Tanhuviesti 2012-1.pub - Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

1/2012
55. vuosikerta
Julkaisijat:
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
Kansantanssinuorten Liitto ry
Pelimannikilta ry
Päätoimittaja: Risto Elo
Osoite:
Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät
Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki
p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00
tanhuviesti@kansantanssinyst.fi
ISSN-L 1799-1404
ISSN 1799-1404
1
Tanhuviesti 1 / 2012
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus - Kansantanssin ja -musiikin arvostus ................................................ 3
SKY 110-vuotisjuhla Turussa .............................................................................. 3
Vaalikokouskuulumisia ...................................................................................... 4
Kansantanssi– ja –musiikkialan uutisia ................................................................ 5
Kesätapahtumat 2012, NORDLEK ja Tanssipidot ................................................... 6
Tanssipidot 2012 ja NORDLEK2012 koulutusta ...................................................... 6
SKY:n ulkosuomalaistyö .................................................................................... 7
Toukotanssit - KTNL 30-vuotta ........................................................................... 8
Tanhuviestin historian havinaa ........................................................................... 9
Kansantanssia kirjallisuudessa 4 ........................................................................ 11
Uusi kansallispukukirja julkaistu ........................................................................ 11
Uusia julkaisuja: Tanhuvakka + sävelmistö ja Tanssilysti ...................................... 12
Lasten nurkka ................................................................................................. 13
Kansallispukuja myydään ................................................................................. 14
Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen ..................................................... 14
Tapahtumakalenteri 2012 ................................................................................. 15
Huomioithan vuoden 2011 alusta voimaan tulleet uudet aineisto- ja julkaisupäivät!
Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41.
Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi
Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43
Kannen kuva: SKY 110-vuotisjuhlan alkupoloneesi. Kuva Matti Lankinen
2
PÄÄKIRJOITUS - Kansantanssin ja -musiikin arvostus
rusaskeleet ja otteet, olisivat kaikille suomalaisille
tuttuja. Näiden kautta
välittyy tietämys omasta
kulttuurista ja sen ilmenemismuodoista. Alkeita
voisi opettaa jo alaasteesta lähtien leikkien
muodossa ja ajan myötä
siirtyä vaativampiin askeleisiin. Tällöin olisi helppoa ryhtyä tanssimaan siellä, missä pelimannit soittavat. Folklandialla pelimannikonsertissa katsojien jalat
liikehtivät siihen malliin, että tanssimaan teki
mieli.
SKY:n puheenjohtajan Ossi Mäkisen kausi
päättyi. Kiitos Ossille kuluneesta kolmesta
vuodesta.
Vaalikokouksessa ei ollut tunkua uudeksi puheenjohtajaksi niinpä tulin valituksi seuraavaksi kaudeksi.
Itselläni kansantanssin harrastuksen parissa
on lähtenyt kolmas vuosikymmen. Se tuntuu
lyhyeltä ajalta, kun SKY:n 110-vuotisjuhlissa
Liisa Laaksonen ja Pentti Ulenius muistelivat,
millaista oli harrastus 1950-luvulla. Tällaiseen aikajänteeseen mahtuu huima määrä
kokemusta ja näkemystä kansantanssin vaiheista.
Nykyään innostus eksoottisiin tanssilajeihin,
jotka eivät ole lähelläkään suomalaista perinnettä, on suuri. Tässä on haastetta SKY:lle
löytää ne tavat, jolla innostetaan ihmisiä tutustumaan omaan perinteeseen.
Kansantanssin ja –musiikin suosio on ollut
aina aaltoliikkeessä. Tällä hetkellä kansanmusiikki on arvostettu. Sitä voi opiskella
useissa oppilaitoksissa aina ammatiksi asti.
Tanssijaksi ja ohjaajaksi on vähemmän mahdollisuuksia. Kansantanssi on enemmän harrastepohjaista.
On sitä ennenkin selätetty ongelmat – miksi
ei nyt. Tulevaisuuteen ja yhteistyöhön pitää
uskoa.
Risto Elo
Perinteen pohjalta kansantanssi ja -musiikki
kuuluvat olennaisesti yhteen. Toive olisi, että
ainakin perinteisen kansantanssin alkeet, pe-
Kuva: Annuli Perheentupa
SKY:n 110-JUHLA TURUSSA
SKY vietti 110-vuotisjuhlaa mahtavan hienoissa puitteissa Turun VPK-talolla Itsenäisyyspäivänä 6.12.2011. Turun Kansantanssin Ystävät olivat järjestäneet kaiken tarpeellisen vastaanotosta kahvitukseen. Itse
tehty täytekakku maistui juhlaväelle. Kaikesta tästä suuri lämmin kiitos turkulaisille.
Ossi Mäkinen kertoi SKY:n historiasta pääkohtia ja skoolattiin 110-vuotiaalle yhdistykselle. Juhlapuheen jälkeen seurasi virallinen
osuus eli huomionosoitusten jakaminen.
Tässä juhlassa jaettiin seuraavat huomionosoitukset:
Mahtiemäntä Louhen avain
saatesanoin:
Pirkko-Liisa Rausmaa
Kunniajäseniksi kutsuttiin:
Ritva Sabelli, Marjatta Toivonen, Eeva
Huhtakallio
Vasemmalla mahtiemäntä Pirkko-Liisa. Kuva: Esko
Rausmaa
SKY:n kultamerkki myönnettiin:
Juha-Matti Aronen, Petri Hoppu, Riitta Korhonen, Esko Kannusmäki, Seija Ulenius
Yllä uudet kunniajäsenet Marjatta ja Eeva ja alakuvassa
kultamerkin saaneita: Juha-Matti, Petri, Esko ja Seija.
Kuvat: Risto Elo
3
SKY:n hopeinen merkki myönnettiin
Rolf Ikkelä, Kerttu Ikkelä, Tuulia Taipale,
Riitta Frey-Juvonen, Jari Komulainen, Tuija
Koskinen, Liisa Aho, Mirkku Weckström,
Mervi Lahtonen, Sanna Sainio, Leea Toivanen
Kaikilla huomionosoitusten saajilla on pitkä
ansiokas toiminta takana ja ansaittu arvostus. Onnea kaikille!
Risto Elo
Hopeamerkin saajia: Liisa, Mirkku, Mervi, Sanna ja Leea.
Aikaisemmista kunniajäsenistä juhlassa olivat Liisa Laaksonen ja Pentti Ulenius.
Kuvat: Risto Elo
RISTO ELOSTA VAALIKOKOUKSESSA SKY:N UUSI PUHEENJOHTAJA
KTNL jatkaa entisellä miehityksellä
Marraskuisena sunnuntaina 20.11. kokoonnuttiin SKY:n ja KTNL:n vaalikokouksiin Hyvinkäälle Hakalan monitoimitalolle. Tilaisuuden järjestelyistä ja tarjoiluista vastasivat
Hyvinkään Kansantanssijat - mistä heille kiitokset!
KTNL:n hallituksen kokoonpano ei muuttunut, vaan erovuoroiset Erja Askolin, Helmi
Järvensivu ja Erkki Lehtimäki valittiin jatkamaan tehtävissään kaksivuotiskauden 20122013. Hanna Heinosen johdolla toimivan hallituksen muina jäseninä jatkavat Tuija Heikkinen, Matti Lankinen, ja Marjuska Santala.
Kokouksissa valittiin henkilöt erovuoroisten
hallitusten jäsenten paikoille sekä hyväksyttiin molempien järjestöjen talousarviot ja
toimintasuunnitelmat ensi vuodelle. Jäsenmaksut ovat vuonna 2012 samat kuin ennenkin; KTNL:n 50 ja SKY:n 120 euroa.
Annuli Perheentupa
SKY:lle uusi puheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä
Ossi Mäkisen luopuessa tehtävästään SKY:n
uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 20122014 valittiin Risto Elo Helsingin Kansantanssin Ystävistä. Myös hallituksen pitkäaikaiset aktiiviset jäsenet Liisa Aho ja Lennu
Yläneva jättivät paikkansa. Heidän tilalleen
valittiin Jutta Jaakkola Tanhu-Visasta ja Marjatta Koivu-Loman Helsingin Kansantanssin
Ystävistä. Koska hallitustyöskentelyyn löytyi
yllättävän vähän halukkuutta, entinen puheenjohtaja Ossi Mäkinen lupautui jatkamaan vielä vuoden hallituksen rivijäsenenä
Risto Elolta vapautuneella paikalla. Muilla
hallituspaikoilla jatkavat Riitta Kangas, Mirva
Hunsa-Äijälä ja Pia Pyykkinen.
KTNL:n kokouksessa puheenjohtajana toimi Matti Lankinen ja sihteerinä Annuli Perheentupa (yllä).
SKY:n kokousta luotsasi Raimo Tanskanen sihteerinään
Annuli (alla). Kuvat Risto Elo.
Kiitokset Ossille, Liisalle ja Lennulle arvokkaasta panoksestaan ja onnittelut uusille toimijoille!
4
KANSANTANSSI– JA -MUSIIKKIALAN UUTISIA
nustus myönnettiin Nurmeksen museon Kantele eläväksi -hankkeelle. Kolmivuotisen
hankkeen tavoitteena oli kanteleen avulla
tutkia kulttuuriperintöön liittyvän tiedon, tarinoiden ja elämysten välittämistä yleisölle sekä siihen liittyvää tutkimusta, sekä näyttelyja julkaisutoimintaa.
Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskukselle toiminnanjohtaja
Musiikin maisteri Riitta-Liisa Joutsenlahti on
valittu Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa
tehtävässään helmikuun alussa.
Riitta-Liisa Joutsenlahdella on pitkä työkokemus alalta vuodesta 1993 lähtien. Hän on
toiminut opettajana Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla ja toiminut erilaisissa
suunnittelu- ja kehittämistehtävissä SibeliusAkatemiassa. Hänellä on myös vetänyt alaan
liittyviä projekteja useiden kansanmusiikin ja
kansantanssin toimijoiden kanssa.
Kultakantele
Vuonna 2011 Kanteleliitto myönsi Kultakantele-tunnustuksen soitinrakentaja Jukka Mäkelälle ja Jaakko Nosolle. Mäkelä on toiminut
soitinrakentajana vuosikymmeniä ja ollut pitkään Suomen merkittävin kanteleen kielien
valmistaja. Noson soitinverstaassa puolestaan on rakennettu satoja kanteleita, mukaan
lukien Sibeliuksen käyttöön mennyt soitin.
Noso myös patentoi sävelvaihtajakoneiston
vuonna 1952. Kultakantele-tunnustus myönnetään pitkäaikaisesta ja merkittävästä elämäntyöstä kanteleen hyväksi.
FOLKLANDIALTA
Kantele palaa!
Kantele on uusi yleisteema kansanmusiikkija –tanssialalla vuosina 2012-2013. Edellinen
teema, limittäin kanteleteeman rinnalla jatkuvana on Höyrypäät ja mopopojat - musiikkia ja tanssia tallentamassa vuosille 20112012.
Vuoden nuori pelimanni 2012
Venla-Vanamo ja Sampo-Elias Asikainen Valkealasta. Vuoden nuorta pelimannia nimetessä ei niinkään etsitä kansanmusiikin kultaharkkoa vaan nuorta, joka esimerkillään ja
toiminnallaan kannustaa ja osoittaa tietä
muillekin nuorille.
Kantele nostetaan teemana monella tavalla
esille alan lehdissä, koulutuksessa ja tapahtumissa. Tärkeintä kanteleteemassa on, että
mahdollisimman monelle tulisi omakohtainen
kokemus kanteleen soittamisesta tai kanteleen soiton kuulemisesta.
Vuoden Wäinö 2012
Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus
myöntää nyt seitsemännen kerran Vuoden
Wäinö –tunnustuksen. Ann-Mari Häggman on
tehnyt elämäntyönsä suomenruotsalaisen
kansanmusiikkiperinteen tallentamisen parissa. Hän on ollut Finlands svenska folkmusikinstitutin perustajana, ja toiminut instituutin
johtajana vuodesta 1978 vuoteen 2008 saakka.
Pispalan Sottiisin vuoden 2012 kansantanssiyhtye
Pispalan Sottiisin päätoimikunta on valinnut
Vuoden 2012 kansantanssiyhtyeeksi Tahdittomat Jokioisilta.
Vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 saakka aina parillisina vuosina ja
se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden yhtyeeksi on pyritty nimeämään ryhmä, joka esimerkillisellä
tavalla edustaa suomalaista kansantanssikulttuuria. Valitulla ryhmällä on oikeus käyttää Vuoden kansantanssiyhtye -nimikettä
omassa tiedotuksessaan ja markkinoinnissaan.
Tikkuristin Suomenmestaruuskisa
Suomen
suurimmalla
kansanmusiikin
ja -tanssin talvifestivaalilla järjestetyn Tikkuristikisan Suomenmestaruuden 2012 voitti 18
-vuotias Veera Snellman Helsingistä, pari
vuotta nuorempi pikkusisko Ella Snellman tuli
kolmanneksi. Siskosten väliin toiseksi tuimassa kisassa ehti jyväskyläläinen Esko Kataja.
Tikkuristin Suomenmestaruuskilpailut on tähän mennessä järjestetty jo 17 kertaa, eli
kaikilla Folklandia-risteilyillä.
Vuoden kantele
Kanteleliitto myöntää vuosittain Vuoden kantele -tunnustuksen Kanteleen eteen tehdystä
ajankohtaisesta työstä. Vuoden 2011 tun5
KESÄTAPAHTUMAT 2012
SKY:n ja KTNL:n ryhmillä on mahdollisuus osallistua kahteen isompaan tapahtumaan kesällä2012, kesäkuussa suomalaisvirolaiseen Tanssipitoihin Tampereella ja
heinäkuussa pohjoismaiseen NORDLEK 2012 –juhlaan.
Ilmoittautuminen Velisinfoniaan alkaa
NORDLEK 2012 –tapahtumassa monipuolinen ohjelma
Suomalaisvirolainen kansantanssija -musiikkitapahtuma
Tanssipidot
2012 Tampere järjestetään 13.-17.6.
Tapahtumaan odotetaan 5000 tanssijaa, soittajaa ja
laulajaa Suomen ja
Viron lisäksi myös
Tšekistä, Unkarista, Venäjältä ja
Intiasta.
NORDLEK on pohjoismainen kansantanssi–
ja -musikkitapahtuma, joka järjestetään joka
3. vuosi vuorotellen eri pohjoismaissa. Vuonna 2012 juhla on Norjassa.
Steinkjer: pikkukaupunki keskellä Norjaa,
sisimpänä Trondheimin vuonossa –toivottaa
sinut tervetulleeksi NORDLEK –tapahtumaan
10.-15. heinäkuuta 2012.
Steinkjerin tapahtumajärjestelyt takaavat
sinulle antoisan NORDLEK –tapahtuman monipuolisine majoitusvaihtoehtoineen ja elämyksineen. Kaupunki sijaitsee keskeisellä
paikalla on kyse sitten lentämisestä, junaliikenteestä vai tiestöstä. Steinkjerin 21.000
asukkaalla onkin paljon kokemusta erilaisista
tapahtumista paikkakunnallaan.
Ohjelmassa on kansainvälisiä kansantanssikonsertteja, vauhdikkaita kansanmusiikkiklubeja sekä tanssitupia ja yleisötansseja. Lapsille ja nuorille on tarjolla lastenkonsertteja,
tanssi- ja kädentaitotyöpajoja, illanviettoja
ja lasten kansantanssiluokittelut. Tanssipitojen ohjelma on julkistettu ja se löytyy osoitteesta www.tanssipidot.fi.
Olet sydämellisesti tervetullut Nordlek -tapahtumaan huolimatta siitä oletko jonkun
tanssiryhmän tai kansanmusiikkiseuran jäsen
vai et. Olet myös tervetullut huolimatta siitä
mistä päin maailmaa olet kotoisin. Halukkuutesi kokea pohjoismaisia kulttuurielämyksiä
riittää.
Viikon kestävä festivaali huipentuu laulun ja
tanssin juhlaan Velisinfoniaan Tampereen
Ratinan stadionilla 17.6. Tanssipitojen pääteos Velisinfonia peilaa veljeskansojen ystävyyttä ja samankaltaisuutta. Tanssikohtaukset tarjoavat esiintymistavoitteita kaikenikäisille ja -tasoisille tanssijoille. Velisinfoniasta
vastaavat taiteelliset johtajat Petri Kauppinen Suomesta ja Kalev Järvela Virosta.
Ilmoittautuminen tapahtuu juhlan nettisivuilla www.nordlek.no. Sivuilta löytyy tarkempaa tietoa myös suomeksi tapahtumasta.
Ilmoittautuminen tapahtuu 16.1.-15.3 osoitteessa www.tanssipidot.fi. Samassa yhteydessä varataan pitopassit ja tarvittavat majoitus- ja ruokailupaketit.
TANSSIPIDOT 2012 JA NORDLEK 2012 TANSSIEN KOULUTUSTA
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät (SKY) ja Kansantanssinuorten Liitto (KTNL) järjestävät
Tanssipitojen 2012 ja NORDLEK 2012 ohjelmistojen kertauskursseja kevään aikana.
 NORDLEK 2012 ohjelmistojen ja pohjoismaisten yhteistanssien kertauskurssi 28.1. Vantaalla Puistokulmassa.
 Tanssipitojen lasten ja nuorten ohjelmistojen kertauskurssi 4.2. Turussa.
 Tanssipitojen aikuisten ohjelmistojen kertauskurssi 5.2. Turussa.
 Tanssipitojen aikuisten ohjelmistojen kertauskurssi 31.3. Tampereella.
Tarkempaa tietoa ja kurssitiedotteet löytyvät SKY:n ja KTNL:n nettisivuilta:
www.kansantanssinyst.fi ja www.kansantanssinuoret.fi.
Tervetuloa tanssimaan!
6
SUOMALAISEN KANSANTANSSIN YSTÄVIEN ULKOSUOMALAISET kansainvälisten asioiden sihteerin tilannekatsaus
Ulkosuomalaistyönsihteeristä
välisten asioiden sihteeriksi
kansain-
ryhmää: Wenlat, Katrilli ja Finnlore. Lisäksi
Ruotsissa on viisi jäsenryhmää. Muutamia
vuosia sitten lähetin ruotsinsuomalaisille materiaalia siitä kuinka liittyä SKY:n jäseneksi
ja siitä saatiin yksi ulkosuomalaisryhmä lisää. Samanlaisia kampanjoita olisi hyvä järjestää muuallakin esim. Pohjois-Amerikassa.
Olen toiminut Suomalaisen Kansantanssin
Ystävien (SKY) hallituksessa 13 vuoden ajan,
josta yli kymmenen vuotta kansainvälisten
asioiden sihteerinä. Edeltäjänäni toimi Ritva
Roiha vuodesta 1991, jolloin ulkosuomalaistyönsihteerin tehtävä perustettiin. Tämän
ansiosta ulkosuomalaisryhmien määrä saatiin nousemaan kymmenestä lähelle kolmeakymmentä. Tosin 2000-luvulla tuo määrä on
vähentynyt kahteenkymmeneen ulkosuomalaisjäseneen. Ritva Sabelli toimi SKY:n ulkomaansihteerinä vuoteen 2004 asti. Silloin
myös ulkomaansihteerin tehtävät yhdistettiin
ulkosuomalaistyönsihteerin tehtäviin. Ulkomaansihteerin työnkuvaan kuului mm. Pohjoismainen yhteistyö. Huhtikuussa 2007 ulkosuomalaistyönsihteerin nimike muutettiin
kansainvälisten asioiden sihteeriksi.
Virossa on kaksi jäsenyhdistystä; Tanssiryhmä Kielo ja ulkosuomalaisten tuorein jäsen
Röntyskä Tartossa.
Venäjällä on kolme jäsenyhdistystä, joista
ainoastaan Gornitsan kanssa (Petroskoista)
on viime aikoihin asti tehty yhteistyötä Viola
Malmin ansiosta.
Ulkosuomalaiset ryhmämme ovat osallistuneet useasti myös Pohjoismaisiin Nordlektapahtumiin. Osa ryhmistä on käyttänyt vierailevia suomalaisia ohjaajia mm. Sveitsissä
ja Ruotsissa.
Nyt olen siirtymässä hallitustyöskentelystä
syrjään ja lupasin tehdä tilannekatsauksen
ulkosuomalaisryhmistä.
Näiden
vuosien
huippuhetkiä ovat tietysti olleet ulkosuomalaisten tapaamiset, jolloin nimi saa kasvot ja
yhteydenpidosta tulee henkilökohtaisempaa.
Aivan tehtäväni aluksi SKY täytti 100 vuotta
ja Misteli- ryhmä Ruotsista tuli juhliin esiintymään. Se oli ensimmäinen kontaktini
SKY:n ulkosuomalaisiin.
Monet ulkosuomalaisryhmät ovat kirjoittaneet Tanhuviestiin toiminnastaan useamman
kerran. Heille Tanhuviesti ja SKY:n julkaisut
ovat erittäin tärkeitä, sillä tanssiohjeita ja nuotteja ei ulkomailta saa. Tarvetta olisi
myös englanninkielisille ohjeille ja DVDmateriaalille.
Haasteita perinteen vaalimisessa
Ulkosuomalaisilla on samanlaisia haasteita
kuin suomalaisillakin ryhmillä kuten ohjaajaja pelimannipulaa tai jäsenmäärän vähentymistä. Nämä haasteet ovat varmasti vielä
suurempia vieraassa ympäristössä. Suomea
osaavien määrä vähenee, mutta sukujuuret
kiinnostavat sukupolvia joiden iso- tai isoisovanhemmat aikoinaan lähtivät Suomesta.
Tämän todistaa esimerkiksi FinnFest- tapahtuma Pohjois-Amerikassa, joka kerää yhteen
tuhansia pohjoismaalaisten jälkeläisiä. Viime
kesänä Turussa järjestettiin Suomi Sydämessä- tapahtuma, joka kokosi yhteen tuhansia ulkosuomalaisia.
Ulkosuomalaisryhmät
Ulkosuomalaisryhmiä on tällä hetkellä 20, ja
he tekevät arvokasta työtä ylläpitämällä
suomalaista kulttuuria ja tekemällä sitä tunnetuksi ulkomailla. Yleensä toiminnan ovat
aloittaneet innokkaat ohjaajat, joita on vuosien varrella kouluttautunut Varalan Urheiluopiston Kansantanssinopettajakoulutuksessa.
Australiassa on kaksi jäsenryhmää Kaleva ja
Melbournen Suomi-Seuran ryhmä. Toisella
puolella maapalloa Brasiliassa tanssivat Penedon Kansantanssin Ystävät. He esittävät
suomalaisia kansantansseja Suomi-Klubilla
joka lauantai. Esityksen päälle pidetään
tanssit, johon osallistuu myös runsaslukuinen yleisö. Penedolaiset ovat käyneet Suomessa monta kertaa, ja viimeksi kesällä
2011.
Tässä samassa yhteydessä haluan kiittää
kaikkia ulkosuomalaisryhmiä näistä vuosista
ja toivotan teille menestystä ja jaksamista
rakkaan harrastuksemme ja suomalaisen
kulttuurin parissa.
Liisa Aho
SKY:n hallituksen jäsen 1999-2011
Pohjois-Amerikassa toiminta on aktiivista ja
siellä SKY:llä on neljä jäsenryhmää. He käyvät ahkerasti mm. Nordlek- tapahtumissa.
Keski-Euroopassa SKY:llä on kolme aktiivista
7
PELIMANNIKILLAN KUULUMISIA
Kopioita voidaan nuoteista ottaa paikan
päällä. Lisäksi tutkaillaan Tanssipitojen ja
Nordlekin yhteistanssien nuotteja ja killan
tämän vuoden yhteissoittokappaleita.
Kutsu Pelimannikillan vuosikokoukseen lauantaina 11.2.2012 klo 16.00
Vuosikokouksen paikka on Tavolan yhteistupa, Sammatintie 364. Helsinki-Turku-moottoritieltä käännytään Nummen liittymästä
(N.o 21) kohti Saukkolaa. Vanhalta 1-tieltä
eli tie n:o 110:ltä Sammatintielle käännytään Saukkolasta.
Puskasoittojen välillä pidetään Pelimannikillan vuosikokous klo 16.00 ja klo 19.0023.00 soitetaan nurkkatanssit. Päävastuullisena tanssiorkesterina on Nummen tanhupelimannit, mutta kaikki puskasoittoihin osallistuvat pelimannit ovat tervetulleita tanssisoittoon.
Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat,
mm. puheenjohtajan ja kahden johtokunnan
jäsenen valinta. Kokouskahvit tarjolla klo
15.30 alkaen. Tervetuloa!
Päivän mittaan soiton lomassa syödään ja
kahvitellaan riittävästi. Kahvi- ja ruokarahaa peritään 10 euroa killan jäseniltä, muilta
20 euroa.
Penan Puskasoitot
pidetään jälleen Nummi-Pusulassa lauantaina helmikuun 11. pv, alkaen tulokahveilla
klo 10.00 Tavolan yhteistuvalla.
Ilmoittautumiset 9.2. mennessä: Pentti
Ulenius, Lohjantie 5, 09430 SAUKKOLA, puh.
044-0270 630, sähköposti:
pentti.ulenius@dnainternet.net
Penan Puskasoittoihin voi varustautua ottamalla mieluista musiikkia nuotteina mukaan.
Tervetuloa!
8
TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA
Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten.
Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja
jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi.
Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tässä on kirjoitus numerosta 4/1982,
jolloin Kansantanssinuorten Liitto (KTNL) perustettiin ja numerosta 4/1992, jolloin KTNL täytti
10 vuotta.
Kuvat KTNL:n 10vuotisjuhlan piirustuskilpailusta.
Tanhuviesti
4/1992.
9
10
KANSANTANSSIA KIRJALLISUUDESSA 4
Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa kysymys- ja vastauspalstalla oli taannoin nimimerkillä Tanssin taustoja kaipaava seuraava
kysymys:
Vanhassa testamentissa tanssi ilmentää
edellisen esimerkin tapaan usein riemua ja
kiitollisuutta luojalle. Liitonarkun saapuessa
kaupunkiin kuningas Daavid vallan riehaantuu: ”Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä.” Kuten usein käy,
joku paheksuu – Saulin tytär Mikal torjuu
kuninkaan villiintymistä kovin sanoin. Mutta
nähtävästi Daavid on herransa mielestä oikeassa, sillä luku päättyy: ” Eikä Saulin tytär
Mikal koko elinaikanaan saanut lasta.”
Harrastamme juutalaisia ja israelilaisia kansantansseja. Heräsi kysymys, missä Raamatun kohdissa mainitaan tanssi. Muistan joskus kuulleeni asiasta esitelmän, mutta en
tehnyt silloin muistiinpanoja. Tanssittiinko
esimerkiksi Kaanaan häissä? Juutalaista kulttuuria kuvaavissa elokuvissa näkee usein
tanssia, oli sitten kyseessä häät tai hautajaiset. Pohjautuuko tanssiperinne Raamattuun?
Miten selittyy ympäri maailmaa levinnyt israelilaisten tanssien harrastus?
Vastaavia kohtia on monia, ja voit huvitella
vaikkapa etsimällä niintä internetin erikielisillä Raamattu-hakukoneilla.
Raamattu kuvaa oman aikansa elämää rikkaasti ja värikkäästi, siispä tanssin merkitys
juhlassa ja hengellisissä kokemuksissa on
kirjassakin läsnä. Entä miksi juutalaiset tanssit ovat levinneet niin laajalti? Tiedät vastauksen itsekin: niiden tanssiminen on riemastuttavan hauskaa, ja toisaalta laulujen melankoliset sävelet ravitsevat myös murheellista puolta meissä.
Vastaus: Raamatussa on lukuisia viittauksia
tanssiin, mutta erityisesti Vanhassa testamentissa niitä vilisee.
Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjassa kerrotaan,
kuinka ”naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset
seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden”.
Virittipä hän vielä laulunkin: ” laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!”
Hesarista lainannut Esko Kannusmäki
Sillä lailla.
UUTUUSKIRJA KANSALLISPUKU PÄIVITTÄÄ PUKUTIEDON NYKYAIKAAN
Leena Holstin tuore Maahengen kustantamana ilmestynyt tietoteos Kansallispuku on oikea kansallispukujen ystävän toivekirja. Se
on paitsi perusteellinen esitys suomalaisesta
kansallispuvusta taustoineen ja osineen,
myös ulkoasultaan upea ja viimeistelty teos.
Korkealaatuiset kuvat ja hieno taitto ansaitsisivat tulla huomioiduksi vuoden kauneimpia
kirjoja valittaessa. Tätä teosta ei todellakaan
tarvitse piilotella hyllyn uumeniin, vaan sitä
voi ilolla pitää esillä kahvipöytäkirjana.
sista kansanpuvun osista,
tiedot sadoista kansallispuvuista sekä
lähes sadan
mallipuvun
kokoelman.
Kuvituksessa
esitellään nimenomaan
näitä tarkistettuja pukumalleja.
Perusesitys kansallispuvuista
Kansallispuku-kirja on perusteos, jossa esitellään 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista
alkava kansallispuvun historia ja kulttuurihistoria sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat.
Upeita yksityiskohtia
Kansallispuvut ovat arvokkaita käsityötaidonnäytteitä, jotka on valmistettu rakkaudella aikaa ja rahaa säästämättä. Kirjassa
paneudutaan myös pukujen hienoihin perinnekäsityötä edustaviin yksityiskohtiin, kuten
pitseihin, kirjontoihin, poimutuksiin ja laskostuksiin.
Kirjan taustana on laaja ja perusteellinen
kansanpuku- ja kansallispukututkimus. Kansallispukuneuvoston (1979–2010) toiminta
tuotti mittavan tutkimusarkiston, jonka sisältönä ovat perustutkimuksen tulokset tuhan11
Lukija tosin jäisi ehkä kaipaamaan vielä hakemistoa kirjan puvuista.
Muuttuva kansallispuku
Kirja kertoo myös kiinnostavalla tavalla siitä,
miten kansallispukua on tietoisesti kehitetty
ja miten puvut ovat muuttuneet aikojen saatossa, kansallispukuun liittyvät arvostukset
ja ihanteet kun ovat
vaihdelleet eri aikoina. Myös kansallispukujen esittely esimerkiksi mallikuvissa ja
katalogeissa on heijastellut kunkin ajan
muotimieltymyksiä.
Tekijä
Leena Holst (s. 1944) on kotiteollisuusopettaja, joka on toiminut kansanpukujen ja kansallispukujen tutkijana Suomen kansallispukuneuvostossa 1981–2008.
Leena Holst: Kansallispuku
ISBN 978-952-5870-52-7
Ulkoasu: Tiina Ripatti
Maahenki (2011)
Kirjassa on ilahduttavan paljon kuvia tarkistetuista puvuista,
joita ei löydä vanhemmista
kirjoista.
Leena Holst esittelemässä kirjaansa julkistustilaisuudessa 23.11.2011. Kuva Risto Elo
SKY:N JA KTNL:N UUSIA JULKAISUJA
Uusi Tanhuvakka ja sävelmistö ilmestyvät
helmikuun alussa SKY:n julkaisemina. Kirjaan on lisätty purpureita sekä ruotsinkielisen alueen tansseja mm. menuetteja. Joitakin tansseja on myös poistettu.
KTNL on tehnyt Tanssilysti -kansion sisältäen 18 valmista tunnin mittaista opetuskokonaisuutta. Tuntiohjelma sisältää leikkejä,
seuratansseja ja kansantansseja. Vaikka julkaisu on tehty koulua ajatellen, sopii se kansantanssiryhmien käyttöön yhtälailla. Musiikki 103 sivuisen kansion tansseihin löytyy
KTNL:n CD-levyiltä. Kansion hinta 35 €.
Molempia julkaisuja voi tilata SKY/KTNL toimistosta:
suom@kansantanssinyst.fi,
ktnl@kansantanssinuoret.fi
puhelimitse (09) 441 803, 045-2777 283.
12
Hei kaikille!
Kesän mökkilöydöt jatkuvat
vielä, tehtäviä vuodelta 1959.
Koittakaahan osaatteko!
Helmi
13
KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN
Myydään
Myydään
miesten Rovaniemen puku,
koko 52-54. Paita, luukkuhousut, liivi ja solmuke.
Munsalan kansallispuvun
hame, liivi ja huivi.
Koko: 38. Kunto: hyvä.
Vuorelman valmistama.
Hintapyyntö: 300 €.
Ollut käytössä vain kerran.
Hinta 750 €.
Lisätietoja: 044 277 9673 /
Sirkka
Tiedustelut:
050-526 9919
kirsti.kekkonenmontonen@gmail.com
Myydään
Myydään
uudenveroinen naisten Härmän kansallispuku, kuvan mukainen kokonaisuus.
Puku on Helmi Vuorelman valmistama.
Munsalan kansallispuku ja tykkimyssy. Puku sopinee koolle 36-38, vanha, mutta aivan ehjä, mukana hame, pusero, essu, huivi. Hinnasta sovitaan, max 300.
Soita voim. op. Tuire Auhto, p.
0400511450, Klaneettitie 10 A 46, 00420
HKI
Mittoja: hameen pituus 80cm, vyötärö n.74cm, puseron kainalo
-kainalo 53 cm, hihan pituus kainalosta hihan suuhun noin 53cm. Puku lienee kokoa
38/40. Voidaan sopia näytöstä. Hinta 460 €
Matti/040-8696605, Hämeenlinna
VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN
Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki (paperikuvat).
Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10 €, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan
julkaisemisesta veloitamme 12 €. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7 €.
14
TAPAHTUMAKALENTERI 2012
TAMMIKUU
13.1.
Folkforum, Turku
13.-14.1.
FOLKLANDIA -risteily, Silja Europa, Turku - Tukholma - Turku
28.1.
Aikuisten NORDLEK 2012 ohjelmiston ja yhteispohjoismaisten tanssien
kurssi, Puistokulma, Vantaa
HELMIKUU
4.2.
Tanssipidot 2012 lasten ja nuorten ohjelmiston kertauskurssi, Turku
5.2.
Tanssipidot 2012 aikuisten ohjelmiston kertauskurssi, Turku
11.2.
Penan Puskasoitot ja PMK vuosikokous, Tavolan yhteistupa, NummiPusula
MAALISKUU
17.3.
Kevätpilkistys, kansantanssia ja kansanmusiikkia, Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit 30 vuotta, klo 15, Kilterin koulu, Vantaa
28.3.
KATRILLIA KOTIKORTTELISSA, Helsingin Kansantanssin Ystävien matinea,
klo 18.30, Kulttuurikeskus Stoa, Turunlinnantie 1, Helsinki
31.3.
Tanssipidot 2012 aikuisten ohjelmiston kertauskurssi, Tampere
SKY/KTNL vuosikokoukset
TOUKOKUU
5.5.
Toukotanssit, KTNL 30-vuotta, Hyvinkää
Lasten ja nuorten kansantanssikatselmus
17.5.
Helavalkeat, Nummi-Pusula
KESÄKUU
13.-17.6.
Tanssipidot 2012, Pispalan Sottiisi, Tampere
HEINÄKUU
10.-15.7.
NORDLEK 2012, Steinkjer, Norja
ELOKUU
5.8.
Kansallispuvun päivä, SKY toimisto, Helsinki
Kansallispukupiknik
11.8.
Laurin elojuhla, Helsingin pitäjän kirkolla, Vantaan kansanperinteen
ystävät
SYYSKUU
1.9.
Aikuisten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna
2.9.
Lasten ja nuorten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna
MARRASKUU
24./25.11.
Vaalikokouskurssi, paikka avoin
Vaalikokoukset
15