unite for children - UNICEF

4 | 2009
UNICEFin
korttimyynnin
ensimmäiset
12 vuotta
Suomessa ovat
legendaa
Sivu 4
Keskon Ulla Rehell:
Yhteiskuntavastuulla
pystyy muuttamaan
asioita parempaan
suuntaan
Sivu 8
KIOS puolustaa myös
lapsen oikeuksia
Sivu 10
Yritysyhteistyö
näkyvää ja
monipuolista
joulun alla
Sivu 12
unite for
children
Uutisia 2009
Teksti: KD 
Lapsen oikeuksia
opiskeltu
ympäri maan
Isot oppilaat kertomassa pienemmille lapsen oikeuksista.
Pelle Bergström
Ruokolahden ykkösluokan oppilaat kuuntelevat seiskaluokkalaisten lukemaa Lasten oikeudet -esitystä ja tutkivat UNICEF-koulujen
oppimateriaalia Lapsen oikeuksien sopimuksen 20 -vuotisnäyttelyssä kirjastossa.Ykkösluokka toi näyttelyyn verrokkiaineistoksi kaiken sen materiaalin, jolla he vuoden mittaan
opiskelevat. Imatran toimintaryhmä järjesti
tapahtuman ja näyttelyn Ruokolahdella.
Ruokolahti on Etelä-Karjalassa, Saimaan
rannoilla, Imatran naapurina.
Eturivissä lasten
oikeuksien puolesta
toimi myös Kansainvälisen lapsen vuoden
1979 Suomen komitean jäsenenä ja pääsihteerinä. Lastensuojelun keskusliittoa Justander johti vuosina 1977–1989.
UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro
totesi ojentaessaan kunniakirjan, että kaikki
jotka tekevät työtä lasten oikeuksien eteen
tänä päivänä ovat suuressa kiitollisuuden
velassa Kallen tapaisille näkijöille, jotka olivat valmiita taistelemaan lasten oikeuksien
puolesta.
Johannes Romppanen
Sosiaalineuvos Kalle Justander vastaanotti
Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen
UNICEFin lasten oikeuksien 20-vuotisjuhlassa 19.11. Justanderin panos lasten asian
eteen sopimuksen syntyvaiheessa 20 sitten
oli merkittävä. Hän on Suomen avaintekijöitä
lasten oikeuksien historiassa. Hänen jalanjälkensä on merkittävä myös kansainvälisesti,
sillä hän toimi 1984–89 Defence for Children
International -järjestön sekä hallituksen että
kampanjatyöryhmän jäsenenä. Justander
Sirpa Taskinen, Suomen UNICEFin hallituksen vpj, Kalle Justander, pääsihteeri Pentti Kotoaro.
2
unicefuutiset
4 | 2009
Älä hyvä ihminen
hermostu – hanki
lahjaksi Pehmeitä
paketteja
Joulu on lähempänä kuin mitä jotkut meistä
toivoisivat. Lahjat ovat vielä ostamatta. Ostamaan ehkä ehtisi, kunhan tietäisi mitä. Ei
kannata hermostua: www.unicef.fi/pehmeapaketti saattaa olla ratkaisu viime hetken
lahjapaniikkiin. Ja se on ”aito”. Miten niin
aito? No siksi, että UNICEFin ”pehmis” ei
ole mikään hintaesimerkki tai mielikuvituslahja. Pehmis on konkreettinen ja elintärkeä
tarvike, jonka UNICEF toimittaa maailman
lapsille ja heidän tärkeille ihmisilleen ympäri
maailman vuoden jokaisena päivänä. Lahjavaihtoehdot ovat tavaroita, joita UNICEF
käyttää työssään lasten parissa: rokotteita,
koulutarvikkeita, lääkkeitä ja lisäravintoa. Ja
paljon muuta mikä on tärkeää kun halutaan
pitää lapsi hengissä.
Alkuvuodesta kerromme mihin päin
maailmaa Suomessa ostetut Pehmeät
paketit on lähetetty. Silloin on aika antaa
mielikuvitukselle tilaa ja nähdä edessään
esimerkiksi se pikku tyttö tai pikku poika
joka kietoutuu mummin lahjaksi saamaan
läpimään huopaan.
Pää kirjoitus
 Kuva: Johannes Romppanen
Sisältö
Uutisia
2
Pääkirjoitus
3
UNICEF-korttimyynnin
historia Suomessa
4
Kesko edistää lasten hyvinvointia
8
KIOS
10
Yritysyhteistyö
12
Postia joulupukille
13
Resume på svenska
14
Vapaaehtoisten yhteystiedot
15
UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt
Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti
Finska UNICEFs medlems- och
informationsblad
Toimitus/Redaktion
Kirsti Dalman
Taitto: Elido Oy/Markkinointikari
Kansikuva: UNICEF Moskova
Perttulantie 6, 00210 Helsinki
Bertasvägen 6, 00210 Helsingfors
Puhelin/telefon (09) 584 501
www.unicef.fi
information@unicef.fi
Painopaikka/Tryckeri
Esa Print Oy
Painos/Upplaga 7000
ISSN 0786-3853
Hallitus/Styrelsen
Matti Honkala, pj
Sirpa Taskinen vpj
Riikka Hankonen
Leena Karo
Anja Leino
Iris Länsilahti
Ulla Rehell
Maria Romantschuk
Thomas Wilhelmsson
Antti Heikinheimo
(lainopillinen neuvonantaja)
Hyvän tahdon lähettiläät/
Goodwill ambassadörer
Eija Ahvo, Susanna Haavisto,
Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja,
Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen,
Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio,
Iiro Rantala, Micke Rejström,
Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas
Onnen pipanoita
Olemme hyviä kavereita pian nelivuotiaan Eemelin kanssa.
Tapaamme säännöllisesti ja teemme ”hommia” yhdessä ulkona. ”Hommat”
tarkoittaa polttopuiden kuljettamista kottikärryillä, risujen keräilyä, syksyllä porkkanoiden ja perunan nostoa ja paljon muuta puutarha- ja pihatöihin liittyvää.
Sisätiloissa leikimme piilosilla oloa, rakennamme pikkuautojen parkkipaikkaa,
keksimme yllätyksiä ja telmimme.
Eemeli on onnellinen poika, olen ajatellut. Miksiköhän ajattelen näin. Miten
tunnistamme onnellisuuden tai sen puuttumisen? Dalai Lama on sanonut viisaasti, että meidät kaikki on rakennettu samalla tavalla, meillä on samanlainen
mieli ja samanlainen tunne-elämä. Me synnymme samalla tavalla, ja me kaikki
kuolemme. Ja haluamme kaikki elää onnellisina.
Päätin ryhtyä oppimaan Eemelin onnellisuudesta.
Kun meillä on laajemman perhepiirin tapaamisia, olen huomannut Eemelin
ottavan huomioon kaikki paikallaolijat. Hän varmistaa, että kaikki ovat mukana
ilon jakamisessa. Hän on utelias ja kysyy lähes jokaiseen asiaan ”miksi”. Arvelen,
että hän kysyy ilman ennakkoasenteita. Hän tuntuu hyväksyvän vastauksen ja
se lienee mutkatonta luottamusta.
Mikä meitä estää olemasta onnellisia. Mitä jos rohkeasti kohtaisimme toisemme
avoimin silmin. Mitä jos rohkeasti luottaisimme toiseen ihmiseen.
Minusta onnellista on, kun Eemeli tarttuu käteen ja sanoo ”Tule vaari, mennään leikkimään”.
Pentti Kotoaro
pääsihteeri
Suojelija/Beskyddare
Tohtori Pentti Arajärvi
unicefuutiset
4 | 2009
3
Maanalainen päämaja ja naisellinen alkuhässäkkä
Teksti: Katri Simonen 
Kuvat: Patrik Lindström
UNICEF-kortti lähti lentoon
Kalevankadun kellarista
Kun oikea ihminen on paikalla
oikeaan aikaan, alkaa tapahtua.
Syttyy kipinä, ja kipinästä vaikka
mitä. UNICEFin 12 ensimmäistä
vuotta ovat jo legendaa.
Puhelin soi Gunvor Hustichin yöpöydällä.
Surinan ja iloisen kilinän keskeltä erottuu
Matti Sulamaan ääni. Herrat lääkärit olivat
Suomalaisella Klubilla ja tykönänsä päättäneet, että UNICEFia on alettava tehdä
tunnetuksi Suomessa. Rupeaisiko Gunni
YK-liitosta itsenäistyvän yhdistyksen pääsihteeriksi?
Gunvor Hustich, 53, eli Gunni oli lääkäreille tuttu, koska suomenruotsalaisissa
piireissä kaikki tunsivat toisensa, ja Gunni
– viiden, kuuden kielen taitaja – oli tehnyt
käännöstöitä lääkärilehtiin. Hänen puolisonsa oli Svenska Handelshögskolanin rehtori.
– Mitä siihen hommaan kuuluisi? Gunni
kysyi. – UNICEF-korttien myymistä, vastasi
Sulamaa. Vuosi oli 1967.
”Ihana nähdä teitä!”
Vuonna 1970 yhdistykselle palkattiin ensimmäinen työntekijä, Pohjanmaalta Helsinkiin muuttanut nuori, vaalea ja pitkä
Eila Kleimola. Samassa yhteydessä Gunni
taivuteltiin samaan palkkaa työstään, mitä
hän ei olisi halunnut.
Siihen mennessä uusi pääsihteeri oli jo
valjastanut kaikki ystävättärensä ja tuttunsa UNICEFin palvelukseen. Saara Aarnion
kautta oli järjestynyt kellaritila Kalevankatu
12:sta, rakennusyhtiö Palkin talosta. Kuljetusliike Victor Ek oli antanut rekkansa ilmaiseksi korttilaatikoiden rahtikuljetuksiin.
Alkuvarasto oli Gunnin sängyn alla.
Gunni oli myös keksinyt, että Osuuspankit olisivat hyvä myyntikanava korteille.
Kun Eila alkoi työnsä, hänen ensimmäinen
tehtävänsä oli selvittää, kuinka paljon ja
mihin kaikkialle kortteja oikein oli Gunnin
mobilisoimien vapaaehtoisten – paljolti
suomenruotsalaisten hienostorouvien
voimin – lähetetty.
Gunvor Lindström
4
unicefuutiset
4 | 2009
Syksyllä 1971 Eila Unelius luki Töölöläinen-lehdestä UNICEFin toiminnasta.
Hän löysi Palkin talon – se oli Veikko Lehtisen sähköliikkeen vieressä, ja hississä piti
painaa AK-nappia (ei YK:ta eli yläkellaria)
– ja tarjoutui vapaaehtoiseksi. Kun hän
esitteli itsensä, vastauksena oli ilahtunut
huudahdus: Täällä on toinenkin Eila! Hänet pantiin heti pussittamaan kortteja, ja
asia oli sillä selvä.
Uudesta, lyhyestä Eilasta tuli Mini ja
pitkästä Eilasta Maxi.
Neljänneksi mukaan saatiin Veikko
Kaila, joka tuli UNICEFiin hakemaan graduunsa materiaalia. Hänestä leivottiin
tiedotussihteeri. Viidenneksi – ystävän
tuttavan kautta – ilmaantui Gunvor eli Guni Lindström.
Aina maanantaiaamuisin Gunni halasi
meitä ja sanoi: ”Ihana nähdä teitä!”
Eila Unelius
Kellarielämää
Kellari oli betonia. Putket humisivat. Sateella kiikutettiin ämpäreitä katon vuotokohtiin: autojen renkaista yläkellarin parkkihallista tihkui vettä. Vessassa käytiin
kellarinaapuri Strömbergin puolella. Sieltä
myös haettiin kahvivedet.
Seiniä peittivät isot UNICEF-postikorttilaatikot. Yhteen laatikkoon mahtui 50 kymmenen kortin pakettia. Paketissa oli viisi
erilaista korttia tai sitten se oli ”sasetti”:
joka kortti eri sorttia. Yksittäiskortti kirjekuorineen maksoi 50 penniä. Käsikassana
toimi vanha paitalaatikko.
Keskellä kellaria oli iso vihreä pukkijalkapöytä; se rikkoi sukkahousuja papereita
lajiteltaessa. Vanhanaikainen vaaka ja käsinveivattava frankkeerauskone odottivat
pakkauspöydällä. Kopioita käytiin ottamassa yläkerroksista Palkin puolelta. Puhelin
pirisi, puhe porisi ja ruskea paperi rätsähteli rullasta repäistäessä.
Naiset ottivat vastaan tilauksia, kirjoittivat käsin kuormakirjoja ja ynnäsivät
päässä ja paperilla matka- ja postikuluja.
Kerran Guni Lindstöm näki ihanan unen:
jokaisella oli oma sievä laskukone. – Pian
sen jälkeen sellaiset heille ilmaantuivatkin,
pääsihteeri hommasi jostakin.
Eila Taimela (Kleimola)
Ylipäätään hän hommasi heille kaiken,
ilmaiseksi. Niin huonekalut, koneet, kynät
kuin paperitkin kellarissa olivat lahjaksi
saatuja – tai suoran sanoen eri tahoilta
kerjättyjä. Sillä pääsihteerin johtoajatuksena oli rahan keräämisen lisäksi sen
säästäminen, UNICEFin hyväksi. Paperitkin
käännettiin.
Ihmisiä kävi paljon. Korttiteline oli ovensuussa. Pääsihteeri laittoi päällimmäiseksi
vanhimmat kortit, nehän oli ensin myytävä.
Usein hän tuli esittelemään kortteja, kun tuli
asiakas. Eiloja nauratti, kun he seurasivat
tilannetta. Asiakas, joka tuli ostamaan kahta
korttia, lähti pois kahden paketin kanssa ja
ihastuksissaan, kun itse säihkyvä pääsihteeri oli ne hänelle myynyt.
Tai asiakas päätyi itse vapaaehtoistyöntekijäksi kellariin.
– Talonmies raahasi valmiit paketit
postiin omalla pakettiautollaan. Me käytimme kaikkia hyväksi – ja meitä käytettiin
hyväksi. Mutta sitä ei mieltänyt työnteoksi.
Me teimme työtä vapaaehtoisesti, innolla
ja suurella sydämellä, kelloa katsomatta.
Ja kaikki sanoivat, että kellarissa oli kiva
tunnelma, Maxi sanoo. Mini ja Guni nyökyttävät vahvistukseksi.
Charmia asian hyväksi
Jokainen hänet tavannut vakuuttaa, että
Gunni tuli toimeen kaikkien kanssa ja osasi ottaa tilanteen kuin tilanteen haltuunsa.
Asiakkaat ja vapaaehtoiset olivat välillä
kärttyisiä, ja hankalia puhelinsoittoja tuli.
Silloin pääsihteeri pääsi oikein loistamaan.
Hän kallisti päätä, siristi silmää, imi
tupakkaa ja hymyili intiimisti. Hän puhui
aurinkoisesti ja kuin parhaalle ystävälleen. Hetken kuluttua lähikontaktiin otettu
oli jo myyty. Yritysjohtajille Gunni ”antoi
mahdollisuuden osallistua UNICEFin toimintaan”… ja kun epävarmaksi käynyt
johtaja tuli sanoneeksi ”ehkä”, Gunnille
se oli päivänselvä ”kyllä”.
UKK:kaan ei mahtanut hänelle mitään.
Gunni oli kerran väkisin työntänyt korttipaketin Kekkosen kainaloon, vaikka tämä
esteli. Tosin lahjaksi, kerrankin.
Suomen UNICEFin pääsihteeri onnistui
myös houkuttelemaan syrjäiseen maahan
maailmankuuluja tähtiä eri tempauksia
mainostamaan. Jo vuonna 1969 hän järjesti suuren gaala-juhlan, johon vieraiksi
saatiin mm. Danny Kay ja itse Marlon
Brando – Gunnin suuri ihastuksen kohde
ja valtava sensaatio Suomessa.
Näihin tähtiin pääsihteeri tutustui matkustaessaan ulkomailla YK:n tilaisuuksissa.
Kerran pääsihteeri oli Oslossa ja oli juuri
saanut Danny Kayn lupautumaan Suomen
vierailulle. Iloissaan pääsihteeri saattoi Kayn
lentokentälle ja huiskutti: Nähdään pian Suomessa! Vasta silloin hän huomasi, että hänenhän piti itse lähteä samalla koneella.
Kerran taas hän oli tulossa matkalta
Pariisista, ja Eilat miehineen menivät häntä
lentokentälle vastaan. Vasta kotona pääsihteeri huomasi, että käsilaukku oli kadonnut.
Siis takaisin kentälle.
Elina Lindberg
unicefuutiset
4 | 2009
5
Punaiset kynnet, leopardipuku
Laukku löytyi Seutulan ikkunalaudalta,
mihin hän oli sen vastaantulijoita riemukkaasti halatessaan unohtanut.
Myös Mini ja Maxi pääsivät välillä mukaan ulkomaille. Kerran vuodessa oli esimerkiksi korttikokous, jossa valittiin seuraavan vuoden korttivalikoima. Yhdessä
lobattiin, jotta mukaan saataisiin suomalaisten taiteilijoiden tekemiä kortteja.
Gunnin lisäksi muillakin UNICEFin
naisilla oli hyödyllistä viehätysvoimaa.
Esimerkiksi Matti Ranin ihastui Maxiin,
minkä seurauksena Kansallisteatterissa
järjestettiin näytös UNICEFin hyväksi.
– Ennen näytelmän alkua UNICEFin
hallituksen puheenjohtaja Matti Sulamaa
kiipesi lavalle pitämään puheen. Hänellä
oli toisessa jalassaan punainen ja toisessa
sininen sukka, Mini kertoo.
– Gunni oli naisellinen nainen loppuun saakka, Mini jatkaa. Pääsihteerin tavaramerkkinä
olivat pitkät punaiset kynnet.Tukka sinersi ja
leninkiä täplittivät leopardikuviot, niin kuin
silloin oli muotia.
Maxi muistelee: – Kynnet rapisivat kun
Gunni kovaa vauhtia kirjoitti koneella ja
röökasi. Vieressä oli iso paperipino, toisella puolella tuhkakuppi – ihme ettei sattunut tulipaloa. Sormus oli iso ja ihan täynnä
pieniä vihertäviä kiviä. – Tää on niin tylsää
– mä tuun pakkaamaan!, Gunni sanoi yhtäkkiä. Hän tykkäsi pakkaamisesta, hän teki
toimistossa kaikkea.
Mutta Irre eli Irene von Graevenitz, joka
oli ollut partiojohtajana ja tullut vapaaehtoiseksi kellarin pakkauspuolelle, ei pitänyt
siitä, että pääsihteeri yhtäkkiä ryntäsi hänen
alueelleen, myös Eilat katsahtivat tuolloin
toisiinsa: nyt tulee virheitä.
Jonkin ajan kuluttua he rupesivat
teeskentelemään väsymistä ja ehdottivat
pääsihteerille kaikkien kotiin lähtemistä
siltä päivältä. Aina pitkää päivää tekevä
pääsihteeri saatiinkin suostumaan, ja Mini
ja Maxi saattoivat hänet Stockan kulmalta
Munkkiniemen raitiovaunuun. Hei hei!
Sitten he palasivat kellariin. He avasivat
paketit ja tarkistivat, oliko Gunni kerännyt
laatikoista oikeat kortit, ettei tulisi jälkiselvitettävää. Usein kello kävi jo kymmentä – ja
silloinkin puhelin saattoi soida ja tulla korttitilauksia.
– Ihmiset luulivat että UNICEFin toimisto on auki 24 tuntia vuorokaudessa, Mini
sanoo.
Joskus taas kävi niin, että kun naiset
maanantaiaamuna tulivat kellariin, vastassa oli Veikon kirjoittama lappu: Hei Kullanmurut, olimme täällä poikien kanssa pakkaamassa viikonloppuna.
Veikko Kaila oli tuntiopettajana Ressussa ja sai sieltä oppilaitaan auttamaan.
Kahvit ja kymmenen kysymystä
Aina syksyisin kellarissa vallitsi hurja hässäkkä ja hyväntuulinen, naisellinen kaaos.
Keväällä oli rauhallisempaa. Silloin selvitettiin tilityksiä ja lähetettiin kouluihin opetusaineistoja.
”Keitetääns kahvit!” oli paussin merkki.
Kahvin poristessa joku haki Fredan kulman
Ehosta pullat tai sämpylät – sen kummempia
ei syöty. Huvitukseksi tutkailtiin Ilta-Sanomien 10 kysymystä. Ja pitihän asiakkaiden
kanssa seurustella.
UNICEFin ”maanalaisen päämajan”
maine alkoi levitä. Aina kun Suomeen tuli
korkea-arvoisia vieraita USA:sta tai Euroopasta, pääsihteeri toi heidät kellariin.
– Hän käänsi heille ne 10 kysymystäkin.
Ikään kuin esitelläkseen, että näin Suomen
UNICEFissa toimitaan!, Maxia naurattaa.
Työpäivän päätteeksi saatettiin porukalla
lähteä ”Hallenbergin neuvotteluihin”.
– Kerran olimme Angleterressä. Eteisessä mies puhui puhelimeen: Ai äiti on
kaupassa? No sano äidille, että isi on Tampereella ja Hallenbergin neuvotteluissa!
Vankkumaton luottamus
Korteista ylivoimaisesti parhaiten kävivät
kaupaksi suomalaistaiteilijoiden tekemät:
Osmo Omenamäen, Tove Janssonin, Pekka
Halosen.
– Se pitkulainen Halosen Heinäkuorma
oli niin suosittu, että sitä piti lähteä erikseen
hakemaan Tukholmasta. Kerran postituslistaan oli kirjoitettu 10 x Heinäkuorma, á 5 mk.
Tilintarkastaja näki sen ja ihmetteli: Kylläpä
saa halvalla heinää, Mini muistelee.
Naiset kertovat, että heiltä kysyttiin
usein, mihin UNICEFin rahat menevät. Tätä varten heillä oli tietopaketit puhelimen
vieressä. Kymmenellä kortilla rokotetaan
70 lasta tuberkuloosia vastaan, 30 kortilla
hankitaan neuvolavarusteita…
Rahojen perillemeneminen – josta nykyisin paljon puhutaan – tai itse omin silmin
näkeminen – ei heitä lainkaan askarruttanut.
Luottamus UNICEFiin oli sokeaa. Kohdemaat eivät konkreettisen työnteon sutinassa
jääneet pahemmin mieleenkään.
6
unicefuutiset
4 | 2009
Kellari herätti myös median kiinnostuksen, leike vuodelta 1973.
– No – Bangladesh oli yksi. Meidän Lotta
oli huono syömään, sanoin sille aina että jos
et ala syömään, mä lähetän sut sinne Bangladeshiin, Gunvor Lindström sanoo.
Gunnicef
Postikorttituloista prosentti saatiin käyttää
yhdistyksen omien kulujen kattamiseen.
Kuluja ei säästöpolitiikan takia kuitenkaan
tullut, ja niinpä nekin rahat säästettiin
pankkiin korkoa kasvamaan.
Rahaa kertyi niin paljon, että UNICEFin
hallitus päätti ostaa sillä omat toimitilat
Pikku-Robertinkadulta vuonna 1980.
Päätös ei pääsihteeriä Hustichia miellyttänyt: toimisto olisi pitänyt saada ilmaiseksi.
Mutta hänellä ei ollut enää sananvaltaa. Hän
olisi halunnut jatkaa työtään (vaikka hautaan
saakka, Eilat sanovat), mutta hänen oli jäätävä eläkkeelle vuonna 1979.
– Gunni sanoi sitten – ja pyysi meitäkin
mukaan – että voi jatkaa UNICEFissa vapaaehtoisena. Mutta uusi pääsihteeri tokaisi tylysti: Minä valitsen vapaaehtoiset, ja sinä et
kuulu heihin!
”Gunnicefin” aika UNICEFissa päättyi
12 vuoden jälkeen yhtä äkkiä kuin se oli
alkanutkin. Valovoimaisen ensimmäisen
pääsihteerin jälkeen lastenapujärjestön
työn luonne ja tapa muuttuivat tyystin.
60 vuotta UNICEF-kortteja
Maailman ensimmäiset joulukortit lähetettiin vuonna 1843 Lontoossa, ja tavaksi
niiden lähettäminen alkoi tulla 1860-luvulta
lähtien.
Maailman ensimmäisen UNICEF-kortin
piirsi 7-vuotias tsekkityttö Jitka Samkova,
joka lähetti piirustuksensa kiitokseksi
UNICEFille vuonna 1947. Hänen piirustuksestaan tehtiin ensin juliste ja myöhemmin
UNICEFin ensimmäinen joulukortti.
Vuodesta 1950 lähtien UNICEF on myynyt miljardeja kortteja.
Suomen vuonna 1969 rekisteröity
UNICEF-yhdistys oivalsi nopeasti, että
myyntikanavat ovat tärkeitä. Ensimmäisenä maailmassa se markkinoi kortteja
pankkien (Osuuspankit) kautta. Lääkäreille
lähetettiin korttipakkaus maksulomakkeineen. Sopimukset Suomen Kähertäjäliiton
ja kirjakauppojen kanssa toivat myös kampaamot ja kirja- ja paperikaupat myyntiverkoston piiriin, joskin vain osa niistä oli
halukas yhteistyöhön.
Suomessa ei 1970-luvulla ollut vielä
ostettavissa asiakasrekisteripalveluita,
mutta pääsihteeri Gunvor Hustich hankki
osoitteita yksityisesti mm. Anttilan ja Suomen armeijan kautta.
Suomalaisista korttitaiteilijoista eniten on myyty Osmo Omenamäen ja Tove
Janssonin kortteja.
Gunvor Hustichin kellariaikana Suomen yhdistyksen korttimyynti oli Euroopan
UNICEF-komiteoiden parhaita.
Maailmanlaajuisesti korttimyynti kääntyi laskuun 1990-luvun lopulla.
Enää kortit eivät ole UNICEFin päävarainkeruumuoto. Myyntituotteista joulukortit
ovat kuitenkin pysyneet tärkeimpänä. Maailmanlaajuisesti UNICEF-kortteja per capita
myydään eniten englantia puhuvissa maissa, absoluuttisesti eniten Saksassa.
Suomessa ostettiin viime vuonna
850 000 UNICEF-korttia.
unicefuutiset
4 | 2009
7
Hallituksen uudet äänet
Kesko haluaa edistää
lasten hyvinvointia
Suomen UNICEFin hallituksen uusi
jäsen Ulla Rehell, 48, työskentelee
Keskolla yhteiskuntavastuun
kehitysjohtajana. Mistä oikein on
kysymys, kun puhutaan yritysten
yhteiskuntavastuusta?
– Meille tärkeitä asioita ovat ihmisoikeudet ja erityisesti työntekijän ja lapsen
oikeudet. Nämä liittyvät usein työturvallisuuteen ja terveyteen. Pyrimme varmistamaan, ettei valikoimissa esimerkiksi olelapsityövoimalla tai pakkotyöllä valmistettuja tuotteita. Keskon toiminta on monialaista, joten työ on vaativaa, Rehell toteaa.
– Yhteiskuntavastuu käsittää sekä taloudellisen vastuun, ympäristövastuun että sosiaalisen vastuun. Keskon vuosiksi 2008–2012
laaditun vastuullisuusohjelman tavoitteisiin
kuuluu muun muassa energiatehokkuuden
lisääminen, kertoo Ulla Rehell.
– Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kaikkien uusien kauppapaikkojen pakastealtaat varustetaan kansilla,
jolloin voidaan säästää kymmeniä prosentteja sähkönkulutuksessa. Samalla voidaan
ottaa talteen lauhdelämpöä, jolloin kauppa
tarvitsee ostolämpöä kaupan lämmitykseen
vasta pikkupakkasilla.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, mitä
kaupan alan yritykset voivat tehdä ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi.
Keskon ostotoiminnan keskeisiin ohjenuoriin kuuluu YK:n Lapsen oikeuksien
sopimus. Kesko luokittelee riskimaiksi ne
maat ja alueet, joissa on olemassa riski ihmisoikeuksien, lapsen oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta.
– Asiakkaat ovat entistä tietoisempia ja
kiinnostuneempia ostamiensa tavaroiden
alkuperästä ja niistä oloista, missä tavarat
on tuotettu. Meille tulee viikoittain kysymyksiä, joissa kuluttajat haluavat tietää,
onko meillä tai miksi meillä ei ole tiettyjä
tuotteita, toteaa Rehell.
Työssään Rehellille on paljon hyötyä
diplomi-insinöörin koulutuksesta ja perehtymisestä bio- ja ympäristötekniikkaan. Esimerkiksi kemikaalit ovat hänelle tuttuja.
Yritykset yhdistävät ostovoimansa
Tahto ajaa asioita
parempaan suuntaan
– Yhteiskuntavastuu on äärimmäisen kiinnostava alue, jolla pystyy oikeasti tekemään
hyvää tai muuttamaan asioita parempaan
suuntaan myös liiketoiminnallisesti perustellusti ja kannattavasti, uskoo Rehell.
Vastuullinen hankinta perustuu Keskossa ostotoiminnan eettisiin periaatteisiin, jotka pohjautuvat Kansainvälisen
työjärjestön ILO:n hyväksymiin keskeisiin
työelämää sääteleviin sopimuksiin. Yrityksellä on sosiaalinen vastuu sekä sen
omista työntekijöistä että välillisesti myös
tavarantoimittajien työntekijöistä.
Periaatteita sovelletaan ostoihin niissä
kehitysmaissa, joissa lainsäädäntö tai sen
valvonta ei turvaa kansainvälisten normien toteutumista yrityksissä.
8
unicefuutiset
4 | 2009
Rehellin mukaan Keskolla on paremmat
mahdollisuudet vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin – kuten työoloihin, työaikaan
ja palkkaan – kun se toimii yhdessä isojen,
kansainvälisten yritysten kanssa, jolloin
ostovoima yhdistyy. Yritykset toimivat
yhteisten katto-organisaatioiden kautta.
– Ostajayritykset voivat järjestää tapaamisia yhdessä viranomaisten, tavarantoimittajien ja ammattijärjestöjen kanssa.
Tapaamisissa haetaan yhteisiä malleja, jotka saattavat koskea vaikka minimipalkkaa.
On tärkeää pystyä vaikuttamaan hallintoon,
sillä aina ei riskimaissa ole riittävää lainsäädäntöä tai lain toteutumista ei valvota.
Yhteiskuntavastuu on valtavan laaja
käsite eikä mikään yritys rakenna sitä yhdessä päivässä. Keskossa on tehty töitä
yhteiskuntavastuun kantamiseksi vuodesta 1990 lähtien, jolloin julkistettiin Keskon
ensimmäinen ympäristöpolitiikka. Kaikki
alkoi ympäristöasioista – pakkausmateriaalin kierrättämisestä.
Yhteistyökumppanin
oltava luotettava
Järjestöjen kanssa Kesko alkoi tehdä systemaattisempaa yhteistyötä 2000-luvun alussa. Konsernille tärkeitä kohderyhmiä ovat
lapset, nuoret ja nuoret lapsiperheet.
– Yhteistyökumppanin pitää olla hyvämaineinen, luotettava ja riippumaton
ja mielellään sellainen toimija, joka on
saanut myös kansainvälistä tunnustusta.
Järjestön toiminnan läpinäkyvyys on meille äärettömän tärkeää, Rehell sanoo.
– Suomen UNICEFissa minuun on tehnyt vaikutuksen se, kuinka ammattimaisesti se hoitaa asioita. Takana on globaali organisaatio, joka antaa raamit toiminnalle.
UNICEFin lisäksi Kesko on tehnyt yhteistyötä muun muassa WWF Suomen,
SASKin (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus), Lastenklinikoiden Kummien
ja Nuori Suomi -yhdistyksen kanssa.
– Lähtökohtana kaikessa sponsoritoiminnassamme on vankka linkki liiketoimintaamme. Partnerin strategisten tavoitteiden
täytyy istua myös meidän tavoitteisiimme.
Tyttöjen koulutuksen edistäminen on meille
tärkeä asia, kuten myös terveyteen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät asiat.
 Teksti: Riitta Saarinen
Kuvat: Patrik Lindström
– Toivon, että voin tuoda Suomen
UNICEFin hallitukseen sitä kokemusta,
mitä minulle on karttunut Keskon
yhteiskuntavastuutyöstä sekä siitä,
kuinka voimme vaikuttaa kehitykseen
riskimaissa. Voin kasvattaa omaa
osaamistani, kun opin lisää samoista
asioista eri näkökulmasta,
Ulla Rehell toteaa.
Monitoroijat tutkivat
työoloja Kiinassa
Vuosi sitten Kesko palkkasi kaksi kiinalaista tarkastajaa monitoroimaan Keskon
tavarantoimittaja Kiinassa. Vuoden aikana
kaksikko on vieraillut lähes 160 tehtaassa,
joissa on käyty työntekijöiden kanssa hyvin tarkkaan läpi tehtaan työoloja.
– Tuonnistamme tulee 75 prosenttia
EU-alueelta. Kaksi prosenttia tuonnistamme tulee kuitenkin ns. riskimaista, joissa
tuotannon sosiaalisen laadun valvonta
ei ole niin korkealla. Niihin kuuluu muun
muassa Kiina, mistä Kesko hankkii muun
muassa tekstiilejä, kenkiä, laukkuja ja leluja,
Rehell selvittää.
– Omat tarkastajamme ovat periaatteessa päteviä tekemään tehtaissa myös
virallisen auditoinnin eli tutkimaan ja arvioimaan toiminnan laatua. Nyt tarkastajamme käyvät yrityksissä ympäri Kiinaa ja
auttavat niitä nostamaan toiminnan tasoa,
jotta siellä pystyttäisiin tekemään myöhemmin myös virallinen auditointi.
Kiinassa paljon nuoria työntekijöitä
– Kiinassa lapsityövoiman käyttö ei ole ongelma. Sen sijaan maassa on paljon 16–18
-vuotiaita työntekijöitä. Heidän työolosuhteensa ja rekisteröintinsä on säädetty työlaissa. Tehtailla selvitetään muun muassa
se, ovatko työajat lainmukaisia ja saavatko
työntekijät korvausta normaalin työajan ylittävältä ajalta.
Tarkastajat tutustuvat myös työntekijöiden asumiseen, jos nämä vaikka asuvat
yhteismajoituksessa työnantajan asuntolassa.
Jos tarkastajat huomaavat tehtaalla
puutteita vaikka työturvallisuuden suhteen,
annetaan tehtaalle mahdollisuus korjata
asia tiettyyn määräaikaan mennessä. Mikäli
asiaa ei saada korjattua, voi Kesko tehdä
tarkastajien suosituksesta päätöksen, että
se ei enää hanki tavaraa kyseiseltä tavarantoimittajalta.
Keskon ensimmäinen ympäristöraportti ilmestyi vuonna 1998. Siinä keskityttiin
vain ympäristöasioihin. Nykyään puhutaan
ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisesta vastuusta, sosiaalisesta vastuusta,
vastuullisesta hankinnasta sekä muista
osa-alueista, kuten tuoteturvallisuudesta.
Keskon ympäristötyö sai ensimmäisen
merkittävän kansainvälisen tunnustuksen
jo 2002, kun se palkittiin YK:n kestävän kehityksen kokouksessa Johannesburgissa
pitkäjänteisestä työstään ympäristön ja
kestävän kehityksen hyväksi.
Palkintoja on tullut myös kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa vertaillaan vuosittain
yritysten kestävää kehitystä. Dow Jonesin
kestävän kehityksen arvioinnissa Kesko sai
vuonna 2008 täydet pisteet toiminnan ekotehokkuudesta. Arviointiin on kelpuutettu
mukaan runsaat kolmesataa yritystä niistä
tuhansista, jotka on käyty läpi.
Lisäksi Kesko valittiin tänä vuonna
kestävän kehityksen alalla jo viidentenä
perättäisenä vuotena maailman sadan
parhaimman yrityksen listalle. (The Global
100 Most Sustainable Corporations).
unicefuutiset
4 | 2009
9
Ihmisoikeuspuolustajat
eivät luovuta työssä
lasten oikeuksien edistämiseksi
 Teksti: Anna Pörsti
Kuvat: Kaisu-Leena Rajala
”Ihmisoikeuspuolustajien
toiminnan jatkumisen takaaminen
on ratkaisevan tärkeää”,
korostaa Renu Rajbhandari.
Miten edistää naisten ja lasten
asemaa kehitysmaissa, kun hallitusten linja ihmisoikeuspuolustajia vastaan kovenee? Paikallisilla
kansalaisjärjestöillä ja ihmisoikeuspuolustajilla on ratkaiseva
rooli kehitysmaiden heikoimpien
oikeuksien turvaamisessa. Kansalaisjärjestöjä koskevan lainsäädännön kiristymisestä kärsivät
erityisesti yhteiskunnan kaikista
haavoittuvaisimmat: naiset ja
lapset. Juuri tästä syystä Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö
KIOS on linjannut ihmisoikeuspuolustajien kapasiteetin kasvattamisen strategiansa yhdeksi
päätavoitteeksi.
10
unicefuutiset
4 | 2009
KIOS rahoittaa kehitysmaissa toimivien
kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyötä erityisesti naisten, lasten, vähemmistöjen ja
köyhimpien väestönosien puolesta. Tuki
tulee tarpeeseen erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa haavoittuvimmat ryhmät
ovat maksaneet kovimman hinnan viime
aikojen talous-, energia- ja ruokakriiseistä.
KIOSin tukemien kansalaisjärjestöjen
työsarka ei ole lainkaan helppo – monissa
maissa naisten ja tyttöjen syrjintä on syvällä asenteissa ja yhteiskunnan rakenteissa.
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo olisikin
lainsäädännössä määritelty, lakien toimeenpano voi olla puutteellista. Monet KIOSin
tukemat toimijat pistävät henkensä alttiiksi
yhteiskunnan heikoimpia puolustaessaan.
KIOS tukee lähinnä pieniä ja keskisuuria järjestöjä, jotka toimivat selkeästi
kansainvälisten ihmisoikeuksien viitekehyksessä. Monet niistä pyrkivät voimaannuttamaan ihmisiä lisäämällä heidän ihmisoikeustietämystään ja rohkaisemalla
ihmisoikeusloukkausten uhreja hakemaan
apua. Lisäksi KIOS tukee järjestöjä, jotka
valvovat hallitustensa toimintaa ja tekevät vaikuttamistyötä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat niille tärkeitä
työkaluja yhteiskunnallisten muutosten
aikaansaamiseksi.
Lainsäädäntö vaikeuttaa lasten
oikeuksien edistämistä Etiopiassa
Ihmisoikeuspuolustajien asema on viime
aikoina heikentynyt entisestään.Yhä useampi maa on kiristänyt ihmisoikeusjärjestöjen
valvontaa ja niiden työtä määrittävää lainsäädäntöä. Yksi konkreettisin esimerkki on
Etiopia, jonka vuoden 2009 alusta voimaan
tullut lainsäädäntö rajoittaa ihmisoikeustyötä tekevien kansalaisjärjestöjen ulkomaisen rahoituksen osuuden 10 prosenttiin. Sitä enemmän ulkomaista rahoitusta
saavat etiopialaiset ihmisoikeusjärjestöt
luokitellaan ulkomaisiksi järjestöiksi, joiden
toiminta mm. naisten ja lasten oikeuksien
edistämiseksi on kiellettyä.
Työtä naisten ja lasten puolesta
kiristyvässä ilmapiirissä Ugandassa
Kansalaisjärjestöjä koskeva lainsäädäntö
on tiukentumassa myös Ugandassa, kun
vuoden 2011 vaalit lähestyvät. Vaalien lähestyminen on jo luonut jännitteitä. Ihmisoikeuspuolustajien tilanne on huonontunut
mm. sananvapauden osalta. Bugandan kuninkaan ja presidentti Musevenin välinen
vaaleja enteilevä valtakamppailu aiheutti
syyskuussa 2009 henkiä vaatineita mellakoita Kayungassa ja Kampalassa.
Nykytilanne ei ole kuitenkaan saanut
ihmisoikeuspuolustajia luovuttamaan.
Peace Kyamureku on National Association of Women Organisations in Uganda
NAWOUn pääsihteeri ja maan tunnetuimpia naispuolisia ihmisoikeuspuolustajia.
NAWOU on Ugandan suurimpia naisjärjestöjä. Se mm. kouluttaa maaseudun
naisvaikuttajia ihmisoikeuksista ja aktivoi
heitä ihmisoikeustyöhön. KIOSin tukemaa
hanketta toteutetaan nimenomaisesti
Kayungassa, joka on kärsinyt viime aikojen
levottomuuksista.
– Suurin haaste työssäni on ihmisten
asenteet. Ennen esimerkiksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä pidettiin normaalina. Meidän piti vakuuttaa ihmiset siitä, että
on väärin naittaa 13-vuotias tyttö. Ugandassa tytön naimisiinmeno tarkoittaa, että
hän alkaa saada lapsia. Miten 13-vuotias
Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS on Suomen UNICEFin ja 10 muun
suomalaisen kansalaisjärjestön vuonna 1998 perustama säätiö, joka rahoittaa
ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä edistävien kansalaisjärjestöjen toimintaa
kehitysmaissa.
Säätiön toiminnan tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa sellaisina kuin ne on määritelty YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksissa ja -asiakirjoissa sekä muissa alueellisissa ihmisoikeusasiakirjoissa. Maantieteellisesti KIOSin työn painopistealueet ovat: Itä-Afrikka ja
Etelä-Aasia. Tällä hetkellä KIOSilla on käynnissä 62 hanketta 21 maassa.
KIOS toimii ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin.
www.kios.fi
voi olla äiti, kun hän on itsekin vielä lapsi?
Kyamureku pohtii. – Ihmisoikeuksien juurruttaminen vaatii aikaa. Nyt ihmiset ovat
kuitenkin valmiita kuuntelemaan ja alkavat
itse tulla pyytämään tietoja oikeuksistaan.
Se kannustaa. Nyt on aika siirtyä ihmisoikeustietoisuuden levittämisestä siihen,
miten toimia, kun oikeuksiasi on loukattu.
NAWOUn hanke Kayungassa on pyrkinyt
vastaamaan kiristyneeseen tilanteeseen
lisäämällä miesten osanottoa ihmisoikeustyöhön.
Kuva: WOREC.
Tämä tekee KIOSin tuen maan ihmisoikeusjärjestöille käytännössä lähes mahdottomaksi. – Koska suurin osa maan kansalaisjärjestöistä on hyvin riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta, vie lainsäädäntö
käytännössä leivän ihmisoikeuspuolustajien
pöydästä, toteaa KIOSin toiminnanjohtaja
Elisa Mikkola.
KIOS tukee Etiopiassa neljää hanketta,
joiden jatko vuoden 2010 alusta on vaakalaudalla uuden lainsäädännön vuoksi.
KIOS suunnittelee matkaa Etiopiaan vuoden 2010 alussa keskustellakseen hankekumppaniensa kanssa ihmisoikeustyön
jatkomahdollisuuksista.
Hidasta edistystä Nepalissa
Nepalin ihmisoikeuspuolustajien tilanne on
hiukan kohentunut monarkian purkamisen
ja rauhanprosessin myötä. Ihmisoikeusloukkauksista puhuminen ja hallituksen
painostaminen on helpottunut. Toisaalta
ihmisoikeuspuolustajat joutuvat yhä kohtaamaan mm. väkivaltaa ja tappouhkauksia
työssään. Sota-ajan ihmisoikeusloukkauksia
ei ole toistaiseksi käsitelty. Uusi perustuslaki
on työn alla.
”Suurin haaste työssäni on
ihmisten asenteet”, kertoo
Peace Kyamureku.
Naisihmisoikeuspuolustajien
mielenilmaus Nepalissa.
Naisten oikeudet ja niiden ajaminen
on Nepalissa haasteellista. KIOSin tukema
WOREC (Women’s Rehabilitation Center
Nepal) on joutunut tekemään paljon työtä
saadakseen arvostusta ja parantaakseen
naisten asemaa yhteisössään. WORECin
toimintaan kuuluu mm. ihmiskaupan vastainen työ sekä naisten ja lasten oikeuksien edistäminen.
– Kun aloitimme työmme, ihmiskaupasta puhuminen oli tabu. Meidät leimattiin prostituoiduiksi, kun nostimme aiheen
esille, kertoo WORECin perustaja Renu
Rajbhandari. – Nyt kaikki puhuvat ihmiskaupasta sekä Nepalissa että maailman­
laajuisesti. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan osalta hiljaisuus on murrettu, ja ihmiset kuuntelevat meitä. Ihmisoikeuspuolustajien toiminnan jatkumisen takaaminen
on myös Nepalissa ratkaisevan tärkeää.
unicefuutiset
4 | 2009
11
UNICEFin yritysyhteistyö on
näkyvästi esillä joulun alla:
Change for Good -keräys
30.11.2009–10.1.2010
Change for Good -kampanja toteutetaan
vuosittain joulun ja uudenvuoden tienoilla pääosin Finnairin ulkomaanlennoilla.
Yhdessä asiakkaittensa kanssa Finnair on
kerännyt kampanjalla lähes miljoonan,
tarkalleen 931 608,56 euroa UNICEFin
työhön. Change for Good -keräyksellä on
vuosien varrella hankittu varoja muun
muassa koulutusohjelmiin Ruandassa ja
Nepalissa, aids-ohjelmiin Vietnamissa ja
Kaliningradissa sekä hätäapuprojektiin Kosovossa. Vuosina 2009–2011 kampanjalla
tuetaan Puhdas vesi ja ympäristö Intian
lapsille -ohjelmaa.
 Teksti: Nina Vähäpassi
Nokian UNICEF joulukorttikampanja 27.11.2009–28.2.2010
Nokia ja UNICEF ovat jo useamman vuoden ajan tehneet yhteistyötä Nokian sähköisellä joulukortilla. Kyseessä on poikkeuksellinen yhteistyö, jonka kautta Nokia
tukee UNICEFin työtä maailman lasten
puolesta. Korttia lähetetään laajasti ympäri
maailman Nokian henkilöstön ja yleisön
toimesta. Vuonna 2008 Nokia tuki e-kortillaan Myanmarin Nargis hirmumyrskyn jälleenrakennustyötä lahjoittamalla 250 000
euroa. UNICEF käytti varat rakentaakseen
uusia erityisen kestäviä koulurakennuksia,
jotka ovat turvallisempia mahdollisia tulevia luonnonkatastrofeja ajatellen.
Tänä vuonna Nokia tukee yhteistyöllä
UNICEFin Schools for Africa -ohjelmaa.
Pampers-kampanja jatkuu
vuoden loppuun saakka
UNICEFin ja Procter &
Gamblen yhteistyö jäykkäkouristusta vastaan
jatkuu. P&G:n Pampers on vuodesta 2006
lahjoittanut UNICEFille
yli 200 miljoonaa rokotetta, joilla on suojattu
yli 45 miljoonaa äitiä ja
heidän vastasyntyneitä
lapsiaan. Kansainvälisen yrityksen seuraava tavoite on lahjoittaa 100 miljoonaa rokotetta vuoteen 2010 mennessä.
Suomen valtakunnallista kampanjaa tukee
Hyvän tahdon lähettiläs, kirjailija Eppu
Nuotio ja kampanja näkyy meillä marrasja joulukuussa jolloin P&G tukee UNICEFin
kamppailua jäykkäkouristusta vastaan tekemällä lahjoituksen myytyjen Pampers,
Ariel ja Fairy tuotteiden perusteella. K-ruokakaupat ovat mukana kampanjassa lahjoittamalla lisärokotteita.
12
unicefuutiset
4 | 2009
IKEA-pehmolelukampanja
1.11.–24.12.2009
H&M-myymälöissä
Euro UNICEFille -kampanja
16.11.2009–10.1.2010
H&M ja UNICEF ovat tehneet yhteistyötä
kansainvälisellä tasolla vuodesta 2004.
Suomessa yhteistyö näkyy Euro UNICEFille
-kampanjalla jossa henkilökunta ehdottaa
asiakkaille euron lisäämistä UNICEFille ostosten loppusummaan.
IKEAn ja UNICEFin kansainvälinen yhteistyö
näkyy jälleen IKEA-tavarataloissa joulun alla
toteutettavalla Pehmolelukampanjalla.
IKEA lahjoittaa kampanjan aikana euron
UNICEFille ja Pelastakaa lapset -järjestölle
jokaisesta myydystä pehmolelusta. UNICEFin
varat ohjataan Schools for Africa -ohjelmaan.
Postia joulupukille
Joka vuosi sadattuhannet lapset
eri puolilta maailmaa kirjoittavat
kirjeitä Joulupukille Suomeen.
Kirjeet päätyvät Joulupukin
pääpostiin Rovaniemelle, missä
Lapin postimerkkeilijät ry:n
vapaaehtoiset avaavat kirjeet,
lajittelevat ne ja erottelevat postimerkit myyntiin. Myyntituotto
lahjoitetaan Suomen UNICEFin
kautta maailman lapsille.
Lapin p
ostimerk
keilijöid
20-vuot
en
isjuhlan
äyttely
Rovanie
mellä A
rktikum
Aurora-s
in
alissa16
.–18.4.2
010
 Teksti: Minna Kimpimäki
Kuvat: Arto Liiti
– Ajatuksena on, että maailman lapsilta
tulleista kirjeistä saadut rahat palautetaan
takaisin maailman lapsille, Lapin postimerkkeilijöiden puheenjohtaja Pekka Kerkelä toteaa.
Joulupukin kirjeitä tulee postimerkkeilijöiden avattavaksi joka vuosi noin 150
laatikkoa, joissa jokaisessa on yli 1000
kirjettä. Yhden laatikollisen avaamiseen
menee yhdeltä ihmiseltä noin 10 tuntia,
minkä jälkeen kirjeet vielä lajitellaan ja
kuoret pakataan myyntikuntoon.
– Emme ole uskaltaneet laskea, kuinka
paljon aikaa tähän hommaan tosiasiassa
menee, Pekka Kerkelä toteaa.
Postimerkkeilijät myyvät Joulupukin kirjeiden postimerkkejä internetissä ja huutokaupoissa. Kirjekuorinippuja on myynnissä
myös Joulupukin pääpostikonttorissa Rovaniemen Napapiirillä.
– Myymme Joulupukin kirjeiden postimerkkejä keräilijöille myös suoraan, sillä
meille on kertynyt varastoon melkoinen
määrä kirjeitä, Pekka Kerkelä kertoo. Myynnissä on esimerkiksi erilaisia maanippuja.
Esimerkiksi englantilaisia, ranskalaisia, espanjalaisia, italialaisia ja puolalaisia merkkejä on tarjolla 50–100 kappaleen nippuina.
Joulupukille tuleekin kirjeitä lähestulkoon kaikkialta maailmasta. Pekka Kerkelä
arvioi, että heille on tullut postimerkkejä
lähes kaikista maailman maista. Erityisen
aktiivisia kirjoittajia ovat englantilaiset,
italialaiset, venäläiset, puolalaiset ja japanilaiset, mutta kirjeiden tulo vaihtelee. Yksi
Suomen lapista ja Joulupukista kertova televisiolähetys aiheuttikin esimerkiksi sen,
että Romaniasta tuli yllättäen Napapiirille
kymmeniätuhansia kirjeitä.
Eniten kirjeitä tulee joulun alla sekä
joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovatkin postimerkkeilijöille kiireistä aikaa, sillä avausurakan pitää olla valmiina helmikuussa,
jotta Joulupukki ehtii vastaamaan kirjeisiin. Vastauskirje lähetetään kaikkiin sellaisiin kirjeisiin, joista löytyy vastausosoite.
Valtaosassa kirjeitä osoitetta ei ole, vaan
lähettäjäksi on merkitty vain esimerkiksi
”Anna” tai ”John”. Esimerkiksi kiinan- ja
japaninkielisistä kirjeistä vastausosoitteen
löytäminen voi myös olla vaikeaa, ellei sitä
ole kirjoitettu länsimaisin kirjaimin.
– Kirjeiden sisältö vaihtelee valtavasti,
Pekka Kerkelä toteaa, toisissa on sivuja
tuoteluetteloista ja pyyntö, että Joulupukki
toisi kaikki toivotut tavarat. Tällaisia kirjeitä
tulee etenkin Englannista. Esimerkiksi ItäEuroopan ja Aasian maista taas tulee kohteliaita kirjeitä, jotka on osoitettu arvoisalle
Joulupukille ja joissa pyydellään anteeksi
lähestymistä ja toivotetaan Joulupukille
hyvää terveyttä.
Monet kirjeistä koristellaan runsaasti.
Eräs olohuoneessaan kirjeitä avannut
postimerkkeilijä kokikin kerran melkoisen
yllätyksen, kun Joulupukille lähetetystä
kirjeestä tupsahti kirjeen mukana parisataa grammaa koristekiillettä, joka levisi joka
puolelle huonetta.
Lapin postimerkkeilijöillä on vajaat sata
jäsentä, joista valtaosa on Suomen lapista. Joulupukin kirjeiden avaamisen hoitaa
kuitenkin pääasiassa kymmenkunta aktiivia.
Pekka Kerkelä kertoo, että aktiivisimmat
kirjeiden avaajat ovat eläkeläisiä, mutta
mukana on myös muutamia työssä olevia.
Vielä viime vuonna kirjeitä oli avaamassa
myös yksi 83-vuotias aktiivi. Toisin kuin
UNICEF-vapaaehtoistyössä usein, tässä
porukassa kaikki ovat olleet miehiä. Monet näistä aktiiveista ovat avanneet kirjeitä
jo yli kymmenen vuoden ajan. Kun Pekka
Kerkelältä kysyy, mikä saa tekemään tätä
vapaaehtoistyötä vuodesta toiseen, vastaus
on yksinkertainen:
– Kyllä se on tästä työstä saatu tyytyväinen mieli.
Postimerkkeilijänä hänellä on kuitenkin Joulupukille kirjeitä lähettäville
yksi toivomus. Hän toivoo, että huolella
kirjoitettuihin kirjeisiin myös ostettaisiin
erikoismerkki ja niihin myös pyydettäisiin
postista siisti leima.
Lapin postimerkkeilijöiden ja Suomen
UNICEFin yhteistyö on jatkunut jo yli 15
vuoden ajan. Vuonna 2010 yhteistyö toivottavasti tiivistyy entisestään, sillä kyseessä
on monella tapaa merkittävä vuosi. Lapin
postimerkkeilijät ry juhlii silloin 20-vuotisjuhlaansa ja järjestää sen kunniaksi 20vuotisjuhlanäyttelyn Rovaniemellä. Suunnitelmissa on, että myös UNICEF näkyisi tavalla tai toisella tässä näyttelyssä, etenkin,
kun Rovaniemi on vuonna 2010 UNICEFin
kaupunkikumppani.
Postimerkkejä koskevat tiedustelut:
Lapin postimerkkeilijät ry/Pekka Kerkelä
Kielasmutka 15, 96440 Rovaniemi
unicefuutiset
4 | 2009
13
Svensk resume
Ledaren
Lyckliga ögonblick
Eemeli, fyra år, och jag är goda vänner.
Vi träffas regelbundet och ”jobbar” tillsammans utomhus.
“Jobba” innebär att vi kuskar brännved med skottkärra och
samlar ris och ruskor. På hösten lyfter vi moröttter och potatis
och sysslar I trädgården. Inomhus leker vi kurragömma, bygger
parkeringsplats för småbilarna, hittar på överraskningar och
busar i största allmänhet.
Eemeli är en lycklig pojke, tänker jag ofta. Varför gör jag det
månne? Hur kan vi veta om någon är lycklig eller olycklig? Dalai
Lama har ju sagt att vi alla är konstruerade på samma sätt, vi
har en likadan själ och ett likadant känsloliv. Vi föds på samma
sätt och vi dör alla. Och alla vill vi leva lyckliga.
Jag beslöt mej för att lära mej av Eemelis lycka.
När vi har större sammankomster inom familjen har jag
lagt märke till att Eemeli noterar alla som är närvarande. Han
försäkrar sig om att alla är med och delar glädjen. Han är nyfiken och frågar nästan hela tiden “varför?”. Han frågar utan
förhandsinställning och godkänner alla svar. Detta okonstlade
förtroende!
Vad är det som hindrar oss från att vara lyckliga? Hur skulle
det vara om vi mötte varandra med öppna ögon? Hur skulle det
vara om vi modigt litade på andra mänskor?
För mej är det lycka när Eemeli tar mej i handen och säger
”Fafa kom och leka”.
Pentti Kotoaro
generalsekreterare
UNICEF samarbetar med
flera företag inför julen
Change for Good
30.11.2009–10.1.2010
Change for Good -insamlingen förverkligas
runt jul och nyår på Finnairs utlandsflyg.
Tillsammans med sina kunder har Finnair
under årens lopp samlat in nästan en miljon euro.
Nokias julkort 27.11.2009–28.2.2010
UNICEF och Nokia har redan I flera års tid
samarbetat I form av Nokias elektroniska julkort. Förra året stödde Nokia med julkortets
intäkter återuppbyggandet efter orkanen
Nargis I Myanmar med 250 000 euro.
Pampers till årsslutet
UNICEFs och Procter & Gambles samarbete
för att motarbeta stelkramp fortsätter. Sedan
2006 har P&G donerat över 200 miljoner
vaccin till UNICEF.
En euro till UNICEF i H&M
-affärerna 16.11.2009–10.1.2010
H&M och UNICEF har samarbetat internationellt sedan år 2004. Nu har samarbetet
strandat i Finland. Fram till 10.1. kan kunderna i H&M -affärerna donera en euro till
UNICEF då de betalar sina inköp vid kassan.
Mjukisdjur på IKEA 1.11.–24.12.
IKEAS och UNICEFs internationella samarbete äger rum i form av mjukisdjur. Mjukisdjuren finns att köpa i IKEA-varuhusen
före jul. Under kampanjtiden donerar IKEA
en euro per salt mjukisdjur till UNICEF och
Rädda Barnen.
14
unicefuutiset
4 | 2009
Tag det lugnt nu bara
– du hinner mer än väl
skaffa Mjukispaket till
julklappar
Julen är närmare än vad vissa av oss skulle önska. Julklapparna ännu inte skaffade.
Tid har vi kanske, men vad köpa? Tag det
lugnt: www.unicef.fi/mjukispaket kan vara
lösningen på sista minutens gåvopanik.
Och det är ”äkta”. Hurså äkta? Därför att
UNICEFs Mjukispaket inte är ett prisexempel eller en imaginär gåva. Mjukispaketet
är en konkret och livsviktig förnödenhet
som UNICEF levererar till världens barn
och viktiga personer i deras omgivning.
Överallt i världen och varje dag på året.
Gåvoalternativen är förnödenheter som
UNICEF använder i sitt arbete: vacciner,
skoltillbehör, mediciner och extranäring.
I början av året berättar vi till vilken
del av världen Mjukispaketen som köpts
i Finland har skickats. Då är det dags att
låta fantasin flyga och se framför sig den
lilla flickan eller pojken som sveper in sig i
filten som mormor fick som julklapp.
MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT
E spoo
K ristiinankaupunki
WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola,
puh. (09) 8168 2132
ti-su 11–18, ma suljettu.
Myynnissä rajoitettu valikoima.
Blomsterkompaniet, Itäinen
Pitkäkatu 55, puh. (06) 221 2070
Marita Storsjö, Metsälä,
puh. (06) 222 9562
FORSSA
Myyrä, Wahreninkatu 13,
ma-pe 10–18, la 10–14
Tuija Lietu, puh. 040 513 7513,
HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja.
H elsinki
UNICEF, Perttulantie 6,
puh. (09) 5845 0250, ma-pe 8.30–16.30
H yvink ä ä
Salme Laitinen, Pellervontie 9,
puh. 0400 104 013,
ma-pe 15–21, la-su 15–20
Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2,
puh. (019) 475 7700, ma-pe 9–18
KUOPIO
H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32,
puh. 050 562 3439,
Marja-Leena Markkanen, 20.11.–17.12.
ma-pe 10–18, la 10–14, su 12–16
K urikka
UNICEF-kauppa, Lehtocenter,
Seurapuistikko 6, puh. (06) 450 2790,
Maija Myllykoski, ma-pe 13–18,
la 10–13, tai sopimuksen mukaan
K uusamo
UNICEF-kauppa Kameli, Kitronintie
2, puh. 040 523 1330, Irma Leinonen,
ma 14–17, alkaen 28.11. la 10–14
H ä meenlinna
L appeenranta
Aarikka, Raatihuoneenkatu 13,
puh. (03) 682 3892, Paula Laine,
ma-pe 10–17.30, la 10–14
Parturi-Kampaamo Pääpaikka,
Hallituskatu 12, puh. (03) 675 6900,
Arja Salmenoja, ma-pe 9–17, la 9–14
Petula, Kasarminkatu 9,
puh. (03) 653 3313, Ulla Timonen,
ma-pe 10–17, la 10–14
Marin Kammari, Myllytie 25,
puh. (03) 638 0439, Mari Kopra
Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15,
puh. (03) 682 2535, Riitta Mikkola,
ma-pe 10–17, la 10–14
UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini,
Maakuntakirjasto, Valtakatu 47,
ti-pe 10–16, la 10–15
I lmajoki
Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11,
puh. (06) 424 8257,
Maija Heikkinen-Ranto,
ma-to 10–17, pe 10–18, la 10–14
I matra
Sormilla, Torkkelinkatu 1,
ma-pe 10–17, la 10–14
J oensuu
UNICEF-myymälä, Torikatu 12,
puh. 050 353 2506, Aune Uimonen,
ke 15–17, 30.11.–22.12. ma-pe 12–18,
la-su klo 12–15
JUANKOSKI
Valokuvaamo Plakkari,
Juankoskentie 17, puh. 0400 926 813,
Erika Suominen, ma, ke-pe 9–17
M ä nts ä l ä
Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6,
puh. 050 401 2737
OULU
Nispero kirjakahvila, Pakkahuoneenkatu 5, puh. (08) 311 3389,
ma-pe 10.30–18, la 10.30–15
PIEKSÄMÄKI
Myymälä-Galleria Kähverä,
Torikatu 7, puh. 044 518 4138,
ma-pe 10–17, la 10–14,
alkaen 29.11. su 12–16
P ietarsaari
Riitta Palovuori, puh. (06) 724 6035
Anita Blomström, puh. (06) 723 4464,
050 465 2532
P ori
Marjatta Landgren, puh. 040 541 2798
Sisustus Amalia, Isolinnankatu 24
(Herttuantori), puh. 044 967 9197,
ma-pe 10–17, la 10–14
P orvoo
Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18,
puh. (019) 582 219
R auma
Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22,
puh. (02) 825 0303
J yv ä skyl ä
S a LO / K I S K O
UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula,
Vapaudenkatu 39-41,
puh. 040 772 7509, Arja Häkkinen,
ma-pe 12–18, la 11–15
Annikka Viitaniemi, puh. 050 356 6484
K a AV i
S avonlinna
Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35,
puh. (015) 515 116, ma-su 9–18
Puoti Pikku Pihla, Kaavintie 12,
puh. 044 346 1106,
ma-pe 10–17, la 10–13
S avukoski
K ajaani
Tampere
UNICEF-puoti c/o Toimintakeskus
Monika, Väinämöisenkatu 12
puh. 050 300 6651 / Meeri Seppänen,
ke 13–17
K a R JA A
Karjaan Monitoimikeskus,
Maasillantie 30, puh. (019) 233 656,
ma-pe 9–18, la 10–14
KEMI
Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ma-pe 12–17, la-su 12–16
K E s ä lahti
Käsityöpuoti Korento, Pyhäjärventie 8,
21.11.–31.12.2009, ma-pe 10–17,
la 10–13, 1.1. alk. la 10–13
K okkola
Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13,
puh. (06) 831 3264, ke 16.30–19.30,
7.–18.12. ma-pe 16.30–19.30
KO U VO L A
UNICEF/Unifem-puoti, Pohjolatalo,
Kauppamiehentie 4, (05) 312 1640,
0400 988 469, 044 312 1640, ke 11–14,
viikko 50 ma-pe 11–14
UNICEFIN JOULUMYYNTIPISTEET 2009
Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3,
puh. 050 357 0940
UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4,
puh. (03) 213 1660, ma-pe 11–17
TO R N I O
Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6,
puh. (016) 480 335,
ma-pe 10–17, la 10–14
L ahti
E spoo
Stockmann, Länsituulentie 5,
Sampokuja, 20.11.–16.12.
tavaratalon aukioloaikoina.
Sokos, Aleksanterinkatu 19-21,
puh. (03) 813 040, 30.11.–13.12.
ma-la 10–17, su 12–16
O ulu
Kauppakeskus Sello, Toritaso
(2. krs) asiakashissien lähellä.
20.11.–16.12. Avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina.
Stockmann, Kirkkokatu 14, 4 krs,
Vinttiä vastapäätä, 20.11.–16.12,
ma-pe 10–19.30, la 10–17.30,
su 29.11. 12–17.30, muut su 12–19.30
Kauppakeskus Iso Omena,
Toritason pitkällä käytävällä
30.11.–13.12. ma-pe 10–20,
la 10–18, su 12–20
P ieks ä m ä ki
H einola
Poleenin kahvila, Savontie 13,
ma 7.12. klo 14–18
Maaselän messut, Siilin koulu,
la 12.12. klo 10–15
Heinolan kaupunginkirjasto,
Kauppakatu 12, 30.11.–12.12.
ma-to 10–19, pe 10–17, la 10–15
P ietarsaari
H elsinki
P O RVO O
Kauppakeskus Forum 28.11.–20.12.
Stockmann, Aleksanterinkatu 52 B,
K1-krs, 3.11.–24.12. tavaratalon
aukioloaikoina.
Stockmann, Itäkatu 1 C, 2 krs.
20.11.–16.12. tavaratalon aukioloaikoina.
UNICEF-joulukauppa, Isokatu 11,
28.11.–22.12. ma-pe 10–18, la 10–14
Kauppakeskus Lundi,
7.–8.12. 9–21, su 13.12. 12–18
Annan-markkinat, su 13.12. 11–14
R aisio
IKEA, 1.11.–13.12. la 10–18, su 12–18
S avonlinna
Kamppi, toinen kerros, Annankadun päädyssä, Kalevala Korun
ja Marimekon välissä.
Sokos ma-pe 7.–11.12. 12–18, la
12.12. 11–16, su 13.12. 13–16
H yvink ä ä
Sally’s Clothes, korttimyynti.
Sampotori, Kauppakatu 1,
27.11.–21.12. ma-pe 15–19, la 8–16,
su 12–16
Tammisaari
H ä meenlinna
Tampere
Kauppakeskus Linna, katutaso,
16.11.–14.12. viikottain vaihtelevasti.
J yv ä skyl ä
Torikeskus, Väinönraitti,
30.11.–22.12. ma-pe 11–18, la 11–15
K ajaani
S omero
Ekenäs Gammaldags julmarknad,
12.–13.12. klo 9–16
Stockmann, Hämeenkatu 4, 20.11.–
16.12. tavaratalon aukioloaikoina.
T urku
Stockmann, Yliopistonkatu 22,
Hansatori, 20.11.–16.12. tavaratalon
aukioloaikoina.
Aira Lindroos, Puistokuja 11,
puh. (03) 688 3295
S-marketin aula, Raatihuoneen
tori, 23.11.–13.12. ma-pe 10–17,
la 10–16, su 12–15
UNICEF-puoti, Linnankatu 29,
to 17.12. 15–17
T urku
Joulutori, Kajaani-halli, 12.–13.12.
UNICEF-puoti, Linnankatu 29, to 15–17
K arjaa
Stockmann, Kauppakeskus Jumbo,
Vantaanportinkatu 3, 1 krs. 20.11.
–16.12. tavaratalon aukioloaikoina.
T urenki
Vaasa
Kehitysmaakauppa Endelea,
Raastuvankatu 25, puh. (06) 312 7547,
ma-pe 11–17, la 11–14
Y L I S TA R O
Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3,
puh. (06) 473 2374 ja 050 304 5597
ÄHTÄRI
UNICEF Kirpputori, Ylätori,
Otsolantie 4, puh. (06) 533 0434,
Raija Pohjola, ma-pe 10–16, la 10–13
Galleri Fokus, Centralgatan 90,
30.11.–12.12.
K emi
Vantaa
IKEA, Porttisuontie 18, 7.11.–13.12.
la 9–18, su 12–19
UNICEF-joulumyymälä, Valtakatu
27-29, 27.11.–18.12. ma-pe 10–17,
la 10–14, su 12–14
Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4,
30.11.–12.12. ma-pe 10–20, la 10–16
K ouvola
Taidekeskus Väinölä, Ahlströminkatu 8-10, puh. 044 292 1140,
25.11.–16.12. ma-pe 10–17
Kouvolan yhteiskoulu,
la 12.12. klo 9–13
Varkaus
unicefuutiset
4 | 2009
15
M
Stephen Waterhouse
Nokia invites you to send UNICEF
Season’s Greetings E-cards
With the e-card, Nokia supports the Schools for Africa initiative,
which aims to create better education for children, and provide
them with a safe and protective environment where they can
learn and play. Last year Nokia donated 250.000 e to UNICEF
for the reconstruction of cyclone hit schools in Myanmar.
Help us transform children’s lives.
www.nokia.com/seasonsgreetings