docstrategian toimeenpanosuunnitelma - Kuvataideakatemia
download 
Report Transcription
strategian toimeenpanosuunnitelma - Kuvataideakatemia
Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 23.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Strategia 2013 2 2 Strategian toimeenpano kehittämisalueittain 3 Vapaan taiteen opiskeluympäristö kuvataiteessa Taiteellisen toiminnan edellytysten vahvistaminen Taiteellisen tutkimuksen edellytysten vahvistaminen Kuvataiteen asiantuntija / yhteiskunnallinen vaikuttaminen Taiteilijan toimintaedellytysten edistäminen Rahoituspohjan laajentaminen 3 Strategiset kumppanuudet 14 4 Voimavarat 16 Liitteet 17 Liite 1 Taiteelliset projektit Liite 2 Käynnissä olevat tutkimusprojektit Liite 3 Muut projektit 1 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1 STRATEGIA 2013 Hyväksytty hallituksessa 1.9.2010 KUVATAIDEAKATEMIAN MISSIO Kuvataideakatemia kouluttaa luovia taiteilijoita kansainvälisen kuvataiteen kärkeen ja on taiteellisen tutkimuksen edelläkävijä. VISIO Kuvataideakatemia synnyttää vapaan taiteen prosesseja, vahvistaa niitä ja nostaa niitä esiin. Akatemiassa työskentelevät kuvataiteen parhaat tekijät, akatemia on arvostettu nykytaiteen ja taiteellisen tutkimuksen yliopisto ja kysytty kuvataiteen asiantuntija. Kuvataideakatemia on tärkeä nykytaiteen keskus. ARVOT Kuvataideakatemian opiskelijat ja työntekijät ovat sitoutuneet vaalimaan taiteellisen työskentelyn ja taiteellisen tutkimuksen vapautta. Toimintaa jäsentäviä arvoja ovat: avoimuus, dialogisuus ja elävä taide. Koulutuksen ytimessä on elävä taide. Se näkyy suhteessa kuvataiteen traditioon, taidehistoriaan. Taiteessa uusi kasvaa avoimessa, vastavuoroisessa suhteessa menneeseen. STRATEGISET TAVOITTEET Kuvataideakatemiasta valmistuvat taiteilijat ovat kansainvälistä huippua, he tiedostavat kuvataiteen tradition ja vievät sitä eteenpäin. He tuottavat uutta taiteeseen ja luovat uusia näkökulmia maailmaan. Kuvataideakatemiasta valmistuvat kuvataiteen tohtorit kehittävät taiteelliseen tutkimukseen perustuvaa vapaan taiteen opetusta sekä vahvistavat taiteilijan ja taiteellisen tutkimuksen julkista asemaa. Kuvataideakatemia on nykytaiteen asiantuntija, jonka tehtävänä on paitsi kouluttaa taiteilijoita myös edistää nuorten, valmistuvien taiteilijoiden toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa kuvataiteen asemaa yhteiskunnassa. Toiminnan perustana ovat alansa parhaat taiteilijaopettajat ja huolella valikoidut opiskelijat, joustava, epähierarkkinen toimintakulttuuri sekä aidosti kansainvälinen opiskeluympäristö, joka tarjoaa syventää taiteen tekemistä. STRATEGISET KEHITTÄMISALUEET Kuvataideakatemia profiloituu vapaaseen taiteeseen ja kansainvälisyyteen. Kehittämisalueita ovat vapaan taiteen opiskeluympäristö kuvataiteessa, taiteellisen toiminnan ja taiteellisen tutkimuksen edellytysten vahvistaminen, kuvataiteen asiantuntijana toimiminen sekä taiteilijan toimintaedellytysten edistäminen, rahoituspohjan laajentaminen sekä strategiset kumppanuudet. 2 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2 STRATEGIAN TOIMEENPANO KEHITTÄMISALUEITTAIN Toiminnan johtamisessa, suunnittelussa ja resursoinnissa huomioidaan taideopetuksen, erityisesti yksilöopetuksen, itsenäisen taiteellisen työskentelyn sekä tila- ja välineintensiivisen koulutusalan vaatimukset. Yksilöllisen tekemisen ohjausta painotetaan kaikilla tasoilla. Vapaan taiteen opiskeluympäristö kuvataiteessa KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Yksilöopetus Opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa tapahtuvaa yksilöopetusta vahvistetaan. Opettajan ja opiskelijan välistä opetustilannetta kehitetään tukemalla erilaisia taiteellisen työskentelyn malleja sekä edistämällä opetusmuotoja, jotka vahvistavat taiteen analysointiin ja itsereflektioon liittyviä taitoja. Työhuoneopetuksen käytänteitä ja määrää kartoitetaan, opetusmuotoa kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Vierailevien, myös kansainvälisten opettajien työhuonekäyntien osuutta lisätään. Mahdollisuus hedelmälliseen yksilöopetukseen varmistetaan opiskelijamäärillä sekä monivaiheisella valintamenettelyllä, jonka perusteella opiskelijoiksi valitaan taiteellisesti lahjakkaimmat hakijat. Aloituspaikat pidetään nykyisellä tasolla; tasoa tarkistetaan maisteriohjelmia käynnistettäessä. Valintojen sisältöä kehitetään siten, että se huomioi entistä tarkemmin myös opiskelumotivaatiota. Opetuksen korkeasta laadusta vastaa pääasiallisesti vakituinen opettajakunta. Vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella täydennetään sekä teknistä osaamista että järjestetään temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja. Vierailevat opettajat toimivat myös ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Opiskelija/opettaja -suhdeluvun tulee olla riittävän pieni, koska opetuksessa korostetaan henkilökohtaista, kahdenkeskistä opetusta. Vakituisten opettajien määrää lisätään ja tuntiopetuksen määriä tarkistetaan suhteessa yksittäisten koulutusohjelmien tarpeisiin. Keskustelua tuntiopetukseen liittyvistä kysymyksistä jatketaan. 3 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2. Opetusmenetelmät ja -muodot Opiskeluympäristöä kehitetään luomalla uusia opetusmenetelmiä ja -muotoja; itsenäinen taiteellinen työskentely on keskiössä. Koulutusohjelmissa tapahtuvaa kehittämistä tuetaan sisäisellä projektirahoituksella (ks. liite 2: Taiteelliset projektit 2010–2013). Resursseja luodaan myös sellaisille opetuksen muodoille, joissa välinettä tutkitaan avoimesti yli koulutusohjelmien rajojen. Kandivaiheen opetusta kehitetään siten, että entistä suurempi osuus opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Kandi- ja maisterivaiheen opinnot erotetaan selkeämmin toisistaan. Kandivaiheen opetukseen sisältyviä kirjoittamisen käytäntöjä monipuolistetaan. Maisterivaiheen opetuksen kehittämistä jatketaan. Seminaarikäytäntöjä monipuolistetaan. Opiskelijoiden taidekäsitystä avarretaan ja heidän oman taiteenlajinsa tuntemusta parannetaan yleissivistävällä opetuksella kuvanveiston, taidegrafiikan, maalauksen ja tila-ajan koulutusohjelmissa. Taiteellinen työskentely ja teoria yhdistetään opetuksessa aiempaa paremmin. Maisterivaiheen opetukseen sisältyviä taideteoriaa ja kirjoittamisen käytäntöjä käsitteleviä kursseja monipuolistetaan. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen yhteistyötä tiivistetään edelleen esimerkiksi avaamalla osin tohtorikoulun järjestämää opetusta ja työpajoja myös maisteriopiskelijoille. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää aiempaa paremmin tohtoriopiskelijoiden erityisosaamista maisterikoulutuksessa. Huomattavin uudistus maisteritasolla on Taideteoreettisen maisteriohjelman käynnistäminen. Nykyistä laaja-alaisempi teoreettinen ja taiteen tuottamista koskeva opetus tuo lisäresursseja myös muiden koulutusohjelmien samoin kuin tohtorikoulutusohjelman käyttöön. Pilottijakson aikana selvitetään mahdolliset yhteistyömuodot paitsi taideyliopistokontekstissa myös muiden yliopistojen ja kuvataiteen instituutioiden kanssa. Ohjelmalle turvataan riittävät kokonaisresurssit. Taiteellisen toiminnan suhdetta opetukseen tiivistetään opetusmuodoilla, jotka laajentavat opiskelijoiden kontaktipintaa taidekenttään. Koulutusohjelmia kehitetään vakinaisen opettajakunnan oman taiteellisen työskentelyn ja erityisasiantuntemuksen pohjalta. Opettajakunta integroi asiantuntemuksensa, verkostojensa sekä luomiensa erilaisten opiskelumuotojen avulla opiskelijaa kuvataiteen kentälle. Kaikille yhteisen opetuksen määrää ja sisältöjä uudistetaan, piirustus ja havainto opintokokonaisuuden roolia koulutusohjelmien yhteisen opetuksen ”alustana” vahvistetaan. Sekä kandi- että maisterivaiheen opetusta rytmitetään koulutusohjelmien yhteisillä vuosittain vaihtuvilla teemoilla ja pitkäkestoisilla opintokokonaisuuksilla. Näiden avulla tehostetaan koulutusohjelmien välistä synergiaa. 3. Tilojen ominaislaatu Mahdollisuus opiskelijoiden ja opettajien itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ohjaa tilasuunnittelua. Käyttö muuntaa opetustilat persoonallisiksi. Opiskelijoilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen työhuonetilaan ympäri vuorokauden. Studio- ja työsalitilat vastaavat varustelultaan koulutusohjelmien tarpeita. Projektiluontoiseen pienryhmätyöskentelyyn varataan taiteelliseen toimintaan soveltuvat, helposti muunneltavat tilat. Lisäksi on riittävästi luento- ja se- 4 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA minaariluokkia. Taiteen talo kokonaisuudessaan joustaa myös näyttelytoiminnan tarpeisiin. Kuvataideakatemian omat galleriat profiloituvat suhteessa opetuksen kehittämiseen. Tilojen toimivuutta arvioidaan ja parannetaan kokonaisuutena, kun Kaikukatu 2 toiminnot siirtyvät Taiteen talon kiinteistöön. ARVIOINTI Kuvataideakatemian kannalta merkittävin määrällinen mittari on opiskelija/opettaja -suhdeluku. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että yhtä vakituista opettajaa kohden on n. 5 opiskelijaa. Suhdeluvun ihannetasoa määritetään kansainvälisen vertailutiedon pohjalta. Laadullista arviointitietoa kootaan HOPSien ja kirjallisen opiskelijapalautteen lisäksi sisäisissä ja julkisissa arviointitilanteissa, kritiikkitilaisuuksissa, seminaari- ja projektityöskentelyn yhteydessä, työhuonekierroksilla sekä kahdenkeskisissä opetus- ja ohjaustilanteissa. Laadullisen määrittämisen apuna toimivat myös lopputöiden tarkastuslausunnot (ks. ”Komeetoista valaisiin 1995–2008”). Palautemuotoja ja palautteen hyödyntämismenetelmiä kehitetään erityisesti keskustelevan palautteen näkökulmasta. Kuvataideakatemiaan luodaan ilmapiiri, jossa opiskelijat tuntevat voivansa vaikuttaa konkreettisesti opetukseensa ja opiskeluympäristöönsä. Palautteen kokoamista rytmitetään suhteessa opiskeluun entistä tehokkaammin. Saadun palautteen pohjalta muodostetaan johtopäätökset kehittämistä vaativista asioista ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan aiempaa nopeammalla aikataululla. Saadun palautteen ja sen aiheuttamien toimenpiteiden raportointia oppilaille ja henkilökunnalle tehostetaan. Tunnuslukutavoitteet ministeriön ja Kuvataideakatemian välisessä sopimuksessa kaudella 2010–2012: • Opiskelijat (FTE) / opettajakunta 8,2 • Ylemmät korkeakoulututkinnot / opettajakunta 1,32 • Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua 62 % • Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista 55 % • Tutkinnon suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista 68 % RESURSSIT Opetusresursseja ja opetuksen tuen resursseja lisätään. VASTUUT Vastuu opetuksesta ja sen kehittämisestä on professoreilla, vastuu koulutusohjelman kehittämisestä on vastuuprofessorilla, vastuu opintokokonaisuuksista kuten ykkösten opetus sekä piirustus ja havainto ko. lehtorilla. Vastuu strategisten tavoitteiden ja sopimustavoitteiden toteutumisesta on peruskoulutusyksikön johtajalla, opetuksen vararehtorilla. 5 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Taiteellisen toiminnan edellytysten vahvistaminen KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taiteellisen toiminnan edellytyksiä vahvistetaan painottamalla opiskelijoiden taiteellisen työskentelyn ohjausta. Opettajakunnan mahdollisuuksia omaan taiteelliseen työskentelyyn lisätään. Tämän lisäksi Kuvataideakatemia tarjoaa monipuolisia tapoja esittää ja viestiä taiteellisen toiminnan prosesseja. 1. Taiteellisen työskentelyn ohjaus Opiskelijan taiteellisen työskentelyn ja sen ohjauksen muotoja kehitetään osana opetus- ja tutkimustointa. Taiteellisen toiminnan edellytyksiä jäsennetään opintojen alussa orientaatiovaihetta kehittämällä. Ensimmäisen vuosikurssin opetusta kehitetään painottamalla taiteen tekemisen ja taiteilijaidentiteetin pohjan määrittämisen näkökulmia. Taiteellisten lopputöiden ohjaamisvastuut määritetään selkeästi. Kullekin opiskelijalle suunnitellaan erilaiset oppimistyylit huomioiva yksilöllinen opintopolku. ”Teknisen” HOPSin rinnalla vahvistetaan henkilökohtaisen taiteellisen työskentelyn suunnitelmaa. Erityistä huomiota kiinnitetään julkisen esiintymisen ajoittamiseen sekä henkilökohtaisesti räätälöityyn kansainväliseen opintojaksoon. Tukea opiskelijalle antavat henkilökohtaisen vastuuopettajan lisäksi lopputöiden ohjaajat sekä tarvittaessa eritysasiantuntijat. Taiteellisen työn ohjausta kehitetään erityisesti julkisen esiintymisen näkökulmista. Opiskelijan kanssa keskustellaan julkisten esiintymisten ajoittamisesta opintopolulla sekä valmiuksista esiintyä suunniteltuna ajankohtana. Opiskelija saa tukea opinnäytteen suunnitteluun ja ohjausta sisällöllisissä kysymyksissä paitsi opettajaltaan myös muilta asiantuntijoilta sekä alan ammattilaisilta kuten näyttelyrakentamisen ammattilaisilta. Lisäksi hänellä on tukenaan työmestarit, jotka sekä opastavat että auttavat käytännön ongelmanratkaisuissa. 2. Vapaan taiteen laboratorio Kuvataideakatemia on kehittyvä nykytaiteen keskus. Tavoitteena on rakentaa vapaan taiteen laboratorio, kokeellisen taiteen alusta, joka reflektoi todellisia painopisteitä nykytaiteen kentällä. Taiteellisen toiminnan fokus on Kuvataideakatemian omassa toimitilassa. Opetus- ja työhuonetilat avataan muiden taiteen esittämispaikkojen rinnalle. Tiloissa yhdistyvät opiskeluprosessin eri vaiheet: taiteen syntypaikka, opetus, ohjaus ja tekeminen sekä prosessin näkyvät tulokset. Kandiopinnäytteen julkinen esittäminen tapahtuu pääsääntöisesti opiskelijan henkilökohtaisessa työtilassa. Kuvan Kevät järjestetään Kuvataideakatemian omissa tiloissa. Tilojen käyttöä kehitetään kokonaisvaltaisesti. Kuvataideakatemian gallerioilla on erilaiset profiilit. Kaiku on ikkuna opetukseen, muut galleriat esittelevät opiskelijoiden valmiita töitä, erilaisia vapaan taiteen prosessin vaiheita, tasoja ja tuloksia. Galleriatoimintaa, gallerioiden käyttöä, näyttelyiden määrää, ohjaamisen tasoa ja seminaarikäytäntöjä julkisten esiintymisten ympärillä kehitetään suhteessa opetukseen, tekni6 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA siin palveluihin ja muihin resursseihin. Myös galleriatoiminnan keskittämistä yhteen isoon tilaan selvitetään. Dokumentaatio ja viestintä tukevat taiteellisten prosessien opetuksellisen luonteen ymmärtämistä ja välittymistä. Taiteen uusille muodoille etsitään esittämistapoja ja -paikkoja alueellisesti ja taiteellisissa projekteissa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten näyttelypaikkojen kanssa. Paikat valikoidaan Kuvataideakatemian strategian hengessä. Taiteellisen toiminnan johtamista uudistetaan. 3. Opettajakunnan itsenäinen taiteellinen työskentely Opettajat ovat taiteilijaopettajia. Opettajakunnalle turvataan mahdollisuus säännölliseen viikoittaiseen taiteelliseen työskentelyyn ja tutkimustoimintaan osana kokonaistyöaikaa. Riittävillä henkilöstöresursseilla huolehditaan lisäksi mahdollisuudesta pitää opetusvapaita jaksoja. Keskustelua opettajatehtävien vakinaistamisesta jatketaan. Tenure track -mallin ja tehtävien soveltuvuutta Kuvataideakatemiaan tutkitaan. Tavoitteena on kehittää opettajanuraa ja luoda kuvataiteen alalle malli, jossa opetustehtävissä toimivat voivat edetä neliportaisen tutkijanuran ylemmille tasoille. 4. Näkyvyyden lisääminen Taiteellisen toiminnan edellytyksiä vahvistetaan myös näkyvyyttä lisäämällä. Sähköistä näyttely- ja tapahtumaviestintää kehitetään rinnan julkaisutoiminnan kanssa. Julkaisutoimintaa päivitetään lähemmäksi opetusta ja opiskelua. Taide tapahtuu myös online. ARVIOINTI Taiteellisen toiminnan määrällisessä ja laadullisessa arvioinnissa tietoa kootaan opettajien ja opiskelijoiden taiteellisen- ja asiantuntijatoiminnan indikaattoreilla (taiteellisen toiminnan kysely). Nykyistä mallia uusitaan ja tulosten hyödyntämistä parannetaan. Mallin kehittämistä jatketaan taideyliopistokontekstissa. Tunnuslukutavoitteet ministeriön ja Kuvataideakatemian välisessä sopimuksessa kaudella 2010–2012: • Kv-refereejulkaisut / opettajakunta 0,3 • Tieteelliset julkaisut / opettajakunta 1,0 Tiedonkeruussa huomioidaan jatkossa taiteellinen toiminta julkaisutoiminnan rinnalla. Kuvataideakatemia vaikuttaa osaltaan siihen, että myös taiteellisen toiminnan mahdolliset määrälliset mittarit ovat tulevaisuudessa relevantteja. RESURSSIT Henkilöstöresursseja taideprojektien tuottamiseen ja sen julkiseen esittämiseen lisätään. Viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen panostetaan. VASTUUT Vastuu taiteellisen työn ohjaamisesta on professoreilla, vastuu muiden tavoitteiden toteutumisesta on rehtorilla. 7 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Taiteellisen tutkimuksen edellytysten vahvistaminen KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvataideakatemia on määritellyt painoaloikseen kuvataiteellisen toiminnan ja taiteellisen tutkimuksen. Niiden edellytyksiä vahvistetaan hyödyntäen strategisia kumppanuuksia niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kansainvälisten kumppanuuksien lähtökohtana on Kuvataideakatemian toiminta ainoana kuvataiteen yliopistona Suomessa. 1. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen yhteys Taiteellinen tutkimus avaa näkökulmia yhteiseen tiedostavaan ja kriittiseen ajatteluun taiteiden sisällä. Yhteistyötä maisterikoulutuksen kanssa kehitetään taiteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tohtorikoulutuksen opetustoimintaa avataan kasvavassa määrin myös maisterivaiheen opiskelijoille. Kuvataiteen ylempi tutkinto antaa valmiudet syventyä taiteelliseen tutkimukseen ja parantaa mahdollisuuksia tulla valituksi Kuvataideakatemian tohtorikoulutukseen. 2. Tohtorikoulutoiminta Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksen tutkijakoulumaisuus ja nykyinen valintamenettely säilytetään. Tohtorikoulutusohjelmaa rakennetaan tiiviissä yhteistyössä muiden taideyliopistojen kanssa huomioiden Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen erityiset kuvataiteeseen liittyvät tarpeet. Ensimmäinen valtakunnallinen taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma käynnistyy tammikuussa 2012. Ohjelman kehittämistä taideyliopistokontekstissa jatketaan. 3. Tutkimushankkeet Tutkimusrahoituksen osuutta lisätään tukemalla kansainvälisiä tutkimushankkeita. Tavoitteena on edistää tutkijanuramallin toisen portaan suorittamista. 4. Tutkijan uran ylemmät tasot Neliportaisen tutkijanuran kehittymistä vapaiden taiteiden alueelle edistetään. Tavoitteena on tukea Kuvataideakatemiasta valmistuvien tohtoreiden etenemistä yliopistouralla sekä tavoitteellista siirtymistä uran vaiheesta toiseen. Post doc -tutkimus ymmärretään osaksi Kuvataideakatemian toimintaa ja siihen panostetaan taloudellisesti. Vakinaisen opetushenkilökunnan oman taiteellisen työskentelyn painoarvoa lisätään ja opettajanuraa edistetään siten, että myös taiteilijaopettajat voisivat edetä uramallin ylemmille tasoille. 5. Taiteellisen tutkimuksen verkostot Kuvataideakatemian tutkimusyksikön kansainväliset yhteistyömuodot ovat laajentuneet. Kansainvälisyys on osa yksikön arkipäivää. Tohtorikoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen 8 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA pääasiallinen kehittämistyö tehdään taiteellisen tutkimuksen nykyisissä verkostoissa. Ks. liite 2. Kuvataideakatemian roolia taiteellisen tutkimuksen edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä yhteistyötä myös Euroopan ulkopuolisten taideyliopistojen kanssa. 6. Tutkimustulosten julkaiseminen Kuvataideakatemia uudistaa julkaisutoimintaansa ja huolehtii taiteellisen tutkimuksen osalta tulosten paremmasta näkyvyydestä Suomessa ja ulkomailla. ARVIOINTI Taiteellisen tutkimuksen arviointi perustuu kansainväliselle vertailukehittämiselle sekä ulkopuolisten suorittamille arvioinneille. Nykyiset kehittämislinjaukset perustuvat osin Suomen Akatemian vuonna 2008 suorittamaan taiteellisen tutkimuksen arviointiin (ks. Research in Art and Design in Finnish Universities, Suomen Akatemian julkaisuja 04/2009). Jatkokoulutuksen tärkeimpiä laadullisia arviointimenetelmiä ovat opiskelijapalautteen rinnalla esitarkastuslausunnot, julkiset tarkastustilaisuudet sekä tarkastuslausunnot. Tunnuslukutavoitteet ministeriön ja Kuvataideakatemian välisessä sopimuksessa kaudella 2010–2012: • Tohtoritutkinnot / professorit 0,25 • Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut) / opettajakunta 1,0 • Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta 1,5 % • Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys- ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta 1,0 % RESURSSIT Kuvataideakatemian erinomaista taiteellisen tutkimuksen statusta vahvistetaan takaamalla kyseisen toiminnan talous. Urapolulla etenevälle henkilöstölle annetaan riittävästi resursseja ja tukea. Tutkimusyksikön henkilöstöresursseja ja tutkimustoiminnan organisatorista tukea lisätään. VASTUUT Vastuu jatkokoulutuksesta ja sen kehittämisestä, taiteellisen tutkimuksen edellytysten vahvistamisesta sekä strategisten tavoitteiden ja sopimustavoitteiden toteutumisesta on tutkimusyksikön johtajalla, tutkimuksen vararehtorilla. 9 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Kuvataiteen asiantuntija / yhteiskunnallinen vaikuttaminen KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvataiteen yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen edellyttää taiteelliseen toimintaan, julkaisutoimintaan, viestintään ja yhteiskuntasuhteisiin panostamista. Asiantuntijatoiminnan painopisteet kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla ovat seuraavat: 1. Taidekoulutuksen asiantuntija Kuvataideakatemia on organisaationa kuvataiteilijakoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen asiantuntija. Yliopistona se harjoittaa aktiivista asiantuntijatoimintaa koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Kulttuuri- ja taidepoliittisessa vaikuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä taidekentän kanssa. Johto vaikuttaa kuvataiteen asemaan lausunnoillaan ja kannustaa vakinaista opettajakuntaa aktiiviseen asiantuntijatyöhön omalla erityisalallaan Suomessa ja ulkomailla. Vakinaista opettajakuntaa kannustetaan kansainvälisiin opetus- ja ohjaustehtäviin. Opettajaliikkuvuutta edistetään kahdenvälisten yliopistosopimusten avulla. Koulutusohjelmat ovat profiloituneet niin, että niillä on vetovoimaa kansainvälisesti. Kuvataideakatemian opettajakuntaa pyydetään asiantuntijatehtäviin kuvataiteen koulutukseen liittyvissä erityiskysymyksissä, viranhakujen arvioinnissa ja opinnäytteiden tarkastajina. Kuvataideakatemian opettajakunta ja johto toimii aktiivisesti kansainvälisissä arviointitehtävissä sekä asiantuntijana taiteen kentän organisaatioissa. Asiantuntijuus tiedostetaan ja sitä kasvatetaan. Kuvataideakatemialla on perustavanlaatuinen vaikutus koko suomalaiseen kuvataiteen kenttään, sillä se on maamme ainoa alan yliopisto. Kuvataideakatemiasta valmistuneet taiteilijat levittävät oman toimintansa kautta Suomen kulttuurikentälle niitä laadullisia ja taiteen vapaaseen ilmaisuun painottuvia kriteereitä, joita Kuvataideakatemiassa painotetaan. Opiskelu Kuvataideakatemiassa antaa pohjan asiantuntijana toimimiselle. Tätä erityisosaamista kehitetään edelleen. Kuvataideakatemia tuo viestinnällä esille yliopiston merkittävyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Viestintää kehitetään erityisesti asiantuntijatoiminnan näkökulmista. 2. Taiteen aseman vahvistaminen valtakunnallisesti Kuvataideakatemian taiteellinen toiminta yhdistää opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävät. Kuvataideakatemian päämääränä on olla vapaan taiteen puolestapuhuja ja uudistaja, aktiivinen yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjä ja vaikuttaja sekä oman alansa tunnustettu asiantuntija. Keskustelun synnyttäjinä toimivat näyttelyt ja erilaiset julkiset taideprojektit sekä kuvataiteen kenttää laajemmalle kulttuurialan yhteisölle ja myös laajalle yleisölle avoimet seminaarit ja konferenssit. Myös Taideteoreettinen maisteriohjelma kehittää välineitä taiteen sisältöjen avaamiseen ja sitä koskevaan keskusteluun. Kuvataideakatemian taiteellinen tutkimus laajenee käsittämään esimerkiksi ympäristökysymyksiä, estetiikan historiaa ja käsitteitä tai kuten taidegrafiikan käsitteen tutkimuksen yhteydessä kulttuuriantropologisia ulottuvuuk- 10 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA sia. Tällaisissa hankkeissa Kuvataideakatemia on tehnyt yhteistyötä tiedeyliopistojen kanssa ja tätä yhteistyötä vahvistetaan edelleen. Kuvataidetta ja kuvataiteen roolia tehdään tunnetuksi myös laajemmalle yleisölle. Näyttelytoiminnan lisäksi välineitä ovat Studia generalia -luentosarjat, kaikille avoimet tilaisuudet ja konferenssit sekä julkaisutoiminta. Julkaisutoiminnan tarkemmalla profiloinnilla nostetaan tietoisuutta kuvataiteesta. 3. Asiantuntevat alueelliset palvelut Kuvataideakatemia on merkittävä kuvataiteen palvelujen tuottaja. Alueellista vaikuttavuutta lisätään toteuttamalla galleriatoimintaa ja taideprojekteja pääkaupunkiseudulla sekä tarjoamalla nykytaiteen kirjastopalveluita. ARVIOINTI Asiantuntijatoimintaa arvioidaan taiteellisen toiminnan ja asiantuntijatoiminnan indikaattoreilla (taiteellisen toiminnan kysely). Tunnuslukutavoitteet ministeriön ja Kuvataideakatemian välisessä sopimuksessa kaudella 2010–2012: • Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / opettajakunta 0,3 RESURSSIT Viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen panostetaan. VASTUUT Vastuu tavoitteen toteutumisesta on rehtoraatilla. 11 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Taiteilijan toimintaedellytysten edistäminen KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvataideakatemia ottaa julkisesti kantaa taiteilijan aseman ja toimintaedellytysten edistämiseen ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia lausuntoja. Opetuksessa asia on huomioitu seuraavasti: 1. Taiteellisen toiminnan kontekstit Opiskelijan toimintaedellytyksiä Kuvataideakatemian ulkopuolella edistetään osoittamalla opiskelijalle jo opintojen aikana uusia taiteellisia toimintaympäristöjä. Integroitumista taidekentälle edistetään työpajatyöskentelyn, erityisesti kansainvälisten työpajojen avulla. Opiskelijat tuodaan lähelle yhteiskuntaa erilaisilla koulutukseen sisältyvillä toimintamalleilla, kuten paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen projektit, kaupunkitaideprojektit sekä taiteilija yhteiskunnassa -opintokokonaisuus. 2. Työelämään valmentavat opinnot Kehitetään työelämään valmentavia opintoja, kuten erityisesti työharjoittelua. Taideteoreettisen maisteriohjelman kautta tarjotaan kuratointiin liittyviä opintoja. Uusia toimintamalleja ideoidaan yhteistyössä taidekentän toimijoiden kanssa. 3. Elinikäinen oppiminen Kuvataideakatemia vahvistaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä taideyliopistokontekstissa. Taideopettajien pedagogisia opintoja, erityispätevyyskoulutusta ja muuta täydennyskoulutusta kehitetään yhteistyössä taidekentän toimijoiden kanssa. Kehittämistoiminnan resursointia selvitetään taideyliopistokontekstissa. 4. Alumnitoiminta Alumnitoimintaa kehitetään erillisen suunnitelman mukaan. Tavoitteena on yhdessä aktiivisten alumnien kanssa viestiä opiskelijoille kokemuksia taiteilijakoulutuksesta ja sen soveltumisesta vapaana taiteilijana toimimiseen. ARVIOINTI Kuvataideakatemialle relevantteja arviointimenetelmiä ja -perusteita ko. alueella kehitetään vuonna 2010 teetetyn taustatutkimuksen pohjalta (Innolink Research). Tunnuslukutavoitteet ministeriön ja Kuvataideakatemian välisessä sopimuksessa kaudella 2010–2012: • Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista 80 % RESURSSIT Ko. opetusta resursoidaan riittävästi. VASTUUT Vastuu tavoitteen toteutumisesta on rehtoraatilla. 12 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Rahoituspohjan laajentaminen KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvataideakatemia vahvistaa rahoituspohjaansa ja lisää ulkopuolisen rahoituksen määrää. 1. Tutkimusrahoitus Taiteelliseen tutkimukseen haetaan aktiivisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta sekä Suomesta että kansainvälisesti. 2. Varainhankinta ja muut ulkopuoliset lahjoitukset Varainhankintaa jatketaan erillisen suunnitelman pohjalta. Pääoman kartuttamisen ohella pyritään löytämään uudenlaisia malleja tukea kuvataiteen koulutusta. Muun muassa säätiöja järjestöyhteistyön tavoitteena on lisätä asiantuntevia opetusresursseja maisteri- ja tohtorikoulutuksessa sekä kehittää tutkintoon johtavan koulutuksen sekä täydennyskoulutuksen sisältöjä. Sidosryhmäyhteistyötä suunnataan ja vahvistetaan. 3. Muut lisäresurssit Kuvataideakatemia pyrkii lisäämään yhteistyötä kuvataiteen organisaatioiden, gallerioiden ja yritysten kanssa sekä kehittää alumnitoimintaansa tavoitteena paitsi varain- ja resurssienhankinta myös pitkäjänteisten kumppanuuksien edistäminen peruskoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Yhteispohjoismaisen ja EU-rahoituksen osuutta kasvatetaan. ARVIOINTI Tunnuslukutavoitteet ministeriön ja Kuvataideakatemian välisessä sopimuksessa kaudella 2010–2012: • Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 7 % RESURSSIT Lisärahoituksen hakemista edistetään tarjoamalla organisatorista apua. Omaosuuksiin varaudutaan pitkän aikavälin taloussuunnittelulla. Viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen panostetaan. VASTUUT Vastuu tavoitteen toteutumisesta on rehtorilla. 13 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 3 STRATEGISET KUMPPANUUDET Kuvataideakatemia ottaa strategisissa kumppanuuksissa aloitteellisen roolin. Kumppanuuksia kehitetään sisäisistä tarpeista käsin. Tavoitteena on orgaaninen, mahdollisimman laaja yhteistyö koko taiteen kentän kanssa. 1. Taideyliopisto Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu edistävät yhteisesti vapaisiin taiteisiin profiloituvan Taideyliopiston syntymistä. Hankkeessa edetään erillisen suunnitelman mukaisesti. 2. Tutkimusverkostot Kuvataideakatemia toimii aktiivisesti taiteellisen tutkimuksen edellytysten vahvistamiseksi kansainvälisissä verkostoissa. Kaksi keskeistä verkostoa ovat European Artistic Research Network (EARN) sekä Step-change for Higher Arts and Research Education (SHARE). Verkostoilla on erilliset toimintasuunnitelmat, ks. http://www.artresearch.eu/ ja http://www.sharenetwork. eu/. Ks. liite 2. Johto määrittelee tarkasti ne kumppanit, joiden kanssa tehdään pitkäjänteistä koulutusja tutkimusyhteistyötä ja kehitetään kansainvälisiä yhteistutkintoja. 3. Koulutusyhteistyö ja taiteellinen toiminta Yhteistyötä peruskoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa kehitetään Suomessa ja ulkomailla. Kumppaneita ovat taidekoulujen lisäksi esimerkiksi museot, galleriat, festivaali-instituutiot sekä kansainväliset biennaalit. Yhteistyötä tehdään sellaisten toimijoiden kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykytaiteeseen ja Kuvataideakatemiassa kehittyviin uusiin alueisiin. Ks. liite 1. Taiteellista toimintaa kehitetään kokeellisempaan suuntaan. Kumppaneiksi valitaan taiteen tämän hetken kehittäjät ja ne tahot, jotka pyrkivät avartamaan näkökulmia taiteen opetussisältöihin. Yhteistyössä korostetaan aktiivista uusiutumista sekä uusia, kriittisiä opetusmenetelmiä. 14 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Kuvataideakatemia hyödyntää toiminnan kehittämisessä aktiivisesti jo toimivia kansainvälisiä koulutusverkostoja (ARTSMO, Elia, KUNO, Nordplus) sekä kansainvälistymiseen tähtääviä verkostoja, projekteja ja ohjelmia (Erasmus, HERA, HIAP, Kulttuuri 2007–2013). Kuvataideakatemia syventää koulutusyhteistyötä kansainvälisten taideyliopistojen kanssa. Kahdenvälisiä vaihtosopimuksia solmitaan suunnatusti korkealaatuista opetusta antavien taidekorkeakoulujen ja -akatemioiden kanssa. Kumppanuudet määritellään Kuvataideakatemian kansainvälisen toiminnan linjauksissa. 4. Kuvataiteen koulutustoimikunta Kuvataideakatemia osallistuu kuvataiteen koulutuksen asiantuntijatyöhön ammattikorkeakoulujen sekä kuvataiteen alan työelämän ja sidosryhmien edustajien kanssa koulutustoimikunnassa. Toimikuntatyössä edetään erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. 15 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 4 VOIMAVARAT Voimavarojen hallinnassa painotetaan yksilöopetukseen liittyviä voimavaroja, toiminnan ominaislaatua sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Toiminnan johtamisessa panostetaan paitsi sisäiseen kehittämiseen myös muutosjohtamiseen. 1. Yksilöopetukseen liittyvät voimavarojen hallinta Opiskelijalla on oikeus kohtuulliseen määrään yksilöopetusta (työhuonekäynnit, kritiikki, opinnäytetöiden ohjaus); tämä huomioidaan koulutusohjelmien budjeteissa. Yksilöopetuksen toteutumista ja sen jakautumista tasapuolisesti kaikille opiskelijoille seurataan. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn osuus opinnoista on suuri. Opiskelijoille räätälöitävä yksilöllinen opintopolku resursoidaan paitsi opetusmäärien myös tukipalveluiden ja infrastruktuurin osalta. Opettajakunnan itsenäisen taiteellisen työskentelyn osuus kokonaistyöajasta toteutuu suunnitellusti. Nykyisen käytännön rinnalle kehitetään vaihtoehtoisia malleja, jotka mahdollistavat pidempikestoisen syventymisen omaan taiteelliseen työhön. Opetustehtävien vakinaistamisen ja tenure track -mallin taloudelliset vaikutukset selvitetään. 2. Toiminnan ominaislaatu: tilat, välineet ja opetuksen tukipalvelut Fyysistä opiskeluympäristöä vahvistetaan lisäämällä opiskelijoiden työhuonetiloja. Lisätään myös joustavasti muunneltavaa projektitilaa, mikä mahdollistaa erilaisia yksilöopetuksen ja yhdessä työskentelyn muotoja. Kasvava seminaaritilojen tarve huomioidaan (taideteoreettinen maisteriohjelma). Tiloja varustellaan pitkän aikavälin taloussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen sisällöt määrittelevät laite- ja välinetarpeet. Varusteluun varataan riittävät taloudelliset resurssit. Kehittämisprojektien suunnittelussa otetaan kattavasti huomioon erilaiset tukipalvelut. Tukipalvelut tarjoavat riittävästi oikeanlaista asiantuntemusta. Tekninen tuki on muuntautumiskykyistä. Palvelutaso ja arjen sujuvuus paranevat. Vakinaista henkilökuntaa koulutetaan: tehdään osaamiskartoitus ja laaditaan koulutussuunnitelma opetuksen tukipalveluiden osaamisen lisäämiseksi. Osaamista täydennetään tarvittaessa ulkopuolisilla asiantuntijapalveluilla. 16 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 3. Henkilöstöpolitiikka Henkilöstösuunnittelu perustuu strategiaan, strategian toimeenpanosuunnitelmaan ja näiden pohjalta laadittuun henkilöstösuunnitelmaan. Kaikkiin tehtäviin laaditaan ennen haettavaksi julkaisemista selkeät tehtävänkuvat ja kriteerit, joiden perusteella hakijoita vertaillaan keskenään. Uusia tehtäviä arvioidaan suhteessa muuttuneeseen organisaatioon. Täytettävistä päätoimisista tehtävistä tiedotetaan avoimesti. Kaikissa rekrytoinneissa on mahdollisuus käyttää ulkopuolista asiantuntemusta. Tehtäviin ja organisaatioon perehdytetään. Työtilojen ja -välineiden tarjonnassa huomioidaan työtehtävien sisällöt. Työympäristöä ja -oloja kehitetään. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua työnohjaukseen. Henkilöstön kehittämisen tavoitteet lähtevät strategiasta ja yliopiston tarpeesta. Urakehitystä tuetaan ja henkilöstökoulutusta tarjotaan kaikille. Opettajia kannustetaan käyttämään kokonaistyöaikaa kouluttautumiseen ja kehittymiseen. Palveluyksikön henkilökunnan osaaminen kartoitetaan, henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä ja suunnata osaamistaan uusien vaatimusten mukaisesti. Tehtäväkiertoon tarjotaan mahdollisuuksia. Kehityskeskustelut ja arviointikeskustelut vakiinnutetaan johtamisen välineenä. Strategian toimeenpano varmistetaan järkevällä tavoiteasetannalla. 4. Johtaminen Tavat toimia ovat yksinkertaisia, joustavia ja sujuvia. Yksilöopetukseen, tilaintensiivisyyteen ja itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn liittyviä prosesseja ja toimintatapoja vahvistetaan. Johtamisessa huomioidaan epähierarkkisen asiantuntijaorganisaation haasteet. Henkilöstöjohtaminen perustuu henkilöstön tasapuoliseen kohteluun ja oikeudenmukaisuuteen. Johtamisen keinoina ovat säännöllisesti toistuvat kehityskeskustelut sekä henkilöstökokoukset. Huomiota kiinnitetään yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen. Esimiestyötä vahvistetaan koulutuksella. Kuvataideakatemian talous varmistetaan pitkäjänteisellä suunnittelulla, rahoituspohjan laajentamisella sekä tarvittaessa voimavarojen uudelleenkohdentamisella. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Johtamisessa painotetaan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, viestinnän tärkeyttä sekä eri henkilöstöryhmien keskinäistä arvostusta. Painoalueeksi otetaan muutosjohtaminen. ARVIOINTI Tavoitteena on nostaa työhyvinvointikyselyn keskiarvo yli 3,5. Merkittävin voimavarojen hallintaa koskeva ulkopuolinen arvio saadaan Kuvataideakatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnista (KKA, 2011). Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään raportissa annettuja ehdotuksia. RESURSSIT Johtamista ja esimiestyötä vahvistetaan. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttöön varataan riittävästi resursseja. VASTUUT Vastuu tavoitteen toteutumisesta on rehtorilla. 17 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Liite 1 TAITEELLISET PROJEKTIT AIDON RAJALLE – KARJALA KARTALLE KUVIN JA KIELELLÄ KuvA ja HY; 2011 Vastuuhenkilö: lehtori Petri Hytönen Aidon rajalle on tieteen ja taiteen välinen hanke, joka luo ja tutkii kuvia Karjalasta sekä karjalaisen ja suomalaisen identiteetin rakentamista ja muodostumista esimodernin ja postmodernin, idän ja lännen, tradition ja nykyhetken välisessä rajatilassa Suomessa ja Venäjällä. KOKEELLINEN OPETUSMUOTO KuvA; 2011–2012 Vastuuhenkilö: professori Tarja Pitkänen-Walter Kokeellinen opetusmuoto -hankkeessa professoriluokka toimii uudenlaisena, kokeilevana opetusmuotona maalauksen opetuksessa. Professoriluokkaa johtaa professori ajoittain yhdessä toisen, kutsutun taiteilijan kanssa. Luokka työstää professorin määrittämiä teemoja oppilasryhmissä tietyn ajanjakson verran. Professori työskentelee yhdessä opiskelijoiden kanssa. ASILO BIANCO KuvA ja Asilo Bianco -taidekeskus Italiassa; 2011 Vastuuhenkilö: professori Seppo Salminen Yhteistyöhanke, johon kuuluu työpajoja ja näyttely taidekeskuksen tiloissa. GISMOLOGIA KuvA; 2011–2012 Vastuuhenkilö: lehtori Minna Långström Gismologia – kriittinen mediastudio on kurssikokonaisuus, joka tarjoaa opiskelijalle sekä teoreettisia että käytännön kursseja taiteesta ja teknologiasta. Opiskelijat oppivat digitaalisen ja analogisen elektroniikan perusteita sekä taiteilijoille sopivia ohjelmointisovelluksia. He oppivat myös yhdistämään eri tekniikoita ja mediaa. Kurssien lisäksi opiskelijat saavat klinikkaohjausta teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Hankkeeseen sisältyy kaksi näyttelyä, keväällä 2011 ja keväällä 2012 sekä näyttelyluettelo. JULKAISUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KuvA; 2010–2012 Vastuuhenkilö: professori Jan Kaila Hankkeen tavoitteena on Kuvataideakatemian julkaisutoiminnan uudistaminen. Painopisteet uudistuksessa ovat yleistajuiset kuvataidetta käsittelevät julkaisut, oppikirjat ja opiskelijoiden julkaisut. Hankkeessa tullaan ottamaan kantaa myös kansainvälisiin julkaisuihin (lähinnä englanninkielisen julkaisutoiminnan periaatteisiin) sekä yhteisjulkaisuihin muiden alan toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä laaditaan Kuvataideakatemian julkaisusuunnitelma vuosille 2013–2017. KALASATAMASTA KAUPUNKIIN KuvA; 2011 Vastuuhenkilö: professori Päivikki Kallio Hankkeessa luodaan, osana Kalasataman alueen kehittämistä, jättimäinen taideteos jättömaan ympärille rakennettuun näköesteseinämään. Seinämän puupintaa kaiverretaan ja syntyneitä kohokuvioita vedostetaan. Syntyneet vedokset kiinnitetään ja kootaan suureksi kuvakollaasiksi, joka tulee esille kaupunkitilaan. Hankkeeseen liittyvä kurssi avoin Kuvataideakatemian opiskelijoille ja Taideteollisen korkeakoulun JOO-opiskelijoille. KUVANVEISTON KESÄAKATEMIA KuvA; 2011 Vastuuhenkilö: professori Villu Jaanisoo Kesäakatemia on lopputyönäyttelyn aikaan tapahtuva opetusmuoto Taiteen talon ulkopuolella. Kesäakatemiassa keskitytään sellaisiin kuvanveiston perinteisiin tekniikoihin ja menetelmiin, jotka eivät ole mahdollisia Kaikukadun tiloissa. NORDIC SOUND ART KuvA ja pohjoismaiset taideyliopistot; 2010–2011 Vastuuhenkilö: professori Seppo Salminen Nordic Sound Art -projektissa kuvataiteen kandidaatin tutkinnon pohjoismaisissa taideakatemioissa suorittaneet voivat jatkaa opintojaan ja suorittaa äänitaiteen maisteriopintoja 2-vuotisessa yhteispohjoismaisessa äänitaiteen opetusohjelmassa. NYKYKUVANVEISTON TEKNIIKAT KuvA; 2010–2012 Vastuuhenkilö: professori Villu Jaanisoo Hankkeessa tutkitaan kuvanveiston perinteisten välineiden suhdetta nykykuvanveistoon. Hankkeen tavoitteena on turvata tekninen perustaso kuvanveiston opetuksessa. PAINETUN OMAKUVA – TAIDEGRAFIIKAN KESÄAKATEMIA KuvA; 2010–2012 Vastuuhenkilö: professori Päivikki Kallio Hankkeen päämääränä on edistää opiskelijoiden ja jo ammatissa toimivien taidegraafikoiden vuorovaikutusta ja jakaa uusinta tietoa näiden kesken sekä toimia täydennyskoulutusohjelmana, jonka pohjalta syntyy taiteellista tutkimusta taidegrafiikan alalta ja mahdollisesti tohtoriopiskelijoita. PETRUSHKA KuvA ja Sibelius-Akatemian Oopperastudio; 2011–2013 Vastuuhenkilö: professori Silja Rantanen Petrushka-hankkeessa luodaan oopperaproduktio kokonaistaideteoksena. Tavoitteena on opetella ajattelemaan taidetta erottelematta sitä taiteenaloihin ja tekemään taidetta ryhmätyönä. Osallistujat pohtivat visuaalisuuden tehtäviä yhteydessä, jossa on paljon taiteellisia ja käytännöllisiä osatekijöitä. Projekteista on olemassa erilliset suunnitelmat. 18 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Liite 2 KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSPROJEKTIT CICA The EU project Changing Identities and Contexts in the Arts: Artistic Research as the New European Paradigm for the Arts aims to open up an intellectual dialogue over the changes taking place in the artist’s identity and the creative potential it lends to society. The project is a joint initiative by three pioneering artistic research clusters and four central museums or art centres in Finland, Sweden and Great Britain. The project is coordinated by the Finnish Academy of Fine Arts. http://changingidentities.eu/ EARN European Artistic Research Network (EARN) was established to share and exchange knowledge and experience in artistic research; foster mobility, exchange and dialogue among art researchers; promote wider dissemination of artistic research; and enable global connectivity and exchange for artistic research. Network members: Kuvataideakatemia; MaHKU, Graduate School of Visual Art and Design, Utrecht; Akademie der bildenden Künste, Vienna; Malmö Art Academy, Lund University; Slade School of Art, UCL, London; Università Iuav di Venezia; Faculty of Fine, Applied and Performing Arts, University of Gothenburg; Hogeschool Sint-Lukas, Brussels; Centre for PracticeLed Research in the Art, University of Leeds; Graduate School of Creative Arts & Media (GradCAM), Dublin. http://www.artresearch.eu/ ELOMEDIA Elomedia harjoittaa valtakunnallisena tohtoriohjelmana audiovisuaalisen alan tutkimusta. Tällä hetkellä on käynnissä Elomedia 4 (2010–2013). Elomediaan kuuluu seitsemän suomalaista jäsenyliopistoa sekä yksi ulkomaalainen liitännäisjäsen. Kokoonpano on ainutlaatuinen muun muassa yhdistäessään taiteellis-humanistisen ja teknis-taloudellisen näkökulman. Tutkijakoulun piirissä toimii tällä hetkellä yhteensä 18 tutkijaa. http://elo.aalto.fi/fi/studies/elomedia/ INTERNATIONAL SUMMER ACADEMY FOR ARTIST-RESEARCHERS The aim of the Summer Academy is to clarify, discuss and develop emerging themes and issues arising out of the individual projects of the participants within the developing discourses of art practice and research. The Summer Academy provides a supportive setting where artist-researchers from all fields collaborate, present their ongoing artistic work and research and receive feedback from experienced tutors and peers from leading academic institutions. The academy aims to reflect the international diversity and scope of artistic research and to provide a stimulating intellectual environment. The Summer Academy consists of a broad range of activities including individual presentations by all the participants, discussions on material sent beforehand, individual tutoring and collective work. The academy will begin with a two-day stay in Helsinki where participants will visit art universities and cultural institutions and hear guest lectures. The remaining seven days will be spent in a study centre in the Finnish countryside in an enjoyable natural environment. JAR The Journal for Artistic Research (JAR) is a new international, online, Open Access and peer-reviewed journal for the identification, publication and dissemination of artistic research and its methodologies. With the aim of displaying and documenting practice in a manner that respects the artist’s modes of presentation, JAR abandons the traditional journal article format and offers its contributors a dynamic online canvas where text can be woven together with image, audio and video material. The result is a journal which provides a unique ‘reading’ experience while fulfilling the expectations of scholarly dissemination. http://www.jar-online.net/ SHARE Several EARN partners – Helsinki, Vienna, Utrecht, Gothenburg, Dublin, Brussels, and Venice – have initiated a new collaboration with ELIA, EUFRAD and other higher arts education institutions across Europe to explore the development of the ”3rd Cycle” – doctoral level – creative arts research and education. The ”Step-change for Higher Arts and Research Education” (SHARE) project brings together established and emergent doctoral programmes across the arts. http://www.sharenetwork.eu/ SHIFTING DIALOGUES: RESEARCH PROJECT ON ASIAN PERFORMANCE AND FINE ARTS Shifting Dialogues: Asian Performance and Fine Arts is a joint research project between Theatre Academy Helsinki and Academy of Fine Arts (AAPC, Asian Art and Performance Consortium). The project is funded by Academy of Finland in 2011–14 and lead by Professor Esa Kirkkopelto from Theatre Academy Helsinki. Research fellows are Ray Langenbach, Jukka O. Miettinen, Stefan Kuzay and Anna Thuring and doctoral students Maya TångebergGrischin, Jay Koh, Mikko Bredenberg and Shoji Kato. Tutkimussuunnitelma ks. http://www.teak.fi/Tutkimus/Tutkimushankkeet TAITEELLISEN TUTKIMUKSEN TOHTORIOHJELMA Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma käynnistyy vuoden 2012 alusta. Ohjelma on Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun yhteinen hanke. Se on ensimmäinen taideyliopistojen välinen taiteelliseen tutkimukseen keskittynyt tohtorikoulutusohjelma, jossa tutkimisen lähtökohtina ovat taiteen käytännöt, taiteellinen ajattelu, havainto ja toiminta. Projekteista on olemassa erilliset suunnitelmat. 19 Kuvataideakatemia STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Liite 3 MUUT PROJEKTIT LAATUPROJEKTI KuvA; 2011–2013 Vastuuhenkilö: Kehittämispäällikkö Katariina Kivistö-Rahnasto Laatuprojektin tavoitteena on kehittää Kuvataideakatemian laadunvarmistusta. Väliarviointina toimii KKA:n suorittama auditointi 2011. OPINTOHALLINNON TIETOJÄRJESTELMÄT KuvA; 2011–2013 Vastuuhenkilö: Tietohallintopäällikkö Juho Kirjavainen Hankkeen tavoitteena on kehittää opiskelijarekisteriä ja opetuksensuunnittelujärjestelmää. VERKKOSIVUPROJEKTI KuvA; 2010–2011 Vastuuhenkilö: Viestintäpäällikkö Kirsi Korhonen Hankkeessa uudistetaan sekä Kuvataideakatemian verkko- että intrasivut. Molempiin sivustoihin hankitaan uusi tekninen ratkaisu ja web-suunnittelu sekä työstetään sisällöt uusiksi. Tavoitteena on sisäisen viestinnän tehostaminen (intranet) ja Kuvataideakatemian profiilin nostaminen ja painopisteiden esille nostaminen uuden strategian linjausten mukaisesti. Projekteista on olemassa erilliset suunnitelmat. 20
