Trappan-malli Suomessa

Trappan-malli
Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.3.2014
Miten Trappan-malli syntyi?
•
”Barn som vittne till våld” (suom. Lapsi väkivallan todistajana) -projekti
1990-luvulla
• Tavoitteena oli kiinnittää huomiota perheväkivaltaa kokeneisiin lapsiin ja
antaa lapsille mahdollisuus puhua väkivalta-kokemuksistaan
•
Psykologi Ami Arnell sekä sosiaalityöntekijä Inger Ekbom
•
Ruotsin Pelastakaa Lapset
•
45 lasta haastateltiin
•
Käsikirja ”…och han sparkade mamma…”
- Trappanmodellen i möte med barn som bevittnat våld
Gun Andersson & Janiina Mieronkoski
Trappan-malli Suomessa
•
Vuonna 2010 aloitettiin Trappan-työ Suomessa
•
Kouluttajat osallistuivat koulutukseen (2011 & 2012) Tukholmassa
•
Folkhälsanin järjestämät koulutukset (ruotsinkielellä):
• Ensimmäinen koulutus toukokuussa 2010
– Porvoo maalis-huhtikuu 2012
– Helsinki syys-lokakuu 2012
– Helsinki touko-syyskuu 2013
julkaistiin v. 1999
Väkivallan yleisyys
• Vähintään 17 % lapsista (190 000) on joutunut väkivallan
todistajaksi kotonaan
-> Noin 50 000 alle 7 v, 70 000 7-14 v ja 70 000 yli 15 v.
• Yli 10 % (21 000) näistä joutuu itse väkivallan kohteeksi.
Osa 1: 3 päivää (taustatietoa), osa 2: 3 päivää (työskentelymalli)
+ työnohjaukset 2 krt ½ pvää = 7 päivää
•
(Dufva 2001)
Suunnitteilla suomenkielinen käännös kirjasta & kouluttajakoulutus
yhteistyössä Joensuun KASTE-hankkeen ja THL:n kanssa.
Mitä väkivaltaa kokenut lapsi
tarvitsee?
1. Turvaa
2. Kriisiapua esim. Trappan-keskustelut
3. Terapiaa
Yleistä Trappan-mallista
• 4 - 18 –vuotiaille lapsille ja nuorille
• 4 - 8 henkilökohtaista keskustelukertaa
• 30 – 60 min/kerta
• Kolme askelta:
yhteys – uudelleen jäsentäminen/rekonstruktio – tieto
• Oma tila lapselle kertoa kokemuksistaan
• Autetaan lasta ymmärtämään tapahtunutta ja liittämään se
asiayhteyteen
• Trappan-keskusteluja ei voi käyttää selvittelyyn tai kuulusteluun!
1
Trappan-mallin rakenne
Trappan-mallin käyttöohjeet (1)
• Lapsen on oltava turvassa väkivallan jatkumiselta
Päätöskeskustelu
Lisää tukea?
Äidin/isän tapaaminen
Äiti/isä ja lapsi
Askel 3 – Tiedon antaminen
• Viestitä, että rekonstruktio perheen ulkopuolisen
aikuisen kanssa on lapselle hyväksi
Lapsen tapaaminen
Askel 2 – Uudelleen jäsentäminen (rekonstruktio)
Lapsen tapaaminen
Askel 1 – Yhteyden luominen
Alustava keskustelu äidin/isän ja lapsen kanssa
Valmistelut
Keskustelu äidin/isän kanssa
Yhteistyötä sosiaalitoimiston/poliisin/turvakodin kanssa
• Etene varovasti lapsen tahdissa!
Lapsen tapaaminen
Äiti/isä ja lapsi
Äidin/isän ja mahd.
vastuullisen
ammattilaisen
tapaaminen
Trappan-mallin käyttöohjeet (2)
• Auta lasta ymmärtämään tapahtunut ja liittämään se
asiayhteyteen
• Tue lasta traumaattisen tapahtuman muistamisessa
• Kuuntele lapsen oma kertomus tapahtuneesta –
kertomus tulee sitä kautta todennetuksi.
Askeleiden sisältö ja
suunnitteleminen
Alustava vanhempainkeskustelu (yleensä ”äitikeskustelu”)
Kerrotaan mallista, suunnitellaan milloin ja miten se toteutetaan
Saadaan tieto perheen väkivaltahistoriasta ja tapahtuneesta
Saadaan tieto väkivallan pituudesta sekä yksityiskohtia
tapahtumasta/pahoinpitelystä
Missä lapset olivat tapahtuman/pahoinpitelyn aikana, onko
poliisi-ilmoitus tehty?
Vanhempi saa kertoa lapsestaan
• Pysähdy yksityiskohtiin, jotka ovat lapsen kannalta
merkityksellisiä
• Jos lapsella on syyllisyyden tai riittämättömyyden
tunteita – puhu niistä lapsen kanssa ja kerro, että
vastuu on väkivallantekijällä
• Kerro lapselle, mistä hän voi saada apua
Askel 1:
Yhteyden luominen (2 -3 kertaa)
•
•
Tarpeen mukaan käytetään tulkkia (koko prosessin ajan sama tulkki)
Trappan-prosessin aikana lapsen ei tulisi tavata väkivallantekijää
•
Lupa äidiltä &/ isältä että lapsi saa puhua tapahtuneesta
Askeleiden sisältö ja
suunnitteleminen
Askel 1:
• Luoda yhteys aikuisen ja lapsen välillä
• Miksi tavataan?
• Vaikeista asioista on hyvä puhua
•
•
•
•
Tervetuloa
Kuka sinä olet? Kuka minä olen?
Perheeni
Kuvan piirtäminen yhdessä:
•
Tarinan kerronta:
•
”Talo” tai ”Huone”
”Löytöretki”, ”Tarina kuvasta”, ”Kuvitteellinen perhe” tai
vaihtoehtoisesti ”Mikä sinusta on pahinta?” vanhempien
lasten kanssa
Päätös ja valmistelu seuraavaan vaiheeseen
(Arnell & Ekbom 2010)
2
Askeleiden sisältö ja
suunnitteleminen
Askel 2:
Rekonstruktio (3 kertaa)
Askel 2:
• Uudelleen jäsentäminen
• Tapahtuneen läpikäynti: alku – keskivaihe – loppu
(puhumalla ja piirtämällä)
• Aikuisen kysymysten avulla lapsi uskaltaa muistaa
• Otetaan väkivallantekijä/isä puheeksi
•
•
•
•
•
•
•
•
(isän hyvä ja huono puoli)
Tervetuloa
Mitä tarkoittaa riitely/väkivalta?
Onko lasta lyöty/satutettu?
Poika kuvassa (teemakuva Poika)
Väkivalta – lapsen oma tarina
Kartan piirtäminen tai tilan hahmottaminen
nukkekotikalusteilla
Väkivaltatilanteen uudelleen jäsentäminen
Tunteet:
Tilannekuvat
Tunteet kehossa
Kuvani isästä: ”Isäni” ja ”Isäni eri puolet”
• Tämänhetkinen tilanne
•
(Arnell & Ekbom 2010)
Päätös ja valmistelu seuraavaan vaiheeseen
(Arnell & Ekbom 2010)
Askel 3:
Tiedon antaminen (2 kertaa)
Askeleiden sisältö ja
suunnitteleminen
Askel 3:
• Tietoa reaktioista joita väkivalta aiheuttaa
• Turvallisuustietoa
•
Tervetuloa
– Mikä on tämänhetkinen tilanne?
•
Tavalliset reaktiot väkivalta- tai traumakokemuksen jälkeen
– Teemakuvat
•
Miten asiat jatkossa tulee olemaan?
– Lapsen verkosto
– Apu-kortti
•
Keskusteluiden päättäminen
- Mistä lapsi saa apua mikäli tulevaisuudessa esiintyy väkivaltatilanteita?
(Arnell & Ekbom 2010)
Päätöskeskustelu
• Yhteenveto keskusteluista
• Tarvitaanko lisää tukea?
• Tukea ja apua saatavilla.
• Trappan-työntekijä auttaa tarvittaessa myös uuden
apukontaktin solmimisessa.
Väkivallasta kertominen
• Lapsi ei kerro sitä mitä vastaanottaja ei ole valmis
kuulemaan
• Vastaanottajan/työntekijän vääränlaiset odotukset voi
hiljentää lapsen
• Kaltoinkohdellulle lapselle on vaikeaa luottaa aikuisiin, eikä
lapsi puhu/kerro asioista ennen kuin hän on saanut aikaa
ja mahdollisuuden rakentaa luottamustaan aikuiseen
henkilöön
• Kunnioita lasta, sillä lapsi itse päättää jos ja koska hän
haluaa alkaa kertomaan asioista
3
Lähteitä
Muistakaa..
• Ei ole ikinä liian myöhäistä aloittaa puhua tapahtumista
(jopa 5-6 v myöhemmin on OK!)
• Lapsen turvallisuus on tärkeintä!
• Parempi tehdä jotain, kuin ei mitään.
• Arnell, A. & Ekbom, I. (2010). ”…och han sparkade mamma”
Trappanmodellen i möte med barn som upplevt våld. 3.uppl.
Gothia.
• Broberg, A. et al (2011). Utvärdering av stödinsatser riktade
till barn som bevittnat våld i familjen och deras mammor.
Göteborgs universitet.
• Källström Cater, Å. (2009). Trappan modellen för samtal med
barn som upplevt våld i familjen – en utvärdering för
metodutveckling. FoU-rapport 2009/3. Örebro universitet.
Yhteystiedot
Gun Andersson,
Janiina Mieronkoski
Perheyksikön vastaava
Folkhälsans förbund rf,
Puh 050 566 8777
gun.andersson@folkhalsan.fi
Trappan-mallin kouluttaja
Folkhälsans förbund rf.
Freelance luennoitsija
www.folkhalsan.fi/trappan
4