Valoviesti 1/2014 - Parikkalan Valo Oy

1/2014
VALOVIESTI
PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI
PANOSTAMME PAIKALLISUUTEEN
Kanta-asiakasedut
s. 6
Mistä sähkön hinta Suomi meloo
muodostuu
-viesti Lapissa
s. 14
s. 16
SISÄLTÖ
4
PÄÄKIRJOITUS
5
Parikkalan Valo Oy:n tilivuosi 2013
6
Parikkalan Valon kanta-asiakasedut
8
Maatilalla tarvitaan sähköä
9
Heidillä ja Panulla odotettavissa hyvä kesä
11 Parikkalan apteekki uusissa avarissa tiloissa
12 Verkosto-osaston kuulumisia
13 Sähkökatkojen ehkäisy johtoalueen vierimetsän hoidolla
14 Mistä sähkön hinta muodostuu?
16 Suomi meloo -viesti Lapissa 9.-14.6.2013
18 Mitä tehdä koulun jälkeen
20 Kymmenen vuotta verkkopelaamista Parikkalassa
21UPSi
23 Kilpailu
Kanta-asiakkaana nautit
edullisemmasta energiasta
ja paikallisista eduista!
Yhtiön viime vuoden
tulos oli tyydyttävä
s. 4
Valon hallintoneuvostossa työskentely
on Ristosta ollut
mieluisaa
s. 8
Vierimetsän hoidolla
tarkoitetaan johtoalueen välittömässä
läheisyydessä olevan
metsikön hoitamista
s. 13
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | puh. (05) 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
YHTEYS
TIEDOT
Keskustoimipaikka
Parikkalantie 15
59100 Parikkala
puh. 05 439 01
www.parikkalanvalo.fi
etunimi.sukunimi@pavo.fi
Arto Tiainen
toimitusjohtaja
050 3099 200
ASIAKASPALVELU JA TALOUSHALLINTO
Nina Laine
talouspäällikkö
05 4390 201
Mari Laukkanen
palkanlaskija
Sanna Hallikainen
kirjanpitäjä
osakeasiat
Sähköliittymät
Ritva Reinikainen
myyntiassistentti
05 4390 212
Sähkölaskutus
Kirsi Suomalainen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Anne Varis
asiakasneuvoja
05 439 01
Tiina Neuvonen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Leena Paajanen
asiakasneuvoja
05 4390 203
Tavataan Parikkalan
KESÄMESSUILLA
y
lauantaina esiinty
Parikkala-hallissa
pe 27.6. klo 12-18
la 28.6. klo 10-18
B
JANIKA
aen
klo 17 alk
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | Puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
SÄHKÖNMYYNTIOSASTO
VERKKO-OSASTO
Sähkönmyynti ja -markkinointi,
sähkönkäytön neuvonta ja sähkösopimukset
Olli Mattila
osastopäällikkö
050 3099 236
Mika Lirkki
myyntipäällikkö
050 3449 440
Rakennus, kunnossapito, kalusto
Pekka Suomalainen
työpäällikkö
050 3099 231
Verkoston suunnittelu
Hannu Ahokas
suunnittelupäällikkö
044 3099 300
Helena Hämäläinen
suunnitteluassistentti
Mittarointi
Timo Karhinen
tiimipäällikkö
050 3099 235
PÄÄKIRJOITUS
4
YHTIÖN VIIME VUODEN TULOS
OLI TYYDYTTÄVÄ
- SUURIA INVESTOINTEJA SÄHKÖVERKKOON
- KANTA-ASIAKKUUTTA VAHVISTETAAN
Viime vuoden tulos yhtiössä oli tyydyttävä. Lauha
sää sekä marras- ja joulukuun myrskyt alensivat
tulosta, joten budjetin mukaisista tavoitteista hieman jäätiin. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin
kaikilta osin. Yhtiön liikevaihto oli 9,8 miljoonaa ja
liikevoitto oli 752.694,23 euroa. Investoinnit kasvoivat voimakkaasti ja kokonaisinvestoinnit olivat
2,2 miljoonaa euroa.
Yhtiön sähköverkkoinvestoinnit olivat ennätykselliset. Tavoitteemme mukaan maakaapeloinnin lisäyksellä ja käyttöjärjestelmän kehittämisellä pyrimme
lisäämään toimitusvarmuutta ja parantamaan verkon käytettävyyttä. Maakaapelointikohteenamme
olivat Simpeleen taajama ja maaseutukohteena
Mikkolanniemen alue. Kaikkiaan kaapeloinnin ja
muuntajien rakentamiseen käytimme noin 1,5 miljoonaa euroa. Änkilän sähköaseman uudistaminen
maksoi 0,4 miljoonaa euroa. Verkostoautomaatiota
vahvistimme neljällä kaukokäytettävällä erotinasemalla. Etäluentamittareita oli vuoden vaihteessa 99
prosentilla asiakkaistamme.
Voimaosuuksien lisäämisessä tavoitteenamme
on vahvistaa päästöttömän energian osuutta ja
parantaa energian hankinnan omavaraisuutta.
Voimaosuuksia lisäsimme Kaakon Energia Oy:n
kautta Puhuri Oy:ssä. Puhurin ensimmäinen tuulivoimapuisto Kopsa 1 valmistui lokakuussa 2013.
Lisäksi teimme päätöksen olla mukana Kopsa
2 tuulivoimapuiston rakennusprojektissa. Kopsa 2:n on määrä valmistua marraskuussa 2014.
Fennovoima Oy:n osalta teimme yhtiön osalta päätöksen lähteä mukaan projektiin.
Energian myyntiliiketoiminnassa olemme panostaneet paikallisten yritysten kanssa markkinointiyhteistyöhön ja kanta-asiakkuuden vahvistamiseen.
Vuoden vaihteessa meillä oli noin 5300 kanta-asiakasta. Kanta-asiakkuuden lisäksi asiakkaamme
saavat lisäarvoa hyödyntämällä paikallisten yritysten tarjouksia. Yhteistyömme on edennyt myönteisesti ja pyrimme edelleen lisäämään yritysten
määrää ja kehittämään edelleen markkinointiamme. Lähtökohtana yhteistyölle on paikallisen yritystoiminnan tunnettavuuden lisääminen sekä palvelujen ja työllisyyden vahvistaminen seutukunnalla.
Ostaessaan paikallisia tuotteita asiakkaamme ovat
vahvistamassa alueen palveluita ja niiden säilymistä. Seutukunnan elinvoimaisuuden parantaminen
on varmaan meidän kaikkien toive ja tavoite.
Kesän aikana olemme mukana monissa alueen
tapahtumissa. Parikkalan messuilla 27.-28. 6.
olemme mukana omalla osastolla. Kisapirtillä 4.7.
pistämme ”jalalla koreasti” kanta-asiakasiltamien
merkeissä ja tanssin lomassa esittelemme myös
energia-asioita. Simpeleen antiikkipäivillä 19.-20.7.
olemme myös mukana esittelemässä toimintaamme. Toivotan kaikki asiakkaamme tervetulleeksi tapaamaan meitä näissä tapahtumissa.
Toivotan kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme lämmintä ja mukavaa kesää!
Positiivista energiaa!
Arto Tiainen
toimitusjohtaja
5
PARIKKALAN VALO OY:N TILIVUOSI
1.1.2013–31.12.2013
NINA LAINE
TALOUSPÄÄLLUKKÖ
Parikkalan Valo Oy:n sähkön hankintamäärä vuonna 2013 oli 83,7 GWh. Hankintamäärä pieneni noin 8
% edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmin talvi vaikutti paljon sähkön kulutukseen, pelkästään joulukuun sähkönkulutuksen lasku oli 27 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön markkinahinta oli edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sähkön aluehintojen vaihtelut olivat suuria ja vaikuttivat olennaisesti
sähkön hankinnan keskihintaan. Voimatuotanto-osuuksien tuotanto jäi alhaiseksi, joka osaltaan nosti
sähkön hankintahintaa. Yrityksemme kokonaisliikevaihto oli 9,8 milj. euroa, tämä on 5,4 % enemmän
kuin edellisenä vuonna. Tilikauden voitto oli 462 938,64 euroa, tulosta voi pitää tyydyttävänä.
Energialiiketoiminta
Tulevaisuuden näkymät
Energialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,7 milj. euroa. Toiminnan tulos
jäi tappiolliseksi -54 319,14 euroa. Sähkön hintaa korotettiin vuoden 2013 alussa 3 %. Sähkön myyntihinta toimitustuotteissa jäi
alle valtakunnallisen keskihinnan. Myyntimäärien lasku ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta johtuva kilpailun kiristyminen vaikuttivat
voimakkaasti tulokseen. Voimatuotanto -osuuksien tulos jäi myös
tappiolliseksi, koska markkinahinnat olivat alhaisia. Kovasta kilpailusta huolimatta kanta-asiakkaidemme määrä kasvoi edelliseen
vuoteen verrattuna. Kanta-asiakkaat saavat sähkön hinnasta alennusta 6 % ja vuonna 2014 käyttöön otetulla kanta-asiakaskortilla
saa alennusta paikallisista liikkeistä.
Parikkalan Valo Oy:n arvojen mukaan jatkamme toimintaamme
paikallisena ja luotettavana energia-alan osaajana. Kehitämme
kanta-asiakasohjelmaamme ja kesällä osallistumme paikallisiin tapahtumiin. Heinäkuussa järjestämme Kisapirtillä kanta-asiakasillan
ja osallistumme myös Antiikki messuille sekä Parikkalan messuille.
Verkkoliiketoiminta
Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 5 milj. euroa. Tulos oli voitollinen
+455 927,87 euroa, mutta kuitenkin alle budjetin. Kustannuksia lisäsivät loppuvuoden myrskyjen aiheuttamat korjauskustannukset
ja vakiokorvaukset. Lämpimien säiden takia myös sähkön siirtomäärät alenivat. Verkoston kehittämisessä noudatetaan yleis- ja
investointisuunnitelmaa jotta saavutetaan sähkömarkkinalain asettamat tavoitteet. Verkon käytettävyyttä parannettiin kaukokäytettävillä erottimilla sekä käsikäyttöisillä erottimilla johtohaaroihin.
Investoinnit
Uusi sähkömarkkinalaki vaikuttaa verkkotoimintaan voimakkaasti. Laki asettaa tiukkoja vaatimuksia verkon toimitusvarmuudelle,
sähkökatkoille ja vakiokorvauksille. Laki asettaa vaatimukset säävarman verkon rakentamiselle 15 vuoden aikana. Tilikaudella 2013
verkostorakentamiseen ja perusparannukseen käytettiin 2,2 milj.
euroa. Maakaapelointiasteemme on pienjänniteverkossa noin 48
%. Keskijännitejohtoa uusittiin maakaapeliksi Simpeleen taajamassa ja Mikkolanniemellä. Änkilän sähköasemaan investointiin 0,4
milj. euroa.
Yhtiön tulokseen tulevat vaikuttamaan eniten sähkön markkina- ja
päästöoikeushintojen muutokset sekä markkinariskien vaikutukset.
Omien tuotanto-osuuksien avulla yritämme vähentää riippuvuutta
markkinahintojen muutoksista. Yhteistyöstrategiamme kautta osallistumme Kaakon Energia Oy:n omistusosuuden kautta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen. Panostamme myös uusiutuvaan energiaan olemalla mukana SV Vesivoima Oy:ssä ja Puhuri
Oy:n tuulivoima -projektissa.
Verkkoliiketoiminnan sähkön toimitusvarmuuden parantaminen on
yksi päätavoitteistamme. Tämä edellyttää tulevaisuudessa suuria
investointeja sähköverkkoon.
TUNNUSLUVUT
2011
2012
2013
1000 eur
8712,0
9294,4
9796,8
Liikevoitto
1000 eur
1292,9
664,0
752,7
Tilikauden tulos
1000 eur
571,2
355,0
462,9
Investoinnit
1000 eur
1748,0
1989,0
2202,4
Korolliset velat
1000 eur
0,0
0,0
0,0
Poistot
1000 eur
1044,9
1111,4
1228,3
Tulos ennen sat.eriä
1000 eur
1188,7
859,6
949,3
128,4
101,8
96,8
Omavaraisuusaste (ml.liit.m) %
83,1
83,7
83,5
Omavaraisuusaste (ilman liit.m.) %
39,8
41,0
42,7
3,7
3,0
2,9
Liikevaihto
Omarahoitusaste %
Maksuvalmius
14,8
7,1
7,7
8,8
6,5
7,6
Oman pääoman tuotto % (ROE)
10,5
8,52
8,13
Sij.pääoman tuotto % (ROI)
11,0
7,4
7,6
Liikevoitto %
Pääoman tuottoaste %
PARIKKALAN VALON
KANTA-ASIAKASEDUT
MIKA LIRKKI
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
Edut saat esittämällä Valon
KANTA-ASIAKASKORTIN
VALON KANTA-ASIAKKAILLE
<<asiakas>>
<<asnro>>
KESÄKUUSSA
naisten ja miesten
Sloggi -alusvaatteet
Lisää etuja kanta-asiakkaille
2009 aloitettuun kanta-asiakasohjelmaamme on liittynyt yli 5000
asiakastamme. Etuna on 6% alennus toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen energian hintaan. Tämä alennus säilyy edelleen
ennallaan. Lisäksi kanta-asiakkaille järjestetään vuosittain tapahtuma, kuten viime vuoden kesäteatteriesitykset tai aiempien
vuosien kanta-asiakaspäivät.
-20 %
Tekstiilitalo Saikkonen
Parikkalantie 22, Parikkala p. 05 430 241
VALON KANTA-ASIAKKAILLE
kaikki
KÄVELYKENGÄT
Nyt kehitämme kanta-asiakasohjelmaamme yhdessä paikallisten yritysten kanssa edelleen ja kaikki yritykset ovat tervetulleita mukaan kumppaneiksemme. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä mikäli asia kiinnostaa.
-20%
Huhtikuussa toimitimme kanta-asiakkaillemme yksilöidyt kanta-asiakaskortit. Kortin esittämällä saa kanta-asiakas etuja hyödynnettyä ja siitä
löytyvät myös näppärästi yhteystietomme.
15.6. saakka
Tervetuloa palveltavaksi!
Tällä aukeamalla on paikallisten kumppaniemme kanta-asiakkaille tarjoamia etuja. Jatkossa edut ovat löydettävissä Valoviesteistä sekä kotisivuiltamme.
Parikkalan Kenkä
Parikkalantie 24, Parikkala p. 05 470 380
KESÄ- JA HEINÄKUUN AJAN
VALON KANTA-ASIAKKAILLE
LAADUKASTA
KOIVUPILKETTÄ
3
58,00 €/im (sis. ALV)
K UL J E T U S K AUPA NPÄÄ L L E
VA LO N JA K ELUA LUE E L L E
(m i n . toimit u s 4 im 3 )
www.pilkenetti.fi
p. 050 5952 295
SISUSTUS & VÄRIPISTE
Uuden polkupyörän
ostajalle
polkupyöräkypärä
(29-39€)
veloituksetta
1.7.2014 saakka
KESÄKUUN AJAN
VALON KANTA-ASIAKKAILLE
Urheilu-Jussi
Sisustus- ja Väripiste Muhonen
Kirkkotie 1, 58500 PUNKAHARJU
Parikkalantie 24
59100 PARIKKALA
KÄYTÄVÄMATON
OSTAJALLE
KANTTAUS
KAUPAN PÄÄLLE!
sisustus-javaripiste@pp.inet.fi
Täyden palvelun rengastalo!
Koirniementie 4, Särkisalmi, p. 045 138 7777
Av: ma-pe 8.00-16.30 www.sarkisalmenrengas.fi
Parhaat tuotteet,
paras ammattitaito,
Rengasystävällisin palvelu.
Lähellä Sinua. hotelli
Osallistu arvontaan
Säästä
renkaitasi
!
RengasmarketVOITA
liikkeessä!
ja autoasi.
Kaikkien liikkeiden
Säädämme
kesken arvotaan yksi
Ford Fiesta
henkilöauto.
Hawk Eye
Jokaisessa liikkeessä
Eliterd 3D
a
stsuuntauslaitteella
arvotaan yksi
Fo taFiie
Apple iPad
autosiadkulkukulmat kohdalleen!
taulutietokone.
iP
OsallistuAutopesulassa
arvontaan Rengasmarketliikkeessä!
VOITA! KaikkienFord
liikkeiden
kesken arvotaan yksi
pesemme
ja
Fiesta henkilöauto.
Jokaisessa
liikkeessä arvotaan yksi
vahaamme
Apple iPad taulutietokone.
Ford Fiesta tai iPad autosi käsin!
Rengashinnat sisältävät vannetyön, tasapainotuksen sekä kierrätysmaksut. Alle asennus
• ÖLJYNVAIHDOT
Parikkalan Valon kanta-asiakaskortilla
• pyöränkulmien suuntaus
KESÄKUUN • autonpesut
TARJOUS! • öljynvaihdot
- 10%
McCULLOCH ruohonleikkurinostajalle Valon kanta-asiakaskortilla lisäetuna Neste pienkonebensiiniä 5 l
(arvo 19,90€)
HINNAT ALKAEN:
MCCULLOCH M51-125M
- sivulle heittävä/alle silppuava
- työleveys 51 cm
- moottori B&S 450
199,00€
TARJOUS VOIMASSA
30.6.2014 ASTI
PARIKKALAN
RAUTA-MAATALOUS
Parikkalantie 29, Parikkala P. 05 470241
Iloisen Pässin Maalaispuoti
uokaa
* Lähi -ja luomur
* Käsitöitä
la
* Kahvila/ravinto
det
* yksityistilaisuu
alon
Parikkalan v
skortilla
a
k
ia
s
a
a
t
n
a
k
€
pullakahvit 2
70
Kuutostie 4
nlahti
sa
it
59130 Ko
670
P.050 572 3
ssi
m/iloinenpa
o
.c
k
Faceboo
Avoinna:
kesä-elokuussa
Ma-to 10-19
Pe-la 10-21
Su
11-19
Muina aikoina
Ke-pe 10-17
La 10-15, su 11-16
8
Parikkalan Valon hallintoneuvostossa
vuodesta 2000 ollut rautjärveläinen
maanviljelijä Risto Luukkonen viettää ansaittuja eläkepäiviään kotonaan
Änkilänsalolla, lähes Venäjän rajalla. Niin
lähellä, että vanhoina Neuvostoliiton aikoina, metsien ollessa pieniä naapurin
puolen sovhoosin johtaja seuraili kiikarillaan Riston tekemisiä. Milloin on aika
aloittaa kevätkylvöt ja muut peltotyöt.
Änkilään, vaimonsa Kaarinan kotitaloon
Risto muutti Imatralta 1971. Uusi navetta valmistui 1979 ja uusi talo kuusi
vuotta myöhemmin.
Risto Luukkoselta eivät polttopuut lopu.
Niitä saa omista metsistä riittävästi.
Maatilalla tarvittiin sähköä
ERIK LUUKKANEN
– Harmittaa vieläkin kun vanha navetta ja
idyllinen kaunis aitta piti purkaa pois.
Pari vuotta ennen 2005 tapahtunutta lehmien poislaittoa tilalle valmistui uusi konehalli.
Parhaimmillaan lypsettäviä lehmiä oli 20 ja
saman verran nuorta karjaa. Nyt kun karjaa
ei enää ole ja pellot ovat vuokralla aikaa jää
metsien hoitoon, joissa raivaukset jäivät aikoinaan väkisinkin vähemmälle. Metsätöitä
etenkin Rautjärveä riepotelleiden myrskyjen
jälkeen onkin riittänyt aivan tarpeeksi, naurahtaa Risto.
Sähköä tarvitaan
– Jokainen tietää, että maatalossa töitä
kahdelle ihmiselle riitti. Kyllä siinä monesti
ilta pimeni ennen kuin yöpuulle joutui.
Byrokratiaa on ollut aina. Risto ja Kaarina
muistelevat alkuaikojensa taistelujaan maitokiintiöistä, joita ei meinannut saada millään lisää. Se taas rajoitti lehmien määrän
lisäämistä.
Parikkalan Valo tuli tutuksi alusta asti. Kaikki sähkötyöt rakennuksiin konehallia lukuun
ottamatta ovat Valon tekemiä. Hallin sähköisti Sähkötaito.
Valossa osaavaa joukkoa
Ikäviä, myöhemmin hyviksi kääntyneitä
muistojakin löytyy. Kahvinkeitintä päälle laittava Kaarina muistaa hyvin etteivät sähköt Valon hallintoneuvostossa työskentely on
alkujaan kylällä kummoiset olleet. Linjat ei- Ristosta ollut mieluisaa.
vät ennen uudistuksia enää vastanneet ny- – Vakavaraisessa ja hyvin hoidetussa yhkyaikaistuvien maatilojen tarpeita.
tiössä on hyvä toimia. Mielestäni yhtiö on
– Kun kävit vaikkapa jauhamaan , virrat kat- vastannut kuluttajien tarpeisiin hyvin. Syrkesivat heti. Kuorjäkylilläkin linjoja on
Kun kävit vaikkapa jauha- uusittu useamman kermitus poltti sulakkeet muuntajalta.
maan virrat katkesivat heti. ran. Maakaapelointia
Joskus konstit oliKuormitus poltti sulakkeet tehdään suunnitelmien
vat onneksi yksinmukaisesti,
samoin
muuntajalta.
kertaisia. Naapurit
mittareiden uusimisia.
sopivat
keskeHenkilökunta on hyvää
nään mitä milloinkin tehtiin, ettei kuormitus ja onnistunut työssään.
nousee liikaa yhtäaikaisesti.
– Myrskyt olivat ilman muuta kova ponnisKovalle, mutta silti mieluisalle työlle vasta- tus Valolle, mutta niidenkin tuhot pystyttiin
painona on molemmilla ollut Lapin hanget, korjaamaan.
jos ei yhdessä niin vuorotellen. Harrastus
jatkuu edelleen.
Syrjäkylällä asuvana Risto tietää, että talRistolle yksi henkireikä oli musiikki. Nuore- koohenkeäkin löytyy tarvittaessa myrskyna opitut rumpalin taidot palasivat käyttöön puiden raivaukseen riittävästi kunhan vain
kymmeneksi vuodeksi Markku Vehkamaan muistetaan, ettei yksin pidä lähteä mihin
yhtyeessä 1990-luvulla. Laulun lahjoille oli vain, jos virrat ovat päällä.
käyttöä Simpeleen Osuuspankin mieskuorossa niin kauan kuin kuoron toimintaa kesti.
”
Parikkalan Valo on jo kauan halunnut tukea paikallisia nuoria yleisurheilijoita. Yhteistyö Parikkalan Urheilijoiden Panu Jantusen kanssa on
jatkunut vuosia. Tänä vuonna yhteistyö alkoi myös Simpeleen Urheilijoiden lahjakkaan keihäänheittäjän Heidi Nokelaisen kanssa. Molempien
mukaan tuki on merkittävä harjoittelun ja kehittymisen kannalta.
Yhteistyö Parikkalan Valon kanssa saa hymyn
molempien osapuolten kasvoille. Hyvää kesää odottivat helmikuussa Heidi Nokelainen,
Arto Tiainen ja Panu Jantunen.
HEIDILLÄ JA PANULLA
ODOTUKSISSA HYVÄ KESÄ
ERIK LUUKKANEN
Kuin kiitoksena helmikuiselle toimitusjohtaja Arto Tiaisen käden puristukselle Panu otti viikkoa myöhemmin Rovaniemen SM-hallikilpailussa hopeaa
1500 metrillä ja pronssia 800 metrillä.
Ennätykset kyseisillä matkoilla ovat
3.47,87 ja 1.50,92.
Heidin vuoro oli viikkoa myöhemmin
Tampereella, josta tuliaisina oli SMhopeaa.
Kumpikin on kerran ollut tositoimissa
Suomi-Ruotsi maaottelussa.
Portugalista kuntoa kesään
Yhteistä molemmille on talven onnistunut
etelän leiri Portugalissa. Panun mukaan
kaikki meni tosi hienosti. Harjoituksia oli paljon. Lyhyen lepäilyn ja parin maantiejuoksun
jälkeen lisäpotkua kesään tuli toukokuisissa
maastojuoksun SM-kilpailuissa, joissa sijoitus neljällä kilometrillä oli kuudes.
Suomen Urheiluliiton kestävyysjuoksun lajipäällikkö Tommy Ekblomin valmennuksessa olevan Panun tavoitteet kesälle ovat realistiset: selkeä parannus omiin ennätyksiin
ja ainakin yksi mitali Kalevan kisoista.
– Itselle pääsy aikuisten kärkikahinoihin on
tosi tärkeää menestyksen kannalta. Tällä
hetkellä Suomessa on 1500 metrillä kymmenkunta juoksijaa, joilla kaikilla on mahdollisuus tehdä tulosta. 800 metrillä erikoismiehiä on vähemmän, joten siinäkin mahdollisuuksia on. Se, mihin rahkeet riittävät ja
tuleeko maaotteluedustuksia, selviää kesän
aikana.
Panun vahvuudet ovat ääretön tasaisuus
harjoittelussa kuten myös kilpailuissa. Kokonaisuus on hyvällä tasolla.
– Koska kestävyyskuntoni nyt on parempi
kuin koskaan, juoksen toukokuussa kokeilumielessä yhden 5000 metrin kilpailun.
Oman urheiluseuran 100-vuotisjuhlien jälkeen Panu on ylpeä seurastaan, jolla on
monipuolista toimintaa edelleen.
Taistelua kärkipaikoista
Joensuussa opiskelevan, Olavi Parjasen
valmentaman, Heidin mukaan talven jäljiltä oli kivaa päästä heittämään ulkoilmassa
etelän leirillä. Treenit kulkivat siellä kuten
koko talven erittäin hyvin. Viime kesänä
heitetylle 54.56 ennätyskaarelle on odotettavissa reilua parannusta. EM-kisapaikasta
taistelee todennäköisesti 5-6 heittäjää rajan
ollessa 57.40.
– Heittovarmuuteni on kunnossa. Itse heittäminen on hyvin pienestä kiinni. Harjoituksissa keskitymmekin erityisesti tekniikkaan.
Vahvuuteni on monipuolisuus. Heikkoja
osa-alueita ei ole. Jos esimerkiksi on hidas,
ei vauhti kulje riittävän hyvin.
Viime kesän hyvä Ruotsi-ottelu kantaa jo
tulosta. Tätä luettaessa viime kauden ranking nelonen on käynyt heittämässä jo Oslon Eliittikisoissa yhdessä metrin verran hänen edellään olevan Jenni Kankaan kanssa.
10
Apteekkari Aini Paakin mukaan uudet
avarat tilat mahdollistavat muun
muassa itsehoitolääkkeiden aiempaa
paremman esille panon.
Parikkalan apteekki
UUSISSA AVARISSA TILOISSA
11
ERIK LUUKKANEN
Parikkalan Valon avariin myymälätiloihin viime vuonna muuttaneen Parikkalan 1. Apteekin apteekkari Aini
Paakki on erittäin tyytyväinen uusista tiloista. Tyytyväisyyden aistii heti sisään astuessa henkilökunnan
iloisesta asenteesta.
Reilusti aiempaa suurempi myymälä mahdollistaa muun muassa niin sanottujen itsehoitolääkkeiden
paremman esille panon. Apteekkiala onkin Paakin mukaan kokenut melkoisia muutoksia viimeisten
vuosien aikana, viimeisimpänä e-reseptin käyttöönotto.
Uusien toimitilojen suunnittelussa mukana
olleen proviisori Anne Huovisen mukaan ennen hoidettiin enemmän sairauksia, ostettiin lääkärin määräämiä lääkkeitä. Nykyisin
ihmiset ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan
ja terveydestään, sairauksien ennalta ehkäisy ja hyvän toimintakyvyn säilyminen korostuu. Asiakkaat ovat myös entistä enemmän
tietoisia markkinoille tulevista uutuuksista,
luontaistuotteista, ravintovalmisteista ja
kosmetiikasta.
Tietoa halutaan
Kesälahdella 1996 apteekkarina aloittanut,
Ruokolahden kautta Parikkalaan siirtynyt
Paakki sanoo itsehoitolääkkeiden kysynnän lisääntyvän muun muassa siksi, että
terveyskeskukset, neuvolat ja muut vastaavat tahot antavat entistä enemmän
ohjeita hakea ilman reseptiä olevia
lääkkeitä.
– Kaikki tämä vaatii henkilökunnalta
aina vain enemmän jatkuvaa kouluttautumista, jota lisää vielä se, että
ihmisiä pyritään pitämään yhä pidempään kotona, jonka seurauksena omaiset ja kotiavustajat hakevat
lääkkeet apteekista. Asiakkaat kysyvät lääkkeistä aiempaa enemmän.
Heille on osattava kertoa lääkkeiden
hyvistä puolista kuin myös ymmärrettävästi mahdollisista haittavaikutuksista.
Lääkkeistä kysellään nykyään entistä enemmän, sanoo proviisori
Anne Huovinen.
Huovinen on samaa mieltä.
– Valmisteiden määrä on lisääntynyt apteekeissa vaihtoehtoisten lääkkeiden myötä.
Neuvontaa, yhteensopivuutta, hintavertailua tarvitaan ja sitä myös on oltava aikaa
antaa. Esimerkiksi kaikki luontaistuotteet
eivät sovi yhteen joidenkin lääkkeiden kanssa. Apteekissa asia on helppo tarkistaa.
18 vuotta apteekkarina olleen Paakin mukaan asiakaskunta maaseudulla pysyy
ikääntymisen takia melko vakiona.
– Yleensä kolotukset eivät vähene. Lääkkeitä tarvitaan, myös entistä kalliimpia. Toivoisin yhteistyötä Eksoten kanssa enemmän,
onhan meillä vaatimus kansanterveystyöstä
ja neuvonnasta. Pelisäännöistä voisi keskustella enemmän. Yhteistyö lääkäreiden
kanssa toimi Kesälahdella esimerkillisesti.
Uusia palveluja
Parikkalan apteekissa on Paakin lisäksi kolme proviisoria, farmanomi, tekninen työntekijä ja yksi oppisopimusopiskelija. Paakille
kuuluu myös Saaren sivuapteekki jossa
hoitaja farmaseutti Päivi Ruuskan lisäksi on
lääketeknikko.
Uudet tilat Parikkalassa mahdollistavat entistä paremmin erilaisten teemapäivien kuten verenpaineen mittauksen järjestämisen.
– On puhuttu sitäkin, että apteekkeihin tulee
yhtenä palveluna influlenssarokotukset.
Paakki harmittelee sitä, että uusien tilojen
järjestelyssä ja käyttöönotossa on saattanut
alussa olla joidenkin asiakkaiden mielestä
epämukavuutta ennen kuin kaikki palaset
on saatu kohdalleen.
Neuvontaan liittyy vielä sekin, että Paakki
itse on astma-, Huovinen sydän- ja Ruuska
diabetes yhdyshenkilö.
12
VERKOSTO-OSASTON
KUULUMISIA
PEKKA SUOMALAINEN
TYÖPÄÄLLIKKÖ
Verkoston rakentamisessa jatketaan taajamien jakeluvarmuuden parantamiseen
tähtääviä töitä. Viime vuoden lopulla tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki, jonka mukaan verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei saa aiheuttaa
asiakkaalle kaava-alueella yli 6 tuntia kestävää katkoa ja muualla yli 36 tuntia kestävää katkoa. Laissa on annettu myös tiukat aikarajat, joihin mennessä säävarma
verkko pitää olla valmis. Puolet asiakkaista pitää olla säävarman verkon piirissä jo
vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämän takia ensin panostetaan taajaan asuttuihin alueisiin.
Ennen lain voimaantuloa keskityttiin uusimaan verkostoa vanhimmasta päästä, mutta lain voimaan tulon myötä saneerauskohteiden painopisteet hieman muuttuivat.
Esimerkiksi Mikkolanniemen kaapelointiprojektin lähtökohtana oli saneerata vanhaa
ja huonokuntoista linjaa. Projekti haluttiin viedä kuitenkin loppuun suunnitellun mukaisesti, vaikka alueen asiakasmäärä on suhteellisen pieni verrattuna taajamissa tehtävien töiden vaikutusalueisiin.
23.4. keskiviikkoiltana pidettiin parin
tunnin mittainen sähkökatko Änkilänmäen alueella. Tällöin töitä tehtiin kolmessa eri kohteessa. Kuvassa Tuomo
Muhonen, Janne Huotarinen ja Heikki
Silventoinen ovat asentamassa johtoeristimiä nostokorista käsin.
Honkakyläntien risteykseen päättyy maakaapeliosuus, joka alkaa kauppamuseon kohdalta.
Maakaapeliksi on muutettu n. 6 km Uukuniemen johtolähtöä. Tästä kohdasta n. 5 km Niukkalaan päin pylväslinja on tien varressa, joten
se on jo sen takia suhteellisen hyvin suojassa
kaatuvilta puilta. Johtolähdön kokonaispituus
on n. 100 km, joten kaapeloitu osuus on vain
pieni osa koko johdosta. Sähkökatkokset eivät
siis poistu tällä alueella, koska pylväslinjaa on
vielä runsaasti muualla samalla johtolähdöllä.
Mikkolanniemen alueelta purettiin viime talven aikana vanhaa ilmajohtolinjaa useita kilometrejä. Kuvassa Juhani Lajunen ja Mikko
Nokelainen kelaavat vanhoja johtoja maastosta pois. Tältä alueelta purettava tavara
ei juuri ollut enää käyttökelpoista. Joissakin
kohteissa purkutavara on kuitenkin vielä
käyttökelpoista ja niitä käytetään nykyisten
linjojen korjaamiseen ja jopa uudisrakentamiseen.
13
SÄHKÖKATKOJEN EHKÄISY
JOHTOALUEEN VIERIMETSÄN
HOIDOLLA
Simpele
Simpeleen asemakaava-alueen sähköverkosta suurin osa on jo maakaapeloitu parin viime vuoden aikana, joten
Astan ja Veeran kaltaiset myrskytkään
eivät sähköä katkaise ainakaan niin laajalti ja pitkäaikaisesti kuin vuonna 2010.
Maakaapeliasennuksia jatketaan tänä
kesänä Simpeleentien pohjoispuolella
Tiiliruukinkadulta kirkolle ja Kivijärvenkankaalle asti. Kaapeloitava alue on lähes samankokoinen kuin viime kesänä
toteutettu kaapelointi terveyskeskuksen
ja Kankaankadun alueilla. Töitä riittää siis
Simpeleellä tehtäväksi lähes koko kesän
ajaksi.
Mikkolanniemi
Honkakylän – Mikkolanniemen alueen kaapelointien kaivutyöt ovat tätä
kirjoitettaessa jo loppusuoralla. Kaapeleiden käyttöönottokytkennät tehdään heti kaivutöiden jälkeen. Kylmien
ilmajohtojen purkutyöt tehtäneen vasta
talvella, jotta sulan maan aikana ehditään tekemään mahdollisimman paljon uusien kaapeleiden asennustöitä.
Punkaharju
Punkaharjun taajama-alueen kaapelointi aloitetaan todennäköisesti loppukesän aikana, kun kalustoa vapautuu
Simpeleen alueen töistä. Työt aloitetaan
Taipaleenlahdelta päämuuntamon läheisyydestä Antikanniemen ja Ahopellon
suuntaan. Pääosa Punkaharjun taajamaverkon kaapeloinnin toteuttamisesta
jäänee vuosille 2015-2017.
Perinteisesti metsäisillä alueilla olevia sähkölinjoja on puuston takia pidetty kunnossa raivaamalla pohjavesakkoa ja oksimalla
reunapuita oksasahalla. Noin 15 vuoden
ajan on reunapuita oksittu myös helikopterisahalla. Näistä toimenpiteistä huolimatta
suurin osa kaikista laajoista sähkökatkoista aiheutuu linjan päälle kaatuvista puista. Pelkkä johtoalueen raivaaminen ei riitä
ennalta ehkäisemään sähkökatkoja, vaan
johtoalueen vieressä olevalle metsälle pitää
myös tehdä raivaustöitä.
Vierimetsän alueelle Parikkalan Valo ei ole
aikaisemmin voinut mennä tekemään toimenpiteitä ilman maanomistajan lupaa.
Uusi sähkömarkkinalaki antaa verkonhaltijalle oikeuden vierimetsän hoitoon ilmoitusmenettelyllä. Metsänomistaja saa halutessaan tehdä tarvittavat toimenpiteet myös
itse. Tässäkin tapauksessa Parikkalan Valo
antaa apua puiden kaadossa linjan läheltä.
Vierimetsän hoidolla tarkoitetaan johtoalueen välittömässä läheisyydessä olevan
metsikön hoitamista siten, että kasvava puusto kestäisi mahdollisimman hyvin
tuulta ja lumikuormia. Keskijännitejohdon
raivatun alueen leveys on viisi metriä keskilinjasta molempiin suuntiin. Kuten vieressä olevasta kuvasta näkyy, lähialueen puut
yltävät kaatuessaan johdon päälle vielä 10
metrin päästäkin. Vierimetsän leveydelle ei
ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää.
Puuston tyypistä riippuen käsiteltävän alueen leveys johtoalueen reunasta on 10–20
metriä. Sähkökatkojen ennaltaehkäisyn
takia johdon varressa olevasta metsästä
poistetaan riukumaiseksi kasvaneet hentovartiset puut, johdon suuntaan kallistu-
neet tai haaroittuneet puut sekä lahot tai
kelottuneet puut. Suurin osa poistettavasta
puustosta on siis metsätalouden kannalta
tuottamatonta puustoa.
Vierimetsien hoitoa tullaan tämän ja ensi
vuoden aikana tekemään ainakin Melkoniemen 20 kV johtolähdöllä, johon kuuluu Simpelejärven länsipuolella olevat johdot Särkisalmelta Pitkäjärvelle asti. Töitä tehdään
pääasiassa talviaikana. Maanomistajille, joita raivaus koskee, lähetetään tiedotuskirje,
jossa asiasta kerrotaan laajemmin.
14
Mistä sähkön hinta
muodostuu?
MiIKA LIRKKI
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
Verkkopalvelujen hinta syntyy sähkön
siirtohinnasta ja erilaisista veroista.
Sähkön siirtäminen paikasta toiseen
maksaa, sillä se edellyttää kunnossa
olevia teknisiä järjestelmiä. Itse siirto
jakautuu kantaverkko-, alueverkko- ja
jakeluverkkosiirtoon, joista jakeluverkkosiirto muodostaa suuren osan verkkopalvelun hintaa. Siirtohinnasta kerätään myös erilaisia veroja, joilla valtio
kattaa omia kulujaan.
Siirtomaksulla katetaan sähköyhtiön sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut. Kustannuksia aiheuttavat mm. verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli
verkon kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon
rakentaminen. Palvelun hintaan
sisältyy sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia
vuorokaudessa, vikojen korjaus
kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus. Palveluun kuuluvat myös
esimerkiksi johtokatujen vuokraus ja ylläpito raivauksineen.
Lisäksi hinta sisältää valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia.
(lähde : Energiavirasto)
Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan
lisäksi myyntikustannukset. Sähkönmyyjä voi hankkia myymänsä
sähkön mm. omilta voimalaitoksilta, pitkäaikaisten sopimusten
pohjalta tai pohjoismaisesta sähköpörssistä.
Sähkön myyntikustannuksilla tarkoitetaan normaaleja myynnin ja markkinoinnin kustannuksia, kuten mm. laskutuksesta ja muusta asiakaspalvelusta sekä
hallinnosta
aiheutuvia
kustannuksia.
monopolin, koska rinnakkaisten verkkojen
rakentaminen ja ylläpito ei kustannusten
vuoksi olisi taloudellisesti mahdollista ja järkevää. Verkkotoimintaa valvoo Suomessa
Energiavirasto.
Tyypillisen kotitalouskäyttäjän sähkön loppuhinnasta siirtokulut veroineen ovat hieman alle puolet sähkön kokonaishinnasta.
Tähän osuuteen ei voi vaikuttaa sähköenergiaa kilpailuttamalla, vaan kilpailuttaminen
vaikuttaa ainoastaan sähkön hankintaan ja
sen arvonlisäveroon. Ilman veroja siirtokulut
ovat noin kolmannes kotitaloussähkön kokonaishinnasta. Verkkotoiminnasta on säädetty sähkömarkkinalaissa. Sen mukaan
sähköverkko muodostaa ns. luonnollisen
Vuoden 2004 lopussa voimaan tulleen
sähkömarkkinalain
muutoksen
myötä
sähkön siirron hinnoittelun valvonnassa siirryttiin osittain etukäteiseen valvontaan, jossa Energiavirasto vahvistaa
etukäteen
sähköverkkotoiminnan
sallitun tuoton ja sähkön siirrosta perittävien maksujen laskentamenetelmät muutaman vuoden mittaisille valvontajaksoille.
(lähde: Energiateollisuus)
VIKAPALVELUMME ON AVOINNA 24 h
Alueen ja asiakkaan hyvinvointi sekä palvelun helppous ovat
meille avainasioita. Vuorokauden ympäri Sinua palvelevat tutut
ja luotettavat asiantuntijat.
Voit tarkistaa häiriötilanteen myös kotisivuiltamme
www.parikkalanvalo.fi Häiriötilanne
puh. 05 439 01
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
Kuluttaja suojalain muutos heikentää
asiakkaan suojaa sähkön puhelinmyynnissä
Kuluttajansuojalaki muuttuu kesäkuussa ja se vaikuttaa myös sähkön puhelinmyyntiin.
Jatkossa 14 päivän peruuttamisaika alkaa myyntipuhelusta tai siitä, kun kuluttaja on tehnyt sopimuksen internetissä. Kuluttajan peruuttamisaika voi olla kokonaan kulunut siinä vaiheessa, kun kuluttaja saa myyjältä lainmukaisesti
lähetetyn vahvistusilmoituksen. Näin on erityisesti niissä tapauksissa, kun toimituksen aloittaminen on sovittu yli 14
päivän päähän sopimuksen tekemisestä. Myyjällä on asiakkaan pyytäessä velvollisuus esittää puhelinnauhoitus tilauksesta ja peruutusehtojen kertomisesta.
Näin ollen on syytä olla entistäkin tarkempana puhelimessa solmittavien sopimusten suhteen.
VERKOSTOASENTAJAT
Yhdessä palvelemme paikallisesti ja pidämme linjat kunnossa. Päivittäin rakennamme
tulevaisuuden tarpeet täyttävää älykästä sähköverkkoa. Asennamme mittarit ja kytkemme
sähköliittymät. Myrskyn iskiessä korjaamme vahingot kellonajasta riippumatta.
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | Puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
16
SUOMI MELOO -VIESTI
LAPISSA 9.-14.6.2013
ANJA SELENIUS
Oli lauantaiaamu. NORPAN NAAPURIT, 8
hengen melontajoukkue oli kolmella autolla
lähdössä Punkaharjulta pohjoiseen. Asuntoauton katolla oli avokanootti ja kajakkiyksikkö, henkilöauton katolla kajakkikaksikko,
jonka kyljessä loisti Parikkalan Valon mainos. Siinä toivotettiin MYÖTÄTUULTA.
900 km:n ajon jälkeen saavuimme Kemihaaraan, melkein Korvatunturin juurelle.
Siihen päättyi tie. Sinne harva turistikaan
tulee. Olimme niin lähellä itärajaa, että puhelin jo viestitteli hyvää Venäjän matkaa.
Tapasimme heti paljon tuttuja lähtöpaikalla
Kemihaaran Lomassa, jossa ensimmäisen
yön vietimme.
Aamulla kanootit laskettiin veteen nokka
kohti länsirannikkoa. Joki on vielä täällä
alkujuurillaan paikoin niin matala, hiekkariuttainen, kivikkoinen ja vuolas, ettei isoja
kajakkeja voinut sinne kolhiutumaan laskea.
Kuitenkin lähtijöitä oli 76 kanoottia tai yksikköä. Me muut lähdimme hiljalleen ajamaan
seuraavalle vaihtopaikalle isot kajakit autojen katoilla.
Kolmannelle osuudelle pääsivät lähtemään
jo kaikki kajakkityypit. Olin melontavuorossa
ja sain hyvän kokemuksen mataluudesta,
kun alkumatkasta karahdimme hiekkasärkälle. Oli toisella jalalla noustava särkälle ja
keikuteltava kajakki siitä väljempään veteen.
Tämän osuuden jälkeen joki jo syveni, mutta paikoin piti paikallisten ohjata meidät
puolelta toiselle turvallista reittiä. Pieniä
koskia oli alkumatkalla usein. Aina ei edes
huomannut niitä meloessaan, kun virta
muutenkin vei hyvää vauhtia. Oli kaunis,
lämmin sää eikä tuulikaan joella haitannut.
Oli nautinnollinen kesän alkuhetki.
Kemijoki on paikoin järven levyinen, välillä
kapenee koskeksi. Kemijärven jälkeen on
ensimmäinen voimalaitos, joka piti ohittaa
muuten kuin meloen. Sen jälkeen joki onkin
melko tiuhaan rakennettu. Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja viimei-
17
maatauko, jos siihen sopiva paikka löytyy.
Tauoilla voi sitten juoda ja syödä eväitään.
Yömelontaan on varattava lämmintä vaatetusta ja termariin lämmintä teetä tai mehua.
Majoittumistapoja on monia. Aikaisempina
vuosina suurin osa nukkui teltoissa, nyt
asuntoautot ja mökkimajoitukset ovat yleisempiä.
senä Isohaara. Kemijoki Oy:lla on kaikkiaan
20 voimalaitosta ja se on Suomen suurin
vesivoiman ja siihen liittyvien palveluiden
tuottaja. Pääsimme tutustumaan Valajaskosken voimalaitokseen. Vapaana olevia
melojia siellä kävikin melkoisesti. Saimme
asiantuntijan tietoa sähköntuotannosta,
kalaportaista ym. sekä näimme valvomon
laitteita ja isoja turbiineja.
Melojien pitää myös syödä ja nukkua. Melontamatkat olivat 9-33 km ja aikaa niihin
oli varattu 1 ½ - 7 tuntia. Melontaosuuden
jälkeen kajakki jää veteen, ja melojat vain
vaihtuvat. Melkein jokaisella vaihtopaikalla
oli paikallisten yritysten, yhdistysten tai jopa
perhekuntien järjestämää ruokaa tarjolla. Oli
todella mukava nähdä ja kokea erään perheen, mukaan lukien anopit, miniät, mummut ja vaarit - järjestämät ruokailut kolmella
perättäisellä vaihtopaikalla. Soppatykistä
jaettiin porokeittoa, tarjolla oli itse leivottua
leipää, omatekoista mehua ja mummun
leipomia kampaviinereitä nuotiolla keitetyn
kahvin kera. Ja ne jutut! Kuuntelimme paikallisten tarinoita uitoista, rakennustöistä
sodan jälkeen, metsäsavotoista ym. Lapin
tapaan kyllä yritettiin syöttää “pajunköyttäkin”. Kuvan rakennelman kerrottiin olevan
Joulupukin pajan ilmanvaihtoventtiilin pää.
Todellisuudessa se liittyi uittoon, joka Kemijoessa loppui 1979. Heikot rakenteet usein
hajosivat, mutta tämä betonirakennelma
kesti.
Tutustuimme myös Samperin Savottaan.
jonka alueella yövyimme. ISO-SAMPERI
eli Hugo Richard Sandberg oli 1900 -luvun
alussa Kemi Oy:n metsäpäällikkö. Kuuluisaksi hän tuli tuotettuaan 1913 Amerikasta
kaksi 20 tonnin painoista telaketjuilla varustettua höyryveturia savottaansa siirtämään
tukit joen rantaan uittoa varten. Toinen vetureista on vieläkin nähtävänä Savukosken
Tulppiossa. lso-Samperi oli myös kuuluisa
karhunkaataja saalistaessaan 40 karhua.
Suomi meloo -viestissä kajakki tai kanootti
on aina vedessä, melojat vain vaihtuvat. Kukaan ei saa meloa peräkkäin kahta osuutta
enempää. Matkavauhti on paljon meloneille
hidas, n. 5 km/h. Matkalla kukaan ei saa
ohittaa johtokanoottia, jossa meloo toisena johtomeloja ja toisena usein paikallinen,
joka kertoo paikkakunnan nähtävyyksistä.
Kanoottien perässä kulkee turvaryhmä kumiveneellä. Ainakin kerran tunnissa on kelluntatauko. Pidemmillä osuuksilla on myös
Kun osuus on melottu, on ihanaa päästä
saunaan. Yläjuoksulla ei sellaisia mahdollisuuksia ollut, kun ei ollut asutustakaan.
Jossakin oli vaihtopaikalle järjestetty telttasauna lämmittelyyn ja jokihan oli vieressä
peseytymiseen. Jossakin oli yhteisöjen isoja
saunoja.
Vain yhdeksi yöksi nostetaan kaikki kanootit rannalle Melajuhlaa varten. TäIlä kerralla
tämä tapahtui Rovaniemellä Ounasvaaran kupeessa. Tällöin ruokaillaan yhdessä,
tanssitaan ja jaetaan kunniakirjat 10, 15 ja
20 kertaa osallistuneille. Tällä kertaa kaksi
meistä sai kunnian päästä jäseneksi Norppaklubiin, johon pääsee, kun on osallistunut
Suomi Meloo -viestiin 20 kertaa.
Tämä melonta oli erikoinen. Ei ollut yöllä
pimeää, koska olimme koko ajan Lapissa.
Aurinko paistoi yölläkin. Jos kesän kauneudesta osasi nauttia, oli siihen mahdollisuus.
Lähtöpaikalla kukkivat suopursu, tupasvilla
ja tuomi. Tyyni yö, auringonpaiste, joutsenpari rannan lähellä, hiljaa myötävirtaan
lipuvat kanootit, hiljaisuus ympärillä. Voiko
parempaa olla!?
Vuonna 2014 on SUOMI MELOOn juhlavuosi. Silloin melotaan 30:s viesti. Viesti on
aina eri puolella Suomea kesäkuun toisella viikolla. Nyt tämä juhlaviesti on omalla
kotiseudullamme ja melotaan Joensuusta
Heinolaan Punkaharjun kautta. Silloin olisi
tämän lukijoillakin mahdollisuus tulla mukaan vaikka vain joillekin osuuksille. Hyvää
melontataitoa ei vaadita. Tämän kirjoittajakin aloitti oltuaan kajakissa vain kaksi kertaa
opettelemassa.
Kuvan rakennelman kerrottiin olevan Joulupukin pajan ilmanvaihtoventtiilin pää.
Kysy lisää:
Ottakaa ajoissa yhteyttä esim. tämän kirjoittajaan.
Anja Selenius
puh. 0400 987547
18
LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT
MITÄ TEHDÄ KOULUN JÄLKEEN?
Talotoimikunta haastatteli eri-ikäisiä lapsia ja nuoria ympäri Parikkalaa.
Vierailimme mm. kerhoissa, nuorisotiloilla ja discossa.
Kysymyksemme olivat:
1. Mitä harrastat?
2. Mikä tässä toiminnassa on parasta?
3. Mitä odotat kesältä?
KOULULAISTEN aamu- ja iltapäivätoiminta, ”Iltsi”
1.-3. luokkalaisille Kirjolan koululla ma-pe (aamuisin klo 7.00–9.00, iltapäivisin klo 13.00–17.00).
Toimintaa järjestää Parikkalan kunnan varhaiskasvatus.
Wille Joronen, 8 v.
1. Jalkapalloa, sählyä, kesäteatteria
ja kaikennäköistä
2. Leikkiminen
3. Että saan mönkijän
1.
2.
3.
Kanerva Kemppinen, 7 v.
1. Käsitöitä ja musakerho
2. Leikkiminen
3. Että pääsisi uimaan
Mauri Katainen, 7 v.
Palloilukerhoa
Leikkiminen
Uimista
KERHOT
Parikkalassa pyörii ympäri kouluvuoden erilaisia kerhoja. Kerhoja järjestävät koulut, yhdistykset ja muut toimijat. Esim. maanantaisin Kirjolan koululla
pidetään koulun kerhona monitoimikerho Tyttöharris (3.-6. lk.) ja torstaisin
Parikkalan 4H:n järjestämät kokkikerhot ala- ja yläkoululaisille.
Siiri Ahtiainen. 10 v. (4H:n kokkikerho)
1. Satunnaisesti ratsastusta, kokkausta
2. kokkaaminen
3. Että se olisi hauska ja lämmin, uimista ja ratsastusleiriä
Inka Jantunen, 8 v. (4H:n kokkikerho)
1. Ratsastusta, kokkaamista
2. Että saa kokata
3. Uimista, auringon ottoa
1.
2.
3.
Ronja Roiha, 9 v. (Tyttöharris)
Liikuntaa, esim. juoksua
Pelaaminen ja laulaminen
Menen urheilukisoihin
1.
2.
3.
NUORISOTILAT 13-18 -vuotiaille
Tia Siira, 10 v. (Tyttöharris)
Lentopalloa
Pelaaminen (pöytäjalkapallo, biljardi)
Saatan mennä lentopalloleirille
Parikkalan kunnan nuorisotyö järjestää avoimia nuorten iltoja, joissa nuoret voivat
vapaasti oleskella, pelailla ja tavata toisiaan.
NUOTTA, Uukuniementie 1, auki joka toinen tiistai klo 17.30-20.00
Anni Tanskanen, 15 v. (Nuotta)
1. Ratsastusta ja lentopalloa
2. Hyvä hauska porukka, rento meiniki
3. Uimista, kavereiden kaa hengaamista ja
mopolla ajelemista
LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT
MYLLY, Akapohjantie 1, auki joka toinen tiistai klo 17.30-20.00
19
Tytti Paakkinen 16 v. (Mylly)
1. Valokuvausta
2. Kaverit
3. Kaverien kanssa oloa
Henna Peuhkuri 15 v. (Mylly)
1. Sählyä
2. Siellä on kavereita
3. Aurinkoista säätä ja lämmintä ja sitä, että
pääsee kavereiden kanssa rälläämään mopolla
KIRNU, Kirjolankatu 5, auki keskiviikkoisin klo 17.30-20.00
1.
2.
3.
Teemu Repo, 17 v. (Kirnu)
Pesäpalloa, kitaran soittoa
Biljardi
Lämpöö
Joonas Hannonen, 16 v. (Kirnu)
1. En mitään
2. Biljardi
3. Lämpöä
Viikkokertojen lisäksi nuorisotiloilla järjestetään yökahvila noin kerran kuussa perjantaina kello 19.00-23.00.
DISCO HARJULINNASSA 4.4.
Yusufcan Sen, 12 v.
1. Jalkapalloa ja sählyä
2. Musiikki
3. Lomaa
Merikukka Siitonen, 14 v.
1. Valokuvausta
2. Musiikki
3. Lämpimiä ilmoja
Tämän jutun kokosivat:
Josku, Eppu, Julius,
Milja, Anna, Paula ja Elisa
LÄMMINTÄ KESÄÄ KAIKILLE!
Toivottaa Kirnun talotoimikunta
Parikkalan kunnan nuorisotyö järjesti Discon Harjulinnassa yhteistyössä Kirjolan yläkoulun oppilaskunnan hallituksen kanssa. Harjulinnan valtasivat ensin alakoululaiset
(3.-6. lk.), minkä jälkeen oli nuorten (13-18 v.) vuoro. Musiikista vastasi DJ Silver.
20
Kymmenen vuotta verkko
JARI LAARI JA VESA NAUKKARINEN
2013, Skynett Langames 19, 122 konepaikkaa
loppuunmyyty alle viikossa
21
opelaamista Parikkalassa
Parikkalalainen Skynett ry järjestää verkkopelitapahtumia Parikkalassa ja lähikunnissa. Nuoret tulevat
yleensä noin viikonlopun mittaisiin tietokonepelitapahtumiin pelaamaan ja viettämään aikaa yhdessä.
Jokainen osallistuja tuo tapahtumaan oman tietokoneensa, joka liitetään yhteiseen verkkoon. Verkon
avulla osallistujat voivat liittyä samaan peliin ja pelata joukkueissa toisiaan vastaan. Parhaimmillaan samassa pelissä voi olla jopa 50 osallistujaa pelaamassa toisiaan vastaan. Pelikategoriat vaihtelevat aina
autopeleistä erilaisiin strategia- ja räiskintäpeleihin.
Tapahtumien viehätys piileekin osallistujien välisessä vuorovaikutuksessa. Tiukan kilpailun jälkeen voi käydä vaihtamassa vastustajan kanssa kuulumiset ja kommentit tiukasta ottelusta. Muutamissa tapahtumissa ei keskitytty pelkästään tietokonepelaamiseen,
vaan mukana on myös ollut urheilullisia salibandy- ja pingisturnauksia. Tapahtumissa järjestetyistä kilpailuissa parhaimmat pelaajat
palkitaan tuote- ja rahapalkinnoilla.
Skynett ry perustettiin vuonna 2004 Vesa Naukkarisen, Jari Laarin
ja Esko Tynkkysen toimesta ja se juhlii tänä vuonna 10-vuotista
taivaltaan. Kipinä yhdistyksen perustamiseen lähti yksinkertaisesti
tilan puutteesta, kun kotien olohuoneet, ja parhaimmillaan kaikki muutkin huoneet, jäivät liian pieniksi kasvaville pelaajamäärille.
Yhdistyksen ensimmäinen virallinen verkkopelitapahtuma kokosi
Kirjolan koulun liikuntasaliin noin 60 pelaajaa. Tämä tapahtuma
toi myös järjestäjäkaartille voiton Suomalaisen Työn Liiton
järjestämässä Avain Yrittäjyyteen –kilpailussa. Tämän jälkeen tapahtumia on perinteisesti järjestetty vuosittain kaksi. Kesätapahtumat ovat koonneet noin 40 pelaajaa ja talvella joulun ja uudenvuoden välissä järjestetyt tapahtumat parhaimmillaan 130 pelaajaa
Kirjolan koulun liikuntasaliin.
kokalustoa sekä runsaasti koottavia pöytiä. Kalustoa on hankittu talkootyöllä, tapahtumista saaduilla voitoilla, avustuksilla sekä
Leader-tuen avulla. Yhdistyksen kalustoa lainataan ja vuokrataan
mielellään paikkakunnan tapahtumiin. Yhdistys on ollut mukana
mm. Simpeleen Antiikkipäivillä järjestämässä tapahtumaan nuorten pelitelttaa sekä Parikkalan Kesämessuilla hoitamassa koko
tapahtuman sähköistyksen. Yhdistyksen kalustolistauksen voi
käydä katsomassa kotisivuilta www.skynett.fi.
Yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta ja vireältä. Yhdistyksen
perustajajäsenet toimivat edelleen vahvasti yhdistyksen taustavoimissa, mutta tapahtumien järjestelyvastuuta on siirretty nuoremmille. Isommissa tapahtumissa Naukkarinen on toiminut edelleen
päävastuussa, mutta nuorempaa sukupolvea on pyritty ottamaan
mahdollisimman paljon mukaan. Parikkalan nykyisistä lukiolaisista
etenkin Joonas Hokkanen, Jose Lötjönen, Jessica Mennander,
Antti Tykkyläinen ja Tomi Veijalainen ovat olleet aktiivisesti mukana
järjestämässä tapahtumia. Jokainen onnistunut tapahtuma vaatiikin taakseen noin 20 hengen vapaaehtoistiimin, jotka järjestävät
tapahtumien pöytäpaikat, hoitavat sähkö- ja verkkoyhteydet, huolehtivat info- ja myyntipisteistä sekä järjestävät kilpailuja.
Yhdistys on myös tarjonnut apua Savonlinnassa
ja Lappeenrannassa järjestettyihin tapahtumiin.
Etenkin yhdistyksen alkuvaiheessa Parikkalan
Valolta ja muilta paikkakunnan yrityksiltä, sekä
Parikkalan kunnalta, saatu apu on ollut välttämätöntä. Yhteistyökumppaneiden avulla parikkalalaisille ja muualta tuleville nuorille on voitu järjestää
mielekästä ja tervehenkistä tekemistä kesä- ja
joululomille. Tapahtumien järjestäminen on myös
antanut järjestäjille paljon kokemusta esimerkiksi tietotekniikasta ja sähkötekniikasta. Tätä
kertynyttä tieto- ja taitopääomaa yhdistys pyrkii
siirtämään aktiivisesti nuoremmille ikäryhmille
hankkimalla jatkuvasti uusia tapahtumajärjestäjiä
pääasiassa Parikkalan nuorista.
Kymmenen vuoden aikana yhdistykselle on kertynyt myös mittava määrä verkkopelitapahtumien
järjestämisessä tarvittavaa kalustoa. Yhdistyksellä on paljon tietokone-, sähkö-, valo- ja lähiverk2003, Kotilanit Jarilla, 12 pelaajaa.
22
UPSi
HANNU AHOKAS
SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
UPS:in toimintaperiaate. (lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/UPS)
Tietokoneesi sammuu kesken pitkän sähköpostin kirjoituksen. Kun se taas hetken kuluttua käynnistyy uudelleen, on
posti kadonnut bittiavaruuteen. Tallentavaan digiboksiisi on
ajastettu lempiohjelmasi, alkaessasi sitä katsomaan onkin
jäljellä vain puolet tai ei tallennusta ollenkaan. Kuulostaako
tutulta?
Sähkönjakeluverkosta ei pystytä koskaan tekemään täysin 100
%:sesti katkotonta, johtuen järjestelmän laajuudesta ja rakenteesta. Sähkönjakelun laatua ja jakeluvarmuutta parannetaan kuitenkin koko ajan, mutta saneerattavan verkon määrän ollessa suuri ei
apua kaikkiin tapauksiin saada välittömästi.
Kulutuselektroniikan määrä lisääntyy kuitenkin koko ajan, joka sietää vaihtelevalla menestyksellä sähköverkon jännitteen vaihteluita.
Pienikin jännitteen heilahdus tai yllättävä sammuminen ja käynnistyminen saattaa olla liikaa huonosti suunnitellulle elektroniikkalaitteen
virtalähteelle.
Pitempiin sähkökatkoihin varaudutaan varavoimakoneen avulla,
mutta se ei pelasta herkkää hienoelektroniikkaa lyhyissä ”räpsähdyksissä”. Tätä varten kannattaa tietokoneet varustaa vähintään
seinäpistokkeen ja tietokoneen
virtalähteen väliin tulevalla UPS
-laitteella.
UPS sana tulee englanninkielestä
Uninterruptible Power Supply, eli
tarkoittaa vapaasti suomennettuna keskeytymätöntä virransyöttöä.
UPS varmistaa tietokoneen näkökulmasta katkottoman sähkön
syötön ja varmistaa yleensä myös
akulla käyttöaikaa koneelle muutaman minuutin ajaksi. Sähköpostin
ehtii tässä ajassa saada lähetettyä
tai tallennettua, sekä tietokoneen
pystyy sammuttamaan hallitusti
ilman tiedon häviämistä.
UPS-laitteiden mukana tulee yhä useammin USB -kaapeli, jolla laite
voidaan kytkeä tietokoneeseen. Tällä saadaan aikaisiksi lisää älyä
tietokoneen sammuttamiseen. Tietokoneelle asennetaan UPS:in
ohjelmisto, joka saattaa valvoa jopa sähkönlaatuakin jollain tarkkuudella. Pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin tietokoneen automaattinen sammuttaminen hallitusti sähkön katkettua useammaksi
minuutiksi.
UPS -laitteita on monenlaisia. Pistotulppamalliset laitteet ovat
yleensä helppoja hankkia ja asentaa. 500 VA:n (volttiampeerin) laitteella suojaa jo tavallisen pöytätietokoneen, näytön ja modeemin.
Kannettava tietokone ei välttämättä UPS:ia kaipaa. Laitteen oma
akku täytyy silloin tosin olla kunnossa. UPS toimii myös ylijännitesuojana sähköverkon kautta tuleville ylijännitteille ja myös langallisen puhelinverkon voi suojata ylijännitteeltä samalla laitteella.
Ylijännitesuojauksen toimivuuden kannalta on tärkeää, että UPS on
kytketty maadoitettuun pistorasiaan.
Lisätietoa UPS–laitteista saa niiden valmistajilta ja jälleenmyyjiltä.
Apua UPS:in hankintaan saat myös meiltä Parikkalan Valosta.
KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILAOAILU
MISSÄ ASENTAJAT
TYÖSKENTELEVÄT?
23
Löydätkö vihjeidemme avulla paikan, jossa asentajien työmaa sijaitsee.
Asentajat ovat rakentamassa sähkölinjaa seudulla, jonka ohi kulkee vuorokaudessa satoja kulkijoita. Paikkaan on liittynyt
valtion virkamiehet ja kalastajatkin ovat tuttu näky seudulla. ”Naapuriin”, johon ei ole kovin pitkä matka, kuljetaan alueella, joka viittaa ”posaan”.
Lähetä vastauksesi 20.6.2014 mennessä osoitteeseen Parikkalan Valo Oy / kilpailu, Parikkalantie 15, 59100 PARIKKALA tai sähköpostilla osoitteeseen ritva.reinikainen@pavo.fi.
Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme tavarapalkintoa ja kaikkien vastanneiden kesken kaksi lohdutuspalkintoa.
KADONNEET SANAT
Jouluiset yhdyssanat olivat seuraavat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
jouluTÄHTI taivas
jouluSAUNAtonttu
jouluPUUROmanteli
tähtiTORTTUtaikina
rasvaSILLIsalaatti
tuliLATVAtähti
Oikein vastanneiden kesken arvoimme kolme tavarapalkintoa ja kaksi lohdutuspalkintoa.
Onnetar suosi seuraavia henkilöitä:
Saunasetti
Kosmetiikkalaukku
Vyö
Erkki Kemppinen, Simpele
Marja-Riitta Söder, Särkisalmi
Veijo Paakkunainen, Lohja
Lohdutuspalkintoina olleet polkupyörän satulasuojat
postitettiin Maarit Sinkkoselle Simpeleelle ja Oili
Kososelle Saarelle.
Sähköverkon automaattinen suojaus
Pienet sähkökatkot, räpsähdykset, ovat todellisuudessa hallittuja valokaaren sammutuksia. Oikosulkujen, jotka
ovat aiheutuneet erilaisista syistä, esim. puiden oksista, salamaniskusta yms. Puhutaan pikajälleenkykennästä, eli
PJK:sta. Valokaari sammutetaan katkaisemalla sähkö automaattisesti 0,3 sekunnin ajaksi oikosulun tapahtuessa.
Tämä aika yleensä riittää sammuttamaan valokaaren ja pelastaa johtimet ja rakenteet suuremmalta tuholta.
Aina ei kuitenkaan tämä aika riitä. Automatiikka katkaisee sähköt, nyt pitemmäksi aikaa n. 2 minuutiksi, jolloin
puhutaan aikajälleenkytkennästä eli AJK:sta.
Automatiikan yrityksistä huolimatta oikosulku ei aina häviä ja silloin sähköt katkaistaan vialliselta verkon osalta kokonaan pois ja tästä alkaa pysyvän vian selvittäminen.
KANTA-ASIAKASILTA
KISAPIRTILLÄ
Tule keskustelemaan energia-asioista
tanssin lomassa!
perjantaina 4. heinäkuuta
alkaen klo 18:00
KALASOPPAA
ARVONTAA
TANSSIA
Tanssittajana VETÄVÄ
klo 20:00-24:00
Nuorisoseura myymässä virvokkeita ja makkaraa
sisäänpääsy kanta-asiakaskortilla (2 henkilöä/kortti)
lohisoppaa varattu 900:lle ensimmäiselle
Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi