docJoutsan Kotiseutulehti 2011 - Joutsan kotiseutuyhdistys ry
download 
Report Transcription
Joutsan Kotiseutulehti 2011 - Joutsan kotiseutuyhdistys ry
Joutsan Kotiseutulehti 2011 10 € Joutsan Kotiseutulehti 2011 Sisällysluettelo Honkalan kunnostus.............................................. 23 Maisa Peltoniemi Pääkirjoitus: Joutsa – ihmisen kokoinen kunta.....2 Terttu Hentinen Wanhaa Jousaa kuvina............................................ 24 Yhtenäiskoulua tehtiin talkoilla...............................3 Talomuseon perinneillassa koettua...................... 26 Tiina Seppälä Tohtoritervehdys Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa........................................................5 Aila Mielikäinen ”Rutalahden kylä sekä markkinat sen…” Lähiruokaa ja syyssatoa ............................ 28 Liisa Liias Juhlapuhe Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa........................................................7 Arja Alho Joutsan Jousitiellä näkyy vanhan ajan kirkonkylämiljöö.............................. 30 ElinaPylsy Koulumuistoja vuosilta 1957-1965....................... 10 Terttu Hentinen Tuokiokuvia muusikko Esko Tuukkasen elämästä...................................... 32 Seppo Pänkäläinen Kuvia Joutsan yhtenäiskoulun 65- ja lukion 50-vuotisjuhlasta 1.10.2011....................... 12 Ensimmäiset Joutopäivät – sammakkomiehiä ja virkistävää joutenoloa......................................... 34 Mervi Ruokola-Parkkonen Paikalliset yhdistykset tarjoavat monipuolista harrastustoimintaa lapsille..................................... 14 Tiina Seppälä Tarinoita Neljän maantien kylästä ....................... 35 Mervi Ruokola-Parkkonen Eläkeläisjärjestöt toimivat vireästi Joutsassa...................................................... 18 Joutsan peruspalvelujohtaja .................................. 20 Päivi Hakulinen Joutsan Martat – 90 vuotta yhdistystoimintaa kotien parhaaksi...................................................... 36 Mervi Ruokola-Parkkonen Vuoden kotiseututöitä talomuseolla............................................................. 21 Antero Kuitunen Länsi-Joutsan maa- ja kotitalousseura 50 vuotta ...................................... 38 Merja Himanen Joutsan Kotiseutulehti 2011 Julkaisija: Joutsan Kotiseutuyhdistys Vastaava toimittaja: Terttu Hentinen Ilmoitusmyynti: Antero Kuitunen, Tiina Seppälä, Veikko Laastola, Terttu Hentinen, Leena Riitaoja ja Niilo Nieminen Ilmoitusvalmistus ja taitto: Joutsan Seutu Oy Oikoluku: Mervi Ruokola-Parkkonen Paino: Aldus Oy, Lahti Kansikuva: Heli Kuurne: Suonteen Virtasalmi 1 Joutsa – ihmisen kokoinen kunta K uluva vuosi 2011 tullaan seudullamme muistamaan erityisesti kouluelämän juhlavuotena. Joutsan yhteiskoulun perustamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta ja lukio saavutti 50 vuoden iän. Nämä avautuneet koulutusväylät ovat koskettaneet seutukunnalla lähes jokaista perhettä ja sukua. Koulujen historia on osa Joutsan seudun kehitystarinaa kohti nykypäivää. Lämminhenkinen juhla toi kauniilla tavalla esille kiitollisuuden ja kiintymyksen opinahjoon. Talomuseolla on tehty laajaa kunnostustyötä ympäristön ja rakennusten osalta ja urakka jatkuu tulevina vuosina. Joutsan Joutopäivät täytti 40 vuotta ja lauantain Perinneiltaa vietettiin laulaen ja tanssien uusituilla lavoilla. Yhdistykset ja kylät ovat olleet aktiivisia. Yhteisöllisyys on ollut nousussa lähes joka kylällä. Talkootyötä on tehty innolla tavoitteena entistä viihtyisämpi kunta ja kylä. Tämän vuoden merkkipaaluja olivat mm. Joutsan Marttojen 90-vuotisjuhlat, Nuorisoseurantalon saneeraus, Angesselän kyläkirjan valmistuminen ja Pappisten maatalousnäyttely. Suureksi uhkaksi myönteiselle kehitykselle on nousemassa maan hallituksen voimakkaasti ajama kuntarakenneuudistus, jonka mukaan Suomen ongelmat ratkaistaan vahvojen peruskuntien kautta. Vaihtoehdoiksi tarjotaan liittymistä maakunnan keskuskaupunkeihin tai näiltä palvelujen ostamista isäntäkuntamallin pohjalta. Molemmat mallit vievät päätösvallan kunnan omista asioista muualle. Tästä seuraava palveluiden alasajo reuna-alueilla vaikeuttaa elämää ja muuttovirta isoihin keskuksiin kiihtyy. Lopulta tässä on kysymys koko maaseudun elinmahdollisuuksista ja kohtalosta. Kunnilla on oma historiansa, omat kehitystarinansa, juurensa ja imagonsa; kaikki paikallisten ponnistusten pohjalta syntyneinä. Kotiseuturakkaus on meissä syvällä vaikuttava voima, jonka ilmentymä tämäkin lehti on. Pidetään ohjat edelleen omissa käsissä. Terttu Hentinen Kunnallisneuvos 2 Yhteiskoulua tehtiin talkoilla Joutsan yhteiskoulun perustamisesta oli puhuttu jo 1900-luvun alkupuolella, mutta varsinaisesti kouluhankkeen käynnisti syksyllä 1944 maanviljelijä Frans Temisevä, joka otti yhteyttä joutsalaissyntyiseen maisteri Antti Hossolaan. Hossolasta tuli Joutsan yhteiskoulun ja lukion rehtori vuosiksi 1946– 1967. Jo vuoden 1945 tammikuussa perustettiin Joutsan Yhteiskoulun kannatusyhdistys ry. Uuden koulutalon rakentamiseen käytettiin Riuttalan hirsiä ja keväällä 1947 oppilaat joutuivat evakkoon kunnan parakkeihin nykyisen terveysaseman tienoille. Uusi puukoulu Myllytien varteen valmistui talkoiden siivittämänä ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 28.11.1948. Koulun rehtori Antti Hossola kirjoitti muistiinpanoissaan: ”Oppilaat, opettajat ja koulun ystävät muodostivat kuin suuren perheen, jossa vallitsi erinomainen yhteishenki”. Kannatusyhdistys sai rahoitusta hankkeelle lakkautetun suojeluskunnan rahastosta, kunnalta ja pankeilta. Perustamislupa yhteiskoululle myönnettiin keväällä 1946 ja opetus alkoi 1.9.1946 nykyisellä Annan Kammarilla sekä Joutsansalmen eteläpuolella sijainneessa tyhjilleen jääneessä Riuttalan talossa. Vähitellen puukoulun tilat kävivät ahtaiksi ja vuonna 1959 kannatusyhdistys päätti uuden koulutalon rakentamisesta. Jälleen järjestettiin mittavia keräyksiä, talkoita ja kouluväen omia tilaisuuksia. Uusi koulu eli nykyinen Joutsan yhteiskoulun oppilaita ja opettajia lukuvuonna 1952–1953 vanhassa puukoulussa. 3 Joutsan yhteiskoulun opettajia lukuvuonna 1956–1957. Pöydän päässä istumassa rehtori Antti Hossola, toinen vasemmalta vararehtori Maini Tiironkoski.Toinen oikealta puukoulun suunnittelusta ja rakennuttamisesta vastannut eversti Iivari Kauranen. Koulun sielu ja ensimmäinen rehtori Antti Hossola luopui rehtorin tehtävästä vuonna 1967. Hänen työtään jatkoi Rauno Kivistö. Samana vuonna valmistui myös opettajaasuntola koulun viereen. Joutsan yhteiskoulun toiminta päättyi 28 vuoden jälkeen keväällä 1974, kun Joutsassa siirryttiin peruskouluun. Joutsan lukiosta on valmistunut 2255 ylioppilasta ja heistä ainakin 43 on suorittanut tohtorintutkinnon. lukio otettiin käyttöön syyslukukauden alussa 1961, jolloin oli saatu myös lukio-oikeus. Hieman yli 300 oppilasta seisoi syyskuun 1. päivänä rivissä talon sadekatoksessa. Juhlasalin paljon puhuttu kattorakennelma käänsi kaikkien päät ylöspäin. Uusi koulutalo toi valtavan muutoksen koulun elämään: muun muassa koulun kerhotoiminta vilkastui ja monipuolistui. Uudet tilat lisäsivät myös teinikunnan toimintaa. Koulun ensimmäiset kuusi ylioppilasta valmistuivat keväällä 1964 ja kaksi vielä syksyllä. Koulun oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti. Lukiorakennus oli suunniteltu noin 350 oppilaalle, mutta parhaimmillaan yhteiskoulussa oli lukuvuonna 1972–1973 peräti 658 oppilasta. Tuolloin koulua käytiin lukion lisäksi muun muassa työväentalolla, Annan kammarilla ja Säästöpankin kerhohuoneella. Historiatiedot perustuvat Seppo Pänkäläisen laatimaan koulun historiikkiin vuosilta 1946– 1974, Joutsan kirjaan sekä koulun entisten oppilaiden ja opettajien koulumuisteloihin. 4 Tohtoritervehdys Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa Aila Mielikäinen Professori, Jyväskylän yliopisto Arvoisa juhlayleisö minun ikäpolvellani ei ollut minkäänlaista. Kun pidimme pitkän ajan päästä ensimmäistä luokkakokoustamme, vaihdoimme kokemuksia myös opiskelujen aloittamisesta. Joku mainitsi vähän karrikoiden, että 60-luvun lopussa oli tytöille tiedossa tasan kaksi ammattia: sairaanhoitaja ja opettaja. Yliopistosta en kuitenkaan päätynyt äidinkielen opettajaksi johonkin mahdollisimman pieneen maaseutupitäjään, kuten olin suunnitellut. Sen sijaan proseminaarityön aihe ja myöhempi assistentin sijaisuus sanelivat tulevaisuuteni. Eräässä mielessä palasin kyllä tuttuihin maalaismaisemiin, keräämään ja tutkimaan Etelä-Savon murteita, ja murteenkeruuvuosien aikana oli tutustuttava myös naapurimurteisiin; Joutsan murrekin tuli tuolloin tutuksi. Sitä ennen en ollut tiennytkään, miten erikoinen Hirvensalmen ja Joutsan raja on myös murteen puolesta: Päijät-Hämeen murrealue on historiallista Hämeen maakuntaa mutta kuuluu silti Jämsää ja Kuhmoista myöten savolaismurteiden pääryhmään. – Murrealueiden rajat eivät tässä kulje nykyisten maakuntien mukaan: Keski-Suomen murrealue alkaa vasta Jyväskylän pohjoispuolelta, ja Lahden seutu kuuluu jo hämäläismurteisiin, siis länsimurteisiin. – Nyt voin joka tapauksessa sanoa, että olen saanut tehdä hyvin mielenkiintoista työtä, sekä opettaa että tutkia kiinnostavia kielenilmiöitä. Olen saanut myös ohjata joitakin opinnäytteitä näiden seutujen murteista ja nimistöstä. Ympyrä sulkeutuu tänä viimeisenä lukuvuotenani Joutsaan, kun tekeillä oleva pro gradu Joutsan keskustaajaman nimistöstä valmistuu. Tuon teille tervehdyksen kaikkien Joutsan yhteiskoulua ja lukiota käyneiden tohtoreiden puolesta. Kuulun niihin lukion oppilaisiin, jotka tulivat 1960-luvulla Joutsan naapurikunnista. Tännehän tultiin myös tuolloin lähiseudulta joko suoraan yhteiskoulun ensimmäiselle luokalle tai lukioon jatkamaan. Kotipaikkakuntani keskikoulusta, Hirvensalmen yhteiskoulusta, suunnistettiin yleensä Mikkelin lukioihin. Joutsaan oli esteenä kielimuuri: pitkä englanti, kun Hirvensalmella luettiin saksaa. Silti Hirvensalmen ja Joutsan välillä on ollut vanhastaan muutenkin tavallista suurempi raja: eri maakunta ja eri lääni, eri lähikaupungit joissa asioidaan. Hirvensalmen vieraus tuli eteeni heti ensimmäisen lukiovuoden syksyllä: eräs luokkakaverini (tai -toverini, kuten silloin vielä sanottiin) kysyi minulta mistä olen ja kuultuaan jatkoi ”Missäs se on?” No, enpä tiennyt minäkään silloin kovin tarkkaan, missä mutkassa on Luhanka. Yhteydet Joutsaan olivat Savon suunnalta kuitenkin hyvät. Kun vertaan nykyistä kotiseutuani vuosikymmenien takaiseen, tuleekin ensimmäiseksi mieleen aina linja-autoliikenne. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan kulki Mikkelin ja Joutsan välillä linja-auto kumpaankin suuntaan kolmesti päivässä, ja neljäskin vuoro molempiin suuntiin tuli joskus 1970-luvulla. Lukioaikanani näiden lisäksi liikennöi Joutsasta iltapäiväisin koululaisauto: se kulki ensin pitäjänrajalle Kanervamäkeen, mutta alkoi pian käydä kääntymässä Hirvensalmen puolella, kotikylässäni. Joutsan lukion sivuilta käy ilmi, että meitä on yli 40, jotka olemme väitelleet tohtoreiksi Suomen eri yliopistoissa, alkaen vuodesta 1977. Ensimmäinen tohtori Terho Eloranta tuli omalta luokaltani, vuoden 1967 ylioppilaista, samoin toinen, Pekka Rahkila, ja itse Oma ammatinvalintani, suomen kielen opiskelu, oli selvinnyt minulle jo keskikoulussa. Jyväskylä taas oli opiskelukaupungiksi sopivan pieni ja kotoinen, ja myös sopivan matkan päässä. Ammatinvalintaa 5 olin kolmas. Sen jälkeen lista on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla aivan tähän vuoteen saakka – kuten väitelleiden määrä yleensäkin. Tutkimusaloja näyttävät hallitsevan lääketieteet sekä matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniset aineet. Tohtoriluettelo osoittaa, ettei jatko-opintojen mahdollisuus riipu lukion koosta eikä sijainnista. Omasta kouluajastanikin muistan sen, ettei lukioita vertailtu samalla tavalla kuin mediassa nyt tehdään. Heti ensimmäisestä syksystä tähdättiin ylioppilaskirjoituksiin. Niiden kriteerit olivat silloinkin kaikille samat (eikä opiskelu ole kiinni vain opettajista vaan myös itsestä). Nyt elämme aivan erilaisessa yhteiskunnassa, erilaisessa Suomessa, erilaisessa maailmassa. Suuret muutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen myös tietoon, tiedonvälitykseen ja koulutukseen. Silti on kyseenalaista, tarkoittavatko ne aina kehitystä parempaan suuntaan. Tätä voi kysyä, kun kouluverkostot harvenevat ja koulumatkat pitenevät jo ekaluokasta lähtien: mitä muuta maaseudulta samalla tyhjennetään. Tänään kiitän entistä opinahjoani siitä koulutuksesta, jonka täällä sain, ja toivotan Joutsan kouluille ja erityisesti lukiolle menestystä Suomenmaan muiden lukioiden joukossa. Uskon että muutkin täältä valmistuneet ylioppilaat ja myöhemmin väitelleet tohtorit voivat yhtyä näihin kiitoksiin. Ja kaikille koulutietä kulkeville ja kulkeneille, opettajille ja oppilaille, toivon valoisaa tulevaisuutta, muutostenkin keskellä. Tohtorit Aila Mielikäinen ja Pekka Rahkila opinahjonsa juhlakahveilla. 6 Juhlapuhe Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa VTT Arja Alho Arvoisa juhlaväki. ”Kun ihminen sai ajan, hän sai siteet kauas menneisyyteen, hän sai näyn tulevaan.” Joutsan yhteiskoulu juhlistaa 65. ja Joutsan lukio 50. vuottaan. On aika punoa siteistä kertomusta. Vuonna 1946 Suomi oli toipumassa sodasta. Juho Kusti Paasikivi valittiin presidentiksi, Herman Hesse sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon ja mikä tärkeintä, Brasiliasta saatiin Suomeen kahvilasti. Tuolloinen kansanhuoltoministeriö lupasi heti myyntiin neljänneskilon kahvia henkeä kohden ja myöhemmin toisen mokoman. Joutsassa puolestaan – arvatenkin intoa ja tulevaisuudenuskoa puhkuen – perustettiin yhteiskoulu. Lapset piti saada oppikouluun. Suomi toipuisi sodan ja puutteen vuosista sivistyksen voimalla! Oikeus sivistää itseään ei kansakuntien historiassa ole ollut mikään itsestään selvyys. Sivistyksen oikeuden puolesta on taisteltu menneisyydessä, sitä on puolustettava ja vaalittava nykyisyydessä sillä sivistys on portti tulevaisuuteen. Sivistyksellä on joskus alistettu – etenkin silloin kun tiedon lähteet ovat olleet piilotettuja tai suljettuja – mutta sen avulla on voitu myös nousta vallanpitäjiä vastaan. Suomessa perustuslaki turvaa paitsi kansalaisten klassisia vapausoikeuksia myös sosiaalisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Nykyisessä perustuslaissamme, joka tuli voimaan vuonna 2000, mutta jota jo edelsi perusoikeusuudistus 1990-luvun puolivälistä, sivistykselliset oikeudet saivat enemmän sisältöä kuin mitä itsenäistymisemme alusta voimassa ollut hallitusmuotomme oikeus maksuttomasta perusopetuksesta turvasi. Kyse on jokaisen oikeudesta opetukseen kykyjensä, taipumustensa ja erityisten tarpeittensa mukaan aina esiopetuksesta ylimpään opetukseen ja aikuiskoulutukseen. Yksilön kannalta tämä merkitsi oikeutta elinikäiseen oppimiseen. Perustuslakimme turvaa myös tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden. On sanomattakin selvää, että sivistykselliset oikeutemme voivat toteutua vain silloin kun kulloisetkin päätöksentekijämme ovat sisäistäneet opetuksen ja kulttuurin merkityksen. Kyse on henkisestä pääomasta, ainetta väkemmästä voimasta. Lukio tuli sitten vuonna 1961. Samana vuonna Juri Gagarin valloitti avaruuden ja Berliinin muuria alettiin rakentaa. Tuo vuosi oli myös minulle tärkeä. Minusta tuli kansakoulun ekaluokkalainen. Pulpet- tikaverini oli Hartolan eräältä kylältä, jota kutsuttiin Sydänmaaksi. Kysyin häneltä uteliaisuuksissani, että onko se sydämen muotoinen. Saimi-opettajani nostatti minut pystyyn saman tien ja kirjoitti kaunokirjoituksella liitutauluun nimeni. Tunnilla puhumisesta sai rangaistukseksi jälki-istuntoa. Istunto kesti niin kauan kuin pyysi itkien anteeksi. Minä istuin kauan, anteeksi pyysin mutta en itkenyt. Sellainen oli ensimmäinen koulupäiväni. Joutsan yhteiskoulussa aloitin muuten syksyllä 1967 kolmannelta luokalta yhdessä Pertti-veljeni kanssa, joka tuli ensimmäiselle luokalle. Nuorempi sisareni Kirsti kävi Joutsassa lukion. Myös isäni oli täällä musiikinopettajana lyhyen aikaa 1950-luvulla Antti Hossolan ollessa rehtorina. Hyvät kuulijat Filosofi Martin Heidegger sanoisi nyt kun muistelemme vanhoja aikoja, ettei mitattava aika ole olennaista. Olennaista on ihmisen tietoisuus omasta ajallisuudestaan ja että juuri tämä tietoisuus on ihmiselle olennainen ominaisuus. Aikaa on kuitenkin kiinnostavaa pohtia tarkemmin. Länsimaisessa kulttuurissamme aika nähdään lineaarisena, ikään kuin virtana, jota on koko ajan täytettävä tai muuten menetämme hetken. Itämaisessa ajattelussa aika on syklistä ja sitä kuvataan usein pyöränä. Ehkäpä aika on sekä lineaarista että syklistä, yhtä syheröä kuin mikroskoopista näkyvä dna kierteineen. Aiemmin vuodenajat, kylvö, kasvukausi ja sadonkorjuu määrittivät aikaa enemmän samoin kuin kirkkovuoden juhlat Kristuksen syntymästä, kärsimyksen ja kuoleman kautta ylösnousemukseen mutta toki vielä edelleenkin. Kouluissa ja oppilaitoksissa jokainen lukuvuosi tuo yhä uudet oppilaat. Syksyn kirpeinä aamuina olemme olleet ”unessa useasti sinun kaduillas koulutie.” Jokainen kevät juhlistaa uusia ylioppilaita, yläkoulunsa päättäneitä ja ammattiin valmistuneita. Juuri toistuminen tuo uuden mahdollisuuden. Globalisaatio – aikamme muotisana – on ajan ja paikan muodonmuutosta: kyse on yhteyksien ja verkostojen laajentumisesta, näitten kontaktien intensiivisyydestä ja muutosten vaikutuksista yhteisöihimme, jotka olivat ennen rajattuja ja osin suljettuja, nyt avoimia ja rajattomia. Nykyaika, globaali uusliberalistinen aika, on tehnyt ajasta mutta myös samalla 7 ihmisestä hyödykkeen. Sanotaan, että aika on rahaa. Meidän on oltava joka hetki kytkettynä on-line-todellisuuteen. Talouden ylivaltaa on arvioida ihmistä ennen muuta tuotannontekijänä. Meidän on oltava tämän puheen mukaan tuottavampia, tehokkaampia, jaksettava kauemmin ja oltava alati valmiita uudistumaan ja muuttumaan, sopeutumaan ja joustamaan. Ajan hinta näkyy esimerkiksi siinä, että voittoja yritetään tehdä valuuttahuoneissa silmänräpäyksessä ehtimättä analysoida markkinoilta saatavaa tietoa. Poliittiset päättäjät meillä ja muualla yrittävät rauhoittaa ja vakuuttaa niitä, jotka ovat valmiita yhdellä napinpainalluksella siirtämään varat ja sijoitukset muualle. Luultavasti tämä on mahdoton tehtävä. Siksi tarvitaan hidasteita. Finanssitransaktiovero, valuutanvaihtovero, on hidaste. Se toteutuu ennemmin tai myöhemmin siksi, ettei meillä ole maailmanlaajuisesti varaa maksaa finanssimaailman reaalitaloudesta irronneita valtavia laskuja. Ihmisen hintaa kuvaa paitsi ihmisten kutistaminen tuotannontekijöiksi myös ajankohtainen nettikeskustelu ihmisten keskinäisestä arvottamisesta hyödyllisyyden perusteella. Hyödyllisyys ratkaisee tämän ajattelun mukaan sen, voiko elää, olla ja unelmoida – ja asua Suomessa. Tätä keskustelua luonnehditaan aivan oikein vihapuheeksi, joka on keskisormen näyttämistä päättäjille, maahanmuuttajille tai ylipäätään erilaisille ihmisille. Hetken se helpottaa uhoa mutta yhteiskunnallista vaikuttamista se ei ole. Koko sivistyshistoriamme on alleviivannut jokaisen ihmisen arvoa sinänsä. Myös pohjoismainen hyvinvointivaltioajattelu on alleviivannut heikoista, siis hyödyttömistä, huolenpitämistä, sillä heikko voi olla itse kukin meistä koska tahansa, syystä tai toisesta. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäinen artikla kristallisoi sen: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Ehkäpä juuri tämä ajan ja ihmisen hyödykkeistäminen selittää niitä ongelmia, joitten edessä olemme: emme pysty hallitsemaan kaikkea sitä tietoa, joka tulvii pysähtymättömänä virtana joka sekunti – ja se tekee meidät epävarmoiksi. Epävarmoina mieluummin torjumme kuin hyväksymme. Arkipäivässäkin ajan hallinta on mittaamista, jaksottamista ja suunnittelua. Vaikka ei olisi kiire, on pakko olla kiire. Muuten on jotenkin turha tai joutilas. Hyvä elämä ja onnentavoittelu on kuitenkin ihmisen elämän tarkoitus. Hyvät kuulijat Sivistyksellä voi käydä ajan rahallistamisen pakkopaitaa vastaan. Millainen valtava voima sivistys onkaan! Historian professori Juha Siltala määrittelee sivistyksen elämäntavaksi, johon kuuluu filosofista pohdintaa ja joutenoloa sekä käytännön tietoa. Sitä ei saavuteta tuottamalla, vaan sulattelemalla. Ihmisen sanotaan tarvitsevan humanistista sivistystä itsensä ymmärtämiseen ja luonnontieteellistä sivistystä maailman ymmärtämiseen. Sivistyksen kaksi jalkaa ovat kasvatus ja koulun tarjoamat yleissivistävät tiedot ja taidot. Ne kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Sivistys on ollut ja tulee olemaan ihmiskunnan elinikäinen projekti. Juuret ovat antiikin maailmassa. Hyveitä olivat käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus. Käytännöllinen viisaus on hyveistä tärkein. Se on kykyä arvioida mikä juuri nyt ja tässä asiassa on hyveellistä ja oikein. Hyvettä harjoittava miettii tekojensa seurauksia ja pyrkii tekemään oikeita päätöksiä. Kristinusko toi hyveisiin uskon, toivon ja rakkauden. Vasta rakkaus tekee kaikista muistakin hyveistä arvokkaita. Näin sanoo apostoli Paavali. Ranskan vallankumous toi puolestaan demokratian arvot: vapauden, veljeyden ja tasa-arvon. Darwin evoluution. Klassinen liberalismi sanan-, ajatuksenja uskonnonvapauden. Ja Karl Marx kuten Friedrich Engels hänen haudallaan muistopuheessaan sanoi: ”Marx keksi ihmiskunnan historian kehityslain: tosiasian, joka siihen asti oli ollut ideologisten kerrostumien peitossa nimittäin sen yksinkertaisen tosiasian, että ihmisten täytyy ennen kaikkea syödä, juoda, asua ja pukeutua, ennen kuin he voivat harrastaa politiikkaa, tiedettä tai taidetta ..ja että kulloinenkin taloudellinen kehitysaste muodostaa taloudellisen perustan (…) joka on lähtökohtana.” Kaikki tämä on yhteistä arvopohjaamme ja on sivistystä tuntea ne. Antiikin aikaiset aina keskiajalle tärkeät taidot jakautuivat kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluivat kielioppi, retoriikka ja logiikka. Jälkimmäiseen artitmetiikka, geometria, tähtitiede ja musiikin teoria. Nyt oppiaineita on enemmän. Keskustelua perusopetuksen tuntijaosta käydään kiivaasti kuten myös tieto- ja taitoaineista. Yleissivistävän koulutuksen tehtävänä on kuitenkin tarjota enemmän yleistietoa ja älyllisiä kykyjä kuin ammatillisia valmiuksia. Yleissivistävä tieto on nimittäin täyden -osallistuvan, ajattelevan ja erilaisia valintoja puntaroivan- kansalaisuuden ehto. Kun käy koulua ja odottaa malttamattomasti aikuisuutta, ei sittenkään tajua siinä hetkessä kouluajan merkityksellisyyttä. Sitä kuulee juhlapuheissa miten elämän reppuun kerätään tiedollisia ja taidollisia eväitä, miten uteliaisuudella ja asioista selvää ottamisen asenteella pystyy ratkomaan ongelmia ja miten yhteisössä voi kasvaa ja löytää itsestään puolia, jotka auttavat kohtaamaan vierasta ja outoa pelkäämättä. Ja sitten vuosikymmeniä myöhemmin tajuaa, että 8 mahdollisuuden antamisella, fyysinen ikä tulee yhdentekeväksi. Syntyy luja sukupolvien ketju: siteet menneisyyteen, näky tulevaisuuteen. Hyvä juhlaväki, miten merkityksellisiä kouluvuodet ovatkaan! Miten vaikuttavia tunnejäljet ovatkaan! Mitä enemmän tulee elämänkokemusta, sitä enemmän tuntee iloa ja arvostusta elämän tärkeimmistä aikuisista vanhem- pien ohella, opettajista. Vanhemmat kulkevat lapsuuden rinnalla, mutta opettajat nuoruuden. Miten palkitsevaa, haastavaa ja raskasta opettajan työ onkaan! Kiitos teille hyvät opettajat. Olkoot tämä hieno juhla hetki mielen puhdistamiselle kaikesta turhasta kiireestä. Tällä hetkellä ei ole hintaa, se vain on. Kun nyt suljemme silmämme, muistamme kaikkia niitä oppilaita ja opettajia, joitten askelten äänet - kopisevat ja laahustavat – ovat kaikuneet koulumme käytävillä ja rapuissa kaikkina menneinä vuosikymmeninä. Äänissä on niitäkin, joita ei enää ole. Ne saavat kuitenkin kaiun äänistä, jotka nyt ja tulevina vuosina taas kiiruhtavat luokkiin. Pentti Haanpää sanoo: ”On hyvä liikkua sanan kaikissa merkityksissä, siis pörhistä itsesi uteliaaksi, nurkan takana voi olla jotain mielenkiintoista." niinhän se on! Lintsatuilla tunneilla ei olekaan tehnyt jäynää opettajalle, vaan itselleen. Ei totisesti ole helppoa olla tänä päivänä nuori. Nykyisen yhteiskunnallisen keskustelun perusteella, esimerkkinä opiskeluaikojen lyhentämisen vaatimus, nuoren tulee tietää jo lukion aloittaessaan mitä haluaa opiskella ja selvittää heti tiensä jatko-opintoihin. Nuoren pitää pullahtaa ulos työelämään muutamassa vuodessa kahden tutkinnon papereilla ja viiden kielen täydellisellä hallinnalla, ja hyvä on, jos on hankkinut työkokemusta ja kansainvälistä osaamista – ja saa pätkätyön, jos edes sitäkään. Kun ei ole hyväksi, että aikaa tai ihmistä pidetään hyödykkeenä, ei totisesti ole hyväksi, että nuoruutta hyödykkeistetään. Nuori, joka on utelias ja avoin ja joka uskaltaa kyseenalaista ja etsiä, on sittenkin tärkeämpi niin yhteiskunnalle kuin itse työelämälle, sillä silloin hän pystyy lunastamaan sukupolvitehtävänsä: haastamaan tutun ja totutun, löytämään uusia näkökulmia, jotka avaavat väyliä kehitykselle. Kun näkee vaivaa ottaakseen selvää menneisyydestä, löytää myös tulevaisuuden tekemisen avaimet. Tällä molemminpuolisella kunnioituksella, kokemuksen arvostamisella mutta myös uudellenajattelemisen Joutsan lukion ja yhteiskoulun juhlassa ohjelmasta vastasivat koulun entiset ja nykyiset oppilaat ja opettajat. Juhlapuheen piti valtiotieteen tohtori Arja Alho. 9 Joutsan yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat: ylärivi vas. Martti Niukkanen, Markku Halonen, Simo Vallaskangas, alarivi vas. Antti Olkkola, Vuokko Hammaren ja Vento Kuusisto v. 1964. Koulumuistoja vuosilta 1957-1965 nee nyt jo puretun puukoulun kanssa saman ikäinen, korkea ja komea puu. Olen useita kertoja pyytänyt ja teen sen tässäkin juhlassa, rauhoituspäätöstä ja siihen liittyvää merkkiä tuolle Opinpuulle. Kaikenaikaa käytiin keskustelua uusista koulutiloista ja kannatusyhdistys hankki varoja monilla tavoin. Paikkakysymyksestä taitettiin peistä. Me luokkani laulajatytöt olimme mukana varainhankintatempauksissa eri puolilla koulun toimialuetta. Anna Salokosken harjoittamana lauloimme mm. Venehessä vetten päällä ja Tiritomba. Luokkani tytöt valkoisissa kotitalousessuissa hoitivat myös uuden koulun harjannostajaistarjoilun puukoulun juhlasalissa kantamalla hernekeittokuppeja täpötäyteen saliin. Uusi koulu oli ihana, todellinen unelmien täyttymys ja sitä pidettiin sen mukaisesti. Omalta kohdaltani koulun käyntiä helpotti muutto kirkonkylään vanhempieni ostamalle Vehmaan tilalle. Kun lukiolupa sitten yhden pettymyksen jälkeen saatiin, merkitsi se todella paljon ylioppilastutkinnon suorittamismahdollisuutena omassa koulussa ja sitä kautta tien avautumisena yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ensimmäiset lukioluokat olivat kuin yhtä perhettä ja olemmekin kokoontuneet myöhemminkin tällä joukolla. Omat yhteiskouluvuoteni sattuvat vuosille 1957-65. Matka Pärnämäen koulusta oppikouluun kirkolle oli joka suhteessa pitkä ja harppaus uuteen suuri. Luokalleni tuli 46 oppilasta eri puolilta Joutsaa ja naapurikuntia. Olin ainut pärnämäkeläinen. Ylisuuri luokka jaettiinkin myöhemmin kahtia lisäoppilaiden ilmestyttyä. Luokanvalvojanamme oli lähes koko kouluajan nuori ja todella pidetty opettaja Vappu Mäenpää. Eväiden kanssa kuudeksi päiväksi viikossa koulukortteeriin tulo oli 11-vuotiaalle lapselle melkoinen suoritus. Täpötäydet linja-autot maitohinkkeineen ja urheiluvälineineen olisi nykyihmiselle kokemisen arvoinen elämys. Haluan tehdä kunniaa niille perheille ja tädeille, jotka majoittamalla koululaisia koteihinsa ja valmistamalla heille ruokaa, tekivät kaukaa tulevien koulunkäynnin mahdolliseksi. Sama koski hartolalaisia, luhankalaisia ja kaikkia muita kauempaa tulijoita. Puukoulu pullisteli oppilaista, mutta henki oli hyvä ja yhteisöllisyys suuri. Opetusta annettiin myös seurakuntatalolla (nyk. Annankammari) ja voimistelutilana oli Nuorisoseurantalon sali. Erityissuojelua nautti yhteiskoulun päätyyn istutettu tammi, joka tänään sijaitsee terveyskeskuksen parkkipaikkojen välisellä nurmikaitaleella muistuttaen koulunpaikasta. Se lie- 10 Lukiokoulutus ei Joutsasta lopu. Edessä olevat vuodet voivat vaatia tarkastelua opetuksen järjestäjätahon ja –tavan suhteen, mutta ennen vuotta 1961 olleeseen tilaan Joutsa ei koskaan voi taantua, sillä lukion kerrannaisvaikutukset seudulle ovat niin mittavat. Tänään vietämme sivistyksen juhlaa. Olemme syvästi kiitollisia kaikille niille täällä jo aiemmin mainituille ja heidän rinnallaan opinväylää raivanneille ja tietä tasoittaneille henkilöille. Yhteiskoulu ja lukio on avannut Joutsan talousalueen nuorisolle mahdollisuuden älykkyysreserviensä hyödyntämiseen kotiseudulla perheen varallisuuteen katsomatta. Näin tulee olla edelleen. Vaikkei tie yliopistoon aukea yhtä helposti kuin meille aikanaan, tarjoutuu tänä päivänä väyliä ammatillisen unelman toteuttamiseen monella tapaa. Kiitän opettajakuntaa kaikkien täällä opiskelleiden lisäksi myös omasta ja koko perheeni puolesta. Tässä koulussa on tehty hienoa työtä ja jälkeä. Asioita opeteltiin ja toimintatapoja haettiin yhdessä. Lehdissä on ollut juttuja vanhojen tansseista. Voin kertoa teille, että kaikkien aikojen ensimmäiset vanhojen tanssit nähtiin lukion salissa talvella 1964, jolloin neljä paria Vappu Mäenpään ohjaamana esitti mm. Kehruuvalssin, Pas d´espagnen ja Pas d´Quatren. Oma pitkä hameeni oli vanhasta verhosta tehty. Oletan, että perinne saattoi välillä katketa. Lapsieni kautta nykyinen huippuhieno varustelu on tullut tutuksi 1990- ja 2000-luvulla. Ensimmäiset abiturientit ajelivat neljällä kirkkoreellä, jotka muistan heidän isiensä ohjastamiksi. Oma luokkani, siis toiset abit, kulkivat traktorilla, jota ajoi Heikki Mattilan isä Veikko. Penkkarit juhlimme Heikin kotona Sankarissa. Omaan lukioaikaani antoi erityisen leiman koulumme huippu-urheilijat Markku Halonen, Heikki Mattila ja Kari Tossavainen. Pian eli v. 2014 alkaa riemuylioppilasperinne 50 vuotta sitten valmistuneiden kokoontuessa lakkiaispäivänä koulun juhlaan tervehtimään tuoreita ylioppilaita. Otetaan perinne haltuun ja tuetaan opinahjomme jatkuvuutta. Terttu Hentinen Kunnallisneuvos Terttu Hentinen muisteli lämmöllä ja kiitollisuudella kouluvuosiaan Joutsan yhteiskoulun 65- ja lukion 50-vuotisjuhlassa. 11 Kuvia Joutsan yhteiskoulun 65- ja lukion 50-vuotisjuhlasta 1.10.2011 Opetusneuvos Ella Kiesi puolisoineen tuo Opetushallituksen tervehdyksen entisen koulunsa juhlaan. Vastaanottamassa sivistyslautakunnan puh. joht. Leo Niinikoski (vas.), oppilaskunnan puh. joht. Paula Fågel, juhlatoimikunnan jäsen Terttu Hentinen ja rehtori Seppo Degerman. Päätössanat lausui koulun nykyinen rehtori Seppo Degerman. Salintäyteinen juhlayleisö koostui pääosin keskikoulun ja lukion alkuvuosien oppilaista. Musiikista, niinkuin kaikesta muustakin ohjelmasta, vastasivat koulun entiset opettajat ja oppilaat. Kuvassa vas. Heimo Latva, Markus Tuominen, Pirjo Kämppi, Seppo Pänkäläinen ja Teuvo Salminen. 12 Juhlassa mukana olleet koulun entiset opettajat. Vanhojen tansseja esittivät ryhmä nykyisiä abiturientteja. Kukkatervehdyksen juhlajumalanpalveluksen jälkeen Joutsaan haudattujen entisten opettajien haudoille laskivat Terttu Hentinen, Simo Vallaskangas, Heimo Latva, Riitta Hännikäinen, Helena Kokko ja Yrjö Vanhanen. 13 Opettaja Anna Salokoski muisteli pitkää uraansa koululla. Paikalliset yhdistykset tarjoavat monipuolista harrastustoimintaa lapsille Kerhotoimintaa on tarjolla pääasiassa eskari- ja alakouluikäisille Mieskonmäessä, Rutalahdessa, Joutsan kirkonkylällä ja Leivonmäen kirkonkylällä. Yläkouluikäisille tytöille on myös oma kerhonsa Joutsan kirkonkylällä. Kerhojen lisäksi yhdistys järjestää iltapäivätoimintaa Leivomäellä, leirejä ja erilaisia retkiä koulujen loma-aikoina. Viimeksi syyslomareissulla käytiin Hutungissa ja HopLopissa ja kesälomareissulla Särkänniemessä. Leirien osalta tehdään paljon yhteistyötä Joutsan kunnan kanssa. Tulevaisuudessa on suunnitteilla ainakin Dogsitter-kurssi, koska sille on ollut paljon kysyntää, autonkorjaus ja kuntoonlaitto kurssi yläasteikäisille sekä erilaisia tapahtumia. 4H on hyvä ja monipuolinen harrastus lapsille, jotka eivät halua harrastaa minkäänlaista kilpalajia. Kaikki kerhot ovat peruskerhoja, joissa askarrellaan, kokkaillaan, leikitään ja tehdään Top-tehtäviä. Yläkouluikäisten tyttöjen kerhossa on muun muassa geokätköilty ja kokkailtu. Tarkoitus olisi myös päästä keilaamaan, avantouimaan ja tarkkuusammuntaa harrastamaan. Lapsiperheiden harrastusmahdollisuudet ovat Joutsassa kohtuullisen hyvät. Tämän mahdollistavat monet paikalliset aktiiviset yhdistystoimijat, jotka vapaaehtoistoimintana pyörittävät monenlaista harrastetoimintaa. Joutsan kunnan, Joutsan seurakunnan ja Puulan seutuopiston tarjoamien julkisrahoitteisten palveluiden ohella näistä yhteisöllisesti tuotetuista harrastemahdollisuuksista löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Partioharrastuksesta seikkailuja ja elämyksiä ”Miks mun pitäis?” ja ”Ei kuulu mulle!” -asenteet opitaan monesti jo lapsena. Niistä voi onneksi kasvaa irti. Partiotoiminnan tavoite on kasvattaa yksilöitä, joille tasa-arvo, luottamus ja vastuullisuus ovat elämän kantavia voimia. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea eikä olla paras. Jokaisella on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä ryhmän toiminnassa. Joutsassa seikkailuja ja elämyksiä tarjoaa Joutsan Jousipartio ry. Sen toimintaa suunnittelevat ja johtavat vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret. Taustayhteisönä toimii Joutsan seurakunta. Aloittelevia partiolaisia kutsutaan sudenpennuiksi. Sudenpennut kokoontuvat koloiltoihin leikkimään, seikkailemaan ja oppimaan monia kädentaitoja. He ottavat myös osaa retkiin, leireihin sekä kilpailuihin yhdessä seikkailija- ja tarpojavartioiden kanssa. Partioharrastuksen voi aloittaa missä iässä hyvänsä sillä kaikille löytyy mielekästä tehtävää – ole valmis! Mainiot mahdollisuudet liikuntaharrasteille Joutsassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joilla on erilaisia liikuntaharrasteryhmiä eri ikäisille lapsille ja nuorille. Joutsan Pommi, Joutsan Seudun Pallo ja Leivonmäen Pyry tarjoavat kukin omaan osaamiseensa keskittynyttä liikuntaharrastetta lapsille aina hiihdosta erilaisiin palloilulajeihin. Urheiluseurojen lisäksi Joutsan Nuorisoseura ry on käynnistänyt viime vuosina uudelleen lasten tanhuryhmän toimintaa pitkän tauon jälkeen. Joutsan 4H -yhdistyksellä aktiivista kerhotoimintaa Voimistelu-, urheilu- ja raittiusseura Flanels ry tarjoaa liikuntaharrasteita lapsille useammassa ikäluokassa. Vuosina 1997-1998 syntyneet pojat pelaavat C2:n sarjassa salibandyä kilpatasolla. Vastaavasti vuosina 2000-2001 syntyneet pelaavat E-poikien sarjassa peräti kahden joukkueen voimin. Harjoituksia on pari kertaa viikossa. Yläkoulun ja lukion tytöille on harrastevuoro perjantaisin liikuntahallilla. Salibandykoulu on puolestaan tarkoitettu n. 2003-2005 syntyneille tytöille ja pojille ja se pyörii hallilla maa- 4H -harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä ja saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään. 4H -kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. Toiminnassa pyritään siihen, että tehdään käsin ja siten, että kenenkään ei tarvitse sanoa, että ei osaa jotakin. Tärkeitä teemoja toiminnassa ovat käsillä tekeminen, luonto, metsä ja liikunta. 14 yhteistyössä järjestettävä Säästöpankki-juoksu kerää paljon juoksijoita vuosittain. Näiden lisäksi järjestetään vuosittain perinteeksi muodostunut luisteludisco sekä Jumppamaraton muutaman kerran vuodessa. nantaisin. Flanels on 2000-luvulla noussut Joutsan suurimmaksi urheiluseuraksi JoSePan rinnalle ja Keski-Suomen salibandyseuroista se on kolmanneksi suurin. Pitkän aikavälin tavoite seuralla on, että tarjontaa olisi tasaisemmin joka ikäluokassa sekä tytöille että pojille. Tavoite on haastava, mutta siihen pyritään ja uusia ryhmiä perustetaan kysynnän mukaan. Aktiiviset vanhemmat ovat tervetulleita mukaan seuran toimintaan. Käsityökeskus pyörittää taidekoulua Joutsassa toimii Jyväskylän käsityökoulu nimellä Taito-käsityökoulu, Joutsa. Se tarjoaa käsityön taiteen perusopetusta kaikenikäisille, alkaen 4-vuotiaista. Oppilaat pääsevät kokeilemaan hyvin erilaisia töitä esinesuunnittelussa ja -valmistuksessa, tekstiilisuunnittelussa ja -valmistuksessa sekä ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa. Ohjaajan opastuksella suunnitellaan, mietitään, kudotaan, taivutellaan, värjätään, porataan ja punotaan, yleensä paljon luonnonmateriaaleja käyttäen. Oppilaita on tällä hetkellä 38, josta 9 on aikuisia. Tämän lukuvuoden keväänä saa jo ainakin yksi oppilas päättötodistuksen. Lukuvuoden aikana opetustunteja on lapsilla ja nuorilla 60. Joutsan Voimistelu ja Liikunta ry tarjoaa liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille. Lapsille ja nuorille suunnattuja ryhmiä löytyy yhteensä seitsemän. Aikuinen-lapsi -ryhmissä ovat seuran nuorimmat jäsenet ja ne ovat 2-3 -vuotiaille, sekä 4-5 -vuotiaille. Tunneilla aikuisen on tarkoitus tukea lasta hänen liikkumisessaan ja näin hän pääsee itsekin liikkumaan. Tavoitteena on tarjota yhdessä liikkumisen iloa sekä onnistumisen elämyksiä. Vanhemmille lapsille JoVoLi tarjoaa Vekara-Mix -tunnin Joutsassa, Leivonmäellä sekä Mieskonmäessä. Näillä tunneilla leikitään, pelataan, temppuillaan sekä opetellaan toimimaan yhdessä muiden lasten kanssa. Suosituiksi ovat osoittautuneet myös eri-ikäisille suunnatut tanssitunnit, joilla lämmitellään tanssien ja tehdään tanssikoreografioita musiikkiin. Tuntitarjonnan lisäksi JoVoLi:n tarkoitus on elävöittää seutukuntaa olemalla mukana erilaisissa tapahtumissa ja järjestää niitä. Säästöpankin kanssa Ensi kesänä Käsityökeskuksella on aikomus järjestää pitkästä aikaa yhteistyössä Joutsan 4H:n kanssa nuorille ja lapsille kudontakurssi, koska kangaspuut tuntuvat olevan nyt suosittuja nuorten keskuudessa. Jokavuotisissa joulumyyjäisissä on myyjinä ollut myös nuoria yrittäjän alkuja myymässä omia tuotteitaan. Salibandy on suosittu urheilulaji Joutsassa. Kuva: Jukka Huikko. 15 Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset: Joutsa ja Leivonmäki Perhepuisto on yhdistyksen aloitteesta syntynyt koko kylän yhteinen hanke, joka on ollut jo kuluneen kesän lapsiperheiden ilona keskellä kylää. Kouluikäisille on järjestetty kerhotoimintaa kokkailun ja puuhailun parissa. Vuoden mittaan tempaistaan tarpeen mukaan muutenkin, mm. isänpäivänä isät ja lapset pääsevät ilmaiseksi uimaan. MLL Joutsan paikallisyhdistys järjestää monenlaista toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Yhdistys lainaa neuvolan tiloissa säilytettäviä turvavälineitä maksutta lapsiperheille. Lainattavissa ovat turvais-tuin, 2 turvakaukaloa, turvaverkko sekä matkasänky. Perhekahvila kokoontuu kevät ja syyslukukausien aikana keskiviikkoaamuisin Joutsan seurakuntatalon kerhotiloissa. Lapsiperheille on siis Joutsassa monipuolisesti tarjolla erilaisten yhteisöjen järjestämiä harrastusmahdollisuuksia. Suurimmaksi puutteeksi ainakin pienten lasten perheissä on koettu kunnollisen ja nykyaikaisen leikkipuiston puuttuminen Joutsan kirkonkylältä. Tähän asiaan toivotaan parannusta kunnan suunnitteleman Elämänkaaripuiston toteutuksen yhteydessä. Toivottavasti käyttäjät pääsevät myös osallistumaan joukolla sen suunnitteluun! Kevätkauden tapahtumiksi ovat juurtuneet peuhupäivä ja kirppis lukiolla, Kevätilo -keräys sekä seurakunnan ja partiolaisten kanssa yhteistyössä järjestettävä laskiaistapahtuma Pekkasten leirikeskuksessa. Lisäksi ennen äitienpäivää on pidetty isä-lapsi-askartelu, jossa isit ja lapset voivat tehdä pieniä omatekoisia lahjoja äideille. Kesän yksi kohokohta oli Joutopäivien lastentapahtuma, joka keräsi liki 400 henkeä jammailemaan lastenkonserttiin Tuttiorkesterin tahdittamana. Myös tulevalle kesälle ollaan suunnittelemassa lastentapahtumaa. Vähintään kerran vuodessa on pyritty myös tekemään retki johonkin lapsiperheitä kiinnostavaan kohteeseen. Tekstin yhdistysten toimittamien tietojen pohjalta kokosi Tiina Seppälä Yhteistyömuodoiksi yhtenäiskoulun kanssa on muodostunut tukioppilastoiminnan tukeminen sekä harrastepussien jakaminen ekaluokkalaisille. Koulutiensä aloittaville eskareille on pidetty muutamana keväänä paljon hyvää palautetta saanut arvosuunnistus, jossa tulevat koululaiset pääsevät vanhempineen tutustumaan koulun tiloihin ja koulunkäyntiin liittyviin asioihin. Syksyn 2011 aikana järjestettiin myös lelu- ja askartelutarvikekeräys ykkös-kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi. MLL Leivonmäen paikallisyhdistys toimii entisen Leivonmäen kunnan alueen lapsiperheiden hyväksi tarjoten tukea ja toimintaa kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Perhekahvilat kokoavat pienten lasten kanssa kotona olevia vanhempia muksuineen Leivonmäen kirkonkylälle seurakuntatalolle viikoittain torstaisin ja Rutalahdessa joka toinen viikko maanantaisin Koskikaran koululle. Perinteinen liikuntatapahtuma on kesällä järjestettävät Nappulakisat yhdessä Leivonmäen Pyryn kanssa. Hieman lyhyemmän perinteen omaa Helmin päivän tapahtuma toukokuussa. Vuosittain Helmin päiväksi MLL kutsuu muita leivonmäkisiä yhdistyksiä järjestämään iloisen lapsiperheille suunnatun tapahtuman. Vuonna 2012 Helmin päivää vietetään Perhepuiston virallisten avajaisten merkeissä. 4H:ssa tehdään monenlaista. Kuvassa kuusentaimien kasvatusta. 16 Tänä vuonna MLL Joutsan paikallisyhdistys teki retken Heurekaan, jossa esillä ollut dinosaurusnäyttely saavutti pikkuväen suuren suosion. Kuva Tiina Seppälä. MLL Leivonmäen paikallisyhdistyksen aloitteesta on Leivonmäen kirkonkylälle saatu perhepuisto kaikkien kyläläisten käyttöön. 17 Eläkeläisjärjestöt toimivat vireästi Joutsassa Joutsassa toimii aktiivisesti kolme eläkeläisjärjestöä, jotka osallistuvat myös toisten järjestöjen toimintaan. Toiminnassa painottuu yhdessä tekeminen ja oleminen kunkin voimavarojen mukaan. Joutsan Eläkkeensaajat ry:llä on yleiset kokoukset joka toinen viikko. Kokouksiin kutsutaan eri alojen ammattilaisia kertomaan palveluista ja eläkeläisiä kiinnostavista asioista. Kerhotoiminta on aktiivista. Viikoittain on Boccia - peli, käsityökerho sekä joka toinen viikko hengellinen kerho. Vuosittain tehdään muutama retki, vieraillaan toisten yhdistysten toiminnassa mukana kutsusta ja järjestetään omia juhlia myös kutsuvieraille. Kalastuksen merkeissä järjestetään pilkki- ja rannalta onkimiskisoja sekä osallistutaan piirin järjestämiin ja valtakunnallisiin pilkkikisoihin. Jäseniä Joutsan yhdistyksessä on runsas 120. män yksin” ja ”Senioreissa nuortuu”. Kuukausittain toimii kuukausikerho/kokous sekä muistikerho, ”Muistiriihi”, jota vetää yhdistyksen hallituksen jäsen. Seniorit järjestävät kevät- ja syysretken sekä osallistuvat muiden yhdistysten ja piirin järjestämille retkille. Jäseniä Joutsan seudun yhdistyksessä on 42. Eläkeliiton Joutsan Yhdistys ry:llä on muista poikkeavana toimintana kerho- ja harrastetoiminnan, retkien, juhlien, tarinatuokioiden sekä kokousten lisäksi vapaaehtoistoimintaa. Siihen sisältyy kotivierailuja, laitosvierailuja, asiointiapua ja puhelinkontakteja. Hyväntekeväisyyteen yhdistyksellä on tavoitteena panostaa entistä enempi kuin myös avustaa seurakunnan diakoniatyössä tarvittaessa. Yhdistys on järjestänyt myös luentoja eri aiheista mm. terveydenhoidosta. Uutena toimintamuotona Karaoke-laulu ja tanssit, joihin yhdistys on hankkinut välineet. Eläkeliiton Joutsan yhdistyksessä on jäseniä runsas 300. Joutsan Seudun Kansalliset Seniorit ry on painottanut toimintaansa teemavuosien mukaan kuten esimerkiksi: ”Seniorit – enemmän yhdessä, vähem- Kuorotoiminnassa on yhdistetty Eläkeliiton ja Eläkkeensaajien kuorot. Kuoroa johtaa Seppo Pänkäläinen ja sillä on useita esiintymisiä vuodessa. Yhdistysten tietojen pohjalta koonnut Terttu Hentinen Eläkeliiton karaoke virkistyskerhossa nuorisokahvilassa. Karaokea järjestetään myös vanhainkodilla asukkaiden iloksi. 18 Joutsan Kansallisten Seniorien retki Repoveden kansallispuistoon heinäkuussa 2011. Eläkeläisten kuoro seurakuntakodilla. Kuoroa johtaa Seppo Pänkäläinen. Eläkkeensaajat Tampereella. 19 Päivi Hakulinen, Joutsan peruspalvelujohtaja Joutsan kunta teki historiaa ja perusti peruspalvelujohtajan viran, jossa yhdistyvät saman hallinnon alle sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sivistystoimi. Olin iloisesti yllättynyt kun minut valittiin tähän vaativaan tehtävään. Tulin tänne Joutsaan Kiteeltä ja olen syntyperäinen kiteeläinen. Olen kuitenkin asunut pitkään perheeni kanssa Tohmajärvellä. Opiskeluni ja työni ovat kuljettaneet minua myös muualle, esimerkiksi Helsinkiin, Kuopioon ja Joensuuhun. Koulutukseltani olen kasvatustieteen lisensiaatti ja terveydenhuollon maisteri. Ei sovi myöskään unohtaa ensimmäisiä hoitoalan ammattejani, joita olivat hammashoitajan, ylemmän hammashoitajan ja erikoissairaanhoitajan tutkinnot. Olen myös toiminut noissa edellä mainituissa ammateissa, tosin lyhyitä aikoja työurani alkuvaiheessa. Pisin työkokemus minulla on terveydenhuollon opettajan tehtävästä lehtorina Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksesta ja PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulussa. Olen opettanut myös avoimessa yliopistossa hoitotieteellisiä aineita, sekä monia lyhyitä kursseja eri koulutustasoilla ja eri paikkakunnilla. Hallinnollista kokemusta on myös ehtinyt kertymään ja olen ollut useissa hallintotehtävissä. Hallinnollisen työurani aloitin Tohmajärvellä hoitamalla perusturvajohtajan sijaisuutta liki neljä vuotta. Kiteellä sain kokeilla miten teoria elää käytännössä sillä olin kolme vuotta suuren kuntayhtymän hoitotyön johtaja. Työ sisälsi kolmen kunnan terveyspalvelujen koordinoinnin ja järjestämisen. Tämä työsuhde päättyi kuntayhtymän lakkaamiseen ja Paras-lain mukaisen yhteistoiminta-alueen perustamiseen. Tulin tänne Joutsaan Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueelta sosiaali- ja terveystoimen tilaajajohtajan tehtävästä. Tuohon tehtävään sisältyi neljän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaaminen palvelujen tuottajalta (liikelaitos) sekä kaikkien yhteistoimintaalueen kuntien sosiaali- terveysviranomaisen tehtävät. Koskaan ennen ei suomessa ole ollut vastaavia hallintorakennelmia ja siksi tehtävään liittyi myös paljon uusien asioiden kehittämistä. Tuon äsken kerrotun koulutustaustani ja työkokemukseni perusteella uskalsin hakea tänne Joutsaan peruspalvelujohtajan tehtävään. On myönnettävä, että viran hoitaminen vaatii laajaa näkemystä ja koke- musta jotta pystyisi vastaamaan niihin haasteisiin jotka täällä odottavat. Ensimmäisenä työpöydälleni tuli ikäihmisten palvelurakenneuudistus josta on nyt elokuulta 2011 valtuuston päätös. Olemme ryhtyneet valmistelemaan palvelurakennemuutosta ja se etenee hyvää vauhtia eteenpäin valtuuston linjaamalla tavalla. Näkyvimmät muutokset tulevat olemaan pitkäaikaisten laitospaikkojen purkaminen terveyskeskussairaalasta ja vanhainkodilta. Tilalle kehitetään erilaisia asumispalveluja, kuten tehostettua palveluasumista, yhteisöasumista ja ikäihmisten perhehoitoa. Unohtamatta ennaltaehkäiseviä palveluja joista mainitsen tässä ikäihmisten terveystapaamiset ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Otamme käyttöön myös aivan uudenlaista hoivateknologiaa. Seuraavina tehtävinä työpöydälläni odottavat mm. yhteistyön tiivistäminen seututerveyskeskuksen kanssa, sosiaali - ja terveydenhuollon integraation valmistelu sekä kehitysvammahuollon selvityksen tekeminen. Perusturvassa on ajankohtaista myös kehitysvammahuollon päiväkeskustoimintojen tilakysymyksen ratkaiseminen ja nykyisen Työvarikon toiminnan ja tilojen uudelleen järjestelyt. Ajankohtaista on myös nykyaikaistaa terveyspalvelut ja suunnitella niille uudenlaiset tilat. Tähän tehtävään on jo valittu työryhmä joka lähtee viemään tätä asiaa eteenpäin Sivistystoimen puolella on menossa suuri yhtenäiskoulun rakentamishanke joka jatkuu pari seuraavaa vuotta. Tänä syksynä on tullut esille uuden päiväkodin rakentamiseen liittyvät valmistelut. Joutsan kunnan hallitusohjelma linjaa tehtäväksi edellä mainittujen asioiden lisäksi lukio- ja seutuopistoselvitykset joista on jo olemassa alustavat luonnokset ja ne esitellään luottamushenkilöille kevättalvella 2012. Kuten tuosta äskeisestä käy ilmi tehtäviä on paljon ja keskenään hyvin erilaisia, mutta ne ovat tekemistä varten. Oman työfilosofiani voisin kiteyttää muutamaan sanaa ”Istu katolle ja katso kauas”. Juuri sitä tämän päivän hallinnollinen työ on. Pitäisi nähdä asioita ainakin vuosikymmen tai vielä pidemmän ajan jakson päähän eteenpäin. Tähän ajankohtaan liittyy paljon epävarmuutta ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan valtiovallan linjauksia siitä miten kuntakenttää muokataan uuteen uskoon. Vai tapahtuuko sittenkään mitään? Se on kuitenkin varmaa, että meidän tulee kuntatasolla olla valmiita muuttamaan toimintatapojamme, jotta myös tulevaisuudessa pystymme turvaamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Päivi Hakulinen 20 Vuoden kotiseututöitä talomuseolla Kotiseutuyhdistyksen vuosi alkoi Joutsan Joululehden jälkityöllä, josta todettakoon että se tuotti ilmoittajien ja lehden ostajien myötävaikutuksella taloudellista pohjaa vuoden muille suunnitelmille, lähinnä rakennushankkeille. Tästä vielä kiitoksemme osallistuneille. Päre-teemalla kulkenut rakennusryhmämme kävi vielä lumien aikana valitsemassa puita Eero Paalasen haapapuupinosta. Prosessi jatkui Eeron lähikuljetuksena ja Soilun Heikin tukkirekan välityksellä Tammijärvelle Kari Järvisen pärehöylälle. Rakennusryhmämme kuljetti valmiit päreet peräkärryissään museolle, jossa niitä käytettiin mm. perinnelauantain työnäytökseen ja talkoovoimin pariaitan katon uusimiseen. Lähinnä perinneiltaan liittyvinä korjaustöinä em. rakennusryhmä pystytti noin 80 metriä verkkoaitaa ja noin 50 metriä särentäaitaa museon ympärille. Museomme työllisti kolme nuorta opas-huoltohenkilöä kesäkaudella. Jousitien pohjoispään sulkeminen hankaloittaa ohikulkevien museon löytämistä. Museolle lisäopasteiden saamiseksi 4-tieltä ja kylältä olisi tarvetta. Museon vierailijaryhmistä kaudella mainittakoon mm. Keski-Suomen Lottayhdistys ja Joutsan Sotainvalidit. Koulujen kanssa yhteistyötä tehtiin luokkaretkija ympäristöpäivien pihatöiden merkeissä kolmena päivänä kauden aikana. Yhdistyksemme pyrkii yhteistyöhön koulujen historia-, perinne-, ympäristö- ja muun soveltavan tiedon opetuksessa. Puheenjohtaja Antero Kuitunen Isona työnä voitaneen pitää myös museon kahden entisen esiintymislavan lattian uusimista ja pihaalueelle pienen lavan rakentamista. Syyskaudelle ajoittui ”olkitallin” katonkunnostus, joka vaati ylimmän seinähirsikerroksen uusimisen ja tarvitsi vanhanajan hirsityötaitoa. Katto jäi odottamaan suojattuna kevätsäitä ja lopullisen huopapinnoitteen saamista. Vuotavan päärakennuksen katon alusrakenteiden akuuttina suojaamistoimenpiteenä teimme vinttikerrokseen vedenpitävät ”suoja-altaat”. Rakennustyöryhmän työ jatkuu haasteellisena myös ensi kesäkautena. Toimintaan toivotetaan kaikki halukkaat tervetulleiksi. Talkootyössä on samalla myös hauskaa yhdessä tekemisen iloa. Yhdistys oli myös päättänyt järjestää kesäjuhlan omien voimavarojensa puitteissa Joutopäivien yhteydessä. Yhdistyksemme eri osastot kuten ravintola-, rakennus-, tiedotus- ja ohjelmaryhmät saivat kokoon vaativan, mutta palautteen mukaan onnistuneen ohjelman perinneiltaan. Valitettavaa tietysti oli, että yleisömäärä olisi voinut olla suurempi ja yhdistyksemme olisi voinut välttää aiheutuneen taloudellisen tappion. Onneksemme yhteistyökumppanimme kaiketi saivat jotain tililleen. Museon särentäaitaa tekemässä perinnetaitaja Antti Bromfelt. 21 Rakennustyöryhmä: vasemmalta Eero Temisevä, Risto Saarikettu, Antero Kuitunen ja Heikki Partanen. ”Olkitallin” kattotyömaa talomuseolla. Aidanseipäiden päiden hiillostaminen kestävyyden lisäämiseksi. 22 Honkala kunnostuu ja toivottaa kaikki tervetulleiksi peruskorjattuihin tiloihin Pari vuotta kytenyt toive saada nuorisoseurantalo Honkala kunnostettua lähti liikkeelle talvella 2011. Kuulimme, että voisimme saada hankerahaa ELY-keskukselta. Maaseutukehitys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Seppälä oli palannut takaisin töihin ja tiesimme, että saisimme hankkeen hakuprosessin käynnistämisessä häneltä tarvittavan avun. Aivan kuten olimme saaneet skeittipuistohankkeen yhteydessä. Koska olimme kerran aikaisemmin toteuttaneet hankkeen, uskaltauduimme nyt lähteä toteuttamaan edellistä suurempaa hanketta. Koska kesä on parasta aikaa saada lomalaisia talkoisiin ja tehdä rakennushankkeita, aloitimme kahvilan lattian ja katon purkutöillä toukokuussa. Vanha lattia purettiin kokonaan vanhaa rossipohjaa myöten. Kolme välikattoa pudotettiin alas ja kaikki rakennettiin uudestaan, mutta niin, että eristeitä laitettiin nyt riittävästi. Sama tehtiin eteistilalle, vessoille ja siivouskomerolle, jotka purettiin niin, että vain hirsiseinät jäivät pystyyn. Koska yläpohja oli ollut huonosti eristetty ei ollut mikään ihme, että lämpö karkasi. Vessat rakennettiin suuremmiksi ja yhdestä tehtiin invavessa. Kaatoa on nyt kaikkialla riittävästi, emmekä enää pelkää sitä pakkasaamua kun putket ovat jäätyneet. Tulee talvesta kuinka kylmä tahansa, niin taloa voi aina käyttää ja saniteettitilat ovat varmasti toimivia. Nyt pystyimme saattamaan sisätilat vuosisadan alun henkeen valitsemalla kahvioon ja eteiseen talon rakentamisajankohdan kuosiset tapetit. Samalla maalasimme entiset paneeliseinät yksivärisellä maalilla, joka peitti alleen 70-luvun vihertävän kuultomaalin. Valitsemme valaisimet, jotka ovat aikakauteen sopivia. Vihdoinkin meillä oli myös mahdollisuus sijoittaa omistamamme maisemamaalaus sille sopivaan paikkaan. Marraskuussa on työn alla sisääntuloeteinen, jossa jätämme vanhat hirret näkyville. Toivomme myös saavamme vanhoja tapetteja jollekin seinälle näytille. Niitä löytyi eteisen ja kahvion pinkopahvien alta. Purkutöitä tehdessämme mietimme usein niitä aikaisempien vuosien talkoolaisia, jotka olivat Honkalaa rakentamassa. Löytyi kenkä, takki, kinnas, tupakka-askeja tekijöiden jäljiltä. Tapetit kertoivat ajasta, jolloin tila oli ollut jossain muussa käytössä kuin esimerkiksi vessana. Mielellämme kuulisimme henkilöistä, jotka ovat asuneet talossa tai olleet jossain vaiheessa talon aikaisemmissa remonteissa mukana. Minuun voi ottaa yhteyttä, niin laitan muistiin näitä asioita ennen kuin on liian myöhäistä. Työtä ovat tehneet talkoolaiset ja ammattimiehet, myös moni joutsalaisyritys on ollut tukemassa hanketta työpanoksella tai muulla tavalla. Kun olemme käyneet pyytämässä apua, olemme sitä aina saaneet. Tämä on tuntunut mukavalta, sillä on tullut tunne, että Honkala nähdään rakennuksena, joka halutaan säilyttää ja jonka eteen jokainen on valmis oman osuutensa tekemään. Vielä on töitä edessä, sillä sekä ulkokatto että sali vaativat kunnostusta. Kun ne on saatu kuntoon, on meillä käytössä talo seuraavat sata vuotta. Maisa Peltoniemi Nuokun kahvion lattian korjausta. 23 Wanhaa Marttojen säilöönpanokurssit Pappisten Vaihelassa vuonna 1926. Leipurinliike Tilda Koskinen, vieressä toinen aviomies Antti Kemppi noin vuonna 1923. 24 Jousaa Yrjö Ikonen kuorma-autoineen noin vuonna 1928. Joutsan vanha postitoimisto noin vuonna 1915. Istumassa postinhoitaja Anna Jurvanen, seisomassa neiti L. Luotonen. 25 Talomuseon perinneillassa koettua Wanhojen ajoneuvojen näyttelyyn oli saatu kokoon parisenkymmentä erilaista kulkuneuvoa ja konetta. Koneiden omistajat olivat itse esittelemässä ja ajamassa ajoneuvojaan kulkueessa, joka kiersi ensin kirkonkylällä saapuen museoalueelle yhtä aikaa ensimmäisten vieraiden kanssa. Vieraiden joukosta löytyi myös Joutomies, joka perinteisesti on kuulunut Joutopäivien ohjelmistoon aina jollain tavoin. Kesällä 2011 Joutopäivälauantaina järjestettiin Joutsan talomuseolla Perinneilta, johon oli koottu erilaista ohjelmaa pääasiassa paikallisin voimin. Paikalliset kädentaitajat esittäytyivät perinnetorilla tuotteineen, paikalliset pelimannit, musikantit ja kuorot esiintyivät perinnetorin taustalla musisoiden ja paikalliset tekniikan harrastajat toivat menopelinsä kaiken kansan näytteille vanhojen ajoneuvojen näyttelyyn. Illalla pantiin jalalla koreasti Toivakan Puhaltajien ja paikallisen Kaksoisolento yhtyeen tahtiin juuri uusitulla rinnelavan tanssilattialla. Perinteisiä työtapoja saattoi seurata perinnenäytöksissä, joita olivat talkoohengessä esittelemässä lähialueen osaajat: taontaa seppä Pertti Seimola, tynnyritervan polttoa Pentti Manninen, tuohitöitä Tiina Peltonen ja pärekaton tekoa museon oma talkooporukka. Myös työnäytös Jousa-nosturilla piti olla ohjelmassa, mutta auton tekniikka oli pettänyt viime hetkellä, joten emme saaneet nosturia ajoissa paikalle tapahtumaan. Alkuillan vetonaulana lapsiperheille oli kotieläinpiha, johon eläinten omistajat olivat tuoneet lemmikkinsä näytille ja lasten ihasteltaviksi. Kotiseutuyhdistyksen talkooporukka oli rakentanut eläimille omat aitaukset, joiden ympärillä kävi kova vilske, kun pienimmät vieraat tekivät kanojen, kanien, lampaiden, vuohien, vasikan ja hevosen kanssa lähempää tuttavuutta. Pienten leikkimielisten kisojen järjestämisestä vastasivat Löylyä Elämään ry ja Joutsan Eläkkeensaajat. He järjestivät yleisölle sekä hevosenkengän heittoettä vastanheittokilpailut. Lisäksi Kotiseutuyhdistys järjesti lapsille ja lapsenmielisille käpylehmän tekoa perinteisin menetelmin. Alueella oli Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kahvio, jossa oli tarjolla virvokkeita ja muurinpohjalettuja. Rutalahden Nuorisoseura ry vastasi anniskelualueesta sekä Rutalahti-pyttiksen myynnistä. Rutalahdesta saatiin myös alueen järjestyksenvalvonta, Joutsan SPR huolehti ensiavusta ja liikenteenohjausta hoitamaan sitoutuivat Mieskonmäen kyläyhdistyksen talkoomiehet. Kaiken kaikkiaan illan aikana museoalueella oli väkeä kuutisen sataa, josta satakunta osallistui tavalla tai toisella talkoohengessä illan järjestelyihin. Sanomattakin lienee selvää, että tämän väen antama panos illan onnistumiselle oli todella merkittävä ja haluamme lämpimästi kiittää kaikkia iltaan ja sen järjestelyihin osallistuneita tahoja! Tiina Seppälä Koko päivän polttamisen jälkeen tynnyristä vihdoin tiputteli tervaa astiaan. 26 Kotieläinpihalla lapset pääsivät ihastelemaan maatilan pihapiirin eläimiä. Wanhojen ajoneuvojen näyttelyssä oli monenlaista mielenkiintoista tutkittavaa. Tiina Peltosen perinteisiä tuohitöitä. 27 Kahdeksan kertaa pidetyillä Rutalahden markkinoilla lasketaan kävijät tuhansissa. Kuva syksyltä 2009. ”Rutalahden kylä sekä markkinat sen…” Lähiruokaa ja syyssatoa Eipä uskonut kukaan syksyllä 2004, että pienestä syysmyyjäistapahtumasta paisuisi lähivuosina suuri ja oikea markkinatapahtuma, jossa on yli 40 myyjää ja tuhansia kävijöitä. oli aivan tukossa, kun autoja oli tien varsi molemmin puolin täynnä. Tapahtumalle oli selvä tilaus. Kaikki alkoi siitä, kun Rutalahden Marttojen puheenjohtaja Heidi Rautio ideoi, että olisipa mukava myydä syyssatoa entisen kaupan alakerrassa; yhdistyshän oli pitänyt tiloissa kirpputoria kesän ajan. Nuorisoseura ja Kyläyhdistys lähtivät innolla touhuun mukaan markkinoita järjestämään. Seuraavana syksynä nuorisoseurantalo Suojarinteen pihalle tehtiin asvalttipäällyste. – Tämähän on kuin tehty markkinakentäksi, pohdittiin nuorisoseurassa. Niinpä markkinat siirrettiin yhteisymmärryksessä Suojarinteelle. Paikalle tupsahti parikymmentä myyjää kojuineen. Tilaisuus alkoi asvaltinvihkiäisillä. Urakoitsija Pekka Tietäväinen, Rutalahden supertalkoomies Eero Ikonen ja nuorisoseuran puheenjohtaja Annikki Lehto leikkasivat vihkiäisnauhan. Vuosien vieriessä ja tapahtuman paisuessa paikalle hankittiin äänentoistolaitteet. Markkinaisännäksi on vakiintunut Ilkka Lindholm. Rutalahden koululaiset opiskelevat yrittäjyyskasvatusta pitämällä koulupäivänsä markkinoilla ja hoitaen mm. kahviomyyntiä. Markkinamusiikkia esittävät kylän musiikkimiehet Usko Lahtinen, Raimo Tyviö ja Tapio Vuorkoski. Liikenteenohjaajia tarvitaan vuosi vuodelta useampia. Paikaksi vakiintui Suojarinne Markkinapäivänä myyjiä oli levittäytynyt sisätilojen lisäksi pihamaalle ja kauemmaksikin. Myynnissä oli Lahden tilan myllytuotteita uutispuuromaistajaisineen, Kososen Mariannen ruisleipää, Rutasen Liljan hoitoturvetta, Onnelan Pirjon hunajaa, omenoita, saunavastoja, savukalaa, kurpitsoja, porkkanoita, perunoita, käsitöitä ja tietysti Martta-kahvio. Tilaisuus alkoi Nuorisoseuran, Kyläyhdistyksen ja Marttojen kalevalaisella yhteisrunolla. Musiikkia esittivät Leivon-Pojat. Vettä satoi, mutta jostain väkeä ilmestyi virtanaan paikalle ja kylän keskusta 28 Parhaasta päästä Rutalahdessa halutaan tarjota markkinakansalle syyssatoa sekä käsitöitä ja leivonnaisia. Speltti-nen lähiruoka Rutalahti-pyttis ja uutispuuro ovat nälkäisten markkinavieraiden suosikkeja. Metrilakuja näiltäkin markkinoilta tietysti saa! Lapsia on ihastuttanut Raution perheen lampaat, joita on saanut taputella. Myös ajelu hevosrouva Säpinä Raution kyydissä on ilahduttanut perheitä. säv. ja san. Pekka Aarnio) (Rutalahden markkinalaulu; Rutalahden kylä sekä markkinat sen, sieltä kaiken saa mitä tarvitaan. Aina syyskuun viimeinen lauantai Suojarinteen pihalla tavataan. Tänä vuonna kahdeksas kertakin, kylä varmasti Suomen parahin sekä väki ahkera, mukavin. Ärrän muotoinen markkinarinkeli Siellä Päijänteen aallot liplattaa, siellä koskikara talvella asustaa, kosken kuohuihin pyrähtää. Siellä tuttuina vieraat kohdataan, vielä kaikille apuakin tarjotaan, kesän hetkinä talliin tanssimaan, siellä hauskana olla osataan. Tuotekehittelyssä ja myynnissäkin on parin vuoden ajan ollut oma rutalahtelainen ärrän muotoinen markkinarinkeli. Tänä syksynä kyläläiset kävivät opintomatkalla Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlilla. Sieltä väki sai ideoita koristeluun sekä monenmoiseen oheistoimintaan, joista tulevina markkinoina voidaan nauttia. Vieraiden määrän lisääntyessä pitää myös parkkialueita lisätä. Markkinamarkkinointi on helppoa, koska onnistunut tapahtuma markkinoi itse itsensä: myyjät ilmoittautuvat oma-aloitteisesti paikalle ja ostajat osaavat tutun päivän. Rutalahden kylä sekä markkinat sen… Kylän myllykin jyvät jauhattaa, pieni koulukin lapset kasvattaa, elon tiellekin opastaa. Siellä ihmiset kaiken aikaan saa, kaikki lähtevät mukaan puurtamaan, kylä, kulttuuri, raitit kukoistaa, siellä homma kuin homma hoidetaan. Markkinoiden 10-vuotisjuhlissa vuonna 2013 kuullaan varmasti leivonmäkisen Aarnion Pekan säveltämä ja sanoittama Rutalahden markkinalaulu. Aina syyskuun viimeinen lauantai Suojarinteen pihalla tavataan! Rutalahden kylä sekä markkinat sen, sieltä kaiken saa mitä tarvitaan. Aina syyskuun viimeinen lauantai Suojarinteen pihalla tavataan. Teksti ja kuvat: Liisa Liias Rutalahti-pyttistä kokkaavat markkinaväen iloksi Jouko Tarkkanen (vas.) ja Martin Liljeström. 29 Joutsan Jousitiellä näkyy vanhan ajan kirkonkylämiljöö Joutsan kirkonkylä on alkanut rakentua kirkon ja Joutsansalmen välille muodostuneen Jousitien varrelle. Jousitie edustaa historiallisesti ja maisemallisesti tyypillistä 1930-luvulla syntynyttä kirkonkylämiljöötä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat kaksikerroksiset kauppa- ja liikerakennukset. Nykyinen Joutsan keskusta on siirtynyt 1970-luvun tienoilla rakennettujen liikekeskuksen ja Osuuspankin tilojen vaikutuksesta Länsitien varrelle, mutta Jousitie on yhä tärkeä ja näkyvä osa joutsalaista miljöötä. Jousitien varsi on täynnä historiaa, perinnettä ja tarinoita, jotka saattavat unohtua joutsalaisen arjen hyörinnässä. Tekstit ovat peräisin Elina Pylsyn kesällä 2008 Joutsan Käsityökeskukselle laatimasta Jousitie-esitteestä. Kuvat: Markku Parkkonen Honkala Säästölä Honkala Säästölään tehtiin suuri remontti ja sen ulkoasu entisöitiin alkuperäiseen vaaleaan väriinsä. Säästölään avattiin Hypoteekki-kahvila. Osoitteessa Jousitie 27 sijaitsee Joutsan toinen nuorisoseuratalo, joka rakennettiin 1900-luvun alussa ensimmäisen nuorisoseuratalon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1907 ehdittyään toimia vain vajaan vuoden. Honkalan tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta vuonna 1910 Nuorisoseura vuokrasi talon Suomalaiselta Seuralta ja osti sen kokonaan itselleen kuusi vuotta myöhemmin. Honkaharjun rinnalla Honkala on Joutsan toinen jugend-tyylinen rakennus. Honkala toimii edelleen Nuorisoseuran talona ja lisäksi Joutsan Kinon elokuvateatterina. (Museoviraston alueinventointi 1988) Kuntala Paikallinen hallinto on ollut aiemmin tiukasti sidoksissa seurakunnan hallintoon, ja siksi seurakunnan ja kunnan historia on kulkenut alkutaipaleensa käsi kädessä. Monessa pitäjässä Joutsa mukaan lukien pitäjänkokoukset on järjestetty kirkossa. 1600-luvulta lähtien valtiovalta on kehottanut pitäjäntupien rakentamiseen, ja Joutsaan pitäjäntupa rakennettiin vuonna 1861 heti seurakunnan itsenäistymisen jälkeen. Joutsan pitäjäntuvan rakennusvaiheista ja mallista ei ole jäänyt minkäänlaista kuvausta jälkipolville, mutta se on sijainnut Kuntalan talousrakennuksen kohdalla. Kuntala rakennettiin 1890-luvulla, ja se on ollut vuosikymmeniä Joutsan keskeisimpiä rakennuksia, jossa on pidetty rippikoulua, postitoimistoa sekä kunnanvaltuuston kokouksia. Kirkkoväki kävi Kuntalassa talvisin lämmittelemässä ja sen kulmalla yhä seisovan ”Koulupetäjän” juurelta lähtivät hautajaissaattueet kohti kirkkomaata. Kirkon ja Kuntalan välinen tienoo onkin ollut ennen Joutsan tapahtumien keskeinen näyttämö, johon väki kokoontui arkisin ja kirkkopyhinä sekä pestuuaikaan ja kokouksien tai huutokaup- Säästölä Päätös Säästöpankin perustamisesta tehtiin jo syyskuussa 1871, mutta perustamiskokouksen pöytäkirjan mukaan miehet kyllästyivät kesken kaiken ja lähtivät kostuttamaan kurkkujaan. Uusi päätös tehtiin 1884, mutta vasta kymmenen vuotta myöhemmin pankki avattiin Kuntalaan. Säästölä valmistui 1908, missä pankki toimi vuoteen 1955 saakka, jolloin uusi pankkirakennus valmistui. Tämän jälkeen Säästölässä on toiminut verotoimisto, antiikkikauppa sekä suutari. (Museoviraston alueinventointi 1988) Yläkerta on ollut aina asumiskäytössä. 2000-luvulla 30 Kuntala Joutsan Kirkko pojen vuoksi. (Musikka 1976: 774–776) Viime vuosina Kuntalassa toimi Taito-shop, joka siirtyi Jukolaan. Nyt Kuntala on asuinkäytössä ja lisäksi sinne remontoidaan tiloja Joutsan kunnan ryhmäperhepäivähoidolle. Kirkko Joutsan kirkko valmistui 1813 ja se on sisäviisteinen ristikirkko, joka ei kuitenkaan edusta mitään tyypillistä tyylisuuntaa. Rakennuksessa on monen tyylisuunnan piirteitä, koska kirkon suunnittelu aloitettiin kustavilaisella ajalla, mutta kirkko valmistui vasta Suomen sodan jälkeen. Joutsan kirkko on kuitenkin hirsistä rakennettu ristikirkko, jotka yleistyivät Suomessa 1700-luvulla. Vuosien saatossa kirkossa on tehty monia uudistuksia, mutta suurin uudistus on vuodelta 1938, jolloin sisäasu uusittiin. Tuolloin etelä- ja pohjoispäätyjen parvekkeet poistettiin ja urkuparven aita uusittiin. Myös penkit uusittiin ja kirkkoon rakennettiin keskuslämmitys, jonka vuoksi vuodesta 1911 käytössä olleet lämmityskaminat poistettiin. Lisäksi kirkko sai uuden alttaritaulun, joka on Santeri Salokiven maalaus vuodelta 1938 ”Kristus ristillä”. Seuraava peruskorjaus oli kuusikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1998, jolloin mm. kirkon sisäväritys muutettiin vaaleansiniseksi, länsisiipeen rakennettiin wc ja morsiushuone ja kirkon penkkien alle asetettiin lämmitys. Kirkon vieressä seisoo vuonna 1820 rakennettu kellotapuli, joka on aikoinaan toiminut hautausmaan porttihuoneena. Kellot ovat edelleen tapulissa, vaikka soittaminen toimii kaukosäätimen avulla. Tapulin alakerrassa sijaitsee kirkkomuseo. (Musikka 1976: 487–535; Joutsan kirkon esite) Jukola Jukola sijaitsee ”Raitinristillä” eli Jousitien ja Myllytien kulmassa osoitteessa Jousitie 38. Se rakennettiin vuonna 1940 suojeluskunnan taloksi ja vihittiin käyttöön 7.1.1941. Jukolassa toimi suojeluskuntatoimisto ja majoitustiloja. Jukolan alkuajoista muistuttavat yhä ulkoseinään kiinnitetyt muistokyltit, joista toinen kertoo suojeluskunnasta ja toinen siitä, että Joutsan nuoret miehet kutsuttiin Jukolassa talvisotaan. Sotien jälkeen vuonna 1946 suojeluskuntatoiminta täytyi lopettaa ja tuolloin Joutsan kunta osti Jukolan kiinteistön. Kunnanvaltuusto kokoontui Jukolan juhlasalissa vuosina 1946–1970. Vuonna 1970 valmistui uusi liikekeskus Jousitien raitin länsipuolelle, jonne siirtyi linja-autoasema ja jonka yläkerrassa sijaitsevassa valtuustosalissa kunnanvaltuusto on kokoontunut liikekeskuksen valmistumisesta lähtien. Vuosikymmenten aikana Jukolassa on toiminut mm. elokuvateatteri, matkahuolto, kukkakauppa, kansalaisopisto, kunnan vapaa-aikatoimistot, poliisi ja pienoisröntgen. Kirjasto toimi Jukolassa vuodet 1955–2004. Nykyään Jukolassa toimii 4H-kerho toimistoineen sekä Taitoshop. (Musikka 1976: 382–383; Museoviraston alueinventointi 1988) Raitinristi ”Raitinristillä” tarkoitetaan Jousitien ja Myllytien risteystä, joka oli vielä 1950-luvulla Joutsan liikeelämän keskus, sillä sen ympärille nousivat mm. pankit, osuuskaupat, kirkko seurakuntatiloineen ja Kuntala. Raitinristin tienoo oli siis henkisten, hallinnollisten ja kaupallisten toimintojen ydin. Myllytie ja Jousitie ovat olleet Joutsan päätiet. Myllytie johtaa nimensä mukaisesti Myllykoskelle, jonka varrella sijainneet myllyt on mainittu Suur-Sysmän myllyluettelossa jo vuonna 1586. Sotavuosien jälkeen Myllytien varrelle on noussut monia yrityksiä ja myöhemmin alue on muuttunut omakotiasutukseksi. Raitinristi säilyi Joutsan keskustana aina 1970-luvulle saakka, jolloin valmistuneesta Liikekeskuksesta muodostui uusi keskus Länsitien varteen, jossa edelleen toimii kunnanvirasto ja linja-autoasema. (Musikka 1976: 272, 296, 790) Jukola 31 Tuokiokuvia muusikko Esko Tuukkasen elämästä Kahdeksanvuotiaan Esko-pojan isä, mieskonmäkeläinen metsäteknikko istuu työpöytänsä ääressä. Esko soittaa vieressä urkuharmonilla virttä koraalikirjasta. Hankalan paikan tullen poika kysyy isältään, joka hallitsi virrensoiton, että miten tämä kohta soitetaan. - Kyllä sinä siitä selvän saat itekin, vastaa isä ja jatkaa kynätöitään. Ja saihan poika selvän, kun ei antanut periksi. Edellinen on Tuukkasen Eskon ensimmäisiä muistikuvia soittoharrastuksen alkuajoilta. Eskon ehdoton suosikki oli Titanic-hymni. Ensimmäinen varsinainen Tuukkasen orkesteri muodostui 1940-luvun lopulla, kun Esko tapasi jousalaiset trumpetistit Pentti Kämppilän ja Kari Ikosen, jotka myös vuorottelivat yhtyeen rumpaleina. Lähinnä Pentin suuren jazzinnostuksen johdosta trio alkoi kokeilla tuota uutta musiikkia ensimmäistä kertaa Joutsassa. Trion lupaavasti alkaneen soiton lopetti Karin hukkuminen Suonteeseen syksyllä 1952. Karin kuoleman jälkeen Pentti istutti veljensä Eeron, PikkuPömpin, Karin rumpujen ääreen, ja uusi Tuukkasen trio esiintyi ensimmäisen kerran Kivisaaren Osmon häissä nuorisoseurantalolla kesällä -53. Ensimmäinen haitari Monen sortin soittajia Mutta ei harmoni kauan Eskoa kiinnostanut. Radiosta kuunneltiin, kun Paavo Raivonen soitti haitaria. Se musiikki alkoi polttaa. Mieskonmäessä oli kahdella miehellä oma haitari. Esko alkoi kotona pyydellä, voisiko joku kysellä Ilolan Lassilta peliä lainaksi. Kotiväki ei ehdotuksesta innostunut. Vihdoin Esko päätti itse mennä Ilolaan esittämään asiansa ja sai Lassin viisirivisen Dallapeen muutamaksi päiväksi lainaan. - Se oli ilon päivä, Esko muistelee. Vähitellen kotonakin alettiin suhtautua myönteisemmin haitariin ja pian lähdettiin Eskon kaverin, Liukkosen Kaukon kanssa hevosella Oksalaan lainaamaan kylän toista haitaria. - Siitä alkoi Kaukon roudarin hommat, naurahtaa Esko. Nuoren soittajan haitarikuume ei parantunut. Monien lainasoittimien jälkeen kotiväkikin kannatti pojan harrastusta ihan selvän Suomen rahan muodossa. Ja niin ystävykset Esko ja Kauko matkasivat häkäpönttöautolla Lahteen oman pelin ostoon. Pojat palasivat Joutsaan mukanaan Eskon ensimmäinen oma haitari, Suomen soitin. - Ilon päivältä sekin tuntui, Esko muistelee. Tämä tapahtui pian sodan jälkeen. 1950-luvulla Eskon yhtyeestä alkoi muodostua täysipainoinen tanssiorkesteri. - Varsinaisen säväyksen musiikille antoi kontrabasson mukaantulo, jota yhtyeessä ensimmäisenä soitti Antero Vallasjoki, muistelee Esko. Vuosien varrella orkesterin kokoonpano on vaihdellut monesti. Pisimpään säilyi miehitys, jossa soittivat Kake Grenman, rummut, Heimo Latva, basso ja Eero Kämppilä, kitara. Eskon soitinkalustoon tuli haitarin rinnalle vibrafoni, hammondi ja myöhemmin keybord. Eniten keikkoja yhtyeen laulusolistina on tehnyt joutsalainen Jaakko Sievänen, tangolaulaja parhaasta päästä. - Toki meillä oli muitakin osaavia solisteja kuten Raija Kuitunen, Kämppilän Penan vaimo, joka levytti taiteilijanimellä Raija Isto, ja Joutsan oma britakoivunen eli Ritva Hotti, mutta kyllä Sieväsen Jaakon suosio oli suuri varsinkin tyttöjen keskuudessa. Kun Jaakko herkisteli mikrofonin takana Siks' oon mä suruinen, täyttyi soittolavan edusta tytöistä, vahvistaa Esko Jaakon suosiota. Tuukkasen yhtye toimi keikkamatkoillaan sellaisten kotimaisten tähtien säestäjänä kuten Annikki Tähti, Anita Hirvonen, Inga Sulin, Paula Koivuniemi, Arja Saijonmaa, Taisto Tammi, Pauli Räsänen, Tapio Rautavaara jne. -Varsinkin 1960-luku oli aikaa, jolloin yhtyettä tilattiin paljon eikä ollut tarvetta tehdä tarjouksia, Esko kertoo. Ensimmäinen orkesteri Armeijan jälkeen Esko soitteli iltamissa, häissä ja nurkkatansseissa sekä säesti Nuorisoseuran tanhuja. Kesällä haitari sidottiin polkukupyörän tarakalle ja talvella pantiin hevonen valjaisiin. Kauko oli usein mukana ja lauloi penkillä seisten pahvista kietaistuun megafoniin että "Vanhan linnan puistossa on musta ruusu piilossa". Mieleenjääneitä tapahtumia - 1950-luvulta mieleen nousee Pommin iltamat, joissa soitin haitarilla näytelmissä ja säestin laulajia, ja tietysti yhtye soitti tanssit lopuksi. Se oli sitä Tossavaisen Matin, Leskijärven Erkin, Mäenpään Tarssun 32 Kaikki loppuu aikanaan ja muiden pommilaisten kulta-aikaa. Pommin vuosittainen pikkujoulujuhla oli varsinainen tapaus. Eräät Pommin iltamat jopa radioitiin ja siitä taas syntyi uusi projekti eli yhtyeen oma ohjelma yleisradioon. Hemppa soitti kontrabassoa, Kake rumpuja, Eero kitaraa ja Jaakko lauloi. Itse soitin haitaria ja vibrafonia. Nauhoitus tapahtui nuorisoseurantalolla. - Rantasipi Joutsenlammen avajaiset v. -68 oli soittokuntamme pisin keikka. Illalla aloitettiin yläsalissa klo 18. Myöhemmin kamat roudattiin alakertaan, jossa tanssittiin aamukuuteen. Siitä avajaissoitosta kehkeytyikin kaksi ja puoli vuotta kestänyt soittoputki Joutsenlammella. Lammella tanssittiin kesäisin viisikin iltaa viikossa. Ja sali oli yleensä täynnä. - Muistorikkaimmat tanssipaikat olivat Joutsan oma Harjulinnan lava ja Pommisuoja, joka jatkoi puretun Harjulinnan perinteitä elokuussa -64. Pommisuojan avajaiset osuivat valtakunnallisen maatalousnäyttelyn aikaan. Lippuja myytiin yli 2500 kpl, mikä oli sen tanssipaikan ennätys. - Joutsan ulkopuolella yhtyeemme teki myös monet yleisöennätykset, ainakin Korpilahden Nelospirtillä, Mikkelin urheilutalolla ja Hiihtomäen lavalla. Kerran Porin Mäntyluodon lavalla yleisön innostus oli rikkoa orkesterin välineet. Hirvensalmen Kellokallion lavalla tulee olemaan aina paikka sydämessäni mukavan tunnelman ja yleisön johdosta. - Eniten mainetta yhtyeemme sai, kun esiinnyimme Sysmän VPK:n lavalla kuvattaessa elokuvaa Käpy selän alla. Käsikirjoituksen mukaan orkesterin piti mennä tauolla juopottelemaan mutta Mikko Niskanen joutui muuttamaan käsikirjoitusta, kun emme moiseen suostuneet. Esko Tuukkasen soittoura ja yhtye on kokenut yli 60 vuoden aikana monet muodot. Jazzinnostus tanssimusiikin rinnalla tuli kuvioihin mukaan melko varhaisessa vaiheessa. Viimeinen kokoonpano, jossa Esko on soittanut oli myös jazzia, swingiä soittava Jazz Band Joutsa. -JBJ on ehdottomasti paikkakunnan paras jazzyhtye, Esko lisää. Siinä Esko soitti vielä haitaria, vähän vibraakin ja lopuksi keyboardia. Keväällä 2002 JBJ soitti 10-vuotiskonsertin Joutsan työväentalolla ja vuoden päästä yhtye äänitti Angesselän koululla oman 16 kappaletta sisältävän jazzlevyn. Svengaavana laulusolistina esiintyi Elina ParkkonenManninen. Saldo yli kuudestakymmenestä soittovuodesta - Tuhansia ajokilometrejä kaikissa sääolosuhteissa, laitteiden kantamista, väittelyä verottajan kanssa, soittamisen iloa, ilo siitä, että on nähnyt yleisön viihtyvän. Sinne on jäänyt soittokumppaneiden välinen ystävyys, keskustelut musiikista ja muista asioista. Sinne on jäänyt iso kappale elämää. Päivääkään en vaihtaisi pois, sanoo Esko Tuukkanen. Seppo Pänkäläinen, muusikkoystävä Joutsan Niittytiellä 6.11.2011 Tuukkasen yhtyeen kokoonpano 50-luvun lopulla. Vasemmalta oikealle: Esko Tuukkanen, hanuri, Olli Kojo, rummut, Eero Kämppilä, kitara, Viljo Toivola, kontrabasso, Raija Kämppilä (o.s. Kuitunen), laulu, Pentti Kämppilä, trumpetti. 33 Ensimmäiset Joutopäivät – sammakkomiehiä ja virkistävää joutenoloa ”Mitä mieltä Joutsa-päivistä?”, tiedusteltiin paikallislehdessä kuntalaisilta loppuvuodesta 1971. Eri puolilla maata järjestetyt kotiseutujuhlat olivat innostaneet paikallisia järjestöaktiiveja puuhaamaan Joutsaankin omaa kesäistä juhlaa. Juhlasta haluttiin tasokas ja omaleimainen, eikä täällä tyydytty mihinkään yhden päivän kestäviin karkeloihin, vaan ”Joutsa-päivät”, joiden nimi jo kevään -72 suunnittelupalavereissa vakiintui Joutsan Joutopäiviksi, haluttiin järjestää koko viikonlopun kestävänä juhlana. Juhlat päätettiin pitää 21.-23.7.1972, joten kesällä 2012 ensimmäisistä Joutopäivistä tulee kuluneeksi komeat 40 vuotta. Lauantaina ohjelmassa oli mm. luonnonsuojeluseminaari, viihdettä Viherillä, päätähuimaava vesishow sukellus- ja vesihiihtonäytöksineen, puistokonsertti pelimanneineen, mieskuoroineen ja torvisoittokuntineen, ja museolla saatiin osallistua talkoopäivälliseen ja tutustua työnäytöksiin. Sunnuntai alkoi kirkkovenenäytöksellä, jatkui juhlajumalanpalveluksella ja huipentui pääjuhlaan, jonka ohjelmassa oli mm. historiallinen kulkue sekä purppuriesitys. Kunnanjohtaja Säynätjoki kuvaili Joutopäiviä ”virkistäväksi joutenoloksi”. Leppoisasta kaikkien joutsalaisten yhteisestä kesäjuhlasta tuli menestys, joka houkutti jatkamaan. 40 vuotta kestänyt joutopäiväperinne oli saanut alkunsa. Suunnittelutoimikunta julkaisi tiivistelmän Joutopäivien kantavasta ajatuksesta: ”Joutsan Joutopäivät –pitäjäjuhlaa vietetään kaikkien joutsalaisten yhteisenä yrityksenä heinäkuun 21-23. päivinä 1972. Tällöin tehdään Joutsaa tunnetuksi ja elvytetään paikkakunnan liike-elämää. Samalla kootaan entisiä ja nykyisiä joutsalaisia sekä kesävieraita yhteen viettämään kesäisen rentouttava viikonvaihde monipuolisen ohjelman parissa. Joutopäivillä tavataan! Mervi Ruokola-Parkkonen Joutopäivien järjestelyissä ovat mukana lähes kaikki paikkakunnan järjestöt ja yhteisöt. Monipuolisen ohjelman puitteissa halutaan tarjota jokaiselle jotakin. Heinäkuisen viikonvaihteen aikana esittäytyvät niin perinne kuin nykyisyyskin. Toisilleen lyövät kättä myös kulttuuri ja liike-elämä, keveys ja vakavuus. Joutopäivien kohokohtia on sunnuntain pääjuhla historiallisine kulkueineen. Pääjuhlan järjestelyistä vastaavat lähinnä kotiseutuyhdistys ja nuorisoseura. Joutopäivät kokonaisuudessaan on kehittyvän Joutsan voimainnäytös niin henkisellä kuin aineellisellakin sektorilla.” Ihmisiä innostettiin mukaan yhteisiin talkoisiin mm. iskulauseella ”Joutsan päivä jokaisen joutsalaisen asiaksi”, ja ensimmäisille joutopäiville saatiinkin mahdutettua valtaisa määrä ohjelmaa. Perjantain avajaisissa kuultiin mm. Joutsan torvisoittokunnan soittoa ja kunnanjohtajan puhe, lippu vedettiin salkoon fanfaarin säestyksellä ja ohjelmassa oli myös ”pommin räjäytys”. Illemmalla nuoriso kokoontui popkonserttiin, rauhallisemmasta ohjelmasta pitäville oli tarjolla iltakirkko ja urkukonsertti. Joutopäivien mainosjulisteet ovat ilmestyneet teiden varsille. Kuva on vuonna 1972 ilmestyneestä Joutsan Seudusta. 34 Tarinoita Neljän maantien kylästä Joutsa tunnetaan vireistä kyläkunnistaan, ja sellainen on tänä vuonna 450-vuotisjuhliaan viettävä Angesselän kyläkin. Juhlavuoden kunniaksi kyläseura julkaisee oman kyläkirjan. Lamminmäen tiloilla alkoi syksyllä 2009 kokoontua kansalaisopiston järjestämä Angesselän historiapiiri, jonka toimesta palanen kylän elävää historiaa, tarinoita, sanontoja sekä valokuvia ja karttoja tallentui vähän kerrassaan yksien kansien väliin. Angesselkäläisten oma kyläkirja Neljän maantien kylä ilmestyi tämän vuoden marraskuussa, ja tämä uunituore opus on mainio lisä Joutsan muilla kyläkunnilla ilmestyneiden kylähistorioiden sarjaan. Neljän maantien kylää oli haastavaa ja mielenkiintoista tehdä. Vaikka kylähistorian kokoaminen välillä olikin kovan työn ja uurastuksen takana, se oli myös erittäin hauskaa ja palkitsevaa, ja historiapiirin kokoontumisista ei huumoria ja hyvää mieltä puuttunut. Sama leppoisan hyväntuulinen ote värittää myös monia kirjan tarinoita, vaikka pelkkää huumorikirjaa ei teoksesta tietenkään haluttu tehdä – joukossa on toki myös asiapitoisempaa historiatietoa. Varmasti yksi sun toinenkin tarina ja sattumus jäi kirjasta puuttumaan, ja pahoittelen sitä, mutta parhaamme teimme, jotta osa kylän historiaa jäisi elämään jälkipolville. Voin lämpimästi suositella ”wanhojen juttujen” keräämistä talteen, vaikkapa vain pöytälaatikkoonkin, sillä siitä on taatusti hyötyä ja iloa tuleville sukupolville. Mervi Ruokola-Parkkonen 35 Marttojen 90-vuotisjuhlassa lasten musiikkiohjelma sai yleisön hersyvään tunnelmaan. Kuvassa oikealta Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Joutsan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Järvinen, Keski-Suomen Martat ry:n kehitysjohtaja Kati-Erika Timperi, Keski-Suomen Martat ry:n puheenjohtaja Miia Venermo sekä Joutsan Martat ry:n puheenjohtaja Kaija Töyrylä.. Kuva: Markku Parkkonen. Joutsan Martat – 90 vuotta yhdistystoimintaa kotien parhaaksi Kesäkuussa 1921 Joutsan nuorisoseuran juhlahuoneistoon kokoontui kymmenkunta valveutunutta joutsalaisnaista keskustelemaan päivänpolttavasta aiheesta. Suomeen oli vuonna 1899 perustettu marttaliitto, ja ympäri maata marttayhdistyksiä, joissa kantavana teemana oli kotien hyvinvointi ja naisten jaksaminen. Tällaisella yhdistyksellä oli tilausta Joutsassakin, ja niinpä Joutsan Marttayhdistys sai juhlallisesti alkunsa. Ensimmäiseksi puheenjohtajakseen yhdistys valitsi kirjakauppiaan rouvan Elina Kankkusen. Alkuinnostuksen jälkeen joutsalainen marttatoiminta alkoi kuitenkin uhkaavasti hiipua. Yksi pe- rustajajäsenistä, aktiivinen nuori emäntä Aino-Maria Ruohtula Pappisten Vaihelasta päätti tarttua toimeen marttatoiminnan elvyttämiseksi, ja Vaihelasta tuli marttatoiminnan keskus vuodesta 1926 vuoteen 1934, jonka jälkeen martat siirtyivät taas toimimaan kirkonkylällä. Mitä martoissa toiminnan alkuvuosikymmeninä puuhattiin? Fyysistä jaksamista pidettiin yllä voimistelukerhossa, henkistä jaksamista yhteisissä kokoontumisissa ja iltamissa, joissa tavattiin samanhenkistä väkeä kahvikupin ja kenties yhteisvoimin esitetyn ohjelmankin merkeissä. Tällaista ohjelmaa oli iltamissa vuonna 1930: 36 ”Yleisöä oli kerääntynyt 75-80 henkeä. Tervehdyssanat piti Aune Heilakka, Aino-Maria Ruohtula kertoili muistelmia kotitalousväen viimekesäiseltä virkistys- ja opintomatkalta Ruotsissa ja Suomessa. Konsulentti Aino Nieminen piti puheen naisten työn tärkeydestä y.m. Ohjelmassa oli vielä Rauha Salosen runo ja Hilja Salosen kertomus. Marttojen kuorolaulua oli myös. Tarjoilupuoli oli järjestetty huolellisesti. Ilta kului hyvin rattoisasti ja uskon, että Marttatyö sai uutta innostusta työskentelemään kotien kohottamiseksi.” dettäkin, myivät keittiöpuutarhakasvien siemeniä ja taimia sekä pitivät kotileipomoa. 1920-luvun lopulla martat käynnistivät hautainhoitopäivien pidon yhdessä seurakunnan kanssa. Sota-aikana kokoonnuttiin kutomaan sukkia rintamalla oleville ja valmistettiin ns. tuntemattoman sotilaan paketteja, sotien jälkeen alettiin pitää suosittuja morsiuskursseja. 1970-luvulla alkoivat puhaltaa uudet tuulet. Järkiperäisen kodinhoidon rinnalle alkoi nousta virkistystoiminta, levon ja henkisen hyvinvoinnin merkitys arjen pyörittämisen vastapainona. Alettiin tehdä teatteriretkiä, osallistuttiin Joutopäivien järjestelyihin, kuntoiltiin ja laihdutettiin porukassa… Martat olivat myös monessa asiassa edelläkävijöitä; marttojen toimesta joutsalaisia on informoitu suolan vähentämisestä ja kovien rasvojen välttämisestä, kierrätyksen tärkeydestä eli lasin ja muovin kierrätyksestä ja turhien pakkausten välttämisestä, liikunnan merkityksestä ja vaikkapa euroon siirtymisestä. 2000-luvulla martoissa on tutustuttu rentoutukseen, naurujoogaan, kudottu pikkuruisia villasukkia vastasyntyneille ja ns. apupupuja kriisialueiden lasten lohdukkeiksi – ja tietenkin viihdytty yhdessä. Maailma on erilainen tänään kuin 90 vuotta sitten. Marttatoiminta on kuitenkin hienosti pysynyt mukana muutoksissa, ja toivottavasti tämä hauska ja hyödyllinen harrastus löytää paikkansa edelleenkin tässä muuttuvassa maailmassa. Kotien hyvinvoinnissa keskityttiin erityisesti ruoanlaiton ja säilömisen kehittämiseen ja uusien menetelmien omaksumiseen. Myös kutomakurssit olivat suosittuja. Näin raportoitiin vuonna 1927 pidetyltä kurssilta: ”Saimme nähdä, miten erilaiset vaatteet pestään ja silitetään. Huoneitten puhdistamisen saimme myös käytännöllisesti oppia. Emme osattomaksi jääneet ruuanlaitosta, piirakoiden, munkkien y.m. valmistuksesta. Kaikki kävi sujuvasti opettajamme n:ti Elina Karhun johdolla. Kiitollisena kuulemaamme ja oppimaamme palasimme kotiin toivoen, että vielä toisenkin kerran pääsisimme yhtä hyödyllisille kursseille.” Marttojen hiljainen, kotien parhaaksi tehtävä työ alkoi saavuttaa suosiota Joutsassa. Toki toiminnassa oli hiljaisia kausiakin, mutta uusia jäseniä saatiin mukaan tähän hyödylliseen harrastukseen, ja 1960-luvulla pidetyillä pikkumarttakerhoilla saatiin myös tyttöjä mukaan toimintaan. Martat olivat monessa mukana: he valmistivat toiminnan alkuaikoina joululahjoja vähävaraisille lapsille, pitivät raittiusaiheisia iltamia, joiden ohjelmassa oli niin valistusta kuin viih- Lyhennelmä Mervi Ruokola-Parkkosen kirjoittamasta Joutsan Marttojen 90-vuotishistoriikista Ohjelmaa Marttojen 90-vuotisjuhlassa esittivät yhtenäiskoulun oppilaat sekä opettajat Susanne Roos ja Markus Tuiominen. Kuvat: Markku Parkkonen 37 Länsi-Joutsan maa- ja kotitalousseura 50 vuotta Maamiesseuratoiminta on alkanut Joutsassa jonkinasteisena jo 1860-luvulla, jolloin perustettiin paikallisen maamiesseuran edeltäjä Joutsan keskustelu- ja ampumaseura. Pienviljelijäyhdistykset yleistyivät seutukunnalla 1930-luvulla. Pappisissakin toimi pienviljelijäyhdistys sekä myös sonniyhdistys, joka kävi tarpeettomaksi kun tilalle tuli ravattisonni Kaartinen (aloitti 1.4.1962 Joutsassa). Alueen viljelijätoiminnan kehittämiseksi ja virkistämiseksi perustettiin Länsi-Joutsan maamiesseura 31.1.1961. 30-henkinen joukko Pappisen isäntiä ja emäntiä kokoontui silloin Mäentaloon. Itä-Hämeen maanviljelysseuran neuvojat Eeva Niemi ja Risto Avikainen selvittivät maamiesseurojen toimintaperiaatteita. Perustetun yhdistyksen puheenjohtajaksi tuli Tapio Ruohtula, varapuheenjohtajaksi Hjalmar Sakomaa ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Kauko Simola. Muut johtokunnan jäsenet olivat Viljo Riitaoja, Pentti Mäkinen ja Erkki Nieminen sekä naisosaston edustajina Eila Sakomaa ja Maissi Riitaoja. Naisosaston johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Rauni Ruohtula, varapuheenjohtajaksi Elin Mäkinen, sihteeriksi Eila Sakomaa ja ra- hastonhoitajaksi Sirkka Heilakka sekä jäseniksi Maissi Riitaoja ja Anja Nummela. Piiriagrologina toimi vuosina 1957-1976 Risto Avikainen. Hänen laaja maatalousalan asiantuntemuksensa on ollut seuralle alusta alkaen merkittävää. Yhdistyksen toimintasuunnitelmassa alkoi olla mm. retkiä, kursseja ja tupailtoja. Varsinkin tupailloista tuli suosittuja ja niitä pidettiin talviaikaan kahden viikon välein keskiviikkoisin. Mutta kun televisiot alkoivat yleistymään ilta piti vaihtaa torstaiksi v. 1968, koska keskiviikkoisin tuli Peyton Place! Nykyisin ei oikein mikään ilta onnistu, koska Kauniit ja Rohkeat näkyy joka arki-ilta. Tupailtoja pidettiin vuorotellen eri taloissa ja niihin osallistuivat myös lapset. Yhdistyksen naiset tekivät myös hyväntekeväisyyttä. Varoja on kerätty mm. Joutsan Yhteiskoululle. Kunnalliskodissa käytiin laulamassa ja pitopäivällisiä valmistettiin. Pappisen Vaihelassa on pidetty monet ruuanvalmistuskurssit. Niitä ovat pitäneet Hely Kuitunen ja Ritva Mörsky. Kuitunen piti myös umpioimis- ja pakastuskursseja. Vuosien varrella on ollut monia muitakin kursseja, joiden aiheita ovat olleet: Seuran 50-vuotisjuhlissa 23.7.2011 Pappistalolla vas. kotitalousneuvoja Ritva Mörsky, kunniajäseniksi nimetyt perustajajäsenet: Sirkka Simola, Elin Mäkinen, Tapio Ruohtula, Rauni Ruohtula, Anja Nummela, Eila Helminen ja Risto Avikainen. 38 Pappisen Muatalousnäyttelyissä oli mukavaa ohjelmaa myös lapsille - tässä Heli Karjalainen Pikku Ruskoponinsa kanssa lapsia ajeluttamassa. rikkaruohon torjunta, karjanhoito, sianhoito, konelypsy, salaojitus, kyntäminen, piha-alueen hoito, vaatteiden hoito, maatilojen rationalisointi, viljankuivaus ja maatalouden verotus. 1980-luvulla järjestettiin myös hiihtokilpailuja. V. 1987 oli sitten vähän suurempi tapahtuma Pappisen Vaihelassa: Joutsan Maatilapäivät. Järjestelyissä olivat mukana Joutsan Maatalousseura, Joutsan Mhy, 4H ym. yrityksiä. V. 1993 toteutettiin nimenmuutos: uudeksi nimeksi tuli Länsi-Joutsan maa- ja kotitalousseura ry ja naisosasto sulautui yhteen tässä yhteydessä. V. 1995 tuli ohjelmaan ensimmäisen kerran EUkoulutusta. 1990-luvulla alkoivat muut kurssit hiipua ja tilalle tuli enempi retkeilyjä, mm. maatalousnäyttelymatkoja. Lähes joka vuosi on käyty Farmari-messuilla ja pari kertaa Virossa Tarton Maamessuilla. Jotta yhdistys voisi toimia, pitää olla myös varainhankintaa. Jäsenmaksujen lisäksi on varoja kerätty kaluston tuotoilla. Yhdistykselle on hankittu v. 1977 100 hengen astiasto, jota vuokrataan. Astiasto on käytössä edelleen. Yhdistyksellä on ollut myös painepesuri. Nykyisin on käytössä typpisalkku, jolla mitataan maanäytteistä typpipitoisuutta. Maailma on kovasti muuttunut yhdistyksen perustamisajankohdasta. EU on tuonut maatalouteen omat direktiivinsä, joiden ehdoilla on mentävä. Hankoja eivät ole vielä yksipiikkisiksi keksineet määrätä. Pienet tilat eivät kannata ja jatkajia ei tahdo löytyä enää tiloille. Sukupolvenvaihdokset eivät ole helposti toteutettavissa. Elinvoimaisia kuntiakin ollaan pakottamassa yhteen, palveluja keskitetään ja suuria säästöjä kuvitellaan syntyvän. Maaseudun tyhjentäminen ei voi olla kestävää kehitystä. Suomalainen viljelijä välittää työllään agroketjussa yli 300.000 suomalaiselle työpaikan. Toivottavasti Suomen hallitus ei näitä työpaikkoja tuhoa antamalla ne ulkomaille. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja se on hyvä, sillä yhdistystoiminnalla on tärkeä yhteisöllinen vaikutus. Se on ollut sitä ennen ja on edelleen. Monet pienet yhdistykset ovat kylissä lyöneet hynttyyt yhteen esim. kyläyhdistyksen kanssa. Aika näyttää miten Pappisissa. 50-vuotiasta yhdistystämme päätimme juhlia järjestämällä omat maatalousnäyttelyt 23.7.2011. Tämä on todistanut, että kylässä löytyy talkoohenkeä ja tahtoa tehdä asioita kyläläisten hyväksi ja iloksi. Näyttelyssä kävijöitä oli n. 1000 henkeä. Yhdistyksen nykyisessä johtokunnassa ovat pj. Paavo Nummela, varapj. Leena Riitaoja, sihteeri-rahastonhoitaja Merja Mäkinen sekä muut jäsenet Päivi Onali, Merja Himanen, Antti Simola ja Arto Tupala. Historiikin kokosi ja esitti seuran 50-vuotisjuhlassa Pappistalolla seuran pitkäaikainen sihteeri Merja Himanen 39 PALVELEVA TYÖKALULIIKE, LAAJA VALIKOIMA, LAATUMERKIT SEURAAVAT TUOTEMERKIT: - BAHCO KÄSITYÖKALUT - KEMPPI HITSAUSKONEET - ELGA HITSAUSLISÄAINEET - KRÄNZLE PAINEPESURIT - METABO/HITACHI AKKU/SÄHKÖTYÖKALUT - PANASONIC AKKUTYÖKALUT - FESTO AKKU/SÄHKÖTYÖKALUT - AGA HITSAUSTARVIKKEET ,MYÖS AGA NOUTOPISTE - DARI KOMPRESSORIT/BAHCO PAINEILMAKONEET - PUTKITYÖKALUJA - AMMATTIASUT/TURVAJALKINEET´-SUOJAINTARVIKKEET - KIINNITYSTARVIKKEITA: NAULAT, HAKASET, RUUVIT, PULTIT YM. YM. Työkalu-SUomi Oy TYÖKALU-SUOMI OY Risulantie 3, Hartola Puh. (03) 7162 201 Fax. (03) 7162 205 www.tyokalu-suomi.fi SEKÄ PALJON MUUTA! KANNATTAA KYSYÄ! AVOINNA MA-PE 7-17 40 Työkalujen valmistus ja maahantuonti Työvaatteet ja - varusteet • Kiinteistöhuolto- ja talonmiespalvelut • Vartiointi- ja turvapalvelut 24 h • Hoivapalvelut • Rakennuspalevelut • Kesämökkiläispalvelut • Konevuokraus tero.toivonen@jokita.com, www.jokita.com IloIsta IslannInhevosratsastusta! Saaga-talli 040 592 4056 www.saagatalli.net Rakennustyöt t:mi ilkka luRi Kaikki rakennusalan työt. 040 552 5729 Tokerontie 4, 19650 JOUTSA Solatien Vesijohtoliike Sementtivalimo Reinikainen Ky Hannu Solatie Kaivonrenkaat ja muut betonituotteet. fax 014 882 731 040 535 6778 Puutteenkuja 31, 19650 JOUTSA LVi-myynti ja asennus. Sisustustyö Timo Jussila RaVintola Jouto-tupa ulko- ja sisämaalaukset, tapetoinnit, matto- ja laminaattiasennukset, värilaastiruiskutukset, kalkkimaalaukset, korkeapaineruiskutukset. 0400 487 340 Kuusitie 15, 19650 JOUTSA Fysioterapeutti Heli Martinmäki Fysioterapia, rentoutusterapia SRT, hieronta, kotikäynnit 040 733 3581 Jousitie 47, 19650 JOUTSA Koulutettu hieroja Klassista hierontaa, myös kotikäyntejä. 040 723 9774 Rautamäentie 6, 19650 JOUTSA 044 388 3009 Koulukuja 3, 19650 JOUTSA Liikennekoulu Kampaamo Huikko Matti Huikko Autokoulu. Kangasniementie 252 19650 Joutsa Grilliruokaa, veikkauspiste, keskiolut. Yhdystie 3, 19650 JOUTSA 014-882 306 0403 007 251 Kodinapu KOTiSeUTUyhdiSTyS Eila Paappanen Monipuolista apua arjen askareisiin ja työtehtäviin. P. 040-831 6250 41 LehTO Jousitie 21 19650 Joutsa 0400 317 796 Ketunpolku 3, 19650 JOUTSA Grilli-Kahvio Tikander Oy Jarmo Heikkinen Rakennusalan peltityöt. 0400 246 142 Fax 014 883 310 jarmo.heikkinen@pp.inet.fi Lujukalliontie 14, 19650 JOUTSA Kosmetologiset palvelut, vyöhyketerapia, intialainen päähieronta, Conquest- rentoutusterapia. 0400 646 935 0500 342 080 Laaksotie 71, 19650 JOUTSA Jorma ja Kaisa Puistovirta pizzaa, pihvejä, noutopöytä. 014 882 588, fax 014 882 068 Yhdystie 4, 19650 JOUTSA HM-Fysio Teija Kupiainen Satu Simola LAAduKKAAT KALLiomuRSKeeT jA SepeLiT, SeuLoTTu RuoKAmuLTA maanrakennustyöt, lavettikuljetukset, sora-, sepeli-, murske- ja multatoimitukset. Sekä metsäkoneurakointi. Jousitie 36, 19650 JOUTSA Kauneus-ja terveyspiste Peltityö J. Heikkinen Ky Mika Lehtonen Maanrakennus Jouko Laakso 0400 414 087 Jari ja Hanna Koskenniemi Ay Yhteistyössä TEBOIL KahvILa-ravInTOLa Taksi ja pikkubussi 1+8 -paikkainen. Soran, murskeen ja mullan toimitukset. HUTTULA 0400 199 102 MUIKKUpARRAn lOMAMöKIT Maanrakennus Reijo Saari Päijänteen Onkisalossa Luhangassa 040 524 5786 www.muikkuparta.fi Hieroja Heikki Honkasalo 0400 706 621 JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY Juhlapaikka keskellä Joutsaa! P. 050 367 0038 Maanrakennustyöt, multatoimitukset. 0400 165 974 Kilkinniementie 55, 19650 JOUTSA www.reijosaari.fi Autokorjaamo H. Heino Autojen korjaus ja huolto. 050 501 1164 Kangasniementie 65, 19650 JOUTSA Reino Laitinen Ay hireensorvausta, kuljetuksia pakettiautolla. 040 559 2053 Vietä perhejuhlat Jousitie 76, Honkalassa 19650 JOUTSA - vanhaa kunnioittaen Ilmastointi- ja mittaus remontoidussa nuorisoseurantalossa Kämppi Ky Myynti Huolto Korjaukset Varaosat Myös muut merkit (014) 882 298, 0500 710 416 • Koivuklapeja Jukka Kasakkamäki Jousitie 1 A, 19650 Joutsa • Kappaletavarakuljetuksia • Nosturi, vaihtolava • Roskalavan vuokrausta Marjotaipale, Väisäläntie 188, 19650 JOUTSA 020 775 6080 Joutsan Konehuolto KULJETUSLIIKE KASAKKAMÄKI OY Tiedustelut: Kilvensalo 040-7488294 Fax (014) 882 300 LVI-ASENNUSLIIKE K. LINDBERG Ky Rakkaudesta ruokaan... LVI-ASENNUKSET / URAKOINTI TARVIKEMYYNTI MA-PE 07.00-08.00 Tmi Leena Salokoski Pitopalvelua Jousitie 29, Joutsa Puh. 0400-951 847, ilt. puh./fax 014-883 401 Puh. 050 359 6247 kari.lindberg@pp8.inet.fi 42 Ilmastointitarvikkeet, ilmanmäärämittaukset. 0400 640 227, fax 014 882 855 Teollisuustie 21, 19650 JOUTSA Parturi-Kampaamo T:mi Satu Kuisma Hyvän ilman kampaamo. 050 595 8625 Rantatie 3, 19650 JOUTSA Sport’in Joutsa 0400 316 266 Länsitie 3, 19650 JOUTSA Keski-Suomen Voimarakentajat Oy Markku Kunnas Kaikki rakentamiseen liittyvä. Lammintauksentie 29 19650 Joutsa Fax 014 882 145 Markku 0400 541 064 Puh. 040 571 1006 Yhdystie 4, 19650 JOUTSA www.lamminmaentilat.fi Hierontapalvelu Rennoksi Aili Tarvainen-Lahtinen Pertunmaantie 868 P. 040 510 1972 HYVÄÄ JOULUA! Rakennustekninen palvelu Arto Väiste T:mi Rakennussuunnittelu ja -valvonta sekä rakennuslupa-asiat. 0400 548 298 arto.vaiste@pp.inet.fi KAHVILA LAUTTURINTUPA www.oravakivi.fi 014-883 015 Rakennusliike Solmu Salonen Rakennusurakointi. 040 555 8204 Tammijärventie 256, 19910 TAMMIJÄRVI FYSIOTERAPIA JA HIERONTA Fysioterapeutti Katri Niiniaho 0400 671 842 Rakennusmaalaus Atte Purojärvi Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit, lattiapäällysteet, huoneistoremontit, julkisivupinnoitteet, koneelliset ylitasoitukset ja korkeapaineruiskutukset 040 842 6288 Kangasniementie 128, 19650 JOUTSA Suutari A. Nieminen Aarno Nieminen Suutarin palvelut, teroituspalvelu, laukkumyynti 040 752 6436 Jousitie 44, 19650 JOUTSA Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Jouluiloa! 43 Rautiasta! delle vuodelle 2011! Rautiasta! Lämmin kiitos kaikille Lämmin asiakkaillemme kiitos kaikille kuluasiakkaillemme kuluneesta vuodesta. neesta vuodesta. Toivotammesiemen iloista 25 kg Auringonkukan Toivotamme iloista Joulua onnea 22,50/sk tämän lehden sekä saajalle Joulua sekä onnea uudelle vuodelle 2011! uudelle vuodelle 2011! TARJOUS! JOUTSA JOUTSA JOUTSA Jousitie 2 Jousitie 2 Puh. 0207 429 930 ark.930 8.30-17 ja 2 la 8.30-13. Jousitie Puh. 0207 429 www.rautia.fi ark. 8.30-17 ja la 8.30-13. Pepen Piippupalvelu Puh.www.rautia.fi 0207 429 930 ark. 8.30-17 ja la 8.30-13. 0400 742www.rautia.fi 269 Hanski hoitaa Piirinuohooja Petri Kuitunen Painotuotteet laidasta laitaan! Nuohous, ilmastoinnin puhdistus. Itäinen piirialue. l Tulostuspaperit ja -värit Tienvarsimainokset ja kyltit l Mainosteippaukset ja tarrat l 19650 JOUTSA 045 319 7444 www.hanskinpainopalvelu.fi KUKKATIIMI Länsitie 7 014-882 916 2 Puh. 040 706 8224 44 Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2012! Joutsan Pikapesupiste PP-Profit TERO SEPPÄLÄ Ky OY Tilitoimistopalvelut Pirjo Pölkki, KLT 040- 823 6866 Puh. 040 486 2384 KuljetusliiKe T:mi Marko T. Lahtinen Antero nieminen Kaivinkonetyöt, jätevesijärjestelmät ym. 5 ton. kaivurilla. 0400 649 573 Pertunmaantie 868, 19650 JOUTSA Mieskonmäen Koulukuljetus Unto Lehtonen Linja-autoliikennöinti. 040 545 5101 Taksi 040 525 0055 19650 JOUTSA unto.lehtonen@gmail.com Mieskonmäen Kyläseura ry. toivottaa Hyvää Joulua ja toimeliasta Uutta Vuotta! www.mieskonmaki.fi JOUTSAN Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! APTEEKKI Palvelemme ark. 9.00-18.00 la 9.00-14.00 kaksoispyhistä jälkimmäisenä 11.00-13.00 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 014-882 555 fax 014-882 820 www.mhy.fi/jarvisavo joutsan.apteekki@apteekit.net 45 Tavara- ja henkilöliikenne. 014 882 338 0400 345 713 taksi 0400 611 790 kuorma-auto Huttulankuja 3, 19650 JOUTSA Retki- ja ohjelmapalvelu Maahisen Muki ja Mela Helena Kaartinen Ohjelmapalvelut, välinevuokraus. Harjunlahdentie 540, 41730 KIVISUO 050 569 6117 mukijamela@kolumbus.fi www.mukijamela.com Haapalan lomamökit Veikko Haapala Maatilamatkailu. 040 761 4288 www.haapalanlomamokit.com 19910 TAMMIJÄRVI Hierontapalvelu Arja Koskinen 040 762 1369 Peltotie 2, 19650 Joutsa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! – WEBER p. 02 07 920 620, 0400-367 384 46 TerveTuloa osToksille palvelevaan k-supermarkeT JouTsaan! Länsitie 2 ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 Muistathan joulukukkatilaukset ajoissa palvelevaan kukkakauppaan... Rauhaisaa Joulua! Toivottavat Marja-Liisa ja Sari Puutarhan Kukkakammari Oy Länsitie 8, puh 014 882 447 47 Hyvää Joulua kaikille! Urheiluliike Kiuru Sport Hartola Puh. 03-716 2070 Esa 040 157 7660 MYÖS POISTOMYYMÄLÄ AVOINNA! 48
