ystävien toimintayksiköt ovat
saaneet vuosittain. Muun muassa
yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuonna 2007 LC Muhos lahjoitti Punainen Sulka 2006 –keräyksen paikallisesti lahjoitettavista varoistaan
Ekonomi Karl-Magnus Spiik, leijonia hänkin, esitelmöi vaikuttavasti oman
tyttärensä Camillan itsemurhasta Turussa joulukuussa 2010. Kommenttipuheenvuoron käytti helsinkiläinen nuori Jenny Franzi.
Toivola-kodin koulun oppilaiden
virkistystoimintaan 1 600 €. LC
Turku/Aninkainen lahjoitti vuoden
2009 presidenttinsä Reijo Vauran
aloitteesta kahdelle Pohjolakodista
kotiutuneelle turkulaiselle nuorelle
merkittävän stipendin viime joulukuussa. Klubi on lupautunut tuke-
maan jatkossakin Nuorten Ystävien
paikallista toimintaa erillisillä avustuksilla.
Marja Irjala
Nuorten Ystävät ry:n
pääsihteeri, järjestöneuvos
Vanhemmuuden
vaativa pesti –luennot
PDG Kalevi Kiviniityn aloitteesta Nuorten Ystävät käynnisti yhteistyön koko Lions-järjestön kans-
Nuorten Ystävien pääsihteeri Marja Irjala ja Barnavårdsförening i Finland rf:n toiminnanjohtaja Pia Sundell, vasemmalla puolella CC-puoliso Kaisa Vainio ja PID Harri Ala-Kulju.
1/11 LION 25
Teema: Omaishoito
Omaishoitajan
näytettävä
leijonankyntensä
Valmennuskursseja
toivottaisiin
94-vuotias Heikki Alanaatu tyttärensä Anja Hinkkasen kanssa lyhyellä
rollaattorikävelyllä lumisissa Rastilan maisemissa Helsingissä.
A
Anja Hinkkasesta tuli nykyisin
94-vuotiaan sotaveteraani-isänsä
omaishoitaja ”kuin itsestään”.
Kun äiti oli kuollut jo aiemmin ja
kun veli kuoli yhtäkkisesti sydäninfarktiin 2002, otti silloin vastikään
eläkkeelle jäänyt Anja heti seuraavana vuonna isänsä luokseen asumaan. Käytännössä omaishoitajasuhde alkoi jo silloin. Viime
kesänä tehdyn hakemuksen perusteella Kela virallisti hoitosuhteen
syksyllä.
Virallistaminen ei käytännössä vaikuttanut arkirutiineihin. Aamusella usein jo kello viideltä syödään aamiainen ja päivä lähtee
käyntiin. Lääkkeiden annostelu on
tarkkaa niin kuin jokaisessa hoitosuhteessa. Läsnäolo on hoivaa26 LION 1/11
mista, silittelyä, vaippojen vaihtoa,
lohduttamista ja arkisten asioiden
hoitamista.
Virallistamisen jälkeen suurin
muutos oli se, että omaishoitajalle
ruvettiin maksamaan ”palkkaa” 347
euroa kuussa miinus verot 30 %.
Omaishoitosuhteen virallistaminen alkoi puolivahingossa. Yhteystiedot Anja sai kotisairaanhoidon
kautta. Apu kuitenkin tyssäsi pitkiin jonoihin. Asiantuntevan yksityisen geriatrin löytyminen auttoi
painajaismaisen tilanteen ratkaisemiseen. Seurasi soittoja, tutustumiskäyntejä, papereitten allekirjoituksia ja jonottamista. Lopulta Kela
teki päätöksen: Anjasta tuli alzheimeria sairastavan sotaveteraaniisänsä virallinen omaishoitaja.
Anjalla ja isällään on aina ollut läheiset suhteet. He ovat jopa olleet yhtä aikaa pitkään opettajina
samassa koulussa, Vartiokylän alaasteella. He ovat vuosikymmeniä
asuneet lähekkäin sijainneissa omakotitaloissa Helsingin Marjaniemessä. Ja vuodesta 2003 lähtien he
ovat asuneet Anjan rivitaloasunnossa Vuosaaren Rastilassa. Anjan
nyt jo aikuiselle pojalle ukki on aina
ollut tärkeä miehenmalli.
Erityistä koulutusta tai edes valmennuskursseja ei omaishoitajille
ole, ei ainakaan Anjan tietämän ja
kokemuksen mukaan. Sellaisia toivottaisiin. Vaativan tehtävän hoitoa ovat auttaneet opettaja-aikana
suoritetut ensiapukurssit ja kotisairaanhoidon kurssit.
Byrokratiakin on tullut tutuksi.
Vaikka Anja ei haluakaan valittaa,
hän on erityisen ”sisuuntunut” julkisen terveydenhuollon pompotteluun. Tekemäänsä potilasvalitukseen on jo ehtinyt tulla vastaus.
Sen mukaan ”vanhusten asioita
pitäisi hoitaa virka-aikaan omassa
terveyskeskuksessa”. Kunpa sairauskohtaukset ja muut ongelmatilanteet vain ymmärtäisivät tulla virka-aikaan.
Musiikista voimaa
Anja on luvannut itselleen huolehtia tästä hoitosuhteesta, vaikka se
raskasta joskus onkin. Ennen niin
omatoiminen, kohtelias ja ystävällisen isä on vanhuksena muuttunut
kuin avuttomaksi lapseksi, vain sillä erolla että hymyä tai kiitosta ei
enää heru.
Syksyn ainoan lomaviikon Anja sai marraskuun alussa isän ollessa Oulunkylän Kuntoutuskeskuksessa.
Musiikista saa voimaa: ”Kuoroni
ja yhtyeeni kanssa teemme vierailuja mm. sotaveteraanien tilaisuuksiin ja vanhusten palvelukeskuksiin.” Päättyneen syksyn suuriin
ilonaiheisiin kuului se, kun Anjan
musikaalinen elämäntyö sai julkisen tunnustuksen director musices
–arvonimen myötä.
Myös Lions-toiminta on läheistä
ja tärkeää. ”Lions-ystäviä on mukava tavata”, toteaa Anja, LC Helsinki/Pro Culturan perustajajäsen.
Tällä hetkellä aika ei kuitenkaan riitä niin aktiiviseen jäsenyyteen kuin
aiemmin. ”On aina huono omatunto kun jätän vanhuksen tunniksi
pariksi yksin”. Myös seurakunnan
palvelutehtävät antavat voimaa.
Pieni jumppahetki
olohuoneessa. Anja Hinkkanen
toimii isänsä
Heikki Alanaatun
omaishoitajana.
Tietoisku
Alzheimerin
taudista
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava parantumaton sairaus. Sitä pidetään ikääntyvän väestön sairautena, mutta sitä voidaan todeta jo alle 50-vuotiaillakin.
Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Sairaus aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat muistijärjestelmän toimintaan liittyvien hermosolujen ja aivoalueiden tuhoutumiseen. Arvioiden mukaan Suomessa sitä
sairastaa yli 70.000 potilasta. (Netistä saa helposti lisätietoja googlettamalla sanaa alzheimer.)
LC Helsinki/Pro Culturan jäsen Anja Hinkkanen toimii 94-vuotiaan isänsä
omaishoitajana.
Huumorista ilon hetkiä
Kukaan ei tokikaan halua nauraa
hoidettavalleen, ei ainakaan pahantahtoisesti, mutta joskus tilanteet
antavat aiheen makeaan nauruun.
Esim. eräänäkin yönä isä oli nous-
sut istumaan sängynreunalle ja tuskaillut, kun auto ei lähtenyt käyntiin vaikka kuinka tossua painoi
pohjaan. Tällaiset hyväntahtoiset
naurunaiheet tuovat hymyä ja väriä
raskaitten päivärutiineitten lomaan.
Elämänkokemusta rikkaampana
Anja suostuikin tähän haastatteluun jakaakseen omalta puoleltaan
ajatuksia ja kokemuksia vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Kohtalotovereita löytyy runsaasti. Tähän saakka hoitosuhde on sujunut
ihan hyvin, mutta – Anja naurah-
taa – ”kyllä siinä joskus on tarvittu
leijonankynsiä niin kotona kuin virastoissakin”.
Teksti ja kuvat:
Antti Tuomikoski
1/11 LION 27
Teema: Omaishoito
Kymmenen teesiä omaishoidosta
1. Omaishoidolle on annettava
sille kuuluva arvo. Yhteiskunnan on estettävä omaishoitajien syrjäytyminen.
•On tunnustettava, että Suomi ei
selviydy ilman omaishoitoa.
•Omaishoito ei saa olla pelkästään
laitoshoidon vaihtoehto.
•Omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti.
2. Omaishoitotilanteet on tunnistettava. Viranomaisten on
oltava herkkiä havaitsemaan
omaishoidon rajat ja mahdollisuudet.
•Heti kun hoitosuhde on syntynyt, viranomaisten on tarjottava
omaishoitoa tukevia palveluja.
•Kaikkia omaishoitosuhteita varten on tehtävä yksilöllinen hoitoja palvelusuunnitelma.
•Kun omaishoito käy hoitajalle ylivoimaiseksi, on hoidettavalle järjestettävä hoitopaikka.
3.
Jokaiseen
omaishoitosuhteeseen on kohdistettava oikeanlaista tukea. Tuen ja
palvelujen määrää on kasvatettava sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
•Työssäkäyvien
omaishoitajien
hoitoa tarvitseville läheisille on
tarjottava riittävästi päivähoidon
vaihtoehtoja.
•Erityistä hoivaa ja huolenpitoa
tarvitsevan lapsen vanhempia on
kohdeltava omaishoitajina.
•Iäkkäiden puolisoiden erityistarpeet on otettava huomioon.
4. Omaishoito on osa kotihoidon kokonaisuutta. Hoito- ja
Validia-palvelut
– Turvallista arkea kellon ympäri!
5. Omaishoitajille on tarjottava tietoa, koulutusta ja ohjausta. Kuntien, seurakuntien ja
järjestöjen tulee toimia yhteistyössä omaishoitajien tukemiseksi.
•Perheitä on tuettava tunnistamaan milloin normaali perhesuhde muuttuu omaishoitosuhteeksi.
•Omaishoitajille on tarjottava helposti saatavaa, selkeää tietoa oikeuksista ja palveluista.
•Koulutuksen ja ohjauksen pitää olla yksilöllistä ja kuhunkin
omaishoidon vaiheeseen soveltuvaa.
6. Omaishoitajien terveydestä
ja toimintakyvystä on huolehdittava. Ammattilaisten tulee
aktiivisesti seurata omaishoitosuhteessa elävien henkilöiden terveydentilaa.
•Omaishoitotilanteiden selvittämiseksi ikääntyvien perheiden tulee saada palveluohjausta.
•Omaishoitajille on järjestettävä
säännöllisiä terveystarkastuksia.
•Omaishoitajille on tarjottava
mahdollisuus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen.
Omaishoitaja!
Loma auttaa jaksamaan
Tampereen Validia-talo tarjoaa lyhytaikaista palveluasumista
omaishoitajan loman aikana. Muita arkea helpottavia Validiapalveluja ovat mm. aktivoiva asumisvalmennus sekä potilashotelli.
Tiedustelut: 044 7650 596.
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy kehittää ja tuottaa korkealaatuisia
asumisen ja hyvinvoinnin Validia-palveluja vammaisille ja ikääntyville
ihmisille.
Tampereen Validia-talo, Ritakatu 7, 33530 Tampere www.validia.fi
Lions_92x134.indd
1
28 LION 1/11
palvelusuunnitelmaa on säännöllisin välein tarkistettava.
•Omaishoidon onnistumiseksi on
annettava riittävästi apuvälineitä
ja hoitotarvikkeita.
•Kotiin on järjestettävä kotihoitoa
tukevia palveluja.
•Kuntien on varauduttava lyhytja pitkäaikaishoidon antamiseen
hoidettavalle.
19.1.2011 11:03:49
7. Omaishoitajilla tulee olla oikeus säännölliseen vapaaseen.
Yksilöllisiä
tilapäishoidon
vaihtoehtoja on kehitettävä.
•Omaishoitajien jaksaminen on
turvattava loman ja vapaan avulla.
•Vapaata on järjestettävä hoitajan
yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan.
•Kotona tehtävään tilapäishoitoon
on koulutettava sijaishoitajia,
8. Omaishoitajilla on oltava
mahdollisuus vertaistukeen.
Viranomaisten on kannustettava omaishoitajia osallistu-
maan paikkakunnalla toimiviin
vertaisryhmiin.
•Omaishoitajat tarvitsevat toisiaan, vaikka heidän hoitosuhteensa ovat erilaisia.
•Omaishoitajien yksilöllisyyttä ja
omaa elämänkatsomusta on kunnioitettava.
•Omaishoitajien ”hiljainen tieto” on otettava täydesti käyttöön
myös suunnittelussa.
9. Hoitosuhde on ihmissuhde.
On tärkeää, että sekä hoitajan
että hoidettavan arkielämää ja
itsetunnon säilymistä tuetaan.
•Hoitosuhteessa pitää olla tilaa
myös ihmissuhteelle.
•Toisistaan huolehtivia iäkkäitä
pariskuntia ei saa jättää yksin.
•Vammaisten lasten vanhemmilla
on oikeus vanhemmuuteen ja aikuiseen parisuhteeseen.
10. Omaishoitajilla on oikeus
omaan elämään. On muistettava, että hyvä omaishoito ei
saa olla itsestäänselvyys eikä se edellytä uhrautumista.
Omaishoito on elämäntapa,
haaste ja mahdollisuus.
•Hoitaminen ei saa olla omaishoitajan ainoa elämänsisältö.
•Riippuvuussuhteen sitovuutta on
lievennettävä tukemalla hoitajan
jaksamista.
•Omaishoitajalla on oikeus lepoon, iloon ja hyvään oloon.
Lähde: Omaishoitajat ja Läheiset –
Liitto ry, Palveluopas 2010-2011.
Kuka on omaishoitaja?
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään.
Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen, lähes huomaamatta. Läheinen auttaa toista yhä enemmänjoissakin arjen toimissa, kunnes
huomaa, että läheinen ei selviydykään arjesta ilman apua. Joskus
taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin,
kun perheeseen syntyy vammainen
lapsi. Monet omaishoitajat käyvät
myös samanaikaisesti ansiotyössä.
TILAA NYT
Helposti ja Nopeasti
HOITOTARVIKKEITA KOTIISI
Tippasuojia, vaippoja, vuoteensuojia, käsihuuhdetta,
haavanhoitotuotteita ja suojakäsineitä ym.
Tilaa ilmainen postimyyntiluettelomme 2011
Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa
Puh. 09 276 360 Faksi 09 2763 6199
asiakaspalvelu@fennomedical.fi
www.fennomedical.fi
Teema: Omaishoito
Vanhuusaktiviteeteissa
iloa ja osallistumista
Sanssinkodin
palveluaktiviteetti lähti käyntiin vuoden 2009 tammikuussa LC Kauhajoki/Katrillin silloisen presidentti Henna Ala-Riskun
ideoimana ja sihteeri Annukka Laurilan avustamana. Uuden palvelumuodon suunnittelu alkoi jo syyskaudella 2008 hyvässä yhteistyössä
Sanssinkodin henkilökunnan kanssa. Kyseessä on vierailuaktiviteetti,
jossa annetaan aikaa ja seuraa vanhukselle, jutellaan, luetaan lehtiä tai
kirjoja, katsotaan valokuvia, muistellaan entisiä aikoja ja mahdollisia
yhteisiä tuttuja, ulkoillaan tai liikutaan talon sisällä tai mitä vain huomataan mukavaksi. Leijonanaiset
toimivat ”tuntosarvet hetkessä ja tilanteessa mukana” ja yhteinen aika
muotoutuu ainutlaatuiseksi kokemukseksi niin asukkaalle kuin vierailijallekin.
Klubilaisten mielestä vierailut
ovat olleet mieltä koskettavia ja niistä on jäänyt hyvä olo. Juttuseura on
ollut hyvin tervetullutta ja kun alkuun on päästy, monesti tunti on ollut aivan liian lyhyt aika. Juttelussa
usein palataan menneeseen aikaan,
jolloin oltiin elämässä tiukemmin
kiinni, kädet täynnä työtä. Henna
kertoo eräästä noin 80 -vuotiaasta
mummosta, joka sanoi muistavansa
vieraansa näöltä. Sittenhän oltiinkin
kuin vanhat tutut ja vanhus kertoi
pitkät tarinat lapsistaan, miesvainajastaan ja miten päätyi Sanssinkotiin. Vaikka juttuja kertailtiinkin,
ei haitannut. Hän saatteli vieraansa, kun tunti oli vierähtänyt, ja kutsui uudelleen käymään. Lähtöhalaus kruunasi vierailusta syntyneen
hyvän mielen.
Eräällä toisella vierailukäynnillä
Hennan mennessä hoitajan osoittamaan huoneeseen kuului huoneesta puhetta ja Henna luuli siellä
olevan toisen vieraan ja pyyteli anteeksi. Asukas oli kuitenkin jutellut
vain itsekseen ja oli kovasti mielissään vierailusta, sillä nythän jutuille
oli kuulijakin. Jollakin käynnillä on
seurana ollut asukas, joka ei saa puhutuksi itse, mutta silti on syntynyt antoisa vuorovaikutus. Vierailut
ovat olleet erittäin palkitsevia – kun
antaa, saa itsekin. Muistoksi vierailusta mahdollisten tuomisten lisäk30 LION 1/11
si annetaan nätti kortti, jossa on
vierailijan ja klubin nimi ja aina niin
komea leijonalogo. .
Vierailuvuorot joka
toinen tiistai
Vierailuvuorot hoidetaan läpi vuoden joka toinen tiistai klo 17-18.
Vuorot suunnitellaan etukäteen koko vuodeksi ja vuorossa on aina kerrallaan kaksi klubin jäsentä, joille
kummallekin henkilökunta on etukäteen katsonut valmiiksi oman
asukkaan. Jos ei satu vuorollaan
pääsemään vierailulle, hankitaan sijainen tai vaihdetaan vuoroa. Myös
oma palvelukumppani voi hoitaa
vuoron. On tärkeää muistaa toiminnan luottamuksellinen ja asukkaan
yksityisyyttä kunnioittava luonne.
Sanssinkodissa on 35 asukaspaikkaa, joista seitsemän intervallihoidossa oleville. Vuoden aikana tulee n. 25 vierailupäivää ja n.
50 antoisaa vierailua. Nyt on alkanut kolmas vuosi Sanssinkodin palveluaktiviteetissa ja vieraat alkavatkin olla jo aika tuttuja. Henkilökunta
on erittäin tyytyväinen vierailuaktiviteettiin ja asukkaat ovat antaneet
hyvää palautetta vierailujen jälkeen.
LC Kauhajoki/Katrillilla on muitakin vuosittaisia aktiviteetteja, joissa on tavoitteena auttaa ikäihmisiä,
tuoda iloa ja hyvää mieltä! Joulunavauksen yhteydessä valitaan Valonneidot, joiden kanssa käydään
joulukuussa pavelukodeissa laulamassa joululauluja ja laulattamassa vanhuksia. Hiekkaprojekti on jo
vuodesta 2004 tuonut monen yksin tai kaksin asuvan vanhuksen
rappusten pieleen sangollisen liukkauden estoa, hiekotushiekkaa, ja
turvaa kotipolulle. Kauden lopulla
on Sanssin palvelukodin kahvitustilaisuus, jolloin kahvin ohella lauletaan vanhaa kotimaista viihdemusiikkia ja nautitaan yhdessäolosta.
Vanhuksia on viety aiemmin myös
leivonnaisherkuista kuuluun Ojalan
Pakariin kahville. Myös veteraanien
kirkkokahvitilaisuus on itsenäisyyspäivänä ja Kaatuneiden muistopäivän lippuvartio sankarihaudoilla
kuuluvat LC Kauhajoki/Katrillin juhlaviin aktiviteetteihin.
Pirjo Pieski
Rauskan talon emäntä saa LC Katrillin hiekotusturvaa kotipihalle. Martta
Rauska (vas.), Jaakko Uusi-Hakala ja LC Katrillin Annukka Laurila ovat tyytyväisiä. Kuva: Lauri Laurila.
LC Kauhajoki/Katrillin joulubingopalkintojen lahjoitus otettiin Sanssin palvelukodissa iloisesti ja kiitollisuudella vastaan. Taustalla (vas.) osastonhoitaja Susanna Teerimäki, virikevastaava Aino Ketola sekä Pirjo Pieski ja presidentti Sirpa Rajamäki LC Katrillista. Edessä Sanssinkodin hyväntuuliset
asukasrouvat. Kuva: Minna Mertonen.
Sanssinkodissa kahvit on juotu ja on laulujen vuoro. Vanhat tutut iskelmät
hersyivät sfääreihin laulamisesta nauttien. Kahvittamassa ja laulattamassa
(vas.) LC Katrillin Pirjo Pieski, Taija Hakola, Aune Vanhanen ja Irma Laulaja.
Kuva: LC Kauhajoki/ Katrilli. Kuvausapu henkilökunnasta.
6 ( 1 , 2 57 ( .
3/10 LION 37
Apua siirtämiseen
ja nostamiseen
Kotona asumista ja liikkumista voi helpottaa monella tavalla.
Kun liikuntakyky heikkenee ja omat voimat eivät riitä, monipuoliset
System RoMedic -tuotteet auttavat kaikenlaisissa siirtymisen
tilanteissa.
Respecta neuvoo kotihoidon tukemisessa ja omaishoidossa.
Tervetuloa tutustumaan uusiin ergonomisiin välineisiin, jotka
tekevät liikkumisesta ja siirtämisestä sujuvaa ja turvallista.
Tervetuloa palvelevaan myymäläämme!
• Ajanvaraus puh. 0207 649 749
• Tiedustelut: myynti@respecta.fi
• www.respecta.fi
Apuvälineitä
ei aina tarvitse
ostaa, vaan ne voi
myös vuokrata.
www.respecta.fi
1/11 LION 31
Teema: Omaishoito
Älä jää vaivasi kanssa yksin!
Virtsankarkailuun liittyvät asiat ovat tutkimusten mukaan eräitä
vaikeimmista asioista, joista puhutaan lääkärille tai muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. Kannattaa
puhua. Älkää odottako, että virtsankarkailu tulee ongelmaksi. Hakekaa apua jo varhaisessa vaiheessa. Jos se on jo ongelma, käyttäkää
tuotteita, jotka on tehty sitä varten.
Mitä varhaisimmin vaivaan puututaan, sitä paremmin voidaan estää
virtsankarkailun tulemista elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi.
Esimerkiksi työterveyshuollossa
olisi hyvä jo viimeistään 40-vuotis-
tarkastuksessa kysyä naisilta, onko
esiintynyt virtsankarkailua. Vaiva
saattaa eristää sosiaalisesti, estää
mieluisan liikuntamuodon harrastamista tai vaikuttaa mm. seksin harrastamiseen. Miehillä eturauhassyövän sairastamisen jälkeen eniten
elämänlaatua heikensivät virtsankarkailu ja erektio-ongelmat. Aiheesta valmistui vuonna 2010 suuri valtakunnallinen kyselytutkimus.
Virtsankarkailua on yli 400 000
suomalaisella. Noin joka viidennellä työikäisellä naisella on virtsankarkailua. Vaiva lisääntyy iän
myötä sekä naisilla että miehillä ja
Vaiettu miesten
terveys
Miehet eivät hae apua terveysongelmiinsa yhtä herkästi kuin naiset. Tähän vaikuttavat useat eri
tekijät. Perinteiseen käsitykseen
miehestä ei kuulu fyysisten vaivojen valittaminen, se voidaan kokea naiselliseksi. Toisaalta naiset
oppivat jo nuorina käymään naistentautien lääkärin vastaanotolla kerran vuodessa. Siinä samalla keskustellaan terveydestä myös
laajemmin.
Kuitenkin miehillä olisi selvästi tarvetta terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tutkimuksiin ja ohjaukseen. Miehet kuolevat naisia
nuorempina ja heillä on enemmän
terveydelle haitallista käyttäytymistä, kuten tupakanpolttoa ja alkoholinkäyttöä. Miehiä uhkaa sydäninfarkti tai aivohalvaus vuosia
aikaisemmin kuin naisia.
Voidaan myös kysyä, onko terveydenhuollon palvelut rakennettu vastaamaan enemmän naisten
ja lasten tarpeisiin?
Esimerkiksi voidaan ottaa jatkuvasti ikääntymisen myötä kasvava ongelma inkontinenssi,
virtsankarkailu. Naisten inkontinenssista puhutaan paljon, naisia
opastetaan huolehtimaan lantionpohjalihaksistaan ja hakemaan
ajoissa apua lääkäriltä.
Miesten inkontinenssi on yhä
tabu. Kuitenkin yli 50-vuotiaista
32 LION 1/11
miehistä iso osa kärsii tästä sairaudesta. 85-vuotiaista miehistä jo
yhdeksän kymmenestä tietää mitä
inkontinenssi on. Inkontinenssia
aiheuttavat ikääntymisen tuomat
muutokset, kuten eturauhasen
suurentuminen. Muita syitä voivat olla leikkaukset tai sairaudet.
On selvää, että moni inkontinenssista kärsivistä miehistä on
vielä aktiivinen yhteiskunnallinen
osallistuja. Virtsankarkailu ei sovi
menestyvän miehen kuvaan eikä
hyvään asemaan.
Erektiohäiriöistä on jo opittu
puhumaan enemmän, myös inkontinenssista pitäisi oppia keskustelemaan. Myös sillä on suuria
vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, seksuaalielämään ja unirytmiin, jos vaiva vaatii useita wckäyntejä yöllä. Inkontinenssiin
on hyviä lääketieteellisiä hoitoja, jotka auttavat useimpia potilaita. Käytettävissä on myös miehille
sopivia huomaamattomia inkontinenssisuojia.
Olennaista onkin saada mies
hakemaan apua. Terveyspalveluissa pitäisi pystyä kohtaamaan mies
ja hänen ongelmansa niin, että
mies lähtisi lääkäriin ilman naisen
painostusta.
Teuvo Tammela
Professori
TAYS
sen vuoksi sitä kannattaa ennaltaehkäistä. Virtsanpidätyskyky muodostuu toimivasta lantionpohjan
tuesta, hermostollisesta säätelystä ja ehjistä virtsateiden seinämistä. Naisilla myös hormonitasapaino
voi vaikuttaa asiaan.
Virtsankarkailua on
monenlaista
Naisilla yleisin virtsankarkailun
muoto on ponnistusvirtsankarkailu
eli stressinkontinenssi. Se tarkoittaa, että virtsanpidätykseen vaikuttavat tukirakenteet, eli lantionpohjanlihakset ja muut tukikudokset,
ovat heikentyneet. Silloin vatsaontelonpaineen noustessa esim. yskiessä, nauraessa, istumasta ylösnoustessa tai raskasta taakkaa
nostaessa virtsaa karkaa. Lievän ja
keskivaikean ponnistusvirtsankarkailun ensisijainen kuntoutusmuoto on lantionpohjanlihasten harjoittelu. Jos oma harjoittelu ei tuota
tulosta kannattaa käydä lääkärillä ja
pyytä hoitolähete asiantuntevan fysioterapeutin luo.
www.pelvicus.fi sivuilta löytyvät valtakunnallisesti fysioterapeutit, jotka tekevät tätä mittausta, ja
harjoitteluohjeet sekä naisille että
miehille. Sairaaloissa saattaa olla
myös uroterapeutteja, jotka tekevät
mittauksia. Jos lantionpohjan lihasharjoittelusta ei ole apua n. kolmen
- kuuden kuukauden säännöllisen
harjoittelun jälkeen tai vaiva on jo
suuri, on ongelmaan myös erilaisia
kirurgisia vaihtoehtoja kuten nauhaleikkaukset, joilla parannetaan
lantionpohjan tukiominaisuuksia.
Naisilla altistavana tekijänä ponnistusvirtsankarkailuun ovat alatiesyn-
nytykset ja miehillä eturauhaseen
liittyvät kirurgiset toimenpiteet. Ylipainon ja ummetuksen välttäminen
auttaa myös ponnistusvirtsankarkailun ehkäisemiseen.
Toinen yleinen virtsankarkailun
muoto on pakkovirtsankarkailu eli
urgeinkontinenssi. Puhutaan myös
yliaktiivisesta rakosta, johon saattaa liittyä pakkovirtsankarkailua tai
tunne, että on jatkuvasti virtsahätä. Pakkovirtsankarkailu ja yliaktiivinen rakko liittyvät enemmän rakon
säätelyjärjestelmään, ja silloin virtsahätä saattaa tulla yhtäkkiä esim.
kotiovella, kaupungilla kävellessä
tai käsiä pestessä, ja usein koko rakon sisältö supistelee tyhjäksi.
Pakkovirtsankarkailun hoitoon
on useita rakon supistelua hillitseviä lääkkeitä. Myös ns. rakkokoulutuksella voidaan saada tuloksia aikaiseksi.
Lisäksi on olemassa vielä muita virtsankarkailun muotoja, esim.
sekamuotoinen-, ylivuoto- tai toiminnallinen virtsankarkailu. Erilaisiin neurologisiin sairauksiin kuten
MS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai
diabetekseen saattaa liittyä rakon
toimintahäiriöitä. Joskus saattaa olla, että rakko ei tyhjene kunnolla ja
tarvitaan katetrointia avuksi. Tippasuojiin, vaippoihin ym. tuotteisiin
kannattaa tutustua tarvittaessa.
Älä jää vaivasi kanssa yksin! Hae
apua ajoissa!
Virtsankarkailu on henkilökohtaisesti ja kansanterveydellisesti iso
asia! Omaa liittoa, joka tekisi ennaltaehkäisevää ja tiedottavaa työtä ei ole.
Anu Parantainen
fysioterapeutti,
uroterapeutti, seksuaalineuvoja
Apuvälineet voi myös vuokrata
Yhä useammassa kodissa asuu ikääntynyt tai hoitoa tarvitseva henkilö.
Apuvälineiden avulla kotona asuminen ja hoito sujuvat turvallisesti ja mukavasti liikuntarajoitteesta huolimatta. Nykyaikaiset apuvälineet auttavat
ennaltaehkäisemään tapaturmia ja parantavat niin hoitajan kuin hoidettavan hyvinvointia. Apuvälineitä ei tarvitse aina hankkia omaksi vaan ne voi
myös vuokrata.
Ikääntyvien määrän lisääntyessä apuvälineitä tarvitaan yhä enemmän
myös kotihoidossa. Etenkin siirtäminen ja nostaminen ovat haastavia tilanteita sekä hoitajalle että hoidettavalle.
”Siirtämisen turvallisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kotihoidossa. Monella omaishoitajalla ei juurikaan ole koulutusta työhönsä, jolloin tapaturmariski kasvaa”, tuotepäällikkö Heidi Miettinen Respecta
Oy:stä sanoo. Suurin osa hoitajien selkätapaturmista sattuu potilassiirroissa. Raskaat potilasnostot, toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot sekä staattiset työasennot ovat suurimpia selkäsairauksien riskitekijöitä hoitotyössä niin kotona kuin laitoksissa.
Hyvä siirtämisen apuväline aktivoi ja
kuntouttaa potilasta
”Ammattihoitajat avustavat työvuoronsa aikana jopa 60 potilassiirrossa ja
siirtävät myös yhä painavampia potilaita”, Työterveyslaitoksella pitkään
toiminut erikoistutkija Leena Tamminen-Peter Ergosolutions Oy:stä kertoo.
Leena Tamminen-Peter sanoo siirtotekniikoiden ja -ohjeiden muuttuneen tiedon ja tutkimustulosten karttuessa. Nykyaikaiset siirtämisen apuvälineet aktivoivat ja tukevat hoidettavan luonnollisia liikeratoja, jolloin
siirtyminen tapahtuu turvallisesti ja tasapainoisesti.
”Tärkeää siirtotilanteissa on avustettavan toimintakyvyn tukeminen ja
hyödyntäminen. Käsivoimin tehtävissä potilassiirroissa avustetaan usein
liikaa. Ei ole potilasta kuntouttavaa, jos häntä nostetaan kuin pussukkaa
tai tehdään hänen puolestaan asioita, joihin hän pystyisi itse”, TamminenPeter painottaa.
Koti turvalliseksi ja mukavaksi apuvälinein
Heidi Miettinen kehottaa käymään oman tai ikääntyvien vanhempien kodin
silloin tällöin läpi esteettömän liikkumisen ja turvallisuuden näkökulmasta.
”Ovatko portaat turvalliset, tarvitaanko kylpyhuoneeseen kaiteita ja
tarttumakahvoja, voisiko kynnyksiä madaltaa tai poistaa, aukeavatko ovet
kevyesti, ovatko sisäänkäynnit ja pesutilojen lattiapinnat turvalliset ja niin
edelleen. Ruuanlaittoa ja ruokailua voi niinikään helpottaa apuvälinein, jos
kädessä ei ole puristusvoimaa ja tarttumisvälineet auttavat nostamaan lattialle pudonneet tavarat helposti”, Heidi Miettinen luettelee.
Kotisairaanhoitoa helpottavat erilaiset liukulaudat ja -lakanat sekä talutusvyöt. Kotiin voidaan myös asentaa kattonostinjärjestelmä tai hankkia sairaalasänky.
”Lähes kaikki apuvälineet voi nykyisin myös vuokrata. Suurten ja kalliiden apuvälineiden hankinta kotiin ei aina ole järkevää, etenkään jos tarve
on lyhytaikainen. Vuokraamalla on mahdollista kuitenkin varustaa koti sekä hoidettavan että hoitajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla”, Heidi Miettinen muistuttaa.
PT-KESKUKSEN PÄIVITTÄISTEN APUVÄLINEIDEN
LAAJA VALIKOIMA ANTAA APUA ARKEEN
DECON E-WALK TYÖNTÖAPUMOOTTORI
Decon E-walk on avustajalle tarkoitettu
työntöapumoottori. Se voidaan asentaa
useimpiin pyörätuolimalleihin sovittimien
avulla. Sovittimien asentamisen jälkeen
laitteen irrottaminen ja kiinnittäminen
sujuu muutamassa sekunnissa.
OXFORD ASCEND
HENKILÖNOSTIN
Ketterä, pienikokoinen ja
erittäin helppokäyttöinen
Ascendin liikerata ja ulottuvuus ovat omaa luokkaansa
ja se pystyy siirtämään potilaan matalasta istuma-asennosta täysin suoraan seisoma-asentoon helposti.
• seisomaannostava, siirtoihin (esim. wc) erittäin
hyvin soveltuva
• toimii myös seisoma- ja kävelytukena
• siro, kompakti
• nostokyky 170 kg
KATSO LAAJA VALIKOIMAMME www.ptkeskus.fi
Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 020 7912 740, fax 020 7912 759
sähköposti: ptkeskus@ptkeskus.fi www.ptkeskus.fi
1/11 LION 33
Haaste 20-vuotiaalta LC Asikkala/Kanavalta
NAISKLUBIT NAISTEN PANKIN
OSAKKAIKSI
Suomen kuudenneksi vanhin naisklubi LC Asikkala/Kanava haluaa
haastaa kaikki yli 140 suomalaista naisklubia hankkimaan Naisten
Pankin osakkeen. ”Haastan naisklubit tukemaan Naisten Pankin
toimintaa tulemalla pankin osakkaiksi. Tämä Kirkon Ulkomaanavun
hallinnoima rahasto on jo muutamassa vuodessa pystynyt auttamaan lukuisia kehitysmaiden naisia
saamaan elämälleen hyvän pohjan
joko yrittäjinä tai elämäntilanteeseensa sopivan ammatin osaajina.
Naisten Pankin kautta on olemassa
selkeät ja luotettavat kanavat viedä
perille apu naisilta naisille”, klubin
presidentti Eija Pollari sanoo.
Osakkeen hinta
on 750 euroa
– Presidentti Eija Pollari sanoo, että haaste Naisten Pankin osakkaaksi
on tehty harkiten. "Luotamme avun
perille menoon. Arvostamme sitä,
että hankkeet tehdään paikallisten
ihmisten olosuhteisiin sopivasti ja
niin, että apu laajenee avun saajan
lähipiiriin."
Yhden osakkeen saa 750 eurolla.
Hankinta käy helposti osoitteessa
www.naistenpankki.fi, ja sivuilta
löytyy myös muita lahjoittamisen
mahdollisuuksia. Varoilla tuetaan
naisten taloudellista toimeentuloa,
osaamista ja oikeuksia. ”Pienilläkin
panostuksilla saadaan isoja asioita,
kun varat suunnataan oikein. Pankin myöntämät pienet lainat, koulutuksen mahdollistaminen, muu
yrittämiseen tähtäävä toiminta ja
erilaiset pilottihankkeet hyödyntävät naisille ohjattuina koko perhettä
ja lähiyhteisöä”, Eija Pollari sanoo.
Naisten Pankin tukijoukoissa alusta asti toiminut yrittäjä Kirsi Piha toivoo Suomen leijonanaisten vastaavan tähän haasteeseen.
”Pankilla on liki tuhat osakasta, ja
lahjoitusvaroja kertyi viime vuonna noin 800 000 euroa, satatuhatta enemmän kuin edellisenä. Meillä
on nyt käynnissä viisi hanketta Afrikassa, kaksi Aasiassa ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. Sellaisessa
toiminnassa, missä autetaan naisia
yli rajojen ja saadaan aikaan tuloksia, on hyvä olla mukana”, Kirsi Piha sanoo.
Kaikille hankkeille
laatukriteerit
Kirsi Piha sanoo, että Naisten Pankille on erittäin tärkeää, että sen an-
tamat avustukset kohdentuvat oikein. Siksi kaikille hankkeille on
tarkat laatukriteerit ja hankkeita
seurataan systemaattisesti. Kirkon
Ulkomaanapu toteuttaa hankkeet.
Kohdemaassa on aina asiantunteva
kumppani. Paikallisen yhteisön mukanaolo ja sitoutuminen on tärkeää
kaikissa vaiheissa, ja projektit aloitetaan vain yhteisön omasta aloitteesta. Tällä turvataan se, että apu
vastaa apua tarvitsevan yhteisön
perimmäisiin ja kipeimpiin tarpeisiin. Toisin sanoen, kaikki projektit
suunnitellaan ja toteutetaan paikallisten ihmisten tarpeiden ja resurssien mukaan.
Hankkeiden pyrkimyksenä on
voimaannuttaa ihmisiä ja vähentää heidän haavoittuvuuttaan, jotta
heidän oikeutensa tyydyttää perustarpeensa, hallita omaa elämäänsä
ja toimia täysivaltaisena yhteisönsä ja yhteiskuntansa jäsenenä toteutuvat.
Edetään hitaasti
Hankkeet mitoitetaan yhteisön
omien voimavarojen mukaan. Varsinkin uusissa hankkeissa edetään
hitaasti, koska onnistumisen edellytyksenä on paikallisten ihmisten osallistaminen, sitouttaminen
ja heidän voimavarojensa mukaan
eteneminen.
”Pidän siitä, että me suomalaiset
naiset voimme olla luomassa konkreettisia mahdollisuuksia kehitysmaiden naisille – eikä konkreettisen
avun tarjoaminen tätä kautta olisi
varmaan kovin vaikeaa miehisillekään klubeille”, Kirsi Piha arvelee.
www.naistenpankki.fi
Aila Tyrni
– Kirsi Piha toivoo leijonien tarttuvan tähän Asikkalan naisten haasteeseen. "Naisten Pankin kautta
voi antaa konkreettista apua tilanteisiin, joissa apu pystytään kanavoimaan yrittämiseen ja kehittämiseen", Kirsi Piha sanoo.
34 LION 1/11
Tervetuloa
teatteriin
Eugène Ionesco:
KALJU LAULAJATAR
Suomennos Otso Kautto • Ohjaus Koen De Sutter, Belgia
Esitykset Revontulihallissa 16. 2. – 29. 4. 2011
VIERAILUESITYKSIÄ Espoon Kaupunginteatterissa
Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA?
Familie Flöz, Saksa: INFINITA
Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN?
Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR
KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä
Kassandrateatteri: Sofokles: ANTIGONE
Vapaa teatteri: VINCENT RIVER
Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD
21. 3., 18. 4., 2. 5. Elävien ajattelijoiden klubi
_______________________________________________________
Tulossa syksyllä 2011: Bertolt Brecht: Pikkuporvarihäät
7. 3. – 2. 4.
8. – 12. 3.
22. – 26. 3.
31. 3. – 2. 4.
4. – 13. 4.
7. – 9. 4.
15. – 16. 4.
4. – 7. 5.
www.espoonteatteri.fi
1/11 LION 35
SUOMEN LIONS-LIITON
LENTOPALLOMESTARUUSKILPAILUT
KUUSAMOSSA 9.–10.4.2011
Vuoden 2011 Lions-liiton lentopallomestaruuskilpailut järjestetään Kuusamossa. Kisapaikat sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä.
KILPA-, KUNTO- JA NAISTENSARJAT
Kilpasarjaan hyväksytään korkeintaan 16 joukkuetta, etusijalla ovat viime vuonna kilpasarjassa pelanneet joukkueet sekä kuntosarjan 4 parasta joukkuetta. Kuntosarjaan ja naistensarjaan voivat osallistua kaikki muut määräaikaan mennessä ilmoittautuneet joukkueet. Naistensarja järjestetään, mikäli ilmoittautuneita joukkueita on vähintään kolme.
Turnaukseen osallistumisoikeus on Suomen Lions-liiton sääntöjen mukaisesti.
ILMOITTAUTUMINEN
15.3.2011 mennessä, sähköpostilla pentti.saamanen@pp.inet.fi tai puh. 0400 589 616.
Ilmoittautumisessa on mainittava klubin nimi ja paikkakunta, sarja sekä yhteyshenkilön tiedot.
OSANOTTOMAKSU 160 euroa/joukkue. Se on maksettava 15.3.2011 mennessä tilille LC Kuusamo Ruka 110950-164399. Viestiosassa pyydämme mainitsemaan osallistuvan klubin nimen ja sarjan.
MAJOITUS Hotellihuoneita ja mökkejä voi varata yhteistyökumppaneiltamme:
Sokos Hotel Kuusamo hotelkuusamo.kuusamo@sokoshotels.fi
Holiday Club Kuusamon Tropiikki www.holidayclubhotels.fi
Hotelli Kuusanka info@kuusanka.fi www.kuusanka
Fin fun Ruka www.ruka.finfun.fi
ProLomat Oy info@proloma.fi www.proloma.fi.
Varauksessa mainittava ”LC lentopalloturnaus”
Ennakkovarauskiintiö on voimassa 15.3.2011 saakka.
LISÄTIETOJA
Pentti Säämänen pentti.saamanen@pp.inet.fi tai 0400 589 616
Toivo Hekkala 040 962 1209
Ilmoittautuneille klubeille lähetetään tarkemmat tiedot turnauksesta.
SUOMEN LIONS-LIITON MESTARUUSKILPAILUT
PUOLIMARATON JA MARATON
Lauantai 02.04.2011 SASTAMALA, KIIKKA
Järjestäjät:
Lions Club Kiikka ja Liikuttavat ry Sastamala
Unskin Sadas maraton tapahtuman yhteydessä.
Kilpailukeskus: Kiikan uimahalli, Länsitie 1, Sastamala
Matkat ja sarjat: Puolimaraton M ja N, maraton M ja N
Lähtö:
Maraton klo 11.00, puolimaraton klo 12.00
Osanotto-oikeus: Lionit ja heidän puolisonsa.
Osanottomaksu: Lions maraton 50 euroa, puolimaraton 40 euroa.
Maksuun sisältyy reitin varrella olevan hyvän huollon lisäksi sauna ja uinti, pullakahvit ja muistomitali.
Palkinnot:
Kunkin sarjan kolme parasta palkitaan.
Ilmoittautuminen: Viimeistään 25.03. yhdyshenkilö Unto Peltoniemelle
sähköpostilla unto.peltoniemi@kopteri.net tai
puhelimella 0500 233 926. Ilmoita nimi, osoite,
syntymäaika, juostava matka ja edustamasi klubi.
Tili:
FI26 5145 0320 0136 96 Lions/Unskin Sadas Maraton
Majoitus:
Sastamalan kaupungissa useita majoitusvaihtoehtoja. Varauksissa avustetaan.
Lisätiedot:
www.unskinsadas.suntuubi.com
TOIVOTAMME PELAAJAT JA TUKIJOUKOT TERVETULLEIKSI KUUSAMOON
HOHTAVILLE HANGILLE!
TERVETULOA VIETTÄMÄÄN LIIKUNNALLINEN
PÄIVÄ KAUNIISSA KANSALLISMAISEMASSA!
LC Kuusamo Ruka
LC KIIKKA
KILPAILUKUTSU
LIONS SM GOLF 18.-19.6.2011
Hartola Golfin kentällä
Sarjat:
A: Miehet ja naiset (hcp 0-18) tasoituksellinen lyöntipeli
B: Miehet ja naiset (hcp18.1-36) tasoituksellinen pistebogey
C: Veteraanit (miehet 65+, naiset 60+) tasoituksellinen pistebogey (hcp 0-36).
Palveluskumppanit pelaavat tasoituksensa mukaisissa sarjoissa.
Mestaruuden voi voittaa vain LC-jäsen.
Lauantaina joukkuekilpailu 2-hengen joukkuein.
Palkinnot:
Kunkin sarjan kolme parasta palkitaan.
Myös kolme parasta scr-tulosta palkitaan. Paras scr-tulos palkitaan
Lions SM-golf kiertopalkinnolla.
Lauantaina erikoiskilpailut lähimmäs lippua ja pisin draivi.
Lähdöt:
Kilpailu pelataan yhteislähtönä la 18.6. alkaen klo 12.00
ja su 19.6. alkaen klo 10.00.
Kilpailumaksu:
Kilpailumaksu 125 € sisältää green feet, saunat, tulo- ja päätöslounaan klubilla
sekä illallisen la klo 19 Linna-hotellissa.
Kilpailumaksu maksetaan 1.5. mennessä Hartolan Golfin tilille
FI4950390620003586 (Hartolan Op), viestiksi Lions SM-golf.
1.5. jälkeen kilpailumaksu on 150 €.
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautuminen osoitteeseen timo.salmela@hartolagolf.com.
Ilmoita nimi, tarkka tasoitus, golfseura, LC-klubi ja yhteystiedot.
Ilmoittautuminen hyväksytään kun kilpailumaksu on maksettu.
Kilpailuun otetaan 120 pelaajaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Joukkuekilpailuun ilmoittaudutaan paikan päällä (20 € joukkue).
Majoitus:
Linna-hotelli (kentän vieressä) p. 03-8747417
Koskenniemi Camping (n. 2 km) p. 03-7161135
Tollinmäen kartano (n. 4 km) p. 03-7161925
Katso myös www.hartola.fi
Lisätiedot:
Timo Salmela timo.salmela@hartolagolf.com p. 040 558 1530
Kalevi Antikainen kalevi.antikainen@phnet.fi p.040 573 6344
Seuraa nettisivua www.lionssmgolf.fi
Kenttään tutustuminen 25 € kun kilpailumaksu on maksettu.
TERVETULOA!
LC HARTOLA
36 LION 1/11
Suomen Lions-liiton
Suomen Lions-liiton
KARAOKEMESTARUUSKILPAILU
KARAOKEMESTARUUSKILPAILU
lauantaina 2.4.2011 Savonlinnassa
lauantaina 2.4.2011 Savonlinnassa
Paikka:
Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna
Paikka:
OpetusravintolaAikataulu:
Paviljonki,
4, Savonlinna
klo 12.00 Rajalahdenkatu
Karaokekilpailuun ilmoittautuminen
alkaa
klo 13.00 Karaokekilpailun alkukarsinta
Aikataulu: klo 12.00 Karaokekilpailuun ilmoittautuminen
Alkukarsinnassa ratkaistaan alkaa
107 H-piirinmestaruudet
klo 17.00 Suomen Lions-liiton Karaoken loppukilpailu
klo 19.00 alkukarsinta
Palkintojen jako
klo 13.00 Karaokekilpailun
klo 19.30 – 01.00 Leijonaillallinen ja karaoketanssit
Alkukarsinnassa
ratkaistaan
107 H-piirinmestaruudet
Sarjat: Naiset, miehet, duot ja pennut (sarjoihin voi osallistua puolisot ja perheenjäsenet)
klo 17.00 Suomen
Lions-liiton Karaoken loppukilpailu
Osallistumismaksut: 20 €/henkilö, 20 €/duo. Osallistumismaksut maksettava 20.03.2011
mennessä tilille: Savonlinnan Osuuspankki 565004-438448.
klo 19.00 Palkintojen
jako
Ilmoittautuminen: 20.03.2011 mennessä osoitteeseen all.kinds.of.music@hotmail.com
klo 19.30 – 01.00
Leijonaillallinen
ja karaoketanssit
Ilmoita
samalla erityisruokavaliosi.
Pyydä ilmoittautumisestasi vastaanottokuittaus.
Jälki-ilmoittautuminen 02.04.2011 klo 12.00 mennessä (kaksinkertainen osallistumismaksu).
Majoitusmahdollisuudet
löytyvät puolisot
Savonlinnan ja
Matkailu
Oy:n kotisivuilta os.
Sarjat: Naiset, miehet, duot ja Majoittuminen:
pennut (sarjoihin
voi osallistua
perheenjäsenet)
http://www.savonlinna.travel/fi/alueinfo/savonlinnan-matkailu-oy
Tuomarointi: Tuomaristo koostuu kolmesta karaokelaulun ammattilaisesta.
Osallistumismaksut: 20 €/henkilö,
20 €/duo. Osallistumismaksut maksettava
Karaokekilpailun alkukarsinnassa
kukin kilpailija
laulaa yhden (1) kappaleen. Tuomaristo
20.03.2011 mennessä tilille: Savonlinnan
Osuuspankki
565004-438448.
valitsee loppukilpailuun neljä parasta, jotka esittävät yhden kappaleen. H-piirin mestaruudet
ratkaistaan alkukarsintakierroksen esityksen perusteella. Järjestäjä valitsee kilpailuun noin 300
ja noin 250 ulkomaista kappaletta.
Ilmoittautuminen: 20.03.2011suomalaista
mennessä
osoitteeseen all.kinds.of.music@hotmail.com
Kilpailupaikalla
tarjolla virvokkeita, kahvia, keittolounas
ja leijonaillallinen.
Ilmoita samalla erityisruokavaliosi.
Pyydäonilmoittautumisestasi
vastaanottokuittaus.
JälkiKilpailusta
on nähtävissä
lisätietoja
Lions Club Savonlinna/Sääminki
kotisivulla osoitteessa:
ilmoittautuminen 02.04.2011 klo
12.00
mennessä
(kaksinkertainen
osallistumismaksu).
http://www.lions.fi/district107-h/SavonlinnaSaaminki/index.php
Musiikista vastaa:
JOKERIN
KARAOKE
Majoittuminen: Majoitusmahdollisuudet
löytyvät
Savonlinnan
Matkailu Oy:n kotisivuilta
All kinds of music Musiikkipalvelu Hallikainen T:mi
Puh. 0500 960 749
os. http://www.savonlinna.travel/fi/alueinfo/savonlinnan-matkailu-oy
Tervetuloa leijonaperheiden iloiseen karkeloon!
Tuomarointi: Tuomaristo koostuu kolmesta karaokelaulun ammattilaisesta.
LC Savonlinna/Sääminki
Karaokekilpailun alkukarsinnassa kukin kilpailija laulaa yhden (1) kappaleen. Tuomaristo
valitsee loppukilpailuun neljä parasta, jotka esittävät yhden kappaleen. H-piirin mestaruudet ratkaistaan alkukarsintakierroksen esityksen perusteella. Järjestäjä valitsee kilpailuun
noin 300 suomalaista ja noin 250 ulkomaista kappaletta.
Kilpailupaikalla on tarjolla virvokkeita, kahvia, keittolounas ja leijonaillallinen.
Kilpailusta on nähtävissä lisätietoja Lions Club Savonlinna/Sääminki kotisivulla osoitteessa: http://www.lions.fi/district107-h/SavonlinnaSaaminki/index.php
Musiikista vastaa:
JOKERIN KARAOKE
All kinds of music Musiikkipalvelu Hallikainen T:mi
Puh. 0500 960 749
Tervetuloa leijonaperheiden iloiseen karkeloon!
LC Savonlinna/Sääminki
Suomen Lions-liiton
ilma-asemestaruuskilpailut
SM-kisat
Aika:
19.03.2011
Järjestäjä:
LC-Ylihärmä/Härmän Seudun Ampujat (HSA)
Paikka:
HSA:n rata Kauhava (Ylihärmä) Päämajantie 6
(ent. kunnantalo)
Aikataulu:
Nonstop-periaatteella alkaen klo 10.00 ja
viimeistään klo 16.00
Sarjat:
D,Y,Y50,Y60,Y70 ja joukkueet 3 henkilöä/joukkue
Osanottomaksu: 15 E/ampuja/sarja, 20 E/joukkue
maksetaan kisapaikalla.
Lisätietoja:
Kilpailussa ammutaan 40 laukausta sekä kiv. että pist.
Joukkueet voi nimetä kilpailupaikalla ennen kisan alkua.
Kisapaikalla on kahvio jossa pikkupurtavaa. Rata on 10 paikkainen
tuleluo-taululaitteilla varustettu.
Ilmoittautuminen:
09.03.2011 mennessä markku.haukkala@netikka.fi tai 050 302 6789
Majoitus:
Majoitusta tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä
Härmän kylpylään Vaasantie 22, puh. 06 483 1600
myynti@harmankuntokeskus.fi
E-piiri näytti jälleen
leijonan kyntensä
E-piirissä tehtiin puolitoista vuotta sitten Suomen Kuurosokeiden Toimintakeskukseen uudet
pihatiet. Nyt piiri on jatkanut kuurosokeiden auttamista.
Saunasuunnitelman teki arkkitehti, lion Timo Siiskonen LC Tampere/Harjusta. Kuurosokeiden toiveita
kuunneltiin suunnitelmia tehdessä.
Syksyllä kokoontui joukko lioneita
purkamaan toimintakeskuksen ison
saunan rakennusinsinööri, lion Leo
Rikalan johdolla, joka johti työmaata koko sen remontin ajan.
Varsinaisen saunaremontin tekivät E-piirin lionit. Tunnollisin työhön tarttuja Leon lisäksi oli LC
Tampere/Hakametsän lion Tapio
Vuolahti. Nämä kaksi olivat tekemässä saunaa melkein joka päivä.
Lisäksi myös kymmenkunta eri klubien jäsentä osallistui remonttiin.
Nyt sauna on valmis. Se on tehty kuurosokeita ajatellen. Itse löylyhuone on paljon tilavampi kuin ennen ja oviaukkoakin levennettiin
pyörätuolia ajatellen. Yhtenä yksityiskohtana, sinne asennettiin löylyannostelija, jolloin vesi menee
Toimintakeskuksen toiminnanjohtaja Risto Hoikkanen esittelee suihkuhuoneen tummaa raitaa. Monilla
kuurosokeilla on näönjäänteitä jäljellä ja vahva kontrasti auttaa hahmottamaan tilan paremmin. Tässä suihkun kohta erottuu hienosti
muuten vaaleasta seinästä.
kiukaalle. Tästä on hyvä jatkaa, sillä seuraavaksi piirin jäsenet korjaavat vielä takaovet ja tekevät uuden
grillikatoksen. Mutta se onkin sitten jo uusi luku.
Marjo Kiviranta
Kuurosokeiden tmk:n
pj 2008-2012
Brain Killer -tapahtumaviikko Kotkassa
Kansallisen ennalta ehkäisevän
päihdetyön viikolla 45 järjestettiin Kotkassa Brain Killer -päihdevalistusviikko. Mukana olivat LC
Kotka-Hamina/Global ja nyt uutena yhteistyökumppanina LC Kotka/
Keisarinna.
Varat viikon mahdollistamiseksi
saatiin kesän 2010 venearpajaisista.
Vene luovutettiin voittajalle 11.10.
Merikeskus Vellamon edessä. Palkintona oli kotkalainen Kaisla-Vene LekeMarinin lahjoittamana sekä
J. Purholta Haminasta saatu Yamaha-perämoottori.
Brain Killer -päihdevalistuviikko
sisälsi näyttelyn Kotkan pääkirjastossa ja Nuorisotalo Greipissä. Lisäksi oli hartaushetki Kotkan kirkossa huumeisiin menehtyneiden
nuorten muistoksi. Viikon avasi
päihdeasiantuntijan luento Kotkan
kirjastossa.
Viikon aikana järjestettiin noin
500 :lle Kotkan 7.-luokkalaisille bussikuljetukset Nuorisotalon
Päihdeputki -näyttelyyn. Näyttely
sisälsi 1,5-tuntisen kokemuksellisen näyttelyn tupakasta, alkoholista ja huumeista. Lisäksi viikon yhtenä tapahtumailtana jaettiin kaikkia
Kotkan 9.-luokkalaisia koskeneen
Luovan kilpailun palkinnot, yhteensä 1000 euroa.
Mukana viikon toteutuksessa oli
Kotkan kaupungin terveydenedistämisyksikkö, opetustoimi, nuorisotoimi, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI, Kymenlaakson
kesäyliopisto, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, Kymen A-klinikkatoimi ja Stop Huumeille.
1/11 LION 37
Kurkistuksia
LC Juualla ja
puolisoilla
Mualismourut
Kaksi jalkaa
Palstan otsikko on varsin lavea, miltei kaikki kelpaa sen alle. Hakusanalla
kurkistus Google antaa 60 300 vastausta. Siihen mahtuu kurkistuksia keittiöön, makuuhuoneeseen, vaatekaappiin, kulisseihin ja kurkistus tulevaisuuteen, joista viimemainittu lienee kaikkein kiehtovin. Mihin siis tarttua? Joulun
jäljiltä jääkaapissa on vain sinistä maitoa ja lenkkimakkaraa, makuuhuoneesta kuuluu pääsääntöisesti vain vaimon kuorsausta, vaatekaapissa on
ryppyinen klubiasu, housuissa polvipussit. Tässä kannattanee keskittyä pelkästään ajankohtaiseen Lions-toimintaan. Tehtäköön se ruohonjuuritasolla,
korkeampiakaan ulottuvuuksia unohtamatta. Kurkistelija on kolmekymmentä vuotta mukana ollut H-piirin PDG.
Tällä hetkellä järjestömme ja yksittäinen klubi elävät seesteistä vaihetta.
Lähimuistissa ovat suuret kotimainen ja kansainvälinen keräyskampanja, samoin valtakunnallista näkyvyyttä saanut touhuilumme digiboksien parissa.
Kv.presidentin pestin tavoittelu on myös odottavalla kannalla. Klubitoiminta
voi keskittyä itseensä ja ympäristöönsä. Asiantila on tavallaan hyvä ja huono. Hyvä se on sikäli, jos klubit todella käyttävät energiaansa ja voimavarojaan oman toimintansa tarkasteluun ja kehittämiseen. Järjestötasolla siihen
on pyritty löytämään työkaluja. Uudistuva Lions-toiminta ohjelma oli tavallaan pääavaus toiminnan kehittämiseen ja nyt meneillään oleva muutosvalmennus-ohjelma tarjoaa työkaluja siihen. On klubin omasta aktiivisuudesta
kiinni, miten se asiassa etenee ja millaisia eväitä se toimintansa kehittämiseen löytää.
Valtakunnallisesti merkittävän kolmannen sektorin toimijan, kuten järjestömme on, täytyisi näkyä myös julkisuudessa valtakunnan tasolla ja tietysti
mieluimmin myönteisessä mielessä. En tarkoita, että Liiton puheenjohtajan pitäisi kihlautua afrikkalaisen missin kanssa tai tapella Turengin baarissa. Klubitasolla ja myös valtakunnallisesti meillä on pääsääntöisesti positiivinen yrityskuva. Säilyykö se sellaisena ja yleisön muistissa ilman jatkuvaa kiillotusta?
Mitä voimme vuosittain tehdä näkyvyytemme säilyttämiseksi? Hyvän brändimme ansiota varmaan osaltaan oli ulkoministeriön myöntämä tuki Sri Lankan sairaalahankkeelle, ilman sitä hanke tuskin olisi toteutunut. Marraskuun
kuvernöörineuvoston kokouksessa käytiin vilkas keskustelu ollako vai eikö
olla mukana nenäpäiväkeräyksessä. Keräysjohto oli laskeskellut huimaavan
summan saadusta mainosajasta. Ehkä sekin on yksi tarkastelukulma. Omalta osaltani sain parhaan kiitoksen vanhalta mummolta, joka totesi ”Voi kun
te leijonat jaksatte täällä pakkasessa seisoa”.
Kävelykin tapahtuu normaalioloissa kahdella jalalla. Tarvitsemme siis virkeitä ja vahvoja paikallisia klubeja, joissa jäsenet viihtyvät ja jotka kykenevät
auttamaan ja palvelemaan tehokkaasti omalla paikkakunnallaan. Se on ensimmäinen jalka. Tarvitsemme myös klubeihin yhteisöllisyyttä ja kykyä hahmottaa yksittäinen klubi osana kansallista organisaatiota. Silloin klubilla on
valmiutta osallistua tehokkaasti myös valtakunnallisiin kampanjoihin ja olla
siten mukana rakentamassa yhä parempaa ja laajemmin näkyvää leijonabrändiä. Valtakunnallisesti näkyvä ja arvostettu liitto on se toinen jalka. Riittääkö tämä, vai pitäisiköhän meidän asettaa brändin juontia, eikun kehittämistä varten oma työryhmä. Voin kysellä Lisa Souniota konsultoimaan, kun
ollaan samalta kylältä…
Seuraavaan kampanjaan valmistaudun kyllä paremmin, ostan molempiin
jalkoihin lämpimämmät töppöset.
Olavi Laukkanen
38 LION 1/11
LC Juuan puolisot ovat jo 25 vuoden ajan järjestäneet paikallisessa ravintolassa maalis-huhtikuussa vaihtuvin teemoin naamiaiskarnevaalin - Mualismourut.
Vuosi toisensa jälkeen tapahtuma on suosittu ja odotettu kevään ilottelujuhla, johon vieraita tulee myös paikkakunnan ulkopuolelta. Erikoisesti
viime vuosina on ilahduttanut nuorten into osallistua ja pukeutua erilaisiin
rooliasuihin. Lahjoituksina on jaettu joulupaketteja yksinäisille mielenterveyskuntoutujille, avustettu kehitysvammaisten lapinretkeä ja monen
monta muuta lähimmäisille iloa tuottavaa lahjoitusta. Vuoden 2010 Mualismourujen tuotosta puolet lahjoitettiin Syöpäyhdistyksen keräykseen
saattohoidon kehittämistä varten ja toinen puoli luovutettiin joulun alla
diakoniatyön kautta jaettavaksi vähävaraisille lapsiperheille.
LC Juuka yhdessä puolisoiden kanssa aloitti syksyllä 2010 uuden aktiviteetin, kun se jatkaa lähes 30 vuotta paikkakunnalla järjestettyjen joulumyyjäisten, kotiseutuhenkisesti nimettyjen Ellin Taitomessujen järjestämistä. LC Juualla oli myös oma messuosasto, jossa myytävien klubituotteiden
lisäksi esiteltiin ja kerrottiin Lions toiminnasta. Ellin taitomessusta saadulla tuotolla hankittiin palvelukeskus Kotikallioon ja Juuan terveyskeskuksen vuodeosastolle ulkoilutushuppuja käytettäväksi pyörätuolissa istuville
henkilöille. Mukaan lahjoitukseen lähti myös LC Juuka/Elli..
Veteraanien
joulujuhla
LC Kajaani/Linna järjesti Joutenlammen kurssikeskuksessa 12.12.2010 joulujuhlan sotiemme veteraaneille. Ohjelmassa oli mm. keskuskoulun 8. musiikkiluokan Tiernatyttöjen esitys, rovasti Tuomo Ruuttusen puhe ja yhdessä laulettuja joululauluja.
Juhlassa tarjottiin perinteinen jouluateria ja torttukahvit. Noin 80 veteraania läheisineen kuljetettiin kotiovilta juhlapaikalle ja takaisin.
LC Kajaani/Linnan veljet perheineen ovat perinteisesti jo useiden vuosien ajan valmistaneet ja myyneet sinappia kajaanilaisissa tavarataloissa.
Myyntituotto on suunnattu aina veteraaneille eri tavoin, tällä kertaa järjestettiin joulujuhlakuljetuksineen.
Napapiirin leijonilla
näytönpaikkakesä
Rovaniemen Ylikylässä kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsee idyllisen Ounasjoen rannalla lähellä yhtymäkohtaa Kemijokeen Seutulanharjun hoivakoti.
Sen tyytyväiset omistajat Kari ja Kirsti Keränen sekä
itse vakituiset asukkaat ovat kuluneen kesän jälkeen
entistä tyytyväisempiä oleskeluunsa. Mikä sai tämän
aikaan?
Nyt jo eläkepäiviään viettävä entisen Rovaniemen maalaiskunnan palopäällikkö, useita vuosia viikoittain äitinsä luona hoivakodissa vieraillut
Napapiirin Lions klubin Toivo Tarkiainen totesi ammattilaisen silmällä ulkoilupihan huonon kunnon keväällä 2009. Seuraavassa LC Rovaniemi/Napapiirin kokouksessa hän toi asian esille ja ehdotti palveluaktiviteetiksi pihan kunnostusta. Aika oli klubilleerittäin sopiva ja niin myös aihe, olihan
alkamassa vuonna 2010 myös 35-vuotisjuhlavuosi. Työt päätettiin omistajien kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen aloittaa heti syksyllä. Aikainen lumentulo esti kuitenkin napapiiriläisten suunnitelmat ja näin omistajien kanssa päätettiin palata seuraavana keväänä asiaan.
Ja sitten alkoikin tapahtua
Kauden 2009–10 klubipresidentti Jarmo Jokelainen otti myös projektipäällikön tehtävän haasteellisena vastaan niin kuin kunnon presidentin tuleekin.
Suunnitelmat ja tehtävänjaot syntyivät rakennusalan suunnitteluammattilaiselta, eikä projektin läpiviemisen suhteen enää ollut mitään epäilyksiä.
Kesä -heinäkuu menikin sitten Jarmon lukemattomien tekstiviestien mukaan. Talkoot aloitettiin 7.6.2010 ja ne päättyivät virallisesti työn tekemisen osalta 6.7. Lämminhenkiset avajaiset pidettiin 21.9. yrittäjien johdolla.
Pidettiinpä heinäkuun alussa myös unohtumaton välitarkastelu saunomisineen kesäisen Ounasjoen rannalla.
Mitä tehtiin
Talkoita tehtiin neljänä iltana viikossa. Keskimäärin talkoolaisia oli lionit
ja puolisot mukaan lukien 11 henkilöä iltaa kohti. Olihan parasta kesäloma-aikaa, mutta siitä huolimatta talkoohenkeä riitti mainiosti. Pihalaatoitusta uusittiin noin 300 m2. Uutta aitaa rakennettiin noin 50 metriä.
Pihanurmikkoa uusittiin noin 350 m2. Samalla kunnostettiin/uusittiin pihavalaistus, istutukset, rännikaivot, pihakaivot, salaojat, kuntopolku ja rollaattorirata sekä pihakalusteet. Talkootunteja kertyi liki 700.
Unohtumaton kokemus niille, jotka siihen osallistuivat! Loistava suoritus LC Rovaniemi/Napapiirin leijonilta sekä meitä erinomaisesti tukeneilta
puolisoilta, yrittäjiltä, hoivakodin henkilökunnalta sekä asukkailta. Samalla se oli myös klubin näyttö itselleen, mihin me todella halutessamme pystymme yhteistyöllä aitoa lions- palveluhenkeä osoittaen.
Tuomo Uusipaavalniemi, Jarmo Jokelainen, Pertti Mattanen
Vanhan pihalaatoituksen purku käynnissä.
Kuva:
Juha Oikarainen,
Pertti Mattanen
LC Kempele/Sampola
aktivoi turvallisuusja huumekoulutusta
Jo vuodesta 1985 LC Kempele/Sampola on toteuttanut aktiivisesti huumausaineiden ennalta estävää työtä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Pääasiallisin toimintatapa on ollut erimuotoiset luentoja yleisötapahtumat.
Tilaisuuksia varten on hankittu pinssejä, kortteja, tarroja ja mainosjulisteita. Käytettävissä on ollut myös huumekoulutukseen varustettu ”linja-auto” henkilökuntineen ja kalustoineen.
Viime vuosien aikana klubi on järjestänyt vuosittain koulujen yläasteen
8 – 9 luokkalaisille ja ammattikoulujen opiskelijoille huumeiden käytön ennalta estäviä luentoja n. 2000 opiskelijalle.
Edellisen- ja nyt alkaneen vuoden vaihteessa klubi toteutti Kempeleen
kunnassa, PVT – toimintaan liittyen, terveyskeskuksen, sosiaalityötä tekevän, sairaankuljetus ja kunnassa toimivien kahden apteekin henkilöstön
turvallisuusja huumekoulutuksen. Koulutukseen osallistui eri yksiköistä n. 130 henkilöä.
Koulutuksen aihepiirit: lainsäädäntö, asiakkaana uhkaava henkilö, puolustautuminen, tehtävät ilmoitukset, viranomaisten väliset vaitiolo- ja salassa pidettävät säännökset.
Huumeiden käyttö ja niiden vaikutukset opiskelussa ja sen jälkeen työelämässä. Koulutuksen järjestämisestä vastasivat; LC Kempele / Sampola,
Oulun Poliisilaitos ja Kempeleen kunta.
Teuvo Ottavainen
PVT -toimikunnan pj.
1/11 LION 39
40 LION 1/11
Tekniset Sivunen
Huittinen
Turvaykköset Oy
Kouvola
Po-Pelti Oy
Imatra
Multipipe Service Oy
Lahti
Inergia
Ivalo
Erä-Loppi Oy
Loppi
Timosen Auto Oy
Joensuu
Optikko Piila
Mänttä
Oy Chebici Ltd
Järvenpää
Masara Oy
Nousiainen
Klaukkalan Apteekki
Klaukkala
Valtimon Sähkötyö Oy
Nurmes
Kymtec Oy
Kouvola
Sähkö-Pori Oy
Pori
Sotainvalidien Veljesliitto
Etelä-Pohjanmaan piiri ry
Seinäjoki
LVI-Eristys Murto Oy
Turku
Asianajotoimisto
Karimaa ja Vähätalo Oy
Tampere
Vampulan Kiinteistö- ja jätehuolto
Vampula
Ypäjän Osuuspankki
Ypäjä
K-Market
Muonion Tori
- Turvallista Palvelua Invataksi Veijo Hirvonen, Joensuu
Kiikoisten Osuuspankki
Kiikoinen
K-Supermarket
Kittilä
Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskus
puh: 0400 120013
Tarjotaan kotisairaanhoito- sekä
kodinhoitopalveluita Pirkanmaan alueeella
www.hoiku.fi
Puh. 020 7761 700
GLOORIA KY
Taira Ylenius puh. 050 5330 871
1/11 LION 41
Kuukauden klubi
LC Helsinki/Sadan 50-vuotinen
tuki näkövammaisille opiskelijoille
LC Helsinki/Sata perustettiin Suomen sadantena klubina 4.4.1957
ravintola Espilässä pidetyssä perustavassa kokouksessa. Ensimmäisinä toimintavuosina klubin
avustuskohteina olivat pohjoisten ja syrjäisten alueiden monilapsiset perheet. Mutta jo kaudella 1961-62 aktiviteeteista kertyneet
varat ryhdyttiin kohdentamaan
Leppävaarassa sijainneen Valtion
ammattikoulukodin näkövammaisten oppilaiden harrastustoiminnan
tukemiseen. Silloiset klubiveljet eivät tietenkään voineet aavistaa, että
tämä tukimuoto – näkövammaisten
opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen – kantaisi yhtäjaksoisesti
tähän päivään asti ja nyt jo yli 50
vuotta.
Vuosikymmenien aikana oppilaitoksen nimi ja omistajuus on
muuttunut Leppävaaran Näkövammaisten ammattikoulusta Arlainstituutin kautta Keskuspuiston
ammattiopiston Arla toimipaikaksi sekä omistajuus valtiolta Invalidisäätiölle osana laajaa Orton konsernia.
Klubin tuki on aina suunnattu
koko opiskelijayhteisölle eri harrastekerhojen toimintaan. Ensimmäinen pysyvä opiskelijoiden vapaaajan tila eli diskoteekki perustettiin
oppilaitokseen klubiveljien toimesta v.1975, jolloin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon kera tila otettiin
käyttöön. Huomattavasti suurempi
ponnistus oli ensimmäisen Leijonaluolan toteuttaminen ja varustaminen käyttöön otettavaksi v.1989.
Jo tilan aikaansaamisessa klubiveli Pentti Lehtiluodolla oli sormensa pelissä, kun hänen arkkitehtitoimistonsa suunnitteli oppilaitoksen
kiinteistöjen perusparannusta ja
laajennusta. Näin saatiin Arlainstituuttiin, sen työpajarakennukseen
n. 140 neliön verstas- ja vapaa-ajan
harrastetilat näkövammaisten käyttöön.
Tilan varustetasoa nostettiin
vuosien aikana hankkimalla sinne mm. tarpeellista viihde-elektroniikkaan, dreijat ja polttouunit,
sähköistyslaitteet antellijärjestelmineen sekä musiikkivälineitä. Myös
ampumakerhon jäsenet harjoitte42 LION 1/11
Leijonaluolan avausjuhlassa Arla-lion Kalevi Saarelainen luovutti Arlan edustajille (vasemmalta: oppilaskunnan puh.joht. Hannu Matikainen, rehtori Anne Suomala ja nuorisonohjaaja Pasi Tujunen) plakaatin kuvaamaan yhteisiä kumppanuusvuosia.
livat tiloissa klubin hankkimilla äänitaajuusaseilla, joilla myös näkövammaiset ääniefektien perusteella
saattoivat osallistua toimintaan.
Ryynäsen taideveistämöltä patsas
Klubiveljet olivat pitkään harkinneet sitä, kuinka näkövammaisten
opiskelijoiden taidenautintoja voitaisiin tukea. Lopulta keksittiin ratkaisu ja aktiivisimmat veljet lähtivät
noutamaan Pohjois-Karjalasta kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taideveistämöstä hankkimaansa yli 2 metriä
korkeaa Kukkoveistosta. Siitä tulikin näkövammaisille hyvin suosittu kohde havannoida koskettamalla veistoksen muotoja.
Arlan opiskelijat ovat myös saaneet nauttia vuosittain korkeatasoisesta musiikista. LC Helsinki/Sadan
veljet ovat vuodesta 2000 lukien
järjestäneet Temppeliaukion kirkossa joulukonsertteja, joissa kuoroina
ovat esiintyneet Philomela ja Laulumiehet johtajinaan Marjukka Riihimäki ja Matti Hyökki. Solisteiksi on
kutsuttu maan kuuluja taiteilijoita
mm. Raili Viljakainen, Raimo Laukka, Herman Wallen, Laura Pyrrö ja
Jaakko Ryhänen. Urkurina on ollut
useimmiten kirkon kanttori Tapio
Tiitu. Näiden kirkkokonserttin tuotot on kohdistettu näkövammaisten
tukemiseen sekä huumeiden vastaiseen työhön.
Viime vuosina klubi on järjestänyt myös kevätkonsertteja Ritarihuoneella. Klubi saamansa lahjoitusvarojen ja konserttituottojen
avulla on voinut tukea nuoria lahjakkaita klassisen musiikin opiskelijoita. Arlan näkövammaiset ovat
konserttien kutsuvieraita.
Uusi Leijonaluola
vihittiin 17.11.2010
Omistajavaihdokseen liittyen opiskelijat menettivät syksyllä 2009 Leijonaluolan vapaa-ajan tilat, koska
oppilaitos suunnitteli tiloille uutta
käyttöä.
Leijonaveljiä tarvittiin jälleen. Arlan rehtorin, oppilaskunnan edustajien ja LC Helsinki/Sadan Arla-lionin
toimesta ryhdyttiin valmistelemaan
uuden vapaa-ajan tilan toteuttamista opiskelija-asuntoloiden välittömään läheisyyteen. Uudet tilat
edellyttivät ensin perusparannusta ns. käyttötarkoituksen muutoksesta johtuen. LC Sadan veljet saivat suurimman tilakokonaisuuden,
johon uusi Leijonaluola saneerattiin
ja varustettiin asianmukaisin keittiövarustein sekä tarvittavin tilakalustein. Tilaan siirrettiin mm. klubin
50 vuotisjuhlien yhteydessä lahjoittama Yamaha-piano sekä muu
viihde-elektroniikka. Uusi Leijonaluola avattiin juhlallisin menoin
17.11.2010 Leppävaaran Arlassa.
Avajaisjuhlassa klubiveljet saivat
tunnustusta 50 vuotta kestäneestä
opiskelijoiden tukemisesta. Klubin
Arla-lion Kalevi Saarelainen luovutti LC Helsinki/Sadan puolesta tätä
historiallista tapahtumaa juhlistavan plakaatin kiinnitettäväksi Leijonaluolan seinälle.
Kalevi Saarelainen
Aavasaksan valttina Leijonapuukko
Lions-toiminnassa keskeistä on hyvien aktiviteettien löytäminen tukemaan lionismin toimintaperiaatetta ”Me palvelemme”. Tässä
suhteessa LC Aavasaksa on onnistunut kohtuullisen hyvin kehitellessään Leijonapuukko-aktiviteetin. Se
on toiminut jo 25 vuotta klubin aktiviteettina. LC Aavasaksa oli nuori klubi 1980-luvun alkupuolella. Se
oli perustettu v. 1978 Ylitorniolle
toiseksi klubiksi LC Ylitornion toimiessa kummina. Klubissa etsittiin
alkuvuosina sopivia aktiviteetteja
varojen hankkimiseksi.
Puukko syntyy
Arne Ritarin kilven ryöstöt ovat Lpiirissä keino tutustuttaa klubeja
toisiinsa. Pitkät matkat täällä pohjoisessa piirissä antavat klubin jäsenille tilaisuuden pohtia monenlaisia
asioita ryöstöreissun aikana. Eräällä
tällaisella reissulla esitti lion Paavo
Heikka idean veljespuukon valmistamisesta. Silloin oli klubilla menossa toimikausi 1984-85.
Kausi 1985-86 kului veljespuukon suunnittelussa. Puukko muotoiltiin silloisella Ylitornion Kotiteollisuuskoululla rehtori lion Juhani
Paakkolan johdolla. Puukon valmistajaksi saatiin Marttiinin puukkotehdas Rovaniemellä. Pronssisen
leijonapään ja kahvan helan valmistajana toimi aluksi Turun Hopea
Oy. Ensimmäiset puukot saatiin
myyntiin syksyllä 1986. Puukkoihin kaiverrettiin alusta lähtien juokseva numero terään.
Puukolle annettiin myös takuu:
Jos joku osa irtoaa tai on viallinen,
saa uuden puukon tilalle.
Puukon vaiheita
Puukkojen markkinointi piti tietystikin aloittaa välittömästi. Ensiksi sitä esiteltiin LC Ylitornion kuukausikokouksessa. Ja kun LC Ylitornio ja
rajan takana oleva LC Övertorneå
täyttivät syksyllä 1986 kumpikin 30
vuotta, lahjoitettiin puukot numero 1 ja 2 klubeille 30-vuotisjuhlassa.
Alkupään numeroita myytiin
huutokaupalla oman klubin veljille.
Joistakin numeroista syntyi kunnon
kilpailu, kuka sen saa omakseen.
Aluksi markkinointia hoidettiin
”suusta suuhun” menetelmällä.
Puukkoa esiteltiin kilvenryöstöretkillä, piirikokouksissa, PNAT kokouksissa ja valtakunnankokouksissa.
Muistan itsekin olleeni Kuopiossa v. 1989 myyntipöydän ääressä
puukkoa esittelemässä (JJ). Eräänä vuonna toteutettiin puhelinkampanja koko maahan. Soitimme
klubien presidenteille ja kysyimme,
saako hänelle lähettää näytepuukon
sillä ehdolla, että hän esittelisi puukon klubilleen. Melko monta puukkoa jäi klubeille tällä tavalla. Yhtään
puukkoa ei ”hävinnyt”, sillä sen sai
postimaksutta palauttaa.
Puukko myyntipakkauksessaan
Tästä kampanjasta seurasi, että monet klubit eri puolilla Suomea
ovat vuosikausia hankkineet puukkoja merkkipäivälahjaksi. Ja onhan
se edelleen mitä mainioin esine siihen tarkoitukseen.
Arvopuukkoja
Muutaman vuoden ajan tarjolla oli
myös hopeahelainen puukko, mutta sen hinta nousi niin korkeaksi,
että kovin suurta menekkiä se ei
saavuttanut eikä se ole enää tuotannossa.
Eräänlaisena huipentumana voidaan pitää kultahelaisen puukon
teettämistä kaudella 90-91 ja sen
luovuttamista silloiselle kansainväliselle presidentille. Kustannuksiin osallistui klubeja ympäri Suomea. Arvatenkin tästä kampanjasta
LC Aavasaksa edelleen tunnetaan ja
muistetaan ”puukkoklubina”.
Yli 1000 puukkoa
Kun teimme puukkotilauksen, johon sisältyi puukko numero 1000,
päätimme, että se myydään huutokaupalla omassa klubissa. Näin tehtiin ja lion Ari Alapoikela sai leijonapuukon numero 1000 helmikuun
kuukausikokouksessa kaudella 05
- 06.
Nykyisin puukon saa puulaatikkoon pakattuna. Puukkotulot on
käytetty erilaisiin avustuksiin. Tuotolla on saatu mm. stipendejä Ylitornion yläkoulujen ja lukion oppilaille neljännesvuosisadan ajan.
Paavo Heikka, Juhani Juvonen
Canthilta
joulu lapsille
“Elämä on taistelua, ihanaa taistelua. Raukka se, joka kesken uupuu.”
Näin sanoi Minna Canth aikoinaan.
Tämän vahvan naisen mukaan on
joukko tämän päivän aktiivisesti
toimivia, eri aloilla työskenteleviä
naisia, nimennyt lionsklubinsa.
LC Kuopio/Canth on 28:n persoonallisen naisen ryhmä, joka on
järjestänyt vuoden 2010 aikana
mm. Lahjoita Lapselle Joulu -keräyksen ja mahdollistaneet kokonaisen Lions Quest -koulutuksen.
Tänä vuonna kuudetta kertaa toteutettu Lahjoita Lapselle Joulu -keräys on tullut tutuksi vuosien varrella kuopiolaisille. Joulukeräyksen
kohteena olivat tällä kertaa lasten
vaatteet, jalkineet, leikkikalut sekä
harrastusvälineet. Keräys järjestettiin yhteistyössä Tasoristeys ry:n ja
Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Kuopion yhdistyksen kanssa. Keräys oli todellinen menestys, siitä kertoi 12 kuution lahjoitusten määrä,
jotka jaettiin yhteistyökumppaneiden toimesta edelleen kuopiolaisille vähäosaisille perheille.
LCIF:n puheenjohtaja Eberhard J.
Wirfs kirjoitti joulukuun kirjeessään
Lions Quest -ohjelman tärkeydestä. Hän totesi, että Lions Quest voi
ja sen tulee olla tärkeä osa nuorisomme elämän parantamisessa. LC
Kuopio/Canth on ottanut asian sydämelleen kustantamalla lokakuussa Lions Quest -kurssin Kuopiossa, johon osallistui 28 kurssilaista.
Kouluttajana toimi Quest-koordi-
LC Kuopio/Canthin Quest-kurssilla oli 28 osanottajaa. Kouluttajana oli
koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen. Kuva: Eero Ipatti.
naattori Ulla Sirviö-Hyttinen.
1993 perustettu LC Kuopio/
Canth on ensimmäinen pohjoissavolainen naisklubi. Klubi on toteuttanut vuosien saatossa monenlai-
sia aktiviteetteja ja toiminnallaan
he ovat osoittaneet naisenergian
voiman sekä kyvykkyyden toimia
yhdessä ja toteuttaa menestyksekkäästi suuria projekteja.
1/11 LION 43
Klubien arkea ja juhlaa
Pitäjämäen klubijuhlassa vieraita Malesiasta asti
LC Helsinki/Pitäjänmäen PDG Vilho ”Viki” Kandelinille on myönnetty
III ruusukkeen ansiomerkki. CC Lauri Vainio ja PID Aimo N.K. Viitala
luovuttivat merkin 4.12.2010 klubin 40 -vuotisjuhlassa Taitotalon kongressikeskuksessa Pitäjänmäellä. Klubin pitkäaikainen jäsen Viki Kandelin on
tehnyt ansiokasta työtä niin klubi- kuin piiritasolla. Erityisesti hän on ansioitunut kansainvälisten yhteyksien luomisessa klubien välillä ja kehittänyt
mm. mallin ystävyysklubisopimuksesta järjestön käyttöön.
Pitäjänmäen klubin vuosijuhlaan osallistui vieraita aina Malesiasta saakka. Ystävyysklubin LC Kuala Lumpur Northin PDG Sam Leong ja lion
Teoh Kwon ladyineen toivat tervehdyksen tilaisuuteen. Klubien välinen yhteistyö alkoi jo 1980 -luvun lopulla, kun Viki Kandelin järjesti piirikuvernöörikaudellaan huumepoliisien vaihtoa Suomen ja Malesian välille.
Klubin toiminnassa on mukana vielä kaksi perustajajäsentä. Toinen heistä, Kari Virtakare esitti klubin historiikin kuvakavalkadin muodossa. Klubin pääaktiviteetti on ollut alusta lähtien Pitäjänmäkipäivä. Perinteiseen
kaupunginosatapahtumaan on osallistunut vuosittain jopa 3000 henkilöä.
Pitäjänmäkipäivä on ollut klubille tärkeä varojenkeruuaktiviteetti. Samalla
se on toiminut alueen asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdistäjänä. Pitäjänmäen veljet ovat perustaneet neljä uutta klubia mm. Suomen ensimmäisen sekaklubin LC Helsinki/Malminkartanon vuonna 1988.
Juhlien puuhamiehet, presidentti Jarmo Ojala ja sihteeri Heikki Mäkeläinen olivat onnistuneet juhlajärjestelyissä hienosti. Arvokkaasta osuudesta vastasivat mm. juhlapuheen pitänyt ID Harri Ala-Kulju sekä Suomen
Kansallisoopperan soolosellisti Veli-Pekka Bister, jota säesti pianolla juhlivan klubin lion Veikko Hakkarainen. Piirikuvernööri Reijo Stedt palkitsi lion Björn Weckin Medal of Meritillä sekä ansiomerkillä kuusi muuta veljeä
pitkästä toiminnasta klubi- ja piiritasolla.
Juhlavuoden kunniaksi klubi lahjoitti 2000 euroa Lyhty Ry:lle soitin-
CC Lauri Vainio (vas.) ja PID Aimo NK Viitala luovuttivat III ruusukkeen
ansiomerkin PDG Viki Kandelinille
ten hankintaan. Yhdistys tekee tärkeää työtä kehitysvammaisten ja heidän
omaistensa tukemiseksi. Klubin perinteinen yhteistyökumppani Partiolippukunta Jeanne d´Arc sai Siikajärven kämpän saunaprojektiin toiset 2000
euroa.
Martti Koljonen
LC Ruoveden 50:s juhlavuosi aktiivista
toimintaa täynnä
LC Ruovesi aloitti juhlavuotensa, hieman etuajassa, avoimena valtakunnallisena Talvisodan 70-vuotismuistotilaisuudella. Tilaisuudessa lahjoitettiin
Ruoveden sotaveteraaneille ja – invalideille sekä lotille ”Muistoja evakkotaipaleilta Ruovedelle” -kirja, jonka klubimme jäsen oli pääasiassa evakkojen haastattelujen perusteella kirjoittanut.
Ruoveden ensimmäistä 2010 syntynyttä tyttö- ja poikavauvaa muistettiin rahalahjalla sekä heidät myös kutsuttiin klubin kummilapsiksi.
Tammikuun lopulla pidettiin varsinainen 50-vuotisjuhlatilaisuus, jossa
muistettiin ansioituneita jäseniä sekä yksi veli lyötiin ritariksi. Jaettiin kulttuuriharrastajille stipendejä.
Helmikuussa pidettiin laskiaisrieha. Riehassa julistettiin myös yleisölle arvauskilpailu, koska leijonien ”Sohlo-Santeri” -patsas tulee putoamaan
jäihin?
Maaliskuun 13. päivä oli perinteinen Metsäkirkko -tapahtuma yleisölle,
talvisodan päättymisen muistoksi.
Huhtikuussa oli perinteinen tehdasretkeily. Toukokuussa pidettiin yhteinen retki naapuriklubin kanssa. Siivottiin ja kunnostettiin leijonien rakentamaa leikkipuistoa sekä hankittiin lisää kalustoa.
Lahjoitettiin koululaisille stipendejä. Sisävesiristeily suuntautui klubin
syntysijoille. Hallituksen vaihtokokouksessa taisteltiin värikuula-ammunnoissa. Muistettiin omaishoitajia ja pidettiin perinteinen kirkkokonsertti
heinäkuussa. Noitakäräjillä myytiin Ruovesi -isännänviirejä sekä hellepäivänä valmistamamme kotikalja teki kauppansa. Luettiin viikoittain näkövammaisille Ruovesi-lehteä. Kustannettiin diabetes-luento yleisölle. Hankittiin
pelejä kunnan nuorisotiloihin.
44 LION 1/11
Julkaistiin vuosittainen maisemakalenteri. Lahjoitettiin ja tuettiin erijärjestöjä juhlavuotena aktiviteettirahastosta yli 10 000 euron edestä.
Ladyjen ja lionien esittämänä pidettiin kirkossa joulunaluskonsertti.
Juhlavuoden päätti joulukuusiaktiviteetti yhdessä Tampereen Köyhät-Ritarit -klubin kanssa.
Ruoveden klubi keräsi 150 kpl kuusia metsästä ja Tampere markkinoi
ne eteenpäin.
Kuusiprojekti vaati todella Leijona henkeä -25 asteen pakkasessa.
Tässä pääosa LC Ruoveden juhlavuoden 2010 toiminnasta, valitettavasti verottaja on tullut myös apajalle, mikä vaikeuttaa tulevaisuudessa aktiviteetti-intoa.
E.L.
Joulukuusia "pussittamassa" vasemmalta kirkkoherra Markku Simula,
Jyrki Jokinen, Timo
Ikkala.
Leijonat yhteistyössä Seurasaaren joulupolulla
Helsingin Seurasaaressa lapset ja lapsenmieliset saivat
nauttia joulutunnelmasta jo saareen tullessaan. Perinteistä joulupolkua 12.12.2010 olivat osaltaan toteuttamassa N-piiristä LC Helsinki/Pohjois-Haaga, LC Helsinki/Keskuspuisto ja LC Helsinki/ Pro Cultura.
Kaunis valkoinen puusilta oli koristeltu talkootöinä tehdyin havuköynnöksin ja kranssein. Puutarhalle tuotu havukasa oli jälleen muuntunut lion
Pekka Savolaisen ohjaamana pitkiksi köynnöksiksi, jotka koristeltiin vielä
punaisin rusetein. Jo ennen siltaa martat ojensivat tulijoille ohjelman karttoineen ja sillan jälkeen LC Pro Culturan leijonat jakoivat mietelmäkääröjä lasten vanhemmille. Polun monet tapahtumat odottivat innokkaita kulkijoita.
Polun lapsivieraat saivat halutessaan mieleisensä kasvomaalaukset taitavien kosmetologi-opiskelijoiden tekeminä, LC Keskuspuiston organisoimana. Myös saaressa kiertävät metsäneläinhahmot saivat omat ehostuksensa.
Polun varressa pääsi nauttimaan myös kuumia makkaroita LC PohjoisHaagan rastilla, jossa keskuspuistolaiset auttoivat lionkummejaan jouluisissa essuissaan. Pienen matkan päässä loisti kutsuvasti haagalaisten kynttiläpolku. Joulupolun loppupuolella, olkisokkeloiden ja rekiajelujen jälkeen,
vierailijoita odotti tuttu lämmittelypaikka: haagalaisten rakovalkeat ja jätkänkynttilät. Niiden loimussa lapset saivat itse paistaa tikkupullia. Lapset
ihastelivat tulia vielä pullia nauttiessaankin ja aikuiset hämmästelivät ilmaisia palveluja. Keskuspuistolaiset pyörittivät taikinapötköjä läheisessä ravintolassa, josta leijonien apujoukot niitä kantoivat rastille satamäärin tikkuihin käärittäviksi. Pullatikutkin oli syksyn mittaan tehty yhteisvoimin.
Mistä kaikki alkoi?
LC Pohjois-Haaga on toiminut Joulupolku-tapahtumassa jo useamman
vuoden ajan. Klubi järjesteli lion Raimo Metterin johdolla kolmisen vuotta sitten vasta perusteilla olleelle Keskuspuiston kummiklubilleen mahdollisuuden osallistua Joulupolkuun. Siitä lähtien rastipaikkoja on vuosittain
valmisteltu ja kehitetty yhteistuumin. Tätä talvista palvelutyötä on rasteil-
Tikkupullaryhmä valmiina odottamassa lapsia paistamaan maukkaita tikkupullia.
lamme ollut toteuttamassa jopa 30-40 henkeä. Joulupolulla käy vuosittain
10 000 – 20 000 vierasta. Joulukuun 2010 runsaslumisuus ja yli 10 asteen
pakkanen antoivat luonnon puolesta lisää haasteita, mutta kaikesta selvittiin kovalla työllä ja innolla.
Mitä tästä saamme?
Vuosittaisen tapahtuman jälkeen olemme joukolla kokoontuneet milloin kaupungintalolle tai saaren ravintolaan. Olemme myös päässet tutustumaan presidentinlinnaan. On hienoa olla osana Seurasaaren joulupolun
parinsadan vapaaehtoisen joukkoa, tuottamassa joulumieltä lapsille ja heidän vanhemmilleen. Onnelliset lastenkasvot, kiittelevät vanhemmat, mikäpä sen parempaa joulutunnelman nostattajaa!
Seurasaaren Joulupolku on jo 15 vuoden ajan ollut perinteikäs, ilmainen
joulutapahtuma Helsingin seudun lapsille ja lapsiperheille. Polun toteutuksesta vastaavat Helsingin kaupunki, Joulupolku ry sekä sadat vapaaehtoiset,
jotka valmistavat joulupolun lahjana Helsingin seudun lapsille. Tapahtuman suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.
LC Hämeenkyrö/Kyröskoski 40 vuotta
LC Hämeenkyrö/Kyröskoski vietti 40-vuotisjuhlaa 9.10.2010. Päivä
aloitettiin käymällä klubin edesmenneiden leijonien ja puolisoiden haudoilla.
Varsinainen 40-vuotisjuhla pidettiin Kyröskosken Koskilinnassa,
samoissa tiloissa, missä klubin charter-night vietettiin 40 vuotta sitten.
Vieraat naapuriklubeista yhdessä kutsuvieraiden ja melkein täysimääräisen oman jäsenistön kanssa nostattivat juhlan tuntua. Leijonamarssin
jälkeen presidentti Ilkka Virtanen toivotti vieraat tervetulleiksi. Nuoriso-orkesteri Puhallica esiintyi ja piirikuvernööri Kalle Ylinen piti juhlapuheen. Puheen puolisoille piti klubin sihteeri Jaakko Leppänen päättäen esityksensä lauluun ”Sopivasti lihava”. Historiikin oli koonnut
valokuvista 40 vuoden varrelta klubin perustajajäsen Pekka Mikkolainen. Sadan kuvan kollaasin tykitti videoilla yleisölle Matti Frantsila selostuksen kera.
Juhlassa jaettiin kahdelle hämeenkyröläiselle opiskelijalle kaksi
1500 € stipendiä, sekä muistettiin stipendein yhteistyökumppaneitamme nuoriso-orkesteri Puhallicaa, MLL:n paikallisosastoa sekä Hämeenkyrön Kehitysvammaisten tuki ry:tä.
Juhlassa jaettiin kymmenelle nykyiselle jäsenelle tasavuotismerkit,
heistä kahdeksan ollut 100% 40-vuoden ajan. Lions Ritari jäsenyys luovutettiin Keijo Suomelle ja Melvin Jones-jäsenyys Harri Isomuotialle.
Matti Frantsila
Kuvassa lady Liisa Suomi onniteltavana, ritarilion Keijo Suomi, presidentti
Ilkka Virtanen ja piirikuvernööri Kalle Ylinen.
1/11 LION 45
Ikäihmisten joulujuhla
Joulun alla, 15. joulukuuta, LC Hausjärvi järjesti toisena vuonna peräkkäin
kunnan ikäihmisille tarkoitetun joulujuhlan. Juhlaan kutsuttiin kotipalvelun ja eri hoitolaitosten asukkaat. Heitä oli seurakuntatalolla iltapäivää viettämässä viitisenkymmentä.
Klubin presidentti Jouni Suorsa toivotti kaikki tervetulleiksi. Päivän ohjelmassa oli kunnanjohtaja Päivi Terävän tervehdys, alakoulun oppilaiden
laulu- ja soittoesityksiä sekä jouluista yhteislaulua. Vieraat viihtyivät hyvin
ja tunnelman täydensi pöytiin tarjoillut joulukahvit.
Lehtimajoillakin, kunnan vanhainkodilla, oltiin osastonhoitaja Seija
Harmaan mukaan tyytyväisiä ja arvostettiin leijonien vaivannäköä juhlien
hyväksi. ”Kunnan ikäihmisille on harvoin tarjolla tilaisuutta, johon on kaikilla mahdollisuus päästä.”
Leijonat huolehtivat tarvittavista kuljetuksista niin kunnan eri osista
kuin läheisistä hoitolaitoksistakin.
Presidentti lupasi, että perinnettä jatketaan myös ensi vuonna.
Kolmekymppinen
LC Saari juhli
Saaren leijonaveljet heittäytyivät juhlaohjelmassaan Jukolan veljeksiksi.
LC Hausjärven kunnan ikäihmisille tarkoitetussa joulujuhlassa kaikilla oli
mukavaa.
Grillimaja kaikilla herkuilla
LC Hirvensalmi repäisi klubin 45-vuotisjuhliensa kunniaksi. Se lahjoitti
syksyllä kuntalaisten ja etenkin vanhusten käyttöön hulppean grillimajan
saman kirkkaan Ryökäsveden rantamalle, jolla leijonien viimetalvinen pilkkikisa ratkottiin. Vaikka rakennuselementit hankittiin valmiina, niin työ
vaati ahkeruutta ja taitoa.
Onneksi omasta porukasta löytyi pätevyyttä aina sähköasennuksiin asti.
Tunteja kului yli pari sataa perustusten teosta lahjoituskilven naulaukseen
asti. Työmaalla huhki niin monta miestä kuin mukaan tehokkaasti mahtui eli yhdeksän leijonaa, mutta eivät muutkaan toki laiskoina olleet. Hankinta näet rahoitettiin suureksi osaksi tuloilla, jotka oli saatu keräämällä jätepaperia koko pitäjästä. Sitä kertyy leijonien kontteihin vuoden mittaan
noin 130 tonnia.
Rinta rottingilla LC Hirvensalmen veljet voivatkin sanoa lahjoittaneensa
omalla työllään varmasti kymppitonnin arvoisen viihtymispaikan vanhusten palvelukeskuksen saunarantaan.
LC Hirvensalmen lahjoittamaan grillimajaan pääsee pariovesta vaikka
pyörätuolilla. Sisäkuvassa näkyy toinen
puoli tupamaista huvimajaa.
46 LION 1/11
Parikkalan Saarella juhlittiin leijonatoiminnan 30-vuotista taivalta
12.11.2010. Klubin syntyaikoja muisteli kummi Erkki Hirvonen todeten,
että 1980-luvulla oli seudulla paljon innokkaita mukaan tulijoita. Pienelle
alueelle tarvittiin useampia klubeja.
LC Saari aloitti silloisen Saaren kunnan ensimmäisen kunnanjohtajan,
Erkka Ollilan, ohjauksessa. Vanhin ja edelleen käytännössä pysynyt aktiviteetti on äitienpäiväjuhlien järjestäminen.
– Juhlassa olemme kukittaneet äidit ja tarjonneet kahvia sekä ihan itse
ostamiamme leivonnaisia, sanoi LC Parikkala/Saaren nykyinen presidentti
Kari Heikkinen klubin syntymäpäivillä.
Aktiviteeteista tärkeimmät ovat nykyään ajantasaisen puhelinluettelopalveluhakemiston teko yhdessä Parikkalan muiden leijonaklubien kanssa ja oma uuden vuoden lämpötila-arvaus. Näillä on katettu pääosin lahjoitukset. Juhlavuonna lahjoituksia jaettiin noin 6 000 euroa muistaen
vanhustyötä ja nuorisoa ja myös muita kotimaan ja ulkomaiden kohteita.
Leidit käyvät ulkoiluttamassa lähimpien palvelutalojen asukkaita ja
hankkivat rahaa kahvituksilla ja myyjäisillä. Saaren orpokotijuhlat ovat
myös yhteinen talkookohde.
Kuvat ja teksti:
Helinä Leminen
Siikalahti palkitsi
LC Parikkala/Siikalahti juhli 30-vuotistaivaltaan marraskuussa 2010. Juhlassa muisteltiin klubin saavutuksia, mm. Guinnessin ennätystenkirjaan
päässyttä 3.62 metriä pitkää kalakukkoa, jonka klubi valmisti 1980-luvun
alussa. Kuvassa kolmekymmentävuotismerkillä palkittuja jäseniä puolisoineen, sekä ansiomerkkien luovuttaja piirikuvernööri Reino Sihvola ja kummi PDG Erkki Hirvonen.
LC Äänekoski 55 vuotta
”On kulunut päivää vaille 55 vuotta siitä, kun Hotelli Hirveen kokoontui leijona-aatteen innoittama joukko perustamaan LC Äänekoskea. Juhla pidettiin 12.11.1955. Vanhat kuvat kertovat, että Suomen liput ja lionstunnukset koristelivat salin juhlavaksi, kuten tänäänkin. Klubimme on 44.
klubi Suomessa ja toinen Keski-Suomessa. Meillä on ilo myös juhlia klubimme perustajajäsenen Lasse Heikkilän 100 %:n läsnäoloa koko klubimme toiminnan ajalta”, totesi presidentti Isto Jääskelä tervetulopuheessaan,
kun kokoonnuimme 11.11.2010 viettämään LC Äänekosken 55-vuotisjuhlaa.
Juhla alkoi sytyttämällä kynttilät 16 edesmenneen veljen haudalle ja
laskemalla sankaripaadelle seppeleen. Sotiemme vainajille ja veteraaneille
muistosanat ja kiitokset lausui veli Pertti Koivunen. Iltajuhlassa veli Olli Jämsen loi katsauksen LC Äänekosken historiaan ja klubin aktiviteetteihin. Joululyhdetalkoot ja myynti sekä metsänistutus ja -raivaus ovat olleet
klubin keskeisimpiä aktiviteetteja. Avustuskohteina ovat olleet ennen kaikkea sotaveteraanit ja nuoret. Klubi on mahdollistanut mm. usealle nuorelle
kansainvälisen nuorisovaihdon, lahjoittanut stipendejä paikkakunnan oppilaitoksien nuorille ja tukenut äänekoskelaisia opettajia Lions Quest- koulutuksessa.
Risto Peltonen
LC Äänekosken 55 -vuotisjuhlassa palkittiin klubin perustajajäsen veli Lasse Heikkilä 55 vuoden 100 % läsnäolosta. Hän toimii edelleen aktiivisesti
klubissa. G-piirin tervehdyksen juhlaan toi piirikuvernööri Pirkko Kokkonen.
Seitsemäs
Sibelius-kalenteri
Ainola-säätiön asiamies Hilkka Helminen ja Ari Toropainen tutkivat
uunituoretta vuoden 2011 Sibeliuskalenteria. Kuva:
Kari J. Hietala.
Järvenpää/Jean Sibelius –lionsklubi on julkaissut seitsemännen Sibelius-kalenterin. Vuoden 2011 kalenterissa esiintyy Ainola. Kalenterissa yritetään
nähdä Ainolan Sibeliukselle niin tärkeät inspiroivat kuin rauhoittavat elementit. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa kansallisromanttisen tyylin 1904 valmistuneessa säveltäjämestarin kodissa on paljon valokuvauksellista.
Kuvat 2011 kalenteriin yhtä lukuun ottamatta on saatu elokuvaohjaaja
Anssi Blomstedtilta. Hän on Sibeliuksen tyttärenpoika eli Sibeliuksen nuorimman tyttären Heidin ja arkkitehti Aulis Blomstedtin poika. Yksi kuva
on saatu Jaakko Kuuselalta. Kuusela on vetänyt kalenteriaktiviteettia aiemmat vuodet. Kalenteriaktiviteetin uusi vetäjä Ari Toropainen kiitää Kuuselaa kuuden vuoden aikana tehdystä hyvästä pohjatyöstä ja erinomaisesta tuesta uudelle vetäjälle.
Sibelius-kalenterin tuotolla kerätään varoja järvenpääläisten nuorten
musiikinopiskelijoiden tukemiseen. Keväällä tuotto jaetaan stipendeinä.
Musiikkistipendit jaetaan Sibelius-Akatemiassa, Sibelius-lukiossa, Keskisen
Uudenmaan Musiikkiopistossa ja Kartanon koulun sekä Harjulan koulun
musiikkiluokilla opiskeleville koulujen esittämille edistyneille harrastajille.
Kalenterin ostaminen on siten kulttuuriteko tulevaisuuden kulttuurintekijöiden hyväksi.
Kaksi lionsklubia
juhli Kuusamossa
Kaksi lionsklubia juhli perustamisensa merkkivuosia 17.11.2010 Kuusamossa. LC Kuusamon perustamisesta tuli 50 vuotta ja LC Kuusamo/Ruka
saavutti 40-vuoden merkkipaalun. Iltajuhlassa puhunut liiton puheenjohtaja Christer Löfström edellytti, että lionsjärjestön on kehityttävä yhteiskunnan mukana.
- Meidän tulee kuulla nuoria, koska heissä on tulevaisuus. Kilpailu hyväntekeväisyyssektorilla on kova. Me tarvitsemme näkyvyyttä, yhteistyökumppaneita ja verkostoitumista, jotta menestyisimme myös tulevaisuudessa. Lionstoiminnalle on hyväksytty myös arvot, jotka ohjaavat toimintaa.
Molemmat klubit jakoivat runsaasti palkintoja ja ansiomerkkejä. Mm.
Melvin Jones –jäsenyys luovutettiin lion Toivo Hekkalalle. Medal of Merit-palkinnon sai lion Paavo Paloniemi ja yhden ruusukkeen ansiomerkin
lion Kaarlo Leinonen.
LC Kuusamon presidentti Timo Allenius ja puoliso Raija Väre sekä LC Kuusamo/Rukan presidentti
Pentti Säämänen puolisonsa Irjan kanssa.
1/11 LION 47
LC Eura/Pyhäjärvi
sai kaksi uutta ritaria
40-vuotisjuhliaan perhepiirissä viettänyt LC Eura/Pyhäjärvi sai jäsenistöönsä kaksi uutta ritaria, kahden entisen jatkeeksi. Uudet ritarit ovat 24
vuotta klubin jäsenenä ollut Jorma Mäenpää ja 21 vuotta samoja polkuja kulkenut Paavo Mälkiäinen. Tapahtuman alussa piirikuvernööri Pentti
Hämäläinen painotti ritauden merkitystä ja kertoi ritariksi lyötyjen tehtäviä ja aikaansaannoksia klubin toiminnassa.
Palkitut Aila ja Paavo Mälkiäinen, Aila ja Jorma Mäenpää sekä piirikuvernööri Pentti Hämäläinen.
LC Hämeenlinna/Tawasti
jätteenkäsittelylaitoksella
C-piirin tiettävästi toiseksi jäsenrikkain LC Hämeenlinna/Tawasti kävi tutustumassa Kiertokapula Oy:n toimintaan Hämeenlinnassa Karanojan jätteenkäsittelylaitoksella. Asiantuntevana oppaana toimi Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen.
Vajaan tunnin kierroksen aikana saimmekin aikamoisen tietopläjäyksen.
Varmaa on, että tawastilaiset löytävät jatkossa oikean ja ilmaisen osoitteen,
jos kodinkoneet, puu ja puutarhajätteet ovat kotona riesaksi saakka. Samalla saimme silmäillä ulkoapäin huoltamojätti st1:den perustamaa maailman ensimmäistä jätteistä hyödynnettävää ”pirtutehdasta”, jossa tuotetaan
yli 95 % kirkastettua ainetta. Aine terävöitetään vielä Haminassa. Ko. toimenpiteen jälkeen ainetta lorautetaan bensiiniin joukkoon ja näin saadaan
meille entistä ympäristö ystävällisempään bensiiniin. Vajaan parin tunnin
tilaisuutta kunnioitti läsnäololla myös piirikuvernööri Helena Rahko puolisonsa Tapanin kanssa.
Martti Jaakkola
Hyvän Mielen Joulupuu
Aktiviteetti nimeltään Hyvän
Mielen Joulupuu näki päivänvalon, kun Lappajärven Lions
-ladyjen puuhanainen Soile Pusa-Mustonen ehdotti klubille
marraskuussa 2009, että klubi
voisi kerätä lahjoituksia vähävaraisille lapsiperheille Lappajärvellä. Konkreettisesti tämä tarkoitti
sitä, että LC Lappajärvi toimitti ja pystytti aidon joulukuusen
paikallisosuuspankkiin,jonka alle yksityiset saivat tuoda muutaman viikon ajan paketoituna leluja, pelejä tai vaikkapa vaatteita
jaettavaksi kohdeperheisiin.
Jo alkuun ideana oli, että
myös käytetyt hyväkuntoiset tavarat kannattaisi kierrättää hy- Lappajärven Lions -ladyjen Soile Pusavään tarkoitukseen. Lahjan pääl- Mustonen ojentaa lapsiperheitä ilahdutle tulisi ainoastaan merkata esim. tavan käärön, 1700 euroa, perhetyönteTyttö 3–5-v. tai Poika 6–7-v., sen kijä Johanna Länsimäelle. Kuva: Mirkku
mukaan kenelle lahja olisi sopi- Halonen / Järviseudun Sanomat
vin.
Toinen vaihtoehto tavaralahjoitukselle oli, että yksityiset henkilöt ja yritykset voisivat muistaa perheitä lahjoittamalla keräykseen lahjakortin.
Aktiviteetti tuotti pilottivuotenaan vuonna 2009 kolmen viikon aikana
useita muovikassillisia tavaralahjoituksia sekä rahalahjoituksia noin 800 euron edestä. Jouluna 2010 tämä hanke oli edellisvuotta enemmän lappajärveläisten mieleen. LC Lappajärvi infosi aktiviteetista yrittäjien joulunavauksessa ja hoiti paikallislehteen ilmoituksen marras-joulukuun vaihteessa.
Muutoin vastuu Hyvän Mielen Joulupuusta jäi tänä jouluna leijonaladyille.
Vaikka luonnonkuusesta siirryttiin mm. allergiasyistä muovikuuseen, niin
edes se ei suosiota syönyt. Lahjoitusten määrä tuplaantui reilusti ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhetyöntekijät saivat muhkean joulupaketin
jaettavakseen.
Hannu Mustonen
Petronelloilta jouluiloa
Petronellat valmiina lähtemään joulupakettien jakoon.
Kosteassa marraskuisessa säässä tawastilaiset silmittelivät muun muassa
pirtutehdasta. Kuva: Kari Jokinen.
48 LION 1/11
Rovaniemen kotihoidon apua tarvitsevat vanhukset ja vammaispalvelun
apua tarvitsevat asiakkaat saivat joululahjat LC Rovaniemi/Petronelloilta.
Petronellat järjestivät marraskuussa perinteiset myyjäiset, jossa kerätyt
varat 2 000 euroa luovutettiin 80 euron suuruisina lahjakortteina yksinasuville vanhuksille ja tuetussa asumisessa eläville kehitysvammaisille. Paketteihin oli kääritty myös itse leivottuja pipareita ja erilaisia käsitöitä.
Paketin sai myös 9-lapsinen perhe, joka joutui jättämään homevaurioisen kodin ja Etelärinteen lapsi- ja nuorisokoti.
Petronellojen kuoro ja Rovaniemen steinerkoulun oppilaat kävivät laulamassa 12.12. palvelutalo Näsmänkiepissä ja Rautiosaaren palvelutalossa.
Isonkyrön leijonat
on tosi jellonoita
Repokankaalle
hyppymonttu
Isonkyrön Leijonat on tosi Jellonoita. Mielet meillä reippahat ei meitä moni voita. ei kaikki toimeen vaan, vie tahto parempaan. Aina, veljet, muistakaamme aito veljeshenki. Yhteistyöllä rakennamme kotomaan.
Näin kajahti klubilaisten laulu LC Isokyrön 50-vuotisjuhlassa 18.9.2010
Pohjankyröntalon uusitussa juhlasalissa, Isossakyrössä.
Tervetulopuheen piti presidentti Heikki Nyrhinen. Musiikkitarjonnasta
juhlissa vastasi Kyrönmaan Viihdekuoro, Veli-Matti Pietikäisen johdolla.
PCC Esko Töyli piti monipuolisen juhlapuheen, jossa hän käsitteli laajasti
lionstoiminnan historiaa liikkeen syntyvaiheista tähän päivään. Lions-toiminnan tärkein merkitys löytyy hänen mielestään palvelemisessa, joka on
ensisijaisesti heikkojen auttamista kaikkialla maailmassa. ”Tässä on koko
lionstoiminnan ydin ja mielekkyys”, kiteytti Esko Töyli puheensa.
Juhlassa klubi jakoi stipendejä opiskelijoille, harrastajille ja yhdistyksille
yhteensä 3 650 euron arvosta. Juhlassa muistettiin perustajajäseniä sekä pitkään klubissa olleita leijonatyöstä. Lion Pekka Laitala lyötiin ritariksi juhlallisin menoin, seremoniamestareina PDG Matti-Pekka Mäkelä ja DG Börje
Träsk. Juhlavuoden yksi merkittävä projekti on ollut palvelutalo Kesterikin
huvimajan rakentaminen. Reilun kuukauden projektissa on ollut mukana
toistakymmentä leijonaa työpanoksellaan sekä Arne Ritari –säätiö, jonka
avustus on mahdollistanut koko hankkeen.
Merkittävimpiä tämänhetkisiä aktiviteetteja ovat Nassu-arpojen myynti, Vanhan Kirkon valaisu, pilkkikisat sekä talvi- ja kesärenkaiden vaihtajaiset syksyllä ja keväällä. Varat on käytetty nuorten kannustamiseen stipendien muodossa sekä apuvälineiden ja digitaalisten laitteiden hankkimiseen
hoivaosastolle.
Kuvat ja teksti: Hannu Ovaska.
Repokankaan koulun hyppymonttu on Varkauden kaupungissa ainut laatuaan. Siitäkin syystä on erittäin tärkeää, että se pystytään pitämään käyttökunnossa. Hyppymonttu on jo koulun suunnitteluvaiheessa ajateltu rakennettavaksi telinevoimistelun tarpeita tukien. Hyppymonttua käytetään
vaativista volttiharjoituksista pellehyppyihin.
Nykyään hyppymonttu on lähes päivittäisessä käytössä ja se on tärkeä osa
koulun arkea. Repokankaan koulun liikuntaryhmät käyttävät sitä päivittäisillä liikuntatunneillaan jakotilana ja telinevoimistelutunneilla. Erityisryhmillä ja iltapäivätoiminnalla on myös aktiivista käyttöä hyppymontulla.
Hyppymonttua käytetään myös terapiatilana. Lisäksi lasten jumppakerho
harjoittelee illalla hyppymontulla.
Repokankaan koulun LC
Varkaus/Justiinoilta
saama
lahjoitus oli merkittävä. Ilman sitä hyppymonttu olisi
todennäköisesti jouduttu sulkemaan, sillä kaupungilla ei
ollut osoittaa määrärahoja uusiin hyppymontun pehmusteisiin. Entiset pehmusteet olivat
alkuperäiset ja olivat ehdottomasti vaihdettava hygienia –ja
terveyssyistä.
Arttu Lahtinen
luokanopettaja, Repokankaan koulu
Lion Ninan Jenni-tytär hyppymontussa.
Pellavankukkia
Lion Pekka Laitala lyödään Lions-ritariksi, lyöjinä PDG Matti-Pekka Mäkelä ja DG Börje Träsk.
Oulusta lämpöä Karjalaan
Kevään aikana ”Lämpöä Karjalan lapsille” palveluaktiviteettia toteuttivat
Lions-liittoon kuuluvat nuorisoklubit, leot. Siitä ja pääkaupunkiseudun
toiminnasta tuli idea Oulu/Raatti-klubin ja Keskuspesulan yhteistyöhön.
Keväällä ei vuodevaatteita Oulun Keskuspesulassa ollut kuitenkaan lahjoitettavaksi, mutta asia jäi muhimaan ja siihen palattiin myöhemmin.
Käytännön tasolle päästiin syksyllä. Kuorma tyynyjä ja peitteitä lähti
25.11.2010 Kuljetus Haverinen Oy:n autolla kohti Joensuuta ja edelleen
Venäjän Karjalaan antamaan lämpöä sitä tarvitseville.
Oulu/Raatti lionsklubin tiedottaja Pentti Kaukonen mukana
lastaamassa kuormaa kuljetusautoon ja saattamassa sitä kohti Joensuuta. Auton sisällä noin
5 kuutiometrin lahjoitus, noin
450 tyynyä ja noin 300 kpl erilaisia peitteitä.
”Tässä maailmassamme on niin paljon rumaa ja pimeää, että ajoittain
sitä vaipuu synkkyyteen ja unohtaa jopa olevansa elossa, kunnes näkee pimeydessä neitoja, joiden sulous
häikäisee ja kirkkaus korventaa jokaisen miehen mielen. Te Liinut olette
se valaiseva liekki, kirkas valokeila pimeyden keskellä, joita ilman emme Presidentti Sirpa Malmberg allekirnäkisi enää mitään. Te olette majak- joittamassa perustamisasiakirjaa
ka, joka syttyy ja herättää merkkiva- (miehet vasemmalta lukien Reilollaan ankarissakin olosuhteissa ym- jo Nieminen, Vesa Rauttu ja Reijo
Saksa). Kuva: Risto Juvonen.
päristön eloon.”
Näin hemmotteli Suomen Lionsliiton puheenjohtaja Lauri Vainio puheessaan uusia lioneita LC Hämeenlinna/Liinujen perustamisjuhlassa. Liinut on 1015. lionsklubi, ja
se on saanut nimensä alueelle tyypilliseen perinnekasvin pellavan (lat. linum) mukaan. Klubi perustettiin 22.4.2010 ja perustamista juhlittiin
30.10.2010 hyvän ruoan, kauniin musiikin, loistavien puheiden ja hauskojen leikkien kera.
Lauri Vainon lisäksi onnittelupuheita pitivät mm. piirikuvernööri Helena Rahko, joka Laurin puheeseen sopien toi Liinuille majakan, jonka sisällä toivottiin poltettavan kynttilää aina klubin kokoontuessa. Ystävyysklubi Vantaa/Komeetat toivotti Liinut tervetulleeksi taivaalle ja PDG Vesa
Rauttu puolisonsa kanssa toivat leikkikirjan myötä Liinuille rentoutta ja
keveyttä toimintaan.
Illan esiintyjiksi oli kutsuttu koko kaarti lioneita, nimittäin kutsuvieraat pääsivät puheittensa ohella esiintymään kilpailun osanottajina. Joukkueet suunnittelivat kopiopaperista uusia lionstoimitalon pienoismalleja.
1/11 LION 49
Iriksen stipendi
Joonakselle
LC Kouvola/Iriksen stipendin vastaanotti Joonas Elo äitinsä Päivi Ukkosen
kanssa. Kunniavieraat eturivissä piirikuvernööri Pirkko Vihavaisen kanssa.
Taustalla klubilaisia.
LC Kouvola/Iriksen jouluraha annettiin stipendin muodossa vammaisurheilussa menestyneelle Joonas Elolle.
– Meistä harva on päässyt näin läheltä näkemään ihan aitoa ja oikeaa
maailmanmestaria. Mestaruus keihäässä, kakkoslajissasi, on varmasti ilon
ja ylpeyden aihe myös äidillesi ja koko perheellesi. Klubi haluaa kannustaa
uraasi stipendillä, totesi presidentti Päivi Keppo antaessaan huomionosoituksen koko Kouvolan alueella toimivan klubin vuoden viimeisessä kokouksessa Korialla.
Joonas voitti down-henkilöiden kultaa keihäässä syyskuussa Meksikossa.
Voittoheitto syntyi toisella kierroksella. Ykköslajissaan kuulassa hän oli hienosti neljäs 52 osanottajan joukossa.
– Tavoite on heittää vielä yli 30 metriä. Se on mahdollista, jos harjoittelee kovasti, kertoi Joonas.
Joonas on harrastanut yleisurheilua yli 10 vuotta. Hän urheilee Kuusankosken kuntoutuskeskuksen joukoissa, jossa SM-tasolla kilpailee kymmenkunta vammaisurheilijaa.
– Joonaksen valmennus on nyt uusien haasteiden edessä, kun valmentaja on jäämässä eläkkeelle. Toivottavasti löytyy hyvä valmentaja, kertoi Joonaksen äiti Päivi Ukkonen.
Vammaisurheilussa rahallinen tuki on vähäistä ja urheilu tapahtuu pääosin vanhempien kustannuksella. Päivi toivoo, että myös seurat alkaisivat
yhä enemmän panostaa vammaisurheiluun, joka on myös tärkeää ennalta
ehkäisevää toimintaa.
Talviharmonikan
pyörteissä
Kokkolan Talviharmonikka – Guardia Nueva – Raimo Vertainen. Siinä yhdistelmä, jonka ympärille LC Kaarlelan palvelutoiminta on kiteytynyt viime vuosina. Yhteistyö alkoi pienimuotoisena jo toimintakaudella 2006–
2007, jolloin klubi kustansi Guardia Nuevan soittajaryhmän vierailemaan
paikallisissa vanhainkodeissa. Varsinainen läpilyönti tapahtui sitten syksyllä 2007, jolloin Guardia Nueva ja kapellimestari Raimo Vertainen virittivät
ensimmäiset sävelet Snellman salin täydelle yleisölle Kokkolan Lionsklubien yhteisen itsenäisyysjuhlakonsertin merkeissä.
Seuraavana vuonna olimmekin sitten jo aktiivisesti Kokkolan talviharmonikan tukijoitten joukossa järjestämällä Talviharmonikkaviikon päätteeksi Snellman salilla ensimmäiset suurtanssit tangokuningatar Kaija Pohjolan tahdittamana ja jatkoa seurasi viime vuonna edelleen tangokuningatar
Marita Taavitsaisen siivittämänä. Molemmat suurtanssit onnistuivat erinomaisesti solistiensa tason mukaisesti.
Nämä kokemukset takanamme olemme sitten uskaltautuneet ottamaan
tämän toimintakauden suururakaksi olla osaltamme mukana Talviharmonikan ”GNX” Guardia Nuevan 10-vuotisjuhlakonsertin järjestelyissä toteaa
klubin presidentti Heikki H a a p a l a.
Juhlakonsertin järjestely on ainutlaatuinen ja vaativa tehtävä Kokkolan
olosuhteissa. Klubimme vastuulle olemme ottaneet jäähallin istumapaikkojen ennakkojärjestelyn ja konsertti-iltana eteispalvelun sekä sisäisen järjestyksen.
”GNX” Guardia Nuevan 10-vuotisjuhlakonsertti pidetään Kokkolan
Jäähallissa 26.2.2011 klo 19 ja yleisötavoite on peräti 2000 henkilöä. Konsertin johtaa luonnollisesti kapellimestari Raimo Vertainen ja solisteina tulevat olemaan Jari Sillanpää, Mari Palo, Jorma Uotinen, Matti Korkiala ja
Tuomas Airola. Konsertin juontaa Anna-liisa Tilus.
Juhlakonsertin ohjelmaan kuin koko tämänvuotisen talviharmonikkaviikon 20.–27.02.2011 kokonaisuuteen voit tarkemmin tutustua www.talviharmonikka.com kotisivujen kautta.
JK.
Hymyilevät
yhteistyökumppanit toivottavat lionit tervetulleiksi talviharmonikan
pyörteisiin.
Vasemmalta Guardia Nuevan kapellimestari Raimo Vertainen, keskellä LC
Kaarlelan pres. Heikki Haapala ja oikealla past.pres.
Pekka Kuusansalo.
LC Muhoksella
juhlallinen kokous
LC Muhoksella oli juhlallinen kuukausikokous marraskuussa 2010. Klubiin otettiin asianmukaisin menoin vastaan uusi naisjäsen Päivi Tajakka.
Kokouksessa oli vieraana DG Jouko Lampinen. Hän kertoi ajankohtaisista
lions-asioista. Tilaisuuden huippukohtana oli klubin kolmen leijonan lyöminen Lions-ritareiksi. Toinen vieras PCC Pekka Rautakorpi löi miekalla
ritareiksi Onni Myllymäen, Esa Kokon ja Pertti Marttisen. Muhoksen klubilla on nyt kaikkiaan 4 Lions-ritaria ja 18 Melvin Jones-jäsentä.
Pertti Marttinen
PCC Pekka Rautakorpi lyö lion Onni Myllymäen Lions-ritariksi. Vasemmalla odottavat vuoroaan lionit Esa Kokko ja Pertti Marttinen. Taustalla seuraa
toimitusta uusi naisjäsen Päivi Tajakka
50 LION 1/11
LC Loimaa 55-vuotias
LC Loimaa perustettiin Loimaalla 1955 ja 55-vuotista taivalta juhlistettiin
marraskuussa 2010 erityiseksi juhlakokoukseksi nimetyn kuukausikokouksen yhteydessä sekä erillisellä 55-vuotisjuhlaillallisilla 5.11.2010 Loimaan
Seurahuoneella. LC Loimaa jakaa aina 5-vuotis- ja tasakymmeninä erillisestä juhlavuoden rahastosta juhlavuoden avustuksia. Marraskuun juhlakokouksen yhteydessä jaettiin 3 kpl 3 000 €:n lahjoitukset seuraaville järjestöille:
MLL Loimaa, Loimaan Seudun sotaveteraanit ja Loivari ry:lle.
Varsinaisena juhlapäivänä 5.11.2010 muistettiin poisnukkuneita leijona
-veljiä seppeletervehdyksin juhlallisilla hautausmaa käynneillä ja illalla kokoonnuttiin juhlimaan runsaan kutsuvierasjoukon kanssa iltajuhlaan Loimaan Seurahuoneelle.
Miellyttävän ja välittömän iltajuhlan yhteydessä LC Loimaa sai riveihinsä kaksi uutta Arne Ritari- säätiön jäsentä, kun veljet Pasi Sillanpää ja Heikki Ala-Nissilä asiaan kuuluvin menoin lyötiin ritareiksi.
Uudet Lions -ritarit Heikki Ala-Nissilä ja Pasi Sillanpää.
Harrasteväline-apuraha
Alavan lastenpsykiatrialle
LC Kuopio/Päiväranta piti tammikuun 2011 kuukausikokouksensa KYSin
Alavan lastenpsykiatrian tiloissa. Ennen kokousta luovutettiin Kalaryssäyksen tuotosta 1500 euroa lastenpsykiatrian harrastevälineiden hankintaan.
Lahjoituksen vastaanottivat lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kirsti
Kumpulainen ja kriisiosaston sairaanhoitaja Soili Lehto. Ennen kuukausikokousta professori Kumpulainen esitteli lastenpsykiatrian tiloja
Lahjakirjan luovutustilaisuudessa vasemmalla professori Kirsti Kumpulainen, keskellä kriisiosaston sairaanhoitaja Soili Lehto ja oikealla presidentti
Risto Rissanen. Kuva: Otto Pitkänen.
Kansainvälistä väriä
Puolisoilta kipupumppuja
LC Helsinki/Lauttasaari tarjosi kansainvälisen tuulahduksen leijonien vuodenvaihteen runsaaseen konserttitarjontaan. Sibelius-Akatemiassa järjestetyssä konsertissa esiintyivät venäläinen viulisti Ekaterina Frolova ja bulgarialainen pianisti Vesselin Stanev. Sponsoroiden tukeman konsertin tuotto
käytetään Lions-avustustoimintaan, erityisesti Lauttasaaren alueella. Lippujen myyntivastuu oli kaikilla klubin jäsenillä, Tauno Hammarin johdolla. – Kuva: Antti Tuomikoski
Kankaanpään kahden klubin puolisot lahjoittamassa terveyskeskuksen
vuodeosastolle rahaa kipupumppujen hankintaan.
LC Kankaanpään ladyt ja LC Kankaanpää/Kuninkaanlähteen ladyt lahjoittivat yhdessä Kankaanpään terveyskeskuksen vuodeosastoille 2 100 euroa
kipupumpun hankintaan. Lahjoitus tapahtui joulukuussa 2010. Pumppu
lisää potilaiden elämänlaatua. Laitteen avulla he voivat itse annostella kipulääkettä turvallisten rajojen sisällä.
1/11 LION 51
Outokumpuun kolme uutta ritaria
LC Oulukumpu/Kuparin kauden päättäjäistilaisuudessa
ja klubin 30-vuotisjuhlassa 28.5.2010 lyötiin Lions -ritareiksi klubin jäsenet Erkki Buska, Auvo Ratilainen ja Raimo Ratilainen
Toimintakauden aikana klubin hakemuksesta lion
Pertti Karttunen sai Melvin Jones -jäsenyyden.
Uudet ritarit vasemmalta Raimo Ratilainen, Erkki Buska ja
Auvo Ratilainen. Kuvassa myös aikaisempia ritareita Tuomo Räsänen, Ari Torssonen, Jouko Hirvonen, Veijo Tanskanen, Eino Kojo, Vesa Kiiskinen. Oikealla ritaroinnin suorittanut PCC Harri Forss.
Nikinharjun lasten
virkistymiseen tukea
Kaino J. Suominen
kunniapresidentiksi
Urho Kaleva Kekkonen valittiin Suomen tasavallan presidentiksi 15.
2.1956. Saman vuoden syksyllä perustettiin Lions Club Kankaanpää.
Perustajajäsenten ylväästä joukosta jatkaa edelleen klubissa lion Kaino J.
Suominen, jo yli 54 vuoden ajan. Hän niin kuin myös lady Eeva osallistuu
aktiivisesti klubimme toimintaan. Lion Kaino on ollut joka vuosi, ensimmäisestä vuodesta lähtien 100 %:n lion.
Viime syksynä pääsimme ladyjen kanssa juhlistamaan lion Kaino J:n
90- vuotissyntymäpäivää. Illan aikana hänet kutsuttiin klubin kunniapresidentiksi. Kiitospuheessa lion Kaino J. kiitti lämpimästi saamastaan huomionosoituksesta ja kertoi, että Lions-toiminta on aina ollut ja on edelleen
lähellä sydäntä. Kaikista niistä järjestöistä, joissa hän on ollut vuosikymmenien aikana mukana, sai Lions- ja sotaveteraaniyhdistykset parhaat arvosanat. Näitä harrastuksia hän haluaa edelleen jatkaa.
Risto Rajala
Lastenkodin johtaja Eija Hilden vastaanotti klubien presidenttien Heikki Valteen ja Jussi Ronkaisen ojentaman lahjan. Tommi Kinnunen
Nikinharjun lastensuojeluyksikkö (virallisesti Nikinharjun kuntayhtymä ja
lastenkoti) sai LC Nurmijärven ja LC Rajamäen joululahjan 15.12. Tällä
kertaa lahjana oli 550€ sekä korillinen makeisia, laatikollinen omenoita ja
mandariineja. Nikinharjun kuntayhtymän ja lastenkodin johtaja Eija Hilden vastaanotti klubien lahjan. Rakennusten peruskorjausta sekä toiminnan jatkumispäätöstä odottava yksikkö käyttää lahjavarat lasten ja nuorten
virkistystoimintaan esim. elokuva-ja uimahallikäytien sekä eri ikäisten leikkikaluhankintoihin.
Kun kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijät tai sosiaalipäivystyksen
työntekijät virka-ajan ulkopuolella tarvitsevat lapselle tai nuorelle kiireellistä kodin ulkopuolista "kotia" käännytään Nikinharjun kuntayhtymän
puoleen. Nikinharjun Lastensuojeluyksikön tehtävänä on toimia kuntayhtymän alueella 0-17 -vuotiaiden lasten- ja nuorten vastaanottoyksikkönä.
Nuorten tuetun asumisen yksikkö toimii samassa kuntayhtymässä. Se
avustaa ammattilaisten tuella 16-19 vuotiaiden nuorten itsenäistymistä
turvallisessa ympäristössä ammattilaisten tuella. Vaikeuksissa olevien perheiden arviointiin ja kuntoutukseen erikoistunut tiimi työskentelee yksikössä kokonaisten perheiden kanssa. Tarkoituksena on tukea perheitä eheytymään, kun heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa ja vanhemmuudessa.
52 LION 1/11
Kunniapresidentti Kaino J. Suominen ja puoliso Eeva.
Oulujoelta 3000 euroa
Lions Club Oulu/Oulujoki lahjoitti jo neljättä kertaa joulurahaa vähävaraisille perheille. Klubin lahjoittama 3000 euroa ojennettiin joulukuun alussa
Oulujoen seurakunnan diakoniatyölle. Pääasiallinen varainhankintakeino
on klubin vuosittain toteuttama seinäkalenteri, jossa tunnelmoidaan Oulujoen maisemissa vanhojen valokuvien keinoin.
3000 euron lahjoitusta olivat ojentamassa hallituksen jäsen Martti Turkka, presidentti Ilkka Mäkinen ja rahastonhoitaja Jyrki Jokinen. Seurakunnan diakoniatyöntekijät Anu Fedotoff ja Kati Riipinen jakavat lahjoituksen
vähävaraisille perheille.
Konsertti syöpälasten hyväksi
Puistolan kirkko on upea paikka
esiintyä, sanoo Elina Teini (vas.).
Oikealla luokkakaveri Sofia Savitski.
Kuva: Tuula Virkkunen.
LC Helsinki/Suurmetsä järjesti Puistolan kirkossa Helsingissä joulukuussa
konsertin, jonka tuotto lahjoitettiin syöpälasten hyväksi. Kirkkosali täyttyi
ääriään myöten, ja väliajalla LC Suurmetsän ladyt myivät virvokkeita sekä
leivonnaisia konserttiyleisölle.
Puistolan kirkossa on perinteisesti järjestetty joulukonsertti. Kun kirkon alun perin 9. päivän illaksi varannut taho perui tilaisuutensa, jäi tilaa
LC Suurmetsän joulukonsertin järjestämiselle. Jokainen klubilainen sai viisi konserttilippua myytäväksi. Joulukonsertin esiintyjät Elina Teini, Sofia
Savitski, Jenni Helvola, Kia Vesikallio, Jaakko Viertiö ja Annariina Kaartinen antoivat oman panoksensa vapaaehtoistyönä. Joulukonsertista saadut
varat lahjoitetaan Sylva ry:lle, joka on valtakunnallinen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys.
LC Suurmetsä on ollut yhteistyössä myös kirkon diakonian kanssa ja tarjonnut ilmaista ruokaa vähävaraisille mm. Jakomäessä. Keväällä autettiin
Haitin katastrofin uhreja sievoisella summalla.
Vihdissä naistenmessut
Naisten Messut Kalajoella
– jo 26. kerran
Tuula Virkkunen
Kipakan pakkasen vauhdittamana LC Kalajoki/Hiekkasärkät ladyt avasivat
perinteiset Naisten Messut. Messut pidettiin Kalajoella marraskuun viimeisenä lauantaina jo 26. kerran, ja paikkana oli Merenojan koulun ruokasali.
Pöytiä oli vuokrattu ennätysmäärä, lähes 40, kauimmaisen kauppiaan
tullessa Tampereelta, mutta myös lähikunnat Raahe, Vihanti ja Kokkola kalajokisten lisäksi olivat hyvin edustettuina.
Myytävänä oli mm. niin makeita kuin suolaisia leivonnaisia, joululaatikoita, juustoja, sinappia, mitä upeimpia käsitöitä, havukransseja, lintulyhteitä ja tietysti myös "jännitystä elämään" arpojen muodossa. Jouluisesta
musiikista vastasivat Musiikkiopiston nuoret muusikot. Tänä vuonna erikoisuutena oli Miss Pohjois-Suomi Beauty – kisan finaali, joka oli rantautunut Kalajoelle, edellisvuotisen voittajan kotikaupunkiin. Muotinäytöksillä kerättiin rahaa syöpälapsille ja heidän perheilleen ja asiakkaat saattoivat
myös äänestää suosikkiaan. Kisan voitto meni Haapajärvelle ja haapajärviset saavatkin ensi vuonna kunnian järjestää kisan finaalin.
Joululeivonnaisten menekki on taattu, joskus on jopa leivottava lisää. Kuva: Veli-Matti Kuisma.
LC Vihti/Hiidenvesi ladyt järjestivät 25. kerran Vihdin Naistenmessut 11.12.12.2010. Tällä kertaa joulumyyjäiset jouduttiin pitämään Vihdin kirkonkylän koululla, koska perinteinen paikka Nummelanharjun koululla
oli remontissa. Paikan väliaikainen muutos ei näyttänyt vaikuttavan myyjien määrään.
Käsitöitä, leivonnaisia ja elintarvikkeita oli tarjolla yli sadassa myyntipisteessä. Asiakkaita arvioitiin käyneen lähes viisituhatta. Vieraiden ruokapuolesta huolehtivat ladyjen kahvio, maanpuolustusnaisten soppatykki sekä veteraanien ja reserviläisten yhteinen makkarateltta. Vanhan tavan mukaan
myytiin messujen Leijona-arpoja. Jouluista tunnelmaa täydensivät joulupukki, tonttutanssit ja pienet harmonikkatontut. Jouluksi hankittiin perinteiset ruokapaketit, jotka seurakunnan diakoniatoimi jakoi joulupaketteina apua tarvitseville.
Matti Martikainen
Anne Kamunen-Kauro
Laitalasta Lions-ritari
AR-säätiö on myöntänyt 18.9.2010 Lions-ritarin arvon lion Pekka Laitalalle aktiivisesta osallistumisesta klubin aktiviteetteihin sekä hänen pyyteettömästä auttamishalustaan kanssaihmisiä kohtaan. Pekka on ollut LC Isonkyrön kantavia voimia yli 26 vuotta. Ritariksi lyöminen suoritettiin LC
Isonkyrön 50 -vuotisjuhlassa Pohjankyrön talolla ja sitä olivat juhlistamassa F-piirin piirikuvernööri Börje Träskin ja PDG Matti-Pekka Mäkelän lisäksi satapäinen juhlaväki.
LC Pattijoen vuosijuhlassa 15.1 Raahen kauppaklubilla lyötiin ritariksi
veli Ale Virolainen eli hänelle haettiin Arne -ritarin kunnialaatta merkkeineen jne. Puoliso Laila sai oman ruusukkeensa. Ale on ansioitunut klubissamme erityisesti aktiviteettien ideoijana ja toteuttajana. Ritariksi ”lyönnin”
suoritti Pattijoen klubin perustajajäsen Reijo Härönoja.
1/11 LION 53
Poisnukkuneita jäseniä kunnioittaen
Bror Forss
Vid jul fick vi sorgebudet att Bror Forss, 1 vicepresident i LC Mustasaari-Korsholm, gått bort den 19.12 bruten av en kortare tids svår sjukdom. Lion Bror
var född år 1943 och anslöt sig till Lions år 2008. Under den alltför korta tid
vi hade Bror i klubben lärde vi känna och uppskatta honom som en rejäl, positiv och samvetsgrann lionsbroder. Bror satte alltid det praktiska lionsarbetet i
första hand och det Bror åtog sig, det utförde han till punkt och pricka. Bilden
visar Bror som vi bäst kommer i gång honom, inte under möten eller festtillfällen, utan ute bland folk, utförande Lionsarbete och visande Lionsemblemet. Vi
saknar en flitig Lion i vår klubb och våra tankar går till Brors anhöriga. Anders Brunberg/LC Mustasaari-Korsholm
Markku Eerikäinen
Yllättävä suruviesti saavutti LC Siikajoen jäsenet ja heidän puolisonsa kesäkuun alussa 2010. Musiikin lehtori Markku Eerikäinen oli menehtynyt 4.6. sairauskohtaukseen veljensä hautajaisissa soitettuaan Beethovenin
Jäähyväiset pianolle. Lion Markku oli opiskellut pianonsoittoa saavuttaen siinä korkean tason. Hän valmistui musiikin opettajaksi Sibelius-akatemiasta v. 1968.
Hän oli kuollessaan 68-vuotias. Raahen lukion ja Merikadun yläasteen musiikin lehtorina Markku toimi yli 20 vuotta. Lionstoimintaan Markku tuli Keravalla v. 1977. LC Vantaan kautta hän siirtyi v. 1988 LC Pattijoen jäseneksi muutettuaan Raahen seudulle. LC Siikajoen jäseneksi hän tuli v. 2001. LC
Siikajoen jäsenet jäävät kaipaamaan musiikkia hallitsevaa jäsentään yhdessä
puolisonsa Aulikin kanssa.
Tor Göran Heinström
Chartermedlemmen i LC Kimito-Kemiö Tor Göran
Heinström avled 25.9.2010 i en ålder av 79 år. Han
föddes i Ingå 12.3.1931 i en jordbrukarfamilj och denna bakgrund styrde honom in på lantbruksstudier och
han utexaminerades som agronom från Helsingfors universitet år 1955.
Hans yrkeskarriär var knuten till lantbruksutbildning och förvaltande av skoljordbruk. Efter en 7-årig vistelse på Åland var han
knuten till Kimitobygden där han från 1963 var föreståndare för Brusaby lantmannaskola och från 1981 till sin pensionering 1994 verkade han som rektor för Högre Svenska Lantbruksläroverket och Brusaby Lantbruksskola. I sina värv var Tor Göran en inspirerande och målinriktad ledare. Tor Göran
var president för LC Kimito-Kemiö 1972-73 och verkade som zonordförande
i två repriser, verksamhetsåren 1974-75 och 1996-97. Han var även Melvin
Jones Fellow. Tor Göran Heinström sörjs närmast av Lady Maj-Britt, fyra söner,
svärdöttrar och barnbarn.
Pertti Hietala
LC Karstulan sekä iältään että lionsvuosiltaan vanhin
jäsen, kaupunkineuvos Pertti Hietala poistui keskuudestamme 16.6.2010. Veli Pertti oli syntynyt Tohmajärvellä 10.3.1930. Lions- toimintaan veli Pertti liittyi vuonna 1959. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1996 hän
muutti viettämän eläkeläispäiviään vaimonsa synnyinkotiin Karstulaan. Samalla hän liittyi välittömästi klu-
bin jäseneksi.
Pertti oli voimakas sekä yhteiskunnallinen että poliittinen vaikuttaja. Pisimmän työuransa hän teki Pieksämäen kaupungin palveluksessa kamreerina, kaupunginsihteerinä sekä lopuksi kaupunginjohtajana vv. 1965 - 1993.
SDP:n kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 1979 ja työ Arkadianmäellä
jatkui aina vuoden 1991 eduskuntavaaleihin saakka.
Vankan kokemuksensa leijonana ja johtajana veli Pertti jakoi meille nuoremmille veljille. Savolaisena huumorimiehenä oli hänellä aina sopiva juttu
tai tarina tilanteen keventämiseksi ja asian eteenpäin viemiseksi. Pertti hoiti
ahkerasti kuntoaan lenkkeillen, hiihtäen ja pyöräillen. Veljet saattoivat kuitenkin huomata askeleen vähitellen lyhenevän ja lopuksi lady Kaija-Leena saattoi
miehensä viimeiseen lepoon.
54 LION 1/11
Erkki Jaakkola
Elokuun viimeisellä viikolla toimintakauden juuri alkaessa, saavutti veljespiirimme suruviesti. Veli Erkki Jaakkola oli siirtynyt elämän rajan tuolle puolen. Vaikea, pitkäaikainen sairaus uuvutti vääjäämättömästi, ja Erkki
nukkui ikuiseen uneen 24.8.2010 vasta 51 vuoden ikäisenä.
Agronomiopintojensa jälkeen veli Erkki palasi kotiseudulleen Kankaanpään Vihteljärvelle jatkamaan sukutilansa viljelemistä.
Metsään liittyivät ne monet aktiviteetit, joita veli Erkki järjesti klubiveljilleen. Hyvin mieluisa aktiviteetti oli runsaan 10 vuoden ajan jatkunut operaatio ”Joulukuusi”. Tällöin saimme valita ja kaataa Erkin metsästä kotiimme
joulukuusen sekä nauttia milloin metsän keskellä, milloin Erkin kotona yhdessäolosta ja tarjoiluista.
Erkkiä jäivät kaipaamaan lady Lea, kolme opiskelevaa tytärtä, sukulaiset sekä laaja ystävä- ja tuttavapiiri mukaan lukien klubiveljet ja ladyt.
Rolf Jansson
Den första torsdagen i november tystnade LC PorvooBorgås bröder för att hedra AR-riddaren Rolf Janssons minne och livsverk. Broder Rolf, som var född den
10.07.1938 i Helsingfors, blev kallad till den eviga vilan den 02.11.2010 bruten av en svår sjukdom.
Broder Rolf blev kallad till Lions-rörelsen på våren
1981, så nästan 30 är av IOO Vo medlemskap blev fyllda. Han blev dubbad till Lionsriddare är 2005. Hans presidentperiod inföll
i9B7-BB. I arbetslivet verkade han i 20 års tid inom bilbranschen med olika
ledaruppgifter i Helsingfors,
Ekenäs och Borgå. De senaste 19 arbetsåren var han verkställande direktör för fastighetsservicebolaget Borgå Värme Ab. Broder Rolf var en humorist
och sann gentleman som kunde uppmuntra och stöda yngre bröder. Hans käraste intressen var sommarstugan, båtliv och olika aktiviteter med familjen och
barnbarnen. Broder Rolf sörjes av lady Louise-Marie och två söner , 3 barnbarn samt en stor vänkrets.
Heikki Kangasniemi
LC Vaasa/Cityn jäsenenä klubin perustamisesta asti ollut
Heikki Kangasniemi menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 26.8.2010 Vaasassa 82 vuotiaana.
Lionveli Heikki oli ahkera ja tunnollinen klubin ja
lohkon toiminnassa ja palvelussa yhteisön ja kotiseudun
kehittämiseksi. Oman siviilityönsä hän teki liike-elämässä maata rakennettaessa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Hänen omaisensa ja me klubiveljet menetimme miellyttävän ja ystävällisen ihmisen, joka rehdisti tahtoi luovuttaa isänmaan onnellisempana
nousevalle sukupolvelle johtaen klubikokousta vielä viime toukokuussa nuorisostipendiä ja kesää suunniteltaessa.
Ralf Karlsson
Den långvarige medlemmen i LC Parainen-Pargas, Ralf
(Rolle) Karlsson avled i en plötslig sjukdomsattack den 4
december 2010. Han var född 4.11.1929. Rolle kal�lades till medlem i klubben år 1967 och var en av dem
som ännu kunde och gärna ville berätta om klubbens tidiga verksamhet och i anekdotisk form ge oss yngre medlemmar måleriska bilder av hur man gick tillväga då lionsverksamheten på orten ännu var ung. Rolle verkade som klubbens president
året 1990-91 och som zonordförande 1991-92. Han var en aktiv medlem ännu in i det sista trots att sjukdom präglade hans vardagsliv. Till professionen var
Rolle lärare och verkade från år 1964 till pensioneringen 1989 som föreståndare och rektor för Malm skolas lågstadium (tidigare Centralskolan). En aktiv
föreningsmänniska har gått bort. BVL
.
Reino Korhonen
Reino Korhonen
LC Sotkamo klubin perustajajäsen, opettaja Reino Hemminki Korhonen siirtyi ajasta ikuisuuteen pitkän sairauden murtamana 20.9.2010. Hän oli syntynyt 9.9.1926
Sotkamon Suovaaralla. Valmistuttuaan Kajaanin Opettajaseminaarista hän toimi opettajana koko elämänsä
ajan Sotkamossa. Lions- työskentelyyn hän osallistui perustajajäsenen tarmolla ja vakaumuksella suorittaen
kaikki tehtävät omalla vuorollaan. Teki ystäville värssyjä ja järjesti juhlien ohjelmat. Reinon käsialaa on myös ”Sotkamo-Vuokatti –pinssi”, joka muistuttaa
ystävästä ja luovasta klubiveljestä. Reinoa jäivät kaipaamaan puoliso, lapset,
lastenlapset, sisarukset, lionsveljet, sotilaspojat, opettajayhdistyksen jäsenet sekä
suuri ystäväpiiri kainuulaisia.
Pertti Laitinen
LC Siuron pitkäaikainen veli Pertti Laitinen poistui keskuudestamme vakavan sairauden murtamana
11.7.2010. Hän oli syntynyt Hämeenkyrössä 18.6.1948.
Elämäntyönsä hän teki kehitysinsinöörinä tutkimalla ja
kehittämällä nopeakäyntisiä diesel-moottoreita.
Klubiin Pertti kutsuttiin 1984. Hän hoiti annetut
virat hyvin, joten hän sai vankan luottamuksen aktiviteettien jaossa. Viime vuodet Pertillä olikin tehtävänään mm. jakaa klubin
myöntämät stipendit opiskelunsa päättäneille nuorille. Muistamme Perttiä kiitollisuudella hyvänä isänä ja taatana sekä klubimme veljenä. Perttiä jäivät
kaipaamaan kaksi poikaa perheineen, tytär, äiti ja isä sekä laaja ystäväpiiri.
Kalevi Lukman
LC Helsinki/Siltamäki perustajajäsen, Melvin Jones-jäsen ja Lions-ritari Kalevi Arthur Lukman syntynyt Terijoella 3.12.1936 siirtyi ajasta ikuisuuteen Helsingissä
19.11.2010 pitkään sairastettuaan. Hänet siunattiin
viimeiselle matkalle Vantaalla Pyhän Laurin kappelissa 4.12.2010. runsaan sukulais- ja ystäväjoukon saattamana.
Varsinaisen elämäntyönsä Kalevi teki Nordtend Oy:ssä markkinointipäällikkönä.
Lionstoiminnan ja matkustelun ohella Kalevin harrastuksiin kuului kaikenlaisten asioiden tilastointi, josta hän sai idean perustaa oman firmansa Hintatieto Oy - Price Index Finland Oy Ab:n. Kalevi jäi muistoihimme sivistyneenä,
hauskana maailmaa matkanneena ja klubissa aina ”tonttinsa” vastuullisesti
hoitavana herrasmiehenä, jonka seurassa kaikki viihtyivät. Lion Kalevia jäivät kaipaamaan lady Laila Hillevi, tytär Leena perheineen ja muut sukulaiset ja ystävät.
Jaakko Mikkonen
LC Suomussalmen jäsen Jaakko Mikkonen kuoli äkillisen sairauden murtamana 19.9.2010. Hän oli syntynyt
Suomussalmella 26.8.1937. Jo nuorena hän ryhtyi yrittäjäksi ja toimi aluksi kuorma-autoilijana ja myöhemmin huoltoaseman hoitajana. Eläkkeelle hän jäi kenkäkauppiaana. Jaakko Mikkonen oli aktiivisesti mukana
järjestötoiminnassa. LC Suomussalmi menetti lionsritari Jaakon poismenon mukana aktiivisen ja liontyöhön täysipainoisesti osallistuneen jäsenen. Jaakko Mikkosta jäivät kaipaamaan puoliso ja tyttäret perheineen sekä laaja sukulais- ja ystäväjoukko. Kimmo Mustonen
LC Outokumpu/Kuparin jäsen Kimmo Kalevi Mustonen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 27.6.2010 kotonaan Outokummussa. Kimmo oli syntynyt 9.2.1969
Outokummussa. LC Outokumpu/Kuparin lioneihin hänet kutsuttiin vuonna 1994, joten hän ehti olla mukana klubin toiminnassa 16 vuotta. Työuransa Kimmo
teki aktiivisena yrittäjänä ja autoilijana toiminimellä
Puhdistusliike Kimmo Mustonen. Suremaan jäivät äiti, sukulaiset ja tuttavat.
Helinä Nieminen
LC Vantaa/Helsingen perustajajäsen, hallintotieteiden
maisteri Helinä Nieminen menehtyi 6.12.2010 äkilliseen sairauskohtaukseen kotipihallaan Vantaalla 65
vuoden ikäisenä. Päivätyönsä hän teki Valtiokonttorissa kahdessa eritoimistopäällikön virassa, eläkealan asiantuntijana ja kouluttajana. Hän jäi eläkkeelle ylitarkastajan virasta syksyllä 2009.
Helinä oli vastuuta ottava, sitoutunut lion. Hän johti klubia presidenttinä 1994- 1995 ja uudelleen 2006-2007. Hän toimi piirihallituksessa kolme
vuotta ja teki suururakan kahden uuden naisklubin perustamiseksi ja toimimalla näiden klubien opasleijonana. Helinä oli aina uskollinen klubin aktiviteettien toteuttamisessa.
Helinä oli monesti palkittu lion - myös Melvin Jones -jäsenyydellä. Lionien
sitoutuminen järjestöön, toisiimme tutustuminen, vierailu-ohjelman luominen
ja klubien yhteistoiminnan kehittely oli Helinälle tärkeää. Voimaa hän ammensi oopperasta, teatterista ja puutarhanhoidosta. Menetimme samalla hyvän, rehdin ja huumorintajuisen ystävän.
Kanssamme kaipaamaan jäivät puoliso Raimo, tyttäret Johanna ja Tiina
perheineen sekä lukuisa ystävien joukko.
Seppo Nurminen
LC Vähänkyrön jäsen, veli Seppo Nurminen, poistui
joukostamme pitkällisen, vaikean sairauden jälkeen
Hän oli syntynyt 16.8.1945 vähäkyröläiseen pläkkyri-perheeseen. Hänet kutsuttiin klubiin vuonna 1992.
Lions-toimintaa kesti 18 vuotta. Hän oli presidenttinä kauden 2000-2001. Veli Seppo oli mukana monissa klubin aktiviteettitoiminnoissa ja hoiti hänelle uskotut tehtävät varmasti ja tunnollisesti.
Veli-Seppo teki elämäntyönsä metallialalla, ollen ensin vieraan palveluksessa komennustehtävissä useita vuosia, kunnes perusti oman asennus- ja hitausyrityksen.
Lämminsydämistä ja aina auttamishaluista Seppoa jäivät kaipaamaan
aviopuoliso Helena, poika, tytär perheineen, iäkäs äiti ja sisarukset sekä laaja
ystäväjoukko ja leijonaväki.
Erkki Pesonen
LC Pelkosenniemen jäsen Erkki Veikko Pesonen kuoli
Turussa 6.8.2010.
Hän oli syntynyt Kiihtelysvaaran Palolla 30.4.1926
maanviljelijäkodin esikoisena. Elämäntyönsä hän teki Pelkosenniemen koululaitoksessa johtavissa tehtävissä
lähes 40 vuotta. Leijonaksi Erkki tuli Kemijärvi/Koillistunturin klubiin 1983, jossa toimi presidenttinä 19871088, siirtyen myöhemmin Pelkosenniemen klubiin. Nuoriso, kotiseutu ja matkailutyö olivat lionstoiminnan ohella veli Erkin sydäntä lähellä.
Erkkiä jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen, klubiveljet ja laaja ystävien joukko.
Pauli Pirttijärvi
LC Rovaniemi/Alakemijoen kantava voima ja erittäin
laajasti arvostettu lionveli Pauli Pirttijärvi menehtyi liikenneonnettomuudessa Rovaniemellä 14.10.2010. Monipuolisesti lahjakkaana ihmisenä sekä avoimena ja
ulospäin suuntautuneena persoonana hän ehti vaikuttaa pitkän opettajauransa ohella monella taholla. Esiintyvänä taiteilijana, lausujana, laulajana ja muusikkona
sekä verrattomana juontajana Pauli esiintyi eri puolilla Suomea jopa kansainvälisestikin.
Lionstyössä Pauli oli mukana vuodesta 1968 lähtien 100 %:na lionina.
Yhtenä esimerkkinä hänen tarmokkaasta työstään ovat olleet hänen koko ajan
isännöimänsä, lähes 30 vuotta jatkuneet MUUROLA-päivät, jotka on palkittu peräti Suomen parhaana viikonlopun ulkoilutapahtumana. Pauli saikin
tunnustuksena aktiivisesta toiminnastaan Melvin Jones –jäsenyyden. Klubitoiminnassa ”Paulus” oli aina ensimmäinen mukaan lähtijä sekä muutoinkin
esimerkillinen leijona, toisten palvelija, jonka viljelemä huumori piti yllä todellista klubihenkeä.
1/11 LION 55
Samuli Raitala
LC Vimpelin pitkäaikainen jäsen Samuli Raitala nukkui pois kotonaan Vimpelissä 3.12.2010 omaisten läsnäollessa vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 14.9.1960 Ristijärvellä ja tuli luokanopettajaksi
Vimpelin Aapiskujan koululle. Veli Samuli toimi klubissa nuorisovaihtoon liittyvissä asioissa, puhelinmuistioaktiivina, sekä internetvastaavana. Presidenttinä veli
Samuli toimi 2000 – 2001. Samulia jäivät kaipaamaan puoliso, lapset, sukulaiset, lukuisat ystävät, sekä koko LC Vimpelin veljesjoukko
Ilkka Kalevi Salmi
Keskellä kauneinta kesää 2010 tuli suruviesti lionveli
Ilkka Salmen poismenosta. Vaikka jo useita kuukausia
olimme tienneet Ilkan kamppailevan vakavaa sairautta vastaan, emme tienneet hänen aikansa olevan näin
lyhyeksi määrätty.
Ilkka oli juuri valmistunut uuteen ja itselleen sopivaan ammattiinsa kahden uranvaihdon, poliisitoimen
ja vakuutusalan jälkeen. Hän ehti olla viimeiseksi jääneessään ja erityisesti pitämässään työpaikassaan Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:ssä runsaan vuoden.
Ilkka poistui keskuudestamme 57-vuotiaana.
Ilkka tuli LC Lappeenranta/Rakuunaan siirtojäsenenä LC Joutsenosta
vuonna 1993 ja ehti toimia useissa klubivirkailijatehtävissä ennen poismenoaan. Ilkka toimi klubin presidenttinä kauden 1999 - 2000. Ilkka muistetaan
huumorintajuisena, hyväntuulisena ja rehtinä veljenä, joka teki annetut tehtävät täsmällisesti aikaansa ja voimiaan säästämättä, kasvot ystävällisessä hymyssä. Hän oli myös se, joka vuosien mittaan aktiviteeteissamme loi hyvän hengen
hauskojen kaskujen valikoimallaan ja leppoisalla jutustelullaan.
Jorma Tapaninen
LC Kuopio/Puijon perustajajäsen Jorma Tapaninen kuoli 10.11.2010. Hän oli syntynyt 20.11.1924. Joppe oli
klubin perustajajäsen vuonna 1962. Hänestä tuli varsin aikaansaava leijona, monivuotinen hallituksen jäsen
ja presidentti. Erikoista oli, että hän toi Kuopioon markkinoiden jo perinteisen kananpoika-aktiviteetin noin 40
vuotta sitten. Hän oli innokas matkojen ja ohjelmien
järjestäjä ja osallistuja. Aikanaan hän runoili monet hauskat viisut klubitilaisuuksiin.
Joppe oli todellinen valokuvauksen harrastaja, kuvien tekijä ja lähes ammattitason valokuvataiteilija sekä piirtäjä. Jopen siirtyminen ikuisuuteen jätti ystävä- ja veljespiiriimme pysyvän aukon, mutta aukon, joka tulee koko elämämme säilymään positiivisena ja kiehtovana muistona. Suuri joukko kuopiolaisia
jää kaipaamaan poikkeuksellisen hyvää ystävää. Häntä jäi suremaan vaimo
Aino ja kaksi tytärtä.
Veikko Tarvainen
Veljespiiriämme kosketti syvältä, kun vuoden vaihduttua levisi tieto leijonaveljemme Veikko Olavi Tarvaisen
saamasta iäisyyskutsusta. Hän oli syntynyt 11.8.1933 ja
kuoli 31.12.2010. Sairaus oli pitkä ja uuvuttava. Voimiensa mukaan hän oli kuitenkin usean vuoden aikana mukanamme, tosin viime aikoina vain sairasvuoteelta lähettämiensä terveisten muodossa.
Olavi Tarvainen tuli klubiin 1970 siirtojäsenenä LC Askolasta, johon hän
oli liittynyt jo pari vuotta ennen LC Parolan perustamista. Saimme häneltä
runsaasti innostusta ja hyviä neuvoja toiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen. Itse aktiviteetteihin hän otti innokkaasti osaa sekä kannusti esimerkillään
muita. Tunnustuksena ansiokkaasta LC Parola palkitsi hänet mm. Melvin Jones -jäsenyydellä 1997.
Olli oli koulutukseltaan insinööri. Viimeiset aktiivivuotensa hän hoiti ammattikasvatustarkastajan virkaa Hämeen lääninhallituksessa. Niinpä hänen
osakseen tuli lähes kahden vuosikymmenen jäsenyys leijonien julkaiseman Hattulan Joulun toimituskunnassa. Siinä tehtävässä hän kantoi huolta julkaisun
sisällöstä ja hankki sekä kirjoitti lukuisia runoja näinä vuosina julkaistuihin
lehtiin. Paikkakunnalla Olavi ja hänen puolisonsa Raija ovat tunnettuja suuriarvoisesta vapaaehtoistyöstään SPR:n Juttutuvan perustajina ja toiminnan
uupumattomina vetäjinä.
56 LION 1/11
Olavi Vertainen
LC Konginkankaan perustajajäsen, toimitusjohtaja
Olavi Vertainen menehtyi 85-vuotiaana 3.11.2010.
17-vuotiaana vapaaehtoisena hän lähti sotaan ja siviiliin päästyään 20-vuotiaana aloitti yrittäjänä: autoilija, huoltoasemat, maansiirtoa, vesistörakentamista, jätepaperien revintää ja kantojen murskausta. Monet
luottamustoimet eivät estäneet 100 prosentin aktiivista
ja esimerkillistä osallistumista lionstoimintaan. Pidetyn veljen poismeno muutti klubin 45-vuotisjuhlan Olavin klubijäsenyyden ja elämäntyön kunnioitukseen. Olavia jäivät kaipaamaan neljä lasta perheineen sekä ystävät ja klubiveljet puolisoineen.
Pekka Virtanen
LC Lappeenranta/Rajan jäsen Pekka Virtanen siirtyi vuoden 2010 viimeisenä päivänä vaikean sairauden uuvuttamana ajasta ikuisuuteen. Viesti tuli yllätyksenä monelle klubiveljelle, sillä Pekka oli aktiivinen leijona aivan viime
kuukausiin saakka. Pekka syntyi 30.10.1938 Pietarsaaressa Berliinin olympiajuoksija ”Palle” Virtasen perheeseen. Pekka oli aktiivinen yhdistysihminen. Leijoniin Pekka liittyi vuonna 1969 ollessaan perustamassa LC Simpelettä, jonka
presidenttinä hän toimi vuosina 1970 -1971. Seuraavalla kaudella hän toimi
lohkon puheenjohtajana. Klubiimme tämä rehti ja hyvähenkinen terveyskeskushammaslääkäri siirtyi vuonna 1979 karhulalaisesta klubista. Pekka oli harkitseva, sanojensa mittainen mies, joka kantoi vastuuta silloin kun pyydettiin.
Hän toimi mm. klubin Sight First –koordinaattorina. Pekkaa kohtaan tunnetusta arvostuksesta kertoo osaltaan hänelle myönnetty Melvin Jones –jäsenyys.
Åke Viita-aho
Perusleijona ja kaukopartiomies Åke Viita-ahon viimeiseksi leijonatehtäväksi jäi Hämeenlinnan liiton vuosikokous, jonne hän halusi osallistua, vaikka vaikea sairaus
oli jättänyt jälkensä LC Lempäälän monitoimimieheen.
Tuoni kutsui hänet viimeiseen iltahuutoon 19.7.2010.
Vuonna 1923 syntynyt Åke aloitti leijonatoimintansa
LC Paavola/Ruukissa 1965, siirtyi Mäntyharjun ja Nokian klubien kautta LC Lempäälään 1976. Åke oli aktiivinen klubimme jäsen
35 vuoden ajan kuolemaansa asti.
Hänelle myönnettiin pitkän uransa aikana Melvin Jones –jäsenyys 1990 ja
Lion –ritarius 2002. Hän sai myös Medal of merit –mitalin ansioistaan leijonatyössä. Åke oli perustamassa klubeja Baltiaan olojen vapauduttua siellä.
Valtakunnan tasolla osallistui Åke Viita-aho vuosikokousten lisäksi liittomme
hiihto- ja suunnistusmestaruuskisoihin. Tuomisina niistä oli hänellä yleensä komea malja tai mitali. Åke lepää lady Eevan rinnalla Pyhän Birgitan kirkon
katveessa. Meitä jälkeen jääneitä muistuttaa Åken upea pinssiliivi- ja palkintokokoelma klubimme vitriinissä superleijonan elämäntyöstä.
Olavi Vähämäki
LC Perhon toimintakauden 2009-2010 presidentti Olavi Vähämäki, 58 vuotta, on poissa. Vielä 19.11.2010
kokouksessa veli Olavi teki leijonapalvelutyötään tunnollisesti ja tarmokkaasti. Opettelimme laulamaan mm.
uutta leijonalaulua: ”Leijonahenki se meitä yhdistää…”
Surutieto tuli veljille sitten yllättäen 21.10., kaksi päivää tuon kuukausikokouksen jälkeen.
Maanviljelijä Olavi Vähämäki tunnettiin pitäjässä ahkerana, taitavana ja
ansiokkaana viljelijänä, joka viljeli kotitilaansa Möttösessä. Tasapuolisena ja
rehtinä ja helposti lähestyttävänä miehenä hänelle lankesi myös monia luottamustehtäviä, mm. tuottajien, seurakunnan ja leijonien toiminnassa. Muistamme hänet toiset huomioon ottavana, auttavaisena, kristillisen vakaumuksen
omaavana, seurallisena miehenä, jolle oli annettu myös laulunlahja. Niinpä
häntä arvostettiin korkealle kirkkokuorossa, mieskuorossa ja lionsklubissa ja
muissa yhteisöissä. Olavi Vähämäki teki perholaista leijonapalvelua 21 vuotta.
Perhon klubi menetti Olavissa aktiivisen veljen. Hänen palveluaan leijonaveljet muistavat kunnioituksella.
Tervetuloa Suomen Lions-liiton jäseniksi
Uudet jäsenet 13.9.2010 jälkeen
LC Vihti/Nummela: Nina Moilanen, Tatta Walden
LC Joensuu/Adam&Eva: Timo Harinen, Tuija Puhakainen
LC Asikkala/Kanava: Pirkko Leskelä
LC Lohja/Omenaiset: Päivi Kuitunen
LC Kuopio/Canth: Kristina Lybeck, Pirjo Ollila
LC Jyväskylä/Aino: Leena Säämänen-Huotari
LC Helsinki/Cultura: Laura Uotila, Maria Vuorio
LC Kuusamo/Pohjanakat: Susanna Auvinen, Liisa Salmivaara
LC Kotka/Keisarinna: Jaana Enroos
LC Jakobstad-Pedersöle/Linneor: Monica Skuthälla
LC Iisalmi/Yläsavottaret:Tiina Karhu
LC Mänttä/Esteri: Katja Loijas-Ahonen, Pia Nieminen
LC Jalasjärvi/Liisat: Minna Vanhamäki
LC Kangasala/Kuussalo: Marju Räisänen
LC Lahti/Vellamot: Pirjo Kuikka, Pirjo Tähtinen
LC Oulu/Hannat: Paula Kolvanki, Anne Mård
LC Helsinki/Maininki: Irma Rehell, Birgitta Sirkiä
LC Äänekoski/Helmi: Päivikki Linna, Jaana Mäkinen
LC Somero/Paratiisi: Annakaisa Raikkonen
LC Helsinki/Itä: Timo Kossila, Sami Laitakari, Andy Solomon
LC Hamina/Varvara: Minna Kolhonen
LC Ilmajoki/Viljat: Elisa Kilpiö
LC Toijala/Arvo Ylppö: Sirpa Ahlfors
LC Turku/Viola: Pirkko Sjöholm
LC Pudasjärvi/Hilimat: Ritva Saarela, Vuokko Ulander
LC Pieksämäki/Pieksättäret: Veera Järvenpää, Aija Marjananen
LC Paimio/Aallotar: Teija Laaksonen
LC Helsinki/Merituuli: Merle Blum, Hilkka Laitinen, Kirsi Niementeräs
LC Pori/Charlotta: Marika Paloniemi, Anne-Mari Ståhlström
LC Hämeenlinna/Linnattaret: Satu Koskela
LC Espoo/Laakson Liljat: Sointu Sauren
LC Vantaa/Avia: Hanna Kuosmanen, Kirsi Lehtovaara-Kolu
LC Lahti: Petri Luoma, Pauli Jokela
LC Forssa: Keijo Leppänen
LC Joensuu: Jorma Issakainen, Ari Piiroinen
LC Seinäjoki: Ari Valli
LC Hyvinkää: Pekka Mommo
LC Kouvola: Taisto Kangas
LC Toijala: Arto Arola
LC Lieksa: P. Eskelinen-Leppänen, Pentti Ikonen, Marja Lehikoinen
LC Pihtipudas: Jarkko Pihlaja, Jarkko Tyvimaa
LC Nurmes: Marjo Säkkinen, Tiina Toivanen
LC Iisalmi: Jussi Hukkanen
LC Vaajakoski: Vesa Sironen
LC Helsinki/Torni: Matti Sorsa
LC Helsinki/Herttoniemi:
Heikki Romppanen, Glenn Saloranta, Keijo Santakari
LC Mäntsälä: Pertti Sopanen
LC Saarijärvi: Olli Kauppinen
LC Joensuu/Carelian: Heikki Mäkimattila
LC Turku/Kupittaa: Erik Arro, Kalle Pelli
LC Nilsiä: Erkki Ikäheimo
LC Helsinki/Hietalahti: Kaj Wallin
LC Rovaniemi/Ounasvaara: Tuomo Heikkinen, Hannu Sukuvaara
LC Jyväskylä/Harju: Teemu Tikkala
LC Paimio: Ora Laaksonen
LC Helsinki/Oulunkylä: Sakari Salo
LC Askola: Markku Koivisto
LC Helsinki/Kruunuhaka: Raita Hauhtonen
LC Juankoski: Juha-Pekka Okulov
LC Kuhmoinen: Olli Saarinen
LC Imatrankoski: Arto Vento
LC Turenki: Heikki Salonen
LC Viiala: Marko Forsblom, Tero Javanainen
LC Turku/Pansio: Jarkko Puska
LC Lahti/Kariniemi: Jouni Koskinen, Kimmo Riipinen
LC Oulu/Sillat: Lauri Kahlos
LC Parikkala: Valto Kettunen, Kimmo Väliviita
LC Liminka/Lakeus: Tommi Kangas
LC Turku/City: Lasse Aarnio, Tapani Soininen
LC Turku/Koroinen: Jouni Lehikoinen
LC Kuhmo: Pekka Taussi
LC Ilmajoki: Seppo Uittomäki
LC Raisio: Mikko Laulumaa
LC Valtimo: Arto Siira
LC Jokela: Pekka Svärd
LC Espoo/Pohjoinen-Esbo/Nord: Juha-Matti Huhtanen
LC Mäntyharju: Jyrki Taumala
LC Jakobstad/Malm: Håkan Mattson
LC Taivalkoski: Maaret Ihme, Jacqueline Keskitalo, Maria Taivalkoski
LC Oulu/Raatti: Ari Korhonen, Raimo Tikka
LC Helsinki/Vuosaari: Ali Hosseini
LC Konginkangas: Markku Kauppinen
LC Ypäjä: Kari Savolainen
LC Orimattila/Viljamaa: Mikko Juhola
LC Kälviä: Marco Lindström, Juha Nikkinen
LC Malax: Bengt Lindell, Jan Tallgren
LC Tervola: Olavi Niemelä
LC Helsinki/Kontula: Hannu Lasma
LC Kärsämäki: Kimmo Seppälä
LC Myllykoski: Toni Rinne
LC Tyrnävä: Arto Kaukko, Ari Oravainen
LC Nummi: Markku Virtanen
LC Taivassalo: Kari Ahonen
LC Tampere/Amuri: Timo Korpela
LC Reisjävi: Raimo Kahilainen
LC Tampere/Harju: Henri Pöntinen
LC Sipoo/Pornainen: Ari Juva, Tarmo Ojala, Juha Uljas
LC Sievi: Seppo Jukkola, Kimmo Luostari, Ari Lyly
LC Eura/Pyhäjärvi: Timo Nummelin
LC Forssa/Kuha: Markus Laine
LC Vuolijoki: Eero Väisänen
LC Kuusamo/Ruka: Sami Liimatainen, Kaino Törmälä
LC Leppävirta/Unnukka: Jouko Niskanen, Seppo Ohisalo
LC Helsinki/Kaivopuisto: Mika Kortesniemi, Harri Thureson
LC Tampere/Tohloppi: Ilkka Lehtinen, Markku Pietarinen, Ari Torkkola
LC Oulu/Limingantulli: Antti Kuivalainen
LC Porvoo MLK-Borgå LK: Toivo Kärnä, Asko Mäisti
LC Lohja/Harju: Janne Laakkonen
LC Sotkamo/Vuokatti:
Suvi Jansson, Outi Penttinen, Jukka Prusi, Mira Teiska
LC Pyhtää-Pyttis: Pekka Häkkinen
LC Valkeakoski/Apia: Marko Uusitalo
LC Alavieska: Sirkka Eerola, Simo Kähtävä
LC Trku/Pohjola: Mika Lähteenmäki
LC Anjalankoski: Jarmo Lehtomäki, Seppo Mäkinen
LC Rovaniemi/Napapiiri: Jyrki Huttunen
LC Rovaniemi/Jyrhämä: Markus Kunnari
LC Dragsfjärd: Yngve Dahlström
LC Espoo/Olari: Timo Dahl
LC Oulu/Oulujoki: Matti Matinheikki
LC Helsinki/Revonsalmi: Kalevi Engberg
LC Heinola/Sillat: Harri Suoknuutti
LC Palokka: Juhani Ahonen
LC Pyhäntä: Merja Turpeinen
LC Oulu/Myllyoja-Haapalehto: Juha Koskela, Päivi Koskela
LC Tampere/Koivistonkylä: Hannu Sippola
LC Parikkala/Siikalahti: Hannu Nokelainen
LC Helsinki/Suurmetsä: Juha Ilmelä
LC Lemi: Voitto Vainio
LC Åland/Södra: Stig Janson
LC Kontiolahti/Höytiäinen: Jukka Puumalainen, Tommi Silvennoinen
1/11 LION 57
Tervetuloa Suomen Lions-liiton jäseniksi
LC Varpaisjärvi/Susj: Risto Valkonen
LC Kiihtelysvaara: Aaro Hyttinen
LC Luumäki/Ukko-Pekka: Mika Peronmaa
LC Naantali/Tawast: Roni Erävaara
LC Jyväskylä/Metso: Jussi Kari
LC Heinävesi/Kerma: Jarmo Rönkä
LC Kankaanpää/Kuninkaanlähde: Kalervo Vainiomäki
LC Pori/Koivisto: Jorma Rinnemäki
LC Kirkkonummi/Veikkola: Jussi Uusipaavalniemi
LC Kylmäkoski: Heikki Vilppula
LC Seinäjoki/Aalto: Sirpa Nurmela
LC Tampere/Lassinlinna: Jukka Salonen
LC Hämeenlinna/Aulanko: Anna Becker
LC Raahe/Fantti: Anne Vesterbacka
LC Vihti/Nummela: Heidi Helle
LC Alavus:Kuulattaret:
Seija Haarajärvi, Paula Kuhalampi, Leena Pekkanen
LC Liminka/Kultasirkut:
Paula Haverinen, Helena Lahdenperä, Mirja Rintala
LC Pornainen: Petteri Rusi
LC Loviisa/Queen Lovisa: L. Mattson-Lindsberg
LC Klaukkala/Leat: Maarit Jukuri, Tiina Teräväinen, Tanja Virkkunen
LC Loppi/Maijastiinat: Suvi Rekola
LC Helsinki/Soihdut: Barbara D’Ambrogi-Ola,Giuseppina Da Col, Leena Ekman, Sirkka Gustafsson, Helena Hiltunen, Leena Hiltunen, Kaija
Holopainen, Ritva Kuusisto, Diana Laakkonen, Else-Maj Lindberg, Aila Nyman, Louise Park-Ahonen, Eila Raikaslehto, Anneli Raittinen, Paula Riikola, R.Salittu-Holopainen, Seija Suorsa, Teija Tuukkanen, Tellervo Ukkonen, Marjanne Vainioniemi, Marjut Vallila, Irja Votkin.
PDG-kurssin 1995-96 tapaamiset edelleen aktiivisia
Kuvernöörikurssi 1995-96 ei ole liiemmin pitänyt itsestään meteliä,
vaikka aihetta näyttävämpää esiinmarssiin olisi ollut. 15 vuotta sitten
maan Lions-aatteen päätäntävaltaa
ylläpitänyt kuvernöörikurssi on kokoontunut joka vuosi ja osanottajamäärä on ollut huikaisevan korkea.
Viime kesänä PDG:t ladyineen
vieraili Uukuniemellä, jossa PDG
Aatos Kemppinen lady Eijan kanssa oli tilannut hellesään ja hilpeän
tunnelman. Aatos oli kesän aikana
viimeistellyt puutarhansa erinomaiseen kuntoon ja Eijan pihalle istuttamat kukkapenkit loistivat kilpaa
vieraiden iloisten ilmeiden kanssa.
Paikalla oli yhtä paria lukuun ottamatta koko kurssi. Ohjelmassa
oli vierailu rajavartioasemalle, jossa saimme kuulla kuinka meitä vartioidaan tekniikan avulla ja myös
ihmissilmin. Rajapuomia ei uskallettu sentään nostaa, vaikka naapurin puolella olikin hiljaista. - Kyllä
sielläkin veli valvoo kameran kautta, meitä opastettiin.
Iltajuhlat vietettiin Mikkolanniemen koulutuskeskuksessa. Ruokailut olivat perinteitä noudattaen
runsaat ja maukkaat. Juhlien aikana
luovutettiin isäntäparille ylikiiminkiläisen taiteilijan Reijo Nissilän öljyvärimaalaus. Illan mittaan katsottiin vielä Once in a Lifetime-esitys
Sydneyn Conventionista ja maailman ympärimatkalta, johon osallistui kolme kurssin paria.
Kurssi on 15 vuoden aikana kokoontunut pääasiassa Suomen kamaralla. On vierailtu Kannuksessa
kettutarhassa ja Isokyrössä Johan
58 LION 1/11
Kuvernöörikurssi 1995-96 kokoontui yhteiseen vuosikuvaan Uukuniemellä runsaan ohjelman ohessa.
Puulla, Jussarössä, Kylmäpihlajalla, hypätty virtuaalimäkeä Salpausselällä, savusanottu Vaskivedellä, laskettu Koitelinkosket, heitetty
perhoa, lennetty helikopterilla, vierailtu taiteilija Soile Yli-Mäyryn ateljeessa, tutkittu 1600-luvun Turkua
ja kuunneltu Keski-Suomen pioneerirykmentin vaiheita.
Ulkomaille kurssin tapaamiset
ovat suuntautuneet kaksi kertaa.
Vuonna 2000 PDG-parit juhlivat
viisivuotisjuhliaan Hawaijin Conventionin yhteydessä. Mukana olleet muistavat hurjat beach volleyturnaukset, jotka päättyivät Pentti
ja Irja Säämäsen villeihin voittotansseihin. Neljä vuotta myöhemmin kurssi juhli tapaamistaan Tallinnassa, johon meidät johdatteli
PDG Leo Halonen ja Lady Saara. Tallinnan vanhakaupunki sai illan aikana kuulla useaan otteeseen suomalaista kansanlaulua.
Illan kohokohta on yleensä ollut
mölökkypeli arvotuin parein. Onneksi näin, sillä muutoin olisi saattanut tulla tappion hetkellä omalle
puolisolle sanomista.
Ensi kesänä tulee kierros täyteen. Tapaamisen ohjelmanumerot
ovat PDG Reijo Kankalan vankoissa ja tarjoilut lady Tertun osaavissa käsissä.
Matti Tieksola
PDG 95-96 kurssin vanhin
50-vuotiaan Joroisten lionsklubin
jäsenenä ammattimainen purjehtija
Sitten Joroisten pitäjän perustamisen 30-vuotisen sodan keskellä
vuonna 1631 on tapahtunut paljon
paikkakunnan historiassa, mutta
joulukuussa 1960 Joroisiinkin kotiutui uusi ilmiö, kun perustettiin
lionsklubi.
Näin sanoi PID Harri Ala-Kulju
LC Joroisten 50-vuotisjuhlan juhlapuheessaan. Nyt 50 vuoden jälkeenkin klubi on eräs K-piirin vahvimmista 41 jäsenellään. Suomen
Lions-historia, Leijonan Jalanjälkiä,
tietää kertoa, että LC Joroisten Klubiviesti –lehti on avannut latuja sisäisen tiedottamisen saralla ja että
todennäköisesti ainoa Suomen leijona, jonka ammatti on purjehtija,
Seppo Häyrinen on rakentanut suhteita muualle maailmaan vierailemalla klubeissa maapallomme kaikissa kolkissa.
PID Ala-Kulju kertoi lionstoiminnan voittokulusta Suomessa ja
menestystarinaa palvelutehtävissä
kaikkialla maailmassa. Hän palautti
mieliin myös Suomi johtoon –hankkeen, vaikeimman tehtävän johon
olemme ryhtyneet. Tämän vuoden
kilpailussa voiton vei australialainen PID Barry Palmer ja Suomen
vuoro tulee aikaisintaan vuonna
2013 Hampurin maailmankongressissa. Se ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, ja siksi paikalle tarvitaan
paljon suomalaisia äänestämään ja
tekemään vaalityötä. Jo nyt kannattaa klubeissa miettiä asiaa.
Vuosijuhlan
tervetulopuheen
piti presidentti Tuomo Räisänen.
Leijonatrio lauloi ja joroislaisten
nuorien yhtye esiintyi. Värikkään
historiikin sanoin ja kuvin laatinut lion Seppo Häyrinen toi mieliin
kymmenet aktiviteetit, joita Joroisten klubissa on ollut.
PID Harri Ala-Kulju luovutti IP:n
kunniakirjat perustajajäsen Raimo Paajaselle, purjehtijalion Seppo
Häyriselle, lion Asko Keski-Petäjälle, lion Jorma Koppaselle, presidentti Tuomo Räisäselle ja PDG Seppo
Arolalle. 50-vuotismerkin sai perustajajäsen Raimo Paajanen ja lukuisille puuhamiehille luovutettiin klubin lahjana Leijona-puukko.
”Lionstoiminta oli
outoa Joroisissa”
LC Joroisten ainoa mukana oleva
perustajajäsen lion Raimo Paajanen
(79) kertoi lionstoiminnan olleen
outo ilmiö maaseudulla 50 vuotta
sitten. Sitä pidettiin herrojen salaseurana ja monet luulivat kokouksia herrojen korttipelipiiriksi. Luulo
herrojen touhusta on vuosien kuluessa muuttunut ja lionsklubi tunnetaan nyt arvokkaista palvelutöistään.
Vuoden 1960 lopussa Suomessa oli 148 lionsklubia, neljä piiriä ja
3 550 leijonaa. K-piiriä ei vielä ollut,
Joroinen kuului C-piiriin ja piirikuvernöörinä oli Jaakko Nortio Savonlinnasta. Silloinen Joroisten nimismies Yrjö Alhola alkoi puhua eri
piireissä, että olisi aika saada Joroisiinkin lionsklubi. Vähitellen tarvittava määrä innostuneita henkilöitä
saatiin kokoon ja klubi perustettiin.
Eräs perustajajäsenistä oli Raimo
Paajanen.
- Vaikka hyvä veli –järjestelmä
yhdistetään lukuisiin järjestöihin,
leijonat ovat pysyneet sen ulkopuolella. Palvelutyön lisäksi lionstoi-
Seppo Häyrinen, todennäköisesti Suomen ainoa lion, jonka ammattina on
purjehdus keskustelemassa PDG Seppo Arolan kanssa eksoottisista maista,
joista Häyrinen on tuonut viirin klubin arkistoon. Kuva: RNen.
PID Harri Ala-Kulju luovutti perustajajäsen Raimo Paajaselle kansainvälisen
presidentin kunniakirjan ja 50-vuotismerkin. Oikealla presidentti Tuomo Räisänen. Kuva: RNen.
minta edistää ystävyyssuhteita jopa
kansainvälisellä tasolla. Joroisten
klubillakin on ystävyysklubi Virossa. Naisten mukaantulo järjestön
jäseniksi on vahvistanut toiminnan merkitystä. Naiset ovat mo-
nesti miehiä tehokkaampia nimenomaan lähimmäisen auttamisessa.
Ei olekaan ihme, että lionien palvelutyö on arvostettu kansainvälisestikin maailman parhaaksi. – RNen.
Lyhyitä uutisia
Laitalasta Lions-ritari
* AR-säätiö on myöntänyt 18.9.2010 Lions-ritarin arvon lion Pekka Laitalalle aktiivisesta osallistumisesta klubin aktiviteetteihin sekä hänen
pyyteettömästä auttamishalustaan kanssaihmisiä kohtaan. Pekka on ollut LC Isonkyrön kantavia voimia yli 26 vuotta. Ritariksi lyöminen suoritettiin LC Isonkyrön 50 -vuotisjuhlassa Pohjankyrön talolla ja sitä olivat
juhlistamassa F-piirin piirikuvernööri Börje Träskin ja PDG Matti-Pekka
Mäkelän lisäksi satapäinen juhlaväki.
* LC Pattijoen vuosijuhlassa 15.1 Raahen kauppaklubilla lyötiin ritariksi veli Ale Virolainen eli hänelle haettiin Arne -ritarin kunnialaatta
merkkeineen jne. Puoliso Laila sai oman ruusukkeensa. Ale on ansioitunut klubissamme erityisesti aktiviteettien ideoijana ja toteuttajana. Ritariksi ”lyönnin” suoritti Pattijoen klubin perustajajäsen Reijo Härönoja.
1/11 LION 59
Svenska sidor
Årstiderna ändras, men våra
hjälpinsatser är konstanta
Skolbarn i Kaba Mbiumi, Kenya poserar glatt med solglasögon som donerats av spanska lions och kommer från lionens egen återvinningscentral. Foto: Jesús Jaime Mota.
L
Lions värld är lite upp och nervänd
jämfört med hur omvärlden ser på
livet. Istället för att tjäna pengar lägger vi som medlemmar i Lions stor
vikt på att utföra hjälpinsatser och
göra livet bättre för andra människor. I en värld som ofta är uppdelad
av gränser, språk och kultur finner
vi enighet i hjälpinsatser. Samtidigt
som stora delar av världen firar nyår
visar vår egen årliga kalender att vi
har nått halvvägs.
Det har varit ett privilegium att
vara din internationella president
under ett halvt år och en glädje att
kunna se den otroliga glöd medlemmarna har runtom i världen. Jag har
bett alla medlemmar att förnya sitt
åtagande gentemot Lions och det
är många som har gjort det. Jag har
uppmuntrat alla medlemmar att arbeta med de fyra globala servicekampanjerna och inleda nya projekt
som fokuserar på ungdomar, syn
och hungersnöd. I april är jag säker
på att medlemmarna kommer att ta
sig an innovativa och effektiva projekt för att skydda vår miljö.
Nya projekt – nya
medlemmar
organisation som andra människor
vill bli medlemmar i.
Hjälpinsatser är det vi gör och definierar vilka vi är. Våra hjälpinsatser är ett positivt sätt att öka antalet medlemmar. Det fungerade i
min klubb, Vass Lions Club i delstaten North Carolina. Vi ökade från
12 till 65 aktiva medlemmar genom
att utöka våra serviceaktiviteter. Vår
klubb bjöd in unga föräldrar genom
att samarbeta med scouterna och
genom att sponsra fredsaffischtävlingen i en leoklubb. Vi tillförde
nya medlemmar som var intresserade av konkreta hjälpinsatser, genom att involvera dem i vår aktivitet
Mat på hjul, hälsoundersökningar,
ögonundersökningar och leverans
av matkorgar. Vi attraherade människor som ville vara en del i en stor
och framgångsrik organisation med
global närvaro och som samtidigt
fokuserade på lokala projekt.
Jag berättar detta inte endast
av stolthet, utan även för att uppmuntra andra klubbar till att göra
detsamma och bli ännu mer framgångsrika. Vi är en strimma av hopp
för andra människor, men vårt ljus
lyser även på oss själva. Att vara aktiva i samhället ger oss möjlighet att
synas, vara livskraftiga och vara en
”Lysande start”
Jag initierade utmärkelsen "Lysande
start" för att uppmuntra distriktsguvernörerna att engagera och bjuda in nya medlemmar till våra hjälpinsatser. Medlemsdivisionen vid
det internationella huvudkontoret
kan erbjuda utmärkt vägledning i
att utveckla projekt som uppmuntrar människor till att bli medlemmar samt att befintliga medlemmar
stannar kvar. Besök medlemscentret på LCI:s webbplats för mer information.
Vi inleder nu den andra halvan av Lions verksamhetsår och jag
tackar er alla för de hjälpinsatser ni
har utfört och jag uppmuntrar er att
vara en strimma av hopp på er hemort. Bland era nyårslöften ber jag
er att ha med ett fortsatt åtagande
gentemot Lions hjälpinsatser.
Sid L. Scruggs III
President
The International Association of
Lions Clubs
Lions dag med FN
Då våren är på ankommande, snön smälter och grönskan börjar spira firar
lionen en dag med FN. Lionen har samlats till Lions dag med Förenta nationerna sedan 1978. De två organisationerna firar på detta sätt ett långvarit
partnerskap och ömsesidiga engagemang för att uppfylla humanitära behov i det globala samhället.
Samarbetet mellan Lions och FN går tillbaka till 1945 då Lions grundare Melvin Jones och tidigare internationella presidenterna Fred W. Smith
och D. A. Skeen ombads att hjälpa till att utveckla en deklaration för en
icke-statlig organisation (NGO) i den nya globala organisationen FN. Vid
den tiden var Lions Clubs International redan en etablerad global serviceorganisation.
Under många år har de två organisationerna samarbetat i ett flertal humanitära projekt. Lions har gett bistånd och personella resurser till projekt
inom UNICEF (FN:s barnfond), WHO (Världshälsoorganisationen), och
UNESCO (FN:s organisation för utbildning, vetenskap och kultur).
60 LION 1/11
I år firar Lions dagen med FN den 18 mars i New York. Internationelle
presidenten Sid L. Scruggs III och den tidigare internationelle presidenten
Joseph Wroblewski möter då lions, ambassadörer och inbjudna talare för
att ge dem en inblick i den humanitära hjälpverksamhet som man tillsammans har kunnat ro i land med genom att verka tillsammans. I programmet för dagen ingår också prisutdelning i Lions internationella fredsaffischtävling.
En utlokaliserad Lions dag med FN äger också rum den 18 mars 2011
i Nairobi, Kenya, där förste vicepresident Dr. Wing-Kun Tam välkomnar
lionmedlemmar, FN-ledare och viktiga partners för att fokusera på gemensamma humanitära insatser i Afrika och diskutera möjligheter till fortsatt
samarbete.
Vanliga lions deltar i evenemanget och tillfälle ges för dem som registrerar sitt deltagande. Närmare information ges på Lions webbsida http://
www.lionsclubs.org.
DET HÄR HAR VI GJORT
OCH DELTAGIT I
Haitiska barn utanför sitt nya hem i väntan på att det skall bli färdigställt.
Ett år efter jordbävningen
i Haiti
Den 12 januari hade det gått ett år sedan vi fick höra de första nyheterna
om jordbävningen i Haiti. Jordbävningen med en styrka på 7,0 på Richterskalan drabbade direkt landets huvudstad Port-au-Prince och dess omgivning. Förstörelsen var enorm som vi säkert alla kommer ihåg.
Som vi väl vet, räcker mediernas uppmärksamhet bara tills ”benet är avgnagt” eller tills det händer något alarmerande någon annanstans. Så har
också skett med Haiti. De internationella mediernas uppmärksamhet har
redan vänt sig mot andra håll. Haitiernas hjälpbehov har inte upphört. Det
är bara så att man inte just kommer ihåg Haiti. På samma sätt har det gått
med hjälpinsatserna som har minskat.
Efter jordbävningen har Haiti bl.a. drabbats av översvämningar som förorsakats av flodvågor och den senaste plågan är kolera. För närvarande har
åtminstone 4000 människor dött i kolera. Då man till detta lägger den redan tidigare dåliga administrationen och det faktum att männens förväntade livslängd är endast 37 år, kan man bara hoppas att världens på nytt skulle vakna upp och hjälpa Haiti.
Trots mediernas rapportering förekommer det brist på allt i Haiti! Reparationen av spåren som jordbävningen efterlämnat är ännu långt på hälft
trots att det redan gått ett år efter händelsen. Många haitibor är frustrerade
över hur långsamt det går för att få hjälp. Det är inget under att vissa ungdomar som är utleda på sin livssituation har tagit till upplopp och våld. De
protesterar än mot landets regering, än mot FN. Om det är rätt, det kan jag
inte ge ett svar på. Jag hoppas att människorna i världen och vi finländare
inte skulle lämna haitiborna i sticket utan att vi på alla möjliga sätt fortsätter att hjälpa dem ännu år framöver.
Marjo Kiviranta
LCIF-MDc
Människorna har inte bara förlorat
sitt hem utan också arbetsplatsen
är lagd i ruiner.
Barnen på Haiti tackar sina välgörare
t.o.m. på finska och svenska.
• Det första katastrofbidraget som LCIF donerade omedelbart efter jordbävningen uppgick till 50 000 USD. Med dessa pengar kunde
lionen i grannlandet Dominikanska Republiken köpa olika förnöden heter såsom vatten, mat och medicin för omedelbar transport till Haiti.
• Lions världen över har donerat över 6,1 miljoner USD för att hjälpa Haiti.
• LCIF låter, i samarbete med tyska lions, uppföra tillfälliga hem för två miljoner USD. Av summan har tyska lions donerat nästan 700 000 USD.
• LCIF samarbetar här med den tyska icke-statliga (NGO) organisa
tionen HELP. HELP-organisationen har under 30 år hjälpt nästan 20 länder i motsvarande situation. I Haiti bygger LCIF och HELP hus i samarbete med lokala lions. Meningen är att man bygger hem på samma ställe där familjerna hem fanns före jordbävningen. Det här är till penningbeloppet det största projekt som vår LCIF stiftelse
genomför med de medel som lions under det senaste året har
donerat till stiftelsens haitihjälp. Genom detta kan 600 familjer
flytta in i tillfälliga hem.
• I oktober flyttade en sjupersoners familj in i ett sådant hus.
• Främst är det tänkt att man bygger hem för alla de familjer som har bott i lionens tältbyar i Port-au-Prince och städerna runt omkring.
• Projektet på 600 hus är ett tillskott till de 5 000 hus som man först nu har fått byggt. Behovet är 225 000 hus som snabbt borde byggas!
• Lionen har varit på plats från första början och hjälpen fortsätter
hela tiden.
• I lionens tältbyar bor ännu ca 2 500 människor. I varje by finns en butik där man kan köpa bl.a. mat. Därutöver finn det en retreatplats
och en hälsoklinik
• Lionsledare och personal från LCIF har i flere repriser besökt Haiti, senast under hösten då man skrev speciellt om hjälp på längre sikt.
• Andra samarbetspartners är Internationella migrationsorganisatio nen (IOM), rederiet Maersk och FN:s livsmedelsprogram (WFP). Maersk transporterade gratis svenskarnas tältby och livsmedel som donerats av WFP.
• LCIF efterlyser flera samarbetskumpaner med vilka man kunde fort
sätta arbetet med att förbättra förhållandena i Haiti. Främst gäller det
nu att bygga hus. Därutöver planerar LCIF ett sjukhus och en vård-
central för ögonsjukdomar.
TACK TILL ER ALLA SOM HAR HJÄLPT HAITI
Tre kandidater till vice
ordförandeposten
Ansökningstiden för ordförande- och vice ordförandeposten vid Finlands
Lionsförbund gick ut 15.1. Inom utsatt tid söktes ordförandeposten av VCC
Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune. Vice ordförandeposten söktes däremot
av tre kandidater. De är DG Tuomo Holopainen, LC Helsinki/Vuosaari, PDG
Asko Merilä, LC Utajärvi och PDG Seppo Söderholm, LC Lappeenranta/Raja.
Sotkamo och Ylivieska tävlar om att arrangera årsmötet 2015. Röstningen om presidiet och årsmötesplatsen sker vid årsmötet i Vasa/Korsholm
inkommande juni.
1/11 LION 61
Ordförandens spalt
Bästa läsare!
Verksamhetsåret går in på sin andra halva och nu borde man se efter ifall de mål som man ställt upp i
början av året har förverkligats. Man
bör skrida till åtgärder för att korrigera möjliga brister i verksamheten
men man skall heller inte bli modfälld ifall en del ännu skulle vara
ogjort. Det återstår ju ändå nästan
hälften av verksamhetsåret.
Värdediskussionen
Värden, vilka är de? Värden är en
sak som det pratas om och diskuteras, vilka de är och vad de betyder. Värde är en sak som vi upplever
som viktig, övertygelse, förmåga att
säga nej. Värden betyder val, allmänna strävanden att försöka nå
vissa mål och de förankras såväl i
förnuftet som i känslan samt utgör
samfundets vision. Nu är det hög
tid att i klubbarna påbörja en diskussion om de egna värdena, göra
en lista på dem samt ha dem som
grund för verksamheten.
Att upprätthålla
servicestyrkan
I Hausjärvi har man grundat en ny
kvinnoklubb Lions Club Hausjärvi/Helmi med 26 medlemmar. Där
fyller lionen sin del av ortens servicearbete. En kvinnoklubb vid sidan av en klubb för män är inte till
förfång för någon utan de nya klubbarna hittar lätt sina mål då säkert
alla som behöver hjälp inte har noterats. En ny klubb livar i allmänhet
upp verksamheten i de klubbar som
finns i omgivningen och ger stora
möjligheter till samarbete.
I Vihtis grundades en ny leoklubb som tog ibruk det namn
som en tidigare klubb på orten hade haft. I praktiken återupplivades
den gamla klubben men med helt
nya krafter.
Dessa nya klubbar och de som
grundats tidigare under verksamhetsåret har fördelat sig enligt följande: C-distriktet två nya klubbar
och en leoklubb, N-distriktet en ny
klubb, E-distriktet en filialklubb och
en leoklubb. Ifrågavarande distrikt
har föregått med gott exempel och
ger en utmaning till andra distrikt
så att även de skulle nå motsvarande resultat. Man får hoppas att de
62 LION 1/11
andra distrikten tar emot utmaningen så att vi kan upprätthålla servicestyrkan minst på nuvarande nivå.
Låt oss gemensamt se till att vi
till efterträdaren lämnar klubben
i minst lika gott skick som vi själva fick ta emot den av vår företrädare. Låt oss i stora skaror delta i
internationella möten och på det
sättet göra Finland och den finländska lionsverksamheten kända. Låt
oss även tillsammans i positiv anda föra kampanjen ”Finland i toppen” vidare.
Årsmötet i Vasa
Lionsförbundets årsmöte närmar sig
med stormsteg. I Vasa, eller närmare bestämt i kommunen Korsholm
förbereder man sig så att årsmötet som ordnas i juni i Botnia-hallen skall lyckas. Anmälningssidorna
har öppnats i januari. En nyhet är
att man vid anmälningen väljer 3-,
2- eller 1-dagars deltagarpaket. På
plats finns även 2:e internationelle vice presidenten Wayne A. Madden från USA samt en talrik skara
med internationella ledare och guvernörsrådens ordföranden. Det lönar sig att komma till årsmötet i Vasa för att träffa bekanta samt för att
lära känna andra lions och knyta
vänskapsband med dem.
Nytt pilotprojekt
Finlands Lionsförbund och Invalidförbundet har fört överläggningar
om servicearbete som lionen kunde
utföra. I det pilotprojekt som inleds
nu under denna period koncentrerar
man sig på service i viken man inte blandar in pengar utan det är fråga om gratis servicearbete som t.ex.
byte av lampa, krattning av gårdsplan eller däckbyte för att nämna
några exempel. Alla arbeten passar för envar att utföra. Man behöver inte något expertkunnande och
servicearbetena är av engångskaraktär. Kunden svarar själv för eventuellt material. Pilotprojekten utförs
på fem olika orter på olika håll i Finland. Med hjälp av de erfarenheter man får utvidgas förhoppningsvis projektet nästa år till hela landet
dock endast till de klubbar som vill
utföra ett sådant servicearbete. Enligt min åsikt är det en återgång till
CC Julgubben med hjälpredan Kaisa.
den bas på vilken lionsverksamheten i tiden har grundats. Jag ser gärna att klubbarna och medlemskåren
att göra detta till en ny aktivitetsform såsom Sid L. Scruggs III, den
nuvarande internationella presidenten önskade.
Melvin Jones och Arne
Ritari
När jag skriver detta firades Melvin
Jones födelsedag i går. I många distrikt har man i januari ordnat fester
för Melvin Jones-medlemmar. Medlemmarna i Ritari-gillet firar i mars.
I vissa distrikt har man gemensamma fester och på det sättet får man
till stånd en anslående tillställning.
Bägge bevisen på uppskattning är
högt värderade och jag hoppas att
klubbarna uppmärksammar sina
medlemmar med t.ex. dessa hedersbetygelser.
Till slut
Service är den grundpelare som
man i tiden stödde sig på när man
grundade lionsorganisationen. De
bör vi värna om på alla de sätt som
står till vårt förfogande. Vi koncentrerar oss på det och då det noteras av den stora publiken intresserar sig den för vår verksamhet och
vill ansluta sig till vår växande skara
och det må vara dem förunnat. Låt
oss varje dag utföra en mindre eller större serviceaktivitet enskilt eller med klubben. Då förverkligar vi
”We Serve – Vi Tjäna”
Lauri Vainio, ordförande
The International Association of Lions Clubs
Resultaträkning - Allmän fond vid verksamhetsårets slut den 30 juni 2010
Alla belopp i USD (Tusental)
Intäkterna var USD 15,5 miljoner högre jämfört med föregående år, främst beroende på ökad avkastning på
investeringar, förändring av valutakurser och större intäkt från medlemsavgifter. Värdet på den allmänna
fondens investeringar hade ökat med 10,7 % vid verksamhetsårets slut den 30 juni 2010.
Intäkter 2009-2010
Internationell medlemsavgift
51 040
Inträdesavgift och charteravgift
4 044
Kongressintäkt
1 390 Investeringsökning
7 114 Övrigt
723 Totalt
64 311 79 %
6%
2%
11 %
1%
100 %
Tulot
2009-2010
Revenue
2009-2010
Intäkter
2009-2010
0,9 % Internationell
1200
medlemsavgift
0,8
1000 %
0,7
0,6
800 %
0,5
600 %
0,4
0,3
400 %
0,2
Inträdesavgift och
Kongressintäkt
Investeringsökning
200 %
charteravgift
0,1
Övrigt
00%
Kostnaderna ökade med USD 4,2 miljoner jämfört med föregående år, på grund av ökade kostnader för kongressen, DG Elect, ansvarsförsäkring,
klubb- och distriktsprogram samt informationsteknologi.
Kostnader 2009-2010
Internationell kongress och möten
Tidningen LION
Försäkring
Distriktsguvernörer och DG Elect
Internationella tjänstemän och styrelseledamöter
Stöd till klubb- och distriktsprogram
Internationellt huvudkontor
Ej erhållna medlemsavgifter
Totalt
8 703 8 275 2 046 8 453 3 069 22 237 6 023 40 58 846 15 %
14 %
3%
14 %
5%
38 %
10 %
0%
100 %
Kostnader
2009-2010
Expenditures
Menot 2009-2010
2009-2010Stöd till klubb- och
distriktsprogram
%
0,4
40
%
0,35
35
%
0,3
30
%
0,25
25
Internationell
kongress och
%
0,2
20
möten
Tidningen
Lion
%
0,15
15
Distriktsguvernör
och DG eleck
%
10
0,1
5%
0,05
0%
0
Försäkring
Internationella
tjänstemän och
styrelseledamöter
Internationell
huvudkontor
Ej erhållna
medlemsavgift
1/11 LION 63
DG Björn Taxell, 107-A (t.v.) och
ZC Olof Bergroth, LC Mariehamn
(t.h.) i samspråk med PID Jon Bjarni
Thorstensson och ID Gudrun Yngvadottir. Foto: BVL.
Leomedlemmarna vid NSR-mötet gör sig påminda hos rådsmötesdeltagarna. FOTO: BVL.
Ungdomen som tema på
NSR-mötet i Hyvinge
I vacker vinterskrud välkomnade Hyvinge de nordiska lionen till
Nordiska samarbetsrådets möte 2829.1.2011. Lionsklubbarna i Hyvinge hade gjort sitt bästa för att arrangera ett möte som vid sidan av
själva rådsmötet innehöll en mängd
av seminarier och verkstäder för de
ca 230 deltagande lions och leos.
Tillsammans är vi starka
Vid den officiella öppningen hälsades de närvarande välkomna till
Hyvinge av organisationskommitténs ordförande PDG Osmo Harju
som påpekade att det är vår skyldighet som lions och medmänniskor att hjälpa ungdomen att lyckas i livet. Finlands Lionsförbunds
hälsning framfördes av ordförande
Lauri Vainio som noterade att det
finns 60 000 lions i Norden och tillsammans kan vi visa vägen för andra lions och samtidigt vara stolta
över vad vi fått till stånd. ID Gudrun
Yngvadottir framförde den internationelle presidentens och LCIF:s
hälsning. På staden Hyvinges vägnar talade stadsdirektör Raimo Lahti som kunde berätta om Hyvinge
som en viktig del av huvudstadsregionen med betydande industrianläggningar men även som en stad
som värnar om kultur och idrott.
”Greppa livet”
MEP, pastor Mitro Repo höll ett anförande med anknytning till NSR-temat “Greppa livet”. Foto: BVL
64 LION 1/11
Årets tema var ungdomen och Lions Quest och formulerades i uttrycket ”Greppa livet” (Take the
Control). I ett intressant anförande
gav MEP, pastor Mitro Repo sin syn
på temats innebörd. Han utgick från
utslagningen av ungdomar och menar att situationen borde mana oss
alla att mera energiskt arbeta för att
flera ungdomar än nu skulle kunna
uppleva en trygg tillvaro och uppväxtmiljö. En viktig orsak till utslagning är en skolgång som blivit
på hälft. En väg till lycka är en god
arbetsförmåga och garanterad utkomst och för det krävs en ordentlig
utbildning. Pastor Repo trodde och
hoppades att Lions Quest kan stöda de ungas utbildningsmotivation
och att man med Lions Quest med
mycket konkreta medel kan visa hur
man i skolan kan lära sig färdigheter
som är till nytta under hela ens liv.
Varje nordiskt land fick i arbetsgrupper utveckla mötets tema och
i plenum rapportera vad man kommit fram till. Ett starkt önskemål är
att man skulle få in Lions Quest i
de officiella undervisningsplanerna.
Man bör därför aktivt vara i kontakt
mede beslutsfattarna både på det
lokala planet och på riksnivå. För
Finlands del rapporterades det om
konkreta planer på att kontakta undervisnings- och kulturministeriet i
ärendet. Intressant i sammanhanget var att men på Island har fått berörda myndigheter att betala Lions
Quest-utbildningen för alla lärare.
Vid själva rådsmötet godkändes
utan diskussion ändringar i NSR:s
arbetsordning, målsättning och arbetsrutiner. Bokslutet för 2009/
2010 och budgeten för 2011/2012
godkändes även.
Samprojekten under
kontroll
Deltagarna i rådsmötet fick även
ta del av rapporter från pågående
samnordiska projekt.Mötet fick höra rapporter från cancersjukhusprojektet i Minsk, Vitryssland, restaurangskolan i Oradea, Rumänien och
barnhemmet i S:t Petersburg i Ryssland och om projektet ”Lions Quest
i Östeuropa” (Georgien). Trots vis-
sa svårigheter och motgångar är
projekten under kontroll.
PCC Lennart Fridén gav en rapport om Orkester Norden som gav
en mycket imponerande bild av vad
man kunnat uträtta med unga entusiastiska musiker och professionella
ledare under de snart 20 år som orkestern fungerat.
Under rådsmötet gavs även rapporter från de seminarier som hållits föregående dag dvs. seminarier
som behandlade internationella relationer, ledarskap, Global Membership Team (GMT), ungdomsutbyte,
leos samt PR och LION-tidningen.
Avslutningsvis hade PID Harri
Ala-Kulju tillfälle att inför deltagarna i rådsmötet berätta om kampanjen för att nå positionen som organisationens andra vice president
och be om det stöd som man önskar få från de övriga nordiska länderna, ett stöd som redan nu synes
stå på en stabil grund.
Slutceremonin var den traditionella. CC Kristinn Hannesson från
Island, där man nästa år arrangerar
NSR, fick ta emot vikingastatyn och
NSR-ranan av CC Lauri Vainio.
Bo Lindberg
Guvernörsrådet inledde ett intensivt
lionsveckoslut i Hyvinge
Verksamhetsårets tredje guvernörsrådsmöte hölls 28.1.2011 som en
prolog till Nordiska samarbetsrådets möte i Hyvinge.
Bokslutet redo för
årsmötesbehandling
Bokslutet för 2009-2010 fanns på
agendan och man fick höra generalsekreterare Markus Flaaming ge
information samtidigt som man
kunde ta del av revisorerna sammanfattande rapport över bokslutet som totalt sett uppvisar ett negativt resultat. Samtidigt kunde
man konstatera att förbundet nu är
skuldfritt.
Guvernörsrådet godkände en förändring i förbundets årsmötesdirektiv vilket innebär att årsmötets
webbsidor stationärt skall sättas på
förbundets server och att man i detta sammanhang även skall följa förbundets grafiska profil.
Inför Nordisk samarbetsrådets möte gick man igenom aktuella ärenden som berörde föreslagna ändringar i NSR:s arbetsordning,
målsättning och arbetsrutiner.
Ungdomsbandtävlingen
SKEBA i full fart
PID Tapani Rahko rapporterade
om SKEBA ungdomsbandtävlingen
där man nu har 35 band som kommer att delta. Uttagningstävlingarna i de olika distrikten pågår och
två band i varje deltagande distrikt går vidare. Semifinalen hålls
14.5. i Seinäjoki och de sex bästa
möts i finalen som går av stapeln
9.6.2011 i samband med årsmötet i
Vasa. PID Tapani Rahko poängterade att marknadsföringen av tävlingen bör förbättras t.ex. genom informationsspridning till de lokaler
där ungdomsband tränar.
Generalsekreterare Markus Flaaming redogjorde för julkortsförsäljningen som i höstens kampanj inte
nådde upp till tidigare resultat. 642
klubbar av 948 deltog i aktiviteten
vilket i procent betyder 68. Inalles
såldes 229 000 kort mot 277 000 föregående år.
DG Börje Träsk gav en lägesrapport om arrangemangen kring förbundets årsmöte i Vasa inkomman-
de juni. Anmälningarna på Internet
kan göras fr.o.m. början av mars till
det som lovas bli det roligaste årsmöte som vi upplevat.
Guvernörsrådet
konstaterade
kandidaterna till vice ordförandeposten i förbundet DG Tuomo Holopainen, LC Helsinki/Vuosaari,
PDG Asko Merilä, LC Utajärvi och
PDG Seppo Söderholm, LC Lappeenranta/Raja. VCC Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune kandiderar för
ordförandeposten. Sotkamo och
Ylivieska har anmält sig som kandidater till årsmötesarrangörer 2015.
Något förslag till tema för verksamhetsåret 2012-2013 har inte kommit
in varför förbundets styrelse kommer att ge ett förslag till årsmötet.
Littoinen vill se en förbättring av
kvaliteten på julkorten, LC Lempäälä/Kanava önskar en tydligare information från Finlands Lionsförbund
och en större genomskinlighet i
dess verksamhet, LC Kempele/Sampola efterlyser nya linjedragningar för lionsorganisationens arbete
mot droger, LC Vantaa/Simonkylä
vill att man inrättar ett miljöpris, LC
Helsinki/Herttoniemi och LC Vaala önskar att Finlands Lionsförbund
skulle gå med som medlem i Frivilliga räddningstjänsten (Vapepa), LC
Tampere/Wivi Rönn efterlyser kostupplysning för skolbarn och LC Lapua önskar att benämningen PNAT
(DGRK)-möte skulle ersättas med
benämningen zonmöte.
Guvernörsrådsmötet avslutades
med kort information om veckoslutets NSR-möte och det kommande
internationella årsmötet i Seattle.
Bo Lindberg
Motioner till årsmötet
11 motioner till årsmötet hade inom
utsatt tid kommit in till förbundets
kansli; LC Sotkamo/Vuokatti vill att
adressen på klubbarnas webbsidor
skall nämnas i årsboken, LC Valkeakoski/Sääksmäki önskar att innehållet i årsboken skall distribueras på
annat sätt än tidigare, bl.a. elektroniskt, LC Uusikaupunki/Merettaret
efterlyser ny blankett för insamlande om uppgifter över chartermedlemmar då en ny klubb bildas, LC
DG Börje Träsk informerar guvernörsrådet om det kommande årsmötet i Vasa. Foto: BVL
PID Tapani Rahko kunde berätta senast nytt om ungdomsbandstävlingen SKEBA. Foto: BVL
1/11 LION 65
Generalsekreterarens spalt
Röstning om årsmötesmotioner i Vasa
D
Det inlämnades igen ett stort antal motioner. Kandidater till poster inom förbundet och till årsmötesort omnämns på annat ställe i
tidningen. Alla omnämns i kallelsen till årsmötet såsom även guvernörsrådets beslutsförslag gällande
motionerna. Inbjudan till årsmötet sänds till klubbarnas presidenter i slutet av mars så att man redan
på klubbmötet i april kan diskutera
motionerna och ge vägkost åt dem
som deltar i kommande distriktsoch förbundsårsmöte.
Huvudkontorets
kontoutdrag i december
Klubbarnas kassörer fick kontoutdraget från huvudkontoret (Oak
Brook) under vecka 2. Beklagligtvis hade den medlemsförteckning
som bifogats kontoutdraget sänts
fel och därför har klubbarna inte alls
fått sin egen förteckning. Klubbens
uppgifter i det inhemska registret är
desamma som i huvudkontorets register varför ni ser de rätta uppgifterna i det. Huvudkontoret sänder
nya medlemsförteckningar i samband med februari månads kontoutdrag.
Internationella
årsmötet 2011
Det internationella årsmötet eller
Convention arrangeras i Seattle,
USA i juli 2011. Ännu finns det
möjligheter att komma med genom att beställa resebiljetter från
resebyrå eller via Internet. På huvudkontorets webbsidor www.lionsclub.org hittar man anmälningsblankett för registrering.
Finska årsmötet 2011
Om vårt årsmöte i Vasa finns skrivet på annan plats i tidningen. Ni
observerar säkert att det på fredagskvällen ordnas en ”Get Together”tillställning för lions och partners
på badinrättningen Tropiclandia.
Alla lions och partners samt leos
är välkomna. Kom med och delta
i den här trevliga och annorlunda
kvällstillställningen. Anmälningar
till årsmötet via Internet kan man
göra redan från början av mars då
66 LION 1/11
huvudkommittén i Vasa vill erbjuda
alla en förmånlig årsmötesweekend.
Europa Forum 2011 –
musiktävlingen
Europa Forum arrangeras 1315.10.2011 i Maastricht, Holland.
I musiktävlingen som ordnas samband med Forumet är instrumentet
detta år oboe. Övre åldersgräns för
de tävlande är 23 år. Jag ber att representanter för klubbarna inom sitt
eget område aktivt skulle spåra upp
goda musiker och anmäla sin kandidat till mig. Vi bör anmäla de tävlande till arrangörerna för Europa
Forum före slutet av juni. Tävlingsstyckena får ni av mig.
Unga ambassadörertävlingen
I samband med Europa Forum arrangeras för fjärde gången Young
Ambassadors – Unga ambassadörer-tävlingen. Åldersgränsen för deltagarna är 15 – 19 år. Anmälningstiden till mig går ut sista april. En
eventuell uttagningstävling ordnas
i maj-juni 2011.
GS Markus Flaaming visar upp Röda Fjädern konstverk vid det senaste guvernörsrådsmötet i Åbo. Foto: BVL.
Auditeringen
Auditeringen fortsätter detta år.
Den utförs på samma sätt som under senaste år. Senare under våren
meddelar vi om eventuell utvidgning av verksamheten. Klubbarnas
auditörer får senare direktiv som berör auditeringen.
Medlemsregistret
Användningen av medlemsregistret
har varit exemplariskt. Vi har nu ett
medlemsregister som är ”up to date” och varifrån uppgifterna överförs varje natt till huvudkontorets
(Oak Brook) medlemsregister. Användaradressen är www.lions.fi/rekisteri. Användarnamnet finns vid
det egna namnet i årsboken (inhemska medlemsnumret). Siffrornas antal skall vara åtta, varför man
skall lägga tillräckligt med nollor
framför så att antalet siffror rätta.
Lösenordet är respektive medlemmens eget internationella medlemsnummer.
Ifall det i användningen uppstår problem kan ni vända er antingen till distriktssekreteraren eller till
medlemsledaren i distriktet.
Beträffande aktivitetsanmälningarna har vi inte ännu fått uppgifter
gällande rapporteringsblanketten
som skall förnyas. Vi får dem säkert i februari då vi skapar en motsvarande blankett för oss. Följ med
på våra webbsidor under februari
där vi meddelar om aktivitetsblanketten och dess användning. Vi redogör för saken även på medlemsregistrets första sida.
Klubbarnas
modellstadgar
Föreningslagen ändrades i Finland
1.9.2010. Den största förändringen
är den att klubbarna nästa vår väljer
verksamhetsgranskare, således inte revisorer. Verksamhetsgranskar-
na utses bland klubbens egna medlemmar. Vi håller på med att även
göra andra ändringar i modellstadgarna under den här perioden men
styrelsen torde föreslå ändringarna
för godkännande av guvernörsrådet
vid dess möte i februari.
Beskattningen
Klubbarna får fortsättningsvis
förfrågningar som gäller beskattning. Under februari sänder jag
instruktioner till de klubbar som har
gett mig uppgifter i skatteärenden.
Fortfarande har jag fått uppringningar som gäller avsaknandet av
FO-nummer. Lionsförbundet rekommenderar att man skaffar sig
FO-numret. Det klargör många saker för de företag som vi får betalningar från.
Gör en insats för andra
Fotograferingstävlingen
Fotograferingstävlingen pågår. Jag
hoppas på ett aktivt deltagande i
tävlingen. Tävlingsmotivet är lionsaktiviteter. Tävlingstiden utgår
15.5.2011 varför ni har ännu god
tid att delta i tävlingen. Tävlingsdirektiven finns på vår webbsida.
Val- eller annan reklam
Jag konstaterar igen att klubbarnas
adresser eller medlemmarnas privata e-postadresser som finns i vår
årsbok inte får användas för kommersiellt ändamål d.v.s. för reklam i
kommande statliga val. Våra adressuppgifter är ämnade för inbördes
umgänge och för att främja lionsverksamheten och inte för att sprida reklam.
Lions-textilprodukter
från Finland
Företaget J. Silen Oy, som är verksamt i Kouvola, har fått huvudkontorets tillstånd att använda Lionsmärket på sina egna produkter. På
materialanskaffningssidan på våra
egna webbsidor finns en länk till J.
Silen Oy:s sidor. Gör ett besök och
se vilka produkter som man kan hitta där.
***
Gällande mästerskapstävlingar har
styrelsen godkänt att LC Kiikka och
Liikuttavat ry Sastamala 2.4.2011
arrangerar Lionsmästerskapstävlingarna i maraton och halvmaraton
samt i 10 km löpning.
Jag önskar alla en angenäm vår i
lionsverksamhetens tecken!
Markus Flaaming
Generalsekreterare
Europeiska unionen har lanserat
2011 som temaår för frivilligarbete
och rubriken ovan är temarårets slogan. Helsingin Sanomat slog upp
detta i sin andra ledare 10.1.2011.
I artikeln förde man fram intressanta forsknings- och statistikmässiga synpunkter på hur medborgarna
förhåller sig till frivilligarbete.
Stora åldersklasserna
med i verksamheten
”Temaårets mål är att främja frivilligarbete, öka dess anseende och
locka till sig nya frivilliga”. Artikeln
förstärker till många delar just de
mål som eftersträvas med det arbete som görs för att även stärka lionsklubbarna och att garantera deras
verksamhetsförutsättningar. Tidningen konstaterar att temaåret för
frivilligarbete infaller vid en gynnsam tidpunkt då tiotusentals av
dem som tillhör de stora åldersklasserna håller på att gå i pension och
behöver någon meningsfull hobbyverksamhet då de lämnat det hetsiga arbetslivet bakom sig.
Även akademiforskare Anna Birgitta Pessi har utrett samma sak och
kommit till att en tredjedel av finländarna utför frivilligarbete. Enligt
henne deltar kvinnor och män i nästan lika stor utsträckning i verksamheten men av olika orsaker. Männen
är mera intresserade av praktiskt arbete och kvinnorna engageras av
hjälpandet som sådant.
Undersökningarna visar att organisationerna behöver flera män och
kvinnor som långvariga medlemmar. Även inom Finlands Lionsförbund är detta en allmän åsikt men
hos oss är kvinnornas andel ännu
anmärkningsvärd låg (ca 20 %) varför vi inom den sektorn har en möjlighet till förbättring. Undersökningarna bevisar också att det finna
allt flera som är intresserade av frivilligarbete men konkurrensen om
människornas fritid är hård och engagemanget i verksamheten har
minskat.
Tiden lämplig för att
göra våra klubbar
starkare
När situationen i vårt samhälle är
sådan som ovan beskrivits så är
det nu möjligt att säkerställa lionis-
MD-MERLC Pekka Sarvanto. Foto: RNen.
mens framtid i Finland genom att
stärka klubbarnas medlemskår och
genom att grunda nya lionsklubbar
på de orter där det finns ett tillräckligt befolkningsunderlag samt kvinnoklubbar på de orter där man ännu
inte har sådana. Jag vill igen betona att kvinnoklubbarnas verksamhet inte konkurrerar med de klubbar
vars medlemmar är endast män då
kvinnorna väljer helt andra aktiviteter än männen. Man kan nog i detta
sammanhang slopa revirtänkandet.
Då man blir medlem endast genom att bli kallad, har varje lions
ett ansvar att sörja för vår organisations framtid genom att föreslå
nya klubbmedlemmar som vill ägna sig åt frivilligarbete. Av olika orsaker lämnar årligen en stor skara
medlemmar våra klubbar. Ifall vi inte ersätter bortfallet är våra framtidsutsikter mycket dystra. I klubbarna
kan vi lätt tycka att t.ex. bortfallet
av en medlem i året inte är mycket,
men på förbundsnivå betyder det
en minskning på tusen medlemmar
ifall alla klubbar skulle vara så likgiltiga. Lionsorganisationen skulle snart komma till vägs ände ifall
vi går in för att ha en sådan inställning.
Låt oss således ge även andra en
möjlighet att förverkliga ett värdefullt och bra frivilligarbete i klubbens led. Då det enligt gjorda undersökningar, nu under Europaåret
för frivilligarbete 2011, finns många
medborgare som vill vara med och
påverka som frivilliga, så låt oss kalla in dem i vår krets. Då vi handlar
på detta sätt, säkerställer vi också
en fortsättning på vårt fina arbete i
vårt land och vi får till stånd ännu
mera resultatrikt servicearbete till
gagn för vår hemort.
Med lionshälsningar
MD-MERLC Pekka Sarvanto
1/11 LION 67
68 LION 1/11
Damklubb som satsar på
framtiden!
President Monica West-Laaksoharju tackar Emina Arnatovic för hennes föreläsning ”Kvinna i två kulturer”. Foto: Christina Simons.
Sköna Qvinna II
När Brita Segervall, för två år sedan, var president för Lions Club Nykarleby/
Älvor, fick hon idén att ordna en ”Sköna Qvinna dag, om qvinnor för qvinnor”. Behållningen då gick till Ätstörningspolikliniken i Jakobstad. Sköna
Qvinna dagen blev så omtyckt att flera av deltagarna önskade att klubben
skulle ordna en liknande dag på nytt.
Årets president 2010-11, Monica West-Laaksoharju, hörsammade önskemålet och lördagen den 15 januari ordnade hon tillsammans med klubbens medlemmar en ”Sköna Qvinna II” dag. Ungefär hundrasextio kvinnor bänkade sig vid dukade bord. Mat och kaffe var en del av programmet
och ingick i biljettpriset. Före maten fick alla prova på ett 10 minuters zumbapass.
Lars-Johan ”Jukka” Sandvik gav ”Mannens (sin) syn på den mogna kvinnan”. Jukka visar sig ha en stor insikt i vad som är betecknande för en mogen kvinna. Han anser bl.a. att den mogna kvinnan har -funnit en skön och
stark frihet, -står på egna ben,
-hon vågar ta emot livet och behöver inte ställa in sig hos andra, -hon
tillåter inte våld.
Den mogna kvinnan har -försonats med sitt eget liv, -slutat tjata på både barnen och mannen, -lärt sig att livet inte behöver bli perfekt, -avundas
inte andra, -inser att humorn är den goda förmågan att kunna le åt sin egen
oförmåga. Hon är attraktiv och ser livets andliga värden.
Emina Arnautovic från Närpes, född i Bosnien, har upplevt och talade
över ”Kvinna i två kulturer”. Hon inledde med ”Den ena människans sanning är inte nödvändigtvis den andras. Säkert finns det lika många bilder
av världen som det finns ögon som ser den”. Oberoende av från vilken kultur vi kvinnor kommer, ställs vi inför frågan, vad ska jag lära mina barn?
Vilka värderingar och vilken moral ska jag ge vidare till dem? Det är gemensamt för oss kvinnor och underlättar integreringen i olika samhällen. Emina sammanfattade sitt inlägg med ”Först när jag fick reda på vem jag var,
kunde jag bli den jag är”.
Alla som deltog i Sköna Qvinna dagen II gav Lions Club Nykarleby/Älvor möjlighet att överräcka en gåvocheck till Jakobstads Kvinnojour. Tack
till alla deltagare och sponsorer!
Christina Simons
Damklubben LC Karleby-Kronoby/Klippan har som målsättning att i år
dubbla antalet medlemmar. 10.1.2011 togs fyra nya medlemmar in (fr. v.):
Tarja Hinkkanen, Linda Huggare-Koski, Eva Nystedt och Meimei Fröjdö. Bakom dem står klubbens president Ann-Catrine Vuolle och faddrarna Rina
Laiho, Maria Hartman-Salminen och Marianne Björk. Lion Marianne Björk
(längst till höger) har även förlänats förtjänsttecknet Membership Key för
sin aktivitet inom medlemsvärvningen och för att ha öppnat dörren för minst
2 personer. CS
Händelsekalender
Internationella evenemang och tidsfrister hittar du på huvudkontorets
webbsida www.lionsclub.org. Nyheter och evenemang
Februari
1.2. Senast idag meddelas segraren i den internationella
fredsaffischtävlingen om utgången i tävlingen.
3.2. Lionsförbundets styrelsemöte.
11. – 14.2. Utvecklingsinstitut för instruktörer/Europa
(Istanbul/Turkiet).
12.2. Registreringstiden till Lions dag med FN utgår.
Registreringsdirektiv finns på sidan www.lionsclub.org.
16.2. Sista datum för Standard-, Core 4- och IAG-anslagsansökan för
behandling på internationella styrelsens möte i april 2011.
19.2. Guvernörsrådets möte i Idensalmi.
Mars
1.3. Sista datum för multipeldistrikten att sända in ett tävlingsbidrag
i lionens miljöfototävling till internationella huvudkontoret.
18.3. Lions dag med Förenta Nationerna i New York och Nairobi.
27.3. Utbildning för distriktens kommittéordföranden i Jyväskylä.
April
9.4. Distriktens årsmöten (se närmare i distriktsguvernörernas
informationsbrev).
16.4. Distriktens årsmöten (se närmare i distriktsguvernörernas
informationsbrev).
16. – 19.4. Internationella styrelsens möte (Cary, North Carolina, USA).
24.4. Lions globala välkomstdag för nya medlemmar.
29.4. Sista datum för Standard-, Core 4- och IAG-anslagsansökan för
behandling på internationella styrelsens möte i juni 2011.
Maj
11. – 17.5. Vita käppen-veckan.
14.5. Sista datum för SightFirst-anslagsansökningar för behandling på
rådgivande kommitténs för SightFirst möte i augusti 2011.
15.5. Anmälan av funktionärer till medlemsregistret.
1/11 LION 69
SUOMEN LEOT
Ida Ståhle
Antti Forsell
Y
stävyys on yk
si keskeisim
mistä asiois
ta, jotka pitävät meidät
mukana
leotoimin
nassa. Teemme lähes
kaiken yhdessä suun
nittelemme, autamme
ja tuemme toisiamme
samalla, kun viemme
ystävyyttä aktiviteeteis
samme lähimmäisillem
me. Meillä kaikilla on ys
täviä omassa klubissa,
sen ulkopuolella, ja jopa
ystävyyttä yli rajojen. Me
leot olemme nuoria ja
rohkeita, uskallamme ja
tutustumme uusiin
ystäviin
helposti.
Helpoksi asian te
kee avoimuus ja halu
ottaa toiset huomioon,
ketään ei hylätä joukon
ulkopuolelle, vaan päin
vastoin uudet jäsenet
otetaan innolla mukaan
joukkoon.
Omassa
klubissamme
meidän tulee huolehtia kaik
I
T
H
E
L
O
E
L
1
1
0
2
1/
ki
en
jä
senten
viihtyvyy
destä, johon tärkeänä osana
kuuluu tutustuminen ja ystä
vystyminen. On hauskempaa
ja helpompaa toimia tutussa
Neuvoston suusta
Älä ole juro karhu, vaan iloinen ja ystävällinen leo!
porukanssa kuin vieraiden
kesken.
Kun vielä uskallamme
osallistua erilasiin leota
pahtumiin, saamme paljon uu
sia ystäviä ympäri Suomea ja
maailmaa.
Ilman ystäviä emme jaksai
si ja pidemmän päälle emme
enää nauttisi toiminnasta le
oissa samalla tavalla kuin ys
tävien ympäröimänä. Vaalikaa
omia ystäviänne ja kertokaa
heille riittävän usein kuinka tär
keitä he ovatkaan teille.
Ystävänpäivä on erinomai
nen tilaisuus muistaa omia ys
täviä. Anna halaus, soita tai lä
hetä kortti aina kun ajattelet ys
täviäsi. Siksi kai me leotkin aina
halaamme tavatessamme!
Yhdessä kasvamista
Teksti Jenni Leskinen, GK-piiriedustaja
L
eotoiminnan
tarkoituksena
on, että me leot
saamme kokemuksia,
mahdollisuuksia
ja
taitoja johtajuudesta.
Jokaisen sanan takana piilee monta pienempää asiaa tai tehtävää. Näistä me voimme
kasata itsellemme sopivan kokonaisuuden,
jota toteutamme oman
leouramme aikana. Siitä osasta leotoimintaa
olemme itse vastuussa. Ei ole tarkoitus, että
ajamme itsemme uuvuksiin tekemällä liian
montaa asiaa. Tärkeämpää onkin nauttiminen
siitä mitä teemme ja uusien pienten tai suurien
haasteiden
kohtaaminen.
Olemme nuoria ja suurin osa
meistä on opiskelijoita. Päivät
pitkät istumme koulun penkil
lä pänttäämässä tietoa päi
himme. Tälle vastapainona toi
mii paremmin kuin hyvin leotoi
minta. Emme opiskele samal
la tavalla opettajalähtöisesti
vaan yhdessä toisten kanssa.
Huomaamatta uusia asioita te
kemällä opimme monia sellai
sia asioita, joita koulussa ei ole
mahdollista oppia. Tärkeysjär
jestys opiskelun, harrastusten
ja muun elämän välillä on jokai
sella erilainen, mutta ne tuke
vat toisiaan ja tekevät elämäs
tä mielekästä.
Otammeko vastuun
tekemästämme
Suomessa leojen määrä
on pieni, alle 200, joten jokai
sen päätökset vaikuttavat mo
neen asiaan. Toimintamme tu
lisi suhteuttaa leojen määrään.
Se on hankalaa, sillä aktiivisia
tekijöitä ei ole niinkään paljoa.
Tällöin tekemistä kertyy näil
le aktiivisimmille moninkertai
nen määrä ja asioiden valmis
tuminen viivästyy. Kaikki meis
tä ovat kuitenkin aivan tavallisia
ihmisiä. Meistä jokainen tekee
virheitä, mutta otammeko vas
tuun tekemästämme vai emme.
Se on oma päätös. Nämä pää
tökset määrittelevät pystytään
kö meihin luottamaan.
Innokkailla
jäsenillä on paljon
annettavaa
Leoneuvostossa
olemme
heittäneet haasteen kaikille le
oille saada uusia jäseniä kau
den aikana. Uusilla innokkailla
jäsenillä on paljon annettavaa
meille. Annetaan heidän esittää
ajatuksensa ja ideansa rauhas
sa. Usein kangistumme samoi
hin toimintatapoihin, joista saat
taakin olla vain hallaa. Kyseen
alaistamisesta voi siirtyä pohti
maan onko tämä sittenkään hy
vä näin tai voisimmeko tehdä
asioita paremmalla tavalla? Uu
distuminen ja tapojen päivittä
minen vie toimintaa eteenpäin.
Samalla kehitämme itseämme
ja ajattelutapaamme. Omasta
kokemuksesta voin sanoa, et
tä leoissa mukana oleminen on
kasvattanut minua äärettömän
paljon. Monella muullakin asial
la voi olla vaikutusta, mutta us
kon leojen olevan yksi painava
syy miksi olen nyt tässä: opiske
lemassa sitä mitä olen pitkään
halunnut.
Nautitaan tästä
perheestä
Nautitaan tästä perheestä ja
yhteisöstä, jonka kanssa teem
me tätä palvelutyötä. Annetaan
hyvä syy luottaa toisiimme ja ol
laan rehellisiä toisillemme. Tu
lossa on pieniä ja suuria pro
jekteja, joihin tarvitsemme hy
vän tiimin toteuttamaan ideoi
ta. Mahdollisuuksia on monia,
joten etsikää itsellenne paras
vaihtoehto.
Uudistunut Leo Club Vihti
Teksti Erika Maksniemi
T
ällä kaudella eri
puolilta Suomea
on kuulunut hyviä uutisia uusien leoklubien perustamisesta
ja vanhojen elvyttämisestä. Tässä on yhden
elvytetyt klubin tarina.
ja tukenut vihtiläisiä nuoria ja
lapsia ja olen pitänyt tätä asi
aa erittäin tärkeänä ja halunnut
myös itse mukaan auttamaan.
Nyt olenkin erittäin iloinen, että
olemme perustaneet leoklubin
myös Vihtiin. Klubin perusta
minen lähti liikkeelle piirikuver
pulkkamäessä ja mukaan kut
suimme myös minun sekä toi
sen lionsperheen luokse tule
vat lions nuorisovaihtooppi
laat sekä pari muutakin Vih
dissä olevaa vaihtooppilasta
Kanadasta ja Floridasta. Sa
malla, kun olemme porukal
la kokoontuneet ja
Pääsin Lions
suvi sivurAntA
suunnitelleet klu
Clubin
kautta
bimme aktiviteette
nuorisovaihtoon
ja, olemme pitäneet
kesällä
2005
hauskaa yhdessä.
PohjoisKreik
Hienoa mielestä
kaan ollessani
ni on juuri se, et
16vuotias. En
tä olemme hyvällä
nen matkaani
asialla, mutta em
Kreikkaan kä
me liian vakava
vin Hyvinkääl
mielisesti. Jos me
lä vaihtoon liit
porukalla pidäm
tyvässä koulu
me hauskaa, niin
tustilaisuudes
varmasti se myös
sa, jossa eräs
välittyy muille ja
leo oli kerto
sitä kautta saam
massa heidän
me luoda hyvää
toiminnastaan.
mieltä muillekin.
Tavatessani tä
Olen varma, että
nä syksynä Ida
Vihdin alueelta
Ståhlen Järven
löytyy vielä use
pään leoista, ta
ampiakin nuoria,
jusinkin että tä
jotka ovat valmii
mä ”eräs” leo
ta pienellä pa
oli juuri Ida. Klu Vihdin uudet leot yhdessä Leo-D Antti Forsellin ja Ida Ståhlen kanssa.
nostuksella aut
bimme perusta
misessa olemmekin saaneet nööri Helena Rahkon toivomuk Tarkoituksena oli myös saada tamaan kunnassamme.
Hyvillä mielin olen jo
paljon apua Idalta sekä LeoD sesta ja kuultuani asiasta halu leoille näkyvyyttä Vihdin alueel
Antti Forsellilta. Kun kiinnostuin sin itse ehdottomasti lähteä mu la. LC Vihti/Hiidenveden järjes tässä vaiheessa huoman
leotoiminnasta aikanaan Hy kaan perustamaan klubia. Tä tämillä Naistenmessuilla olim nut, kuinka paljon apua ja
vinkäällä, harmittelin ettei omal tä juttua kirjoittaessani olem me apuna narikassa. Kävim kannustusta olemme klu
la paikkakunnallani ollut tällais me muun muassa paikallisten me myös siskoni Marien kans billemme saaneet niin
ta mahdollisuutta sillä hetkellä. lionsklubien avulla löytäneet sa Järvenpäässä leojen kou vihtiläisiltä lionsklubeilta
Leijonaäitini kautta olen jo yhdeksän innokasta jäsen lutustilaisuudessa tutustumas kuin myös muilta Cpii
saanut nähdä läheltä kuinka tä klubillemme ja toivottavasti sa muihin Cpiirin leoihin. Jou rimme kokeneimmilta le
LC Vihti/Nummela on auttanut vielä useampi lähtee mukaan. lukuussa kävimme porukalla oilta.
M
Klubi
sähkeitä
illä kyljellä leomaailma makaa? Kuka on tehny mitä ja missä? Lue tämä
palsta ja pysyt kärryillä. Jutut on kerätty pääosin piiriedustajien/-presidentin neljännesvuosiraporteista ja omia sähkeitä saa lähettää tuttuun osoitteeseen leolehti@leo-clubs.fi
Kerännyt Ida Ståhle
Leo Club Joensuu on taas
hengissä! Toimintaa pyörittävät
Mirka Keränen ja Ville Savilam
pi. Klubiin on hankittu aktiivis
esti lisää jäseniä. Klubin ensim
mäinen kokous pidettiin tammi
kuussa. Leolehti odottaa innol
la lisätietoa klubin vaiheista!
Tällä porukalla klubin perusta
miskokous pidettiin tammikuun
18. päivänä.
Marraskuussa klubimme oli
tarjoamassa pipareita ja suk
laata heti aamusta Numme
lan lukiolla ja jakamassa hyvää
mieltä väsyneille lukiolaisille.
C-piirin pikkujouluissa oli
tonttutehdas. Piirin leot tekivät
kymmeniä tonttuja myytäväk
si joulumarkkinoille. Rahat la
hjoitettiin KantaHämeen kes
kussairaalaan lasten psyki
atriselle osastolle.
www.leo-clubs.fi
Leoneuvosto keräsi ra
haa leojen NSRtapahtumalle
myymällä kuumaa mehua Hel
singin Hietaniemen hautaus
maalla, kun leijonat kävivät
laskemassa seppeleen san
karihaudalle.
GK-piirin Palokas
sa suunnitellaan Suo
men ensimmäistä al
faleoklubia. Alfa klu
bin jäsenet ovat
12–18vuotiaita.
Myös Jämsässä on
ajateltu leoklubin pe
rustamista.
SUOMEN LEOT
a
i
s
i
t
u
u
a
i
lun
s
u
o
j
ILOi
t
ä
v
i
e
t v
o
e
l
n
a
p
o
tiin
Euro
o
k
n
e
t
s
a
l
seen
i
a
l
a
i
n
a
m
ro
L
vänEF2010 hy
ktivisa
y
tekeväisy
erätä
k
i
ol
teettina
romanialaijoululahjoja
t
otiin. Lahja
seen lastenk
u
jo
e
perill
toimitettiin
la viikolla.
el
is
to
n
lukuu
mas SzabaTässä on Ta
tti matdosin rapor
kasta.
kuljet
toimikunta
Järjestely
iaan
an
om
hjoja R
tamassa la
Joulu
juhlaa
n
osallis
tunee
t
lapset
saivat
karkk
ia Ro
ma
nian
leoilta
nista esityksistä
Yksi joulujuhlan mo
Lapset
olivat
an
saamista
kiitollisia
lahjoista
eista
ja kark
LEF2010 on nyt virallisesti
ohi. Järjestelytoimikunta vi
eraili Saint Francis säätiön
lastenkodissa Romanian
Devassa joulukuussa lahjoit
tamassa Leo Europa Foru
missa viime vuonna kerätyt
joululahjat. Matka oli tun
teellinen ja menestyksekäs.
Isä Csaba Böjten johtama
orpokoti sai Euroopan
leoilta yli 2000 kenkä
laatikoihin paketoitua
joululahjaa. Lahjalaa
tikoissa oli muun muassa
leluja, kirjoja, karkkeja
ja hygieniatuotteita eripuolilta Eu
rooppaa. Orpokodissa vierailun jäl
keen leot saivat osallistua Sain Francis
säätiön ylläpitämän peruskoulun jou
lujuhlaan.
Saint
Francis
sä
koulun
jouluju ätiön
hla
ssa
juhla
mua joulu
Lasten rie
Saint Francis Foundation
•
•
•
Järjestelytoimikunta kiittää kaikkia
lahjojen kasaamiseen osallistuneita
sekä kaikkia sponsoreita heidän an
teliaisuudestaan. Joululahjojen lisäksi
LEF2010 tuki säätiön toimintaa yli
10 000 eurolla. Lahjoituksen ansio
sta säätiö voi jatkaa hädässä olevien
lasten auttamista entistä paremmin.
Tämän lisäksi Romanian LEF2011
järjestelytoimikunta lahjoitti lapsille
karkkia koulun joulujuhlassa.
Seuraavat kuvat kertovat lasten
ilosta enemmän kuin mitkään
sanat voisivat. Nauttikaa näistä
kuvista ja nähdään taas LEF:ssa
Romanian Sibussa!
<vapaasti kääntänyt: Ida Ståhle>
www.leo-clubs.fi
Onn
ellin
en la
hjan
saaja
Perustettu 1992
Ylläpitää lastenkoteja,
päiväkoteja, kouluja, sekä
kotia nuorille äideille
http://devaigyerekek.hu
SUOMEN LEOT
Leojohtajan uutisia
Teksti Antti Forsell
O
letko kuullut
LeoMMR:stä?
Entä tiesitkö, että
päämaja on kiinnostunut leojen tekemistä aktiviteeteista, ja että myös
leojen onnistuneita
aktiviteetteja voidaan palkita kauden lopussa? Mikä
on Leo-72? Entä
Leo-91?
LeoMMR on otettu käyt
töön! MMR on leojen jä
senkeskus. Sinne klubit,
piirit ja moninkertaispii
ri voivat päivittää jäsen
tietonsa. Klubipresidentin
vastuulla on ilmoittaa itses
tään kansainväliseen pää
majaan. Tämän jälkeen hänelle
luodaan tunnukset, joiden avul
la hän voi lisätä kaikki klubinsa
virkailijat ja jäsenet rekisteriin.
Kun sihteeri on mukana rekiste
rissä, sen ylläpitovastuu siirtyy
hänelle. Kun sihteeri kauden
vaihtuessa päivittää klubinsa
uusien virkailijoiden yhteystie
dot rekisteriin, heille toimitetaan
automaattisesti tunnukset seu
raavan kauden alussa.
Jäsentietojen päivittäminen
on tärkeää siksi, että kansain
välinen päämaja pysyy peril
lä Suomen Leojen tilanteesta.
Lisäksi päämaja pystyy annet
tujen tietojen avulla olemaan
suoraan yhteydessä kaikkien
leojäsenten kanssa. Ota siis yh
teyttä päämajan nuorisoosas
toon (leommr@lionsclubs.org)
ja pyydä klubilaisillesi tunnuk
set. LeoMMR korvaa ennen
käytetyn Leo72lomakkeen,
jolla jäsentiedot kuului postittaa
kansainväliseen päämajaan.
Leo91 on vastaava lomake
piirille ja moninkertaispiirille.
Sen täyttämisestä ja lähettämi
sestä huolehtii piiripresidentti
tai moninkertaispiirin president
ti kesäkuun loppuun mennessä.
Jokainen aktiviteetti
on raportin
arvoinen
Leoklubeille on olemassa
valmis raporttipohja, jolla voi
kertoa päämajaan onnistu
neesta aktiviteetista. Jokainen
leojen tekemä aktiviteetti on on
nistunut, jos se on tuottanut iloa
edes yhdelle ihmiselle. Nyt voi
heittää perisuomalaisen vaati
mattomuuden nurkkaan ja ot
taa kunnian tekemästään työs
tä. Kerrotaan koko maailmalle,
kuinka hienoa työtä Suomen
Leot tekevät. Samalla kun klu
bisi lähettää raportin pääma
jaan, siitä voi lähettää kopion
piiriedustajalla ja Leolehdel
le. Näin siis hoituu tiedottami
nen kotimaahan ja ulkomaille.
Tämä lomake löytyy tällä het
kellä vain englanninkielisenä
osoitteesta
http://www.lionsclubs.org/
EN/membercenter/planning
projects/youth/leozone/leo
clubserviceprojectform.php
Jos tarvitset apua näiden lo
makkeiden tai muiden leoasioi
den hoidossa, ota rohkeasti yh
teyttä minuun!
Joulupuukeräys Jyväskylässä
Teksti Miika Hämynen
L
eo Club Jyväskylä/
Lohikoski osallistui
Joulupuukeräyk
seen joulun alla. Tapah
tuman järjestäjänä oli jo
neljättä kertaa Jyväskylän
Nuorkauppakamari, apuna
oli leojen lisäksi leijonia sekä
paikallisen jalkapalloseuran
JJK:n jäseniä.
Myös muissa kaupungis
sa toimivaan keräykseen voi
osallistua kuka tahansa os
tamalla jonkin kivan lahjan ja
paketoimalla sen. Keräyspis
teellä tontut (kuten allekirjoitta
nut) ottavat sen vastaan ja kir
joittavat lapulle, minkä ikäiselle
lapselle lahja on suunnattu (esi
merkiksi 68vuotiaalle pojalle).
Myöhemmin kaupungin sosiaa
litoimen työntekijät jakavat pa
ketit lastensuojelun ja perhetyön
piirissä oleville lapsille.
Keräyksessä kaikki voittavat:
hyvä mieli tulee sekä lahjojen
antajille, niiden kerääjille, niille,
jotka antavat lahjoja eteenpäin
että niille, jotka lahjat lopulta
saavat. Lahjoja kasautui kuusen
alle lopulta noin 1400, joten moni
pääsi ilahtumaan jouluna pa
ketteja avatessaan!
MiikA HäMynen
Joulupuun tonttuina klubilaiset Jukka Mäkitalo ja Kimmo Juntunen
LEF tulee, oletko valmis?
Teksti Vili Urpilainen, LEF presidentti
L
EF tulee Suomeen
vuonna 2013, joten
vielä ei tarvitse pani
koida. Kuitenkin on hyvä tie
tää, mihin olemme itsem
me luvanneet päättäessäm
me vuosikokouksessa Leo
Europa Forumin jär
jestämisestä. Tuleva
LEF tulee vaatimaan
suuren määrän työ
tä, siitä ei ole epäilys
täkään, mutta alus
ta alkaen olen luotta
nut kaikkiin nykyisiin ja
tuleviin Suomen leoi
hin. En epäile hetkeä
kään, ettei jokainen ta
pahtuman eteen teh
ty työtunti maksa itse
ään moninkertaises
ti takaisin uusina ystä
vinä, mahtavina koke
muksina ja lähdön het
ken ilon kyynelinä.
Haastan kaikki leot
tutustumaan paremmin
toisiinsa ja pitämään
hauskaa koko vuoden
2011. LEF tulee vaati
maan suuren määrän
ahkeria tekijöitä ja niihin
talkoisiin tarvitaan ener
giaa. Tätä ”leoenergiaa”
saadaan ladattua kaikista par
haiten leojen järjestämissä ta
pahtumissa. Toivonkin tulevalle
vuodelle paljon leotapahtumia
ympäri Suomea. Ei ole niin
pientä aihetta, ettei sen ääreen
voisi kerätä leoja toimimaan ja
pitämään hauskaa. Moni miet
tii varmaan tässä vaiheessa,
että onko Vilillä päässä vikaa.
Eihän tämä liity mitenkään suu
ren kansainvälisen tapahtuman
järjestämiseen tai mainostami
Leolehden toimitus
Päätoimittaja
Ida Ståhle
Soidintie 12 D 24
00700 Helsinki
puh. 050 340 6585
Toimituskunta
Antti Forsell
leolehti@leo-clubs.fi
etunimi.sukunimi@
leo-clubs.fi
(Toimii kaikilla leoilla)
seen. Juju piileekin juuri tämän
haasteen yksinkertaisuudes
sa. Miksi sinä olet leo? Haluat
ko järjestää suuria tapahtumia
selkääntaputtelijoiden vuoksi,
vai haluatko tanssia aamun
koittoon parhaiden ystäviesi
mahdollisuuksia. Ole rohkea ja
annan muidenkin olla. Näe yk
sinkertaiset asiat juuri niin kuin
ne ovat parhaimmillaan. Yksin
kertaisina.
Ole mukana luomassa haus
kaa ja uutta. Paras mainos tu
sAtu PAMilo
Paras
juttu
6/2010
Viime lehdessä esiteltiin äänestys Leolehden parhaasta
jutusta.
Ensimmäiseen
äänestykseen
osallistuttiin kiitettävän aktiivisesti, joten äänestys
toistettiin. Vuoden viimeisen lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Hämeenlinna
leot lastenostastolla. Jutun
oli kirjoittanut Karri Lehto.
Palautteessa kehuttiin hienoa lahjoitusideaa. Palvelutyö on leotoiminnan ydin,
joten on luonnollista, että
Leolehden lukijat haluavat
tietoa klubien palveluaktiviteeteista. Tässä on siis oiva
vinkki ensi lehden parasta
juttua tavoitteleville. Myös
klubisähkeet keräsivät kehuja ja kiitosta. Niitä kehuttiin muun muassa informatiivisuudesta ja tiiviistä
esitystavasta. Haluatko
sinä kirjoittaa lehden parhaan jutun? Ota yhteyttä toimitukseen ja sinun
nimesi voi komeilla tällä
palstalla ensi lehdessä.
Äänestyslomake
löytyy osoitteesta https://
elomake.helsinki.fi/lomakkeet/25093/lomake.
html.
Äänestämällä
voit vaikuttaa lehden
sisältöön.
Kannattaa
käydä osallistumassa!
kanssa mahtavan illan päät
teeksi? Haluatko ottaa vastuuta
ja tehtäviä hoidettavaksi, jotta
voit mainostaa tutuillesi täyttä
kalenteriasi, vai oletko se ihmi
nen, joka kesken onnistuneen
ja opettavaisen seminaarin saa
kiitollisen ja lämmittävän hymyn
osallistuneelta ystävältä? Kau
neimmat ja parhaimmat asiat
ovat ilmaisia ja yksinkertaisia.
Älkää siis antako asioiden ja
tehtävien sumentaa leoilun tär
keintä sanomaa. Jaa ja anna
levalle tapahtumalle on innos
tunut leo. Vastaa haasteeseen
heti, kun pystyt ja aina kun voit.
Minä haluan olla siellä, missä
on hyvä meno ja ihania ihmisiä.
Tiedän, että voin vaikuttaa kai
kista parhaiten omalla esimer
killäni. Tee sinäkin niin. Näh
dään aina kun voidaan!
P.S. Seuraa järjestelyjen ete
nemistä Internetissä osoittees
sa http://lef-fin.blogspot.com/
Oikaisu: Viime lehdessä julkaistusta Leojohtajan suusta -tekstistä oli pudonnut kir
joittajan nimi pois. Tekstin takana oli leojohtajamme Antti Forsell.
Leojen jäsenrekisteri
Leolehden deadlinet
vuonna 2011
Seuraavan lehden
deadline:
Jenni Leskinen
Palstatie 4 B 21
40520 Jyväskylä
puh. 040 589 3089
Lions jäsenrekisteri
Marja Pakkanen
puh. 09 5655 9515
marja.pakkanen@lions.fi
Lions-uutiset
leijonalehti@lions.fi
toimitus@lions.fi
www.leo-clubs.fi
Lehti 2/11
Lehti 3/11
Lehti 4/11
Lehti 5/11
Lehti 6/11
Maanantai 7.3.
Tiistai 19.4.
Keskiviikko 27.7.
Tiistai 6.9.
Torstai 3.11.
7.3.2011
Leolehti
toivottaa iloista
ystävänpäivää
kaikille!
a
u
t
t
i
k
n
a
“ Tuli hiden helppoo
n
i
k
k
r
a
m
t
ä
m
m
i
s
i
ö
t
käyt sivut.
verkko uuhunkin.”
m
a
a
k
i
a
Jää
!
U
T
S
TUTU STIN.FI
E
I
V
O
K
K
R
WWW.VE
UUTISKIRJEET - LOMAKKEET - KUVAT - VIDEOT - NOSTOT
KUVAPANKIT - RSS - AJASTETTU JULKAISEMINEN JA POISTO
NÄKÖISLEHTI - KÄYTTÄJÄHALLINTA - TIETOTURVA
VARMISTUKSET - SOSIAALISEN MEDIAN YHTEYDET - EXTRANET
YRITYKSILLE, JÄRJESTÖILLE, MEDIALLE
Esimerkiksi nämä N-piirin klubit käyttävät jo Verkkoviestintä:
HELSINKI: Aurora, Finlandia, Floorankenttä, Herttoniemi, Kallio, Keskuspuisto,
Kontula, Kruunuhaka, Käpylä, Malmittaret, Marjaniemi, Merituuli, Oulunkylä,
Pakila, Pakinkylä, Pihlajamäki, Pohjoinen, Pohjois-Haaga, Pro Humano,
Revonsalmi, Roihuvuori, Siltamäki, Soihdut, Vuosaari
VANTAA: Avia, Hakunila, Helsinge, Komeetat, Pähkinärinne, VantaankoskiVandaforsen,Vernissa
MUUT: Artjärvi-Lapinjärvi-Myrskylä, Lappträsk-Liljendal-Pernå, Mäntsälä,
Mäntsälä/Nelosväylä, Porvoo/Blanka, Porvoo-Borgå, Porvoo/Rosé,
Porvoon mlk-Borgå lk, Sipoo-Meri-Sibbo
eCredo Oy | p. 040 865 3103 | asiakaspalvelu@ecredo.fi
www.verkkoviestin.fi

1/Tammikuu 2011 (pdf, 7 Mt) - Suomen Lions

Transcription

Similar documents

TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS

Piirikuvernöörin tiedote 3/2014-2015 - lionspiirin 107

Viinikainen Esko esite - Lions-liiton 60. vuosikokous Heinolassa

DG kirje 3 2013-2014 PDF Suomi

5/lokakuu 2010 (pdf, 8 Mt) - Suomen Lions

Leijonaviesti 2012 - Lions

4/elokuu 2010 (pdf, 6Mt) - Suomen Lions

Hyvää mieltä puheenpulinalla - Soroptimist International Finland

Asiakashallintaohjelma - Suomen Rotaryn nuorisovaihto

D1390 kuukausikirje 3 syyskuu 2013.pdf

Säätäjät 16S_2013.pdf