docMielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014
download 
Report Transcription
Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014
Mielenterveysyhdistys M ielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014 Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Mielenterveysyhdistys Taimi ry Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 045 135 1351 050 373 3562 0400 686 698 050 408 8474 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 9-10, 13-14 ja 14.30-15 Olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo 13-17 Ruusan Kahvila Pasi Korhonen, kahvilatoiminnan vastaava ohjaaja 050 408 7873 avoinna ma-pe klo 9-15 Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Ohjaajat (Ruusan Kahvila) Ruusan Kahvila T marika.vartiainen@taimiry.fi toimisto@taimiry.fi puheenjohtaja@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi tomi.suomalainen@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi ohjaajat@taimiry.fi ruusankahvila@taimiry.fi aimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan Kahvilaa samassa osoitteessa. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen, kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa. Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla. kipunoita 1/2014 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere, www.taimiry.fi toimisto@taimiry.fi Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh. 0400 686 698 Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 2/2014 ilmestyy viikolla 21 Juttutarjoukset viimeistään 31.3.2014 mennessä Ruusantalon osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Asiaa! / Vaikuttajafoorumi 5 Taimin palautekysely 6 Puheenjohtajalta: Kevättä kohti 7 Taimissa tapahtuu 8 Kiskojen ääni 11 Toiminnanjohtajan palsta: Haastan sinut! 12 Taimi ry:n uusi hallitus 16 Asiakaslähtöisyyttä sosiaalityössä 20 Keskiaukealla 22 Hyvän elämän eväät 24 Kaiken maailman somet ja appsit 26 Taimin tapahtumia / Taimissa tapahtuu 27 Tämä romaani herättää tunteita 28 Heureka hulluna 29 Gallup: Mitä mieltä Heurekan näyttelystä? 30 Postcrossaamaan 32 Kokemuksia osallisuudesta 34 Akun elämää voisi vaikka elää 35 Kahvilakonsertit Ruusan Kahvilassa 36 Psykorasismikysely / Taimin jäsenyys 37 Tuttu Taimista / Taimissa tapahtuu 38 Toimintakalenteri, kevät 2014 39 Kuvasivu Taimin hallitus 2014– 2015 Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi, Jussi Lehtonen ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja Pääkirjoitus Ritva Merinen Asiaa! O lemme saaneet asiantuntijoilta tälläkin kertaa lehteemme hyviä, ajankohtaisia ja tiedottavia juttuja. Sosiaalityöntekijät kertovat, miten asiakkaat voivat vaikuttaa sosiaalityöhön ja myös mistä saa apua, kun tukea tarvitsee. He puhuvat asiakaslähtöisyydestä. Marika Liehu tehnyt opinnoissaan tutkimuksen osallisuudesta ja kertoo siitä tässä lehdessä. Siinäkin pohditaan vaikuttamista palveluihin, joita itse käyttää. Tutkittavana oli kolmannen sektorin eli järjestöjen toiminta; taimilainen toiminta oli mukana. Kirjoittaja tutustui Taimin olohuonetoimintaan ja haastatteli useita siellä olevia jäseniämme. elämästä, erityisesti itsensä hyväksymisestä. Minä olen tällainen, ja minun elämäni on tällaisena hyvä. Asiaa! Sitä puhutaan tässä lehdessä joka sivulla. Haluamme täällä Taimissa tarjota tietoa ja jakaa kokemuksia. Mielestämme on tärkeää, että eri alojen edustajat kertovat meille, mitä on meneillään ja mistä meidän olisi hyvä tietää. Yhtä tärkeää ovat jäsentemme jutut aiheista, joissa he ovat asiantuntijoita ja joista he ovat kiinnostuneita. Lisäksi on kiva kertoa – ja toivottavasti myös lukea – jos jotain vähän erikoisempaa on jollekin tuntemallemme henkilölle tapahtunut. Ilmon junareissu Venäjän läpi on tämänkertainen sellainen tarinamme. Mitro Repo kertoo meille hyvin Tärkeäksi asiaksi näissä Kipunoiomakohtaisen kokemuksensa hyvästä ta-lehden numeroissa koemme myös sen, että kerromme mitä Taimissa on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan. Mistä sinä haluaisit, että kirjoittaisimme? Viereisellä sivulla on jäsenkysely, jossa kysytään palautetta, toiveita ja ideoita Taimin toimintaan, myös Kipunoita-lehteä varten. Tulevaa juttua varten kysymme myös (sivulla 36), oletko kokenut syrjintää mielenterveyteen liittyvän diagnoosisi vuoksi, kun olet hakeutunut hoitoon sairastuttuasi fyysisesti. Laittakaa vastauksia tulemaan! Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh. 0400 68 6698 VAIKUTTAJAFOORUMI Aika: torstaina 24.4.14 klo 16.00 - 18.00 Paikka: Ruusan Kahvila, Koulukatu 11, 33200 Tampere. Tapahtuman tarkoituksena on kuulla jäsenten ääntä Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n edunvalvontaan liittyen. Mitä asioita haluaisit Taimin yhdistyksenä vievän eteenpäin MTKL:lle, Tampereen kaupungin virkamiehille ja valtuutetuille tai muille asioista päättäville? Asia voi koskettaa mitä tahansa asiaa, jonka uskot helpottavan omaa arkeasi tai muiden saman kokeneiden elämää. Uskotko, että perheiden saama tuki olisi merkittävä asia, johon Taimin tulisi vaikuttaa? Vai onko olennaisempaa, että Taimi vaikuttaa mielenterveyspalveluihin, sosiaalitukijärjestelmään, työelämän joustavuuteen, verotukseen tms.? Mietitään yhdessä myös sitä, mitkä ovat ajankohtaisimpia asioita, joihin meidän tulisi vaikuttaa nyt ja mihin voimme tähdätä pitkällä aikavälillä. Paikalla Taimin hallituksen jäseniä ja henkilökuntaa. Voit lähettää kysymyksiä tilaisuuteen myös etukäteen s-postilla: marika.vartiainen@taimiry.fi. Mainitse, mikäli haluat kysymyksen käsiteltävän nimettömänä! TERVETULOA! 4 kipunoita 4/2013 Taimissa tapahtuu Palautekysely Päiväys: __________________________ Kerro mielipiteesi Kipunoita-lehdestä. Minkälaisia juttuja toivoisit lisää? Kenen kirjoittamia/mistä aiheista? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Minkälaisia kokemuksia Sinulla on Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksesta? (Vuonna 2013 kaupungin mielenterveyspalvelut kokivat merkittävän organisaatiomuutoksen. Tavoitteena on hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen. Uudistus on vielä kesken, joten Taimin jäsenistön palaute on tärkeää toiminnan kehittämiseksi.) ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Minkälaisia kokemuksia Sinulla on Tampereen kaupungin sosiaalipalveluista? Tiedätkö miten toimia elämän muutostilanteissa ja mihin ottaa yhteyttä? Oletko saanut apua Sosiaalifoorumista, joka on järjestetty myös Taimin jäsenkahvilassa? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Minkälaisia asioita toivoisit Taimin vievän eteenpäin yhdistyksenä? Mikä on mielestäsi Taimin jäsenistön edunvalvonnan kannalta olennaisinta nyt? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Kerro tyytyväisyydestäsi Taimin ryhmätoimintaan. Mikä ryhmätoiminnoissa on hyvää? Mitä pitäisi parantaa? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Minkälaiseen ryhmään osallistuisit, jos sellainen järjestettäisiin? ________________________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________________ Minkälaista muuta toimintaa toivoisit ryhmätoiminnan rinnalle? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Palautteesi Taimin henkilökunnalle? _______________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ Kiitos palautteestasi! Palauta lomake Taimin toimistoon tai toimiston ovea vastapäätä olevaan mustaan postilaatikkoon! Saat lomakkeen myös tarvittaessa toimistosta. Mikäli haluat jättää palautteesi sähköpostitse, voit toimittaa sen osoitteella: marika.vartiainen@taimiry.fi. Otsikoi viestisi ”Palautekysely”. kipunoita 1/2014 5 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Kevättä kohti H keräyksessä. Keräys on tullut Mielenterveyden keskusliiton kautta. Se tarkoittaa, että vaalipäivinä järjestöt voivat kerätä varoja toimintaansa. jätetään Tampereen kaupungille toiminta-avustushakemus. Viime vuonna avustuksemme nousi, katsotaan, miten tänä vuonna meidän käy. Marraskuun lopussa pidettiin Taimin syyskokous, jossa mm. valittiin uusi hallitus. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi tuli kaksi uutta jäsentä, varajäseniksi valittiin myös kaksi uutta jäsentä. Minut valittiin yksimielisesti Taimin puheenjohtajaksi eli viides vuosi alkoi minun osaltani Taimin hallituksen johdossa. Lämmin kiitos kaikille luottamuksesta ! Lisäksi hallitus käsitteli Ruusan Kahvilan taloudellista tilannetta. Nyt on kahvilan jatkuvuuden turvaamiseksi erittäin tärkeää, että jäsenet ja yhteistyökumppanit käyttäisivät ahkeraan Ruusan Kahvilan palveluita. Pahimmassa tapauksessa joudumme laittamaan kahvilan kiinni ja sitä kukaan meistä ei todellakaan halua. Kertokaa kahvilamme palveluista mahdollisimman laajalle! Uskon ja toivon, että kahvilan talous saadaan kääntymään nousuun. 11.3 pidetään avoimet ovet Ruusantalossa. Torstaisin ja nyt myös tiistaisin jatkuvat jäsenkahvila- päivät.Yhdistyksen kevätkokous pidetään 27.3 klo 15.30, jota ennen on hallituksen kokous. Kevätkokouksessa käydään läpi ja hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus viime vuodelta. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kevättä! yvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Viime lehden ilmestymisen jälkeen on taas paljon tapahtunut, myös surullisia asioita. Tätä kirjoittaessani yksi hallituksen kokous on jo takana, jossa mm. valittiin Pasi Kekäläinen varapuheenjohtajaksi. Uudelle hallitukselle pidettiin myös koulutusaamupäivä, jossa käytiin olennaisia asioita läpi Taimin toiminnasta. Hallitus käsitteli myös tarkennetun talousarvion ja toimintasuunnitelman tälle vuodelle. Lisäksi päätettiin toiminnanjohtajan ja toiminnan koordinaattorin varahenkilöistä. Hallitus hyväksyi ehdotuksen, että yhdistyksen ja kahvilan alue muuttuisi yhdenvertaisuus-alueeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiloihin tulee tarroja, joilla ilmaistaan suvaitsevaisuutta. Kyseessä on EU-hanke, johon useat tahot ovat lähteneet mukaan. Taimi on myös mukana Pieni Ele- 6 kipunoita 4/2013 Tammikuun loppuun mennessä Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen puheenjohtaja@taimiry.fi. Aila Dündar-Järvinen Lopuksi suru-uutinen: Taimin pitkäaikainen jäsen Tiina Hänninen nukkui pois Lahdessa tammikuun lopussa sairastettuaan kauan. Tiina soitti minulle viikkoa ennen kuolemaansa ja kertoi vakavasta tilanteestaan. En silloin arvannut, että puhuisimme viimeistä kertaa. Tiina oli persoonallinen, tuttu näky monissa tapahtumissa. Hän oli MTKL:n valtuuston jäsen, hallituksemme varajäsen, ryhmänohjaaja sekä mukana olohuone- ja jäsenkahvilatoiminnassamme.Tiina perusti Taimiin kolme ryhmää sekä Kangasalle ja Toijalaan mielenterveysyhdistykset. Jäämme kaipaamaan Tiinaa! Taimissa tapahtuu KEVÄÄN LIIKUNTATAPAHTUMIA MTKL:n mestaruusturnaus Tampereella 1.-2.3.2014 Kirkas Mieli -järjestöjen yhteiset liikuntatapahtumat: Futsal -turnaus huhtikuussa. Liikuntapäivä toukokuussa. Jalkapalloturnaus kesäkuussa. Lisätietoja jäsentoiminnan ohjaaja Tomi Suomalaiselta. Liikkujan ohjeita: - Muista sisäliikuntavälineet (erityisesti sisäkengät, joita ei käytetä ulkona) - Peseydythän aina liikuntasuorituksen jälkeen (Liikunnassa tulee hiki! Näin huomioit muut ihmiset siirtyessäsi liikuntapaikalta muualle). - Huomioithan monen tasoiset liikkujat ja olet kohtelias. JÄSENTEN ILLAT RUUSAN KAHVILASSA LASSA Helmikuun alusta myös tiistaisin (paitsi kuukauden ensimmäinen tiistai) klo 15.30-18.30 Torstain jäsenten illat Ruusan Kahvilassa jatkuvat klo 15.30-18.30 2. ssa 20. a l i v h a k tä jäsen s i ö i r a i ä h ntaansatyj en i m i Syömis o t e e liit tel liitto essiytömishäiriöih.in ö i r i ä h s i Syöm kysymyksiisi 2014 klo 16 vastaa ahvilassa 20.2. jäsenk Tervetuloa! Huomaa myös kuukauden ensimmäiset tiistait: Ruusan usan Kahvilassa Pirkanmaan musiikkiopiston konsertteja klo 17. Vapaa pääsy. ää Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS to 27.3. klo 15.30 Ruusan Kahvilassa, Koulukatu 11 Käsiteltävät asiat: Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Muut sääntömääräiset asiat Tervetuloa! Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus kipunoita 1/2014 7 kipun Kaikkialla maailmassa se on sama: KISKOJEN ÄÄNI Tampereelta Lahteen. Sieltä junalla Moskova – Irkutsk – Mantsurian kautta Pekingiin. Noin 11 000 kilometriä rautateitä ja kahdeksan vuorokautta junassa. Siinä on reissu, jonka Ilmo Korhonen teki neljän ystävänsä kanssa viime syyskuussa. TEKSTI: RITVA MERINEN KUVAT: MARTTI TURUNEN Ilmo Korhonen oli suunnitellut junamatkaa Venäjän läpi jo pitemmän aikaa - Noin kymmenen vuotta sitten eräällä porukalla oli, mutta yhteensattumusten vuoksi matka ei toteutunut. Haave jäi elämään. Lopullinen sysäys tuli siitä, että Jokisen Ahdin matka Pohjois-Korean Pjongjangiin peruutui. Päätettiin tehdä kaveriporukalla tämä junamatka. Ilmon kanssa reissussa olivat Ahti Jokinen ja Matti Mikkola Tampereelta ja Ilmon lankomies Martti Turunen Nurmeksesta. Baikaljärvi on syvä – ja kylmä Suunnitelmat aloitettiin vuoden 2013 alussa. Kesällä oli jo ajankohta selvillä. Junalippujen hankintaan saatiin apuja venäläisen ystävän kautta ja hotellit varattiin netissä. 8 kipunoita 1/2014 Iloinen matkaseurue: Vasemmalta Martti Turunen, Ahti Jokinen, Ilmo Korhonen, Matti Mikkola Siellä oli valkoiset liinat pöydissä ja ateriat tilattiin ruokalistalta pöytiin tarjoiltavaksi. Hintataso sielläkin oli aika edullista, suomalaiseen hintatasoon jälleen verrattuna. Miten siellä sitten sai aikansa muuten kulumaan? - Yllättävän hyvin. Ei aika tullut ollenkaan pitkäksi. Me juttelimme paljon, luettiin ja tietenkin soitettiin ja laulettiin. -Yksin en matkaa tekisi. Kyllä kaverien seura on tällaisella matkalla tärkeä. Turistina Pekingissä Kaunis Baikaljärvi - Suunnittelimme matkaamista Mongolian kautta, mutta junassa sitten huomasimmekin, että liput olivatkin Mantsurian kautta, Ilmo naurahtaa. Eipä mitään, Mantsurian kumpuja kohti. Tärkeintä ei ole vain kohteet vaan matkanteko! - Matka meni kokonaisuudessaan tosi hyvin. Emme olleet mitään suuria tavoitteita matkalle laittaneetkaan, mutta ne mitä suunniteltiin, myös toteutuivat. Ikäviä yllätyksiä ei tullut, kukaan ei sairastunut ja sopu säilyi. Matka oli hieno, vaikea sieltä mitään parasta on valita. Mutta jos oikein kaivaa ja ihan pakko on, löytyy sieltä se: uiminen maailman syvimmässä järvessä, Baikaljärvessä. - Sinne oli päätetty mennä ja siellä myös käytiin. Vesi oli kymmenasteista, mutta ei se avantouintiin tottunutta hätkähdyttänyt. Baikaljärvi on Venäjällä, Itä-Siperian eteläosassa. Se on lähellä Mongolian rajaa sijaitsevalla Irkutskin alueella. Sen syvyys on enimmillään noin 1620 Perillä Pekingissä he viettivät neljä päivää. Siellä Ilmo kävi tutustumassa muun muassa Kiinan muuriin, Kielletyn kaupunkiin ja metriä. Baikaljärvi kuuluu Unescon Tiananmenin aukioon. maailmanperinnön kohteisiin. - Kyllä Kiinan muuri on vaikuttava. Sen rakennelman valtavuuden ymmärtää vasta, kun sen näkee. Siinä on yli Ajankulku rytmittyy kiskojen 6000 km muurirakennelmia. Siellä se tahtiin kulkee tasangoilla, solissa ja vuorien päältä. Muuria on restauroitu tietyiltä Junassa vietettiin paljon aikaa. Mai- kohdilta, me matkasimme tällaiseen semat eivät aina olleet niin vaihtuvia. kohteeseen noin 100 kilometriä PeAromaisemat Siperiassa olivat tuhansia kingistä. kilometrejä samaa puolenmetrin heiPekingistä Ilmo seurueineen lensi nikkoa silmänkantamattomiin. Päivä- Moskovan kautta Aeroflotilla takaisin kausia maisemana oli myös koivumet- Suomeen. sää. Yhteen menoon kaverukset olivat Uusille kiskoille? junassa kahdeksan vuorokautta. Heillä oli neljän hengen hytti, jossa he enimmäkseen oleskelivat. Ruokailut ravin- Ilmon reissu oli omatoimimatka. Tuttolavaunussa ja lyhyet pysähdykset ase- tavien ja internetin avulla matkalle milla olivat päivän vaihteluhetkiä. tuli kustannuksia varmasti paljon vä- Pysähdykset asemilla kestivät hemmän kuin olisi tullut jonkin matkymmenestä minuutista tuntiin. Sii- katoimiston kautta. Ilmo kertoo, että nä ehti käydä jaloittelemassa asemil- vastaavan matkan saa järjestettyä alle la. Paikalliset myivät tuotteita. Siellä 1500 eurolla. oli hedelmiä, jäätelöä, lämpimiä piiAikaeron rasitukset eivät matkalla, rakoita, vohveleita. Ne olivat meidän Ilmon mielestä vähän yllätykseksikin, hinnoissamme todella edullisia, Ilmo tuntuneet, vaikka aikavyöhyke muutkertoo. tui. Juna kulkee Moskovan ajassa ja - Ravintolavaunuissa oli hienoa. junissa on aikataulut pysähdyspaikoista kipunoita 1/2014 9 sekä Moskovan että paikallisessa ajassa. - Meillä yhdellä kello oli koko ajan siinä Moskovan ajassa ja loput sitten vääntelivät viisareita aikavyöhykkeen mukana. Pysyimme hyvin ajan tasalla. Junat olivat todella täsmällisiä. Pysähdyspaikoilla ja määränpäässä oltiin minuutilleen aikataulun mukaan. Matkustaminen oli vaivatonta ja reissu tietynlainen saavutus: suunniteltiin ja tehtiin se. Tästä voisi sitten aloittaa uuden matkan suunnittelun, vai? - Kyllä, ehdottomasti, Ilmo sanoo, - Junalla matkustaminen on parasta. Seuraavaksi voisi matkustaa läpi Australian junalla tai lähteä Kuubaan kiskoja kuuntelemaan. ■ 10 kipunoita 1/2014 Kiinanmuuria silmänkantamattomiin Ilmo Korhonen on laulaja ja trubaduuri. Hän on esiintynyt useasti myös Taimi ry:n tilaisuuksissa. Ilmo on vuosien saatossa ollut mukana eri kokoonpanoissa ja esiintynyt paljon myös yksin. Hän on Tampereen Oopperan kuoron jäsen. Ilmo Korhonen on esiintynyt myös radio ja TV-ohjelmissa, sekä muutamilla äänilevyillä. Ilmo on Taimi ry:n ainaisjäsen. Hän on aiemmin kuulunut yhdistyksen hallitukseen usean vuoden ajan. Hän on nykyään Tampereen pispalalainen, alun perin Pohjois-Karjalasta kotoisin. Toiminnanjohtan palsta Marika Vartiainen Haastan sinut mukaan parantamaan Tampereen alueen hyvinvointia! T eitkö Sinä uuden vuoden lupauksia? Me taimilaiset olemme tänä vuonna luvanneet tuottaa Ruusantalon käyttäjille enemmän tapahtumia ja kuuntelemaan yhä enemmän jäsenistömme mielipiteitä. Tapahtumat saavat innoituksensa kansallisista juhlapyhistä. Runebergin päivän tienoilla jäsenkahvilassa kuullaan runoja,Ystävänpäivänä muistetaan tärkeää asiaa yhdessä ja talveen liittyviä ulkoilutapahtumiakaan ei ole unohdettu. la, on tervetullutta. tapauksessa. Kehittäminen tapahtuu kuitenkin priorisoimalla voimavaroVoit kertoa omasta näkökulmastasi, ja oleelliseen, siihen mikä ei vielä ole mutta myös kertoa asiasta, jonka us- ihan niin hyvin kunnossa ja niihin asikot vaikuttavan lähimmäistesi arkeen. oihin, joihin voimme resurssiemme Palautteen voi jättää nimettömänä ja puitteissa vaikuttaa. kaikki palautteet luetaan. Voit tulla ilmaisemaan mielipiteeRyhmätilat ja aikataulut ovat hiukan si myös keväällä 24.4.14 klo 16.00– muuttuneet Ruusantalolla joidenkin 18.00 jäsenkahvilassa järjestettävään ryhmien osalta. Nyt kun ensimmäiset Vaikuttajafoorumiin. Jäsenkyselystä ja viikot ovat takana, näyttää siltä, että Vaikuttajafoorumista saatuja palauttei- pienet muutokset silloin tällöin ovat ta käytetään hallitustyöskentelyn apu- paikallaan. Oikeastaan ne piristävät na miettiessämme linjauksia seuraavil- ja näyttävät jopa vireyttävän ryhmiä. Mielipiteitä on mahdollisuus kertoa le vuosille sekä konkreettisesti jo heti Koetamme saada Ruusantaloa ja ryhhenkilökohtaisesti jäsenkyselyn kautta syksyllä laatiessamme toimintasuun- mätiloja entistä viihtyisämmiksi keja yhteisesti keväällä ensi kertaa järjes- nitelmaa vuodelle 2015. Kerromme vään aikana, tietysti pienten resurssien tettävässä Vaikuttajafoorumissa. palautteista kootusti myös Kipunoita- puitteissa. Voit kertoa meille ideasi jäEnnen joulua keräsimme palautetta lehdessä tämän vuoden aikana. senkyselyn kautta myös Ruusantalon ryhmätoiminnasta. Kiitos kaikista täviihtyvyyteen liittyen. hän asti antamistanne palautteista! TäsAlustavien päätösten mukaan tä lehdestä löydät kyselyn, joka sisäl- olemme saamassa vuodelle 2014 saRuusan Kahvilan kulttuuritarjonta tää osittain samoja kysymyksiä, mutta man verran rahoitusta RAY:ltä kuin lisääntyy tänä vuonna. Ruusan Kahmyös lisäkysymyksiä toimintamme ke- aiempinakin vuosina. Saamme siis olla vilassa on mahdollisuus kuulla joka hittämiseen liittyen. tyytyväisiä, että resurssejamme ei ka- kuukauden ensimmäinen tiistai Pirvennettu. Lopullisesti STM päättää kanmaan Musiikkiopiston opiskelijoiToivon, että käytätte tämän mah- avustuksista tammikuun lopussa. den esityksiä klo 17.00-18.00. Ruudollisuuden hyväksenne! Kyselyn kautTampereen kaupunki on tiedotta- san Kahvila on tuolloin avoinna klo 18 ta toivon kuulevani näkemyksiänne ja nut, että myös järjestöille jaettavista saakka. Muina tiistai-iltoina Ruusan kokemuksianne myös asioista, joihin avustuksista joudutaan leikkaamaan. Kahvila on auki jäsenkahvilana, kuten Taimin yhdistyksenä pitäisi puuttua. Nähtäväksi jää millä tavoin tämä vai- torstaisinkin eli klo 15.30-18.30. Olkoonkin se sitten kaupunkiympä- kuttaa Taimin toiminnan tukemiseen. ristön suunnitteluun, hoivapalveluihin Tampereen kaupunki päättää toimintaAurinkoisia talvipäiviä toivottaen, tai järjestömme näkyvyyteen liittyvää. avustuksistaan alkukevään aikana. Mikä tahansa asia, joka liittyy mielenMarika Vartiainen terveyden edistämiseen ja hyvinvoinOlemme päättäneet Taimissa kemarika.vartiainen@taimiry.fi nin lisääntymiseen Tampereen alueel- hittyä ja parantaa toimintaamme joka kipunoita 1/2014 11 Taimi ry:n UUSI HALLITUS Taimin aimin syyskokous marraskuussa 2013 valitsi uuden hallituksen seuraavalle kaksivuotiskaudelle. vuotiskaudelle Uudessa hallituksessa on sekä konkareita että ekakertalaisia. ekakertalaisia Tässä Taimin hallitus esittäytyy. Aila Dündar-Järvinen, hallituksen puheenjohtaja O len Taimin pitkäaikainen puheenjohtaja. Aloitin Taimi ry:n hallituksen puheenjohtajana tammikuussa 2010, joten nyt alkaa viides vuosi. Pohjakoulutukseltani olen kehitysvammahoitaja, lisäksi psykologin opintoja Tampereen yliopistossa. Viime vuoden lopulla aloitin diakoniayhdistyksen toiminnanjohtajana. Olen myös Tampereen kaupungin pitkäaikainen luottamushenkilö, viides kausi Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä alkoi viime vuonna, sekä maakuntavaltuutettu. Luottamustehtäviä on paljon. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä olen toiminut 20 vuotta, mistä minulle on myönnetty herastuomarin arvonimi. Vuonna 2011 minut valittiin Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Olen myös MTKL:n omaisten ja läheisten työryhmän puheenjohtaja sekä Oy MTKL Vireä Mieli Ab:n hallituksen jäsen. Lisää voit lukea kotisivuiltani www.elisanet/ailadundar/. Olen kiitollinen ja iloinen, että sain luottamuksen jatkaa Taimin puheenjohtajana. Kaiken kaikkiaan nämä vuodet ovat olleet antoisia. Taimissa on hyvä työntekijäporukka sekä hienoja jäseniä, ohjaajia ja vertaisia. Olen erittäin ylpeä siitä, että Taimi on Suomen suurin mielenterveysyhdistys. Juuri jäsenet tekevät Taimista erityislaatuisen, ja kokonaisuutta täydentää kodikas Ruusantalomme. Puheenjohtajana haluan säilyttää Taimin aseman tamperelaisena mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä tärkeänä puolestapuhujana ja tukipaikkana. Lisäksi yhteistyö Tampereen kaupungin ja muiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa on tärkeää. Viime vuonna koimme vastoinkäymisiä, mm. Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tarjouskilpailussa häviämisen, joka johtui hallituksesta riippumattomista syistä. Tämän vuoden haasteita on mm. kahvilatoiminnan menestyminen ja kannattavuus. Ilouutinen on, että Raha-automaattiyhdistyksen avustus tälle vuodelle säilyy samalla tasolla kuin viimekin vuonna. Uudelle hallitukselle riittää aivan varmasti töitä ja haasteita tänäkin vuonna. Tärkeimpänä tehtävänä nyt alkuvuonna on taloudellisen tilanteen säilyttäminen ja parantaminen, erityisesti kahvilan osalta. Toivon aktiivista vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Minuun saa edelleenkin ottaa yhteyttä, jos on kysyttävää tai muuta asiaa. Sähköpostini on puheenjohtaja@ taimiry.fi. Pyrin myös olemaan tavattavissa ennen hallituksen kokouksia. Lisäksi osallistun tänäkin vuonna mahdollisimman paljon Taimin eri tilaisuuksiin ja retkiin. Toivotan kaikille taimilaisille oikein hyvää vuotta 2014 ! 12 kipunoita 1/2014 Pasi Kekäläinen, varapuheenjohtaja M oro! Olen lähihoitaja. Mielenterveys- ja päihdetyö ovat suuntautuneisuuteni. Aikaisemmalta ammatiltani olen metallimies/hitsaaja. Valmistuin lähihoitajaksi loppuvuodesta 2013. Tällä hetkellä olen keikkatyöläinen. Vakituinen työ on vielä haussa. Tämä on toinen kauteni Taimi ry:n hallituksessa. Ensimmäinen kaksivuotiskausi hallituksessa oli vaiherikas ja mielenkiintoinen. Koen, että minulla on jatkossakin annettavaa ja ideoita, joilla voidaan yhdessä kehittää yhdistyksen toimintaa. Haasteena on, että yhdistys pystyy jatkossakin toimimaan elinvoimaisesti tiukassa taloustilanteessa. Minun tavoitteenani hallituksen jäsenenä on saada palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin mielenterveyspalveluita kehitettäessä. Terveisiä jäsenille: Tsemppiä vuodelle 2014! Merja Mattila A sun Tampereen Pappilassa. Olen ollut eläkkeellä viisi vuotta. Taimissa touhuan jäsenkahvilassa ja olohuoneessa. Hallituksessa olen ollut kaksi kautta, eli kolmas kausi alkaa nyt. Kiitos teille, jotka minua äänestitte. Hallituksessa on nyt myös uusia jäseniä, niin kuin tietenkin aina. Toivon tältä uudelta hallitukselta asiallista, rakentavaa ja napakkaa päätöksentekoa. Toivon myös, että rivijäsenet olisivat aktiivisia ja toisivat palautetta ja ideoita hallituksellekin. Kaikille jäsenille toivotan oikein hyvää talven jatkoa. Tätä kirjoittaessa vihdoinkin se talvi alkoi! Jussi Lehtonen O len tamperelainen yhdistysaktiivi, olen ollut mukana Taimin toiminnassa vuodesta 2006. Aika on ollut mieluista, ja osallistun monella tapaa yhdistyksen toimintaan. Työelämässä olen tehnyt monenlaista. Menin töihin 16-vuotiaana kenkätehtaaseen, sitten tein pitkään remonttihommia. Niistä siirryin autonkuljettajaksi. Viimeisimpänä oli sitten myyntineuvottelijan työ, josta jäin eläkkeelle. Olen aina tykännyt, kun duunit ovat monipuolisia. Toivottavasti edessä on vielä uusia haasteita, ja tavoitteena on vielä jatkossa tehdä osa-aikatöitä. Yksi tärkeimmistä asioista, joita haluan viedä eteenpäin, on toimitalomme kunnossa pitäminen. Se asia sinällään on hyvin haasteellinen varsinkin nyt, kun emme saaneet Ray:lta investointiavustusta, jonka turvin olisimme voineet toteuttaa välttämättömiä korjauksia. Nyt pitää kartoittaa muita vaihtoehtoja rahoittaa korjauksia. Luonnollisesti minua kiinnostavat kaikki muutkin yhdistykseen liittyvät asiat, ja sen johdosta pyrinkin hallitukseen. Hallitustyöskentely on minulle vielä sinällään melko uutta, vaikka jo olen yhden kauden hallituksessa ollutkin. Aina voi oppia jotain uutta. Haluan kiittää jäseniä luottamuksesta, kun minut valittiin hallitukseen. Aina voi tulla nyppäisemään hihasta, jos on jotain asiaa yhdistykseen ja muuhunkin liittyen. kipunoita 1/2014 13 Anu Vähäniemi A sun Kangasalla ja työskentelen Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoitotyön päällikkönä. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja (psykiatrinen hoito) ja terveystieteiden maisteri. Lisäksi minulla on mm. työnohjaajan ja perhetyön koulutukset sekä monenlaisia laadunhallinnan ja kehittämisen lisäkoulutuksia. Olen työskennellyt psykiatrian laitoshoidossa (Kaivannon sairaala) 20 vuotta erilaisissa tehtävissä hoitajana sekä lähiesimiehenä että laatukoordinaattorina. Lisäksi vastasin reilun vuoden Hämeenlinnan avomielenterveyspalveluista ja nyt olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni Tampereen kaupungilla melkein 2 vuotta. Taimin hallituksessa näen mahdollisuuden toimia eräänlaisena linkkinä julkisen terveydenhuollon ja yhdistyksen välillä. Toivon, että hallituksessa voidaan hyödyntää laaja-alaista ja pitkäaikaista kokemustani sekä potilastyöstä että hallinnollisista tehtävistä ja kehittämisestä. Uskon myös, että voin tuoda päätöksenteon pohjaksi näkökulmia esimerkiksi tutkitun tiedon kautta, johon olen työ- ja opiskeluvuosieni aikana tutustunut. Kaiken kaikkiaan tunnen edelleen olevani lähellä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten hoitamista ja tukemista ja uskon tällä tehtävällä voivani omalta osaltani auttaa yhdessä suunniteltujen asioiden viemistä eteenpäin. Toivotan kaikille mukavaa uutta vuotta kaikille- yritetään yhdessä saada asioita rullaamaan. Kiitos kaikille Taimissa aktiivisesti toimiville. Tuula Tuominen O len reilu nelikymppinen pirkanmaalainen, hyvin, hyvin monenlaisissa tehtävissä toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri. Järjestötoiminta on minulle tuttua sekä harrastuksen että työn kautta. Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa (SOS), jonka keskeisimpiä tavoitteita on asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Sosiaalityöntekijänä toimiessani - sekä elämässä yleensä - olen aina halunnut tukea heikoimmassa ja vaikeimmassa asemassa olevia kuntalaisia. Olen tutustunut Taimin toimintaan ja kokenut sen erittäin tarpeelliseksi. Taimi on tarjonnut todella hyvän paikan esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleville asiakkaille. Tämä on yksi asia, jota haluan viedä Taimissa eteenpäin - että Taimi olisi jälleen yksi toteutuspaikka kuntouttavalle työtoiminnalle. Lisäksi toivon hartaasti, että kahvilatoiminta pystyy jatkamaan nykyisellään. Toivon kokevani jatkossakin samanlaista lämminhenkistä ilmapiiriä kuin oli syyskokouksessa. 14 kipunoita 1/2014 Jyrki Rönkkö T ulin valituksi hallitukseen nyt kolmannelle kaudelle. Olen ollut Taimissa noin kahdeksan vuotta ja ohjannut useita ryhmiä. Nykyisin minulla on tiistaisin Kulttuuriryhmä vastuullani. Minut näkee kyllä monena muunakin päivänä Ruusantalossa ja kesän alettua taas Ruusan Kahvilan terassilla maailmaa parantamassa. Mukanani on yleensä Sylvi-koira. Meitä molempia saa mielellään tulla jututtamaan. Vertaistuen kehittäminen on minun lempilapseni tässä toiminnassa. Haluan myös vaikuttaa vapaaehtoistyön merkitykseen, selkiinnyttämiseen ja kasvamiseen yhdistyksessämme. Taimi ry:n hallituksen varajäseniksi kaudelle 2014–2015 valittiin: vasemmalta Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja. kipunoita 1/2014 15 Asiakaslähtöisyyttä SOSIAALITYÖSSÄ MIA MÄKI-FRÄNTI, TUIJA LAAKSO A ikuissosiaalityön kehittämishanke SOS II (Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä) käynnistyi 1.11.2013 jatkona SOS I:lle. SOS II kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan ja hanke toimii Väli-Suomen alueella. Pirkanmaan kunnista mukana ovat Tampere, Orivesi, Kangasala, Hä-meenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Sastamala, Vesilahti sekä Kanta-Hämeen kunnista Forssa tulevine kuntayhtymineen, Hausjärvi sekä Riihimäki. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä työskentelee viisi projektityöntekijää sekä projektipäällikkö. Hankkeen tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa aikuissosiaalityötä yhdessä hankekuntien sosiaaliasemien työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on myös aikuissosiaalityön profiilin nostaminen, johon yksi keino on tiedottaminen sosiaalityöstä eri foorumeissa. SOS I -hankkeessa projektityöntekijät muun muassa kiersivät eri tahoilla yhdessä sosiaaliasemien työntekijöiden kanssa kertomassa Tampereen aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuen palveluista. SOS I -hankkeessa asiakasosallisuus ja sen lisääminen oli yksi pääteemoista, joka jatkuu SOS II:ssa. Asiakasraati ja kokemusasiantuntijatoiminta Asiakasosallisuutta haluttiin lisätä kutsumalla sosiaalipalveluita käyttävät asiakkaat mukaan kehittämään palveluita. 16 kipunoita 1/2014 Kehittämistyötä varten perustettiin asiakasraati, johon rekrytoitiin asiakkaita, joilla on omakohtaista kokemusta sosiaalityön palveluista tai toimeentulotukiasiakkuudesta. Raati on kokoontunut kerran kuukaudessa syyskuusta 2012 lähtien. Siihen on voinut tulla non-stop -periaatteella ja vakiosallistujista on kuoriutunut monella taholla tunnustettu, pätevä ja vaikuttamishaluinen asiakkuuden asiantuntijaryhmä. Asiakasraadissa on työstetty raatilaisten keskeisimmiksi nostamia kehittämiskohteita ja kehittämisideat on viety tiedoksi palveluista vastaaville tahoille. Tunnettavuuden lisääntymisen myötä asiakasraatilaisilta on eri tahoilta pyydetty näkökulmaa palveluiden kehittämiseen liittyviin asioihin. Isossa roolissa asiakasraadissa on suora vaikuttaminen. Raadissa on vieraillut sosiaalityöntekijöitä, esimiehiä sekä kuntapäättäjiä. Asiakasraadissa seurataan aktiivisesti, mitä palveluissa tapahtuu kuntatasolla ja valtakunnallisesti, sekä mietitään koko ajan uusia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Käsiteltävät teemat ovat laajentuneet oman alueen palveluiden kehittämisestä yleisiin köyhyyttä ja vähäosaisuutta koskeviin kysymyksiin. Keväällä 2014 asiakasraatilaiset lähtevät Eduskuntaan tapaamaan kansanedustaja Kike Elomaata. Tampereen kaupungin Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden tilaajan suunnittelutyö-ryhmä yhdessä tilaajapäällikön kanssa ovat suunnitelleet asettavansa asiakasraadin toiminnan kaupunkistrategian toiminnallisiin tavoitteisiin vuosille 2014–2017. Asiakasraatilaiset ovat kokeneet toiminnan voimaannuttavana. Sosiaalityön asiakasraatiin rekrytoidaan uusia asiakkaita keväällä 2014. Asiakasraatiin tulevilta toi-votaan kehittämishalukkuuden lisäksi omakoh- taista tuoretta kokemusta sosiaalityön tai toimeen-tulotuen asiakkuudesta Tampereella. SOS-hankkeessa on myös koulutettu sosiaalityön kokemusasiantuntijoita, jotka ovat käyneet kertomassa omaa elämäntarinaansa tai kokemuksiaan palveluiden käyttäjinä esimerkiksi oppilaitoksissa ja eri viranomaistahoilla. Kokemusasiantuntijatoiminnasta ja asiakasraadista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä SOS-hankkeen työntekijöihin. Sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden tukeminen on erityisen tärkeä asia siksi, että asiakkuudessa olevat ovat yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Sosiaalityön tavoitteena on edistää asiakkaan omatoimista selviytymistä ja tukea häntä niin, että hänen tilanteensa ei ainakaan mene huonompaan suuntaan. Asiakkaiden osallisuus toteutuu silloin, kun häntä kuunnellaan. Osallisuutta edistetään myös pyytämällä palautetta. Asiakas asettaa itse tavoitteet omalle hyvälle elämälleen. Tavoitteiden asettelussa ja tilanteen eteenpäin viemisessä sosiaalityöntekijä on tukena. hankkimalla tukiasumisen palveluja. Sosiaalityöntekijän keskusteluapu sekä eri tuki- ja hoitomuotojen kartoittaminen voi auttaa, kun asiakas kärsii päihde- tai muusta riippuvuusongelmasta tai mielenterveyden ongelmat haittaavat arjen sujumista. Sosiaalityöntekijältä saa apua ja tukea työttömyyden pitkittyessä, taloudellisissa vaikeuksissa sekä akuutissa kriisitilanteessa. Heiltä saa ohjausta ja neuvontaa etuuksiin ja muihin sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Oman sosiaalityöntekijän saa selville soittamalla neuvonnan numeroon ma-ti ja to-pe klo 9–11 puh. 03 5657 9429. Sosiaalityöntekijöiden puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 12–13. Sarviksen kolmannen kerroksen aukioloaika on ma-pe klo 9–14. Kirjallisesti toimeentulotukea hakevat voivat pyytää hakemuksessa ajanvarausta sosiaalityöntekijälle muissa asioissa. Sosiaalityöntekijä ei pääsääntöisesti tee toimeentulotukipäätöksiä, vaan ne käsitellään Toimeentulotuen yksikössä. Säännöllisissä asiakastapaamisissa sosiaalityöntekijä kuitenkin kartoittaa ja linjaa myös toimeentulotuen tarvetta. Aikuissosiaalityö Tampereella Toimeentulotuen hakeminen Tampereella Tampereella aikuissosiaalityö ja toimeentulotuen hakeminen on keskitetty Sarviksen sosiaaliasemalle Hatanpäälle osoitteeseen Hatanpäänkatu 3 J. Aikuissosiaalityön palvelut on tarkoitettu 18–65-vuotiaille aikuisille, joiden taloudessa ei asu ala-ikäisiä lapsia. Perheelliset asioivat lapsiperheiden sosiaalityössä alueensa mukaisesti. Sosiaalityöntekijän puoleen voi kääntyä monenlaisissa asioissa. Aikuissosiaalityössä autetaan, kun henkilö on asunnoton tai hänellä on vaikeuksia itsenäisessä asumisessa muun muassa Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukioikeus riippuu perheen koosta sekä toimeentulotuessa huomioitavista tuloista ja menoista. Toimeentulotukea haetaanTampereella kirjallisesti Toimeentulotuen yksiköstä toimeentulotuen hakemuslomakkeella. Tärkeää on toimittaa hakemuksen kipunoita 1/2014 17 mukana kaikki tarvittavat liitteet, esimerkiksi pankin kuukausitiliote. Toimeentulotukihakemus palautetaan Toimeentulotuen yksikköön, joka sijaitsee Hatanpäällä Sarviksen kiinteistössä. Toimeentulotukihakemukset käsitellään saapumispäivämäärän mukaisesti. Hakemuksen voi postittaa osoitteella Toimeentulotuen palvelut / Toimeentulotuen yksikkö Hatanpäänkatu 3 F PL 98, 33201 Tampere tai tuoda itse F-rapun ovensuussa olevaan postiluukkuun.Toimeentulotuen hake- miseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa saa Toimeentulotuen yksikön puhelinpalvelusta ma-pe klo 12–14 puh. 03 5657 0005. Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen, täydentävään (ns. harkinnanvarainen toimeentulotukeen) ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta, kohtuullisista asumiskuluista, sähköstä sekä terveydenhuoltomenoista. Pitkään toimeentulotuen varassa elävillä voi olla menoja, Tuija Laakso ja Mia Mäki-Fränti kävivät Taimin jäsenkahvilassa kertomassa Tampereen sosiaalityön hankkeesta asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi 18 kipunoita 1/2014 joihin perustoimeentulotuki ei riitä. Tällöin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, joka on tarkoitettu erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin me-noihin. Täydentävää toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää esimerkiksi bussikorttiin, vuokravakuuteen tai lasten harrastusmenoihin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tilanteessa, jossa henkilön tai perheen taloudellinen tilanne on yllättäen heikentynyt niin, että sosiaalinen turvallisuus ja omatoiminen suoriutuminen olennaisesti vaarantuvat. Ehkäisevällä toimeentulotuella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea toimeentulotuen hakemuslomakkeella. Hakemuksessa kannattaa tuoda esille mahdollisimman selkeästi ne olosuhteet, tarpeet sekä syyt, jotka ovat johtaneet taloudelliseen vaikeuteen, esimerkiksi velkaantumiseen. Täydentävän ja ehkäi-sevän toimeentulotuen myöntäminen riippuu aina asiakkaan ja perheen ko ko n a i s t i l a n t e e s t a . Työntekijä voi myöntää tilannearvion perusteella täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myös ilman, että asiakas on sitä hakenut. Lisätietoa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta löytyy Toimeentulotuen ohjeista Tampereen kaupungin internetsivuilta. mennä ilman ajanvarausta ma-to klo 9–12 ja klo 13–15 sekä pe klo 9–12 ja klo 13–14. Sinne voi myös soittaa maanantaista perjantaihin klo 9–11 puh. 03 5657 0200. Asioida voi nimettömästi ja työntekijöillä on salassapitovelvollisuus. Sosiaalipalvelujen neuvonnassa ei Sosiaalipalvelujen neuvonta tehdä viranomaispäätöksiä eikä sieltä voi varata aikaa sosiaaliasemalle. Keskustasta Kelan talosta osoitteesta Sarviksen kiinteistön J-rapun enAleksis Kiven katu 18 löytyy Sosiaali- simmäisen kerroksen ala-aulassa on palvelujen neuvonta. Sosiaalipalvelu- Sosiaalipalvelujen neuvonnan toimijen neuvonnasta saa tietoa eri sosiaa- piste, jonne voi myös tulla ilman ajanlipalveluista ja niihin hakeutumisesta. varausta ma-pe klo 9–11 ja klo 12–14. Sieltä saa ohjausta ja neuvontaa toi- Siellä saa apua erityisesti, jos on toimeentulotuen hakemiseen ja muihin meentulotuen hakemiseen, hakemuketuuksiin liittyen. Sosiaalipalvelujen sen täyttämiseen ja päätöksiin liittyneuvonnasta saa toimeentulotukihake- viä kysymyksiä. Neuvontapisteessä muksia ja siellä voi tulostaa tarvittavia on toimeentulotukihakemuksia, kaksi liitteitä ilmaiseksi. asiakastietokonetta sekä ilmainen tuSosiaalipalvelujen neuvontaan voi lostusmahdollisuus. Lisätietoja sosiaalipalveluista, toimeentulotuen ohjeet, toimeentulotukihakemus, tiedote toimeen-tulotuen käsittelyajasta sekä toimeentulotukilaskuri löytyvät Tampereen kaupungin verkkosivuilta: www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut. ■ SOS II - Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä -kehittämishankkeesta ja projektityöntekijöiden yhteystiedot Projektipäällikkö Tuula Tuominen tuula.tuominen@tampere.fi Puh. 040 806 2652, Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä, Puutarhakatu 2 / PL 487, 33100 Tampere Projektityöntekijät: Sosiaaliasema sarvis 3 krs Hatanpäänkatu 3 J 33900 Tampere Mia Mäki-Fränti mia.maki-franti@tampere.fi Puh. 040 806 2847 Tuija Laakso tuija.laakso@tampere.fi Puh. 040 806 2849 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Punon runon Yritän vaihteeksi riimiä matkin mestareiden tiimiä tärkeintä on vain tekstiä suoltaa mahtaako kukaan luomaani puoltaa kivaa hakea loppusointua henkisestä lamasta voin tointua VARO! Varo katolta putoilevia lumenpudottajia! Päivinen Timo onko riimeissäni sanomaa vai ovatko ne vain kunnian anomaa en ole osannut runoja lukea onnistunko sanoja pukea punonko runoistani hirsiköyden saanko aikaan vain kökköyden onko luomiseni teennäistä mitä ihmettä teen näistä olisiko ilmaisuni notkea en haluaisi kieltä sotkea Esa Liippala Kun olen vapaalla, on myös hyvä huolehtia silmien näkemästä esteettisyydestä. On levättävä silmien kautta. Yhdessä päivässä monta hetkeä. Kun olen vapaalla en juokse. Halauksesta halaukseen. En silti juokse. Kyynelkin kuuluu rikkaisiin päiviin. Ajatus, joka tuulettuu, yllättää. Niin valmistaudun. Ehkä ensi kuuhun, kenties huomiseen. Vaikka unessa irronneita hampaita, ei se tiedä kuolemaa. Joillakin enkelit kuuluvat jokaiseen päivään Kun olen vapaalla, etsin, etsin ja etsin. Kaipaus ystävänä, jokaisena hetkenä. Toivon nöyryydellä taittavamme yhteisen tiemme. Hanna 20 kipunoita 1/2014 Tien päältä Katkennut ambulanssi makaa tiellä tajuttomana. Varatohtorit elvyttävät verta aloilleen. Laiska ja oppimaton merirosvoleikkaussali näyttää valoa arvostellen pistein. Hidastettu melusyöpä ohjataan sinisesti ohitusleikkaussaliin. Päivinen Timo Lukuhetki joululahjakirjan kanssa romaani, kirjailija Erik Wahlström: Kaunein on se jota rakastaa 251 s. Auts,tökkii… Ei tätä voi lukea,en jaksa... Miten tämä menee.. Alkukankeuksien jälkeen sain rytmistä kiinni ja pian olin mukana tutkimassa kissamuumion käärinpapyruksia, kuulemassa 2600 vuotta vanhoja Saphon säkeitä, ihmettelemässä maailman kemikaalikuormaa ja ihmisen (oikeus)tajua yhdessä Martinin, Ikean, Paraskevin ,Felixin ja Felis-kissan kanssa. Kirja oli virkistävä luettava siirapoinnista huolimatta. Onnellisuusapiloita se saa minulta 3 ja 1/2, joista yksi tulee rakkaudesta kissoihin. ”Martin työnsi Felixiltä saamansa dvd:n tietokoneeseen. Olo oli kuin korkealla leijuvalla kotkalla, jonka sydän takoi odotuksesta. Se tähyili. Minkä saaliin kimppuun se syöksyisi? Kotkan katseen alla levittäytyvä maa näytti olevan nimeltään 3./recto. Etäällä, alapuolella näkyi ruokahalua kiihottavia papyruksen paloja kuin pieniä ruskeita kaniineja. Felix oli huomaavaisesti lisännyt näytölle ylimmäiseksi työkalurivin, muun muassa suurennuslasin jossa oli pieni plus-merkki. Kotka asetti suurennuslasin ruskean murusen ylle ja klikkasi. Zoom! Sulat pöllysivät, kotkan silmät soukkenivat, kynnet sojottivat murhanhimoisesti eteenpäin. Tömps. Mitä kynsiin oli tarttunut? Muutama kalvakanruskea kömpelösti raapustettu harakanvarvas. Kreikkaa.” Siinäpä tuo oli. -Helikipunoita 1/2014 21 n ä v y n ä H eläm t ä ä v e MITRO REPO H iljattain saimme lukea lehdistä uutisen, että ihmisen syrjäytyminen alkaisi jo äidin kohdus- liittää meidät siis myös viimeiseen hetkeemme tässä maailmassa ja tässä ja nyt. Uutisen taustalla ollut tutkimus kertoo varmaankin osatotuuden siitä, että vanhempien sosiaalinen asema ja elämäntavat vaikuttavat maailmaan syntyvän lapsen tulevaisuuteen ja hänelle tarjoutuviin elämän mahdollisuuksiin. Me synnymme tähän maailmaan kuollaksemme aikanaan. Useampi meistä saatetaan myös tästä elämästä eteenpäin itkun kera. Itkeminen liittyy usein kaipaukseen ja ehdottomiin jäähyväisiin. Jos äidit itkevät lapsia synnyttäessään, niin lapset ja lapsenlapset itkevät saattaessaan äitejään täältä eteenpäin. No minä olen perheetön, mutta en rakennakaan elämääni itkun varaan. Tämä kaikki oli mielessäni, kun reagoin uutiseen siten, kuten reagoin. ta. Taisin itse kommentoida uutista Twitterissä niin, että todellinen syrjäytyminen on kyllä syntymä itse. Siis kun lapsen ja äidin yhteinen taival yhtenä kokonaisuutena lakkaa napanuoran katketessa. Karjalaiset itkuvirren veisaajat viittaavat osuvasti maailmaan syntyvän lapsen ensimmäiseen itkuun todellisena ja ainoana oikeana itkuvirtenä. Äitimme ei vain joudu synnyttämään meitä kivulla ja itkulla tähän maailmaan, vaan myös me aloitamme elämämme itkemällä. Voimme jatkaa tulkintaa ja analyysiä niin, että se on juuri syntymähetki, joka määrää myös välttämättömän kuolemamme. Ensimmäinen itkumme 22 kipunoita 1/2014 Mitä elämä sitten on ja miksi se on tarkoitettu? Minulle elämä on sen haltuun ottamista, syrjäytymisen tyhjäksi tekemistä. Elämä on omaksi itseksi tulemista, elämä on oman itsensä valloittamista. Elämä on omasta itsestä tietoiseksi tulemista. Elämän ihme on ihmiseksi kasvamista. useampaankin kertaan. Olen syntynyt suureen perheeseen. Olen järjestyksessä yhdeksäs ylhäältä ja viides alhaalta yhdestä ja samasta tuotantolinjasta, josta vastuun ovat kantaneet isäni ja äitini. Minä olen pelkuri ja siksi lapseton. Äitini oli harvinaisen järkevä, viisas ja rohkea nainen. Hänen ehkä ainut heikkoutensa oli toisinaan syyllistää isää ja meitä lapsia siitä, että yleensä olimme olemassa. Tällöin keksin jostain keinon rauhoittaa ja hiljentää hänet toteamalla, että valitettavasti unohditte kysyä minulta haluanko yleensäkään syntyä tähän teidän erinomaiseen poppooseenne. Minua ei kyllä syntymästäni ja olemassaolostani syyllistetä! Täysin teidän ansiotanne. Kaunis kiitos siitä vaan teille. Toisaalta olen usein myös terapoinut itseäni sillä, että olen suhteessani elämääni täysin syyntakeeton. Minä saan epäonnistua, minä saan erehtyä, minun ei tarvitse olla täydellinen ja rikkeetön. Minua ei voi syyllistää ihan Harvalta meistä on aikanaan kysyt- kaikesta siitä, miksi olen sellainen kuin ty, haluatko syntyä tähän maailmaan. olen - enkä muuksi voi tulla. Elämäni Itse olen joutunut pohtimaan asiaa ei ole minun syytäni. Elämä on siis elämän haltuun ottamista. Elämä on elämän ymmärtämistä. Elämä on, jotta ymmärtäisimme, että joudumme siitä myös joka hetki luopumaan. Ja luovumme niin kauan kuin elämämme. Elämä se itse on juuri kuolemista. Ja kuolemaakaan ei ole ilman elämää. Kun jouduin luopumaan rakkaimmasta isoveljestäni, kun jouduin hyväksymään hänen päätöksensä luopua elämästä, minusta tuli lopulta ihan oikeasti pappi. No nyt olen sitten poliitikko, kiitos äänestäjien. Mielestäni papin tehtävä on jossain mielessä samaa kuin toimia yhtä aikaa kätilönä ja kuolinliinojen käärijänä. Pappi on elämän ja kuoleman salaisuuteen vihitty. Minä kastan ja hautaan. Kastaessani hautaan ja haudatessani kastan. Otan vastaan ja lähetän eteenpäin. Aloitan ja lopetan ja lopetan ja aloitan. palvelun veljelleni. Todistin itselleni, kuinka paljon järkevämpää olisi ollut minun kuolla hänen puolestaan. Olisin ollut valmis ja halunnut kuolla vaikka kuinka monta kertaa, kunhan vain olisin saanut pitää veljeni elossa. Ja lisäksi itkin ja itkin niin katkerasti äitini puolesta, joka oli ennättänyt ja saanut itkeä niin paljon poikansa puolesta synnytyksen jälkeen ja yhä uudestaan. Yhtä äkkiä kaikki näytti olevan ja tapahtuneen niin turhaan. Mutta ei kuitenkaan. Uskon vahvasti siihen, että hyvän elämän eväät on kaikille varattu ja kätketty itse elämään. Kukaan meistä ei voi elää toisen puolesta. Elämä itse on otettava myös itse haltuun. Tai ehkä paremmin sanoen, meidän on uskallettava antaa elämän ottaa itsemme haltuun. Oleellista ei ole se, jaksanko minä elää. minä jaksan elää. Koska elämä itse elää minussa. Ja lopulta, en elä enää minä, vaan minussa eletään. Elämä itse ottaa minut haltuunsa. Elämän täyteys, täysi elämä tekee tyhjäksi syrjäytymiseni. Minä en synnykään kuollakseni vaan elääkseni itseni ja elämän todeksi, niin totta kuin elän ja kuolen. Tämän opetti minulle kuolemallaan rakkain veljeni, jonka muistoa siunaan päivästä päivään. Jonka heikkoudesta ja väsymyksestä olen saanut voimaa ja virkeyttä jokaiseen päivääni. Niin totta kuin elän, elän myös häneltä keskenjäänyttä elämää. Hyvän elämän eväät on kätketty itse kuhunkin meistä, mutta löytääksemme ne, me tarvitsemme toisiamme. Me tarvitsemme rohkeutta vertaisuuteen ja samaistumiseen voittaaksemme elämän, kuoleman ja oman itsemme pelon. Me tarvitsemme Muistan aina tuon yön, jonka vietin Äitini tosin totesi kauniisti ja meitä toisiamme tullaksemme aidommin ulkona ja vain kävelin ja taas kävelin muita sisaruksia lohduttaen, että kuol- omaksi itseksemme. Minua kun ei ole sen jälkeen kun olin tehnyt viimeisen lut veljemme ei vain jaksanut elää. ilman sinua, kuten yhtäkään meistä ei Elämä voi siis kyllä rasittaa ja väsyt- olisi ilman vanhempiamme. tääkin. Myönnetään. Me olemme toisillemme elämämMitro Repo vieraili marraskuussa Mutta kuka omistaa elämän? Kuka me eväät, me olemme toisillemme Taimin jäsenkahvilaillassa. meistä on itsestään syntynyt? Kuka välttämättömiä elintarvikkeita. meistä on elämästään päättänyt? Minä olen sinä ja sinä olet minä ja yhdessä me olemme vielä paljon enemElämän salai- män, rakas veljeni ja sisareni. suus ei ole se, että minä päätän elää, Niin totta kuin elän, elät sinäkin. että minä jaksan elää, että minä kesMe otamme elämän haltuun ja se tän elää, että kiu- itse pelastaa meidät. sakseni elän. Ei! Elämän salaiSiksi minä nauran ilosta mieluumsuus on se, että min kuin itken ja valitan, siksi minä elämä itse elää hymyilen mieluummin kuin irvistän ja minussa. Ja siksi mökötän. ■ KUVA: MIKA VIKSTÉN Mitro Repo on Euroopan parlamentin jäsen, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori sekä luennoija ja kouluttaja. Hän oli Mielenterveyden keskusliiton Hyvän Mielen lähettiläs vuonna 2006. Silloin hänet tunnettiin vielä Isä Mitrona. kaiken maailman SOMET JA APPSIT MARKO KULMALA K aipaan sähköpostia. Tai oikeas- arkistuminen on muuten joidenkin taan, jopa sähköpostin nousu- historioitsijoiden mukaan signaali siikautta edeltävää Postin kulta- tä, että suurvallan romahtaminen on aikaa. Siis sitä, kun konttoreita oli lähellä). jokaisessa syrjäkylässäkin ja jokaisen Nykyisin sinne sähköpostiin tulee tiskin takana hääräili ihan aito posti- ihan samoja mainoslehtisiä kuin papevirkailija eikä joutunut käyttämään rilla Lidlistä, Gigantilta, Osuuskaupasmitään Prismassa sijaitsevaa luottokor- ta, pankeilta, K-Marketista ja kaiken tilla ja viivakoodeilla toimivaa paketti- maailman Kimppadiileiltä. Paistinpanautomaattia. nuilta ja FrankfurWanhanaikaisia ”Nykyisin on niin kiire. ter-nakeilta ei sääskirjeitä oli mukava Kiireisyys on tärkeyden ty edes netissä. kirjoittaa ja lukea. Nyt on oltava Olisihan niitä vielä- mittari.” ajan hengen mukaikin. Postinjakelukin sesti myös tehokas. kuulemma lakkaa pian. Se ei ole enää Tekstiviestejäkin voi piru vie ketjuttaa kannattavaa sanovat. ja sitten voi vahingossa kirjoittaa liikaa. Nykyisin on niin kiire. Kiireisyys Facebookissa pystyy sentään kirjoittaon tärkeyden mittari. Sitä sähköpos- maan asioita kaikille kavereille yhdellä tiakaan ei jakseta enää kirjoittaa. Sitä viestillä ja olla sosiaalisesti kustannuspaitsi nykyisin ”meiliboksi” on ihan tehokas. Twitteristä nyt puhumattakuin kadun varren muovinen vihreä kaan. Siellä on onneksi kuitenkin 140 Sarviksen postilaatikko tai kerrostalon merkin rajoitus joten on pakko (saa oviluukku. Sarvista ei muuten enää perustellusti luvan kanssa) tiivistää. ole, tehtaana, psykiatrian yksikkö siellä Instagramissa riittää pelkkä kuva ja nykyisin on. se se vasta tehokasta onkin, yksi kuva Sähköpostiin tulee toki yhä niitä kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. samoja nigerialaiskirjeitä, porno- ja Perfect case! uhkapelimainoksia joita on tulvinut Facebookissakin pystyisi muuten kautta aikain (pornon ja uhkapelien käymään sähköistä kirjeenvaihtoa, mut24 kipunoita 1/2014 ta kun on niin tehokas ja kiireinen, että ei ehdi. On helpompi vastata viestiin että ”kirjoitan sitten kotona enemmän ajatuksella ja paremman ajan kanssa”. En tiedä missä ne pirtit ja tuvat sitten ovat. Jotkut nimittäin eivät ole päässeet kotiin ilmeisesti vieläkään, kun kotimatka on kestänyt jo kolmatta vuotta. Ihan itsekin hengästyy ajatuksesta. Mutta toiset eivät ehdi vastata edes senkään vertaa että lupaisivat vastata. Edellä mainitut olivat aikanaan megatrendejä. Tuntuu hullulta sanoa noin koska kysymys on vain kahden, korkeintaan kolmen vuosikymmenen ajanjaksosta. Toisaalta se on myös lupaavaa koska emme voi tietää mitä mullistavaa lähivuodet tuovat tullessaan. Lupaavuudella tässä yhteydessä tarkoitan muuten sitä, että maahan iskee valtava aurinkomyrsky, joka tuhoaa kaikki sähkölaitteet. Sitä paitsi nuoriso on ja on aina ollut eturintamassa, niin talvisodassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Tähän faktaan ei aika pure. Facebookin käyttäjämäärä jatkaa edelleen kasvuaan mutta toisaalta nuoriso ei pidä sitä enää ensisijaisena juttuna. Itse asiassa tänä syksynä julkaistun amerikkalaisen markkinatutkimuksen mukaan nuorison keskuudessa Facebookia pitää tärkeimpänä yhteisöpalveluna vain 23% vastaajista kun vain vuosi sitten luku oli 42%. Somen jurakautta elävät (siis yli 25-vuotiaat) luulevat että Facebook on yhä cool. Ehei, nuoret käyttävät paitsi Instagramia ja sitä Twitteriä myös kasvavassa määrin sellaisia yhteisöllisesti mediarikkaampia sovelluksia kuten Kik ja Whatsapp. Vai oliko se sittenkin What ja Kickup. Ota näistäkin nyt selvää. Puhutaan nyt kuitenkin vielä puhelimestakin kun vauhtiin päästiin. Onpa hassun hauskasti sanottu, ”puhutaan puhelimesta”. Tai ei kai ketkään muut kuin muumiot käytä enää sanaa ”puhelin”, ”luuri” – tai edes ”kännykkä”. Synonyymi on nykyisin joko iPhone tai Lumia, kenties Samsung. Mutta kuka niilläkään nyt enää puhuu, se menee niin että ollaan online. Ei tosiaankaan ole kauaa siitä kuin puhelun aikana luurista kuului vaime- at sykäykset ja jokaisella kerralla nousi koon ajoissa! Postimerkkejä ei tarvitse pala kurkkuun, että taas meni 50 pen- enää muuten nuolla, ne on tarroja. niä. Nyt on oltava rajaton KliiMaxJoulupostikorteillakin voi tukea nettipaketti joka toimii 4G-verkossa kun ostaa bulkkikorttien sijaan hyvänvähintään 21 Mbit/s nopeudella jotta tekeväisyyskortteja. Kohteista löytyy kaikki nuo edellä mainitut palvelut varmasti mieleinen, esimerkiksi Mietoimivat sujuvasti paitsi nyssessä, myös lenterveysseura, Pelastusarmeija, Mansiellä Multsun Pubissa. Muuten lagaa nerheimin Lastensuojeluliitto, SPR, hermot. Ei enää nahkaisessa asiakirja- Invalidiliitto, Sotaveteraaniliitto, Sykansiossa olevaa Vaasan Läänin Puhelin dänliitto, Sylva (syöpäsairaat lapset), Oy:n osakekirjaa. Luonto-Liitto, Voi että pistelee ”Toiset eivät ehdi vastata WWF ja vaikkamuuten niin sydä- edes senkään vertaa että pa Poliisien Tuki. mestä, kun kyläMikä parasta, tukea reissulla vieraatkin lupaisivat vastata.” voi jakaa monelle tuijottaa 90% ajasta taholle ostamalla sitä luuriaan, koska jokaiseen viestiin useamman järjestön hyväntekeväisyyson reagoitava heti tai muuten joku voi kortteja. luulla että jotain on sattunut. HuijaanNyt lähetän tämän venytetyn pakiko itseäni, että se on sitä nettinarko- nan sähköpostilla tämän lehden päätoimaniaa vai olenko sittenkin vain niin mittajalle. Sitten tämä painetaan kirtylsä? japainossa painomusteella paperille. Toisaaltahan se on hyvä että huo- Lopuksi postinjakaja pudottaa valmiin lehditaan ja välitetään. Operaattoreil- lehden sinne Sarviksen, sen tehtaan, le siis. Että huolehditaan tukiasemien valmistamaan muoviseen postilaatiktoimintavarmuudesta ja välitetään koon tai oviluukusta eteisen lattialle. dataa. Datan välittäminen tuo euroja. Tähän ei Facebook pysty. ■ Eurot taas vaikuttavat kvartaaleihin ja kvartaalit edelleen pääomasijoittajien salkkujen paksuuteen. Data oli ennen tadaa, ja tadaa tarkoitti positiivista yllätystä. Palataan nyt lopuksi vielä sinne mistä tavallaan aloitettiinkin, perinteiseen postiin. Ja kun joulukin juuri oli niin myös sinne. Me suomalaiset lähetämme ainakin vielä postikortteja jouluna, pääsiäisenä ja ystävänpäivänä. Joulukorttien määrässä tapahtui tosin lähes 10 miljoonan kortin notkahdus vuosikymmenen vaihteessa. Kiire ja tehokkuus liittyy myös joulukortteihin. On helpompaa julkaista yksi 140 merkin twiitti, viserrys, että tänä vuonna joulukorttirahat on lahjoitettu sinne ja tänne tai annettu pataan. Vaatiihan korttien postitus vaivaa. On hankittava kortit, selvitettävä kuka lähetti edellisenä jouluna kortin ja kuka jätti lähettämättä, tarkistettava osoitteet ja suhdestatukset sekä ostettava postimerkit. Sitten ne kartonkilipareet on vieläpä kirjoitettava herramunjee käsin ja raahattava vieläpä postilaatik- Taimin tapahtumia KUVA: RITVA MERINEN KUVA: MIKA VIKSTÉN Joululauluja laulettiin ja joulupuuroa nautittiin Taimin vuoden viimeisenä jäsenten iltana Ruusan Kahvilassa joulukuussa. Timo Päivinen säesti joululauluja. Väkeä oli paljon. Taimin bändi oli mukana Lunarock-tapahtumassa Yo-talolla Mielenterveysviikolla marraskuussa 2013. Taimia nuorille! Taimissa tapahtuu Taimi on rento paikka, siellä voi pelata pelejä, biljardia, kahvitella, lukea lehtiä, surffailla netissä, osallistua ryhmiin, hengailla olohuoneessa ja tavata hyviä tyyppejä. Joskus lähteminen yksin on hankalaa ja siksi Taimi nuorentuu ja tarjoaa nuorille (18-30v) suunnatut avoimet ovet 13.3.2014 ja 24.4.2014 klo 15–18. Vastassa ovat Taimin kävijöitä sekä Mielenterveyspalveluiden porukkaa. Tervetuloa! Lisätietoja Taimin toimistosta puh. 045 135 1351 TAIMI ON MUKANA PIENI ELE –KERÄYKSESSÄ EUROVAALIEN VARSINAISENA ÄÄNESTYSPÄIVÄNÄ 25.5.2014 Pienen eleen vapaaehtoinen tekee työtä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Työpanos on keräykselle mittaamattoman arvokas, ilman vapaaehtoisia tätä keräystä ei voitaisi järjestää. Mitä vapaaehtoinen tekee? - Työskentelee äänestyspaikan Pieni ele -keräyspisteellä sisätiloissa. - Huolehtii pöydällä olevasta keräyslippaasta. - Hymyilee, tervehtii ja kiittää lahjoittajia ystävällisesti. - Mukaan voi ottaa ystävän. Lippaat on merkattu keräysluvalla. Tapahtuma on valtakunnallinen. Taimi on mukana Tampereen alueen vaalitilaisuuksissa. Ilmoittautua voit sähköpostilla: toimisto@taimiry.fi tai puhelimitse: 045 135 1351. Tervetuloa mukaan talkoisiin! kipunoita 4/2013 26 Tämä romaani h e r ä t t ä ä TUNTEITA MARKO HEIKKILÄ T omi Rantala on kirjoittanut upean Kuuletko kuinka ne huutavat? -pienoisromaanin. Kirja kertoo yksinäisyydestä, kiusaamisesta ja siitä, miltä tuntuu jäädä oman ystäväpiirinsä ulkopuolelle. Kirjan teksti on helposti luettavaa ja vakavasta aiheesta huolimatta teksti vie lukijaansa keveästi ja mukaansatempaavasti eteenpäin. Vaikka kirjassa on jonkin verran kirjoitusvirheitä ja turhaa toistoa, kirjalla on tarkoituksensa paljon vakavimmissa asioissa kuin tyylitellyssä proosatekstissä. Kirjan kirjoittaja Tomi Rantala on vuosia sitten sairastunut skitsofreniaan ja tämän pienoisromaanin keskiössä ovat vakavan sairauden aiheuttamat harha-aistimukset ja tunnot, joita harhainen mieli tuottaa. Kirjailija kuvaa varsin todenomaisesti harhoja ja sitä, kuinka todellisia ne voivat olla. Kirjan toinen päähenkilö Jarkko alkaa kuulla ääniä opiskellessaan Hangossa Santalan kristillisessä opistossa luovaa kirjoittamista. Jarkko ei aluksi ymmärrä ääniä, joita hänen päässään kuuluu. Äänet ovat uhkaavia ja pilkkaavia ja tuntuvat Jarkosta niin tosilta, että hän luulee ulkona opiskelukaveriensa pilkkaavan häntä. Jarkko on ollut kiusattu ja hyljeksitty nuori ja toinen kirjan päähenkilö Jesse puolestaan on lapsi, jonka kasvutarinaa voi kirjasta lukea.Vaikka Jarkon ja Jessen tarinat ovat erillisiä, kirjan aiheesta voi päätellä, että he saattavat olla kirjailija Rantalan omaelämänkerrallisia kuvauksia hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Varmoja tästä emme voi tietenkään olla, kirjailijalla on vapaus kertoa asiat kuten hän parhaaksi näkee. Kuitenkin näkisin, että skitsofreniasta ja harhoista ei kukaan osaa kirjoittaa näin hyvin, ellei itse sairautta ole kokenut. Rankasta aiheesta huolimatta kirjan sivuilla on myös huumoria. Keventävänä lukuna on kirjan loppupuolella itsenäinen teksti ”Bussimatka”, joka kertoo nuoren miehen matkasta Helsingistä Hankoon. Tämä bussilla matkustava nuorimies voisi olla kirjan henkilö Jarkko. Se, kuinka kypsästi matkantekijä suhtautuu kahteen kanssamatkustajaan, kertoo henkilön vahvuudesta olla oma itsensä, sairaudestaan huolimatta. Sairauden heikkoudessa ei ole kaikki totuus. Monissa meissä on vahvuutta toimia asiallisesti tilanteissa, jotka tuntuvat vaikeilta. Tämä pienoisromaani herättää paljon tunteita ja myös vihaa yhteiskunnan julmuutta ja kyynisyyttä kohtaan. Se, miksi joku sairastuu skitsofreniaan tai johonkin muuhun sairauteen on osin sattumaa. Kuitenkin kuoleman hetkeen asti me kannamme sisällämme muistoja ja tunteita koko elämän ajan tapahtumista. Tämä ei voi olla vaikut- tamatta kehitykseemme. Kirjaa lukiessa herää kysymys, miksi jotkut meistä joutuvat kokemaan huomattavasti enemmän vihaa, syrjintää ja väkivaltaa kuin toiset. Nöyryys elämää kohtaan olisikin tervetullutta jokaiselle meille. Emme pysty päättämään omasta terveydestämme tai sairastumisestamme. Me, joilla elämässä asiat ovat kohtuullisen hyvin, voisimme suhtautua kanssaeläjiimme rakastavammin. Filosofi Aristoteleen sanoin voikin todeta, että hyvän elämän lähtökohta on tieto. Kunpa aina tietäisimme, mitä tekomme ja sanamme vaikuttavat lähimmäisiimme. Kuuletko kuinka ne huutavat? -pienoisromaani on lukemisen arvoinen teos. Se on myös hyvä tietolähde esimerkiksi psykiatrisen alan opiskelijoille. Kuvaus skitsofreniasta on kirjassa uskottava ja todentuntuinen. ■ kipunoita 1/2014 27 Heureka HULLUNA Vantaan Tikkurilassa Heurekassa on nyt Hullut päivät. Heureka tulee hulluksi -näyttely avattiin syksyllä 2013, ja se on avoinna 21.9.2014 saakka. Taimilaiset kävivät tutustumassa näyttelyyn joulukuussa. RITVA MERINEN Näyttely on tehty toiminnalliseksi kertomukseksi mielenterveydestä. Siellä voi mennä huoneisiin, joissa voi valita eri mielenterveyden häiriöitä sairastaneiden ihmisten kertomuksia, mennä keskelle masentuneen isän perheen arkea tai astua suoraan fobiaan. Erilaisilla testeillä voi itse kokeilla, miltä tuntuu kuulla harhoja. Siellä voi testata omaa muistiaan ja siellä pääsee pelaamaan yhdessä toisten kanssa mielenterveyspelejä. Näyttelyssä voi tanssia ihan hulluna tai joutua suoraan Munchin Huuto-tauluun tai kurkistaa hulluuden historian pienoismaailmoihin. Näyttely ei ole ahdistava. Kertomuksissa on mukana toivoa. Näyttely antaa mahdollisuuden omaan kokemukseen erilaisista häiriöistä ja tuo lähemmäs ymmärrystä, mitä se oikeasti on. Näyttelyn Huuto-taulua tutkiessa kokemuksesta tuleekin hyvin henkilökohtainen Heurekassa halutaan tällä teemalla kertoa, että mielenterveys on hyvinvointimme perusta. Se voi järkkyä eri tapahtumien ja sairauksien seurauksena, ja tämä voi tapahtua kenelle hyvänsä. Apua on saatavissa, mutta usein omat tai muiden asenteet sekä leimaantumisen pelko estävät sen hakemisen. Näyttelyssä halutaan vaikuttaa myös näihin asenteisiin. Siellä halutaan myös muistuttaa, että mielen hyvinvointia on kyky ja rohkeus elää itselle mielekästä ja rikasta elämää. Se voi tuntua ihan hullulta - mutta minne hulluuden rajan voisi ylipäätään vetää, todetaan Heurekassa. Tanssi hulluuden innoittamana: hullua musiikkia hatuista 28 kipunoita 1/2014 Näyttelyn suunnittelussa on ollut myös Mielenterveyden Keskusliitto mukana. ■ Mitä mieltä Heureka tulee hulluksi -näyttelystä? Gallup HAASTATTELU JA KUVAT: RITVA MERINEN Heli: Pidin eniten niistä avaimenrei ´istä, joihin kurkisteltiin. Niissä näkyi millaista mielenterveydenhoito on ennen ollut. Mielenkiintoinen oli myös peili, jonka ääreen istuuduttiin ja sai kuulla tarinoita. Fobiakopin täyspimeys oli jännä. Jonkin verran haittasi, että kaikki laitteet ja testit eivät toimineet. Irina: Tykkäsin siitä minäkuvapeilistä, josta näki itsensä tosi leveänä ja kapeana. Saipa nähdä itsensä tosi laihana. Huutotaulu oli hyvä, otin siitä valokuvankin. Tapani: Erittäin upea näyttely. En osannut yhtään odottaa tämmöistä. Kävin melkein kaikki testit läpi. Minusta se mielenterveyspeli oli jännä. Huutotaulu oli hieno juttu. Sakari: Kiersin hulluus-näyttelyn aika nopeasti ja kuuntelin joitakin tari- noita. Ihan ok. Enemmän minua kiinnosti Planetarium ja kävinkin siellä. Nämä reissut ovat tosi kivoja, olen nyt joissakin käynyt. Olin mukana myös Suklaatila-reissulla syksyllä. Mervi: Näyttely on tosi hyvin tehty. Se sopii kyllä kaikenikäisille. Minua koskettivat ihmisten omakohtaiset tarinat.Tein myös muistitestit ja kävin tanssimassa ”Tanssi ihan hulluna” -pisteessä. Musiikki oli minusta ihanaa. Nina: Fobiahuone oli mielenkiintoinen. Siellä sai testata pimeän-, korkean- ja ahtaanpaikanpelkoa. Täyspimeys ja ahtaus oli aika mielenkiintoista. Tavallaan nautin siitä. En yhtään tiennyt, minkä kokoinen se tila oikeastaan on. Veikeä oli myös tunne skitsofonia kokeillessa. Äänet tulivat joltakin suunnalta ylivoimakkaasti ja päätä kääntämällä korviin tuli palanen keskustelua, johon en varmasti olisi muuten kiinnittänyt ollenkaan huomiota. kipunoita 1/2014 29 S O P A A N M A A S S O R TC MARKO KULMALA M asentunut tai ahdistunut ei monesti jaksa harrastaa mitään. Harrastuksilla on kuitenkin mieltä virkistävä vaikutus, etenkin jos niihin liittyy sosiaalisuutta. Kun mieliala on heikko, sosiaalisuus vaatii ponnisteluja. Harrastukset monesti vaativat myös rahaa, eikä sitäkään välttämättä liiaksi ole sairaspäivärahalla tai muun etuuden varassa elävällä. Postcrossing on harrastus, joka on edullinen, virkistävä ja vaatii sosiaalisuutta ja ponnisteluja tasan tarkkaan niin vähän tai paljon kuin itse tahtoo ja kykenee itsestään antamaan. Nimestään huolimatta postcrossingilla ei ole mitään tekemistä moottoriurheilun kanssa. No ehkä välillisesti rahtilentokoneiden, kuorma-autojen ja jakeluautojen muodossa. 30 kipunoita 1/2014 Postcrossingissa lähetetään postikortteja tuntemattomille ihmisille kaikkialla maailmassa, ja vastavuoroisesti niitä kolahtelee myös omaan postilaatikkoon. Verkossa on sivusto, jonne harrastajat rekisteröityvät ja kertovat itsestään omalla esittelysivullaan sen verran kuin tahtovat. Yleensä jokainen kertoo myös, minkä aiheisia postikortteja toivoisi saavansa. Nimeä ja osoitetta sivulla ei kerrota. Sivulta käyvät ilmi ainoastaan maa, paikkakunta ja harrastajan niin haluttaessa ikä sekä kielet, joita osaa. Crossailu aloitetaan siten, että rekisteröitymisen jälkeen pyydetään palvelusta osoite. Palvelu valitsee satunnaisen vastaanottajan, lähettää sinulle kyseisen henkilön osoitetiedot sekä linkin henkilön esittelysivuun ja koo- din, joka tulee kirjoittaa postikorttiin. Sen jälkeen voit ostaa haluamasi postikortin, mielellään vastaanottajan toiveiden mukaisen – se ei ole kuitenkaan välttämätöntä – ja kirjoitat itsestäsi, elämästäsi, päivästäsi tai mistä tahansa ja mitä tahansa haluat. Postikortin kirjoitusosan tila on rajattu, joten tekstin miettiminen ei vaadi suuria ponnisteluja. Tila on kuitenkin riittävän suuri, että siinä voi kertoa henkilökohtaisiakin asioita. Sellaisten lukeminen on mukavaa. Vastaanottaja ei koskaan saa tietoon lähettäjän osoitetta, ellei sitä itse korttiin kirjoita. Näin ollen ei synny mitään kirjeenvaihtoyhteyttä, joka sitouttaisi pidempään kuin yhden postikortin mittaiseen yhteydenpitoon. Sitä mukaa kuin pyydät palvelus- Kaavio oman postikorttivaihdon maajakaumasta ta osoitteita, oma osoitteesi annetaan vastaavasti jollekulle toiselle henkilölle jossain päin maailmaa. Ihan hallitsematonta postikorttien lähettäminen ja vastaanottaminen ei ole. Kerrallaan voi matkalla olla alussa enintään viisi postikorttia. Kun vastaanottaja rekisteröi kortissa olevalla koodilla kortin vastaanotetuksi, vapautuu kiintiöstäsi taas tilaa pyytää uusi osoite. Itselleen saa olla armollinen. Riittää sekin, että korttiin kirjoittaa vain lyhyet terveiset, ellei enempää jaksa. Englantia on tietenkin hyvä osata vähintään alkeiden verran, mutta ainahan voi pyytää jotakuta kieltä osaavaa ystävää auttamaan. On todella piristävää, kun postinjakaja alkaa pudotella luukusta postikortteja tuntemattomilta ihmisiltä ympäri maailmaa. Nämä ihmiset ovat lukeneet itsestäsi kirjoittamasi esittelytekstin, mitä todennäköisimmin nähneet jonkin verran vaivaa löytääkseen haluamasi kaltaisen postikortin, kirjoittaneet ainutkertaisen tekstin vain sinulle – ehkä kuluneesta päivästään - ja lähettäneet sen. Postikorttien lähettämisestä voi pitää vaikka kuukausien taukoa. Ei ole mitään sääntöjä tai velvollisuuksia sen suhteen, miten paljon postikortteja on lähetettävä. Omalla sivullaan voi seurata postikorttien kulkua sekä tilastoja lähe- tetyistä ja vastaanotetuista postikorteista. Mikäli käytössä on skanneri tai digikamera, palveluun voi ”omaan galleriaan” ladata kuvat saamistaan ja lähettämistään korteista. Omalla sivulla on myös erilaisia tilastoja paitsi postikorttien määrästä per maa, myös keskimääräinen aika jonka postin kulkeminen on eri maihin vienyt. Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Rahallisesti ensimmäisen luokan postimaksu postikorttiin kaikkialle maailmaan on tänä vuonna tasan yhden euron. Postikorttien hinnat tietenkin vaihtelevat 20 sentistä pariin euroon. Tampereella on muutamassakin halpakirjakaupassa isot valikoimat postikortteja, joista suurin osa maksaa alle 50 senttiä. Ja sitten se ”vaiva”. Tulee lähdettyä ulos postikorttiostoksille. Kortin kirjoittaminen voi myös piristää. Tätä eri tavalla sosiaalista harrastusta suosittelen lämpimästi kaikille kiinnostuneille. Palvelu löytyy osoitteesta www. postcrossing.com – siispä postcrossaamaan puolen miljoonan muun harrastajan kanssa! ■ Maailmankartta saapuneista ja lähetetyistä korteista kipunoita 1/2014 31 Kokemuksia O S A L L I S U U D E S TA MARIKA LIEHU Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Tein opinnäytetyöni asiakkaiden kokemuksista osallisuudesta mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia osallisuuden mahdollisuuksia asiakkailla on mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Tarkoituksena oli koota yhteen asiakkaiden omia kokemuksia osallisuudesta järjestöissä. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten asiakkaat ovat olleet osallisina järjestöissä ja miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä. Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaan Sininauhan Valkeakosken yksikön päiväkeskus Majakassa, Mielenterveysyhdistys Taimi ry:ssä ja Tampereen A-Kilta ry:ssä kesällä 2013, kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineiston keruumenetelmänä olivat yksilölliset teemahaastattelut, kenttätutkimus sekä Kirkas mieli -hankkeen aikana pidettyjen työpajojen materiaali. Haastatteluja oli yhteensä neljätoista. Osallisuus nousee esiin niin sosiaali- ja terveydenhuollon eri laeissa kuin strategioissakin. Erilaisia asiakkaiden ja kuntalaisten osallistamisen areenoita ja tapoja on kehitelty viime vuosina niin paikallisesti kuin Kaste-ohjelmienkin avulla. Osallisuus on liittymistä ja kuulu32 kipunoita 1/2014 mista yhteisöön. Se on yhteisön jäsenenä vaikuttamista sekä kokemuksien myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuuteen liittyy oikeus saada ilmaista mielipiteensä. Yksilölle hyvinvointia ja terveyttä tuottavana tekijänä osallisuus on keskeisessä roolissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt merkitsevät toimijoilleen vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuutta, tarjoten samalla monille ihmisille puuttuvan yhteisön. Palveluiden tuottajana järjestöjen erityisyys on siinä, että niiden toimijoina sekä tuen ja palvelujen käyttäjinä ovat usein hankalissa elämäntilanteissa elävät, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Osallisuus voimaannuttaa Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka paljon on erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia järjestöissä. Oma halu kuntoutua ja löytää sosiaalisia suhteita oli suurin motivoiva tekijä päätyä järjestöjen toimintaan mukaan ja löytää itselleen paikka, jossa voi olla omana itsenään. Järjestöt tarjoavat asiakkailleen yhteisön, johon voi kokea kuuluvansa. Tämä yhteisöön kuulumisen tunne piti sisällään turvallisen ympäristön, ihmisiä joille saattoi puhua, tai kokemuksen tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Osallisuus on henkilökohtainen tunne, jota kuvattiin monin eri tavoin. Asiakkaat arvostivat sitä, että saattoivat itse päättää, miten olivat mukana ja millaisella panoksella toiminnassa. Osallisuus näytti tuottavan voimaantamista. Osallisuuden esteitäkin löytyi. Resurssien kapenemisen seurauksena aukioloaikoja oli jouduttu lyhentämään, ja ryhmätoimintoja laittamaan lomaajoiksi tauoille. Lisäksi tiedottaminen järjestöjen toiminnasta oli tutkimuksen mukaan puutteellista ja sen toivottiin olevan myös monipuolisempaa. Vaikka monella haastatteluun osallistujalla oli tai oli ollut hoitosuhde, niin järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista suurin osa oli kuullut ystävältään tai sukulaiseltaan. pahtunut osassa yhdistyksiä, ja sen pelättiin lisääntyvän. Aineistosta ei tullut esiin, että asiakkaat olisivat kokeneet voivansa vaikuttaa tähän. Opinnäytetyön tulosten perusteella voi todeta myös, että järjestöjen edunvalvontatehtävä ei näyttäydy asiakkaille ja se on kenties osaksi kadonnut. Tämä saattaa johtua siitä, että järjestöt ovat taloudellisesti riippuvaisia kunnista eivätkä uskalla ponnekkaasti ajaa jäsenistönsä etuja peläten sen vaikuttavan heidän rahoitukseensa. Tiedotusta tarvitaan lisää Opinnäytetyön aineiston tuloksena esiin tuli myös se, että suurin osa asiakkaista oli kuullut järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista ystäviltään. Lähes kaikilla kuitenkin oli tai oli ollut hoitokontakti johonkin hoitotahoon. Tulos on mielenkiintoinen, koska järjestöt tekevät paljon eri hoitotahojen kanssa yhteistyötä. Yhteistyön laatu, määrä tai kohde eivät ole kohdanneet, koska hoitohenkilöstö ei ohjaa asiakkaitaan järjestöjen pariin. Osallisuuden areenat tulisi säilyttää ja niitä tulisi tukea niin yhteiskunnan kuin järjestöjen sisältäkin. Opinnäyteyön tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on, että asiakas päättää osallistumisestaan ja tuntee olevansa osallisena. Epävarmuus, jonka nykyiset palveluiden kilpailuttamisen mallit ovat saaneet aikaan, heijastuu myös asiakkaisiin. Tulosten pohjalta näyttää siltä, että taloudellisten resurssien heikkeneminen kaventaa myös asiakkaiden tarvitsemia vertaistuellisien ja matalankynnyksen palveluiden saatavuutta, samalla kun se on poistanut joitakin työmuotoja kokonaan yhdistyksiltä. Tutkimuksen tiedot on kerätty järjestöjen asiakkailta, eikä se anna kokonaiskuvaa järjestöjen toiminnasta. OpinHuoli resursseista näytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka paljon järjestöissä on erilaisia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa Opinnäytetyön tuloksista löytyi risti- nousivat esille yhdistysten tarjoamat osallisuuden mahdolriitoja aiempien tutkimusten kanssa. lisuudet, joissa asiakkaat kokivat tulleensa hyväksytyksi selAineistosta nousi esiin pelko yhdistys- laisina kuin olivat. Tärkeäksi seikaksi nousi osallistuminen ten tulevaisuudesta. Huolta herätti ta- ja osallisuus juuri omanlaisellaan ja kokoisellaan panoksella, loudellisten resurssien heikkeneminen juuri niin kuin asiakas itse halusi. ■ kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjausten muutosten vuoksi. Kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa esiteltiin yhdistyksillä olevan mahdolLähteet: lisuus vaikuttaa suoraan politiikkaan, hallitukseen ja median toimintaan Kaisa Kaseva. Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vai(Kaseva 2011; Laitila 2010). Opin- kutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittänäytetyön tuloksena voi todeta, että misessä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muisjärjestöjen asiakkaat eivät koe, että tioita 2011:16. heillä on mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja sitä kautta Minna Laitila. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja ajaa omia asioitaan järjestöjen kautta. päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. VäitöskirResurssien kapeneminen oli jo ta- ja, Itä-Suomen yliopisto. 2010. kipunoita 1/2014 33 Ä Ä E Ä L M N U AK a i v ä k k a ä i e l i s o v A ku Ankka on meille kaikille tuttu sarjakuvahahmo. Akulla ei oikeastaan mikään ota luonnistuakseen, ja monet asiat epäonnistuvat syystä tai toisesta. Tämä merimiespukuinen ankka onkin varsin kiinnostava hahmo. Jos Aku Ankka olisi ihminen, niin millainen hän olisi luonteeltaan ja millaisista asioista hän nauttisi? Tässä kirjoituksessa valaistaan sitä, millainen olento kätkeytyy Aku Ankan hahmon taakse. teytys. Nämä kaikki Ankkalinnan ja myös naapurikaupungin Hanhivaaran olennot ovat enemmän tai vähemmän kehittyneet omiin suuntiinsa, joten näissä yhteiskunnissa poikkeavuudesta on tullut tavallista ja tuttua. Entä jos Aku Ankka olisi elävä olento? Millainen hän olisi ihmisenä? Akua vaivaa ensinnäkin krooninen lorvikatarri. Usein tapaamme hänet olohuoneen sohvalta tai nojatuolilta tarkkaileAku Ankka on personifioitu vesi- massa maailmaa, ja kyllästyttyään tähän lintu. Hän puhuu ja käyttäytyy kuin hän alkaa punoa juonia veljenpoikiensa ihminen, mutta jotkin ominaisuudet Tupun, Hupun ja Lupun päänmenoktekevät sen, että hän ei oikeastaan ole si. Akun ja veljenpoikien suhde onkin sen enempää ankka kuin ihminenkään. Akulla, muista ankoista poiketen, hyvin kilpailuhenkinen. Kumpikin osaei ole siipiä, sen sijaan hänellä on ne- puoli pyrkii tekemään jekkujaan toilisormiset kädet. Tällainen ruumiin- selle, ja onnistuminen herättää vahinrakenteen epämuodostuma ei voi olla goniloa ja suurta tyytyväisyyttä. Tästä vaikuttamatta persoonan kehitykseen. voimme vetää sen johtopäätöksen, että Samoin puhetaito, normaaleista an- Aku-sedän ja veljenpoikien suhde ei koista poiketen, vaikuttaa siten, että ole moraalisesti kovin kehittynyt. Jos Aku pystyy ilmaisemaan itseään moni- me ihmiset olemmekin joskus vahinpuolisesti, ja puhetaidon myötä hänel- goniloisia, emme me näytä tuota tyyle on kehittynyt laajempi tunnekirjo ja tyväisyyttämme aivan yhtä avoimesti hän pystyy ajoittain myös abstraktiseen paskamaisella räkänaurulla vastapuolellemme. Meillä ihmisillä on kuitenajatteluun. kin sisäsyntyinen tarve kokea empatiaa Emme siis voi pitää Akua vain ank- epäonnistujaa kohtaan. kana tai ihmisenä, sen sijaan meidän Aku Ankka on usein tuomittu epätäytyy ajatella, että Aku on osittain ankka ja osin inhimillisiin suorituksiin onnistumaan monissa aikeissaan. Akun äkäinen temperamentti onkin luultapystyvä olento. Se, että Aku on tällä tavoin erilai- vasti perua näistä toistuvista epäonnisnen kuin muut ankat tai ihmiset, ei tumisista ja pettymyksistä. Näin ihmisläheisestä näkökulmasta tee hänestä yhtään sen vähempiarvoista. Meidän täytyy hyväksyä myös Aku katsottuna jatkuvat epäonnistumiset sellaisena kuin hän on, puutteineen ja muokkaavat luonnetta, mutta ihmisillä enemmän siihen suuntaan, että epäonkykyineen. nistumiset ja pettymykset hiovat teMyös yhteisössä, jossa Aku elää, eli rävät särmät luonteesta ja pyöristävät Ankkalinnan kaupungissa, on jokai- luonteenpiirteitä, ja tällöin nöyryys nen omalla tavallaan poikkeava olento. elämää kohtaan syntyy kuin itsestään. Mikki Hiiri on hiiren ja ihmisen ristey- Akulla kuitenkin epäonnistumiset tys, ja Karhukoplan rikollisjengiläinen nostavat lisää änkyrämäistä temperaon puolestaan karhun ja ihmisen ris- menttia, ja helposti huomaamme, että 34 kipunoita 1/2014 Akun kyky oppia vaikeuksista on hyvin rajoittunut. Aku tarvitsisikin psyykkiseen dynamiikkaansa enemmän joustavuutta ja muokkautuvuutta. Tähän mennessä Aku on vain lyönyt päätään kiviseen seinään sitä lujemmin, mitä nöyryyttävämmästä pettymyksestä on kyse. Vaikka Aku onkin ihmisen ja ankan yhteensulautunut olento, on hänessä paljon positiivisiakin puolia. Aku veljenpoikiensa kasvattajana ei ainakaan ole tylsä. Vauhti ja vaaralliset tilanteet toistuvat tuossa huoltajuussuhteessa taajaan.. Näin ulkopuolisena tarkkailijana Akusta voi sanoa myös sen, että Aku on harmiton ja sympatiaa herättävä hahmo. Toistuvat epäonnistumiset herättävät meissä sääliä Akua kohtaan. Kuitenkaan näin ihmisen ominaisuudessa emme voi asettaa Akulle ja muulle Ankkalinnan väelle niitä samoja käyttäytymisnormeja, joita asetamme omaan yhteiskuntaamme, juuri tämän Ankkalinnan erilaisuuden vuoksi. Voisimme ottaa oppia Ankkalinnan ja Hanhivaaran yhteiskuntamallista. Siellä on harvoin rikollisuutta, tai se kohdistuu vain kaikkein rikkaimpiin asukkaisiin. Yhdestäkään raiskauksesta tai muusta väkivallanteosta en ole Ankkalinnassa kuullut. Ankkalinnassa asukkaat vanhenevat, mutta kuolemakaan ei oikeastaan ole läsnä. Oikeastaan Ankkalinna tuntuisi aika kivalta paikalta asua, vaikka sen hyvin porvallinen hallintomalli voisikin olla tarkemman kritiikin kohteena. Tarvitsisimme enemmän Akuja ja veljenpoikia muuttamaan meidän yhä voimakkaammin vääristyvää maailmankuvaamme hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta. ■ MARKO HEIKKILÄ kipunoita 1/2014 35 KYSELY MIELENTERVEYSPOTILAILLE JA –KUNTOUTUJILLE: OLETKO KOKENUT PSYKORASISMIA? K un potilas tarvitsee apua fyysisiin sairauksiin ja ongelmiin, psyykkisistä ongelmista ja sairauksista kärsiviä saatetaan terveydenhuollossa syrjiä mielenterveyteen liittyvien sairausdiagnoosien vuoksi. Hoito voi olla laadultaan heikompaa tai välinpitämättömämpää. Suhtautumiseen saattaa liittyä negatiivisia asenteita. Tätä kutsutaan joissain yhteyksissä myös psykorasismiksi. Kipunoita-lehti julkaisee aiheesta laajemman artikkelin myöhemmin kuluvana vuonna. Artikkelin pohjaksi haluaisimmekin kuulla käytännön kokemuksia mielenterveyteen liittyvän diagnoosin omaavilta jotka kokevat tulleensa syrjityksi mielenterveysongelmansa vuoksi fyysisen sairauden hoidossa. Kerro omakohtaisesta tapauksesta omin sanoin riittävän tarkasti milloin olet mielestäsi tällaista syrjintää kokenut, millaista ja missä. Vastaukset saa jättää anonyymisti, ne käsitellään luottamuksellisesti. Mitään muita tietoja ei tarvita. Jätä kertomus omasta kokemuksestasi 31.3.2014 mennessä. Vastaukset Ruusantalossa, Taimin toimiston ovea vastapäätä olevaan postilaatikkoon tai Ruusantalon sisäpihalla olevaan postilaatikkoon (olohuoneen ulko-oven vieressä). Laita tarinasi kuoreen ja päälle nimi: Marko Kulmala. Voit käydä myös kirjoittamassa vastauksen nettilomakkeella osoitteessa www.inspektor.org/kipunoitakysely tai laittaa sen postin kautta: Taimi ry/Kipunoita-lehti, Marko Kulmala, Koulukatu 11 33200 Tampere. Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti sekä Mielenterveyden Keskusliiton Revanssi (neljä kertaa vuodessa). Taimi ry:n jäsenmaksuun liittyy myös jäsenyys Mielenterveyden Keskusliitossa. Kumpikaan yhteisöistä ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. 36 kipunoita ita 1/2014 JANIN kanssa pääsee jutu jutulle lle vaikka vaikkapa ompelukoneen toiminnasta KU VA : RITVA MERINEN RIT VA MERINEN J anin näkee Ruusantalossa ainakin maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Sen S lisäksi lii äk i hänet hää t tapaa t sieltä i ltää usein i myös viikonloppuisin ja loma-aikoina. Torstai-iltaisin ilt i i Jani J i on mukana k jäsenjä kahvilassa ja muina päivinä olohuoneessa. - Jäsenkahvilassa päätyöni on tiskin hoitaminen, Jani kertoo. Ruusan Kahvilan tiskikone onkin Janille tuttu vehje. Hän oli pitkään Ruusan Kahvilan tiskari, - Viisi vuotta ja neljä kuukautta tein sitä hommaa työtoimintana. Jani on 39-vuotias mielenterveyskuntoutuja. Hän kertoo sairastuneensa 1990-luvulla. Taimin toimintaan Jani hakeutui itse. Hän oli jostain kuullut yhdistyksen työtoiminnasta ja tuli selvittämään omia mahdollisuuksiaan. nun sosiaalista elämää elämääni! Kotona Jani on aaika paljon tietokoneella. Hän myös tykkää touhuta pieniä projekteja kaik kaikenlaisten härveleitten kanssa. Jani to toteaakin, että oli sitten kyseessä ompe ompelukone tai auton moottori, yhtä htä hieno hienoa on käyttää aikaansa niiden parissa. Janilla on lisäksi ttodella hieno harrastus, josta on pitkät turinat Ruusantalossakin aikaiseksi ssaatu; hän harrastaa ompelemista. - Tykkään ommell ommella ompelukoneella. a. Teen itselleni vaatteita. vaat Virkkaamisen haluaisin opetella. Ehkäpä joku alkaakin opastaa minua olohuoneessa yhteistä aikaa viettäessämme. Jani toivoo todella, että olohuonetoiminta pyörii jatkossakin yhtä aktiivisesti ja vuoden jokaisena päivänä – niin kuin nyt jo muutaman vuoden - Taimin toiminnassa mukana ole- on ollut. Ja miksei toimisi, kun siellä minen on minulle tärkeää. On hienoa toimintaa ovat pyörittämässä Jani ja päästä turisemaan ihmisten kanssa. kumppanit. Tervetuloa kaikki!■ kaikki! Nämä ihmiset täällä Taimissa ovat mi- Taimissa tapahtuu Haluatko oppia tietokoneen käyttöä? Ruusantalossa on mahdollisuus saada opastusta sähköpostin, internetin tai vaikka tekstinkäsittelyn opetteluun. Keskiviikkoisin 12.00 – 13.30 Olohuoneessa 45 minuuttia kerrallaan. Marko Heikkilä opastaa. Varaa aika Taimin toimistosta viimeistään edellisenä päivänä. Puh. 045-1351351 kipunoita 1/2014 37 KUVANURKKA Tomi Kallio Ruusan Kahvilassa oli viime joulukuussa esillä otoksia kuvasarjastani Tampere 30. Ohessa vielä yksi näyttelyssä esillä olleista kuvista, ja yksi näyttelystä pois jäänyt otos. TUOMIOKIRKKO (AURINGONNOUSU) SYYSKUU 2013 Sarjan loput kuvat ovat nähtävillä osoitteessa koti.mbnet.fi/tre30 Lisätietoja projektista voit kysyä myös osoitteesta tampere.30@mbnet.fi -Tomi Kallio VALOTEOS ”VESITORNI”, LOKAKUU 2012 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS: KARI KOLA / VALOPARTA OY kipunoita 1/2014 39 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere Tervetuloa tutustumaan Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n toimintaan! Avoimet ovet tiistaina 11.3.2014 klo 12–14 Yhdistyksellämme on viikoittain yli 40 kokoontuvaa ryhmää. Ryhmät ovat vertaistukeen perustuvia ryhmiä: keskustelu, kulttuuri- ja taide (kuvataide, kirjoittaminen, musiikki, kielet) ja liikunta. Samalla voit tutustua Taimin olohuonetoimintaan ja Ruusan Kahvilaan. Avoimien ovien päivänä on mahdollisuus tutustua ryhmätiloihin ja tavata vertaisohjaajia. Tule tutustumaan tiloihin ja taimilaisiin. Avoimien ovien päivänä Ruusan Kahvilan erikoistarjous: Ruusan mehevä suklaapiirakka ja iso kahvi/tee 2,50 € (norm. 4,10 €). Ruusan Kahvilan lounasaika on ma-pe klo11- 14. Jos tulet avoimien ovien päivänä lounastamaan ryhmän kanssa, pyydämme ilmoittamaan ryhmän koon Ruusan Kahvilaan, puh. 045 135 0244. TERVETULOA! T. Taimin ja Ruusan Kahvilan väki Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11 33200 Tampere puh. 045 135 1351 toimisto@taimiry.fi www.taimiry.fi
