Tanhuviesti 2012/3 - Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

3/2012
55. vuosikerta
1
Tanhuviesti 3 / 2012
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus - Pleipäkkiä ...................................................................................... 3
Tallennustoimikunnasta terveisiä ......................................................................... 3
Toukotanssit ja KTNL 30 vuotta ............................................................................ 4
Mahtimeiningit kutsuvat Saarijärvelle ................................................................... 5
Saarijärven kanteleperinne ................................................................................. 6
Ikiliikkujat Hauholta .......................................................................................... 7
Kansantanssia kirjallisuudessa 6 .......................................................................... 8
Suomalainen kansantanssi elää myös Sveitsissä .................................................... 9
Kansantansseja Himalajan juurella ....................................................................... 9
Koulutustoimikunnan terveisiä .......................................................................... 11
Muistelmia NORDLEK-tapahtumasta Norjan Steinkjerissä ...................................... 11
Tarkkailija Tanssipidoissa ................................................................................. 12
Kansallispuvun - feresin käyttö esiintymisissä ..................................................... 13
Kansantanssia kansainvälisenä tanssin päivänä ................................................... 14
Lasten nurkka ................................................................................................. 14
Tanhuviestin historian havinaa, KTNL 20 vuotta ................................................... 15
Kansallispukuja myydään ................................................................................. 17
Tapahtumakalenteri ......................................................................................... 18
Lasten nurkan vastaukset ................................................................................. 18
Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen ..................................................... 18
Julkaisijat:
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
Kansantanssinuorten Liitto ry
Pelimannikilta ry
Päätoimittaja: Risto Elo
Osoite:
Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät
Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki
p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00
tanhuviesti@kansantanssinyst.fi
ISSN-L 1799-1404
ISSN 1799-1404
Aineisto- ja julkaisupäivät!
Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43.
Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi
Kannen kuva: Tanssipidot 2012, pääjuhla ”Velisinfonia”, Risto Elo
2
PÄÄKIRJOITUS - PLEIPÄKKIÄ
myös suuri helpotus, ettei playback-pelimannien
mikrofoneihin ja soittimiin tarvitsisi oikeasti vetää
niitä satoja metriä kaapeleita, mikä on pakko tehdä tavallisten pelimannien esiintyessä.
Suomalais-ugrilaisten kansojen festivaalilla Udmurtiassa koin äänentoiston ihmeitä. Savjalovan
kaupungin keskusaukiolle oli pystytetty esiintymislava ja äänentoistolle oli laitettu rivi mikrofoneja lavan etureunaan. Mahtavat kaiutintornit
olivat kahta puolen esiintymislavaa, ja ääntä riitti.
Minusta on aina vähän steriilin ja konemaisuuden
tuntua kansantanssiesityksissä, jotka esitetään
pelkän äänitteen avulla. Lahjakkaat playbackpelimannit pystyisivät taidoillaan elävöittämään
näitä tanssiesityksiä. Taustanauha toisaalta varmistaisi sen, että musiikki tulee juuri sellaisena,
kuin se on harjoituksissakin kuulunut eikä yksittäisen soittajan moka pääse pilaamaan tunnelmaa.
Eri ryhmien esityksiä katsoessa ei voinut kuin
ihailla taitavia äänimiehiä ja korkealaatuista äänentoistoa; soittivatpa esiintyvän ryhmän pelimannit missä päin lavaa tahansa, niin ääni kuului
loistavasti. Kun oman esityksemme aika tuli, äänimiehet koettivat häthätää rakentaa etulavan mikrofoneista jonkinlaista vahvistusta melko suurelle
orkesterillemme. Tulos taisi olla aika surkea.
Nyt syksyn harjoituskauden alkaessa saisimme
ehkä myös paljon uusia ihmisiä harrastuksemme
pariin, jos hakisimme tavallisten pelimannien lisäksi playback-pelimanneja. Playback-pelimannin
vahvuus olisi esiintymistaito, vakuuttava soittamisen esittäminen. Soittotaito sen sijaan ei olisi välttämätön.
Miksi useimpien muiden ryhmien musiikit kuuluivat sitten niin hyvin? Salaisuutena oli se, että
niiden musiikki tuli taustanauhalta ja soittajat
vain soittivat mukana.
Tässäpä meille uusi musiikin ammattilaisten ryhmien, hyvien playback-pelimannien tarve. Miten
paljon mukavampaa olisi kansantanssiesityksiä
seurata, kun säestyksestä vastaisi taitavien
playback-pelimannien ryhmä, joka osaisi hyvin
esittää taustanauhalta tulevat, korkeatasoisten
kansanmusiikkiryhmien soitteet. Äänimiehille olisi
Antti Järvensivu
puheenjohtaja
Pelimannikilta
TALLENNUSTOIMIKUNNASTA TERVEISIÄ!
Suomalaisen Kansantanssin Ystävien arkistoon on
kertynyt monipuolisesti kansantanssin harrastustoimintaa liittyvää materiaalia. Tallennustoimikunta on arkistoa luetteloinut usean vuoden ajan. Työ
tehdään vapaaehtoisena ja tuntuu, että se ei tule
valmiiksi ja toisaalta ei kuulukaan tulla. Otamme
jatkuvasti vastaan aktiivitoimijoilta ja muilta lahjoituksina materiaalia kansantanssitoiminnasta.
miten parhaiten voimme toimijoita palvella ja tuoda esille arkistojen aarteita. Aineistossamme on
ohjaajien tekemiä esityskokonaisuuksia ja erilaisia
kansantanssisarjoja. Näkemykseni mukaan niitä
voitaisiin edelleen esittää ja näin ollen tuoda uusia, siis vanhoja hyviä, kokonaisuuksia näyttämölle. Olemme saaneet lahjoitukset alan harrastajien
ja tutkijoiden käyttöön.
Kansanmusiikki- ja -tanssialan yleisteema vuodelle 2011 ja 2012 oli nostaa esille tallentajat ja arkistot ja arkistojen aarteet sekä innostaa tämän
ajan perinteen tallentamiseen. Syynä tähän on
se, että vuonna 2011 tuli kuluneeksi 100 vuotta,
merkittävän suomalaisen kansanmusiikin tallentajan ja tutkijan, Erkki Ala-Könnin syntymästä.
Folklandian teemaksi oli valittu ”Höyrypäät ja mopopojat – Musiikkia ja tanssia tallentamassa”.
Kansanmusiikin- ja tanssin yleisteeman puitteissa
haluttiin aktivoida ihmisiä itsekin tallentamaan
nykyajan perinnettä. Mikä tässä päivässä on sellaista, joka kansanmusiikin ja -tanssin alalta tulisi
tallentaa arkistoihin, kertomaan meistä itsestä?
Tervetuloa tutustumaan materiaaliin. Toimikunnan jäseniltä voi myös kysellä materiaalista. Itse
toivon, että saisimme luettelot Suomalaisen Kansantanssin Ystävien nettisivuille, niin että tarvitsijat saavat tietoa aineiston sisällöstä.
Leena Aho
Leena Aho
Folklandian
tallennuspisteessä
nauhurin,
videokameran
ja mikrofonin
kera
Folklandia -risteilyllä tallennustoimikuntamme teki
haastatteluja ja videoi esityksiä. Näiden materiaalien käsittelyä jatketaan.
Tallennustoimikunta pyrkii saamaan arkistoaineiston harrastajien ja tutkijoiden käyttöön. Mielellämme kuulemme ehdotuksia alan harrastajilta,
Kuva Matti
Lankinen
3
TOUKOTANSSIT JA KTNL 30 VUOTTA
Kultamerkkejä oli hallitus myöntänyt
seitsemälle henkilölle,
joista
Jari Komulainen ja Sanna
Laakso eivät
päässeet
paikalle.
ToukoTansseja vietettiin jo kolmannen kerran
harjoituskauden päättäjäisiksi Hyvinkäällä lauantaina 5.5. Nyt paikkana oli Hyvinkään Yhteiskoulun lukio. Sää ei nyt ollut yhtä suosiollinen kuin
aikaisempina vuosina.
Sateinen ja
kolea
sää
piti osallistujat pääasiassa
sisätiloissa.
Osa osallistujista uskaltautui
Onnitteluvuorossa Hyvinkään Kansantanssijat, Birgitta Sipilä ja Jari Pohjasnie- uloskin tumi sekä vastaanottamassa Hanna Heino- tustumaan
nen, Erja Askolin ja Erkki Lehtimäki
Rautatiemuseoon,
pihapeleihin ja tietovisaan sekä PR-esityksiin kaupungilla. Sisälläkin oli paljon mielenkiintoista tekemistä erilaisten työpajojen parissa.
Kultamerkin saajista paikalla olivat Eila
Ulenius, Ritta Pohjasniemi, Tuija Koskinen, Tarja Partanen ja Riitta Kangas
Hallituksen
ehdotuksesta
vuosikokous
kutsui
pitkään KTNL:n
hallituksessa
työskennelleen ja koulutuksesta
Hallituksen jäsenet Erkki Lehtimäki ja
v a s t a n n e e n Matti Lankinen esittelevät ja onnitteleSinikka Mävat kunniajäseneksi kutsutun
kelän KTNL:n
Sinikka Mäkelän
kunniajäseneksi.
Tapahtuma oli mitä oivallisin paikka viettää myös
KTNL:n 30-vuotisjuhlaa. Puoliltapäivin alkoi onnittelujen vastaanotto ja herkulliset kakkukahvit
nautittiin rupatellen naapuriyhdistysten kuulumisia kuunnellen.
Konsertin jälkeen vielä jatkettiin työpajoissa ja
päivä kiteytyi villiin illanviettoon poloneeseineen
ja leikkeineen.
Onnistuneesta juhlasta järjestäjänä toiminutta
Hyvinkään Kansantanssijoita lämpimästi kiittäen.
Kansantanssinuorten Liitto
Matti Lankinen
Esiintyjiä konsertissa oli mm. turkulainen Väkkärät ja
hyvinkääläinen Usva
Poloneesissa joutui kävelemään käsin kaverin ohjatessa jaloista
Kello kolmeksitoista suunniteltu tanhukatselmus
muuttui ilmoittautuneiden vähäisyyden vuoksi
kansantanssikonsertiksi. Pari ryhmää sai kuitenkin toivomaansa palautetta konserttiesityksestään. Esiintyviä ryhmiä oli Turusta ja Hyvinkäältä.
Konsertin juonti nuorekkaalla ja raikkaalla tyylillä
hyvinkääläinen Elsa Halme.
Kuvat Matti Lankinen
Soittopaja esitti päivän
päätteeksi oppimiaan kappaleita
Konsertti oli KTNL:n 30-vuotisjuhlan päätapahtuma, jossa huomioitiin ansioituneita ohjaajia. Vuoden ohjaajaksi valitulle Krista Kallioperälle ojensivat
puheenjohtaja Hanna
Heinonen
ja
varapuheenjohtaja
Erja
Askolin kiertopalkintona
toimivan leipälapion ja kunniakirjan.
4
MAHTIMEININGIT KUTSUVAT SAARIJÄRVELLE, KESKI-SUOMEEN
Suomalaisen Kansantanssin Ystävien valtakunnallinen kesäjuhla 14.-16.6.2013
Kolmen päivän aikana kansantanssi ja -musiikki
näkyy ja kuuluu Saarijärven eri tapahtumapaikoissa.
Virolainen Puhjan kansantanssiryhmä Opsal sekä
Saarijärven ystävyyskunta Amt Trittaun kansantanssiryhmä kunnioittavat vierailullaan tapahtumaamme. Kotimaiset kansantanssi- ja -soittoryhmät esittävät vaihtelevaa ja mielenkiintoista
ohjelmaa paikkakunnan taitajia unohtamatta.
Tapahtuman nimi Mahtimeiningit juontuu paikallisesta ilmaisusta – mahtipitäjä, mahtisoittajat
ja mahtihäät. Pelimannimusiikkiperinne paikkakunnalla on vahva kanteleen rakentamisen ja
soittotaidon lisäksi. Saarijärvi oli Suomen maineikkaimpia kantelepitäjiä vielä 1900-luvun alkupuolelle saakka. Tietoja paikkakunnan kanteleperinteestä on 1800-luvulta alkaen. Valtakunnallisesti tunnettuja pelimanneja olivat mm. Riku Vallivaara, Arvi Pokela, Veikko Manninen ja Varvikon
suku. Nykyiset nuoret, vahvat soittajamme ovat
valtakunnan mestareita.
Heäpijot -kesäjuhla Saarijärven urheilukentällä
16.6.1996. Kuva Saarijärven arkisto
Kesäjuhlien aikana Saarijärven museossa on esillä laaja kantelenäyttely saarijärveläisistä ja keskisuomalaisista kanteleista, kanteleen rakentamisesta, merkkihenkilöistä sekä kanteleperinteestä.
Näyttely toteutetaan yhteistyössä Saarijärven
museon ja Kari Dahlblom kanssa.
Saarijärven museo esittelee myös 1940-luvun
Saarijärven kirkonkylän keskustan pienoiskoossa.
Juhlaohjelma on vielä avoin. Tapahtuman avajaisia vietetään Saarijärven torilla perjantaina 14.6.
Samana iltana järjestetään myös tapahtumaan
liittyvä illanvietto eri ohjelmineen. Kesäjuhliin
sisältyy myös kansainvälinen konsertti sekä pelimannikonsertti ja hartaushetki Saarijärven kirkossa. Lauantai-iltana ovat lavatanssit Kukonhiekan huvikeskuksessa. Sunnuntaiaamuna 16.6.
lasketaan seppeleet sankarihaudoille. Näyttävä
juhlakulkue kulkee keskustan alueen läpi urheilukentälle, jossa Mahtimeiningit päättyvät pääjuhlaan.
”Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö –
yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus”. Kulttuuri on Saarijärven keskeinen elementti ja vahvuus.
Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen
teema vuosille 2012-2013 on Kantele palaa! Saarijärvi juhlistaa vahvasti kanteleperinnettä myös
Mahtimeiningeissä.
Saarijärven Kansantanssin Ystävät ry:n puolesta,
toivotan Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi
Mahtimeininkeihin.
Tapahtumaa juhlistavat eri kohteissa myös paikkakunnan kädentaitajat, yrittäjät ja yhteisöt.
Kansanmusiikkia ja –tanssia nähdään PR-esityksinä myös keskustan eri kohteissa.
Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Eila Peura
Saarijärvellä ja lähikunnissa toimii useita eri harrastaja- ja ammattiryhmiä, joiden panos tapahtumassamme on esillä. Tanssiryhmät, kuorot, instrumenttien soittajat, laulajat, lausujat, näyttelijät
sekä eri alojen taitajat yhdessä takaavat sen, että
mahtipontisesti ja runsaslukuisina esiintyen tarjoamme myös tuleville vieraillemme ikimuistoisen
viikonlopun.
Saarijärven kansalaisopiston Saarijärven pienoismallin
rakentamiskurssi käynnistyi kevättalvella 2003.
Rakenteilla oleva pienoismalli Pajupuron entisellä koululla 1.8.2012. Saarijärven kirkko (korkeus rististä mitattuna 10 cm, leveys 10 cm) ja Palavasalmen seutu 40
-luvulla. Kuvat Kari Kotilainen.
5
MAHTIMEININGIT JA SAARIJÄRVEN KANTELEPERINNE
Kansanmusiikin ja -tanssin teema 2013 Kantele palaa!
tettavien kielien välissä. Vasemman käden sormin
myös näppäillään kieliä, jolloin soitto on oikeammin sekatyyliä, eli saarijärveläisittäin ”höystötyyliä”.
Saarijärven kanteleella esitettävä musiikki on ollut usein iloista johtuen soittotyylin soveltuvuudesta nopeisiin kappaleisiin. Kanteleen vanhin
soittotapa on soittaminen lyhyemmät kielet lähinnä soittajaa. Soitettaessa kantele on joko polvella
tai pöydällä. Näin on kanteletta soitettu Saarijärvelläkin.
”Saarijärven kantele – Kuuluisa on Suomen soitto, ihmeellinen taikakalu, Väinölän omintakeinen
kantele, jolla vanhat esi-isät surujaan suistivat,
murheitaan pois soittaen lauloivat…” (kansanperinteen kerääjä Vilho Itkonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura v. 1907). Tuohon aikaan Saarijärvellä oli kanteleiden ennätyksellinen kaupallinen tuotanto, mikä vaikutta kantelekuvan muodostumiseen koko Suomessa.
Saarijärven kanteleharrastuksen neljä näkyvintä piirrettä
Oma, paikallinen soitintyyppi, joka symbolisena
merkkinä on kannen aukkoon leikattu lyyrankuva,
k an t el e en v al m i s tu k s en
ennätyksellinen
määrä,
soiton yleistyminen ja yhtenäisen, paikkakunnalle
ja koko Keski-Suomelle
ominaisen
soittotavan,
sulkutyylin vakiintuminen.
Saarijärven kanteleet ovat jo rakenteeltaan ns.
lautakanteleita. Ne on rakennettu useista osista,
useimmiten
laudoista
yhteen
liimaamalla.
”Saarijärven kantele” muodostui käsitteeksi koko
Suomen suurruhtinaskunnassa. Saarijärven kanteleperinne sai vaikuttimia ainakin Keski-Pohjanmaalta v. 1883.
Tasapäiset ja pyöreäpäiset
Paikkakunnan lukuisista taitavista kanteleenrakentajista valtakunnallisesti tunnetuin oli puuseppä Juho Tamminen (1868-1929). Paikkakuntalaisia kanteleen rakentajia olivat myös mm. Vihtori
Honkonen (1901-1974); Matti Lulli (1862-1913),
mestaripelimanni Arvi Pokela (1914-1984), hänen merkityksensä Saarijärven kanteleen elvyttämisessä on ollut merkittävä soiton opettajana,
sekä Taito Leppämäki (1919-). Leppämäki keräsi
kanteleperinnettä ja rakensi kanteleita.
Saarijärven kanteleet voidaan jakaa kahteen
tyyppiin. Vanhemmat ovat Pohjanmaalla jo varhemmin tunnettuja pyöreäpäisiä, ja uudemmat
kanteleet tasaperäisiä. Yhdistävänä tunnusmerkkinä on kannen aukkoon leikattu lyyran kuva.
Vanhempien kanteleiden kielet kulkevat viuhkamaisesti laajentuen perästä viritintappisivulle.
Kanteleiden mittasuhteet vaihtelivat. Pyöreäperäisten kanteleiden pituus saattoi olla yli 100 cm.
Kieliä on useimmiten 18-21. Varhaisissa soittimissa kolme bassokieltä on asetettu harvennetuin
välien. Myöhemmissä tasaperäisissä kanteleissa
bassokieliä saattoi olla lähekkäin unisonossa kaksi, jopa kolme. Kieliluku saattaa olla jopa 36.
Mahtimeiningeissä esiintyvät Suomen kantelemuseon kanteleyhtye sekä Väinämöduo, Tuula ja
Kari Dahlblom.
” Tahtia, mahtia, polkan tahtia
koittele oppia, jos oot notkia.
Tahtia, mahtia tanssikin vaatii,
toahtovi vaatia veljeni…”
Sulkutyylillä höystäen
Suomessa kanteletta on soitettu enimmäkseen
sormilla näppäillen, mutta kanteleen vanhempi
soittotekniikka on ollut ns. sulkutyyliä, jossa osa
sävelistä saadaan lyömällä vasemman käden etusormella, nahanpalalla tai puutikulla vapaita kieliä, jotka ovat vasemman käden sormin sammu-
Saarijärven Kansantanssin Ystävät ry, Mahtimeininkien juhlatoimikunnan puheenjohtaja
Eila Peura
MUISTA ILMOITTAUTUA ENSI VUODEN OHJELMISTOKURSSEILLE!
Mahtimeiningit -kesäjuhlaa vietetään Saarijärvellä 14.-16.6.2013. Ohjelmistokursseilla Hämeenlinnassa lauantaina ja sunnuntaina 1. ja 2.9. opetellaan kesäjuhlaohjelmistoja. Ilmoittautumiset perjantaihin 24.8. mennessä Matti Lankiselle, 0400-422 417 tai matti.lankinen (at) kansantanssinuoret.fi.
Kurssitiedotteet löytyvät SKY/KTNL nettisivuilta.
6
IKILIIKKUJAT HAUHOLTA
Ikiliikkujat Hämeen Hauholta ja Lammilta tempaisivat kevään tanssin päivän merkeissä monipuolisella ohjelmallaan. Tanssin päivän tapahtuma
Hämeenlinnan pääkirjastolla oli kolmetuntinen
liikuntafoorumi.
Kansantanssinäytöksiä oli kolmituntisen tapahtuman aikana kaksi: Hämeenlinnan Kansantanssinuoret Merita Virtasen ohjaamana ja Ikiliikkujat
Kahdeksanniitinen -ohjelmallaan. Muut tanssit
olivat suurelta osaltaan ulkomaisia. Tapahtuman
koordinoija Pirjo Tuomi sanoi, että meidän ohjelmamme oli paras. Sen kyllä huomasimme mekin
etenkin jälkeenpäin videolta katsoessamme: Yleisö antoi aplodeja ensimmäisestä pyörinnästä ohjelman loppuun asti.
Haili Lemiltä: Sillinpäitä, pappilan häitä, rokka paloi
pohjaan… Kuva Hannu Lehtonen
Ikiliikkujat olivat laatineet ja harjoitelleet monipuolisen seitsemän minuuttia käsittävän ohjelman. Ohjelma kudottiin kokoon noin kahdeksasta
tanssista, askelikkolajista, otteesta, vakio-osasta.
Siitä tuli nimi Kahdeksanniitinen. Tarkoituksena
oli näyttää yleisölle, miten paljon perinteisessä
kansantanssissa on mahdollisuuksia niinkin lyhyessä ohjelmassa, kuin meille annettiin aikaa.
Ikiliikkujilla on muutakin kulttuuritoimintaa ja periaatteita.
Ikiliikkujat aloitti toimintansa syksyllä 2003. Aluksi toimimme villinä ryhmänä, mutta vuonna 2006
tarvitsimme rekisteröityä taustayhteisöä opintokeskuskursseja varten. Ei ollut yhdistystä, joka
olisi huolinut uutta toimintaryhmää, elvytimme
tauolla olleen Raittiusyhdistys Sarastus III ry:n,
jonka ryhmänä olemme siitä alkaen toimineet.
Ohjelma oli yhtenäinen siten, että tanssien välissä oli taukoa vain pari sekuntia. Kahdeksanniitinen yksittäisinä osina:
Tanssit: Haili Lemiltä, Haili Rantasalmelta, Juustopolska, Kolmen kontra, Kahvipannu, Kalanpaistaminen, Polkkakättönen ja polkkaa yksittäin
poistuen.
Toimimme tiiminä, jossa jokainen osallistuu päätöksentekoon. Ohjaaja voi tällöin olla mukana
tanssissa. Se onkin pienellä paikkakunnalla monesti välttämätöntä, koska osa ryhmästä on ollut
vuorotyössä. Ohjaaja täyttää tarvittaessa tyhjän
paikan. Se tietysti hidastaa etenemistä, kun ohjaajan ei ole aina mahdollista katsoa, milloin on
opittu jokin vaihe. Hyvänä puolena siinä on, että
jää kaikille tilaa oppia omassa tahdissaan ja jokainen saa tuntea vaikuttavansa asioihin.
Askelikot: kävely, laukka, polskapyörintä pareittain takatanssiotteessa, polskapyörintä pareittain
käsivarsiotteessa, hyllytys, hyppyaskelikko, polkkaa paikalla, polkkaa pyörien
Otteet: piiriote, kädet alhaalla, kädet vyötäröllä,
kädet käsissä, käsi kädessä, kyynärvarsiote, takatanssiote ja juusto-ote (kultatuoli).
Olemme vuosien aikana tarjonneet apuamme eri
yhteisöille joko esiintyen tai ohjaten heidän tapahtumissaan yleisöä kansantanssiin ja muuhun
joukkotanssiin toimien tarvittaessa näyttöpareina.
Asuina olemme käyttäneet juhlavissa tilaisuuksissa kansallispukua ja muissa perinneasua. Olemme
myös järjestäneet kansallispukujen esittelyjä ja
erilaisia kansantanssiin ja kansallispukuihin liittyviä palveluita. Viimeksi järjestimme Karjalaisten
Kesäjuhlien kulkueeseen Lahdessa Hauhon karjalaseuran lippujoukkueen ja sille kansallispuvut.
Vakio-osat: piiripyörintä, paikanvaihto, laukkavastuu, polskapyörintä takatanssiotteessa sekä
käsivarsiotteessa, ajo, paripyörintä kyynärkoukussa, enkeliskakierto, vastuu ja kättely.
Kesällä 2010 järjestimme Hovinkartanon ja paikallisen karjalaseuran kanssa yhteistyössä Karjalaisen Iltapäivän. Meidän osuutenamme oli aluksi
kansantanssiesitys, jonka jälkeen kutsuimme yleisöä mukaan poloneesin alkuvuoroihin ja marssiin
silloiselle kesäteatteripaikalle, jossa muu ohjelma
tapahtui. Meidän osuutemme siellä oli kesäpelimannimme Anssi Seppälän hanurinsoitto ja kansallispukujen esittely, jossa esiintyi 30 kansallispukuista tyttöä, poikaa, naista ja miestä. Suullisessa esittelyssä kerrottiin suomalaisista kansallispuvuista yleensä ja niiden alueellisista eroista,
valmistamisesta ja arvoista. Joitakin yksittäisiä
pukuja esitteli puvun kantaja itse.
Leenan ja Annelin
polskapyörintä
Rantasalmen
Hailissa
Kuva
Hannu Lehtonen
7
Osallistuimme eräänä kesänä myös kirkkovenesoutuun, jossa muodostimme oman venekunnan. Asuinamme olivat aiheenmukaiset perinneasut.
Kaisu Kyllönen Hauhon vaimon asussa
ja Anna-Kaisa Rantala Hauhon tytön
asussa.
Taustalla Hämeen
nainen ja Akaan
mies
Ryhmämme on pieni ja siinä on ollut paljon vaihtuvuutta. Olemme ihmetelleet, etteivät kaikki halua käyttää näin hyvää liikunnan, kaikinpuolisen
terveyden, sosiaalisuuden sekä henkisten kykyjen
ylläpitämisen ja parantamisen keinoa. Onko globaalisuuden ihannointi mennyt liian pitkälle?
Omaa ei arvosteta, kuvitellaan muiden kulttuuri
paremmaksi ja tavoitellaan sitä. Tämä on pääteltävissä esimerkiksi muutama päivä sitten saapu-
Kuva
Sanna Jurvainen
neesta kansalaisopiston ohjelman koostumuksesta. Tanssin nimikkeen alla siinä on 121 ryhmää,
joista 2 on (suomalaista) kansantanssia. Lisäksi
yksi kuudesta lyhytkurssista on ”FolkJamia”. Kuvaavaa on, että 0–15 -vuotiaille lapsille on 40
omaa ryhmää aikuisten oppilaitoksessa. Niissä ei
ole yhtään kansantanssiryhmää, paitsi kolmessa
on mukana kansantanssinkin aineksia.
Anneli Ilonen
Löytyykö jokaiselle paikka veneessä? Ikiliikkujat asettumassa kirkkoveneeseen. Kuva Pauli Salminen
KANSANTANSSIA KIRJALLISUUDESSA 6
Soini puhui vaalivoiton yhteydessä tilipäivästä.
Niin kuin rahapolskassa, rahantulosta on kyse
vaaleissakin, kun puoluetukea alkaa kilistä kassaan.
Viime jytkyvaalien aikaan 22.4.11 sattui silmään
Helsingin Sanomien Kulmapöydästä juttu ”Soini
jytkyttää rahapolskaa”. Se on aiheellista palauttaa mieliin, kun taas on vaalit tulossa. Ja suomalais-virolaiset Tanssipidot saatu onnelliseen päätökseen.
Suomalaisen rahapolskan sanoja ei löydy kirjoista
ja kansista, mutta virolaisen rahapolkan sanat
löytyvät:
”Kulmapöytä on saanut Pohjanmaalta uutta tietoa
Timo Soinin jytkystä.
’ Sul on raha, mul on raha,
ega see pole mitte paha!’
Kuten tiedetään jytkyiksi kutsutaan muun muassa
riehakasta tanssia. Jytky on myös Pohjanmaalla
häissä tanssittu kansansävelmä rahapolska.
Toinen virolainen kansanlaulu vahvistaa asian:
Siinä tanssiin osallistuvat antavat rahaa morsiamelle, joka sitten tallentaa ne kiltisti sulhasen
taskuun. Rahapolska on yleensä instrumentaali
kansansävelmä, mutta Lappajärvellä tunnetaan
tällainen säkeistö:
’Killingid kõlisevad,
Rublatükid robisevad.’ ”
Esko Kannusmäki
’Soinin pojat ne jytkyttää,
Soinin pojat ne taitaa.
Soinin poikain pöksyissä
on pari kolme raitaa.’
8
SUOMALAINEN KANSANTANSSI ELÄÄ MYÖS SVEITSISSÄ
Suomen kansanperinne ja suomalainen kansanmusiikki elää myös Suomen ulkopuolella.
Suomalainen kansantanssiryhmä WENLAT Sveitsistä esittää suomalaista kansantanssia sveitsiläiselle yleisölle.
WENLAT on yhdistys, joka on perustettu vuonna
1975. Alusta alkaen päämäärämme on ollut hoitaa ja esittää kansantanssia ja suomalaista perinnettä. Alkuvuosina jäsenet koostuivat ennen kaikkea suomalaisista naisista, jotka potivat kotiikävää.
Nykyään olemme värikäs ryhmä eri kansalaisuuksia, joista noin puolet on suomalaisia. Meitä yhdistää suomalaisen kansantanssin ja -musiikin
innostus. Tanssiohjaajamme Ruth Aukia on sveitsiläinen, joka on asunut vuosia Suomessa ja tutustui silloin Suomen kansantanssiin ja suoritti
ohjaajakoulutuksen Suomessa 2010. Meidän puheenjohtaja Kaija Hofmann-Kanerva, syntynyt
Suomessa, on asunut yli 40 vuotta Sveitsissä.
Viikottaisissa harjoitusilloissa puhutaan iloisesti
suomen, sveitsinsaksan ja saksan kirjakielen sekamelskaa. Kuitenkin kaikki osanottajat oppivat
ajan kanssa automaattisesti tärkeimmät kansantanhukäsitteet suomeksi.
Tämä ei ole tärkeätä vain harjoitusiltoina, vaan
myös ulkomailla, esimerkiksi Nordlekissä tai
Kaustisilla, ovat Wenlojen edustajat aktiivisesti
mukana.
Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin klo 19.30 21.30 osoitteessa: Quartierzentrum Hardau, Bullingerstr. 63, 8004 Zürich (katso google mapissä). Suomalaiset vieraat, kauttakulkijat tai kestovieraat, ovat aina tervetulleita (kontaktiosoite:
www.wenlat.ch, siellä voi tarkistaa tulevat tapahtumat).
Teksti ja kuvat Ruth Aukia
KANSANTANSSEJA HIMALAJAN JUURELLA
vuoristoa. Maailman korkein vuori Mount Everest
sekä kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa. Nepal kuuluu
Turkulainen Sampan kansantanssiryhmä – Samppa folklore ry sekä pelimanniorkesteri SydWest
osallistuivat Nepalissa järjestettävään kansainväliseen
kansan tanssifestivaaliin
(http://
folkfestivals.org.np/) keväällä 2012. Suomalaisten
lisäksi, joka toinen vuosi järjestettävillä festivaaleilla, oli mukana kaksitoista maata mm. Liettua,
Puola, Italia, Intia ja Bangladesh.
Tanssijat ja soittajat olivat tutustuneet kutsuvaan
ryhmään kesällä 2011 ranskalaisella kansantanssifestivaalilla ja heti syyskauden alettua ryhmää
odotti kutsu Nepaliin. Tästä alkoi tiivis valmistautuminen eksoottiseen matkakohteeseen. Esitettävä tanssikokonaisuuksia harjoiteltiin, feresejä valmistettiin, rokotuksia otettiin ja paikallisiin olosuhteisiin valmistauduttiin kirjallisuuteen tutustumalla sekä esityksiä Nepalista kuunnellen. Poikkeuksellinen matkakohde sai 24 tanssijaa sekä 6
pelimannia sekä muutaman turistin ilmoittautumaan mukaan matkalle.
Pitkäksi venyneet kulkueet puikkelehtivat usein pari
tuntiakin pitkin kapeita ja pölyisiä katuja kohti. Menoa
seuraa toinen paikallisista oppaistamme Dipendra Ram
Bhandary. Kuva Airi Laine
Matkamme kohde Nepal sijaitsee Intian ja Kiinan
välissä ja puolet valtion pinta-alasta on Himalajan
9
Päätimme matkamme ylimääräiseen lomapäivään Chitwanin kansallispuiston Tigerland Safarissa. Safarin upeat puitteet ja
mahdollisuus rentoon yhdessäoloon kruunasi matkamme. Safarista jäi lähtemättömänä kokemuksena mieleen ratsastus norsulla sekä pelimanni Elinan yön pimeydessä
laulama Finlandia.
Pienet vastoinkäymiset kuten vatsataudit,
lämpimän veden puuttuminen ja erikoinen
ruoka antoivat oman säväyksen matkallemme, mutta kokonaisuudessaan matka
oli huikea kokemus. Uskomattomat maisemat, nepalilaisten värikäs pukeutuminen
Esiintyminen Katmandun urheilustadionilla
Kuva Reija Halonen
maailman köyhimpiin valtioihin ja ihmisten keskimääräinen vuosiansio on noin 500 euroa. Maata
hallitsee presidentti ja siellä on voimassa väliaikainen perustuslaki vuodelta 2007.
Valtava väenpaljous (n. 30 miljoonaa asukasta),
kirkkaat värit ja uskomattoman kauniit maisemat
odottivat suomalaisia, kun he maaliskuussa saapuivat maan pääkaupunkiin Katmanduun. Festivaalin avausseremonia tapahtui Katmandussa
Nepal Academyssä, jossa jokaisella ryhmällä oli
kahdenkymmenen minuutin esiintyminen. Muuten
kuusipäiväinen tapahtuma kiersi ympäri Nepalia
vieraillen viidellä eri paikkakunnalla. Ryhmä vieraili mm. Lumbidin kaupungissa, jossa Buddhan
kerrotaan syntyneen sekä Pokharassa, josta tehtiin retki Sarangot:iin katsomaan auringon ensimmäisiä säteitä Himalajan takaa.
Nepalilaiset kerääntyivät sankoin joukoin seuraamaan
kulkueitta (Huomaa turvalliset sähköjohdot)
Kuva Seija-Riitta Helmi
Jokaisessa kaupungissa järjestettiin Street rallykulkue, joka keräsi pölyisten katujen varsille tuhansia katsojia, jotka seurasivat kulkuetta esiintymispaikoille. Esiintymistä seurasi tuhatpäisen
yleisön lisäksi paikalliset sotilaat uniformuissa ja
täysissä aseissa. Meille tanssijoille jäi se käsitys,
että he olivat turvaamassa yleistä järjestystä
esiintymispaikoilla, mutta myös suojelemassa ulkomaalaisia kansantanssijoita. Dangin maakunnan läpi ajettaessa esiintyjien linja-autokolonna
sai jopa turvakseen sotilassaattueen. Paikalliset
eivät sotilaiden läsnäoloon kiinnittäneet juuri mitään huomiota.
sekä paikalliset rakennukset tallentuivat matkan
aikana satoihin ellei tuhansiin valokuviin. Mieleen
jää myös ikuisiksi ajoiksi erikoiset tuoksut, kirkkaat värit ja ennen kaikkea nepalilaisten ihmisten
ystävällisyys ja avuliaisuus. Matkan onnistumiseen vaikutti myös ryhmän hyvä yhteishenki sekä
nepalilaisten oppaittemme sydämellisyys.
Namaste!
Nepalin liikennekulttuuri näytti suomalaisten silmissä täydelliseltä kaaokselta, mutta se oli silti
sujuvaa. Keskinopeus kiharilla ja jyrkänteiden
reunustamilla tiellä oli vain 10–40 km tunnissa.
Kuljettajan lisäksi linja-autossamme oli aina myös
apumies, joka korvasi länsimaisen peruutustutkan.
Viikon
aikana
pyrimmekin
selvittämään
apumiehen taputusten ja
vihellysten
koodiston, siinä kuitenkaan
onnistumatta. Kotiin
päästyämme laskimme, että olimme istuneet linja-autossa
viikon aikana yli 70
tuntia ja esiintyneet
yleisölle noin tunnin.
Satu Helmi
Ilmeet ja käsien liikkeet korostuivat tässä
tanssissa
Paikalliset kuormaautot olivat koristeellisia ja kapeita
Kuvat Satu helmi
10
KOULUTUSTOIMIKUNNAN TERVEISIÄ
Kansanmusiikin Isompi ilta järjestetään jälleen
24.11.2012 Musiikkitalossa Helsingissä.
Syksyn kursseja
Kesäjuhlien ohjelmistokurssit
meenlinnan VPK- talolla.
järjestetään
Hä-
Ohjaajakoulutus
Kansantanssinopettaja Pia Pyykkisen suunnittelema aikuisten ohjelma opetellaan la 1.9.2012. Lasten ja nuorten ohjelman on suunnitellut kansantanssinopettaja Marjuska Santala ja niitä opetellaan su 2.9.2012. Molempien kurssien hinta on 55
euroa.
Järjestöjen yhteistä ohjaajakoulutusta järjestetään kolmena viikonloppuna Suomen Nuorisoopistolla Mikkelissä. Ensimmäinen jakso järjestetään Opistolla 28.-30.9.2012 aiheenaan kansantanssin opetuksen perusteet. Kouluttajina tanssinopettaja (AMK) Susanna Kivinen ja tanssinopettaja (AMK) Heidi Palmu.
Lauantaina 20.10.2012 järjestetään Mäntsälässä
kurssi Tanhuvakan uusista tansseista rannikkoseudulta ja ruotsinkieliseltä alueelta. Opettajana
on kansantanssinopettaja Heidi Palmu.
Kurssin hinta on 55 euroa, jos osallistujia on vähintään 20. Hinta on 70 euroa, jos osallistujamäärä on pienempi.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot 10.9.2012 mennessä Hannu Nipuli/hannu.nipuli at nuorisoseurat.fi /
puh. 050 468 6388.
Teemavuodet
Kansanmusiikin- ja tanssin edistämiskeskus on
valinnut useista vaihtoehdoista vuosien 20132014 teemaksi RAJATAPAUS- aiheen, joka tarkentuu vielä työryhmän sitä tutkiessa ja miettiessä.
Teema pitää sisällään raja-alueita, tulkintoja,
mielipide-eroja ja ajatuksenvaihtoa niin musiikin,
tanssin kuin kulttuurinkin eri osa-alueilta. Mielenkiintoinen ja paljon kysymyksiä herättävä teema,
joka toivottavasti laajenee moniin eri suuntiin ja
niin pitkälle, että raja tulee vastaan!
Toinen jakso, sisältönään kansantanssin tekniikka
ja musiikki, järjestetään 16.-18.11. 2012. Kolmannen jakson, 14.-16.12.2012, aiheena on kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto.
Uusia ohjaajia tarvitaan! Toivottavasti yhdistyksistämme löytyy innokkaita, varsinkin nuoria ohjaajia koulutukseen ja ryhmän opettamiseen tarvittavia valmiuksia oppimaan.
Höyrypäät ja mopopojat- tallennusteema jatkuu
vielä tämän vuoden. Vuosien 2012- 2013 teemahan on Kantele palaa!
Riitta Kangas
MUISTUMIA NORDLEK -TAPAHTUMASTA NORJAN STEINKJERISSÄ
10.-15.7.2012
Steinkjerin pieni kaupunki Trondheimin vuonon
perukassa tarjosi kauniin ympäristön Nordlektanssitapahtumalle. Silmä tavoitti jylhiä vuoria
minne katsoikin. Sää oli puolipilvinen, parina päivänä saimme sadekuuroja. Niiden vuoksi lauantain pääjuhla siirrettiin sisätiloihin urheiluhalliin,
vaikka alun perin se oli suunniteltu kaupungin
puistoon. Juhlakulkue kulki kuitenkin kaupungin
halki, onneksi poutasäässä.
saimme ihailla useissa konserteissa. Tällä kertaa
ruotsalainen Klintetten- ryhmä vei voiton ja yleisön suosikiksi kiipesi verrattoman taitava ryhmä
Tanskasta. Tiedot ryhmien ja bändien nimistä jäivät minulle hatariksi, koska konserteissa ei ollut
painettuja ohjelmia.
Tapahtuma konsertteineen ja tanssitupineen oli
värikäs, musisoiva ja tanssiva kuten aiemmatkin
juhlat. Juhlapaikkana oli yläasteen koulu. Sen
vieressä sijaitseva urheiluhalli tarjosi tilat tansseille. Alueelle oli rakenteilla entisten lisäksi uusia
campus-tyyppisiä asuinrakennuksia, joissa osa
osallistujista oli majoitettuna, osa kaukaisemmilla
kouluilla. Kisabussi hoiti liikennettä kaukaisemmille majoituskouluille ja konserttipaikoille. Kisaruokalassa meille tarjottiin maukasta lähialueen
kalaa ja perinneruokaa.
Pelimanniryhmät kilpailivat mestaruudesta ja
säestivät upeasti iltatansseja. Kansantanssiryhmät kilpailivat myös paremmuudesta, ja niitä
Grönlantilaiset torstai-illan halliesityksessään
Kuva Erkki Rantala
11
rauksena pääjuhlassa nähtiin verraten yksinkertaisia tansseja toinen toisensa jälkeen, poikkeuksena suomenruotsalaisten kaunis Lappfjärdin menuetti. Kehitysvammaisten ryhmät Ruotsista ja
Tanskasta esittivät omat laululeikkinsä antaumuksella ja taitavasti opastettuina, josta kiitoksen
saivat sekä esiintyjät että tukijoukot.
Pääjuhla oli jaettu kolmeen osaan: keskiviikkoiltana esittivät Suomi (suomenkielinen), Tanska,
Norja ja Färsaaret oman ohjelmansa, torstaiiltana muut maat. Pääjuhlassa lauantaina kunkin
maan ryhmä tanssi vain sen tanssin, joka alunperin oli suunniteltu kenttäohjelmassa kaikkien pohjoismaiden yhteisesti tanssittavaksi. Tämän seu-
Kaupungin torille oli rakennettu parin aarin
kokoinen mukava tanssilattia, jossa festivaaliosanottajat ja kaupunkilaiset saattoivat
pyörähdellä pelimanniorkestereiden PResitysten tahtiin. Torin laidalla museorakennuksessa oli antoisa kansallispukujen ja
käsitöiden näyttely. Myös historiallisille
tansseille oli järjestetty oma illallistilaisuus
tansseineen.
Marja Nick
Suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten suorat rivit Lappfjärdin menuetissa torstain halliesityksessä. Kuva Erkki Rantala
TARKKAILIJA TANSSIPIDOISSA
Suomalaisvirolainen Tanssipidot oli viime kesän
suuri ponnistus naapurikansojen kulttuurin esittelyssä. Tavoitteena oli tuoda tutuksi molempien
maiden kulttuuria ja varsinkin kansantanssin puolelta. Tässä onnistuttiin päätösjuhlan Velisinfoniassa. Ratinan kentällä oli noin 4700 tanssijaa molemmista maista, joka säväytti todellisena spektaakkelina.
Suomen Kalevi sytyttää juhlatulen
Ulkomaisilla festareilla suomalaiset kansallispuvut
saavat runsasta ihailua.
Yhtenä päivänä katselin Keskustorilla tanssiesityksiä. Ilahduttavaa oli se, että tanssiryhmissä oli
nuoria taitavia tanssijoita. Esitykset olivat kooste
aika tavalla laidasta laitaan. Toisaalta oli kansantanssiin perustuvia kokonaisuuksia ja toisaalta
tanssi lähenteli vapaan nykytanssin muotoja asuja myöten. Tässä vedetään uusia tulkintoja termille kansantanssi.
Esitys Keskustorin näyttämöllä
Paukkuja oli uhrattu runsaasti päätösjuhlaan,
mutta missä oli suomalaisvirolaiset tanssituvat,
illanvietot tai muuten yhteiset tapaamiset. Kaupungissa oli 2500 virolaista, jolloin olisi ollut otollinen tilaisuus järjestää yhteisiä kulttuurinvaihtotapahtumia.
Keskustorilla oli päivällä esityksiä, jotka vetivät
katsomon täyteen joka kerta. Hieno tapa tarjota
yleisölle kansantanssia ja –musiikkia. Esiintyjinä
olivat kotimaiset ja ulkomaiset ryhmät. Kansallispukuja näkyi harmittavan vähän varsinkin kotimaisilla ryhmillä. Ulkomaiset ryhmät käyttivät
toiveiden mukaisesti omia esiintymisasujaan. Onko kansallispuku väistymässä esiintymisasuna
kotimaassa?
Kalevi ja Kalev kättelevät maiden välille rakennetulla
sillalla
12
Suomalaisvirolaisissa Tanssipidoissa oli vieraita
Tsekistä, Makedoniasta, Venäjältä sekä Intiasta.
Nämä taitavat ryhmät toivat terveiset omista kulttuureistaan ja antoivat eksoottista väriä Tampereen katukuvaan. Mutta mitä tekemistä näillä oli
suomalaisvirolaisen kulttuurin kanssa? Eivätkö
järjestäjät luottaneet, että suomalaisista ja virolaisista ryhmistä saataisiin koottua laadukas ja
näyttävä kokonaisuus näiden maiden kulttuurin
esittelemiseksi. Nyt jäi vähän sillisalaatin maku.
Teksti ja kuvat Risto Elo
Virolaisten suorat rivit läpi Ratinan stadionin
Samaisena päivänä olin muutaman ryhmän tanssiesityksiä tunnin verran. Ulkomaisella ryhmällä
oli säestämässä elävät soittajat. Kotimaiset ryhmät tyytyivät äänitettyyn musiikkiin. Tanssiesitysten jälkeen lavalla alkoi pelimannien tunti. He
soittivat omia kappaleitaan ilman tanssijoita. Tuntui jotenkin omituiselta, kun kovasti puhutaan
pelimannien ja tanssijoiden yhteistyöstä ja kuitenkin molemmat esiintyvät erikseen omina ryhminä. Tämä ei ainakaan edistä yhteistä asiaa –
perinteen elävänä pitämistä.
Poikien Tikkuristiä
Juhla päättyi presidenttien
kädenpuristuksesta lähteneeseen viestiin, joka eteni läpi
kentän tanssijoiden kaatuessa
vuorollaan kyykkyyn
dominopalikoiden tapaan
KANSALLISPUVUN – FEREESIN KÄYTTÖ ESIINTYMISISSÄ
Edellisessä Tanhuviestissä 2/2012 avasin keskustelun esiintymisissä käytettävistä asuista – kansallispuku, fereesi vai joku muu.
Joko kaikille on ihan selvää mitä asuja milloinkin
käytetään tai kenellekään ei ole tullut mieleen,
että asujen käytöstä on SKY:llä omat ohjeensa.
Pyysin yhdistyksiltä kommentteja pukukäytännöistä tai mielipiteitä yleensä asujen käytöstä.
Tanhuviestiin ei ole tullut yhtään kommenttia.
SKY:n toimintaperiaatteissa on määritelty asujen
käytöstä seuraavasti: ”…pyritään mahdollisuuksien mukaan pysymään paikallisessa ja ajallisessa
tyylissä. Historiallisesti mahdotonta ainesta tai
aineiston yhdistelyä on kartettava.”
Toimintaperiaatteen ohje on ilmeisesti riittävä,
ettei tarvitse muuttaa käytäntöä. Ajatuksia voi
silti lähettää Tanhuviestin toimitukseen tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi.
Risto Elo
Ryhmät esiintyivät erilaisissa asuissa
Tampereen keskustorin lavalla
Kuva Risto Elo
13
KANSANTANSSIA KANSAINVÄLISENÄ TANSSIN PÄIVÄNÄ
Saimme kutsun tulla esiintymään HelsinkiVantaan lentoasemalle sunnuntaina 29.4. kansainvälisenä tanssin päivänä. Meidän ei tarvinnut
kauan harkita haluammeko olla mukana. Kyllä !
Teimme jopa niin, että jätimme Sikstuksen kappelin kierroksen Roomassa tuon takia. Noh, ehkä
päätös oli helppo sen vuoksi, että olimme sen
käytävän valtavassa ihmismassassa kävelleet läpi. Palasimme siis vain päivää aikaisemmin kotiin
reissulta.
Menimme lentoasemalle sunnuntaina iltapäivällä.
Kokoonnuimme ennen ensimmäistä turvatarkastusta, me tanssijat ja pelimannit. Tanssijoista oli
mukana Pena ja Arja, Raija ja Hannu, Ykä ja Liisa,
Minna, Tarja ja Tuija sekä Matti ja me. Oli harmillista, että Riitta ei päässyt mukaan. Pelimanneista
mukana olivat Antti Keipi, Simo-Pekka Lindström,
Patrik Weckman ja Juhani Kaivosoja.
Ei tarvinnut kauan kävellä kansallispuvut päällä,
kun joku turisti jo tuli kysymään, saako kuvata.
Lupa heltisi helposti.
Turvatarkastuksessa pääsivät/joutuivat pelimannit suurine soitinpaketteineen tarkempaan tarkasteluun. Lopulta olimme non-schengen alueella
esiintymispaikalla lähellä uutta Kiinan porttia.
Alussa oli katsojina lähinnä viereisen kahvilan
työntekijät, mutta kuten aina, tilanne elää kentällä matkustajien liikehtimisen myötä. Erityisesti
japanilaiset matkustajat olivat ilahtuneen oloisia
tansseihimme ja pelimannien esittämään elävään
musiikkiin. Esitimme katrilleja sekä Lappfjärdin
menuetin ja polskan.
Vuoroteltuamme pelimannien soitannan kanssa
esitimme tanssiohjelmamme kolmeen kertaan. Ja
aina oli yhtä hauskaa.
Tanssin hytkeessä mukana Annukka ja Olli
Kuvat Matti Lankinen
Syksy on jo ovella ja on aika kerätä aivosolut kesälaitumilta. ”Jos osaa sananlaskut, ei voi olla
kovin paha”, sanotaan Keski-Euroopassa. Nytpä siis muistellaan joitakin niistä.
Täytä puuttuva sana!
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Ei parta … kasva.
Autuaita ovat … sillä he eivät huku.
Ei kannettu … kaivossa pysy.
Ei ole … karvoihin katsomista.
Ei vahinko tule … kaulassa.
Harjoitus tekee …
Hiki laiskan … , vilu … tehdessä
Hulluilla on halvat …
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
Joka toiselle … kaivaa, itse siihen …
Veikö … kielen?
Kenen … syöt, sen lauluja …
… on linnani.
Kukas se kissan … nosta, jos ei kissa itse.
Parempi myöhään kuin ei …
Suutarin lapsilla ei ole ...
Vastaukset sivulla 18
14
TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA
Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958
ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin
alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi.
Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tässä lehdessä juttua ja kuvia numerosta
4/2002, jolloin Kansantanssinuorten Liitto (KTNL) täytti 20 vuotta.
15
16
KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN
Myydään
Myydään hyväkuntoinen Munsalan kansallispuku.
Karstulan naisen kansallispuku, koko n. 38-40.
Koko 42 – 44.
Puku on uutta vastaava, itse
valmistettu Vuorelman materiaaleista.
Sisältää kuvien mukaiset asusteosat.
Kokonaisuuteen kuuluu hame,
paita (solki), liivi, essu, huivi,
tykkimyssy, silkkinauhat,
avain sekä puvulle valmistettu
pukupussi, pukupussissa sisätaskut koruille, nauhoille, kengille jne.
Lisäksi toinen paita ja toinen esiliina ja alushame.
Mukana myös kaavat (Helmi Vuorelma Oy)
Hintapyyntö 400 €
Yht. otot Aija,
040 749 5206
Hameen vyötärönympärys on 74-80 cm, pituus
käy n. 165 cm -170 cm tytölle tai naiselle, nilkkapituinen. Liivissä säätövarat sekä olkasaumoissa
että kylkisaumoissa.
Myytävänä
Puvusta on mahdollisuus saada kuvia sähköpostilla. Ota yhteyttä! Hinta: 930 €.
Naisten Helmi Vuorelman valmistama Kaukolan asu 850€.
Yhteydenotot sähköpostilla:
mari.huistinoja@gmail.com
Miesten Koiviston asu
950 €.
Myytävänä kolme kansallispukua ns. vanhan
Kokkolan pukua 1950-luvun lopusta ja 1960-luvun
alusta. Eli, siis Keski-pohjanmaan pukuja.
Myytävänä myös
- supikkaat (koko 42)
30 €,
- hela-vyö 40 €,
- Kauhavan kaksoispuukko 80 €.
Kaksi aikuisten naisten, toisessa mukana kaikki,
ohuet sukat mukaan lukien. Toisesta puuttuu huivi.
Koko naisten puvuissa noin 40. Lasten puku on
noin 7 -vuotiaalle tytölle.
Hinta a 500 euroa.
Lisätietoja 040 566 1478/ Pirkko/Jyväskylä
leppanen.pirkko@kolumbus.fi
maija.kaanta@helsinki.fi, puh.0407702795
Myydään naisten kansallispuku, Häme
Täydellinen, Helmi Vuorelman valmistama
Vain vähän käytetty. Koko 38-40
Hintapyyntö 500 € tai tarjoa.
Tiedustelut: Outi Lohi, 050 4692336
e-mail: outi.lohi@nbl.fi
Myydään Janakkalan alueen naisten kansallispuku päänauhalla. Koko 40.
Erittäin hyväkuntoinen, muutaman kerran pidetty.
Janakkalan naisen kansallispuvun on suunnitellut
Tyyni Vahter 1953. Pitäjän vanhan kansanpukuaineiston puuttuessa mallina on käytetty kansanpukujen osia muualta Etelä-Hämeestä. Vastaavan
uuden OVH 2380 euroa.
Myydään pukutarvikkeita
Ompeletko itsellesi Tuuterin pukua?
Hintapyyntö: 700 euroa.
Puvun puseron koristeisiin tarvittavat Vuorelmalta
ostetut langat + puserokoru myytävänä. Hinta
600 euroa.
Yht. otot Terhi Luokkanen, p. 040-5773140
Langat ja koru Tuusulassa, postitus ei ongelma.
Kuvia kansallispuvuista löytyy mm.
www.kansallispuvut.fi sivustolta
Tiedustelut: Maija Lyly-Hosia, 040 504 2514
17
TAPAHTUMAKALENTERI
SYYSKUU 2012
1.9.
Aikuisten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna
2.9.
Lasten ja nuorten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna
28.-30.9.
Kansantanssin ohjaajan peruskurssi I jakso, Suomen Nuoriso-opisto
Paukkula, Mikkeli
LOKAKUU 2012
13.10.
Kuopion Tanhuujien 50-vuotisjuhla
20.10.
Tanhuvakan uudet tanssit rannikkoseudulta ja ruotsinkieliseltä alueelta
-kurssi, Mäntsälä
MARRASKUU 2012
16.-18.11.
Kansantanssin ohjaajan peruskurssi II jakso, Suomen Nuoriso-opisto
Paukkula, Mikkeli
24.11.
Kansanmusiikin Isompi ilta, Musiikkitalo, Helsinki
24./25.11.
Vaalikokouskurssi, paikka avoin
Vaalikokoukset
JOULUKUU 2012
14.-16.12.
Kansantanssin ohjaajan peruskurssi III jakso, Suomen Nuoriso-opisto
Paukkula, Mikkeli
TAMMIKUU 2013
11.-12.1.
Folklandia -risteily, Silja Europa, Turku
Lasten nurkan oikeat vastaukset:
1. pahoilla, 2. puupäät, 3. vesi, 4. koiraa, 5. kello, 6. mestarin, 7. syödessä, työtä, 8. huvit,
9. kuoppaa, lankeaa, 10. kissa, 11. leipää, laulat, 12. Kotini, 13. hännän, 14. milloinkaan, 15. kenkiä
VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN
Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen
toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi (sähköisessä
muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki
(paperikuvat).
Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10 €, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan julkaisemisesta veloitamme 12 €. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7 €.
18