Uusi asetus takaa tulisijojen turvallisuuden - Warma

 TIEDOTE 22.5.2013 Uusi asetus takaa tulisijojen turvallisuuden
Heinäkuussa astuu voimaan uusi asetus, jonka mukaan Suomessa ei saa heinäkuun jälkeen
myydä CE-merkitsemättömiä tulisijoja. CE-merkin saamiseksi tulisijat pitää testata valtuutetuissa
testauslaitoksissa, joissa mitataan tulisijan hyötysuhde, päästöt ja savukaasulämpötilat, sekä
suoritetaan turvallisuustesti. Aiemmin samankaltaiset vaatimukset ovat tulleet
rakennustuoteasetusta edeltäneen rakennustuotedirektiivin myötä savuhormeille. CE-merkitty
tulisija täyttää ehdot, joiden mukaan se on myyntikelpoinen kaikissa Euroopan talousalueen
maissa.
Aivan yksinkertaista CE-merkitseminen ei tulisijavalmistajille kuitenkaan ole, testit on tehtävä
jokaiselle tulisijamallille erikseen ja testauskustannukset ovat raskaita, varsinkin pienemmille
tulisijavalmistajille. Lisäksi testattavat tulisijat on kuljetettava pitkän matkan päähän valtuutettuun
testauslaitokseen, joita Suomessa on vain kaksi.
Heinäkuu lähestyy kovaa vauhtia ja uudesta asetuksesta liikkuu monenlaista tietoa. Esimerkiksi
sitkeänä kuluttajien keskuudessa on vellonut huhu, jonka mukaan vanhat tulisijat joutuvat CEmerkitsemättöminä purku-uhan alle. Asetus koskee kuitenkin vain uusia tehdasrakenteisia
tulisijoja, joten vanhojen tulisijojen omistajat saavat heinäkuun jälkeenkin nukkua yönsä rauhallisin
mielin.
Kuluttajien lisäksi uusi asetus mietityttää myös viranomaistahoja. Siksi Warma-Uuneilla järjestettiin
14.5.2013 informaatiotilaisuus, jonne Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastajat
kokoontuivat kuulemaan uuden asetuksen vaikutuksista tulisijavalmistajan näkökulmasta.
Tilaisuudessa oli paikalla myös kiuasvalmistaja Narvin tuotekehityspäällikkö, sekä hormivalmistaja
KM-Hormin toimitusjohtaja.
CE-merkintä hormissa ja tulisijassa ei takaa vielä yhdistelmän toimivuutta Informaatiotilaisuudessa todettiin yhdessä, että Suomessa hormi- ja tulisija-asiat ovat pääasiassa
hyvin hallinnassa. Ongelmakohtiakin kuitenkin löytyy. Toisinaan esimerkiksi kuluttaja tulee
hankkineeksi eri toimittajilta hormin ja takan, jotka eivät olekaan yhteensopivia. Tällöin
sopivuusongelma ilmenee pahimmassa tapauksessa vasta lopputarkastuksen yhteydessä, jolloin
laitteet saatetaan asettaa jopa käyttökieltoon ja tilanteen korjaamisesta saattaa tulla hankala ja
kallis toimenpide.
Vaikka hormista CE-merkintä löytyykin, ei se tarkoita hormin olevan turvallinen missä tahansa
tulisijassa. Esimerkiksi saunan kiukaalle tai kamiinalle tarkoitettu hormi ei välttämättä sovellu isoon
varaavaan takkaan. Hormivaatimukset on aina tarkistettava tulisijavalmistajalta. Myös suojaetäisyydet aiheuttavat viranomaisille päänvaivaa, uuden asetuksen myötä suojaetäisyydet
määrittää valmistaja. Suoja-etäisyyksissä saattaa olla suuriakin tuotekohtaisia eroja.
Viranomaisia ja tulisijavalmistajia mietityttää myös, miten uusi rakennustuoteasetus ja CEmerkintävelvoitteet käytännössä pystytään hoitamaan siten, että lupamenettelyissä ja
käyttöönottotarkastuksissa ei tule paikkakuntakohtaisia tai valmistajien ja viranomaisten välisiä
tulkintaeroja asetuksesta ja erilaisten laitteiden yhteensopivuudesta.
TIEDOTE 22.5.2013 Vaikka asetuksen pitäisi nimenomaan vähentää tulkintaeroja, voi tilanne olla aluksi jopa
päinvastainen. Näin kävi esimerkiksi 1.9.2009 tehdasvalmisteisille hormeille, kun
rakennusmääräyskokoelman E3 (2007) siirtymäaika umpeutui. Sen myötä CE-merkintä tuli
hormeille pakolliseksi. Hormistandardeissa ilmaantuneiden puutteiden johdosta mm. teräshormien
paloturvallisuus ja yhteensopivuusongelmat ovat herättäneet laajaa keskustelua niin kuluttajien,
asiantuntijoiden, kuin valmistajienkin keskuudessa ja asiaa on puitu laajasti mediassa.
Hyväksymistulkinnoissa hormien osalta on edelleen suuria paikkakuntakohtaisia eroja, myös
suunnittelussa ja toteutuksessa on puutteita ja tietämättömyyttä. Tapaamisen tarkoituksena oli
pyrkiä välttämään vastaavat ongelmat tulisijojen osalta rakennustuoteasetuksen astuessa voimaan
heinäkuussa 2013.
Shokkitestejä laboratoriossa
Palotarkastajat pääsivät seuraamaan Warma-Uunien laboratoriossa myös shokkitestejä, joissa
takkaa ja kiuasta lämmitettiin ”väärin”. Puita poltettiin molemmissa selkeästi liikaa ja takassa
”unohdettiin” myös sytytyspelti auki, jolloin kuumat palokaasut pääsivät suoraan hormiin. Testissä
oli Warma-Uunien perinteisellä tekniikalla toimiva varaava takka, sekä Narvin Kota-kiuas.
Molemmat oli liitetty KM-teräshormiin. Sekä, kiuas, takka että hormi kestivät testin hyvin, vaikka
riskirajoilla lämmitettiin. – Kyllä kuluttajalla tulisi pysyä järki päässä lämmitettäessä, mikään laite ei
ole väärin käytettynä turvallinen, nyökyttelevät useat palotarkastajista. Testi kuitenkin osoitti, että
kotimaiset tuotteet kestävät ääriolosuhteitakin hyvin, silti kotioloissa ei koskaan tulisi lähteä
urheilemaan ylilämmittämisen kanssa.
Yhteensopivuuden tarkistamisen ja oikeanlaisen käytön lisäksi tulisijan ja hormin asennus tulisi
myös suorittaa huolellisesti asennusohjeiden mukaisesti turvallisuuden takaamiseksi. Tuli
elementtinä on aina sen kaltainen, ettei turvallisuudesta kannata tinkiä esim. kiireellisen aikataulun
vuoksi.
Palotarkastajat toivovat tiivistä yhteistyötä rakennussuunnittelijoiden, arkkitehtien, rakentajien ja
tulisija- ja hormivalmistajien suunnalta. – Meille voi aina soittaa ja tarkistaa asioita, usein
ammattitaitoiset rakennussuunnittelijat ja valmistajat ovatkin meihin yhteydessä ja näin turvallinen
kokonaisuus varmistuu ja viranomaisten työ helpottuu kun asiat ovat tarkastusta tehtäessä
kunnossa, Kertoo palotarkastaja Jarkko Aaltonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Tärkeässä roolissa ovat myös itse käyttäjät, joiden on hallittava tulisijojen oikeaoppinen käyttö ja
muistaa säännöllinen nuohous, Aaltonen alleviivaa.
Oikea polttotekniikka ja toisiopalo kiinnostivat
Tilaisuudessa esiteltiin myös oikeita polttotekniikoita erilaisissa tulisijatyypeissä. Päältä
sytyttäminen ja ilman oikean määrän antaminen tehokkaan palotapahtuman aikaansaamiseksi
kiinnosti palotarkastajia. Myös toisiopaloa hyväksikäyttävä Warma-Uunien Puupihi-tulisija herätti
kiinnostusta ja samankaltaista tekniikkaa oli käytetty myös Narvin kiukaassa. Toisiopalo
mahdollistaa entistä puhtaamman palotapahtuman, jolloin puut palavat tehokkaasti ja päästöt
TIEDOTE 22.5.2013 vähenevät merkittävästi. Myös lämmittämiseen vaadittava polttopuumäärä putoaa, kun normaalisti
piipusta ulos karkaavat palokaasutkin saadaan poltettua.
Warma-Uunien tiloissa on järjestetty Vakka-Suomen Kansalaisopiston kanssa kaikille avoimia
Puunsäästäjän polttokursseja, sekä useita polttokursseja yrityksille ja yhdistyksille. Nyt
järjestetyssä palotarkastajien tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten tärkeä osuus tulisijan
turvallisuuden kannalta on tulisijan käyttäjällä. – On erittäin hyvä, että kuluttajille järjestetään
kursseja, joissa ohjeistetaan oikeanlaiseen lämmittämiseen ja rikotaan vanhoja harhaluuloja,
toteaa Jarkko Aaltonen. Paloviranomaiset ovat laittaneet merkille, että ihmisillä on monenlaisia
käsityksiä siitä, miten puita poltetaan ja nykyään on yllättävän yleistä, ettei tulisijan hankkijalla ole
ollenkaan aiempaa kokemusta puulämmityksestä ja näin mahdollisia riskejä ei edes tunnisteta.
Tilaisuudessa väläyteltiinkin puolileikillä jokaiselle tulisijan omistajalle pakollista korttia, jota ilman ei
saisi tulisijassaan puita polttaa.
Jatkoa luvassa
Yhteistyö viranomaistahojen ja Warma-Uunien välillä saa jatkoa kun rakennusvalvonnan ja
rakennussuunnittelun ammattilaiset saapuvat vastaavanlaiseen informaatiotilaisuuteen 28.5.2013
Paloviranomaiset olivat tyytyväisiä tilaisuuden antiin, harvoin saa nähdä konkreettisesti, miten
esimerkiksi riskilämmittäminen vaikuttaa tulisijan ja hormin pintalämpötiloihin. Sekä kiukaassa, että
useissa takoissa ja hormeissa oli kiinnitettynä lämpöantureita, joiden avulla voitiin seurata
reaaliaikaisesti pintalämpötiloja, sekä savukaasujen lämpötiloja. Tämän lisäksi taskukokoiset
pintalämpötilamittarit olivat ahkerassa käytössä.
KM-hormin toimitusjohtaja Jukka Salonen ja Narvin tuotekehityspäällikkö Manu Nummela
näyttivät, että kotimainen hormi ja kiuas kestävät ääriolosuhteissakin. TIEDOTE 22.5.2013 Varsinais-Suomen palotarkastajat kerääntyivät Warma-Uunien tiloihin kuuntelemaan
toimitusjohtaja Vesa Salmisen selostusta oikeanlaisesta puunpoltosta.
Teksti ja kuvat: Kaisa Salminen / Warma-Uunit Oy
Lisätietoja:
Warma-Uunit Oy
Vesa Salminen, toimitusjohtaja, p. 0440 126 744, vesa.salminen@warmauunit.fi
Aki Aarinen, kehityspäällikkö, p. 0440 126 741, aki.aarinen@warmauunit.com
Varsinais-Suomen Pelastuslaitos
Jarkko Aaltonen, palotarkastaja, p. 044 907 3524, jarkko.aaltonen@turku.fi