Hyvässä työtilassa on IDEAA

Transcription

ttt
www.ttl.fi/ttt
T y ö h y v i n v o i n n i n
e r i k o i s l e h T i
Työ Terveys Turvallisuus
5 2012
9,00 €
Hyvässä
työtilassa
on IDEAA → 20–31
→ 32
Lisävuosia
työuraan
kuntoutuksesta
→ 37
Miten annan
ja otan vastaan
palautetta?
→ 40
Kun asiakas
muuttuu
uhkailijaksi
Sievi GORE-TEX®
Performance Comfort
– mukavuutta
kosteisiin olosuhteisiin
Olemme mukana
FinnBuild-messuilla
Helsingissä
9.–12.10. 2012
Osasto 7h41.
Tervetuloa!
Sievi
GT
GORE-TEX®-vuori on ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla
kosteuden jalkineen ulkopuolella. Sievi yhdistää nyt uutuutena kaksi huippuominaisuutta: GORE-TEX®vuorin ja Boa®-kiristysmekanismin. Mallissa Sievi GT Roller S3 kiristysmekanismi sulkee jalkineet tasaisesti
ilman hankaavia kohtia ja GORE-TEX®-vuori pitää jalkasi miellyttävän kuivina vaihtelevissakin olosuhteissa.
Jalkineet ovat erittäin helpot pukea ja mukavat käyttää!
GT 7 S3
GT 2 S2
45-52834-142-82M
35-39 EN ISO 20345: S2
45-52851-342-71M
36-38 EN ISO 20345: S3
GT 2 XL S2
GT 7 XL S3
47-52851-303-71M
39-48 EN ISO 20345: S3
47-52834-103-82M
39-47 EN ISO 20345: S2
Vesihöyry
Nahka
Vesipisarat
GORE-TEX®
-kalvo
Kangasvuori
www.sievi.com
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.
Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com
Statiivi
Sievi GT Roller S3
43-52821-362-08M
36-38 EN ISO 20345: S3
43-52821-363-08M
39-47 EN ISO 20345: S3
ttt
5 ■ 2012
Työtila voi tukea
hyvinvointia →20–31
20 14 kysymystä työtiloista
ja hyvinvoinnista
Työ
22 Avotoimiston työrauha parani
Soneran puhelinpalvelukeskus remontoitiin avaraksi.
26 Laboratoriosta toimiva ja kaunis
28 Työtila vaihtuu päivän mittaan
Biitsiltä Bistroon
20–31
Microsoftin toimitiloista tuli kohtaamispaikka.
31 Tätä mieltä: Suvi Nenonen
tyÖntekiJät
Mukaan tiloJa
suunnitteleMaan
Terveys
32 Venyttääkö kuntoutus työuria?
35 Terveydeksi!
Turvallisuus
40 Seuraako joku?
Työhön liittyvä uhkailu on parasta ottaa vakavasti.
43 Kaikki joukolla riskejä torjumaan
JYRKI TERVO
37 Hyvää henkeä: Selkeää palautetta, kiitos!
Remontin ansiosta melu on vaimentunut
Soneran puhelinpalvelukeskuksessa Vaasassa.
Päivi Montosen (vas.), Pasi Niemisen ja Katri
Sirén-Vartiaisen mukaan avokonttorissa on
nyt aiempaa parempi tehdä töitä.
44 Askel vakaaksi
Elintarviketyöntekijä tarvitsee pitävät kengänpohjat.
45 Tapaturmainen kuolema
40
Lehdessä lisäksi
16 Henkilö: Työvuosien tuhlaus on lopetettava
uhkailua
ei tarvitse
sietää
Professori Jorma Sipilä laittaisi lapset kuusivuotiaina
kouluun ja pitäisi vanhemmat työelämässä pitkään.
VI
HA
NTO
SA N
32
kuntoutus
käyntiin
ripeästi
iSTOCKPHOTO
ANNA DAMMERT KUVASI KANTEEN PÄIVI KAMUSEN.
5 Pääkirjoitus
6 TTT Ajassa
10 Monipuoliset messut Tampereella
12 Juniori & konkari
13 Valokuva nappasi voiton
14 Kirjeitä lukijoilta
14 Helmet
46 Äänestä kiinnostavin juttu
47 Miten meni tänään?
50 Ensi numerossa
51 Takaikkuna
NA
Vakiosivut
HALUATKO KOEKÄYTTÄJÄKSI TTT-lehden uuteen verkkopalveluun? → 15
ISSN-0041-4816
4
Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
Pääkirjoitus
toimitus
Postiosoite ja käyntiosoite
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
Puh. 030 4741 (vaihde)
Faksi 030 474 2478
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi
Internet: www.ttl.fi/ttt
päätoimittaja
Harri Vainio
toimituspäällikkö
Helinä Kujala puh. 030 474 2473
Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla)
toimitussihteeri
Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477
toimittajat
Raija Lahtinen puh. 030 474 2385
Marja Luokomaa puh. 030 474 2476
Susanna Kaaja (perhevapaalla)
graafikko
Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472
toimituksen sihteeri
Iris Poutanen puh. 030 474 2469
ilmoitukset
Ingmar Qvist puh. 040 505 5446
Iris Poutanen puh. 030 474 2469
osoitteenmuutokset
Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö:
Työturvallisuuskeskus
Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki
Puh. 09-616 261/rekisteri
Faksi 09-612 1287
Sähköposti: rekisteri@ttk.fi
maksulliset tilaukset ja niiden
osoitteenmuutokset
iO Kustantajapalvelut Oy
Asiakaspalvelun puh. 03-424 65340
Sähköposti:
asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi
Tilauslipuke sivulla 46
tilaushinnat
Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.
Laskutusväli 12 kk 70 e (sis. alv)
Kestotilauksena 67 e (sis. alv)
Irtonumero 9 e (sis. alv.) + postituskulut
toimitusneuvosto
Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK,
Pirkko Jukka/TEM, Merja Karjalainen/TTT,
Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/
Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Raili Perimäki/SAK,
Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK,
Harri Hellstén/SY
Julkaisija
42. vuosikerta
Tarkastettu keskimääräinen
nettolevikki 60 008 (LT 2012)
Moni kakku päältä kaunis
Singaporen arkkitehtuuri on mieletöntä: kiehtovia tornitalokomplekseja
ja silmiä hiveleviä hotellikokonaisuuksia. Silti metropoli on järjestelmällinen,
siisti ja esteettinen kokemus. Tutustuin siellä paikalliseen yliopistoon, kävin
yrityksissä ja työpaikoilla. Rakennukset ja toimitilat olivat upeita, moderneja
ja miellyttävästi ympäristöön upotettuja.
Mutta parin päivän työskentelyn jälkeen jäin ihmettelemään sitä ristiriitaa,
joka on ulkokuoren näyttävyyden ja työtilojen toiminnallisuuden välillä. Tilat
olivat ahtaan kuutiomaisia, ja oma tila jäi yleisyyden alle. Minulle, pohjoismaiseen valoisuuteen, sosiaalisuuteen ja vapauteen tottuneelle, kokemus oli
ahdistava.
En kuitenkaan kuullut valitusta työtilojen haitoista, en kosteusvaurioista,
en sairaista rakennuksista tai homeongelmista. En edes tilojen ahtaudesta tai
elvyttävien taukotilojen puutteesta. Joko ongelmia ei ole, tai sitten niistä ei
puhuta.
Julkisista
rakennuksista
suuri osa on
saneerauksen
tarpeessa.
Suomeakin pidetään arkkitehtuurin ja designin huippumaana. Mikä on
oma tilanteemme, Alvar Aallon ja neljän vuodenajan impivaaralaisessa
Ateenassa?
Puhetta meillä riittää, mutta tilanne ei ole häävi. Julkisista rakennuksista,
sairaaloista, kouluista ja päiväkodeista suuri osa on välittömän saneerauksen
tarpeessa. Kosteusvaurioisissa nurkissa oireilevat nyt sairaan rakentamisen
uhrit. Puolivillainen osaaminen ja välinpitämättömyys suurten taloudellisten
voittojen toivossa johtivat meidät harhaan.
Ongelmat ovat todellisia. Kun työpaikoilla on paljon sisäilmaongelmia ja
kosteusvaurioita, ja kun hengitystie- ja muu oireilu on yleistä, tästä syntyvä
yhdistelmä johtaa auttamatta työperäisiin sairauksiin ja ammattitautiepäilyihin. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan terveyttään tai työkykyään.
mutta ongelmat ovat ratkaistavissa. Tarvitsemme rehellistä tosiasioiden
toteamista, aitoa yhteistyötä, vuorovaikutusta ja osaamisen tuottamaa erikoistumista. Virheet ja puutteet, olivat ne sitten suunnittelussa, osaamisessa,
rakentamisessa, rakenteiden suojaamisessa tai rakennusvalvonnassa, on tunnistettava ja tunnustettava. Tarvitsemme selkeät vastuu- ja korvausvelvoitteet
sille, joka laiminlyö määräykset, asiallisen suunnittelun ja rakentamisen.
Ratkaisut on löydettävissä syitten syistä, rakenteista ja toimintamalleista,
mielellään ennen kuin mitään sairastumisia on tapahtunut. Näin pahoinvoinnista päästään hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja työkyvyn tukemiseen.
Puhumisesta on päästävä entistä ehompaan tekemiseen. Nyt on aika
nousta barrikadeille ihmiskasvoisen rakentamisen ja paremman sisäilman
puolesta. Sen me olemme osanneet menneisyydessä, ja siihen me pystymme
myös tulevaisuudessa.
Helsingissä 9. lokakuuta 2012
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Forssa Print 2012
ISO 14001
441 612
Painotuote
SERTIFIOITU
ORGANISAATIO
HARRI VAINIO
5/2012 Työ Terveys Turvallisuus
5
TTT Ajassa
KOONNUT MARJA SARKKINEN
Pidä taukoja, pelaaja!
INTENSIIVINEN tietokonepelaaminen kuormittaa
kehoa, joten palautumisesta pitää huolehtia.
Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen ja Helsingin
terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeen toteuttamasta tutkimuksesta.
Tutkimus tehtiin Assembly kesä 2012 -pelitapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä elokuussa.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelaaminen
vaikuttaa kehon vireystilaan ja palautumiseen.
Kolmipäiväisen pelimaratonin ajaksi parinkymmenen koehenkilön iholle kiinnitettiin sykemittarit.
Osa heistä oli ammattipelaajia ja osa harrastelijoita. Muutama mittari oli myös järjestäjillä.
Mittaustulokset ovat mielenkiintoisia. Koehenkilöt eivät kokeneet olevansa stressaantuneita
tapahtuman aikana, mutta elimistön mitattu
palautuminen alkoi häiriintyä jo parin päivän kuluessa. Pelaamisen ajan kehon vireys oli selvästi
kohonnut: verenkierto oli vilkasta, ja autonominen hermosto oli virittyneessä tilassa.
Eniten pitkäkestoinen hermoston kuormitus
vaikutti uneen. Vaikka koehenkilöt nukkuivat
hyvä rauhoittaa ilta pelaamiselta ja näin auttaa
palautumista.
Lindholmin mukaan Assemblyn kaltainen pelirupeama on monelle harvinaisuus ja osallistujilla
oli tapahtuman jälkeen aikaa palautua.
Hänestä tutkimus kuitenkin antaa aiheen miettiä asiaa laajemmin: miten vastaava, useita vuosia kestävä rasitus vaikuttaa niihin, jotka tekevät
intensiivistä tietokonetyötä? Jos palautumiseen
ei kiinnitetä huomiota, vaikutukset terveyteen
voivat olla hyvinkin negatiivisia.
Tutkimus antoi osviittaa pelaamisen vaikutuksista, vaikka pienen otannan takia ei voikaan
tehdä suuria yleistyksiä.
– Pelaamisen kaikista vaikutuksista ei tiedetä
vielä tarpeeksi. Emme tämän tutkimuksen kautta
pystyneet paneutumaan esimerkiksi siihen, miten
energiajuomat vaikuttavat stressinsietokykyyn.
Näiden tulosten valossa kuitenkin näyttää siltä,
että lisätutkimukset olisivat hyödyllisiä.
joka yö suurin piirtein saman verran, noin kuusi
tuntia, palauttavan unen osuus nukutusta ajasta
väheni yö yöltä. Kolmantena yönä se oli jo lähes
olematon.
– Pelaamisesta aiheutuva stressi on alkuvaiheessa myönteistä, ja siitä nuoret näyttävät
palautuvan hyvin. Pidemmän päälle pelaaminen kuitenkin rasittaa kehoa, ja unenaikaisen
palautumisen alkaminen viivästyy huomattavasti,
sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta.
Pelien stressaava vaikutus ei ole vain huono
asia. Sopivissa määrin ylikierrokset stimuloivat
aivoja ja harjoittavat kehoa. Nuorilla on vielä
hyvä stressinsietokyky, eivätkä omat tuntemukset
välttämättä kerro oikeaa stressin määrää. Siksi
paussien pitämisestä tulee huolehtia, vaikka oma
keho ei sitä vaadikaan.
Parhaiten palauttaa uni, mutta se ei aina
riitä. Palautumista voi tehostaa esimerkiksi
harrastamalla urheilua tai opettelemalla rentoutustekniikoita. Ennen nukkumaanmenoa olisi
MARJA LUOKOMAA
Stressitasapaino
Pelaajan stressi ja palautuminen pelitapahtuman aikana
Aika
17.00
21:00
01:00
pelijakso
stressireaktiot
palautuminen
09:00 13:00
unijakso
17:00
21:00
pelijakso
01:00
05:00 09:00
unijakso
13:00
17:00
pelijakso
21:00
01:00
05:00
09:00
unijakso
Yhden pelaajan stressireaktiot ja palautuminen kolmipäiväisen pelitahtuman kuluessa. Oranssina näkyvä stressi voi
olla positiivista tai negatiivista. Unen aikana tapahtunut verenkierron palautuminen näkyy vihreänä.
Assembly-tapahtuma
keräsi elokuussa
yli 5 000 tietokoneharrastaajaa Helsingin
Hartwall Areenalle.
ALEKSI KINNUNEN
6
05:00
S
yyskuun lopussa käynnistyneessä
Elämä pelissä -televisio-ohjelmassa
seurataan viittä tunnettua suomalaista,
jotka haluavat muuttua.
Heidän tavoitteenaan on suhtautua asioihin myönteisemmin ja elää
terveellisemmin kuin ennen. Kahdeksan
viikkoa kestävän valmennuksen aikana
jokaisella on tukenaan henkilökohtainen
valmentaja.
Yle TV1:llä esitettävän sarjan seuraava osa nähdään 2. joulukuuta. Ylen
nettisivuilla on testi, joka antaa arvion
vastaajan elämänasenteesta ja kertoo
elinajanodotteen.
Kaikki halukkaat voivat osallistua
maksuttomaan valmennukseen, joka
auttaa sietämään takaiskuja ja kohentamaan terveyttä. Valmennettavat saavat
sähköpostiinsa harjoituksia ja vinkkejä.
Myös työporukat voivat osallistua.
Ohjelmassa on mukana Työterveyslaitos, joka tekee sarjan päähenkilöille
aivokuvantamista ja unitutkimusta.
Lisätietoja ohjelmasta: www.yle.fi/
elamapelissa
”Elokuvien tekeminen on kiihkeää ja
raskasta työtä. Kun pitkiä elokuvia
kuvataan, ei alle kymmentuntisia
työpäiviä juuri ole.”
YLE KUVAPALVELU/JYRKI VALKAMA
VASTOINKÄYMISTEN SIETÄMISTÄ VOI OPPIA
Elämä pelissä -ohjelman päähenkilöt ovat Kai Mäkelä (vas.),
Nina Mikkonen, Oskari Katajisto, Irina Krohn ja Jethro Roststedt.
OLETKO LIIAN VAATIVA?
Keskitytkö mielelläsi yksityiskohtiin?
Ovatko järjestys, työlistat ja aikataulut
sinulle tärkeitä?
Toimittaja Antti Järvi Helsingin Sanomissa 15.9.2012
18.10.
Onko sinulla hyvin tarkka käsitys siitä,
mikä on oikein ja väärin?
Onko sinun vaikea heittää pois tarpeettomia tavaroita, koska ne voivat joskus
osoittautua tärkeiksi?
H
saadaan uutta tietoa
rakennusten kosteus- ja
homevaurioista. Silloin
julkistetaan tutkimus,
jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta on tilannut
Työterveyslaitokselta.
Onko sinun vaikea tehdä
töitä ”hutaisemalla”?
Oletko niin omistautunut työnteolle,
ettei sinulla ole aikaa ystäville ja rentoutumiseen?
SUOJAINTEN KÄYTTÖOHJEET JA
CE-MERKINTÄ MYYJÄNKIN VASTUULLA
Onko sinun vaikea antaa toisten auttaa,
jos he eivät suostu tekemään asioita
juuri niin kuin haluaisit?
Onko sinun vaikea kuluttaa rahaa itseesi,
vaikka sitä olisi tarpeeksi?
JOUKO RYTKÖNEN
enkilönsuojainten myyjän on huolehdittava siitä, että suojaimen mukana
on asianmukaiset käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Myyjän velvollisuutena on myös varmistaa, että suojaimessa on CE-merkintä.
Kaikki ei siis ole valmistajan tai maahantuojan vastuulla. Myyjän velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa sakkorangaistukseen.
Asiasta muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka toimii työssä käytettävien henkilönsuojainten markkinavalvontaviranomaisena. Työsuojeluhallinnon
tarkastuksissa on todettu toistuvasti, että suojaimia myydään ilman CE-merkintää ja käyttöohjeita.
Viime vuonna työsuojeluviranomaiset tarkastivat hitsauskäsineitä sekä
suojapukuja ja käsineitä, joita käytetään kemikaaleilta suojautumiseen.
Tarkastettuja tuotteita oli 135. Lähes puolet niistä myytiin ilman käyttöohjetta.
Kemikaalinsuojakäsineistä 15 prosentista puuttui CE-merkintä.
Tänä vuonna viranomaiset tarkastavat myyntiliikkeissä teollisuuskypäriä ja
niihin kiinnitettäviä visiirejä, näkyviä varoitusvaatteita ja kokovaljaita.
1
2
3
4
5
6
7
8
Oletko usein varma siitä, että olet
oikeassa työasioiden suhteen ja että
työkavereiden mielipiteistä ei ole kuin
haittaa?
Jos tunnistit itsesi, saatat olla vaativa henkilö. Työelämässä tällainen perfektionisti koetaan usein hankalaksi, ja hän itse voi pitää
muita hankalina ja epäluotettavina.
Jos sinulla on perfektionistisia piirteitä, elämänlaatusi voisi
parantua, jos pystyisit lisäämään spontaaniutta, leikkimielisyyttä
ja joustavuutta.
Uskalla kyseenalaistaa itselle asettamasi vaatimukset ja tyydy
olemaan kyllin hyvä. Mitä tapahtuisi, jos laskisit suoritustasoasi
viisi prosenttia tai lähtisit töistä 15 minuuttia aikaisemmin?
Lähteenä Kirsi Räisäsen ja Kaarina Rothin kirja Hankalat tyypit
työelämässä (Työterveyslaitos, 2012)
7
Duunitohtori
Miten selviydyn potkuista?
Irtisanominen rikkoo sen uskomuksen, että
maailma on ennustettava. Herää monenlaisia tunteita: pelkoa, ahdistusta, surua,
pettymystä, vihaa.
Älä ota itseesi – olet yhtä hyvä kuin
ennenkin. Pidä yllä arkirutiineja, mutta etsi
samalla uusia kokemuksia.
Anna itsellesi aikaa tottua tilanteeseen,
sillä monta muutosta tapahtuu samaan
aikaan. Kyse on elämän kriisivaiheesta.
Oma työminä on muutoksessa, ja ammattiidentiteettikin voi muuttua. Aikaa tuntuu
tulevan lisää, joten hyödynnä se. Nyt olet
oma ohjelmoijasi.
Kun olet selvinnyt alkusokista ja suuttumuksesta, uudet suunnitelmat ja ratkaisut
alkavat leijailla mielessäsi. Ihmisellä on ihmeellinen taito ratkaista ongelmatilanteita.
Osaamme vaihtaa väriä kuin kameleontti
ympäristön vaatimusten mukaan.
Kysy itseltäsi: Mitähän muita värejä tai
ominaisuuksia minusta löytyy? Mitä haluaisin? Mikä kiinnostaisi?
TE-toimistoissa on henkilöitä, jotka kuuntelevat ja kehittävät kanssasi ratkaisuja. Jos
työterveyshuolto on vielä tukenasi, käytä
sen palveluja.
Puhu irtisanomisesta avoimesti. Saat samalla otteen tapahtuneeseen. Tukea tulee
jo siitä, että tietää toisen tietävän.
Usein kriisissä jumiudutaan katsomaan
menneeseen ja ollaan sokeita näkemään
kokonaisuus. Päätökset on kuitenkin tehtävä tulevaisuus silmissä. Mihin suuntaan
sinä haluaisit lähteä?
Työterveyspsykologi
Eila Kallio, Työterveyslaitos
Lue lisää Duunitohtorin neuvoja:
http://tyopiste.ttl.fi/arkisto
8
iSTOCKPHOTO
Minut irtisanottiin tylysti vuosien palve
luksen jälkeen. Koska olen ollut pitkään
samassa työpaikassa ja samojen ihmisten
kanssa, en osaa kuvitella aloittavani jossain
muualla. En tiedä, onko minusta siihen.
Miten saan itseni sen verran kasaan, että
pystyn taas käynnistämään hommat?
– Siiri
STRESSI JA UNETTOMUUS ESILLÄ KIRJAMESSUILLA
T
yöterveyslaitos ja TTT-lehti ovat mukana
Helsingin kirjamessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa 25.–28.
lokakuuta. Tule laitoksen osastolle 6h121
tutustumaan uutuuskirjoihin Työstressi
rokotus, Kaikkea stressistä ja Unettomuuden
lääkkeetön hoito sekä kuuntelemaan
asiantuntijoiden esityksiä:
Latteuksista todelliseen stressinhallintaan
Torstaina 25. lokakuuta kello 12–12.30
Paikka: Katri Vala -lava
Työstressirokotuksen avulla voi oppia tunnistamaan omat stressille altistavat ajatus- ja toimintamallinsa. Työterveyshuollon erikoislääkäri
Kirsi Räisänen kertoo, miten sanotaan ei liialle
stressille.
Stressaa vähän
Torstaina 25. lokakuuta kello 11.30–12
Mitä stressi on? Miten stressi kehittyy? Mikä
stressiä aiheuttaa? Mitä stressistä seuraa?
Miten stressiä voi mitata, ehkäistä ja hoitaa?
Stressin yksilölliset erot eli minun stressini ja
sinun stressisi. Psykologi Laura Pulkki-Råback ja unitutkija Mikael Sallinen keskustelevat terveystoimittaja Maarit Huovisen
kanssa.
Unettomuuden lääkkeetön hoito
Lauantaina 27. lokakuuta kello 16–16.30
Mitä tehdä, kun uni ei tule? Työterveyshuollon
erikoislääkäri Rea Lagerstedt ja erikoispsykologi
Heli Järnefelt kertovat, miten hyvää unta edistetään terveydenhuollossa ilman lääkkeitä.
Lisätietoja: www.helsinginkirjamessut.fi
TTT-lehden tapahtumakalenterissa on tietoa
muista tapahtumista: www.ttl.fi/ttt
UU
KALANVILJELYSSÄ VAAROJA
Y
TIS
IA
ULK
OM
hdysvalloissa kalanviljely on kasvava ala, jossa on paljon
vaarallisia työtehtäviä. Hukkumisen lisäksi työntekijöitä
uhkaavat muun muassa sähköiskut, liukastumiset ja neulanpistot kaloja rokotettaessa.
Amerikkalainen Professional Safety -lehti kirjoitti numerossaan 7/2012 tutkimuksesta, jossa oli selvitetty riskejä ja niiden
torjuntakeinoja yli 50 kalanviljelylaitoksessa. Tutkijat totesivat,
että monet kalanviljelijät olivat itsekseen kehittäneet hyviä
tapoja torjua riskejä. Keinot olivat yksinkertaisia, edullisia ja
toimiviksi todettuja. Lehteen oli koottu 17 riskiä torjuntakeinoineen.
Professional Safety -lehteen voi tutustua osoitteessa: www.
asse.org/professionalsafety
AIL
TA
AMMATTITAUDIT VÄHENIVÄT
JohTamisen äärellä
lue lisää hietalan ja muiden esimiesten ajatuksia Työterveyslaitoksen
Työpiste-verkkolehdestä: http://tyopiste.ttl.fi >näkökulmat >Johtamisen äärellä
lukumäärä
1 800
1 400
2010
400
933
467
600
700
800
1 059
1 000
1 134
1 200
801
nin työpaikoilla kieltävää lakia, joka
tuli voimaan vuonna 1995. lisäksi hän
vaikutti aktiivisesti siihen, että tupakointi kiellettiin ravintoloissa kokonaan
vuonna 2007. lehti jakaa tunnustuksen
vuosittain. reijulan haastattelu oli
numerossa 4/2012.
2009
1 546
1 600
627
Onnittelut!
■ TTT-lehti on antanut Hyvän työelämän puolestapuhuja -tunnustuksen
teemajohtaja, lääkäri ja professori Kari
Reijulalle Työterveyslaitoksesta.
reijula on tehnyt näkyvää työtä muun
muassa savuttomuuden edistämisessä.
hän oli valmistelemassa tupakoin-
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt
tautiryhmän mukaan vuosina 2009 ja 2010
830
TUUre hUrme
Mikä on ”suosikkikäskysi”?
Tulpat korviin! Kuulon suojaaminen
on todella tärkeää tehtaassamme
ja omalle porukalle kyllä itsestään
selvää.
1 173
alion mehutehtaassa helsingissä
työskentelee 65 ihmistä – aina
laboratorioasiantuntijoista kunnossapidon
ammattilaisiin.
yöterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin
kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 5 839 ammattitautia
tai ammattitautiepäilyä. määrä on vähentynyt vuodesta
2006 lähtien. Vähenemiseen ei ole yksittäistä selittävää
tekijää.
Vakuutuslaitokset vahvistivat epäilyistä 40,1 prosenttia.
eniten ammattitaudeiksi vahvistettiin meluvammoja ja
asbestisairauksia ja vähiten astmoja ja muiden sairauksien
ryhmään luokiteltuja sairauksia.
Yleisimpiä ammattitauteja olivat meluvammat (1 546
tapausta), ammatti-ihotaudit (1 059), hengitystieallergiat
(1 134), asbestin aiheuttamat sairaudet (933) ja rasitussairaudet (700). muiden tapausten ryhmään (467) kirjattiin
eniten tärinään liittyvää valkosormisuutta, toksista aivosairautta, silmän sidekalvotulehdusta, myyräkuumetta,
kivipölykeuhkoa ja tuberkuloosia. rl
1 173
V
T
1 680
TULPAT KORVIIN!
Anna jokin johtamisvinkki,
tehtaanjohtaja Timo Hietala!
ihmiset ovat kaikki erilaisia, joten ei
voi johtaa aina samalla sapluunalla.
räätälöityjä versioita tarvitaan. ihmisten erilaisuus on toki äärettömän hyvä juttu – en tekisi mitään porukalla,
jossa kaikki olisivat samanlaisia.
200
KÄNNYKÖIDEN VAIKUTUKSISTA
AIVOIHIN UUTTA TIETOA
0
meluvammat
ihotaudit
hengitystieallegiat
asbestisairaudet
rasitussairaudet
muut
a
UUSI TAPA HALLITA
KEMIKAALIRISKIT
T
isToCKPhoTo
ltistuminen matkapuhelinten synnyttämille rFkentille voi vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan
ja verenkiertoon.
Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston
ja säteilyturvakeskuksen Langattomat viestintälaitteet
ja terveys (WIRECOM) -tutkimusohjelmassa. Tulosten
perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, seuraako
altistumisesta terveysvaikutuksia.
– Keskushermoston lämpötilan nouseminen liian
korkeaksi voi johtaa hermosolujen vaurioitumiseen.
siitä seuraisi esimerkiksi päänsärkyä, huimausta ja
pahoinvointia, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm
Työterveyslaitoksesta.
– halusimmekin selvittää, aiheuttaako altistuminen
rF-kentille sellaisia lämpövaikutuksia pään alueen
kudoksissa, että niistä voisi seurata terveyshaittoja.
lisätietoja tutkimusohjelmasta:
www.ttl.fi/partner/wirecom
yöpaikkojen kemikaaliriskien hallintaan on tarjolla
uusi työkalu: Stoffenmanager. riskinhallintaohjelma auttaa muun muassa arvioimaan ja priorisoimaan
riskit, vertailemaan riskinhallintakeinojen tehokkuutta
sekä laatimaan kemikaaliluettelon ja toimenpidesuunnitelman.
hollantilaistaustaista stoffenmanageria käytetään
euroopassa laajasti. Työterveyslaitos, VTT ja itä-suomen yliopisto ovat laatineen suomenkielisen version.
sen saa ilmaiseksi internetistä:
https://www.stoffenmanager.nl
9
TEKSTI helinÄ Kujala ■ KUVAT helinÄ Kujala JA marja luoKomaa
monipuoliset messut Tampereella
Turvallisuus-, securiTy- ja TyöhyvinvoinTimessuT vetivät Tampereelle reilut 11 200 kävijää
syyskuun alussa. Kolme päivää kestäneessä, Pohjoismaiden suurimmassa alan messutapahtumassa
näytteilleasettajia oli 260.
– Positiivista palautetta saatiin muun muassa
monipuolisesta oheisohjelmasta, joka tarjosi
kävijöille laajasti ajankohtaista tietoa ja kiinnostavaa
nähtävää. Monet seminaarit olivat täynnä väkeä,
ja etenkin työnäytökset saavuttivat suuren suosion,
kertoo toimitusjohtaja hannu vähätalo Tampereen
Messut Oy:stä.
Seuraavan kerran messut järjestetään kahden
vuoden kuluttua syyskuussa 2014.
1
1. Avajaispuheen pitänyt
sisäministeri Päivi Räsänen haastoi
messuväen talkoisiin tekemään
Suomesta turvallisimman maan
vuoteen 2015 mennessä.
4. Messuilla vieraillut fysioterapeutti, työsuojeluasiamies Jarmo Hirvelä Tampereen kaupungilta
osallistui UKK Terveyspalvelujen kuntotestiin.
2. Vaaraan joutunut ”uhri” sai
nopeasti avun Suojalaite Oy:n
pelastusnäytöksessä.
5. Messuille Pohjanmaalta lähteneet työsuojelupäällikkö Mervi Pokela (vas.), työsuojeluvaltuutettu
Sari Luoma-aho ja HR-asiantuntija Tarja Ventilä
Rautaruukki Oyj:stä olivat kiinnostuneita etenkin
työhyvinvoinnin aiheista.
3. Hyvä design on tärkeää
myös työvaatteessa,
muistutti leppävirtalaisen
Dimexin osastolla katseita
kerännyt iltapuku.
6. Messuilla oli edustettuina useita ammattijärjestöjä. OAJ:n Pirkanmaan puheenjohtaja
Kaj Raiskio kertoi, että etenkin koulujen sisäilma ja
opettajien keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen
ovat alan ajankohtaisia puheenaiheita.
2
3
4
6
5
10 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
TILAA TTT-LehTI
vuodeksI 2013!
saat kaupan päälle
vuoden 2012 viimeisen numeron.
Työelämä kehittyy jatkuvasti. Yritys on yhtä kuin
sen työntekijät, ja työntekijöiden hyvinvointi on
menestyksen perusta. TTT-lehti tarjoaa tuoretta
tietoa ja keskustelun aiheita, joita voit hyödyntää
sekä omassa työssäsi että työpaikkasi arjessa.
Tarjous on voimassa 27.11.2012 saakka.
TTT-lehti ilmestyy vuonna 2013 kuusi kertaa.
Kestotilauksen hinta on 67 € vuosikerta (laskutusväli 12 kk)
ja vuositilauksen 70 €.
Tarjoushintaiset tilaukset voit tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
■ Lähetä sähköposti osoitteeseen asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi
Kirjoita tilaukseen tunnus: Vuosi 2013.
■ Soita numeroon 03-4246 5340.
Mainitse tilauksen yhteydessä tunnus: Vuosi 2013.
TTT-lehdellä on 150 000 lukijaa!
Tutustu lukijatutkimukseen: www.ttl.fi/ttt >Lukijatutkimus
KMT SYKSY 2011/KEVÄT 2012.
JUHANI JOKISIPILÄ, 35
Tässä juttusarjassa
eri sukupolviin kuuluvat
työkaverukset kertovat,
mitä he ovat oppineet
toisiltaan.
”TULIN KALERVON OPPIPOJAKSI 2000-luvun puolivälissä. Työ on niin spesiaalia, että mestari-kisällisysteemi
on välttämätön. Jokainen uuni on aivan omanlaisensa,
ja polttimien huoltotarve vaihtelee paljon. Oppiaikaan pitää
mahtua vähintään kaksi täyttä huoltoseisokkia, jotta tulee kokemusta uunien isoista ylösajoista. Huoltoseisokit ovat noin joka kuudes vuosi.
Meidän uunimiesten tavanomaista työtä ovat uunien polttimien puhdistukset – yhdessä isossa uunissa voi olla 25 pääpoltin- ja pilotpoltinparia.
Uuneja täällä on yli 20. Niistä pienimmät ovat henkilöauton ja suurimmat
kerrostalon kokoisia. Raakaöljy kuumennetaan uunien putkistoissa tislausta
ja jalostamista varten.
Alussa työskentelimme aina työparina, mutta vuosien mittaan ja tietojeni
karttuessa yksintyöskentely on lisääntynyt. Silti neuvottelemme Kalen
kanssa päivittäin töistä ja tiedämme tarkkaan, mitä toinen tekee. Raskaiden
polttimien nostot ja häiriötilanteet hoidamme yhdessä. Samoin ne työt, joihin ammattitaitoni ei vielä riitä. Tällainen on esimerkiksi uunien säätäminen
hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi.
Työhön suhtaudumme samalla tavalla, mutta se ero meillä on, että
Kalervo on selvästi kasvanut Nesteen-kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen 1970- ja
1980-luvuilla. Silloin oli retkiä ja yhteistä toimintaa työn ulkopuolellakin.
Omana aikanani yksilöllisyys on painottunut enemmän.”
JUNIORI&KONKARI
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO ■ KUVAT PASI LEINO
Aluehuoltomies Kalervo Moukolainen ja koneasentaja Juhani Jokisipilä ovat ”uunimiehiä”.
He muodostavat taisteluparin, joka sähkökatkosten jälkeen nostaa jalostamon uunit jaloilleen
Neste Oililla Naantalissa.
”JUSSILLA ON INNOSTUSTA jatkuvaan kehittämiseen. Hän on esimerkiksi
hyvä ideoimaan erilaisia apulaitteita, kun huollossa pitää siirrellä raskaita
polttimia. Lähivuosina, kun itse jään eläkkeelle, hän todennäköisesti saa
vuorostaan juniorin siipiensä suojaan.
Meillä on tapana, että me kokeneemmat pidämme nuorista hyvää huolta. Nuorten koulutuksessa ja työpaikkojen työnjohdossa tulisi huomioida
nykyistä enemmän se, miten uusi ihminen liittyy ja otetaan työyhteisöön.
Huolehdimme Jussin kanssa siitä, että uunit toimivat mahdollisimman
energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Haastavimmat tilanteet syntyvät sähkökatkosten yhteydessä. Kun pumput seisahtuvat ja uunit sammuvat
yhtäkkiä, voi sattua laiterikkoja ja vuotoja. Uunit eivät aina käynnisty ensimmäisellä yrittämällä. Saattaa mennä puoli päivää tai vuorokausikin, ennen
kuin jalostamo on taas normaalitilassa. Myös kuuden viikon huoltoseisokin
jälkeen kaikkiin polttimiin on tehtävä uudet säädöt.
Jalostamolla kaikki lähtee turvallisuudesta. Töihin tarvitaan aina kirjallinen lupa, jotta tuotannon keskusvalvomo tietää asiasta. Putkistoissa on
kovat, jopa kymmenien baarien paineet. Se on huomioitava, kun irrotamme
minkä tahansa laitteen, polttimen tai vaikkapa kasettimaisen liekkiloukun,
joka ajaa palokaasuja takaisin uuniin päin. Kuumat nesteet ja kaasut syttyvät herkästi, jos ne pääsevät purkautumaan hapelliseen tilaan.”
KALERVO MOUKOLAINEN, 62
Tänä vuonna EU-maissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta: www.ttl.fi/activeaging
Valokuva nappasi voiton
T
yöterveyslaitos järjesti keväällä
kilpailun, jossa etsittiin esimerkkejä
eri-ikäisten hyvästä yhteistyöstä työpaikalla. Kilpailun on voittanut Kirsi VänskäPartasen lähettämä valokuva Polvijärven
terveyskeskuksen työporukasta. Kuva on
otettu kesällä 2011 järjestetystä vapaa-ajan
liikuntatapahtumasta, johon työyhteisöstä
osallistui 21–60-vuotiaita työntekijöitä.
– Itse tapahtuma, siihen liittyvä etukäteisvalmistelu, ”touhottaminen” ja yhteishenkemme huokuivat positiivista energiaa,
joka ei voinut olla välittymättä työpaikalle
muidenkin työkavereiden ja asiakkaiden
iloksi, Vänskä-Partanen kuvailee.
Kilpailutöitä arvioineen raadin mukaan
valokuva ilmentää hyvin eurooppalaisen
teemavuoden Aktiivinen ikääntyminen ja
sukupolvien välinen solidaarisuus perusideaa
vireästä ikääntymisestä ja aktiivisesta osallistumisesta. Porukalle ei näytä olevan merkitystä sillä, kuka on nuori ja vanha, ja otoksesta
välittyy yhdessä tekemisen meininki.
Raadin mukaan kuva on oiva esimerkki
myös siitä, kuinka intoa yhteistyöhön voi parhaimmillaan riittää työajan ulkopuolellekin.
Kilpailutöitä, joista suurin osa oli kirjoituksia, arvioivat TTT-lehden vt. toimituspäällikkö
Helinä Kujala, erikoistutkija Marjo Wallin ja
viestintäpäällikkö Kristiina Kulha Työterveyslaitoksesta.
Voittaja palkittiin 200 euron arvoisella
lahjakortilla kulttuuri- tai liikuntapalveluihin.
Polvijärven terveyskeskuksen työporukka osallistui Joensuu City Run -tapahtumaan. Mukana olivat Heikki
Kuikka (vas.), Kirsi Vänskä-Partanen, Anja Karttunen, Maiju Nuutinen, Vuokko Valjus ja Kaija Piironen.
5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 13
Kirjeitä lukijoilta
info-ttt@ttl.fi tai www.ttl.fi/ttt >Anna palautetta
Epäkohdista saa keskustella netissäkin
Ä
lä lavertele netissä työnantajasta -juttu
TTT-lehdessä 4/2012 oli pöyristyttävän
työnantajalähtöisesti kirjoitettu ja antoi väärän
ja valheellisen kuvan ihmisten perusoikeuksista
Suomessa. Lähtökohtana on pidettävä sananvapautta ja oikeutta ilmaista mielipiteensä,
myös työnantajasta, mutta sananvapautta pitää
käyttää asiallisesti. Eli työnantajasta ei saa antaa
valheellista kuvaa.
Oikeuskäytännössä on esimerkkejä myös
siitä, missä asemassa olevat työntekijät voivat
ylipäätään saada yrityksen toiminnasta sellaista
tietoa, joka voidaan luokitella arkaluonteiseksi.
”Rividuunarit” eivät yleensä pääse käsiksi tällaiseen tietoon.
Aina tulee muistaa, että jokainen tapaus on
omanlaisensa ja jokaisessa tilanteessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Nyt TTT-lehden juttu antaa sellaista viestiä, joka saattaa kannustaa
työnantajia päättämään työsuhteita ilman riittäviä
perusteita. Lojaliteettivelvoite on toki olemassa,
mutta se, että tässä jutussa annetaan ymmärtää
vieläpä esimerkkien voimalla, ettei juuri mitään
saisi kirjoittaa nettiin, on yksinkertaisesti väärä.
Tästä on annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa päätös 21.7.2011. Kyseisessä tuomiossa
tuotiin esille eritoten yleinen intressi. Etenkin
julkiset palvelut – tuomiossa laitoshoito – ovat
sellaisia asioita, joihin tulee voida luottaa, ja siksi
niiden epäkohdista on myös työntekijällä oikeus
kertoa. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan olisi
valitettavaa yhteiskunnan kannalta, mikäli aktiivisesti epäkohtia esille tuovia ihmisiä olisi oikeus
irtisanoa. Tämä johtaisi siihen, ettei epäkohdista
enää uskallettaisi keskustella. Oleellista on, että
henkilö puhuu totta ja on pyrkinyt keskustelemaan asiasta myös työpaikalla.
Juttunne esimerkissä annatte muun muassa
sellaisen vaikutelman, ettei työnantajan tekemistä
lain rikkomisista saa julkisesti keskustella. Että
lakisääteisten ja työehtosopimuksin sovittujen korvausten maksamatta jättämistä ei saisi tuoda julki.
Nimimerkki Pois päässeen kirjoitus on mielestäni täysin asiallinen. Hänen työnantajansa tulisi
tässä yhteydessä miettiä, A) onko työntekijällä
perusteita olla tätä mieltä ja B) onko työntekijä
käsitellyt asiaa työnantajan kanssa. Jutun henki,
joka otsikoinnista lähtien
on saatu aikaan, viittaa
siihen, että kirjoittajan
mielipiteet olisivat
laittomia.
Joonas Tuomivaara
Työsuojeluvaltuutettu, Keslog Oy
TOIMITUS VASTAA: Kiitos palautteesta! Jutussa
keskityttiin käsittelemään nettikirjoittelua lähinnä
lojaliteettivelvoitteen näkökulmasta. Haastateltujen asiantuntijoiden pääviesti oli, että epäkohdat
on parempi ottaa puheeksi työpaikalla kuin
sosiaalisessa mediassa.
Esimerkit oli poimittu keskustelupalstoilta
havainnollistamaan sitä, millaista keskustelua
työpaikkojen asioista käydään. Haastatellut eivät
kommentoineet näitä esimerkkejä, vaikka jutusta
saattoikin syntyä sellainen käsitys.
Muuta palautetta lehdestä
■ Minua kiinnosti eniten juttu
Älä lavertele netissä työnantajas
työnantajas
ta. Olen pohtinut ajankohtaista
ta
asiaa ja sen ohjeistamista työyh
työyhteisöihin. Artikkelista sain vähän
avaruutta ajatuksiini.
työnanta
■ Älä lavertele netissä työnanta
jasta -jutun kursivoidut esimerkit
kertoivat törkeistä työlakien noudatta
noudattamatta jättämisistä, ylitöiden teettämi
teettämisestä ilman korvausta, työhön pakottamisesta
sairaana, työpaikkakiusaamisesta, ruokatuntien
kieltämisestä, työntekijöiden nöyryyttämisestä
ja siitä, että työntekijä joutuu maksamaan itse
työntekijälle kuuluvia kuluja. Lukijoita neuvottiin
ottamaan asiat puheeksi työyhteisössä. Ja jos
homma ei siitä korjaannu, vaihda työpaikkaa!
Olen ymmärtänyt, että irtisanoutuminen tuollaisessa tilanteessa on typerintä, mitä saattaa tehdä. Siinä voi pahimmassa tapauksessa menettää
monen kuukauden palkan suuruiset korvaukset,
ja mihinkään epäoikeudenmukaisuuksiin ei sen
jälkeen voi enää puuttua.
■ Älä lavertele netissä työnantajasta antoi tärkeää
tietoa tilanteeseen, jossa sosiaalisen median
käyttöä opetellaan.
■ Törmäsin kiinnostavaan lehteenne sattumalta
ja luin sen kannesta kanteen. Johtaminen ja
työhyvinvointi kiinnostavat, ja tämä vaikuttaa
paljon antoisammalta kuin muut vastaavat
lehdet. Ei tule sellainen olo, että tämäkään ei
meillä toimi, vaan asenne on pieniin askeliin
kannustava. Lisäksi päädyin lehden innoittamana
Työterveyslaitoksen nettisivuille, joiden monipuolisesta sisällöstä olen nyt myös vaikuttunut. Kiitos
voimaannuttavasta lehdestä!
■ Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa – juuri tällaisia syvällisiä ja tutkimuksiin perustuvia juttuja
tarvitaan täydentämään kaikkia mielipiteitä ja
itseoppineita valmentajia. Mahtava lukea, kiitos!
■ Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa tuntui
aluksi raskaalta, mutta sitten se vei mukanaan
kuin tornado. Erittäin kiinnostava, analyyttinen ja
mielenkiintoisiin tutkimuksiin perustuva juttu.
■ Käytännönläheisesti kirjoitettu Varaa vartti tur
vallisuudelle esitteli yksinkertaisen ja helpon työkalun otettavaksi käyttöön turvallisuustietoisuuden
parantamisessa. Osallistaminen saa ennen pitkää
asian kuin asian tuntumaan omalta ja tärkeältä.
■ Intohimona puhdas ilma -jutun aihe, työpaikkojen savuttomuus, on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Juttuun haastateltu Kari Reijula on myös
loistava luennoitsija, jota on aina yhtä kiinnostavaa kuunnella.
■ Suu mutrulle -jumppa oli hauska ja virkistävä
kahvitaukojuttu, joka sai ihmiset nauramaan.
Iloa ei ole koskaan liikaa. Hymyilevä hoitaja saa
potilaatkin hyvälle mielelle.
■ Paras juttu oli Työterveyshuollosta apu masen
nukseen. Se oli uutta esittelevä ja ajankohtainen.
■ Jutussa Hyvä työ, parempi palvelu oli kiinnostavia käytännön toimintamalleja. Otan ne
käyttöön! Myös jähmeäksi mielletty julkinen
organisaatio voi siis uudistaa kulttuuriaan,
huomioiden samalla työhyvinvoinnin – vieläpä
jutussa kuvatun kaltaisella ikärakenteella.
■ Venepoliisien työstä kertonut Paistetta ja par
tiointia oli monitasoinen. Siinä oli monta tarinaa.
■ Arvot hukassa? -pääkirjoitus numerossa 3/2012
oli herättävä. Varsinkin kohtaa Oman työn
näkeminen merkitykselliseksi tulisi olla jokaisen
perusoikeus. Hyvinvointia tulee vastedes luoda
niin, että samalla synnytetään mahdollisimman
vähän pahoinvointia. kannattaisi meidänkin niin
sanotun johtomme miettiä. Hyvinvointia ei voi
olla, jos johtaja ei itsekään tiedä, mitä työntekijät
tekevät ja mihin pitäisi yhdessä pyrkiä. Ikävä
kyllä näin on meillä. Ainoa toivo on, että ”johto”
vaihtuu. Muuten tämä laiva uppoaa.
TTT-verkkolehti tulossa!
ttt-lehti käynnistää ensi vuoden alussa
uuden verkkopalvelun. Sivustolla voi selata
TTT-lehden näköislehteä, etsiä juttuja
arkistosta ja lukea myös sellaisia artikkeleita ja uutisia, joita ei ole paperilehdessä.
Verkkopalvelun käyttö on suurelta osin
maksullista.
uudistuksen tavoitteena on saada
työhyvinvointiin, -terveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää tietoa leviämään entistä
laajemmalle joukolle työpaikoilla. Esimerkiksi esimiehet tarvitsevat ajantasaista ja
monipuolista tietoa, sillä heillä on tärkeä
vastuu työympäristön turvallisuudesta ja
terveellisyydestä.
Verkkopalvelu ei vaikuta paperisen
TTT-lehden aikatauluun eikä jakeluun,
vaan lehti ilmestyy ensi vuonna tuttuun
tapaan kuusi kertaa.
lukijat ja työyhteisöt ovat tervetulleita
mukaan kehittämään verkkopalvelua
– sivuston koekäyttö alkaa loppuvuoden
2012 aikana. Koekäyttäjät eivät sitoudu
verkkolehden tilaamiseen, mutta heidän
palautteensa ja ideansa ovat arvokkaita
palvelun kehittämisessä.
Koekäytöstä kiinnostuneet voivat ottaa
sähköpostitse yhteyttä vt. toimituspäällikkö
Helinä Kujalaan (helina.kujala@ttl.fi) tai
ilmoittautua mukaan TTT-lehden verkkosivuilla (www.ttl.fi/ttt).
AnnA pAlAutettA lehdestä tai kirjoita
muuten työhön liittyvistä asioista. Myös
juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää
nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle
nimesi ja yhteystietosi. Lähetä sähköpostia
osoitteeseen info-ttt@ttl.fi tai kirjepostia
osoitteeseen
”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti,
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki.
lisää palautetta osoitteessa:
ww.ttl.fi/ttt
Työvuosien
tuhlaus on
lopetettava
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta
hyötyisi siitä, että lapset laitettaisiin
kuusivuotiaina kouluun ja vanhemmat
pidettäisiin mahdollisimman pitkään
työelämässä, arvelee professori
Jorma Sipilä.
TEKSTI RAIJA LAHTINEN ■ KUVAT JANNE VIINANEN
U
lkomailla kummastellaan, miksi Suomi kustantaa suuren joukon ihmisiä pysymään työvoiman
ulkopuolella. Sitä sosiaalipolitiikan professori emeritus
Jorma Sipiläkin ihmettelee. Koulu aloitetaan täällä myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkä asevelvollisuus koskee kaikkia miehiä. Kotihoidontuki pitää pienten lasten vanhemmat, varsinkin naiset, kotona.
– Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman
ulkopuolella? Meillä lykätään koko
koulunkäyntiketjua vuodella verrattuna muihin maihin. Koulu pitäisi
aloittaa kuusivuotiaana, Sipilä toteaa.
Suomessa hukataan vuosia myös
poikkeuksellisen pitkillä kouluurilla. Sipilän mielestä ratkaisu ei ole
yksinomaan valmistumisen aikaistamisessa. Monen opinnot pitkittyvät,
aan illä!
t
u
iv
uh
tä p eyspä issa
s
ti,
ä
T
llises
aar
rv
e
n
i
d
e
u
m
t
e
lo
noi s sesti, ta
Työ
luen
i
al
ilä
t
sosia
a Sip
uta.
aiva
Jorm työtä – . lokaku
eysp
3
ä
v
2
ä
r
i
v
e
t
t
s
Hy
/tyo
ellise
.ttl.fi
w
terve
w
a: w
ietoj
Lisät
”Miksi Suomi on erikoistunut
pitämään etenkin nuoret
työvoiman ulkopuolella?”
koska he käyvät samalla töissä. Tampereen
yliopiston entisenä rehtorina ja kanslerina
Sipilä näkee opiskelijoiden osallistumisen
työelämään enemmänkin resurssiksi kuin
haitaksi.
– Ei olisi suuri voitto valmistua nopeasti
työttömäksi.
Muualla opiskelu päättyy yleensä alempaan korkeakoulututkintoon. Suomi kouluttaa harvinaisen paljon nuoria maistereiksi.
– Se on sosiaalinen investointi. Vaikka
nuoret ovat koulussa ja poissa työelämästä,
he saavat paremman koulutuksen. Jos koulutus yhdistetään vielä työelämään, se vahvistaa sekä työelämään osallistumista että
opiskelumotivaatiota.
Nuorten syrjäytyminen jos mikä käy kalliiksi. On kannattavaa investoida siihen, että nuoret saadaan pysymään koulutuksessa
ja kiinni työelämään. Valtion ensi vuoden
talousarvioehdotuksessa on mukana nuorten yhteiskuntatakuu. Siinä kaikille nuorille
taataan koulutus- tai työpaikka. Sipilän mielestä suuret poliittiset ohjelmat eivät kuitenkaan tavoita todellisia elämänkulkuja.
– Ylätasolla päätetyistä asioista ei synny
toimivia käytäntöjä. Esimerkiksi syrjäyty-
Jorma Sipilä
n Ikä: 67
n Asuinpaikka: Tampere
n Koulutus: Valtiotieteiden tohtori
n Ammatti: Sosiaalipolitiikan, erityisesti
sosiaalityön professori emeritus
n Tapa rentoutua: Liikunta, mökkeily,
purjehtiminen merellä, pianonsoitto,
kuvataiteet
misprosessi tapahtuu pienessä sosiaalisessa
ympäristössä. Käytännöt on luotava monella
tasolla, jos halutaan estää vahinkoja tapahtumasta.
SOSIAALIPOLITIIKALLA VAURAUTTA. Jorma Sipilästä piti alun perin tulla poliitikko. Hän aloitti
opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Monen muunkin mielessä kangasteli 1960-luvulla poliitikon ura,
joten Sipilä päätti vaihtaa pääaineensa.
– Sosiaalipolitiikka tuntui olevan tarpeeksi lähellä – ja olihan siinäkin sana politiikka.
Sipilä muistaa, miten silloisen eliitin näkemyksen mukaan Suomen piti pysyä Euroopan
köyhänä kolkkana, jolla ei ole mahdollisuuksia hyvinvointiin. Hänen esikuvansa, suomalaisen sosiaalipolitiikan suuri nimi Pekka
Kuusi käänsi valituksen köyhyydestä, kurjuudesta ja mahdollisuuksien puutteesta visioksi.
Järkevästi käytettynä sosiaalipolitiikalla voitaisiin myös vaurastuttaa tätä köyhää maata.
Terveyteen sijoitettu raha tulisi takaisin.
– Jo tuolloin esitettiin paljon ideoita, joista nyt puhutaan sosiaalisina investointeina.
Kuusi esitti, että kun mummo saa television,
tämä aktivoituu, eikä se ole muilta pois.
Ajatukset olivat 1960-luvulla radikaaleja
sitä taustaa vasten, jossa Sipilä itse kasvoi.
Oikeistolaisperheen isä Sauli Sipilä oli juristi ja ekonomi, josta tuli monialayhtymän
pääjohtaja ja vuorineuvos. Äiti, varatuomari
Helvi Sipilä, teki uran asianajajana ja järjestövaikuttajana. Ura huipentui YK:n apulaispääsihteerinä ja ensimmäisenä naisena, joka
asettui Suomessa presidenttiehdokkaaksi.
– Äiti oli kunnon sosiaaliliberaali. En loikannut siinä mielessä pitkälle.
IHMISTEN ISOT ASIAT. 1970-luvun puolivälissä
Jorma Sipilä sai pestin Sosiaaliturvan keskusliiton toiminnanjohtajaksi ja huomasi,
miten mielenkiintoisia, isoja ja inhimillisiä
asioita sosiaalihuolto piti sisällään.
Hän kuitenkin jatkoi akateemisella
uralla. Sipilästä tuli muutaman vuoden
kuluttua Tampereen yliopiston sosiaalihuollon professori, myöhemmin myös yliopiston rehtori ja kansleri. Yliopistomaailman monista myllerryksistä huolimatta
Sipilä on nauttinut työstään, ja innostus
on tallella eläkkeelläkin. Perustelu on
helppoa:
– Nämä ovat ihmisten isoja asioita.
Sipilää arvostetaan monipuolisesta toiminnasta akateemisen sosiaalipolitiikan
ja sosiaalityön vaikuttajana. Viime vuodet
hän on keskittynyt työssään erityisesti kotihoidontuen ja ikääntyneiden palvelujen
tutkimiseen.
YHTEISTÄ HYVÄÄ. Jorma Sipilä puhuu usein
sosiaalisista investoinneista, myös kriittisesti. Käsite on peräisin Britanniasta jo
1960-luvulta. Kyse on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamisesta, jotta
ihmisten kyky osallistua yhteiskunnan
tehtäviin ja työmarkkinoille kasvaa.
Sosiaaliset investoinnit kustannetaan
julkisella rahoituksella ja kohdistetaan
niihin, joilla ei ole itsellään varaa. Investointeja ovat esimerkiksi päivähoito, koulutus ja työvoimapalvelut.
Sosiaalista investointia ovat kaikki työssäkäyntiä tukevat toimet. Tavoite on olla
työelämässä mahdollisimman pitkään ja
sen ulkopuolella mahdollisimman lyhyt
aika.
Sosiaalisia investointeja eivät ole sellaiset tukimuodot, jotka pitävät ihmiset
pitkään poissa työmarkkinoilta, kuten
ansiosidonnainen toimeentuloturva, pitkät vanhempainvapaat, vanhustenhoito
ja ”syrjäytymisen tukeminen”.
Ansiotyö on paras tapa pitää köyhyys
loitolla. Sipilän mielestä sosiaalisilla investoinneilla on laajempikin merkitys.
– Resursseja pitäisi käyttää myös ih- →
”Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten
→ misten toimintakyvyn vahvistamiseen. Sil-
loin he pystyvät hyödyntämään ympärillään
olevia mahdollisuuksia, kestämään vastoinkäymisiä ja löytämään ratkaisuja.
TAKAPAKKIA TAANTUMASSA. Pohjoismaat ovat
olleet sosiaalisen investoinnin kärjessä erityisesti koulutus- ja perhepolitiikassa. Painotus on ollut nuorissa.
– Etelä-Euroopasta tällaista henkeä ei löydy. Juuri siitä muun muassa Kreikka ja Italia
kärsivät. Vanhat ovat pystyneet mittaamaan
ulos sosiaalipolitiikasta kaiken, minkä ovat
saaneet. Tulevaisuuteen on investoitu vähän.
Suomi on ollut sosiaalisten investointien
mallimaa: 1960-luvulla peruskoulu-uudistus, 1970-luvulla päivähoito- ja kansanterveyslait, 1990-luvulla teknologiseen ja tieteelliseen koulutukseen panostaminen. Viime ajoista Jorma Sipilä nostaa esikoulun ja
päivähoidon laajentamisen.
Nyt Eurooppa kärvistelee talouskriisissä,
eivätkä sosiaaliset investoinnit enää etene
Pohjoismaissa entiseen tapaan. Sipilä pelkää,
että mahdollisuudet toteuttaa sosiaalisia investointeja hupenevat julkisten rahojen myötä. Julkiset palvelut ovat Suomessa kuntien
vastuulla, ja kuntien talouskriisi on syvä.
– Meillä on tulonsiirtopuolella runsaasti rahaa, muttei välttämättömiin asioihin.
Minullekin on varaa maksaa hyvää eläkettä.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen puolella niukkuus on huutavaa ja pahenee koko ajan. Sosiaalipolitiikan sisällä on monenlaisia logiikkoja ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä.
Sipilän mielestä sosiaalisiin investointeihin on saatava myös yksityistä rahoitusta.
Se muuttaa kuitenkin vääjäämättä pohjoismaista hyvinvointimallia, jonka hienous on
ollut samojen koulutusmahdollisuuksien
tarjoaminen nuorille.
– Toisaalta mitä enemmän mukaan otetaan yksityistä rahaa, sitä enemmän ollaan
palauttamassa eriarvoisuutta ja luokkayhteiskuntaa.
KOTIÄIDIT TÖIHIN. Kotihoidontuella on Suomessa vankat kannattajansa. Sosiaaliseksi investoinniksi sitä ei katsota, koska investointien
näkökulmasta lasten vanhempien ei pidä olla
liian kauan poissa työmarkkinoilta.
Jorma Sipilän mielestä mahdollisuutta
kolmen vuoden kotihoidontukeen pitäisi lyhentää muistakin syistä.
– Lapsen paras ei aina ole kotona eikä äiti ole aina lapsen paras kasvattaja. Pieni osa
perheistä elää sellaisten vaikeuksien keskellä, että parempi paikka lapselle olisi päiväkodissa tai esikoulussa. Nämä perheet saavat tukirahat, mutta eivät pysty kasvattamaan lapsiaan yhä vaativammaksi käyvään
yhteiskuntaan.
Kansainväliset tutkimustulokset viittaavat
siihen, että koulutusinvestointi on tehokkainta ja tuottavinta mahdollisimman pieniin, yli yksivuotiaisiin lapsiin.
– Kansainvälisen käsityksen mukaan yksinomaista kotihoitoa ei pitäisi jatkaa yli
kahden ikävuoden. Sen jälkeen haitat kasvavat hyötyjä suuremmiksi.
Se koskee myös vanhempia. Ne, jotka siirtyvät lapsen kahteen ikävuoteen mennessä
työelämään, nauttivat hengähdystauosta. Pidempi poissaolo vaikeuttaa paluuta töihin.
VÄHEKSYTTY OSA-AIKATYÖ. Muissa Pohjoismaissa ollaan erityisen huolissaan maahanmuuttajaäitien eristymisestä Suomessa. Miten
maahanmuuttajalapsille voidaan tuottaa
kouluvalmiuksia, jos heidät pidetään poissa
varhaiskasvatuksesta ja integroidaan vain
omaan kulttuuriinsa?
Jorma Sipilä uskoo, että tuomalla maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen piiriin saataisiin äiditkin nykyistä paremmin
integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Kyllä heitäkin raha ja osallistuminen
kiinnostavat.
Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä olisi
yksi keino vähentää lasten kotihoitoa. Sipilä toteaa työmarkkinajärjestöjen suhtautuneen siihen harvinaisen nihkeästi.
– Suomalainen ratkaisu olla joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä on poikkeuksellinen. Kokopäivätyö on aika raskas
kuorma pienten lasten vanhemmille. Kokonaan kotona oleminen on kova isku ihmisten työmarkkinakelpoisuudelle. Se tuottaa
usein pitkäaikaista köyhyyttä.
EI JYRÄTÄ HEIKKOJA. Sosiaalisiin investointeihin
liittyy myös eettisiä ongelmia. Syrjäytymisriski voi kasvaa, jos varat kanavoidaan vain
suoraan työelämää tukeviin hankkeisiin. Jorma Sipilä on vakuuttunut, että maailma on
parempi, jos myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset voivat käyttää työkykyään.
– Tanskan malli on hyvä. Sen mukaan kaikilla on työkykyä, ja viranomaisten ja yhteiskunnan asia on etsiä ne paikat ja tavat,
joilla tuota työkykyä käyttää.
Julkisuudessa väläytettiin hiljattain tu-
vanhemmille.”
kien poistamista rikollisilta. Vaikutukset
ulottuisivat myös perheenjäseniin. Sipilästä
on selvää, että työelämän ulkopuolella olevista on huolehdittava, olivatpa he eläkeläisiä, vammaisia, maahanmuuttajia, moniongelmaisia tai rikoksesta tuomitun perheenjäseniä. Heikkoja ei saa jyrätä.
Syrjäytymisen syyt ovat usein syvällä ihmisten kasvuympäristön muutoksissa, perheissä ja yksityiselämässä. Sipilän mielestä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan
nykyistä vahvempaa ihmisten yhteisyyttä ja
uudenlaisia sosiaalipolitiikan muotoja.
– Entä jos perheille maksettaisiin avustusta siitä, että useampi sukupolvi asuu yhdessä? Siinä voisi löytyä elämänsisältöä vanhuuden yksinäisyyteen sekä normeja, kokemusta ja aikaa lapsista huolehtimiseen.
Omaishoito kasvaa vääjäämättä. Vanhempiaan hoitavat erityisesti töissä käyvät, ikääntyvät naiset. Poliittinen tavoite on pitää heidätkin mahdollisimman pitkään töissä.
– Ikääntyvät naiset eivät jaksa olla samanaikaisesti työssä ja omaishoidon rankoissa
tehtävissä. Suomessa ei saa töistä taloudellisesti korvattua vapaata omien vanhempien
hoitamiseen. Siinä on pakko alkaa joustaa.
ELÄKEIKÄÄ YLÖSPÄIN. Jorma Sipilä jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten. Mökillä oloon
ja purjehtimiseen on nyt enemmän aikaa,
mutta askeleet vievät yhä usein yliopistolle. Tampereen yliopistolla on kaksivuotisia
sopimuksia useiden eläkkeelle jääneiden
professoreidensa kanssa. Heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
arvostetaan.
Vaikka Jorma Sipilä on eläkkeellä, hän tekee töitä vielä jonkin verran Tampereen yliopistolle,
missä hänellä on työhuone. Kun huone hiljattain vaihtui, taulukin sai uuden paikan.
Sipilällä on meneillään toinen kaksivuotissopimus. Hän luennoi, kirjoittaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vastaavasti hänellä on yliopistossa työhuone ja
käytössään yliopiston palvelut.
– On tuhlausta päästää minun kaltaiseni
jokseenkin hyväkuntoinen ihminen 64-vuotiaana eläkkeelle. Se ei ole kovin järkevää sosiaalipoliittista rahojen käyttöä eikä mikään
suurenmoinen sosiaalinen investointi.
Eläkeiän nostamisessa on Sipilän mielestä
vielä varaa edetä. Sillä tavoin saadaan lisää
maksajia ja toisaalta vähemmän ihmisiä kulutuspuolelle. Voitto on sama kuin työttömien työllistämisessä.
HYVINVOINTIVALTION SALAISUUS. Talouskurimuksesta huolimatta Suomella menee edelleen melko hyvin. Jorma Sipilän mukaan
pohjoismaisen hyvinvointivaltion salaisuus
piilee järjestelmissä ja ihmisissä, jotka on
saatu ymmärtämään, miksi järjestelmiä
kannattaa ylläpitää ja miksi kannattaa toimia rehellisesti sääntöjen mukaan.
Miltä tulevaisuus näyttää? Sipilä kaipaa poliittista rohkeutta. Julkista rahaa on uskallettava kerätä ja käyttää siitäkin huolimatta, että se on lyhyellä aikavälillä hankalaa.
– Tanskalaiset ovat hyväksyneet kymmenen prosenttia korkeamman veroasteen
kuin OECD-maissa keskimäärin. Tanska on
erittäin menestynyt maa siitä huolimatta.
Suomessa ei uskallettaisi toimia samoin.
Pessimistiset ekonomistit ja etujärjestöjen
edustajat todistaisivat, että Tanskan malli
veisi meidät tuhoon.
Velkarahalla pelottelu ei tehoa Sipilään.
Hän muistuttaa, että valtion velka on harvinaisen pieni OECD:n puitteissa.
– Velka on ikävä asia. Se on ilman muuta
riski. Suurempi riski on silti olla panostamatta ihmisiin. n n n
MINÄ & TYÖ
Miten jaat aikasi eläkkeellä olon
ja työn kesken?
Huonosti, vaimon mielestä teen liikaa
töitä. Yritän ehtiä joka päivä liikkumaan ja
soittamaan pianoa. Aina en ehdi. Tykkään
ajattelemisesta ja kirjoittamisesta. Se ei
tunnu työltä. Se on keskeinen elämän ilo.
Mikä on kiinnostavinta työssäsi?
Yhteiskunta on täynnä ajatuskivettymiä. On
piristävää löytää toisenlainen tapa katsoa
asioita. Siitä haluaa kertoa muillekin.
Miten seuraat alaasi?
Omista kivettymistä pääsee irti, kun katsoo
maailmaa toisesta näkökulmasta – vaikka
toisesta maasta, oudosta kirjasta tai jostain
kulttuurisesta kokemuksesta, kuten taiteesta,
käsin. Tai puhumalla erilaisten ihmisten
kanssa.
Minkä koet omaksi missioksesi?
Demokratian: Mitä demokratialle on
tapahtumassa? Onko se alamäessä?
Tajuavatko ihmiset, mitä siitä voi seurata?
On vakava asia, että raha hallitsee politiikkaa
päivä päivältä enemmän.
14
kysymysTä
työtiloista
&hyvinvoinnista
Parhaassa tapauksessa työtila on suunniteltu siellä tehtävää työtä varten.
Tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta voi parantaa pienilläkin teoilla.
TEKSTI MARJA LUOKOMAA
1
5
Millainen työtila tukee hyvinvointia?
Turvallinen ja ”terve” tila, jonka työntekijät tuntevat omakseen. Sisäilma on raikasta,
puhdasta ja sopivan lämpöistä. Ääniympäristö ja valaistus tukevat työn tekemistä. Tila on esteetön kaikenkuntoisille ja -ikäisille
sekä esteettisesti tasokas. Se tarjoaa myös
mahdollisuuden elpyä työn lomassa.
2
Mistä saa apua työtilojen
suunnitteluun tai uudistamiseen?
Uudistamisessa auttaa työtilojen suunnittelija. Hyvä suunnittelija lähtee liikkeelle tilassa tehtävästä työstä. Suunnittelu on aina
moniammatillista, ja siinä monen toiminnon tarpeet on otettava huomioon yhtä aikaa. Siksi suunnittelijan avuksi tarvitaan
riittävän laaja tukiryhmä, joka keskustelee
kaikkien työntekijöiden kanssa.
Suunnitteluapua antavat myös kaluste- ja
järjestelmätoimittajat. Omien tarpeiden ja
tavoitteiden pitää olla selkeitä, jotta heidän
tarjoustensa perusteella voi tehdä arviointia.
Työterveyshuollosta saa apua, jos siellä on
työtilasuunnitteluun tottunut henkilö, esimerkiksi työfysioterapeutti.
3
Mitkä ovat kolme tärkeintä seikkaa, jotka
pitää huomioida työtilan valaistuksessa?
Tärkein on työhön riittävä valaistusvoimakkuus ilman häikäisyä. Työpisteen valaisimien tulisi olla säädettävissä ja suunnattavissa. Huomiota tulee kiinnittää myös
pintojen heijastavuuteen ja valonlähteiden
hyvään värintoistoon. Valon kannalta olennaista on suosia seinissä ja katossa vaaleita
värejä. Seinien alaosat ja lattiat saavat olla
tummempia.
4
Miten edetä, jos epäilee
sisäilman olevan huonoa?
Valtaosa arkipäivän epäkohdista hoituu,
kun niistä ilmoittaa kiinteistön huollosta
vastaavalle henkilölle. Omalle esimiehelle
kannattaa kertoa, jos jokin sisäilmassa oikeasti huolettaa eikä kiinteistöhuolto pysty
korjaamaan asiaa heti. Sisäilmaongelmaa
epäiltäessä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu voivat puuttua asiaan tehtävänsä puolesta.
Mitä laki sanoo työpaikan sosiaalitiloista?
Työturvallisuuslaki sekä valtioneuvoston
asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista asettavat yleisiä vaatimuksia
työpaikan sosiaalitiloille.
Työpaikalla tai sen läheisyydessä on oltava
työn luonne huomioon ottaen riittävät tilat
peseytymiseen, pukeutumiseen ja vaatteiden säilytykseen sekä ruokailuun, lepoon ja
vessassa käymiseen. Raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä on myös tarvittaessa
oltava mahdollisuus päästä lepäämään.
Ruokailu- ja lepotiloissa tulee olla riittävästi pöytiä ja selkänojallisia istuimia.
Ruoan ja juoman säilyttämiseen ja ruoan
lämmittämiseen tarvitaan asianmukaiset
laitteet. Vaatteet pitää saada säilyttää lukollisessa kaapissa niin, etteivät ne likaannu,
ja työtehtävässä kastuneille vaatteille on oltava kuivattamismahdollisuus. Peseytymistiloihin pitää tulla lämmin vesi, ja peseytymis- ja pukuhuonetilat tulee olla tarvittaessa erikseen naisille ja miehille. Sama sääntö
koskee myös lepotiloja ja vessoja.
Työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994) täsmentää
vaatimuksia rakennustyössä. Henkilöstötilojen mitoituksesta on tietoja esimerkiksi RTohjetiedostossa.
6
Kaikki eivät ole yhtä tarkkoja
siisteyden suhteen. Miten sovittaa
yhteen erilaiset tavat työpaikalla?
Taukotiloissa ja muissa yhteisissä tiloissa
tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt siitä,
miten tiloja käytetään.
Säännöt voidaan laittaa seinälle näkyviin.
Niissä kannattaa keskittyä muutamiin aidosti olennaisiin asioihin, sillä liiallinen kontrolli ärsyttää. Ystävällisesti ja humoristisesti
ilmaistu kehotus menee paremmin perille
kuin käskyttävä tai moittiva.
Työntekijöiden omalla reviirillä työpisteissä olisi hyvä sallia enemmän yksilöllisyyttä,
kunhan siitä ei ole haittaa toisille.
9
Miten luoda yksityisyyttä työtilaan,
jonka jakavat useat henkilöt?
Sermeillä, kalusteilla ja viherkasveilla voi lisätä yksityisyyttä ja luoda työpisteille rajoja.
Työpisteen sijoittelulla on merkitystä: yksityisyyden kokemus heikkenee, jos työntekijän selän taakse pääsee kävelemään huomaamatta.
Avotoimistoissa akustisella suunnittelulla on suuri vaikutus yksityisyyteen ja siihen,
miten äänet kuuluvat omaan työpisteeseen.
On tärkeää, että työrauhaan liittyvistä
toimintatavoista keskustellaan avoimesti.
Voidaan esimerkiksi sopia jostain konkreettisesta merkistä, jonka voi laittaa näkyviin,
kun ei halua tulla häirityksi.
10
7
Miten edistää yhteisöllisyyttä työ
tiloissa, joissa jokaisella on oma huone?
Viihtyisillä taukotiloilla, joihin on helppo
mennä. Mahdollisuus kokoontua yhteen
kahvi- ja lounastauolla, viikkopalaverissa tai
vaikka liikuntaryhmässä voi pitää yllä yhteisöllisyyttä. Paljon riippuu myös siitä, miten
yhteistyö työasioissa sujuu ja millaisessa ilmapiirissä töitä tehdään.
Miten saa järjestystä sotkuiseen tilaan?
Ensin työyhteisön pitää päättää, että siisteys kannattaa. Sen jälkeen määritellään
haluttu järjestys- ja siisteystaso. On tärkeä
hahmottaa, mitä lisäedellytyksiä tarvitaan
sen saavuttamiseksi. Mitkä paperit saa hävittää? Mitä tulee säilyttää? Jos on paljon
luottamuksellisia papereita, niiden hävittämiseen tulee olla asianmukaiset välineet.
Perusjärjestyksen luominen tilaan vaatii
ylimääräisen ponnistuksen, ja se aika pitää
löytyä. Loppu on porukasta kiinni. Motivaatiota siisteyden säilyttämiseen voivat tuoda
esimerkiksi ennen ja jälkeen -valokuvat. Yhteiskäytössä olevassa tilassa ryhmän on seurattava tilannetta ja palkittava itseään positiivisesti – vaikka kakkukahveilla – aina,
kun järjestys näyttää hyvältä.
Järjestyksenpito-ohjelmat, kuten Työterveyslaitoksen Tuttava, voivat auttaa.
8
Millainen tila edistää
ideointia ja oppimista?
Siellä on miellyttävä olla ja helppo keskittyä itse asiaan. Ylimääräisiä häiriötekijöitä
ei ole. Jos ympäristö on epämiellyttävä tai
ergonomialtaan huono, se vie huomion. Välillä kannattaa kokeilla erilaisia ympäristöjä: nojatuoleissa istuminen tai puistoon hakeutuminen voi virittää ajatuksia eri tavalla
kuin perinteinen kokoushuone.
11
Millainen on hyvä kokoustila?
Se virittää henkilöstön myönteiseen
tunnelmaan ja sujuvaan yhteistyöhön sekä
auttaa kohdentamaan huomion kokouksessa käsiteltäviin asioihin ilman häiriöitä ja
keskeytyksiä. Keskustelu, ideointi, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko sujuvat parhaiten, kun kokouksen osallistujat näkevät
ja kuulevat toisensa hyvin ja kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Pienessä kokoustilassa kannattaa sijoittautua siten, että näkee toisten kasvot. Tämä helpottaa viestien tulkintaa.
Kalusteet ovat ergonomiset ja helposti
liikuteltavissa, jotta kokouksessa päästään
jaloittelemaan ja työskentelemään myös
seisten. Työvälineet ovat tarkoituksenmukaiset ja kokoustekniikka helppokäyttöistä. Kannettaville tietokoneille on riittävästi
pistokkeita.
12
Onko työntekijä yksin vastuussa
etätyöpisteensä ergonomiasta?
Ei ole. Jos etätyötä tehdään sopimuksen perusteella, työnantajan ja työterveyshuollon
pitää opastaa, miten ergonomian saa kuntoon. Työpisteen suunnittelu ja kalusteiden
hankinta ovat työntekijän vastuulla, eikä
työnantajalla tai työterveyshuollolla ole velvollisuutta tulla tarkastamaan työpistettä.
13
Miten tehdasympäristön
viihtyisyyttä voi lisätä?
Yleinen siisteys ja järjestys lisäävät viihtyisyyttä. Työmukavuus lisääntyy, kun melutaso pysyy sellaisena, että keskustelu ja ohjeiden anto onnistuvat vaivatta. Näin myös
varoittavat signaalit ovat selkeästi ymmärrettävissä.
Päivänvalo lisää työviihtyvyyttä. Tosin häikäisyä ei saa syntyä. Ylipäänsä valaistuksen
tulee olla työtehtävän mukaan suunniteltua
ja tarpeisiin nähden riittävää.
Visuaalisia keinoja, kuten värejä, kuvia ja
symboleita, voi käyttää hyväkseen tilojen,
tilakokonaisuuksien, toimintaprosessien ja
turvaratkaisujen hahmottamisessa. Taukotilojen suunnitteluun ja sijoittamiseen olisi
kiinnitettävä erityistä huomiota.
14
Miten minimoida hermojen meneminen
työtilojen remontin aikana?
Ison remontin tieltä muutetaan yleensä väistötiloihin. Silloin hermoja koettelevat edestakainen muuttaminen ja työskentely väliaikaisissa, vieraissa tiloissa. Remontoitavassa
rakennuksessa työskenteleviä voivat häiritä
esimerkiksi melu ja poikkeusjärjestelyt.
Molemmissa tapauksissa avainasemassa
on järjestelyiden hyvä organisointi. Remontin aikataulusta ja etenemisestä kannattaa
tiedottaa jatkuvasti. Muutoksiin on helpompi suhtautua, kun ne eivät tule yllätyksenä.
On hyvä, jos työntekijät voivat remontin
keskelläkin vaikuttaa omiin työoloihinsa,
esimerkiksi hyödyntämällä etätyömahdollisuuksia. Myös työmäärää pitää säädellä,
jotta muuttojärjestelyihin ja uusiin tiloihin
asettumiseen jää riittävästi aikaa. n n n
Kysymyksiin vastasivat Työterveyslaitoksen
asiantuntijat: teemajohtaja Kari Reijula
(kysymykset 1 ja 4), vanhempi asiantun
tija Jouni Lehtelä (2, 5, 12), tutkija Jukka
Keränen (3), psykologi Annu Haapakangas
(6, 8–10, 14), asiantuntija Jaana Luomanen
(7), erikoistutkija Virpi Ruohomäki (11),
vanhempi asiantuntija Leena Aalto ja erityis
asiantuntija Tarja Mäkelä (13).
Kesä 2010
Syyskuu 2010
• TOTI-hankkeen aloitus
• Selvitys tilojen ja työpisteiden
tärkeimmistä korjaustarpeista
• Remontin suunnittelu
• Mallityöpisteiden testaus:
henkilöstön mielipide selville
ja työfysioterapeutin lausunto
kalusteista
• 1. kysely henkilöstölle ja mittaukset
(mm. akustiikka, melu, lämpö ja ilmastointi)
• Remonttitiimin perustaminen
• Kalusteiden valinta
▲
Kevät 2010
▲
NäiN toimiStoN
remoNtti eteNi
Avotoimiston
työrauha parani
n
taa ivillä!
u
h
ä
u
tä p veysp
aari
s
ä
emin
r
T
s
e
n
t
te
Työ yttäjää var
vat
spai
at kä a.
l
y
i
e
t
v
ö
r
Ty
te
uut
/tyo
okak
ttl.fi
.
24. l
w
w
a: w
ietoj
Lisät
Vanhanaikainen ja ahdas avotoimisto
remontoitiin avaraksi Soneran puhelinpalvelukeskuksessa Vaasassa. Melu väheni, ja työhön
pystyy nyt keskittymään entistä paremmin.
TEKSTI KARI PITKÄNEN ■ KUVAT JYRKI TERVO
T
Soneran puhelinpalvelukeskuksessa
kaadettiin seiniä, vaihdettiin
kalusteet ja korotettiin sermejä.
Päivi Montosen (vas.), Pasi Niemisen ja
Katri Sirén-Vartiaisen mielestä avokonttorissa
on saneerauksen jälkeen aiempaa
parempi tehdä töitä.
yöympäristöön tyytymättömien osuus
väheni 35 prosentista 3 prosenttiin.
Tyytyväisten osuus lisääntyi 30 prosentista 90 prosenttiin.
Jos lehdistötiedotteessa on tämänkaltaisia lukuja, niiden takana pitää olla jotain poikkeuksellista. Soneran puhelinpalvelukeskuksen remontissa
Vaasassa on.
Kevään 2010 ja syksyn 2011 välillä toteutetut toimistotilojen muutokset ja kehittäminen keräävät työntekijöiltä ja johdolta
pelkkää suitsutusta.
– Pyöreä pöytä ja pehmustetut tuolit ovat
ihania ja kaikki kerrostilat tosi viihtyisiä,
vakuuttavat evästauolta tavatut myyntineuvottelijat Mervi Hellman ja Päivi Uitti.
– Vessat olivat ankeat, sellaista Esson vessa -tasoa. Nyt täällä on siistiä ja oikein luksusta, kiittelee team manager Mikki Toivio.
– Monilla on selkäongelmia, kun työtä
tehdään jatkuvasti istuen. Nyt työpöytää saa
nostettua sähköisesti ja työtä voi tehdä välillä seistenkin, näyttää puolestaan myyntineuvottelija Marjukka Selin.
Hymyt ovat herkässä myös osastopäällikkö Katri Sirén-Vartiaisella ja osastosihteeri Päivi Montosella, jotka Sonerassa vastasivat toimistoremontin etenemisestä.
– Tarpeet olivat isoja, koska täällä ei ollut
vuosiin tehty juuri mitään. Nyt halusimme
Syksy 2011
•
•
•
•
•
•
•
•
•
1. kyselyn ja mittaustulosten läpikäynti henkilöstön kanssa
Remontin aloitus
Remontin toteutus kerros kerrallaan
Remonttitiimin palaverit aina tarvittaessa
Asiantuntijoiden hyödyntäminen mm. materiaalivalinnoissa
▲
▲
Lokakuu 2010–Toukokuu 2011
löytää kerralla ihan uusia ratkaisuja asiakaspalvelun tilojen toteuttamiseen, he kertovat.
30 vuotta jäljessä
Soneran tarpeet osuivat yksiin Työterveyslaitoksen käynnistämän Käyttäjälähtöiset toimistotilat (TOTI) -nimisen hankkeen kanssa.
Siinä haluttiin kehittää työkaluja tulevaisuuden toimistotilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kesällä päättyneessä hankkeessa olivat
mukana myös Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittivat Tekes, toteuttajat sekä
15 yritystä.
Soneran puhelinpalvelukeskus eli contact
center on osa vastaavien asiakaspalvelukeskusten verkostoa Suomessa. Keskukseen ohjautuu asiakaspuheluja, jotka koskevat esimerkiksi matkapuhelin- ja laajakaistaliittymien sisältöä ja laskutusta.
Vaasassa työntekijöitä on noin 180. Toimitilat ovat neljässä kerroksessa vuonna 1979
rakennetussa talossa, torin kupeessa.
Tilat olivat lähes alkuperäisessä kunnossa
ja puutteet sen mukaiset: avotoimiston melua, ahtautta, tunkkaista sisäilmaa, vanhentuneita työpisteitä ja nuhruisen ankea yleisilme. Muutostarpeista kieli myös hieman
koholla ollut sairauspoissaolojen määrä.
Esimerkiksi myyntineuvottelijoiden työpisteet olivat puisia, pyöreitä karusellipöytiä, →
2. kysely henkilöstölle ja uudet mittaukset
Remontin viimeistely
2. kyselyn ja mittaustulosten läpikäynti henkilöstön kanssa
Työfysioterapeutin ergonomiaopastukset tiimeissä
→ joista oli erotettu kullekin oma ”viipale”.
– Tilaa oli ehkä vajaa neliömetri, eikä pöytiä voinut mitenkään säätää, Mikki Toivio
kuvailee.
Omaan työhön keskittyminen oli vaikeaa,
koska vieressä työskentelevän kollegan puhe kuului selvästi.
Remonttitiimi teki valinnat
Avotoimiston kipupisteet selvitettiin työsuojelun, luottamusmiesten ja asiantuntijoiden voimin. Esimerkiksi juuri akustiikkaan
ja äänenvaimennukseen haluttiin tuntuva
parannus.
Työntekijät vastasivat Työterveyslaitoksen
toimistoympäristökyselyyn ennen ja jälkeen
saneerauksen. Koko henkilöstö sitoutettiin
alusta alkaen vahvasti oman työympäristönsä parantamiseen.
– Panostimme myös tiiviiseen viestintään
ja hyvään esimiestyöhön. Projektiin lähdettiin sillä vanhalla tutulla periaatteella, että
hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Katri
Sirén-Vartiainen sanoo.
Soneralaisista muodostettiin kuuden hengen remonttitiimi, joka yhdessä valitsi pintamateriaalit, kalusteet, verhot ja muut tekstiilit. He päättivät myös työ- ja taukotiloihin sekä neuvotteluhuoneisiin tulevista väreistä.
– Kun joku toivoi keittiöön limenvihreää,
toinen huomautti, että ”mitäs sitten kun
tuon väriselle pinnalle putoaa ruokaa”. Yksimielisyys väreistä löytyi sitten lopulta aika
nopeasti. Riidellä ei tarvinnut, Päivi Montonen kertoo.
Ergonomiaa ja äänieristystä
Remonttitiimi kiersi porukalla paikallisissa rautakaupoissa valitsemassa värisävyjä ja
kaakeleita. Kesällä 2010 toimistoon tuotiin
mallikalusteryhmiä, joissa kokeiltiin erilaisia
istumajärjestelyjä ja työskentelykorkeuksia.
Kalusteista ja niiden ominaisuuksista pyydettiin myös työfysioterapeutin lausunto.
Kaikkiin työpisteisiin päädyttiin hankkimaan sähkösäätöiset pöydät. Sisäseiniä kaadettiin, ja kerrostilat avartuivat tuntuvasti. Avotyöpisteitä on yhä entiset 188, mutta
niistä noin 40 kyettiin nyt sijoittamaan purettujen huonetilojen alueille.
Työpisteet ovat muuten identtisiä, mutta jokainen on saanut valita käyttöönsä esimerkiksi itselleen sopivan tietokonehiiren,
lisävalon, tuolityypin ja säilytyslaatikostot.
– Samanlaiset työpisteet helpottavat siirtymistä paikasta toiseen, jos siihen on tarvetta,
huomauttaa palveluneuvoja Sari Mannila.
1. Pasi Nieminen, Mervi Hellman ja Päivi
Utti kiittelevät taukotilan viihtyisyyttä.
2. Uudet sermit vaimentavat ääntä,
mutta tarvittaessa Terhi Österman (vas.)
ja Sari Mannila voivat kysyä työkaverilta
neuvoa niiden ylikin.
3. Kuuden hengen remonttitiimi valitsi
työpaikalle uudet värit.
4. Mikki Toivio kertoo, että
vessatilat olivat ennen saneerausta
huoltoasematasoa.
5. Marjukka Selinin sähkökäyttöinen
pöytä mahdollistaa työskentelyn istuen
ja seisten.
Työpisteiden väliset sermit uudistettiin
ja niitä korotettiin 20 senttiä. Lasipintainen
yläosa mahdollistaa yhä keskustelun ja katsekontaktin naapurin kanssa, mutta korotus
ja alaosan kangaspinnoite eristävät ääntä
paljon aikaisempaa tehokkaammin.
Muita parannuksia ovat esimerkiksi uudet, isot näyttöruudut, joista voi seurata
sisään tulevien ja hoidettujen puhelujen tilannetta, sekä suurimpien taukotilojen äänieristys, irrallisten ilmastointilaitteiden lisääminen ja värikkäät verhot.
Työpisteet on myös sijoitettu 60 sentin
päähän ikkunoista, mikä vähentää vedontunnetta talvella ja auringonpaahteen vaikutusta kesällä.
Varsinaista ilmastointiremonttia ei tehty, koska se olisi vaatinut koko kiinteistön
kalliin ja aikaa vievän saneerauksen. Myös
yleisvalaistus on ennallaan.
– Seinien kaataminen ja avokonttorin laajennus ovat useimpien mielestä silti parantaneet sisäilman laatua ja myös lisänneet ilman
kiertämistä, Katri Sirén-Vartiainen sanoo.
Tyytyväisyyskin lisääntyi
Soneran toimistoremontti valmistui vuosi sitten syksyllä, ja sen tulokset yllättivät
kaikki. Remontin jälkeen tehdyn kyselyn
perusteella työtyytyväisyys parani erittäin
merkittävästi. Kun aikaisemmin joka kolmas oli ollut jotenkin tyytymätön työympäristöönsä, korjausten jälkeen tyytymättömiä
oli enää 3 prosenttia.
– Kyselyihin vastasi yli puolet työntekijöistä, joten tuloksiin on uskominen, sanoo van-
1
2
Remontin
valmistuttua
työntekijöiden
sisäilma- ja
stressioireet
harvenivat.
hempi tutkija, dosentti Valtteri Hongisto
Yhdeksän työntekijää kymmenestä ilmoittaa nyt olevansa tyytyväisiä työympäristöönsä, kolme neljästä myös työhönsä yleisem-
Puheäänen
vaimennus
onnistui
3
4
5
minkin. Työpisteissä ei enää koeta jatkuvaa
melua ja ahtautta. Yksityisyyttä ja suojaa
on riittävästi sitä haluaville. Valon ja ilman
koetaan riittävän aikaisempaa paremmin
koko laajan avokonttorin alueelle. Värit ja
työtilojen ajanmukaisuus vaikuttavat piristäviltä ja inspiroivilta.
– Tulokset olivat odottamattoman hyviä.
Olosuhteiden muutoksille löydettiin myös
selkeät fysikaaliset syyt. Lisäksi työtyytyväisyys parani merkittävästi, vaikka se yleensä
ei heilahtele toimenpiteistä huolimatta oikein mihinkään, Hongisto huomauttaa.
Remontin valmistuttua työntekijöiden sisäilma- ja stressioireet harvenivat. Kurkunpään ärsytys ja motivaatio-ongelmat vähenivät tilastollisesti merkittävästi, päänsärky ja
keskittymisoireetkin lähes saman verran.
Katri Sirén-Vartiainen korostaa remonttitiimin osuutta saneerauksen suunnittelussa
ja sen etenemisen viestimisessä.
– Muutoksen onnistumisen kannalta oli
tärkeää, että henkilöstö otettiin mukaan
työtilojen suunnitteluun ja esimiestyö hoidettiin hyvin.
– Täällä on nyt kauhean kivan ja siistin
näköistä. Nyt on kiva tehdä töitä, kiteyttää
myyntineuvottelija Terhi Österman työkavereidensakin tuntoja. n n n
LISÄÄ TIETOA
Käyttäjälähtöiset toimitilat (TOTI) -hankkeen
loppuraportti ja monitilatoimiston suunnitteluohje:
www.ttl.fi/toti
KUN KYMMENET MYYNTINEUVOTTELIJAT
puhuvat yhtä aikaa puhelimiinsa, syntyy
ääntä ja melua. Tämä saa aikaan ylimääräistä stressiä ja epäviihtyvyyttä. Melun
vähentäminen olikin tärkeimpiä Soneran
sisätilaremontin päämääristä.
Avokonttorin työpisteiden välille hankittiin uudet, ääntä vaimentavat sermit.
Samalla sermien korkeus nousi 1,5 metristä 1,7 metriin. Niiden yläosasta 40 senttiä
on läpinäkyvää, alaosa puolestaan ääntä
imevää materiaalia. Luonnonvaloa tiloihin
pääsee entinen määrä.
Huoneakustiikka parani merkittävästi
kalustemuutoksilla. Mittausten mukaan
työpisteestä ympäristöön säteilevä puheääni kuuluu nyt viisi desibeliä vaimeampana kuin ennen. Käytännössä puheääni
kuuluu häiritsevänä puolta pienemmällä
alueella kuin aikaisemmin. Se helpottaa
työhön keskittymistä.
Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Valtteri Hongiston mukaan taitotietoa
työpisteiden ja taukotilojen äänieristyksen
kehittämisestä voi vastedes soveltaa missä
tahansa vastaavassa kohteessa.
– Suuntaus on pois omista toimistohuoneista, kohti avokonttoreita. Ne koetaan
joustaviksi ja tilankäytöltään tehokkaiksi,
mutta ratkaisut on mietittävä yrityksen
tarpeista lähtien.
Hongiston mukaan oikeasti joustavassa
toimistossa tarvitaan sekä avotiloja että
suljetumpia vyöhykkeitä – tarvittaessa
myös perinteisiä, suljettavia huonetiloja
– jonne voi vetäytyä tekemään rauhassa
keskittymistä vaativia tehtäviä. Myös tiimityölle on osoitettava sille sopivat tilat.
– Jos työssä tarvitaan jatkuvasti kaverin
tukea ja kommunikointia, sermit voi ja
pitääkin ottaa toimistoissa pois työpisteiden väliltä.
– Vaasassa sermit mitoitettiin kuitenkin
niin, että keskustelukin vielä onnistuu
niiden yli. Tulos oli oikein hyvä, vaikka ei
vielä ihan täydellinen, Hongisto sanoo.
an
uta ivillä!
h
u
spä
tä p
ari
Täs ervey en -semina
t
rt
ä va
Työ
ttäjä
t
va
äy
spai
ilat k
rvey
e
t
o
Työt kakuuta.
/ty
o
ttl.fi
24. l
ww.
w
:
a
ietoj
Lisät
Laboratoriosta
toimiva ja kaunis
Laboratorio voi olla sekä ergonominen että viihtyisä. Erikoistilan suunnittelu on
niin vaativaa, että siinä on parasta hyödyntää työntekijöiden asiantuntemusta.
TEKSTI MARJA SARKKINEN n KUVA ANNE NISULA
L
aboratoriot näyttävät yleensä aina
vain samanlaisilta, sanoo tiimipäällikkö, professori Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.
Ergonomian asiantuntijana hän on
käynyt lukuisissa laboratorioissa 25
vuoden aikana. Myös televisiouutisissa vilahtavat laboratoriot vaikuttavat hänestä kuin
toistensa kopioilta. Joskus ne ovatkin.
– Jos tiloja suunnitteleva arkkitehti on ensikertalainen, laboratoriotyö on hänelle vierasta. Mitä hän tekee? Kärjistäen voi sanoa,
että katsoo muita laboratorioita ja kopioi
sieltä ratkaisuja – myös vanhoja ja huonoja.
Paras lopputulos saadaan, kun arkkitehdin avuksi perustetaan suunnitteluryhmä.
Siihen voivat kuulua esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja,
sähkö- ja LVI-suunnittelija sekä ergonomiaasiantuntija.
Erityisen tärkeää on hyödyntää työntekijöiden asiantuntemusta. Onhan kyse steriilistä erikoistilasta ja työympäristöstä, josta
harvalla meistä on omaa kokemusta.
Lähtökohtana työprosessit
Nina Nevalan mukaan laboratorion suunnitteluun on viisasta satsata jo sen takia, että
se on usein sekä uuden että peruskorjattavan rakennuksen kallein tila.
Siellä käytetään monenlaisia koneita
ja laitteita, käsitellään vaarallisia aineita
ja tehdään pikkutarkkaa työtä, jolla on
tiukat laatuvaatimukset. Tämä kaikki
on otettava huomioon muun muassa ilmastoinnissa ja valaistuksessa. Ergonomiaratkaisujen pitää olla loppuun asti mietittyjä, jotta vältytään laboratoriotyönte26 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
kijöille tyypillisiltä tuki- ja liikuntaelinvaivoilta.
Suunnittelu alkaa siitä, että käydään läpi
laboratorion työprosessit kaikkine yksityiskohtineen. Tyypillinen työprosessi muodostuu näytteen vastaanottamisesta, käsittelystä, analysoinnista ja tulosten antamisesta
asiakkaalle. Tarkoitus on, että tilat tukevat
työn etenemistä.
– Kun prosessit ovat sujuvia, työntekijöiden ei tarvitse kulkea edestakaisin eikä tehdä mitään turhaa. Heidän on helppo työskennellä, ja he pystyvät siirtymään työvaiheesta toiseen kuin liukuen, Nevala sanoo.
– Jos työprosesseja ei määritellä ja lähdetään vain suunnittelemaan jonkinlainen tila, prosesseista tulee epäloogisia.
Samat virheet voi välttää
Työpisteille ja laitteille etsitään tiloista paikat työprosessien mukaan. Sijoittelu helpottuu, kun prosessit numeroidaan ja merkitään pohjapiirrokseen. Siitä työntekijät näkevät esimerkiksi, ovatko tietyt työpisteet
liian kaukana toisistaan tai pitääkö jotain
laitetta siirtää keskeisemmälle paikalle.
Yksittäiset työpisteet suunnitellaan vasta,
kun niiden paikat ovat selvillä. Nina Nevala
suosittelee, että jokainen työpiste suunnitellaan valmiiksi omana kokonaisuutenaan.
Työntekijä voi vaikkapa työfysioterapeutin kanssa listata, millaisia laitteita, kalusteita, työvälineitä ja valaisimia työpisteessä
tarvitaan ja paljonko tilaa ne vievät. Tässä
vaiheessa on hyvä tutustua internetin ergonomiatietopankkeihin ja vierailla uusissa laboratorioissa.
– Kannattaa valokuvata onnistuneita rat-
kaisuja ja kysyä myös, mikä työntekijöiden
mielestä meni pieleen. Näin vältytään samoilta virheiltä.
Värien käyttö sallittu
Nina Nevala kannustaa tekemään tiloista ja
työpisteistä mahdollisimman muunneltavia ja esteettömiä. Laboratorion toimintaan
voi tulla muutoksia, ja sinne täytyy ehkä
sijoittaa uusia työpisteitä ja laitteita. Hyviä
valintoja ovat muun muassa kevyet väliseinät sekä pyörillä varustetut laitepöydät ja
laatikostot.
Kun työpisteet ovat sähköisesti säädettäviä, ne sopivat eripituisille työntekijöille ja
niiden ääressä voi työskennellä yhtä hyvin
seisten kuin istuen.
Nevala puhuu myös viihtyisyyden puolesta. Laboratorion ei tarvitse olla kliinisen valkoinen ja ankea, vaan se saa olla myönteisiä
tunteita herättävä. Värejä, materiaaleja ja
kalusteita valitessa voi lähteä liikkeelle ennakkoluulottomasti. Ideoita voi kysyä sisustussuunnittelijalta.
– Samalla budjetilla voi suunnitella toimivaa ja kaunista tai sutta ja rumaa. Kaunis
ympäristö viestii työntekijöille ja asiakkaille, että heistä välitetään. Ja kun tiloissa saa
työskennellä sujuvasti, säästyy aikaa ja tuottavuus paranee. n n n
LISÄÄ TIETOA
Nina Nevala ja muut: Ergonominen laboratorio.
Työterveyslaitos, 2012.
www.ttl.fi >Aihealueet >Ergonomia >Ergonomian
arviointi- ja kehittämismenetelmiä >Laboratoriotyö
www.ttl.fi >Ergonomia >Ergonomiaratkaisujen
tietopankit
Laboratoriohoitajat
Marjatta Ekblom (vas.),
Eija Palva ja Olga
Hautala työskentelevät
Helsingin kaupungin
työterveyskeskuksen
laboratoriossa. Tilat
suunniteltiin vanhaan,
muussa käytössä olleeseen
rakennukseen yhdessä
Työterveyslaitoksen
asiantuntijoiden kanssa.
Työtila vaihtuu päivän mittaan
Biitsiltä Bistroon
Microsoft uudisti
toimitilansa ja samalla
koko työnteon tapansa.
Päivi Kamusen
työpaikasta tuli
kohtaamispaikka, jossa
kenelläkään ei ole
omaa työpistettä.
TEKSTI RAIJA LAHTINEN ■ KUVAT ANNA DAMMERT
1. Valoisa Beach saa Päivi
Kamusen ajatukset lentoon.
Taustalla soi musiikki.
2. Tuolit ja pöydät ovat
säädettävissä omien
mittojen mukaan.
3. Henkilökohtaisia tavaroita
varten oleva kaappi toimii
myös postilaatikkona.
1
4. Inspiraatio-huoneessa
Päivi Kamunen (keskellä)
tapaa ohimennen oman
tiiminsä jäsenet Stella
Diesenin (vas.) ja Noora
Tamsin.
K
issat on ruokittu ja aamiainen syöty yhdessä puolison kanssa, kun
Päivi Kamunen lähtee aamuseitsemältä Karjaalta kohti Espoon
Keilaniemeä. Kymmenen minuutin pyöräilyn jälkeen hän astuu
junaan ja kaivaa kannettavan tietokoneen
repustaan.
Microsoftin palveluyksikössä työskentelevä Kamunen aloittaa työpäivänsä selaamalla
sähköposteja. Tunnissa hän ehtii valmistella
esitystä asiakkaalle ennen Leppävaaran asemaa, jossa hän vaihtaa bussiin. Bussissa hän
lukee älypuhelimestaan muutaman sähköpostin ennen saapumista Keilaniemeen.
Kamunen astuu sisään Microsoftin toimitilojen ensimmäiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat asiakas- ja kahvilatilat. Iltapäivällä
hänellä on täällä asiakastapaaminen. Syksy
on jo pitkällä, joten terassilla ei voi enää istua, mutta merinäköalaa voi ihailla sisältäkin käsin.
Kolmannessa kerroksessa hän laittaa takin naulakkoon ja kurkistaa pieneen lukolliseen komeroon. Se on konttorissa ainoa
henkilökohtainen paikka. Komero toimii
myös postilaatikkona. Paperipostia tulee
harvoin, sillä it-alan yrityksessä lähes kaikki
liikkuu sähköisesti.
Uuden ajan tilat
Microsoftin toimitiloissa kenelläkään ei ole
omaa työhuonetta eikä henkilökohtaista
työpistettä, ei edes esimiehillä. Entisten avo-
2
konttorien tilalle on tehty innovatiivisia ja
ergonomisia työtiloja, joissa työntekijöillä on
mahdollisuus kohdata toisensa luontevasti.
Suurin osa microsoftilaisista tekee töitä
säännöllisesti myös toimiston ulkopuolella. Tilat on suunniteltu erityisesti liikkuvaa
myynti- ja markkinointityötä tekeville. Tilat
ja tekniikka taivutettiin palvelemaan ajatusta siitä, että virtuaalinen läsnäolo on yhtä
konkreettista kuin fyysinen.
Päivi Kamusella on valinnan paikka: missä
hän haluaa työskennellä tänään – valoisassa Beachissa, hiljaisessa Kirjastossa vai jossain
muussa sisustukseltaan ja tunnelmaltaan
erilaisessa tilassa?
– Uusien tilojen valmistuttua olo oli ensin
kuin karkkikaupassa. Arkuus häipyi, kun
esimiehet näyttivät mallia. On ihanaa valita
työtila sen mukaan, mitä teen, ketä tapaan
tai millainen tunnelma itselläni on.
Kamunen kurkistaa Luontoon ja huomaa
pari oman tiiminsä jäsentä, joille päättää
esitellä erästä ideaansa.
– Tämä on rauhallisempi tila kuin Bistro, jossa on enemmän ääniä. Säkkituolit ja
jumppapallo vapauttavat tunnelmaa. Tila
virkistää silmiäkin, kun voi välillä katsella
tietokoneen sijaan merelle.
Luovuutta ja säästöjä
Uudistuksen tavoitteena oli tehdä työpaikasta entistä innostavampi, tuottavampi, joustavampi ja vetovoimaisempi. Puolentoista
vuoden jälkeen kokemukset ovat olleet kyse-
3
lyjen mukaan hyvät. Toimitilojen käyttöaste
on kasvanut 26 prosenttia, kun vain osan aikaa toimitiloissa työskentelevällä henkilöstöllä ei ole vakituisia työpisteitä.
Uudistuksessa haluttiin kehittää työkulttuuria ja työn tekemisen tapoja. Työntekijöiden yhteistyötä ja satunnaisia kohtaamisia
haluttiin lisätä yli tiimirajojen. Tilat suunniteltiin niin, että ne kannustavat vaihtamaan
paikkaa päivän mittaan. Se on myös kehon
kannalta hyvä asia.
Tilan voi valita kulloisenkin työtehtävän ja
mielentilan mukaan. Beach on rento paikka,
jossa työskennellään yksin tai tiimin kanssa
musiikin soidessa hiljaa taustalla. Päivi Kamunen nauttii usein Kirjaston ehdottomasta hiljaisuudesta. Kotiin voi mennä syömään
eväitä ja vaihtamaan kuulumisia. Rauhan tunnelma on lupa rikkoa taukojumpalla, jota
varten tilassa on välineitä.
Bistrossa voi kahvitellessa tavata tuttuja ja
vaihtaa kuulumisia. Luonnon viherkasvein
somistetussa tilassa Kamunen tapaa mielellään oman tiimin väkeä.
Inspiraation valoisaa, värikästä ja leikkisää tilaa on mahdollista muokata kevyillä
verhoilla ja muilla elementeillä halutunlaiseksi. Sen toivotaan kannustavan tiimityöhön ja ideointiin. Sinne on lupa tuoda lapsikin vähäksi aikaa, jos hoitopaikka yllättäen
puuttuu.
Tunnelmaltaan erilaisten alueiden välissä on toreja ja kahviloita, joissa voi kohdata
muita ja vaihtaa ajatuksia. Akustiikkalevyt →
4
Kun omaa
työpistEttä Ei olE
→ vaimentavat puheensorinaa ja näppäimistöjen naputtelun ääniä.
Palaverit pidetään neuvotteluhuoneissa,
jotka on varustettu av-välinein. Jokaisen tietokoneelta löytyy ohjelmisto verkkopalavereita varten. Ikkunattomissa puhelinkopeissa voi puhua rauhassa ja myös niistä käsin
voi pitää verkkopalaverin.
Ergonomiasta on huolehdittu siten, että
kaikki työpöydät ja työtuolit ovat säädettäviä. Tuoleissa on runsaasti valinnanvaraa.
– Fysioterapeutit opastivat meitä alussa
pöytien ja tuolien säätämisessä ja taukojumppaan tarkoitettujen välineiden käytössä.
Etätyössä ollaan läsnä
Etätyötä kutsutaan Microsoftilla läsnätyöksi. Sillä halutaan korostaa joustavaa mahdollisuutta antaa täysi työpanos työntekijän sijainnista ja ajankohdasta riippumatta.
Espoon toimitiloja kutsutaan kohtaamispaikaksi.
Työn vapauttamisen ajan ja paikan ”kahleista” uskotaan lisäävän työntekijän hyvinvointia ja motivaatiota.
– Saan itsestäni parhaimman työtuloksen
niin sanotun normaalin työpäivän aikana.
Työskentelen yleensä kahdeksasta neljään.
Illan olen varannut vapaa-ajalle ja harrastuksille, Päivi Kamunen kertoo.
Hän sanoo oppineensa vuosien varrella
kuuntelemaan omaa vireystilaansa ja rytmittämään työpäivän sen mukaan.
– Aamuisin perehdyn uusiin asioihin esimerkiksi junassa. Kello kymmenestä kahteen
iltapäivällä on paras aika palavereille. Tosin
lounaan jälkeen seuraa unelias vaihe. Menen
silloin johonkin mukavaan tuoliin tai sohvankulmaan selailemaan sähköposteja.
Kamunen työskentelee Keilaniemessä keskimäärin kaksi päivää viikossa ja yhden päivän kotoa käsin. Parina päivänä hän on asiakaskäynneillä, mutta saattaa työskennellä
silloinkin loppupäivän kotona.
Kamusen ammattinimike on service delivery manager. Hänen tehtävänään on koordinoida tukipalveluita asiakkaille. Työhön
kuuluu asiakkaan toimintaympäristön katselmointia, tukipyyntöjen koordinointia ja
koulutuksen organisoimista.
Koolle rentoon tilaan
Microsoftilla tiedon avoin kulku ja työn läpinäkyvyys ovat tärkeitä työn kehittämiselle.
Modernien ja innostavien avotilojen toivotaan tukevan sitä.
– Keräännymme maanantaiaamuisin tiimimme kanssa johonkin vapaana olevaan,
rentoon ja innostavaan tilaan työskentelemään ja vaihtamaan kuulumisia. Iltapäivällä pidämme viikkopalaverin, Päivi Kamunen
kertoo.
Tänään Kamunen työskentelee kollegojensa tapaamisen jälkeen tunnelmahuoneiden väliin sijoitetulla Torilla. Puolenpäivän
aikaan vieressä työskentelevä microsoftilainen kysyy, onko lounaalle lähtijöitä.
– Pidän siitä, ettei täällä ole vakiintuneita ruokaryhmiä. Toisiin microsoftilaisiin on
helppo tutustua. Se auttaa uusia tulijoita
pääsemään taloon sisään.
Lounaan jälkeen Kamunen valahtaa hetkeksi Beachin säkkituoliin palmun katveeseen. Kamunen selailee sähköposteja ja etsii
tietoja intrasta.
Hän nauttii tilan valoisuudesta. Ikkunoista avautuu näkymä kolmeen suuntaan,
myös merelle. Syksyn edetessä valo tulee hänelle yhä tärkeämmäksi.
Rauhallisinta kotona
Ennen iltapäivän asiakastapaamista Päivi
Kamunen sulkeutuu muutaman neliön kokoiseen, ikkunattomaan tilaan. Hän ottaa
videoyhteyden Itävaltaan Microsoftin asiantuntijaan, jonka apua tarvitaan seuraavan
asiakkaan intranetiin liittyvän kysymyksen
ratkaisussa.
Asiakastapaamisen päätyttyä Kamunen
suuntaa bussipysäkille. Työt eivät vielä pääty. Pysäkillä hän vastaa sähköpostiviestiin
älypuhelimellaan, ja junassa hän kaivaa jälleen kannettavan tietokoneensa esiin.
– Myös ajattelu sopii työmatkaan. Teen
usein valmistelevan työn ensin päässäni ja
kirjoitan sen vasta sitten.
Kamusen työhön it-alalla on kuulunut
aiemmissakin työpaikoissa paljon asiakastapaamisia. Hänelle ainoa pysyvä työpiste
on aina ollut kotona. Niin nytkin. Hän työskentelee työnantajan kustantamalla läppärillä, mutta työhuoneen kalusteet, kuten
ergonomisen satulatuolin, hän on hankkinut itse.
– Kotona teen eniten keskittymistä vaativat tehtävät. Täällä on hiirenhiljaista.
Samaa mieltä ovat Kamusen kolme
kissaa. n n n
työntekijä voi valita työtilan tehtäviensä,
tilanteen ja mieltymystensä mukaan.
avoimuus, vuorovaikutus,
yhteenkuuluvuus ja joustava yhteistyö
voivat lisääntyä, koska työntekijöiden on
helppo kokoontua samaan tilaan.
mahdollisuus vaikuttaa omaan
työskentelypaikkaan lisää työn
mielekkyyttä ja työtyytyväisyyttä.
paikan vaihtaminen tuo työpäivään
vaihtelua ja taukoliikuntaa.
tiloja käytetään tehokkaasti ja
joustavasti.
säästetään tilakustannuksissa ja
energian käytössä.
sopivan työtilan etsiminen, laitteiden
käynnistäminen ja kalusteiden
säätäminen useita kertoja päivässä
vievät aikaa ja energiaa ja voivat
turhauttaa.
työntekijä joutuu kantamaan
työvälineitä mukanaan.
häiriöt ja keskeytykset haittaavat
työtehoa ja kuormittavat.
työntekijällä ei ole omaa reviiriä eikä
mahdollisuutta jättää töitä ja tavaroita
työpöydälle.
yhteistyökumppaneiden paikallistami
nen voi olla vaikeaa isossa toimistossa.
tilojen mitoitus on hankalaa: onko
esimerkiksi säilytystilaa ja hiljaisia
huoneita riittävästi?
tunne työyhteisöön kuulumisesta
saattaa heiketä varsinkin, jos työntekijä
tekee myös paljon etätyötä.
millaiseen työhön ratkaisu sopii?
Liikkuvaan ja itsenäiseen tietotyöhön,
joka ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan ja
aikaan ja jossa ei tarvita kiinteitä koneita ja
materiaaleja. Tällaisessa työssä ei yleensä
tarvitse viettää paljon aikaa toimistossa.
Asiantuntijoina erikoistutkija Virpi
Ruohomäki ja psykologi Annu Haapakangas
Monitilatoimiston suunnitteluohjeen saa
osoitteesta: www.ttl.fi/toti
an
uta ivillä!
h
u
spä
tä p
ari
Täs ervey en -semina
t
rt
ä va
Työ
ttäjä
Tätä mieltä Suvi Nenonen
t
va
äy
spai
ilat k
rvey
e
t
o
Työt kakuuta.
/ty
o
ttl.fi
24. l
ww.
w
:
a
ietoj
Lisät
Millaisessa tilassa
sinä elvyt?
ANNE NISULA
Taukotilassa
vietetty aika on
merkityksellistä.
JOS ÄLYPUHELIN TOIMII herätyskellona, tarvitaan
itsekuria, ettei jo yöpaidassaan kurkista sähköposteja
ja mene mielessään töihin.
Päivittäinen työmme kärsii arjen rytmihäiriöstä.
Huomiomme jakaantuu eri viestintäkanavien kautta
valuviin keskusteluihin ja asioiden hoitamiseen jopa
samalla, kun pyrimme keskittymään kokouksessa
päätettäviin asioihin. Huomion hajautuminen väsyttää sekä lisää impulsiivisuutta ja virheiden määrää.
Koska digitaalinen ja virtuaalinen ympäristö on
niin vaativa, fyysisen ympäristön elvyttävyys nousee
entistä tärkeämmäksi.
Elvyttävä ympäristö, hengähdystauon paikka, on
eri ihmisille erilainen: Joillekin se on niin korkealla,
että näkee horisonttiin, voi tuijotella ja antaa ajatuksen lentää. Joillekin se taas on sopukka, johon voi
vetäytyä, yksin tai yhdessä.
Joskus elvyttävä tila ei tarvitse muuta kuin ihmiset. Riittää, että ollaan kahvilla ja rupatellaan. Paikalla ei ole niin väliä, mutta tärkeää on jonkinlainen
pieni siirtyminen – mennään pois jostakin, jonnekin.
MIKÄ VIISAUS ONKAAN koululaisten välitunneissa.
Ne on mainittu suomalaisen koulutusjärjestelmän
vahvuuksiksi. Mihin me kadotamme happihyppelyt,
kun aikuistumme työelämään?
Työympäristöihin ja niiden taukotiloihin kannattaa
tietoisesti luoda mahdollisuuksia erilaisille elpyjille.
Tutkimusten mukaan taukotilan tulisi olla erilainen
kuin työympäristön. On myös tärkeää, että työ ei
näy tauolle eivätkä tauon äänet ja tuoksut tunkeudu
työhön. Tauolle siirtyminen voi olla myös mentaalista. Esimerkiksi pieni vierailu Facebook-sivuilla voi olla
piristävä tauko eikä hukkaan heitettyä aikaa.
Taukotilan tulisi kuulua käyttäjilleen: yhteiset
muistot tiimin ja yksilöiden menestyksestä ovat
tärkeämpiä kuin rintakuvat menneisyydestä. Voi
olla viisasta kehittää erilaisia ja eritunnelmaisia
taukotiloja. Eiväthän mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja
jääkaappi vaadi aina samanlaista tilaa.
Taukotilassa vietetään lyhyitä aikoja, mutta se aika
on merkityksellistä. Taukotilan virikkeet – vaikkapa
hierovat tuolit – tulee ohjelmoida riittävän lyhyiksi,
ettei niitä tarvitse ärsyyntyneenä jättää kesken, kun
tauko loppuu ja työt taas kutsuvat.
ELVYTTÄVYYS KUULUU muuallekin kuin taukotiloihin. Jos työntekijä voi päivän mittaan, tehtävien
vaihdellessa vaihtaa myös työympäristöään, hän on
tyytyväisempi kuin tehdessään kaikentyyppiset tehtävänsä naulittuna kiinteälle työpisteelleen. Uudenlaiset monitilatoimistot tarjoavat erilaisiin työtehtäviin
paikkojen kirjon.
Yksi elvyttävyyden peruselementeistä on siirtymisen kautta syntyvä tunne siitä, että pääsee pois
– toimistotyössä keskeistä on päästä pois kiireestä ja
stressistä. Muita elvyttäviä asioita ovat tilan ja ajan
tunnun vahvistaminen, tilojen kiehtovuus sekä niiden sopivuus käyttäjälle. Näihin liittyvät positiiviset
kokemukset voittavat usein sen muutosvastarinnan
ja pelon, joita uudet tilatyypit ja niiden uudenlainen
käyttäminen synnyttävät.
Elvyttäviä tiloja voi hyödyntää stressin, masentuneisuuden ja väsymyksen ehkäisemisessä. Esimerkiksi luonnon katseleminen antaa voimaantumisen
tunteita. Se myös opettaa: kukka ymmärtää sulkea
nuppunsa, jos se on väsynyt veden puutteesta.
Me ihmiset vain sinnittelemme tohtimatta
levähtää. Lounastauot korvataan keksillä ja samaan
aikaan tehdään useaa tehtävää päällekkäin eri välineillä. Turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä
on määräyksensä – elvyttävästä työympäristöstä
voisi antaa jo ainakin suosituksen. Levähtäminen
on sallittua, ja tila voi antaa siihen pieniä, hienovaraisia vihjeitä. Kutsua luokseen ja vangita hetkeksi
ajattomuuteen.
TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SUVI NENONEN
LUOTSAA TYÖYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVIÄ
TUTKIMUSHANKKEITA AALTO-YLIOPISTOSSA.
Venyttääkö
kuntoutus
työuria?
TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN ■ KUVITUS SANNA VIHANTO
E
Työeläkekuntoutus auttaa suurimman
osan kuntoutujista takaisin työelämään.
Silti haasteita riittää. Pulaa on kuntoutuksen
asiantuntijoista, jotka osaisivat ohjata ihmiset
sopivaan kuntoutukseen juuri oikeaan aikaan.
läketurvakeskus tutki
yhteistyössä Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön
kanssa työeläkekuntoutuksen
vaikuttavuutta vuoden 2004
kuntoutusuudistuksen jälkeen.
Silloin ammatillisesta kuntoutuksesta tuli
lakisääteinen etuus. Tutkimuksen mukaan
yli 60 prosenttia kuntoutuksessa olleista oli
työssä vielä viiden vuoden kuluttua.
– Tämä osoittaa, että työeläkekuntoutus
on vaikuttavaa. Sen avulla pystytään pidentämään työuria. Mutta tutkimus paljasti
myös haasteita ja kehittämistarpeita, toteaa
erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta.
Kuntoutusuudistuksen tavoitteena oli
muun muassa aikaistaa kuntoutuksen käynnistymistä. Tutkimus ajoittui vuosiin 2003–
2009, ja siinä verrattiin uudistusta edeltänyttä ja sen jälkeistä tilannetta toisiinsa.
– Lyhyt seuranta-aika saattoi vaikuttaa siihen, ettei viitteitä varhentumisesta löytynyt.
Sairaus oli haitannut työntekoa yhtä pitkään sekä ennen uudistusta että sen jälkeen
kuntoutukseen tulleilla. Eläkelaitosten mu
kaan varhentumista on sittemmin tapahtu
nut, Gould kertoo.
Vauhtia käynnistykseen
Merkit kuntoutuksen hitaasta käynnisty
misestä kuitenkin näkyivät tutkimuksessa.
Kaksi kolmasosaa kuntoutukseen työvoi
masta tulleista arvioi toimenpiteiden alka
neen liian myöhään.
Kuntoutujat kertoivat, että heidän sai
rauttaan ja työssä jaksamisen ongelmiaan
vähäteltiin. Osa koki, että oli itse yrittänyt
sinnitellä liian pitkään. Joillain työpaikoilla
ja työterveyshuolloissa alettiin heräillä vas
ta sitten, kun sairauslomaa oli kestänyt 1–2
vuotta.
– Toistuvien ja pitkien sairauslomien sekä
jaksamattomuuden pitäisi saada hälytys
kellot soimaan entistä nopeammin. Myös
ihmisten kuunteleminen on tär
keää, sillä oma kokemus työky
vystä ennakoi selvästi työssä jak
samista ja eläkkeelle siirtymistä,
huomauttaa kuntoutustieteen
professori Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta.
Kesäkuussa tuli voimaan
laki, joka vaatii työterveys
huoltoa arvioimaan 90 sai
rauspäivän jälkeen työnte
kijän jäljellä olevaa työky
kyä ja selvittämään työhön
paluun mahdollisuudet. Tut
kijat toivovat uuden käytännön aikaistavan
kuntoutuksen alkamista.
Lisää asiantuntijoita
Ratkaisuksi kuntoutustoimien parhaaseen
mahdolliseen ajoitukseen tutkijat tarjoa
vat työterveyshuollon ulkopuolella toimivia
kuntoutuksen asiantuntijoita ja suunnitte
lijoita. Ulkopuolisia palveluita voitaisiin os
taa esimerkiksi kuntoutuslaitoksista tai kol
mannelta sektorilta.
Tutkijoiden mukaan ihmiset eivät aina
käänny työkykyasioissa työterveyshuollon
puoleen, koska se voidaan kokea työnanta
jan edustajaksi. Riippumattomien asiantun
tijoiden avulla päästäisiin nykyistä nopeam
min puuttumaan esimerkiksi mielenter
veysongelmiin. Toki myös työterveyshuol
TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEN KEINOT
1. Kuntoutusneuvonta
• työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoiden
antamaa opastusta ja ohjausta
2. Työpaikkakuntoutus
• muutaman kuukauden työkokeilua
joko entiseen työhön palaamiseksi tai
työnkuvan muuttamiseksi
• voi jatkua työhön valmennuksena, joka on
pidempiaikaista, 6–18 kuukautta kestävää
perehdyttämistä työhön
• käytetyin kuntoutusmuoto
3. Koulutus
• lyhytaikaista, kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pitkäkestoista uudelleenkoulutusta
4. Selvitys
• tutkimustyyppisiä selvityksiä voidaan
käyttää apuna kuntoutussuunnitelman
valmistelussa
• palvelu ostetaan ulkopuoliselta
asiantuntijalta
• esimerkiksi ammatinvalintapsykologin
resurssiselvitys
5. Muu kuntoutus
• ammattitoimintaa tukevia apuvälineitä
ja -laitteita
• elinkeinotukea
toon kaivattaisiin kuntoutukseen perehty
neitä suunnittelijoita.
– Ihanteellisessa tapauksessa työntekijällä
on mahdollisuus pohtia yhdessä esimiehen,
työterveyshuollon ja kuntoutussuunnitteli
jan kanssa toimenpiteitä, joilla työssä jaksa
minen kohenee. Tärkeää on räätälöidä työ
sellaiseksi, että ihminen pärjää siinä, Kristii
na Härkäpää tähdentää.
Jos kuntoutus tapahtuu irrallaan työpai
kasta, kuntoutuminen jää liiaksi yksilön on
gelmaksi. Työpaikalla tapahtuva kuntoutus,
työkokeilu, työhön valmennus ja työnkuvan
muuttaminen ihmisen toiveita ja voimava
roja vastaavaksi ovat ruohonjuuritason toi
mia, jotka lisäävät kuntoutuksen tehoa.
Diagnooseissa pulmia
Aloite kuntoutukseen hakeutumisesta voi
tulla työntekijältä itseltään tai työnantajan,
työterveyshuollon, Kelan tai työ ja elinkei →
→ notoimiston kautta jo ennen sairauslomalle
joutumista. Kuntoutukseen tarvitaan kuitenkin diagnoosi ja lääkärin B-lausunto.
– Kuntoutus on meillä diagnoosikeskeistä ja -riippuvaista. Esimerkiksi tautiluokitukseen kuulumattomat jaksamattomuus ja
työuupumus eivät kelpaa, vaikka ne monelle aiheuttaisivat selkeän kuntoutustarpeen,
Kristiina Härkäpää toteaa.
TYÖELÄKEKUNTOUTUS
VUONNA 2011
n Työeläkekuntoutujia oli miltei 11 000.
" Ihmisten
omien toiveiden
kuunteleminen
vahvistaa
kuntoutus
motivaatiota."
n Heistä 73 prosenttia tuli työelämästä tai
oli työttömänä kuntoutuksen alkaessa.
n Kaikista kuntoutuksen päättäneistä 64
prosenttia palasi työelämään.
n Eläketaustaisista työelämään palasi
51 prosenttia ja eläkkeelle siirtyi
29 prosenttia, näistä kolmannes
osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
n Työelämätaustaisista 69 prosenttia
palasi työelämään.
n Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi
kaikista kuntoutuksen päättäneistä
8 prosenttia.
n Hakemuksista hylättiin 18 prosenttia.
Hylkäysten osuus oli suurin
hengityselinten ja ihon sairauksissa.
n Kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta.
Naisia oli 54 ja miehiä 46 prosenttia.
n Tyypilliset diagnoosit olivat tuki- ja
liikuntaelinten sairaus (53 prosenttia) sekä
mielenterveyden häiriö (20 prosenttia).
n Kokonaiskustannukset olivat
82 miljoonaa euroa.
n Onnistunut kuntoutusohjelma maksoi
keskimäärin 19 400 euroa.
n Työeläkekuntoutusta kustansivat
yksityissektorin työeläkevakuuttajat ja
julkisella sektorilla Keva.
Lähteenä Työeläkekuntoutus 2011
(Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja
3/2012).
Kuntoutukseen voi olla hankala päästä
myös monisairaiden, joilla on esimerkiksi
tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä mielenterveysongelmia. Kuntoutustarpeen selvittelyssä voi syntyä epäselvyyttä siitä, mistä työkyky kiikastaa.
– On aika tavallista, että kipuun liittyy
myös psyykkisiä oireita. Terveydenhuollossa on joskus vaarana, että keskitytään vain
jompaankumpaan, hoitamaan selkää tai tulkitsemaan koko ongelma psyykkiseksi, Härkäpää pohtii.
– Tutkimuksessa juuri ne, jotka kärsivät
sekä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista että
mielenterveysongelmista, katsoivat kuntoutuksensa käynnistyneen liian myöhään. Heidän työkykyään tulisi havainnoida nykyistä
laaja-alaisemmin, Raija Gould toivoo.
Motivaatio kohdalleen
Yksi työeläkekuntoutuksen ongelmista on
melko suuri keskeyttäneiden määrä: vajaat
kaksi kolmasosaa myönteisen päätöksen
saaneista suorittaa kuntoutuksen loppuun.
Työttömyysjaksot ennustavat riskiä kuntoutuksen keskeyttämiseen ja heikentävät
työhönpaluun todennäköisyyttä. Kuntoutusmotivaatiota vähentävät myös työelämän
epävarmuustekijät, muutokset työpaikalla
ja tarpeettomuuden tunne.
– Ihmisten omien toiveiden kuunteleminen vahvistaa kuntoutusmotivaatiota, Kristiina Härkäpää toteaa.
Tutkimuksen mukaan kuntoutuksen sujuvuus parani, kun ihmiset saivat osallistua
kuntoutussuunnitelman tekoon ja tulevaisuutensa suunnitteluun. Sillä on iso merkitys, kun etsitään esimerkiksi uutta koulutusalaa ja työtä vanhan tilalle.
Ammatilliseen koulutukseen kaivataan lisää tukea. Tutkijoiden mielestä aikuiset tarvitsevat rinnalleen tukihenkilön opiskelutaitojen verryttämiseksi, jos aiemmista opinnoista on pitkä aika.
– Olisi hyvä kehittää myös räätälöityjä
koulutuspolkuja, oppisopimuskoulutuksia
ja muita vaihtoehtoja alan vaihtajille. Kaiken kaikkiaan tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, sillä kuntoutuminen voi kestää vuosia, tutkijat muistuttavat.
Tukea myös hylätyille
Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen kriteereinä ovat työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutustarve. Viime vuonna
myönnetyistä kuntoutuspäätöksistä 82 prosenttia oli myönteisiä.
Hylkäyksen saaneet ovat kirjava joukko
ihmisiä, joiden ammatillinen kuntoutus on
monin tavoin haasteellista. Heidän on mahdollista hakea kuntoutukseen myös Kelan
sekä työ- ja elinkeinohallinnon kautta.
Hylkäyksiä annettiin erityisesti sellaisille hakijoille, joilla oli työttömyyttä, rikkinäinen työura tai löyhä yhteys työelämään.
Heillä työkyvyttömyyden uhan toteaminen
oli hankalaa tai kuntoutusta ei pidetty tarkoituksenmukaisena.
– Hylkäyspäätöksen saaneet tarvitsevat
riittävästi tukea ja ohjausta, jotta heidän on
mahdollista päästä eteenpäin, Raija Gould
toteaa.
Ammatillisen kuntoutuksen kannalta heikossa asemassa ovat myös epätyypillisissä
työsuhteissa olevat, yksinyrittäjät ja muut ilman työterveyshuoltoa jääneet, joiden työssä jaksamisen seuranta ja kuntoutuksen tarve pitäisi saada nykyistä paremmin haltuun.
– Ammatillinen kuntoutus on monin verroin edullisempaa kuin työkyvyttömyyseläkkeestä koituvat kustannukset. Onnistunut
kuntoutus on tilastojen mukaan maksanut
itsensä takaisin, jos se siirtää eläkkeelle jäämistä ainakin puolitoista vuotta, tutkijat
summaavat. n n n
LISÄÄ TIETOA
Raija Gould ja muut: Toimiiko työeläkekuntoutus?
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2012.
Terveydeksi!
”Miten menee,
työkaveri?”
KOONNUT MarJa sarkkinen
N
NE
JANI IKO
Onnin
vinkki:
Ystävällisyyden osoittamisella työkavereille
on vahva yhteys työpaikalla koettuun luottamukseen, työryhmän työn imuun ja organisaatioon sitoutumiseen. Jokainen voi luoda
ystävällistä ilmapiiriä tervehtimällä, hymyilemällä ja vaihtamalla toisinaan kuulumisia.
Lähteenä Työterveyslaitoksen Innostuksen
Spiraali -tutkimus- ja kehittämishanke
IISAKKI HÄRMÄ
Tiesitkö?
Mars käsiä pesemään!
Kysymyksiin vastasi virologi Thedi Ziegler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Flunssaa aiheuttavat virukset lisääntyvät hengitysteiden limakalvosoluissa ja
erittyvät limaan. Jokainen yskäisy vapauttaa
100 000–200 000 pientä limapisaraa ja
aivastaminen kymmenkertaisen määrän.
Virukset siirtyvät ihmisestä toiseen varsinkin
sormien kautta, esimerkiksi kätellessä tai
ovenkahvaan tarttuessa. Nenän kaiveleminen
ja silmien hierominen tarjoavat viruksille
helpon pääsyn sopivaan lisääntymispaikkaan.
Miten voin välttyä flunssatartunnalta?
Paras konsti on pestä kädet mahdollisimman
huolellisesti ja usein. Huomattavan osan
tartunnoista voi estää, kun kädet pesee
kymmenen kertaa päivässä. Pesu on tarpeen
ainakin vessakäynnin jälkeen, ennen ruokailua sekä työpaikalle ja kotiin tultua.
kannattaako kädet pestä saippualla
vai käsidesillä?
Jos saatavilla on vettä ja saippuaa, pitää
ehdottomasti käyttää niitä. Jos ei ole, niin
alkoholipitoinen käsihuuhde on ihan hyvä
vaihtoehto.
Veden ja saippuan paremmuus johtuu
virusten rakenteista. Joillakin viruksilla on
rasvavaippa. Alkoholi tuhoaa rasvavaipan,
jota ilman virukset eivät enää ole tartuntakykyisiä. On kuitenkin suuria virusryhmiä,
joilta rasvavaippa puuttuu. Niihin kuuluvat
rinovirukset ja muutamat muut tavalliset
flunssan aiheuttajat. Näitä viruksia alkoholi ei välttämättä tuhoa, ainakaan kovin
nopeasti. Vesi ja saippua tehoavat silloin
käsidesiä paremmin.
Onko käsien pesun tekniikalla väliä?
Saippuaa täytyy hieroa joka paikkaan,
etenkin sormenpäihin. Riittävä aika on noin
30 sekuntia. Amerikkalaiset opastavat lapsia
pesemään käsiä niin kauan, että ehtii laulaa
kaksi kertaa laulun Paljon onnea vaan.
kuinka pitkään flunssa voi tarttua?
Virologisissa tutkimuksissa virus voidaan
todeta nenästä tai kurkusta päivä tai pari
ennen oireiden alkamista. Eniten tartuntakykyisiä viruksia on taudin puhjetessa.
Nyrkkisääntö on, että flunssa tarttuu 3–5
päivää oireiden alkamisesta. Aika vaihtelee
viruksen mukaan.
Miten voin flunssaisena suojella
työkavereitani tartunnalta?
Kannattaa yskiä ja aivastaa paidan hihaan.
Jos köhii käteen, virukset voivat kulkeutua
työkaverien sormenpäihin vaikkapa yhteisen
tietokoneen näppäimiltä.
Lisäksi voi välttää kättelemistä ja esimerkiksi kokouksessa asettua istumaan vähän
etäämmälle toisista. Aivastaessa ja yskiessä
vapautuvat limapisarat lentävät yleensä
vain 1–1,5 metrin päähän.
Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus on
kääntynyt nousuun viiden viime vuoden aikana.
Miehillä nousua on 1,7 prosenttia ja naisilla
3,1 prosenttia. Kansainvälisten tutkimusyhteenvetojen mukaan 1 prosentin muutos väestön
kolesterolitasossa lisää sydäntautikuolemia
2–3 prosenttia.
Lähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
FINRISKI 2012 -tutkimus
Tämä toimii!
Oletko laihduttanut yli kymmenen prosenttia
painostasi? Kerro muillekin, miten onnistuit!
Helsingin yliopisto kerää painonhallintarekisteriin työikäisten onnistujien kokemuksia. Tietoja
hyödynnetään tutkimuksessa ja ylipainoisten
elämäntapaohjauksessa.
Lisätietoja: www.sphr.fi
Aivojumppa
Ratkaisu on
sivulla 49.
 
 
























 
 

Hyvää henkeä
Tässä sarjassa kerrotaan keinoista,
joiden avulla työyhteisö
voi kehittyä entistä
toimivammaksi.
Selkeää palautetta, kiitos!
Hyvä palautekulttuuri auttaa työyhteisöä saavuttamaan tavoitteet.
Vihjailun sijaan kannattaa opetella viestimään ystävällisesti ja suoraan.
TEKSTI MIA HEMMING
V
iestinnän asiantuntijan Sirke
Lohtaja-Ahosen mukaan työpaikalla kannattaa antaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta ja pelisääntöjen noudattamisesta. Kenelle tahansa voi
antaa palautetta. Etenkin kollegoiden tulisi
antaa sitä toisilleen aktiivisesti, koska he havainnoivat työkaverinsa käyttäytymistä paljon useammin kuin esimiehet.
– Myös alaisten tulisi antaa esimiehille palautetta, sillä esimiehet tekevät eniten tärkeitä päätöksiä. He tarvitsevat tuekseen kaiken mahdollisen palautteen, omasta johtamisestaankin, Lohtaja-Ahonen muistuttaa.
Lohtaja-Ahonen on työskennellyt lähes 20
vuoden ajan yhteisöviestinnän alalla viestin-
1
tätoimiston konsulttina ja vetäjänä. Vuodesta 2004 lähtien hän on työskennellyt kouluttajana.
Kuten muunkin viestinnän työpaikalla,
myös palautteen pitää olla kohteliasta. Sen
tulee myös aina hyödyttää vastaanottajaa.
– Epämääräiset kehumiset eivät ole hyödyksi, koska palautteen saaja ei silloin tiedä,
mikä meni hyvin. Eivätkä liioin epämääräiset kritiikit. Tämä oli huono tai Miksi sinä näin
tämän teit eivät millään lailla auta tekijää kehittymään.
Suomalaisia pidetään suorapuheisina, mutta se ei aina pidä paikkaansa. Konfliktien välttämiseksi
ja toisen kasvojen säilyttämiseksi
työpaikoilla tyydytään usein vihjai-
Sovi palautekäytännöistä. Voit sopia
niistä vaikka tiimisi jäsenten tai työparisi kanssa.
Keskustelkaa siitä, mitä palaute tarkoittaa. Puhukaa selväksi myös, millaista on hyvin annettu palaute. Lisäksi sopikaa, millaisista asioista haluatte
sitä antaa ja saada. Voitte esimerkiksi sopia, että
annatte kannustavaa palautetta paljon enemmän
kuin korjaavaa. Kannattaa kirjata ylös sovitut käytännöt.
lemaan, huokailemaan ja tuhahtelemaan.
Epäsuora viestintä etäännyttää työkavereita
toisistaan: huomaan toisen ärsyyntymisen,
mutta en tiedä siihen syytä. Työpaikassa,
jossa on hyvä palautekulttuuri, henkilöstön
ei tarvitse tulkita toisen ajatuksia.
– Silloin työpaikalla myös keskustellaan
paljon, sillä palaute on mainio keskustelun
käynnistäjä, Lohtaja-Ahonen huomauttaa.
Näin voit luoda työpaikallesi toimivan palautekulttuurin:
2
Kerro havaintosi. Tehokas palau-
te koostuu kahdesta osasta: havainnosta
ja vaikutuksesta. Kun huomaat jotain palautteen arvoista, kerro ensiksi, miten toinen käyttäytyi. Sen jälkeen selvitä, miten
käyttäytyminen sinuun vaikutti. Palaute
voi kuulua yksinkertaisimmillaan vaikkapa näin: Hyvä, että liitit kokouskutsuun
asialistan. Pystyin sen avulla valmistautumaan palaveriin kunnolla.
Monesti luullaan, että palaute sisältää ohjeen tai neuvon. Ne eivät kuitenkaan kuulu palautteeseen sen enempää
kuin käskyt tai määräykset. Ohje synnyttää kontrollisuhteen palautteen antajan
ja saajan välille, ja ohjeiden antaja ottaa
johtajan roolin. Palautteen saaja päättää
itse, korjaako hän toimintaansa ja jos,
niin miten.
→
→
3
ole selkeä. Ihmiset arvostavat viestinnän
selvyyttä. Moni kuitenkin ajattelee, että korjaava palaute tulee tarjoilla kahden kannustavan palautteen välissä. ”Hampurilaismalli” heikentää palautteen ymmärrettävyyttä,
sillä vastaanottaja ei tiedä, kehutaanko häntä
vai moititaanko. Silloin voi käydä niin, että palautteen antaja luulee kannustaneensa ja palautteen saaja epäonnistuneensa. Yhtä lailla
”mutta-palautteella” hukataan tilaisuus kannustamiseen: Suunnitelmasi on tarkka, mutta
olet määritellyt kunkin tehtävän epäselvästi.
5
kuuntele ymmärtääksesi. Kysy tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, jos et täysin
ymmärrä, mitä palautteen antaja tarkoittaa. Älä
suutu palautteesta, vaan muista ottaa se lahjana. Sinä päätät, käytätkö sitä vai et. Myöskään
lahjan antajan ei pidä mennä huutelemaan,
miksi et käytä sitä. Älä liioin vähättele saamaasi lahjaa, esimerkiksi kehuja, joita saat hyvästä
suorituksesta.
4
Pyydä palautetta. Voit pyytää palautetta
paitsi esimieheltä myös työkaverilta tai alaiselta. Palautteen synnyttämä vuoropuhelu lähentää ihmisiä
toisiinsa. Hyvin annettu palaute auttaa tiedostamaan omat vahvuudet ja korjaamaan virheet – joita
tehdään yleensä väärinymmärryksen seurauksena.
Kukaan ei halua tehdä virheitä ja kuulla niistä vasta
puolen vuoden päästä kehityskeskustelussa.
6
Anna palautetta jatkuvasti. Työpai-
kassa, jossa on hyvä palautekulttuuri, palautetta annetaan joka päivä. Silloin ihmiset ja työpaikat kehittyvät pienin askelin, jotka varmistavat jatkuvan kehittymisen. Jos vain esimiehille annetaan palautekoulutusta, pönkitetään
hierarkiaa ja kontrollia. Ollakseen kehittymisen
ja uudistamisen väline palautteen tulisi virrata
myös alhaalta ylös ja sivusuuntaan.
LisÄÄ tietoA
Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen: Palaute
kuuluu kaikille. Infor, 2011.
Peikkoina pelko ja epäselvät pelisäännöt
Risto Ahosen jA siRke LohtAjA-Ahosen
kirjassa Palaute kuuluu kaikille käsitellään
muun muassa palautteen antamisen esteitä.
Suurimpia niistä ovat palaute-sanan hämäryys ja epäselvät käytännöt: Työyhteisössä ei
tiedetä, mitä palaute tarkoittaa. Ei tiedetä,
kuka sitä saa antaa, kenelle, kuinka usein ja
millaisista asioista.
Suurimpia syitä palautteen vähäisyyteen
ovat myös epäselvät tavoitteet ja pelisäännöt.
Työntekijä tai esimies ei tunne omia tavoitteitaan eikä työyhteisö yhteisiä tavoitteita, eivätkä työpaikan pelisäännöt ole tiedossa. Silloin
ei voi huomauttaa niitä vastaan toimimisesta
eikä kiittää niiden mukaisesta toiminnasta.
Myös seurausten pelko voi estää palautteen antamista. Korjaavaa palautetta ei
uskalleta antaa, sillä vastaanottajan reaktio
pelottaa. Samoin jarruna toimii virheitä
peittelevä toimintakulttuuri. Työntekijä
tai esimies ei uskalla kertoa muille omista
virheistään eikä huomauttaa muita heidän
erehdyksistään.
Tunteiden näyttämisen vaikeuskin estää
palautteen antamista. Silloin on vaikea
kertoa muille, tuntuuko heidän käytöksensä
mukavalta vai ikävältä. n n n
Protection
so smooth you
won’t feel it
Lisätietoja on www.guide.eu
Uhkailut,
puhelinhäiriköinti ja
herjaviestit ovat arkea
monessa ammatissa.
Vainoa ei kuitenkaan
tarvitse sietää.
TEKSTI PIRKKO KOIVU
iSTOCKPHOTO
SeUraako jokU?
j
oissakin ammateissa on riski joutua
asiakkaiden tai muiden työn kautta
tutuksi tulleiden piirityksen koh
teeksi. Joskus tilanne tuntuu jopa
vainoamiselta.
Vainoa on eitoivottu käytös, jo
ka on toistuvaa, järjestelmällistä ja omiaan
herättämään kohteessaan pelkoa. Liian in
nokas ihailijakin voi tuntua piinalliselta.
Teknologia antaa vainoajille keinoja kiusata
kohdettaan, ja siksi vaino vaikuttaa entistä
yleisemmältä. Kiusasoitot, ikävät sähköpos
tit ja panettelu netin keskustelupalstoilla
ovat tavallisia.
– Joissakin ammateissa saatetaan ajatella,
että häirintä ja vaino kuuluvat työnkuvaan
ja että ne pitää kestää. Ei tarvitse, sanoo va
ratuomari Jan-Olof Nyholm.
Häirintä saattaa olla tuttua esimerkiksi
opettajille, lakimiehille, psykiatreille ja jul
kisuuden henkilöille. Vainoaja saattaa olla
myös entinen työtoveri, joka haluaa kostaa
työyhteisölle tai organisaatiolle.
Saksalaistutkimuksen mukaan televi
sion toimittajista ja kuuluttajista jopa 79
prosenttia on kokenut vainoa työnsä takia.
Muun muassa Australiassa ja IsossaBritan
niassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet,
että mielenterveysalan ammattilaisista 10–
42 prosenttia on kokenut työstä johtuvaa
vainoa. Suomessa ilmiön yleisyyttä ei toistai
seksi ole tutkittu.
Komisario Petri Launiainen LänsiUu
denmaan poliisista sanoo, että ilmoitukset
työhön liittyvästä häirinnästä ovat melko ta
vallisia. Tyypillisiä kohteita ovat työntekijät,
jotka tekevät asiakkaiden toimeentuloa kos
kevia päätöksiä. Häirintätapauksia tutkitaan
esimerkiksi nimikkeillä laiton uhkaus, viras
torauhan häirintä tai kotirauhan häirintä.
Todisteet talteen
Jos henkeä tai terveyttä uhataan, siitä on
syytä ilmoittaa heti poliisille.
– Muissa tapauksissa ihminen määritte
lee itse, ilmoittaako vai ei, Petri Launiainen
sanoo.
Viestit, puhelujen lokitiedot ja muut to
disteet kannattaa ottaa talteen. Usein vai
noajan henkilöllisyys on tiedossa jo ilmoi
tusta tehtäessä, mutta poliisilla on keinoja
jäljittää myös nimetön häiritsijä. Usein tut
kinnassa paljastuu, että nimetönkin vainoa
ja on tavalla tai toisella tuttu kohteelleen.
Poliisin toimet vaihtelevat tapauksen mu
kaan. Monesti jo poliisin yhteydenotto riit
tää rauhoittamaan häiritsijän. Osa vaino
tuista suojautuu epämiellyttäviltä yhteyden
otoilta salaamalla osoitteensa tai ilmoitta
malla ajoneuvorekisteriin tietojen luovutus
kiellosta. Varovaisuus on tuttua poliiseille
itselleenkin.
– Poliisit ovat aika pidättyväisiä liittymään
esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, mutta ku
kin päättää tämän itse, Launiainen sanoo.
Unettomuutta ja epäluuloa
On yksilöllistä, millaisen häirinnän kukin
kokee pelottavaksi ja ahdistavaksi. Psykolo
gian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm sa
noo, että pitkään vainottu ihminen saattaa
myös turtua tilanteeseensa.
NÄIN PYSÄYTÄT
HÄIRINNÄN
n Älä anna häirikölle sellaista signaalia,
että hän hallitsee tilannetta.
n Jos olet joutunut asiakkaan
silmätikuksi, pyydä kollegaa
palvelemaan häntä. Näin asia ei
henkilöidy sinuun.
n Kerro vainoamisesta esimiehelle ja
työtovereille, mutta älä lietso pelkoa.
n Siirrä asian hoitaminen ulkopuoliselle
taholle, esimerkiksi poliisille tai
työpaikan turvallisuusosastolle.
Vainoamistapausten tavallinen kesto on
kaksi vuotta, mutta usein vainon sävy muut
tuu ja kohteen sietokyky heikkenee jo kah
den viikon jälkeen. Pitkään jatkunut häirin
tä johtaa traumaperäisen stressin oireisiin,
kuten unettomuuteen, epäluuloon ja kes
kittymisvaikeuksiin. Niihin voidaan tarvita
terapiaa.
HäkkänenNyholmilla on varatuoma
ri JanOlof Nyholmin kanssa psykologi ja
lakitoimisto, joka on erikoistunut muun
muassa vainon kohteiden auttamiseen. Hei
dän mielestään ei kannata jäädä odotta
maan, että vainoaminen loppuu itsestään.
Usein jo se helpottaa, että asian saa siirtää
pois omista käsistään.
– Keinot riippuvat tapauksesta ja työpai
kan ilmapiiristä. Tärkeintä on, että vainon
kohteeksi joutunut kertoo asiasta heti työ
paikalla ja siellä aloitetaan toimet vainon lo
pettamiseksi, Nyholm sanoo.
Yksi työkalu on lähestymiskielto. Sitä hae
taan poliisilta tai käräjäoikeudelta, ja sen
saa enintään vuodeksi. Nyholmin mukaan
pelkkä lähestymiskielto ei riitä, jos kiel
toa ei noudateta. Melko usein käy niin. On
muistettava, että lähestymiskielto on luon
teeltaan ainoastaan turvaamistoimenpide.
Oikeusministeriössä valmistellaan par
haillaan vainon kriminalisointia. Suomessa
esimerkiksi toisen ihmisen väijyminen ei ole
rikos. Ruotsissa vähimmäisrangaistus vaino
tapauksista on aina vankeutta.
– Kriminalisointi olisi tärkeä viesti siihen
suuntaan, että myös psyykkinen hyvinvointi
otetaan vakavasti.
Ei neuvotella
Vainon kohteeksi joutunut alkaa helposti
syytellä itseään tai etsiä syitä ahdisteluun.
Tämä on hedelmätöntä. Häntä saatetaan
myös kehottaa unohtamaan koko juttu tai
puhumaan vainoajan kanssa. Helinä Häkkä
nenNyholmin mukaan kummastakaan ei
yleensä ole apua. Henkilön ei kannata itse
neuvotella vainoajan kanssa eikä vastata tä
män loputtomiin viesteihin.
→
→
– Jos viesteihin vastaa, häiritsijä saa sii
tä usein vain lisäsyyn jatkaa. Vaikutus on
aivan erilainen, jos joku muu lähettää vai
noajalle viestin.
HäkkänenNyholm jakaa työstä johtuvan
vainoamisen kolmeen ryhmään: ihailijat,
kostonhaluiset ja kampanjoijat. Ihailijat pyr
kivät kohteensa kanssa suhteeseen. Asiakas,
oppilas, potilas tai fani saattaa väijyä kohdet
taan tai lähettää lahjoja. Kannattaa tarkoin
miettiä, mitä ja miten ihailijalle puhuu.
– Jos ihailija haluaa tavata, älä sano, että
nyt ei sovi tai että olen jo naimisissa. Hän
saattaa ajatella, että ehkä sitten ensi viikolla
sopii tai ehkä puolisosta voi päästä eroon.
Kostonhaluiset ovat mielestään kokeneet
vääryyttä. Kyseessä voi olla pettynyt asiakas,
potilas tai entinen työtoveri. Koston kier
teessä oleva ihminen on usein takertunut jo
honkin menneeseen kokemukseen.
Kampanjoija toimii jonkin tavoitteen puo
lesta. Esimerkiksi opettaja voi saada oppilaan
vanhemmilta tulikivenkatkuisia viestejä. Ta
vallisesti kampanja loppuu, kun asia ei enää
ole ajankohtainen ja häiritsijä rauhoittuu.
– Jos kampanjoijan tavoite ei toteudu ja
asia päättyy onnettomasti, hänkin saattaa
lähteä koston tielle.
”Kannattaa
käsitellä asia,
ennen kuin koston
kierre syntyy.”
Vainon kohteeksi joutumista ehkäistään
katkaisemalla ikävä kehitys alkuunsa.
Asiakkaan kanssa esimerkiksi vältetään
sellaista tilannetta, jossa hänelle tulee
tunne epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
Ikävät päätökset voi yrittää selittää ymmär
rettävästi.
– Kannattaa käsitellä asia, ennen kuin kos
ton kierre syntyy. Aina tämä ei tietenkään
ole mahdollista.
HäkkänenNyholmin mukaan työhön liit
tyviä vainoajia ei yhdistä ikä, sukupuoli eikä
koulutustaso. Yhdistävä piirre on ehkä se,
että henkilön sosiaalinen elämä ei ole kovin
vilkasta. n n n
psykiatrin vastaaja täyttyi
”pOtilAAni AlkOi ripustAutuA minuun ja soitella. Kun en vastannut, hän jätti vastaajaan
viestejä niin, että sen tila täyttyi. Hän höpötti ongelmansa ja vastaajan määräajan täytyttyä soitti
uudestaan jatkaen siitä, mihin oli jäänyt. Tätä kesti kuukausia. Sain häirinnän loppumaan, kun otin
asian puheeksi hänen kanssaan ensin hienovaraisesti ja sitten suoraan.
Kaikki alkoi omasta virheestäni. Potilas oli ammattipiireistä tuttu, joten luotin häneen niin paljon,
että annoin kännykkänumeroni. Alussa myös vastasin puheluihin. Prosessi olisi pitänyt katkaista
alkuunsa. Puolituttuuden takia ne rajat, joita tavallisesti vedän potilaiden kanssa, jäivät vetämättä.
Potilaalle ei saa antaa sellaista kuvaa, että psykiatri on aina käytettävissä.
Ammatin takia suojelen itseäni. En ole mukana sosiaalisessa mediassa, puhelinnumeroni on salainen enkä tuo vastaanottohuoneeseen mitään yksityiselämään liittyvää.”
johtaja sai herjaussoittoja
”työskentelen isOssA yrityksessä. Osastomme hoitaa asioita, jotka tunnetusti ärsyttävät eräitä
ryhmiä. Joskus olen joutunut kommentoimaan työasioita myös julkisuudessa. Minä ja kollegani
olemme törmänneet eriasteiseen häirintään aika usein.
Aloin saada myöhään illalla soittoja tuntemattomasta numerosta. Puhelimesta kuului herjaamista
tai sitten oli hiljaista. Soittoja tuli kuukausien ajan. Sitten sain herjaavan tekstiviestin, joka oli lähetetty prepaid-liittymästä. Otin sen talteen ja näytin yrityksemme turvallisuusosastolle. Puhelinnumeroni
vaihdettiin salaiseksi saman tien, ja häiriöt loppuivat. Ilmoitimme myös poliisille.”
Asiakas uhkasi psykologia
”Olin tutkinut AsiAkAstA, joka vastaanotolla keskusteli tutkimuksen tuloksista aivan rauhallisesti.
Myöhemmin humalassa ollessaan hän luki lausuntoani uudestaan ja raivostui. Siitä alkoivat uhkailusoitot, joissa hän kuvaili, mitä minulle tapahtuu ja millaista väkeä hän ottaa mukaansa kostamaan.
Soittoja tuli myös kotiin. Hän sanoi tietävänsä, missä asun, ja uhkasi tulla joukkojen kanssa
perheeni luo. Silloin ylittyi raja ja aloin pelätä. Otin yhteyttä poliisiin ja asiakasta hoitavaan lääkäriin.
Arvioimme yhdessä, miten todellinen uhka on ja miten suhtautua siihen. Henkilön tiedettiin olevan
aggressiivinen humalassa. Vaino loppui, kun hän kerran soitti selvin päin ja pyysi anteeksi.
Muutama asiakas on ihastunutkin minuun. Raskaana ollessani eräs asiakas kiinnostui erityisesti
raskaudestani ja alkoi soitella minulle. Se tuntui vähän pelottavalta. Tämä loppui, kun jäin äitiyslomalle.
Uhkailutapauksissa kysyn aina neuvoa poliisilta tai juristilta. Myös kollegan kanssa keskustelen
heti, jos tulee hankala tapaus.”
Opettajaa parjattiin Facebookissa
”OpetAn AikuisOpiskelijOitA. Eräs syrjään vetäytyvä opiskelija alkoi tuntemattomasta syystä vihata minua ja toista opettajaa. Opiskelija aloitti Facebookissa parjauskampanjan, joka kohdistui meihin
kahteen. Ei opetustapaamme, vaan suoraan henkilöön. Tätä vihapuhetta jatkui viikkoja. Sitten hän
kertoi Facebookissa hankkineensa ampuma-aseluvan ja harkitsevansa, ottaisiko mallia kouluampumisista. Järkytyin ja pelästyin suunnattomasti, sillä hän tiesi asuinpaikkani.
Kerroin esimiehelle ja muille opettajille, ja esimies ilmoitti poliisille. Opiskelija katosi joksikin aikaa.
Pelkoni loppui vasta, kun hänet saatiin kiinni. Koulu hoiti asian mallikkaasti. Koulu ja poliisi ottivat tapauksen hoidettavakseen ja suojasivat minua. Sain myös asiantuntevaa keskusteluapua. Siksi selvisin
uhkailusta nopeasti.”
Kaikki joukolla
riskejä torjumaan
Euroopan laajuinen kampanja Yhteistyöllä riskit hallintaan
kannustaa johtoa ja työntekijöitä tehostamaan yhteistyötään.
TEKSTI TOMI KANGASNIEMI
J
ohdon ja työntekijöiden tiivis yhteistyö työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi. Työpaikan
eri toimijat yhdessä ennakoimaan
ja hallitsemaan työn riskit. Nämä
ovat tavoitteet Euroopan laajuisessa
kampanjassa Yhteistyöllä riskit hallintaan.
– Tavoitteena on kannustaa yritysjohtoa
johtamaan terveys- ja turvallisuusriskien
ehkäisemistä osana liikkeenjohtoa. Tässä
työssä onnistuminen edellyttää jatkuvaa
vuoropuhelua työntekijöiden kanssa, sanoo
sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja
Hannu Stålhammar, joka koordinoi kaksivuotista kampanjaa Suomessa.
– Haluamme myös kannustaa työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa aktiiviseen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Etätyö haastaa
EU-maissa sattuu työtapaturman tai työperäisen sairauden seurauksena kuolemantapaus kolmen ja puolen minuutin välein.
Hannu Stålhammarin mukaan ydinasiana
on houkutella työntekijät ja johto ennakoimaan riskejä. Tämä tapahtuu yhdessä työpaikkojen työsuojelun ja työterveyshuollon
asiantuntijoiden kanssa.
– Yritykset eivät edelleenkään tunne työterveyshuollon tarjoamia palveluita, ja etenkin pienet yritykset tarvitsevat tukea.
Työterveyden ja -turvallisuuden edistämisen keskeisenä kansallisena haasteena on se,
miten ongelmiin kyetään puuttumaan mahdollisimman varhain ja kuinka rohkeasti
toimitaan. Riskit pitäisi saada hallintaan esimerkiksi etätyössä ja yhteisillä työpaikoilla.
– Meillä on isoja haasteita myös siinä, miten pysymme mukana työelämän nopeassa
muutosvauhdissa ja kuinka kansallinen työturvallisuuskulttuuri toimii monikulttuurisessa työyhteisössä.
Yhteistyöstä apua
Yhtenä avainasiana kampanjassa on eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Työterveyslaitos on kampanjassa mukana kumppanina, ja kehitettävää työturvallisuuden
alalla riittää.
– Yksi asia on, miten työpaikoilla hyödynnetään lakisääteistä työsuojeluorganisaatiota. Lakisääteiseen työsuojelutoimintaan
käytetään työaikaa jopa miljardin euron arvosta vuodessa. Iso kysymys on, onko tämä
aika tehokkaassa käytössä vai koetaanko toiminta vain välttämättömäksi pahaksi, sanoo
aluejohtaja Rauno Hanhela Työterveyslaitoksesta.
Hanhela muistuttaa, että kampanjan vaikutuspiiri on toki rajallinen, mutta moneen
asiaan auttaisi entistä parempi yhteistyö.
– Työterveyshuoltoon kohdistuu kovasti
paineita, kun terveydenhuollon rakenteisiin
tehdään uudistuksia. Sama pätee vakuutusjärjestelmään. Yksi kysymys on, miten nämä kaksi tahoa tekevät yhteistyötä työpaikkojen kanssa.
Hanhela pitää ongelmana myös sitä, että
työpaikkojen sisällä ylin johto, esimiehet,
työsuojelu ja HR-puoli toimivat liian erillään.
– Niiden välille tarvittaisiin lisää yhteistyötä. Etenkin isoissa yrityksissä nuo toimijat
voivat olla eriytyneitä ja synergiaedut häviävät. Kampanjassa voisi tuoda esiin tätä asiaa.
Parhaille palkintoja
Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampaja käynnistyi huhtikuussa, ja siinä muun muassa
palkitaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat parhaiten kannustaneet johtajia ja
työntekijöitä yhteistyöhön työturvallisuuden ja terveyden parantamisessa.
Palkitsemisen arvoista voi olla esimerkiksi aito ja tehokas johtajuus ja työntekijöiden
osallisuus. Myös erilaiset toimenpiteet työpaikalla ja niiden sovellettavuus muille työpaikoille voivat tuoda palkinnon. Vaatimuksena on, että toimenpide on ei-kaupallinen
ja voittoa tavoittelematon.
– Hyviä ehdotuksia kerätään lokakuun
puoliväliin saakka, Hannu Stålhammar kertoo.
Eri tahot voivat osallistua kampanjaan
muutenkin, kuten levittämällä ja julkistamalla kampanjatietoa ja -materiaalia.
Stålhammar ja Rauno Hanhela toivovat,
että kampanja tuo työturvallisuusasiat yhä
laajemman yleisön tietoisuuteen.
– Näkyvyyden saaminen on suurin haaste.
Asiat eivät saisi jäädä liian pienen piirin näpertelyksi, Hanhela toteaa. n n n
LISÄÄ TIETOA
Lue lisää kampanjasta osoitteessa:
www.ttl.fi/partner/riskithaltuun
Askel vakaaksi
Pitävät kengänpohjat ja lattian kuivaus heti pesun jälkeen
auttavat työntekijää pysymään pystyssä elintarviketehtaassa.
TEKSTI MIKKO HIRVONEN, ERKKI RAJAMÄKI, TARMO MANNELIN JA SUSANNA MÄKI
L
attialla oleva rasva, jauho tai vesi on
tavallinen syy liukastumiseen elintarviketeollisuuden työpaikalla.Tapaturmia voi torjua muun muassa
kiinnittämällä huomiota jalkineiden
valintaan.
Suositeltavaa on käyttää SRC-merkinnällä
varustettuja jalkineita. Merkintä kertoo, että
jalkineen ulkopohjien pito on mitattu saippuan kaltaisella välinaineella ja rasvan kaltaisella glyserolilla.
Jalkine tulee valita työpaikan riskinarvioinnin perusteella. Vesitiiviys on tärkeää,
kun työvälineitä ja astioita joudutaan pesemään paljon kovien hygieniavaatimusten
vuoksi. Lämmöneristävyyttä tarvitaan sellaisissa tuotantolaitoksissa ja työpisteissä,
joissa lämpötila on alhainen tuotannollisista
syistä tai elintarvikkeiden säilymisen takia.
Pehmeyttä ja huokoisuutta
Kengän pitoa parantaa ”tehokas” pohjakuvio, jonka syvyys on 3–6 millimetriä. Kun
kuvio on sivuilta avoin, se toimii kumilastan tavoin ja syrjäyttää lattialle joutuneet
liukkaat aineet tehokkaasti. Koron viistoksi
muotoiltu takareuna parantaa pitoa ja lisää
iskeytyvän koron kosketuspinta-alaa lattiaan askeleen kantaiskuvaiheessa.
Kovat ulkopohjat ovat yleensä vaarallisen
liukkaita. Materiaalin kovuutta mittaavan
Shore-asteikon mukaan pohjan kovuuden pitäisi olla A 40–55.
Pehmeyden lisäksi ulkopohjalta vaaditaan
huokoisuutta. Huokoisella pohjalla on hyvä pito öljyisillä ja rasvaisilla pinnoilla, ja
se estää ohuen väliainekalvon muodostumisen. Varsinkin pesutilanteisiin sopivat
parhaiten jalkineet, joiden ulkopohja on
valmistettu pehmeästä ja huokoisesta mate44 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
riaalista, esimerkiksi polyuretaanista.
Jalkineiden käyttömukavuus korostuu
elintarvikealalla, sillä työ on pääsääntöisesti
seisomatyötä. Kengän tulee istua ergonomisesti käyttäjän jalkaan ja tukea sitä mahdollisimman hyvin eri työasennoissa. Varsinkin
seisomatyössä jalkine vaikuttaa koko alavartalon alueelle: nilkkaan, polviin ja lantion
seutuun.
Istuvuuden pitää olla erityisen hyvä kantapään sekä jalan ulkosyrjän ja jalkapöydän
kohdalla. Kengän iltti eli nauhahalkion alla
oleva suojakappale ei saa puristaa, sillä sen
alla, jalan päälliosassa sijaitsee päävaltimo.
Jalkineessa tulee olla 5–10 millimetrin liikkumisvara.
Kenkäsuojat usein liukkaita
Korkean hygieniatason tuotantolaitoksissa
käytetään jalkineen päälle vedettäviä, kertakäyttöisiä kenkäsuojia eli suojatossuja. Niiden käyttöä edellytetään usein ulkopuoliselta työvoimalta, kuten laitteistojen kunnossapidosta vastaavalta tekniseltä henkilöstöltä. Kenkäsuojia olisi syytä välttää, koska ne
lisäävät liukastumis- ja kompastumisriskiä.
Jos suojia välttämättä tarvitaan, kannattaa valita karheapintaisesta muovista valmistetut. Suojien istuvuuden jalkineeseen
pitää olla mahdollisimman hyvä. Useita suojia ei kannata laittaa päällekkäin, sillä se
heikentää liikkumisturvallisuutta. Markkinoilla on hyvin erilaisia suojia, joiden pidossa ja kestävyydessä on suuria eroja. Muutamat mallit ovat hyvinkin liukkaita.
Tiedot tulivat esiin Työterveyslaitoksen
tutkimuksessa Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa. Siinä mitattiin jalkineiden ja
lattiapintojen pitävyyttä siirrettävän liukkaus- eli kitkamittarin avulla kymmenessä
elintarviketeollisuuden työpaikassa. Elintarviketehtaiden lisäksi mukana oli kolme
suurkeittiötä. Työntekijöille suunnatulla kyselyllä selvitettiin työssä sattuneita tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita sekä tuotantotilojen lattiamateriaaleja ja niiden puhtaanapitoa.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2006–2009,
ja sitä tuki Työsuojelurahasto.
Vesi pois lattialta
Lattioiden pitäminen puhtaana kuuluu elintarvikealalla päivittäisiin rutiineihin. Tutkimuksen mukaan työpaikoilla käytettävät
lattioiden puhtaanapitomenetelmät torjuvatkin liukkautta erinomaisesti.
Huomiota pitää kiinnittää siihen, kuinka
usein lattiat pestään ja kuinka ripeästi puhdistetaan pois lattialle joutuneet liukastavat
aineet. Pesun jälkeen vesi ja kosteus pitää
kuivata lattialta mahdollisimman pian.
Yhdessä mukana olleessa yrityksessä verrattiin tavallista lankakuitumoppausta ja
niin sanottua mikrokuitumoppausta. Mittauksissa mikrokuidulla tehty moppaus antoi hiukan paremmat pitoarvot.
Tärkeää on, ettei lattialla oleva rasva kulkeudu siivousmopin mukana toisiin tiloihin,
vaan rasvatilassa käytetään puhdasta tai vain
siihen tilaan tarkoitettua moppia. n n n
Kirjoittajat ovat Työterveyslaitoksen
asiantuntijoita.
LISÄÄ TIETOA
www.ttl.fi >Aihealueet >Työturvallisuus ja riskien
hallinta >Henkilönsuojaimet >Suojainasioiden
hoito työpaikalla >Liukkauden torjunta
elintarviketeollisuudessa
Tapaturmainen kuolema
Onnettomuuden uhri ratsasti käyttäen riimua ja Satula ja suitset kuuluvat ratsastusvarusteisiin.
riimunarua. (Lavastettu tilanne)
(Kuva ei liity tapaukseen)
Ratsastuskypärää on aina käytettävä
ratsastettaessa.
Harjoittelija putosi hevosen selästä
TEKSTI SULEVI PELLINEN
Agrologiharjoittelija lähti kielloista huolimatta ratsastamaan
ilman asianmukaisia varusteita. Hän putosi, löi päänsä ja kuoli
myöhemmin vammoihinsa.
I
solla oriasemalla työskenteli normaalisti
neljä ympärivuotista, vakituista työnte
kijää, 5–10 kausityöntekijää ja pari har
joittelijaa kesäsesongin aikana. Asemalla oli
parikymmentä omaa hevosta, ja siellä kävi
vuosittain satoja muiden omistajien hevo
sia. Tapaturman aikaan siellä oli noin sata
MITEN VASTAAVA
ESTETÄÄN
1
2
3
Työnantajan on laadittava yksittäisistä
työtehtävistä kirjalliset kuvaukset ja
kirjalliset työturvallisuusohjeet.
Ehdottomat kiellot on sijoitettava
kaikkiin työskentelypisteisiin
kirjoitettuina, riittävän suurikokoisina
ja näkyvälle paikalle. Jos kielloista
tingitään eri tilanteissa, ne vesittyvät
ajan myötä.
Kun ratsastetaan, hevosella on oltava
kunnolliset ratsastusvarusteet, kuten
suitset ja satula. Ratsastajan pitää
käyttää ratsastuskypärää ja noudattaa
turvallisen ratsastuksen ohjeita.
hevosta. Aseman hevoset olivat pääasiassa
ravihevosia, eivätkä ne olleet tottuneet rat
sastamiseen.
Oriaseman jokaisesta 20 työtehtävästä
oli laadittu seikkaperäinen tehtävänku
vaus ja ohjeet työn tekemiseksi. Käytössä oli
ISO 9001 laatujärjestelmä. Työnantajan mu
kaan työntekijöiltä oli suullisesti kielletty
ratsastaminen hevosia laitumelle vietäessä.
Hevoset ja varsat oli määrä aina taluttaa sin
ne. Tapaturmassa mukana olleella oriase
man omalla tammalla oli joskus ratsasteltu
virkistysmielessä.
Kielto ei tehonnut
Agrologiharjoittelijan työtehtäväksi oli an
nettu viedä hevonen puolentoista kilomet
rin päässä olevalle laitumelle. Tallilta läh
tiessään harjoittelija oli noussut ratsaille.
Jonkin ajan kuluttua hevosen havaittiin ole
van vapaana.
Harjoittelija löytyi tieltä istumasta ja va
littelemasta kovaa pääkipua. Hän ei ollut
käyttänyt ratsastuskypärää. Kahden päivän
kuluttua hän menehtyi saamiinsa vammoi
hin sairaalassa.
Surmansa saanut oli 23vuotias nainen.
Hän oli lapsesta saakka tottunut käsittele
mään hevosia. Hän oli myös kokenut ratsas
taja, ja hänet oli opastettu työhön.
Tutkinnassa kävi ilmi, että harjoittelija oli
tallilla ilmoittanut, että hän haluaisi viedä
hevosen laitumelle ratsastamalla. Aseman
toimitusjohtajan puoliso oli ehdottomasti
kieltänyt sen ja käskenyt harjoittelijaa pa
nemaan kypärän päähän ja suitset hevo
selle. Kun lähellä ollut toimitusjohtaja oli
huomannut harjoittelijan lähtevän ilman
kypärää ja suitsia, hän oli ääntään korottaen
kieltänyt tätä lähtemästä.
Kielloista huolimatta harjoittelija nousi
hevosen selkään ja lähti matkaan. Silloin
toimitusjohtajan puoliso oli kehottanut har
joittelijaa tulemaan alas. Harjoittelija oli
vastannut tulevansa mutta jatkanut kuiten
kin matkaa ratsastaen. Toimitusjohtaja oli
vielä huutanut hänen peräänsä voimakkaas
ti ja useaan otteeseen käskenyt harjoittelijaa
tulemaan alas ratsailta.
Tämän jälkeen harjoittelija ratsasti tallin
edestä sen taakse ja hän häipyi näköpiiristä.
Hevosella ei ollut suitsia eikä satulaa. n n n
LISÄÄ TIETOA
Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten
liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien
tutkijalautakunnan raportista.
Työntekijä putosi hevosen selästä. TOT 11/10.
TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta:
www.tvl.fi/totti
Mikä juttu jäi mieleen?
Kerro meille, mikä oli tämän numeron
kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintasi.
Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut?
Osallistuneiden kesken arvomme
kaksi kappaletta Kirsi Räisäsen ja Kaarina Rothin
Hankalat tyypit työelämässä -kirjaa.
Postita oheinen vastauskuponki
27.11.2012 mennessä. Voit vastata myös
TTT-lehden internet-sivujen kautta: www.ttl.fi/ttt
Numeron 3/2012 kiinnostavimmiksi jutuiksi
äänestettiin Vammasta voittoon
ja 5 X Tunteet tasapainoon.
Miksi muisti pätkii? -kirjan voittivat Paula
Sarkki, Helsinki, ja Marja-Liisa Kaihola, Juva.
Y-tunnus
Info: TVTTT
Tunnus: 5019308
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
iO Kustantajapalvelut Oy
Lähiosoite
Nimi
❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 70 €/vsk.
❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 67 €/vsk.
Vuodessa 6 numeroa (laskutusväli 12 kk).
Tunnus:Tarjous 2013
❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
Lähiosoite
Työ
Terveys
Turvallisuus -lehti
Nimi
Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut:
Perusteluni:
Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 5/2012 oli:
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
TARJOUS! Tilaa lehti ennen 27.11.2012, niin saat
loppuvuoden numerot kaupan päälle.
TILAA TTT-LEHTI!
Kun osoitteesi muuttuu,
toimi näin:
Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen,
seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus
Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin:
Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI
Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287,
sähköposti rekisteri@ttk.fi
Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus:
iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA
Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341
Sähköposti asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi
Voit tilata lehden myös osoitteessa www.ttl.fi/ttt
Oikeat ensiapuvälineet | www.firstaid.cederroth.com
Miten meni tänään?
työssä
TOIMITTANUT PÄIVI HAAVISTO ■ KUVAT LIISA TAKALA
Minna Ilvonen ohjasi
Säteilyturvakeskukseen
saapuneet ulkomaiset
seminaarivieraat isäntien
huomaan…
TYÖMATKAN TEIN vuosimallin 1992 Peugeotillani. Matka
on lyhyt, vain 15 minuutin ajo. Sen voisi kulkea metrollakin,
mutta olen vannoutunut autonainen. Isäni on autonasentaja, ja minulla on aina ollut vanha Pösö. Olen nimennytkin
ne: on ollut Unelmaa, Helmiä ja Ruusua – ja nykyinen auto
on Ilona.
TYÖPÄIVÄN ALOITIN avaamalla ovet. Siksi saavuin jo ennen
kahdeksaa. Hain sanomalehdet ja avaimet ja käynnistin tietokoneet. Aula on avara, ja työpisteeni on lasisiin oviin päin.
PÄÄTEHTÄVÄNI ON vierailijoiden vastaanotto. Tänäänkin
heitä kävi yllättävän paljon, useita kymmeniä, koska talossa
pidettiin seminaari. Osa kävijöistä oli ulkomaalaisia, esimerkiksi viranomaisia Venäjältä ja yksi opiskelija Malesiasta.
Ilmoitin heidän saapumisestaan isännille ja jaoin vierailijakortit. Välillä täällä näkee tunnettuja kasvoja Suomen
valtionhallinnosta, ja elokuussa avasin oven Kansainvälisen
atomienergiajärjestön IAEA:n johtajalle. Oli hienoa ja erikoista, kun hänellä oli adjutantit ja turvamiehet mukanaan.
LOUNAAKSI SÖIN tekemäni eväät. Leikillisesti sanoin, että
lounastauko on päivän kohokohta, mutta todellisuudessa
koko päivä oli hauska. Yleensäkin nautin työstäni. Lounaalla
laskimme leikkiä toisen virastomestarin kanssa. Useista työkavereista on tullut ystäviäni, ja ystävyyssuhteita on säilynyt
myös sen jälkeen, kun työpaikka on vaihtunut.
Helsinkiläinen Minna Ilvonen, 43,
työskentelee ISS Palveluiden palkkalistoilla
Säteilyturvakeskuksen aulaemäntänä.
Työhön kuuluu vieraiden vastaanottoa
ja neuvontaa, henkilö- ja kulkukorteista
huolehtimista, puhelinvaihteen hoitoa
sekä muita toimistotehtäviä. ISS:llä hän on
työskennellyt 13 vuotta.
HARMILLISINTA TYÖSSÄ ovat yllättävät tilanteet ja kamala
kiire. Toisinaan tulee joukko vierailijoita tai opiskelijoita, joista ei ole jostain syystä saatu ennakkotietoa aulaan, ja kaikki
tarvitsevat nopeasti kulkukortit.
TYÖPÄIVÄ PÄÄTTYI tällä kertaa jo ennen neljää. Pääsin
lähtemään aikaisin, koska aamulla oli minun vuoroni avata
ovet. Ovien sulkijat lähtevät vasta neljän jälkeen.
→
vapaalla
... ja kiirehti illaksi
pesemään kylpijöitä
Harjutorin saunaan.
→
TÖIDEN JÄLKEEN ajoin suoraan Harjutorille Kallioon, koska
oli tiistai ja minulla pesijävuoro Kotiharjun saunassa. Päädyin tehtävään, kun kymmenen vuotta sitten asuin saunan
viereisessä rapussa ja puhuin vahingossa itseni iäkkäämmän
pesijän tuuraajaksi. Minulle ihmisten peseminen on luontevaa, koska olen nuorena ollut sairaalassa ja vanhainkodissa
hoitoapulaisena. Saunatyöt pitävät ainakin rahamenot kurissa viikonloppuisin: Perjantaina ei viitsi lähteä mihinkään,
kun lauantaina on töitä. Lauantaina ei sitten töiden jälkeen
jaksa lähteä.
ILTA SAUNASSA oli todella rauhallinen. Varmaan lämmin
sää vaikutti kävijöiden vähyyteen. Vasta puoli seitsemältä
tuli pari vakikävijää, viisikymppisiä miehiä. Pesun aikana jutunaiheet vaihtelivat viinimarjojen poimimisesta ja
mehustamisesta Lady Gagaan. Itsekin ehdin naisten puolelle
saunomaan ennen kotiin lähtöä. Minulle riittävät 80-asteiset
löylyt. Miehet taas seuraavat omalla puolellaan lämpötiloja
hyvinkin tarkkaan ja heittävät löylyä joskus myös kilpailumielessä.
PÄÄSIN KOTIIN jo kahdeksalta. Uunin kanssa kävi kommellus, kun unohdin sinne kananugetin. Asunnon valtasi
hirveä käry, mutta onneksi palovaroittimet eivät ruvenneet
piippaamaan.
JUTTELIN PUHELIMESSA erään ikäleidiystävättäreni kanssa.
Olen houkutellut häntä risteilylle lomani aikana, koska eläkeläisenä hän pääsisi reissuun viikollakin. Rentoudun parhaiten
ystävien kanssa. Harrastan myös kaikenlaista: Tykkään käydä
ohjatuissa jumpissa, ja joskus minulla on ollut vesijuoksukausikin. Oopperassa ja teatterissa käyn myös aika paljon.
Yhtenä vuonna tuli oltua oopperassa 13 kertaa, kun sain
edullisia lippuja ystävän kautta.
LOPPUILLASTA KATSELIN televisiosta tallentamani jakson
Vampyyripäiväkirjoista. Lueskelin ja vielä ennen nukkumaanmenoa tein päiväkirjaan muutaman merkinnän. Kirjoittaminen kuuluu myös aamurutiineihin: herään kuudelta,
lataan kahvinkeittimen, käyn suihkussa ja rauhoitun hetkeksi
kirjoittamaan. n n n
Lauantai-iltaisin ja joka toinen tiistai-ilta
Minna Ilvonen toimii pesijänä perinteikkäässä
Kotiharjun saunassa Helsingin Kalliossa.
HenRy Foorumi
6.11.2012 Royal at
CRowne Plaza, Helsinki
Työelämä - vai Työ ja elämä?
tapahtuma henkilöstöammattilaisille, esimiehille, kehittäjille ja
työhyvinvointivastaaville
Järjestäjä
Ohjelma ja ennakkoilmoittautuminen:
www.henryorg.fi
Henrietta oy /
Henkilöstöjohdon
ryhmä - HenRy ry
Sudokun ratkaiSu
Sivulta 35

















































































Yli 1000
turvakilpeä hintoineen
Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu
kauppapaikassa
turvakilvet.fi
Suomen
Turvakilvet Oy
Savenvalajantie 2, 85500 Nivala
Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061
E-mail: myynti@turvakilvet.fi, www.turvakilvet.fi
All-in-oneratkaisu
mittaukseen ja
näytteenottoon.
Dräger X-act® 5000 ‒ automaattinen pumppu Dräger-putkille. Erittäin luotettava
menetelmä kaasujen, höyryjen ja aerosolien mittaukseen. www.draeger.fi
DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 600 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM
Dräger. Teknologiaa elämän puolesta.
Poimintoja
Työterveyslaitoksen
koulutustarjonnasta
Konfliktinhallinnan työkaluja esimiehille
7.–8.11.2012 Oulu ja 20.–21.11.2012 Lappeenranta
Osallistuja kehittää valmiuksiaan tunnistaa konfliktitilanteita synnyttävää työyhteisön toimintaa, oppii ennaltaehkäisemään konfliktien
ja kiusaamisen kehittymistä ja syventää taitojaan puuttua ristiriitatilanteisiin. Hinta: 520 €
Työturvallisuuskoulutusta esimiehille
12.–13.11.2012 Helsinki
Koulutus käsittelee esimiehen vastuita, keskeisiä turvallisuustehtäviä, työtapaturmien ja työkyvyn alenemisen kustannuksia ja
vaikutusta tuottavuuteen, vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimista sekä turvallisten
työtapojen edistämistä ja palautemenetelmiä. Hinta: 600 €
ttt
6–7/2012 ilmestyy
27. marraskuuta
SeURaaVaSSa nUMeROSSa
PIENYRITYKSET
RISKIEN KIMPPUUN
Työyhteisön voimavarat käyttöön
15.11.2012 Helsinki
Koulutuksessa keskitytään työyhteisön voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Käsitellään sitä, miten työn imua, hyvinvointia ja innostusta voidaan lisätä yksilön työssä ja työyhteisössä.
Miten voimavarat säilytetään myös kuormittavissa tilanteissa?
Hinta: 280 €
Janne Viinanen
Vuorovaikutuksellinen tuki työterveyshuollossa
21.11.2012 Oulu ja 28.11.2012 Helsinki
Koulutuksen tarkoituksena on tukea stressi-, uupumus- ja masennusperäisen työkyvyttömyyden ehkäisyä kohentamalla työterveyshuollon valmiuksia tarjota oikea-aikaista ja vaikuttavaa vuorovaikutuksellista tukea. Hinta: 280 €
Tunnetko turvallisuusviestinnän?
26.11.2012 Helsinki
Tavoitteena on perehdyttää osallistuja työpaikkojen turvallisuusviestintään. Osallistuja perehtyy turvallisuusviestinnän eri rooleihin ja
sen monipuolisiin mahdollisuuksiin työpaikan turvallisuuden edistämiseksi. Koulutus antaa työkaluja turvallisuusviestinnän ymmärtämiseen ja sen tavoitteelliseen kehittämiseen työpaikalla. Hinta: 300 €
Ajankohtaista kemikaaliturvallisuudesta
työterveyshuolloille
29.11.2012 Helsinki
Päivitä tietosi kemikaalien terveysriskeistä ja viimeaikaisista työpaikkojen kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä uudistuksista. Hinta: 280 €
Pienhiukkasten, pölyjen ja kuitujen terveysriskit
4.–5.12.2012 Tampere
Koulutuksen sisältönä on pienhiukkasille, pölyille ja kuiduille
altistuminen ja arviointi, terveydelliset haittavaikutukset, tekniset
hallintakeinot, hengityksensuojaimet sekä esimerkkejä hyvistä
torjuntaratkaisuista. Hinta: 490 €
Lisää koulutustarjontaamme,
ilmoittautuminen ja
lisätiedot:
www.ttl.fi/koulutus
tai p. 030 4741
■ Vilja-Jaakkola Oy selvitti vaarat
työterveyshuollon avulla
■ Mitä yrittäjän tarvitsee tietää
työturvallisuuslaista?
■ Tyypilliset työtapaturmat
LeHDeSSÄ LiSÄKSi:
■ Puutu ajoissa
päihdeongelmaan
■ Miten saada projekti lentoon?
Takaikkuna
Psykiatri, kuvataideterapeutti
KatinKa tuisKu maalaa tämän
vuoden joka numeroon akvarellin.
Voit ehdottaa tekstiä,
johon maalaus tehdään.
Lähetä ehdotuksesi:
info-ttt@ttl.fi
TEKSTI: SUOMALAINEN SANANLASKU
Minä istun
iloissani ja
annan surun
huilata.
FiKsu pysyy
KuivAnA!
Jos käsineet kastuvat, tulee pian myös kylmä. Olo on
todella epämukava, ja ennen kaikkea täysin turhaan.
Kun valitset TEGERA®-käsineet pysyvät kädet aina
kuivina ja lämpiminä, ja työnteko sujuu.
TEGERA® 295
VesitiiVis
TEGERA® 9122
VettähylkiVä
www.ejendals.com

Hyvässä työtilassa on IDEAA

Transcription

Similar documents

MOTIVAATIO, TAHTOTILA, MUUTOSHALUKKUUS VAI UNELMA

Ohjelma pdf-muodossa - Valtakunnallinen seminaari

IKÄ-avain – Ikäjohtamisen kehittämistarpeiden kartoitus

Lataa koko dokumentti

Nanomateriaalien terveysriskit

Tekemällä oppii – nuoret töihin!

Maj-Len Henriks

työelämän muutoksen trendit ja myytti y

31 Tietokortti - Työterveyslaitos

Lue juttu! - HDI Nordic Oy

Suomen Työhygienian Seura ry:n jäsenlehti

TIACIIOPT

Tiedätkö, minkä ikäinen olet?

Hyvinvointia työstä

Monikemikaaliherkkyys

Lataa tästä CostManager - Aino Health Management

Aerosolit, pölyt, nanot

aivot - TTT

TYÖTERVEYSHUOLTO SOPIMUSPALOKUNNISSA -opas

Viiden tähden kylpytila

menneisyys ja nykyhetki lyövät kättä

03.12.2014 - Sinun Savo