Konepaja pani tuulemaan

Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2010
Sepima Oy
Konepajan
kasvutarina
Teemana sopimusoikeus
Kättä päälle
ja käsirahaa!
Vanha kauppamiehen sanonta ei tänä päivänä turvaa yrittäjää. Yhtiöitä myydään ja ostetaan, ihmiset vaihtuvat tiheään, vuoden päästä yhteyshenkilö
saattaa olla vaihtunut ja silloin tarvitaan kirjallisia
sopimuksia. Annatko satatuhatta eroa lainaksi ilman velkakirjaa? Saatko satatuhatta pankista ilman
velkakirjaa? Eikö työsuhteen ehdot kannata kirjata
työsopimukseen työsuhteen alkaessa - ei tarvitse
kinastella myöhemmin ylitöistä, lomapalkasta tai
muista ehdoista.
Monet kansainväliset tuotemerkit, hampurilais- ja pizzaketjut, vaateliikkeet, hotelliketjut ja muut palveluyritykset perustuvat franchisingkonseptille. Sopimus ja
sen liitteenä oleva käsikirja ovat uuden franchisingyrittäjän tärkeimmät dokumentit.
Työsopimukset on tehty usein niin sanotun vanhan mallin mukaan, malleja on saatu kirjanpitäjältä, työnantajaliitosta tai ties mistä. Onko
kaikilla työtekijöillä kirjalliset työsopimukset?
Mitä TESiä pitää noudattaa? Onko ja pitääkö
olla työsuojeluvaltuutettu?
Franchising on kahden itsenäisen
yrityksen välinen sopimus, jossa
franchisingin antaja luovuttaa toiselle yritykselle oikeuden käyttää kehittämäänsä liiketoimintakonseptia tai
-mallia tietyllä alueella sovittua maksua vastaan.
Keskiaukeamalla Timo Huhtala kirjoittaa tärkeistä asioista työsopimuksissa. Lue tarkkaan ja tilaa ”Työsopimukset kuntoon” kartoitus, työsopimusmallit ja raportti. Varmista, että kaikki on kunnossa.
Kesäaikaan kesäkuu-elokuu kesähintaan!
Menestystä kevään kauppoihin
Yrittäjä maksaa ketjuun liittymisestä kertamaksun, jatkuvan maksun tai
näiden yhdistelmän.
Franchisingin ottajia on yleensä useita. Niistä muodostuu yhteistyöverkosto,
franchisingketju.
Ari M ertal a
Päätoimittaja
Ketjun perustaja omistaa konseptin.
Omistajan tehtävänä on paitsi koordinoida ja ohjata pitkäaikaista yhteistyötä
niin myös jatkuvasti kehittää toimintaa.
Ketjuun kuuluva franchisingyrittäjä hyödyntää puolestaan vastaanottamaansa liiketoimintamallia omassa liiketoiminnassaan.
www.heikkilalaw.fi
Ylhäältä vasemmalta: Ansamaa Anna // Heikkilä Timo // Huhtala Timo // Ikäheimonen Jaska // Koponen Tommi // Martikainen Johanna // Mattila
Timo // Mertala Ari // Pajunen Marja-Liisa // Pakkanen Tomi // Pentzin Viking // Piispanen Aatu // Röytiö Janne // Seppälä Ilpo // Shumskaya Anna
// Siirala Karlo // Sillanpää Nina // Suominen Hanna // Unkuri Juha // Uusitalo Susanna // Warjus Pekka // Wasenius Nils-Henrik
Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. 010 289 9400, Fax. (02) 233 4300
Heikkilä & Co Helsinki: Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh. (09) 696 2220, Fax (09) 696 22222
Heikkilä & Co Tampere: Hämeenkatu 17 A 15, 33200 Tampere, Puh. 010 439 9421, Fax 010 439 9429
Yrittäjien Oikeussuoja: Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh (09) 2532 5600, Fax (09) 2532 5655
Financial Solutions: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. (02) 233 4200, Fax (02) 233 4200
2
Käytännössä tärkein systeemin toimintaa sääntelevä asiakirja on käsikirja. Se on franchisingantajan omaisuutta. Käsikirjassa kuvataan kaikki
olennaiset liiketoimintamalliin liittyvät asiat ja siinä neuvotaan, miten
franchisingyrittäjän tulee toimia.
Salassapidostakin
Tärkeää on, että konseptin antaja tukee sovitaan usein
mahdollisimman paljon ketjun toimintaa sopimussuhteen aikana.
irtaannutaan. Kummankin osapuolen
kannattaa perehtyä sopimusehtoihin
huolellisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista varmistaakseen sopimuksesta saamansa hyödyn.
Ketjun jäsenet toimivat aina yhteisen
brändin alla.
Käsikirja on tärkeä
Franchisingtoiminnan sisältö ja puitteet määritellään yleensä määräaikaisessa kirjallisessa sopimuksessa. Sen
liitteenä tulee käsikirja.
Sopimuksessa määrätään osapuolten
oikeudet ja velvollisuudet, se miten
yhteistyötä tehdään ja miten ketjusta
Yleensä franchisingantaja tekee myös
salassapitosopimuksen. Salassapitosopimus tehdään usein jo ennen kuin
osapuolet aloittavat varsinaista sopimusta koskevat neuvottelut. Olennaista on, että jäsen ei yleensä voi hyödyntää liiketoimintakonseptia tai luomiaan
asiakassuhteita irtauduttuaan ketjusta.
Franchisingottajan kannalta on tärkeää varmistua siitä, että ketju ja sen
konsepti todella toimivat. Joskus yrittäjille
tarjotaan osallistumista vasta kokeiluvaiheessa olevaan ketjuun. Heiltä saatetaan
edellyttää merkittävää
alkupanosta ja pitkää
sitoutumista, vaikka
liikeidean toimivuudesta ei vielä ole mitään takeita.
Suomen vuoden 2010 franchisingyritykseksi valittiin maaliskuun lopussa R-kioski. Valinnan
takana on Suomen FranchisingYhdistys
Franchise-sana viittaa ranskankieliseen sanaan franc, joka tarkoitta samaan kuin englanninkielinen sana free eli vapaa. Vapaus
on kuitenkin suhteellinen asia liiketoimintamallissa.
Suurimpia ketjuja Suomessa
ovat esim. McDonald´s, Carrols,
R-kioskit, Kotipizza ja The Body
Shop. Myös monet terveystuotteisiin, urheiluvälineisiin, autonvuokraukseen, kiinteistönvälitykseen ja siivoustoimintaan
erikoistuneet liikkeet toimivat
franchising-ketjuina.
P ek k a Wa rj u s
Kirjoittaja aloitti Asianajotoimisto Heikkilän
Tampereen toimistossa
kesällä 2008. Hän on
hoitanut yli 20 vuotta
teollisuusyritysten sopimusjuridiikkaa.
3
Vaikea taloustilanne otettiin naantalilaisessa konepajayritys Sepima
Oy:ssä mahdollisuutena muutokseen. Perheyritys pani tuulemaan,
kun moni muu painoi jarrua.
Muutos ei ole mahdollista ilman luottamusta omaan osaamiseen sekä asiakkaiden ja koko alan tulevaisuuteen,
kertoo perheyrityksen varatoimitusjohtaja Toni Sorsavirta.
Staironin pääomistaja ja toimitusjohtaja on entinen Metso Turku Worksin
tuotantopäällikkö Tapio Hussi. Toni
Sorsavirta istuu uuden yhtiön hallituksessa.
– Pahimman finanssikriisin syövereissä investoimme muun muassa uuteen
hitsausrobottiin, hän kertoo.
Käytännössä siis Staironia reilusti pienempi Sepima ryhtyi vanhan
asiakkaansa toiseksi pääomistajaksi. Yrityskauppoja tehtäessä suhde
omaan asianajotoimistoon, tässä tapauksessa turkulaiseen Heikkilä &
Co Oy:hyn sekä Financial Solutions
Oy:hyn & Pekka Maneliukseen nousee pinnalle.
Runsaat parikymmentä vuotta sitten
perustettu tilauskonepaja Sepima Oy
on Tonin isän Seppo Sorsavirran perustama perheyritys. Ruostumattoman
teräksen osaaja Sepima on haluttu pitää noin 20 työntekijän perheyrityksenä. Kun tekijöitä on tarvittu korkeasuhdanteessa enemmän, on yrityksessä
turvauduttu joko vuokratyövoimaan
tai ulkoistukseen.
– Kasvua haemme nyt Stairon Oy:stä,
joka on Sepiman osaksi omistama paperikoneiden osien valmistaja, kertoo
Toni Sorsavirta.
Sorsavirta puhuu vielä varovasti tulevan kasvun mahdollisuudesta, sillä
sen verran pohjamudissa suomalainen teknologiateollisuus on rämpinyt
viime aikoina.
Pienempi osti suurempaa
Stairon Oy syntyi viime vuoden toukokuussa jatkamaan Metso Paper
Turku Worksin toimintaa.
4
Staironin ja Sepiman tarina jatkuu:
yritykset ryhtyivät keräämään viime
vuonna ympärilleen S4i eli Stainless
for Industry -verkostoa, joka tähtää
ruostumattoman teräksen kokonaistoimituksiin Pohjoismaissa, Euroopassa ja mahdollisesti myös Venäjällä.
Se, että perinteiset alihankintayritykset tähtäävätkin vientiin, on Suomessa vielä uusi asia.
S4i-brändin yritysten yhteen laskettu
liikevaihto on 40 miljoonaa euroa ja ne
työllistävät yli 300 henkilöä Suomessa.
– On ollut erittäin hyvä asia, että käyttämämme juristit ovat halunneet tutustua myös liiketoimintaamme. Se
on kummankin osapuolen etu.
– Kyse on Finpron tukemasta vientirenkaasta, joka on toiminut helmikuusta lähtien. Vientirenkaalle on
juuri palkattu yhteisvientipäällikkö.
Vapaa keskustelu juristin
kanssa kannattaa
Jo nuoresta pitäen
Heikkilä & Co on ratkonut vuosien
ajan sekä arkisia että vähän hankalampia yritysjuridiikan asioita Sepimassa. Sorsavirta pitää hyvänä sitäkin, että tapaa juristeja aika ajoin myös
vapaamman keskustelun foorumeilla.
Juristille on ollut ylipäätään helppo
soittaa, ja hyvä niin. – Myös privaattiasioista on voinut kysyä neuvoa avoimesti, Toni Sorsavirta jatkaa.
Sepima on vahvimmillaan paperi- ja
prosessiteollisuuden kokonaistoimituksissa.
– Olemme investoineet vahvasti viime
vuosina koneisiin, laitteisiin ja tuotantoteknologiaan. Näin on pakko toimia, sillä parhaat ammattimiehet ovat
jäämässä eläkkeelle. Ammattikoulusta tulevalla harjoittelijalla menee vuosia ennen kuin hän pystyy korvamaan
55-vuotiaan ammattimiehen.
Toni Sorsavirta tuli töihin isänsä yritykseen jo nuorena. – Tein isälle ensimmäiset tarjouspyynnöt 13-vuotiaana ja olin kesätöissä asentajien
mukana työmailla.
Hän on vastannut itsenäisesti yrityksen hankinnoista ja osasta myyntiä
viimeiset kymmenen vuotta. Vastuuta on annettu ja sitä on otettu ilolla
vastaan.
Isän yrityksessä työskentelyllä on hyvät ja huonot puolensa. – Uskon, että
mahdollisuus kyseenalaistaa erilaisia
ratkaisuja on vienyt yritystä eteenpäin.
Rakentava kritiikin esittäminen perheyrityksessä on mahdollista vain silloin,
kun henkilösuhteet ovat kunnossa.
Maisterin paperit Toni haki työn
ohella Turun kauppakorkeakoulusta, missä hän luki yritysjuridiikkaa
ja tietojenkäsittelyä. Opiskelut toivat
työnteon taustalle sen tyyppistä teoreettista näkökulmaa, josta on ollut
hyötyä paljonkin.
– Täytyy sanoa, että yritysjuridiikan
opiskelut auttavat aina, kun puhun
juristien kanssa.
Sepima Oy
Naantalilainen, vuonna 1989 perustettu
konepajayritys, perheyritys. Työllistää noin 20
henkilöä. Toimitusjohtajana Seppo Sorsavirta.
www.sepima.fi
Stairon Oy
Syntyi Metso Paper Turku Worksin jatkajaksi
Pansioon viime vuoden toukokuussa. Sepima
yrityksen toinen pääomistaja.
www.stairon.fi
S4i
Staironin ja Sepiman perustamana Stainless
for Industry -yritysverkosto, joka tähtää ruostumattoman teräksen kokonaistoimituksiin
lähinnä Euroopassa. Finpron tukema verkosto
on toiminut helmikuusta lähtien.
www.s4i.fi
Te k sti: Tiina Ruulio
Kuvat: mik a Ok ko
5
Osakassopimus on yhtiön osakkaiden
välinen vapaamuotoinen oikeustoimi,
jolla voidaan sopia osakkaiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista
sekä yhtiön hallinnosta.
Osakassopimus laaditaan yleensä siinä vaiheessa, kun osakkaat ovat perustamassa uutta yhtiötä tai järjestelemässä jo olemassa olevan yhtiön
omistusta ja hallintoa. Tyypillistä on,
että osakassopimus laaditaan nopeasti ja se on hyvin ylimalkainen – tärkeintä on käynnistää liiketoiminta nopeasti ja saada tulosta aikaan.
Usein ajatellaan, ettei osakkaiden välille kehkeydy ongelmia ja jos ongelmia
ilmenee, niistä saadaan kyllä sovittua
”hyvässä hengessä”. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut allekirjoittaneelle monia osakasriitoja selvittäessä, että näin ei valitettavasti usein ole.
Yhdessä sovitut pelisäännöt ovat ehtineet ajan kuluessa ”unohtua”.
Osakassopimus kannattaa laatia aina.
Sopimus ei ole nykyisin enää epäluottamuslause muita osakkaita kohtaan,
vaan ”tätä päivää”, varautumista tuleviin tapahtumiin ja yhteisten pelisääntöjen kirjaamista.
Ennustettavuutta lisää
Keskisuurissa ja etenkin pienissä yhtiöissä on tärkeää, että yhtiön liiketoiminta sujuu kitkattomasti ja ennus-
6
tettavasti. Epäselvyydet osakkaiden
tehtävänjaosta, palkkioista ja vastuualueista heikentävät yhtiötä ja merkitsevät riskiä yhtiön toiminnalle.
Liiketoiminnan tehokkuus voi heikentyä huomattavasti myös, kun joku
avainhenkilöistä jättää yhtiön, osakkaiden välille syntyy ristiriitoja tai
omistusrakenne muuttuu ei-toivottavaksi esimerkiksi osakkeiden myynnin johdosta.
Laissa ei ole säännelty juurikaan
osakkaiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, vaan osakkaat
voivat sopia asioista vapaasti hyvin
pitkälti. Jollei kyseisistä asioista ole
sovittu mitään ja osakkaiden välille
syntyy riitaisuuksia, ollaan usein pattitilanteessa, eikä valmista ja ennustettavaa ratkaisua riitaan ole.
Viime kädessä yhtiö ja osakkaat joutuvat kääntymään tuomioistuimen
puoleen.
Tehokkain tapa hallita edellä mainittuja riskejä on osakassopimus. Se,
ettei laissa ole säädetty osakkaiden
väleistä, mahdollistaa hyvin monista
asioista sopimisen vapaasti osakkaiden välillä.
Osakassopimus auttaa riskien
hallinnassa
Osakassopimuksessa voidaan sopia
laajasti osakkuuteen liittyvistä asioista, kuten lunastusoikeuksista, osakkaiden välisestä työnjaosta, oikeuksista palkkoihin ja kulukorvauksiin
sekä kilpailunrajoituksista.
Osakassopimukseen voidaan ottaa
esimerkiksi määräys, jonka mukaan
muilla osakkailla voi olla etuosto- tai
lunastusoikeus hankkia yhtiöstä irtautuvan tai vaikkapa sairauden vuoksi työkyvyttömäksi joutuneen osakkaan osakkeet. Näin voidaan turvata
omistuksen pysyminen liiketoimintaa harjoittavien osakkaiden käsissä.
Omistusrakenteen vakiinnuttamiseksi voidaan käyttää myös porrastettuja lunastushintoja työskentelyvuosien
mukaan.
Sopimus kuin käyttöohjekirja
Osakkaiden välisiä ristiriitoja ehkäisee
parhaiten ennalta sovittu työ- ja vastuunjako sekä korvauksista ja muista
etuuksista sopiminen. Hyvin laadittu
osakassopimus toimii tässä parhaimmillaan kuten käyttöohjekirja.
Kun työtehtävät, palkkiot ja vastuualueet on selkeästi kirjattu sopimukseen,
vältetään virheellisistä ”muistikuvista” aiheutuvat riidat. Sopimus toimii
ikään kuin osakkaiden ”check listinä”
siitä, mitä on sovittu.
Liiketoiminta kannattaa suojata
Osakassopimukseen voidaan ottaa
myös kilpailua koskevia ehtoja, joilla
rajoitetaan osakkaan mahdollisuuksia
olla osakkaana tai työskennellä kilpailevissa yhtiöissä.
Näin estetään tietotaidon ja liikesalaisuuksien siirtyminen kilpailevien yhtiöiden käyttöön.
Sopimusrikkomukset ja kilpailukiellon
rikkominen voidaan sanktioida sopimussakolla. Sopimussakon olemassaolo ehkäisee myös merkittävästi osakasvelvoitteiden rikkomista tai muuta
yhtiölle vahingollista toimintaa.
Osakassopimus maksaa
itsensä takaisin
rautua yhtiön sisäisiin riskeihin.
Sen laadintakustannukset ovat
edulliset ja sopimus ”maksaa
itsensä takaisin” jo silloin, kun
se ennalta ehkäisee yhdenkin
suuremman sisäisen riskin toteutumisen. Mitä pienemmästä
yhtiöstä ja henkilöityneemmästä liiketoiminnasta on kyse, sitä
merkittävämpää on sisäisten riskien hallinta.
Kolme hyvää syytä
tehdä osakassopimus
sovitaan osakkaiden työnjaosta
ja vastuualueista, jokaisen pitää
tehdä töitä, jos on osakaskin.
sovitaan, paljonko nostetaan
palkkaa ja paljonko jaetaan
osinkoa
sovitaan ehdot, joilla voi irrottautua yrityksestä
tomm i kopone n
Kirjoittajan juridinen erityisosaaminen liittyy sopimusoikeuden ohella erityyppisiin yritysjärjestelyihin
yrityskaupoista yritysrakenteen muutoksiin. Hän aloitti juristina Asianajotoimisto
Heikkilän Helsingin toimistossa vuonna 2008.
Osakassopimus on edullinen tapa va-
7
Työsopimuksella sovitaan työsuhteen ehdoista. Työsopimus
voi olla myös suullinen, jolloin työntekijälle on kuitenkin pyydettäessä annettava työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisesti.
Kirjallinen työsopimus on kuitenkin ehdoton suositus – niin
työntekijän kuin työnantajankin kannalta.
Työnantajan ja työntekijän vapautta sopia työsuhteesta on rajoitettu huomattavasti muihin sopimuksiin verrattuna.
Yleensä tiedetään, että lain ja työehtosopimuksen määräämiä työaikamääräyksiä, irtisanomisaikaa ja vuosilomaaikoja kuuluu noudattaa. Yllätyksiä
sen sijaan tulee muun muassa määräaikaisen työsopimuksen tekemisessä.
Työnantajan on hyvä tietää työehtosopimusten määräyksistä. Vaikka työnantaja ei kuuluisikaan mihinkään
liittoon, on alan yleissitova työehtosopimus silti osa työsuhteen ehtoja.
Työantajan pitää huomioida tällöin
muun muassa työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa ja palkankorotuksia
koskevat määräykset.
Toimitusjohtajalla oma
sopimuksensa
Tekijänoikeuksistakin
kannattaa sopia
Johtajasopimuksella on tarkoitus säännellä yhtiön toimitusjohtajan tai vastaavassa asemassa olevan johtajan ja
yhtiön välistä suhdetta.
Työsopimuksessa voidaan sopia yleisten työsuhteen perusasioiden kuten
työtehtävien, palkkauksen, työsuhteen keston sekä irtisanomisajan lisäksi myös monista työantajan toiminnalle tärkeistä asioista.
Yhtiön toimitusjohtaja jää työsopimuslain ja muun työlainsäädännön ulkopuolelle. Siksi työsopimuksessa mainitut sopimusvapauden rajoitukset
eivät koske toimitusjohtajan kanssa
tehtyä sopimusta.
Tärkeää on kuitenkin tietää, että työntekijä-johtaja -aseman määräytymisen
kannalta ratkaisevaa ei ole sopimuksen otsikko, vaan johtajan tosiasiallinen asema ja olosuhteet.
Toimitusjohtajakin voi joissain tapauksissa olla työsuhteessa, vaikka
toimitusjohtajan asemaa ja tehtäviä
säänteleekin osakeyhtiölaki. Rajankäyntiä aiheuttavat useimmiten kuitenkin muiden johtajien ja yhtiön väliset sopimukset.
Kyseisiä sopimusasioita ovat muun
muassa työssä syntyvät tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet,
työntekijän kilpailukielto työsuhteen
päätyttyä sekä salassapitovelvoite.
Niistä sopiminen saattaa hyvinkin
olla työnantajayrityksen elinehto.
Hyvin ja huolellisesti laadittu ja suunniteltu työsopimus takaa selkeän lähtökohdan työsuhteelle, jossa sekä
työntekijä että työantaja tietävät, mitä
on sovittu. Hyvä sopimus luo puolestaan pohjaa sitoutuneelle työnteolle.
Talouden laskusuhdanteessa yritykselle saattaa syntyä paineita muuttaa työsuhteen ehtoja. Toisaalta henkilöstön sitouttamistakin on hyvä
miettiä ja suunnitella etukäteen ennen taloustilanteen muuttumista.
Usein työsuhteen alussa sovitun työsopimuksen sisältö muuttuu ajan
myötä. Kirjalliset työsopimukset kannattaakin päivittää säännöllisesti.
Lähtökohta on, että työsuhteen ehtojen muuttamisesta sovitaan työntekijän kanssa.
Työnantajalla on kuitenkin työnjohtooikeuden perusteella mahdollisuus
tietyissä rajoissa päättää työtehtävistä ja niiden järjestelyistä. Tällöinkään
olennaisia ehtoja, kuten palkkausta, ei
saa muuttaa työntekijän vahingoksi.
Poikkeuksena on osa-aikaistaminen,
josta työnantaja voi päättää yksin. Tilanne edellyttää kuitenkin tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvan
irtisanomisperusteen olemassaoloa.
Lisäksi työehtosopimuksissa saattaa
olla mukana määräyksiä, jotka antavat
työnantajalle oikeuden yksipuolisesti
muuttaa joitakin työsuhteen ehtoja.
Taantumassa työsuhteen ehtojen
muuttaminen voi olla eräs vaihtoeh-
to lomautuksille tai irtisanomisille.
Muutokset toteutetaan käytännössä
irtisanomismenettelyn kautta.
Henkilöstön sitouttaminen
kannattaa aina
Osaava ja työnantajayritykseen sitoutunut henkilöstö on yrityksen voimavara.
Vaikka laskusuhdanteen aikana kilpailevia työtarjouksia ei ole samalla tavoin
kuin hyvinä aikoina, on sitouttamista
hyvä miettiä ja suunnitella jo nyt.
Sitouttamiskeinoja ovat tulos- ja bonuspalkkausmallien lisäksi myös
henkilöstön viihtyvyyden, työuralla
etenemisen sekä kouluttautumisen
mahdollisuudet. Kuukausipalkka ei
ole ainoa asia, joka vaikuttaa työntekijän motivaatioon ja sitoutumiseen.
Tänä päivänä yhä yleisemmin käytetty
sitouttamistapa ovat työntekijöille otetut vapaaehtoiset eläkevakuutukset.
Järkevästi rakennettuna ne ovat edullisia työntekijöille ja kannustavat samalla pitkäaikaiseen työsuhteeseen.
Vuokratyövoiman käyttö yleistyy
Toimintojen ulkoistaminen liittyy
yrityksen rationalisointiin, joka on
arkipäivää niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.
Perinteisesti ulkoistaminen on tarkoittanut alihankintaa. Viime vuosina alihankinnan rinnalle on noussut
vuokratyövoiman käyttö.
Vuokratyöntekijä on työsuhteessa
vuokrafirmaan, joka myös maksaa
työntekijän palkan. Työt tehdään kuitenkin vuokratyövoimaa ostavan yrityksen ohjeiden ja määräysten mukaan. Yritys vastaa myös kaikkien
työntekijöiden työturvallisuudesta.
Työehtosopimuksen määräykset soveltuvat myös vuokratyöntekijään,
vaikka hän ei olekaan työsuhteessa.
Alihankintaan tai vuokratyövoiman
käyttöön siirtyminen ovat asioita,
joista työnantajan tulee käydä ytneuvottelut .
Timo huhtala
Kirjoittaja on ollut
Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin toimistossa vuodesta 2007 ja
osakkaana vuodesta
2009. Hänen erikoisalojaan ovat sopimus-,
työ- ja yhtiöoikeus, kansainväliset asiat sekä
riitojen ratkaisu.
8
9
Verotus, sopimukset ja
keskeinen lainsäädäntö
Oikein rakennettu kannustinjärjestelmä motivoi toimitusjohtajaa
tekemään nimenomaan yrityksen
Toimitusjohtaja on vähääkään suuremman yrityksen
kannalta oikeita asioita
tärkein yksittäinen henkilö. Siksi hänen motivaationsa ja
sopimuksensa ovat kriittisiä tekijöitä yrityksen kannalta.
Toinen vaihtoehto on erokorvaus, jolloin toimitusjohtaja lähtee yrityksestä
välittömästi.
Omistajien tavoitteista riippuu, kumpaa vaihtoehtoa suositaan.
Pääomasijoittajien exit-suunnitelmassa (pääomasijoittajan irtautuminen yhtiöstä) myös toimitusjohtaja voi päästä
rahastamaan työnsä täysimääräisesti.
Kannustinjärjestelmää on hyvä päivittää, jos yhtiön tilanne muuttuu selvästi. Järjestelmän valvonta on lopulta osakkeenomistajien käsissä.
Hyvä kannustinjärjestelmä
ei unohda yritystä
Toimitusjohtajan potkut
ovat hankala asia
Koska erokorvaus on kompensaatio
nopeasta lähtemisestä, palkan sivukuluja ei tarvitse maksaa. Yrityksen
kehittynyt sopimuskulttuuri säästää
tässäkin tapauksessa selvää rahaa.
vai toimitaanko enemmänkin pitkällä tähtäimellä, jolloin taloudellinen
hyvä realisoituu omistajille yrityksen
arvonnousuna.
Toimitusjohtajalla ja yrityksellä on hyvin vapaat kädet tehdä keskenään toimitusjohtajasopimus. Tilanne on täysin toisenlainen kuin työnantajan ja
työntekijän välillä.
Toimitusjohtajan rooli ja tehtävät ovat
hyvin erilaisia eri yhtiöissä. Jos tehtävistä halutaan sopia yksilöidysti ja
välttää riitelyä, kannattaa toimitusjohtajasopimus valmistella huolella.
Palkita voi monella tapaa
Toimitusjohtajaa voi palkita monella
tavalla. Kokonaispalkkio muodostuu
kuukausipalkasta, kuukausipalkasta
erilaisine luontoisetuineen tai kannustinjärjestelmästä mahdollisella
eläkepaketilla höystettynä. Palkkioon
saattaa kuulua myös osakeomistusta
tai -optioita.
Kannustinjärjestelmän iso kysymys
kuuluu, halutaanko yrityksestä omistajille välitöntä taloudellista tulosta
10 AIKA
Liian kannustava järjestelmä saattaa
aiheuttaa närää henkilöstössä. Näin
käy, kun yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, mutta toimitusjohtajalle maksetaan sopimuksen mukaista
avokätistä tulospalkkiota.
Toimitusjohtaja ei ole yrityksen työntekijä. Siksi häntä eivät koske työsopimus-, vuosiloma- tai työaikalait.
Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja kantaa aina henkilökohtaisen
vastuun tekemisistään.
Kannustinjärjestelmän pitäisi kannustaa sekä toimitusjohtajaa että yritystä.
Väärin valittu järjestelmä saattaa viedä siihen, että johto pyrkii saavuttamaan vain omat tavoitteensa välittämättä yhtiön tilanteesta.
Yhtiön tulosta saatetaan pyrkiä parantamaan myymällä yhtiön omaisuutta. Jos taas järjestelmä kannustaa osakkeen arvon kasvattamiseen,
voidaan arvoa nostaa keinoilla, joista
on yhtiölle haittaa. Ääriesimerkkinä
kannustinjärjestelmän huonosta vaikutuksesta on yhdysvaltalainen energiayhtiö Enron, jonka johto lainvastaisesti paransi yhtiön tulosta.
Toimitusjohtajan sopimussuhde lopetetaan usein ilman ennakkovaroitusta.
Toimitusjohtajan sopimuksen päättämisestä ei ole erillistä lainsäädäntöä. Ellei asiasta ole sovittu erikseen,
tilanteeseen sovelletaan yleisen sopimusoikeuden periaatteita sekä oikeuskäytäntöä, jota on varsin vähän.
Toimitusjohtajan lähtöön liittyvistä
korvauksista pitäisi sopia yksityiskohtaisesti etukäteen. Vaihtoehtoja
on useita. Toimitusjohtajalle voidaan
maksaa esimerkiksi irtisanomisajan
palkka, jolloin hän pysyy töissä irtisanomisaikana.
Ulkomainen työntekijä voidaan palkata suoraan yritykseen, yritys voi
hyödyntää ulkomaista vuokratyövoimaa tai ostaa palvelun tai työn ulkomaiselta alihankkijalta. Verotus ja
sopimukset ovat hyvin keskeisessä
roolissa myös ulkomaista työvoimaa
tai alihankkijaa käytettäessä.
Korvausvaihtoehtoja verotetaan eri tavalla. Irtisanomisajan palkka tuo työnantajalle normaalit palkan sivukulut.
Miten käy toimitusjohtajan
yritysjärjestelyissä
Toimitusjohtajan asema on epäselvä
yritysjärjestelyissä. Kun yritys sulau-
tuu toiseen, toimitusjohtajan toimi
lakkaa. Mikäli erorahasta on sovittu,
pitäisi sulautuvan yhtiön periaatteessa maksaa eroraha toimitusjohtajalle.
Käytännössä tilanne muuttuu, mikäli
toimitusjohtaja jatkaa uudessa yrityksessä sulautumisen jälkeen.
Yrityskauppatilanteessa toimitusjohtajan tilanne ei välttämättä ole helppo. Yhtiön myydessä koko liiketoimintansa tai osan siitä, siirtyvät yrityksen
työntekijät ostajayrityksen palvelukseen työsopimuslain nojalla. Toimitusjohtajalle ei näin tapahdu, ellei
asiasta ole sovittu erikseen.
Timo He ik k ilä
Kirjoittaja on työskennellyt Asianajotoimisto Heikkilä
& Co:n osakkaana vuodesta
1993 Turussa. Hän hoitaa liikejuridiikkaa monipuolisesti,
erikoisalana yritysjärjestelyt.
Keskiviikkona 26.5.2010
klo 9.00 - 11.30 + lounas
PAIKKA
World Trade Center Turku,
Veistämönaukio 1-3, Turku
AIHEET
Ulkomaalaisen työntekijän verotus
Terttu Ylijoki, verosihteeri, Varsinais-Suomen verotoimisto
Suomalaisen työnantajan velvoitteet ja vastuut verotuksessa
Susanna Uusitalo, veroasiantuntija, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy
Ulkomaisen työvoiman käyttöön
liittyvät sopimukset ja lainsäädäntö
Jaska Ikäheimonen, varatuomari, Asianajotoimisto Heikkilä &
Co Oy
Sitovat ilmoittautumiset 21.5.2010
chamber@wtc-turku.fi tai puh. (02)
281 3100. Hinta WTC:n jäsenille 50 €
muille 115 € (+ alv.).
Katso seminaarin tarkempi ohjelma
ja peruutusehdot:
www.heikkilalaw.fi
11
Sopimukset
osa arkea
Jotta ostaja voi vedota oikeuksiinsa, reklamaatio kannattaa tehdä
huolellisesti ja mahdollisimman pikaisesti virheen huomaamisen jäl-
Sopimuksia tehdään päivittäin. Sopimukset koskettavat jokaista ihmistä elämän kaikilla osa-alueilla:
ruokakaupassa, yleisissä kulkuneuvoissa, työpaikalla, harrastuksissa ja jopa kotona.
keen. Reklamaation laiminlyönnistä seuraa, ettei ostaja voi myöhemmin esittää myyjälle vaatimuksia.
Reklamaatio on toiselle osapuolelle
annettu ilmoitus siitä, ettei tämä ole
toiminut sopimuksen mukaan. Reklamaatio voi liittyä esimerkiksi sopimuksen syntyvaiheeseen, sen täyttämiseen ja sen päättymistä koskeviin
toimiin.
Reklamaatiolla pyritään varmistamaan sopimuskumppanin tiedonsaanti sopimuksen syntymiseen
liittyvistä epäselvyyksistä tai sopimusrikkomuksesta, ja odotettavissa
olevista vaatimuksista.
Reklamaatiolle ei ole säädetty määrättyä muotoa. Kirjallista reklamaatiota
suositellaan, koska suullisesti esitettyä reklamaatiota on vaikea todistaa.
Irtaimen kauppaa koskevat reklamaatiosäännökset ovat kauppalaissa.
Siinä ei kuitenkaan ole sopimuksen
tekemiseen liittyviä reklamaatiosäännöksiä. Silloin sovelletaan oikeustoimilakia.
Reklamaatio pitää yksilöidä
Reklamaatiosta puhuttaessa on tapana erottaa toisistaan ns. neutraali ja yksilöity reklamaatio. Neutraali
reklamaatio sisältää ilmoituksen siitä, että sopimuskumppanin suoritus
ei ole sopimuksenmukainen. Täysin
yleisessä muodossa esitetty reklamaatio ei tällöin riitä, vaan on ilmoitettava, minkälaisesta virheestä on
kysymys tai ainakin millä tavalla virhe ilmenee. Tässä vaiheessa ei vielä
tarvitse täsmentää, mitä vaatimuksia
tullaan esittämään.
12 Ilmoituksen olisi kuitenkin hyvä olla
mahdollisimman yksilöity, jotta voidaan selvittää toimenpiteet, jotka tarvitaan virheen tutkimiseen ja korjaamiseen.
muun muassa reklamaation tekijän
asiantuntemuksella ja erityisesti sen
puuttumisella on merkitystä. Elinkeinonharjoittajilta ja asiantuntijoilta
edellytetään nopeaa reklamaatiota.
Yksilöidyn reklamaation sisältönä
ovat sopimuskumppanin esittämät
vaatimukset sopimusrikkomuksen
seuraamuksista. Erittely vaadittavista seuraamuksista voidaan toimittaa
myöhemminkin, kunhan virheestä on
ilmoitettu ajoissa.
Myös tavaran laatu vaikuttaa reklamaatioajan pituuteen. Tuoretuotteiden ja nopeille hinnanvaihteluille
alttiiden tavaroiden reklamaatioaika
on erittäin lyhyt, yleensä muutamista tunneista päiviin. Monimutkaisten
koneiden ja laitteiden osalta kohtuullinen aika saattaa olla kuukausia.
Suorituksen viivästymisestä ei tarvitse tehdä neutraalia reklamaatiota.
Osapuolet yleensä tietävät itsekin,
milloin heidän suorituksensa ovat
myöhässä. Viivästyksen seuraamuksista on kuitenkin tehtävä yksilöity
reklamaatio.
Mikä on kohtuullinen
aika reklamaatiossa?
Kauppalain reklamaatiosäännöksen
mukaan ostaja ei saa vedota tavaran
virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai
hänen olisi pitänyt se havaita. Kohtuullisen ajan vaatimus johtuu siitä,
että myyjä ei yleensä tiedä myydyn
tuotteen olleen virheellinen. Kun hänelle ilmoitetaan virheestä ajoissa,
hän voi yrittää oikaista virheen tai
rajoittaa vahinkoa.
Ongelmaksi voi muodostua, mitä on
pidettävä kohtuullisena aikana. Ajan
pituus ratkaistaan tapauksittain kokonaisuus huomioon ottaen. Tällöin
On tärkeää huomata, että laatuvirheitä koskevan reklamaatioajan alkaminen lasketaan siitä, jolloin ostaja
on havainnut virheen tai hänen olisi
pitänyt se havaita. Ostaja, joka ei ole
ajoissa tarkastanut vastaanottamansa tavaran laatua, menettää mahdollisuutensa hyvitykseen.
Reklamaation laiminlyönti
Mikäli ostaja ei reklamoi kohtuullisessa ajassa tai ei reklamoi lainkaan,
ostaja menettää oikeutensa vaatia sopimusrikkomuksen seuraamuksia.
Jos kuitenkin myyjä tiesi virheestä,
ostajan reklamaatioaika pitenee. Ostaja voi nimittäin vedota tavaran virheeseen kohtuullisen ajan jälkeenkin, jos myyjä on menetellyt törkeän
huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Myyjän menettely saattaa olla jopa kunnianvastaista ja arvotonta, jos hän tällöin vetoaa
siihen, ettei ostaja ole reklamoinut
virheestä ajoissa.
Usein ihmiset eivät edes huomaa sopimuksen syntymistä, koska suurin osa sopimuksista on suullisia ja
perustuu normaaliin jokapäiväiseen elämään.
Reagoida pitää, ja nopeasti
Kun ostaja huomaa virheen tuotteessa tai palvelussa,
tulee reagoida viipymättä. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan kohtuullisessa ajassa virheestä myyjälle. Ostajan on ilmoitettava, minkälaisesta virheestä on kysymys, tai ainakin millä tavalla virhe ilmenee. Ostaja voi
täsmentää vaatimuksensa myöhemmin
Kun kuluttaja reklamoi tuotteista tai palveluista
;; Pyri käsittelemään asiakaspalaute nopeasti.
;; Anna asiakkaalle arvio asian käsittelyajasta ja kerro käsittelyn etenemisestä, mikäli se
pitkittyy.
;; Keskitä reklamaation käsittely niin, että asiakas voi hoitaa asiaansa saman henkilön
kanssa.
;; Kohtele asiakkaita tasapuolisesti.
;; Korvaa asiakkaille valituksesta koituvat kulut (esim. puhelin ja matkakulut).
;; Ole reilu hyvityksessä.
(Lähde: Kuluttajavirasto)
Anna Ansamaa
Kirjoittaja aloitti harjoittelijana Heikkilän Turun toimistossa syyskuussa 2009. Avustavaksi lakimieheksi hän
siirtyi jo saman vuoden marraskuussa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu erityisesti
avustaminen konkursseihin
ja yrityssaneerauksiin liittyvissä asioissa.
Lainsäädännöllisesti useimpia sopimuksia koskettaa oikeustoimilaki. Sopimus syntyy tarjouksesta
ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta.
Sopimusoikeuden perusperiaatteita ovat sopimusvapaus ja sopimusten sitovuus. Rajoituksia periaatteille tuovat hyvän tavan vastaisten sopimusten
kielto ja poikkeustilanteisiin soveltuva kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelun mahdollisuus.
Sopimuksia koskevissa riitatilanteissa keskeistä
on pystyä näyttämään, mistä sopijakumppanit ovat
sopineet. Sopimus voi olla myös suullinen, ellei
laki aseta sille kirjallista muotovaatimusta. Suullisen sopimuksen
näyttöön liittyvät
vaikeudet voivat
kuitenkin tehdä
sopimuksesta merkityksettömän.
Ensisijaisen tärkeää onkin tehdä sopimus kirjallisesti.
Vähänkin epätavallisimmissa tai
merkittävissä sopimuksissa kannattaa turvautua
juristiin. Kun sopimusta käy läpi juristin kanssa, syntyy myös ymmärrys
siitä, mitä sopimus
käytännössä tarkoittaa.
M a rj a -L i i s a Pa j u n en
Kirjoittaja on ollut Asianajotoimisto Heikkilässä vuodesta 2006 lähtien. Hän on perehtynyt
vero-oikeuden ohella
erityisesti perhe- ja perintöoikeuteen sekä sopimusoikeuteen. Hän tekee
töitä Helsingissä.
13
Tommi Koposta ja Janne Röytiötä yhdistää
sama työpaikka, Asianajotoimisto Heikkilä & Co,
ja sama urheilulaji, salibandy.
Tommi Koponen
Janne Röytiö
Asuinpaikka: Espoo
Asuinpaikka: Turku
Perhe: Avovaimo
Perhe: Avopuoliso
(+ esikoinen loppukesästä)
Työura: GE Money Oy
2007-2008, Heikkilä & Co
2008Motto: Kaikki on kiinni
asenteesta.
Työura: Opiskeluaikana mm. vanginvartijana Kakolassa. 2003-2004
Heikkilä & Co, 2004-2005 auskultointi Forssan käräjäoikeudessa, 2005Heikkilä & Co, osakas 2009.
Motto: Hullu saa olla, muttei tyhmä.
ten ihmisten ja asioiden kanssa. Myös
vastuuta on annettu sopivasti, kertoo
Tommi työurastaan.
Miesten näkökulma suosittuun joukkuepeliin on kuitenkin erilainen.
Asianajaja ja osakas Janne Röytiö Turun toimistosta on pelannut salibandyä aktiivisesti 90-luvun puolivälistä ja on nykyään seuransa, Paimion
Ruoskan, puheenjohtaja.
Helsingin toimiston juristin Tommi Koposen suhde salibandyyn on
puhtaasti kurinpidollinen, sillä hänet valittiin äskettäin pääsarjojen
kurinpitäjäksi.
Tommin lajina vimeiset viisi vuotta on
ollut beach volley.
– Kurinpitäjäksi ryhtyminen oli tehtävä, josta ei voi kieltäytyä, Tommi kommentoi uutta rooliaan.
Kurinpitäjä päättää pelikiellosta
Kurinpitäjä saa vuosittain pöydälleen
10–15 törkeää tapausta, joissa ero-
14 tuomari on antanut törkeän ottelurangaistuksen. Hänen kuuluu päättää
siitä, jatkuvatko esimerkiksi törkeästä kampituksesta tai pelaajan lyönnistä johtuvat pelikiellot tai pitääkö rikkeestä antaa myös sakot. Päätökset
pitää tehdä usein päivässä tai parissa, jotta pelaaja tietää, onko hänellä
oikeus pelata seuraavassa pelissä.
– En aio luoda kurinpitäjänä omaa
Koposen linjaa, vaan tehdä päätöksiä
sääntöjen ja vanhojen ratkaisujen perusteella. Lajin säännöt ovat kuitenkin
melko selkeät.
Urheilujuridiikkaan sukeltaminen on
Koposelle uusi haaste.
Sopimus- ja yhtiöoikeuteen erikoistunut Tommi on työskennellyt juristina
Heikkilän Helsingin toimistossa pari
vuotta. – Saan tehdä töitä erityyppis-
Salibandy valitsi miehen
mistossa ovat konkurssit ja yrityssaneeraukset. – Myös riidat ja niihin
liittyvät oikeudenkäynnit työllistävät, hän toteaa.
Janne Röytiö uskoo, että Tommi selviää kurinpitäjän roolistaan hyvin
omalla ennakkoluulottomalla asenteellaan. – On asialle eduksi, että kurinpitäjä ei tule suoraan lajin sisältä,
mutta tuntee kuitenkin lajin.
Janne tuli Heikkilän toimistoon töihin ensimmäisen kerran 2003 valmistuttuaan oikeustieteellisestä.
- Sekä toimisto että minä itse olemme saaneet kehittyä viime vuosina
ikään kuin samaa tahtia.
Jannelle kävi aikoinaan niin, että salibandy valitsi miehen eikä päinvastoin. – Harrastus tuli kaveriporukan
mukana Paimiossa. Pyysimme kunnalta salivuoron, ryhdyimme pelaamaan ja perustimme vielä seurankin.
Toimiston osakas Jannesta tuli viime
keväänä.
Parhaimmillaan Jannen joukkue pelasi kakkosdivisioonassa. – Nyt jäähdyttelemme ja odotamme, että pääsemme pelaamaan 35-vuotiaiden
ikämiessarjaan, hän naurahtaa.
Janne Röytiön vastuulla Turun toi-
Lentopalloa ja suunnistusta
Sekä Tommi että Janne ovat harrastaneet myös muita urheilulajeja: Tommi
oli aikoinaan nuorten maajoukkuevalmennettava lentopallossa ja Janne suunnisti vuosia. Parhaimmillaan
hän ylsi SM-hopealle 15–16 -vuotiaiden sarjassa.
– Salibandyssä opin ymmärtämään,
mitä joukkuehenki on parhaimmil-
laan, Janne kertoo.
Janne on pelannut joukkueessa maalivahdin paikkaa. - Maalivahti on minulle sopiva sekoitus yksilö- ja joukkueurheilua. Maalivahti saa myös
pelata koko ottelun ajan.
Oman pelaamisen ohella Janne valmentaa seuransa junioreja. – Laji
on edelleen valtavan suosittu. Esimerkiksi viime syksynä seuraan tuli
yhdellä kertaa 40 paimiolaista nappulaa. Kynnys harrastaa lajia on mukavan matala.
Pelinälkä kasvaa keväällä
Tommin ensi kesän ohjelmaan kuuluvat beach volley -turnaukset.
Maailmalla pelattavaan beach volley Pro Tour -kiertueeseen osallistuminen on Tommilla ja hänen parillaan vielä auki.
Tommi pitää beach volleystä siitäkin
syystä, että jokainen voitto tai tappio
riippuu aina myös itsestä. Kentällä on
osattava hoitaa kaikki paikat.
Liikunnallinen elämäntapa on sekä
Jannelle että Tommille itsestäänselvyys. – Jos jostain syystä liikuntaan
tulee taukoja, olo huononee tasaisesti. Kaikkea jaksaa paremmin, kun
liikkuu, Janne kertoo.
Tommi aloitti urheiluharrastuksensa
painilla ja yleisurheilulla kouluaikoina Kiihtelysvaarassa. – Liikunta merkitsee irtiottoa arjesta. Töissä jaksaa
paremmin, kun kroppa voi hyvin.
Haastatteluaamuna hän oli pelannut
tunnin sulkapalloa Meilahdessa ennen
toimistolle tuloa. Olo oli siis hyvä.
Te k sti: T i i n a R u u li o
– Olen ensi kertaa viiteen vuoteen
pelannut talvella vain sulkapalloa ja
tennistä. Uskon silti, että beach volley -tuntuma löytyy helposti, kun kausi käynnistyy. Pelinälkää on hyvä kasvattaa etukäteen.
15
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit
Jo tuttuun tapaan järjestämme jälleen yrittäjille ja
heidän ystävilleen tarkoitetun kisan haasteellisella Nevaksen golfkentällä. Tänäkin vuonna jokainen
osallistuja palkitaan!
Kilpailu on:
;; Tasoituksellinen pistebogey
;; Tasoitusrajat 1-54 korkein kilpailutasoitus 36
;; Naiset: punainen tii
;; Miehet: keltainen tii
;; Pisin draivi & lähemmäs lippua
Osallistumismaksu:
55 € sisältäen pelimaksun (joka laskutetaan etukäteen),
kenttäeväät, saunan, lounaan, palkinnon jokaiselle ja
hyvän peliseuran.
Ilmoittautumiset:
Koska voimme ottaa mukaan vain 72 osallistujaa, varmista
heti mukaanpääsysi ja ilmoittaudu ennakkoon:
puhelimitse (09) 696 2220 tai faksilla (09) 696 22222
sähköpostilla johanna.martikainen@heikkilalaw.fi.
Ilmoita:
Nimesi + mahdollisten ystäviesi nimet, yrityksen nimi,
kotiseurat ja tasoitukset, laskutusosoite, puhelinnumero ja
fax-numero tai sähköpostiosoite.
Lisäohjeet:
Lisäohjeet tulevat laskun mukana!