Lataa Itsenäistymiskansio (pdf) - Kuntoutus

ITSENÄISTYMISKANSIO
___________________________
Euroopan Unionin Pakolaisrahasto
osallistuu hankkeen rahoittamiseen
ITSENÄISTYMISKANSION SYNTYSANAT
Pitelet käsissäsi ITSENÄISTYMISKANSIOTA. Kansio on toteutettu osana Suuntaviittoja itsenäiseen elämään- hanketta.
Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy:n toteuttama ja Euroopan Pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama hanke on
toteutettu keväällä 2013. Sen tehtävänä on ollut mallintaa jälkihuolto perheryhmäkodista itsenäistyville nuorille sekä
tehdä konkreettinen tietopaketti kohderyhmän nuorille sekä heidän parissaan työtä tekeville.
Tämän kansion on tarkoitus toimia ensisijaisesti oppaana sinulle, itsenäistyvä nuori. Täältä löydät vastauksen moniin
mieltäsi askarruttaviin asioihin, tai ainakin linkin eteenpäin tiedon etsimisessä. Kansion teemat on valikoitu ajatellen
elämäntilannettasi itsenäisen elämän alkumetreillä. Näkökulma on pohjoiskarjalainen paikalliset palvelut huomioiden.
Suomalainen yhteiskunta voi olla sinulle vielä vieras ja palvelujärjestelmä outo. Kielitaitosi on kehittyvä, ja uudessa
tilanteessa sinun pitäisi kuitenkin huolehtia monenlaisista asioista. Toivottavasti kansiosta on sinulle iloa ja hyötyä!
Toisaalta toivon materiaalin kuluvan myös niin ohjaajien kuin muidenkin nuoren yhteistyökumppaneiden käsissä.
Kansiota voi käyttää työvälineenä ohjaustyössä sekä hakuteoksena. Materiaalia voi myös täydentää omin lisälehtisin.
Lukkarilan perheryhmäkodissa pakolaisnuoria on asunut jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Henkilökunnalle on
matkan varrella kertynyt paljon käytännön kokemusta itsenäistymisen haasteista. Opas onkin tehty yhteystyössä talon
oman väen sekä lukuisten ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiitänkin lämpimästi kaikkia työhön
osallistuneita.
Paiholassa 12.6.2013
Minna Sinisterra Santana
SISÄLLYSLUETTELO

Itsenäistymiskansion syntysanat, Sisällysluettelo, Tärkeät tiedot, Yhteystiedot

Asuminen – Asunnon hakeminen, Muuttoilmoitus, Vuokrasopimus, Takuuvuokra, Vuokran maksu,
Muuttajan muistilista, Taloyhtiön järjestyssäännöt, Asuntotoimisto, Huoltoyhtiö, Sähkösopimus,
Sähköasennukset, Kotivakuutus, Asunnon irtisanominen, Roskien lajittelu ja kierrätys, Ruuan säilytys,
Paloturvallisuus, Pyykinpesu, Siivoaminen, Josna

Terveys – Terveydenhoito Suomessa, Hätänumero, Terveyskeskus, Apteekki, Lääkkeet, Reseptin uusinta,
Vanhat lääkkeet, Äitiysneuvola, Lastenneuvola, Sairaala, Optikko, Terapia, Hammashoito, Mielenterveys,
Seksuaaliterveys ja ehkäisy , Huumeet, Tupakka, Alkoholi, Ravinto, Terveellinen ruokavalio, Allergiat,
Erikoisruokavaliot, Ruokaympyrä,

Opiskelu - Opiskelijakortti, Opiskelu, Tukiopetus, Läksykerho, Poissaolot, Ammatinvalinta, Yhteishaku,
Valmistava opetus, Koulutushaaveet, Ammatinvalinnan ohjaus, Nuorisotakuu,
Etsivä nuorisotyö,
Joensuun kaupungin Nuorisoasema

Työ - Verokortti, Työsopimus, Työn hakeminen, Palkka, Työajat, Kesätyöt, Työtodistus, Ammattiliitot,
Työharjoittelu, Vinkkejä työnhakuun - ja tekoon, Työn hakeminen, Nuorisoverstas

Talous – Kotitalouslaskuri, Menojen rahoittaminen, Pankkitili, Pikapankkikortti, Pankkikortti, Luottokortti,
Yhdistelmäkortti, Pankkikortin häviäminen, Nettipankkitunnukset, Laskun maksaminen, Pikavipit, Lainat,
Rahan lähettäminen ulkomaille

Ostokset Kirpputorit, Nettikirpputorit, Hintavertailu, Takuu, Vaihto-oikeus, Palautusoikeus, Kuitin
säilyttäminen, Osamaksusopimus

Sosiaaliturva - Kelan tuet opiskelijalle, lapsiperheille, Työttömälle, Asumiseen, Kela-kortti, Eurooppalainen
sairausvakuutuskortti, Toimeentulotuki, Perustoimeentulotuki
SISÄLLYSLUETTELO

Perhe – Perhe Suomessa, Avoliitto, Avioliitto, Lapsen tunnustaminen, Avioero, Asumusero,
Parisuhdeväkivalta,
Alle kouluikäisten lasten hoito, Esiopetus, Perusopetus, Oppivelvollisuus,
Lastensuojelu

Lupa-asiat - Oleskelulupa, Kansalaisuuden hakeminen, Muukalaispassi, Passin tai oleskelulupakortin
häviäminen, Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Laki ja oikeus Rikosuhripäivystys

Oikeudet ja velvollisuudet - Jokamiehen oikeudet, Auttamisvelvollisuus, Uskonnonvapaus, Tasa-arvo,
Yhdenvertaisuus, Armeija- yleinen asevelvollisuus

Maahanmuuttajapalvelut Joensuun seudulla - Maahanmuuttajien neuvontapiste, Joensuun
Maahanmuuttajapalvelut, Monikulttuurinen toimintakeskus Vatakka, JoMoni, Pakolaisapu, Joensuun
Setlementti ry- Tyttöjen Tupa, Kansalaistalo, Lieksan maahanmuuttajapalvelut

Vapaa-aika - Nuorisotilat, Joensuun seudun kansalaisopisto, Joensuun konservatorio Musiikkiopisto,
Kirjastot, Luterilainen seurakunta, Muita uskonnollisia yhdyskuntia, Liikuntaseuroja - ja paikkoja,
Suomalaiset juhlapyhät ja vuoden kierto, Autokoulu

Yhteystietoja - Tärkeitä yhteystietoja, Auttavia puhelimia, apua tarjoavia nettisivustoja

Verkostoni - Nuoren verkostokartta, Itsenäistyvän nuoren roolikartta, Kotoutumiskaari, perheryhmäkodin
ja hankkeen yhteystiedot
Rikokset,
Tuomiot:
Rikesakko,
Sakko,
Ehdollinen
tuomio,
Ehdoton
tuomio
TÄRKEÄT TIEDOT
NIMI:_____________________________________________________
OSOITE:__________________________________________________
PUH:_____________________________________________________
SÄHKÖPOSTI:_____________________________________________
SOSIAALITURVATUNNUS eli SOTU:
_________________________________________________________
PASSIN NUMERO:_________________________________________
PANKKITILINNUMERO:_____________________________________
MUUT:____________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT

YLEINEN
HÄTÄNUMERO:
112

SOSIAALITYÖNTEKIJÄ:
____________________________

LÄHIOMAINEN:
______________________

PERHERYHMÄKOTI:
___________________________


_____________________
YSTÄVÄ:
______________________
VUOKRANANTAJA:

TALOHUOLTOYHTIÖ:
_____________________
ASUMINEN
Asunnon hakeminen
Muuttoilmoitus
Vuokrasopimus
Takuuvuokra
Vuokran maksu
Muuttajan muistilista
Taloyhtiön järjestyssäännöt
Asuntotoimisto
Huoltoyhtiö
Sähkösopimus
Sähköasennukset
Kotivakuutus
Asunnon irtisanominen
Roskien lajittelu ja kierrätys
Ruuan säilytys
Paloturvallisuus
Pyykinpesu- pesumerkinnät, kösinpesu, konepesu, silitys
Siivoaminen
Josna
ASUMINEN
ASUNNON HAKEMINEN
Vuokra-asuntoa voi hakea kaupunkien ja kuntien asuntotoimistosta tai sitten yksityiseltä vuokranantajalta. Myös
sanomalehdissä on usein ilmoituksia: vuokrataan kaksio tms.
JOENSUUSSA ASUNTOJA VÄLITTÄÄ
Joensuun kodit www.joensuunkodit.fi
Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli www.joensuunelli.fi
OVV Asuntopalvelut www.ovv.com
Yksityinen välitysfirma on Vuokramestarit www.vuokramestarit.net (välityspalkkio)
KONTIOLAHDESSA vuokra-asuntoja voi hakea
Kontiolahden Yrityspalvelu Oy
Keskuskatu 8
81100 Kontiolahti
Yhteyshenkilö asuntosihteeri Lahja Hiltunen puh. (013) 734 5219.
LIEKSASSA vuokra-asuntoja voi hakea
Lieksan vuokratalot
Toimisto avoinna:
arkisin klo 9 -15
Rantalantie 5
81720 Lieksa
Puh. 040 308 4980
ASUMINEN
MUUTTOILMOITUS
Kun muutat uuteen asuntoon, sinun tulee tehdä muuttoilmoitus. Siten sinun postisi tulee oikeaan
osoitteeseen ja väestörekisteriin menee tieto asuinpaikastasi. Muuttoilmoituskaavakkeen löytää mm.
netistä osoitteesta www.posti.fi/muuttoilmoitus tai postitoimistoista.
VUOKRASOPIMUS
Kun vuokraat asunnon, siitä tehdään kirjallinen vuokrasopimus jonka sekä vuokranantaja että
vuokralainen allekirjoittavat. Sopimuksessa mainitaan kenelle asunto vuokrataan, mikä on vuokran
suuruus sekä muut kulut (vesimaksu, parkkipaikka tms.). Jos asuntoon myöhemmin muuttaa muita
henkilöitä, asiasta on ilmoitettava vuokranantajalle.
TAKUUVUOKRA
Uuteen asuntoon muutettaessa peritään yleensä 1-2 kuukauden ylimääräinen vuokra, takuuvuokra,
ennakkoon. Jos asunto ei ole pois muutettaessa samanlaisessa kunnossa kuin sinne muutettaessa,
takuuvuokra voidaan periä pois. Jos kaikki on ok, takuuvuokra palautetaan asukkaalle hänen
muuttaessa toiseen asuntoon.
VUOKRANMAKSU
Vuokra-asunnosta peritään vuokraa kerran kuukaudessa, jonka suuruus selviää vuokrasopimuksesta. Se
maksetaan taloyhtiön antamalle pankkitilille viimeistään eräpäivänä.
MUUTTAJAN MUISTILISTA
Tee muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta. Aikaisintaan sen voi tehdä kuukautta
ennen muuttopäivää.
Käännä posti uuteen osoitteeseen ja ilmoita uusi osoite yrityksille, joilta saat laskuja. Monet isot yritykset
päivittävät asiakkaiden osoitetietoja väestötietojärjestelmästä. Olet kuitenkin osaltasi vastuussa siitä,
että laskut päätyvät muutossa oikeaan osoitteeseen ja ne maksetaan ajoissa.
Hanki muuttoauto ja muuttoapu ajoissa. Muuttofirmoilla on kiireisiä aikoja, kuten viikonloput ja
kuunvaihteet.
Sovi internet-yhteyden siirrosta ajoissa operaattorin kanssa, jotta vältyt katkoksilta verkon käytössä.
Tee uusi sähkösopimus samalla kun irtisanot vanhan. Kilpailuta sähkösopimus ennen uuden tekemistä!
Hanki kotivakuutus tai jos sinulla on jo sellainen, tarkista vakuutusyhtiöltä, onko se riittävä uuteen
asuntoon.
Muuttolaatikoita kannattaa kysyä ajoissa lähikaupastasi.
Muistathan asunnon lisäksi tyhjentää vanhan asuntosi ullakko- ja kellarikomeron sekä autotallin ja
hoitaa tilojen loppusiivouksen!
LÄHDE: www.kuluttajavirasto.fi
ASUMINEN
TALOYHTIÖN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Jos asut rivi- tai kerrostalossa, taloyhtiössä on järjestyssäännöt joita kaikkien asukkaiden tulee
noudattaa. Yleensä ne annetaan sinulle kun vuokrasopimus allekirjoitetaan.
ASUNTOTOIMISTO
Asuntotoimistoon tulee ilmoittaa jos asunnosta hajoaa jokin kiinteä kaluste tai kodinkone. Myös jos
asuntoon muuttaa joku asukas lisää, siitä tulee tiedottaa. Asuntotoimisto lähettää vuokran
maksulaput.
Asuntotoimistoni/Isännöitsijäni____________________________________________________________________
HUOLTOYHTIÖ
Kerros- ja rivitaloissa on huoltoyhtiö joka huolehtii asuntojen ja yhteisten tilojen kunnossapidosta.
Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät yleensä yhteisten tilojen (pesutupa, varasto tms.) seinältä. Jos
avain unohtuu tai häviää, huoltoyhtiön työntekijä tulee avaamaan oven maksua vastaan.
Huoltoyhtiölle tulee myös ilmoittaa jos asunnossa hajoaa esimerkiksi jääkaappi tai muu asunnon
kiinteä kaluste.
Asuntoni huoltoyhtiö______________________________________________________________________________
ASUMINEN
SÄHKÖSOPIMUS
Uuteen asuntoon muutettaessa tehdään sähkösopimus jonkun sähköntoimittajan kanssa.
Sähköyhtiöitä ovat mm. Fortum, Vattenfall ja PKS. On hyvä kilpailuttaa sähköyhtiösi , siten saat
edullisimman sähkösopimuksen.
LlSÄTIETOJA:
www.sahkovertailu.fi
SÄHKÖASENNUKSET
Huoneiston asukas saa asentaa itse normaalit lamput paikoilleen tai vaihtaa ne. Muihin asennustöihin
vaaditaan ammattisähkömies. Rikkonaisia sähkölaitteita ei saa käyttää sillä niissä on tulipaloriski.
KOTIVAKUUTUS
Vahinkojen varalta kannattaa jokaisen asukkaan ottaa kattava kotivakuutus. Moni vuokranantaja
velvoittaa asukkaan ottamaan kotivakuutuksen. Vakuutuksia myyvät mm. Tapiola, Pohjola,
Pohjantähti, ja If. Ison vahingon sattuessa (esim. tulipalo tai vesivahinko) vakuutus korvaa kulut.
LISÄTIETOJA: www.asumisenabc.fi
Nuorten asunto-opas hakusanalla Googlesta
ASUMINEN
ASUNNON IRTISANOMINEN
Kun olet muuttamassa pois nykyisestä asunnostasi, tulee sinun irtisanoa se hyvissä ajoin ennakkoon
(yleensä 1 kk aikaisemmin). Siten et joudu maksamaan ylimääräistä vuokraa asunnostasi. Muutossa
sinun tulee jättää asunto yhtä hyvään kuntoon kuin se oli sinulle luovutettaessa. Jos jotain on
hajonnut/tuhoutunut,
se
peritään
sinulta
takuuvuokrasta.
Jos
asunnon
kunnossa
ei
ole
huomauttamista, saat takuuvuokran takaisin kun olet luovuttanut avaimet takaisin vuokranantajalle.
Luovuttaessasi asunnon sinun tulee palauttaa kaikki saamasi avaimet.
ROSKIEN LAJITTELU JA KIERRÄTYS
Taloyhtiöissä on
usein
eri roskikset
biojätteelle (ruoka), pahville, paperille, ja sekajätteelle.
Asuinalueellasi tai kaupan pihassa on usein kierrätyspiste lasille, metallille, tekstiileille ja pahville. Jossain
paikoissa löytyy myös ongelmajätteille oma laatikkonsa (esim. paristot). Kodinkoneet ja laitteet voi
palauttaa kodinkoneliikkeisiin. Kierrätys on tärkeää jotta jätteiden määrä ei kasvaisi valtavasti.
LISÄTIETOJA: www.pakolaisapu.fi sivustoilla on hyviä kierrätysvideoita
www. kierratys.info
tietoa kierrätyspisteistä
http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/
RUUAN SÄILYTYS
Ruoka tulee säilyttää pääsääntöisesti jääkaapissa. Jos valmistamaasi ruokaa jää yli, anna sen
jäähtyä ensin levyllä, ja laita vasta jäähtyneenä se jääkaappiin. Huoneenlämmössä ruoka
pilaantuu nopeasti ja saatat saada ruokamyrkytyksen.
Jos asunnossasi on pakastin, sinne voit hankkia jotain ruokaa ”pahan päivän varalle”. Jos
vaikka sairastut etkä pääse kauppaan, voit syödä pakastimen ruokia. Pakastimessa ruuat
säilyvät huomattavasti pitempään kuin jääkaapissa.
Kuiva-ainekaapissa voi säilyttää jauhoja, mausteita ym. kuiva-aineita sekä säilykkeitä.
Keittiössä on tärkeää huolehtia puhtaudesta. Puhdista jääkaappi,
kaapit ja pöytäpinnat säännöllisesti. Tarvittaessa sulata pakastin
1-2 kertaa vuodessa. Samoin jääkaappi, jos sen käyttöohjeissa
suositellaan tekemään niin.
LISÄTIETOJA: www.ruokatieto.fi
PALOTURVALLISUUS
PALOTURVALLISUUS
On tärkeää että huolehdit omassa kodissasi paloturvallisuudesta. Kun poistut kotoasi, tarkista että
sähkölaitteet kuten kahvinkeitin tai hella ovat pois päältä. Älä kuivata vaatteita saunassa kiukaan
päällä tai jätä hellan läheisyyteen muoviastioita. Viallisia sähkölaitteita ei tulisi käyttää, vaan silloin
on turvallisempi hankkia uusi laite. Tupakanpoltto ei ole suositeltavaa sisätiloissa.
PALOVAROITIN
Palovaroitin on lain mukaan pakollinen kaikissa asunnoissa. Jos se on patterikäyttöinen, patterit
pitää vaihtaa säännöllisesti. Laite alkaa piipittämään säännöllisesti kun patterinvaihto on
ajankohtaista. Palovaroitin tulee olla oikein asennettuna.
RUUAN KUUMENTAMINEN /ÖLJYSSÄ PAISTAMINEN
Jos paistat ruokaa öljyssä, muistathan vahtia ettei öljy kuumene liikaa, sillä se voi syttyä palamaan.
LISÄTIETOJA:
www.spek.fi
PYYKINPESU
PESUMERKINNÄT
Vaatteissa on pesulappu sisäpuolella, jossa
kerrotaan missä lämpötilassa ja miten
vaate tulisi pestä. Noudattamalla ohjeita
vaate säilyy mahdollisimman hyvänä pitkään.
KÄSINPESU
Osa vaatteista tulee pestä käsin sillä ne
eivät kestä konepesua. Käsinpesu
tehdään kädenlämpöisellä vedellä sekä
pesuaineella tai saippualla. Lopuksi vaate
huuhdellaan hyvin.
KONEPESU
Suurimman osan vaatteista voi pestä
koneessa. Lämpötila valitaan pesulapun
tietojen mukaisesti.
SILITYS
Silitettävien vaatteiden silityslämpötila löytyy
myös pesulapusta. Sitä ei kannata ylittää jottei
vaate vahingoittuisi.
LISÄTIETOJA: www.martat.fi
SIIVOAMINEN
PESUAINEET
Kaupassa on erilaisia pesuaineita kodin eri pinnoille, mutta periaatteessa yleispesuaineella (n. PH 8,5
heikosti emäksinen) voi puhdistaa melkein kaikki kodin pinnat. Ikkunoiden pesemiseen käy myös
astianpesuaine.
UUNI
Uuni tulisi puhdistaa säännöllisesti siihen tarkoitetulla uuninpuhdistusaineella.
LATTIAKAIVO
Suihkun lattiakaivo tulisi puhdistaa muutaman kuukauden välein sillä sinne menee hiuksia ym. likaa.
Ilman säännöllistä puhdistamista viemäri voi tukkiutua. Lattiakaivon voi puhdistaa yleispesuaineella ja
harjalla.
SIIVOUSVÄLINEET
Kotiin on hyvä hankkia vessan pesua varten omat liinat ja pesuvälineet ja
keittiöön omansa.
LISÄTIETOJA:
www.martat.fi
www.pakolaisapu.fi
kodinhoitoasiaa
videoita aiheesta
JOENSUUN SEUDUN NUORISOASUNTOYHDISTYS
Joensuun Seudun Nuorisoasuntoihin valitaan asukkaiksi 17-29 -vuotiaita nuoria,
pariskuntia ja lapsiperheitä. Vuokrasopimuksista tehdään määräaikaisia,
korkeintaan 5 vuoden kestäviä sopimuksia.
Tuetun asumisen palvelu on tarkoitettu itsenäistyville ja itsenäiseen asumisen
aloittamisessa tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille.
Josna ry
Kauppakatu 35, 3 krs
80100 Joensuu
www.josna.fi
info@josna.fi
Toiminnanjohtaja
Ilpo Simonen
ilpo.simonen@josna.fi
050 5596 750
Vastaava asumisohjaaja
Anne Haverinen
anne.haverinen@josna.fi
050 3004 084
TERVEYS
Terveydenhoito Suomessa
Hätänumero
Terveyskeskus
Apteekki
Lääkkeet
Reseptin uusinta
Vanhat lääkkeet
Äitiysneuvola
Lastenneuvola
Sairaala
Optikko
Terapia
Hammashoito
Mielenterveys
Seksuaaliterveys ja ehkäisy
Huumeet
Tupakka
Alkoholi
Ravinto- terveellinen ruokavalio, allergiat,
erityisruokavaliot, ruokaympyrä
TERVEYDENHOITO SUOMESSA
Kunnat järjestävät asukkailleen tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut tuotetaan joko
itsenäisinä kuntina tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Palveluita voidaan järjestää myös
ostopalveluina. Peruspalvelut on määritelty laissa ja ne kustannetaan verovaroin sekä valtion
maksamilla valtionosuuksilla.
Terveydenhoito Suomessa on jaettu julkiseen ja yksityiseen terveydenhoitoon. Julkinen terveydenhoito
toteutetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa. Erikoissairaanhoidon vaatimat
erityistoimenpiteet
tehdään
yliopistosairaaloissa.
Yksityiseen
terveydenhuoltoon
kuuluvat
työterveydenhuolto sekä yksityiset terveysasemat ja sairaalat.
Julkinen terveydenhuolto jakaantuu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon.
Jokainen Suomessa asuva henkilö kuuluu oman kotikuntansa terveydenhuollon piiriin. Kuntalaisten
perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa työskentelee
lääkäreitä sekä terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on
varattava aika etukäteen.
Perusterveydenhuoltoon
hammashuolto.
kuuluvat
myös
äitiys-
ja
lastenneuvolat,
kouluterveydenhuolto
ja
Jos sairaus vaatii lisätutkimuksia - ja hoitoa- terveyskeskuslääkäri ohjaa potilaan, eli antaa lähetteen,
erikoislääkärin vastaanotolle ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin sairaalaan.
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käynnistä peritään maksu. Alle 15-vuotiaille terveyskeskuksen
palvelut ovat ilmaisia. Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolla käynti on ilmaista myös
aikuisille.
Terveyskeskuksissa toimii myös hammaslääkäri. Hammaslääkäriajan saamiseen ei-kiireellisissä
tapauksissa voi mennä useita kuukausia. Suun ja hampaiden tarkastuksia tekevät myös suuhygienistit
ja hammashoitajat.
LISÄTIETOJA: www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut
TERVEYS
HÄTÄNUMERO 112
Yleinen hätänumero toimii ilmaiseksi kaikista puhelinliittymistä . Hätänumeroon soitetaan kun on
hätätilanne kuten onnettomuus tai tulipalo, ja tarvitaan kiireellisesti apua (sairaankuljetus, poliisi,
palokunta).
TERVEYSKESKUS
Kun olet sairas ja tarvitset lääkärin apua, voit varata ajan lähimmistä terveyskeskuksesta. Jos kyse on
akuutista sairaudesta, voit tilata päivystysajan samalla päivälle
Puh._______________________________________________________________________
Jos taas vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa, voit varata ajan ajanvarauksesta
Puh._______________________________________________________________________
Lähin terveyskeskus________________________________________________________
Terveyskeskuksessa lääkärikäynti maksaa 13,80 € vuonna 2013 (3 käyntiä/vuosi maksullisia, sen jälkeen
ilmaisia)
Kun käytät terveyspalveluita, ota mukaasi KELA-KORTTI.
LISÄTIETOJA: terveyspalveluista oman kotikuntasi nettisivuilta
TERVEYS
APTEEKKI
Apteekista saat lääkärin määräämät lääkkeet (E-resepti) sekä myös muut lääkevalmisteet.
Kun reseptisi on saapunut apteekkiin, sieltä tulee yleensä tekstiviesti puhelimeesi, ja voit
noutaa lääkkeesi. Muista ottaa KELA-KORTTI mukaasi.
Lähin apteekki______________________________________________________________
Puh._________________________________________________________________________
LÄÄKKEET
Kun käytät lääkkeitä on tärkeää että otat niitä ohjeen mukaisesti ja säilytät niitä oikealla
tavalla. Lääkkeissä on aina mukana käyttöohjeet sekä apteekissa neuvotaan oikeanlaiseen
käyttöön. Resepti on henkilökohtainen ja lääkärin juuri sinun vaivaasi määräämä.
RESEPTIN UUSINTA
Lääkäri lähettää reseptin sähköisesti (E-resepti) suoraan apteekkiin ja se voidaan uusia myös
suoraan apteekin kautta.
VANHAT LÄÄKKEET (paketissa viimeinen käyttöpäivämäärä) tulee palauttaa apteekkiin.
TERVEYS
ÄITIYSNEUVOLA
Jokaisessa kunnassa toimii äitiys- ja lastenneuvoloita. Odottavan äidin ja tulevan vauvan terveydentilaa
seurataan äitiysneuvolassa koko raskauden ajan. Äitiysavustuksen saamisen ehtona on, että odottava äiti on
käynyt neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Suomessa naiset synnyttävät yleensä
sairaalassa. Isät ovat usein synnytyksessä mukana. Vauvan synnyttyä äidille tehdään 5-12 viikon kuluttua
synnytyksestä jälkitarkastus äitiysneuvolassa. Jälkitarkastuksessa käyminen on ehtona vanhempainrahan
saamiseksi. Äitiysneuvolassa käyminen on odottavalle äidille ilmaista.
Oma neuvola_________________________________________________________________
LASTENNEUVOLA
Vauvan synnyttyä ensimmäinen aika äitiysneuvolaan tai äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäynti on noin
viikon kuluttua. Tämän jälkeen syntynyt lapsi ja hänen vanhempansa siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi.
Neuvolassa seurataan lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tuetaan vauvan saanutta perhettä. Lapsi on
neuvolan asiakas kouluun menonsa saakka. Neuvolassa lapsi saa Suomessa hyväksyttyyn rokotusohjelmaan
kuuluvat rokotukset. Lastenneuvolan palvelut ovat asiakkaille ilmaisia.
Oma lastenneuvola___________________________________________________________
TERVEYS
SAIRAALA
Sairaalassa hoidetaan ensiavun kautta tulleet pikaista hoitoa vaativat potilaat. Myös oma terveyskeskuslääkäri
voi lähettää potilaan jatkotutkimuksiin erikoislääkärin vastaanotolle sairaalaan.
Lähin sairaala_________________________________________________________________________________
Ensiapu puh.___________________________________________________________________________________
Jos sairauden hoito vaatii toimenpiteen, voi olla että sairaalahoito on tarpeen. Sairaalahoidosta potilas
maksaa vuorokausimaksun, johon sisältyvät tutkimukset, toimenpiteet, sairaalassa annetut lääkkeet, hoito ja
ateriat. Asiakkaan omavastuuosuus vuorokausimaksusta sairaanhoidossa (vuonna 2013) on 32,60€ / vrk.
Monia pienempiä toimenpiteitä tehdään myös päiväkirurgiana jolloin potilas pääsee kotiin samana päivänä.
OPTIKKO
Optikko voi tehdä näöntarkastuksen jos epäilet ettet näe kunnolla. Joskus tarvitaan myös silmälääkärin
tarkastus. Senkin voi tilata optikon kautta. Tarkastus maksaa muutaman kympin tai sitten se on ilmainen, jos
ostat silmälasit samasta liikkeestä.
Optikko________________________________________________________________________________________
Osoite_________________________________________________________________________________________
TERVEYS
TERAPIA (FYSIOTERAPIA, PSYKOTERAPIA)
Joskus saattaa olla tarpeen terapiahoito. Terapioita on monenlaisia.
Fysioterapiaa lääkäri saattaa määrätä esimerkiksi lihaskipuihin
Fysioterapeutti________________________________________________________________
Puh.__________________________________________________________________________
Psykoterapia on keskusteluterapiaa jonka tarkoitus on auttaa mielenterveysasioissa.
Psykoterapeutti_______________________________________________________________
Puh.___________________________________________________________________________
HAMMASHOITO
Hammaslääkäriajan voit varata lähimmästä oman kuntasi hammashoitolasta.
Oma hammaslääkärini________________________________________________________
Puh.__________________________________________________________________________
Jos tarvitset kiireellistä hoitoa (hammaskipu tms.)
Päivystyspuh._________________________________________________________________
LISÄTIETOJA: oman kotikuntasi nettisivuilta
www.terveyskirjasto.fi
www.thl.fi
TERVEYS
MIELENTERVEYS
Joskus voi olla tarpeen keskustella omaan elämään liittyvistä asioista
ammatti-ihmisen kanssa. Etenkin silloin jos sinulla on paha olo tai mieltäsi
painaa joku asia. Mielenterveyspalvelut ovat ilmaisia.
Mielenterveystoimisto________________________________________________________________
Osoite_______________________________________________________________________________
Puh._________________________________________________________________________________
LISÄTIETOJA: www.e-mielenterveys.fi tietoa mielenterveydestä.
Kielet ENGLANTI, KURDI (SORANI), SOMALI, VENÄJÄ
www.thl.fi
www.terveyskirjasto.fi
TERVEYS
SEKSUAALITERVEYS JA EHKÄISY
Jos et halua tulla raskaaksi, käytä ehkäisyä. Ehkäisytapoja on monenlaisia, niin miehille
kuin naisillekin soveltuvia. Lääkäri valitsee sinulle tai kumppanillesi sopivimman.
Sukupuolitautitesteissä on myös hyvä käydä säännöllisesti sillä osa sukupuolitaudeista on
oireettomia. Muistathan että sukupuolisuhteessa vain kondomi suojaa taudeilta.
HUUMEET
Huume on arkikielinen nimitys huumausaineille ja niihin rinnastettaville päihteille. Huumausaine tarkoittaa
laitonta päihdettä. Huumausaineiden käyttö on vaarallista terveydelle ja aiheuttaa riippuvuutta.
Huumausaineiden käyttö, hallussapito ja myynti on laitonta.
ALKOHOLI
Alkoholijuomat ovat päihdyttäviä. Ne vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa pahoinvointia ja
muistinmenetyksen, joten niiden nauttiminen kannattaa tehdä harkiten. Suomen lain mukaan mietoja
alkoholijuomia voi ostaa vain yli 18-vuotiaat ja väkeviä yli 20-vuotiaat. Niiden välittäminen alle 18 -vuotiaalle
on rikos.
TUPAKKA
Tupakkatuotteiden myyminen ja hallussapito on laittomia alle 18-vuotiaana. Tupakka aiheuttaa riippuvuutta
ja se on haitallista terveydelle.
LISÄTIETOJA:
www.thl.fi
www.terveyskirjasto.fi
RAVINTO
TERVEELLINEN RUOKAVALIO
Terveellisellä ruokavaliolla tarkoitetaan monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Se sisältää paljon kasviksia ja
vihanneksia, kalaa, ja lihaakin kohtuudella. Rasvan ja sokerin käyttö tulisi olla kohtuullista. Terveellinen
ruokavalio edesauttaa terveyttä ja hyvinvointia.
ALLERGIAT
Monilla ihmisillä on erilaisia allergioita eli yliherkkyyksiä eri ruoka-aineille tai vaikkapa mausteille.
Allergiaoireita voivat olla mm. ihottuma, kurkun turpoaminen tai vatsakipu. Maitoallergiaa kutsutaan
laktoosi-intoleranssiksi ja vilja-allergiaa keliakiaksi. Jos huomaat itselläsi yliherkkyysoireita, varaa aika
lääkärille. Allergiatesteillä allergia voidaan todeta. Sitä ennen vältä allergiaoireita aiheuttavia ruokaaineita.
ERITYISRUOKAVALIOT
Jos sinulla on erityisruokavalio eli et syö kaikkia ruoka-aineita, siitä on hyvä ilmoittaa aina etukäteen
esim. oppilaitokseesi. Silloin sinulla on mahdollista saada ruokavaliosi mukaista ruokaa.
LISÄTIETOJA:
www.sydanliitto.fi/terveellinen-ruokavalio
www.martat.fi/ruoka/
reseptejä, tietoa ravitsemuksesta ja ruuanlaitosta
www.hyvinvointipolku.fi
RAVINTO
RUOKAYMPYRÄ
Ruokaympyrässä on kuvattu terveellinen
ruokavalio. Mitä suurempi osuus ympyrästä,
sitä enemmän kyseisen osan ruoka-aineita
tulisi syödä.
Ruokaympyrän lohkot:
• vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät
• liha, kala, kanamuna
• maito ja maitovalmisteet
• ravintorasvat
• vilja ja viljavalmisteet
• peruna
Kun syöt vaihtelevasti ja monipuolisesti
jotakin jokaisesta lohkosta päivittäin, saat
riittävästi suojaravintoaineita eli vitamiineja,
kivennäisaineita, proteiineja ja
ravintokuitua.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE:
www.kasvikset.fi
OPISKELU
Opiskelijakortti
Opiskelu
Tukiopetus
Läksykerho
Poissaolot
Yhteishaku
Ammatinvalinta
Valmistava opetus
Koulutushaaveet
Ammatinvalinnan ohjaus
Nuorisotakuu
Etsivä nuorisotyö
OPISKELU
OPISKELU
Opiskelu on tärkeää itsensä kehittämisen mutta myös työpaikan saannin kannalta. Ilman
ammattitutkintoa on vaikea työllistyä tai edetä urallaan. Peruskoulun jälkeen on hyvä miettiä kiinnostavaa
ammattialaa ja selvittää missä sitä voisi opiskella. Opintojen ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä tai TE -toimiston
työntekijä voi auttaa sinua selvittämään pääsyvaatimukset. Suomessa pääosa opinnoista on ilmaisia ja
laadultaankin varsin tasokkaita. Nykyään puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Sillä tarkoitetaan että kaikenikäiset
opiskelevat ja täydentävät tutkintojaan. Moni vaihtaa myös alaa aikuisiällä.
OPISKELIJAKORTTI
Opiskelija voi saada opiskelijakortin jolla saa 50 % alennusta matkalipuista niin VR:n junissa kuin Matkahuollon
busseissakin. Vuositarra korttiin maksaa 8 €. Korttia varten tarvitaan 1 passivalokuva ja opiskelijatodistus
oppilaitoksesta. Kortin voi lunastaa Matkahuollon tai VR:n toimipaikoista.
TUKIOPETUS
Monissa oppilaitoksissa on mahdollista saada tukiopetusta jos sinulla on vaikeuksia opinnoissasi. Sen
mahdollisuutta kannattaa rohkeasti kysyä omalta opettajaltaan, sillä opiskelu vieraalla kielellä on tavanomaista
vaikeampaa.
LÄKSYKERHO
Monissa kouluissa on myös läksykerho koulupäivän jälkeen. Siellä joku vapaaehtoinen ohjaaja auttaa
koulutehtävien teossa. Omalta opettajalta kannattaa tiedustella, löytyykö tämmöinen mahdollisuus koulultasi
tai esimerkiksi jonkun järjestön toteuttamana lähialueeltasi.
OPISKELU
POISSAOLOT
Opiskelupaikan saatuasi on tärkeää että käyt koulua säännöllisesti. Voit olla pois vain jos sinulla on
pätevä syy, esim. sairaus ja lääkärintodistus siitä. Jos sinulle tulee paljon luvattomia poissaoloja, voi
olla ettet saa opintojasi suoritettua.
YHTEISHAKU ELI OPISKELUPAIKAN HAKEMINEN
Suurimpaan osaan ammatillisesta koulutuksesta haetaan yhteishaun kautta joko syksyllä tai
keväällä. Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan
keskitetysti joko toisen asteen tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan
ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen järjestämään
koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja yliopistoihin yliopistohaussa. Syksyllä
haetaan seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen ja keväällä vastaavasti
seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen. Yhteishaussa käytetään hakulomaketta, jossa voi
ilmoittaa enintään viisi hakutoivetta.
LISÄTIETOJA:
www.yliopistohaku.fi Yliopistohaku
www.koulutusnetti.fi Ammatilliseen koulutukseen ja lukioon haku
OPISKELU
VALMISTAVA OPETUS
Jos suomen kielen taitosi on vielä kehittyvä, voit hakea valmistavaan koulutukseen parantamaan
kielitaitoasi ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta. Pohjois-Karjalassa Maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestetään tällä hetkellä ainakin Niittylahden Opistolla. Voit
kysyä lisätietoja TE -toimistosta tai etsivältä nuorisotyöntekijältä.
KOULUTUSHAAVEET
Jos sinua kiinnostaa tietty ala tai ammatti, lisätietoa koulutuksesta, pääsyvaatimuksista ja paikkakunnista missä
alan koulutusta järjestetään voit saada ottamalla yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään, oppilaitoksesi
opintojenohjaajaan tai sitten alueesi TE -toimistoon.
AMMATINVALINNAN OHJAUS
Jos et vielä tiedä mitä haluaisit opiskella, voit varata ajan ammatinvalintapsykologille tai opintojenohjaajalle joka
voi auttaa sinua miettimään sinulle sopivaa koulutusta ja ammattia. Omaksi ammatiksi on hyvä valita ala mikä
sinua kiinnostaa, ja mikä sopii sinulle parhaiten.
NUORISOTAKUU
Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu,
työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
LISÄTIETOJA OPISKELUSTA:
www.opintoluotsi.fi ja NUORISOTAKUUSTA www.nuorisotakuu.fi
www.kompassi.fi
ETSIVÄ NUORISOTYÖ
Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa sinua kun:




Olet jäämässä ilman opiskelupaikkaa
Keskeytät opintosi
Mietit mitä tekisit isona
Ja muissakin elämän pienissä sekä suurissa asioissa
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten
palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä
pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille
Erityisen huomion kohteen ovat 15-17 -vuotiaat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa
olevat nuoret sekä toisella asteella opintonsa keskeyttävät nuoret
Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee siellä mistä nuoren tavoittaa helpoiten (kotoa, koulusta,
nuorisotalolta)
Kontiolahti
Etsivä nuorisotyöntekijä
Joensuu
Etsivä nuorisotyöntekijä
Ari Karppanen
Keskuskatu 8 C2 krs.
81100 Kontiolahti
Puh. 0400 947 907
ari.karppanen@kontiolahti.fi
Vesa Turkia
Nuorisoasema
Siltakatu 20 B 32
050- 4328395
vesa.turkia@jns.fi
Nuorisoasema on matalan kynnyksen palvelu, joka on suunnattu 11-18 –vuotiaille joensuulaisille nuorille
ja heidän perheilleen.
Miten saa yhteyttä?
Nuorisoasemalle voi soittaa päivystysaikaan ti - to klo 9.00-15.00 puhelin 050 505 3043 tai tulla käymään
kyseisenä aikana ilman ajanvarausta. Muina aikoina ajanvarauksella.
Nuorisoasema tarjoaa tukea:
- elämänhallintaan ja arjen sujumiseen
- mielenterveydellisiin asioihin
- päihde- ja riippuvuusasioihin
- sopivien ja tarpeenmukaisten palvelujen löytämiseen
- ihmissuhde- ja vuorovaikutusasioihin
- kasvuun ja kehitykseen liittyviin haasteisiin
- kuntoutus- ja terapiatarpeen arviointiin
Keitä on töissä?
Nuorisoasemalla työskentelee tiimi nuorisoalan osaajia: sosiaaliohjaajia, psykiatrisia sairaanhoitajia,
psykologi, erityisnuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri.
Nuorisoasema
Siltakatu 20 B 32
80100 Joensuu
puh. 050 505 3043
TYÖ
Verokortti
Työsopimus
Palkka
Työajat
Kesätyöt
Työtodistus
Ammattiliitot
Työharjoittelu
Työnteko Suomessa - Vinkkejä
työnhakuun - ja tekoon
Työn hakeminen
Nuorisoverstas
TYÖ
VEROKORTTI
Työnteosta saa palkkaa ja palkasta maksetaan veroja. Veroilla maksetaan Suomessa julkiset palvelut kuten
terveydenhoito, koulu, sosiaaliturva. Työnantajalle tulee toimittaa verokortti josta selviää sinulta perittävä
veroprosentti joka sinulta peritään. Opiskelijalla veroprosentti voi olla 0 %, mutta silti verokortti tulee toimittaa
työpaikalle. Muuten palkasta peritään 60 % veroa. Jos sinulle ei ole tullut verokorttia postissa, saat sellaisen
lähimmästä verotoimistosta
Verotoimiston osoite________________________________________________________________
Puh.________________________________________________________________________________
LISÄTIETOJA: www.vero.fi
TYÖSOPIMUS
Uudessa työpaikassa solmitaan työsopimus. Se on hyvä tehdä kirjallisesti. Siinä määritellään työaika, tehtävä ja
palkka ja sen allekirjoittavat sekä työntekijä että työnantaja.
PALKKA
Työstä maksetaan palkkaa. Palkka voi olla tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa, joka maksetaan kun sovittu tehtävä
on valmis. Suomessa on alakohtaisesti sovittu minimipalkka joka alalle. Palkka maksetaan usein kerran kuussa
suoraan pankkitilillesi, ja siitä on suoraan vähennetty verot.
TYÖ
TYÖAJAT
Työsopimuksessa määritellään työajat ja työtehtävät. Työntekijän velvollisuus on noudattaa niitä. Sairastuessa tulee
käydä sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, jotta saa sairaslomatodistuksen. Sairauspoissaolosta on myös
ilmoitettava viipymättä työnantajalle. Joissain työpaikoissa on säännöllinen päivätyö tai sitten vuorotyö. Osa-aikatyö
tarkoittaa että työntekijä ei tee täyttä työaikaa vaan esimerkiksi muutaman päivän tai tunnin viikossa.
KESÄTYÖT
Opiskelijat tekevät usein kesätöitä loma-aikana. Siitä saa arvokasta työkokemusta sekä tietysti myös palkkaa. Kesätöitä
kannattaa alkaa kyselemään jo aikaisin keväällä.
TYÖTODISTUS
Työstä voit saada kirjallisen työtodistuksen, jossa kerrotaan työtehtäväsi ja aika, jonka työsuhde on kestänyt. Jos työnantaja
ei anna todistusta automaattisesti, voit sellaisen pyytää itsellesi. Seuraavan kerran töitä hakiessasi sinulta voidaan kysyä
aiempia työ- ja koulutodistuksia.
AMMATTILIITOT
Työntekijöiden etuja ajavat ammattiliitot joihin liittyminen on Suomessa kaikkien työntekijöiden oikeus. Ammattiliittoja on
monia ja ne ovat usein alakohtaisia. Työpaikalla voit kysyä mihin liittoon muut työntekijät kuuluvat löytääksesi oman alasi
liiton. Jos jäät työttömäksi, ammattiliitto maksaa sinulle ansiosidonnaista päivärahaa.
LISÄTIETOJA:
http://www.tyaelamanverkko-opisto.fi/opintomateriaalit/11-yleiset/11-tymetoa-maahanmuuttajille
TYÖ
TYÖHARJOITTELU
Jos et saa töitä, voit kysyä lähimmästä TE -toimistosta, olisiko mahdollista mennä työharjoitteluun.
Työharjoittelussa saat työkokemusta, ja pääset kokeilemaan sinua kiinnostavan alan töitä. Myös
suurimpaan osaan koulutuksia kuuluu työharjoittelu tutkinnon osana.
TYÖNTEKO SUOMESSA - Muutama vinkki työnhakuun ja –tekoon
Suomessa arvostetaan koulutusta, joten sillä on suuri merkitys työnhaussa. Ilman ammattitutkintoa on
vaikea saada töitä.
Suomen kielen taito on tärkeää työelämässä, eli mitä sujuvammin sitä puhut ja kirjoitat, sitä paremmat
mahdollisuudet sinulla on työllistyä.
Kun haet töitä, tee hyvä hakemus. Usein liitteeksi pyydetään opinto- ja työtodistukset. Jos ei pyydetä,
otathan ne mukaasi haastatteluun.
Jos pääset työhaastatteluun, pukeudu siististi ja käyttäydy kohteliaasti.
Älä lannistu vaikka et heti pääsisikään töihin, sillä Suomessakin on työttömyyttä. Voi olla että joudut
hakemaan
monia paikkoja ennen kuin tärppää!
Kun saat työpaikan, muista että saat arvokasta työkokemusta. Se miten hoidat työsi, vaikuttaa myös
työnsaantiisi jatkossa. Suomessa kysytään usein aiemmasta työpaikasta kokemuksia työntekijästä eli
maineella on merkitystä!
TYÖN HAKEMINEN
Työtä voit hakea kysymällä suoraan työpaikoista. Myös tutuilta ihmisiltä voi kysyä
tietäisivätkö he jotain työpaikkaa. Töitä välittää myös seuraavat tahot:
TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO
Työ- ja elinkeinotoimistossa välitetään työpaikkoja, annetaan tietoa koulutuksista ja
työharjoitteluista. www.mol.fi sivuilta saa lisätietoa. Työ- ja elinkeinotoimiston
palvelut ovat ilmaisia.
Työ- ja elinkeinotoimiston osoite_______________________________________________________
Puh.__________________________________________________________________________________
YKSITYISET TYÖNVÄLITYSFIRMAT
Työpaikkoja välittävät myös muutamat yksityiset yritykset. Heidän kotisivuiltaan löytyy
lisätietoa auki olevista työpaikoista.
monster.fi
jobstep.net
manpower.fi
barona.fi
staffpoint.fi
Tulliportinkatu 54
80130 JOENSUU
Keskuskatu 8
81110 KONTIOLAHTI
TALOUS
Kotitalouslaskuri
Menojen rahoittaminen
Pankkitili
Pikapankkikortti
Pankkikortti
Luottokortti
Yhdistelmäkortti
Pankkikortin häviäminen
Nettipankkitunnukset
Laskun maksaminen
Pikavipit
Lainat
Rahan lähettäminen ulkomaille
TALOUS
Kotitalouslaskurin avulla voit laskea kotitalouden tulot ja menot. Laske riittävätkö rahat elämiseen
kulujen jälkeen. Tuloja tulisi olla enemmän kuin menoja!
Nettopalkat, eläkkeet
Lapsilisät, asumistuki, toimeentulotuki ja muut
Muut tulot
TULOT YHTEENSÄ
______
______
______
______
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa/ kk
Asumiskulut, vuokra
Asumiskulut, lämmitys, sähkö, vesi ja muut
Ruoka, juomat ja muut nautintoaineet
Autokulut, polttoaine, korjaus, osamaksut
Auton vakuutusmaksut, auton käyttövero
Matkakulut, matkaliput ja muut
Vaatteet, hygienia
Apteekki, lääkäri ja muu terveydenhoito
Lehdet, televisiomaksut ja puhelin
Vakuutukset (koti, muut)
Harrastukset, vapaa-aika, lomakulut yms.
Muut menot
Lainanlyhennykset (sis. korot)
MENOT YHTEENSÄ
______
______
______
______
______
______
______
______
______
______
______
______
______
______
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa / kk
euroa/ kk
LÄHDE: http://www.viastar.fi/laskuri/Kotitalouslaskuri/
TALOUS
MENOJEN RAHOITTAMINEN
Omista tuloistaan ja menoistaan on hyvä olla tietoinen, jotta oma talous pysyy hallinnassa. Omat tulosi ja
menosi sinun kannattaa kirjata ylös esimerkiksi parin kuukauden ajan, jotta näet, mihin rahat kuluvat. Samalla
huomaat pystyisitkö säästämään jostain menoista.
Kannattaa myös suunnitella , miten seuraavan kuukauden rahat käyttää. Tulojen ja menojen suunnittelemista
kutsutaan budjetoinniksi.
Omien tulojen ja menojen taulukon voit tehdä vaikka ruutupaperille tai kännykkääsi. Valmiin pohjan omalle
laskelmallesi saat tästä kansiosta tai internetistäkin esimerkiksi seuraavista osoitteista:
LISÄTIETOJA:
www.martat.fi/rahat/talouden-suunnittelu/
www.kuluttajaliitto.fi/valtti
Hankintoja varten on aina parempi säästää rahat etukäteen kuin ostaa jotain lainarahalla. Lainasta joutuu
maksamaan korkoa. Varsinkin niin sanotut pikavippi-lainat tulevat ottajalleen todella kalliiksi ja niiden
takaisinmaksun viivästymisestä seuraa ongelmia.
PANKKITILI
Raha-asioiden hoitamiseksi sinulla on hyvä olla oma pankkitili, sillä Suomessa maksetaan palkat ym.
korvaukset suoraan tilillesi. Pankkitililtäsi voit myös maksaa laskusi. Pankkitilin voit avata haluamastasi pankista.
Rahaa tililtäsi voit nostaa myös saman pankin muista konttoreista tai OTTO- automaateista pikapankkikortillasi.
PANKKIASIAT
PIKAPANKKIKORTTI
Pikapankkikortia voit hakea omasta pankistasi. Pikapankkikortilla voi ainoastaan nostaa rahaa
automaateista. Sillä ei voi maksaa ostoksia kaupassa, eikä maksaa laskuja.
PANKKIKORTTI
Pankkikorteilla ja online-maksukorteilla tehdyt ostot ja automaattinostot veloittuvat suoraan asiakkaan
tililtä. Niihin ei liity luottoa eikä korotonta maksuaikaa. Sirullista pankkikorttia voi käyttää maksamiseen
ja rahan nostamiseen myös ulkomailla.
Online-maksukortilla, esimerkiksi visa Electronilla, voit maksaa sekä Suomessa että ulkomailla liikkeissä,
joissa on kyseisen kortin tunnus (esim. Visa Electron – tunnus). Automaatista rahan nostaminen onnistuu
sekä Suomessa että ulkomailla. Online- kortilla maksettaessa järjestelmä tekee tilille automaattisen
katetarkistuksen eli tarkistuksen, että tilillä on riittävästi rahaa ostoksen tekoon. Näin online -kortilla ei
voi tehdä ostoksia yli varojensa.
Pankkikortti voidaan yleensä myöntää 18 vuotta täyttäneille. Visa Electron – kortin voi huoltajan
suostumuksella saada alaikäinenkin.
LISÄTIETOJA: omasta pankistasi
http://papunet.net/selko/tietoa/raha-asiat/rahankayton-opas/
PANKKIASIAT
LUOTTOKORTTI
Luottokortti on maksuaikakortti, johon on sovittu luottoraja, jonka puitteissa kortin omistaja voi korttiaan käyttää.
Maksuaika kortissa tarkoittaa sitä, että kortilla tehtyjä ostoksia tai nostoja ei veloiteta tililtä saman tien vaan ne
tulevat asiakkaan maksettavaksi laskulla noin kerran kuukaudessa. Se, kuinka paljon ostoksia luottokortilla voi
kuukausittain tehdä, sovitaan pankin kanssa ja riippuu yleensä kortin omistajan tuloista. Luottokorttia voi
käyttää kuten pankkikorttia, ja lisäksi sillä voi tehdä ostoksia verkkokaupoissa. Luottokortin saamiseksi
asiakkaalta edellytetään säännöllisiä tuloja. Lisäksi asiakkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja hänen
luottotietonsa pitää olla kunnossa eli hänellä ei saa olla maksuhäiriömerkintöjä.
YHDISTELMÄKORTTI
Yhdistelmäkortti tarkoittaa yhdistettyä pankki- ja luottokorttia. Kortin omistaja valitsee ostoksia maksaessaan tai
rahaa tilitä nostaessaan, käyttääkö hän pankkikorttia, jolloin ostos veloitetaan suoraan tilitä vai luottokorttia,
jolloin ostos pitää maksaa myöhemmin laskulla.
PANKKIKORTIN HÄVIÄMINEN
Jos korttisi häviää tai se varastetaan, tulee sinun välittömästi ilmoittaa se hävinneeksi, jotta kukaan muu ei voi
käyttää sitä. Katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 020 333 (ulkomailta soitettaessa numero on +358 20
333). Numero on hyvä tallettaa vaikkapa matkapuhelimen muistiin. Pankkien sulkupalvelussa voidaan sulkea
kaikkien suomalaisten pankkien pankkikortit. Pin-koodi eli korttisi salasana sinun tulisi muistaa ulkoa tai ainakin
säilyttää huolella semmoisessa paikassa ettei kukaan muu saa sitä käsiinsä eli ei missään tapauksessa samassa
paikassa kuin kortti on.
PANKKIASIAT
NETTIPANKKITUNNUKSET
Voit kysyä pankistasi onko sinun mahdollista saada nettipankkitunnuksia joiden avulla voit hoitaa raha-asioitasi netin välityksellä. Se on
turvallista, sillä oman tunnuksiesi lisäksi tarvitaan erillinen salasana (numerosarja) joka vaihtuu joka kerta. Nykyisin myös esim. KELAN ja TEtoimiston palveluita voi käyttää nettipankkitunnuksilla.
LASKUN MAKSAMINEN
Kun maksat laskujasi, voit käyttää laskunmaksuautomaatteja joita löytyy monista pankeista tai sitten maksaa pankin tiskillä. Jos sinulla on
nettipankkitunnukset, voit hoitaa raha-asioitasi netin kautta edullisimmin. Laskunmaksu pankin tiskillä on kallein tapa. Laskut tulisi maksaa
viimeistään laskussa mainittuna eräpäivänä tai siitä peritään myöhästymismaksu. Jos jätät kokonaan laskun maksamatta, se menee
perintään ja tulee kalliiksi.
PIKAVIPIT
Monet yrityksen tarjoavat pikavippejä, eli pieniä lainoja vähin vakuuksin. Pikavipin korko on kuitenkin hyvin korkea ja siksi olisi suositeltavaa
olla ottamatta pikavippejä. Pikavippejä tarjoavia yrityksiä ovat mm. Vivus.fi, vippi.fi, Credit24 ja Euroloan.
LAINAT
Pankit myöntävät lainoja mm. auton tai asunnon ostamista varten. Lainan saannin vaatimuksena on että lainanottajan säännöllisiä tuloja.
Lainaa voit kysyä omasta pankistasi tai kilpailuttaa myös muut pankit. Lainaehdoista sovitaan lainaneuvotteluissa pankin kanssa.
RAHAN LÄHETTÄMINEN ULKOMAILLE
Jos haluat lähettää rahaa ulkomaille, se onnistuu joko pankin kautta tai käyttäen alla mainittuja yrityksiä. Kannattaa vertailla hintoja ja
toimitusnopeutta eri palveluiden välillä. Välityksestä menee aina välityspalkkio. Rahan lähettäminen postin kautta, esim. kirjekuoressa ei ole
suositeltavaa.
LISÄTIETOJA:
www.westernnunion.fi
ja
www.forex.fi
OSTOKSET
Kirpputorit
Nettikirpputorit
Hintavertailu ja alennukset
Takuu
Vaihto-oikeus
Palautusoikeus
Kuitin säilyttäminen
Osamaksusopimus
OSTOKSET
KIRPPUTORIT ELI KIRPPIKSET
Kirpputoreilla myydään käytettyä tavaraa ja vaatteita. Sieltä voi tehdä edullisia löytöjä. Jos sinulla
on ylimääräisiä vaatteita tai tavaroita, voit myös itse myydä niitä kirpputoreilla. Kirpputoriostoksissa
ei ole palautusoikeutta eikä takuuta, joten tarkasta tuote huolella ennen kuin ostat sen.
Lähiseudun kirpputorit___________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
NETTIKIRPPIKSET
tori.fi
huuto.net
Facebookissa on myös monia kirpputoriryhmiä. Pohjois-Karjalassa mm. Joensuun kirpputori,
Vaihtorinki- Joensuun seutu, Joensuun seudun sisustus- ja kodintarvikekirppis
HINTAVERTAILU JA ALENNUKSET
Kun olet ostamassa tuotetta, kannattaa verrata eri kauppojen hintoja, sillä samalla tuotteella on eri
hinta eri kaupoissa. Kaupoissa on usein alennusmyyntejä, ja silloin voi tuotteen saada todella
edullisesti, joten hintavertailu ja joskus hetken odottaminen kannattaa, niin säästät rahaa.
LISÄTIETOJA: www.kuluttaja.fi
OSTOKSET
TAKUU
Monilla tuotteilla on takuu jonka aikana tuote vaihdetaan uuteen tai korjataan jos se menee rikki. Ostaessasi tuotteet
kuitissa lukee takuun kesto. Kuitti on säilytettävä ja vain sitä vastaan takuu on voimassa.
VAIHTO-OIKEUS
Jos ostamasi tuote ei jostain syystä olekaan haluamasi kaltainen, voit vaihtaa sen toiseen tuotteeseen kahden viikon
kuluessa ostopäivästä. Tarvitset mukaasi kuitin ja tuotteen on oltava käyttämätön. Alusvaatteita eikä meikkejä vaihdeta.
PALAUTUSOIKEUS
Joskus on myös mahdollista palauttaa tuote alkuperäisessä kunnossa (14 vuorokauden kuluessa ostopäivästä) ja saada
rahansa takaisin. Kuitti tarvitaan palautuksessakin.
KUITIN SÄILYTTÄMINEN
Säilytä aina ostokuitit koska ne toimivat takuukuittina ja niitä tarvitaan jos jostain syystä tuote on vaihdettava tai
palautettava. Kuitteja ei kannata säilyttää muovitaskussa, sillä ne tuhoutuvat. Voit ottaa varmuuden vuoksi kopion kuitista.
OSAMAKSUSOPIMUS
Monet kaupat tarjoavat osamaksusopimusta. Se tarkoittaa että maksat tuotteen hinnan erissä takaisin. Osamaksusopimus
on aina kalliimpi kuin kertaostos koska siitä peritään korkoa. Ennen kuin allekirjoitat osamaksusopimuksen, lue sopimus
huolella ja jos et ymmärrä jotain kohtaa, kysy lisätietoja. Allekirjoitettuna sopimuksen purkaminen voi olla vaikeaa tai jopa
mahdotonta.
KELA JA MUU
SOSIAALITURVA
Kelan tuet opiskelijalle
Kelan tuet lapsiperheille
Kelan tuet työttömälle
Kelan tuet asumiseen
Kelan tukien hakeminen
Toimeentulotuki
Perustoimeentulotuki
KELAN TUET OPISKELIJALLE
Kansaneläkelaitos eli KELA hoitaa sosiaaliturvaa eri elämäntilanteissa. Vakituisesti
Suomessa asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin. Sosiaaliturvan
piiriin kuuluville on annettu KELA-kortti. Kelan toiminta rahoitetaan verovaroin.
KELAN TUET OPISKELIJALLE
Kela voi myöntää opiskelijalle opintotukea, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä ja
opintolainan valtiontakaus. Muita Kelan maksamia tukia opiskelijalle ovat esim.
koulumatkatuki ja ateriatuki.
OPINTOTUKI
Opintotukea voi saada 17 vuotta täyttänyt henkilö , jonka opiskelu on päätoimista
ja kestää tauotta vähintään kaksi kuukautta. Kela voi myöntää opintotukea lukioopintoihin (ei aikuislukioon), ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulussa
opiskeleville ja esim. opintoihin kansanopistossa tai maahanmuuttajien
valmentavassa koulutuksessa. Opintotuen määrä vaihtelee oppilaitoksesi, ikäsi ja
asumismuotosi mukaan. Siihen vaikuttavat myös mahdolliset omat tulosi.
Opintotukea ei voi saada, jos saa työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai
sairauspäivärahaa. Opintotukea ei saa myöskään työvoimakoulutuksessa,
oppisopimuskoulutuksessa tai jos on suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta.
KELAN TUET OPISKELIJALLE
ASUMISLISÄ
Voit saada asumislisää niiltä kuukausilta, joiden aikana opiskelet päätoimisesti.
Asumislisää voi saada vuokra-asuntoon tai asumisoikeusasuntoon. Asumislisän
määrään vaikuttavat asumismenot. Hyväksyttäviä asumismenoja ovat esim. vuokra
ja kiinteät vesi- ja sähkömaksut. Asumislisä on enintään 201,60€ / kk (vuonna 2011)
OPINTOLAINAN VALTIONTAKAUS
Voit rahoittaa opintojasi myös ottamalla pankista opintolainaa, jos sinulle on
myönnetty opintolainan valtiontakaus. Opintolaina on valtion takaama laina, joka
pitää maksaa takaisin opintojen päätyttyä. Koska valtio takaa lainan sille ei tarvita
muuta vakuutta. Voit hakea lainaa valitsemastasi pankista. Lainaehdoista osa
määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta
ja takaisinmaksuaikataulusta, sovit itse pankkisi kanssa.
Opintolainasta pitää maksaa korkoa yksi prosentti lainan määrästä jo opiskelujen
aikana. Muu osa korosta lisätään lainasummaan eli lainan pääomaan.
Jos et maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi lainan takaajana
joutua maksamaan opintolainasi pankille. Tämän jälkeen sinun ei yleensä ole
mahdollista saada uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainasi
pankille, se perii saatavat sinulta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron
suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja –asetuksessa.
KELAN TUET LAPSIPERHEILLE
Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin
etuuksiin sekä perhevapaisiin, jotka perustuvat työsopimuslakiin. Lapsiperheen tuet
kuuluvat kaikille Suomessa vakinaisesti asuville ja Suomen sosiaaliturvan piiriin
kuuluville lapsiperheille.
LAPSIPERHEEN ETUISUUDET
 Äitiysavustus, joka on joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävä äitiyspakkaus
tai 140 euroa
 Erityisäitiysraha ja äitiysraha (kunnes lapsi on n. 3kk)
 Isyysraha (n. 9 viikkoa kunnes lapsi 2 vuotta)
 Vanhempainraha äidille tai isälle (vauvan ollessa 3kk-9kk )
 Lapsilisä (kunnes lapsi täyttää 17 vuotta)
 Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaalle, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa
 Yksityisen hoidon tuki alle kouluikäiselle, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa
 Osittainen hoitoraha alle 3-vuotiaalle sekä 1. ja 2. luokkalaiselle
 Elatustuki alle 18-vuotiaasta
 Erilaiset tuet lapsen sairastaessa
 Adoptiotuki ulkomailta adoptoiville
 Sotilasavustus asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa
KELAN TUET TYÖTTÖMÄLLE
Työttömälle maksettavia tukia ovat työttömyyspäiväraha (joko ansiopäiväraha tai
peruspäiväraha) tai työmarkkinatuki.
Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon
eli TE-toimistoon. Työttömyysetuuksia voi saada vain ajalta, jolloin on työnhakijana TEtoimistossa. Työttömyysaikana on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Jos työttömälle
työnhakijalle tarjotaan työtä tai koulutusta, niin se pitää ottaa vastaan. Jos kieltäytyy ilman
syytä, seurauksena voi olla etuuksien menetys. TE-toimistossa on käytävä ilmoittautumassa
säännöllisesti työttömyysaikana.
TYÖMARKKINATUKI
Työmarkkinatukea voi saada Suomessa vakinaisesti asuva, 17-64-vuotias työtön työnhakija,
joka ei voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa.
Jos olet alle 25-vuotias, työmarkkinatuen saamiselle on rajoituksia, jotka koskevat koulutusta
ja työllistämistä edistäviä toimia. Tarkista TE-toimistosta, voitko saada työmarkkinatukea.
Täysi työmarkkinatuki on n. 32€ /päivä (vuonna 2013). Työmarkkinatukea maksetaan 5
päivältä viikossa. Tukeen lisätään korotus, jos tuen saajalla on lapsia huollettavanaan.
Työmarkkinatuesta pitää maksaa veroa. Kaikki hakijan muut tulot pienentävät
työmarkkinatukea. Kelaan on ilmoitettava, jos työttömyysaikana on satunnaisia työtuloja.
KELAN TUET ASUMISEEN
ASUMISEN TUET:




Yleinen asumistuki
Opintotuen asumislisä opiskelijalle
Sotilasavustuksen asumisavustus asevelvollisuutta suorittavalle
Eläkkeensaajan asumistuki
Kelan maksamiin asumisen tukiin vaikuttavat hakijan tulojen ja omaisuuden määrä, ja
niitä saavat vain pienituloiset.
KELAN TUKIEN HAKEMINEN
Kela myöntää tukea vain hakemusten perusteella, joten kaikkia tukija on hakijan itse
haettava Kelasta. Tukia voi hakea internetin kautta osoitteesta www.kela.fi / asiointi.
Tämä edellyttää, että sinulla on käytössäsi verkkopankkitunnukset. Kaikkia tukia voi
hakea myös hakulomakkeilla. Hakulomakkeita saa Kelan toimistoista tulostettua
internetistä osoitteesta www.kela.fi / lomakkeet. Täytetty hakemuslomake
palautetaan Kelan toimistoon joko postitse tai viemällä paikanpäälle. Hakemukseen
on liitettävä siinä pyydetyt liitteet ja hakemus on muistettava myös allekirjoittaa.
SOSIAALITURVA
KELA-KORTTI
Kaikki Suomessa sairausvakuutetut saavat sairausvakuutuskortin
eli Kela-kortin. Korttia näyttämällä saat apteekeissa ja useilla
yksityisillä lääkäriasemilla suorakorvauksen kuluistasi, jolloin niistä
vähennetään suoraan Kela-korvaus. Maksettavaksesi jää tällöin ainoastaan
omavastuuosuus.
EUROOPPALAINEN SAIRAUSVAKUUTUSKORTTI
Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen
sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC). Jos
sairastut äkillisesti tai joudut tapaturmaan saat kortilla sairaanhoitoa
EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä ja maksat siitä saman verran kuin maassa
asuvat ihmiset. Kortti on ilmainen. Sen voivat tilata Kelasta kaikki Suomen
sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.kela.fi
SOSIAALIPALVELUT
Sosiaalihuoltolaissa on määritelty ne sosiaalipalvelut, jotka kunnan on asukkailleen
järjestettävä. Kunta vastaa seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä:
Sosiaalityö – Sosiaalihuollon henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia sekä järjestää
tarvittaessa tukitoimia.
Sosiaalipäivystys – Turva akuuteissa ongelmatilanteissa, jotka liittyvät esim. perheväkivaltaan,
lasten heitteillejättöihin tai onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoitoon.
Lasten ja perheiden palvelut - Päivähoito, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta,
perheasioiden sovittelu, isyyden selvittäminen ja vahvistaminen, lapsen huoltoon ja
tapaamisoikeuteen liittyvät sovittelut (vanhempien erotilanteissa).
Kotipalvelut – Vanhuksia, vammaisia, sairaita ja lapsiperheitä voidaan auttaa kotipalveluilla
ts. työntekijä auttaa asiakasta hänen kotonaan.
Muita kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja ovat:
Omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, kuntoutus (kuntouttava
työtoiminta), ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdetyö ja - palvelut.
Lähde ja lisätietoa: www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut
TOIMEENTULOTUKI
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Viimesijaisuus tarkoittaa
sitä, että toimeentulotukea maksetaan, jos asiakas ei saa riittävästi rahaa elämiseen
mistään muualta eli hänellä ei ole palkkatuloja tai varallisuutta, eikä hän saa muita
tukia tai etuuksia.
Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Kiireellisessä tapauksessa
tukea voi hakea myös tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta.
Toimeentulotuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi
kerrallaan. Kun asiakas hakee toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki
hakijan tulot ja varat. Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin
välttämättömiin perusmenoihin varattu summa. Tätä summaa sanotaan
toimeentulotuen perusosaksi. Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät
menot, niin hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on
hyväksyttävien menojen ja tulojen ja varojen välisen erotuksen suuruinen.
Perusosan suuruus on määritelty laissa, samoin toimeentulolaissa on määritelty ne
menot, jotka toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.stm.fi
PERUSTOIMEENTULOTUKI
Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta
sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:
Ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot,
henkilökohtaisen
puhtauden ja kodin puhtauden menot,
paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset,
televisiolupa, puhelimen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta.
Toimeentulotuen perusosien määrät ovat valtakunnallisesti samat (niissä ei siis ole
paikkakuntakohtaisia eroja). Perusosien määrät on sidottu kansaneläkeindeksin
kehitykseen ja määrät vahvistetaan jokaisen vuoden alussa.
Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea voidaan myöntää asumismenoihin, kuten
vuokraan
tai
vastikkeeseen,
vesimaksuun,
lämmitykseen,
sähkölaskuun
ja
kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin.
LISÄTIETOJA:
http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
PERHE
Perhe Suomessa
Avioliitto
Avoliitto
Isyyden tunnustaminen
Avioero
Asumusero
Parisuhdeväkivalta
Alle kouluikäisten lasten hoito
Esiopetus
Perusopetus
Oppivelvollisuus
Lastensuojelu
PERHE SUOMESSA
Perheitä on monenlaisia. Nykyään tyypilliseen suomalaiseen perheeseen kuuluu
isä, äiti ja kaksi lasta. Isä ja äiti ovat yleensä avioliitossa. Tällaista perhettä
kutsutaan ydinperheeksi. Vanhemmat voivat asua myös avoliitossa, jolloin he eivät
ole naimisissa keskenään. Suomalaisen perhekäsityksen mukaan isovanhemmat tai
serkut, tädit ja sedät eivät ole osa perhettä vaan kuuluvat sukuun.
Yhden vanhemman perheissä lasten kanssa asuu vain äiti tai isä.
Uusperhe on perhe, jossa toinen tai molemmat puolisot ovat eronneet ja solmineet
uuden avioliiton tai avoliiton. Uusperheissä lapset voivat olla toisen tai molempien
puolisoiden edellisistä liitoista ja lisäksi voi olla puolisoiden yhteisiä lapsia.
Myös samaa sukupuolta olevat vanhemmat voivat perustaa perheen. Samaa
sukupuolta olevat kumppanit voivat rekisteröidä parisuhteensa maistraatissa ja
Adoptoida kumppaninsa lapsen.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.lastensuojelu.info
AVIOLIITTO
Suomessa avioliiton voivat solmia 18 vuotta täyttäneet mies ja nainen, jotka eivät vielä ole avioliitossa.
Avioliittoon vihkimisestä päättävät puolisot keskenään eli siihen eivät voi esim. sukulaiset pakottaa.
Ennen avioliittoon vihkimistä tehdään esteiden tutkinta, eli selvitetään, ettei avioliitolle ole mitään
esteitä. Lähisukulaiset eivät voi solmia keskenään avioliittoa.
Avioliittoon vihkiminen voidaan suorittaa kirkkoon kuuluvien osalta evankelisluterilaisessa,
ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa. Muille suoritetaan siviilivihkiminen eli ei-kirkollinen vihkiminen
maistraatissa. Vihkimistilaisuudessa täytyy olla paikalla vähintään kaksi todistajaa.
Avioliittoon kuuluu velvollisuus huolehtia sekä puolisosta että yhteisistä lapsista. Avioliitossa olevien
asema on määritelty laissa esimerkiksi suhteessa toisen omaisuuteen.
Aviopuolisot ottavat usein saman sukunimen, mutta oman nimen säilyttäminen tai kaksoisnimen
ottaminen on myös mahdollista.
Maistraatissa vihitään myös ulkomaiden kansalaisia. Jos molemmat puolisot ovat ulkomaan
kansalaisia, heidän on toimitettava ennen vihkimistä maistraattiin todistus esteettömyydestä
kotimaansa viranomaisilta.
LISÄTIETOJA: www.maistraatti.fi ja www.vaestoliitto.fi
AVOLIITTO,
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN
AVOLIITTO
Avoliitossa asuessaan puolisot asuvat yhdessä, mutta heitä ei ole virallisesti vihitty avioliittoon eli
avopuolisot eivät ole naimisissa keskenään. Avopuolisoilla ei ole laissa säädettyjä keskinäisiä
oikeuksia tai velvollisuuksia, kuten avioliitossa olevien kesken.
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN
Avioliitossa syntyneen lapsen isä on lapselleen isä ilman eri toimia. Jos puolisot eroavat, ennen kuin
lapsi syntyy, isän täytyy tehdä isyyden tunnustaminen.
Avioliiton ulkopuolella, kuten avoliitossa, syntyneen lapsen isän isyys pitää vahvistaa joko isyyden
tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen synnyttyä lastenvalvoja tarjoaa äidille
mahdollisuuden isyyden selvittämiseen.
LISÄTIETOJA: www.maistraatti.fi ja www.vaestoliitto.fi
AVIOERO, ASUMUSERO
AVIOERO
Avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Jos avioliitto päättyy eroon puhutaan
avioerosta. Avioeroa voivat puolisot hakea yhdessä tai toinen puolisoista yksin. Avioeron saamista ei
kumpikaan puolisoista voi estää. Avioeroa haetaan käräjäoikeudesta.
ASUMUSERO
Asumuserolla tarkoitetaan sitä, että puolisot muuttavat eri osoitteisiin asumaan, ja harkitsevat sitten,
hakevatko lopullista avioeroa vai palaavatko yhteen asumaan.
PARISUHDEVÄKIVALTA
Parisuhdeväkivalta tarkoittaa avio- tai avopuolison toiselle puolisolle tekemää fyysistä, henkistä, tai
seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Parisuhdeväkivalta on vallan käyttämistä toiseen ihmiseen.
Väkivalta, myös parisuhteessa, on lain mukaan rangaistavaa.
Hyvässäkin parisuhteessa tai perhe-elämässä voi tulla vaikeuksia, ja niihin kannattaa rohkeasti hakea
apua. Usein ongelmat ovat ratkaistavissa. Apua tarjoavat esimerkiksi kirkon perheasiain
neuvottelukeskukset (palvelut ovat maksuttomia ja asiakkaaksi voi hakeutua, vaikka et olisi
evankelisluterilaisen kirkon jäsen) sekä kuntien perheneuvolat.
LISÄTIETOJA: www.vaestoliitto.fi/parisuhde/
www.monikanaiset.fi tai puh. 09-6922304 väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille
ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOITO
Jos vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat, he voivat viedä lapsen päivähoitoon.
Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada päivähoitopaikka. Päivähoidon
järjestää kunta. Lapsi voi olla hoidossa päiväkodissa tai perhepäivähoitajan luona.
Päivähoidon työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia. He tukevat vanhempia lasten
kasvattamisessa.
Päivähoidon maksut määräytyvät vanhempien tulojen ja perheen koon mukaan.
Päivähoitomaksu maksetaan kerran kuukaudessa.
Vanhemmat voivat viedä lapsen myös yksityiseen päiväkotiin tai lapsella voi olla
yksityinen hoitaja. Tällöin perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea.
Jos lapsi on alle 3-vuotias, isä tai äiti voi hoitaa lasta myös kotona. Lasta kotona
hoitava vanhempi voi hakea Kelasta kotihoidon tukea.
Päiväkerhoissa, avoimissa päiväkodeissa, perhekahviloissa, perhekerhoissa ja
leikkipuistoissa myös kotihoidossa olevat lapset saavat ikäistään leikkiseuraa ja
vanhemmat voivat tavata toisiaan.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.lastensuojeluinfo.fi
ESIOPETUS, PERUSOPETUS
JA OPPIVELVOLLISUUS
Ennen koulun aloittamista kaikilla lapsilla on oikeus kunnan järjestämään esiopetukseen.
Lapsi aloittaa esiopetuksen vuosi ennen kuin koulu alkaa eli yleensä sinä vuonna, kun hän
täyttää 6 vuotta. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Esiopetuksessa lapsi oppii tietoja ja taitoja koulua varten. Esiopetusta annetaan kunnasta
riippuen päiväkodissa tai koulussa. Esiopetus on maksutonta.
Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,
kun lapsi täyttää 7 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on
suoritettu tai kun on kulunut 10 vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta.
Perusopetukseen kuuluvat luokat 1.–9. Alakouluun kuuluvat luokat 1.–6. ja yläkouluun luokat
7.–9.
Oppivelvollisuus koskee myös Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia. Myös
heidän pitää käydä koulua.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.lastensuojeluinfo.fi
LASTENSUOJELU
Lapsen omilla vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Jokaisella lapsella on oikeus
hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Suomessa jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jos vanhemmat tai huoltajat eivät
jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on Suomessa yhteiskunnan velvollisuus puuttua perheen
tilanteeseen. Tällöin lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen hyvinvointi. Lastensuojelun lähtökohta on aina lapsen
etu, jonka toteutumista lastensuojelun sosiaalityöntekijät
päätöksissään arvioivat.
Lapsen ruumiillinen kurittaminen on Suomessa laissa kielletty
Lapsen hoitaminen vanhempien eron jälkeen
Lapsella on oikeus äitiin ja isään myös vanhempien eron jälkeen. Vanhemmat päättävät, miten he jakavat lapsen
hoitamisen eron jälkeen. Hoito- ja tapaamisjärjestelyistä tehdään yleensä kirjallinen sopimus. Lapsen asuinkunnan
lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen.
Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen hoitamisesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, päätös jää
käräjäoikeuden ratkaistavaksi
LISÄTIETOJA: www.lastensuojelu.info
(suomi,
selkosuomi,
englanti,
venäjä,
somali,
arabia,
dari
ja
englanti)
LUPA-ASIAT
Oleskelulupa
Kansalaisuuden hakeminen
Muukalaispassi
Passin tai oleskelulupakortin
häviäminen
Oleskelulupa perhesiteen
perusteella
LUPA-ASIAT
OLESKELULUPA
Oleskeluluvalla tarkoitetaan, muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa
lyhytaikaista oleskelua varten, ulkomaalaiselle myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa.
Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä.
Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa, B) tai jatkuvaluonteista (jatkuva
oleskelulupa, A) maassa oleskelua varten. Oleskeluluvan tyyppi riippuu maassa oleskelun tarkoituksesta. Esimerkiksi
opiskelu on tilapäistä, kun taas esimerkiksi Suomen kansalaisen perheenjäsenen maassa oloa voidaan pitää jatkuvana.
Lupaviranomainen ratkaisee maassa oleskelun tarkoituksen ulkomaalaisen antamien tietojen perusteella.
Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi.
Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan myöntää maahanmuuttovirasto ja poliisi tämän jälkeen uuden
määräaikaisen oleskeluluvan (jatkolupa).
Oleskelulupalomakkeet ja tarkemmat ohjeet lomakkeiden käytöstä löytyvät Maahanmuuttoviraston sivuilta. Poliisin ja
Maahanmuuttoviraston myöntämien lupien hinnat poikkeavat toisistaan. Poliisin myöntämien lupien hinnat löytyvät
sisäasiainministeriön maksuasetuksesta ja tältä sivustolta kunkin lupatyypin kohdalta.
LISÄTIETOJA:
www.migri.fi ja www.poliisi.fi
LUPA-ASIAT
KANSALAISUUDEN HAKEMINEN
Edellytykset
Voit saada Suomen kansalaisuuden, jos,
•
henkilöllisyytesi on selvitetty luotettavasti.
•
olet täysi-ikäinen, eli täyttänyt 18 vuotta.
•
asumisaikaedellytys täyttyy kohdallasi, eli olet asunut Suomessa riittävän kauan
•
nuhteettomuusedellytys täyttyy kohdallasi
•
et ole laiminlyönyt maksuvelvollisuuksiasi
•
olet selvittänyt, mistä saat toimeentulosi
•
sinulla on riittävä kielitaito.
Pakolainen tai verrattavassa asemassa oleva
Jos sinulla on Suomessa pakolaisen asema tai olet saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen
suojelun perusteella, riittää, että olet asunut Suomessa
•
viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä tai
•
yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kuudesta vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun
on tullut asua Suomessa keskeytyksettä.
Kansalaisuudeton
Jos olet kansalaisuudeton ilman omaa tahtoasi, riittää, että olet asunut Suomessa
•
viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä tai
•
yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kuudesta vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun
on tullut asua Suomessa keskeytyksettä.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.migri.fi
LUPA-ASIAT
MUUKALAISPASSI
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea oman kotimaasi kansallista passia, voit hakea
muukalaispassia. Hakeminen tehdään poliisiasemalla jossa otetaan sormenjälkesi.
Tarvitset virallisen passivalokuvan. Ensimmäisen muukalaispassin myöntää
Maahanmuuttovirasto. Muista hakea uutta muukalaispassia siinä vaiheessa, kun
edellinen muukalaispassisi on voimassa. Muukalaispassi voi olla voimassa enintään 5
vuotta.
LISÄTIETOJA: www.migri.fi
PASSIN TAI OLESKELULUPAKORTIN HÄVIÄMINEN
Passi sekä oleskelulupa ovat tärkeitä ja henkilökohtaisia asiakirjoja. Huolehdi niistä
hyvin jotta ne eivät hajoa tai häviä. Älä myöskään koskaan anna niitä muiden
käyttöön. Jos kuitenkin passisi tai oleskelulupasi häviää tai varastetaan, ilmoita siitä
pian poliisille ja tee katoamisilmoitus.
OLESKELULUPA PERHESITEEN PERUSTEELLA
Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa.
Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja.
Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen
lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa.
Hakemuksen voi jättää ulkomailla oleva perheenjäsen. Suomen kansalaisen perheenjäsen voi hakea
lupaa myös Suomessa – ulkomaalaisen perheenjäsen vain poikkeustapauksessa. Ulkomailla hakemus
jätetään Suomen edustustoon, Suomessa poliisille. Päätöstä on odotettava maassa, jossa hakemus on
jätetty. Jos hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hän on itse jättänyt hakemuksensa Suomessa,
lupapäätöksen tekee poliisi. Jos hakemus on jätetty edustustoon tai hakija on Suomessa asuvan
ulkomaalaisen perheenjäsen, ratkaisun tekee Maahanmuuttovirasto (Migri)
Myönteinen päätös: Edustusto ilmoittaa päätöksestä ulkomailla olevalle hakijalle. Migri tai poliisi ilmoittaa
siitä perheenkokoajalle sekä hakijalle, jos tämä on jo Suomessa. Perheenjäsen saa oleskelulupakortin.
Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen. Jatkolupaa voi hakea poliisilta ennen oleskeluluvan
umpeutumista. Poliisi myöntää jatkoluvan, jos oleskeluluvan edellytykset ovat yhä olemassa.
Kielteinen päätös: Edustusto ilmoittaa päätöksestä ulkomailla olevalle hakijalle. Migri tai poliisi ilmoittaa siitä
perheenkokoajalle sekä hakijalle, jos tämä on jo Suomessa. Jos hakija on Suomessa, hänet voidaan
Käännyttää kotimaahansa. Hakija voi hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudesta. Edelleen muutosta
voi hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää sinänsä harvinaisen valitusluvan
LISÄTIETOJA:
www.migri.fi
LAKI JA OIKEUS
Rikokset
Rangaistukset Rikesakko
Sakko
Ehdollinen
vankeusrangaistus
Ehdoton vankeusrangaistus
Rikosuhripäivystys
LAKI JA OIKEUS
RIKOKSET
Rikos on teko tai laiminlyönti, jonka laki kieltää. Siitä määrätään lain mukaan rangaistus. Rangaistuksia
on eritasoisia riippuen rikoksen vakavuudesta ja esim. tekijän iästä. Tuomioistuin määrää
rangaistuksen.
TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄÄMÄT RANGAISTUKSET:
RIKESAKKO
Pienimmistä rikoksista määrätään sakkoa. Rikesakko voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ankarin
rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20,
35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa.
SAKKO
Sakko tuomitaan päiväsakkoina (ps). Esimerkiksi 20 ps á 10 euroa = 200 euroa (20 x 10). Mitä
moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on päiväsakkojen lukumäärä. Yhden
päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun tulot. Päiväsakon rahamäärä lasketaan
nettotuloista.
LÄHDE JA LISÄTIETOJA:
www.oikeus.fi
nuoren oikeusopas hakusanalla Googlesta
LAKI JA OIKEUS
EHDOLLLINEN VANKEUSRANGAISTUS
Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus
tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen pituuden ja koeajan, jonka
kesto on 1 – 3 vuotta. Jos tuomittu ei koeaikana syyllisty rikoksiin, hän ei joudu vankilaan ja rangaistus raukeaa.
Siinä tapauksessa, että tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus,
myös tämä ehdollinen rangaistus voidaan määrätä vankilassa kärsittäväksi.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi määrätään usein myös sakkorangaistus. Tällainen oheissakko on
maksettava joka tapauksessa eikä sitä saa takaisin, vaikka ehdollinen vankeusrangaistus myöhemmin
määrättäisiin pantavaksi täytäntöön vankilassa. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen,
tuomittu voidaan määrätä lisäksi myös yhdyskuntapalveluun.
EHDOTON VANKEUSRANGAISTUS
Vankeutta voidaan tuomita vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta tai, jos rikoksia on useita, enintään 15
vuotta. Jos tuomittu vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta, se on aina ehdoton ja suoritetaan siis vankilassa.
Lyhyempi rangaistus voi olla ehdollinen. Alle 18-vuotiaalle ei ehdotonta vankeutta tuomita kuin
poikkeustapauksissa. Vankeusvanki pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on suorittanut
hänelle määrätyn rangaistuksen kokonaan. Lisätietoa on vankeinhoitolaitoksen sivuilla.
Maahanmuuttajan on hyvä muistaa, että rikostuomio Suomessa voi vaikuttaa oleskeluluvan saamiseen
kielteisesti.
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit saada apua
Auttava puhelin 020316116 (keskusteluapua)
Juristin puhelinneuvonta 020316117 (lakineuvontaa)
OIKEUDET JA
VELVOLLISUUDET
Uskonnonvapaus
Mielipiteen- ja sananvapaus
Auttamisvelvollisuus
Tasa-arvo
Äänioikeus
Jokamiehen oikeudet
Yhdenvertaisuus
Armeija- yleinen
asevelvollisuus
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
USKONNONVAPAUS
Uskonnonvapaus on jokaisen perusoikeus
Uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden kuulua haluamaansa uskonnolliseen
yhdyskuntaan. Jokaisella on oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan sekä harjoittaa
uskontoa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Uskonnonvapauslain taustalla on ajatus positiivisesta
uskonnonvapaudesta. Uskonnonvapauslain perusteella Suomessa ei myöskään tarvitse kuulua
mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä osallistua uskonnon harjoittamiseen vastoin omaatuntoaan.
Uskonto on yksilön ihmisoikeus ja samalla osa yhteistä perinnettä
Uskonnonvapaus on Suomen perustuslain mukainen perusoikeus. Samalla se on keskeinen ihmisoikeus,
joka esiintyy muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa. Valtion tehtävänä
on turvata uskonnonvapaus ja luoda edellytykset sen toteutumiseen.
LISÄTIETOJA JATEKSTIN LÄHDE: www.evl.fi
MIELIPITEEN- JA SANANVAPAUS
Sananvapaus on oikeus ilmaista julkisesti mielipiteitään. Se perustuu Ihmisoikeuksien julistukselle (YK) Se ei
kuitenkaan oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaamiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE:
www.ihmisoikeudet.net
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
AUTTAMISVELVOLLISUUS
Jokaisella ihmisellä on auttamisvelvollisuus ja jokaisella ihmisellä on oikeus saada apua. Auttamatta
jättäminen on Suomen lain mukaan rangaistava teko.
LISÄTIETOJA LÄHDE: www.suomenensiapuopas.com
TASA-ARVO
Tasa-arvo tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.wikipedia.org
ÄÄNIOIKEUS
Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni ja se on käytettävä henkilökohtaisesti. Äänioikeuden käyttö on oikeus,
mutta äänestyspakkoa ei ole. Vaaleissa on aina vaalisalaisuus: kukaan ei saa tietää, ketä ehdokasta äänestäjä
on äänestänyt eikä sitä tarvitse kenelläkään kertoa.
KUNNALLISVAALIT
Oman kotikunnan asioista päättävät ihmiset valitaan kunnallisvaaleissa, joissa äänioikeus on 18 vuotta
täyttäneiden Suomen kansalaisten lisäksi myös ulkomaalaisella, jolla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden
ajan. Kutsu äänestykseen tulee sinulle kotiin postin mukana. Äänioikeutetulla on myös mahdollisuus asettua
ehdokkaaksi.
EDUSKUNTAVAALIT
Suomessa järjestetään eduskuntavaalit neljän vuoden välein. Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa
eduskuntaan päättämään Suomen asioista ja säätämään lakeja.
PRESIDENTIN VAALIT
Suomen presidentti valitaan vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa
saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.
EUROPARLAMENTTIVAALIT
Suomi kuuluu Euroopan Unioniin (EU) ja EU:ssa päätöksiä tekevään europarlamenttiin valitaan Suomen edustajat
europarlamenttivaaleissa. Europarlamenttivaaleissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset,
joilla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides
vuosi.
LISÄTIETOJA JA LÄHDE:
www. vaalit.fi
JOKAMIEHEN OIKEUDET
Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa ja osa perustuu maan tapaan.
Sallittua on
• liikkua jalan, hiihtäen tai pyörällä luonnossa
• oleskella tilapäisesti esim. telttailla riittävän kaukana asumuksesta
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
Kiellettyä on
• häiriön ja haitan aiheuttaminen
• puiden vahingoittaminen ja kaataminen
• sammalen, jäkälän ja varpujen ottaminen
• avotulen tekeminen
• roskaaminen
• moottoriajoneuvolla ajaminen
• eläimien häiritseminen
• kalastus ja metsästys ilman ao. lupia
LISÄTIETOJA: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25601&lan=fi
LÄHDE:
www.metsakeskus.fi
YHDENVERTAISUUS
Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä
tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia
palveluja.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen
alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on rikos.
Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten
vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä
hyviä etnisiä suhteita Suomessa.
Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi jos on omakohtaisesti
kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan.
Syrjintätapauksissa ja muissa kysymyksissä voi soittaa vähemmistövaltuutetun
toimiston asiakaspalveluun 071 878 8666(arkisin 10-12).
LISÄTIETOJA:
www.yhdenvertaisuus.fi
(kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, somali ja arabia)
ARMEIJA- YLEINEN ASEVELVOLLISUUS
Suomen puolustusvoimat (Suomen armeija) suojaa Suomen koskemattomuutta. Jokainen miespuolinen
Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun,
jona hän täyttää 60. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus järjestetään varusmiespalveluksen yhteydessä.
Rauhan aikana asevelvollisuus toteutetaan varusmiespalveluksena, joka suoritetaan jossain joukko-osastossa.
Palvelusaika on 6-12 kuukautta, ja se suoritetaan yleensä 19-20-vuotiaana. Erityistapauksissa palveluksen voi
suorittaa vanhempanakin, kuitenkin alle 30-vuotiaana.
Miespuolisten Suomen kansalaisten täytyy osallistua kutsuntoihin sinä vuonna, jona he täyttävät 18 vuotta.
Kutsunnoissa määritetöän asevelvollisen palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksen suorittamisesta.
Kutsuntaikäisiä ovat 18-29-vuotiaat. Kutsuntoihin kutsutaan kirjeitse.
Asepalveluksen vaihtoehtona on aseettoman palveluksen eli siviilipalveluksen suorittaminen. Siviilipalvelus
suoritetaan työskentelemällä 11 kuukautta valtion tai kunnan laitoksissa, erilaisissa järjestöissä, sairaaloissa tai
kirkon piirissä.
Suomen kansalainen, jolla on lisäksi myös jonkun toisen maan kansalaisuus, on myös asevelvollinen Suomessa.
Eli jos maahanmuuttaja saa suomen kansalaisuuden alle 30-vuotiaana, hänet määrätään
varusmiespalvelukseen.
Varusmiespalveluksen suorittaminen edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, ja siitä voidaan vapauttaa
terveydellisin syin.
Lähde ja lisätietoja: www.puolustusvoimat.fi
MAAHANMUUTTAJAPALVELUT
Maahanmuuttajien neuvontapiste
Joensuun maahanmuuttajapalvelut
Monikulttuurinen toimintakeskus
Vatakka
JoMoni
Pakolaisapu
Kansalaistalo
Joensuun Setlementti- tyttöjen tupa
Lieksan maahanmuuttajapalvelut
MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE
JOENSUU
Maahanmuuttajien neuvontapisteessä saat ohjausta ja neuvontaa
perheeseen, asumiseen, toimeentuloon, työhön, vapaa-aikaan jne.
liittyvissä kysymyksissä.
Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.
Palvelemme suomeksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi ja thaiksi.
Avoinna / Open / Oткрыт/ Waxey furantahay
TI Tue Вт Talaadada 10-15
KE Wed Ср Arbacada 10-17
PE Fri Пятн Jimcada 10-15
Koulukatu 24 B, katutaso, Joensuu
JOENSUUN
MAAHANMUUTTAJAPALVELUT
Joensuun maahanmuuttajapalvelut vastaa joensuulaisten maahanmuuttajien
ohjaus- ja neuvontapalveluista, alkuhaastatteluista sekä kotoutumissuunnitelmista sekä
pakolaisten kuntavastaanottoon liittyvistä tehtävistä.
Maahanmuuttajien palvelupiste Silta (samassa osoitteessa myös JoMoni, Pakolaisapu,
maahanmuuttajien neuvontapiste)
Koulukatu 24 B
80100 Joensuu
Avoinna ma-pe 9-15
Yhteystiedot:
Tarja Munne
Palveluohjaaja/maahanmuuttajapalvelut
Puh. 0504133235
tarja.munne@jns.fi
Anne Päivinen
Sosiaaliohjaaja
Puh. 0504663622
anne.m.paivinen@jns.fi
MONIKULTTUURINEN TOIMINTAKESKUS
VATAKKA
Vatakka on Punaisen Ristin ylläpitämä ja Joensuun Kaupungin tukema
monikulttuurinen toimintakeskus
Matalan kynnyksen kohtaamispaikka eri kulttuureista tuleville ja kiinnostuneille
ihmisille sekä kantaväestölle.
Tuemme maahanmuuttajia kotoutumaan uudelle kotiseudulle ja kannustamme
valtaväestöä mukaan kehittämään monikulttuurista maakuntaa.
Suomen kielen kursseja
Monikulttuurista ystävätoimintaa
Kansainvälinen klubeja
Tapahtumia ja retkiä lähiympäristöön
Erilaisia harrastekerhoja (esim. tanssi, maalaus, valokuvaus, musiikki,
jalkapallo)
Yläsatamakatu 9, Joensuu. 3. kerros (käynti sisäpihan puolelta)
Avoinna ma-pe klo 10 - 18. Iltaisin kokoontuvat harrasteryhmät
Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä
Suvi Hirvonen 050 555 3190
suvi.hirvonen@punainenristi.fi
Vatakan koordinaattori 0400 988574
JoMoni- JOENSUUN SEUDUN
MONIKULTTUURISUUSYHDISTYS RY
VERTAISRYHMÄTOIMINTA
Maahanmuuttajat ovat parhaita asiantuntijoita tukemaan uusia tulijoita suomalaisessa arjessa.
Kasvokkain-toiminta kouluttaa maahanmuuttajien vertaisryhmätyöhön. Vertaisryhmässä jaetaan
kokemuksia ja saadaan tukea toisilta samoja ongelmia kohdanneilta
LISÄTIETOJA:
Anne Korppinen
Kasvokkain - toiminnan aluekoordinaattori, Pohjois-Karjala
Kauppakatu 24 B
80100 Joensuu
puh. 040 580 4639
Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)pakolaisapu.fi
www.pakolaisapu.fi
KANSALAISTALO
Kansankahvila
Nettikahvila, ATK -kurssit ja neuvonta
Puhelin ja fax, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus
Pika-avunvälitys
Polkupyörien vuokraus- ja huoltotoiminta
Kansalaistalo Kokoustilojen ja ATK –koulutustilan vuokraus
Itsehoitopiste: mm. verenpaineen ja verensokerin maksuton mittausmahdollisuus
Kulttuuri- ja muut tapahtumat
Aikatauluneuvontaa (linja-autot ja junat)
Maksuton WC
Aukioloajat/ Open:
Ma 7.30-15.30
Ti 7.30-15.30
Ke 7.30-18
To 7.30-15.30
Pe 7.30-15.30
Osoite / Address:
Torikatu 30, 80100 Joensuu
puh / tel 013 123 132, fax 013-220 595
Vuokrattavien tilojen tiedustelu numerosta 0400 264 172
JOENSUUN SETLEMENTTI RY
TYTTÖJEN TUPA
Syksyllä 2013 Joensuussa avataan Tyttöjen Tupa, joka on fyysinen tila, jossa on
sekä kaikille tytöille avointa toimintaa että suljettuja pienryhmiä tarpeiden
mukaisesti. Toiminnot on tarkoitettu kaikille seudun tytöille
Anniina Löytönen
Puh. 045-1483887
www.setlementti.fi
LISÄTIETOJA:
www.setlementti.fi
Facebookissa oma ryhmä nimellä
Joensuun Setlementti ry-tyttöjen tupa
VAPAA-AIKA
Nuorisotilat
Joensuun seudun kansalaisopisto
Joensuun konservatorio
musiikkiopisto
Luterilainen kirkko
Uskonnollisia yhdyskuntia ym.
järjestöjä
Kirjastot
Urheilupaikkoja - ja seuroja
Suomalaiset juhlapyhät ja
vuodenkierto
Autokoulu
VAPAA-AIKA
NUORISOTILAT
Nuorisotilat ovat nuorille tarkoitettuja ilmaisia kokoontumispaikkoja, joissa voi pelata mm. biljardia,
Playstationia, lautapelejä, katsoa TV:tä ja tavata muita nuoria. Nuorisotiloilla järjestetään myös
tapahtumia.
JOENSUUSSA mm.:
Keskustan nuorisotila, Torikatu 17
Rantakylän nuorisotila Bobo, Purosuunkatu 1
KONTIOLAHDESSA:
Kylmäojan nuorisotila, Pohjatuulentie 6, puh. 040 539 7892
Kirkonkylän nuorisotila, Keskuskatu 24, puh. 050 428 5095
Paiholan nuorisotila, Paiholantie 42, puh.0400 280 044
LISÄTIETOJA: www.jns.fi
www.kontiolahti.fi
JOENSUUN SEUDUN KANSALAISOPISTO
Kansalaisopisto järjestää pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin kursseja mm. Joensuun
ja Kontiolahden alueella. mm. kielikursseja, kädentaitoja, liikuntaa, musiikkia,
teatteria ja kuvataiteita. Kansalaisopiston kursseista saat lisätietoja kotisivuilta ja
syksyisin ja keväisin koteihin jaettavasta esitteestä. Kurssimaksut vaihtelevat kurssin
pituuden ja materiaalikustannusten mukaan.
Joensuun seudun kansalaisopisto, Papinkatu 3, 80110 Joensuu
www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi
Opintopalvelu ja puhelinilmoittautuminen:
puh. 013-267 5929
kansalaisopisto@jns.fi
JOENSUUN KONSERVATORIO
MUSIIKKIOPISTO
Musiikkiopistossa voi opiskella mm. viulun, pianon, sähkökitaran tai klarinetin
soittoa sekä laulua.
Musiikkiopistoon otetaan uusia oppilaita kerran vuodessa. Oppilaaksi otetaan
valintakokeen kautta. Kokeisiin Ilmoittautuminen alkaa keväisin huhtikuun
alussa (n. 1 kk). Valintakokeet sijoittuvat toukokuun loppupuolelle kun
varsinainen opetustyö on päättynyt. Ilmoittautumisesta tiedotetaan
paikallislehdissä, konservatorion nettisivuilla ja koulun ilmoitustaululla.
Lukukausimaksu on maksu oppilaan oppilaspaikasta. Konservatoriolta on
mahdollisuus anoa lukukausimaksuun vapautusta (vapaaoppilaspaikka).
Joensuun konservatorio
Rantakatu 31
80100 Joensuu
Opintotoimisto, 2 krs
puh. 050 575 1501
LUTERILAISEN KIRKON
ENGLANNINKIELISTÄ TOIMINTAA JOENSUUSSA
Luterilaisia seurakuntia Suomessa on joka kunnassa, sillä valtaosa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Heillä on
myös usein kansainvälistä toimintaa. Joensuussa järjestetään jumalanpalveluksia myös englannin kielellä
BIBLE STUDY & CHRISTIAN FELLOWSHIP
Bible study and fellowship offers you a place to come and meet others, to drink tea, read Bible, sing, pray and discuss.
Sundays Burning Hearts Christian Fellowship at the Hukanhauta Parish Hall at 4 p.m.
Sundays at noon at Mutala Church, Prayer meeting at 12 a.m.
ENGLISH SERVICES
English Service at the Noljakka Church at 6 p.m. Address Noljakantie 81.
20th of January, 24th of February, 17th of March, 14th of April, 12th of May
Finnish Sunday Service
Welcome to church every Sunday in all congregations / churches at 10. Except at the Noljakka Church at 12 a.m.
There is a simultaneous translation to English.
MUSIC GROUPS
Youth choir Tikva
Practices at the Joensuu Parish Hall on Fridays at 4 p.m.
Choir Director: tiina.a.korhonen@evl.fi, tel. +358 50 367 5172
Gospel Group Arepa
Practices at the Rantakylä Church on Wednesdays at 5.15 p.m.
Director: Janne Piipponen: janne.piipponen@evl.fi, tel. +358 50 408 8620
Noljakka Gospel
Practices at the Noljakka Church on Thursdays at 5.15 p.m.
Director: Pekka Varonen, tel. +358 50 431 1627
Joensuu Orchestra
Practises at the Parish Hall at Wednesdays at 6 p.m. Playres are re-quired basic course-level mastery of the instrument.
Director: Pekka Varonen, tel. +358 50 431 1627
USKONNOLLISIA YHDYSKUNTIA JA
MUITA JÄRJESTÖJÄ
POHJOIS-KARJALAN ISLAMILAINEN YHDYSKUNTA
Kauppakatu 35, Joensuu
JOENSUUN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA
Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu
JOENSUUN VAPAASEURAKUNTA
Kalevankatu 36, Joensuu
PELASTUSARMEIJA
Kirkkokatu 17, Joensuu
JOENSUUN ADVENTTISEURAKUNTA
Suvantokatu 14 (Pelastusarmeijan tilat)
JOENSUU-GHANA SEURA RY
joensuughanaseura@gmail.com
http://www.joensuughana.com
KIRJASTOT
Kirjastopalveluihin kuuluu kirjojen, musiikin ja elokuvien lainaus ilmaiseksi
lainauskorttia vastaan. Lainauskortin voit hakea omasta kirjastostasi. Kirjat tulee
palauttaa tiettyyn päivämäärän mennessä. Laina-aika on yleensä 1 kk. Jos
palautat myöhässä, joudut maksamaan sakkomaksua. Jos kirja häviää tai
tuhoutuu, joudut korvaamaan sen kirjastolle. Kirjastoissa on usein myös
lehtienlukusali, tietokoneiden ja netin käyttömahdollisuus sekä kopiokone. Netti on
ilmainen ja kopioista maksetaan pieni korvaus. Jossain kirjastoissa on myös
ompelukone jota voi käyttää.
Kirjastoauto eli linja-auto täynnä kirjastokirjoja kulkee myös joillain asuinalueilla sekä
maaseudulla. Sieltä voi myös lainata haluamaansa materiaalia.
LISÄTIETOJA:
JOENSUUN SEUTUKIRJASTO hakusanalla
Löytyy tietoa Joensuun, Kontiolahden, Liperin,
Outokummun ja Polvijärven palveluista.
LIEKSAN KIRJASTON tiedot löytyvät www.lieksa.fi/kirjasto
osoitteesta
URHEILUPAIKKOJA- JA SEUROJA
JALKAPALLO
LehPa Kontiolahdella
Vesa Kuronen
Harjukaari 5
80710 Lehmo
Puhelin: 0505605504
vesa.t.kuronen@kolumbus.fi
Jippo Joensuussa
Toimisto, Kaislakatu 6
80130 Joensuu
Puhelin: 050 409 5549
toimisto(at)jippo.fi
KUNTOSALIT
Kuntosaleja löytyy lukuisia. Niiden hinnat vaihtelevat.
Joensuussa mm.
www.bb-gym.fi
www.islo.fi
www.viilinki .com (Rantakylä)
Kontiolahdessa
Kontiolahden liikuntakeskus (kirkonkylä)
Kylmäojan koulu
VAIN NAISILLE TARKOITETTUJA KUNTOSALEJA JOENSUUSSA
www.ladyline.fi
www.naistenkuntokoulu.fi
FC-Hertta tyttöjalkapalloa Joensuussa
Kaislakatu 2
80130 JOENSUU
www.fchertta.fi
info@fchertta.fi
VIRKISTYSUIMALA VESIKKO ( uimahallin lisäksi kuntosali)
Uimarintie 1, 80100 Joensuu
Puhelin: 013 2675354
TANSSIA
www.dream.fi/tanssikoulu.fi
www.pohjois-karjalan.tanssiopisto.net
www.jokipata.fi
www.salsadeleste.net
JOENSUUN KUNTOKEIDAS (sulkapallo, keilaus, minicolf, biljardi,
tennis, pingis, kuntosali ym.)
Linnunlahdentie 10
80100 Joensuu
Puhelin: 013 126 558
RANTAKYLÄN UIMAHALLI
Pataluodonkatu 2, 80160 Joensuu
Puhelin: 013 267 5360
SUOMALAISET JUHLAPYHÄT
JA VUODENKIERTO

LOMA-AJAT KOULUISSA
KESÄ-, HEINÄ- JA ELOKUU (PUOLET)
SYYSLOMA LOKAKUUSSA 1 viikko
HIIHTOLOMA 1viikko HELMIKUUSSA

1.1 UUSIVUOSI

6.1 LOPPIAINEN


14.2 YSTÄVÄNPÄIVÄ
LASKIAINEN
PÄÄSIÄINEN 4 päivää MAALIS-HUHTIKUUSSA
1.5 VAPPU
HELLUNTAI
ÄITIENPÄIVÄ TOUKOKUUSSA
JUHANNUS KESÄKUUN VIIMEINEN VIIKONLOPPU
ISÄNPÄIVÄ MARRASKUUSSA
6.12 SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ

24.-26.12 JOULU







LISÄTIETOJA:
www.juhlapyhat.fi
nettikalenteri
www.wikipedia.org
hakusana Suomen juhlapäivät
AUTOKOULU
Autokoulu on koulu, jossa opetetaan kuljettamaan liikenteessä itsenäisesti, sosiaalisesti,
turvallisesti, joustavasti ja ekologisesti autoksi ja moottoripyöriksi luokiteltavia kulkuneuvoja.
Autokoulu koostuu itsenäisestä harjoittelusta ja teoriaopetuksesta sekä ajoharjoittelusta.
Näiden jälkeen autokoulun oppilas suorittaa ns. kuljettajantutkinnon, joka koostuu teoria- ja
ajokokeesta.
Autokoulu maksaa n. 3000 € (2013). Sen voi maksaa erissä.
Ajokorttiluvan saamiseksi on täytettävä tietyt terveysvaatimukset, ja siksi vaaditaankin
lääkärintodistus (mm. näöntarkastus)
Mopokortin voi ajaa 15- vuotiaana (n. 600€)
kevytmoottoripyöräkortin 16-vuotiaana
autoajokortin 18- vuotiaana
Joensuun seudun autokouluja: Autokoulu Kontkanen Oy, Rantakylän Autokoulu Nuutinen Ky,
Joensuun Auto-opisto Oy ja Joensuun Autokoulu Nevalainen ky
Lieksassa: Ajovarma Lieksa ja Lieksan Liikenneopetus
LÄHDE: www.autokoululiitto.fi
YHTEYSTIETOJA
Tärkeitä yhteystietoja
Auttavia puhelimia
Apua tarjoavia
nettisivustoja
Hyödyllisiä nettisivustoja
TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA
KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS
KiTu tarjoaa apua ja terapiaa kidutetuille. Sieltä voit saada apua jos olet kokenut kidutusta.
Kidutus on tahallista fyysisen tai henkisen kivun aiheuttamista, jonka tarkoituksena on uhrin
rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustuksen kiristäminen.
Mäkelänkatu 58-60, 4. krs.
00510 HELSINKI
Puh. (09) 7750 4584, arkisin klo 8.30-15.00
Faksi (09) 7750 4502
kitu@hdl.fi
TURVAKODIT
Suomessa on erityisiä turvakoteja, joihin kuka tahansa voi mennä jos joutuu kokemaan
perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa.
Joensuun seudun turvakoti
Väisälänkatu 4
80170 Joensuu
puh. 050 524 6262
turvakoti@jns.fi
TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA
OIKEUSAPU
Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian
hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain (tuloista riippuen) valtion varoilla.
Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat.
POHJOIS-KARJALAN OIKEUSAPUTOIMISTOT (mm.)
Joensuu
Torikatu 19, 3 krs., 80100 JOENSUU
puhelin 029 566 0920
telekopio 029 566 0927
Lieksa
Kainuuntie 5, 2. krs., 81700 LIEKSA
puhelin 029 566 0990
telekopio 029 566 0995
TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA
KANSAINVÄLINEN HENKILÖHAKU
– jos läheisesi on kateissa

Punainen Risti auttaa erilaisten katastrofien ja kriisitilanteiden erottamia perheitä. Etsimme kadonneita omaisia ja
välitämme viestejä kriisialueilla. Tiedusteluja tehdään yli 30 maassa

Kaikki Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset eri puolilla maailmaa osallistuvat perheiden yhdistämiseen ja
tiedustelutyötä tehdään kaikkialla. Suomen Punainen Risti on osa tätä maailmanlaajuista verkostoa.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea johtaa henkilötiedustelutyötä luonnonkatastrofien ja konfliktien yhteydessä.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea tekee vuosittain noin 10 000 uutta henkilötiedustelua (tracing) ja välittää yli
500 000 viestiä (Red Cross Message).

Punainen Risti välittää viestejä kriisialueille silloin, kun normaali posti- tai tietoliikenne ei poikkeustilanteen vuoksi toimi.
Miten tiedustelu tehdään?
Henkilötiedustelun tekijän tai viestin lähettäjän tulee täyttää aiheeseen tarkoitettu lomake ja toimittaa lomake Suomen
Punaisen Ristin toimistoon, josta tiedot välitetään eteenpäin kohdemaahan. Lomakkeet ja ohjeet lomakkeiden täyttöön
ovat ladattavissa pdf-tiedostoina alla olevilta kotisivuilta.
LISÄTIETOJA: www.punainenristi.fi

esite löytyy Punaisen Ristin kotisivuilta seuraavilla kielillä: arabia, espanja, englanti, persia, portugali, ruotsi,
somali, venäjä
TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA
Vähemmistövaltuutetun toimisto
www.ofm.fi
Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten
havainnut sitä tapahtuvan.
PL 26
00023 VALTIONEUVOSTO
Käyntiosoite: Mikonkatu 25, 0100 Helsinki
Asiakaspalvelunumero: 071 878 8666
Puhelinpäivystys arkisin 10-12
Vaihde (Sisäasiainministeriön vaihde): 071 878 0171
Hallinnolliset asiat: 071 878 8673
Faksi: 071 878 8672
Sähköposti: ofm (at) ofm.fi
Pakolaisneuvonta - oikeudellista apua ja neuvontaa
Helsingin toimisto AVOINNA 9-16
Kaisaniemenkatu 4 A, 6.krs
00100 Helsinki
puh. 075 7575 100
faksi 075 7575 120
sähköposti: pan(at)pakolaisneuvonta.fi
Lappeenrannan toimisto AVOINNA ARKISIN 9-12 JA 13-16
Koulukatu 11
53100 Lappeenranta
puh. 05 420 71520
faksi 05 541 2320
www.pakolaisneuvonta.fi
AUTTAVIA PUHELIMIA

Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL)
Lasten ja nuorten puhelin
116111
(ma-pe klo 14-20. la-su klo 17-20) ilmainen

Väestöliitto
Neuvontapuhelin
040 1679005
(ma-ke klo 13-15) seksuaaliterveyttä koskevissa
asioissa

Poikien puhelin
0800 94884
(ma, ti, to klo 13-18 ilmainen, voi soittaa missä vain
asiassa
AUTTAVIA PUHELIMIA

Setlementti Naapuri
Palveleva puhelin
010190071
(ma-to 18-01,pe-la 18-03 myös juhlapyhinä
Paikallispuhelun hinnalla tai matkapuhelimella
operaattorien hinnat


Rikosuhripäivystys
020316116
Rikoksen uhreille auttava puhelin
Monika naiset ry
09 6922304
Päivystävä puhelin 24h väkivaltaa kokeneille
maahanmuuttajanaisille
AUTTAVIA PUHELIMIA
 Suomen
mielenterveysseura
Kriisipuhelin
010195202
 Nuorten
kriisipiste
(ti-to klo 9-13) ilmainen
045 341 0583
APUA TARJOAVIA NETTISIVUSTOJA
Apua.info
www.apua.info
Apua.info on tuotettu 23 sosiaali- ja terveysalan organisaation
laajana yhteistyönä ja nettisivustoilta saa apua miltei mihin
tahansa elämän ongelmaan. Sivustolta löytyy yhteystietoja,
linkkejä ja artikkeleja henkilökohtaisen tuen saamiseksi niin
puhelimitse, netissä ja kasvokkain eri aiheista
Kriisikeskus netissä
www.tukinet.net
Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voi saada
henkilökohtaista
tukea
kriisikeskuksen
työntekijöiltä
tai
vapaaehtoisilta, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä
tietoa Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta
Nettiturvakoti
Nettiturvakoti on Ensi- ja
verkkopalvelu,
josta
saa
perheväkivaltatilanteisiin
www.turvakoti.net
turvakotien liiton ylläpitämä
tietoa
ja
apua
mm.
APUA TARJOAVIA NETTISIVUSTOJA
Nettivastaanotto
www.vaestoliitto.fi/nuoret/
Nettikirjepalvelu
www.mll.fi/nuorille/lnpn/
Nuorten mielenterveystalo asiaa mielenterveydestä
https: www.nuoret.mielenterveystalo.fi/nuoriso/mista apua/
Päihdelinkki
www.paihdelinkki.fi
Päihdelinkki on suosittu internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Se on
tarkoitettu niin asiantuntijoille, opiskelijoille kuin päihteiden käyttäjille ja
päihdeongelmaisten läheisille
Seksuaaliterveysklinikan nettipalvelu www.seksuaaliterveys.org
Tietoa
sekä
ohjausta
seksuaalisuuteen
liittyvissä
asioissa
seksuaaliterveyden ylläpitämiseen
Verkkoklinikka
www.verkkoklinikka.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin sivusto
ja
HYÖDYLLISIÄ NETTISIVUSTOJA

www.infopankki.fi – yleistietoa maahanmuuttajille eri kielillä

www.suomi.fi – tärkeää tietoa palveluista Suomessa

www.nuortenlaturi.fi – tietoa nuorille

http://peda.net/veraja/kuopio/vasta/oppaat - oppaita maahanmuuttajille

http://mamu.pkky.fi/ - tietoa maahanmuuttajille

www.asumisenabc.fi – asumiseen liittyvää asiaa

www.ponunet.fi./ - Pohjois-Karjalan Nuortenfoorumi

Hakusanalla LIFE IN FINLAND perustietoa Suomesta (kielet ruotsi, venäjä,
englanti, espanja, ranska, kiina, arabia, persia, somalin kieli ja thai)
VERKOSTONI
Verkostokartta
Itsenäistyvän nuoren
roolikartta
Kotoutumiskaari
Perheryhmäkodin ja
hankkeen yhteystiedot
VERKOSTOKARTTA
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään omia verkostojaan. Niillä tarkoitetaan ihmisiä joihin
pidät yhteyttä ja joilta saat tarvittaessa apua. Verkostokartta on kaavio tai kuva, johon on
piirretty ja kirjattu kaikki tärkeät ihmisesi.
Verkostokartan piirtäminen:
Ympyrä edustaa naista tai tyttöä
Kolmio edustaa miestä tai poikaa
Risti edustaa kuollutta ihmistä
Perhe : samassa taloudessa asuvat ihmiset, jolloin sosiaaliset suhteet ovat tiheästi päivittäin toistuvia.
Suku: eivät yhtä tiheitä kuin perhesuhteet. Tapahtuvat pääasiassa tunnetasolla kuten
perhesuhteetkin. Perhe- ja sukulaissuhteista ei voi erota.
Työ ja koulu: samankaltaisia perhesuhteiden kanssa, siinä, että ne toteutuvat päivittäin. Tapahtuvat
pääasiassa vastavuoroisuuden, yleisen työjaon tasoilla enemmän kuin tunnetasoilla.
Muut: suhteet, jotka toteutuvat yksilön oman aktiivisuuden perusteella. Edellyttävät muita suhteita
enemmän yksilön omien sosiaalisten voimavarojen käyttämistä. Muita tärkeitä ihmisiä voivat olla
esimerkiksi tukihenkilö tai sosiaalityöntekijä, tai valmentaja.
LÄHDE: www.sosiaaliportti.fi
LÄHDE:
www.edu.fi
PERHERYHMÄKODIN YHTEYSTIEDOT

LUKKARILA, Paiholantie 45 b, 80850 Paihola
Puh. 040-1964673 päivystys 24 h OHJAAJAT
Puh. 0400- 282-277 vastaava ohjaaja

PARKKI, Ristisaarentie 9, 80710 Lehmo
Puh. 040-5148674 päivystys 24 h OHJAAJAT
Puh. 040-5148964 vastaava ohjaaja
Puh. 040-757-6156 sosiaalityöntekijä
www.lukkarila.fi
KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT LUKKARILA OY
Paiholantie 45 a
80850 Paihola
www.lukkarila.fi
SUUNTAVIITTOJA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN- HANKE
Projektikoordinaattori
Minna Sinisterra Santana
minna.sinisterrasantana@lukkarila.fi
Puh. 0400-584544
Sosiaalityöntekijä (2pvä/vko)
Kirsi Kainulainen
kirsi.kainulainen@lukkarila.fi
Puh. 0400-7576156
Euroopan Unionin Pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen