Lahden toimeentulotukiohjeet

Transcription

Sosiaali- ja terveystoimiala
Toimeentulotuen
soveltamisohjeet
Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä soveltamisohjeet
kokouksessaan 12.4.2012, 69 §.
Soveltamisohjeita on viimeksi päivitetty
10.6.2013.
1
SISÄLTÖ
1. YLEISTÄ ................................................................................................................ 4
1.1. SÄÄNNÖKSET ..............................................................................................................4
1.2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE PÄÄTÖSLAATU JA KÄYTETTÄVÄ TALOUSARVIOTILI..........5
1.3. KÄSITTELY ...................................................................................................................6
1.3.1. Hakeminen .........................................................................................................6
1.3.2. Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän päätösvalta
toimeentulotuessa ........................................................................................................7
1.3.3. Päätös ................................................................................................................8
1.3.4. Hakemuksen uusiminen ...................................................................................9
1.3.5. Atk-kirjaus...........................................................................................................9
1.3.6. Valmistekstit (fraasit) .......................................................................................10
1.3.7. Toimeentulotuen maksatus ............................................................................ 10
1.3.8. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaikatiedusteluihin vastaaminen ...... 11
1.3.9. Viranhaltijan oikaisupäätös............................................................................. 11
1.3.10. Jaoston muutosvaatimusten valmistelu ...................................................... 12
1.3.11. Sosiaalityöhön ohjaus ja siirrot yksiköstä toiseen ...................................... 13
1.3.12. Perhe ja yhteistalous..................................................................................... 15
1.3.13. Vakinainen oleskelukunta............................................................................. 16
1.3.14. Toimeentulotuen määräytymisaika ..............................................................17
2. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 §) .................................. 17
2.1. TOISTUVAT TULOT ..................................................................................................... 17
2.2. SÄÄSTÖT, OMAISUUS JA VARALLISUUS....................................................................... 23
2.3. ASIAKKAAN TILITIETOJEN PYYTÄMINEN PANKILTA ....................................................... 26
3. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN................................................................. 27
3.1. PERUSOSA ................................................................................................................ 27
3.2. PERUSOSAN ALENTAMINEN........................................................................................ 28
3.3. ASUMISMENOT........................................................................................................... 32
3.3.1. Vuokra/vastike ................................................................................................. 33
3.3.2. Lämmityskulut sekä sähkö- ja vesilaskut ...................................................... 35
3.3.3. Omakotitalon hoitokulut .................................................................................. 36
3.3.4. Asuntolainojen korot........................................................................................ 36
3.3.5. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta .......................................................... 37
3.3.6. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot ......................................... 39
3.3.7. Vuokravakuus ..................................................................................................40
3.3.8. Vuokrarästit ...................................................................................................... 42
3.3.9. Asumismenojen huomioon ottaminen, kun vuokranmaksu on laiminlyöty 43
3.3.10. Asuntolat ym. asumisyksiköt ja asumisen tukipalvelut .............................. 44
3.3.11. Kotivakuutus .................................................................................................. 46
3.4. TERVEYDENHUOLTOMENOT ....................................................................................... 47
3.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut .................................................................... 49
3.4.2. Terveydenhuollon maksukatto ....................................................................... 49
3.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut ..................... 50
2
3.4.4. Vammais- ja hoitotuet ja ruokavaliokorvaus ................................................. 51
3.4.5. Hammashoito ja hammasproteesit ................................................................ 52
3.4.6. Lääkkeet ...........................................................................................................53
3.4.7. Määräaikainen lääkemaksusitoumus ............................................................ 54
3.4.8. Matkakorvaukset ............................................................................................. 55
3.4.9. Silmälasit .......................................................................................................... 55
3.4.10. Lääkärinlausunnot ......................................................................................... 56
3.5. TYÖMATKAT JA MUUT TYÖSTÄ AIHEUTUVAT KULUT..................................................... 56
3.6. PÄIVÄHOITO............................................................................................................... 56
3.7. MUUT ERITYISMENOT JA TILANTEET ........................................................................... 57
3.7.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut ..................................................................... 58
3.7.2. Elatusmaksut ................................................................................................... 58
3.7.3. Hautauskustannukset .....................................................................................58
3.7.4. Lähiomaisen hautajaiset ................................................................................. 60
3.7.5. Henkilöllisyystodistus – henkilökortti ............................................................ 60
3.7.6. Lasten harrastemenot ..................................................................................... 60
3.7.7. Aikuisten harrastemenot ................................................................................. 61
3.7.8. Kodinhankinnat ja perustamiskustannukset ................................................. 61
3.7.9. Käyttövarat ....................................................................................................... 62
3.7.10. Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat .............................. 63
3.7.11. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet ..................................................................63
3.7.12. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut.................. 64
3.7.13. Jäännösverot ................................................................................................. 65
3.7.14. Matkakustannukset ....................................................................................... 65
3.7.15. Muuttokustannukset ja tavaroiden varastointi ............................................ 66
3.7.16. Perhejuhlat .....................................................................................................67
3.7.17. Puhelin ........................................................................................................... 67
3.7.18. Sakot .............................................................................................................. 67
3.7.19. Ulosmittaus .................................................................................................... 68
3.7.20. Vaatetus ......................................................................................................... 68
3.7.21. Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu ........................... 68
3.7.22. Ajokortista aiheutuvat kustannukset ............................................................69
4. ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI .......................................................... 69
5. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI .................................................................. 70
5.1. VANHEMPIEN KOTONA ASUVA KESKIASTEEN OPISKELIJA ............................................ 70
5.2. OPINTOLAINOJEN KOROT ........................................................................................... 71
5.3. ITSENÄISESTI ASUVAT OPISKELIJAT............................................................................ 71
5.3.1. Muilla kuin opintotukietuuksilla opiskelevat .................................................. 74
5.4. OPISKELIJAT KESÄLOMAN AIKANA .............................................................................. 74
5.4.1. Itsenäisesti asuvat / kesäajan toimeentulotuki ............................................. 74
5.4.2. Kotona asuvat opiskelijat / kesäajan toimeentulotuki .................................. 75
5.5. YLIOPISTOJEN ILMOITTAUTUMISMAKSUT .................................................................... 75
5.6. PÄÄSYKOKEISTA AIHEUTUVAT KULUT .........................................................................75
6. MAAHANMUUTTAJIEN JA TILAPÄISESTI SUOMESSA OLESKELEVIEN
ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI............................................................. 76
6.1. TOIMEENTULOTUEN HAKIJAN MAASSAOLON EDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN TOISELTA
VIRANOMAISELTA .............................................................................................................. 76
6.2. OLESKELULUPA, PASSIT, VIISUMIT, KANSALAISUUS, TYÖLUVAT .................................. 77
3
6.3. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN PAKOLAISILLE, MYÖNTEISEN OLESKELULUVAN
SAANEILLE TURVAPAIKANHAKIJOILLE JA PALUUMUUTTAJILLE ............................................. 77
6.4. VALTION KORVAUKSET............................................................................................... 81
6.5. TULKKAUS JA KÄÄNNÖSPALVELUT ............................................................................. 82
6.6. TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN ULKOMAILLA OLESKELUN AJALTA........................... 82
6.7. EUROOPAN UNIONIN KANSALAINEN TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA ............................. 83
6.7.1. Yleistä ............................................................................................................... 83
6.7.2. Toimeentulotuen myöntäminen EU-/ETA-kansalaiselle .............................. 86
6.7.3. Perustietoa EU-kansalaisten sosiaaliturvasta ja ohjeita erityistilanteisiin .. 88
6.8. POHJOISMAAN KANSALAISEN TOIMEENTULOTUKI ....................................................... 90
6.9. IHMISKAUPAN UHRIEN TOIMEENTULOTUKI .................................................................. 91
6.10 TYÖNTEKIJÄN KIRJAUKSET EFFICAAN ....................................................................... 91
7. VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT ........................................................ 92
8. YRITTÄJÄT .......................................................................................................... 93
9. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (ToTuL 19 - 23 §) ........................... 94
9.1. OMAISUUDESTA PERINTÄ........................................................................................... 94
9.1.1. Päätöksenteko ................................................................................................. 94
9.1.2. Perinnän toteuttaminen ja seuranta............................................................... 95
9.1.3. Hakemus hallinto-oikeudelle ja siihen liittyvät toimenpiteet ........................ 95
9.2. HAUTAUSAVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄ .................................................................. 96
9.2.1. Päätöksenteko ................................................................................................. 96
9.2.2. Perinnän seuraaminen ja hakemus hallinto-oikeudelle ............................... 96
9.3. PERINTÄ, KUN TOIMEENTULOTUKI ON PERUSTUNUT EREHDYTTÄVIIN TIETOIHIN ..........97
9.4. LIIKAA MAKSETUN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ ........................................... 98
9.5. JÄLKIHUOLTONA MAKSETUN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ ........................... 98
10. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................................... 98
10.1. EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN PERUSTEET ......................................................... 98
11. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN KRIISITILANTEESSA (esim. tulipalo)
................................................................................................................................100
12. EDUNVALVONTA / VÄLITYSTILIT .................................................................101
4
10.6.2013
TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET
1. YLEISTÄ
1.1. Säännökset
Oikeus vähintään välttämättömään toimeentuloon on perustuslain 19 §:n 1 momentin
mukaan perusoikeus. Toimeentulotukeen on subjektiivinen oikeus silloin, kun sen
saannin edellytykset täyttyvät.
Toimeentulotukea säätelevät seuraavat säännökset:
Laki toimeentulotuesta 1412/30.12.1997
Lisäksi väliaikainen toimeentulotukilain muutos on voimassa 1.5.2005 - 31.12.2014.
Lakimuutos koskee ansiotulon huomiotta jättämistä toimeentulotuessa. Sen mukaan
tuloina ei oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa
kuukaudessa.
Vuoden v. 2008 alusta tuli voimaan toimeentulotuen lakimuutos (7.12.2007/1202),
jonka mukaan asiakkaan on saatava toimentulotukipäätös viimeistään seitsemäntenä
arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä
samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kiireellisyyden määrittää tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Lisäksi asiakkaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaan kanssa toimeentulotukiasiassaan viimeistään seitsemäntenä
arkipäivänä pyynnöstä.
Sosiaali- ja terveysministeriön (2013:4) Opas toimeentulotukilain soveltajille ei ole
kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa.
Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset:
- Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/22.9.2000, jossa säädetään asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä viranomaisien tietojen saantioikeudesta ja salassapidosta.
- Hallintolaki 434/6.6.2003, jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset.
- Sosiaalihuoltolaki 710/17.9.1982, jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa.
- Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, joka säätelee aktivointisuunnitelman
laatimista ja sen yhteyttä toimeentulotukeen.
- Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
493/1999 (Muutokset 118/2002, 1292/2002 ja 649/2004), jossa säädetään maahanmuuttajien kotoutumistuesta ja turvapaikanhakijoiden toimeentulotuesta. Lastensuo-
5
jelulaki 13.4.2007/417, jossa säädetään jälkihuoltonuorten taloudellisesta tukemisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä.
Ajantasaiset lait löytyvät Finlex-Valtion säädöstietopankista osoitteesta www.finlex.fi.
Yksittäistä päätöstä tehtäessä on ratkaisua peilattava lakiin ottaen huomioon lain 1 ja
2 pykälät, jotka määrittelevät toimeentulotuen tarkoituksen ja oikeuden toimeentulotukeen. Toimeentulotuki on viimesijaista. Sen avulla pyritään turvaamaan vähintään
välttämätön toimeentulo. Jokaisella on myös ensisijainen velvollisuus pitää kykynsä
mukaan huolta omasta, puolisonsa ja lastensa elatuksesta.
Lain lisäksi toimeentulotuen käsittelijän tulee huolella tutustua STM:n toimeentulotuen soveltamisoppaaseen. Paikalliset ohjeet on tehty helpottamaan yksilökohtaista
harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei
voida pelkästään käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös on perusteltava aina
lain tai asetuksen asianomaisilla kohdilla.
1.2. Toimeentulotuen rakenne päätöslaatu ja käytettävä talousarviotili
Varsinaisen toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä
perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin.
Perustoimeentulotuki
Tili 472100 Kustannuspaikka 101038111
1. Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a §):
- ravintomenot
- vaatemenot
- vähäiset terveydenhuoltomenot
- henkilökohtainen ja kodin puhtaus
- paikallisliikenteen matkustuskulut
- sanomalehti/muut lehdet
- televisiolupa ja kaapeliverkon kulut
- puhelimen käyttömenot ja internet-yhteyden kulut
- harrastus- ja virkistystoiminta
- vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat
menot.
Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat:
- ravintomenot
49 %
- vaate- ja jalkinemenot
9%
- informaatiomenot
20 %
- vähäiset terveydenhuoltomenot
3%
- muut jokapäiväiseen toimeentuloon
kuuluvat menot *)
19 %
- yhteensä
100 %.
*) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot
sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
6
2. Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b §):
Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen
suuruisena huomioon:
- kohtuulliset asumismenot
- taloussähköstä aiheutuvat menot
- kotivakuutusmaksu
- vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Perustoimeentulotuesta päätettäessä tehdään päätös perustoimeentulotuesta ja menot maksetaan perustoimeentulotuen tililtä.
Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c §)
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat:
- lasten päivähoitomenot
- muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot
(esim.
takuuvuokra ja muuttokulut)
- henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon
turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut
menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita.
Täydentävä toimeentulotuki maksetaan täydentävän toimeentulotuen tililtä.
Ehkäisevä toimeentulotuki
Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi voidaan maksaa ehkäisevää toimeentulotukea.
Kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea vahvistamiensa perusteiden mukaisesti. Ehkäisevästä toimeentulotuesta on omat päätöksensä ja menot maksetaan ehkäisevän toimeentulotuen tililtä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat
tämän soveltamisohjeen luvussa 10.
1.3. Käsittely
1.3.1. Hakeminen
Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti, ja hakemuksen tulee olla täytetty (menot ja tulot merkitty tai – {viiva}, jos niitä ei ole) ja allekirjoitettu. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Viimeisin verotodistus/veroehdotus tulee olla
liitteenä. Edellisen vuoden veroehdotus lähetetään toukokuussa verotusvuotta seuraavana vuotena. Uusilta asiakkailta pyydetään veroehdotus varallisuuden selvittä-
7
miseksi. Varallisuus merkitään nykyisin vain veroehdotukseen. Jos varallisuutta ilmenee, siitä on pyydettävä erilliset selvitykset. Verotustiedoista on varmistettava, että
asiakkaan kuvaus tilanteestaan ja verotustiedot vastaavat toisiaan. Osalla virkailijoista on myös atk-yhteys lahtelaisten verotustietoihin. Hakemuksen lisäksi erillinen liitelomake tarvitaan yrittäjiltä, opiskelijoilta ja vangeilta. Hautauskulujen hakemista varten on oma hakemuslomake. Asiakasta on ohjattava erityisesti niissä asioissa, joista
joudutaan usein pyytämään lisäselvityksiä, kuten yhteistalous ja varallisuus.
Jos hakemus on puutteellinen, tarvittavat lisäselvitykset pyydetään yhdellä kertaa ja
pyyntöön laitetaan määräaika, mihin mennessä lisäselvitykset on toimitettava. Lisäksi
lisäselvityksessä tulee aina mainita, että mikäli asiakas ei toimita lisäselvityksiä annettuun määräaikaan mennessä, käsitellään hakemus käytössä olevien tietojen perusteella ja puutteelliset tiedot voivat johtaa hakemuksen hylkäämiseen. Lisäselvityspyyntö on tehtävä lain mukaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä puutteellisen
hakemuksen saapumisesta ja päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä,
mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä lisäselvitysten saapumisesta. Pyydettyjen
lisäselvitysten saapumisen jälkeen hakemus pyritään käsittelemään viivytyksettä
(hakemusta jätetä enää odottamaan käsittelyvuoroa muiden saapuneiden hakemusten joukkoon).
Kelan SOKY-järjestelmällä tarkistettavissa olevat tiedot tarkistetaan atk-teitse. Osoite- ja perhetietoja voi tarkistaa X-City ja VTJ-rekistereistä. Atk-yhteyksien avulla tarkistetuista tiedoista on tehtävä merkintä päätöksen selvitysosaan. Jos hakemus
voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös
annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen
yhteydessä.
Hallintolain mukaan hakijalla on oikeus saada arvio päätöksen antamisajankohdasta
ja tiedusteluihin käsittelyn etenemisestä on vastattava (HallintoL 23 §).
1.3.2. Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän päätösvalta toimeentulotuessa
Sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt viranhaltijoiden oikeudet päättää toimeentulotuesta ja sen perinnästä. Etuuskäsittelijä päättää toimeentulotuesta, kun
päätös perustuu toimeentulotuen soveltamisohjeisiin, ellei soveltamisohjeessa päätösoikeutta ole määritelty vain sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tehtäväksi.
Lain tulkinnasta yksittäistapauksissa antavat ohjeita toimeentuloturvan ja aikuissosiaalityön esimiehet. Linjauksia käsitellään myös yksiköiden vastuuhenkilöiden kokouksissa, ja näitä linjauksia sovelletaan soveltamisohjeen rinnalla käytännön työssä.
Sosiaalityöntekijällä ja -ohjaajalla on oikeus lisäksi päättää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvän harkintaan perustuvan toimeentulotuen myöntämisestä seuraavasti:
-
perusosan alentamisesta aktivointi/sosiaalityön suunnitelmaan liittyen ja alentamisen poistoista
normivajeeseen perustumattomista vuokrarästeistä
ehkäisevästä toimeentulotuesta (sosiaaliohjaajat vain äkillisissä kriisitilanteissa)
8
-
asumiskustannusten huomioon ottamisesta kohtuullista suurempina myös
asumismenojen pienentämiseen annetun määräajan jälkeen
kalliista ja tavanomaisesta poikkeavista harrastusmenoista
vuokravakuudesta erityistilanteissa
erityismenoista ja yksilölliseen harkintaan perustuvasta avustamisesta, josta ei
ole soveltamisohjetta.
Jos sosiaalityöntekijän päätös koskee perusosan alentamista, asumismenojen huomioon ottamista tai muuta soveltamisohjeista poikkeavaa toistuvaa toimeentulotuen
käsittelyä, etuus-käsittelijä ottaa huomioon tehdyn päätöksen jatkokäsittelyssä. Ehkäisevä toimeentulotuki maksetaan ehkäisevän toimeentulotuen talousarviotililtä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että perustoimeentulotuki maksetaan perustoimeentulotuen tilitä ja täydentävä toimeentulotuki maksetaan täydentävältä toimeentulotuen tililtä.
Jos toimeentulotuen päätösoikeudesta on epäselvyyttä, päätöksenteosta sovitaan
viranhaltijoiden kesken niin, että vältetään moninkertaista päätöksentekoa ja asian tai
asiakkaan turhaa siirtelyä. Päällekkäisen käsittelyn välttämiseksi tavanomaista
harkintaa edellyttävissä tilanteissa etuuskäsittelijä voi tehdä päätöksen myös
sosiaalityöntekijän antaman käsittelyohjeen mukaan, jolloin tilanneselvitykseen merkitään: ”Asiasta on neuvoteltu sosiaalityöntekijän kanssa”.
Jos käsittelijä kokee itsensä jääviksi käsittelemään asiakkaan hakemusta (sukulainen, lähituttava, työtoveri ym.), on neuvoteltava esimiehen kanssa käsittelijän vaihtamisesta.
1.3.3. Päätös
Päätös annetaan aina kirjallisena, ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta. Jos päätös on myönteinen ja toimeentulotukioikeus jatkuu tai kielteisestä päätöksestä huolimatta asiakkaan tulotaso on lähellä
toimeentulotuen myöntämiskriteereitä niin, että erityismenoilla syntyy oikeus toimeentulotukeen, asiakkaalle lähetetään päätöksen mukana ohjeet jatkotoimenpiteistä (erillinen ohjekirje) ja toimeentulotuen jatkohakemuslomake seuraavan toimeentulotukierän käsittelyä varten.
Toimeentulotuesta tehdään laskelma ja päätös kuukausittain. Jos asiakkaan tilanne
ja tulot sekä menot ovat vakiintuneet, tehdään päätös, normilaskelmat ja maksatus
pääsääntöisesti kahdelle kuukaudelle, jolloin jatkohakemuslomake palautetaan 2
kuukauden välein. Käsittelyjakso ja palautuskuukausi merkitään jatkohakemukseen
(ks. Maksatus). Asiakkaalle, jonka tulo-ja menotilanne vaihtelee tai maksuilla on tapana rästiintyä, ei koskaan tehdä kuukautta pitempiä päätöksiä, vaan tilanne ja tositteet tulee tarkistaa kuukausittain.
Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita
käsitellään yhdenvertaisesti. Päätöksessä on aina mainittava ja perusteltava ne
hakijan esittämät tarpeet, joita ei ole hyväksytty tai joita ei ole hyväksytty kokonaisuudessaan kohtuullisuusharkinnasta johtuen. Kielteinen päätös on perusteltava ja
merkittävä ne lain kohdat, joihin päätös perustuu. Päätöksentekijän on myös perusteltava ainakin selvitysosassa päätökset, joissa on käytetty harkintaa asiakkaan
9
eduksi, eli esim. jätetty tuloja huomioon ottamatta tai hyväksytty menoja, jotka tavanomaisesti eivät kuulu toimeentulotuen piiriin.
Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen päätös, mutta jokin asiakkaan esittämä vaade hylätään, on siitä tehtävä erillinen päätös. Tällaisia voivat olla esim. jokin
erityismeno, jota ei hyväksytä, menojen kohtuullisuusharkinta, tulojen laskeminen
toisin kuin asiakas on ne esittänyt tai perusosan alentaminen.
Päätöksiin, myös kielteisiin, on aina merkittävä päättymisaika. Jos päätökseen sisältyy perintä, on päätös uusittava, kun takautuvien perintä loppuu. Lainmukainen käsittelyjakso on kuukausi, mistä syystä päätöksiin ei voi sisällyttää kielteistä päätöstä
tulevasta ajasta tyyliin "jatkossa ei oikeutta toimeentulotukeen".
Päätöksentekijän on vastattava myös suullisesti (puhelimessa) hakijan esittämiin kysymyksiin ja päätöksen perusteluihin (ks. myös kohta Päätöksen oikaisu).
1.3.4. Hakemuksen uusiminen
Varsinainen hakemus täytetään asiakkuuden alkaessa, palveluyksikön vaihtuessa ja
silloin, jos olosuhteet oleellisesti muuttuvat (esim. avioero). Päätöstä uusittaessa on
tilanne ja olosuhteeton tarkistettava kuten uudella hakijalla. Hakijan tulee täyttää
kuukausittain tai sovitulla aikavälillä jatkohakemus.
1.3.5. Atk-kirjaus
Käsittelijän on huolehdittava siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot ovat atkjärjes-telmässä oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa (asevelvollisuus, täysi-ikäiseksi tulo, opiskelu ja opintotukietuudet, kotoa poismuutto, omat tulot jne.). Käsittelijä on vastuussa myös Stakesin tilastotietojen
täyttämisestä marraskuussa (dynaaminen lomake).
Efficaan merkittävistä tiedoista on erillinen ohje. Ensimmäisen päätöksen yhteydessä
tehdään asiakkaalle dokumentointiin perustietolomake, jonne merkitään toistuvasti
tarvittavat ja käsittelyyn oleellisesti vaikuttavat tiedot. Perustietolomaketta täydennetään tilanteen muuttuessa. Päiväkirjamerkintänä kirjataan oleelliset tiedot/viestit, jotka
käsittelijän on otettava huomioon seuraavassa käsittelyssä.
Ensimmäisen päätöksen hakemus-/selvitysosaan kirjataan hakemuksen saapumispäivä, mihin ja mille ajalle ttt:a haetaan, perhesuhteet ja selvitys olosuhteista, esim.
milloin työsuhde päättynyt, vireillä olevat etuudet, ansiosidonnaisen pv-rahan kesto,
elatusvelvollisuus, mahdolliset velat (kokonaismäärä, lyhennykset ja korot) ja ulosmittaus, asumismuoto ja asumiskulut ja mahdollinen varallisuus. Lisäksi merkitään tärkeimmät tulolähteet. Asiakkaan intiimejä tietoja ei kirjoiteta päätökseen (esim. yksityiskohtaiset terveydentilatiedot, hoitojaksot yms.). Nämä tiedot voi tarvittaessa kirjata dokumentointiin.
Opiskelijoiden selvitysosassa tulee olla maininnat, missä hakija opiskelee, opiskelun
kesto, opintotukietuudet ja lainan nosto.
10
Selvitykseen kirjataan myös, jos hakemus on käsitelty tavanomaisesta poikkeavalla
tavalla.
Jatkohakemusta käsiteltäessä merkitään selvitykseen hakemuksen saapumispäivä,
erityismenot, joita asiakas hakee (liitteenä olevat tositteet tai vastaavat tulkitaan hakemukseksi) ja olennaiset käsittelyyn vaikuttavat tiedot. Tiliotteista merkitään ajankohta, miltä ne on esitetty.
Hakemus/selvitys on lyhyt kuvaus olosuhteista ja toimeentulotuen tarpeen perusteista. Euromäärät menoista ja tuloista ilmenevät normilaskelmissa, ja niiden perusteet
merkitään laskelman rivien huomautus-sarakkeeseen, eikä niitä toisteta hakemus/selvityskohdan tekstissä. Tuloista merkitään aika, jota tulot koskevat ja työttömyysturvaetuudesta myös laskentatapa (20 pv / 21,5 pv). Hyväksytyistä laskuista
merkitään eräpäivä ja tarkempi tunniste, esim. laskun numero. Muu meno-/tulorivejä
käytettäessä kirjataan, mistä menosta/tulosta on kysymys. Asumismenojen kohdalle
merkitään haettu-sarakkeeseen kohtuullisen suuruisena hyväksytyt asumismenot ja
lisätietoihin merkitään todelliset asumiskulut.
Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksen kohtiin ja, jos kaikkia hakemuksessa esitettyjä menoja ei ole hyväksytty (myös takautuva tuki), on hylkääminen
perusteluineen merkittävä selkeästi. Tarvittaessa hylätystä osuudesta voi tehdä erillisen päätöksen.
Atk-kirjauksissa on käytettävä asiallista, selkeää, ymmärrettävää kieltä (HallintoL 9
§), sisäisessä käytössä olevia termejä ja lyhenteitä on vältettävä.
1.3.6. Valmistekstit (fraasit)
Päätöksentekoa varten on käytettävissä valmistekstejä, joita voi käyttää sellaisenaan
tai muokattuna. Päätöksen voi kirjoittaa aina myös itse. Kielteisiin/osittain kielteisiin
päätöksiin on kirjattava perusteet ja lainkohdat, joihin päätös perustuu. Käytettäessä
valmistekstejä on varmistettava, että tekstin sisältö ja päätöksen asiallinen sisältö
vastaavat toisiaan, niistä on poistettu numerokoodi ja päivämäärä ym. täydennettävät
kohdat on täytetty. Päätöksen tulee olla ymmärrettävä, ja siitä tulee näkyä, mitä hakemuksesta on hyväksytty tai hylätty.
1.3.7. Toimeentulotuen maksatus
Normilaskelman mukainen normivaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena itse hakijalle. Jatkuvan tuen saajalla maksatuspäiväksi merkitään
sen kuukauden päivä, jota ttt koskee eli, vaikka käsittely tapahtuu edellisen kuukauden puolella, maksatuspäiväksi merkitään seuraavan kuukauden ensimmäinen
pankkipäivä. Maksatusmerkintänä kirjataan "kuukausi/vuosi" esim. ”syyskuu/2010”.
Tekstissä ei saa ilmetä termejä (esim. vaje tai toimeentulotuki), joista pankissa voidaan yksilöidä tulon laatu.
Toimeentulotukilain 16 §:n 2 mom:n mukaan tuki voidaan erityisestä syystä maksaa
hakijasta huolehtivalle perheenjäsenelle/henkilölle tai käyttää menojen suorittamiseen. Tällainen erityinen syy voi olla se, että tuensaaja käyttää saamansa tuen
muuhun tarkoitukseen, mihin se on tarkoitettu, esimerkiksi vanhempien luona asuva
11
nuori käyttää toistuvasti saamaansa toimeentulotukea pelkästään henkilökohtaisina
käyttörahoina. Muulla taholle maksamisesta tulee pyytää asiakkaan lupa tai vähintään antaa asia hänelle tiedoksi etukäteen, ennen kuin siirrytään etuuden maksamiseen muulle taholle.
Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että asiakas ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen,
häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää
ToTuL:n 16 §:n mukaista erityistä syytä), ja peruslähtökohta on, että vuokranmaksua
seurataan asiakkaan itse maksamilla vuokrakuiteilla, jotka liitetään toimeentulotuen
jatkohakemuslomakkeeseen. Pääsääntöisesti em. menettelystä on ensin keskusteltava asiakkaan kanssa. Asiakkaan laskujen maksaminen hänen puolestaan on kuluerä kaupungille ja siksi laskuja ei ole syytä maksaa suoraan myöskään asiakkaan
omasta pyynnöstä, jos hän on kykenevä huolehtimaan niistä itse. Jos asiakkaan
maksut rästiintyvät toistuvasti (vuokra ja sähkölasku erityisesti), on vajeiden maksu
suoraan maksun saajalle ensisijaista asumisen turvaamiseksi.
Vähäiset terveydenhuoltomenot korvataan pääsääntöisesti jälkikäteen maksettujen
tositteiden mukaan, ja merkittäviin kustannuksiin (mm. hammasproteesit, silmälasit)
annetaan etukäteen maksusitoumus tai kulut sisällytetään jälkikäteen laskujen mukaisina laskelmaan (ks. Terveydenhuoltomenot). Lääkemaksusitoumukset annetaan
joko kertasitoumuksina (ei alle 10 euron lääkkeisiin) tai määräaikaisina (erillinen ohje). Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. Annettaessa maksusitoumuksia elintarvikkeisiin on saapuneesta laskusta tarkistettava
ms:n käyttö ja puututtava siihen, jos käyttö on ollut epäasiallista. Laskun käsittelijän
on annettava epätarkoituksenmukaisesta käytöstä tieto päätöksentekijälle.
Virastolle osoitetut laskut (ms-laskut) ja asiakkaan nimellä olevat sisäiset laskut maksetaan ostolaskujärjestelmän kautta, asiakkaan nimellä olevat ulkoiset laskut Effican
pankkimaksatuksena. Laskujen käsittelystä on erillinen ohje.
Jos säännöllinen vaje on hyvin pieni, alle 10 euroa, yhdistetään useamman kuukauden (esim. 3 kk) vaje samaan maksatukseen. Menettelystä on kuitenkin aina ensin
sovittava erikseen asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on oikeus saada pienetkin vajeet.
1.3.8. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaikatiedusteluihin vastaaminen
Asiakkaan esittämään hakemuksen käsittelyaikaa koskevaan tiedusteluun on vastattava välittömästi (EOA 30.4.2009 Drno 68/4/08). Vastauksessa on pyrittävä antamaan mahdollisimman tarkka arvio siitä, koska hakemus on käsitelty ja rahat ovat
hakijan tilillä (Linjakokous 19.8.2009).
1.3.9. Viranhaltijan oikaisupäätös
Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä
tehtäessä. Viranhaltija voi saamansa lisätiedon perusteella oikaista päätöksensä hallintolain 50 pykälän perusteella. Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä
tehtäessä on tapahtunut menettelytapavirhe, viranomainen voi poistaa virheellisen
12
päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätöksen korjaaminen asianosaisen
vahingoksi edellyttää pääsääntöisesti asiakkaan suostumusta.
Kun päätös oikaistaan, kirjataan päätös seuraavasti:
”Kumotaan virheellinen päätös nro/tekijä ja ratkaistaan asia uudelleen hallintolain 50
§:n perusteella seuraavasti...”
Jos oikaisupäätös tehdään jaostolle osoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta, kirjataan päätöksen selvitysosion alkuun: ”Oikaisuvaatimus päätökseen pvm /nro on
vastaanotettu pvm.”
Oikaisupäätöksessä on otettava kantaa kaikkiin oikaisuvaatimuksessa esitettyihin
asioihin.
Kun tällainen oikaisupäätös lähetetään asiakkaalle, pyydetään asiakasta ilmoittamaan määräpäivään mennessä, mikäli hän edelleen haluaa aikaisemman muutosvaatimuksen jaoston käsittelyyn.
Viranhaltijan oikaisu on ensisijainen tapa muutoksenhaun jaostokäsittelyyn nähden.
Oikaisuvaatimuksen valmistelija ilmoittaa oikaisusta jaoston toimistotyötä hoitavalle
toimistosihteerille (Heli Ranta). Jos alkuperäisen päätöksen on tehnyt viranhaltija,
joka ei enää ole virassa (esim. sijainen), voi oikaisun tehdä myös se viranhaltija, joka
hoitaa hänen tehtäviään.
1.3.10. Jaoston muutosvaatimusten valmistelu
Jaostolle osoitettuihin muutosvaatimuksiin merkitäänsaapumispäivämäärä siinä
paikassa, johon asiakas on muutosvaatimuksen ensin jättänyt. Tämän jälkeen muutosvaatimukset lähetetään diarioitaviksi sosiaali- ja terveystoimen kirjaamoon (DUO
II, Aleksanterinkatu 24 B), josta diarioinnin jälkeen lähetetään muutosvaatimukset
edelleen valmisteltaviksi.
Asiakkaat voivat jättää myös Kouvolan hallinto-oikeudelle osoitetun valituksen
sosiaali- ja terveysvirastoon, jolloin valitus toimitetaan sosiaali- ja terveysvirastosta
hallinto-oikeuteen. Näihin valituksiin tulee merkitä saapumispäivämäärä ja toimittaa ne sitten ensin kirjaamoon diarioitavaksi, joka lähettää ne edelleen valmisteltaviksi lausunnon antavalle viranhaltijalle (aikuissosiaalityön päällikkö, Duo 2, Aleksanterinkatu 24 B).
Jaostolle valmisteltavan pykälän selvitysosassa täytyy ilmetä seuraavat tiedot:
- Asiakkaan nimi- ja osoitetiedot ja henkilötunnuksen alkuosa. Mikäli asiamies (asianajaja tai valtuutettu henkilö) tekee asiakkaan puolesta muutosvaatimuksen, osoitekenttään tulee asiamiehen nimi- ja osoitetiedot ja alemmas asiakkaan nimi- ja
henkilötunnus (ei tarvita asiakkaan osoitetta, koska päätös lähetetään asiamiehelle).
- Päivämäärä, milloin muutosvaatimus on saapunut.
13
- Mihin viranhaltijan päätökseen asiakas hakee muutosta (päätöksen päivämäärä,
päätösnumero sekä viranhaltijan virkanimike ja nimi).
- Alussa kerrotaan selkeästi, mihin ja miksi asiakas on tyytymätön päätöksen
suhteen. Kaikki tyytymättömyyden aiheet on ilmoitettava.
-Selvitys tapahtuneesta ja tehdyn viranhaltijan päätöksen sisällöstä. Perustelut päätökselle, miksi viranhaltija on päättänyt, niin kuin on päättänyt. Mihin lakipykäliin, lautakunnan päätöksiin, STM:n soveltamisohjeisiin tms. päätös perustuu. Jos kyseessä
on harkinta, mikä on juuri tämän asiakkaan kohdalla harkinnan peruste. Selvityksessä täytyy vastata kaikkiin asiakkaan esittämiin kohtiin.
- Jos asiakas asiasisällön ohella kantelee / on tyytymätön viranhaltijan toimintaan,
tähän ei tarvitse ottaa kantaa jaostokäsittelyssä, vaan tekstissä todetaan esim. seuraavasti:
“Hakija on kirjeessään esittänyt tyytymättömyytensä myös hänen asioitaan käsittelevään viranhaltijaan. Hakija voi tehdä niin halutessaan asiasta sosiaalihuollon asiakaslain mukaisen kirjallisen, vapaamuotoisen muistutuksen sosiaalipalvelujen päällikölle. Muistutus käsitellään toimeentulotuen (tai muun etuuden/palvelun) päätösmenettelystä erillisenä asiana.”
- Perustelut päätösehdotukselle. Jos esitetään viranhaltijan päätöksen voimaan jättämistä, kirjoitetaan perustelut, miksi päätös on oikea ja perusteltu. Pelkästään
sen toteaminen, että viranhaltija on harkinnut päätöksensä oikeaksi, ei ole riittävä
perustelu.
Hallintolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki edellyttävät yksilöllistä perustelua. Jos esitetään muutettavaksi viranhaltijan päätöstä, selvitetään perustelut, miksi se on tarpeen ja mihin muutosesitys perustuu.
- Jos jaosto jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, myös lisäselvityksiin on otettava kantaa. Selvitys siitä, mikä on niiden vaikutus päätösesitykseen ja jälleen kerran
perustelut, miksi.
Kun jaosto on tehnyt viranhaltijan päätöksestä poikkeavan päätöksen, tulee käsittelijän hoitaa päätöksen täytäntöönpano. Päätökseen kirjataan "jaoston pp.kk.vv§ ???
tekemän päätöksen mukaan myönnetään toimeentulotukea ...." ja suoritetaan päätöksen mukainen maksatus (jaoston täytäntöönpanopäätös).
1.3.11. Sosiaalityöhön ohjaus ja siirrot yksiköstä toiseen
Toimeentulotuen käsittelystä ohjataan asiakkaat yhdessä sovitulla menettelyllä
sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Asiakkaita ohjataan sosiaalityöhön lakisääteisten
suunnitelmien laatimista varten ja yksilölliseen elämäntilanteeseen tai olosuhteisiin
liittyvän toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi.
Silloin kun asiakkaan toimeentulotuen käsittely edellyttää sekä etuuskäsittelijän että sosiaalityöntekijän työpanosta, tulee pyrkiä joustavaan neuvottelumenettelyyn siitä, miten asiakkaan asiaa hoidetaan yhdessä. Arvion sosiaalityön
14
tarpeesta tekee aina sosiaalityöntekijä, siksi asiakkaalle ei lähetetä toimeentulotuen
käsittelystä kehotusta varata aikaa sosiaalityöntekijälle. Etuuskäsittelijä joko neuvottelee sosiaalityöntekijän kanssa tilanteesta puhelimitse ja laittaa toimeentulotuen selvitykseen sosiaalityöntekijän antaman vastaanottoajan tai, jos sosiaalityöntekijää ei
saa kiinni, ilmoittaa asiakkaan sosiaalityön tarpeesta sosiaalityöntekijälle sähköpostilla tai, jos asia ei ole kiireellinen käyttäen sosiaalityöhön ohjauskoodia Efficapäätöksessä. Sosiaalityöntekijä kutsuu asiakkaan vastaanotolleen tiedon saatuaan.
Nuoret tulottomat alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat ohjataan sosiaaliyöntekijän vastaanotolle asiakkuuden alkaessa. Sosiaaliohjaajat antavat vastaanotollaan
käyville uusille alle 25-vuotiaille tulottomille toimeentulotuen hakijoille ajan sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jotta nuoren tilanne ja muiden palvelujen tarve voidaan kartoittaa heti toimeentulotukiasiakkuuden alussa. Myös etuuskäsittelijä ilmoittaa sosiaalityöntekijälle alle 25-vuotiaista tulottomista toimeentulotuen hakijoista sekä sähköpostilla että merkitsemällä Effican sosiaalityöhön ohjauskoodin päätöksen tilastovälilehdelle. Sosiaalityöhön ohjattavista asiakasryhmistä ja koodeista on erillinen ohje. Sosiaalityössä tavoitteena on suunnitelmallisen sosiaalityön keinoin ehkäistä
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen syntymistä tai sosiaalisten ongelmien syntymistä tai syvenemistä. Sosiaalityöntekijä kirjaa
päiväkirjamerkinnällä suunnitelman laatimisen ja sen tarkastusten ajankohdat.
Aktivointiehto täyttyy ja sosiaalitoimen on aloitettava aktivointisuunnitelman laadinta,
kun alle 25-vuotiaalla pääasiallinen toimeentulo on perustunut viimeisen neljän kuukauden ajan työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen (ns. tulottomat
nuoret). 25 vuotta täyttäneillä sosiaalitoimen reagointivelvoite täyttyy, pääasiallinen
toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta
maksettuun toimeentulotukeen. Etuuskäsittelijöiden on siis tärkeää seurata tulottomien toimeentulotuen hakijoiden asiakkuuden kestoa ja ohjata asiakkaat sosiaalityöhön
viimeistään silloin, kun aktivointiehto (tuloton henkilö saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti 4 kk tai 12 kk) on täyttynyt.
Kun toimeentulotuen käsittelyssä ilmenee hakijan yksilöllisen elämäntilanteen tai olosuhteiden perusteella seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon toimeentulotuen käsittelyssä tai joihin vedoten asiakas hakee toimeentulotukea erityismenoihin, joiden suhteen etuuskäsittelijällä ei ole päätösoikeutta, neuvotellaan asiasta sosiaalityöntekijän
kanssa. Sosiaalityöntekijälle tulee antaa tarvittavat tiedot ja asiapaperit päätöksentekoa varten.
Kun toimeentulotukihakemusten liitteenä on lääkärinlausuntoja, hoito- tai kuntoutusyhteenvetoja tai muita asiantuntijalausuntoja, tulee niistä aina ottaa kopio ja lähettää asiakkaan osoitteen mukaisesti hänen alueensa sosiaalityöntekijälle. Asiantuntijalausunnot ovat välttämättömiä yksilöllistä toimeentulotuen tarvetta
arvioitaessa ja suunnitelmia laadittaessa.
Asiakkaan muuttaessa yksiköstä toiseen on yksikön, josta asiakas siirtyy, huolehdittava toimeentulotuesta niin, että toimeentulotuki voidaan käsitellä uudessa yksikössä ilman katkosta.
Yksikkö, jossa asiakas on asioinut ennen muuttoa, vastaa muuttoon liittyvistä asioista
(vuokravakuudet, muuttojärjestelyt ym.) sekä ensimmäisen kuukauden toimeentulo-
15
tuesta. Asiakkaalle tiedotetaan päätöksessä, missä osoitteessa ja miten menetellen
hän asioi jatkossa.
Siirrot tapahtuvat aina pääsääntöisesti puhelimitse ”saattaen” eli eri yksikön siirtävä
työntekijä sopii puhelimitse, mistä lähtien siirto tapahtuu ja mitä erityistä huomioon
otettavaa asiakkaan tilanteessa on. Saattaen vaihtaminen koskee sekä sosiaalityötä
että kirjallisen käsittelyn etuuskäsittelijöitä.
1.3.12. Perhe ja yhteistalous
Perhe on määritelty ToTuL:n 3 §:ssä. Myös avoliitossa asuvat muodostavat perheen,
niin että avopuolison tuloilla katetaan koko perheen (myös toisen puolison lasten)
elantoa. Kaikkien perheenjäsenten tulot otetaan huomioon. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, ketä perheeseen kuuluu, eroavat, on ToTuL:n 17.3 §:n mukaan asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä. Tämä saattaa tulla kysymykseen esim. avoliiton, asumuseron tai vanhempien ja täysi-ikäisten lasten kohdalla. Perhetietojen oikeellisuus on varmistettava ennen päätöksentekoa mm. mahdollisesti täysi-ikäisten lasten osalta.
X-city ja joillakin työntekijöillä käytössä olevasta väestörekisteristä (atk) on tarkistettavissa, ketä ilmoitetussa osoitteessa asuu, jos asianmukaiset muuttoilmoitukset on
tehty. Lapsen tulot voidaan huomioida vain hänen omien menojensa (mikä tarkoittaa
lähinnä perusosaa ja asumiskuluja) osalta, eli lapsi ei ole velvoitettu elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan.
18 vuotta täyttäneelle perheessään asuvalle lasketaan aina oma normi.
Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijassa huoltaja. 15 vuotta täyttäneellä
on hallintolain 14 §:n mukaan itsenäinen puhevalta asiassa, joka koskee hänen
omaa etuaan tai oikeuttaan. Näin ollen alaikäisen hakiessa toimeentulotukea tulee
tutkia, onko hakijalla toimeentulotukilain ja lapsen elatuksesta annetun lain perusteella oikeus toimeentulotukeen. Alaikäisen hakiessa toimeentulotukea edellytetään hakijan vanhempia esittämään selvitys elatuskyvystään. Alaikäisen toimeentulotuen hakijan vanhemmille lähetetään toimeentulotukihakemus täytettäväksi, jotta heidän taloudellinen tilanteensa voidaan selvittää. Mikäli ala-ikäisen hakijan vanhemmat ovat
eronneet ja toinen vanhemmista maksaa lapsesta elatusapua/elatustukea ja alaikäisen toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen (alle 6 kuukautta) esimerkiksi kesäaikana,
huomioidaan elatusapu/tuki alaikäisen tulona suoraan eikä elatusapua/tukea maksavan vanhemman elatuskykyä tarvitse erikseen selvittää.
Vanhempien elatuskyky arvioidaan tekemällä heille toimeentulotukilaskelma. Laskelmassa voidaan huomioida muiden toimeentulotuessa huomioitavien menojen lisäksi asuntolainan kulut (korko ja lyhennys), ei muiden lainojen hoitokuluja (Linjakokous 10.1.2013).
Jos laskelma on alijäämäinen eli vanhemmilla ei ole elatuskykyä, tulee toimeentulotukea myöntää. Jos alaikäiselle myönnetään toimeentulotukea, voi siitä tehdä perinnän vanhemmilta, jos vanhemmat tosiasiassa kykenisivät elättämään lapsensa, mutta ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvastuunsa. Ennen perintäpäätöksen tekemistä
tulee vanhempiin olla yhteydessä ja selvittää, onko kyse vanhempien tahallisesta
16
elatusvelvollisuuden laiminlyönnistä vai suostuvatko vanhemmat avustamaan lastaan
suoraan. Alaikäisestä toimeentulotuen hakijasta ilmoitetaan aina sosiaalityöntekijälle,
joka arvioi mahdollisen muun tuen tarpeen.
Alaikäisen ja täysi-ikäisen henkilön yhteistalous tai avoliitto ei muodosta elatusvastuuta eikä toimeentulotukilain 3 §:n tarkoittamaa perhettä. Tällöin toimeentulotuki ei
määräydy näiden henkilöiden yhteenlaskettujen tulojen ja menojen perusteella, vaan
kummankin toimeentulotuki arvioidaan erikseen. (Kuntaliiton ohje 5.5.2009). Silloinkin, kun perheessä on yhteisiä lapsia, kummallekin puolisolle lasketaan omat norminsa. Lasten toimeentulotuki käsitellään jommankumman avopuolison laskelmassa
(Linjakokous 5.5.2010).
Kaksi (tai useampi) aikuista voivat asua myös samassa taloudessa muodostamatta
kuitenkaan perhettä. Tällöin he eivät ole elatusvastuussa toisistaan ja toimeentulotuessa otetaan huomioon vain hakijan tulot. Katso myös luku 3.1. Perusosa.
1.3.13. Vakinainen oleskelukunta
Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (ToTuL 14 §), mm. jos
toimeentulotuen saaja menee opiskelemaan/kurssille toiselle paikkakunnalle, tukea
haetaan sieltä. Sama pätee myös muualla kuin Lahdessa asuviin alaikäisiin henkilöihin, vaikka muu perhe asuisikin Lahdessa. Toimeentulotuen myöntämisvastuu voi
jakaantua myös useamman kunnan kesken. Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita
(esim. perhe asuu/oleskelee kahdella paikkakunnalla), toimeentulotuen myöntää se
kunta, jossa menot ovat syntyneet.
Asiakkaan muuttaessa toiseen kuntaan muuttokustannuksista ja vuokravakuudesta
vastaa yleensä se kunta, josta asiakas muuttaa, mutta varsinaisista asumis- ym. kustannuksista se kunta, johon asiakas on muuttanut. Kun ensimmäinen vuokra on
yleensä maksettava ennen muuttoa, tulee käytännössä myös sen myöntäminen lähtökunnassa usein tarpeelliseksi.
Laskujen osalta toimeentulotuesta vastaa se kunta, jossa hakija asuu laskunsa eräpäivänä. Kiireellisessä tapauksessa toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakija
oleskelee hakemusta tehdessään. Pääsääntöisesti tilapäisesti kunnassa oleskelun
avustamisvastuu rajoittuu matkalipun hintaan kotikuntaan (ks. myös Toimeentulotuen
maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta).
PL-osoitteen ilmoittaminen ei todenna oleskelua kunnassa. Jos henkilöllä ei ole muuta osoitetta kuin PL-osoite, tulee hänen todentaa oleskelunsa Lahdessa toimittamalla
jokaisen toimeentulotukihakemuksen liitteeksi ”selvitys oleskeluosoitteesta”-lomake
(intralomakkeissa). Lomake tulee olla niiden henkilöiden varmentama, joiden luona
hakija on oleskellut.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksillään 2006:46 ja 2006:47 todennut, että jos toimeentulotuen hakija asuu pysyväisluonteisesti muun kuin kotikunnan alueella asumispalveluissa, tulee oleskelukunnan myöntää toimeentulotuki. Näin ollen, jos lahtelainen on sijoitettuna pysyväisluonteisesti toisen kunnan alueella sijaitseviin asumispalveluihin, haetaan toimeentulotuki oleskelukunnasta. Sen sijaan lyhytaikaisen
17
asumisen (esim. koeasuminen) aikana toimeentulotuen myöntämisvastuu ei siirry
oleskelukunnalle.
1.3.14. Toimeentulotuen määräytymisaika
Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (ToTuL 15 §).
Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden
alusta, jona toimeentulotukea on haettu. Jos kuitenkin toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun hakija on muuttanut kuntaan
(mahdollinen edellisen asuinkunnan myöntämä toimeentulotuki on selvitettävä) tai
hakija on muuttanut erilleen entisestä perheestään.
Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä. Näin ollen
takautuvan tuen myöntämiselle tulee aina olla perusteltu syy. Tällainen syy on esimerkiksi se, että asiakasta/perhettä uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai
perheen hajoaminen. Tavallisimpia toimeentulotuessa takautuvasti huomioitavia menoja ovat esimerkiksi vuokrarästit tai sähkölaskurästit. Laissa mainittuja erityisiä syitä
arvioitaessa on lähdettävä yleensä siitä, että hakija/perhe olisi ollut toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä, mutta ei ole
hakenut toimeentulotukea. Henkilön/perheen tarve takautuvasti myönnettävään toimeentulotukeen on aina erikseen arvioitava yksilöllisten olosuhteiden perusteella ja
selvitettävä, mitkä ovat henkilön/perheen tosiasialliset mahdollisuudet selviytyä hakemuksen tarkoittamista toteennäytetyistä menoista sillä hetkellä, kun tukea maksamattomiin ja maksettuihin välttämättömiin menoihin haetaan.
Takautuvaa toimeentulotukilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvasti toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Tästä syystä takautuvaa tukea ei yleensä myönnetä perusosalla
katettaviin menoihin, esim. ravintomenoihin. Esimerkki: Jos asiakkaan vuokranmaksu
on rästiintynyt edellisinä kolmena kuukautena, tehdään hänelle toimeentulotukilaskelmat takautuvasti tälle ajalle. Laskelmien jäädessä alijäämäisiksi niin, että laskelmaan syntyneellä vajeella pystytään maksamaan kaikki rästiintyneet vuokrat ja vajetta jää vielä tämän yli, ei rästivuokrien maksun ylimenevää osuutta perusosasta ole
yleensä perusteltua myöntää takautuvasti hakijalle, koska hakija on tullut tänä aikana
tullut toimeen ja vastannut muulla tavoin mm. ravinto-, hygienia- ja vaatemenoistaan.
Jos hakemusta käsiteltäessä on tiedossa, että hakijan tuen tarve päättyy, esim. työhön menon johdosta, myönnetään toimeentulotukea ensimmäiseen palkkapäivään
saakka tai siihen saakka, kun joku muu elatuksen turvaava etuus on käytettävissä.
2. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 §)
2.1. Toistuvat tulot
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja kaikki muut mahdollisuudet saada
välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tuloina otetaan huomioon käytettävissä
18
olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on
lueteltu lain 11 §:ssä. Tulot on aina tarkistettava ja varmistettava, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaaliturvaetuuksia. Käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle
kuuluvat ensisijaiset etuudet. Kelan oppaista Tunne perusturvasi saa hyvät tiedot
sosiaaliturvaetuuksista. Tiedot ja voimassa oleva etuuden suuruus löytyvät myös internetistä Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi ja STM:n www-sivuilta.
Toimeentulotuessa ei oteta 1.6.2011 alkaen huomioon pankista tai muulta viralliselta luottoja myöntävältä taholta otettuja luottoja, kulutusluottoja tai pikavippejä (Linjakokous 4.5.2011).
Ansiotulot. Ansiotuloista vähennetään ne menot, jotka aiheutuvat työssäkäynnistä
kuten työmatkat. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työssäkäynnistä aiheutuvat
menot otetaan laskelmassa menona huomioon (ks. Työmatkat). Palkkatulosta ei oteta huomioon pidätettyä ammattijärjestön ja työttömyyskassan jäsenmaksua. Työvaatteista ja työvälineistä saatuja korvauksia eikä myöskään puhelinkorvausta oteta tulona huomioon.
Ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Samoin menetellään työkokeiluun osallistuvan henkilön kohdalla silloin,
kun työkokeilusta ei makseta kulukorvausta. Tällä kannustetaan osallistumaan aktiivitoimiin kaupungin strategisten päämäärien mukaisesti (Linjakokous 26.11.2009). Ansiotuloina pidetään myös yrittäjätuloa ja omaishoitajalle maksettavaa palkkiota.
Alaikäisten vanhempiensa luona asuvien lasten kesä- ja viikonlopputöistä ansaitsemat tulot katsotaan vähäisiksi katsottaviksi ansiotuloiksi eikä niitä huomioida tuloina toimeentulotuessa. Mikäli alaikäinen asuu itsenäisesti, huomioidaan alaikäisten
satunnaisia ja vähäisiksi katsottavia suuremmat ansiotulot toimeentulotuessa tulona.
Niistä tehdään kuitenkin edellä mainittu 20 prosentin ja enintään 150 euron etuoikeutetun tulon vähennys sekä työmatkakuluvähennys. Alaikäisen tuloilla ei kuitenkaan
koskaan katsota elätettävän muuta perhettä (Linjakokous 27.5.2013).
Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus, aiheettomat poissaolot jne.). Erityistilanteissa palkkatuloja on verrattava vähimmäispalkkatasoon ja työaikaan (koko- tai osa-aikainen työ). Poikkeamista on pyydettävä selvitys asiakkaalta. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
Tulot lasketaan sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Viimeistä päivää aiemmin maksetut tulot ovat kuitenkin edellisen kuukauden tuloja, jolloin myös sen
kuukauden menot on otettava huomioon. Kun palkkatulot vaihtelevat kuukausittain ja
toimeentulotuki lasketaan etukäteen, lasketaan palkkatulo arviona edellisen kuukauden tietojen mukaan. Jälkikäteen ilmenneet arviota suuremmat tulot otetaan huomioon seuraavassa laskelmassa. ToTuL:n 15 §:n muutoksen mukaan jälkikäteen ilmenneet palkkatulot voidaan ottaa huomioon taannehtivasti kahden seuraavan kuukauden aikana. Tästä on mainittava päätöksessä erikseen.
19
Pitkäaikaistyöttömien saamat työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat ovat
etuoikeutettua tuloa (ei huomioida toimeentulotuessa) 1.1.2013 alkaen (ToTuL
11 §). Aktiivitoimiin eli työllistymistä edistävään toimintaan osallistuvalle maksetaan
korotusosia 20 -200 päivältä. Korotusosan perustana oleva työttömyysturvaetuus
huomioidaan tulona toimeentulotuessa.
Erilaisiin työvoimapoliittisiin etuuksiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät aktivointi- ja kulukorvaukset (entiseltä nimeltään yllöpitokorvaus) jätetään tulona huomioon ottamatta (ToTuL 11 §, lisäys 101/2001 ja 49/2005).
Ensisijaiset etuudet ja laskennalliset tulot. Joskus hakija voi olla oikeutettu etuuteen, jota hän ei ole kuitenkaan hakenut. Tällainen on esimerkiksi opiskelijan opintolaina. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, voidaan
opintolaina ottaa kuitenkin tulona huomioon. (ks. Opiskelijan toimeentulotuki). Kun
elatusvelvollinen laiminlyö elatusmaksunsa, on saajalla yleensä oikeus elatustukeen.
Jos hän ei kuitenkaan hae elatustukea, voidaan elatustukea vastaava määrä ottaa
laskennallisena tulona huomioon. Tällöin tulkitaan, että vanhemmat ovat järjestäneet
lapselleen toimeentulotukilain 2 §:n mukaisesti muulla tavalla elatustukea vastaavan
elannon.
Jos hakija elämäntilanteensa johdosta on ilmeisen oikeutettu etuuteen, mutta muun
etuuden käsittely viivästyy kohtuuttomasti, on viivytyksen syy selvitettävä. Ensisijaisen etuuden hakematta jättäminen ei kuitenkaan oikeuta hylkäävään toimeentulotukipäätökseen.
Toimeentulotuen hakijalla on velvollisuus ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä, opiskele päätoimisesti tai ole laitoshoidon tai sairauden
vuoksi kykenemätön tekemään työtä tai ei voi saada työttömyysturvaa jonkin muun
etuuden saamisen vuoksi tai hänellä on muu hyväksyttävä syy. Jos hakija kieltäytyy
tästä, perusosaa alennetaan 5 - 40 % (ks. Perusosan alentaminen).
Lapsilisä otetaan huomioon sen kuukauden tulona, jolloin se on maksussa, vaikka
se maksetaan kuun loppupuolella (Linjatiimi 30.4.2008). Lapsilisien määrä
1.1.2013:1. lapsi 104,19 €; 2. lapsi 115,13 €, 3. lapsi 146,91 €, 4. lapsi 168,27 €, 5.ja
sitä seuraava lapsi 189,63 € / kk. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 €.
Eläketulot: Henkilö voi olla osittaisella tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä, varhennetulla vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeellä, työttömyyseläkkeellä, eläketuella
(1.5.2005 alkaen vuosina 1941 - 47 syntyneet ja 10 v. vuoden 1993 jälkeen työttömänä olleet) tai kuntoutustuella (määräaikainen). Eläkkeensaaja saa yleensä sekä
kansaneläkettä että ansioeläkettä. Täysi kansaneläke 630,02 € (v.2013) ja
avo/avioliitossa oleva 558,83 € (v. 2013) ja takuueläke 738,82 € (v. 2013).. Täyden
kansaneläkkeen saa, jos ei ole lainkaan muita eläkkeitä. Eläkeläinen saa yleensä
myös eläkkeensaajan asumistukea. Jos toimeentulotuenhakija ei saa täyttä kansaneläkettä, on tarkistettava mahdolliset muut tulot. Myös ulkomailta saadut eläkkeet on
tarkistettava. Paluumuuttajilta on pyydettävä selvitys kotimaasta saadun eläkkeen
määrästä vuosittain, eläkeoikeus Venäjällä on naisilla 55 v. ja miehillä 60 v. Paluumuuttajien eläkkeiden suuruuden selvittämisessä saa neuvoja Maahanmuuttajayksiköstä. Kurssitiedot löytyvät Suomen Pankin sivuilta www.suomenpankki.fi
20
Varhennettu vanhuuseläkettä voi saada 62-vuotias henkilö. Vaikka toimeentulotuki
on viimesijainen etuus ja toimeentulotuen hakija olisi tuloton, ei häntä voi velvoittaa
hakemaan varhennettua vanhuuseläkettä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle hakeutuminen on vapaaehtoista ja se pienentää tulevan eläkkeen pysyvästi jopa 14,4 prosenttia.
Vammais- ja hoitotuki ym. Toimeentulotukilain 11 §:n mukaan tuloksi ei lasketa
eläkkeensaajan hoitotukea tai lapsen tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea
Tällöin ei menoksi lasketa myöskään sellaisia sairaudesta, vammasta tai avun- tai
palvelujen tarpeesta johtuvia menoja, joihin em. etuudet on tarkoitettu (ToTuL 8 §).
Jos toimeentulotukea haetaan erityisesti vammasta/sairaudesta aiheutuviin kuluihin
tai nämä kulut ovat suuremmat kuin myönnetty hoitotuki/vammaistuki, voidaan myös
hoitotuki/vammaistuki ja vastaavasti menot poikkeuksellisesti ottaa normilaskelmassa
huomioon. Hoito-/vammaistuen huomiointi tulona edellyttää kuitenkin aina asiakkaan
suostumusta. Hoito-/vammaistukea ei kuitenkaan lasketa tuloksi, jos kyse on tavanomaisista äkillisistä tai sellaisista sairauskuluista, jotka eivät ole olleet ko. etuuden
myöntämisen perusteena. Hoito-/vammaistuen määrä on kolmiportainen ja voimassa
olevat euromäärät löytyvät Kelan sivuilta www.kela.fi
Ulosmittaus: KHO:n antaman päätöksen (3.4.2001/674) mukaan ulosmitattu tulo
ei ole käytettävissä elantoon, joten sitä ei saa ottaa tulona huomioon. Jos ulosmittaus aiheuttaa pitkäaikaista tai toistuvaa toimeentulotuen tarvetta, tulee asiakas
ohjata talous- ja velkaneuvontaan. Ulosmittaukseen on myös saatavissa ns. vapaakuukausia, joita voidaan kehottaa käyttämään esimerkiksi kertaluonteisen hankinnan
rahoittamiseen (hammasproteesi, silmälasit).
Sosiaaliturvaetuudet: Sosiaaliturvaetuuksista on tarkistettava sekä päätös että
maksutosite. Veronalaisissa etuuksissa on varmistettava, että ennakkovero on hakijan tilanteessa pienin mahdollinen. Ennakkoveroon on mahdollista hakea muutosta
myös kesken verovuoden, ja siihen tulee kehottaa esim. kun jää työttömäksi kesken
vuotta tai ansiosidonnainen pv-raha muuttuu peruspäivärahaksi tai työmarkkinatueksi.
Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen
mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) samassa kuussa. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x päivärahan suuruus euroa/päivä/netto. Laskentatavan palauttaminen 20 pv:n maksuerien mukaiseksi edellyttää, että tuensaaja on työssäolon takia ollut poissa toimeentulotukiasiakkuudesta
vähintään kuukauden. Vastaavasti sv-päiväraha kerrotaan 25:llä (maksetaan myös
lauantailta). Jos henkilöllä ei ole ollut tuloja, sv-päivärahaa ei voi saada ennen kuin
55 yhtäjaksoisen sairauspäivän jälkeen. Tällöin päiväraha on aina 23,77 euroa / arkipäivä (vuonna 2013).
Jos työmarkkinatuki katkeaa TVT:ssa ilmoittautumisen laiminlyönnin johdosta
viikoksi tai pidemmäksi ajaksi, alennetaan perusosaa kuukaudeksi 20 %:lla.
Tästä on tehtävä erillinen päätös. Lain edellyttämää suunnitelmaa ei lyhyessä alentamisessa ole tarkoituksenmukaista tehdä ja päätöksen voi tehdä etuuskäsittelijä.
Alle 5 päivän katkoksista ei tehdä perusosan alennusta (ks. Perusosan alentaminen).
21
Vuorotteluvapaa, hoitovapaa. Jos vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla oleva hakee
toimeentulotukea, on ensin selvitettävä mahdollisuus palata takaisin työhön. Työnantaja voi hakemuksesta keskeyttää vapaat, mutta ei ole velvollinen siihen. Jos keskeytys ei ole mahdollista, on toimeentulotukea myönnettävä tosiasiallisten tulojen perusteella.
Elatusapu ja elatustuki ovat tuloksi huomioon otettavaa tuloa. Täysimääräinen elatustuki on 1.1.2013 lukien 151,85 euroa. Elatusapu lasketaan tulona tehdyn sopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaan tai tiliotteen mukaisena maksatuksena. Jos
elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksujaan, on elatustuen hakeminen ensisijaista
ttt:een nähden. Jos elatusmaksun saaja ei hae elatustukea, se lasketaan yleensä
laskennallisena tulona (ks. Laskennalliset tulot). Jos ero tapahtuu asiakkuuden aikana, ei voida hyväksyä sitä, että elatusvelvollinen kuittaa lapsensa elatusmaksut
omaisuudella. Jos omaisuudella kuittaaminen on tapahtunut ennen tt-asiakkaaksi
tulemista, niin silloin ei voida huomioida omaisuutta elatusmaksuna laskennallisena
tulona. Elatustukea saava voi saada ajoittain myös elatusmaksujen perinnän kautta
elatustuen lisäksi elatusapua, joka on luonnollisesti tuloa.
Erityisesti veronpalautusten maksatusaikana on seurattava myös mahdollisia ulosmittauksen kautta saatavia elatusapuja. Silloin kun lapsi on puolet kuukaudesta isän
ja puolet kuukaudesta äidin luona eikä elatusmaksua ole määritelty, puolitetaan perusosa. Lapsilisä lasketaan tuloksi sille vanhemmalle, jolle se maksetaan, jos molemmat vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia tai, jos vanhemmat haluavat, lapsilisä puolitetaan. Jos lapsilisä menee toiselle vanhemmalle, joka ei saa toimeentulotukea ja toinen hakee toimeentulotukea, ei toimeentulotukea hakevalle vanhemmalle
oteta huomioon mitään lapsesta aiheutuvia erityismenoja, ainoastaan perusosa.
Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta, kun kuukauden alusta lukien on ollut voimassa oikeuden
päätös elatusavusta.
Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena (ei oteta huomioon,
jos ulosmitataan).
Jos palautus on korkeintaan 100 € / henkilö, se jätetään huomioon ottamatta. Jos
palautus on suurempi kuin 100 €/henkilö, huomioidaan tulona 100 euron ylittävä
osuus/henkilö. Palautus otetaan huomioon henkilökohtaisena palautuksena myös
avio/avopuolisoilla (esim. jos toinen saa palautusta 250 euroa ja toinen ei saa mitään, jätetään puolisoilla huomioon ottamatta 100 euroa /palautuksen saanut henkilö
eli yht.100 euroa). Huomioidusta veronpalautuksesta aiheutuva norminylitys huomioidaan
pääsääntöisesti
vielä
tammikuun
laskelmassa.
Jos
palautus
on ollut huomattava, voidaan tuloa huomioida jaksotettuna tulona pidemmällekin (yli
500 euroa joulu–helmikuu, yli 1.000 euroa joulu–toukokuu). Jaksotus tehdään maksettavan vajeen mukaisesti niin, että jaksottamisen jälkeen ei jää maksettavaksi toimeentulotukea.
Veronpalautukset voidaan poikkeuksellisesti jättää kokonaan tulona huomioon ottamatta, jos ne on käytetty/käytetään tarkoituksenmukaisesti välttämättömiin menoihin,
esim. kodin hankinnat, asuntolainan lyhennykset jne. Tästä on kuitenkin tehtävä mai-
22
ninta selvitysosaa ja veronpalautuksen huomioon ottaminen tällaisiin menoihin edellyttää erityistä, tosiasiallista tarvetta.
Henkilön satunnaisia 100 €:n tai sen alle olevia vähäisiä tuloja ei huomioida toimeentulotuessa tulona. Satunnaisia vähäisiä tuloja voivat olla esimerkiksi puhelinosakkeen alle 100 €:n osinkotulot kerran vuodessa, kokouspalkkiot sekä kirpputorimyynnistä saadut tulot, marjojen ja sienten myyntitulot. Jos tulo on yli 100 €, huomioidaan se tulona kokonaisuudessaan, koska sitä ei voida pitää vähäisenä (kts. ToTuL 11 § 1 mom. 1 kohta).
Kertakorvaukset: Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen tulon viimeisen 6 kk:n
aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, jaetaan korvaus niin
monella kuukaudella kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä (hakemuskuukaudet mukana) eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kuukausitulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi (= jaksotettu kertakorvaus). Esim. henkilö on saanut joulukuussa 2.000 euron suuruisen erorahan ja hakee ttt:a maaliskuussa: 2.000 euroa jaetaan neljällä = 500 euroa, joka
lasketaan tuloksi maaliskuulle. Jaksotetussa tulossa on otettava huomioon myös se,
onko hakijalla tosiasiassa kyseistä tuloa käytettävissään. Jos kertakorvaus on käytetty esim. hankintaan, josta hakijalla on luotettava selvitys, ei saatua korvausta voi laskea jaksotettunakaan hakijan tuloksi. Jaksotuksen keston ratkaisee hakijan perustuloilla ja menoilla lasketun normivajeen suuruus. Hakijan kuukausittaisen normivajeen
perusteella arvioidaan kuinka kauan tulolla tulisi tulla toimeen.
Tiliotteella näkyvät tulot ja panot on tarkistettava. Pääsääntöisesti on pyydettävä
varsinaiset pankin tiliotteet tai verkosta tulostettu tiliote (itse tulostetut tiedot tilitapahtumista eivät riitä kuin väliaikaisiksi tositteiksi, sen sijaan pankin leimaama tilitapahtumaluettelo kelpuutetaan) kaikista perheen tileistä. Pikatiliotteet voidaan hyväksyä
tilapäisesti ja silloin, kun varsinaisia tiliotteita ei ole käytettävissä. Suositeltavaa on
pyytää varsinainen tiliote ja pikatiliote sen viimeisestä päivästä eteenpäin hakemuksen/jatkohakemuksen jättöpäivään saakka. Nettitiliotteesta on varmistettava sen yhtäjaksoisuus. Tiliotteilta on tarkistettava myös, että kaikki tiedossa olevat tulot tulevat
ko. tilille (esim. veronpalautus), ellei, on pyydettävä selvitys myös muista tileistä. Tiliotteen saldoon tulee kiinnittää huomiota (ks. Säästöt). Saldona otetaan huomioon
vain saldo vähennettynä hakukuukauden juoksevilla tuloilla.
Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Yleiskäytäntönä voidaan pitää, että vähäiset ja ei-toistuvat
100 €:n tai sen alle yksityispanot voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioon ottamatta. Asiakkaan päätöksessä on hyvä tiedottaa asiakasta siitä, että jos asiakkaalla on
toistuvasti ei vähäiseksi katsottavia yksityislainoja/avustuksia, otetetaan ne tulona
huomioon. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus selvitykseen yksityispanoista ja, jos
selvitys on luotettava, tehdään oikaisupäätös. Yksityislainat jätetään tulona huomioon
ottamatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Pelkkä ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa,
vaan asiakkaan on toimitettava luotettava selvitys siitä, että on maksanut velan takaisin. Luotettavin selvitys on tilisiirto, jota tulee suositella, mutta muutkin selvitykset
tulee hyväksyä, jos ei ole perusteltua syytä epäillä niiden luotettavuutta.
S-bonuksia, plussapisteitä yms. ei huomioida tulona.
23
On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti yli 17-vuotiaiden (esim. opintolaina, työ-tulot, korotettu opintoraha ym.).
Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi (ks. Opiskelijan toimeentulotuki). Opintolaina jaksotetaan
tuloksi korkeakouluopiskelijoille syyskuun alusta ja keskiasteen opiskelijoille jaksotetaan elokuussa opintolainaa 150 euroa ja loppuosa opiskelukuukausien mukaan.
Yrittäjät: Yrittäjän ansiotulot selvitetään erityisellä yrittäjän tuloselvitys lomakkeella, jonka tulee olla sekä kirjanpitäjän että yrittäjän allekirjoittama. Lisäksi
tarvitaan yrityksen tiliotteet. Myös veroilmoituksen kopio selvittää yrittäjän tuloja. Lisäksi yrittäjältä voidaan pyytää kirjallinen vakuutus yrityksestä elantoon ja yksityiskäyttöön saatavista tuloista erityisesti, jos yrittäjä itse hoitaa kirjanpitonsa. Vakuutuksen voi kirjoittaa tuloselvityslomakkeen lisätietoja-kohtaan tai erilliselle paperille. Jos
yrittäminen on kausiluonteista, lasketaan tulot koko vuoden ajalta keskimääräisenä
kuukausitulona.
Jos yrittäjän tuen tarve jatkuu pidempään (yli 3 kk), on toimitettava tilinpäätös tai välitilinpäätös, tilintarkastuskertomus, tase ja tuloslaskelma (ks. Yrittäjät).
Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään ttt:a, on selvitettävä "millä tullut
toimeen". Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma
kirjallinen selitys.
Ateriaetu laitoshoidossa: Laitoshoidon aikana käytettyä 6,09 €/vrk ateriaetua ei
huomioida enää toimeentulotuessa tulona. Lyhytaikainen (alle kalenterikuukauden
mittainen) laitoshoito ei siis aiheuta enää jaksossa vähennyksiä toimeentulotuen perusosaan (Linjakokous 27.5.2013).
Hyväksytyn hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden valituksen perusteella
jälkikäteen asiakkaalle maksettua toimeentulotukea ei oteta tulona huomioon.
2.2. Säästöt, omaisuus ja varallisuus
Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia, ja ne otetaan tulona huomioon siinä vaiheessa, kun ne ovat tosiasiallisesti elantoon käytettävissä.
Vanhuksilla (yli 65-vuotias) voidaan säästöjen kohdalla jättää huomioon ottamatta ns.
arkkuraha noin 1.200 euroa. Tiliotteen huomattava saldo, joka ylittää säännönmukaiset tulot, lasketaan säästötuloksi.
Pitkäaikaisilla toimeentulotuen asiakkaille (yli vuoden kestävä säännöllinen asiakkuus), voidaan jättää toimeentulotulotuesta kertyneitä säästöjä huomioon ottamatta
1.200 euroa (esim. säästäminen kodinkoneeseen tms. hankintaan).
Tuloina jätetään huomioon ottamatta opiskeluista valmistumisen, syntymäpäivän tms.
merkkipäivän vuoksi saadut, yhteensä korkeintaan 200 euron rahalahjat (Linjakokous
4.5.2011).
24
Lasten omat säästöt otetaan pääsääntöisesti 200 (Linjakokous 4.5.2011) euroa ylittävältä osalta huomioon lapsen omaan elantoon käytettävinä tuloina.
Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan
myös ensisijaisia ttt:een nähden (ToTuL 12 §). Huomioon otettavaa varallisuutta ovat
mm. kesäasunto, muu kiinteistö kuin käytössä oleva asunto, arvopaperit ja osakkeet,
arvokkaat kulkuvälineet. Henkilöauton tarpeellisuutta ttt:n saajalla arvioidaan yksilöllisesti, vaikuttavia tekijöitä ovat ttt:n kesto, perheen koko, auton käyttötarve ja auton
arvo (vuosimalli ja hankintahinta). Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista (yli 6
kk), auton tarpeelle ei ole perusteita ja sen arvo ylittää 10.000 €, se voidaan katsoa
käytettävissä olevaksi varallisuudeksi.
Varallisuus otetaan tulona huomioon silloin, kun se on tosiasiassa helposti realisoitavissa. Toimentulotuen hylkäämisestä varallisuuden perusteella on oma päätösteksti. Varallisuuden arvo ja laatu merkitään päätökseen. Omaisuuden realisointiin on
annettava kohtuullinen aika. Arvopaperit on muutettavissa käytettävissä olevaksi tuloksi lähes välittömästi, kiinteän omaisuuden realisointiaika voi olla 3 - 6 kuukautta.
Jos arvopapereiden senhetkinen arvo on niin vähäinen, että saatu tulo ei kata realisoimiskuluja, ei realisointia voida edellyttää. Tällöin toimeentulotuensaajan on 3 kk:n
välein toimitettava selvitys arvopapereiden arvosta ja realisoinnista aiheutuvista toimituskuluista.
Jos asiakkaalle on annettuesimerkiksi 6 kk aikaa sellaisen omaisuuden realisointiin,
joka ei ole nopeasti realisoitavissa (esim. kiinteistö tai maapohja), mutta asiakas ei
ole ryhtynyt realisoimaan omaisuuttaan, ei omaisuuden arvoa voida ottaa asiakkaan
varoina tulona huomioon määriteltäessä asiakkaan oikeutta toimeentulotukeen
(KHO: 2012:95). Jos varallisuus ei ole toimeentulotuen hakuajankohtana hakijan käytettävissä, tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä 20 §:n 1 mom:n 1-kohdan
perusteella. Kts. kohta 9 Toimeentulotuen takaisinperintä.
Jos omaisuutta ei voida muuttaa helposti "rahaksi" tai se on kohtuutonta (esim.
omaisuus perikunnan yhteinen, osuus jakamattomassa kuolinpesässä, ttt:n tarve tilapäinen), tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä (Toimeentulotukilaki 20 §
ja 21 §). Omassa asumiskäytössä oleva omistusasunto ei kuitenkaan aiheuta perintää (ks. myös Perintä ja 2.2. Jälkikäteen ilmenevät tulot, tulojen jaksottaminen,
Toimeentulotukilaki 15 §, takautuvat laskelmat).
Uudet asiakkaat:
Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Takautuvaa laskelmaa ei tehdä, jos asiakkaan tilanne ja tulot ovat
olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä hakija ole saanut välittömästi ennen toimeentulotuen saamista sellaista suurta tuloa, joka voitaisi jaksottaa pidemmällä aikavälillä huomioon otettavaksi tuloksi.
Jos uudella asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot), lasketaan
tälle kuukaudelle takautuva laskelma. Jos takautuvaan laskelmaan sisältyy palkkatuloja, on muistettava, että viimeisen päivän (30 - 31 pv tai viim. arkipäivä) palkka on
25
seuraavan kuukauden käytettävissä olevaa tuloa. Tätä aikaisemmin saatuja tuloja ei
kuitenkaan voi laskea seuraavan kuukauden tuloksi. Jos laskelmaan otetaan huomioon tätä päivää aikaisemmin maksettuja tuloja, on laskelmassa otettava huomioon
myös vastaavan ajan menot kuten perusosa ko. ajalta.
Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen
elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa
huomioida esim. osamaksut, lainan lyhennykset ja elatusmaksut. Takautuva laskelma on ohjeellinen sen selvittämiseksi, pitäisikö hakijalla olla "säästöjä", ei varsinainen
avustuslaskelma.
Jos ylitys on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona.
Jos toimeentulotuen tarve on johtunut yllättävästä tilanteesta, johon asiakas ei ole
voinut varautua eikä norminylityksen mukaisia tuloja tosiasiassa ole käytettävissä,
ylitystä ei lasketa tuloksi.
Jos uudella asiakkaalla on rästiintyneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL:n 15
§:n mukaisesti myöntää myös takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan
toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteen
näytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Kun toimeentulotuen tarkoitus on
turvata vastaista toimeentuloa, takautuvan tuen myöntäminen jo maksettuun menoon
on poikkeuksellista ja edellyttää erityistilannetta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta ttt:n jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee ttt:a jälkikäteen. Jos tukea haetaan takautuvasti ja sitä ei myönnetä, on hylkäämisestä tehtävä päätös.
Eläkeläisille ja muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esim. terveydenhuoltomenoihin, joihin on mahdollista varautua, kuten silmälaseihin tai hammasproteeseihin, tehdään kahden kuukauden laskelma ja tukea
myönnetään, jos 2 kk:n laskelman ylitys ei riitä kyseiseen tilapäiseen menoerään.
Myös säästöt ja omaisuus on tarkistettava. On syytä verrata normaalikuukausien
norminylitystä ilman erityismenoja ja sitä, paljonko normaalitilanteessa pitäisi jäädä
"säästöön" erityiskulujen varalle.
Muut takautuvat: Kun tukea haetaan rästiintyneisiin menoihin, laskelma tehdään
siitä alkaen, kun rästit ovat syntyneet.
Kun tukea haetaan esim. asuntolainan/opintolainan korkoihin, tehdään laskelma
sille ajalle, jolta korot ovat kertyneet.
Kun tukea haetaan erääntyneeseen sairaalalaskuun, on ateriaetu otettava huomioon
tulopuolelle, vaikka henkilö tukea hakiessaan on avohoidossa.
Työnantajan työntekijälle ottamaryhmähenkivakuutuksen mukainen kuolemantapauskorvaus tulee tarkistaa silloin, kun työssä käyneen vainajan puoliso ja/tai lapset
26
hakevat toimeentulotukea kuolemantapauksen jälkeen. Kuolemantapauskorvaus
maksetaan työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli hänellä on vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia.
Laskelman ylijäämä toistuvaa toimeentulotukea saavalla
Jos jatkuvaa ttt:a saavalle syntyy jonain kuukautena ylijäämäinen laskelma ja laskelma ja päätös on tehty ennen seuraavaa kuukautta, tehdään hylkäävä päätös, johon
kirjataan lisälauselma:
”Tämän kuukauden laskelmanylitys lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmassa.” Alle 100 euron ylijäämiä ei siirretä. Jos
ylijäämä on yli 100 €, siirretään koko ylijäämä tuloksi seuraavan kuukauden laskelmaan (Linjakokous 27.5.2013).
Ylitystä ei voi kuitenkaan siirtää enää sitä seuraavalle kuukaudelle, ellei ylitys johdu
merkittävästä kertakorvauksesta, jossa voidaan käyttää tulon jaksottamista useammalle kuukaudelle. Ylitystä ei voi myöskään ”ketjuttaa” eli, jos seuraavan kuukauden laskelmaan syntyy ylitys myös ilman edellisen kuukauden siirrettyä norminylitystä, ei siirtoa tehdä.
Jälkikäteen ilmenevät tulot. Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot voidaan ToTuL:n 15
§:n 3 mom:n mukaan ottaa huomioon kokonaisuudessaan, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana, ellei se ole kohtuutonta
(49/2005). Mahdollisuudesta on ilmoitettava asiakkaalle etukäteen. Tulot voidaan
ottaa huomioon Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen (9.6.2009/00913/08/6101)
mukaan vain jompana kumpana kuukautena. Näin ollen norminylitystä ei saa siirtää
eteenpäin toiselle kuukaudelle (Linjakokous 19.8.2009).
Jos jälkikäteen ilmenee, että toimeentulotuen saajalla on ollut muita kuin palkkatuloja, joita hän ei ole ilmoittanut toimeentulotuen käsittelijälle, tehdään korjauslaskelma
sille kuukaudelle, jolloin tulot ovat syntyneet ja jaksotetaan ylijäämä pääsääntöisesti
kahdelle seuraavalle kuukaudelle tuloksi kuukausi kerrallaan tehtävillä korjauslaskelmilla. Jaksotussummana käytetään norminylitystä mainiten päätöstekstissä, että
kyseessä on tulon jaksotus. Jos ilmoittamatta jäänyt summa on suuri, se jaksotetaan
tietyllä ajalle tasasuuruisina kuukausisummina (EOA 20.2.2007 Drno 2263/4/05; toimeentulotuen linjakokous).
Muissa tilanteissa, jos jälkikäteen ilmenee, että asiakkaalla on ollut huomattavia tuloja, joita hän ei ole ilmoittanut toimeentulotuen käsittelijälle, voidaan harkita myönnetyn toimeentulotuen takaisinperintää erehdyttäviin tietoihin perustuen.
2.3. Asiakkaan tilitietojen pyytäminen pankilta
Asiakaslain 12 §:n mukaan asiakkaan on annettava tiedot, joita tarvitaan hänen sosiaalihuoltonsa toteuttamisessa. Toimeentulotukilain 17 §:n mukaan toimeentulotuen
hakijan ja hänen perheenjäsenensä, huoltajan, edunvalvojan tai elatusvelvollisen on
annettava toimeentulo-tukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot käsittelijälle.
27
Asiakaslain 20 §:ssä säädetään sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja muilta viranomaisilta ja tahoilta. Tiedot on annettava pyynnöstä ja maksutta.
Tietojen saantioikeus koskee myös rahalaitoksia, silloin jos toimeentulotuen käsittelijä ei saa riittäviä tietoja muilta tahoilta tai asiakkaalta. Käsittelijällä tulee olla perusteltu syy epäillä asiakkaan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pelkkä epäily
ei riitä. Ennen tietojen pyytämistä on asiakkaalle annettava mahdollisuus täydentää
antamiaan tietoja.
Jos riittäviä tietoja ei saada, asiakkaalta itseltään tai muilta tahoilta, pyyntö rahalaitokseen voidaan tehdä. Ensin toimeentulotukiyksikön tai aikuissosiaalityön esimiehet,
joille päätösoikeus on delegoitu, tekevät asiasta päätöksen. Päätös annetaan todisteellisesti tiedoksi asiakkaalle, jonka jälkeen voidaan tehdä kysely pankille. Päätökseen tulee liittää asiakkaalle oikaisuvaatimusohje (jaosto). Myös rahalaitos voi hakea
asianosaisena päätökseen muutosta. Jos päätökseen haetaan muutosta, on jaoston
päätettävä sosiaalihuoltolain 47 §:n perusteella, että päätös on viivytyksettä täytäntöön pantava muutoksenhausta huolimatta.
3. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
3.1. Perusosa
Perusosat määräytyvät ToTuL:n 9 §:n mukaan. Yksin asuvan perusosa maksetaan
yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa aikuisen lapsensa
kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa. 1.1.2012
alkaen on käytössä yksinhuoltajan perusosa, joka on 10 % suurempi kuin yksin
asuvan perusosa.
Täysi perusosa lasketaan myös toimeentulotukea saavalle puolisolle tai yhteistaloudessa asuvalle, jos toisen aikuisen toimeentulotuki on hylätty sillä perusteella, että
hänen oleskelunsa maassa on tilapäistä eikä hänellä ole omia tuloja. Täysi perusosa lasketaan hakijalle myös silloin, kun hakijan puoliso tai avopuoliso on armeijassa
Poste restante -osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää, missä hän tosiasiassa oleskelee ja tarvittaessa antaa selvitys talouksien erillisyydestä/yhteistaloudesta. Jos
asiakas ei tosiasiassa asu yhteistaloudessa, lasketaan yksin asuvan henkilön perusosa
Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan aina avio- ja avopuolisoille ja samaa
sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille. Jos samaa sukupuolta olevat, suhteensa rekisteröimättömät henkilöt hakevat yhdessä toimeentulotukea ja ilmoittavat
itse, että he asuvat yhteistaloudessa perheenä, tehdään heille yhteinen toimeentulotukipäätös ja laskelmassa huomioidaan yhteistaloudessa asuvan perusosa. Jos kaksi
aikuista asuu muusta syystä samassa asunnossa (ns. kimppa-asuminen), tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan
perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteiset käyttötavarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet. Huomattavaa on, että yhteistaloudes-
28
sa, joka ei muodosta lain tarkoittamaa perhettä (avio- ja avoparit), toimeentulotukipäätös tehdään erikseen, eikä toisen yhteistaloudessa asuvan tuloja voida ottaa
huomioon.
Vanhempansa luona asuvalle lasketaan iästä riippumatta vanhempansa luona
asuvan perusosa, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Vanhempansa luona asuvan perusosan sijasta voidaan käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa, jos aikuinen lapsi palaa useita vuosia muualla asuttuaan takaisin vanhempansa luo asumaan. Tällöinkin, jos myös vanhempi on toimeentulotuen hakijana, hänelle lasketaan
yksin asuvan perusosa. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä (erillinen sisäänkäynti), täysin varustellussa
asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin asuvan perusosa
(KHO).
Jos toimeentulotukea hakevista henkilöistä toinen tai molemmat avo/aviopuolisot
ovat edunvalvonnassa, tehdään puolisoille omat laskelmat. Toimeentulotuki määräytyy kuitenkin normaalisti toimeentulotukilain mukaisesti (huomioidaan yhteistaloudessa asuvan perusosa ja tuloylijäämät siirretään avo/aviopuolisoiden välillä).
Kun toisen kunnanjälkihuollossa oleva nuori asuu avoliitossa, tehdään puolisoille
erikseen omat toimeentulotukilaskelmat ja -päätökset, mutta toimeentulotuki määräytyy normaalisti toimeentulotukilain mukaisesti (huomioidaan yhteistaloudessa asuvan
perusosa ja tuloylijäämät siirretään avopuolisoiden välillä).
Toisen kunnan jälkihuoltonuoren toimeentulotukipäätökseen tehdään perintä lastensuojelulain perusteella jälkihuollossa vastuussa olevaan kuntaan. Ks. 9.5. Jälkihuoltona maksetun toimeentulotuen takaisinperintä.
Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL:n 7 §:ssä, ja niihin sisältyviä menoja ei
oteta huomioon erityismenoina. Myös pesutupa- ja pesulamaksut sisältyvät perusosan hygienia-menoihin.
Jos erityistilanteissa joudutaan myöntämään ttt:a pelkkään ravintoon (norminylitys,
ryöstöt ym.), myönnetään 49 % perusosasta siihen saakka, kunnes tuloja taas on
käytössä.
3.2. Perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 §:n perusteella
enintään 20 %:
-
jos hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta
työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen ajan turvaisi toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös) tai
-
laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota (koulutus, työkokeilu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa/työvoimatoimikunnan päätös).
29
Irtisanoutuminen työstä ei kuitenkaan oikeuta perusosan alentamiseen.
-
kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan
kieltäytyy ilman pätevää syytä kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttä sen
ilman pätevää syytä (1.1.2010 alkaen koskee myös 25vuotta täyttäneitä)
-
maahanmuuttaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman
laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa
sen, että suunnitelmaa ei ole voitu laatia
-
jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä
asiakkaan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laatii tarvittaessa sosiaalityöntekijä.
Etuuskäsittelijä tekee perusosan alentamispäätöksen:
Etuuskäsittelijä tekee alentamispäätöksen, kun työmarkkinatuki tai työnhaku katkeaa
tilapäisesti (työnhaun uusimisen unohtaminen, kieltäytyminen toimenpiteestä tms.),
jolloin asiakas saa useimmiten määräaikaisen karenssin (8 - 12 viikkoa) tai jos 500
päivää työmarkkinatukea saanut (passiivityömarkkinatukea saava) asiakas toiminnallaan aiheuttaa sen, että menettää työmarkkinatukioikeutensa, kunnes hän on ollut 5
kuukautta aktiivitoimenpiteessä.
Jos työmarkkinatuki tai työnhaku katkeaa tilapäisesti viikoksi tai pidemmäksi ajaksi,
siitä annetaan asiakkaalle työvoimapoliittinen lausunto. Perusosa alennetaan katkoksen kestoajaksi vähintään yhdeksi kuukaudeksi 20 prosentilla, kuitenkin kerrallaan
korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Asiakasta tulee kehottaa laittamaan työnhakunsa
TE-toimistossa välittömästi kuntoon. Tällöin asiakkaalle ei lähetetä perusosan alentamista koskevaa tiedotekirjettä.
Alle 5 päivän katkeamisesta ei pääsääntöisesti tehdä alennusta. Työmarkkinatuki
otetaan toimeentulotuessa huomioon täysimääräisenä, jos se on ollut maksussa,
koska asiakas olisi ollut oikeutettu työmarkkinatukeen, jos olisi huolehtinut etuuden
katkeamattomuudesta.
Karenssin jälkeen työmarkkinatuki otetaan huomioon todellisen suuruisena, mutta
heti, kun maksatus tapahtuu täydeltä kuukaudelta, aletaan jälleen noudattaa 21,5
maksatuspäivän tuloa, jos se on ollut aiemminkin käytössä. Alentamispäätöksen tekee etuuskäsittelijä heti, kun tieto työmarkkinatuen katkeamisesta on tullut. Suunnitelman laatimista ei edellytetä, koska kyseessä on määräaikainen karenssi, jonka
kestoon suunnitelma teolla ei voi vaikuttaa. Perusosaa alennetaan korkeintaan kaksi
kuukautta kerrallaan, kunnes alentamisen peruste poistuu.
Etuuskäsittelijä alentaa perusosan myös yrittäjiltä, jotka eivät lopeta annetun määräajan kuluessa kannattamatonta yritystoimintaa. Katso erillinen ohje luvusta 8. Yrittä-
30
jälle annetaan kohtuullinen aika yritystoiminnan kannattavaksi saattamiseksi tai lopettamiseksi, jonka jälkeen päätös on tekninen alentamispäätös, joka ei edellytä sosiaalityön harkintaa. Halutessaan asiakas voi selvitellä elämäntilannettaan sosiaalityöntekijän kanssa.
Etuuskäsittelijä alentaa perusosan myös passiivista toimeentulotukea saavilta (500
päivää työmarkkinatukea saatu) kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos henkilö kieltäytyy tarjotusta aktiivitoimenpiteestä tai keskeyttää sen ja menettää tästä syystä työmarkkinatukioikeutensa tai saa negatiivisen työvoimapoliittisen lausunnon. Perusosan alentamispäätöksen mukana asiakkaalle lähetetään kirje, jossa kehotetaan
asiakasta joko varaamaa aika sosiaalityöntekijälle tai hakeutumaan itse työvoimatoimiston aktiivitoimenpiteisiin, jolloin perusosan alennus voi poistua. Asiakkaalle lähetetty kirje tallennetaan aina Efficaan dokumentointiin asiakaskirjeisiin.
Jos asiakas ei varaa aikaa sosiaalityöntekijälle tai ryhdy muihin toimenpiteisiin alennuksen poistamiseksi, tämä tulkitaan laiminlyönniksi, joka aiheuttaa sen, että työtä tai
työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota ja etuuskäsittelijä alentaa aina kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan perusosan ja lähettää päätöksen mukana uudelleen
edellä mainitun ohjekirjeen.
Jos asiakas varaa ajan sosiaalityöntekijälle, sosiaalityöntekijä harkitsee jatkotoimenpiteet ja tiedottaa niistä päiväkirjamerkinnällä etuuskäsittelijälle. Etuuskäsittelijä alentaa perusosaa niin kauan aikaa, kunnes sosiaalityöntekijä ilmoittaa alentamisen perusteen poistuneen. Pelkkä ajanvaraus sosiaalityöntekijälle ei ole riittävä toimenpide
alennuksen poistamiselle, vaan sosiaalityöntekijä harkitsee asiakastapaamisen jälkeen jatkotoimenpiteet. Jos perusosan alentaminen jatkuu, tekee etuuskäsittelijä jatkossa aina kahden kuukauden alentamispäätöksen ja laittaa päätöksen liitteeksi aina uudelleen ohjekirjeen, jossa kerrotaan, miten tulee menetellä, jos haluaa
poistaa alennuksen. Kirje tallennetaan aina Efficaan dokumentointiin asiakaskirjeisiin.
Karenssiin perustuva perusosan alennus tehdään päämiehen päätökseen lisäämällä
perusosan alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Tekstissä tulee ilmetä
sen henkilön nimi, jota alentaminen koskee. Kaikki muut perusosan alentamispäätökset tehdään perheellisillä sen henkilön kansioon, jota alentaminen koskee. Jos
puolisolla ei ole omaa kansiota, se perustetaan perusosan alentamispäätöksen tekemistä varten. Jos päätös tehdään puolisolle ja perheen toimeentulotuki käsitellään
toisen puolison nimellä, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja
yksilöidään se koskemaan puolisoa. Alentamispäätöksestä tulee merkitä sitä tarkoittava tilastokoodi päätöksiin niin kauan kuin alentaminen on voimassa. Sosiaalityöntekijät ottavat asiakaslistauksen perusosan alentamiskoodilla vuosineljänneksittäin ja
tarkistavat, ettei asiakas ole joutunut kohtuuttomaan elämäntilanteeseen perusosan
alennuksen vuoksi.
Perusosan alentamisessa on kyse työvoimapoliittisten sanktiotoimenpiteiden ja toimeentulotuen yhteensovittamisesta ja siksi työvoimatoimikunnan päätös tulee tarkistaa ainakin jälki-käteen. Alentamispäätös on aina perusteltava ja siinä on mainittava
työ/julkinen työvoimapalvelu, mistä hakija on kieltäytynyt tai millä tavalla hän on laiminlyönyt työn tai julkisen työvoimapalvelunhakemisen. Se, että työtä, koulutusta tai
työkokeilupaikkoja on tarjolla, ei riitä alentamisen perusteeksi. Kieltäytymisen tulee
31
olla yksilöity: "Ei ottanut vastaan XX:n tarjoamaa työharjoittelupaikkaa" tai on laiminlyönyt ohjekirjeessä (pvm) annetun ohjeistuksen aktiivitoimenpiteisiin ryhtymisestä,
joilla perusosan alennus poistuu (Linjakokous 19.8.09). Työstä irtisanoutuminen tai
opintojen keskeyttäminen (poikkeuksena ammatillista koulutusta vailla olevat18 – 25vuotiaatkoulutuksen keskeyttäneet tai koulutuksesta kieltäytyneet, ks. ToTuL 10 §)
eivät oikeuta perusosan alentamiseen.
Sosiaalityöntekijä tekee alentamispäätöksen:
Perusosaa voidaan alentaa enemmän kuin 20 %, mutta korkeintaan 40 %
-
jos toistuvasta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä on pääteltävissä, että asiakas ei halua ottaa vastaan työtä, julkista työvoimapalvelua, kuntouttavaa työtoimintaa tai kotouttamisesta annetusta laissa mainittuja toimenpiteitä
-
jos toistuvasti kieltäytyy julkisesta työvoimapalvelusta tai toiminnallaan aiheuttaa sen, että julkista työvoimapalvelua ei voida tarjota ja lisäksi kieltäytyy ilman
perusteltua syytä perusosan alentamisen yhteydessä tehdyn suunnitelman
mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
Perusosan alentamisesta yli 20 % päättää aina sosiaalityöntekijä. Perusosan alentaminen ei saa uhata ihmisarvoisen turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa.
Asia tulee perustella päätöksessä. Sosiaalityöntekijä tekee myös perusosan alentamisen jatkopäätökset.
Sosiaalityöntekijä voi yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan ja asiakkaan kanssa päättää myös, että alennusta ei tehdä lainakaan, eikä edellytetä asiakkaan pitävän työnhakua voimassa.. Näin menetellään pitkäaikaisesti vaikeista päihdeongelmista kärsivien kohdalla, joiden terveydentila, työkokemus, vanhentunut koulutus ja
sosiaalinen elämäntilanne tosiasiassa estävät työllistymisen, mutta työkyvyn selvityksenkään perusteella ei ole myönnetty eläkettä. Arvio perustuu toimeentulotukilain 2
a§:n 1 mom 5. kohtaan, jonka mukaan asiakas on hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Menettely perustuu asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja
työ- ja elinkeinotoimiston yhteiseen näkemykseen, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan (Linjakokous 18.3.2009).
Sosiaalityöntekijä voi harkintansa mukaan päättää myös, että alennus on pienempi
kuin 20 %, yleensä 5-10 %. Näin menetellään esim. sellaisen asiakkaan kohdalla,
jonka päihdeongelma estää työllistymisen, mutta asiakas ei ole halukas hakeutumaan päihdehoitoihin.
Sosiaalityöntekijä tiedottaa etuuskäsittelijälle päiväkirjamerkinnällä ja tarvittaessa
muulla tavalla näistä poikkeavista perusosan alentamisista tai niiden poistamisesta.
Sosiaalityöntekijä tekee lisäksi alentamispäätökset, jotka liittyvät aktivointisuunnitelmissa
sovittujen
toimenpiteiden laiminlyöntiin
tai
aktivointisuunnitelmasta/kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisiin tai poisjääntiin sekä opiskelijoille, joiden opiskelut pitkittyvät kohtuuttomasti.
32
Kaikissa tapauksissa, kun alentamispäätöksen tekee sosiaalityöntekijä, se tehdään
kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan ja alentamispäätöksen yhteydessä tehdään suunnitelma itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (= mitä asiakkaalta odotetaan). Suunnitelma tallennetaan dokumentointiin. Suunnitelmana voi käyttää myös perusosan
alentamiskirjettä, jos asiakas ei halua osallistua suunnitelman tekoon. Alentamispäätöksen yhteydessä myös sosiaalityöntekijä antaa/lähettää tiedotekirjeen asiakkaalle
siitä, miten perusosan alennus poistuu. Tiedotekirje tulee tallentaa aina Effican dokumentointiin. Suunnitelman tekeminen ja alentamispäätös merkitään myös toimeentulotukikansioon päiväkirjamerkintänä etuuskäsittelijälle tiedoksi. Etuuskäsittelijä ei
tee tällöin uutta päätöstä alentamisesta, vaan viittaa normaalissa päätöksessään sosiaalityöntekijän päätökseen päätöstekstiin lisättävällä fraasilla. Jatkossa etuuskäsittelijä alentaa perusosaa kaksi kuukautta kerrallaan, jos asiakas ei ole toiminut kirjeessä mainitulla tavalla aktivoituakseen. Päätöksen liitteeksi laitetaan aina kirje siitä,
miten menetellen alennus poistuu.
Jos hakija on noudattanut sovittua suunnitelmaa, perusosa nostetaan takaisin normaalille tasolle. Jos taas hakija ilman perusteltua syytä on laiminlyönyt sovitut toimenpiteet, tehdään uusi alentamispäätös.
3.3. Asumismenot
Asumismenot otetaan huomioon vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu osoitteen
perusteella.
Jos muuttoon on perusteltu syy, voidaan menoina huomioida sosiaalityöntekijän ohjeistamana sekä vanhan että uuden asunnon vuokra silloin, kun vuokralaisella on
molempiin asuntoihin vuokranmaksuvelvollisuus. Etuuskäsittelijä voi ilman sosiaalityöntekijän ohjeistusta huomioida molempien asuntojen vuokrat menoina silloin, kun
hakija muuttaa kohtuuhintaiseen asuntoon toimeentulotuen käsittelystä saamansa
ohjeistuksen mukaisesti asuttuaan aiemmin kohtuullisia asumiskustannuksia kalliimmassa asunnossa.
Perustoimeentulotukeen kuuluviksi asumismenoiksi lasketaan:
-
-
vuokra/yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike)
lämmityskulut
sähkö- ja kaasumaksut
vesi- ja jätevesimaksut
jätehuoltokulut
tontin vuokra
koti- ja palovakuutus (vakuutuksesta otetaan huomioon vain kohtuullinen,
suppea
irtaimiston ja kiinteistön kotivakuutus sekä vastuuvakuutus, joka tarkistetaan
maksutositteen lisäksi vakuutuskirjasta, maksuissa ei oteta huomioon henkilövakuutusosia)
kohtuulliset asuntolainan korot (ks. Asuntolainan korot)
kiinteistövero
saunamaksut.
33
Oppilastalon käyttömaksu otetaan huomioon perustoimeentulotuen menona kokonaisuudessaan, koska se on pakollinen maksu.
Täydentävää toimeentulotukea myönnetään muihin asumiskuluihin, joita ovat takuuvuokra, muuttokulut, talonkirjaotteen hankinta, palovaroitin ja tv-antennin uusiminen.
Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että
asumistuki on haettu.
Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy kohtuuttomasti, on syy siihen selvitettävä. Lähtökohtana on, että ttt:n saajalla on pääsääntöisesti oikeus myös asumistukeen. Asumistukea saavien kohdalla asumistuen tarkistusajankohta merkitään perustietolomakkeelle.
Nykyisen lain mukaan asumistuen määrä on tarkistettava Kelassa, jos tulot nousevat
vähintään (v. 2013) 300 euroa / kk, laskevat vähintään 160 euroa / kk tai asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa / kk / edellisen asumistuen päätös. Opiskelija voi
saada opintotuen asumislisää. Opintotuen asumislisää saavat yksin asuvat opiskelijat, lapsettomat avo- tai avioparit ja alivuokralaiset. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen
harkinta ja sitä noudatetaan myös toimeentulotuessa.
Omavastuu asumistuessa on 0 €, kun bruttotulot ovat yksin asuvalle alle 700 € kuukaudessa, 2 hengen taloudessa 760 €, 3 henkilöllä 910 € ja 4 henkilöllä 1 030 € kuukaudessa (v. 2013). Tällöin asumistuki on 80 % kohtuullisista asumiskuluista. Jos
tulot ovat suuremmat, omavastuu määräytyy tulojen ja perhekoon mukaan. Lisätietoja löytyy Kelan www-sivuilta.
Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole ttt:n hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai
hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista. Vanhempiensa luona
asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa (ks. Kotona asuvien nuorten asumismenot). Kaikkien asumismenojen kohdalla on
arvioitava myös menojen kohtuullisuutta.
3.3.1. Vuokra/vastike
Lähtökohta on, että vuokramenot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Kunnalla
on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Toimeentulotuella turvataan
asuminen tavanomaisen asumistason mukaisesti.
Lahdessa käytetään toimeentulotuessa hyväksyttävinä kohtuullisina asumiskuluina
vuokra-asunnoissa seuraavia summia:
34
Perheen
koko
henkilöä
1
2
3
4
5
6
7
8
Kohtuulliset,
hyväksyttävät
asumiskulut
euroa / kk
541
636
774
870
954
1018
1082
1145
(Aikaisemmin
hyväksytyt
euro-määrät /
kk)
(510)
(600)
(730)
(820)
(900)
(960)
(1020)
(1080)
Toimeentulotuessa hyväksyttävien vuokrien rajat tarkistetaan tarvittaessa siten, että
ne vastaavat yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden vuokrien tasoa sekä vuokraasuntojen vuokrien yleistä kehitystä Lahdessa. Tarkistus on tehty viimeksi toukokuussa 2013.
Kimppa-asumisessa / alivuokralaisasumisessa kohtuullisina asumiskuluina pidetään
350 euroa kuukaudessa / asukas.
Näiden kulujen lisäksi hyväksytään erilliset vesi- ja saunamaksut.
Jos vuokra sisältää vesimaksun eikä vesimaksua ole eritelty vuokrasopimuksessa,
voidaan kohtuulliseksi katsottavat kuukausittaiset asumiskulut määritellä siten, että
vesimaksu 25 € / hlö / kk huomioidaan määriteltyjen asumiskulurajojen lisäksi. Esimerkki: jos vuokra sisältää vesimaksut, huomioidaan viisi henkisen perheen kohtuullisena asumiskuluna enintään 954 € + (5 x 25 €) = 1079 € / kk (Linjakokous
27.5.2013).
Jos asiakas on vuokrannut omakotitalon, jossa on vuokran lisäksi lämmitys- ym.
kiinteistöön liittyviä maksuja, joiden yhteissumma vuokran kanssa ylittää vuokraasumisen kohtuullisuusrajat, annetaan asiakkaalle aikaa kohtuullistaa kulut. Jos
asiakas ei ryhdy kohtuullistamistoimenpiteisiin, annetun määräajan jälkeen kuluina
hyväksytään vain kohtuullinen vuokra, vesimaksut, taloussähkö ja kohtuullinen kotivakuutus, kuten muissakin vuokra-asunnoissa.
Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy toisin ja asunnon kokoharkinta ja kustannusharkinta on väljempää ja asumistukinormeja sovelletaan myös toimeentulotuessa.
Yksin asuvalle otetaan huomioon asumiskustannukset 567 € / kk (v. 2013). Eläkkeensaajan asumistuki on 85 % hyväksyttävistä asumiskuluista. Perusomavastuu
yksin asuvalla on aina 50,62 € / kk (v. 2013), lisäomavastuuta ei ole, jos tulot eivät
ylitä 719,41 € / kk (v. 2013) (tarkemmat tiedot www.kela.fi).
Asumisoikeusasunnosta otetaan huomioon vastikevuokra kuten vuokra-asunnossa.
Majoitussopimukseen (esim. Forenom) perustuvia asumiskuluja ei huomioida toimeentulotuessa menona, koska kulut eivät ole asumistukilain mukaisia asumiskuluja
35
(ToTuL 7 b §). Majoitussopimuksen mukaiset asumiskulut kuitenkin huomioidaan, jos
asukkaalle on myönnetty Kelasta asumistuki (Linjakokous 10.1.2013).
Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi (vertaa lehti-, puhelin- ja tv-maksut), eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea.
3.3.2. Lämmityskulut sekä sähkö- ja vesilaskut
Jos asunnossa on puulämmitys tai puulämmitteinen sauna, huomioidaan puista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset toimeentulotuessa.
Puut voidaan antaa maksusitoumuksena halkoliikkeeseen. Jos puut sisällytetään
menona normiin, on tarvittaessa pyydettävä kuitti aiheutuneista kuluista.
Jos asunnossa on sähkö- tai öljylämmitys, kustannukset hyväksytään kohtuullisina
laskujen mukaan tai käytetään asumistuen lämmityskulunormia 1,15 € / neliö
(asetus 834/2008 ).
Taloussähkön osuus kokonaissähkölaskusta, silloin kun laskuun sisältyy myös
lämmityssähkö, lasketaan seuraavasti:
Lämmityssähkön osuus on 70 % ja taloussähkön 30 % laskusta Lahti Energialta
saadun tiedon mukaan. Esim. jos kokonaissähkölasku on 80 € , taloussähkön osuus
lasketaan: 80 x 0,70 (70 %) = 56 €, joka laitetaan normissa kohtaan lämmitys. Loput
summasta on taloussähköä 24 €.
Myös sähkölaskuissa on seurattava kulujen kohtuullisuutta. Tarkkoja kohtuukäytön
kuluja ei voi antaa, koska taloudet ovat erilaisia. Jos kulutus on huomattavasti keskimääräistä kulutusta suurempaa, on asiakkaalta pyydettävä selvitys. Käytännössä
erääntyvä lasku otetaan huomioon laskelmassa. Päätöksessä asiakasta asiakasta
pyydetään antamaan selvitys, mistä suuri sähkönkulutus johtuu. Päätökseen kirjataan lisäksi, että mikäli asiakkaan suurelle sähkönkulutukselle ei löydy perusteltua
syytä ja asiakas hakee myös jatkossa toimeentulotukea keskimääräistä kulutusta
huomattavasti suurempiin sähkölaskuihin, tullaan toimeentulotuessa huomioimaan
menona vain Lahti Energian antaman tiedon mukaiset sähkön keskiarvokulutukset
kulut. Lahti Energialta tulee tarkistaa asiakkaan talouden koon mukainen sähkön
keskiarvokuluksen määrä ja kirjata se asiakkaalle tiedoksi päätökseen.
Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea huomattavan suuriin vesilaskuihin, käsitellään
toimeentulotuki edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla samoin kuin suuren sähkönkulutuslaskun yhteydessä. Lahti Aqualta on saatavissa luvut erikokoisten talouksien veden keskikulutusmääristä.
Jos henkilölle syntyy normivaje vain sähkölaskun erääntymiskuukautena, joka erääntyy joka 3. kuukausi, lasketaan 3 kk:n normi, koska henkilöllä on mahdollisuus myös
kuukausittain tapahtuvaan suoraveloitukseen.
Jos sähköyhtiö edellyttää sähkönmyyntisopimuksen ehdoksi asiakkaan maksavan
vakuusmaksun, on tämä maksu huomioitava toimeentulotuessa täydentävän toi-
36
meentulotuen menona (KHO:n päätös 2012:29). Tällöin on selvitettävä, voiko vakuusmaksun maksamiseen käyttää sosiaalitoimen maksusitoumusta.
On huomioitava, että lämmityskulut ovat osa asumisen kokonaiskustannuksia,
jotka otetaan huomioon osana kohtuullisia kokonaisasumiskuluja.
3.3.3. Omakotitalon hoitokulut
Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesi-, lämpö- ym.) otetaan ensisijaisesti huomioon laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset (helpottaa toimeentulotuen käsittelyä pitkäaikaisilla tuensaajilla).
Jos omakotitalossa asuvalla ei ole selvityksiä kiinteistön hoitokuluista, voidaan hoitokulut laskea asumistukisäännösten mukaan (asetus 834/2008):
Lämmitys:
Vesi:
Muut hoitokulut:
kohtuulliset neliöt x 1,40 € / kk (v. 2013)
henkilöiden lukumäärä x 28,25 € / kk (v. 2013)
68,13 € / asunto / kk (v. 2013)
Jos käytetään tätä laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, vakuutus- ja lämmityssähkölaskut, sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkö ja asuntolainan korot otetaan erikseen huomioon menoina laskennallisten kulujen lisäksi. Laskennallisina huomioon otetut kulut merkitään asumiskuluihin.
Jos omakotitalon hoitokulut ovat suuremmat kuin vuoka-asumisessa hyväksytyt
maksimivuokrat, annetaan asiakkaalle 6 kuukauden määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Asiasta tulee tehdä päätös (määräaika asumismenojen pienentämiselle kirjataan myös päätös-kohtaan toimeentulotukipäätöksessä). Annettuna määräaikana
asumiskulut otetaan huomioon todellisina. Jos asiakas ei kohtuullista kulujaan, kohtuullistetaan kulut vuokra-asumiskulujen kohtuukulujen mukaisiksi. Tällöin kohtuullistettujen kulujen lisäksi otetaan huomioon taloussähkön osuus, kotivakuutusmaksu ja
vesilasku.
3.3.4. Asuntolainojen korot
Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Lainan lyhennyksiä ei
oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, tehdään asumismenojen kohtuullistamispäätös, jonka perusteella kulut otetaan
huomioon todellisina
6 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan. Päätökseen kirjataan tämä määräaika jo ensimmäistä kertaa toimeentulotukea myönnettäessä. Korot huomioidaan
niiden erääntymiskuukausina tai kuukausittain.
Jos ttt:n tarve jatkuu yli 6 kk, otetaan asuntolainan korot huomioon asumismenoina
siltä osin kuin ne yhdessä yhtiö-/rahoitusvastikkeen kanssa tai omakotitalossa laskennallisten tai todellisten asumiskulujen kanssa mahtuvat kohtuullisiin vuokraasumismenoihin. Tästä tulee antaa päätös ensimmäisen toimeentulotukipäätöksen
mukana.
37
Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat
olleet maksussa, eli yleensä 6 kk:n laskelma.
Asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen lainat
Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten
otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Tästä syystä
niitä ei huomioida menoina myöskään toimeentulotuessa.
3.3.5. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta
Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet, elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi vuokraasunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siltä pohjalta, mikä
vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä toimeentulotukiasiakkuuden aikana. Uusilla asiakkailla kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran
määrästä.
Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee ajankohtaiseksi silloin:
- kun toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi
(yli 20 euroa) ttt:ssa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen (yli 3 kk)
- kun toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana asuntoa kalliimpaan
- omistusasunnon korot ja yhtiö/hoitovastike ylittävät kohtuulliset vuokra-asumisen
kulut.
Asumiskuluja ei kohtuullisteta silloin, jos asiakas on alun perin toimeentulotukiasiakkuuden alkaessa asunut asunnossa, jonka asumiskulut ovat olleet kohtuurajojen mukaiset, mutta jotka ovat toistuvien vuokrankorotusten jälkeen kohonneet yli kohtuurajojen.
Jos asiakas muuttaa toiselta paikkakunnalta Lahteen asuntoon, jonka vuokra ylittää
kohtuullisina hyväksytyt asumiskulut, annetaan asiakkaalle puolen vuoden määräaika
hakeutua kohtuuhintaiseen asumiseen. Samoin menetellään, jos asiakkaan perhetilanne muuttuu esim. avio/avoeron vuoksi asiakkuuden aikana ja asiakas jää asumaan asuntoon, jossa on perheen kokoon nähden kohtuuttoman suuri vuokra.
Jos uudella asiakkaalla on ennen vuokrasopimuksen tekemistä ollut tieto toimeentulotuessa hyväksyttävistä kohtuullisista asumiskustannuksista, kohtuullistetaan asumiskulut heti.
Ylisuuret asumiskustannukset
Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskustannukset voidaan määritellä kohtuullisiksi ilman siirtoaikaa, jos asiakas on hakeutunut
38
toimeentulotukiasiakkuuden aikana vuokraltaan kalliimpaan asuntoon, vaikka hän on
ollut tietoinen kohtuuasumiskulujen rajoista.
Jos asiakas on tehnyt vuokrasopimuksen, jonka perusteella on sitoutunut
asumaan vuoden asunnossa silla uhalla, että vakuusmaksu lankeaa maksettavaksi, jos vuokrasuhde päättyy aikaisemmin, puolen vuoden määräaika edullisemman asunnon etsimiseen alkaa 1 kuukausi ennen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymistä.
Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä
ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä
aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään yleensä 6 kuukaudeksi. Määräaika on kirjattava selkeästi
päätökseen (valmisteksti).
Kun tehdään määräaikainen päätös asumismenojen huomioimisesta todellisena, annetaan asiakkaalle ohjekirje siitä, miten hänen tulee toimia. Asiakkaalle lähetetty
ohjekirje tulee tallentaa Effican dokumentointiin asiakaskirjeisiin. Lähtökohtana on,
että tuensaaja aktiivisesti hakee kohtuullisuusnormit täyttävää asuntoa.
Hakijalle annetaan mahdollisuus myös varata annettuna määräaikana aika sosiaalityöntekijälle, joka voi antaa ohjeen siitä, että asumismenot otetaan huomioon kohtuullisia korkeampana. Ohje annetaan päiväkirjamerkinnällä ja kirjalliset perustelut
merkitään joko palvelusuunnitelmaan tai asiakaskertomukseen. Erillistä päätöstä asiasta ei tarvita. Asumista koskevat asiantuntijalausunnot on toimitettava sosiaalityöntekijälle toimeentulotuen kirjallisen käsittelyn yksiköstä. Etuuskäsittelijä huomioi tämän jälkeen asumiskulut sosiaalityöntekijän ilmoituksen mukaisesti. Kohtuuasumiskuluja suuremmatkin asumiskulut ovat perustoimeentulotuen menoja.
Jos tuensaaja aktiivisesti hakee edullisempaa asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös annetun määräajan jälkeen. Aktiivisuus tulee
osoittaa siten, että tuensaajalla on voimassa oleva hakemus yleishyödyllisille vuokranantajille (vähintään Lahden Talot Oy, Sato, VVO) eikä hän ole hakemuksessaan
asettanut perustelemattomia rajoituksia asunnon hakemiselle. Asuntohakemuksen
voimassaolo, mahdollinen tarjottujen asuntojen hylkääminen tai rajoitukset asunnonhaulle tulee tarkistaa 3 - 4 kk:n välein. Tarkistaminen merkitään päiväkirjamerkintänä.
Päätökseen kirjataan, että asiakas on toiminut päätöksen nro/pvm mukaisesti ja
asumiskulut hyväksytään todellisen mukaisena niin kauan kuin asiakas aktiivisesti
hakee halvempaa vuokra-asuntoa. Päätöksen tekee etuuskäsittelijä.
Jos tuensaaja asuu annetun määräajan jälkeen edelleen kohtuullisuusnormit ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa, todellisten asumiskulujen
sijasta hyväksytään toimeentulotuessa hyväksytyt kohtuulliset vuokra-asumiskulut.
Huom! Eläkkeensaajilla on eläkkeensaajan asumistuen normitus, joka on korkeampi.
Annetun määräajan jälkeen kohtuullistamispäätöksen tekee etuuskäsittelijä. Päätöksessä todetaan, että asiakas ei ole toiminut päätöksessä nro/pvm mukaisesti asumismenojensa kohtuullistamiseksi, joten jatkossa huomioidaan asumiskulut kohtuullisen suuruisena xxx € / kk todellisten asumiskulujen sijasta. Asumismenoissa käyte-
39
tään kohtuullistettuja kustannuksia, vaikka asiakas tämän jälkeen aktivoituu asunnon
hakemiseen.
Asiakas hakeutuu toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan asuntoon
Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana hakeutuu kalliimpaan asuntoon, mutta uuden asunnon kulut eivät ylitä toimeentulotuessa hyväksyttyjä vuokra-asumisen
kuluja, vuokra hyväksytään todellisen suuruisena. Jos uuden asunnon vuokra ylittää
kohtuuasumiskulut, hyväksytään menoina toimeentulotuessa hyväksytty kohtuuasumiskulu. Jos asumistason/kulujen nostamiselle ole perusteltua syytä, muuttokuluja tai uuden asunnon takuuvuokraa ei hyväksytä välttämättöminä menoina. Päätöksen voi tehdä etuuskäsittelijä.
Asunnon hakeminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana perustellusta syystä
Kun toimeentulotukiasiakas perustellusta syystä hakee asiakkuuden aikana uutta
asuntoa ja mahdollista vuokravakuutta, on hänellä oikeus tietää, minkä suuruisena
asumismenot hyväksytään toimeentulotukiasiakkuuden jatkuessa. Ohjeena asiakkaalle annetaan taulukon mukainen toimeentulotuessa hyväksytty maksimivuokra.
3.3.6. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot
Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenot silloin, kun nuori on
itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen
myös taloudelliset mahdollisuudet tai nuori on välillä asunut muualla huolehtien asumiskuluistaan ja muuttaa takaisin kotiin. Jos vanhemmat vaativat kirjallisesti täysiikäisen lapsensa osallistumista asumiskuluihin, on kulut otettava muulloinkin huomioon Pelkkä "ruokarahan" maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista. Jos asumiskulut otetaan huomioon, lasketaan nuorelle pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista esim. vuokrasta. Maksetusta vuokrasta tulee
esittää pankin maksukuitit tai tiliotteella tulee näkyä tilisiirto tai kuukausittain toistuva
vuokran suuruinen käteisnosto. Jos vuokra on maksettu käteisellä, tulee tositteeksi
lisäksi esittää vanhemman antama todistus maksetusta vuokrasta.
Jos täysi-ikäinen lapsi on tehnyt vanhempiensa kanssa alivuokralaissopimuksen, hyväksytään sopimuksessa mainittu vuokra, jos se on kohtuullinen huomioiden asunnon kokonaisvuokra ja asukkaiden lukumäärä.
Työttömyysturvaetuuksia saavat nuoret saavat oman toimeentulonsa etuuksistaan.
Silloin, kun nuorilla on tuloja, he osallistuvat asumiskuluihin perusosansa ja maksetun etuuden erotuksella, korkeintaan kuiteinkin talouden nuppiluvun mukaisella asumiskuluosuudella.
Jos kotona asuva täysi-ikäinen nuori muuttaa asumaan itsenäisesti, esim. lukio- tai
ammattikouluaikanaan, on tuen myöntämisen perusteet tutkittava erityisen tarkkaan:
syy miksi muutettu, vanhempien mahdollisuus avustaa häntä. Vuokran suuruuden on
oltava kohtuullinen.
Jos nuoren asuminen järjestyisi edelleen kotona ja tästä on vanhempien antama tieto, on se toimeentulotukilain mukainen ensisijainen tapa nuorelle järjestää asumisen-
40
sa itsenäisen asumisen sijasta, millä perusteella toimeentulotuki vuokravakuuteen
voidaan hylätä.
3.3.7. Vuokravakuus
Nykyisin lähes kaikki vuokra-asuntojen tarjoajat edellyttävät vuokravakuutta, ja vuokravakuus katsotaan pakolliseksi asumiseen liittyväksi menoksi, kun asunnon vuokraamiseen/ vaihtamiseen on perusteltu syy. Yhteiskunnalliseen asuntotuotantoon
vakuus annetaan, kun asunnon vaihtaminen/hankkiminen on tarkoituksenmukaista ja
perusteltua. Asunnon hankkiminen yleishyödyllisten vuokranantajatahojen ja Lahden
Talot Oy:n kautta on ensisijaista myös avioerotilanteissa, kotoa muuttavien nuorten
kohdalla ja suuremman/pienemmän asunnon tarpeen takia. Se, että asuntoa joutuu
jonottamaan, ei ole perusteltu syy vuokratakuun antamiseen yksityiselle rahana.
Yksityisille takuusitoumus annetaan vain silloin, kun asunnon saanti on välttämätön
ja kiireellinen tai asiakas/perhe on vaarassa jäädä asunnottomaksi. Vastaavat
erityisperusteet tulee täyttyä myös silloin, kun vuokravakuus maksetaan rahana.
Vakuus voidaan myöntää myös toistuvasti, jos asunnon vaihdolle on perusteltu syy,
esim. perheen koon kasvu. Jos asiakas hakee vuokravakuutta ja hänelle on myönnetty vuokravakuus useamman kerran jo aikaisemmin ja asiakkaan asuminen päättyy toistuvasti maksamattomien vuokrien tai häiriökäyttäytymisen vuoksi, varataan
asiakkaalle aika sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jotta asiakkaan tilanne ja tuen tarpeet asumisessa voidaan kartoittaa. Vakuuden myöntää pääsääntöisesti etuuskäsittelijä. Etuuskäsittelijöillä on oikeus myöntää myös takuu yksityiselle vuokranantajalle
ja rahatakuu silloin, kun muuton/ asunnon tarpeelle on perusteltu syy.
Vuokravakuus on aina täydentävän toimeentulotuen meno. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti 2 kuukauden vuokran määrälle. (Linja-kokous 4.5.2011)
Kriisitilanteessa voi harkita ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä henkilölle, jolla
ei ole varsinaista toimeentulotukioikeutta, mutta tällöin asiakkaan edellytetään yleensä itse säästävän takuusumman määräajan kuluessa (sosiaalityöntekijän päätös).
Kun asiakas hakee toimeentulotukea vuokravakuuteen, tulee tarkistaa, onko asiakkaalle myönnetty vuokravakuus toimeentulotukena aiempaan asuntoon ja, onko (raha) vakuus palautettu sopimuksen mukaisesti sosiaalitoimeen.
Kouvolan hallinto-oikeudenpäätöksen (14.1.2009 nro 00323/08/6101) mukaan, jos
muutto on perusteltu ja asiakas muuttaa toimeentulotuessa hyväksyttyjä kohtuuasumiskuluja kalliimpaan asuntoon, on kunnan myönnettävä kohtuuasumiskulut kattava vakuus ja asiakas vastaa vakuudesta tämän ylittävältä
osuudelta (Linjakokous 18.3.2009).
Vuokravakuus voidaan myöntää toisella paikkakunnalle muuttoa varten aina,
jos muutolle on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi asunnottomuus tai
asunnottomuuden uhka, opiskelu tai työllistyminen toiselle paikkakunnalle. Toiselle
paikkakunnalle muuton yhteydessä vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti kuuden kuukauden ajalle. Kun asiakas muuttaa toiselle paikkakunnalle, otetaan muutosta ja takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset huomioon siinä kunnassa, jossa henki-
41
lö vakinaisesti oleskelee, kun kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Asiakasta ohjataan pääsääntöisesti hakemaan toimeentulotukea uudesta kunnasta ensimmäisen
kuukauden asumiskuluihin ja perusosaan. Jos tämä vaikuttaa asiakkaan tilanteessa
kohtuuttomalta tai esimerkiksi asiakkaan uuden paikkakunnan asunnon ensimmäinen
vuokra erääntyy jo silloin, kun asiakas asuu vielä lähtökunnassa, käsitellään asia lähtökunnassa.
Vuokravakuuden myöntämisestä tehdään aina erillinen päätös, johon on oma valmisteksti. Päätökseen kirjataan myös ”perintävaroitus”, jos vakuuden saaja laiminlyö
vuokrasopimuksen velvoitteita. Asiakkaalle on selvitettävä hänen velvoitteensa maksaa vakuus itse, jos taloudellinen asema kohenee ja häneen kohdistuva perintä, jos
takuusitoumus joudutaan lunastamaan tai vuokranantaja ei palauta rahana maksettua vakuutta vuokrasopimusvelvoitteiden rikkomisen vuoksi.
Vuokravakuus myönnetään samalle ajalle, kuin vuokrasopimus on voimassa. Jos
vuokrasopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevana, voidaan myös vuokravakuus
myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Jos on kuitenkin tiedossa, että asiakas on
saamassa tulevaisuudessa tuloja (esimerkiksi eron yhteydessä asunnon myynnistä),
joilla hän pystyy maksamaan vuokravakuuden/takuun itse, myönnetään vuokratakuu
määräaikaisena. Jos vuokravakuus annetaan pariskunnalle, vuokravakuus kirjoitetaan kummankin nimiin.
Lahden Talot Oy:n vuokravakuus on 400 € (yksiöt ja kaksiot) ja 500 € (kolmiot ja suuremmat). Vuokrasopimuksen määräaika on pääsääntöisesti 2 vuotta. Lahden Talot
Oy:lle annettavaan takuusitoumukseen merkitään kiinteä euromäärä ja siitä poistetaan kohta "esim. kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä". Yleisessä lomakkeessa on pohjana Lahden Talot Oy:n tili, joka tulee poistaa, jos sitoumus annetaan
muulle vuokranantajalle. Lomakepohjien tekstejä muokataan tarpeen mukaan. Efficassa on takuusitoumus maksusitoumusmuodossa.
Jos asiakkaan taloudellinen tilanne kohenee niin, että hän pystyy suorittamaan vuokravakuuden itse, asiakas maksaa silloin vuokravakuuden itse ja takuusitoumus palautetaan Soteen. Takuusitoumus tehdään kolmena kappaleena, yksi kappale vuokranantajalle, yksi Sotelle ja yksi asiakkaalle. Soten kappaleeseen liitetään vuokrasopimus.
Rahavakuus:
Erityistilanteissa voidaan vuokravakuus maksaa myös rahana vuokranantajan tilille.
Tällöin laaditaan vuokravakuussopimus vuokravakuuden palauttamisesta ja siihen
liittyvistä ehdoista erillisellä lomakkeella, jonka allekirjoittavat sekä vuokranantaja että
vuokralainen. Kun rahavakuus on annettu, on 2 vuoden välein tarkistettava vuokra/asiakassuhteen tilanne. Joissakin tapauksissa voidaan osa vakuudesta antaa takuusitoumuksena ja osa rahavakuutena, jolloin on täytettävä sekä takuusitoumuslomake että vuokravakuussopimus.
Jos vuokravakuus on annettu, on vuokranmaksua toimeentulotukiasiakkuuden
aikana seurattava ja puututtava välittömästi vuokranmaksun laiminlyöntiin.
Samoin on varmistettava, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle.
Toistaiseksi annetut ja rahana maksetuista vakuuksista on tarkistettava määräajoin (2 v), onko vuokrasuhde vielä voimassa.
42
Perintäpäätös, jos takuu joudutaan lunastamaan/vakuutta ei palauteta: jos henkilö on saanut vuokravakuuden ja saanut asumiskuluihin toimeentulotukea tai hänellä
on muuten ollut mahdollisuus suoriutua vuokranmaksustaan, mutta sitoumus joudutaan lunastamaan maksamattomien vuokrien takia, tehdään päätös maksetusta takuusta ja siihen perintäpäätös ToTu:n 20 §:n 2-kohdan mukaan (tahallinen laiminlyönti). Samoin tehdään perintäpäätös silloin, jos vuokratakuulla on katettu asunnon
korjauskuluja, siivousta, avaimenvaihtoa tms. asukkaan aiheuttamaa kulua.
Korjaus/siivouskulujen maksamisen ehtona on, että vuokranantaja toimittaa Lahden
sosiaali- ja terveystoimelle kirjallisen selvityksen vuokrasopimuksen laiminlyönneistä
sekä vuokrasuhteen päättyessä tehdyn asunnon kuntotarkastuslomakkeen. Selvitykseen tulee liittää mukaan erittely vuokralaisen maksamattomista vuokrista, mahdollinen häätöpäätös, selvitys asunnolle aiheutetuista vahingoista sekä tositteet vahinkojen korjauskustannuksista. Sosiaali- ja terveystoimen vuokravakuudella voidaan korvata sellaisia vuokra-asunnon korjaus- tai siivoustyökuluja, joista on maksettu lakien
mukaiset verot tai työnantajamaksut. Vuokratakuulla voidaan korvata siis vain sellaisia työkuluja, jotka vuokranantaja on ostanut yritykseltä/yrittäjältä tai jotka on suorittanut vuokranantajan työhön palkkaama työntekijä. Vuokratakuusitoumus ei kata
normaalista asumisesta asunnolle aiheutuneita siivous-, remontointi- tai korjauskuluja.
Koska kyse on vuokralaisen tahallisesta laiminlyönnistä, voidaan perintäpäätös tehdä
vasta kun vakuus lankeaa tosiasiassa maksettavaksi. Ennen kuin perintäpäätös tehdään, asiakkaalle annetaan oikeus antaa vastineensa korjauskulujen suhteen.
Perintä toteutetaan kuten itseltä perinnässä (ks. Perintä).
Lahden sosiaalipsykiatriselle säätiölle on oma vuokravakuuslomakkeensa.
Nuorisoasuntoihin vakuus annetaan 5 vuodeksi (pääsääntöisesti). Takuu tehdään
lyhyemmäksi aikaa, jos nuorella on tiedossa olosuhdemuutos ja hän voi itse maksaa
takuun myöhemmin. Lyhyemmästä ajasta sovitaan Lahden Seudun Nuorisoasunnot
ry:n kanssa.
Vanhusten asuntosäätiön vuokravakuus kattaa myös vuokralaisen kuolinkuukautta seuraavan kuukauden vuokran, jos uutta vuokralaista ei ole ehditty saada asuntoon.
3.3.8. Vuokrarästit
Haettaessa ttt:a vuokrarästeihin tehdään normilaskelma rästiintymiskuukausille. Jos
rästit jäävät vajeeksi eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty ttt:a tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää ttt:na etuuskäsittelijän päätöksellä. Tällöin
rästit maksetaan perustoimeentulotuen tililtä. Jos rästit ovat huomattavan suuret
(esim. yli 1.700 euroa), on kuitenkin syytä harkita tarkoituksenmukaisinta ratkaisua
asumisen järjestämiseksi esimerkiksi uuden asunnon hankkiminen. Myönnettäessä
ttt:a rästeihin on oltava vuokranantajan ilmoitus/laskelma rästeistä ja varmistettava,
että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen.
43
Jos ttt:a haetaan vain vuokrarästeihin, mutta rästiintymiskuukausille laaditussa laskelmassa ei jää vajetta, on selvitettävä ne syyt, miksi rästit ovat jääneet maksamatta. Perustelluista syistä (esim. tulot menneet pakollisten luottojen lyhentämiseen/ulosmittaukseen) ja riippuen rästin suuruudesta, rästit voidaan asumisen turvaamiseksi myöntää osittain/kokonaan. Ensisijaista on kuitenkin maksusuunnitelman
ja sopimuksen tekeminen vuokranantajan kanssa rästien lyhentämisestä. Vuokrarästien myöntäminen ilman vajetta on aina harkintapäätös, jonka tekee sosiaalityöntekijä. Tällöin rästit maksetaan ehkäisevänä toimeentulotukena.
Vuokrarästejä käsiteltäessä on tarkistettava myös asiakkaan/perheen mahdollinen
rahaksi muutettava omaisuus/irtaimisto, esim. henkilöauto. Kun rästejä myönnetään,
on asiakkaalle selvitettävä, että kyse on harkintaan perustuvasta tuesta, eikä ttt:een
liittyvästä subjektiivisesta oikeudesta, eikä rästejä voi saada toistamiseen. Tässä yhteydessä on syytä myös varmistaa, että mahdollinen asumistuki jatkossa maksetaan suoraan vuokranantajalle. Jos ttt-asiakkuus jatkuu, on aina varmistettava vuokrien maksu (vuokrakuitit on oltava tietysti muulloinkin).
Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu ttt:ssa
huomioon, on lähtökohta, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukea myönnetä
toista kertaa. Vuokrarästin maksaminen myönnetystä toimeentulotuesta huolimatta
voi tulla kysymykseen ehkäisevänä toimeentulotukena, kun se sosiaalityön näkökulmasta katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Asiasta tekee päätöksen aina sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja (kriisitilanne).
Myönnettäessä ttt:a rästeihin voidaan myönnetty tuki osittain/kokonaan periä takaisin
tuen saajalta (ToTuL 20 §, 2 kohta: tahallinen elannon laiminlyönti), jos asiakkaalla
on tosiasiassa olemassa tai hän on saamassa tuloja, joista perintä voidaan tehdä.
Asiakkaalle tulisi aina jättää jokin omavastuuosuus rästeistä tilanteen toistumisen
ehkäisemiseksi. Asiakkaan on ensin maksettava hänelle kohtuulliseksi katsottu omavastuuosuus tai maksun suoritus ja varmistettava, että asuminen rästeihin myönnetyllä ttt:lla todella pystytään turvaamaan ja häätö estämään. Myös seurakunnan
mahdollisuus avustamiseen tulee tarkastaa. Riippuen häätö-/ irtisanomisvaiheesta
rästit maksetaan suoraan vuokranantajalle tai ulosottovirastoon.
3.3.9. Asumismenojen huomioon ottaminen, kun vuokranmaksu on laiminlyöty
Jos jatkuvasti toimeentulotukea saava jättää asumiskulunsa toistuvasti maksamatta,
on toimeentulotuen käyttäminen asumiskuluihin turvattava. Kun asumiskuluista ei
ole tositetta, lasketaan asumiskulut normiin, mutta vajeesta maksetaan asiakkaan tilille vain asumiskulujen ylittävä osuus (asumiskuluista vähennetään asumistuki, jos asumistuki menee vuokranantajalle). Asiakkaalle ilmoitetaan päätöksen
yhteydessä, että laskelman mukaisesta toimeentulotuesta on maksettu vain osa (tai
ei ole voitu maksaa, jos vaje pienempi kuin asumiskulut) ja että loppuosuus maksetaan asiakkaalle, jos hän toimittaa tositteen edellisen kuukauden maksetusta vuokrasta tai että se maksetaan suoraan vuokranantajalle, jos asiakas toimittaa vuokranantajansa tilinumeron. Jos on oletettavaa, että asiakas ei suoriudu vuokranmaksusta jatkossakaan, vaje maksetaan suoraan vuokranantajan tilille jatkossakin.
Asiakas pidetään ajan tasalla siitä toimeentulotuen määrästä, johon hän on asumiskulujen osalta oikeutettu lähettämällä hänelle päätökset ja normilaskelmat.
44
Jos asiakkaalle ei jää maksettavaa vajetta ilman asumiskuluja, päätös tehdään siten,
että toimeentulotukea myönnetään, mutta kirjataan, että myönnetty tuki voidaan
maksaa vain vuokranantajalle, koska asumiskulujen suorittamista ei ole osoitettu eikä
oikeutta toimeentulotukeen ilman asumiskuluja ole.
3.3.10. Asuntolat ym. asumisyksiköt ja asumisen tukipalvelut
Asumispalveluissa vuokra ja palvelumaksu myönnetään silloin, kun se sisältää ruokakulut, ja se maksetaan perustoimeentulotukena. Jos palvelumaksu on erillinen
ruokamaksusta, se on täydentävän toimeentulotuen meno.
Asuntoloissa ja muissa asumisyksiköissä on aina varmistettava, mitä muita palveluja
mahdollisesti asumiseen sisältyy, esim. ruoka- tai vastaavat palvelut. Kaupungin ylläpitämissä tai ostopalveluyksiköissä, joissa kaupunki perii asiakas- ja palvelumaksut, maksun alentaminen tai perimättä jättäminen asiakasmaksulain 11 §:n nojalla on
ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Ostetuissa vanhusten asumispalveluissa
asiakasmaksut määrittelee kotihoidon tukipalvelut, missä tehdään myös asiakasmaksujen alennuspäätökset. Maksunalennuspäätökset tehdään samoin perustein kuin
toimeentulotuki. Poikkeuksena on tilapäinen toimeentulotuki, jota voidaan myöntää
esim. sairaalahoidon ajalta myös sellaisessa asumispalveluyksikössä asuvalle, missä
asiakasmaksujen perijä on kaupunki.
Vanhusten palveluasunnoissa ym. asumispalveluissa edellytetään ensisijaisesti käytettävän kunnallisia asumispalveluja. Jos asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät
hänen tarvitsemiensa palvelujen ja elinkustannusten kattamiseen, niin yksityisistä
palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa poikkeuksellisesti huomioon siihen saakka, kunnes asiakkaalle voidaan tarjota vastaavaa kunnallista palvelua. Käytännössä annetaan puolen vuoden määräaika, jona aikana asiakkaan tulee hakea
kaupungin SAS-ryhmän kautta tarvettaan vastaava kunnallinen palvelu yksityisen
sijaan.
Asuntoloissa ja asumisyksiköissä asuville, kun palveluun sisältyvät ruokapalvelut,
lasketaan toimeentulotukinormi seuraavalla tavalla:
Menona hyväksytään vuokra, palvelumaksu ja erillinen ruokamaksu sekä 51 % toimeentulotuen perusosasta (= asumispalvelussa asuvan perusosa, joka kattaa perusosalla katettavat välttämättömät muut menot kuin ruuan) sekä muut mahdolliset
ttt:een oikeuttavat menot, kuten lääkekulut (säännöllisistä lääkekuluista saa apteekista laskelman). 51 % ttt:n perusosasta v. 2013 on 243,40 euroa. Näin menetellen ei
asiakkaalle tarvitse erillisen harkinnan perusteella myöntää vaate- ym. menoja, jotka
sisältyvät perusosaan. Mahdollinen hoitotuki lasketaan tuloksi, koska myös palvelumaksu otetaan huomioon menona. Hoitotuen huomioiminen tuloksi edellyttää asiakkaan suostumusta.
Johanna-kodissa asuvan kohdalla on tarkistettava (Mirja Kirjavainen / LKS, puh. 818
3220), onko hakijalle myönnetty kaupungin maksusitoumus tehostettuun palveluasumiseen, koska jos palvelumaksut aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta, sitoumuksen kattavuutta on mahdollista nostaa.
45
Asumisen tukipalvelut:
Kunnallinen turvapuhelinmaksu huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena.
Kunnallisista kotihoidon palveluista on ensisijaisesti haettava maksuvapautusta.
Tämä koskee myös tukipalveluja, kuten ateriapalveluja. Jos kuluja maksetaan väliaikaisesti toimeentulotukena, kyseessä on täydentävä toimeentulotuki. Mikäli asiakas
saa maksuttoman ateriapalvelun, niin silloin laskelmassa käytetään 75 % täydestä
perusosasta.
Jos asiakas ei saa kunnallisia kotihoidon palveluja ja tarve on välttämätön, silloin on
hyväksyttävä myös yksityisen palvelujen tuottajan tarjoamista palveluista aiheutuvia kuluja. Kulut ovat tällöin täydentävän toimeentulotuen kuluja. Kun sosiaalityöntekijä on arvioinut kulujen tarpeellisuuden esimerkiksi palvelusuunnitelmassa, voi
etuuskäsittelijä ottaa kulut huomioon täydentävän toimeentulotuen menoina normaalissa toimeentulotuen käsittelyssä.
Asuntolamaksut ja normin laskeminen seuraavissa yksiköissä. Maksusitoumus asumiseen myönnetään vajeen mukaisena:
.
Pitkämäen kuntoutusyksikkö, Pitkämäenkatu 4, puh. 040 136 8078.
Katkaisuhoito- ja kunto-osaston asiakasmaksu 32,60 € / vrk (v. 2013) (laitoshoidon asiakasmaksu, ei vuokra). Kts. käyttövara luvuista 3.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut ja 3.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut.
Lisäksi Pitkämäen kuntoutusyksikön katkaisu- ja kuntoutushoitoon maksetaan myös
kuntaosuutta, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea, vaan maksuista vastaa Psykososiaaliset palvelut (ks. myös sairaala- ja laitoshuollon maksut), seuraavasti:
Kuntaosuusmaksu v. 2013
- Katkaisu-osasto
- Kunto-osasto
- Asuva
(Asuvan toiminta loppumassa)
Euroa / vrk
190
161,05
62,35
Pitkämäen entinen asuntolatoiminta (Asuva) on muuttumassa (kesällä v. 2013) vuokrasopimukseen perustuvaksi asumismuodoksi. Pitkämäen asuntojen vuokrista sekä
asuntojen varuste- ja palvelutasosta tiedotetaan erikseen.
Nousurinteen palvelukeskus/ensisuoja 28.5.2013 alkaen (Lahden Sininauha ry),
Kaarikatu 29, 15100 Lahti, puh. 050-4446361 (ohjaajat) ja 050 – 4446364 (vastaava
sairaanhoitaja).
Ensisuojan maksu on 25 €/vrk. Palvelumaksuun sisältyy aamupala, lounas ja kahvi.
Perusosana lasketaan 75,5 % perusosasta eli 360,33 € / kk (v. 2013). Ensisuojan
maksu huomioidaan vuokrana laskelmaan.
46
Nousurinteen tukiasunnot, Apilakatu 6, 15610 Lahti.
- Tukiasunnon vuokra 510 €/kk (sisältää vesimaksun 15 € ja sähkön 35 €), tukiasunnon vuokra 1.8.2013 alkaen 530 €/kk (sis. vesimaksun 15 € ja sähkön 35 €).
Päijät-Hämeen Sosiaalipsykiatrinen säätiö, Vesijärvenkatu 15, puh. 589 7400 (klo
8.30–12)
Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisella säätiöllä on sekä tuettuja asuntoja, jälleenvuokrausasuntoja että palveluasumista järjestäviä palvelukeskuksia. Asumispalveluihin
kuntaosuuspäätöksen tekee Psykososiaalisten palvelujen päällikkö tai johtava sosiaalityöntekijä. Asukkaat maksavat vuokraa ja palvelukeskuksissa myös palvelumaksua, jonka suuruus määrätään psykososiaalisissa palveluissa asiakkaan tulojen perusteella. Asiakkaan omaan käyttöön jätetään toimeentulotuen normin mukainen
asumispalveluissa asuvan perusosa, joka on 51 % perusosasta. Palvelumaksuun
sisältyy ruoka, joka on otettu huomioon perusosassa.
Psykiatrisen palveluasumisen tilapäispaikan asiakasmaksu on 71,40 € (alle 1 kk) 83
€ (yli 1 kk) /vrk (sisältää täysihoidon). Päiväkäyntien maksut ovat 14,00 € (alle 8 h) tai
28,00 € (yli 8h). Säätiön asunnoissa asuvien kohdalla on tarkistettava asumiseen
sisältyvät palvelut. Palvelumaksut ovat vuoden 2013 hintoja.
Säätiön palveluasumisyksiköt:
1. Sateenkaaren palveluasunnot, Rinnetie 4, Hollola
2. Kivistönmäen palvelukeskus, Lepolankatu 10, Lahti
3. Kannuskadun palvelukeskus, Kannuskatu 6, Lahti
4. Viherlaakson palvelukeskus, Viherlaaksontie 28, Lahti
5. Kutajärven palvelukeskus B- ja C-talot, Ehtootie 21, Kutajärvi
6. Kutajärven palvelukeskus A-talo, Ehtootie 21, Kutajärvi
Matkustajakodin / asuntohotellin / leirintäalueen vuokramökin kustannukset voidaan myöntää erityisen perustelluista syistä perheellisille asunnottomuuden vaihtoehtona.
Ensi- ja turvakoti. Maksuvapautus on ensisijainen. Asiakasmaksut huomioidaan
laskelmassa menona. Jos asiakkaalle syntyy toimeentulotukioikeus, lähetetään toimeentulotukipäätös, lasku ja maksuvapautuspyyntö lastensuojelun alkuarvioinnin
johtavalle sosiaalityöntekijälle.. Ensi- ja turvakodissa olevan perusosana käytetään
51 % täydestä perusosasta (Linjakokous 4.5.2011).
Ensi- ja turvakodin asiakasmaksumenettelystä erillinen liite.
3.3.11. Kotivakuutus
Muuna perusmenona otetaan toimeentulotukilain 7 b §:n mukaan huomioon tarpeellisen suuruisena kotivakuutusmaksu. Perusmenot otetaan huomioon todellisen suuruisina, jollei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Jos henkilön kotivakuutukseen sisältyy kiinteänä osana esimerkiksi vastuu- ja oikeusturvavakuutus eikä asiakkaan ole
mahdollista ottaa vakuutusta ilman näitä osia, huomioidaan kotivakuutusmaksu menona kokonaisuudessaan, jos se on kohtuullinen.
47
3.4. Terveydenhuoltomenot
Vähäistä suuremmat terveydenhuoltokulut ovat perustoimeentulotuen kuluja. Terveydenhuoltomenoissa edellytetään pääsääntöisesti julkisten palvelujen käyttöä. Lisäksi terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen
tulevat
mahdolliset
muut
etuudet
kuten
Kelan/Tapaturmaviraston/vakuutusyhtiöiden/sotilasvammalain/lääkinnällisen
kuntoutuksen/vammaispalvelujen kautta tulevat korvaukset. Jos ensisijainen palvelujärjestelmä on rajannut palveluitaan (esim. diabetesliuskat, apuvälineet), ei pääsääntöisesti kustannuksia korvata myöskään toimeentulotukena. Diabetesranneke katsotaan
perusosalla katettavaksi menoksi.
Lautakunnan päätöksellä 28.6.2005 toimeentulotukeen oikeutetut on vapautettu terveyskeskus- ja kaupunginsairaalan päivystysmaksuista 1.9.2005 lukien jos he esittävät terveyskeskuksessa toimeentulotukipäätöksen. Reskontra ei hyvitä jälkikäteen
etuuskäsittelijän pyynnöstä asiakkaan toimeentulotukihakemuksen liitteenä toimittamaa terveyskeskusmaksua. Tällöin se tulee ottaa huomioon laskelmassa tai maksaa
suoraan velkojalle.
Terveydenhuoltotaksat 1.1.2012 – 31.12.2013:
- sairaalan hoitopäivämaksu 32,60 € / vrk, maksukaton jälkeen 15,10 € / vrk
- psykiatrinen sairaanhoito 15,10 € / vrk
- päivä /yöhoito 15,10 € / vrk
- poliklinikkamaksu 27,50 € / kerta
- sarjahoito 7,50 € / kerta
- vammaisen/kehitysvammaisen kuntoutushoito 11,30 € / vrk
- päiväkirurginen hoito 90,30 € / toimenpide
- terveyskeskusmaksu 13,80 € / käynti, 27,50 € vuosimaksu
- päivystyskäyntimaksu 18,90 €
- matkakustannukset - omavastuu 14,25 € / matka
- lääkärintodistus/lausunto 33,90 €
Jos matkojen omavastuut ylittävät 242,25 € / vuosi (v. 2013), korvaa sairausvakuutus
matkakulut ylittävältä osalta kokonaan. Kunkin vuoden Kela-korvausrajat löytyvät Kelan www.kela.fi
Lääkkeiden omavastuuraja vuonna 2013 on 670 € / vuosi, minkä jälkeen Kela korvaa
ylittävät kustannukset miltei 100-prosenttisesti. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. Tämä otetaan
toimeentulotuessa menona huomioon. Jos lääke kuuluu viitehintajärjestelmän piiriin
ja lääkkeen hinta on viitehintaa kalliimpi, asiakas maksaa lisäksi mahdollisen viitehinnan ylittävän osuuden. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä
jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-korttinsa ja Kelan lähettämän ilmoituksen 'Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten'. Kun asiakkaan lääkekatto
ylittyy, tulee asiakkaan tehdä apteekin kanssa sopimus, jolloin apteekki hakee Kelakorvaukset suoraan, toimeentulotukea ei lääkekaton ylityttyä myönnetä (ks. Lääkkeet).
48
Terveydenhuoltomenoissa edellytetään, että asiakas maksaa pääsääntöisesti vähäiset (alle 10 €) terveydenhuoltomenot itse ja liittää kuitit seuraavaan jatkohakemukseensa, ja ne korvataan hänelle jälkikäteen.
Yksityislääkäreiden palkkiot ja lääkäriasemamaksut, yksityiset laboratorio- ja röntgenkustannukset voidaan hyväksyä vain erityisen perustelluista syistä, joita ovat
esim. pitkäaikainen lääkärisuhde ja eläkelausunnon hakeminen hoitavalta lääkäriltä.
Toimeentulotukena hyväksytään tällöin sv:n ylittävä osuus kustannuksista. Toimeentulotuessa hyväksytään pääsääntöisesti ilman yksilöllistä harkintaa ne erikoislääkäripalvelut, joita on vaikea saada julkisten palvelujen kautta. Ehkäisyyn liittyvät gynekologiset palvelut tulee hankkia pääsääntöisesti perhesuunnitteluneuvolasta tai terveysneuvoloista. Muissa gynekologisissa asioissa hyväksytään yksityislääkäripalkkio
sv-korvauksella vähennettynä, jos gynekologista hoitoa ei ole voinut saada terveyskeskuksen kautta. Asiakasta pyydetään toimittamaan terveysasemalta selvitys siitä,
että hänelle ei ole voitu tarjota terveysasemalta asiakkaan tarvitsemaa gynekologista
palvelua. Silmälääkärin palkkio voidaan hyväksyä, jos kyse on pelkästään silmälasien määräämisestä, joita optikko ei voi määrätä. Jos kyse on silmäsairauden hoidosta, edellytetään käytettävän PHKS:n palveluita. Erilaisten operaatioiden jälkitarkastukset hoidetaan yksityisillä silmälääkäreillä, joten niiden kulut otetaan menoina huomioon (Linjakokous 5.5.2010). Jos yksityislääkäripalkkio maksetaan suoraan laskuna, on myönnetystä toimeentulotuesta haettava sv-korvaus sosiaali- ja terveysvirastolle.
Psykoterapiapalvelut voidaan myös ottaa huomioon toimeentulotuessa, jos Kela
maksaa sv-korvauksen.
Lapsettomuushoitokustannukset huomioidaan toimeentulotuessa silloin, kun hoidotovat julkisin varoin kustannettuja (Lahdessa hoitoon on hakeuduttu PäijätHämeen keskussairaalan lapsettomuuspoliklinikan kautta). Lapsettomuushoitokustannusten huomioimisesta toimeentulotuessa on erillinen asiakastiedote.
Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään avoterveydenhuollon kuntoutusosastolla tai PHKS:ssa. Jos lähete on tehty yksityiseen hoitolaitokseen, voidaan maksusitoumus myöntää silloin, kun ensin on lääkäriltä puhelimitse tai kirjallisesti (asiakas voi itse pyytää) selvitetty, että hoito on kiireellistä, välttämätöntä ja perusteltua,
esim. työhönpaluun nopeuttamiseksi, eikä julkinen terveydenhuolto syystä voi järjestää sitä omissa yksiköissään tai lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluna.
Rintamaveteraanit saavat terveystoimelta (Veteraanikuntoutus, p. 84560, 83288)
sekä avo- että laitoskuntoutusta ja hammasproteesit (ei silmälaseja).
Terveydenhuolto vastaa myös lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja sairaanhoidollisista ilmaisvälineistä (apuvälinelainaus, puh. 84080). Jos apuvälinettä tms. ei ole
myönnetty terveydenhuollosta, sitä ei pääsääntöisesti myönnetä myöskään ttt:na.
Asiakkaan tulee tällöin pyytää lääkäriltä lausunto apuvälineen/ilmaisvälineen tarpeellisuudesta, ja väline korvataan vain lääkärin katsoessa sen asiakkaalle tarpeelliseksi.
Mm. syöpää sairastavien on mahdollista saada hoitolaitoksesta lääkinnällisenä kuntoutuksena maksusitoumus peruukin hankintaan, jonka vuoksi toimeentulotukea ei
peruukin hankintaan pääsääntöisesti myönnetä.
49
3.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut
Lyhytaikaisen hoidon maksu 32,60 € / vrk (v. 2013) otetaan menona huomioon terveydenhuoltomenona osana perustoimeentulotukea ja myös täysi perusosa, jos hoito
kestää alle kalenterikuukauden.
Jos ympärivuorokautinen laitoshoito kestää koko kalenterikuukauden, mutta alle kolme kuukautta, vähennetään perusosasta ravintomenojen osuus eli toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan 51 prosenttia henkilön perusosasta (243,40 € / kk v. 2013)
käyttövarana. Käyttövaralla asiakas vastaa perusosalla laitoshoidon aikana perusosalla katettavista menoistaan (mm. informaatiomenot, paikallisliikenteen matkakulut
ja vaatehankinnat). Lisäksi menona huomioidaan sairaala-/muu laitoshoitolasku.
Ohjetta sovelletaan myös päihdekuntoutushoidossa olevien asiakkaiden käyttövaran
laskemiseen (kts. myös luku 3.4.3 Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut).
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu peritään hoidon alkamisesta lähtien, kun ympärivuorokautisen laitoshoidon arvioidaan kestävän yli kolme kuukautta. Jos suurempituloinen puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden
yhteenlasketuista tuloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön
kuukausittain vähintään 99 € / kk (v. 2013). Tästä syystä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle huomioidaan toimeentulotuessa käyttövarana 99 € / kk.
Jos toimeentulotukea haetaan etukäteen tai hoito jatkuu edelleen, tehdään laskelma
edellä mainitulla tavalla, jaetaan saatu vaje hoitopäivämaksulla ja myönnetään maksusitoumus näin saatujen päivien lukumäärän mukaan, esim: "sairaalahoidon vrkmaksuun 8 päivän ylittävälle osalle/kk" tai "hoitopäivämaksu 22 vrk aj. 1.4. - 30.4.,
omavastuu 8 vrk". Sairaalalaskuista ei makseta puhelin- ym. perusosaan kuuluvia
menoja.
Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle voi myöntää toimeentulotukea, vaan hoitoon tulee sisältyä kaikki välttämättömät menot.
3.4.2. Terveydenhuollon maksukatto
Terveydenhuoltomaksuissa maksukatto on 636 € / vuosi (v. 2013). Maksukattoon
sisältyvät seuraavat maksut: terveyskeskusmaksu, päivystysmaksu, fysioterapia, pklmaksut, päiväkirurgia, sarjahoito, lyhytaikainen laitoshoito, yö- ja päivähoito, kuntoutus (Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksesta tai yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista). Maksukaton ylittyessä ovat palvelut maksuttomia, paitsi että
lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan periä maksukaton ylittymisen jälkeenkin enintään 15,10 € / vrk (v. 2013). Maksukaton ylittyessä vapaakortin saa Sotessa kaupunginsairaalan kassalta. Toimeentulotukena myönnetyt asiakasmaksut eivät kerrytä
maksukattoa. Haettaessa toimeentulotukea maksukattoa kerryttäviin terveydenhuollon asiakasmaksuihin maksukattoa kerryttäviä alkuperäisiä laskuja ei pa-
50
lauteta asiakkaalle, jos ne on myönnetty toimeentulotukena. Jos laskusta maksetaan osa, maksettu osuus merkitään asiakkaalle palautettavaan laskuun.
3.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut
Päihdehuollon ostopalveluissa kuntaosuuspäätöksen tekee Mainiemen kuntoutumiskeskuksen korkeintaan 3 kuukauden hoitojaksoista ja Myllykallion kuntomyllykurssien osalta ja 1.1.2010 lähtien Pitkämäen kuntoutusosastolle sosiaalityöntekijät
ja muiden laitosten osalta psykososiaalisten palvelujen johtava sosiaalityöntekijä (tai
psykososiaalisten palvelujen päällikkö) ja asiakasmaksu ja matkakulut hoitoon
käsitellään toimeentulotukena. Sosiaalityöntekijät tekevät myös katkaisuhoitoon
sijoittamispäätökset Pitkämäkeen. Pitkämäen asiakasmaksut käsitellään toimeentulotukena. Kun laitoshoitoon annetaan maksusitoumus, sitoumukset on tehtävä
laskutusjaksojen mukaan kalenterikuukausittain.
Kuntaosuusmaksut maksetaan Psykososiaalisten palvelujen TA-tileiltä.
Päihdekuntoutushoidon asiakasmaksut (esim. kuntoutushoito Pitkämäen kuntoutusyksikössä tai Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa) ja matkakulut kuntoutushoitoon ovat täydentävän toimeentulotuen menoja.
Katkaisuhoito, korvaushoito (missä tahansa hoitolaitoksessa) ja hoito Järvenpään sosiaalisairaalassa ja matkat näihin hoitoihin ovat perustoimeentulotuen
terveydenhuoltokuluja, koska hoitoa toteutetaan terveydenhuollollisin perustein.
Myös matkakulut K-klinikan hoitoihin ovat perustoimeentulotukena huomioon otettavia menoja (Linjakokous 27.5.2008).
Asumispalveluihin myönnettävä toimeentulotuki on aina täydentävää toimeentulotukea. Katkaisuhoitoon on saatavissa myös sv-korvaus ja kuntoutushoidossa
olevalle maksetaan kuntoutusrahaa (esim. Järvenpää, Mikkelin A-koti, Kalliola, Mainiemi jne.) ja asiakasmaksupäätökseen on tehtävä sv-/kuntoutusrahaperintä (AsiakasmaksuL 14 §). Asumispalveluyksiköihin (Kan-kodit, Toivolakoti jne.) ei myönnetä
sv-päivärahaa. Päihdehuollon asiakasmaksut kartuttavat myös asiakasmaksukattoa.
Kuntoutushoidon tarpeen arviointiin osallistuu aina sosiaalityöntekijä. Kun sosiaalityöntekijä on todennut hoidon tarpeen ja kuntaosuuspäätös ja hoitoon sijoittamispäätös on tehty, hän ilmoittaa asiasta päiväkirjamerkinnällä ja sähköpostilla etuuskäsittelijälle, joka tekee normaaliin toimeentulotukilaskelmaan perustuvan päätöksen asiakasmaksun ja käyttövarojen myöntämisestä. Sosiaalityöntekijä ilmoittaa myös, onko
kyse täydentävästä vai perustoimeentulotuesta ja mahdollisista matkakuluista. Maksusitoumus asiakasmaksuun ja matkakulut myönnetään etuuskäsittelijän toimeentulotukipäätöksellä. Asiakasmaksu myönnetään aina maksusitoumuksena, sitä ei makseta asiakkaan tilille. Laitoshoidon ajan myös vuokra maksetaan suoraan vuokranantajalle, ei asiakkaan tilille.
Pidempiaikaisessa kuntouttavassa hoidossa olevalle (hoito kestää vähintään kalenterikuukauden) lasketaan käyttövarana 51 prosenttia perusosasta eli 243,40 € v. 2013.
Käyttövara kattaa muut perusosalla katettavat kulut paitsi ravintomenot eli esimerkiksi informaatioment, hygieniamenot, paikallisliikenteen käyttökulut, vaatekulut ja muut
jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
51
Jos kuntoutuja tulee viikonloppulomille (2 vrk) tai muille lomille, myönnetään lomapäiville toimeentulotukea tarvittaessa ravintomenoihin (perusosasta 49 prosenttia/vrk). Paikallisliikennettä pidempiin matkakuluihin myönnetään toimeentulotukea.
Jos kuntoutumislaitos myöntää ko. kulut, niitä ei myönnetä toimeentulotukena. Järvenpään sosiaalisairaalan, korvaushoidon ja katkaisuhoidon maksut ovat terveydenhuoltokuluihin rinnastettavaa perustoimeentulotukea, muut matkat ovat täydentävää
toimeentulotukea, josta etuuskäsittelijä voi kuitenkin tehdä päätöksen.
Pitkämäen katkaisuhoito: A-klinikka arvioi hoidon tarpeen ja varmistaa, että hoito
on tarkoituksenmukaista. A-klinikalta otetaan yhteyttä sosiaalityöntekijään, joka tekee
katkaisuhoitoon sijoittamispäätöksen. Sosiaalityöntekijä ilmoittaa katkaisuhoidosta
etuuskäsittelijälle sähköpostilla ja päiväkirjamerkinnällä. Etuuskäsittelijä tekee toimeentulotukeen oikeutetulle maksusitoumuksen asiakasmaksuihin. Jos asiakas ei
ole toimeentulotukiasiakkaana, mutta toimeentulotuen myöntämisen perusteet ovat
olemassa, hän hakee normaalisti toimeentulotukihakemuksella toimeentulotukea
asiakasmaksuihin. Jos asiakas on ollut katkaisuhoidossa kaksi kertaa tai useammin
viimeisen vuoden aikana, myönnetään maksusitoumus katkaisuhoitoon toimeentulotukeen oikeutetuille erityistä harkintaa käyttäen, jos esim. hoidon vaihtoehtona olisi
sairaalahoito.
Maksusitoumus katkaisuhoitoon käsitellään kuten terveydenhuollon asiakasmaksut,
asiakasmaksu huomioidaan laskelmassa perustoimeentulotuenmenona. Tarvittaessa
tehdään korjauslaskelma jälkikäteen. Jos jatkuvaa toimeentulotukea saava on jo
saanut kyseisen kuukauden toimeentulotuen, maksusitoumus katkaisuhoitoon annetaan laskelman mukaisesti (asiakas saattaa laskelman osoittaman mukaisesti joutua
maksamaan osan katkaisuhoidon asiakasmaksusta itse muista tuloistaan).
3.4.4. Vammais- ja hoitotuet ja ruokavaliokorvaus
Raskaus, diabetes ja laktoosi-intoleranssi eivät pääsääntöisesti aiheuta erityiskustannuksia. Jos henkilöllä on sairaus, joka aiheuttaa erityisravintokustannuksia, hän
voi hakea Kelan hoito-/vammaistukea, joka on porrastettu kolmeen ryhmään. Lapsen ja alle 65-vuotiaan, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on (v. 2013): 1) perus
92,31 €, 2) korotettu 215,40 € ja 3) ylin 417,68403,50 €. Eläkettä saavan hoitotuki on
(v. 2013): 1) perus 61,83€, 2) korotettu 153,91 euroa ja 3) ylin 325,46 €.
16 vuotta täyttänyt keliakiaa sairastava voi hakea Kelasta ruokavaliokorvausta,
joka on (v. 2013) 23,60 euroa / kk. Tukia ei oteta tulona huomioon ttt:ssa, mutta ei
myöskään erityisravintokustannuksia menoina. Pitkäaikaisesti ttt:a saavan asiakkaan
erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvia, sairauksista aiheutuvia menoja voivat olla
myös laktoosittoman tai muut erityisruokavalion menot, joihin voi myöntää täydentävää toimeentulotukea. Jos Kelan etuuksia ei ole myönnetty tai ne ovat vasta vireillä,
on erityisravintokuluista oltava selvitys tai neuvoja voi kysyä terveysaseman ravitsemussuunnittelijalta (puh. 84062). Kliinisiin erityisravintovalmisteisiin maksetaan svkorvausta. Erityisravintokustannuksia on mahdollista hakea myös vammaispalvelulain nojalla.
52
3.4.5. Hammashoito ja hammasproteesit
Hammashoito kuuluu perustoimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin. Yleensä, jos
ttt:n tarve on lyhytaikainen, edellytetään, että ei-kiireellinen hammashoito kustannetaan omin varoin.
Jos ttt:a haetaan pelkästään hammashoitokuluihin, sitä voidaan myöntää, jos norminylitys perusmenojen jälkeen ei riitä terveydenhuoltomenoihin.
Huom! Veteraaneilla ovat omat hammashoitovarat terveyskeskuksessa: proteesit
ovat veteraaneille ilmaisia. Veteraanityö, sairaanhoitaja, puh. 84560.
Toimeentulotukiasiakkailla on mahdollisuus saada hammashoito kaupungin hammashoitoloissa (sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös v. 1993), joten toimeentulotukeen oikeutetulle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti hammashoitolan
laskuihin jälkikäteen osana toimeentulotukilaskelmaa tai toissijaisesti myöntämällä
maksusitoumus säännöllisessä asiakkuudessa olevalle asiakkaalle sarjahoitoon. Makusitoumus myönnetään erillisten hoitosuunnitelman/kustannusarvion mukaisesti tai
kirjoitetaan maksusitoumukseen ”välttämätön hammashoito”. Hammaslääkäripäivystyksessä, jonne voi mennä aikaa varaamatta, tehdään kiireellinen, ensiapuluonteinen
hoito. Asiakkaita kannattaa ohjata kertomaan toimeentulotukiasiakkuudestaan hammashoitoaikaa varatessaan, jotta heitä ei ohjattaisi käyttämään yksityisiä hammashoitopalveluja.
Yksityisen hammashoidon edellytyksenä voi olla pitkäaikainen hammaslääkärisuhde
tai jo aloitettu hammashoito yksityisellä. Tällöin asiakkaalle voidaan antaa aikaa saattaa välttämätön hoito yksityisellä loppuun ennen siirtymistä kaupungin hammashoitolaan. Yksityisestä hoidosta on pyydettävä ennen varsinaisen maksusitoumuksen
myöntämistä kustannusarvio. Maksusitoumukseen merkitään "Kustannusarvio välttämättömästä, kiireellisestä hammas-hoidosta". Kustannusarvion kohtuullisuutta arvioitaessa voi käyttää hammashoitoloiden asiantuntija-apua.
Jos henkilö on omilla tuloillaan ennen toimentulotukiasiakkuutta suorittanut hammashoitokustannuksia, ne otetaan takautuvassa normilaskelmassa huomioon Kelakorvauksen ylittävältä osalta. Yksityinen hammashoito hyväksytään myös toisella
paikkakunnalla oleskeleville, jotka kuitenkin saavat toimeentulotukea Lahdesta ja
joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kunnallista hammashoitoa (esim. palveluasunnoissa asuvat). Yksityisestä hoidosta voidaan perustelluista syistä hyväksyä toimeentulotukena myös vain se osuus, jonka hoito olisi tullut maksamaan kunnallisessa hoidossa.
Hammasproteesit hankitaan tarjousten perusteella valituilta palveluntuottajilta.
Erilliseltä liitteeltä löytyvät hyväksytyt palveluntuottajat, osoitetiedot ja hinnastot.
Annettaessa maksusitoumusta hammasproteeseihin on palveluntuottajan luettelossa
mainittuihin oikeuksiin siitä, onko palveluntuottajalla oikeus tehdä koko- vai osaproteeseja kiinnitettävä erityistä huomiota.
53
Eläkeläisten hakiessa proteeseihin ttt:a tehdään kahden kuukauden normilaskelma
ja, jos ylitys riittää hammashoitokuluihin, toimeentulotukea ei myönnetä. Jos proteesit
on jo hankittu, otetaan laskelmassa huomioon maksetut kohtuulliset kustannukset
(hyväksyttyjen palveluntuottajien hinnaston mukaan).
3.4.6. Lääkkeet
Lääkkeet ovat perustoimeentulotuen vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja.
Käsikauppalääkkeet sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Lääkärin reseptillä sairauden hoitoon määräämät lääkkeet myönnetään toimeentulotukena, jos ne
jäävät vajeeksi..
Reseptillä määrättyihin ehkäisyvälineisiin myönnetään toimeentulotukea (KHO:n päätös 28.2.2003/444). Ns. hyvinvointilääkkeisiin (nikotiinilaastarit, kaljun hoito, laihdutus
ym.) myönnetään myös toimeentulotukea, jos lääkkeet on määrätty reseptillä sairauden hoitoon. Reseptistä huolimatta voi lääkkeen tarpeellisuutta konsultoida hyvinvointialueen lääkäriltä. Jos lääkäri toteaa, että kyseessä ei ole asiakkaalle välttämätön lääke, voi hakemuksen hylätä sillä perusteella, että kyseessä ei ole lääkärin arvion mukaan välttämätön sairauden hoitoon määrätty lääke. Tämä konsultointiajankohta ja lääkärin nimi tulee merkitä selvitykseen, ja se on peruste hylkypäätökselle. Sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä ei voi määritellä ilman lääkärin konsultaatiota reseptillä määrätyn lääkkeen tarpeellisuutta.
Potenssilääkkeisiin myönnetään korkeintaan 8 tabl. / kk. Potenssilääkkeen tarpeesta
on oltava reseptin lisäksi lääkärinlausunto siitä, että valmiste on asiakkaan terveydenhoidon kannalta tarpeellinen. Lääkärinlausunnosta aiheutuvia kuluja ei kustanneta, koska asiakkaan itsensä on todennettava ttt:n tarve.
Rokotuskustannuksia ei pääsääntöisesti huomioida menoina, koska riskiryhmiin kuuluvat saavat tarpeelliset rokotteet ilmaisina.
Nikotiinilaastari ja laihdutuslääkkeet hyväksytään menoina, jos ne ovat lääkärin määräämiä ja asiakkaalla on sellainen perussairaus, jonka hoidon takia tupakointi olisi
syytä lopettaa tai laihdutus on välttämätöntä.
Laki reseptilääkkeiden vaihtamisesta apteekeissa edullisempaan tuli voimaan
1.4.2003. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Lääkevaihtoehto on merkitty
maksusitoumustekstiin.
Kun lääkekustannusten omavastuut sv:n jälkeen ylittävät 670 euroa / vuosi (vuonna
2013) myöntää sairausvakuutus tämän jälkeen syntyville kustannuksille lähes 100
%:n korvauksen. Asiakas maksaa 1,50 €/lääke katon täyttymisen jälkeen. Nämä kulut hyväksytään toimeentulotuessa menoina kuitteja vastaan. Asiakkaan tulee t tehdä apteekin kanssa sopimus, jolloin apteekki hakee korvaukset suoraan Kelasta. Kun
lääkekatto on ylittynyt ja asiakas on toimittanut Kelan antamankirjallisen ilmoituksen
apteekkiin, ei lääkkeitä myönnetä kyseisenä vuonna toimeentulotukena. Maksusitoumukseen, joka annetaan apteekkiin maksukattoon saakka, tulee merkitä, että
se kattaa lääkekulut maksukattoon saakka sekä sen jälkeen siihen saakka, kunnes
asiakas saa Kelasta kirjallisen ilmoituksen katon täyttymisestä. Lääkekaton ylittymi-
54
sestä tehdään merkintä atk-järjestelmään. Alkuperäisiä lääkekuitteja ei palauteta asiakkaalle, lääkekaton ylittymisen ja tiedoksisaannin väliaikana syntyneet Kelakorvaukseen oikeuttavat kuitit lähetetään Kela-korvauksen hakijalle (toimeentulotuen
kirjallinen käsittely / Sanna Tiilikainen) ja kuitteihin merkitään henkilön nimi ja sotu.
Pitkäaikaissairauden perusteella lääkkeisiin voi saada myös erityiskorvauksen Kelalta (75 - 100 % normaalin 50 %:n sijasta). Erityiskorvausoikeutta haetaan lääkärinlausunnon perusteella Kelalta.
Vähäiset terveydenhuoltomenot on määritelty sisältyviksi perusosaan. Pääsääntöisesti voidaan tähän katsoa kuuluvan ilman reseptiä ostetut käsikauppalääkkeet. Vähäiset lääkemenot (korkeintaan 10 €) tulee asiakkaan pääsääntöisesti maksaa itse ja
liittää apteekin kuitti ja resepti seuraavaan jatkohakemukseen, ja lääkekustannukset
korvataan asiakkaalle jälkikäteen. Jos asiakas on maksanut kalliimpia lääkkeitä itse,
ne korvataan pankkitilille erikseen ennen jatkohakemuksen käsittelyä mahdollisimman nopeasti. Kalliisiin lääkkeisiin voidaan antaa myös maksusitoumus tai jatkuvasti
lääkkeitä käyttäville myöntää määräaikainen maksusitoumus. Lääkkeiden hinnat ja
Kela-korvaukset löytyvät apteekkien tai Kelan www.sivuilta. Asiakkaita tulee ohjata
itse maksamaan lääkkeitään maksusitoumus- ja siihen liittyvän laskumenettelyn työllistävyyden vuoksi. Alkuperäisiä apteekkikuitteja ei palauteta asiakkaalle.
Annettaessa maksusitoumus lääkkeisiin sovitaan asiakkaan kanssa, mitä apteekkia
hän haluaa käyttää ja ms. annetaan aina sovittuun samaan apteekkiin. Tämä helpottaa lääkkeiden käytön seurantaa ja korvausten perintää lääkekaton jälkeen. Maksusitoumuksen antajan on seurattava erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja sellaisten lääkkeiden käyttöä, joilla on myyntiarvoa. Tarvittaessa otetaan yhteys reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin. Toimeentulotuessa hyväksyttävät lääkkeet voidaan
tarvittaessa rajata vain tiettyjen lääkäreiden (terveyskeskus, A-klinikka, MTT) resepteihin. Lääkkeistä kannattaa kysyä oman alueen terveyskeskuslääkäreiltä ja puuttua kalliisiin tai mahdollisesti väärinkäytettäviin lääkkeisiin.
Jos reseptit on kirjoitettu muulle perheenjäsenelle kuin sille, jonka nimellä ttt-päätös
on tehty, on maksusitoumuksessa mainittava potilaan nimi.
Annettaessa maksusitoumus lääkkeisiin on asiakasta muistutettava siitä, että
Kela-kortti on oltava mukana apteekissa. Apteekki ei voi luovuttaa ms-lääkkeitä
ilman Kela-korttia.
Lääkkeiden annosjakelulla tarkoitetaan menettelyä, jossa apteekki toimittaa asiakkaan tabletti- ja kapselimuotoiset lääkkeet kerta-annoksiin jaeltuina enintään kahden
viikon erissä. Apteekit perivät lääkkeiden annosjakelusta asiakkaalta palkkion, josta
Kela maksaa osalle asiakkaista (mm. asiakas on täyttänyt 75 vuotta, ks. lisätiedot
www.kela.fi) sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen. Apteekkisopimusasiakkaiden lääkkeiden annosjakelumaksut huomioidaan toimeentulotukimenona. Asiakas voi saada esimerkiksi K-klinikan korvaushoitolääkkeet vain annosjakelulääkkeinä
3.4.7. Määräaikainen lääkemaksusitoumus
Asiakkaalle, jonka toimeentulotuen tarve on pitkäaikainen ja jolla on toistuvia lääkemenoja, annetaan määräaikainen lääkemaksusitoumus 3 – 6 kuukaudeksi. Määräai-
55
kaisella maksu-sitoumuksella vähennetään asiakaspalvelupisteiden työmäärää. Sitoumuksen aikarajaa arvioitaessa, on otettava huomioon mahdollinen lääkekaton
täyttyminen. Määräaikainen sitoumus annetaan joko avoimena tai tietyn lääkärin
määräämiin lääkkeisiin tai tietyn sairauden hoitoon. Määräaikaisen maksusitoumuksen käytöstä on erillinen ohje.
3.4.8. Matkakorvaukset
Sairaudesta aiheutuvat matkakulut ovat perustoimeentulotuen vähäistä suurempia
terveydenhuoltokuluja.. Kela korvaa sairaudesta johtuvat matkakulut 14,25 €:n ylittävältä osalta. Sairausmatkojen vuotuinen omavastuu Kelassa on 242,25 € (v. 2013),
jonka jälkeen Kela korvaa matkat kokonaan. Perustoimeentulotuessa huomioidaan
menona matkakulujen omavastuuosuus 14,25 €. Vuotuiseen omavastuuseen lasketaan myös kertakorvauksen omavastuun alittavat matkakustannukset. Kela lähettää
asiakkaalle ilmoituksen omavastuurajan ylittymisestä, kun omavastuu kertyy sv:nä
korvatuista matkoista.
3.4.9. Silmälasit
Silmälasit ovat perustoimeentulotuen vähäistä suurempia terveydenhuoltokuluja.
Silmälasien hankinta tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuvaa: uusiminen välttämätöntä muuttuneiden arvojen takia, aikaisemmat rikkoutuneet, hakija
tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisestä johtuen. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset, eikä ttt:na myönnetä "kosmetiikkaa" (värjäys, pinnoitteet), elleivät ne ole lääketieteellisesti perusteltuja. Moniteholinssien (= rajattomat
kaksitehot) kulut hyväksytään toimeentulotuessa (Linjakokous 15.12.2010). Kehykset
uusitaan tarpeen mukaan, kun ne ovat käyttökelvottomat.
Silmälasit myönnetään maksusitoumuksena, ja ennen maksusitoumuksen myöntämistä on hankittava optikolta/silmälääkäriltä lausunto lasien hankinnan välttämättömyydestä ja kustannusarvio(käytössä erillinen lomake Optikon arvio). Optikkoliikkeet
on kilpailutettu ja maksusitoumus tulee antaa sopimusliikkeisiin. Maksusitoumus annetaan optikon kustannusarvion perusteella ja maksusitoumukseen merkitään "silmälasit annetun kustannusarvion mukaan ja hinta". Ennen maksusitoumuksen antamista on tarkistettava, että optikon ilmoittamat kustannukset vastaavat tarjouskilpailun
perusteella tehtyjen sopimusten mukaisia hintoja. Optikkoliikkeiden on velvoitettu
käyttävän ensisijaisesti tarjoamaansa silmälasien pakettihintaa (sis. kehykset ja linssit). Epäselvissä tapauksissa on otettava yhteys optikkoliikkeeseen.
Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin
määräys. Piilolasien hoitonesteet sisältyvät perusosaan.
Jos näöntarkastuksen perusteella ei tule myönnettäväksi laseja, on näöntarkastusmaksu myönnettävä, jos optikkoliike sen laskuttaa sopimukseensa perustuen,
Jos asiakas on itse hankkinut lasit ja hakee toimeentulotukea jälkikäteen on tällöinkin
selvitettävä hankinnan tarpeellisuus pyytämällä jälkikäteen arvio Optikon arvio lomakkeella. Kustannukset hyväksytään toimeentulotuessa sopimusliikkeen hinnastojen mukaisina.
56
3.4.10. Lääkärinlausunnot
Asiakkaan sairauden hoidon, kuntoutuksen, sosiaaliturvaetuuksien, tai -palveluiden,
opiskelun, työn tai muun näihin verrattavan välttämättömän syyn vuoksi annetut lääkärinlausuntokulut hyväksytän vähäistä suurempina perustoimeentulotuen terveydenhuoltokuluina.
3.5. Työmatkat ja muut työstä aiheutuvat kulut
ToTuL:n 11 §:n 3-kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen, vaikka
paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen perustoimeentulotuen menoina huomioon. Normaalisti otetaan huomioon julkisen liikenteen mukaiset menot, kaupungin sisällä
näyttökortti. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä oman auton käyttö
työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään sv:n hyväksymä kilometrikorvaus
0,20 €/km (v. 2013). Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten vakuutusmaksuja ym. ei oteta huomioon erikseen.
Työssä käyvillä ja juuri työttömiksi jääneillä otetaan työssä käynnistä aiheutuvina kuluina huomioon työttömyyskassan/ammattiliiton jäsenmaksut. Jos työttömyys
pitkittyy (yli 1 vuoden), kuluja enää oteta menoina huomioon (Linjakokous 5.5.2010).
Työttömyyskassaan kuuluvalla voidaan jäsenmaksut ottaa huomioon työttömäksi
jäämisestä siihen saakka kunnes 500 työttömyyspäivää tulee täyteen, jos työttömyyskassa ei vapauta työtöntä kassan jäsenmaksuista.
Työvoimatoimisto voi maksaa työmarkkinatukea matka-avustuksena, jos työmarkkinatukeen oikeutettu ottaa vastaan vähintään 6 kk kestävän työn oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta.
Työvoimahallinto myöntää edellytysten täyttyessä liikkuvuusavustusta työnhakumatkoihin.
3.6. Päivähoito
Pääsääntöisesti kunnallisen päivähoidon tulisi olla maksutonta, jos perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Maksua voidaan myös alentaa kesken toimintakauden, jos tulotaso on alentunut olennaisesti (väh. 10 %), alennus voi olla myös määräaikainen.
Asiakasmaksulain 11 §:n nojalla voidaan päätetyn maksun perimisestä myös luopua
mm. huollollisista syistä; tällöin päätöksen tekee päivähoitojohtaja, jolle toimitetaan
esitys, johon liitetään ttt-päätös ja normilaskelma (asiakkaan lupa oltava). Yksityiset
päivähoitokustannukset voidaan huomioida, jos hoitopaikka on ollut pitkäaikainen tai
yksityiseen hoitoon on muu perusteltu syy. Jos lapset ovat yksityisessä hoidossa ja
tt-tuen tarve pitkäaikainen, tulee perhettä ohjata hakemaan kunnallista hoitopaikkaa.
Yksityisessä päivähoidossa on varmistettava, että hoitoon on haettu yksityisen hoidon tuki.
Lahden kaupunki ostaa ruotsinkielisen päivähoidon Svenska Dagisilta silloin, jos
kaksikielinen perhe niin haluaa. Tällöin hoitomaksut määräytyvät kuten muissakin
57
päiväkodeissa. Päivähoitolain mukaan kaksikielisessä Suomessa tulee järjestää
ruotsinkielistä päivähoitoa kaksikielisille perheille heidän pyynnöstään.
Ns. kielikylpytoiminnasta aiheutuvia kuluja, jolloin vanhemmat sijoittavat lapsensa
vieraskieliseen yksityiseen päivähoitoon, ei oteta huomioon toimeentulotuessa.
Koululaisten iltapäivähoidon kulut huomioidaan menona 1. – 2.-luokkalaisille, myös
iltapäivähoidossa maksuvapautus on ensisijaista – maksuvapautuksen mahdollisuus
riippuu iltapäivähoidon järjestäjästä.
Päivähoitomenot ovat täydentävän toimeentulotuen menoja.
3.7. Muut erityismenot ja tilanteet
Muut erityismenot ovat pääsääntöisesti toimeentulotukilain 7 c §:n mukaista
täydentävää toimeentulotukea. Ohjeissa on täsmennetty, mitkä erityismenot
ovat täydentävää ja missä erityistilanteissa maksetaan perustoimeentulotukea.
Täydentävä toimeentulotuki maksetaan täydentävän toimeentulotuen tililtä.
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat:
-
lasten päivähoitomenot
muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot
(esim. takuuvuokra ja muuttokulut)
henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon
turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut
menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita.
Pitkäaikaisena toimeentulotuen saantina voidaan pitää vähintään vuotta, samoin pitkäaikainen sairaus on silloin, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Erityismenojen
myöntämisen perusteena tulee olla toimeentulon turvaaminen tai itsenäisen suoriutumisen edistäminen.
Erityismenoja huomioitaessa on syytä tarkastella perheen kokonaistilannetta pidemmällä aikavälillä ja perheen ttt:n lisäksi saamia muita tuloja ja etuuksia ja suhteuttaa
se väestön keskimääräiseen tulotasoon yleensä.
Seuraavassa on lueteltu tavallisimmin haettuja erityismenoja. Tavanomaiset,
ohjeistetut erityismenot, voi etuuskäsittelijä myöntää/hylätä normaalin toimeentulotuen käsittelyn yhteydessä soveltamisohjeen mukaan. Jos toimeentulotuen myöntäminen erityismenoihin edellyttää erityistä, yksilöllistä harkintaa
tai sisältyy sosiaalityön suunnitelmaan, päätöksen tekee sosiaalityöntekijä.
Päätöksen perusteet siitä, miten myönnetty tuki turvaa toimeentuloa tai auttaa
itsenäistä suoriutumista kirjataan päätökseen/selvitysosaan. Harkinnan käytössä tulee ottaa huomioon toimeentulotuen hakijoiden yhdenvertaisuus.
58
3.7.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut
Ei pääsääntöisesti myönnetä ttt:na. Ei myöskään autopaikkamaksuja vuokran yhteydessä. Poikkeuksena työmatkat, jotka otetaan huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa tuloa vähentävänä. Jos asiakas on saanut vammaispalvelulain mukaista
avustusta auton hankintaan ja auto on vamman vuoksi välttämätön liikkumisväline,
voidaan auton käyttökuluja ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menona.
Päätöksen kulujen huomioon ottamisesta tekee sosiaalityöntekijä.
3.7.2. Elatusmaksut
Elatusmaksuja ei yleensä myönnetä toimeentulotukena, vaan ensisijaista on hakea
elatusmaksuun muutosta ja/tai elatusmaksunsaaja hakee elatustukea. Elatustuen
vireille saattamisen ja käsittelyn ajan elatusmaksut voidaan huomioida. Takautuvassa normilaskelmassa otetaan kuitenkin huomioon omista tuloista suoritetut elatusmaksut. Samoin maksu voidaan ottaa huomioon, jos ttt:n tarve on tilapäinen ja maksut on todisteellisesti suoritettu. Elatusmaksut otetaan huomioon menona perustoimeentulotuen laskelmassa, koska toimeentulotuen määräämisessä lähdetään tosiasiallisesti käytettävissä olevista tuloista.
Ulosmittauksen kohteena oleva elatusmaksu vähennetään tuloista. Jos muihin
etuuksiin (kansaneläke, työttömyyspäiväraha) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta
tuloksi huomioon.
3.7.3. Hautauskustannukset
Hautauskustannukset ovat täydentävää toimeentulotukea. Toimeentulotukea hautauskustannuksiin haetaan tarkoitusta varten tehdyllä erillisellä hakulomakkeella. Toimeentulotuen käsittely lähtee vainajan taloudellisesta asemasta, ja päätös ja laskelma tehdään vainajalle. Toimeentulotuen käsittelyä varten tarvitaan viimeisimmät
tulotiedot, pankin saldotodistus kuolinhetkellä ja verotodistus/verolippu, jossa
erityistä huomiota on kiinnitettävä myös omaisuuteen ja mahdolliseen henkivakuutukseen. Myös puhelinosake on omaisuutta, jota ei kuitenkaan nykyisin näy verotuksessa eli se on erikseen tarkistettava. Puhelinosakkeen arvo tällä hetkellä on noin
1.000 euroa (2011). Jos vainajalle jää omaisuutta, joka kattaa hautauskulut, ei hautaukseen myönnetä toimeentulotukea. Poikkeuksena on hautaus, jossa kuolinpesälle
ei löydy hoitajaa. Tällöin annetaan maksusitoumus hautaustoimistolle ja tehdään perintä kuolinpesästä. Jos pesässä on omaisuutta, perintäpäätös lähetetään Valtiokonttoriin, joko samalla, kun tehdään ilmoitus kuolintapauksesta tai jälkikäteen (ks. Pesänselvitys). Jos vainajalle jää puoliso, joka on ttt:n tarpeessa, tehdään hänelle erillinen ttt-päätös ja laskelma jatkuvien tulojen mukaan. Aviopuolison normiylijäämää ei
saa siirtää kuolinpesän tuloksi (HaO:n päätös 1.10.2009, KHO:n päätös 5/2010).
Jos pyydetään nähtäväksi Lupa hautaamiseen -todistus, joka nykyisin laaditaan kuolintodistuksen sijasta, on siitä otettava kopio ja alkuperäinen palautettava, koska hautauksen suorittamista varten tarvitaan aina alkuperäinen todistus.
59
Jos henkilö on kuollut täysin varattomana, myönnetään maksusitoumus lahtelaiseen
hautaustoimistoon. Kohtuullisina hautaustoimiston kuluina hyväksytään 420 euroa
arvonlisäveroineen. Tämän lisäksi hyväksytään seurakunnan välttämättömät kulut
lähtökohtana uurna- tai muistolehtohautaus (jos ei ole tiedossa, että vainaja on kieltänyt polttohautauksen) seurakunnan hinnaston mukaan ja pakolliset hautakiven siirrosta aiheutuneet kulut. Hautaustoimiston maksusitoumukseen merkitään: arkku,
vaatetus, arkkuun huolto, kansikoriste ja vainajan kuljetukset Lahden alueella. Hintakohtaan merkitään: 420 euroa (sis. alv) ja sitoumuksen vastaanottaja: lahtelainen
hautaustoimisto. Kyseiset hautaustoimiston kulut (420 euroa) on kohtuuhinta, jolla
suurin osa lahtelaisista hautaustoimistoista on ilmoittanut voivansa kattaa välttämättömät hautauskulut. Jos kuolinpesä käyttää kuluihin enemmän, se on kuolinpesän
vastuulla, eikä normilaskelmassa hyväksytä kuluja ylittävältä osalta.
Seurakunnan kuluihin annetaan erillinen ms. suoraan seurakunnalle. Jos ne
hoidetaan hautaustoimiston kautta, niihin tulee lisämaksuna alv. Seurakunnan hinnasto on liitteenä.
Muistotilaisuuden kuluihin hyväksytään 85 euroa.
Avustus hautaukseen tulee hakea viimeistään kuukauden sisällä perunkirjoituksen
tekemisestä. Perunkirjoitus tulee tehdä 3 kk:n kuluessa. Jos varoja on jäänyt, mutta
ei riittävästi hautauskuluihin, ne peritään sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Hautausavustuksesta tehdään aina perintä mm. mahdollisten veronpalautusten varalta,
perintä kannattaa tehdä kuolinvuonna ja sitä seuraavana vuonna (ks. erikseen
Hautausavustuksen takaisinperintä).
Mahdollisia sairaala-, vuokra- ym. vainajan velkoja ei myönnetä toimeentulotukena.
Pesänhoitajaa kehotetaan jättämään kuolinpesän laskut odottamaan perunkirjoitusta
ja, jos pesä on varaton, jäävät laskut velkojien tappioksi.
Jos omaiset ovat hoitaneet itse hautauksen ja hakevat toimeentulotukea jälkikäteen,
kustannuksina hyväksytään enintään 420 e hautaustoimistoon, 85 e muistotilaisuuteen ja seurakunnan välttämättömät kulut. Jos kuolinpesä on todisteellisesti hoitanut
hautauksen edullisimman hinnan mukaan hautaustoimistoilta pyytämänsä hintavertailun pohjalta, tulee hautaustoimiston kulut hyväksyä todellisina (Kouvolan hallintooikeuden päätös v. 2007). Maksamattomia sairaala- ym. laskuja ei tällöinkään oteta
huomioon, vaan ne jäävät pesän veloiksi. Myös omaisten hoitaessa hautauksen ja
hakiessa jälkikäteen ttt:a kuluihin on tarkistettava vainajan tulotiedot, pankin saldotodistus ja varat/omaisuus verotustiedoista ja mahdollinen puhelinosake.
Omaiset ovat vastuussa itse sopimistaan kuluista (hautaustoimisto, muistotilaisuus),
mutta eivät vainajan veloista, kuten laskuista. Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset kuljetuskustannuksista.
Jos lahtelainen vainaja kuolee ulkomailla, ei ruumiin kuljetuskulut Suomeen ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja.
Pesänselvitys (myös erillinen liite)
Sosiaalitoimella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta selvittää pesää tai tyhjentää asuntoa.
60
Jos pesälle ei löydy hoitajaa/sukulaista/perillistä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan määrää Valtiokonttori. Kuolintapauksesta ilmoitetaan mahdollisen nopeasti
Valtiokonttoriin (http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI, perintöasiat)
Jos kuolinpesällä on perillinen, joka on sairauden tms. syyn vuoksi kykenemätön hoitamaan hautausta ja pesänhoitoa, tehdään asiasta ilmoitus maistraattiin (lääkärinlausunto oltava mukana), joka määrää edunvalvojan. Hakemuksessa/ilmoituksessa
mainitaan kuolintapauksesta ja siitä johtuvasta edunvalvojan määrääjän kiireellisyydestä.
Jos varattomalla kuolinpesällä ei ole ketään hoitajaa, tehdään ainoastaan ilmoitus
verotoimistoon, että vainaja on haudattu kunnan varoin ja tietojemme mukaan pesä
on varaton.
Hautauksen toimeentulotukena myöntämisestä tehty päätös ja perintäpäätös lähetetään em. mukaisesti, jotta se voidaan ottaa huomioon perunkirjoituksessa.
Jos pesänhoitajan löytyminen pitkittyy kohtuuttomasti, on kotikunta aina velvollinen
hoitamaan hautauksen (Hautaustoimilaki 23 §). Hautaus myönnetään toimeentulotukena ja tehdään perintä kuolinpesältä.
Jos pesällä ei ole hoitajaa, asunnon tyhjentäminen kuuluu vuokranantajalle tai isännöitsijälle, jonka tulee hakea oikeudesta häätöpäätös, jonka jälkeen ulosottoviranomainen voi tyhjentää asunnon.
3.7.4. Lähiomaisen hautajaiset
Hautajaisvaatetus sisältyy perusavustukseen kuten muukin vaatetus. Kun kyse on
lähiomaisen (vanhemmat, lapset, sisaret, isovanhemmat) hautajaisista, voidaan täydentävän toimeentulotuen menoina hyväksyä matkakustannukset hautajaisiin halvimman vaihtoehdon mukaan. Kukkavihkoihin ei myönnetä erillisavustusta.
3.7.5. Henkilöllisyystodistus – henkilökortti
Henkilökortin hankintakulut eivät ole vähäisiä menoja. Kortin hinta on 53 euroa (v.
2013). Jos henkilökortin hankkimiselle on perusteltu syy (pääsykoe, pankkitilin
avaaminen jne.), korttiin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Myös passikuviin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea (Linjakokous 24.5.2012).
Vastaavasti voidaan hyväksyä ajokortin uusintakulut vaihtoehtona henkilökortille (Linjakokous 30.4.2008).
3.7.6. Lasten harrastemenot
Harrastemenot ovat täydentävää toimeentulotukea. Lasten tavanomaisiin harrastemenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsenmaksut, kerhomaksut) voi
etuuskäsittelijä myöntää toimeentulotukea korkeintaan 200 euroa/vuosi silloin, kun
kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus tai kun pitkäaikainen harrastus on
vaarassa päättyä perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Nämä tavanomaiset
menot voi myöntää etuuskäsittelijä, tätä kalliimmista harrastusmenoista päättää sosi-
61
aalityöntekijä. Maksunvapautuksen hakeminen harrastustoiminnan järjestäjältä on
ensisijainen tapa (tarvittaessa voidaan antaa suosituslausunto).
Tavalliset urheiluvälineet (esim. sukset, luistimet, polkupyörä) edellytetään pääsääntöisesti hankittavan perusosalla. Erikseen ne myönnetään vain erityisestä syystä.
Jos ne myönnetään toimeentulotukena erikseen, ne hankitaan käytettyinä, asiakas
selvittää "päivän hinnan" ja, jos hinta on kohtuullinen, se hyväksytään. Välineisiin
erikseen myönnetty toimeentulotuki vähentää vuosittaista 200 euron erillisharrastemenokorvausta. Harrastuskustannuksia lapsille voidaan hyväksyä vain kohtuullinen
määrä (1 meno / lapsi / vuosi). Erillisiä harrastusmenoja myönnetään pääsääntöisesti
vasta esikouluikäisille, nuorempien harrastusmenot katsotaan katettavan perusosalla.
3.7.7. Aikuisten harrastemenot
Aikuisten harrastemenot kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla katettaviin menoihin.
Poikkeuksellisesti aikuisten harrastustoimintaan voi myöntää tukea osana pitkäaikaistyöttömän tai päihdekuntoutujan kuntoutumista. Liikunnallisen harrastuksen tukemiseen voidaan myöntää toimeentulotukea terveydellisin syin, jos asiakkaalla on
asiasta lääkärinlausunto. Aikuisen harrastustoiminnan tuen lähtökohta on tukea harrastuksen aloittamisvaihetta, ei pysyvästi. Jos harrastemenoihin myönnetään toimeentulotukea, se on täydentää toimeentulotukea.
3.7.8. Kodinhankinnat ja perustamiskustannukset
Kodinhankinnat ovat täydentävää toimeentulotukea. Etuuskäsittelijä voi myöntää kodinhankintoihin toimeentulotukea seuraavan hinnoittelun mukaan silloin, kun hankinta
on välttämätöntä.
Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Poikkeuksena ovat
jääkaappi ja liesi, jotka kuuluvat perusvälineinä kaikkiin talouksiin. Pesukoneen hankintaan myönnetään toimeentulotukea lapsiperheille, jos talossa ei ole pesutupaa
(Linjakokous 19.8.2009). Pesukoneen hankintakulut voidaan myöntää myös aikuistalouksille silloin, jos taloyhtiössä ei ole pesutupaa eikä pyykin pesu ole mahdollista
muulla tavalla (Linjakokous 4.5.2012).
Kodinkoneet hankitaan käytettyinä, jos suhteellisen vähänkäytettyjä, toimivia laitteita
on saatavana. Koska nykyisin käytettyjä koneita ei aina ole saatavana, voidaan hyväksyä uuden koneen hankinta. Hankintakuluiksi hyväksytään edullisin tarjous, kuitenkin enintään jääkaappi 240 €, liesi 280 € ja pesukone 300 € (Linjakokous
4.5.2011).
Edellä mainittujen kodinkoneiden kohtuullisiin korjauskuluihin myönnetään toimeentulo-tukea.
Sänkyyn ja patjaan myönnetään toimeentulotukea, jos niitä ei ole taloudessa tai
uusimistarve on välttämätön aikuiselle enintään 100 euroa, lapselle enintään 80 euroa.
Lastenhoitoon tarvittavat välineet ovat liitteen kohdassa 3.7.11.
62
Kodin tarvikkeet edellytetään muutenkin pääsääntöisesti hankittavan käytettyinä. Muutto ei sinänsä oikeuta kodinhankintoihin ttt:lla. Yksityisiltä tehdyistä ostoista tulee
olla asianmukainen kuitti/tilisiirto.
Vammaispalvelulain nojalla voidaan myöntää puolet kodinkoneiden kustannuksista
silloin, kun henkilö vamman/sairauden takia niitä välttämättä tarvitsee.
Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan tausta ja olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon/asunnottomuuden
jälkeen. Hakijan tulee tehdä erillinen hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, johon
toimeentulotukea haetaan. Kotoa itsenäisesti asumaan muuttaville nuorille ei myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan edellytetään heidän saavan välttämättömät tavaransa kotoa/sukulaisilta/kirpputoreilta. Myös avioerotilanteissa ainakin osa välttämättömistä tarvikkeista katsotaan saatavan yhteisestä kodista.
Avustus kodinperustamiskuluihin on yksin asuvalle enintään 340 € ja perheelliselle
540 €. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti LsL:n mukaisia itsenäistymisvaroja. Kodinperustamiskuluihin voidaan tukea
myöntää ttt:na vain kerran, jos esim. asunnottomuus häätöjen vuoksi on toistuvaa.
Jos henkilöllä on kodinhankinnoista johtuvaa osamaksuvelkaa, osamaksuerät voi
ottaa toimeentulotuessa huomioon, jos kodinkoneen edellä mainitut hankintaperusteet täyttyvät. Hankintakuluina osamaksuissakin käytetään edellä mainittuja summia.
Kodinhankinnoissa on syytä muistaa myös Takuu-Säätiö Oy:n sosiaaliluotot ja SPR:n
avustukset. Lisäksi seurakunta on antanut maksusitoumuksia kodin tarvikkeiden
hankintaan.
3.7.9. Käyttövarat
Jos henkilö on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (yli 3 kk:n mittaisessa), hänelle ei
lasketa perusosaa normiin, vaan käyttövarat ovat 1.1.2012 alkaen 99 € / kk. Käyttövarat ovat perustoimeentulotuen menoja.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa (alle yksi kalenterikuukausi) oleville huomioidaan laskelmassa perusosa kokonaan. Ateriaetua ei enää huomioida tulona (Linjakokous 27.5.2013).
Jos laitoshoito kestää koko kalenterikuukauden, mutta alle kolme kuukautta, vähennetään perusosasta ravintomenojen osuus eli toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan 51 prosenttia henkilön perusosasta (243,40 € / kk v. 2013) käyttövarana.
Käyttövaralla asiakas vastaa perusosalla laitoshoidon aikana perusosalla katettavista
menoistaan (mm. informaatiomenot, paikallisliikenteen matkakulut ja vaatehankinnat). Ohjetta sovelletaan myös päihdekuntoutushoidossa olevien asiakkaiden
käyttövaran laskemiseen (kts. myös luku 3.4.3 Päihdehuollon laitoskuntoutus / katkaisuhoito / asumispalvelut).
63
Kotikunta on velvollinen myöntämään vangille käyttövarat, jos vankila ei niitä
myönnä. Aina on kuitenkin pyydettävä ensin vankilan päätös (joskushan hylkäämisen
peruste voi olla se, että vangilla on säästöjä tai työtä on tarjolla) ja vangin tuloselvitys
(erillinen lomake) ja tehtävä normilaskelma. Käyttövaran suuruus on sama kuin laitoshoidossa, eli 1.1.2012 alkaen 99 € kuukaudessa. Katso tarkemmin ohjeen kohta:
Vankilassa olevat ja vapautuvat, luku 8.
3.7.10. Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat
Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja ja osamaksuvelkoja ei pääsääntöisesti oteta
huomioon menoina. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan/pankin kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutuminen, viimesijaisena keinona
velkojen päästäminen ulosmitattavaksi.
Jos hakijan velat tai osamaksut ovat syntyneet hankinnoista, joihin voidaan myöntää
toimeentulotukea, voidaan ne ottaa toimeentulotuessa menona huomioon. Tällöin on
kyse täydentävästä toimeentulotuesta.
Kaupungin velkaneuvojat antavat myös talousneuvontaa ja kaikki ylivelkaantuneet tai
velkojen takia toimeentulovaikeuksiin joutuneet kannattaa ohjata Talous- ja velkaneuvontaan, vaikka mahdollisuuksia velkajärjestelyyn ei olisikaan. Velat ovat merkittävä työllistymisen este, ja ohjaus velkojen järjestämiseen on tärkeää, vaikka ne eivät
vaikuta toimeentulotukeen.
Suoritetut asuntolainan lyhennykset voidaan ottaa menoina huomioon uudella asiakkaalla joka on lyhentänyt lainojaan omista tuloistaan takautuvaa normilaskelmaa tehtäessä.
Jos hakija on hoitaessaan velkasopimuksiaan tosiasiallisesti toimeentulotuen tarpeessa, voidaan hänelle myöntää tilapäistä tukea ravinto- ja/tai asumismenoihin erityisen harkinnan perusteella esim. ravintomenoihin 49 % perusosasta.
Velkajärjestelypäätöksen jälkeen ei pitäisi tulla ttt:n tarvetta (velkajärjestelyssä varataan käyttövaroiksi jonkin verran ttt:a suurempi tulo). Jos taloudellinen tilanne velkajärjestelypäätöksen jälkeen muuttuu tai tulee suuria sairauskuluja, voidaan velkajärjestelyssä myöntää maksuttomia kuukausia eli lykätä maksuohjelman mukaisia
maksuja kolmelta kuukaudelta / tai muuttaa maksuohjelmaa. Menettelystä voi tiedustella tarkemmin talous- ja velkaneuvonnasta. Vain poikkeustapauksissa voidaan
myöntää toimeentulotukea tilapäisesti siten, että maksuohjelman mukainen meno
otetaan huomioon ttt:ssa. Samoin menetellään sosiaalisen luoton lyhennysten suhteen, ensisijaista on maksuvapaiden kuukausien hakeminen tai maksuohjelman muu
muutos (Linjakokous 19.8.2009).
3.7.11. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet
Lastenvaunut ja -rattaat voidaan hyväksyä toimeentulotukena, kun hankinta on välttämätön. Tällöin on kiinnitettävä huomiota aikaisempiin varusteisiin, mahdollisesti
aiemmin myönnettyyn toimeentulotukeen ja todelliseen tarpeeseen. Myös perheen
kokonaistulotilanne on otettava huomioon.
64
Ne edellytetään ensisijaisesti hankittavan käytettyinä ja kustannuksina
hyväksytään vaunuihin enintään 150 € ja rattaisiin 80 €, kaksosten vaunut 250 € ja
rattaat 150 €. Vauvan sänkyyn ja patjaan myönnetään korkeintaan 70 €. Muita lastenhoitotarvikkeita ei myönnetä eikä sisällytetä normiin (hoitopöytä, syöttötuoli, babysitteri, turvaistuin). Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet myönnetään täydentävänä
toimeentulotukena.
3.7.12. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut
Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu on keskeinen lapsen oikeus, josta säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
(361/1983). Lapsen oikeus tavaa vanhempaansa tulee turvata tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta varten toimeentulotukea (STM:n opas 2007:11, 77).
Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut otetaan huomioon sen mukaan, miten huoltoja tapaamisoikeussopimuksessa on sovittu tapaamisesta tai tuomioistuimen päätöksellä päätetty. Haettaessa toimeentulotukea lapsen tapaamisesta aiheutuviin kuluihin
on niistä esitettävä päätöksen tai sopimuksen lisäksi selvitys (lomakkeella Hakemus
lasten tapaamiskulujen korvaamisesta), koska tapaamiset eivät aina toteudu suunnitellusti. Tapaavan vanhemman oma selvitys on pääsääntöisesti riittävä. Molempien
vanhempien allekirjoitus tarvitaan silloin, kun tapaamisia on ollut sovittuja vakituisia
(viikoittain tai joka toinen viikko toteutuvia) tapaamisia enemmän tai tapaamisista on
sovittu sopimuksessa hyvin väljästi (esim. ”Vanhemmat sopivat tapaamisista keskenään”).
Jos lapsi asuu puoliksi molempien vanhempien luona, huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan puolet lapsen perusosasta. Lapsilisä huomioidaan kokonaan tuloksi
sille vanhemmalle, jolle se maksetaan. Jos hakija pystyy tosittein osoittamaan, että
lapsilisä jaetaan todellisuudessa puoliksi vanhempien kesken, huomioidaan tuloksi
vain puolet lapsilisästä. Jos toimeentulotuen saaja maksaa elatusmaksua, ohjataan
hänet hakemaan muutosta elatussopimukseen.
Tapaamisesta aiheutuviin paikallisliikennettä kalliimpiin matkakustannuksiin myönnetään toimeentulotukea sen mukaisesti, miten vanhemmat ovat niiden jakautumisesta
sopineet. Jos sopimusta ei ole, kuluista puolet otetaan huomioon tapaavan vanhemman kuluina ja puolen sen vanhemman kuluina, jonka luona lapset asuvat. Kuluista
on esitettävä kuitit. Paikallisliikenteen maksut kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla
katettaviin menoihin (Linjakokous 4.12.2008). Luonapitoajalta hyväksytään koko lapsen perusosa (Linjakokous 15.12.2010).
Jos lapsi on otettu huostaan, vastaa huostaanoton tehnyt kunta lapsen ja vanhemman tapaamisista lastensuojeluun liittyvinä kuluina. Jos huostaan ottanut kunta ei
myönnä tapaamisista aiheutuvia matka- ja ravintokuluja, ne myönnetään (KHO
2006:73), mutta myönnetty toimeentulotuki perintään lastensuojelulain 16 §:n perusteella siitä kunnasta, jossa huostaanoton perusteet ovat syntyneet tai huostaanotto
on toteutettu. Omissa lastenkodeissa/perhekeskuksissa oleville lomarahan myöntää
pääsääntöisesti lastenkoti/perhekeskus.
Tavanomaista kalliimpiin tapaamiskuluihin (esim. lennot Pohjois-Suomeen tai tapaamiset lähimaissa) myönnetään toimeentulotukea korkeintaan 2-4 kertaa vuodessa.
65
Tällöin edellytetään aina tuomioistuimen päätös tai sosiaalilautakunnan vahvistaman
sopimus. Kuluina hyväksytään ainoastaan matkakulut halvimman vaihtoehdon mukaan. Menoista on esitettävä jälkikäteen tositteet. Jos muutto toiselle paikkakunnalle
tai ulkomaille tapahtuu olemassa olevan tuomion tai sopimuksen teon jälkeen, on
toimitettava uusi sopimus tai tuomio, jossa on otettu huomioon muuttuneet olosuhteet
Tapaamisesta aiheutuvat muut kuin perusosalla katettavat kulut ovat täydentävää
toimeentulotukea.
3.7.13. Jäännösverot
Jäännösveroja ei oteta huomioon menona, eikä niihin myönnetä ttt:a. Toimeentulotuen saaja voi hakea vapautusta/lykkäystä jäännösverosta. Vapautusta voi kehottaa hakemaan myös silloin, kun tulot ovat pysyvästi alentuneet ttt:n normirajalle.
Kunnallisveron vapautus-/ lykkäysasioissa voi ottaa yhteyttä verotuksen kunnanasiamieheen, puh. 7589 3727. Jos hakija ei saa vapautusta tai lykkäystä, ei toimeentulotukea kuitenkaan myönnetä. Meno katsotaan velkoihin verrattavaksi. Velkojen
maksuun ei myönnetä toimeentulotukea.
3.7.14. Matkakustannukset
Paikallisliikenteen kulut sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan, lukuun ottamatta
työmatkoja.
Matkakustannukset sukulaisten luo, työnhakuun (mahdollisuus saada työvoimatoimistosta), oikeudenkäyntiin, kotipaikkakunnalle ym. sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Jos matkoihin myönnetään toimeentulotukea, on kyseessä täydentävä toimeentulotuki.
Työllisyyskoulutukseen, työkokeiluun yms. työllistymistä tai kuntoutumista edistävään toimintaan osallistuvalle myönnetään ensimmäisen kuukauden matkakulu
toimeentulotukena. Kyse on tällöin täydentävän toimeentulotuen menosta. Jatkossa
kulut katetaan myönnettävällä työvoimapoliittisella kulukorvauksella. Jos työkokeilussa oleva ei saa työvoimapoliittista kulukorvausta, myönnetään matkakulut koko harjoittelun ajalta (Linjakokous 4.5.2011).
Työkykyselvitysyksikön asiakkaille huomioidaan matkakulut täydentävän toimeentulotuen menona edellyttäen, että on saatu työkykyselvitysyksikön työntekijän selvitys
käynneistä.
Matkat kotipaikkakunnalle, kun henkilö rahattomana on jäänyt syystä tai toisesta
Lahteen, voidaan myöntää vain erityisen perustelluista syistä, jos avustamisen tarve
katsotaan kiireelliseksi. Suoritetut matkakustannukset voidaan sopimuksen mukaan
periä kotipaikkakunnan sosiaalitoimelta esim., jos henkilö on siellä välitystili-asiakas.
Poliisin säilössä yön olleet voivat tarvittaessa saada matkalipun kotipaikkakunnalleen poliisilta/sosiaalipäivystyksen työntekijöiltä.
66
3.7.15. Muuttokustannukset ja tavaroiden varastointi
Muuttokustannukset ja tavaroiden varastoinnista aiheutuvat kulut ovat täydentävää
toimeentulotukea.
Muuttokustannusten hyväksymisessä on otettava huomioon muuton tarkoituksenmukaisuus, eli myös se, miksi muutetaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toistuviin muuttoihin. Muuttokustannukset toiselle paikkakunnalle myöntää toimeentulotukeen oikeutetulle pääsääntöisesti lähtökunta.
Kaupungin sisällä hyväksytään muuttokustannuksina ensisijaisesti auton vuokraaminen (1 päivä ja arvioitu kilometrimäärä). Asiakas hoitaa itse auton varaamisen.
Auton voi vuokrata esimerkiksi:
-
Auto Rive Oy/Neste Kivistönmäki, Lahdenkatu 57, puh. 751 3111,
www.vuokrauspalvelut.fi, neste.kivistonmaki@vuokrauspalvelu.fi
Lahden Autovuokraus Oy, ScandiaRent Lahti, Aleksanterinkatu 37, puh. 782
7017
Kun auto vuokrataan, tulee varautua siihen, että Sote joutuu maksamaan myös mahdollisen vahingon sattuessa vakuutuksen omavastuuosuuden. Siltä varalta, että näin
käy, tehdään muuttokustannusten myöntämisestä erillinen päätös, jossa lisäteksti:
"Mikäli sitoumuksen antaja joutuu vastuuseen auton vuokraajan aiheuttamasta vahingosta, peritään suoritettu korvaus maksusitoumuksen saajalta."
Jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta vuokrata itse autoa (halvin vaihtoehto) tai hankkia
kuljettajaa vuokra-autolle, voidaan kustannuksina hyväksyä muuttoliikkeen kustannukset (auto ja kuljettaja, apumies vain erityisistä syistä, kuten sairaus/vammaisuus)
pääsääntöisesti kolmelta tunnilta. Muuttoliikkeistä ei ole voimassaolevia sopimuksia,
vaan asiakas etsii edullisimman vaihtoehdon. Muuttolaatikkoja ei kustanneta. Maksusitoumuksessa on oltava selkeästi aika, kuinka kauan muutto saa kestää (myös
ulkopaikkakunnalle muutettaessa), kuljettajan ja apumiehen sisältyminen / ei-sisältyminen sitoumukseen ja sopimuksen mukainen hinta. Myös ms:n kestoon on
merkittävä alku- ja loppupäivämäärä ja autoa vuokrattaessa kilometrimäärä. Myös
muutettaessa Lahdesta toiselle paikkakunnalle on ms:een selkeästi merkittävä aika
ja kilometrit ja sopimuksen mukainen laskutusperuste.
Jos muutto ei ole toteutunut sovitulla tavalla ja muuttokustannukset ylittyvät ennalta
sovitusta asiakkaan aiheuttamasta syystä (tavaroita ei pakattu tai muu laiminlyönti),laskusta hyväksytään vain maksusitoumuksen määrittämä osuus ja loput kulut
muuttoliikkeen tulee periä asiakkaalta.
Tuttaville ym. yksityishenkilöille maksettuja palkkioita ei voida hyväksyä toimeentulotukimenona (ns. harmaa talous) sen sijaan todelliset, kohtuulliset bensakulut voidaan
hyväksyä. Myös Soten Työpaja suorittaa edullisia muuttoja resurssiensa mukaan.
Asiakkaan tultua häädetyksi asunnosta tai jouduttua pitkäaikaiseen laitoshoitoon
saattaa olla tarpeen kodin irtaimiston varastointi. Tavaroiden varastointia suorittavat mm. sosiaalitoimen työpaja Ovi (rajatusti, mutta ensisijainen), puh. 050 559 7949,
Tehovarastot, puh 0400 496 354, (http://www.tehovarastot.net/), Macea
67
Oy/Pienivarasto.fi, puh. 040 900 9050, vuokraa@pienivarasto.fi, Fastervest Oy/Tony
Bäckman, puh. 040 900 9009 (www.fastervest.fi).
Tavaroiden varastointiin annetaan maksusitoumus, jos varastointi on perusteltua ja
varastointiaika kohtuullinen. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, mikä asiakkaan
varastoitavien tavaroiden arvo on. Jossain tilanteissa asiakkaan kanssa voi olla järkevää harkita tavaroiden hävittämistä ja uusien hankkimista (esim. toimeentulotukena myönnetävän kodinperustamisavustuksen avulla) siinä vaiheessa, kun asiakkaalla
on asunto. Jos asiakkaalle myönnetään tavaroiden varastointi, tehdään asiasta aina
määräaikainen toimeentulotukipäätös ja maksusitoumus. Ohje koskee myös tavaroiden varastointia Lahden kaupungin sosiaalipalvelujen työpaja Oven varastossa. .
Asiakkaan tulee tehdä työpajan kanssa sopimus tavaroiden varastoinnista työpajan
varastoon. Työpajan varastokopin vuokrasopimus löytyy Intran Effica-lomakkeista.
Mikäli asiakas on esimerkiksi sairaalahoidossa tai suorittamassa vankeustuomiota,
eikä pääse allekirjoittamaan sopimusta työpajalle, tulee asiakkaan asiaa sosiaalitoimessa käsittelevän työntekijän lähettää varastointisopimus asiakkaalle allekirjoitettavaksi ja toimitettavaksi työpajalle, koska työpajan työntekijöillä ei ole tietoa asiakkaan
olinpaikasta. Tavaroiden varastointi on täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen
meno.
3.7.16. Perhejuhlat
Perhejuhliin ei myönnetä toimeentulotukea.
3.7.17. Puhelin
Kaikki puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut sisältyvät perusosaan. Toimeentulotukilain 7 c §:n perusteella pitkäaikaissairaan kohdalla tai akuutissa kriisitilanteessa voidaan hyväksyä puhelimen hankintakuluja tai normaalin käytön ylittäviä puhelinkuluja
täydentävänä toimeentulotukena.
Silloin, kun kunnallinen turvapuhelin on välttämätön henkilön kotona selviytymiselle, voidaan puhelimen liittymän kuukausimaksu hyväksyä täydentävän toimeentulotuen menona.
Kiinteän puhelimen käyttö ei edellytä puhelinosakkeen omistamista. Puhelinosakkeesta saa syksyllä 2010 Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:n mukaan n. 1.000 euroa. Puhelinosakkeen arvoksi otetaan myyntihinnan mukainen tulo tai laskennallisena tulona
1.000 euroa, jos osaketta ei realisoida tai se myydään/lahjoitetaan alle markkinahinnan. Tästä toimintatavasta on tiedotettava asiakkaalle intrassa olevalla tiedotekirjeellä kuukautta ennen tulon huomioon ottamista (Linjakokous 19.8.2009). Osakkeesta
saatava tulo jaksotetaan pääsääntöisesti 6 kuukaudelle. Puhelinosakkeesta saatavat
tulot ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Myös puhelinosakkeesta keväisin
maksettavat osingot otetaan tulona huomioon.
3.7.18. Sakot
Sakkoja ei myönnetä toimeentulotukena, eikä niitä oteta huomioon normilaskelmassa
menoina.
68
3.7.19. Ulosmittaus
Ulosmittaussäännöksiin sisältyvät suojaosuudet, joten ulosmittauksen ei sinänsä tulisi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta (ks. Tulojen huomioon ottaminen).
Suojaosuudet ovat seuraavat (2013): velallinen 22,30 € / pv ja 669 € / kk ja lisäksi
jokaisen huoltovelvollisen osalta 8,01 € / pv eli 240,30 € / kk / huollettava. Päivitetyt
suojaosuudet ja ohjeet ulosmittauksen suorittamisesta löytyvät sivuilta www.oikeus.fi
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ulosmitattu tulo, velan laadusta
riippumatta, ei ole elantoon käytettävissä, eikä sitä saa ottaa huomioon laskelmissa
tulona. Tulona otetaan huomioon vain ulosmittauksen jälkeen käyttöön jäävä tulo.
Silloin, kun asiakkaalta ulosmitataan tuloja, ohjataan hänet aina Talous- ja velkaneuvontaan velkajärjestelymahdollisuudenarviointia varten. Asiakkaalle voi
antaa esim. 4 kk (riippuen Talous- ja velkaneuvonnan jonotilanteesta) aikaa hakeutua neuvonnan piiriin. Velkajärjestely ja ulosmittauksen vapaakuukaudet ovat ensisijaisia toimenpiteitä toimeentulotukeen nähden. Vapaakuukausilla voidaan kustantaa
esimerkiksi kertaluonteisia pakollisia hankintoja kuten hammasproteesit tai silmälasit.
3.7.20. Vaatetus
Vaatetuskulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä pääsääntöisesti erikseen. Jos kuluja myönnetään, on kyseessä täydentävän toimeentulotuen
meno. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville, joille perusosan sijasta lasketaan vain
käyttövarat, voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan tarpeelliseen,
välttämättömään vaatetukseen. Ei kuitenkaan niille, joille on määritelty tulojen mukainen pitkäaikaishoidon maksu, koska pitkäaikaishoito sisältää täyden ylläpidon.
Romaninaisen vaatetukseen voidaan perusosaan sisältyvien vaatemenojen lisäksi
myöntää hameen hankintakuluina enintään kerran kolmessa vuodessa 450 euroa.
Tämä edellyttää pitkäaikaista taloudellisen tilanteen heikkoutta, jollaisena voidaan
pitää yli vuoden kestänyttä säännöllistä toimeentulotukiasiakkuutta.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan raskausajan vaatetukseen voi
erityisestä syystä olla oikeus saada toimeentulotukea. Tällöin kyseessä voi olla tilanne, jolloin tavanomaista vaatetusta ei voi käyttää tai esim. välttämättömien päällysvaatteiden tarve tilanteessa, jossa näihin hankintoihin ei ole voinut varautua etukäteen.
Katso vangin vaatetus kohdasta 7.
3.7.21. Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu
Edunvalvonnasta aiheutuvat kulut ovat täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavia
menoja. Edunvalvonnasta voi aiheutua oikeudenkäyntimaksuja ja lupa-asioiden käsittelymaksuja, edunvalvontapalkkio ja tilin tarkastusmaksu. Edunvalvontapalkkio on
maksu, joka edunvalvonnassa peritään päämieheltä. Palkkion määrä vaihtelee. Koska asiakas ei voi vaikuttaa kyseisiin maksuihin, ne otetaan huomioon menona (Turun
HaO:n päätös v. 2002). Lahtelaisille palveluasumisessa asuville henkilöille ei kuiten-
69
kaan huomioida toimeentulotuessa edunvalvontapalkkiota menona, koska edunvalvontapalkkio (27 € / kk) otetaan huomioon palveluasumisen asiakasmaksua määrättäessä. Jos palveluasumisessa asuvalta henkilöltä perittävä edunvalvontapalkkio on
suurempi kuin 27 € / kk, huomioidaan erotus toimeentulotuessa menona. Jos palveluasumisessa asuvalle henkilölle joudutaan myöntämään toimeentulotukea, on ensisijaista selvittää mahdollisuudet palveluasumisen asiakasmaksun alentamiseen.
Maistraatti perii maksun edunvalvonnassa olevien holhoustilin tarkastamisesta. Myös
tämä maksu otetaan huomioon menona. Menot otetaan huomioon kokonaisuudessaan sinä kuukautena, kun ne erääntyvät maksettaviksi (Linjakokous 5.5.2010: KHO
2008:85).
3.7.22. Ajokortista aiheutuvat kustannukset
Ajokortin hankkimisesta tai sen uusimisesta aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti oteta huomioon menona. Poikkeuksena on ajokortin kulujen myöntäminen henkilökortin kulujen sijaan (Linjakokous 30.4.2008: ks. Henkilöllisyyskortti/-todistus) tai
ajokortin tarve työllistymistä edistävänä toimenpiteenä, jolloin hankinta sisältyy sosiaalityön suunnitelmaan, ja se myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena sosiaalityöntekijän päätöksellä. Ajokorttia varten lääkärinlausuntoa tarvitsevat asiakkaat ohjataan terveysasemalta pääsääntöisesti yksityislääkärille. Lääkärinlausunto voidaan
ottaa huomioon toimeentulotukena, jos uusimista ei pidetä ilmeisen tarpeettomana.
Ajokortista aiheutuvat kulut ovat täydentävän toimeentulotuen kuluja.
4. ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI
Asevelvollinen ei pääsääntöisesti voi saada toimeentulotukea, vaan hänen katsotaan
saavan välttämättömän elantonsa valtion varoista asevelvollisuusaikana, myös kotilomillaan. Asevelvollinen voi saada omat asumiskustannuksensa itsenäisesti/avopuolison kanssa asuessaan sotilasavustuksena ja asumistukena. Asevelvollisen perhe
(aviovaimo ja lapset) saavat sotilasavustusta, joka on suurempi kuin ttt. Avopuoliso ei
voi saada yksinään sotilasavustusta. Lapsettoman asevelvollisen avopuolison hakiessa ttt:a lasketaan hänelle yksinäisen perusosa ja puolet asumiskuluista.
Asevelvollinen on kotiutuessaan oikeutettu ttt:een ennen työttömyyspäivärahaa/
palkkatuloja. Asevelvolliselta tarkistetaan sotilaspassi ja tiliotteen saldo ja ttt:a myönnetään ensimmäiseen tiliin tai kuukaudeksi eteenpäin kotiuttamispäivästä, jona aikana hänen tulisi saada ainakin työttömyyspäiväraha. Kotona asuvalle myönnetään
kotona asuvan perusosa. Myös vanhempien tosiasiallinen mahdollinen elatus on
varmistettava. Kotiutuvan asevelvollisen ensimmäisen kuukauden toimeentulotukipäätöksen voi tehdä asiakaspalvelua hoitava etuuskäsittelijä neuvonnan yhteydessä,
kun asiakkaalla on päätöstä varten tarvittavat selvitykset mukanaan.
70
5. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI
5.1. Vanhempien kotona asuva keskiasteen opiskelija
Kun toimeentulotukea saavan perheen lapsi jatkaa peruskoulun jälkeen opiskeluaan suoraan lukiossa tai ammattikoulussa ja asuu kotona, ei häntä velvoiteta hakemaan opintolainaa tämän koulutuksen aikana. Tätä sovelletaan myös maahanmuuttajaperheiden täysi-ikäisiin nuoriin, jotka siirtyvät ammatillisiin opintoihin valmentavasta koulutuksesta suoraan lukioon tai ammattikouluun. Jos laina on haettu ja nostettu, se otetaan tulona huomioon.
Opintoraha otetaan kokonaisuudessaan tulona huomioon ja menoina otetaan huomioon välttämättömät opiskelusta aiheutuvat kulut. Välttämättöminä kuluina voidaan pitää mm. opinnoissa tarvittavaa ammattivaatetusta ja -tarvikkeita, laskinta ja
lukion oppikirjoja. Lukion oppikirjoja tarvitaan kurssin jälkeen myöhemmin myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa, jonka vuoksi kirjojen hankintaa omaksi voidaan
pitää välttämättömänä hankintana. Muissa opinnoissa tuen hakijaa pyydetään selvittämään ensisijaisesti mahdollisuudet lainata kurssikirjallisuus kirjastosta.
Silloin kun opiskelukuluja otetaan menona huomioon, ensisijaisesti edellytetään kirjojen hankkimista käytettyinä. Hankittavista kirjoista tulee olla luettelo ja kustannusarvio.
Kynistä, kumeista, vihkoista ja muista perustarvikkeista aiheutuvia menoja ei oteta
erikseen huomioon (Linjakokous 5.5.2010).
Jos opiskelukustannuksiin myönnetään toimeentulotukea, on kyseessä täydentävän
toimeentulotuen meno.
Aikuislukiossa opiskelevalle ei huomioida opiskelusta aiheutuvia kustannuksia. (Ks.
myös 5.3. Itsenäisesti asuvat opiskelijat).
Paikallisliikenteen matkakulut kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin, eikä niitä
oteta menona huomioon (Linjakokous 15.12.2010).
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten koulumatkatukea voi hakea Kelasta vähintään 10 km:n matkoihin.
Nuoren yo-tutkintomaksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea.
Maksut ovat v. 2013: perusmaksu 14 € ja koekohtainen maksu 28 €, jolloin kulut
muodostuvat seuraavasti:
-
yksi koe
kaksi koetta
kolme koetta
neljä koetta
42 €
70 €
98 €
126 €
71
-
viisi koetta
kuusi koetta
154 €
182 €
Jos alaikäinen opiskelija opiskelee jollain muulla paikkakunnalla, opiskeluun
muualla on perusteltu syy ja opiskelukustannukset tuottavat ongelmia (esim. ei opintotukietuuksia iän takia), hakee opiskelija toimeentulotukea ensisijaisesti opiskelupaikkakunnalta. Jos vanhemmat hakevat toimeentulotukea, opiskelija otetaan heidän
normiinsa, ellei oleskelupaikkakunta avusta nuorta. Normissa otetaan huomioon
mahdolliset opiskelijan asumiskulut, perusosa ja matkat kotiin 1 - 2 kertaa / kk.
Jos kotona asuva lukiolainen tai ammattikoululainen muuttaa asumaan itsenäisesti,
on opintotuki lainoineen ensisijainen etuus toimeentulotukeen nähden. Jos nuorella
olisi tosiasiallisesti ollut mahdollisuus asua vanhempiensa luona, voidaan toimeentulotukihakemus vuokravakuuteen hylätä myös sillä perusteella, että hakijan asuminen
olisi turvattu vanhempien luona. Nuoren tilanne tulee selvittää ja tarvittaessa ottaa
yhteyttä myös vanhempiin täysi-ikäisen nuoren luvalla. Alaikäisen nuoren kohdalla
voi asumistilanteen selvittämiseksi ottaa yhteyttä suoraan vanhempiin, koska vanhemmat ovat elatusvelvollisia ja huoltajia. Jos nuori tulee asiakkuuteen asiakaspalvelun kautta, on muuton syihin ja vanhempien todelliseen avustamiseen kiinnitettävä
esihaastattelussa erityistä huomiota.
Myös alaikäisen itsenäisesti asuvan opiskelijan edellytetään hakevan opintolainaa.
Tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijä voi erityisperustein harkita alaikäisen nuorenkokonaistilannetta ja olla edellyttämättä opintolainan hakua (Linjakokous 10.1.2013).
5.2. Opintolainojen korot
Opintolainojen korot kuuluvat täydentävän toimeentulotuen menoihin. Niitä ei sinänsä
velvoiteta ottamaan toimeentulotuessa menoina huomioon. Lahdessa ne kuitenkin
otetaan pääsääntöisesti huomioon erääntymiskuukautena, ellei ensisijaista vaihtoehtoa ole (Kela, pääomaan sisällyttäminen).
Ennen lukuvuotta 2003 - 2004 nostettujen lainojen korot lisätään opintolainan pääomaan. Lukuvuodelle 2003 – 2004 ja sen jälkeen myönnettävät lainat muodostavat
uuden lainatyypin, jossa korkoja ei pääomiteta kokonaisuudessaan vaan opiskelija
maksaa 1 % korosta jo opiskeluaikana. Näiden korkojen säännönmukaiset koronmaksupäivät ovat 15.12. ja 15.6.
Jos tukea haetaan vain korkoihin, on otettava huomioon mahdollinen aikaisempien
kuukausien ylitys kuten asuntolainojenkin koroissa, eli on laskettava normi siltä ajalta, jolta korot ovat kertyneet. Opintojen päättymisen jälkeen Kela myöntää pienituloisillekorkoavustusta. Kelalta haettava korkoavustus on ensisijainen. Kelan korkoavustusta saa vähävarainen, tuloraja yksin asuvalla on 1195 € / kk (v.2012) Tarkemmat
tiedot www.kela.fi/korkoavustus
5.3. Itsenäisesti asuvat opiskelijat
Itsenäisesti asuvan opiskelijan toimeentulotuen ohjetta sovelletaan myös vanhempien luona asuvan opiskelijan ohjeena silloin, jos vanhemmat eivät ole toimeentulotuen
saajia tai opiskelija opiskelee korkeakoulututkintoa tai toista keskiasteen tutkintoa.
72
Opiskelijan ensisijainen tulolähde on aina opintotuki (laina, opintoraha ja asumislisä).
Opiskelijan toimeentulotukihakemuksen liitteeksi tarvitaan myös lomake ”Opiskelijan
olosuhdeselvitys”.
Opintolaina jaksotetaan aina kuukausituloksi myöntöajankohdalle (KHO:n päätös),
vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta.
Myöntöajankohta ilmenee opintotukipäätöksestä. Syyslukukauden opintolaina on
nostettavissa 1.8. lukien. Jos opiskelija saa täydet opintoetuudet jo elokuusta alkaen,
jaksotus tehdään ajalle elo-joulukuu, muutoin ajalle syys-joulukuu (Linjakokous
19.8.2009).
Nosto-oikeus jatkuu siihen saakka, kun opinnot päättyvät ja lukukausien välillä 31.7.
saakka. Opiskelija voi nostaa lukukauden lainan yhdessä tai useammassa erässä.
Opiskelijat saavat asumislisän opintotuen kautta. Poikkeuksena omistusasunnossa
asuvat ja opiskelijat, joilla on lapsia. Myös avioparit ja avoparit silloin, jos on lapsia,
saavat yleistä asumistukea.
Välttämättömät opiskelukulut otetaan toimeentulotukea määrättäessä huomioon kuten edellisessä kohdassa 5.1. Vanhempien kotona asuva keskiasteen opiskelija on
esitetty (Linjakokous 15.12.2010).
Jos opiskelut ovat viivästyneet eikä opiskelija saa enää opintotukea, tulee hänen laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta ennen kuin toimeentulotukea myönnetään. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 %, jos
opiskelija ei pysty suunnittelussa määräajassa suorittamaan opintojaan ja näin ollen
itse aiheuttaa sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. Myös toista tutkintoa opiskelevan kohdalla voidaan harkita perusosan alentamista, jos toisen tutkinnon suorittaminen estää opiskelijan työssä käynnin tai työvoimapoliittisen toimenpiteen vastaanottamisen. Tällöin tulee ensin selvittää, onko
aikaisemmalla tutkinnolla mahdollisuus työllistyä ja parantaako toinen tutkinto työnsaantimahdollisuuksia. Kokonaan toimeentulotukea ei voi evätä toisen tutkinnon suorittajilta.
Opiskelijoiden perusosan alentamisesta päättää sosiaalityöntekijä.
Jos opintolainaa ei ole haettu/nostettu, voidaan opiskelijalle laskea lainan osuus toimeentulotukilain 15 §:n mukaan kuukausituloksi laskelmaan, jos hänellä olisi siihen
tosiasiassa oikeus. Uudella toimeentulotuen hakijalla, jolla ei ole vielä lainapäätöstä
ja joka ei entuudestaan tunne toimeentulotukikäytäntöjä, lainaa ei oteta tulona huomioon, ennen kuin se on haettu ja tosiasiassa on käytössä. Laina on haettava välittömästi ja se otetaan huomioon heti, kun päätös lainasta on saatu. Jos uusi hakija
kieltäytyy hakemasta lainaa, aloitetaan lainan huomioon ottaminen jaksotetusti seuraavasta kuukaudesta. Jos kieltäytyminen on ollut jo etukäteen tiedossa ja entisillä
”vanhoilla” asiakkailla, jotka tuntevat käytännön, jaksotus aloitetaan heti.
Jos opiskelija ei voi saada opintotukea yksityiseen oppilaitokseen, voidaan toimeentulotukea myöntää lyhytkestoisesti esim. opintojen saattamiseksi päätökseen. Pääsääntöisesti yksityistä koulutusta ei tueta toimeentulotuella, vaan edellytetään, että
73
opiskelija hakeutuu opintotuella tuettuun opiskeluun tai rahoittaa opiskelunsa muulla
tavoin esim. lainalla tai osa-aikatyöllä. Pitkäaikainen toimeentulotuki (yli 6 kk) opintotukietuuksien piiriin kuulumattomiin opiskeluihin edellyttää sosiaalityön suunnitelmaa.
Jos opiskelija ei voi saa lainantakauspäätöstä maksuhäiriöiden vuoksi, ohjataan
hänet Sosiaaliseen luototukseen, joka auttaa maksuhäiriöiden hoitamisessa, mikäli
se on mahdollista, ja auttaa mahdollisen lainan saannissa tai selvittää taloudellisen
tilanteen. Selvittelyn ajan opiskelijaa on avustettava normaalisti.
Jossain tilanteissa Kela myöntää opiskelijalle opintolainan takauksen, mutta opiskelijan oma pankki ei myönnä lainaa. Näissä tilanteissa opiskelijaa ohjataan kysymään
lainaa myös muista pankeista (Nordea, Danske Bank, Päijät-Hämeen Osuuspankki,
Handelsbanken, Lammin Osuuspankki ja Helmi Säästöpankki).
Jos lainaa ei todella saa, toimeentulotukea on myönnettävä. Lisäksi on selvitettävä
muut mahdollisuudet toimeentuloon: mahdollisuus osa-aikatyöhön, vanhempien
mahdollisuus avustamiseen tai sosiaalisen luoton myöntäminen. Lainaa, joka ei tosiasiassa ole käytettävissä, ei voida laskea tuloksi. Itsenäisesti asuvat 18 - 19-vuotiaat
toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevat voivat saada opintolainan valtiontakauksen, vaikka opintoraha olisi evätty vanhempien tulojen perusteella. 18 vuotta täyttänyt itsenäisesi asuva voi myös saada asumislisää.
Vaikka opintotuki on kokonaan / osittain hylätty vanhempien varallisuuden perusteella, on toimeentulotukea myönnettävä. KHO:n päätöksen mukaan vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Vanhempien elatusvastuuta ei voida myöskään perustaa lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n 2
momentin mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulutuskustannuksista. Jos
toimeentulotuen saaja kuitenkin tosiasiassa saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, tämä otetaan hakijan käytettävissä olevana tulona huomioon. Uuden hakijan
esihaastattelussa on erityisesti selvitettävä vanhempien todellinen mahdollisuus ja
halukkuus lapsensa avustamiseen opiskelun aikana.
Aikuislukioon ei myönnetä opintotukietuuksia. Opiskelu aikuislukiossa ei ole päätoimista, joten aikuislukiolaisien on hakeuduttava työttömäksi työnhakijaksi tai työharjoitteluun. Jos työttömyyspäivärahan saaja menee iltalukioon, työttömyysturva yleensä jatkuu. Jos työttömyysturva evätään siksi, että hakija kieltäytyy työstä/harjoittelusta opiskelun takia, alennetaan perusosa 20 %:lla.
Matkat opiskelupaikkakunnalle tai opiskeluun liittyvään harjoitteluun voidaan ottaa
huomioon, kun siihen on perusteltuja syitä. Pääsääntöisesti edellytetään opiskelijan
asuvan opiskelupaikkakunnalla. Matkat voidaan ottaa huomioon esim. perhesyistä tai
siirtymävaiheen aikana 2 kk, jos asunnon saanti opiskelupaikkakunnalta tuottaa ongelmia. Aikaisemmissa lainoissa korot voidaan yhdistää pääomaan, mikä on ensisijaista ttt:een nähden. Siltä osin kuin niitä ei voi sisällyttää pääomaan, ne hyväksytään
toimeentulotuessa menona erääntymiskuukautena
Jos toimeentulotuensaaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, käsittelee
normaalin toimeentulotuen opiskelupaikkakunta. Erityisen perustelluista syistä voidaan Lahdessa olevan asunnon kustannuksia huomioida 3 - 6 kk ja toimeentulotuki
tältä osin kuuluu Lahdelle.
74
Jos perheellinen opiskelija asuu opiskelupaikkakunnalla muualla kuin Lahdessa, hänen katsotaan tulevan toimeen opintotukietuuksilla tai hakevan toimeentulotukea opiskelupaikkakunnalta. Perheelle voidaan myöntää toimeentulotukea, jos Lahdessa asuvan puolison tulot eivät riitä välttämättömään toimeentuloon. Perusosa lasketaan puolisoiden perusosan mukaan, mutta asumiskustannukset kokonaan Lahdessa asuvalle, jos opiskelijalla ei ole muita tuloja kuin opintotukietuudet.
Kun opiskelija opiskelee päätoimisesti Lahden kansanopistossa ja asuu oppilaitoksen
maksullisessa asuntolassa, huomioidaan toimeentulotukimenona opintomaksusta
vain asumisen osuus (opetus- ja ateriamaksua ei huomioida menona).
5.3.1. Muilla kuin opintotukietuuksilla opiskelevat
Työvoimakoulutuksessa olevat käsitellään kuten työttömät ja ttt lasketaan normaalisti. Kulukorvausta ja mahdollista työttömyysetuuden korotusosaa ei lasketa tuloksi.
Työttömän omaehtoisessa koulutuksessa olevat, jotka saavat koulutuspäivärahaa, käsitellään kuten työttömät, eikä opintotukietuuksien hakemista edellytetä.
Aikuisopintorahalla opiskelevat voivat saada myös opintolainan, ja se on heillä ensisijainen ttt:een nähden.
5.4. Opiskelijat kesäloman aikana
5.4.1. Itsenäisesti asuvat / kesäajan toimeentulotuki
Opiskelijoiden kesäaikaista toimeentulotukea varten on laadittu erillinen olosuhdeselvitys-lomake hakemuksen liitteeksi. Opiskelijan mahdollisuudet saada toimeentulonsa kesäaikana ToTuL:n tarkoittamalla "muulla tavalla" on selvitettävä.
Ensisijaisia ovat kesätyöt tai 3. lukukauden opintotuki silloin, jos kesällä on mahdollista opiskella. Kesätyön hakemisesta pyydetään selvitys opiskelijan olosuhdeselvityslomakkeella. Päätoimisia opiskelijoita ei kirjata työvoimatoimistossa työttömäksi
työnhakijaksi eikä asioinnista anneta todistusta.
Perusosaa voidaan alentaa 20 %:lla, jos opiskelija todisteellisesti ei ole hakenut kesätyötä tai on kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan.
Syksyllä opintojaan jatkavan päätoimisen opiskelijan ei edellytetä ilmoittautuvan TEpalveluihin työnhakijaksi, jos opiskelija hakee toimeentulotukea kesäajalle.
Jos lainaa on vielä nostamatta, sen voi nostaa heinäkuun loppuun saakka, silloin kun
opinnot jatkuvat syksyllä. Tämäkin on ensisijainen elannon hankkimistapa toimeentulotukeen nähden (KHO:n päätös). Opiskelijalta on pyydettävä tuloselvityksenä tiliotteet myös lukukauden ajalta. Jos tiliotteista ilmenee, että opiskelija on saanut säännöllistä avustusta vanhemmiltaan lukuvuoden aikana, on opiskelijalta pyydettävä selvitys siitä, miksi vanhempien edellytykset maksaa avustusta ovat muuttuneet kesäajalla.
75
Elokuussa hakijalle lasketaan tuloksi opintotukietuudet sen mukaan, kun ne ovat nostettavissa. Jos laina on nostettavissa 1.8. ennen lukukauden alkamista, huomioidaan
siitä tulona 1 kuukauden osuus.
5.4.2. Kotona asuvat opiskelijat / kesäajan toimeentulotuki
Jos kotona asuva keskiasteen opiskelija on saanut lukukauden aikana ttt:a, hän voi
saada sitä myös kesäaikana. Täysi-ikäistä ei voi laskea vanhempien normiin, vaan
tuki lasketaan erikseen. Jos hakemus tehdään vain kesäajalle, eikä hakijan muu perhe ole toimeentulotuen saajina, on tuen myöntämisen edellytyksenä yleensä se, että
hakija on huolehtinut omasta elannostaan myös opiskelujen ajan, eli hakenut ja saanut lukukauden aikana täysimääräiset opintotukietuudet. Lähtökohtana on, että jos
hakija on tosiasiallisesti saanut toimeentulonsa opiskeluaikana ToTuL:n 2 §:n tarkoittamalla muulla tavalla (vanhemmiltaan), hän ei loma-aikanakaan ole tuen tarpeessa.
Tämä koskee myös lukion päättäneitä abiturientteja (KHO:n päätös 26.8.2004). Tosiasiallista elatusta on myös se, jos opiskelija saa päivittäiset ateriat vanhempien varoista. Poikkeuksena ovat selvät olosuhdemuutokset esim. vanhempien taloudellisessa asemassa. Vanhempien taloudellinen tilanne on selvitettävä, ja toimeentulotukea myönnetään, jos tuen tarve todetaan tosiasialliseksi. Jos hakija esittää vanhempiensa todistuksen siitä, että nämä eivät elätä täysi-ikäistä lastaan opintojen päätyttyä tai kesäaikana, on toimeentulotukea kuitenkin myönnettävä. Ammattiin valmistuvat saavat työmarkkinatukea/ työttömyyspäivä-rahaa, joten heidän toimeentulotukensa käsitellään kuten tavallisesti (ei opiskelijana).
Jos opiskelija asuu lukukaudet muulla paikkakunnalla ja muuttaa kesäajaksi vanhempien luo, hän voi saada ttt:a vanhempien luona asuvan perusosan. Opiskelijaasunnon vuokraa toisella paikkakunnalla ei myönnetä, ei myöskään osuutta vanhempien asumiskuluista.
5.5. Yliopistojen ilmoittautumismaksut
Yliopistojen ilmoittautumismaksut otetaan täydentävän toimeentulotuen menoina
huomioon (Linjakokous 4.12.2008).
5.6. Pääsykokeista aiheutuvat kulut
Yhteishakuvelvoitteen mukaan nuoren on haettava vähintään kolmea ja enintään
viittä opiskelupaikkaa. Pääsykokeisiin kuuluvan soveltuvuustestin kulut myönnetään
täydentävänä toimeentulotukena enintään viiteen testiin. Muista opiskeluun hakeutumisesta aiheutuvista kuluista päättää sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä päättää
pääsykoekuluista myös silloin, kun kyseessä on opiskelupaikan vaihto.
76
6. MAAHANMUUTTAJIEN JA TILAPÄISESTI SUOMESSA OLESKELEVIEN ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI
6.1. Toimeentulotuen hakijan maassaolon edellytysten selvittäminen toiselta
viranomaiselta
Toimeentulotuen hakijaa, jonka maassaolon edellytyksiä tai hänen oleskelulupansa
perusteiden voimassa oloa on tarpeen selvittää toimeentulotuen myöntämiseksi,
pyydetään toimittamaan selvitys oleskeluluvasta tai rekisteröitymisestä ja maahantulon tai oleskelun edellytyksistä maassa. Kyseisiä selvityksiä hakija voi kysyä tarvittaessa poliisilta tai maahanmuuttoviranomaiselta. Työnhakijana tulleen EU-kansalaisen
tietoja voi tiedustella myös EURES:sta. Viranhaltija voi lähtökohtaisesti aina ensisijaisesti asiakkaan suostumuksella tai muussa tapauksessa sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:n perusteella saada tietoa lupaviranomaiselta ulkomaalaisen oleskeluluvasta tai rekisteröitymisestä sekä maahantulon tai maassa oleskelun edellytyksistä.
Tässä yhteydessä sosiaalihuollon viranhaltija saa antaa tiedon myös salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se on välttämätöntä tarkistettaessa sosiaalihuollon viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi olennaisen tärkeää tietoa tilanteissa,
joissa viranomaisella on itsellään oikeus saada tieto (Sosiaalihuollon asiakaslaki 18 §
4 mom.).
Sosiaaliviranomaisella ei ole kuitenkaan oikeutta oma-aloitteisesti ilmaista hallussaan olevaa salassa pidettävää tietoa esimerkiksi asiakkaan toistuvasta toimeentulotuen myöntämisestä.
Oleskeluoikeuden selvittäminen:
Lahden poliisin ulkomaalaisosasto, lupa-asiat, ma - pe 9-12, 13.15–15,
puh. 07 1873 7326 (v. 2013). Poliisilta saa tiedon siitä osoitteesta, johon henkilö on
alun perin rekisteröitynyt. Lisäksi poliisilla saattaa olla tietoja varoista, joiden perusteella henkilön oleskeluoikeus on rekisteröity.
Passeista ja luvista saa tietoa poliisin internetsivuilta: www.poliisi.fi
Kotikunta- ja väestötiedot sekä kuntaan rekisteröityminen:
Maistraatti, Lahden yksikkö, Salininkatu 3, 15100 Lahti, puh. keskus 029 553 9371.
Työntekijän työoloihin ja palkkaukseen liittyvistä asioista voi tiedustella työsuojelupiireistä tai ammattiliitoilta.
Maahanmuuttoviraston internetsivuilla www.migri.fi on laajasti tietoa maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskelulupia Suomeen tuleville ulkomaalaisille kuten opiskelijoille, työntekijöille, elinkeinonharjoittajille, paluumuuttajille ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten perheenjäsenille, käsittelee turvapaikkahakemukset puhuttelusta päätöksentekoon, ohjaa ja suunnittelee turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toimintaa, myöntää muukalaispasseja ja pakolaisen matkustusasiakirjoja, päättää käännyttämisestä ja karkottamisesta, vastaa kansalaisuushakemuksista, -ilmoituksista ja -selvityksistä sekä
vastaa ulkomaalaisrekisterin ylläpidosta.
77
6.2. Oleskelulupa, passit, viisumit, kansalaisuus, työluvat
Oleskeluluvan ja passin uusiminen hyväksytään pakolaisilla, paluumuuttajilla ja
myönteisen oleskeluluvan saaneilla turvapaikanhakijoilla erityiskustannuksena kokonaan, muilla ulkomaalaisilla omavastuuosuudeksi jätetään normaalin passin hinta 52
€ / henkilö (v. 2013). Sisäisen Venäjän passin uusimisesta aiheutuneita kuluja ei oteta huomioon. Pakolaisilla ja myönteisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille huomioidaan passin uusimisesta aiheutuvat matkakulut Helsinkiin tai sinne,
missä uusiminen on lähimpänä Suomea mahdollista, erityiskustannuksena edullisimman vaihtoehdon mukaan. Muilla maahanmuuttajilla matkakuluihin voidaan
myöntää toimeentulotukea yksilölliseen harkintaan perustuen välttämättömässä tilanteessa. Esimerkiksi kosovolaisten passeja ei uusita Suomessa vaan passin uusimista
varten tulee matkustaa Tukholman suurlähetystöön (passin uusimista varten ei kuitenkaan tarvitse matkustaa Kosovoon).
Pakolaisten, paluumuuttajien ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden passit/matkustusasiakirjat on hyvä tarkistaa säännöllisin välein.
Oleskelulupahakemusten käsittelymaksut maahanmuuttovirastossa (v. 2013):
Oleskelulupa, ensimmäinen 425 euroa
Alaikäisen ensimmäinen oleskelulupa 200 euroa
Oleskelulupa opintoja varten, ensimmäinen 300 euroa (ei myönnetä toimeentulotukea).
Pääperiaate on, että kansalaisuushakemuksesta aiheutuvia kuluja ei oteta toimeentulotuessa hyväksyttävinä menoina huomioon. KHO:n antaman päätöksen mukaan asiakkaan tulee antaa erillinen selvitys siitä, miten Suomen kansalaisuuden
saaminen edistää hänen tai hänen perheensä mahdollisuuksia pitää huolta
elannostaan. Keskeistä on kansalaisuuden merkitys työnteolle. Selvityksessä tulee
ilmetä konkreettiset perustelut. Jos perustelut ovat riittävät, voidaan kulut myöntää
täydentävänä toimeentulotukena kuittia vastaan (KHO 22.8.2001/ 1903, Kouvolan
HaO 9.9.2005). Kustannuksia on haettava välittömästi, kun kustannukset ovat syntyneet.
Kansalaisuushakemusten hinnat maahanmuuttovirastossa (v. 2013):
Kansalaisuushakemus 440 € (hakemus on ilmainen, jos alle 18-vuotias hakee kansalaisuutta yhdessä vanhempansa kanssa)
Kansalaisuusilmoitus 240 euroa
Alle 18-vuotiaan kansalaisuusilmoitus 100 euroa
Lisätietoa saa internet-sivuilta: www.migri.fi/asiointi/kasittelymaksut
Oleskeluluvan ja passin/viisumin uusintakulut, kansalaisuushakemuksen kulut ja työluvan kulut ovat täydentävää toimeentulotukea.
6.3. Toimeentulotuen myöntäminen pakolaisille, myönteisen oleskeluluvan
saaneille turvapaikanhakijoille ja paluumuuttajille
78
Oleskeluluvan luonnetta (esim. pakolaisuus) ei enää voi todeta kirjainkoodeista kuin
karkeasti. Ulkomaalaislain (301/2004) mukaan määräaikaisen oleskelun luonne osoitetaan oleskelulupaan merkittävällä kirjaintunnuksella. Jatkuvaan oleskelulupaan
merkitään kirjaintunnus A, tilapäiseen oleskelulupaan kirjaintunnus B. Pysyvään
oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus P, hän on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli toimeentulotukiedellytykset täyttyvät. Pysyvän oleskeluluvan voi saada neljä
vuotta Suomessa oleskelun jälkeen. A-luvan saanut henkilö ja osittain B-lupalaiset
(esim. ihmiskaupan uhri, jonka oleskelulupa perustuu ihmiskaupan esitutkintaan tai
tuomioistuinkäsittelyyn, tai henkilö, joka on saanut oleskeluluvan sillä perusteella,
ettei häntä voida tilapäisestä terveydellisestä syystä palauttaa kotimaahan tai pysyvään asuinmaahan taikka hänen maasta poistamisensa ei tosiasiassa ole mahdollista) ovat oikeutettuja rekisteröitymään maistraatissa lahtelaiseksi ja sen myötä saamaan toimeentulotukea, jos tuen myöntämisen muut edellytykset täyttyvät.
Yleensä B-luvan saaneet turvapaikanhakijat ovat pysyneet vastaanottokeskuksen
kirjoilla, ja he ovat saaneet palvelun ja toimeentulotuen vastaanottokeskuksesta. Kela
on tulkinnut B-luvan saaneet Suomessa tilapäisesti asuviksi, joten heillä ei ole oikeutta asumiseen perustuviin palveluihin tai etuuksiin, kuten sosiaaliturvaan. Yksittäistapauksissa valitusprosessin jälkeen jotkut B-luvalla olevat ovat kuitenkin päässeet Kelan sosiaaliturvan piiriin.
Kotikuntalain muutos (1.9.2007) aiheutti tilanteen, että B-luvalla olevat voivat saada
maistraatissa helpommin kotikuntamerkinnän. Maistraatti käsittelee hakemukset yksilöllisesti ja tekee ratkaisun kokonaisharkinnan perusteella. Jo aikaisemminkin jotkut
maistraatit ovat merkinneet kotikunnan B-luvan saaneille. Kotikuntamerkinnän saatuaan on henkilö oikeutettu lähes samoihin palveluihin kuin muutkin kuntalaiset, ei kuitenkaan työvoimatoimiston palveluihin. B-luvan voi saada yhdeksi, tai korkeintaan
kahdeksi vuodeksi, tämän jälkeen suurimmalle osalle myönnetään A-lupa. Tähän
vaikuttavat henkilön kotimaan tilanne ja Maahanmuuttoviraston linjaukset.
Vastaanottokeskus vastaa aina turvapaikanhakijan toimeentulotuesta, vaikka henkilö
asuisi esimerkiksi Lahdessa yksityismajoituksessa. Jos oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija siirtyy asumaan Lahteen oma-aloitteisesti, voidaan hänelle myöntää
vuokravakuus/kodin perustamiskuluja yksilölliseen harkintaan perustuen. Henkilön
voi olla mahdollista saada vuokravakuus vastaanottokeskuksesta, jonka vuoksi asia
tulee selvittää ennen kuin siihen myönnetään toimeentulotukea Lahdesta.
Toimeentulotukilaskelma tehdään siitä päivästä alkaen, kun maahanmuuttaja rekisteröityy kuntalaiseksi.
Valtion korvausten saamiseksi on Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelujen
etuuskäsittelijä Tuula Sainialle (puh.03 818 3271 / 044 416 2880) ilmoitettava ne pakolaiset, myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja paluumuuttajat,
joiden toimeentulotuki käsitellään peruspalveluissa/aikuissosiaalityössä ja, jotka ovat
valtion korvaukseen oikeutetut. Valtion korvaama tuki maksetaan Efficasta erikseen
nimetyiltä toimeentulotukitileiltä (kts. luku 6.3. Valtion korvaukset).
Korvaus valtiolta saadaan vain kun tuki on maksettu kyseisiltä tileiltä, joten tileissä on
oltava tarkka erityisesti, kun perheenyhdistämisäännösten perusteella osa perheestä
saa tukea yleiseltä toimeentulotukitililtä ja osa valtion korvaamana.
79
Ulkomailla maksetut eläkkeet otetaan tulona huomioon. Paluumuuttajilla on oikeus
saada eläkettä Venäjältä, naisten eläkeikä on Venäjällä 55 vuotta, miesten 60 vuotta
(vammaisuuden tai sairauden perusteella aikaisemminkin). Poikkeuksena ovat Pohjois-Venäjän asukkaat, jossa eläkeikä on naisilla 50 vuotta ja miehillä 55 vuotta. Eläkeiän ylittäneitä edellytetään hakevan eläkettä entisestä kotimaastaan tai heidän on
annettava selvitys, miksi eläkettä ei ole haettu. Eläkkeiden hakemisesta on erillinen
asiakastiedote intran Effica-lomakkeissa. Eläke otetaan huomioon jaksottamalla se
maksuperusteen mukaisesti kuukausituloksi. Kurssina käytetään Suomen Pankin
valuuttakurssia www.suomenpankki.fi
Tuloina ei oteta huomioon natsisaksan pakkotyökorvausta, Leningradin piirityskorvausta ja Siperian pakkotyökorvausta. Asiakkaalta tarvitaan Venäjän eläkkeistä tarkempi selvitys, jotta eläkkeiden eri korvausperusteet voidaan selvittää. Asiakkaan on
itse toimitettava todistus korvauksen määrästä (Sisältökokous 27.5.2010).
Toimeentulotuen hakijoiden varallisuus
Suomeen saapuneet henkilöt voivat omistaa ulkomailla kiinteistöjä tai muuta kiinteää
omaisuutta. Esim. Pietarissa asuntojen arvot ovat viime vuosina nousseet moninkertaisiksi. Toimeentulotuen hakijoilta kysytään toimeentulotukihakemuksessa tiedot
varallisuudesta. Jos varallisuutta ilmenee, pyydetään rekisteri- ja kauppakirjat kiinteästä omaisuudesta/varallisuustodistus omaisuudesta ja arvopapereista. Edellytämme
Apostille-leimattuja dokumentteja, koska ne ovat varmasti oikean sisältöisiä. Lisäksi
pyydetään pankkikirja/tiliotteet ulkomaisilta tileiltä tai tilien lopettamisilmoitukset.
Asiapaperit voidaan pyytää maassa jo pidempäänkin oleskelleilta, jos niitä ei ole
pyydetty aikaisemmin.
Kun paluumuuttaja hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa, pyydetään hakijaa
esittämään viimeisin palkkatodistus, pankin tiliotteet kahden ajalta (kuten muiltakin
uusilta toimeentulotuen hakijoilta) sekä varallisuustodistus omaisuudesta.
Jos realisoitavaa omaisuutta ilmenee ja omaisuus on helposti realisoitavissa,
voidaan harkita kielteistä päätöstä toimeentulotuesta toteamalla, että hakija pystyy
elättämään itsensä varallisuudelleen. Muussa tilanteessa toimeentulopäätökset
tehdään takaisinperintäpäätöksellä varallisuudesta (toimeentulotukilain 20 § 1
momentin 1 kohta) ja omaisuuden realisoinnille annetaan kohtuullinen aika (6 kk).
Jos realisointia ei toteuteta annetussa määräajassa, tulee asiakkaalta pyytää selvitys
asiasta. Toimeentulotukilain 22 §:n mukaisesti toimeentulotuen hakijan varallisuuteen liittyvästä perinnästä on tehtävä hakemus hallinto-oikeudelle kolmen vuoden
kuluessa tuen maksusta (kts. lisätietoja luvusta 9.1. Omaisuudesta perintä). Paluumuuttajien ei edellytetä realisoivan asuntoaan (jos omistaa useampia asuntoja, ei
yhtä asuntoa edellytetä realisoitavan) ennen kuin toimeentulotuen hakijat ovat
saaneet pysyvän oleskeluluvan Suomeen. Toimeentulotuki myönnetään kuitenkin
takaisinperinnällä varallisuudesta, jotta perintähakemuksen voi tehdä hallintooikeudelle, jos paluumuuttaja oma-aloitteisesti realisoi omaisuutensa.
Jos toimeentulotuen hakijalla on omaisuudestaan tuloja (esimerkiksi vuokratuloja),
otetaan ne toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon.
Vainajan hautauskulut ulkomaille
80
Jos omaiset haluavat haudata vainajan ulkomaille, hyväksytään toimeentulotuessa
hautajaiskulut (hautaustoimiston ja seurakunnan kulut) sen mukaisesti, mitä kulut
olisivat olleet, jos vainaja haudattaisiin Lahteen. Ulkomailla kuolleen lahtelaisen vainajan ruumiin siirtokulut Suomeen eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja.
Irtaimisto- ja vaateavustus
Vasta Suomeen tulleille annetaan alkuavustus (yleensä maahanmuuttajapalveluissa). Lahden vastaanottamille pakolaisille osoitetaan vuokra-asunto, jossa on valmiina
peruskalustus (mm. sängyt, perushuonekalut, liinavaatteet, astiat, siivousvälineet ja
hygieniatuotteet).
PAKOLAISTEN IRTAIMISTOAVUSTUS
- yksin asuva aikuinen
- perheellinen aikuinen
- lapsi
550 €
350 €
280 €
PAKOLAISTEN VAATEAVUSTUS
- aikuinen
- lapsi
400 €
300 €
Vasta Suomeen perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneiden henkilöiden ja
myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla voidaan käyttää
pakolaisten irtaimisto- ja vaateavustusmääriä harkinnan mukaisesti.
PALUUMUUTTAJAN IRTAIMISTOAVUSTUS
- yksin asuva aikuinen
340 €
Perhe
- 2 henkilöä
- 3 henkilöä
- 4 henkilöä
- 5 henkilöä
540 €
630 €
720 €
810 €
Paluumuuttajan tulee hakea itse irtaimistoavustusta (avustaminen ei ole automaattista). Avustamisessa käytetään harkintaa hakijan omistaman irtaimiston määrään perustuen.
Lisäksi harkintaan perustuen voidaan toimeentulotukea myöntää esim. polkupyörän,
bussilippujen, maksullisten kielikerhojen, sanakirjojen ja Suomen kielen oppikirjojen
hankintakuluihin.
Ulkomailla hankitun tutkintotodistuksen käännätyskuluihin ja tutkinnon rinnastamispäätöksen kuluihin voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea
sosiaalityöntekijän päätöksellä. Tutkintotodistuksen käännätyksessä käytetään ensisijaisesti Lahden seudun tulkkikeskuksen palveluja (Linjakokous 10.1.2013). Paluumuuttajien itsenäistä suoriutumista edistävät dokumentit (esim. tutkintotodistukset)
on hyvä käännättää sinä aikana, kun he ovat valtionkorvausten piirissä eli kuuden
kuukauden aikana ensimmäiseen kotikuntaan merkitsemisestä.
81
Ulkomailla syntyneitä sairauskuluja ei pääsääntöisesti oteta huomioon menona, vaan
niitä pidetään verrannollisena yksityisen sektorin kuluihin. Jos kyse on äkillisestä sairastumisesta ulkomailla ja kyseessä on välttämätön sairaudenhoitokulu, voidaan menot ottaa huomioon suomalaisen julkisen terveydenhuollon mukaisesti. Myöskään
ulkomailla hankittuja silmälaseja tai hammashoitoa ei oteta menona huomioon.
Vanhempi on vastuussa alaikäisen lapsensa elatuksesta, vaikka lapsi oleskelisi ulkomailla. Alaikäisen lapsen perusosaa ei siis vähennetä, vaikka oleskelu ulkomailla
kestää yli 7 vrk.
6.4. Valtion korvaukset
Pakolaiset:
Valtio korvaa kunnalle pakolaisen kotoutumisesta tai toimeentulotuesta aiheutuvat
kustannukset kolmelta vuodelta pakolaisen ensimmäisen kotikunnan väestöjärjestelmään merkitsemisestä. Myös B-luvan saaneet kuuluvat pakolaisten vastaanoton ja
valtion korvausten piiriin.
Valtionkorvausten piirissä olevien pakolaisten toimeentulotuki maksetaan Effica-tililtä:
- PAK PERUSTTT VALTIONKORVAUKSET
- PAK TÄYDÄVÄ VALTIONKORVAUKSET
- PAK EHKÄISEVÄ VALTIONKORVAUKSET.
Paluumuuttajat:
Paluumuuttajille annetun toimeentulotuen ja kotoutumistuen kustannukset korvataan kunnalle valtion varoista kuuden kuukauden ajan asianomaisen henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Jos kunta järjestää
henkilön toimeentulon sen vuoksi, että tämä ei maahanmuuttajana voi saada eläkettä
tai muuta sosiaaliturvaetuutta, kunnalle voidaan korvata tästä aiheutuvat kustannukset enintään viiden vuoden ajalta paluumuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä.
Paluumuuttaja, joka täyttää 65 vuotta 5 ensimmäisen Suomessa olovuoden aikana,
on oikeutettu valtion korvaamaan toimeentulotukeen sen osan ajasta, jolloin on täyttänyt 65 vuotta. Esim. henkilö, joka tulee 1.1. Suomeen 64-vuotiaana, saa paluumuuttajan toimeentulotukea ensimmäisen puoli vuotta, sitten tavallista toimeentulotukea. Täytettyään 65 vuotta hän siirtyy jälleen saamaan paluumuuttajien toimeentulotukea siihen saakka, kun 5 vuotta Suomeen tulosta tulee täyteen.
Valtionkorvausten piirissä olevien paluumuuttajien toimeentulotuki maksetaan Efficatililtä:
- PAL PERUSTTT VALTIONKORVAUKSET
- PAL TÄYDENTÄVÄ VALTIONKORVAUKSET
- PAL EHKÄISEVÄ VALTIONKORVAUKSET.
Takuueläke
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, jos henkilön
kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä alle 732,13 e/kk (v. 2013). Takuueläk-
82
keen voi saada, jos on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta täytettyään 16 vuotta ja
muut eläkkeet jäävät alle edellä mainitun summan. Jos maahanmuuttaja ei saa muuta eläkettä, on hänellä oikeus takuueläkkeeseen, jos hän on täyttänyt 65 vuotta tai
hän on kansaneläkelain mukaan työkyvytön 16 vuotta täyttänyt henkilö. Kts. lisätietoja takuueläkkeestä www.kela.fi.
6.5. Tulkkaus ja käännöspalvelut
Pakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tulkkausja käännöspalvelujen kustannukset korvataan kunnalle, kun tulkki- ja käännöspalvelut liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palvelujen
käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja virastoissa,
julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä kodin ja koulun välisen yhteistyöhön.
Pakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kuuluvien tulkki- ja käännöspalvelujen järjestämiselle ja kustannusten korvaamiselle ei ole asetettu aikarajaa (kansalaisuuden saamisen jälkeen pakolaisuus poistuu). Kielen opiskelun viivästyessä tulkki- ja käännöspalvelujen tarve voi säilyä pitkäänkin.
Kunnat voivat myöntää paluumuuttajille toimentulotukena kielipalvelujen kustannuksia. Valtio korvaa toimeentulotukena myönnettyjen kielipalvelujen kustannukset kunnalle puolen vuoden ajan paluumuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Korvaukset on haettava kunkin asiakkaan osalta erikseen
toimeentulotuen korvauksina. Paluumuuttaja-asiakkaille tehdään tulkkipäätös. Edellytyksenä on, että paluumuuttaja on kunnan toimeentulotukiasiakas ja että kielipalvelut
ovat paluumuuttajan kotoutumisen kannalta välttämättömiä. Kysymykseen voivat tulla sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja
muissa kotoutumistoimenpiteissä välttämättömät tulkki- ja käännöspalvelut.
6.6. Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta
Matkakuluja ulkomaille ei oteta huomioon menona toimeentulotuessa, poikkeuksena
passin uusimisesta aiheutuvat matkat (kts. luku 6.1).
KHO (2000: taltio 3248) on päätöksessään todennut, että oleskelu viikonloppuisin
keskimäärin 7 päivää / kk muualla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on sellaista
satunnaista oleskelua muualla, minkä perusteella ei voida vähentää toimeentulotuen
perusosaa.
KHO:n päätös on ennakkopäätöksen luonteinen. Asiakkaiden kohdalla on yksilöllisesti harkittava, mikä on satunnaista ja mikä säännöllistä oleskelua ulkomailla. Ohjeellisesti voidaan pitää KHO:n päätöksen 7 vrk kuukaudessa hyväksyttävänä oleskeluna.
Yhtämittaisesta ulkomailla oleskelusta vähennetään seitsemän päivää ylittäviltä päiviltä toimeentulotuen perusosa. Jos asiakas palaa välillä Suomeen, tehdään vähennys jokaiselta poissaolokuukaudelta erikseen. Lähtö- ja paluupäivä luetaan kokonaisiksi poissaolopäiviksi. Toimeentulotuki vähennetään kaikilta päiviltä riippumatta siitä,
83
onko kyseessä arki- vai pyhäpäivä. Vähennys on tehtävä sinä kuukautena, kun ulkomailla oleskelu on tapahtunut, sitä ei voi tehdä jälkikäteen muun kuukauden toimeentulotuesta, jos oleskelusta ei ole kysytty etukäteen ja vähennysmahdollisuudesta tiedotettu (Kouvolan hallinto-oikeuden päätökset).
Jatkohakemuslomakkeeseen on tästä syystä lisätty maininta, että yli 7 vrk:n ulkomailla oleskelusta tulee ilmoittaa. Ulkomailla käyville asiakkaille laitetaan toimeentulotuen
jatkohakemuksen liitteeksi erillinen selvityslomake (Ilmoitus ulkomailla oleskelusta),
jossa kysytään ulkomailla oleskelusta ja todetaan, että jos hakija ei ilmoita etukäteen
muualla oleskelusta, voidaan perusosan vähennys tehdä jälkikäteen. Tällöin tehdään
korjauslaskelma ja ylijäämä jaksotetaan seuraaville kuukausille. Jos hakija ei ilmoita
poissaoloaan, voidaan myös harkita toimeentulotuen takaisinperintää erehdyttävien
tietojen perusteella tai rikosilmoituksen tekemistä.
Työttömyysturvalakiin on tullut 1.7.2012 muutos, jonka mukaan työttömäksi työnhakijaksi Suomessa rekisteröitynyt voi oleskella ulkomailla menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Edellytyksenä työttömyysetuuden saamiselle on, että työnhakija
ulkomailla oleskelusta huolimatta pystyy palaamaan nopeasti Suomeen, jos hänelle
osoitetaan työtä tai työhaastattelu. Työnhakijalla ei ole enää velvollisuutta ilmoittaa
ulkomaanmatkastaan TE-toimistoon etukäteen. Halutessaan hän voi kuitenkin ilmoittaa matkasta ja samalla ilmoittaa myös matkan aikaiset yhteystiedot. Työttömyysturvalain mukaan työnhakijana pidetään henkilöä, joka on ilmoittanut työtarjouksia ja
muita yhteydenottoja varten postiosoitteensa ja muut mahdolliset yhteystiedot, joiden
avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa.
Jos asiakas oleskelee yhtäjaksoisesti ulkomailla pidempään, huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa Lahden asumiskulut menona enintään yhden kuukauden ajan ulkomailla oleskelun aikana. Huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, kuinka usein
henkilö oleskelee ulkomailla pidempiä jaksoja (Linjakokous 10.1.2013).
Mikäli asiakkaan Lahteen paluukuukauden toimeentulotukilaskelma jää ylijäämäiseksi sen vuoksi, että perusosaa ei ole huomioitu laskelmassa täysimääräisenä yli 7
vrk:n mittaisen ulkomailla oleskelun takia, ei laskelman osoittamaa ylijäämää siirretä
tuloksi seuraavan kuukauden laskelmaan (Linjakokous 10.1.2013).
KHO:n päätöksen mukaan passi on asiakirja, joka tulee esittää toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Passi/muu matkustusasiakirja tarkistetaan pääsääntöisesti joka
toinen kuukausi.
6.7. Euroopan unionin kansalainen toimeentulotuen hakijana
6.7.1. Yleistä
Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioita ovat Suomen lisäksi tällä hetkellä Alankomaat,
Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa
Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro (yht. 27). Euroopan unionin jäsenvaltioihin rinnastetaan ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi.
84
Toimeentulotukiasian käsittelyn kannalta on merkitystä, onko toimeentulotuen hakija
(EU/ETA-kansalainen) rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa ja mitkä rekisteröinnin perusteet ovat. Voimassa olevan rekisteröitymisensä perusteella maistraatti on
merkinnyt henkilön kotikuntalaissa tarkoitetun kotikunnan asukkaaksi jossakin Suomen kunnassa. Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Säännöksessä ei edellytetä,
että kyseinen kunta on henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta. Katso lisätietoja
STM:n julkaisusta Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013: 4) luvusta 2.6 Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana.
Vapaan liikkuvuuden direktiivi tarkoitta, että jokaisella Euroopan unionin kansalaisella
on oikeus oleskella minkä tahansa EU-maan alueella ammatistaan tai taloudellisesta
asemastaan riippumatta. Jos oleskelu kestää pidempään, yli kolme kuukautta,
henkilön tulee rekisteröidä oleskeluoikeutensa poliisilaitoksella. Rekisteröinnin
edellytyksenä on joko työnteko, itsenäinen ammatinharjoittaminen tai toimeentulon
turvaaminen muulla tavoin. Oleskeluoikeuden rekisteröinti edellyttää lähtökohtaisesti,
että hakijalla on itseään ja perheenjäseniä varten riittävät varat. Toimeentulovaatimuksen osalta ei ole vahvistettu mitään kiinteitä summia, mitä hakijan tulee esittää
vaan harkinnassa otetaan huomioon kulloiset henkilökohtaiset olosuhteet. Liikkumisvapaus on rajoitettu koskemaan niitä ryhmiä, joiden ei tarvitse turvautua vastaanottavan maan sosiaaliturvaan.
EU-kansalaisen maahantulon edellytyksenä on voimassa oleva passi tai virallinen
henkilöllisyystodistus. Jos unionin kansalaisen perheenjäsen ei ole unionin kansalainen, hänen maahantulonsa edellytyksenä voi passin lisäksi olla viisumi, mikäli hän
on viisumia vaadittavan maan kansalainen.
EU-kansalaisen rekisteröinti ja perheenjäsenen oleskelukortti
EU-/ETA-kansalaisella ja hänen perheenjäsenellään on oikeus oleskella, etsiä työtä
tai työskennellä Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolmen kuukauden ajan. Tämän jälkeen hänen tulee rekisteröityä paikallispoliisissa (lukuun ottamatta Pohjoismaiden kansalaisia, jotka rekisteröityvät maistraatissa).
Työnhakijana EU-kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden jälkeenkin
kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee työtä ja
jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä.
Rekisteröitymisestä saa poliisista kirjallisen todistuksen (”Unionin kansalaisen
oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus”), kun rekisteröitymisen edellytykset on
selvitetty. Rekisteröintitodistus on voimassa toistaiseksi.
EU-kansalaisen perheenjäsen, joka ei ole EU-valtion kansalainen, hakee rekisteröintitodistuksen sijaan oleskelukorttia. Oleskelukortti myönnetään yleensä viideksi
vuodeksi. Sekä rekisteröintitodistus että perheenjäsenen oleskelukortti ovat osoituksia oleskeluoikeudesta Suomessa. (Viiden vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisen
perheenjäsen voi saada pysyvän oleskeluoikeuden.)
Rekisteröinti poliisilaitoksella maksaa (v. 2013) 50 euroa, todistus pysyvästä oleskelu-oikeudesta 25 euroa ja perheenjäsenen oleskelukortti 114 euroa. Myös maistraattiin rekisteröidytään, koska sen perusteella määräytyy kuntalaisuus.
85
EU-kansalaisen perheenjäsenen määritelmä
EU-kansalaisen perheenjäsen, joka ei ole EU-valtion kansalainen, määritellään ulkomaalaislaissa (154 §). Perheenjäseniä voivat olla:
- Aviopuoliso
- Aviopuolisoon rinnastetaan yhteisessä taloudessa elävä avopuoliso, jos he ovat
asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä ja todistaneet yhdessä asumisen esimerkiksi
vuokrasopimuksilla tai muulla asiakirjanäytöllä tai puolisoilla on yhteisessä huollossa
lapsi, jolloin kahden vuoden yhdessä asumista ei edellytetä. (Yhdessä olemista lomamatkojen aikana vuoroin kummankin puolison kotimaassa ei pidetä riittävänä yhdessä asumisena, jos puolisot ovat kirjoilla ja heillä on kotipaikka eri valtioissa. )
- Alle 21-vuotiaat lapset (sekä aviopuolison alle 21-vuotiaat lapset)
- Vanhemmat, jotka ovat EU-kansalaisen huollettavina
- Myös muu kuin yllä mainittu omainen voidaan rinnastaa perheenjäseneksi, jos hän
on jo lähtömaassaan ollut riippuvainen oleskeluoikeiden saaneesta henkilöstä.
Oikeus oleskella yli 3 kuukautta
Kun EU-/ETA-kansalainen on ollut Suomessa kolme kuukautta ja hän menee rekisteröitymään poliisissa, oleskeluoikeus voidaan rekisteröidä, mikäli
1. henkilö on työssä tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana
2. hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat ja tarvittaessa sairausvakuutus
3. henkilö on opiskelijana Suomessa hyväksytyssä oppilaitoksessa, ja hänellä on
itseään sekä
perheenjäseniään varten riittävät varat ja riittävä sairausvakuutus
4. hän on em. kohdissa mainitun perheenjäsen.
Pääsääntöisesti siis sekä EU- kansalaisen että hänen perheenjäsentensä tulee tulla
toimeen omilla tai työllä hankituilla varoilla. Turvautuminen vastaanottavan maan
toimeentulotukeen pian maahantulon jälkeen voi olla käännyttämisperuste, mikäli
toimeentulotukea haetaan pian maahantulon jälkeen ja EU-kansalainen on saapunut
maahan muussa tarkoituksessa kuin työnhakijana, työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Kun EU-kansalainen on aloittamassa työskentelyä Suomessa, ilmoittautuu hän pääsääntöisesti maistraattiin henkilötunnuksen saamiseksi verottajaa varten. Rekisteröinti tapahtuu henkilökohtaisesti. Tätä varten hän tarvitsee passin sekä työsopimuksen ja oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus poliisista. Sosiaaliturvatunnuksen saamiseen menee noin viikko. Maistraatti rekisteröi kotikuntaoikeuden vasta, kun henkilö
on rekisteröinyt oleskeluoikeutensa poliisilla ja saanut vähintään vuoden oleskeluoikeuden. Muussa tapauksessa henkilö merkitään tilapäisesti kunnassa asuvaksi. (Kotikuntaoikeus on eri asia kuin henkilöturvatunnuksen saaminen; henkilöturvatunnus
voidaan antaa esim. työntekoa varten, vaikka henkilölle ei ole merkitty kotikuntaa.)
86
Ulkomaalaisen firman palveluksessa oleva vuokratyöläinen ei voi saada oleskeluoikeuden rekisteröintitodistusta poliisista. Jos hän kuitenkin asustelee Suomessa ja
tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen verotusta varten, olisi parasta, että hän rekisteröityy verotoimiston kautta. Tällöin maistraatissa tiedetään verottajan tarvitsevan
henkilötunnusta. (Suomessa tilapäisesti oleskelevat voivat nimittäin rekisteröityä
myös verotoimistossa maistraatin sijaan. Rekisteröityminen välittyy suoraan maistraatin järjestelmään.) Täten henkilö saa vain henkilötunnuksen ja hänet rekisteröidään tilapäisesti Suomeen (ei kotikuntaa Suomessa).
Jos EU-kansalainen saa poliisilta oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen ja hän
aikoo asua Suomessa yli vuoden, on hänellä mahdollisuus rekisteröityä vakinaiseen
väestöön (kotikunta Suomeen). Mikäli koko perhe muuttaa Suomeen, tulee passien
/henkilötodistusten ja oleskeluoikeuden rekisteröintitodistusten mukana lisäksi olla
mm. vihkitodistus ja lasten syntymätodistukset laillistettuina ja virallisen kielenkääntäjän kääntäminä. Jos kyseiset todistukset ovat ruotsiksi, englanniksi, saksaksi tai viroksi, niitä ei tarvitse käännättää. Kaikki nykyiset EU-maat ovat liittyneet Apostillesopimukseen, joten todistusten laillistaminen tarkoittaa, että kyseiseen dokumenttiin
liitetään oman maan julkisen notaarin antama Apostille-todistus (lisätietoa Lahden
maistraatista).
Katso lisätietoja intran Effica-lomakkeista Ohje työperusteisen maahanmuuttajan ja
hänen perheenjäsentensä kotoutumisesta Suomeen.
6.7.2. Toimeentulotuen myöntäminen EU-/ETA-kansalaiselle
Henkilötunnus ei ole tae siitä, että henkilöllä on kotikunta Lahdessa. Henkilötunnuksia on mahdollista saada myös esimerkiksi verotoimistosta työntekoa varten. Henkilön oleskelun peruste ja luonne sekä kotikunta on tarkistettava toimeentulotukihakemusta käsiteltäessä. Toimeentulotuen pääperiaate on, että toimeentulotukea
myönnetään vain kunnassa vakituisesti asuvalle ja oleskelevalle henkilölle
(poikkeuksena kiireellinen välttämätön tuki). EU-kansalaisen osalta tulee siis erityisesti pohdittavaksi se, milloin katsotaan kunnassa oleskelu pysyväksi ja milloin katsotaan, että kunnassa oleskelu on väliaikaisluontoista. (Tilapäinen/vakituinen asuminen selvitetään ensin maistraatissa ja sosiaaliturvaetuuksien osalta Kelassa.)
Toimeentulotuen myöntäminen EU-kansalaiselle, joka oleskelee kunnassa pysyvästi
Voimassa olevan oleskeluoikeuden omaamalle ja pysyvästi kunnassa asuvalle EUkansalaiselle myönnetään toimeentulotuki samoin perustein kuin vastaavassa tilanteessa olevalle Suomen kansalaiselle. Kuitenkin tulee arvioida muut toimeentulotukeen liittyvät edellytykset. Erityisesti pitää kiinnittää huomioita asumisen pysyvyyteen
sekä mahdollisiin varoihin/tuloihin lähtömaasta.
Mikäli tarpeellista, on työntekijän hyvä olla yhteydessä poliisiin oleskeluperusteiden
selvittämiseksi. Muut ryhmät kuin työnhakijat ovat oleskeluoikeutta hakiessaan antaneet selvityksen tarvittavista varoista oleskelua varten paikallispoliisissa.
Mikäli kyseessä on tilapäinen vaikeus (esim. tilapäinen työkyvyttömyys sairauden
vuoksi), voi henkilö säilyttää työntekijän aseman (Ulkomaalaislaki 160 §).
87
Mikäli työntekijän ansiot ovat kohtuuttoman pienet johtuen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, tulee työntekijän oheistaa asiakasta Suomen työlainsäädännöstä ja kehottaa häntä olemaan yhteydessä Hämeen työsuojelupiiriin, mahdolliseen ammattiliittonsa sekä hakemaan mahdolliset palkkasaatavat TE-keskukselta.
Toimeentulotuen myöntäminen kunnassa väliaikaisesti oleskelevalle EUkansalaiselle
Oman ryhmänsä muodostavat EU- tai ETA-valtioista tulevat työnhakijat, joilla on oikeus hakea kolmen kuukauden ajan työtä toisesta EU- tai ETA-maasta ja joilla on
oikeus työttömyysturvaan oman maansa kustannuksella. Työttömyysturvaa saadakseen työnhakijan on täytynyt ilmoittautua työnhakijaksi kotimaansa lainsäädännön
mukaisesti ennen lähtöään. Hänellä on oltava mukanaan Kelan toimistoon tai työttömyyskassalle toimitettava todistus työttömyysetuuden määrästä ja kestosta. Suomeen tultuaan työnhakijan on ilmoittauduttava Suomessa työttömäksi työnhakijaksi
seitsemän päivän kuluessa maahan saapumisestaan.
Työnhakijat kuuluvat vielä lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin (3 kk) ja heidän oleskelunsa Suomessa voidaan katsoa tilapäiseksi ennen mahdollista työskentelyn aloittamista. Työnhakijoiden edellytetään turvaavan toimeentulonsa lähtömaansa työttömyyskorvauksella siten, etteivät he joudu turvautumaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista päivärahaa saava suomalainen voi
oleskella ja hakea 3 kuukautta työtä EU-maista menettämättä tukioikeuttaan. Tukioikeus ei koske työmarkkinatukea saavia.
EU-/ETA-valtion kansalainen saa oleskella kolmen kuukauden jälkeenkin Suomessa,
jos hän on edelleen työnhaussa ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada
työtä. Työnhakijan oikeutta toimeentulotukeen arvioidaan siten kussakin yksittäisessä
tilanteessa oleskelun pysyvyyden ja muiden tekijöiden kannalta. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin arvioida, ettei työnhakijan oleskelu kunnassa ole pysyväisluontoista,
vaikka se jatkuisi yli kolme kuukautta, eikä muita perusteita ole (esim. avioituminen
Suomen kansalaisen kanssa).
Pääsääntöisesti työnhakija on toimeentulotukea myönnettäessä rinnastettavissa turistiin, toisin sanoen riittäväksi avustamiseksi voidaan katsoa ravinnon saannin turvaaminen sekä mahdollisesti paluulipun kustannukset. Toimeentulotuen myöntämisen ei tule mahdollistaa maassa oleskelun jatkamista. Hyvänä käytäntönä voidaan
pitää sitä, että esim. ravinnon saanti turvataan sitoumuksilla ruokailuun tai ruuan ostamiseen eikä toimeentulotukea myönnetä rahana kuin poikkeustapauksissa. Ennen
tuen myöntämistä on selvitettävä poliisilta asiakkaan oleskelun perusteet, asiakkaan
oman maan lähetystön mahdollisuus auttaa sekä asiakkaan omat voimavarat (esim.
mahdollisuus saada rahaa lähtömaasta).
Mikäli väliaikaisesti maassa oleskeleva EU-/ETA-kansalainen tarvitsee terveyspalveluja, tulisi hänellä olla hankittu jo omasta kotimaastaan Eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kortti oikeuttaa sairaanhoitoon muissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä.
Mikäli oleskeluoikeuden perusteena olevat edellytykset ovat muuttuneet siten, ettei
kunnassa pysyvästi oleskeluun ole enää perusteita (esimerkiksi opiskelija erotetaan
oppilaitoksesta, tai riittäviä rahavaroja opiskeluun ei tosiasiallisesti ole), katsotaan
88
asiakas tilapäisesti kunnassa oleskelevaksi ja toimeentulotukea myönnetään samoin
perustein kuin turistille.
Asiointi ja toimeentulotuen käsittely
Rekisteröitynyt kuntapaikan saanut EU-kansalainen asioi oman asuinalueensa sosiaaliaseman toimipisteessä.
EU-kansalaisella voi olla henkilötunnus, vaikka oleskeluoikeutta ei olisikaan, joten pääsääntöisesti aina epäselvissä tilanteissa varmistetaan poliisilta oleskeluoikeuden perusteet ja kirjataan ne Effican perustietonäytölle. Huomioitavaa on, että mikäli EUkansalaisella on oleskeluoikeus jollain muulla perusteella (esim. paluumuuttaja tai muu
voimassa/vireillä oleva oleskelulupa), tämä oleskeluoikeus toimii perusteena toimeentulotuen myöntämiselle.
EU-kansalaiselta pyydetään muiden toimeentulotukihakemuksen yhteydessä vaadittavien dokumenttien lisäksi selvitykset lähtömaan pankkitileistä, varallisuudesta sekä tuloista (esim. lähtömaan maksamat sosiaalietuudet). Mikäli selvitysten saamiseen tai
käännättämiseen menee kohtuuttomasti aikaa toimeentulotuen käsittelyn kannalta, voidaan toimeentulotuki myöntää siksi ajaksi kuin katsotaan, että on kohtuullista saada
lähtömaasta tarvittavat dokumentit. Toimeentulotuki voidaan myös hylätä riittämättömien selvitysten puuttuessa esimerkiksi, jos tiliotteita ei lähtömaan pankkitileistä toimiteta
riittävän ajan sisällä.
6.7.3. Perustietoa EU-kansalaisten sosiaaliturvasta ja ohjeita erityistilanteisiin
Henkilön oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan
EU-/ETA-kansalaisen oikeus Kelan hoitaman sosiaaliturvaan ratkaistaan asiakkaan
hakemuksesta. Tätä varten hänen tulee asioida Kelassa ja täyttää Y77-lomake ”Hakemus Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisesta Suomeen muutettaessa”. Lomakkeen voi tulostaa myös netistä Kelan sivuilta. Myönteinen ratkaisu ei
tuo automaattisesti oikeutta etuuksiin, vaan etuuden saamisen muiden edellytysten tulee myös täyttyä. Kun henkilöllä on yhtymäkohtia useampaan EU-maahan,
on ensiksi ratkaistava, määräytyykö henkilön oikeus sosiaaliturvaan Suomen lainsäädännön mukaan (soveltamisalalaki). Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin kuulumisen edellytyksenä on yleensä, että henkilö asuu vakinaisesti Suomessa. Tämän
katsotaan toteutuvan, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti, ja hän oleskelee pääasiallisesti täällä. Henkilön on oleskeltava jatkuvasti vähintään puolet ajastaan
Suomessa. Suomeen muutettaessa ratkaisevaa on se, onko henkilön tarkoitus muuttaa Suomeen vakinaisesti asumaan. Asia ratkaistaan henkilön olosuhteiden kokonaisarvion pohjalta. Kelan päätös siitä, että henkilö ei kuulu Suomen sosiaaliturvan
piiriin ei merkitse suoraan sitä, ettei henkilöllä ole oikeutta toimeentulotukeen (vrt.
toimeentulotuen luonne viimesijaisena vähintään välttämättömän toimeentulon turvaajana sekä toimeentulotuen myöntäminen kiireellisessä välttämättömissä tilanteissa).
Työntekijänä Suomessa
EU-maissa ei ole yhtenäistä sosiaaliturvajärjestelmää, vaan jokainen jäsenvaltio
päättää omasta sosiaaliturvastaan. Eri sosiaaliturvajärjestelmiä yhteen sovittamaan
on annettu EY:n asetus 1408/71, jonka pääperiaate on, että työntekijä vakuutetaan
työskentelymaassa. Suomen lainsäädännön mukaan henkilö (maasta ja kansalai-
89
suudesta riippumatta) pääsee heti Suomen sosiaaliturvan piiriin kokonaisuudessaan,
jos hänen on tarkoitus työskennellä Suomessa vähintään kaksi vuotta. Tällöin hänen
voidaan katsoa asuvan Suomessa vakinaisesti. Työskentelyn kesto selvitetään työsopimuksesta tai työnantajalta. Joissakin tapauksissa voi päästä osittain Suomen
sosiaaliturvan piiriin jo neljä kuukautta ylittävän työskentelyn ajaksi, jos työskentely
täyttää tietyt palkkaa ja työaikaa koskevat edellytykset. Sosiaaliturvan ulkopuolelle
jäävät yleensä poikkeuksetta työharjoittelijat ja au pairit sekä muut lyhytaikaista tai
pienipalkkaista työtä tekevät, joiden työsuhde ei täytä työssäoloehtoa.
Kun henkilö matkustaa toiseen jäsenmaahan etsimään työtä, säilyttää hän oikeudet kotimaansa työttömyysetuuksiin enintään kolmen kuukauden ajan. EU:n
alueella liikkuessaan henkilö on tietyin varauksin oikeutettu tarvitsemaansa sairaanhoitoon ja korvauksiin toisessa jäsenmaassa saadusta sairaanhoidosta (Eurooppalainen sairaanhoitokortti). Mikäli henkilö päättää siirtyä eläkkeelle toiseen EUmaahan, hänellä on oikeus saada edellisessä EU-maassa kartuttamansa lakisääteinen eläke uuteen asuinmaahansa.
Yksittäistä turvautumista toimeentulotukeen ei voida pitää Suomen sosiaalihuoltojärjestelmän rasittamisena vaan toimeentulotukeen turvautuminen tulee olla vähintäänkin toistuvaa. Väliaikaiset vaikeudet eivät vielä ole katsottavissa kohtuuttomaksi rasitteeksi. Toistuvasti toimeentulotukea hakevan EU/ETA -alueelta tulleen työntekijän/ammatinharjoittajan kohdalla tilanne on arvioitava yksilöllisesti, jonka arvioinnin
tekee lupaviranomainen niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytettävissä. Lupaviranomaisella tulee siis olla tietoa esim. toimeentulotuen toistuvasta saannista.
HUOM. Sosiaaliviranomaisella ei ole oikeutta oma-aloitteisesti ilmaista hallussaan olevaa tietoa esimerkiksi toistuvasta toimeentulotuen myöntämisestä.
Ulkomailta lähetetyt työntekijät (ulkomainen työnantaja)
Pääsääntöisesti lähetetty työntekijä pysyy kotimaansa sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Tästä osoituksena hänellä on mukanaan lähetetyn työntekijän todistus (eli
EU:ssa lomake E101).
Tuloverotuksen osalta jäsenvaltioiden välisissä verosopimuksissa määritellään
yleensä, että lähetetyn työntekijän palkkaa voidaan tiettyjen tarkkojen ehtojen mukaisesti edelleenkin verottaa maassa, jossa työntekijä oleskelee pysyvästi. Yksi näistä
ehdoista on se, ettei lähetetyn työntekijän työskentely toisessa jäsenmaassa ylitä
183:a päivää kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana. Toinen ehto on se, ettei
työntekijän palkanmaksusta vastaa vastaanottavassa maassa oleskeleva eikä siellä
pysyvästi asuva työnantaja. Toimeentulotukea hakiessa lähetetty työntekijä rinnastetaan pääasiassa turistiin.
Mikäli lähetetty työntekijä ottaa yhteyden sosiaalitoimeen ja siellä herää epäilys hyväksikäytöstä tai törkeästä työsyrjinnästä, kannattaa asiakasta ohjata ottamaan yhteyttä työsuojelupiiriin ja/tai poliisiin.
Opiskelijat
Yli kolme kuukautta kestävässä oleskelussa toisessa EU-maassa on opiskelijoiden
täytettävä seuraavat kolme edellytystä:
- opiskelija on kirjautunut oppilaitokseen pääasiallisena tarkoituksenaan osallistua
koulutukseen
- opiskelijalla on kattava sairausvakuutusturva
90
- opiskelija osoittaa asiaankuuluvalle kansalliselle viranomaiselle kirjallisella vakuutuksella
tai valitsemallaan muulla vastaavalla tavalla, että hänellä on itseään ja perheenjäseniään
varten riittävät varat, niin ettei hän eivätkä hänen perheenjäsenensä
muodostu oleskelunsa aikana rasitteeksi vastaanottavan EU-maan sosiaaliturvajärjestelmälle.
EU-maista Suomeen tulleet opiskelijat eivät yleensä pääse Suomen sosiaaliturvan
piiriin, koska heidän oleskelunsa Suomessa on tilapäistä. Heillä on kuitenkin oikeus
välttämättömään sairaanhoitoon tilapäisen Suomessa oleskelunsa aikana lähtömaasta saadulla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Pohjoismaista Suomeen muuttavat opiskelijat pääsevät Suomen sosiaaliturvan piiriin, mikäli he väestökirjanpidon
mukaan asuvat Suomessa.
Toimeentulotuen näkökulmasta opiskelijoilta edellytetään riittävät varat opiskeluun
lähtömaasta. Opiskelun perusteella Suomeen rekisteröityneen EU/ETA -kansalaisen
perheineen tulee siis lähtökohtaisesti tulla toimeen omin tuloin ja varoin niin, ettei
henkilöllä ole tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Mikäli varoja ei ole (esimerkiksi
siksi, että ne ovat kuluneet ennalta arvaamattomiin menoihin kuten terveydenhoitoon), voidaan opiskelija rinnastaa toimeentulotukea hakiessa turistiin.
Ohje koskee myös EU-alueen ulkopuolelta tulevia kansainvälisiä opiskelijoita (Blupa).
Ammatinharjoittajat ja yrittäjät
EU:n kansalainen voi sijoittautua pysyvästi toiseen maahan harjoittaakseen kaikenlaista
teollista tai kaupallista toimintaa tai toimiakseen vapaassa ammatissa.
Hän voi
- siirtää tai perustaa toiseen EU-maahan henkilökohtaisen tai yrityksen pääasiallisen
toimipisteen taikka
- perustaa toiseen EU-maahan kiinteän sivutoimipaikan.
Ammatinharjoittajan tulee ansaita toiminnallaan vähintään minimiansion verran, jotta
voidaan katsoa, että oleskelun edellytykset toteutuvat.
Oikeus sosiaaliturvaan määräytyy pääsääntöisesti samoin kuin työntekijöiden osalta.
6.8. Pohjoismaan kansalaisen toimeentulotuki
Pohjoismainen sosiaalipalvelusopimus tuli voimaan 1.10.1996. Sopimus koskee
kaikkia Pohjoismaissa laillisesti asuvia henkilöitä ja Pohjoismaiden kansalaisia. Sopimus sisältää ohjeita muun muassa kiireellisten (välittömien) sosiaalipalvelujen järjestämisestä, toimeentulotuen maksamisesta tilapäisen oleskelun aikana, kotimaahan lähettämisestä ja pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevan muuttamisesta toiseen
pohjoismaahan. Sopimus löytyy suomen kielellä Haloo Pohjolan verkkosivulta
www.hallonorden.org > Tietoa yhteistyöstä > Sopimukset > Sosiaali- ja terveyspalvelut.
91
Pohjoismaalainen sosiaalipalvelusopimuksen 6 artikla:
Henkilön, johon sovelletaan sopimusta ja joka oleskellessaan laillisesti tilapäisesti
jossakin Pohjoismaassa joutuu välittömän sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen
tarpeeseen, tulee saada tarpeen edellyttämää apua oleskelumaasta kyseisen maan
lainsäädännön mukaisesti.
Kun toisen pohjoismaan kansalainen hakee toimeentulotukea Suomesta, kannattaa
lähtömaan viranomaisilta tarkistaa, onko henkilö saanut toimeentulotukea samanaikaisesti myös lähtömaastaan.
Pohjoismaan kansalaisen ei ulkomaalaislain mukaan tarvitse rekisteröidä oleskeluoikeuttaan poliisilaitoksella kuten muiden EU/ETA -kansalaisten. Hänen tulee kuitenkin
rekisteröityä maistraatissa (tehdä muuttoilmoitus) seitsemän vuorokauden kuluessa
maahantulosta, jos hän tulee maahan muussa kuin lyhytaikaisessa tarkoituksessa/vakinaisesti. Ulkomaalaislain 158 a §:ssä edellytetty turvattu toimeentulo ei koske
pohjoismaiden kansalaisia eikä heidän perheenjäseniään.
6.9. Ihmiskaupan uhrien toimeentulotuki
Ihmiskaupan uhrille myönnetään tilapäinen (B-tunnus) oleskelulupa, jos se on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi.
Ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa,
myöntää vastaanottokeskus vastaanottorahaa välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos henkilö on tuen tarpeessa eikä
voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä
nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Ihmiskaupan uhrien auttamisesta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Kts. lisätietoja STM:n opas (2013:4)
Opas toimeentulotukilain soveltajille, liitteet 2 ja 3.
6.10 Työntekijän kirjaukset Efficaan
Toimeentulotukikansioon dokumentointiin perustietoihin kirjataan aina kansalaisuus,
oleskeluluvan voimassaoloaika ja oleskelun peruste/status sekä maahantuloajankohta. Muut perustietoihin kirjattavat tiedot on esitetty ohjeessa: Ohje toimeentulotuen päätöstekstin sisällöstä (ohjeen mukaan toimitaan kaikissa toimeentulotukea
käsittelevissä yksiköissä).
Dokumentointiin asiakaskertomukseen kirjataan:
- perhetiedot: puolisot, lapsien syntymäajat, asuuko taloudessa muita sukulaisia
- äidinkieli/äidinkielet
- tarvitseeko asiakas asioinnissa tulkkia ja minkä kielen tulkkia
- koulutus ja ammatti (molemmat puolisot)
- tiedot molempien puolisoiden luku- ja kirjoitustaidosta
- suomenkielen taito, suoritetut kurssit ja tasot, milloin?
- onko henkilöllä erityisiä terveydellisiä tai psyykkisiä haittoja, jotka voivat olla opiskelun tai työnsaannin esteenä, esim. stressiperäist traumat.
- perheen lasten päivähoito/koulutiedot, onko päivähoidossa/koulunkäynnissä jotain
erityistä?
92
- erityistä muuta huomioon otettavaa perheen tilanteessa?
- asiakkaan tilanne (onko henkilö esim. työssä/koulutuksessa, muutokset perhesuhteissa tai asumisessa) palveluyksikön vaihtuessa
Asiakassiirtojen maahanmuuttajapalveluista aikuissosiaalityöhön yhteydessä tehtävistä kirjauksista kerrotaan myös ohjeessa Asiakkaiden siirto maahanmuuttajapalveluista aikuissosiaalityön.
Dokumentointiin kirjataan myös, mikäli tietoja tarkistetaan poliisilta tai muilta tahoilta.
7. VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT
Lyhytaikaisen vankilatuomion (enintään ½ vuotta) aikana voidaan maksaa asunnon
säilyttämiseksi asumiskulut/ tavaroiden varastointikulut vankilassa oloaikana edellyttäen, että henkilöllä ei ole työtuloja vankilassa oloaikana (tarkistettava). Jos joku perheenjäsenistä on vankilassa ja kotona asuvaa perhettä avustetaan, on tarkistettava
vankilassa olevan työtulot ja siitä perheen elatukseen mahdollisesti maksettava
osuus.
Vankeuslain (767/2005) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei ttt:a näihin
menoihin myönnetä. Vaikka avovankilassa olevia kehotetaan käyttämään omia
vaatteitaan, on vankeinhoitolaitos velvollinen vaatettamaan myös avolaitosvangin, jos tällä ei ole omia vaatteita. Vaatehankintoihin ei myönnetä toimeentulotukea avovankilaankaan (Linjakokous 19.8.2009).
Pitkän vankeusrangaistuksen loppuvaiheen asiointilomia varten tai kotiutumista varten voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömään vaatetukseen,
jos vangilla ei ole asiallisia siviilivaatteita. Nykyisin vankilat eivät myönnä silmälaseja
tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin kotikunnan on myönnettävä näihin menoihin toimeentulotukea. Jos ttt-oikeus syntyy, on ennen ttt:n myöntämistä pyydettävä vangin tulotiedot (erillinen lomake) ja tehtävä normilaskelma.
Jos vanki on jo päässyt pois vankilasta ja asia käsitellään takautuvasti, esim. muutosvaatimuksen johdosta, voi vankia itseään edellyttää hankkimaan tili- ja ansiokorttinsa tiedot vankilasta ennen päätöksen tekoa. Ne saa pyytämällä joko vankilan sosiaalityöntekijältä tai palkanlaskennasta. Lisäksi tulee esittää tiliote, vapauspassi ja
kopio työvoimatoimiston kortista. Jos vanki ei toimita pyydettyjä tietoja, hakemus hylätään sillä perusteella, että hakija ei ole toimittanut toimeentulotukioikeuden selvittämiseksi välttämättömiä tietoja.
Käyttövarat lasketaan vangille kuten laitoshoidossa olevalle 1.1.2012 alkaen 99 € /
kk.
Vankila myöntää 6 kuukauden aikana yhden lomamatkan, jos vangin omat varat eivät riitä matkakuluihin. Toimeentulotukena voidaan myöntää vangille tai vangin perheenjäsenille tapaamiskuluihin vain vankilan järjestämään perhetapaamiseen. Muihin
vierailukuluihin ei myönnetä toimeentulotukea. Vangin osalta myös muut perustellut
93
syyt, kuten lähiomaisen hautajaiset voivat olla syy myöntää matkakuluihin toimeentulotukea. Matkakulut ovat täydentävää toimeentulotukea.
Vankilasta vapautuneen on selvitettävä mahdolliset ansiot vankilassaoloaikana ja
toimeentulotuki vapautumisen jälkeen myönnetään sen mukaan. Vanki saa selvityksen ansioistaan ja maksamastaan ylläpitokorvauksesta pyydettäessä. Vapautuva saa
lähtiessään tarpeellisen vaatetuksen.
8. YRITTÄJÄT
Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu, voidaan avustaa yleensä vain
lyhytaikaisesti toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen, yleensä vain 3 kk:n ajan.
Tästä on erillinen päätösteksti. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yrityksestä tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Työttömyyspäivärahan myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti yrityksen lopettamis-/ keskeytysilmoitusta kaupparekisteriin. Jos yrittäjä
ei lopeta yritystoimintaa, joka ei tuota riittävää elantoa, voidaan hänen perusosaansa
alentaa 20 % sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. Jos yritys tuottaa vähintään työttömyysturvaa vastaavan tulon, voidaan toimeentulotukea myöntää edelleen ilman,
että edellytetään toiminnan lopettamista tai alennetaan perusosaa.
Jos tuen tarve jää alle 3 kk:n, voidaan tukea myöntää yrittäjän tuloselvityslomakkeen ja muiden saatavissa olevien tietojen perusteella. Jos tuen tarve jatkuu yli 3 kk,
on pyydettävä selvitykset yrityksen tilinpäätöksestä, taseesta ja tuloslaskelmasta ja
tarvittaessa käytettävä taloushallintoa tulojen selvittelyssä hyväksi. Selvityspyyntö
lähetetään Soten taloushallintoon laskentapäällikkö Anu Mäkelälle ja asiantuntijaavun käyttämisestä on ilmoitettava myös asiakkaalle. Tuloslaskelma pyydetään ns.
pitkän kaavan mukaan eli tilikohtaisena.
Yrittäjän tuloja ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot (tavarana/rahana), päivärahat, voitto ja mahdollinen starttiraha. Päivärahojen ohella kiinteät
kulut saattavat sisältää myös muita sellaisia menoja, jotka ovat toimeentulotuen näkökulmasta yrittäjän käytettävissä olevaa tuloa. Huomiota on kiinnitettävä myös yrittäjän sijoitukseen yritykseen (oma pääoma) ja yrityksen saamisiin. Yrityksen menoja
ei toimeentulotuessa voida ottaa huomioon.. Yrityksen tilillä olevia yrityksen varoja ei
voida ottaa yrittäjän tuloina huomioon, ainoastaan tileiltä tehdyt yksityisnostot. Jos
yrittäjä on todistettavasti tehnyt lopettamisilmoituksen tai yritys konkurssin ja yrittäjä
on hakeutunut työnhakijaksi, toimeentulotuki käsitellään kuten työttömällä.
Jos yrittäjä toimii toiminimellä, on hänellä oikeus käyttää vapaasti myös omiin menoihinsa toiminimen pankkitiliä. Tästä syystä toiminimellä toimivan henkilön pankkitilien maksuliikenteeseen ja tilien saldoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Jos työvoimatoimikunta hylkää työttömyyspäivärahan sillä perusteella, että hakija
työllistyy yrityksessään, alennetaan perusosaa, koska hakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei hänelle voida tarjota työtä/työvoimapoliittista toimenpidettä. Yrittäjän kohdalla ei voida hallinto-oikeuden linjauksen mukaan käyttää laskennallista työttömyyspäivärahaa tulona.
94
Yksityinen perhepäivähoitaja tekee hoitolapsen vanhempien kanssa hoitosopimuksen, jossa määritellään kokonaishoitomaksu. Osa tästä maksusta maksetaan Kelan
tukina, jotka maksetaan suoraan hoitajalle (hoitoraha, hoitolisä vanhempien tulojen
perusteella ja Lahti-lisä). Perhe maksaa hoitajalle kokonaishoitomaksun ja Kelan tukien välisen erotuksen. Tulojen selvittämiseksi yksityiseltä perhepäivähoitajalta pyydetään nähtäväksi lapsen hoitosopimus. Kokonaishinnasta vähennetään kulukorvaus, jota ei huomioida tuloksi (kulukorvauksella katetaan lapsen ruokailukulut, kodin
kuluminen yms.). Näin saadaan selville hoitajan bruttotulo, josta vähennetään vielä
verot ja muut pakolliset vähennykset.
9. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (ToTuL 19 - 23 §)
Toimeentulotuen takaisinperintä perustuu kahteen eri toimeentulotukilain pykälään.
Toimeentulotukilain 23 §:n mukainen takautuvien etuuksien periminen on ns. ilmoitusmenettely, jossa etuuden maksaja on velvollinen suorittamaan takautuvasti maksettavan muun sosiaaliturvaetuuden toimeentulotuen myöntäjälle eikä perintä edellytä asiakkaan suostumusta. ToTuL:n 20 §:n mukainen perintä (ns. itseltä perintä) saa
lainvoiman vasta kun sosiaali- ja terveyslautakunta hakee perintäoikeutta Kouvolan
hallinto-oikeudelta. Tämä edellyttää sitä, että korvausvelvollisella on tuloja tai varoja,
joista perintä voidaan suorittaa.
Perintäpäätös on kuitenkin aina tehtävä samalla kun toimeentulotukea myönnetään, niin että asiakkaalla on tieto perintämahdollisuudesta. Kun päätös uusitaan, tulee myös perintäpäätös aina uusia. Perintäpäätöstä ei voi tehdä jälkikäteen. Poikkeuksena perintä erehdyttävien tietojen perusteella (ToTuL 20 § 2
mom), joka voidaan tehdä jälkikäteen.
ToTuL:n 23 §:n mukaiset takautuvat tulot kirjataan toimeentulotuen korvaukseksi
keskitetysti. Se osuus, joka takautuvasta etuudesta ei ole takaisin perittävää (kohdistuu eri aikaan, perintä kattaa vain osan takautuvan etuuden myöntämisajasta, etuus
ylittää ko. kuukaudelle myönnetyn toimeentulotuen), on palautettava asiakkaalle itselleen välittömästi. Nämä ns. kohdistamattomat tulot palauttaa käsittelijä. Takautuvien
etuuksien perinnästä voidaan myös luopua, jos perintä aiheuttaa toimeentulotuen
tarpeen.
9.1. Omaisuudesta perintä
9.1.1. Päätöksenteko
Jos henkilöllä/perheellä on huomattavaa varallisuutta tai omaisuutta (näkyy veroehdotuksesta /hakemuksesta), mutta varallisuus ei ole toimeentulotuen hakuajankohtana hakijan käytettävissä tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä 20 §:n 1
mom:n 1-kohdan perusteella. Poikkeuksena on omaisuus, joka lueteltu ToTuL:n 12
§:ssä (mm. omassa käytössä oleva vakinainen asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto,
työ- ja opiskeluvälineet), joita ei saa periä.
Toimeentulotuki hylätään, jos omaisuus on helposti muutettavissa käytettäviksi varoiksi (esim. arvopaperit, määräaikaistalletukset). Jos omaisuuden realisointia ei voi-
95
da edellyttää heti, myönnetään toimeentulotukea perintäpäätöksellä ja omaisuuden
realisoimiseen annetaan kohtuullinen aika 3 - 6 kk. Asiakkaalle laaditaan kirje (ei
päätöstä), josta on erillinen lomake.
Jos omaisuus on vaikeasti realisoitavaa, esim. kyse on perikunnan tai muuten yhteisomistuksessa olevista varoista, tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintäpäätös. Kiinteästä varallisuudesta on syytä pyytää kiinteistörekisteriote (saa maistraatista tai käräjäoikeudesta), perunkirja, kauppakirja, kiinteistöverolippu tai muu vastaava, mistä omistussuhteet ja yksilöity laatu/sijainti ilmenevät.
Varallisuudesta perinnästä on valmistekstipäätös. Perintäpäätös saa lainvoiman vasta hallinto-oikeuden päätöksellä, jota sosiaali- ja terveysviraston on haettava hallintooikeudelta viimeistään 3 vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Toimeentulotuen
myöntämisen yhteydessä tehty varallisuudesta perintä on luonteeltaan ennakkopäätös, josta ei ole valitusoikeutta. Päätös tulostetaan kahtena kappaleena ja tiedoksianto merkitään myös Soteen jäävään kappaleeseen. Asiakkaalle annetaan kirjallinen
informaatio siitä, mitä varallisuudesta perintä merkitsee (erillinen lomake).
9.1.2. Perinnän toteuttaminen ja seuranta
Päätöksentekijän tai perinnästä vastaavan tulee seurata perintää ja huolehtia siitä,
että korvausvelvolliselle annetaan mahdollisuus vapaaehtoiseen maksamiseen ja
tarvittaessa huolehtia hakemuksen tekemisestä HaO:lle hyvissä ajoin ennen 3 vuoden täyttymistä. Perintä käynnistetään yleensä silloin, kun asiakkuus päättyy tai asiakkuuden jatkuessa noin vuoden kuluttua siitä kun toimeentulotukea on ensimmäisen
kerran myönnetty. Vastuu perinnästä tai perinnästä luopumisesta on päätöksentekijällä.
Kun perintä käynnistetään, tulostetaan perintäkirje, johon liitetään laskelma myönnetystä toimeentulotuesta. Perintäkirje ja laskelma lähetetään allekirjoitettuna soten hallinto- ja tukipalveluihin Päivi Niemiselle (os. Duo, Aleksanterinkatu 23 B), joka kirjaa
saatavan reskontraan ja lähettää kirjeen ja laskun asiakkaalle maksua varten. Niemiselle on aina ilmoitettava, miltä toimeentulotukitililtä myönnetty tuki on asiakkaalle
maksettu (täydentävä tuki / perustoimeentulotuki). Maksusuunnitelmasta on sovittava
Calpro Oy / maksuntarkkailun palvelusihteeri Irene Haaralan kanssa, puh. 814 3632.
Hän valmistelee maksuohjelman asiakkaan kanssa ja talousjohtaja tekee maksuohjelmapäätöksen. Jos asiakas ei maksa perittäväksi ilmoitettua määrää eräpäivään
mennessä tai sovi maksamiselle aikataulua, ilmoittaa talousyksikkö siitä käsittelijälle
Käsittelijä käynnistää tällöin hakemuksen Kouvolan hallinto-oikeudelle lainvoimaisen
perintäpäätöksen saamiseksi. Jos perinnästä päätetään tässä vaiheessa luopua,
luopumisesta tehdään esitys johtavalle sosiaalityöntekijälle, joka päättää perinnästä
luopumisesta. Perittävänä olevista ja maksamattomista saatavista tulee talousyksiköstä säännöllisin väliajoin luettelo ja käsittelijän on tarkistettava luettelo omien asiakkaidensa kohdalla ja ryhdyttävä toimenpiteisiin joko HaO:lle tehtävää esitystä varten tai tehtävä esitys johtavalle sosiaalityöntekijälle perinnästä luopumiseksi.
9.1.3. Hakemus hallinto-oikeudelle ja siihen liittyvät toimenpiteet
Ennen hakemusta hallinto-oikeudelle on asiakkaalle annettava mahdollisuus vapaaehtoisesti suorittaa takaisinmaksu (ks. edellä).
96
Hakemus hallinto-oikeudelle tehdään erillisellä lomakkeella. Hakemukseen liitetään
seuraavat liitteet:
-
Toimeentulotukipäätökset, joilla tukea on myönnetty ja joihin perintä perustuu.
Selvitys myönnetyn tuen määrästä
Normilaskelmat tukiajalta
Kopio kirjeestä, jolla hakijalle on varattu tilaisuus suorittaa korvaus vapaaehtoisesti.
Verotustodistus
Kopio kiinteistörekisteriotteesta tai vastaavasta, mistä ilmenee kiinteän omaisuuden laatu ja sijainti.
Lomakkeen kohta "Selvitys ja korvausedellytykset":
Selvityskohtaan merkitään lyhyesti olosuhteet ja toimeentulotuen tarpeen perusteet.
Esim. “NN on pp.kk.vv lukien hakenut toimeentulotukea jäätyään työttömäksi. Hakijan perheessä on vaimo ja x lasta ja perhe asuu vuokra-asunnossa, jonka vuokra on
xx. euroa (myös mahdollinen elatusvelvollisuus mainittava). Tukea myönnettäessä
on tehty perintäpäätökset, koska hakijalla on ToTuL:n 12 §:n mukaista varallisuutta,
tila R:no xx K:n kunnassa, jonka verotusarvo ilmenee verotodistuksesta. NN:n toimeentulotukioikeus on päättynyt/keskeytynyt pp.kk.vv. hänen päästyä töihin/taloudellisen tilanteen parannuttua/???" tai
"Koska NN:n jatkuvat tulot eivät riitä hänen välttämättömään toimeentuloonsa on hänelle edelleen myönnetty toimeentulotukea. NN:llä on kuitenkin ToTuL:n 12 §:n mukaista varallisuutta, mistä hän voi korvata saamansa toimeentulotuen viimeistään
silloin, kun omaisuus realisoidaan."
Jos henkilö, jolle on tehty perintä varallisuudesta, kuolee, on hakemus hallintooikeudelle tehtävä vuoden kuluessa kuolemasta. Myös tukea myönnettäessä voidaan
päättää, että tuki peritään takaisin varallisuudesta henkilön kuoltua. Tällaista päätöstä ei liene syytä tehdä, ellei kyse ole iäkkäästä henkilöstä.
9.2. Hautausavustuksen takaisinperintä
9.2.1. Päätöksenteko
Kun toimeentulotukena myönnetään hautauskustannukset, on päätös perinnästä tehtävä siltä varalta, että pesään jää varoja tai kuolinpesä saa seuraavan verotuksen
yhteydessä veronpalautuksen. Perintäkohteeksi merkitään päätökseen KUOLINPESÄ. Perintätekstinä käytetään valmistekstiä. Pesänhoitajan nimi, henkilötunnus ja
osoite tulee selvittää ja päätös lähetetään pesänhoitajalle ja mukaan tiedote kirje.
(erillinen lomake).
9.2.2. Perinnän seuraaminen ja hakemus hallinto-oikeudelle
Käsittelijän on seurattava tehtyä perintää. Perunkirjoitus on pidettävä 3 kk:n kuluessa
kuolemasta. Jos perunkirjaa ei tule, lähetetään muistutuskirje viimeistään 4 kk:n
päästä.
97
Hakemus hallinto-oikeudelle tehdään hyvissä ajoin ennen vuoden täyttymistä, mutta
verotuksen/veroehdotusten valmistumisaika otetaan huomioon ja pyritään siihen, että
veronpalautuksen määrä on tiedossa ennen hakemuksen tekemistä.
Ennen kuin hakemus hallinto-oikeudelle tehdään, on ulosotosta (yhteystiedot löytyvät
internetistä: http://www.oikeus.fi/9363.htm) selvitettävä mahdolliset muut velkojat,
eikä hakemusta kannata tehdä, jos on ensisijaisia velkojia esim. elatusapuvelkaa.
Lisäksi ennen hakemuksen lähettämistä varataan pesänhoitajalle mahdollisuus suorittaa korvaus omaehtoisesti. Pesänhoitajalle lähetetään kirje, jossa on liitteenä laskelma hautauskuluista. Kirjeessä mainitaan, että hakemus hallinto-oikeudelle tehdään pp.kk.vv päivänä, ellei suoritusta ole saapunut ko. päivään mennessä. Kirje
lähetetään soten hallinto-ja tukipalveluihin/talousyksikköön taloussihteerille (Helena
Tyynynen), joka liittää siihen laskulomakkeen ja eräpäivän. Jos suoritusta ei ole tullut
eräpäivänä, tehdään hakemus hallinto-oikeudelle (tai esitetään perinnästä luopumista kuten omaisuudesta perinnässä).
Hallinto-oikeudelle tehtävään hakemuksen selvityskohdassa kerrotaan lyhyesti kuolinpäivä, myönnetyt hautauskustannukset ja se, että kustannukset haetaan korvattavaksi vuoden vvvv veronkannon veronpalautuksista, jotka maksetaan joulukuussa
vvvv ja että perinnästä luovutaan, jos veronpalautusta ei tule tai se menee muille velkojille.
9.3. Perintä, kun toimeentulotuki on perustunut erehdyttäviin tietoihin
Kun henkilö on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja/laiminlyönyt lain 17 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin, voidaan toimeentulotuki periä takaisin näiden tietojen antajalta / ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä. Perintäpäätös voidaan tällöin tehdä jälkikäteen. Jos rikkomus
on vakava ja näyttö kiistaton, voidaan tehdä myös tutkintapyyntö poliisille hallintojohtajan kautta.
Perintä erehdyttävien tietojen perusteella saa myös lainvoiman vasta, kun hallintooikeus on tehnyt päätöksen. Vanhentumisaika on viisi vuotta. Tässäkin on edellytyksenä, että korvausvelvollisella on tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia
tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä.
Korvaushakemusta varten laaditaan luettelo myönnetystä toimeentulotuesta. Lisäksi
tulostetaan normilaskelmat ja päätökset samalta aikaväliltä. Tulosteiden ja jälkikäteen ilmenneen etuuden tai muun korvausperusteen pohjalta tehdään laskelma siitä,
mikä osuus myönnetystä toimeentulotuesta on perustunut virheellisiin tietoihin.
Kun perittävä summa on tiedossa, tehdään viranhaltijan perintäpäätös. Päätökseen
kirjataan lyhyt selvitys, miten tuensaaja on antanut virheellisiä tietoja tai jättänyt niitä
ilmoittamatta. Lisäksi selvitys siitä, paljonko tukea on myönnetty ja mikä osuus on
perustunut virheellisiin tietoihin. Päätökseen kirjataan valmisteksti erehdyttävien tietojen perusteella tehtävästä perinnästä.
98
Kun laskelma on valmis ja päätös tehty, lähetetään päätös ja asiakkaalle tarkoitettu
kirje (erillinen lomake), jossa annetaan mahdollisuus tulla sosiaalityöntekijän vastaanotolle selvittämään tilannetta ja laatimaan vapaaehtoinen maksusuunnitelma.
Maksusuunnitelmasta on sovittava Calpro Oy/maksuntarkkailun palvelusihteeri Irene
Haaralan kanssa, puh. 814 3632. Hän valmistelee maksuohjelman asiakkaan kanssa
ja talousjohtaja tekee maksuohjelmapäätöksen.
Käyntiajalla selvitetään myös hakemusmenettely hallinto-oikeudelle. Jos tuensaaja ei
vapaaehtoisesti suorita virheellisiin tietoihin perustuvaa toimeentulotukea, tehdään
hakemus hallinto-oikeudelle erillisellä lomakkeella. Liitteeksi tarvitaan myös varallisuusselvitys-lomake. Perintäpäätös ja kopio hakemuksesta HaO:lle lähetetään talousyksikköön. Kun Kouvolan hallinto-oikeus antaa päätöksen, lähetetään myös siitä
kopio talousyksikköön.
9.4. Liikaa maksetun toimeentulotuen takaisinperintä
Jos asiakkaalle on maksettu liikaa toimeentulotukea (esim. maksatusvirheen vuoksi)
ja asiakas suostuu vapaaehtoisesti maksamaan liikaa maksetun summan, voi asiakas maksaa sen suoraan Lahden kaupungin rahatoimiston tilille:
Nordea Pankki Suomi Oyj
Päijät-HämeenOsuuspankki
Danske Banken
Svenska Handelsbanken AB
Helmi Säästöpankki Oy
IBAN
FI90 2028 3800 0314 50
FI10 5612 1120 0051 00
FI54 8000 1700 6006 88
FI42 3131 3001 0328 20
FI03 4212 1120 0739 23
Maksettava summa ja laskentatunniste, mille suoritus kirjataan, ilmoitetaan ensisijaisesti rahatoimeen sähköpostilla: rahatoimi@lahti.fi. tai toissijaisesti Katja Levolle /
Konsernipalvelut (puh. 814 2293). Sähköpostitse tai Katja Levolta on tarkistettava,
että maksu on saapunut.
Jos asiakas ei palauta liikaa saamaansa toimeentulotukea vapaaehtoisesti ja perinnän ToTuL:n mukaiset perusteet ovat olemassa, tehdään perintäpäätös ja toimitaan
kuten itseltä perinnöissä yleensä (ks. edellä).
9.5. Jälkihuoltona maksetun toimeentulotuen takaisinperintä
Jos toimeentulotukea hakeva on jonkin toisen kunnan jälkihuollettava, voidaan
myönnetty toimeentulotuki periä ko. kunnalta 21 ikävuoteen saakka lastensuojelulain
nojalla. Perintäpäätös lähetetään tiedoksi ko. kunnalle ja talousyksikköön. Perintää
varten tulee talousyksikköön lähettää kuukausittain raportti (intrassa on lomake)
myönnetystä toimeentulotuesta ja talousyksikkö hoitaa perinnän eteenpäin.
10. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
10.1. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteet
99
Kunnan tulee myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea (Toimeentulotukilaki 13 §). Lahden sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyessään
toimeentulotuen soveltamisohjeet on hyväksynyt samalla seuraavat ehkäisevän toimeentulotuen perusteet noudatettavaksi 1.3.2008 alkaen (§ 44 12.2.2008).
Tavoitteet:
- Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (Toimeentulotukilaki 1 §, 2 momentti).
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. (Toimeentulotukilaki 13 §)
- tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin
- asumisen turvaamiseksi
- ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi
- sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Kohderyhmät:
- Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle myös
silloin, kun oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen ei ole. Ehkäisevää
toimeentulotukea voidaan myöntää myös varsinaiseen toimeentulotukeen oikeutetuille silloin, kun tukea myönnetään yksilöityyn, varsinaiseen toimeentulotukeen kuulumattomaan tarkoitukseen ja tuen myöntämisellä edesautetaan toimeentulotukiasiakkuudesta poistumista, kuntoutumista ja työllistymistä tai ehkäistään pitkäaikaista asiakkuutta, lievitetään velkakierrettä,
turvataan asuminen tai autetaan äkillisessä kriisissä.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää:
- aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esimerkiksi opiskelun tai työllistymisen
edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole
käytettävissä
-
asumisen turvaamiseen häädön uhatessa
-
ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun
avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva
toimeentulotuen tarve estettyä
-
erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen (esim. lähiomaisen kuolema,
vakava sairastuminen, rikoksen uhriksi joutuminen, onnettomuus, avioero)
-
lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisyyn ja omatoimisen selviytymisen
edistämiseen
-
muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä
ehkäisevänä keinona.
100
Menettelytavat:
- Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä. Ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää sosiaalityöntekijä. Äkillisissä kriisitilanteissa ehkäisevästä toimeentulotuesta voi päättä myös sosiaaliohjaaja.
-
Ehkäisevän toimeentulotuen päätökseen tai erilliseen palvelusuunnitelmaan
tulee kirjata yksityiskohtaiset perustelut tuen myöntämisen tai kielteisen päätöksen syistä.
-
Myöntämistilanteissa tulee harkita sitä, miten sosiaalista suoriutumiskykyä tuetaan niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä, ehkäisevät hakijan odotettavissa olevia toimeentulovaikeuksia tai estävät varsinaisen toimeentulotuen
tarpeen.
-
Ehkäisevää toimeentulotukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin. Jos hakijalla
on oikeus etuuteen, joka ei ole hänen käytettävissään hakuajankohtana (esim.
onnettomuuden uhri, joka saa etuudet myöhemmin), voidaan myönnetty tuki
periä hakijan myöhemmin käyttöönsä saamista varoista.
11. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN KRIISITILANTEESSA (esim. tulipalo)
Kriisitilanteessa, esim. tulipalon tuhottua omaisuuden, asiakkaita avustetaan ensiapuluonteisesti ehkäisevällä toimeentulotuella avustusmäärällä, joka riittää siihen
saakka, että omat varat ovat käytettävissä tai tulo/varallisuustiedot saatavilla niin,
että voidaan tehdä toimeentulotukilaskelmat. Jos asiakkaalla on rahaa pankissa ja
hän voi niitä sieltä välittömästi nostaa, otetaan nämä tulot kuitenkin huomioon. Kotivakuutus on toimeentulotukeen nähden ensisijainen. Kotivakuutuksiin liittyy useimmiten vuorokauden ympäri päivystys, jota kautta voi saada taloudellista tukea, luvan
majoittua hotelliin yms. Henkilöllisyystodistuksen hankkimiseen voidaan antaa maksusitoumus (jotta asiakas saa rahaa pankista).
Jos kriisitilanne koskettaa suurempaa asiakasjoukkoa kerrallaan, osallistuvat asiakkaiden tilanteiden selvittelyyn kaikki ammattiryhmät erikseen sovittavalla tavalla.
Esimies järjestää heti kriisin tietoon tullessa kokouksen, jossa toimintatavoista sovitaan.
Lahden kaupungin valmiussuunnitelman mukaisesti tulipalon tms. kriisin kohdatessa,
asiakkaat saavat SPR:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti SPR:n kautta mahdollisuuden hankkia välttämättömiä elantotarvikkeita. SPR:llä on tiedossa hotellit,
joiden kanssa on tehty sopimus kriisimajoituksen järjestämisestä. SPR järjestää
myös debriefing-toimintaa.
101
12. EDUNVALVONTA / VÄLITYSTILIT
Yleistä välitystileistä
Silloin, kun asiakas ei erilaisista tukitoimenpiteistä (esim. maksupalvelun järjestäminen) huolimatta kykene hallitsemaan rahavarojaan vaarantaen toimeentulonsa, on
henkilön etuudet mahdollista hakea maksettavaksi kunnan toimielimelle (sosiaalitoimelle). Välitystileistä ei ole säännöksiä kunnan toimintaa sääntelevässä lainsäädännössä (esim. sosiaalihuoltolaki). Välitystilien pitäminen on siis kunnalle vapaaehtoista
toimintaa. Henkilön etuuksien maksu sosiaalitoimen välitystilille perustuu eri etuuksista annettuun lainsäädäntöön.
Henkilön tulojen perimisellä sosiaalitoimelle voidaan turvata henkilön asumiskulujen
ja muiden laskujen maksu, jos henkilö ei itse kykene vastaamaan elantomenoistaan.
Lisäksi henkilölle on mahdollista maksaa välitystililtä käyttövaroja useissa erissä, jotta varat riittäisivät henkilölle käytettäviksi koko kuukauden ajaksi. Välitystiliä voi käyttää myös tilapäisenä keinona asiakkaan taloudellisen tilanteen haltuun ottamisessa
(esimerkiksi rästiintyneiden vuokrien hoitaminen).
Välitystilit ovat aiemmin perustuneet suostumukseen, mutta etuuksista annetun lainsäädännön muutokset ovat mahdollistaneet osan etuuksien maksun kunnan toimielimelle ilman asianomaisen henkilön suostumusta, mikäli laissa mainitut edellytykset
täyttyvät. Esimerkiksi:
- kansaneläkelain (11.5.2007/568) 11 luku 67 §
- eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (11.5.2007/571) 1 luku 28 §
- vammaisetuuksista annetun lain (11.5.2007/570) 3 luku 26 §
- työttömyysturvalain (30.12.2002/1290)11 luku 9 §
- sairausvakuutuslain (21.12.2001/1224) 15 luku 12 §
- takuueläkelain (20.8.2010/703) 3 luku18 §
- Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettu lain
(15.7.2005/566) 5 luku 48 § antavat mahdollisuuden periä henkilön etuudet kunnan
toimielimelle käytettäväksi hänen huoltoonsa ilman henkilön suostumusta.
Henkilön suostumus tarvitaan kuitenkin edelleen
- työntekijän eläkelain (19.5.2006/395) 8 luvun 122 §
-kunnallisen eläkelain (13.6.2003/549) 8 luvun 127 §
mukaan siihen, että eläkelaitos voi päättää henkilön eläkkeen maksusta kunnan toimielimelle käytettäväksi eläkkeensaajan huoltoon mainittujen edellytysten täyttyessä.
Kun henkilön etuuksien maksamista ollaan hakemassa sosiaalitoimelle maksettaviksi
välitystililtä, tulee sosiaalityöntekijän tarkistaa ajantasaiset tiedot siitä, mitä lainsäädännössä sanotaan henkilön etuuksien maksamisesta kunnan toimielimelle ja tarvitaanko etuuden maksamiseen sosiaalitoimelle henkilön suostumus.
Sosiaalitoimen tehtävänä välitystilin hoitajana on huolehtia asiakkaan tulojen riittävyydestä ja välitystilin kautta maksetut tulot tulee käyttää asiakkaan kuukausittaisiin
elantokustannuksiin. Esimerkiksi kansaneläkelaissa, takuueläkelaissa ja vammaisetuuksista annetussa laissa sanotaan, ettei etuutta saa ilman etuudensaajan
suostumusta saa käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan ela-
102
tukseen, jolta etuus on suoritettu. Välitystilin tarkoituksena ei siis ole koota asiakkaalle säästöjä, jotka olisivat sosiaalitoimen hallinnassa. Jos välitystilille syntyy säästöjä, tulee ne maksaa asiakkaan tilille.
Perusteet välitystilin perustamiselle
Lahdessa välitystiliasiakkaiksi otetaan pääsääntöisesti toimeentulotukea saavia asiakkaita, jotka eivät erilaisista tukitoimenpiteistä huolimatta kykene hallitsemaan rahavarojaan sekä vastaamaan toimeentulostaan ja elantomenoistaan.
Välitystili voidaan perustaa myös silloin, kun asiakas on toistuvasti hakenut toimeentulotukea, vaikka tulojen pitäisi riittää elinkustannuksiin ja tässä yhteydessä on todettu asiakkaan kykenemättömyys huolehtia raha-asioistaan (esimerkiksi asumiskulut
rästiintyvät toistuvasti vaarantaen henkilön asumisen, vaikka hänellä on taloudelliset
edellytykset kulujen maksamiseen).
Välitystiliin nähden ensisijaiset tukitoimenpiteet:
- asiakkaan laskujen maksun hoito pankin suoraveloituksella (poistuu v. 2014) / suoramaksulla / e-laskulla
- omaisen/läheisen tuki henkilön raha-asioiden hoidossa
- kotihoidon/muun hoitohenkilökunnan apu laskujen maksun hoitamisessa
tulee selvittää ja mahdollisuuksien mukaan myös kokeilla ennen asiakkaan tulojen
maksamisen hakemista sosiaalitoimelle ja välitystilin perustamista.
Välitystiliä ei perusteta tulottomalle henkilölle, jos hänellä ei ole etuuksia, joita voitaisiin hakea maksettavaksi sosiaalitoimelle. Pelkän toimeentulotuen varassa elävien
henkilöiden välttämättömät menot voidaan toimeentulotukilain 16 §:n 2 momentin
perusteella erityisestä syystä käyttää suoraan tuen saajan toimeentulosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Välitystiliasiakkuuden aloittaminen edellyttää aina henkilön tilanteen ja lähiverkoston
tuen kartoittamista sekä sosiaalityön suunnitelmaa.
Sovitut käytännöt
Asiakkaalle laaditaan aina ennen välitystilin perustamista sosiaalityön suunnitelma,
josta tulee käydä ilmi:
- mitä tarkoitusta varten asiakkaan tulot peritään sosiaalitoimen tilille välitettäviksi
- asiakkaan säännölliset tulot
- menot, jotka hoidetaan välitystililtä
- velat ja mahdollinen suunnitelma velkojen hoitamiseksi
- selvitys siitä, milloin ja kuinka usein asiakkaalle maksetaan välitystililtä käyttövaraa
- mitä menoja asiakas pystyy itse hoitamaan esimerkiksi käyttövaran turvin
- kuinka pitkäksi aikaa välitystili avataan
- selvitys asiakkaan suostumuksesta ja sitoutumisesta välitystiliasiakkuuteen
Jokaisella on oikeus kieltää tietojensa luovutus väestötietojärjestelmästä suoramarkkinointiin. Sosiaalityöntekijän on tarvittaessa hyvä keskustella välitystiliasiakkaan
kanssa suoramarkkinointikiellon tekemisestä. Katso tarkemmin Väestörekisterikeskuksen internetsivut www.vrk.fi Tietojen luovutuksen kieltäminen.
103
Välitystilipäätös tehdään määräaikaisena, pääsääntöisesti enintään vuoden ajaksi.
Sosiaalityön suunnitelma tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa ennen välitystilipäätöksen päättymistä ja kartoittaa, onko asiakkaan tilanteessa ja raha-asioiden hoitokyvyssä tapahtunut muutoksia. Tarvittaessa asiakkaalle tehdään uusi määräaikainen päätös etuuksien perinnästä sosiaalitoimeen välitystilillä hoidettaviksi. Etuudet
kannattaa kuitenkin hakea maksettaviksi kunnan toimielimelle toistaiseksi (ilmoitetaan vain päivämäärä mistä lähtien etuus haetaan maksettavaksi sosiaalitoimelle) ja
ilmoittaa etuuden maksajalle maksunsaajan muutos siinä vaiheessa, kun välitystili
lopetetaan.
Välitystilin perustamisesta tehty päätös lähetetään asiakkaalle tiedoksi. Kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta päätöksestä, johon asiakkaalla olisi muutoksenhakuoikeus.
Etuuden maksaja (Kela/työeläkelaitos) on se taho, joka päättää etuuden maksamisesta kunnan toimielimelle. Välitystilin perustamisesta tehtyä päätöstä ei lähetetä
Kelaan/työeläkelaitokselle. Henkilön etuuksia voi hakea sosiaalitoimelle maksettaviksi Kelan lomakkeella EV 241N Esitys etuuden maksamisesta kunnalle. Erityistä
huomiota tulee kiinnittää lomakkeen kohtaan 4, johon tulee perustella, miksi etuuden/asumistuen maksaminen etuudensaajalle itselleen vaarantaa hänen/perheen
toimeentulon tai vuokran/asumismenojen suorittamisen ajallaan. Lomakkeen voi tulostaa Kelan internetsivuilta kohdasta Asioi verkossa
Lomakkeet.
Intran Effica -lomakkeista löytyy sosiaalitoimen oma lomake Esitys eläkkeen/työttömyysturvaetuuden maksamisesta Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, jolla voi hakea Kelasta eläkettä, eläkkeensaajan asumistukea tai työttömyysetuutta maksettavaksi sosiaalitoimelle.
Lisäksi Effica -lomakkeista löytyy Esitys eläkkeen maksamisesta Lahden kaupungin
sosiaali- ja terveyslautakunnalle, jolla voi hakea työeläkelaitokselta henkilön eläkettä
maksettavaksi sosiaalitoimelle. HUOM. Tähän tarvitaan henkilön oma suostumus.
Jos välitystiliasiakkaalle tulee varallisuutta (yli 5 000 €), on hänelle haettava edunvalvojaa maistraatista (katso lisätietoja www.maistraatti.fi). Välitystilillä ei saa olla säästöjä vaan ne on maksettava asiakkaan tilille. Välitystili on hyvä täsmäyttää neljä kertaa vuodessa ja kalenterivuosittain tehdään täsmäytysselvitys myös rahatoimistolle.
Myös asiakkaalla itsellään on aina oikeus saada selvitys välitystililtä maksetuista menoista ja sen tuloista.
Edunvalvonta
Jos asiakas ei kykene hoitamaan raha-asioitaan, hänen säännöllisten tulojensa tulisi
riittää elantoon eikä hän ole ollut toimeentulotukiasiakkuudessa, tai jos hän ei anna
tulojen perimiseen välitystilille lupaa tai peruu luvan (työeläkkeet), tulee harkittavaksi
edunvalvojan hakeminen hoitamaan hänen talouttaan ja etujaan. Edunvalvojan hakeminen on holhoustoimilain mukaan viimesijainen keino ja edellyttää, että henkilön
asioita ei voida hoitaa muulla tavoin. Edunvalvojan toimivalta ulotetaan vain niihin
asioihin, joiden hoitamista päämiehen etu edellyttää.
Edunvalvonta on ensi sijassa taloudellisten asioiden hoitoa. Sosiaalityön ja hoidon ja
huollon järjestäminen kuuluu kunnan sosiaali- ja terveystoimelle myös edunvalvonnassa olevan asiakkaan kohdalla.
104
Hakemus tai ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi jätetään edunvalvontaan ehdotettavan kotikunnan maistraattiin (ks. www.maistraatti.fi). Maistraatti selvittää, onko hakemuksen tai ilmoituksen kohteena oleva henkilö edunvalvonnan tarpeessa.
Ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä voi tehdä kuka tahansa.
Ilmoitus tulee kuitenkin perustella. Ilmoituksen perusteella maistraatti selvittää, onko
ilmoituksessa tarkoitettu henkilö edunvalvonnan tarpeessa. Tarvittaessa maistraatti
tekee edunvalvojan määräämisestä hakemuksen käräjäoikeudelle.
Henkilö, joka itse katsoo tarvitsevansa edunvalvojaa, voi tehdä asiaa koskevan hakemuksen maistraatille. Hakemukseen voidaan liittää lääkärinlausunto. Jos lääkärinlausuntoa ei ole, olisi hyvä ilmoittaa hoitavan lääkärin nimi ja yhteystiedot. Jos henkilö kykenee ymmärtämään edunvalvonta-asian merkityksen ja pyytää, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen, maistraatti voi ratkaista asian. Muussa
tapauksessa maistraatti tekee asiassa hakemuksen käräjäoikeudelle, jos katsoo hakijan olevan edunvalvonnan tarpeessa.
Henkilö itse tai hänen läheisensä voivat hakea edunvalvojan määräämistä myös käräjä-oikeudelta suoraan. Tällöin asia yleensä lähetetään käräjäoikeudesta maistraattiin lausunnolle.
Kun edunvalvojaa haetaan, tulee maistraatille osoitetussa hakemuksessa toiminnan
viime sijaisesta luonteesta johtuen konkreettisesti kuvata, miten asiakkaan kanssa on
työskennelty taloudenpidon haltuun saamiseksi. Kuvataan asiakkuuden kesto, toimenpiteet, esim. väliaikainen välitystili, talousneuvonnan käyttö, maksupalvelun epäonnistuminen, jatkuva velkaantuminen, hoitopalvelut jne. Hakemuksen liitteiksi on
hyvä laittaa lääkärinlausunto tai ainakin tieto, missä asiakkaasta on saatavilla terveydentilatietoja. Tällöin edunvalvojan toimisto hankkii lääkärinlausunnon. Kotihoidon
kanssa yhteistyössä on mahdollista saada lääkärinlausunto edunvalvonta-asiaa varten. Hakemus/ilmoitus-lomake on saatavissa maistraatin internet-sivuilta
www.maistraatti.fi Lomakkeet Holhoustoimi.
Maistraatin tehtävänä on edunvalvonnan tarpeen arviointi, edunvalvontaa määrääminen tietyssä tapauksissa sekä edunvalvontahakemusten tekeminen käräjäoikeuteen.
Kun edunvalvoja hakee asiakkaalleen toimeentulotukea, tulee hänen liittää hakemuksen liitteeksi joko tiliote asiakkaansa yksityiskäytössä olevasta tilistä tai vakuutus, jossa hän ilmoittaa yksityistilin saldon ja sen, että hakijalle ei ole säästöjä tai varallisuutta tai muita tuloja kuin edunvalvojan tiedossa olevat tulot ja varat. Edunvalvonnassa olevien toimeentulotuki käsitellään kuten muidenkin hakijoiden. Myös
edunvalvonnassa olevien tilin saldo lasketaan säästöksi, jos saldo on suurempi kuin
säännölliset jatkuvat tulot.
Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 12.4.2012, 69 §
hyväksynyt nämä toimeentulotuen soveltamisohjeet.
Soveltamisohjeita on päivitetty toukokuussa 2013. Muutokset tulevat voimaan 10.6.2013
alkaen.
L ahd en sosia al i- ja te rveystoimi al a
PL 116 , 15 101 L ahti
Pu hel in vaih de (0 3) 818 11
etunimi .sukunim i@laht i.f i
www. laht i.f i  Sosiaali- ja t erv eystoimiala

Lahden toimeentulotukiohjeet

Transcription

Similar documents

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

MITEN KOUVOLASSA AJATELLAAN HARKINNASTA JA

Toimeentulotuen soveltamisohje 2014

Toimeentulotuki-ohjeistus

Toimeentulotuen myöntämisperusteet

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje

Espoo ohjeistus (vanha) pdf

TIACIIOPT

Espoon ohjeistus (uusi)

Toimintaohjeet vuodelle 2014

Lataa Itsenäistymiskansio (pdf) - Kuntoutus

Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 1/2014

menneisyys ja nykyhetki lyövät kättä

Tilaaja- tuottaja -malli - Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry

Diakonian tutkimus 1/2013 - Diakonian Tutkimuksen Seura

03.12.2014 - Sinun Savo

Hyvässä työtilassa on IDEAA