Lue lehti (PDF 1,6Mt) - Suomalaiset Tulisijat Ry

Suomalaiset Tulisijat- Finnish Fireplaces ry.
Tulisijatieto
N 64
Nro
Tulisijan
sijoittaminen taloon
Täältä
muurarin
osoite
Valinta ja
ulkonäkö
Lämmön
talteenotto
savupiipussa
Käyttöohjeet
Puheenjohtajalta
Vieressä on kuva Seurasaaren ulkomuseon
ensimmäisestä rakennuksesta, Niemelän
torpasta. Siinä näkyy puulämmityksen kehittyminen Suomessa. Aluksi rakennettiin
sauna kivikiukaineen, tämä tulisija tuli
meille viikinkiaikana idästä noin vuonna
800. Seuraavaksi rakennettiin tupa, jossa
on sisäänlämpiävä leivinuuni, joka oli päälämmönlähde vuosisatoja. 1400-luvulla
tuli sitten lännestä pystyuuni ja savupiippu.
Yli tuhat vuotta puulämmitys on ollut
elämän edellytys ja paljon enemmänkin,
antanut meille asumismukavuutta. Edelleenkin tehdään tulisija lähes jokaisen
pientaloon. Mutta Suomessa on jollain
lailla pysähdytty ajattelemaan, että on
Kuvassa yllä on avaran huoneen tilanjakajaksi
rakennettu leveä tulisija, jossa on uuninpanko
oleskelua varten. tulisijan edessä on kaksi
lämmintä oleskelutilaa. Näin tulisijan yhteyteen
muodostuu seurusteluryhmä. Roland Voppel
Kannessa ylinnä: Komea savupiippuratkaisu.
Marcus Flynn.
Vasemmalla: Pauli Leinosen erikoisosaamista
on aitojen kaakeliuunien muuraaminen.
Alhaalla: Avaran asunnon keskipisteeksi
rakennettu savirapattu tulisija, jonka oikealla
puolella on lämmin penkki oleskelua varten.
Roland Voppel
hyvä ratkaisu sijoittaa nurkkaan pystyuuni, mielellään niin kapea kuin mahdollista,
ettei se veisi kalliita neliöitä.
Euroopassa ajattelu on toisenlaista,
tulisija tuodaan rohkeasti keskelle asuntoa ja siitä tehdään paikka yhdessäololle.
Tulisija myös muokkaa tilaa hahmollaan
ja erityisesti toiminnallaan, se on lämpöarkkitehtuuria. Tällaiset ratkaisut sopivat
erinomaisesti nykyiseen asuntoarkkitehtuuriimme. Suomessa on siirrytty väljempiin ja avarampiin asuntoratkaisuihin. On
todellakin aika ajatella ja käsitellä puun
käyttöä asumisessa uudella tavalla.
Kun kuitenkin kaikkiin asuntoihin
tehdään ainakin yksi tulisija, on järkevää
hyödyntää tämä järkevä panostus uudella
tavalla. On uuden puulämmityksen suunnittelun ja lämpöarkkitehtuurin aika.
Lisää tietoa tässä lehdessä käsiteltyihin
asioihin löytyy Suomalaiset Tulisijat ry:n
sivuilta: www.tulisijat.tv
Heikki Hyytiäinen
Kuva vasemmalla:
Tulisija muodostaa asunnolle
luontevan keskipisteen, jonka
läheltä löytyy oleskelupaikka.
Roland Voppel
Kuva alla:
Tampereen Asuntomessuille 2012
tehtiin Suomalaiset Tulisijat
ry. muurausleirillä komea ja
vähäpäästöinen tulisija. Terca
tiilitalo Mustikka, arkkitehti
Juha Luoma
Toiveet ja tarpeet lähtökohtana
Kun asunnon suunnittelu aloitetaan, on
tietysti määriteltävä omat toiveet ja tarpeet. Aivan heti on myös hyvä miettiä,
minkälainen tulisija. Kun tulisija useimmissa tapauksessa kuitenkin tehdään, tulisi
puulämmitystä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on tärkeää ottaa se
mukaan suunnitteluun heti alusta pitäen.
Kannattaa ehdottomasti harkita tulisijan ottamista osaksi asunnon tilasuunnittelua, jolloin voidaan saada aivan uudenlainen oleskelu tai keskustelutila.
Uniikkitulisija voidaan muokata juuri
sopivaksi asukkaan toiveitten mukaan.
Sen väritys, muoto, sijoitus ja koko voidaan sovittaa asukkaan toiveisiin ja lämmöntarpeeseen. Jos tulisijapäätös jätetään
rakentamisen loppuvaiheeseen, on tavallisesti mahdotonta toteuttaa sitä parasta
ratkaisua, ehkä ei enää ole käytettävissä
tarpeeksi tilaa tai asunnon toiminnat eivät
enää voi joustaa.
Tulisijamuurari
Pauli Leinonen
Pauli Leinonen on tunnettu uniikkiuunien
ja aitojen kaakeliuunien tekijä Tampereen
alueella. Paulin panos myös yhdistyksemme opetustapahtumiin on merkittävä. On
tärkeää, että tämän taitavan ammattimiehen osaaminen välittyy myös seuraaville
tekijäpolville.
”Lähdin isäni mukana opettelemaan
muurarin ammattia vuonna 1974. Aluksi
muurailin noin 10 vuotta isäni kanssa väliseiniä, julkisivuja, savuhormeja ja joskus
avotakkojakin. Kävin Termorakin järjestämän tulenkestävien rakenteitten kolmen
kuukauden mittaisen muurauskurssin
vuonna 1977.
Sitten 70-luvun lopulla ja 80-luvun alku–
puolella olin eri rakennusliikkeillä muuraamassa julkisivuja ja väliseiniä. Rivitaloalueilla aloin vähitellen muuraamaan
tulisijoja.
Tulisijojen muuraus on mielenkiintoista,
vaihtelevaa ja haastavaa ja onneksi myös
pääsääntöisesti sisätyötä. Parasta tässä
ammatissa on työn vapaus ja luovuus. Se,
että saa tutustua erilaisiin ihmisiin sekä
työympäristöjen vaihtelu. Hyvä asiakas on
kiinnostunut suunnittelemaan yhteistyössä muurarin kanssa itsellensä sopivaa ja
toimivaa tulisijaratkaisua. Usein yhteistyö
sujuu mutkattomasti alusta loppuun asti.
Mukava asiakas voi olla myös sellainen,
joka täysin luottaa ammattitaitooni ja antaa vapaat kädet muuraustyölleni.
Pauli Leinosen henkilökuva on kannessa.
Kuva yllä: Komea kaakeliuuni, tehty alunperin
Ruotsista tuoduista kaakeleista. Viisi metriä
korkean palomuurin ja uunin Pauli muurasi
Ikaalisiin 2011.
Vieressä: Tulisija todelliseen tarpeeseen,
Paulin tekemä lämpösydän, leivinuuni ja liesi
sen vieressä, on tehnyt asukkaasta tyytyväisen
jo neljänä talvena.
Tampereen seudulla vaikutti muurari ja
muurarin poika Erkki Salmela, josta sitten vuosien mittaan tuli erityisen tunnettu
toimiessaan laastiteollisuuden tuotekehittäjänä ja -neuvojana. Hän saikin lisänimen
”valtakunnanmuurari”. ”Tapasin Erkin ensimmäisen kerran vuonna 1983, kun olin
aloittamassa varaavaan takan tekoa, kun
paikalle tuli Eka. Hän ryhtyi neuvomaan
kuinka tehdään hyvä varaava takka. Sen
työn jälkeen Eka pyysi minua tekemään
mallitulisijoja, jotka vietiin sitten mm. Rakennusmessuille. Tämän lisäksi sain Ekan
kautta muutamia hyviä, töitä esimerkiksi
Rosenlewin kartanoon tehtiin kolme tulisijaa.
Komea takkaleivinuuni toimii
tilanjakajana olohuoneen ja hallin
välillä, suuluukku olohuoneeseen päin.
Leivinuuni avautuu keittiöön päin
portaikon viereen. Petteri Stubb
Ulkoasu ja varaus
Tulisijan ulkoasu on tärkeä tekijä asumisessa, uniikkitulisijan eli paikalla muuratun
ilme voidaan tehdä asukkaan toiveitten
mukaisesti. Siten se saadaan hyvin sopeutumaan asunnon visuaaliseen ilmeeseen.
Tulisija korostaa asukkaan luomaa kokonaisuutta.
Muuratun tulisijan pitää olla kookas toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Sijoittamalla tulisija osaksi talon rakennetta saadaan se sopeutumaan sisustukseen.
Samoin vaaleat värit ja selkeä muoto tekevät tulisijasta talon osan, vaikka se olisikin
mittava.
Tulisija sijoittuu myös seinän osaksi tai
huoneen kulmaukseen. Kuitenkin usein
hyväksi todettu ratkaisu on sijoittaa takkaleivinuuni tilanjakajaksi keittiön ja olesEsimerkkejä tulisijan
uudistamisesta suuluukkua ja tulisijan
kelutilojen väliin. Silloin sen lämpösäteily
onkin parhaimmillaan.
Lämmön varauskyky on tärkeä muuratun tulisijan ominaisuus. Varaavassa tulisijassa voidaan auringon energia vapauttaa puusta palamisen kannalta parhaalla
nopeudella ja siirtää lämpöenergia sitten
asuntoon asukkaan kannalta parhaalla nopeudella. Tämä tarkoittaa sitä, että
asunnossa on tasainen lämpötila.
Tämä johtuu tulisijan tiilestä muuratun
kuoren lämmönjohto-ominaisuuksista, tiili johtaa lämpöä sopivan hitaasti ja asunnon sisäilman lämpötila pysyy erittäin
tasaisena. Tulisijassa pitää kuitenkin olla
riittävästi massaa vuorokauden tai kahden
lämpöenergiatarpeen varastoksi.
pintakäsittelyä
vaihtamalla.
Jari Moisander
Tulisijamuurari Hannu Kärki
Hannu Kärki tunnetaan Turun seudulla taitavana tulisijamuurarina ja hän osallistuu myös
aktiivisesti yhdistyksemme tapahtumiin.
”Synnyinseudullani Pohjois-Karjalassa varaava tulisija oli ainoa lämmönlähde. Mielenkiintoni heräsi jo nuorena poikana tulisijojen
valmistukseen. Neljän vuoden oppipoikaaikana muurari Jouko Korhonen teki paljon
tulisijoja ja koin työn haasteellisuuden. Kuopion asuntomessuilla vuonna 1980 jokaisessa
messutalossa oli vähintään yksi tulisija. Silloin
näin hyvän mahdollisuuden tulisijamuurarina,
kun Turussa ei ollut nuoria tulisijantekijöitä
juuri ollenkaan. Eikä tämä työ ole läheskään
niin rasittavaa kuin seinämuuraus.
Muurausalan ammatilliset kurssit antoivat
tietoa. Sitä oppi opettelemalla, kyselemällä vanhemmilta muurareilta ja purkamalla vanhoja
tulisijoja.
Tässä ammatissa on parasta elämään myön- Sanni ja Hannu takan edessä on sauna- ja
teisesti suhtautuvien ihmisten tapaaminen. Saa kokoustilassa Villa Wolaxissa Kuusistossa, kivi
suunnitella ja tehdä pitkäikäisiä sisustusraken- pinnassa, sisällä varaava takka tiilestä. 7200 kg,
nelmia. Saa nauttia yrittäjän onnesta, vapau- 6,2 m, 2008.
desta ja kurjuudesta ”voi olla oman onnensa
seppä”.
Mukavin asiakas oli sellainen, joka työneu- tiilitalo ja tulisijat silloin, kun muurarille sopii.
vottelussa sanoi, että tehdään Turkuun täysHauska tapaus sattui, kun kaupunkilainen
nuoripari peri sukulaiseltaan omakotitalon
ja he pyysivät minua tekemään samanlaisen
tulisijan, jonka olin tehnyt heidän ystävilleen.
Nuoripari ehdotti eteistä tai olohuonetta. Vastasin että tulisija on tehtävä savupiipun viereen,
jotta saadaan johdettua savut ulos. Nuoripari
ilmoitti, että savut menevät takkaan, ei heidän
ystävilläänkään ole piippua. Keksin että tulisijan tekeminen on luvanvarainen toimenpide,
heidän täytyy ensin neuvotella rakennusviranomaisen kanssa. En ole kuullut heistä sen jälkeen mitään.”
Vieressä kivipintainen leivinuuni ja hella,
sisärakenteet tiilestä ja valumassasta, 5600 kg,
1985. Tiilitalon päälämmönlähde, käytetään
lämmityskautena päivittäin. Holvi uusittu 2011.
Lämmityskustannukset
Puun käyttö lämmitykseen vähentää selvästi asumisen kustannuksia, varsinkin jos
asukas voi itse tehdä osan polttopuun keräys- ja pilkkomistyöstä. Polttopuuta on
yleisesti saatavana erittäin edullisesti. Ei
pidä pelästyä pääkaupunkiseudun klapikauppojen hintoja, hieman kauempana
hinta putoaa kolmanneksen.
Jos puun voi korjata omasta metsästä,
sukulaisten maalta tai muuten ilmaiseksi,
ovat lämmitysenergian kustannukset todella pienet. Samalla tulee hyötyliikuntaa.
Mikään muu energiamuoto ei mahdollista
oman työn hyödyntämistä siinä määrin
kustannuksien vähentämisessä. Tärkeä
asia muistaa kohoavien energian hintojen
aikana.
Polttopuut pitää on kuivattaa ja varastoida oikein. Pilkottua puuta ei pidä koskaan jättää sateeseen vaan se heti tulee
kattaa ilmavasti.
Kuva yllä: Vähäpäästöisen takkaleivinuunin
toiminta perustuu tutkittuun ja erinomaiseen
vakiotulipesään, valmistaja Tulisydän Oy.
Ibon Sanchez
Aidot kotimaiset Leca-hormit
Leca Basic
Leca Multi
Leca DS Tandem
CE-merkityt Leca-hormit ovat helppoja ja nopeita pystyttää
sekä pinnoittaa.
Tutustu hormilaskuriin osoitteessa www.e-weber.fi
Wienerberger Oy:n tiilistä muurattuja kotimaista lämpäenergiaa tuottavia uniikkitulisijoja,
muurarit vasemmalta Heikki Akkanen, keskellä Alpo Laukkanen ja oikealla Jussi Salonen.
Kotimaista energiaa
Puulämmitystä suunniteltaessa ovat asukkaitten käyttötottumukset tärkeitä, onko
esimerkiksi puulämmityksen käyttökokemusta. Samalla on hyvä arvioida asukkaitten valmius toimia bioenergian käyttäjinä.
Puuenergian käyttö on erittäin taloudellista, siinä voi saavuttaa omatoimisuudella
suuret säästöt. Puulämmitys on sinänsä
helppoa, se on kuin pyörällä ajo, kun kerran oppii, niin aina taitaa.
Vieressä esimerkillisesti
sijoitettu Tiilerin
Lauri tyyppitulisija
tilanjakajana eteisen ja
ruokailutilan väliin.
Bioenergian käyttö lisää ehdottomasti asumisen ympäristöystävällisyyttä, sillä siinä
käytetään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tällä on suuri merkitys valveutuneille
asukkaille.
Puun käyttö lisää ilman muuta omatoimisuutta ja turvallisuutta. Asumiseen ei vaikuta energian saatavuuden häiriöt, jokatalviset sähkökatkot eivät tunnu lainkaan.
TAKKALUUKUT
Myös mittatilaustyönä!
Ydinkuja 3, 21420 LIETO
3XK‡)D[
www.tapanipuosi.fi
Kuva vieressä: Väljästi
asuntoon sijoitettu
tulisija, säteily leviää
laajalle. Tulisija toimii
samalla tilanjakajana
tupakeittiössä. Roland
Voppel
Kuva alla: Tulisija voidaan
sijoittaa myös kahden
tai kolmen huoneen väliin,
jolloin se lämmittää
tilaa, jonne suuluukku
aukeaa, enemmän
ja takaosan tiloja
vähemmän. Marcus Flynn
Tulisija taloon
Suunnittelijat ovat aina valmiita sijoittamaan takan olohuoneeseen, mutta ae ei
riitä, Kokonaisvaltainen ja tarkka puulämmityksen suunnittelu edellyttää kunnollista syventymistä.
Edullisinta on sijoittaa tulisija savupiippuineen asunnon keskelle mahdollisimman
suureen tilaan, johon tuotettu lämpö mahtuu. Samalla tulisija lämmittää suurta osaa
asuntoa.
Muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla. Tulen palaessa syntyy suuluukun eteen lämpösektori, jossa on hyvä
rentoutua. Hyvä etäisyys tulisijasta on
pienimmillään noin kaksi metriä ja säteily
tuntuu vielä neljän metrin päässä.
Muun ajan vuorokaudesta tulisija säteilee kaikilta pinnoiltaan näkymätöntä
infrapunasäteilyä, joka ei lämmitä ilmaa.
Siksi ilman liike on vähäistä ja pöly sekä
hiukkaset eivät liiku. Sensijaan lämpösäteily lämmittää kiinteät kappaleet kuten
ulkoseinät. Säteily kulkee suoraviivaisesti
kuten auringon säteetkin.
Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden
tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa jonne suuluukku aukeaa enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Aina
pitää muistaa varata tulisijan eteen tilaa
käyttöä ja oleskelua varten. Tämän tilan
ei tulisi olla asunnon kulkuväylä.
Tulisijan sijoitus on usein ollut vaikeaa rakennuksen pääsuunnittelijalle, jolla
on niin paljon muutakin mietittävää, ettei
voimia enää riitä puulämmityksen pohtimiseen. Silloin tulisijan sijoitus näyttää
jäävän loppuvaiheeseen ja se tökätään jonnekin olohuoneeseen.
Näin arvokkaan asumiseen vaikuttavan
tekijän asemaa pitää toki pohtia, se pitää
sijoittaa väljään, suureen tilaan. Silloin
lämpösäteilystä voidaan nauttia mahdollisimman suuressa osassa asuntoa. Tulisijaa
ei pidä sijoittaa pieneen tilaan, esimerkiksi
ennen niin muodikkaaseen ns. takkahuoneeseen. Tilat, joiden lämpötila voi olla viileämpi, sijoitetaan kauemmaksi tulisijasta.
Lämpöä talteenottava, muurattu savupiippu lämmittää osaltaan myös asuntoa.
Piippu sijoitetaan tulisijan viereen omalle
perustukselleen.
Suunnittelun aloitus
Aloita lämmityksen suunnittelu heti talohankkeen
alussa. Rakennuksen pääsuunnittelija ei usein ehdi
kiinnittää riittävästi huomiota puulämmityksen
suunnitteluun. Asunnon muille erityisosille on
suunnittelijansa, LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijat ovat aina mukana kuvioissa, puulämmityksen suunnitteluun on erikoistunut vain harva.
Lisää osaajia kaivataan.
Puulämmityksen suunnittelun aloitteet ja valvonta jää edellämainituista syistä yleensä asukkaalle.
Puulämmityksen suunnittelu on kuitenkin
melko vaikeaa kokeneellekin suunnittelijalle, sillä
se on oikeastaan suurimmalta osaltaan erikoissuunnittelua, aivan kuten muukin lämmityksen
suunnittelu. Osittain se liittyy arkkitehtuuriin, sillä
nyt olemme tekemisissä samanlaisen säteilyn kuin
valon kanssa.
Suunnittelun aluksi määritellään lämmitystehon tarve, sitten suunnitellaan tulisija vastaamaan
sitä. Ympärivuotiseen eli vakiolämpöiseen asuntoon sopii tasaista lämpöä tuottava hidas massiivinen tulisija. Kesämökin vaihtolämpöisiin olosuhteisiin sopii nopeaa lämpöä tuottava kevyempi
tulisija. Tosin sielläkin tarvittaisiin lämpöä joskus
vuorokauden ympäri.
Ilmanvaihdon tai lämmityksen laskemiseksi on
insinöörikunnalla valmiit laskentamallit, joten
ratkaisun aikaansaaminen on useimmiten rutiinia.
Mutta puulämmityksen kohdalla asia on täysin
toisenlainen, harva ilmanvaihdon suunnittelija
edes tietää kuinka paljon ilmaa poistuu kokokiven hormin kautta. Tuskin kukaan LVI-suunnittelijoista osaa laskea tulisijan säteilyenergiaa ja
eikä juuri kenelläkään ole tietoa suuluukun eteen
muodostuvan säteilysektorin voimakkuudesta.
Puulämmitystalon suunnittelu on mielenkiintoista ja samalla myös haastavaa, sillä siinä yhdistyy insinööritieteet ja arkkitehtuuri. Suunnittelussa pitää hallita lämmitysenergian tuottaminen ja
myös samalla valonsäteilyn kaltaisen lämpösäteilyn hyväksikäyttö tilassa.
Hieno yksityiskohta löytyy asuntoon
sovitetusta uniikkiuunista, sivulla on kapea
lasiluukku, antamassa lisää suunnattua
säteilyä. Jussi Salonen
Varaava, muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla, pilkkeitten palaessa tulee luukun
lasin läpi voimakas, näkyvä säteily, joka ulottuu
lähes neljän metrin päähän. Huonekaluja ei pidäkään sijoittaa alle kahden metrin etäisyydelle
tulisijasta. Toinen lämpösäteily, nyt näkymätön,
tulee muuratun tulisijan kuoren kautta koko vuorokauden aikana erittäin tasaisesti. Kaikki säteily
etenee suoraviivaisesti, hyvä esimerkki on aurinko,
ei sekään paista nurkan taakse. Tulisija lämmittää
ilmaa vain vähän, sen sijaan kaikki kiinteät osat,
kuten ulkoseinien sisäpinnat lämpenevät, näin se
parantaa sisäilmastoa.
Kuvat alla: Tulisijan sijoittaminen. Kaaviossa A on selkeä ja rauhallinen tilanne. Esimerkissä
B ei tulisijan edessä istuvia häiritä, asunnon sisäiset väylät kulkevat tulisijan molemmin puolin.
Tilanteessa C kulkee väylä häiritsevästi vasemmalla olevaan naapurihuoneeseen tulisijan edestä,
esimerkissä D on tilanne parempi.
A
B
C
D
Elävä tuli juhlistaa usein
tärkeitä hetkiämme, aivan
kuten tulisijan lämpösäteily
antaa mukavuutta ja rauhoittaa
oleskeluhetkiämme. Pyöristetyn
muodon muuraamiseksi on valittu
puolitiili. Jens Otto Abrahamsen
Lämpö ja
arkkitehtuuri
Kun me haluamme järjestää juhlavan hetken, sytytämme elävän tulen. Vähintään
kynttilät, mutta vielä paremmin tilaa juhlistaa tulen lämmin säteily. Se välittää tiedon mukavuudesta ja hyvästä asumisesta.
Puulämmitys vaikuttaa asunnossa monella tavalla, tietysti se lämmittää, mutta
säteily voi korostaa asunnon arkkitehtonista laatua aivan samoin kuin valon käyttö.
Luonnonvalon avulla voidaan tilasta tehdä
juhlava tai kotoisa, työskentelyyn sopiva
tai avara. Samoin voidaan lämpösäteilyn
avulla tukea asunnon asuttavuutta. Asuntoon voidaan luoda erilaisia lämpöolosuhteita asukkaille.
Asuntoon saadaan sopivia paikkoja
rentoutumiselle, työnteolle tai korostetaan
juhlahetkeä. Tulisijaa voidaan ja sitä pitäisi
käyttää asunnon tilojen laadun parantajana. Oikein muotoiltu tulisija toimii tilanjakajana tai vielä enemmän, se voi muodostaa hauskoja ryhmiä yhdessäololle. Tai
sitten sopen lukuhetkelle.
Kuvat vieressä: Usein on edullisempaa sijoittaa
rakennukseen kaksi sydänmuuria, molemmat
oman savupiippunsa ympärille. Tulisijojen
sijoittamista auttaa, kun niiden palamisen
aikaiset vaikutusalueet, lämpösektorit
piirretään näkyviin.
Alla: Tulisija ja suuri savupiippu tilanjakajana
korkeassa viistokattoisessa huoneessa. Marcus
Flynn
13
Aito™ –
suomalainen
takkaluukku
100 % suomalaiset Aito-takkaluukut
ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Monipuolisesta valikoimasta löydät juuri
tarpeiseesi sopivan vaihtoehdon.
9025K, satiini
Muurausmitat: 410 x 410 mm
Ulkomitat: 475 x 475 mm
Muut värit: 9023K,kromi
9024FHK, grafiitti
9027K, mustakromi
Kuvan eleetön ja tyylikäs terästakkaluukku sopii yhtä hyvin niin moderneihin tulisijoihin kuin perinteisiin
kaakeliuuneihin. Teräksiset Aito-takkaluukut ovat saatavana useina eri kokoina ja värisävyinä.
Tutustu koko teräsluukkuvalikoimaan: www.aito-kiukaat.fi
TUTUSTU KOKO TULISIJATUOTEVALIKOIMAAN » WWW.AITO-KIUKAAT.FI
Aidon lämmön lähteillä.
Made by NARVI Oy Finland
Uusi uunityyppi
Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä
rakennettiin Jyväskylän Rauhaniemeen syksyllä
tulipesässä. Leivinuunin kehittämiseksi tähtääviä tutkimuksia on erittäin vähän, onnistuneita
vielä vähemmän.
2011 uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni
Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä
ja sen viereen pieni liesi, joka myös toimii
syksyllä 2011 tehtiin Jyväskylän Rauhaniemeen
leivinuunin laskutilana.
uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni,
joka on ollut käytössä kaksi talvea.
Yleisesti on tiedossa, että päästötasoon vaiSuomalaisella puulämmityksellä on edessään
uusi tilanne, vastaisuudessa kaiken toiminnan kuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat: polttoaipitää olla vähäpäästöistä. Puulämmityksen tu- neen kuivuus, käyttö ja tulisijan ilmanohjaus.
lee ja se voi kuormittaa ympäristöä vähemmän Kaksi ensinmainittua edellytystä on leivinuunin
kuin muut lämmitystavat. Hyvä uutinen on osalta helppo täyttää, mutta kolmas on vaikeaa.
se, että puun poltto voidaan sopeuttaa uusiin Tässä uudessa leivinuunissa puut poltetaan tulisijan alaosassa sijaitsevassa tulipesässä ja liekvaatimuksiin.
Leivinuunin kehittäminen on kompastunut ki johdetaan leivinpesään sitä kuumentamaan.
leveään tulipesään, paloilman syöttö ei onnis- Leivinpesä säilyy puhtaana hallitun palotapahtu yhtä hyvin kuin esimerkiksi varaavan takan tuman johdosta. Kuuma tulipesä puolestaan
pitää tulisijan alaosan lämpimänä ja pidentää
siten paistoaikaa.
Tällainen vähäpäästöinen leivinuuni toimii
myös mainiona lämmittäjänä, enää ei tarvitse
murehtia tulisijan päästöistä ja savukanavien
nokeentumisesta. Myös savupiipun nokipalovaara vähenee.
Vuotta myöhemmin käytiin suurella joukolla
paistamassa leipää ja toteamassa tulisijan toimivan
erinomaisesti ja vähäpäästöisesti. Vasemmalla
suunnittelija Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy.
Polttopuut
Asuntoa suunniteltaessa tulee myös suunnitella puuvarasto, vuosikäytön mukainen
ilmava liiteri ja tuulikaapin kaltainen pieni
lämmin komero parin kolmen päivän puumäärälle. Tämä komero on ehdottomasti
oltava ulostuulettuva homevaaran vuoksi.
Toinen vaihtoehto lämpimälle varastolle
voisi olla asuintiloissa sijaitseva puulaatikko, joka on liitetty asunnon ilmastoinnin
poistokanavaan. Puita ei tule säilyttää tulisijan yhteyteen tehdyssä koloissa terveysriskin vuoksi, parempi on tuoda kertapanos vasta lämmitystä aloitettaessa.
Puulajilla ei ole suurta merkitystä, sen
sijaan pilkkeitten kuivuus on ratkaisevan
tärkeää. Palakoollakin on vaikutuksensa lämmityksen eri vaiheissa. Tärkeää on
myös pilkkeitten käsittelyn helppous pilkkomispaikalta tulisijaan.
Paras ajankohta puun kaatoon on kuitenkin maalis–huhtikuussa, jolloin puun
kosteus on kohtuullista ja pilkkeet ehtivät
Kuivat puut syttyvät hienosti.
normaalikesänä kuivaa ennen syksyn lämmityskautta. Puuta ei tarvitse varastoida
useita vuosia, joten pitkää ulkovarastointia
tulee välttää homevaaran vuoksi. Yhden
lämmityskauden polttoainetta varten ei
tarvita suurta varastotilaa.
TTS järjestää
HORMI- JA TULISIJAMUURAUSLEIREJÄ
Koulutukset jakaantuvat kahteen osaan:
- neljän illan teoriakoulutus
- viikon muurausleiri
Koulutukset ovat suunnattu ammatinharjoittajille, rakennusalan opiskelijoille
ja ”hartiapankkirakentajille”. Koulutuksissa saa tietoa energiatehokkaiden ja
vähäpäästöisten tulisijojen rakentamisesta sekä pääsee opettelemaan kädentaitoja
niin poltetuilla kuin polttamattomilla savitiilillä.
Leireillä muurataan hormeja, pitkäkestoisen paiston ulkouuneja,
leivinuuneja ja vähäpäästöisiä saviuuneja (polttamattomista tiilistä).
Pääsyvaatimukset
Koulutuksiin voivat hakeutua henkilöt, joilla on kokemusta muuraustöistä.
Hakeutuminen
Koulutuksiin hakeudutaan suoraan oppilaitokseen osoitteessa
www.tts.fi
Lisätietoja ajankohdista ja paikoista
Koulutusvastaava Timo Pitkänen, 050 387 9509
Projektipäällikkö Marja Salmenmäki, 040 9005 157
etunimi.sukunimi@tts.fi
TTS
Sarkatie 1, 01720 Vantaa
www.tts.fi
Lämmön talteenotto
savupiipussa
Muurattu savupiippu toimii erinomaisena lämmöntalteenottolaitteena. Kaikki
energia mikä voidaan ottaa savukaasuista
talteen, myös otetaan muurattua savupiippua käytettäessä. Mitään muita laitteita
ei tarvita.
Tulisija ei koskaan vedä, se työntää ja savupiippu vetää. Tämä veto eli virtaus syntyy kun piipun savukanavassa oleva kaasu
on lämpimämpää kuin ulkoilma.
Kun savukaasut virtaavat tulisijasta savupiippuun, on niiden lämpötila 200–220
astetta. Savupiipun yläpäässä on lämpötilan oltava 70–100 astetta, sillä savun kastepiste on 65 astetta, jolloin se tiivistyy hormin seinämiin. Tämä syövyttää muurausta.
Tiilipiipussa savukaasun lämpötila laskee siis 130–150 astetta ja tämä energia on
hyödynnettävissä. Se siirtyy piipun massaan ja säteilee siitä asuntoon lämpöenergiana.
Tiilipiippu on erittäin kestävä, sillä tiili
on tunnetusti ikuinen ja oikein valitulla
laastilla muurattu yhdistetyllä rakenteella Yllä komea savupiippuratkaisu, vasemmalla olevan
on erittäin pitkä käyttöikä, useimmiten lieden savut johdetaan keskellä päällä olevaan
savupiippuun vasemmalla olevan hormin kautta.
selvästi pitempi kuin talolla.
Muuratun takan savut oikean reunan hormin
kautta. Marcus Flynn
Vasemmalla: Tulisijan
pari on savupiippu,
omalla perustukselle.
Marcus Flynn
Oikealla: Kiinnostava
uutuus: Tiilerin
tiiliharkkohormissa on
pyöreä kanava.
Tulisijan käyttöohjeet
1
Sytykkeiksi tarvitaan pieniä tikkuja. (Kuva
1) Niitähän syntyy muun pilkkomisen
ohessa. Ensimmäiseen pesälliseen ovat sopivia 8–12 cm paksuiset pilkkeet, mutta
toiseen ovat sopivampia 12–15 cm kokoiset.
Pienimmät pilkkeet kyllä kuivuvat nopeasti, mutta aiheuttavat palaessaan rajun
kaasuuntumisen, jolloin kaikki poltettavat
kaasut eivät ehdi palaa, vaan kulkeutuvat
savuna ilmaan.
Liekin lämpötila riippuu pilkkeen kosteudesta, kun puu on kuivaa eli kosteus
on 12–15 %, niin liekin lämpötila on yli
1100 °C. Kun puu on kaatokosteaa, niin
lämpötila on korkeimmillaan 900 °C, jolloin suurin osa hiilivedyistä jää palamatta.
Puun energiasta on noin kaksi kolmannesta kaasuissa ja yksi kolmannes
hiilloksessa. Kaasujen poltto on selvästi
hiilloksen polttoa vaikeampaa. Niiden palaminen vaatii tilaa pilkkeitten yläpuolelle,
8 kg panos tarvitsee 100–110 dm3 kokoisen
tulipesän. Vanha ohje neuvoi pilkekasan
sopivaksi korkeudeksi n. 25 cm ja se on
hyvä mitta vieläkin.
Suomessa on leivinuuneja lukuun ottamatta käytössä tulipesä, jossa on rakoarina. Sen kautta johdetaan ensiöilmaa alkupalamista eli pilkkeitten kaasuuntumista
varten. Toisioilmaa johdetaan panoksen
yläpuolelle eri tavoin kaasujen polttoa varten. Parhaiten se onnistuu sellaisissa tulipesissä, joissa on jaettu paloilman ohjaus.
2
Toisioilma ohjataan suuluukun yläosasta
pilkkeitten päälle tai vielä paremmin erillisiä kanavia tai ilmasuuttimia käyttäen.
Puun palamisessa pyritään luonnollisesti mahdollisimman korkeaan palamislämpötilaan, jotta kaikki poltettava saadaan
hapetettua. Näin saadaan kaikki orgaaniset päästöt, kaasumaiset ja hiukkaset, poltettua. Epäorgaanisia aineita, esimerkiksi
tuhkaa tai lentotuhkaa ei voida polttaa,
vaan ne jäävät joko tulisijaan tai kulkeutuvat savupiipun kautta ulos. Osa näistä on
haitallisia pienhiukkasia.
Polton vaiheet
Sytytysvaihe (kuva 1). Ensimmäinen tärkeä
vaihe puun poltossa on sytytys. Huolimaton tai virheelliseen tietoon perustuva toiminta aiheuttaa vaarallisia hiilivetypäästöjä. Ennen sytyttämistä on tarkistettava
tuhkapesän tilanne. Jos tuhka ylettää ari-
3
naan asti, se poistetaan, ettei arina kuumene ja vaurioidu. Kun savupelti avataan,
on hyvä viedä palava tulitikku ilma-aukon
lähelle. Jos liekki taipuu savupiippuun päin,
on virtausta eli vetoa olemassa.
Jos virtausta eli ”vetoa” ei ole, niin paperia ja tikkuja voidaan polttaa tuhkaluukussa, jotta ilma savuhormissa alkaa lämmetä ja paine-ero saa aikaan virtauksen
ulos. Alkulämmitykseen voidaan käyttää
myös sähköpuhaltimia, esimerkiksi hiustenkuivajaa.
Suomessa on käytössä panospoltto, jossa koko panos sytytetään kerralla. Näin
lämmitystyön määrä on mahdollisimman
pieni. Silloin käytettävä panos sytytetään
päältäpäin. Sytyttämiseen käytetään pientä kasaa tikkuja ja tuohta. Pieni määrä
sanomalehtipaperiakin käy tikkujen sytykkeenä.
Kun tikut kuumenevat, ne kaasuuntuvat
ja leimahtavat. Siten kaikki mikä kaasuuntuu, myös palaa ja alkuvaiheen päästöt
ovat vähäiset. Palaminen etenee alaspäin ja
kun pilkkeet kuumenevat riittävästi, alkaa
kunnon palaminen.
Jos yritetään sytyttää koko puumäärää
alhaalta ylöspäin, niin sytykkeitten lämpö
ei riitä kuumentamaan koko panoksesta irtautuvia kaasuja leimahtamiseen asti, vaan
tuloksena on runsaasti savua ja nokea.
Puut ladotaan tulipesään sytytystä varten väljästi, pilkkeitten välissä tulee olla
ilmatilaa. Puut on parasta latoa vaakaan
pitkittäin. Jos puut ladotaan ristiin on
vaarana liian nopea kaasuuntuminen. Pilkkeitten edessä tulee olla noin 15 cm tilaa eli
33 cm pitkillä pilkkeille sopii 50 cm syvä
tulipesä.
4
Palovaihe (kuva 2) on yleensä ongelmaton, jos ilmaa ei anneta liikaa eikä liian
vähän. Kirkkaat liekit merkitsevät korkeaa
lämpötilaa eli hyvää paloa. Palaminen saa
hieman kohista, mutta liian rajua sen ei
pidä olla, koska silloin jäähdyttävää ilmaa
menee tulipesään turhan paljon. Jos ilmaa
taas annetaan liian vähän, niin liekit tummuvat ja taas on seurauksena päästöjen
lisääntyminen.
Lisäysvaihe (kuvat 3 ja 4) vaatii tietoa
ja tarkkuuttakin. Toinen pesällinen asetetaan hiillokselle, kun liekkejä ei enää näy.
Puut asetetaan tiiviisti yhteen, jotta kaasuuntuminen alkaisi reunoilta. Siten se tapahtuu hitaammin ja kaasut ehtivät palaa.
Jos kuumaan tulipesään viedään pieniä
pilkkeitä tai jos puita asetetaan liekkeihin, on seurauksena nopea, hallitsematon
kaasuuntuminen ja samalla suuret päästöt
sekä heikko hyötysuhde.
Muuratussa tulisijassa on hyvä polttaa
vain kaksi pesällistä peräkkäin, sillä niiden
jälkeen savukanavien pinnat ovat kuumentuneet, eikä lämpöä enää siirry tulisijan
massaan.
Hiipumisvaihe (kuva 5) on palamisen
päättymisvaihe, silloin tarvitaan paloilmaa
vain vähän. Kun liekit ovat laskeutuneet,
suljetaan toisioilma kokonaan ja ensiöilmaakin voidaan pikkuhiljaa vähentää,
hiilloksen koosta riippuen. Jos näkyvissä
on sinisiä liekkejä, ei savupeltiä saa sulkea. Kun hiillos alkaa tummua suljetaan
savupelti hetkeksi kokonaan ja vedetään
uudelleen auki parin sentin verran. Tämä
vaihe voi kestää 10–15 minuuttia. Kun hiillos on tummunut, on palaminen päättynyt
ja virtaus pysäytetään kokonaan sulkemalla savupelti ja luukut.
5
Osaava tulisijamuurari
Tässä on luettelo hyväksi tunnetuista tulisijamuurareista. Tietoa ja myös käyttöohjeet
saa Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: www.tulisijat.tv tai alan teollisuudelta.
1
Onni Niemi, e
3
Pauli Littunen
4
Voitto Kavander, e
5
Sami Ojanen
Takkamaestro Muurausliike Ojanen Ky
http://www.takkamaestro.fi
Jussi Salonen
Uuniduuni Ky
http://www.uuniduuni.fi
Esko Salonen, e
8
11
18
23
Aulis Koponen
http://www.auliskoponen.com/
Juhani Rusanen, e
TakkaRusanen Oy
Harri Ketomäki, e
28
Matti Hirvonen, e
29
Lasse Aro, e
30
49
Pauli Leinonen
T:mi Takkamestari Pauli Leinonen
http://www.takkamestari.fi
Petri Oinonen
PT-Talopalvelu
www.pttalopalvelu.fi
Petri Pakarinen
http://www.tupauunit.fi
Kari Rautelin
Takkatiimi Oy
http://www.takkatiimi.fi
Ari Peltoranta
AP-Funkkistakka
http://www.funkkistakka.fi/
Jarmo Lahtinen
http://www.muurausta.fi
Pauli Siltanen, e
51
Ari Rimmi
52
Ari Nieminen
54
Reijo Sarvela
http://www.takkamuuraus.com
Jari Moisander
T:mi Tulisijamuuraus JM
http://www.tulisijamuuraus.fi
Alpo Laukkanen
http://koti.phnet.fi/muurari
19
31
34
42
43
46
56
61
e = eläkkeellä
Lähdehaantie 4 G 58, 08700 LOHJA
019-349 289, 0400-218 278, onni.niemi@luukku.com
Auertie 8, 01670 VANTAA
040-5566518, pauli.littunen@gmail.com
Kangastie 20–22 F, 08500 LOHJA AS
050-3308204
Ränkitie 3, 60420 SEINÄJOKI
09-852 2946, 040-505 4230
takkamaestro@netikka.fi
Kodjalantie 101, 23800 LAITILA
02-854 468, 0400-720061
uuniduuni@uuniduuni.fi
Havukuja 7, 04440 JÄRVENPÄÄ
040-545 3750, salonen.esko@hotmail.com
Ajojahdintie 3 H, 02940 ESPOO
040-563 3152, aulis.koponen@kolumbus.fi
Metsäniemenrinne 54, 08680 LOHJA
019-335 131, 0400-816 389, jussir@dnainternet.net
Pellaksentie 8, 01650 VANTAA
09-855 6883, 050-521 3552
Martinkatu 12 C 19, 05800 HYVINKÄÄ
050-5340436
Ylähangantie 9, 06150 PORVOO
019-667 574, 0400-718 381
Kyrönlahdentie 857, 39340 KARHE
0400-626 155
pauli.leinonen@takkamestari.fi
Kotiniitynkuja 4, 03100 NUMMELA
0400-903 867
petri.oinonen@elisanet.fi
Kivimiehenkatu 10, 11100 RIIHIMÄKI
040-511 9105, petri.pakarinen@tupauunit.fi
Majakkakuja 5, 01100 ITÄSALMI
Hiihtomäentie 27, 00800 HELSINKI
09-272 6554, 0400-468 753, myynti@takkatiimi.fi
Oinaankuja 3, 01480 VANTAA
09-872 3571, 040-735 2361
myynti@funkkistakka.fi
Ratasuontie 9, 33850 TAMPERE
0400-633232, jarmo.lahtinen@kotiportti.fi
Suoniemenkatu 1 A 1, 33310 TAMPERE
0400-836 341
Aarikkalankatu 4 B 6, 33530 TAMPERE
0400-799700, muurarimmi@elisanet.fi
Vilppulanpolku 12 A 10, 33720 TAMPERE
03-3443938, 0400-961711, ari.nieminen09@luukku.com
Brumaninkuja 1, 66340 SARVIJOKI
040-558 1568, reijo@takkamuuraus.com
Karhusuonkuja 24, 00890 HELSINKI
0400-359 356
jari.moisander@kolumbus.fi
Eteläinen Liipolankatu 10 D 49, 15500 LAHTI
03-756 2845, 0500-940638, alpo.laukkanen@phnet.fi
62
63
67
69
71
72
73
74
Matti Mäkilä
Tmi Tulisijat Matti Mäkilä
http://www.uniikkiuunit.com
Hannu Kärki
Muurauskärki Hannu Kärki Ky
Mauri Hartikainen
Harri Saarinen
http://koti.phnet.fi/hapesaa/
Harri Kokkomäki
Suursuomen Muurimestarit Ky
Heikki Hyytiäinen
Tulisydän Oy
Alpo Maksimainen
75
Juha-Pekka Minkkinen
http://www.jpminkkinen.fi/
Risto Rinne
76
Pertti Mäkelä
77
Ilkka Lempinen, e
78
Heikki Rämänen
Tmi Heikki Rämänen
Juha Rantanen
Muuraus-Laatoitus Rantanen
http://koti.phnet.fi/juharan/muuraukset.htm
Jukka Niemi
Niemen Takka Oy
Henri Maininki
Muuraustyö Sundell ja Maininki
http://www.muuraussundelljamaininki.com/
Matti Sundell
Muuraustyö Sundell ja Maininki
http://www.muuraussundelljamaininki.com/
Jari Toivakainen
79
80
82
83
86
87
90
Kai Hietanen
Lohjan Laatutalot Oy
Erkki Lappalainen, e
Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen
http://www.muurausjalaatta.com
Ari Hakanen
Noitakka
http://www.noitakka.fi/
Jooel Sihvola
92
Jussi Järvinen
93
Janne Laitinen
94
Jorma Lyytinen
Saneeraus-Semu
http://www.saneeraus-semu.com/
Erkki Ranta
T:mi Erkki Ranta
Matti Vehviläinen
88
89
95
96
97
Hannu Maunu
Riihimäen Tulisijat ja Muuraus
http://www.tulisijat-muuraus.fi/
Teollisuuskatu 2, 32200 LOIMAA
0400-821267
Pisarakatu 3, 20780 KAARINA
02-243 1537, 040-525 9593, pirjo.m.karki@kolumbus.fi
Marttilankatu 26 N, 04260 KERAVA
0400-776308
Tuorakantie 95, 16510 LUHTIKYLÄ
03-7851023, 050-3368174, harri.saarinen@phnet.fi
Ampumaradantie 2, 06150 PORVOO
050-374 4030, harri.kokkomäki@jippii.fi
Neulaskuja 2 B 14, 03100 NUMMELA
0400-700 311, heikki.hyytiainen@tulisydan.fi
Merenkulkijankatu 1 C 3, 02320 ESPOO
0400-553245
Isosuonlaita 105, 01800 KLAUKKALA
0500-435 623, j-p.minkkinen@saunalahti.fi
Karhupellontie 4, 09810 NUMMI
0400-211 110
Putouskuja 7 B 17, 01600 VANTAA
040-568 3604, makela.pertti@suomi24.fi
Nopolankatu 44, 32200 LOIMAA
040-582 5436, ilkka.lempinen@pp.inet.fi
Ritaripolku 76, 08700 LOHJA
050-5168311, heikki.ramanen@dnainternet.net
Ylä-Kokkolankatu 7, 15340 LAHTI
03-7563 443, 0400-710 608
juha.rantanen@phnet.fi
Puutarhakuja 22, 08700 LOHJA
0400-936 887, jukka.niemi4@luukku.com
Honkalantie 30, 08700 LOHJA
040-546 6776
info@muuraussundelljamaininki.com
Itärinne 4, 08700 VIRKKALA
0400-885 567
info@muuraussundelljamaininki.com
Hansakallionkuja 12 B 14, 02780 ESPOO
050-564 1983, jari.toivakainen@yit.fi
Tilhintie 2, 08500 LOHJA
019-342024, 050-5230501
Koppanantie 18, 95440 TORNIO
0400-392 792
mrytisalo@hotmail.com
Tuohipolku 8 A, 01730 VANTAA
09-2900170, 0400-606 183
noitakka@noitakka.fi
Kylävainiontie 11 A 6, 02760 ESPOO
050-4430284, jooel.sihvola@hotmail.com
Hirvisuontie 8 B, 02810 ESPOO
050-3398128, jussi.m.jarvinen@elisanet.fi
Maunu Tavastinkatu 28 A, 20380 TURKU
02-261460, 0400-764080, jami.laitinen@pp.inet.fi
Rantamäentie 381, 16320 ORIMATTILA
050-5990761
jorma.lyytinen@pp.phnet.fi
Hiihtomajantie 14, 11120 RIIHIMÄKI
019-738098, 040-504 2796
Pajarinne 10, 07110 HINTHAARA
040-5840572, matti.vehvilainen@elisanet.fi
Vehmaksentie 5 C 9, 11910 RIIHIMÄKI
040-7670859
hannu_maunu@hotmail.com
98
Rengastie 3, 10420 POHJANKURU
050-363 9067, henry.malvela@luukku.com
Kalliolaaksontie 11, 02920 ESPOO
040-522 8849, jarvinen@rakennusmiehet.fi
Kaarelankuja 2 as 5, 00430 HELSINKI
040-5948017, velhel@hotmail.com
Harry Hakomäki
Merivirta 8 A 9, 02320 ESPOO
0400-512458, harryhakomaki@hotmail.com
Renni Sihvola
Merrankuja 11, 47400 KAUSALA
050-325 0900
Tero Hannula
Keijärventie 445, 33470 YLÖJÄRVI
http://www.e-weber.fi/
050-363 5815, tero.hannula@e-weber.fi
Juha Keskiniva
Räättiöntie 33, 96800 ROVANIEMI
JK Radical Ky
040-736 8891
http://www.jkradical.fi/
posti@jkradical.fi
Jani Savolainen
Purnuntie 68, 07190 HALKIA, 040-583 9814
Karaattirakenne Ky
Kelatie 30, 01450 VANTAA
http://www.karaattirakenne.fi
jani.savolainen@pp7.inet.fi
Mika Rytisalo
Koppanantie 29, 95440 TORNIO
Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen
040-7680 045
http://www.muurausjalaatta.com
mrytisalo@hotmail.com
Margus Treimuth
Korgemäe 9, EE-71005 VILJANDI, ESTONIA
00 372 51 50511, pottsepp.margus@gmail.com
Tero Kuoppala
Kilonpurontie 4 B 13, 02610 ESPOO
http://www.amiedu.fi
044-313 0469, tero.kuoppala@amiedu.fi, tero.kuoppala@gmail.com
Ibon Sanchez
Länsiportti 2 B, 05100 RÖYKKÄ
040-701 4943, ibon.sanchez@hotmail.fi
Petri Salmenius
Niittykuja 3 b, 12700 LOPPI
http://www.salmenius.fi
040-1911001, salmenius@jippii.fi
Jarmo Lamppu
Hiidentaival 32, 37120 NOKIA
www.elisanet.fi/jarmo.lamppu
040-5911106, jarmo.lamppu@gmail.com
Jouko Kannusmäki
Pikonkankaantie 31 A 1, 36200 KANGASALA
040-5742011, jokkekannusmaki@gmail.com
Tapani Kannusmäki
Pikonkankaantie 31 A 2, 36200 KANGASALA
040-5419 717, jaana.harju@jippii.fi
Timo Rimppi
Vuoksentie 34, 18100 HEINOLA
Tiili Tiimi Oy
0400-495 809
http://www.tiilitiimi.fi
timo.rimppi@gmail.com
Petteri Stubb
Talsantie 68, 41450 LEPPÄLAHTI
Tmi Petteri Stubb
0400-643490
http://www.stubb.fi
petteri@stubb.fi
Harri Metsälä
Kauppilantie 33, 36430 SAHALAHTI
Lämpömuuri
044-9678283, harri.metsala@luukku.com
http://www.mikkolannavetta.fi/arkkitehti-harri-metsala-lampomu/
Sami Myllys
Ilveskuja 3 B, 45700 KUUSANKOSKI
040-7561168, muurari.myllys@gmail.com
Peltolantie 48, 21270 NOUSIAINEN
Niilo Orti
Tmi Niilo Orti
040-5303701, niilo.orti@hotmail.com
Eero Roiha
Järvensivuntie 13 A 34, 33100 TAMPERE
050-355 1550, eeroiha@suomi24.fi
Iiro Sahramaa
Pitkänsillanranta 17 B 16, 00530 HELSINKI
Tulisydän Oy
040-5003 053, iiro.sahramaa@tulisydan.fi
Jaakko Moilanen
Peltisepäntie 32, 20320 TURKU
http://www.uuninmuuraaja.fi/
044-351 0833, jaakko@uuninmuuraaja.fi
Antti Kärki
Kurkijärventie 25, 02970 ESPOO
Kärki Rakennus
045-310 8323
http://www.ak-muuraus.com
antti.karki@pp4.inet.fi
Henry Malvela
Tmi H. Malvela
99 Jarmo Järvinen
http://www.rakennusmiehet.fi/
100 Vello Roots
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
116
117
Suomalaiset Tulisijat ry
c/o DE-Consulting Oy
Lähderannantie 17 F, 02720 Espoo
sihteeri/tiedottaja Marja Salmenmäki, 040 900 5157, salmenmaki@hotmail.com
AMMATTILAISEN OTTEESEEN
A
AM
N
Näsin Oy
Suonsivunkatu 22
33420 Tampere
puh. 010 617 5500
fax. 010 617 5515
e-mail: nasin@nasin.fi
www.nasin.fi
Tulisijaratkaisut
Yksilölliset tulisijat
t erinomainen lämmönvarausominaisuus
t tasainen lämmönluovutus
t tehokas palaminen ja hyvä
hyötysuhde
Wienerberger Oy Ab | www.wienerberger.fi