aivot - TTT

Transcription

aivot - TTT
ttt
www.tttdigi.fi
T Y Ö H Y V I N V O I N N I N
E R I K O I S L E H T I
Työ Terveys Turvallisuus
4 2013
10,00 €
Maria Friman:
Ennakkoluulot
karisevat
kohtaamalla
→ 16
Haasta
ja helli
aivojasi
→ 28–36
→ 24
Tässä lakifirmassa
ei pönötetä
→ 38
Valmennus alkaa:
Työpaikan päihdeohjelma kuntoon!
→ 40
Turvallisuuden
laiminlyönti voi
viedä käräjille
Sievi
PLANAR
Tartu töihin uudella otteella!
Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka
muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin
alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden
pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren
korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla.
Fe
Planar 2 S3
42-52133-302-92M
35-38 EN ISO 20345: S3
42-52133-303-92M
39-48 EN ISO 20345: S3
Fe
Planar 1 S3
42-52131-302-92M
35-38 EN ISO 20345: S3
42-52131-303-92M
39-48 EN ISO 20345: S3
www.sievi.com
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.
Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com
UU
U
TU
S!
Statiivi
ttt
Työ Terveys Turvallisuus
4 ■ 2013
20 Seuraava potilas!
Kissat, koirat ja vähän harvinaisemmatkin
eläimet täyttävät Riikka Nikulan työpäivän.
Työ
24 Pönötys kielletty
Lakitoimisto Fondiassa avoimuus on avainsana.
26 Muutos tuli – luottamus meni?
Uudistuksissa tarvitaan aitoa yhteistyötä.
27 Tätä mieltä: Katri Lipson
AIVOT TYÖSSÄ →28–36
28 Aivot – herkkä sähkölaite
Mitä kallon sisällä tapahtuu?
Terveys
30 26 kysymystä aivoista ja työstä
34 Harrastus hellii mieltä
Mindfulness, tanssi, käsityöt ja laulu
tuulettavat pääkoppaa.
37 Liikettä niveliin
Päihdeohjelman kehitystyö alkaa Ekokemissä.
MITEN SUOJATA
AIVOJEN TERVEYTTÄ?
40 Se oli vain ajan kysymys...
Turvallisuus
SANNA VIHANTO
28–36
38 Valmiina valmennukseen
Työpaikalla tiedetään, että laite on vaarallinen, mutta asiaan ei puututa. Mitä siitä seuraa?
43 Tuotteet
44 Tapaturmainen kuolema
20
45 Tunne varoitusmerkit
Lehdessä lisäksi
KAIKENKARVAISIA
POTILAITA
16 Henkilö: Muutokseen tarvitaan tekoja
Romanitaustainen toimittaja Maria Friman
paiskii töitä yhdenvertaisuuden puolesta.
MARKKU OJALA
LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN MARIA FRIMANIN.
5 Pääkirjoitus
6 TTT Ajassa
15 Kirjeitä lukijoilta
15 Sarjakuva T & T & T
46 Äänestä kiinnostavin juttu
47 Miten meni tänään?
50 Ensi numerossa
51 Takaikkuna
KP
HO
TOS
Vakiosivut
Eläinlääkäri Riikka
Nikula ja päivän
erikoisin hoidettava.
40
OC
ST
NK
I
H
T
NYT SE TAPATURMA
SITTEN SATTUI!
LASERSÄDE, riippuva taakka, tartuntavaara – tunnetko sinä varoitusmerkit? → 45
4
Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635
Pääkirjoitus
Toimitus
Postiosoite ja käyntiosoite
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
Puh. 030 4741 (vaihde)
Faksi 030 474 2478
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi
Internet: www.tttdigi.fi
Päätoimittaja
Harri Vainio
Toimituspäällikkö
Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla 18.10.2013 asti)
Sointu Högström puh. 030 474 2405
Toimitussihteerit
Helinä Kujala puh. 030 474 2473
Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477
Toimittaja
Susanna Kaaja puh. 030 474 2476
Graafikko
Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472
Toimituksen sihteeri
Iris Poutanen puh. 030 474 2469
Ilmoitukset
Ingmar Qvist puh. 040 505 5446
Raija Korpi, puh. 044 759 5112
Iris Poutanen puh. 030 474 2469
Osoitteenmuutokset
Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö:
Työturvallisuuskeskus
Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki
Puh. 09-616 261/rekisteri
Faksi 09-612 1287
Sähköposti: rekisteri@ttk.fi
Maksulliset tilaukset ja niiden
osoitteenmuutokset
iO Kustantajapalvelut Oy
Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340
Sähköposti:
asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi
Tilauslipuke sivulla 46
TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 13
Tilaushinnat
Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa.
Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv)
Kestotilauksena 69 e (sis. alv)
Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut
Toimitusneuvosto
Harri Vainio pj./TTL, Rauno Toivonen/EK,
Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT,
Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/
Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK,
Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK,
Harri Hellstén/SY
Julkaisija
43. vuosikerta
Tarkastettu keskimääräinen
nettolevikki 56 000 (LT 2013)
Pyttipannusukupolven opit
ELÄMÄNTAVAT MUUTTUVAT sukupolvien mukana. Yksi alkavan
vuosisadan tunnuspiirteistä on verkostoituminen sosiaalisessa
mediassa. Siinä maailmassa kaikkien on mahdollista olla yhteydessä kaikkien kanssa, kaikkialla.
Kun ”some muuttuu lihaksi”, sillä, miltä näyttää, on merkitystä. Kuntoklubien peileistä luuraavat täydellistä vartaloa,
music video bodya, hakevat nuorukaiset. Osa heistä pyrkii näyttävään ulkomuotoon jopa dopingaineiden avulla.
Entä sitten peilistä arasti pälyilevät entiset nuoret? Onko nykynuorten vauhti tarttunut vanhoihinkin? Kuuluuko iäkkäänkin
olla liikunnallinen ja kiireinen teknokulttuurin jalkaväensotilas;
tuleeko kalenterin olla täysi pin-koodeista ja salasanoista?
Itse kuulun tähän kosteaan entisten nuorten ”pyttipannusukupolveen”. Pyttipannu oli meidän kestosuosikkimme: paistettua perunaa, kaikkea mitä eilisestä oli jäänyt yli, päälle paistettu
muna. Rasvaprosenteilla tai hiilihydraattien sopivuudella ei
tuolloin vaivattu päätä.
Onko nykynuorten
vauhti tarttunut
myös entisiin
nuoriin?
ENEMMISTÖ NYKYNUORISTAMME käyttäytyy paremmin, ryyppää vähemmän ja on kouluttautuneempaa kuin vanhempansa
samanikäisinä. Pyttipannusukupolvi on pitänyt talouden pyörät
pyörimässä velkavipuisella kulutuksella, joka ylittää maapallon
sietokyvyn rajat. Nykynuoret ovat tietoisempia kasvun rajoista.
Ylilyöntien vaara on toki olemassa: 24/7-elämäntavan
tavoitteena on tehokkuus niin työssä kuin vapaa-aikanakin,
kellon ympäri hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi juopa menestyvien
ja vähemmän hyvin pärjäävien nuorten välillä kasvaa. Sitä ei
kavenna itsekäs ajattelu, jonka mukaan köyhä ja syrjäytynyt on
itse syypää tilaansa.
KANNAMMEKO VASTUUN siitä, että kasvava vähemmistö nuoria
on syrjäytyneenä mieli maassa, ei työssä eikä koulutuksessa?
Suurin osa ihmisistä ottaa yhteisen edun huomioon, jos muutkin
niin tekevät. Mutta jos itsekäs käyttäytyminen yhä lisääntyy,
vaarana on, että alamme tavoitella vain omia etujamme.
Kiivastahtinen, nopeutta, tehokkuutta ja itsekkyyttä ylistävä
elämänmalli on saanut kilpailijan hitaampaa ja leppoisampaa
tahtia arvostavasta elämäntyylistä. Pyttipannusta on mahdollista tehdä terveellinen ja sosiaalinen ekoversio: vähemmän
pahoinvointia aiheuttavaa eläinrasvaa ja suolaa, enemmän
vihanneksia ja kuituja – ja päälle tuima ripaus empatiaa
ja toisista välittämistä.
Helsingissä 27. elokuuta 2013
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Forssa Print 2013
ISO 14001
441 612
Painotuote
SERTIFIOITU
ORGANISAATIO
HARRI VAINIO
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus
5
TTT Ajassa
KOONNUT HELINÄ KUJALA
Tuomas
Lappalainen,
27, matkailupalvelujen tuottaja
”
Työskentelen isäni perustamassa Lake and Snow Inari
-yrityksessä, joka järjestää muun muassa uisteluretkiä
Inarijärvelle. Loppukesä on vilkkaampaa uisteluaikaa
kuin syksy, sillä kun järven pinnalle kertyy lehtiä,
kala lakkaa syömästä. Vaaratilanteita ei ole sattunut,
koska turvallisuudesta pidetään huolta. Säät voivat
vaihtua nopeastikin, mutta tuulen yltyessä on vain
siirryttävä suojaisaan paikkaan.”
KUVA ULLA ISOTALO
6
Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
VIERAS KIELI
– MUURI VAI SILTA?
”K
oko porukan kielitaito kasvaa.”
”Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät henkilökunnan parissa.”
Näin kommentoivat työsuojelupaneelin
vastaajat kysymykseen siitä, mitä etuja vieraskielisestä työvoimasta on työsuojelun näkökulmasta. Toisaalta heidän mukaansa vieraskielinen
työvoima tuo myös haasteita esimiestyöhön,
työsuojelutoimintaan, työn organisointiin sekä
yleiseen työturvallisuuteen. Yleisimpiä ovat
väärinymmärrykset ja kommunikaatio-ongelmat.
Haitat arvioitiin kuitenkin vähäisiksi.
Yhteistyö vieraskielisten kanssa on yleistä: yli
kolmannes vastaajista katsoi, että omalla työpaikalla työskentelee lähes jatkuvasti henkilöitä,
joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Työskenteleekö työpaikalla henkilöitä, joiden
äidinkieli jokin muu kuin suomi tai ruotsi, (%)
2%
(Lähes) jatkuvasti
Satunnaisesti
43%
37%
Ei juuri lainkaan
Ei osaa sanoa
18%
Työsuojelupaneeli on Työturvallisuuskeskuksen
ja Työterveyslaitoksen kysely työsuojeluhenkilöstölle. Touko-kesäkuussa paneelin aiheena olivat
vieraskielisten lisäksi kausi- ja kesätyöntekijät.
Kyselyyn vastasi yhteensä 580 työsuojeluvaltuutettua ja -päällikköä.
Lisätietoja: www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli
HELINÄ KUJALA
KUULONSUOJAIMILLA
TYÖRAUHAA LUOKKAAN
Kun opettaja Saana Mikkonen neuvoo
yhtä oppilasta, muut voivat entistä
paremmin keskittyä omiin tehtäviinsä.
H
Mikkonen sanoo.
Idea kuulonsuojaimista tuli erään oppilaan
äidiltä. Hän työskentelee suojaimia valmistavassa
yrityksessä ja järjesti ne luokalle työnantajansa
lahjoituksena. Alun perin vinkki on peräisin
erityisopetuksen moniammatillisesta yhteistyöverkostosta.
Luokan yhdeksää oppilasta ei tarvinnut kahta
kertaa suostutella pinkkien ja kirkkaan vihreiden
kupusuojainten käyttöön. Etenkin vihreät ovat
poikavaltaisen ryhmän suosiossa.
– Pari kertaa totuttelimme ensin siihen, että
kun suojaimet ovat päässä, omaa ääntä ei tarvitse korottaa, Mikkonen kertoo.
elsinkiläisen Torpparinmäen peruskoulun
erityisluokka 1–2 C sai käyttöönsä kuulonsuojaimet viime keväänä. Oppilaat voivat käyttää
niitä paneutuessaan keskittymistä vaativia töihin,
kuten matikan laskuihin tai äidinkielen tehtäviin.
Erityisluokan oppilailla keskittyminen voi
herpaantua tavallistakin helpommin ympärillä
olevista ärsykkeistä. Muutaman viikon jälkeen erityisluokanopettaja Saana Mikkonen ja koulunkäyntiavustaja Meeri Nuorkivi saattoivat todeta,
että suojainten käyttö on lisännyt työrauhaa
luokassa.
– Työskentely on yhtäjaksoisempaa, kun
oppilaat saavat suljettua häiriötekijöitä pois,
KUULUISAT VIIMEISET SANAT
V
altakunnallinen Tapaturmapäivä on perjantaina 13. syyskuuta. Päivän järjestäjät haluavat tuoda esiin tilanteita,
joissa hetken harkinta voi pelastaa onnettomuudelta.
”Kuuluisia viimeisiä sanoja” voi kuka tahansa
ehdottaa Facebookissa.
Lisäksi erityisteemana on työpaikkojen
turvallisuustyö.
Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta
1995. Tavoitteena on kiinnittää huomiota keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi
välttää. Lisätietoja: www.tapaturmapaiva.fi
87 %
jalankulkijoista noudattaa liikennevaloja.
Liikenneturvan selvityksen mukaan naiset
malttavat odottaa valojen vaihtumista miehiä
paremmin. Punaisia valoja päin kävelevät
erityisesti nuoret miehet.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus
7
KYSYMYS
vastaus
Työhaastattelun kysymysten tulee liittyä
suoraan työssä suoriutumiseen (laki
yksityisyyden suojasta työelämässä).
Tupakointi – samoin kuin esimerkiksi
terveydentila ja alkoholinkäyttö – on
määritelty henkilötietolaissa arkaluonteiseksi henkilötiedoksi. Sen kysyminen on
sallittua ainoastaan, jos tieto on välittömästi tarpeellinen työsuhteen kannalta.
Tarpeellisuus voi johtua esimerkiksi työn
erityisluonteesta.
Henkilötietoihin kuuluvaa asiaa siis voi
kysyä, jos sillä on työtehtävien suorittamisen ja laadun kannalta todellista
ja ratkaisevaa merkitystä. Työnantajan
tulisi pystyä perustelemaan, että tupakoimattomuus vaikuttaa olennaisesti
työtehtävien suorittamiseen. Myös turvallisuus- ja hygieniakysymykset voisivat
olla perusteena sille, että asiaa kysytään
työhaastattelussa.
Ilman hyväksyttävää ja perusteltua syytä työnhakijoita ei voi laittaa eriarvoiseen
asemaan tupakoinnin tai tupakoimattomuuden perusteella.
VASTAAJANA
PSYKOLOGI KAISA KARVINEN
TYÖTERVEYSLAITOKSESTA
KYSY ASIANTUNTIJALTA!
Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta:
www.tttdigi.fi >Osallistu
>Kysy asiantuntijalta
8
Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Työhyvinvointikonsultti
Taina Liukkonen (oik.)
mittaa Marita Jouttunpään
kehon koostumusta.
SEIJA RAJANDER
Saako työhaastattelussa
kysyä tupakoinnista?
Entä saako työpaikan evätä,
jos ilmoittaa tupakoivansa tai
paljastuu tupakoijaksi?
NYT LÄHTI ELÄMÄ REMONTTIIN!
H
aluan mahtua kivaan leninkiin ja korkokenkiin, kun juhlin 50-vuotissyntymäpäivääni
ensi keväänä.
Tästä syystä Marita Jouttunpää, 49, lähti mukaan Kunnossa kaiken ikää -hankkeen tarjoamaan
elämäntaparemonttiin.
Jouttunpää työskentelee Raviolin ravitsemispäällikkönä Jorvin sairaalassa Espoossa. Työyhteisöille suunnattuun hankkeeseen osallistuu Jouttunpään 40 työtoverista yhteensä kymmenkunta.
Vaikka 170-senttiselle Jouttunpäälle on kertynyt reippaasti ylipainoa, kestävyystestin mukaan
hän on kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Hän on aina pitänyt liikkumisesta, mutta
satunnaisten kuntokuurien sijaan hän toivoo
nyt tottuvansa säännölliseen liikuntaan. Myös
kehonkoostumus kaipaa muutosta. Erityisesti
viskeraalinen eli sisäelinten ympärille kertynyt
rasva huolettaa.
– Olen ravitsemusalan ammattilainen ja
tiedän, miten pitäisi syödä. Ruoka on silti minulle
se suurin haaste. En aina ehdi syödä työpäivän
aikana, ja otan vahingon takaisin kotona illalla.
– Olen aika työorientoitunut ihminen. Olen
aina asettanut muut itseni edelle. Nyt olen
luvannut itselleni, että teen asialle oikeasti
jotain. Samalla ajattelen kauhulla, mitä tuli taas
luvattua! SK
tt tDIGI
Seuraa Marita Jouttunpään elämäntaparemontin
etenemistä TTT-Digissä: www.tttdigi.fi
ÄLYPUHELIN RASSAA IHMISSUHTEITA
UU
TIS
IA
ULK
OM
AIL
ollannissa on noussut huoli työntekijöistä, jotka ovat
TA
saaneet työvälineekseen älypuhelimen tai tabletin.
Huolta herättää välineiden ahkera käyttö vapaa-aikana.
Hollannin ammattijärjestöjen keskusliitto FNV teetti asiasta
selvityksen Amsterdamin yliopistolla. Selvityksessä siteerataan vuonna 2011 tehtyä tutkimusta, johon osallistui 3 700
työntekijää. Joka kahdeksas tutkimukseen osallistuneesta
22–34-vuotiaasta tarkisti puhelimensa yli kymmenen kertaa
tunnissa vapaa-ajallaan. Kolmannes katsoi sähköpostinsa heti
aamulla herättyään, jopa ennen pukeutumistaan.
Runsas neljännes myönsi, että mobiililaitteiden käyttö
on kuormittanut omia ihmissuhteita, etenkin parisuhdetta.
Selvityksessä suositellaankin sähköpostin käytön rajoittamista
työajan ulkopuolella.
Asiasta kertoi englanninkielinen HesaMag-lehti vuoden
2013 kevään ja kesän numerossaan. Lehteä julkaisee Euroopan ay-instituutti (ETUI).
H
MITEN VOIT, VILJELIJÄ?
”R
iittää, kun huomioit aamuisin työkaverisi sanomalla huomenta! Myös
pieni small talk ei ole pahitteeksi. Sitä saa
mitä tilaa, ja positiivisuus palkitaan.”
”Laittaisin työpaikalle pienen äänieristetyn
lepohuoneen, jossa on mukava sohva tai
nojatuoli, ja taustalle pyörimään rentoutusnauhan. Siellä saisi 15 minuuttia rauhoittua
kiireestä ja hälinästä.”
”Vartissa ehtii hyvin antaa positiivista
palautetta työkavereilleen, tarjota apuaan
tai ylipäänsä huomioida muita. Jos kysyy
toiselta, mitä sinulle kuuluu, niin on myös
maltettava oikeasti kuunnella.”
Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden
ideoita ja kerro omasi: http://tyopiste.ttl.fi
>15 minuuttia -palsta
P
äätoimiset viljelijät kokevat vähemmän
stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa
keskimäärin. Meneillään oleva rakennemuutos
ja lisääntyneet riskit kuitenkin kuormittavat
viljelijöiden arkea. Riskejä aiheuttavat esimerkiksi
hintavaihtelut, etenevä ilmastonmuutos ja maatilakokonaisuuden hallinnan vaativuus.
Tiedot perustuvat tutkija Marja Kallioniemen
väitöskirjaan, joka käsittelee työhyvinvointia
maatiloilla. Hänen mukaansa viljelijöitä rasittavat
muun muassa talousongelmat, hallinto ja maatalouspolitiikka. Myös sää ja luonnonolosuhteet
sekä työympäristön vaarat kuormittavat. Viljelijät
pitävät silti arkeaan antoisana työn kuormittavuudesta huolimatta.
Tutkimuksen aineistona oli muun muassa
vuonna 2004 tehty kysely, jonka mukaan noin
joka neljäs päätoiminen viljelijä koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin joka viidennellä
oli nukkumisvaikeuksia. Ongelmat sosiaalisessa
kanssakäymisessä ja terveydentilassa olivat yhteydessä oireiden kokemiseen.
Lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt torjunta-ainei-
LAPSEN LEIKKI, AIKUISEN TYÖ
M
istä leikeistä sinä pidit eniten lapsena?
Rakensitko legoilla, hoivasitko nukkeja vai
halusitko aina leikkiä piilosta?
Filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto
kehottaa ihmisiä selvittämään oman leikkihistoriansa. Siitä voi päätellä, mihin aikuisena tuntee
kutsumusta, myös ammatillisesti.
– Nukkeleikit kertovat ihmissuhteiden tärkeydestä. Palikkaleikeistä kiinnostunut voi taas
olla sydämeltään arkkitehti, Järvilehto kirjoittaa
20.9.
TH
INK
ST
OC
KP
HO
TO
S
Filosofian Akatemian elokuun 2013 uutiskirjeessä.
Hänelle itselleen legot olivat lapsuuden merkittävin leikkiväline.
– Sen seurauksena olenkin aina hakeutunut
aloille, joissa voin rakentaa ja synnyttää uutta.
Leikkihistorian kartoittamista on alun perin
käsitellyt yhdysvaltalainen leikin tutkija, psykiatri
Stuart Brown kirjassaan Play.
K
ansallista etätyöpäivää vietetään tänä
vuonna 20. syyskuuta. Viime vuonna
päivään osallistui 267 organisaatiota ja
17 300 henkilöä.
Tänä vuonna tapahtuman järjestäjien,
Microsoftin ja Suomen ympäristökeskuksen,
tavoitteena on moninkertaistaa etätyöpäivään
osallistuvien työntekijöiden määrä.
Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012
-tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista kertoi
tekevänsä etätyötä vähintään satunnaisesti.
THINKSTOCKPHOTOS
Miten sinä parantaisit
työhyvinvointia vartissa?
den ruiskutustyö edellisen kasvukauden aikana
oli yhteydessä oireisiin. Myös kansainvälisessä
tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu tuloksia, joiden mukaan torjunta-aineiden käytöllä
on yhteys viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin
ongelmiin, kuten masennukseen.
KEMIKAALIEN MARKKINAVALVONTA TUKESILLE
K
emikaalien markkinavalvonta keskitetään
Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes)
syyskuun alusta. Virastoon siirretään kunnan
kemikaaliviranomaisen tehtävä sekä työsuojeluviranomaisen markkinavalvontaa koskevat tehtävät.
Työsuojeluviranomainen valvoo vastedes lähinnä kemikaalin käytön olosuhteita ja työnantajan
velvoitteita. Tarkastaja voi kuitenkin kieltää kemikaalien markkinoille saattamisen väliaikaisesti.
”Politiikka ei taida olla
’terveysvaikutteinen’
ammatti: jatkuva kielteinen ilmapiiri, koko
ajan töissä, kiitosta ei
kuulu. #sairaslomat”
Viestintäkonsultti ja toimitusjohtaja
Kirsi Piha Twitterissä 12.8.2013
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus
9
Miten sisustus vaikuttaa
työhyvinvointiin?
Vaikuttavatko työympäristön värivalinnat, kalusteet ja muu design työtehoon,
viihtymiseen ja työhyvinvointiin? Onko asiaa
tutkittu?”
– Marko
Asiaa on tutkittu jonkin verran, mutta tulokset eivät ole kovin selviä.
Tiedetään, että ihmiset eivät koe viihtyisäksi pelkistettyä työympäristöä, joka sisältää
vain työn kannalta välttämättömät kalusteet
ja työvälineet. Työympäristö koetaan positiivisemmin, kun siinä on käytetty esimerkiksi
värejä, kasveja ja sisustustauluja tai muita
kuvaelementtejä.
Se, millaisia värejä ja sisustusratkaisuja tulisi viihtyisän ympäristön luomiseksi
käyttää, onkin vaikeampi kysymys. Ratkaisuja
on ääretön määrä, ja kyse on pitkälti makuasioista. Ainoastaan punainen väri on melko
johdonmukaisesti yhdistetty negatiivisiin vaikutuksiin. Muiden värien osalta vaikutukset
ovat epäselviä. Huonekasvit lisäävät yleensä
viihtyvyyttä ja saattavat jopa parantaa työssä
suoriutumista.
Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös työympäristön elvyttäviin piirteisiin.
Niillä pyritään vähentämään ympäristön
stressitekijöitä ja edistämään voimavarojen
palautumista työn lomassa.
Erityisesti luontoympäristöillä on tällaista
stressistä palauttavaa voimaa, mutta samoja
vaikutuksia voidaan saada katselemalla
luontoaiheisia kuvia. Ne voidaan toteuttaa
esimerkiksi kuvallisena tapettina tai isoina
tauluina. Vaikutus on suurempi, kun mukana
on luonnon ääniä. Elvyttävät elementit
sopivat erityisesti taukotiloihin, auloihin ja
käytäville.
Kalusteiden ergonomisuus ja säädettävyys
vaikuttaa työasentoihin ja työn sujuvuuteen
ja sitä kautta myös työhyvinvointiin. Kalustuksen suunnittelussa neuvoja voi saada
esimerkiksi työfysioterapeutilta.
Annu Haapakangas,
psykologi, Työterveyslaitos
Lue lisää Duunitohtorin neuvoja:
http://tyopiste.ttl.fi/arkisto
10 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
KOULUTUKSESTA OIVALLUKSIA JA VERTAISTUKEA
E
nsimmäinen Tyhykäs® – työhyvinvoinnin
kehittäjän valmennus päättyi toukokuussa.
Työterveyslaitoksen järjestämä koulutus on
suunnattu niille, jotka toimivat työpaikallaan
työhyvinvoinnin kehittäjinä. Valmennus kytketään
kiinteästi työpaikan käytännön toiminnan kehittämiseen.
Yksi osallistujista oli Heli Väänänen Sulzer
Pumps Finland Oy:n Karhulan valimosta. Hän
työskentelee EHS-päällikkönä (Environmental
Health and Safety) ja työsuojelupäällikkönä.
– Hain koulutuksesta ideoita ja työkaluja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Siihen tähtäävä
projektimme alkoi viime syksynä. Muillakin osallistujilla oli oma kehittämistavoite, ja jokainen
sai tutorikseen Työterveyslaitoksen asiantuntijan,
Väänänen kertoo.
Syksyllä alkanut ja keväällä päättynyt koulutus
sisälsi kymmenen lähiopetuspäivää.
– Huomasin kuorivani työhyvinvointiasiaa
kerros kerrokselta kuin sipulia. Suurin oivallukseni oli, että työhyvinvoinnin kehittäminen on
kokonaisuus. Kehittämisen pitää lisäksi olla järjestelmällistä ja tavoitteellista.
– Kun kokonaisuus hahmottui, tuli selkeä olo.
Nyt tiedän, miten fyysisen työturvallisuuden ja
henkisen hyvinvoinnin voi yhdistää toisiinsa.
Väänäsen kurssikaverit olivat eri aloilta, muun
muassa kemianteollisuudesta, yliopistosta ja
seurakunnasta. Hänestä se lisäsi koulutuksen
HANNA LEHTINEN
Duunitohtori
Heli Väänänen Sulzer Pumps Finlandin
Karhulan valimosta haki uusia ideoita
Tyhykäs®-valmennuksesta.
kiinnostavuutta. Toisilta sai hyviä ajatuksia ja
vertaistukea.
– Aiomme jatkaa yhteydenpitoa ja vaihtaa
vinkkejä.
Työterveyslaitos järjestää vastedes vuosittain
Tyhykäs-valmentajien ajankohtaispäivät. Tietoa
tulevista koulutuksista: www.ttl.fi/koulutus MS
”Kuvitellaanpa, että työssäkäyvät
täysi-ikäiset saisivat käytösnumeron
vuosittain. Numero näkyisi myös
työtodistuksessa. Miten työelämän
meno eroaisi nykyisestä?”
Yrittäjä, valmentaja Isa Merikallio Hyvejohtajuus-sivuston kolumnissa Käytös 10 koulussa – entä nyt?
ÄLÄ PANTTAA IDEAA
1
2
3
Kun uusi idea syntyy, kokeile sitä pian, jotta se ei katoa. Nopea kokeilu on parempi kuin asioiden
pakoilu. Sittenpähän tiedät, mikä toimii ja mikä ei.
Hyväksy keskeneräisyys. Älä tavoittele heti täydellistä ratkaisua, vaan kerää kokemuksia jatkokehittelyä varten. Kaikkia vaiheita ei tarvitse suunnitella etukäteen.
Älä anna esteiden halvaannuttaa toimintaa. Jos eteen tulee este, mieti: Onko se oikeasti este?
Voiko sen kiertää tai poistaa?
Lähteenä ITU – Innovaattorin työkirja (Työterveyslaitos, 2013)
GEENITKIN VAIKUTTAVAT
LIIKKUMISEN INTOON
Kolmannes suomalaisista ei
liiku vapaa-aikanaan juuri lainkaan, vaikka liikunnan terveyshyödyt ovat yleisesti tiedossa.
Tutkimuksen mukaan sisäisellä
motivaatiolla on suuri merkitys
liikuntakäyttäytymiselle. Motivoitunut liikkuja harrastaa liikuntaa
säännöllisesti ja jaksaa jatkaa
harrastustaan jopa vuosikymmeniä. Sisäisen motivaation löytyminen saattaakin olla avain paitsi
liikunnan aloittamiseen myös liikunnallisen elämäntavan pysyvään
omaksumiseen.
Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän
yliopistossa elokuun puolivälissä.
THINKSTOCKPHOTOS
erintötekijöillä on vaikutusta
siihen, onko ihminen innokas
liikkumaan vapaa-aikanaan.
Terveystieteiden maisteri Sari
Aaltosen väitöstutkimus osoitti, että
liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä
olevien geneettisten ja ympäristötekijöiden painotukset vaihtelevat
iän myötä. Sekä nuoruudessa että
30 ikävuoden tietämillä vapaa-ajan
liikunta-aktiivisuuden vaihtelu selittyi 40–50 prosenttisesti yksilöiden
välisillä geneettisillä eroilla. Nuoressa aikuisiässä 25-vuotiaana ja
aikuisiässä 35-vuotiaana geneettiset
erot selittivät vain noin 30 prosenttia liikunta-aktiivisuuden eroista.
MAAILMASSA
SATTUU
270 MILJOONAA
TYÖTAPATURMAA” *
2013-08-01 A+A 2013_Finnland_Motiv 1_93 x 245_Työ Terveys Turvallisuus_4c_1990
P
“JOKA VUOSI
Turvatoimet ovat elintärkeitä työntekijöiden
suojaamiseksi ja siten myös tärkeä yrityksen
menestystekijä. A+A on markkinoiden anturi
ja alan tärkeimmät messut. Näe tulevaisuutta
luotaavat tuoteuutuudet, tapaa asiantuntijoita
kaikkialta maailmasta ja tuki turvallisuusaukot.
*Lähde: International Social Security Association/ISSA
5.-8. marraskuuta 2013
Düsseldorf, Saksa
Onnittelut!
Lujabetoni Oy:n
Siilinjärven ratapölkky- ja ontelolaattatehdas vei voiton
Betoniteollisuus ry:n
järjestämässä vuoden 2012
Työturvallisuuskilpailussa. Tehdas
voitti betonituotetehtaiden
sarjan ja valittiin lisäksi koko
kilpailun voittajaksi.
Elementtitehtaiden sarjan
paras oli Parma Oy:n Forssan
ratapölkkytehdas, ja valmisbetonitehtaiden sarjassa voiton
vei Rudus Oy:n Porin valmisbetonitehdas.
Tuomariston mukaan Lujabetonin tehtaassa on tehty pitkään
systemaattista ja omaehtoista
työtä turvallisuuden edistämiseksi. Yrityksessä nähdään työturvallisuus poikkeuksellisen selkeänä,
kiinteänä ja monimuotoisena
osana tehtaiden menestyksekästä johtamista, tuotantoa ja
sen kehittämistä. Tehtaassa on
ajateltu turvallisuuden kannalta
ongelmallisia tuotantoprosessin osia kokonaan uudelleen.
Lisäksi henkilökunta on otettu
hyvin mukaan työturvallisuuden
kehittämiseen.
Henkilökohtainen suojaus,
yrityskohtainen turvallisuus
ja työterveyshuolto
Kansainväliset erikoismessut ja kongressi
www.AplusA-online.com
Edustaja Suomessa:
Suomen Messut INTERFAIR
PL 21 _ 00521 HELSINKI
Puh.: (050) 376 0846 _ Fax: (09) 142 358
interfair@finnexpo.fi _ www.finnexpo.fi
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus
2013-08-01 A+A 2013_Finnland_Motiv 1_93 x 245_Työ Terveys Turvallisuus_2c_1990.indd 1
11
24.06.13 11:15
www.tttdigi.fi
tt tDIGI
Työ Terveys Turvallisuus
ETUSIVU
OSALLISTU
ARTIKKELIT
PALSTAT
NÄKÖISLEHTI
ASIAKASPALVELU
ILMOITTAJAT
■ Mieluummin töissä kuin eläkkeellä
MARJA SARKKINEN
Eila Torp kannustaa
nuoria kollegojaan
jättämään työt
työpaikalle.
Saako työ aivosi
kukoistamaan? Tee testi!
Huomaat tehneesi monta tuntia
töitä tauotta. Ajatus alkaa takkuilla.
Mitä teet?
Vastaa tähän ja leikkimielisen
testin muihin kysymyksiin. Sitten
tiedät, tukeeko työ aivojesi hyvinvointia: www.tttdigi.fi >Osallistu
>Tee testi
Erikoissairaanhoitaja Eila Torp, 66, olisi voinut jäädä eläkkeelle jo kuusi
vuotta sitten. Työkaverit ja rakkaus hoitotyöhön pitävät häntä edelleen
töissä. Mitkä hetket ovat hienoimpia terveyskeskuksen vuodeosastolla?
– Kun dementoitunut potilas katsoo minua kauniisti, kiittää, silittää
kättäni ja sanoo, että olen kultainen.
Onko työnteko eläkeläisenä erilaista kuin ennen?
– Kyllä, koska tämä on vapaaehtoista. Voin päättää, kuinka paljon ja
milloin töitä teen ja otanko määräyskirjan vai teenkö keikkaa. Voin päättää myös työpaikkani. Halutessani voin vaikka seikkailla eri työpaikoissa.
Lue lisää Eila Torpin kokemuksista TTT-Digin jutusta Kutsumus vetää
eläkeläisen töihin: www.tttdigi.fi. Juttu löytyy, kun sitä hakee esimerkiksi otsikolla tai henkilön nimellä kohdasta Hae sivustolta.
■ Mikä juttu se olikaan?
Missä TTT-lehdessä olikaan juttu työturvallisuusvastuista yhteisellä työpaikalla? Missä
numerossa kerrottiin fiksusta tavasta antaa
palautetta? Ja missä se lehti on nyt?
TTT-Digin tilaajana löydät nämä ja muut kaipaamasi jutut joko lehtikohtaisesta arkistosta:
www.tttdigi.fi >Artikkelit >Arkisto
tai hakemalla juttuja avainsanoilla
kohdasta Hae sivustolta.
THINKSTOCKPHOTOS
■ Anna palautetta ja juttuvinkkejä
12 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Miten lehdestä tulisi sinulle entistä hyödyllisempi? Mistä asiasta haluaisit lukea? Tiedätkö
kiinnostavan työyhteisön tai henkilön?
Osallistu lehden kehittämiseen osoitteessa
www.tttdigi.fi. Osallistu-palkin alta pääset
antamaan palautetta ja juttuvinkkejä, lähettämään kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi
ja äänestämään numeron parasta juttua.
Seuraa alan uutisia!
www.tttdigi.fi
Vastaa viikon kysymykseen
osoitteessa www.tttdigi.fi
Mitä uutta haluaisit harrastaa?
 Musiikkia.
 Liikkumista.
 Käsillä tekemistä.
 Kielen opiskelua.
 Jotain muuta.
 En mitään.
Näin lukijat vastasivat kysymykseen:
Miten vaikutat muihin töissä?
Ystävällisyydellä
Innostamalla
33%
48%
14%
5%
Perustelemalla
Liittoutumalla
tt tDIGI

Tärkeää tietoa,
viisaita vinkkejä,
aitoja ajatuksia...
Ota TTT-lehti avuksesi
työpaikkasi kehittämiseen.
Tilaa painettu lehti,
TTT-Digi tai molemmat!
Tilausvaihtoehdot ja hinnat
■
Painettu lehti +
TTT-Digi/vuosi
• Organisaation koko 1–20 henkeä
> 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä)
• 21–200 henkeä > 159 €
(sis. 1 kpl painettua lehteä)
• 201–1 000 henkeä > 279 €
(sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen
osoitteeseen toimitettuina)
• yli 1 000 henkeä > 499 €
(sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen
osoitteeseen toimitettuina)
Tilaa verkossa:
www.tttdigi.fi
Tai lähetä sähköposti osoitteeseen
ttt-tilaus@ttl.fi.
■
TTT-Digi ilman painettua
lehteä/vuosi
■
Pelkkä
painettu TTT-lehti
Organisaation koko
Vuonna 2013
• 1–20 henkeä > 79 €
• kestotilaus 69 € vuosikerta,
• määräaikainen vuositilaus 72 €
• 21–200 henkeä > 129 €
• 201–1 000 henkeä > 239 €
• yli 1 000 henkeä > 459 €
Tilaa verkossa:
www.tttdigi.fi
Tai lähetä sähköposti osoitteeseen
ttt-tilaus@ttl.fi.
Vuonna 2013 painetun
TTT-lehden 7 numerosta
yksi on kaksoisnumero.
Painetun TTT-lehden voit tilata
tässä lehdessä sivulla 46 olevalla
tilauslipukkeella tai lähettämällä
sähköpostin osoitteeseen
asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi
tai soittamalla numeroon
03-4246 5340.

TTT-lehdellä on 165 000 lukijaa!
tt tDIGI
KMT LUKIJA 2012
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 13
UUDISTA JA
UUDISTU 2013
AIVOT NARIKASSA
VAI HUIPPUVIREESSÄ?
25.-26.09.2013 FINLANDIA-TALO, HELSINKI
Suomalainen ammattitaito veturina
PŠŠyhteistyškumppani
PŠŠmediakumppaniÊ
JŠrjestŠjŠ
Kun työ tukee pääkopan
hyvinvointia, hommatkin luistavat.
Testaa, kaipaavatko sinun
työolosi kohennusta:
www.tttdigi.fi
>Osallistu >Tee testi
Henrietta Oy/Henkilöstöjohdon ryhmä — HENRY ry • www.henryorg.fi
KOULUTTAJAKURSSI
Tampereen Poliisiammattikorkeakoululla
18 –22.11.2013
EAK Kouluttajakurssi soveltuu järjestöjen ja
yritysten liikenneturvallisuuskouluttajille,
poliiseille, liikenneopettajille ja muille ennakoivan
ajon kouluttamisesta kiinnostuneille. Kurssi antaa
oikeuden henkilöautoilijoiden
ennakoivan ajon koulutusten järjestämiseen.
Kurssin hinta on 750€ + majoitus ja ruokailu Polamkissa.
Kurssille on ilmoittauduttava viimeistään 18.10.2013
mennessä Liikenneturvan verkkosivuilla.
Lisätietoja: Koulutusohjaaja Toni Vuoristo,
p. 020 7282 349 tai toni.vuoristo@liikenneturva.fi
THINKSTOCKPHOTOS
Tapahtuma henkilšstšammattilaisille, esimiehille,
kehittŠjille ja tyšhyvinvointivastaaville
Kirjeitä lukijoilta
ttt-palaute@ttl.fi tai www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta
Palautetta TTT-lehdestä 3/2013
■ Alkoholismista kertova Sumusta selville vesille
juttu oli paras. Arvostan suuresti Juha Voutilaisen
rohkeutta puhua näin avoimesti vaikeasta ja
edelleenkin Suomessa ”kielletystä” aiheesta. Toivottavasti monet saavat voimaa hänen esimerkistään ja myös työyhteisöissä uskalletaan jatkossa
rohkeammin puuttua vastaaviin tilateisiin.
Varhaisen tuen ja välittämisen merkitys on suuri!
■ Eniten kiinnosti juttu Miten meni tänään,
jossa kerrottiin professori Esko Valtaojasta.
Arvostan hänen tutkimustyötään ja huumoriaan
valtavasti. Tämäkin artikkeli sai aikaan muutamassa kohdassa leveän hymyn kasvoilleni ja
jopa äänekkään naurahduksen, mikä on aina
terveellistä ja ilahduttavaa. Lehdessä oli tällä
kertaa monia muitakin hyviä ja todennäköisesti
kiinnostavia artikkeleita myös teini-ikäisille
lapsilleni.
■ Kiinnostavin juttu oli Tekemällä oppii. Itse en
ole käynyt oppisopimuskoulutusta, mutta saman
alan eri työpaikkojen kautta olen oppinut monipuolisesti työnkuvani tehtäviä. Vähiten kiinnosti
juttu elävää patsasta esittävästä henkilöstä
Ajassa-palstalla. Miten joku voi tulla ulkomaille
töihin tietämättä asunnostaan?
■ Kiinnostavin juttu oli Sumusta selville vesille.
Ihan pikkaisen olen huomannut Voutilaista myös
itsessäni, ja juttu kyllä pisti ajattelemaan omaa
alkoholikäyttäytymistäni. Tulen ainakin kysymään
kotona, miten he asian kokevat.
■ Valtakunnan tärkein viesti presidentiltä ja
pääministeriltä on, että nuorille on saatava työtä.
Olen erittäin tyytyväinen, että nuorten kokemuksista kerrotaan lehdessänne.
ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita
muuten työhön liittyvistä asioista. Myös
juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää
nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle
nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia
■ verkkosivuilla: www.tttdigi.fi
>Osallistu >Anna palautetta
■ sähköpostitse: ttt-palaute@ttl.fi
■ kirjeitse: ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti,
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 15
TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT LIISA TAKALA
Muutokseen
tarvitaan tekoja
Romanitaustainen toimittaja Maria Friman
karsii ennakkoluuloja pala palalta
– vaikka viemällä lomamatkalla tapaamansa
rasistisen pariskunnan kahville.
16 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
M
aria Friman, 33, asettelee
eteensä pöydälle kolme puhelinta: kaksi työkännykkää
ja oman puhelimensa, jonka
hän jättää päälle haastattelun ajaksi.
– Jos lapset sattuvat
soittamaan, Friman sanoo pahoitellen. Hänen neljästä lapsestaan kaksi vanhinta on
koulussa, nuorimmat päiväkodissa.
Friman on jokin aika sitten aloittanut työn
mediakoordinaattorina sisäasiainministeriön
vetämässä yhdenvertaisuushankkeessa. Työ
Unicefin kouluvierailutoiminnan koordinoijana päättyy pian. Rivissä voisi olla vielä neljäskin kännykkä: Friman työskentelee tuottajana ja ohjaajana Helmi Films -tuotantoyhtiössä ja kirjoittaa lisäksi juttuja muun
muassa romanien lehteen Latso Diivekseen.
– Ministeriön työtarjous osui hyvään saumaan. Halusin jotain uutta ja samalla toivoin, että voisin välillä tehdä vain yhtä työtä
Maria Friman
■ Ikä: 33
■ Koulutus: Audiovisuaalisen viestinnän
ammattitutkinto
■ Ammatti: Toimittaja, yrittäjä Helmi Films
-tuotantoyhtiössä, mediakoordinaattori
sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus
etusijalle -hankkeessa
■ Kotipaikka: Helsinki
■ Harrastukset: ”Yritän ehtiä kerran
viikossa tanssimaan salsaa. Intohimoni
ovat kengät, joita minulla on ainakin
200 paria.”
■ Perhe: 4-vuotias tytär,
5-, 8- ja 10-vuotiaat pojat
kerrallaan, Friman sanoo ja naurahtaa. Hän
myöntää, että ei ole kovin hyvä rajaamaan
tekemisiään.
– Pitäisi varmaan varata opinto-ohjaajalta
aika, jotta oppisin olemaan haalimatta koko ajan lisää hommia. Vaikka muuten osaan
elää hetkessä, työssä suunnittelen koko ajan
tulevaa.
ERILAINEN LAPSI. Maria Friman kertoo saaneensa työteliään mallin kotoaan. Äiti paiski töitä sekä saattokodissa että Porin kaupungin kotipalvelussa. Isä, laulaja Rainer
Friman, kiersi esiintymislavoja ja kirjoitti.
Kotona hänelle välittyi maailmasta ”pehmeän pumpulinen kuva”. Isän musiikkimenestys ja satunnaiset lööpit eivät vaikuttaneet lapsen arkeen.
Romanitaustaa ei perheessä erikseen korostettu. Äiti pukeutui romaniasuun, isä
lauloi ravintoloissa farkut jalassa. Friman
muistaa, että oli alle kouluikäinen, kun ensimmäisen kerran tiedosti taustansa.
– Tajusin, että olen jotenkin erilainen
kuin muut pihan lapset. Se ei silti mitenkään vaivannut minua.
Kuudennella luokalla Frimania kiusattiin koulussa silloin tällöin. Mieleen on jäänyt kerta, jolloin koulukaveri vaati koulun
pihalla ”mustalaista nuolemaan kenkiään”
rautakangella uhaten.
– Silloin pelkäsin. Taisin silti selvitä aika
vähällä, nimittelyä olisi saattanut olla enemmänkin, hän summaa nyt.
OMA PAIKKA. Koulun jälkeen Maria Friman
etsi paikkaansa: lukio jäi kesken, samoin
jäivät lähihoitaja- ja merkonomiopinnot.
Toimittaja hänestä tuli sattumalta. Sisaren
mies työskenteli Romano Mission julkaisemassa Romano Boodos -lehdessä ja kysyi, osaako Friman kirjoittaa.
– Vastasin, että en tiedä, mutta voin kokeilla. Kirjoittaminen koukutti välittömästi,
ja vähitellen töitä ilmaantui lisää. Huoma-
sin, että voin elättää näin perheeni. Myöhemmin olen myös opiskellut media-alaa.
Suoritettuaan audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon vuonna 2007 hän
perusti opiskelukaverinsa kanssa Helmi
Films -tuotantoyhtiön. Eikö 26-vuotiasta, 3ja 1-vuotiaiden lasten äitiä pelottanut ryhtyä
yksityisyrittäjäksi erittäin kilpaillulla alalla?
– Yrittäminen tuntui luontevalta. Emme
ottaneet isoa lainaa, vaan kalustoa on kasvatettu vähitellen.
– Romaneilla on ylipäänsä ehkä tavallista
matalampi kynnys lähteä yrittäjiksi. Olemme tottuneet työllistämään itse itsemme,
koska muuta varmaa tulonlähdettä ei ole ollut saatavilla.
POLIISILTA PAKIT. Pari vuotta sitten Maria Friman istui etelän lomakohteessa uima-altaalla, kun suomalaismies halusi kysyä häneltä
erästä asiaa.
– Mies ihmetteli, miksi meille romaneille
maksetaan automaattisesti työkyvyttömyyseläkettä 15 ikävuoden jälkeen. Hän ei uskonut, kun sanoin, että se ei pidä paikkaansa.
Ennakkoluulot ovat tulleet tutuiksi aiemminkin. Kauppaopistossa työharjoittelupaikan löytäminen osoittautui mahdottomaksi.
Työnantajat eivät halunneet ottaa nuorta romaninaista töihin – edes ilmaiseksi. Opettaja
tarjoutui päästämään hänet silti läpi, mutta
Friman totesi, ettei voi valmistua alalle, jolta
ei löydy hänelle töitä.
– Vähän aikaa ajattelin katkerasti, että ei
sitten, voinhan minä olla työttömänäkin.
Olen kuitenkin aika periksiantamaton, ja sitä tunnetta ei onneksi kestänyt pitkään.
Työskennellessään Yleisradiossa Friman
oli kerran menossa tekemään haastattelua
Helsingin Itäkeskuksen poliisilaitokselle.
Sielläkin odotti yllätys.
– Tuottajamme sanoi, että poliisista on ilmoitettu, että en ole tervetullut sisätiloihin,
koska käytän romaniasua. Lopulta haastat→
telu kuvattiin liikkuvassa maijassa.
”Syrjintään ei totu,
mutta sitä oppii käsittelemään.”
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17
”Minulle romanitausta merkitsee ennen kaikkea
→
Frimanin kokemukset ovat hätkähdyttäviä ja räikeitä. Silti hän kertoo niistä rauhallisesti – tunteet eivät nouse pintaan missään
vaiheessa.
– Näitä kokemuksia on paljon, ja ne tuntuvat aina pahalta. Välillä meinaa mennä
hermo, ja joskus on itkettänytkin, mutta ei
enää. Syrjintään ei totu, mutta sitä oppii käsittelemään.
Friman on huolissaan siitä, miten ennakkoluulot vaikuttavat nuoriin romaneihin.
– Jos tällaisia kokemuksia on paljon peruskoulun viimeisillä luokilla ja esimerkiksi
TET-paikan löytäminen on vaikeaa, on helppo ymmärtää, miksi romaninuori ei halua
jatkaa ammattikouluun tai lukioon.
– Tietyissä elämänvaiheissa pieneltäkin
vaikuttavalla syrjintäkokemuksella voi olla
suuri vaikutus tulevaisuuteen.
TYÖTÄ VAILLA. ”Pilaako työtä tekevä romani suvun maineen?” Tämäntyyppiset vitsit
kiertävät internetissä, eivätkä stereotypiat
ole aivan tuulesta temmattuja: joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet ja maltillistenkin arvioiden mukaan viidennes romaneista
on työttömänä.
Maria Friman huomauttaa, että romanikulttuuri ei kiellä työn tekemistä, päinvastoin.
– Esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kun romaneilla ei ollut pysyviä
asuntoja, he tekivät töitä kärryistä käsin ja
heitä pidettiin hyvin työteliäinä. Työ on vain
ollut muuta kuin perinteistä palkkatyötä,
kuten käsitöitä, hevostenhoitoa ja kengitystä sekä maatilan sekalaisia tehtäviä.
Nykyään suurimmat esteet työllistymiselle ovat työnantajien asenteet ja romanien
muuta väestöä alhaisempi koulutustaso.
Kiertävän elämäntavan vuoksi romanit ovat
18 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
käyneet koulua vasta noin neljänkymmenen
vuoden ajan. Syrjintä aiheuttaa syrjäytymistä, ja se taas helposti periytyy.
– Pienillä paikkakunnilla töitä on ylipäänsä
vähän tarjolla ja romanien on erityisen vaikea työllistyä. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt yleistä
suvaitsevaisuutta. Töitä löytyy, etenkin, jos
on valmis tinkimään vaatimustasostaan.
Aina sekään ei auta: Kun Frimanin monet
tutkinnot suorittanut romanitaustainen ystävä haki puhelinmyyntityötä, työnantaja
kysyi, onko hän valmis käyttämään työasua.
– Ystäväni vastasi, että se sopii. Vähän hän
ihmetteli, miksi hänelle annetaan työasu,
kun sellaista eivät muutkaan käyttäneet.
Hän ei lopulta saanut paikkaa.
Friman toivoo, että yhä useampi romani
tekisi kokemansa huonon kohtelun näkyväksi. Yksi keino on tehdä syrjinnästä tutkintapyyntö poliisille.
– Valtaväestöön kuuluva ystäväni vertasi romaneja mustiin. Heidän historiansa
on täynnä sortoa, mutta nyt Yhdysvalloissa
on musta presidentti. Romaneilla on tähän
vielä matkaa. Emme voi odottaa muutosta,
jos emme itse ole aktiivisia ja pane hanttiin
huonolle kohtelulle.
VAIN MARIA. Haastattelupäivänä Maria Friman on pukeutunut kuin kuka tahansa ministeriön virkanainen: tummaan jakkuun
ja hameeseen sekä vaaleaan toppiin. Vielä
muutama vuosi sitten asu oli toinen. Hän
”laittoi hameet” 19-vuotiaana eli alkoi käyttää romaninaisen perinteistä asua: koristeellista puseroa eli röijyä ja pitkää mustaa samettihametta. Päätös oli hänen omansa.
– Äitini toivoi, että en olisi laittanut hameita, koska se vaikeuttaa elämää monin
tavoin. Minulle valinta oli kuitenkin selvä,
enkä koskaan katunut sitä.
Romaniasuinen nainen on kaupungilla
kulkiessaan kuin julkisuuden henkilö. Häntä tarkkaillaan, ja hänen tekemisensä ja sanomisensa kiinnittävät muiden huomion.
– Kun menin ensimmäistä kertaa kauppaan romanihameessa, myyjät liimautuivat kannoilleni, samoin vartija. Näin ei ollut
käynyt koskaan ennen.
Muutama vuosi sitten Friman joutui luopumaan hameesta henkilökohtaisesta syystä, jota hän ei halua tuoda julkisuuteen.
Muutos oli kokonaisvaltainen.
Maria Friman
toivoo, ettei hänen
tyttärensä valitse
romaniasua.
– Yhtäkkiä en ihmisiä tavatessani edustanutkaan enää koko romaniväestöä, vaan
olin ensisijaisesti vain Maria. Se oli vapauttava tunne.
Vaikka romaniasun käyttöön ottaminen
on vapaaehtoista, hameesta luopuminen on
romanille suuri häpeä – vähän kuin valtaväestöön kuuluva heräisi ilkosillaan keskeltä kaupunkia.
– Romanihame ei ole pelkkä vaate, vaan
osa identiteettiä. Vie aikansa, että muutokseen tottuu.
Frimanilla on neljävuotias tytär. 15 vuoden
päästä hän on saman päätöksen edessä kuin
äitinsä aikoinaan: laittaako hameet vai ei? Friman toivoo, että tytär ei valitse romaniasua.
– Vielä enemmän toivon kuitenkin, että
asenneilmapiiri on Suomessa silloin toinen.
Olisi hienoa, jos tyttäreni voisi tehdä päätök-
Maria Frimanin tytär
Renata, 4, ja pojat Mikael,
5, ja Sebastian, 8, ovat
tottuneet siihen, että äiti
tekee töitä myös kotona.
verenperintöä ja yhteenkuuluvuutta.”
sen itsensä vuoksi eikä työnsaannin takia.
On väärin ajatella, että ihmisten on oltava
samanlaisia tullakseen hyväksytyiksi.
OLEN SUOMALAINEN. Maria Friman haluaa
selvästi rikkoa romaneihin liittyviä myyttejä. Hän korostaa moneen otteeseen, että
romanius ei ole ideologia tai uskonto eikä
siihen liity mitään mystistä salaisuutta, ainoastaan tiettyjä tapoja ja perinteitä.
– Onhan joka perheessä muutenkin omanlaisensa säännöt. Minulle romanitausta merkitsee ennen kaikkea verenperintöä. Se on
myös yhteenkuuluvuutta. Jos lähden vaikka Lappiin ja auto hajoaa matkalla, voin aina pyytää apua paikkakunnan romaneilta,
vaikka en tuntisi heitä entuudestaan.
Ulkomailla matkustaessaan Friman kertoo olevansa Suomen romani.
– Suomessa romanit sekoitetaan helposti
Itä-Euroopasta tuleviin romanikerjäläisiin. Se
osoittaa, että meidät nähdään yhä ulkopuolisina, vaikka olemme sotineet samat sodat ja
meillä on 500 vuotta yhteistä historiaa.
Toisaalta romanit itsekin ruokkivat ”me
vastaan muut” -ajattelua. Liian helposti
kaikki muut nähdään rasisteina, joilta on
suojauduttava.
– Meidän pitäisi avata mielemme ja tuulettaa asenteitamme. Kaikesta ei voi syyttää
vain valtaväestöä.
Friman uskoo, että asenteita voi muuttaa parhaiten kohtaamalla toisen. Siksi hän
kutsui kahville erään sattumalta tapaamansa vanhemman pariskunnan, jolla oli hyvin
kielteinen käsitys romaneista.
– Nykyään tapaamme säännöllisesti, ja
meistä on tullut ystäviä.
Jokin aika sitten Unicefin kouluvierailija
kävi kertomassa romaneista Frimanin pojan
luokalla. Koulun jälkeen ekaluokkalainen
ihmetteli, miksi äiti ei ole koskaan kertonut
enempää romanien historiasta.
– Olen kertonut lapsille, että olen kotoisin
Porista. Minulle ei ollut tullut mieleen kertoa esimerkiksi sitä, että romanien juuret
ovat alun perin Intiassa. Oli avartavaa huomata, että näistä asioita puhuminen on lapsille tärkeää.
Kouluvierailijan puheenvuoron jälkeen
Frimanin poika keskusteli tummaihoisen
kaverinsa kanssa.
– Poikani kiteytti: ”Sinä olet tumma, minä
olen intialainen, äitisi on suomalainen. Meitä on täällä tällainen hyvä porukka”.
VIELÄ TEHTÄVÄÄ. Internetissä on lukuisia romanien työllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen
liittyviä tekstejä, lehtijuttuja ja videoita,
joissa mainitaan Maria Frimanin nimi.
– En ole tietoisesti valinnut tätä tietä,
mutta yhdenvertaisuuden edistäminen kulkee mukanani luontaisesti. Tulen varmasti
tekemään näiden teemojen kanssa töitä koko ikäni, tavalla tai toisella. Sisälläni on koko ajan tunne, että jotain on vielä tekemättä. En vain tiedä mitä.
Tammikuuhun asti arjen kulku on kutakuinkin selvä. Friman matkustaa päivittäin
paikallisjunalla Helsingin keskustaan sisäasiainministeriöön ja kiirehtii iltapäivällä takaisin kotiin Helsingin Malmille, jotta ehtii
hakea lapset ajoissa päiväkodista. Neljän lapsen yksinhuoltajalla ei juuri ole luppoaikaa,
mutta viikonloppuna ehtii katsoa vaikka
Uuno Turhapuro -leffoja koko perheen voimin.
Suunnitelma ministeriön pestin päättymisen jälkeiseen aikaankin on jo valmiina.
– Media-alan hommat jatkuvat, mutta niiden rinnalla aion yhdistää intohimoni kenkiin ja yrittämiseen. Tehdä vaihteeksi jotain
ihan uutta. ■ ■ ■
MINÄ & TYÖ
Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt?
Elämäni on tasapainossa. Minulla on ihanat
lapset ja arki sujuu – ainakin toisinaan.
Mistä saat voimavaroja?
Teen työtä, joka todella kiinnostaa minua
ja johon minulla on myös jotain annettavaa.
Kokemus on opettanut, että vaikeudet ja
väsymys ovat vain hetkellisiä. Sekin antaa
voimaa.
Mikä on tärkein saavutuksesi työssä?
Yksittäinen tärkeä teko on dokumentti Yön
syli, joka kertoo yhden henkilön näkökulmasta siitä, miten romanilapsia pakkohuostaanotettiin 1950-luvulla. Se oli monelle perheelle henkisesti tosi vammauttava kokemus.
Mistä haaveilet?
Kuningasideasta, jolla kaikki romaniväestön
ongelmat saisi korjattua. Onneksi tämä työ
ei kuitenkaan ole yhden ihmisen varassa.
Millainen on romanien asema
työelämässä?
Työtä on vaikea saada, mutta jos paikan saa,
työpaikalla kohtaa harvoin syrjintää.
Yksi tärkeimmistä viime vuosina tehdyistä
parannuksista on Suomen historian ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma.
Miten suhtaudut Itä-Euroopasta
tuleviin romanikerjäläisiin?
Heidän kotimaassaan arki on aika kamalaa.
Esimerkiksi Romaniassa romanin tappamista
ei välttämättä pidetä edes rikoksena.
Rahan antaminen ei muuta mitään. Sen
sijaan saatan tarjota kahvit tai tupakan. Olen
myös lahjoittanut heille lasteni pieneksi käyneitä vaatteita ja ylimääräisiä huonekaluja.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19
Työ Terveys Turvallisuus
Seuraava potilas!
Eläinlääkäri Riikka Nikula pitää itsenäisestä ja vaihtelevasta
työstään. Turvattomuuden tunne voi iskeä kuitenkin silloin,
kun päivystyskeikalle on lähdettävä yksin keskellä yötä.
TEKSTI MARJA LUOKOMAA ■ KUVAT MARKKU OJALA
E
läinlääkäri Riikka Nikula nousee autostaan. Hän pukee ylleen
vihreän työtakin ja laittaa suojat jalkineidensa päälle. Rinteessä, omenapuiden seassa laiduntaa
kaksi erikoisen näköistä eläintä.
Kolmatta tilan emäntä, Sini Honkala, pitää
hihnassa.
– Tulittehan te sieltä, täällä potilas odottaa jo kärsimättömänä, Honkala huikkaa.
Eläimet ovat alpakoita, eteläamerikkalaista perua olevia kamelieläimiä, jotka ovat
myös sukua laamalle. Nikula on tullut tarkistamaan, onko viikko sitten aloitettu hoito purrut yhden alpakan silmävaivaan. Silmä näyttää vielä vähän turvonneelta, mutta
muuten lääke on tepsinyt.
– Alpakka oli minulle uusi tuttavuus. Ennen hoitojen aloittamista soitin kollegalle,
jolla on näistä eläimistä kokemuksia, ja kysyin neuvoa, Nikula kertoo.
– Eläinlääkäreillä on yleensä hyvät kontaktit: tiedämme ketä konsultoida uusia
eläimiä kohdatessa tai muissa ongelmatilanteissa. Siihen voi luottaa, että aina saa apua.
Nikula on vuodesta 1999 lähtien toiminut
Salon kaupungin eläinlääkärinä Perniön ja
Särkisalon alueella. Sinä aikana hän on nähnyt monen eläimen elinkaaren sekä alueen
kotieläinkannassa tapahtuneet muutokset.
Lemmikkieläimet ovat pysyneet suurin
piirtein samoina, mutta tuotantoeläintiloilla muutokset ovat olleet suuria. Moni tila on
lopettanut toimintansa, mutta onneksi tilalle on tullut uusia yrittäjiä ja eläimiä, kuten
alpakoita.
– Pienellä paikkakunnalla oppii tuntemaan hyvin asiakaskuntansa ja eläimet. Kun
20 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
kuulee puhelimessa, kuka soittaa, tietää
yleensä jo asian.
Alkuviikosta vilkasta
Käynnit maatiloilla Riikka Nikula hoitaa
yleensä loppupäivästä, elleivät potilaat vaadi
äkillistä hoitoa. Tänään työpäivä alkoi tyypilliseen tapaan puhelimeen vastaamisella
jo kello kahdeksan.
Aamun ensimmäisen tunnin aikana ihmiset soittavat kysyäkseen neuvoa, uusiakseen
reseptejä ja varatakseen käyntiaikoja.
Väsymys koettelee
etenkin kunnaneläinlääkäreitä,
jotka joutuvat myös
ajamaan paljon.
– Olen yrittänyt ohjata asiakkaat soittamaan kahdeksan ja yhdeksän välillä. Se on
selkeää työn kannalta, koska silloin voin
keskittyä pelkästään puheluihin.
Jos kiireellisiä tehtäviä ei tule, aamupäivä
hurahtaa pieneläinten parissa.
– Joillekin eläinlääkäreille sopii, että lemmikit tuodaan vapaasti jonottamalla hoitoon. Minä haluan aina tietää etukäteen, mitä on tulossa ja milloin, joten pidän ajanvarausjärjestelmästä.
Alkuviikot ovat yleensä vilkkaita. Perniön
pieneläinpäivystys siirtyi vuoden 2012 alusta Turkuun, ja se on näkynyt eläinlääkärin
arjessa. Apua kaipaavien kissojen ja koirien
kanssa odotetaan viikonlopun yli ennen lääkäriin menoa, jos se vain on mahdollista.
Myös suureläintilalliset sopivat mielellään
lääkärin käynnit alkuviikosta, jotta he pystyvät suunnittelemaan oman työviikkonsa.
– Pieneläinpäivystyksen siirtyminen pois
on ollut kaikin tavoin hyvä juttu. Viikonloppuna päivystäjän työrupeama saattaa kestää
80 tuntia, ja tuona aika on oltava koko ajan
työ- ja ajovalmiudessa.
Yökäynnit tiedoksi ystävälle
Vaikka pieneläinpäivystys onkin jäänyt pois,
suureläinpäivystyksen vuoro osuu kohdalle usein. Puolentoista kuukauden välein on
viikonloppupäivystys ja kerran viikossa yöpäivystys.
Väsymys onkin eläinlääkärintyössä iso
haaste. Se koettelee varsinkin kunnaneläinlääkäreitä, jotka joutuvat myös ajamaan
paljon.
– Päivystyksessä saattaa joutua ajamaan
väsyneenä pitkiäkin matkoja, hoitamaan potilaan ja ajamaan taas kotiin. Aamulla edessä on jälleen normaali työpäivä, Riikka Nikula kertoo.
Hänen mielestään on ristiriitaista, että ohjeiden mukaan väsyneenä ei saisi ajaa, mutta usein muuta vaihtoehtoa ei ole.
Turvattomuuden tunnetta lisää se, että
öisiä työkäyntejä ei kirjata mihinkään. Kukaan ei tiedä, minne eläinlääkäri lähtee.
– Pitäisi olla järjestelmä, jonne voisi ilmoittaa, minne on menossa ja koska on oletettavasti tulossa takaisin.
– Minä ilmoitan lähtöni ystävälle, jolle
myös kuittaan, kun olen yöpäivystyksestä
palannut. Mutta on väärin, että joudumme →
RIIKKA NIKULAN TYÖPÄIVÄ
08:00 Puhelinpäivystys.
09:00 Paperitöitä.
10:30 Labradorinnoutajanarttu tulee vastaanotolle
kutinan ja karvanlähdön takia. Kesällä ollut pitkittynyt
juoksu, sekin vaatii tarkastusta.
11:00 Kissan rokotus.
11:30 Kaksi kultaistanoutajaa tulee rokotukseen.
12:00 Kissalla on kilpirauhasen liikatoiminta, ja lääkitys
pitäisi saada kohdalleen. Nyt vuorossa näytteenotto.
12:30 Kissan ja koiran sirutus.
13:00 Paperitöitä ja potilasnäytteiden vienti postiin.
Tämän jälkeen lounas.
14:30 Kontrollikäynti alpakkatilalla. Alpakkauroksen
silmän jatkohoito.
15:30 Paperitöitä vastaanotolla.
16:00 Päivä pulkassa, ja aika lähteä kotiin.
Alpakat ovat
eläinlääkäri Riikka
Nikulan potilaista
eksoottisimpia.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 21
1. Saana Kokko-Virtanen toi rokotettavaksi
kaksi kultaistanoutajaansa, joista vanhempi on
pelastuskoiranakin ansioitunut Nuka.
2. Eläinlääkärin tarvikkeet kulkevat aina mukana.
3. Hygieniasta on huolehdittava hyvin
suureläintiloilla, jotta taudit eivät leviä.
4. Riikka Nikula tarkistaa, että kissan mikrosiru
toimii, kuten pitää.
5. Päivän kolmas rokotus.
2
6. Riikka Nikula voi tutkia vastaanotollaan muun
muassa korvatulehdusnäytteitä ja sekä eläinten
ulko-ja sisäloisnäytteitä. Muut näytteet lähtevät
tutkittaviksi labotorioon.
→ kuormittamaan ystäviä ja perhettä työvel-
voitteillamme.
Turvattomuutta työssä voi Nikulan mukaan aiheuttaa myös vastaanoton sijainti.
Yleisesti on tiedossa, että eläinlääkärien rohdoilla tainnuttaa vaikka hevosen. Syrjäisessä
paikassa oleva klinikka saattaa houkutella
hämärämiehiä.
Perniössä tätä pelkoa ei juuri ole, sillä
eläinlääkärin vastaanotto sijaitsee asuinkerrostalon alakerrassa, kylän keskustan tuntumassa.
1
Kolhuja mökkielämästä
3
5
22 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
6
4
Eläinlääkärin työtehtävät vaihtelevat jonkin
verran vuodenajan mukaan.
Kevättalvella alkavat kissojen ja koirien
steriloinnit ja kastroinnit. Kesällä yleistyvät muun muassa iho-ongelmat. Kesälomien
jälkeen annetaan aiempaa enemmän rokotuksia.
Kesällä eläimiä ei mielellään leikata, sillä
haavojen paraneminen on hidasta.
– Perniö on mökkipaikkakunta, ja se tuo
oman lisänsä kesän töihin. Mökillä eläimet
eivät useinkaan ole kytkettyinä, joten erilaisia haavoja tulee. Uusi eläin saattaa myös
aiheuttaa kahnauksia naapuruston lemmikkien kanssa, Riikka Nikula kertoo.
Mökkiasukkaiden lemmikit eivät juuri
muuta vastaanoton asiakaskuntaa muuta
kuin määrällisesti. Hoidettaviksi tulee kissoja ja koiria, joskus marsuja tai kaneja. Matelijoita on seudulla muutama, mutta matelijaharrastajat osaavat usein hoitaa eläimensä itse.
Eksoottisin Nikulan vastaanotolle saapunut lemmikki on viljakäärme. Tuotanto-
NÄIN ELÄINLÄÄKÄRIT
KOKEVAT TYÖNSÄ
■ 61 % pitää työsidonnaisuuttaan sopivana, 37 % liian suurena.
■ 17 % tuntee olevansa työssään usein yksin.
■ 89 % pitää työtään erittäin tai jossain määrin mielekkäänä.
■ 19 % kokee olevansa selvästi stressaantuneita, mutta silti 90 %
on hyvin tai melko tyytyväisiä elämäänsä.
■ 22 % pitää työtään ruumiillisesti hyvin tai melko rasittavana.
■ 38 % oli sattunut työtapaturma viimeksi kuluneen vuoden
aikana. Vaarallisimmiksi tapaturmatekijöiksi eläinlääkärit arvioivat
rauhattomat eläimet, väsymyksen, kiireen, avun puuttumisen ja
pintojen liukkauden.
Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ja Suomen Eläinlääkäriliiton
hyvinvointi- ja terveyskyselyyn vuodelta 2012. Vastaajia oli 545.
eläimistä erikoisin potilas on alpakan ohella ollut strutsi.
Voimaa vai tekniikkaa
Etenkin suurten eläinten hoitaminen vaikuttaa varsin fyysiseltä työltä. Riikka Nikula ei kuitenkaan koe tarvitsevansa työssään niin paljon lihasvoimaa,
kuin maallikko saattaa ajatella.
Hänen mukaansa tekniikka on
usein ratkaisevampaa.
– Toki eläin saattaa pillastua
ja aiheuttaa eläinlääkärille vaaratilanteen, hän huomauttaa.
– Ei kannata valmistautumattomana mennä sonnin karsinaan. Yleensä maatilojen emännät ja isännät tuntevat hoidokkinsa ja tietävät, miten niitä pitää käsitellä. On parasta luottaa
heidän apuunsa .
Joskus vastaanotolle on tuotu
eläimiä, joita Nikula ei ole suostunut hoitamaan. Jos omistaja
ei pysty hallitsemaan esimerkiksi aggressiivista koiraansa, hoito
ei onnistu. Sellaisia tilanteita ei
kuitenkaan ole tullut vastaan,
että hoito olisi pitänyt evätä häiritsevästi käyttäytyvän omistajan takia.
Eläinlääkärin vastuu eläimen
hyvinvoinnista korostuu esimerkiksi silloin, kun joudutaan
miettimään, onko vanha ja sairas eläin tullut jo tiensä päähän.
Omistajat toivovat usein apua
päätöksentekoon.
– Monelle oma lemmikki on
paras ystävä, ja haluan ottaa
tämän huomioon eläintä hoitaessani. Mutta menetyksen pelkoon ja suruun en voi mennä
mukaan, sillä silloin minusta ei
olisi apua eläimelle eikä omistajalle.
Työpäivä takana
Kun päivän potilaat on hoidettu
ja paperityöt tehty, Riikka Nikula kääntää auton kohti kotia.
Siellä odottavat 11-vuotias tytär
ja neljä kissaa.
Illasta riippuen Nikula saattaa
käyttää vapaa-aikansa jousiammuntaan tai sambaan. Välillä
hän vie tyttären harrastuksiin,
esimerkiksi tallille hoitamaan
omaa hevosta.
Miten tänä iltana?
– No nyt näyttää vähän sateiselta. Taidetaan olla vain kotona ja lämmittää sauna, Nikula
huikkaa ja starttaa matkaan.
■■■
Toimittaja ja kuvaaja seurasivat
Riikka Nikulan työpäivää
elokuussa 2012.
Kemikaaliturvallisuuden
Start & Go
- työpaikan kemikaaliriskit hallintaan
luotettavasti ja helposti
Start & Go (4 h) sisältää:
• Työpaikkahavainnoinnin ja
asiantuntijakonsultaation
• Alustavan kemikaaliriskien ja
-turvallisuuden arvioinnin
• Opastusta Stoffenmanagerin
käyttöön ja hyödyntämiseen
• Yhteenvedon käynnistä
Hinta: 1290 € (+ alv.24 %)
Hintaan lisätään tarvittaessa matkakustannukset.
Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.
www.ttl.fi/palvelut > Kemikaaliturvallisuus
> Kemikaaliturvallisuuden Start & Go
Tilaa Start & Go:
Sirpa Huuskonen
030 474 2617
sirpa.huuskonen@ttl.fi
Niina Kallio
030 474 7174
niina.kallio@ttl.fi
www.ttl.fi/palvelut
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 23
TTL_AR_TTT_042013_93x245.indd 1
11.6.2013 9:40:45
Pönötys
kielletty
Lakipalveluyritys
Fondiassa kukaan ei
panttaa tietoa tai jupise
selän takana. Eikä ota
itseään liian vakavasti.
TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT ANNA DAMMERT
Kai Ritvala, Pirta Karlsson
ja Päivi Malinen vaihtavat
kahvin lomassa tietoja
ja kuulumisia.
24 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
1234
Tässä sarjassa esittelemme
Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä.
→ Luottamus ja yhteistyö
V
astaanottotilan, Fondia Cafén,
seinällä on 87 valokuvaa. Niissä hymyilevät yrityksen työntekijät eli ”fondiaanit”.
Jos uskomme Suomen parhaat
työpaikat -listausta, hymyt ovat
aitoja: Fondia valittiin tänä vuonna kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi Great Place to
Work -yrityksen selvityksessä. Euroopan tasolla se on rankattu parhaaksi lakialan työpaikaksi jo kolmesti peräkkäin.
Toimiston leikkisää sisustusta on esitelty
usein lehdissä, mutta pelkät koreat tapetit
eivät ole siivittäneet yritystä näin hyviin tuloksiin. Lakimies Kai Ritvalan ja henkilöstöasioiden kehittäjän Pirta Karlssonin mukaan avainsanat ovat avoimuus ja tiimityö.
Esimerkiksi työntekijöiden tulotaso ei
määräydy perinteisten lakifirmojen tavoin
sen mukaan, paljonko kullakin juristilla on
”omia” asiakkaita. Kunkin asiakkaan asioita
hoitaa vähintään kahden juristin tiimi.
– Tämä ehkäisee kilpailua ja kannustaa
yhteistyöhön. Samalla varmistetaan, että
toiminta on laadukasta, Ritvala sanoo.
– Uutta kehitettäessä kaikki ovat tervetulleita mukaan. Esimerkiksi strategia ja arvot
on laadittu yhteistyössä, Karlsson jatkaa.
Kapula vaihtoon. Kun organisaatiouudistusta sorvattiin, toimitusjohtaja Jorma Vartia halusi kuulla työntekijöiden ajatuksia
suunnitelmista. Hän ja HR-vastaava olivat
joka viikko yhden päivän työntekijöiden tavattavissa aulan kahvilassa. Aluetoimipisteisiin yhteydenpito hoitui puhelinkonferenssien, sähköpostin ja tapaamisten avulla.
– Keskusteluissa nousi esiin, että henkilöstö toivoi kapteenin tehtävästä määräaikaista. Johto hyväksyi idean, mikä on iso asia,
Päivi Malinen sanoo.
Nyt kapteenit hoitavat tehtäväänsä kaksi
vuotta. Näin kukaan ei kuormitu liikaa, mutta kaikki voivat halutessaan saada kokemusta esimiestehtävistä.
– On ihan tervettä, että vetovastuu välillä
vaihtuu. Määräaikaisuus on hyvä siksikin,
että se antaa luvan palata takaisin asiakastyöhön, mikä kuitenkin meitä kaikkia eniten kiinnostaa, kapteenina vielä muutaman
kuukauden toimiva Malinen sanoo.
Joukkuehenkeä. Viiden viime vuoden aikana yrityksen tilat ovat vaihtuneet kahdesti ja työntekijämäärä lähes viisinkertaistunut. Toimipisteitä on nyt Suomessa yhdeksällä paikkakunnalla sekä lisäksi Tukholmassa ja Tallinnassa.
Lakimies Päivi Malisen mukaan ihmisläheinen ja mutkaton yrityskulttuuri on silti
säilynyt. Helsingin-toimipisteessä kaikki toimitusjohtajaa myöten työskentelevät avokonttorissa. Puolen vuoden välein istumapaikkaa vaihdetaan, jotta kaikki tutustuvat
toisiinsa paremmin.
Ylityöt vapaina. Fondian juristitiimit tapaavat asiakkaat ja suunnittelevat työnsä
itsenäisesti. Töiden aikataulutus ja mitoitus
ovat jokaisen omalla vastuulla. Osaamista
kannattaa jakaa, jotta tiimistä saa varmasti
tukea, jos työt alkavat kasautua.
Yrityksessä on käytössä lakialalla epätyypillinen työaikapankki: ylitöistä ei makseta,
vaan ne on pidettävä vapaina. Ylityöt eivät
firmassa ole osoitus työhön sitoutumisesta,
päinvastoin. Ne vaikuttavat kielteisesti työntekijän rahallisiin kannustimiin.
– Etätyöt ovat ilmoitusasia, ja hiljaisina
Tiedonkulun varmistamiseksi suureksi
paisuneet tiimit päätettiin viime vuonna jakaa noin kymmenen hengen joukkueiksi.
Jokaista niistä johtaa kapteeni, jonka ryhmän työntekijät valitsevat keskuudestaan.
www.tyoelama2020.fi
Miten yhteistyötä?
■ Lakiasiaintoimisto Fondiassa on satsattu
avoimeen tiedonkulkuun ja tiimityöhön.
Mitä hyvää?
■ Asiakkuuksista vastaavat tiimit,
■
■
■
■
mikä kannustaa tiedon jakamiseen
ja yhteistyöhön.
Kaikki työskentelevät avotoimistossa, ja
paikkoja vaihdetaan puolen vuoden
välein. Näin lisätään vuorovaikutusta.
Joukkueet äänestävät joukostaan
kapteenin kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Jokainen tiimi vastaa asiakkaista ja
sopimuksista itsenäisesti. Johto luottaa
siihen, että työn jälki on laadukasta.
Käytössä on työaikapankki, ja
halutessaan voi tehdä etätöitä tai
esimerkiksi lyhentää työaikaansa.
aikoina voi hyödyntää työaikasaldoja. Se on
työnantajankin etu, Pirta Karlsson sanoo.
Fondiassa on Kai Ritvalan mukaan vahva
positiivisen palautteen antamisen kulttuuri.
Kehityskeskustelussa silti jokaisen on annettava kriittistäkin palautetta.
– Tavoitteena ovat rakentavat muutosehdotukset. Pelkkä valittaminen on epäkypsää,
Päivi Malinen huomauttaa.
Kun Ritvala oli Fondian työhaastattelussa
noin vuosi sitten, haastattelija kysyi: ”Oletko ollut ennen villissä työpaikassa?”
– Jos on kovin kiintynyt vanhaan tapaan
toimia, ei viihdy täällä. Täällä työskentelevät
jakavat arvot yhteisestä tekemisestä ja toisista välittämisestä.
– Täällä ei saa ottaa itseään liian vakavasti. Kaikki muu on sallittua, paitsi pönöttäminen. ■ ■ ■
MIKSI VIIHDYT TÖISSÄ? ”FONDIAANIT” VASTAAVAT.
Päivi Malinen, lakimies
”Tänne on joka aamu ihana tulla, sillä meillä on hyviä tyyppejä
töissä. Tämä tuntuu joka tavalla
omalta työpaikalta.”
Pirta Karlsson,
henkilöstöasioiden kehittäjä
”Teemme asioita uudella tavalla. Se näkyy käytännössä,
ei vain juhlapuheissa.”
Kai Ritvala, lakimies
”Täällä on hyvä työilmapiiri ja viihtyisät tilat.
Avoimuus parantaa
työn laatua.”
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 25
→
sarjassa esittelemme
1 2 3 4→ Tässä
Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä.
Luottamus ja yhteistyö
www.tyoelama2020.fi
Muutos tuli – luottamus meni?
Kun muutokset perustellaan hyvin ja niitä työstetään yhdessä,
henkilöstön luottamus johtoon säilyy vaikeitakin päätöksiä tehtäessä.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
T
yöelämässä on paljon isoja uudistushankkeita, joissa koko organisaatio myllätään uusiksi.
Toisaalta moni yritys viilaa toimintatapojaan koko ajan.
– Pienistä muutoksista on tullut niin yleisiä, ettei niitä aina edes huomaa,
sanoo työn kehittämiseen perehtynyt tutkija Marika Schaupp Työterveyslaitoksesta.
Muutosta voi lähestyä kahdesta suunnasta: Monessa organisaatiossa uusitaan rakenteita ja toimintatapoja esimerkiksi tiedonkulun parantamiseksi. Tällainen on
edellisellä sivulla esitelty lakipalveluyritys
Fondian tiimirakenteen uudistus.
Toinen, haastavampi näkökulma on työn
sisällön uudistaminen.
TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE
– NÄITÄ KEHITETÄÄN:
1Innovointi ja tuottavuus
2Luottamus ja yhteistyö
Vahvistetaan luottamukseen,
avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen
perustuvaa tapaa toimia. Tarve korostuu
erityisesti muutostilanteissa.
3
4Osaava työvoima
Työhyvinvointi ja terveys
26 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
– Monesti uudistuksissa keskitytään liiaksi
työvälineisiin, rakenteisiin ja työyhteisöön.
Itse työn kohde eli asiakkaat jäävät vähemmälle huomiolle, Schaupp huomauttaa.
– Fondiassa rakenteelliset muutokset sopivat ilmeisesti työn sisältöön. Kun rakenteet
tukevat perustyötä, muutos on onnistunut.
Läpinäkyviä päätöksiä. Muutostilanteet
haastavat luottamuksen. Tutkijat puhuvat
luottamuspääomasta, joka auttaa ihmisiä
selviytymään epävarmoissa olosuhteissa.
Tätä pääomaa mitataan isoja, vaikeita päätöksiä tehtäessä. Jos työpaikan ikävät päätökset on tehty oikeudenmukaisesti, ne voi
hyväksyä, vaikka niistä ei pitäisikään. Tämä
taas edellyttää perustelujen läpinäkyvyyttä.
Liian usein työntekijät osallistetaan vasta
sitten, kun muutosta jo viedään käytäntöön.
– Muutosvastarinta ja purnaus johtuvat
usein näennäisestä osallistamisesta, Marika
Schaupp huomauttaa.
Oikea osallistaminen on yhdessä tekemistä ja neuvottelemista. Tunnetta siitä, että ollaan samassa veneessä, vaikka johto kantaakin vastuun strategisista päätöksistä.
– Pelkkä toiveiden kerääminen fläppitaululle ei ole osallistamista. Jos työntekijöillä
ei ole oikeasti sanavaltaa, on parempi, että
se tehdään selväksi jo heti alussa.
Paras arvaus. Marika Schaupp ja hänen
kollegansa pohtivat tuoreessa kirjassa Yhteinen muutos muun muassa sitä, miten esimies
ja työntekijät voivat yhdessä kehittää työtä.
Schaupp korostaa työn sisällön arviointia.
– Kun ryhdytään muuttamaan organisaatiota tai työtapoja, on ensin määriteltävä
työn sisältö ja kohde: Missä nyt ollaan, mitä
tuotetaan, mitä tulisi tehdä eri tavoin? Näin
voidaan löytää myös ne kohdat, joissa työ
tökkii, ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja.
Nykyisin muutos on usein nopeaa reagointia kasvaneeseen epävarmuuteen. Tarkkojen
faktojen sijaan päätökset perustuvat parhaisiin mahdollisiin arvauksiin tulevasta.
Samalla esimiehen rooli on muuttunut
ylimmästä auktoriteetista yhteisen toiminnan vetäjäksi. Tämä vaatii molemminpuolista luottamusta: Esimiehen pitää uskoa siihen, että työntekijät osaavat. Toisaalta työntekijöiden on luotettava omiin kykyihinsä.
Perinteitä rikkomaan. Pitkään toimineissa organisaatioissa on vaikea jäljittää,
mitä rakenteita purkaa, jotta työstä tulisi
joustavaa. Paras työpaikka -kisoissa pärjäävätkin usein nuoret tietotyön yritykset, joissa
hierarkia on matala ja toiminta avointa.
Fondiassa on rikottu alan perinteistä toimintatapaa. Juristien omien asiakkuuksien
tilalle on perustettu tiimejä, jotka vastaavat yhdessä asiakkaiden asioista. Marika
Schaupp kannustaa muitakin työpaikkoja
vastaavaan avoimuuteen.
– On radikaalia murtaa perinteinen ”yksi sankari” -malli. Yrityksessä on ilmeisesti
ymmärretty, että tiedon jakaminen muille ei tarkoita omasta asiantuntijuudesta
luopumista. ■ ■ ■
LISÄÄ TIETOA
Marika Schaupp ja muut: Yhteinen muutos.
Työterveyslaitos, 2013.
Risto Harisalo ja Ensio Miettinen: Luottamus.
Pääomien pääoma. Tampere University Press, 2010.
Työelämä 2020 - sarjan ensimmäisen osan jutut
TTT-lehdessä 3/2013 ja TTT-Digissä: Koukussa
luontoon ja Johda uutta oikein. www.tttdigi.fi
Tätä mieltä Katri Lipson
Mistä on huono
työterveyshuolto tehty?
”Tämä, se ja tuokin on
teidän firmassanne
surkealla tolalla ja
huonosti hoidettu.”
KAIKENLAISTEN KEHITTÄMISPÄIVIEN ja aivoriihien työryhmissä meitä kehotetaan myönteiseen
ajatteluun ja ratkaisukeskeisyyteen. Oikeaoppista
olisi siis tässäkin listata hyvin toimivan ja osaavan
työterveyshuollon piirteitä.
Välillä tekee kuitenkin mieli uida vastavirtaan:
Millainen on huonosti toimiva työterveyshuolto?
Ja miksi? Entä jos välillä kaivelisimme ongelmia
ja vatvoisimme?
PEKKA ELOMAA
ASIAKKAAT VOISIVAT VALITTAA ensimmäiseksi,
ettei lääkärille saa aikaa riittävän nopeasti. Tämä
ongelma nousee usein esiin, kun kysytään asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun.
Asiakasorganisaatio taas laskee sairauslomapäivien määriä: mitä enemmän poissaoloja, sitä
huonommin työterveyshuolto hoitaa hommansa.
Mutta huono työterveyshuolto on – valitettavasti – huonoa monella muullakin tavalla.
HUONO TYÖTERVEYSHUOLTO ei tunne työtä
eikä työpaikkaa. Työpaikkaselvityskäynnit ovat
läpikävelyjä, eikä raporteissa oteta kantaa työn
altisteisiin ja terveysvaikutuksiin.
Havainnot työoloista eivät vaikuta palvelun
sisältöön ja tavoitteisiin, eivät myöskään tiedot
toimialan tai organisaation erityispiirteistä. Erilaisille asiakkaille tarjotaan yhtä ja samaa.
Huono työterveyshuolto on myös useimmiten
myöhässä. Työkykyongelmiin herätään vasta,
kun terveys on jo pysyvästi rapistunut ja lääkärin
tehtäväksi jää eläkelausunnon kirjoittaminen.
Työn ja työolojen muokkaaminen, työterveysneuvottelut, osa-aikaratkaisut, lääkinnällisen ja
ammatillinen kuntoutuksen keinot jäävät käyttämättä. Päihdeongelmiin ei tartuta. Erilaisten
työntekijäryhmien – vaikkapa nuorten, iäkkäiden,
maahanmuuttajien, naisten ja miesten – erityispiirteitä ei oteta huomioon.
HUONO TYÖTERVEYSHUOLTO ei tarjoa jatkuvuutta, ja jatkuvuuden uupuessa ei ole maaperää
pitkäjänteiselle yhteistyölle ja vaikuttavuudelle.
Asiakkaan luottamuksen saavuttaminen vaatii
aikaa ja aktiivisuutta. Asiakkaat voivat toki itsekin
katsoa tässä suhteessa peiliin. Yhteistä asiaa ei
silti auta se, että asiakasyrityksen jatkuvien organisaatiomuutosten ja kilpailutuskarusellien lisäksi
myös työterveyshuollossa lääkärit ja hoitajat
vaihtuvat tiuhaan tahtiin.
Huono terveyshuolto ei tee tiimityötä. Lääkärit,
hoitajat, psykologit ja fysioterapeutit hoitavat
samaa potilasta ja samaa asiakasyritystä keskenään kommunikoimatta, yhteisiä päämääriä
asettamatta. Tiimin jäsenten ymmärrys toistensa
osaamisesta ja työnjaosta on vaillinaista.
MITÄ VIELÄ? Vähän niin kuin tämä negatiivinen,
syyllistävä ja syntilistaa muistuttava listauskin,
huono työterveyshuolto nostaa esiin vain epäkohtia ja kertoo vain huonoja uutisia.
Yritykselle: tämä, se ja tuokin on teidän firmassanne surkealla tolalla ja huonosti hoidettu.
Potilaalle: kolesterolit ja sokerit sen kun kohoavat, metabolinen syndrooma kolkuttaa jo ovella.
Meillä on mainioita esimerkkejä työpaikoista,
jotka saavat hyvää palvelua työterveyshuolloltaan. Mutta päinvastaisia tapauksiakin on.
Ehkä silti palaamme myönteiseen ajatteluun ja
ratkaisukeskeisyyteen: mistä on hyvä työterveyshuolto tehty?
Ja jatkamme yhdessä maailman parhaan
työterveyshuollon rakentamista.
KATRI LIPSON ON KIRJAILIJA JA
TYÖTERVEYSLAITOKSESSA TYÖSKENTELEVÄ
ERIKOISLÄÄKÄRI. HÄN ON KIRJOITTANUT
ROMAANIT KOSMONAUTTI (2008) JA
JÄÄTELÖKAUPPIAS (2012).
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 27
Työ Terveys Turvallisuus
PÄÄLAKILOHKO
OTSALOHKO
Säätelee liikettä sekä kolmiulotteista
tilan hahmottamista.
Toiminta keskeistä abstraktissa
ajattelussa, aloitekyvyssä ja
luovassa ongelmanratkaisussa.
Tuntoalue
TAKARAIVOLOHKO
Käsittelee kuvia. Jos takaraivolohko
vaurioituu, ihminen ei ymmärrä
näkemäänsä, vaikka näkökyky
olisi normaali.
Liikealue
jalka
jalka
käsi
käsi
suu
suu
liikkuva
kuva
muodot värit
Näköalue
Suunnittelu ja
toiminnan ohjaus
puhuminen
Hajualue
• sijaitsee syvällä
keskiaivoissa
PIKKUAIVOT
OHIMOLOHKO
i
ivos
a
ö
y
ko t maan? testi:
a
a
S
a den
oist
kuk TTT-leh gi.fi
i
Tee w.tttd
ww
Muisti ja tunnereaktiot. Sisältää muun muassa
hippokampuksen, joka koodaa pitkäkestoisia
muistoja. Kuulotiedon käsittely. Puheen
ja esimerkiksi musiikin kuuleminen
sekä puheäänteiden tunnistaminen.
Kuuloalue
• puhe, vasen aivopuolisko
• musiikki, oikea aivopuolisko
AIVOT
– herkkä sähkölaite
Runsaan kilon painoinen, pehmeä elin on työn
touhussa, kun hengitämme, stressaannumme,
ratkomme ongelmia tai rakastumme.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
28 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Se pieni ero
Tiesitkö tämän aivoista?
Aikuisen aivot painavat noin
1,3 kiloa. Naisten aivot kasvavat
maksimikokoon miehiä aikaisemmin.
Miesten aivot painavat keskimäärin
hieman enemmän kuin naisten,
mutta koko ei selitä älykkyyttä.
■ Aivot ovat pehmeä, punertava, hyytelömäinen elin, jota suojaa luinen pääkallo.
Aivot kelluvat aivo-selkäydinnesteessä, joka suojaa niitä tärähdyksiltä.
■ Aivot ovat suurimmillaan 20-vuotiaana. Sen jälkeen alkaa hidas kutistuminen.
100-vuotiaaksi elävä on voinut menettää noin 15 prosenttia aivoistaan.
■ Aivot ovat elimistä herkimmät. Ne kestävät hapenpuutetta vaurioitumatta vain 4–6 minuuttia.
■ Aivoissa on satoja miljardeja hermosoluja. Hermosäikeet kuljettavat aivoista
käskyjä tahdonalaisiin lihaksiin ja toisaalta lihaksista ja tuntoelimistä aivoihin.
■ Vasen aivopuolisko säätelee ruumiin oikean puolen toimintoja ja päinvastoin.
Aivot rakastuvat
■ Vasen aivopuolisko on useimmilla erikoistunut kielellisiin toimintoihin.
Oikeassa aivopuoliskossa on muun muassa musiikin havaitsemiseen keskittyneitä aivoalueita.
Vaikka arkikielessä sydän
pakahtuu, on karrella tai särkyy,
todellisuudessa rakastumisessa
keskeisellä sijalla on väliaivoissa
sijaitseva hypotalamus.
■ Aivot oppivat uusia asioita läpi elämän, mutta iän myötä oppimistapa ja -nopeus muuttuvat.
Aivojen hermosolut pysyvät vireinä, kun niitä aktivoidaan usein.
Missä muisti asuu?
Harkitsevuus
kehittyy hitaasti
Otsalohko kehittyy viimeisenä. Se on korkeamman
ajattelun ja impulssinhallinnan keskus ja toimii
täydellisesti vasta 18–20 vuotiaana. Otsalohkon
hermoradat kypsyvät vielä tämän jälkeenkin,
joskus 30-vuotiaaksi asti.
Aivoissa ei ole säiliötä, johon
tallennamme asioita. Muisti
on prosessi, jossa kokemukset
muuttavat aivoja jatkuvasti.
Pinnalta pohjalle
■ Aivokuoressa tapahtuvat aistihavainnot, älyllinen toiminta,
puheen säätely sekä liikkeiden tahdonalainen säätely.
■ Isoaivoihin on keskittynyt tietoisuus ja tahdosta riippuva toiminta.
Aivojen muut osat toimivat tahdosta riippumatta.
ISOAIVOT
VÄLIAIVOT
AIVOKUORI
Hypotalamus
♥
1
2
Vuorokausirytmikello
3
PIKKUAIVOT
LIMBINEN
JÄRJESTELMÄ
mm. hajualue
sijaitsee täällä
■ Limbinen järjestelmä osallistuu autonomisten toimintojen,
motivaation ja tunteiden säätelyyn.
■ Aivorunko säätelee niitä kehon toimintoja, joiden tietoinen
hallinta on vähäistä, kuten hengittämistä, nälkää ja ruumiinlämpöä.
■ Keskiaivoissa sijaitsevat muun muassa kuviin ja ääneen
erikoistuneet tumakkeet.
■ Pikkuaivot koordinoivat automaattisia liikkeitä, kuten kävelyä
sekä tasapainoa, tunteita ja unta.
■ Väliaivoissa on hormonitoimintaa ohjaava ja tunteita säätelevä
hypotalamus sekä talamus, jonka kautta aistien lähettämät
signaalit välittyvät aivokuorelle. ■ ■ ■
Jutun asiantuntijana vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitoksesta.
AIVORUNKO
1. Keskiaivot
2. Aivosilta
3. Ydinjatkos
Selkäydin
LISÄÄ TIETOA
Matthew MacDonald: Aivot: käyttäjän käsikirja. WSOYpro, 2009.
Kiti Müller: Aivokutinaa. Työterveyslaitos, 2008.
Ritva Enäkoski ja Seppo Soinila: Hanki itsellesi käytetyt aivot -opas.
Neurologiasäätiö/Neurologiasäätiön tuki ry, 2006.
Seppo Soinila: Ajattele aivojasi. Duodecim, 2003.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 29
26
kysymystä
aivoista ja
työstä
Mikä auttaa, kun ajatus junnaa paikallaan?
Miten työilmapiiri vaikuttaa aivoihin?
Kuinka muistia voi terästää?
Työterveyslaitoksen asiantuntijat
vastaavat kysymyksiin.
TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVITUS SANNA VIHANTO
työoloissa aivot
1 Millaisissa
pääsevät kukoistamaan?
Aivot rakastavat haasteita ja sen pohtimista,
miten omaa työtä voisi tehdä vielä paremmin,
innostavammin tai turvallisemmin. Aivot tarvitsevat myös palautumista ja lepoa. Siksi työpäivää
pitää tauottaa.
Myös ilmapiiri vaikuttaa paljon. Aivot ovat
täynnä ideoita, mutta ne pääsevät tietoisuuteen
vain sallivassa ja myönteisessä ilmapiirissä.
Kiireen tuntu ja negatiivinen mieliala tarttuvat
helposti. Tuomitsevassa ilmapiirissä kukaan ei
yllä parhaimpaansa.
monta asiaa ihminen
2 Kuinka
voi hallita kerrallaan?
Aiemmin ajateltiin, että ihminen voi käsitellä
mielessään yhtä aikaa enintään seitsemää asiaa.
Nykyisen tutkimustiedon mukaan aivoissa pysyy
vain viisi asiaa kerrallaan.
Mitä tutummasta asiasta on kyse, sitä suurempia kokonaisuuksia pystyy hallitsemaan. Ikä tuo
mukanaan tällaista kokonaisuuksien hallintaa.
30 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Keskeytykset ja muiden asioiden
tekeminen välissä kadottavat asioita
muistista.
muistin rajoitukset
3 Miten
kannattaa huomioida työssä?
Niistä on hyvä olla tietoinen. On tärkeää, että työvälineet tukevat muistia. Esimerkiksi kalenterien
tulisi aina olla käytettävissä ja helposti luettavissa. Uutta opeteltaessa koulutus kannattaa jakaa
pienempiin osiin ja tauottaa hyvin. Harjoittelemalla ja uusia oppeja käyttämällä opitut asiat
säilyvät muistissa.
Aivojen toiminta häiriintyy herkästi. Aivoja
pitää varjella turhilta häiriöiltä esimerkiksi sulkemalla ovi ja hiljentämällä puhelin.
4
Onko aivoille hyväksi vai pahaksi, että on ”moniosaaja”?
Olemme kaikki moniosaajia siinä mielessä, että
pystymme tekemään monenlaisia työtehtäviä.
Nykyisin on tyypillistä, että sama ihminen vastaa
monenlaisista kokonaisuuksista.
Toisaalta syvällisen tietämyksen
ja ymmärryksen saavuttamiseen
tarvitaan aikaa ja keskittymistä
tähän yhteen asiaan.
Ihanteellista olisi työskennellä
keskittyneesti omalla osaamisalueellaan mutta hallita pintapuolisesti muitakin tehtäviä, joita voisi
tehdä silloin tällöin.
kiire ja stressi
5 Miten
vaikuttavat aivoihin?
Ne näkyvät nopeina ratkaisuina, kärsimättömyytenä, virheiden lisääntymisenä
ja kapeakatseisuutena. Kiireisinä olemme tehokkaita mutta tyhmiä, kun taas
rauhallisena aikana olemme hieman
aivot mennä jumiin
7 Voivatko
ylikuormituksesta?
Kyllä, ja usein ne menevätkin. Niin voi käydä esimerkiksi, jos työskentelee kovassa kiireessä ja on
paljon muistettavaa ja uutta opittavaa. Yhtäkkiä
huomaa, ettei muista jotain yksinkertaista ja
tuttua asiaa. Se voi tuntua pelottavalta.
Usein kyse on kuitenkin siitä, että taukoja on
ollut liian vähän, liikkuminen työpäivän aikana
on jäänyt vähiin ja syöminenkin on ollut epämääräistä. Lisäksi mielessä saattaa olla pitkä lista
tekemättömiä töitä.
Parasta on ottaa askel taaksepäin ja miettiä,
mitä asioita on hoidettavana, mikä niiden tärkeysjärjestys on ja miten järjestää uusien asioiden
oppiminen. Kaikkea ei voi hotkaista kerralla.
auttaa, kun ajatus
8 Mikä
junnaa paikallaan?
Kannattaa tehdä jotain muuta, vaikkapa kävellä
kahvihuoneeseen ja hakea lasi vettä. Myös jutteleminen työkaverin kanssa voi auttaa.
Jos junnaaminen jatkuu pidempään, työpäivään on hyvä kehitellä vaihtelua. Ruoka- ja kahvitaukoon voi sisällyttää lyhyen käynnin ulkona.
Liikkuminen, luonto, tuoksut ja musiikki ovat
virikkeitä, jotka auttavat pois junnaavalta radalta.
Miksi jotkut oppivat
9
tietokoneohjelmien käytön
helpommin kuin toiset?
hitaampia mutta selvästi viisaampia.
Kiire ja stressi kuuluvat elämään, mutta niistä
pitää päästä myös palautumaan. Pitkään jatkuessaan niillä on kuluttava ja aivoja vanhentava
vaikutus.
6
Voiko pitkäaikainen stressi
aiheuttaa muistisairauksia?
Nykytieto ei anna tähän varmaa vastausta,
mutta viimeaikainen tutkimus viittaa siihen,
että näin olisi. Yhteys on osoitettu eläinkokeissa.
Kuormittavien elämäntapahtumien on havaittu
aikaistavan sairastumista dementiaan niillä, joilla
on siihen suuri perinnöllinen riski.
Oppimista helpottaa se, että on aiemmin käyttänyt samantapaisia ohjelmia. Sekin auttaa, että
tuntee hyvin tehtävän, jossa tietokoneohjelmaa
tarvitaan. Asiat eivät unohdu, jos ohjelmaa käyttää usein ja säännöllisesti.
virittää aivojen
11 Mikä
luovuutta töissä?
Jos ilmapiiri on kunnossa ja ideoinnille löytyy
aikaa edes ajoittain, luovuutta voi viritellä monin
tavoin. Aivot ovat yllättävän sidonnaisia paikkaan. Ennennäkemättömiä oivalluksia voi syntyä,
kun ideoidaan työpaikan ulkopuolella. Lähdetään
vaikka luontopolulle tai läheiseen puistoon.
Myös asioiden konkretisoiminen auttaa. Jos
pohditaan esimerkiksi töiden organisoimista, tehtävät kirjataan tarralapuille, joita sitten siirrellään
pöydällä. Tällainen konkretisointi ja näköaistin
käyttäminen voivat laukaista aivan uusia ideoita.
Huumori, pelit ja hassuttelu lisäävät luovuutta.
Sitä voi viritellä myös taiteen avulla tuomalla
työpaikalle taideteoksia, värejä ja musiikkia.
Näkyykö flow
Mitä ainakin pitäisi huo10
mioida, kun töihin hankitaan 12 eli virtaustila aivoissa?
uusia tietokoneohjelmia?
Hankintaa tulisi suunnitella työn näkökulmasta:
miten ohjelma sujuvoittaisi työntekoa eikä vain
siirtäisi töitä työntekijältä toiselle?
Hyvät sovellukset tehostavat työtä, jos ihminen
pystyy keskittymään vaativampiin tehtäviin ja
rutiinitehtävät siirtyvät koneille. Jos suuri joukko
työntekijöitä käyttää ohjelmaa, on olennaista,
että käyttö on helposti opittavissa ja sujuvaa.
Se näkyy sekä aivoissa että kehossa. Virtaustilassa keskittyy tavallista paremmin. Siinä pystyy
myös oppimaan tavallista laajempia kokonaisuuksia ja ymmärtämään asioiden yhteyksiä.
13 Pitävätkö aivot muutoksista?
Aivot rakastavat muutoksia. Uudet tutkimukset osoittavat yhä uusia muovautumisprosesseja aivoissa. Pienten asioiden muuttaminen
→
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 31
käydessä, asialle täytyy tehdä jotain. Uniongelmat kannattaa hoitaa. Erityisesti unettomuuden
lääkkeettömiä hoitomuotoja voi suositella.
paljon aivot
15 Kuinka
tarvitsevat unta?
Unen tarve on yksilöllistä. Riittävä määrä aikuisilla on 5–10 tuntia. Kaksi kolmasosaa aikuisista
tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä.
Hyvän unen merkki on heräämisen jälkeen
koettu virkeys ja se, että väsymys ei rajoita
toimintakykyä.
ruokavalio
16 Millainen
tekee hyvää aivoille?
Se sisältää riittävästi kasviöljyistä ja kalasta peräisin olevaa rasvaa. Nämä rasvat toimivat aivojen
rakennusaineina, eikä elimistö voi valmistaa
niitä. Aivot tarvitsevat niitä erityisesti silloin, kun
opitaan uusia asioita.
Aivoille terveellinen ruokailutapa tähtää
verensokerin tasaisuuteen. Sokeri ja muut nopeat
hiilihydraatit heiluttavat verensokeria nopeasti
ylös ja alas, mikä näkyy aivojen toimintakyvyn
epätasaisuutena.
Jos verenkiertoelimistö ei ole kunnossa, aivot
vanhenevat normaalia nopeammin ja ovat
alttiina aivosairauksille. Siksi monipuolinen ja
terveellinen ruokavalio vaalii aivojen terveyttä
myös pitkällä ajalla.
on hyödyllistä aivoille. Oikea→ arkirutiineissa
kätinen voi kokeilla vaikka kotioven avaamista
vasemmalla kädellä.
Uuden oppiminen on aivoille hyväksi. Kun jokin
työväline – vaikka tietokoneohjelma – vaihtuu,
tarvitaan aikaa sen opettelemiseen. Uutta tietoa
pitää päästä heti soveltamaan käytännössä.
Oppimista helpottaa myös myönteinen suhtautuminen muutokseen.
Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat muutoksia,
joiden odotusarvo on negatiivinen. Siksi niitä
pidetään automaattisesti ikävinä. Se tekee muutoksen odottamisen ja sietämisen vaikeaksi. Siinä
tilanteessa on tärkeää hakea tukea.
auttaa aivoja palautu14 Mikä
maan työn rasituksista?
Palautumisen kulmakivet ovat riittävä uni, hyvät
ruokavalinnat ja riittävä liikkuminen. Lisäksi aivot
kaipaavat mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä,
joka ei liity työhön. Sitä voi saada jostain har32 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
rastuksesta tai kodin tavallisista puuhista, kuten
leipomisesta tai nikkaroinnista. Myös perheen ja
ystävien kanssa vietetty aika on arvokasta.
Jos työt pyörivät mielessä illalla nukkumaan
erityistä aivojen
17 Onko
”superruokaa”?
Mikään yksittäinen ruoka ei ole niin terveellinen,
että se muuttaisi muuten huonon ruokavalion
hyväksi. Kokonaisuus ratkaisee.
Aivojen kannalta päivällisen supermenu voisi
Miten alitajuntaansa
25
voi hyödyntää
ongelmanratkaisussa?
olla vaikkapa tällainen: Alkuruoaksi syödään vihreää salaattia, tomaattia, saksanpähkinää ja oliiviöljypohjaista kastiketta. Pääruoaksi tarjotaan
kasviöljyssä paistettua lohta, täysjyväpastaa ja
vihanneksia. Jälkiruokana on kotimaisia marjoja,
marenkia ja suklaakastiketta.
Millainen alkoholin18
käyttö on aivojen
kannalta suositeltavaa?
Alkoholi on hermostomyrkky, joten suositeltavinta on olla käyttämättä sitä. Jos keskimääräinen
käyttö ei ylitä 1–2:ta annosta päivässä eikä alkoholia käytä kerrallaan runsaasti, niin nykytiedon
mukaan siitä ei pitäisi aiheutua pysyviä vaurioita.
19
Miten tupakointi
vaikuttaa aivoihin?
Ennen kaikkea haitallisesti. Tupakoinnin vaikutukset ovat moninaiset, mutta keskeistä on nopea
nikotiiniriippuvuuden syntyminen.
Joidenkin tutkimusten mukaan nikotiinilla voi
olla heikko muistia parantava vaikutus. Kyse on
lähinnä tilanteesta, jossa nikotiinin vaikutus alkaa
heiketä tupakoitsijan elimistössä. Silloin nikotiinin
saaminen lievittää vieroitusoireita ja saattaa sitä
kautta parantaa muistiakin.
Muutamissa väestötutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että tupakointi voisi pienentää muutaman neurologisen sairauden riskiä. Tupakointi on
kuitenkin merkittävä riskitekijä niitä moninkertaisesti yleisemmässä aivoinfarktissa.
liikunta
20 Miten
vaikuttaa aivoihin?
ja tuoteturvallisuus liittyvät asiaan.
Laajasti ymmärrettynä aivodopingina voi pitää
myös kofeiinipitoisten juomien ja nikotiinivalmisteiden käyttöä. Ainoa suositeltava aivodopingaine on kahvi, ja se onkin tehokas: on arvioitu,
että kuusi kuppia kahvia vastaa piristeteholtaan
viittä milligrammaa d-amfetamiinia, joka on
riittävä hoitoannos osalla narkolepsiapotilaista.
22 Miten muistia voi terästää?
Muisti on parhaimmillaan silloin, kun on
nukkunut hyvin, syönyt oikein, liikkunut riittävästi
ja on hyvällä mielellä. Tärkeää on myös, että
mieleen painettava asia kiinnostaa ja että sen
muistamisen kokee merkitykselliseksi.
Muistia voi terästää opiskelemalla muistitekniikoita. Monet niistä voivat tuntua vähän hassuilta.
Niitä kuitenkin oppii käyttämään nopeasti, ja niillä on suuri merkitys aivokapasiteetille. Esimerkiksi uuden tuttavan nimen muistaminen helpottuu,
kun nimen linkittää johonkin tähän ihmiseen tai
tilanteeseen liittyvään asiaan.
Liikunta on aivojen kannalta todella tärkeää.
Pienestäkin liikunnasta on hyötyä. Työpaikalla
esimerkiksi portaissa kävely vaikuttaa aivoihin
kahdella tavalla: Se parantaa hetkellisesti verenkiertoa, josta aivot ovat täysin riippuvaisia. Lisäksi
pieni liikkuminen stimuloi aivoja.
Liikunnan harrastaminen säännöllisesti,
useammin kuin kerran viikossa, on aivojen pitkäaikaisen terveyden peruspilareita.
Auttaako ristikoiden tai
23
sudokujen tekeminen
pitämään aivot kunnossa?
21
24
Mitä aivodoping tarkoittaa?
Aivodopingilla tarkoitetaan sitä, että terve
ihminen käyttää ilman lääketieteellistä perustetta
jotain yhdistettä tai lääkeainetta parantaakseen
henkistä suorituskykyään.
Tähän on käytetty esimerkiksi Alzheimerin
taudin lääkkeitä sekä ADHD:n ja narkolepsian
hoitoon tarkoitettuja piristeitä. Lääkkeet hankitaan usein nettikaupoista, joten myös laillisuus
Kyllä, jos oma työ ei sisällä paljon pientä, päivittäistä muistettavaa. Ristikoista ja sudokuista aivot
saavat kaipaamaansa purtavaa ja hoksattavaa.
Huonontaako iän karttuminen muistia välttämättä?
Se muuttaa muistia. Kokemuksen karttuminen
mahdollistaa aiempaa suurempien kokonaisuuksien hallitsemisen kerrallaan. Aivot oppivat
yhdistelemään asioita ja näkemään niiden välisiä
yhteyksiä ja suhteita. Toisaalta täysin uusien ja irrallisten yksityiskohtien muistaminen voi hidastua
tai vaikeutua normaalissa ikääntymisessä.
Alitajunta työskentelee koko ajan, eikä
sitä voi pysäyttää.
Jos kohtaa työssään mielenkiintoisen ongelman, jota ei saa selvitettyä
työpäivän aikana, aivot jatkavat ratkaisun
etsimistä. Se voi olla häiritsevää vapaalla,
kun tahtoisi pitää työasiat poissa mielestä. Silloin kannattaa tehdä jotain ihan
muuta.
Alitajunta jatkaa työtään myös
yöllä. Joskus asia ratkeaa aamulla tai
viimeistään työmatkalla. Alitajuntaa voi
tietoisesti käyttää hyödyksi opiskelemalla
ideointitekniikoita.
on parasta, mitä
26 Mikä
aivoilleen voi tehdä?
Aivoja voi hemmotella tuntemalla itsensä
onnelliseksi, tarjoamalla niille haasteita
ja antamalla niille hyvää ruokaa, riittävästi unta ja liikuntaa.
Lisäksi aivoja täytyy suojella maailman
kolhuilta käyttämällä kypärää, suojautumalla liuottimilta ja hermostoon
vaikuttavilta myrkyiltä sekä opettelemalla
kohtuulliset juomatavat.
Elämän kokonaisvaltainen tasapaino ja
monipuolisuus hellivät aivoja. ■ ■ ■
Kysymyksiin vastasi vanhempi tutkija
Minna Huotilainen seuraavia kysymyksiä
lukuun ottamatta: kysymys 6 (vastaajana
vanhempi tutkija Sampsa Puttonen),
kysymykset 9 ja 10 (erikoistutkija Virpi
Kalakoski), kysymys 15 (psykologi Heli
Järnefelt), kysymykset 18, 19 ja 21 (apulaisylilääkäri Christer Hublin). He kaikki
ovat Työterveyslaitoksesta.
LISÄÄ TIETOA
Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista.
Työterveyslaitos, 2011.
Pekka Kuikka ja muut: Miksi muisti pätkii?
Työterveyslaitos, 2011.
Heli Järnefelt ja Christer Hublin (toim.):
Työikäisten unettomuuden hoito.
Työterveyslaitos, 2012.
www.ttl.fi >Aihealueet >Työhyvinvointi
>Elintavat ja hyvinvointi >Lepo ja
palautuminen
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 33
Harrastus
hellii mieltä
TEKSTI MARJA SARKKINEN
tt tDIGI
TTT-Digin tilaaja!
Lue lisäksi juttu Mindfulness
ANNE NISULA
sopii myös työelämään:
www.tttdigi.fi
34 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Ritva Lavinto
Tuuletusta
pääkopalle
Helsinki, kaupungin kaakkoisen varhaiskasvatusalueen päällikkö
Harrastus: MINDFULNESS
”
Mindfulness eli tietoinen, hyväksyvä läsnäolo on olemiseni tapa. Se tarkoittaa, että pyrin olemaan koko ajan tässä hetkessä, kaikkia aistejani käyttäen. En murehdi tulevaa
enkä märehdi mennyttä. Hyväksyn sen, mitä on, arvottamatta ja torjumatta sitä.
Tutustuin mindfulnessiin kolmisen vuotta
sitten. Viime syksystä lähtien olen myös ohjannut intensiivikursseja. Teen harjoituksia
joka aamu 20–40 minuuttia. Alkuun käytin
apuna äänitteitä, mutta nykyisin vain istun
sängynlaidalla ja olen.
Työhyvinvointini on parantunut merkittävästi. Pystyn suuntaamaan huomioni yhteen
asiaan ilman, että ajatukseni harhailevat jo
seuraavissa tehtävissä. Ahdistavaa kiireen
tuntua ei enää ole.
Kun toimin puheenjohtajana kokouksessa
ja olen tietoisesti läsnä, tuon läsnäoloa myös
muille. Jos ajatukseni karkaa, tuon sen takaisin hengittämiseen ja siihen, miltä vaikkapa
jalkapohjissani tuntuu. Olen saanut alaisiltani sellaista palautetta, että minusta on tullut
aiempaa parempi kuuntelija.
Kaupungin organisaatiossa tapahtuu
muutoksia, ja moni asia tulee töissä annettuna. Saan ihanaa keveyden tunnetta todetessani, että oikeastaan minun ei tarvitse olla tästä mitään mieltä. Ei ole pakko arvioida,
onko jokin asia hyvin vai huonosti. Mindfulnessiin liittyy sekin, että asioita katsotaan
arvostavalla, ei arvostelevalla silmällä.
Olen saanut itsestäni hyvän ystävän. Kykenen tuntemaan itseäni kohtaan myötätuntoa, kun olen töpännyt. Aikoinaan olisin
moittinut itseäni kauheasti ja lisännyt kärsimystäni. Nykyisin ajattelen, että näin kävi,
voi voi, ja tästä mennään eteenpäin.
Minulle oli tyypillistä herätä aamuyöllä ja
murehtia asioita pää hiestä märkänä. Christopher K. Germerin kirjassa Myötätunnon tie
kerrotaan lääkäristä, joka harrasti asioiden
vatvomista. Hän totesi itselleen, että voi aivoparat, niin paljon turhaa työtä.
Siitä tuli minulle slogan, jonka sanoin itselleni yöllä herätessäni. Saatan yhä herätä,
mutta nukahdan uudestaan. Olen päässyt
eroon vatvomisesta.”
– Aivoille tekee erityisen hyvää sellainen
harrastus, joka on työn vastakohta, sanoo
vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitoksesta.
Se, joka kaipaa töissä hiljaista hetkeä, voisi nauttia postimerkkeilystä, nypläämisestä
tai kävelylenkillä käymisestä. Jos työ taas on
rauhallista, harrastuksessa saisi olla vauhtia.
Itsekseen työskentelevän kannattaa valita
harrastus, joka tarjoaa hauskaa seuraa. Sopivia voisivat olla vaikkapa vapaaehtoistyö,
vieraan kielen keskustelupiiri ja kuoro.
Erinomaisia harrastuksia aivoille ovat
liikunta ja kaikki oppimista edellyttävät puuhat, kuten jonkin vanhan taidon lämmittely.
Positiivisia aivovaikutuksia on osoitettu olevan käsillä tekemisellä, puutarhanhoidolla
ja mindfulnessilla. Huotilaisen mielestä
”kruununjalokivenä” voi pitää tanssiharrastusta: se on yhdistelmä liikuntaa, musiikkia
ja sosiaalisia suhteita.
– Kaikkein olennaisinta on kuitenkin
innostus ja iloinen mieli.
Mikko Koivistoinen
”
Tanssiharrastukseni alkoi kolmisen vuotta
sitten kuopiolaisessa tanssiseurassa J&V:ssä.
Kurssilla käytiin läpi yleisimmät tanssit valssista tangoon.
Alku oli vaikea. Minun piti tosissaan paneutua siihen, mitä opetettiin. Turhautti,
kun homma ei omasta mielestäni tuntunut
menevän päähän.
Vähitellen tanssi alkoi sujua. Kun ei enää
ollut pakko keskittyä siihen, millä jalalla ottaa askeleen ja mitä tekee seuraavaksi,
pystyi keskittymään enemmän itse tanssimiseen. Oli hienoa huomata kehittyvänsä.
Kurssin jälkeen aloin käydä säännöllisesti
lavoilla. Joskus saatoin harjoitella askeleita
navetassakin.
Tämä on mukava, rentouttava ja yllättävän liikunnallinenkin harrastus. Illan aikana tulee monesti tanssittua kolmekin tun-
tia. En ole käyttänyt sykemittaria, mutta
kyllä siinä liikuntaa saa. Mieluummin tanssin kuin lähden juoksulenkille.
Parasta on se, ettei työasioita tule mietittyä. Olen myös saanut harrastuksen parissa hyviä tuttuja, joiden kanssa voin mennä
kimppakyydillä jonnekin kauemmas tanssimaan.
Varsinkin kesällä tulee tanssittua joka
viikko. Käyn useimmiten Iisalmen Kyllikinrannassa, Maaningan Kasinossa ja Kuopion
Ilveskasinossa. Lempitanssini on tango.
Jos lavalla on Finlanders, Hurma tai Sinitaivas, musiikki on monipuolista. Siksi ne
houkuttelevat juuri tanssiväkeä. Jotkut laulajat vetävät paikalle paljon faneja. Silloin
on niin ahdasta, että on vaikea tanssia.
Aion jatkaa harjoituksissa käymistä syksylläkin. Uutta opeteltavaa riittää aina.”
TIMO HARTIKAINEN
Siilinjärvi, maatalousyrittäjä tilalla, jossa on 22 lypsylehmää sekä rehun ja viljan viljelyä
Harrastus: TANSSI
→
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 35
→
Satu Lehtinen
Hämeenlinna, kustannustoimittaja Työterveyslaitoksessa
Harrastus: TILKKUPEITTOJEN TEKEMINEN
JOUKO RYTKÖNEN
”
Tilkkupeitot ovat käsittämättömän hienoja.
Olin pitkään haaveillut, että rupeaisin tekemään niitä. Se tuntui kuitenkin kukkahattutätien hommalta.
Kolme vuotta sitten minulla oli kiireitä
töissä ja aikamoisia huolia esikoislapseni
kanssa. Ajattelin, että nyt tarvitsen oikeasti
jotain, joka vie ajatukseni muualle. Ilmoittauduin tilkkupeittokurssille.
Peittojen tekeminen auttoi ja auttaa edelleen. Olin tilkkuleirillä viimeksi toukokuussa. Tiesin koko kevään, että sinä viikonloppuna en ajattele mitään muuta kuin kankaita ja peittoja. Sen jälkeen jaksaa taas muuta.
Kankaiden maailma on huikea. Kuvion
suunnittelu ja toteuttaminen on niin vaikeaa, että siihen pitää keskittyä täysin.
Tämä kaikki vie mennessään. Joskus aloitan ompelemisen kolmelta iltapäivällä ja lopetan iltayhdeksältä. Vasta sitten huomaan,
että siinä välissä on kulunut monta tuntia.
Työssäni ideoin kirjoja sekä arvioin ja
toimitan käsikirjoituksia. Tiedekirjalla on
yleensä useita tekijöitä. Omaa työtä on vaikea suunnitella, koska olen riippuvainen
niin monesta muusta ihmisestä. Stressaavinta on, jos aikataulut menevät pieleen.
Käsitöitä tehdessä minulla ei ole aikataulupaineita. Olen vastuussa vain itselleni ja
hallitsen koko projektia. Saan tehdä tasan
tarkkaan sellaisen peiton kuin haluan! Se on
hienoa, koska töissä joudun usein tekemään
kompromisseja.
Harrastus tyhjentää pääni, mutta eri tavalla kuin esimerkiksi saippuasarjojen katseleminen. Vaikka pää tyhjenee, sinne tulee
tilaa jollekin uudelle. Samalla syntyy jotain
konkreettista eli peitto.
Peiton tekemiseen voi mennä vuosi. Minulta kysytään monesti, miten jaksan ja viitsin. Ajattelen niin, että tätähän minä juuri
jaksan.”
Ville Mujunen
”
Minulla on kuorotreenit tiistaisin kello 18.
Ne katkaisevat työstressin totaalisesti. Kun
luomme yhdessä musiikkia, aivot lepäävät
ja palautuvat. Mieli uudistuu.
Koko ryhmän pitää keskittyä, jotta laulaminen onnistuu. Omasta suusta tuleva ääni on
vain pieni osa kokonaisuutta. Tärkeämpää on
kuunnella intensiivisesti ja katsoa johtajaa.
Laulan Ruppukuorossa eli Ruppiksessa, joka on Helsingin yliopiston Eteläsuomalaisen osakunnan sekakuoro. Se on nuorekas
ja hauska porukka, johon työ ei liity mitenkään. Joukossa on kielenkääntäjää, lääkäriä
ja insinööriä. Kaikki ovat entisiä tai nykyisiä
osakuntalaisia.
Kuorosta tulee iloa monella tavalla. Nimenomaan rutiini ja jokaviikkoiset harjoitukset antavat arvokasta vastapainoa työlle.
Huippuhetkiä ovat ne, kun porukka oppii
jonkin vaikean kappaleen. Saattaa mennä
tunti niin, että lyömme vain päätä seinään.
36 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Yhtäkkiä laulu loksahtaa paikalleen ja kaikille syttyy naamaan tietynlainen ilo.
Ohjelmistomme vaihtelee kansanlauluista
Rammsteiniin ja Gösta Sundqvistiin. Konsertit ja pienet keikat ovat kuin kirsikoita kakussa. Se, miten yleisö reagoi kappaleisiin,
on aina jännitysnäytelmä.
Olemme pari kertaa osallistuneet Kuorojen
kierrokseen Helsingin kuppiloissa. Kun lauloimme eräässä ravintolassa Kissin kappaleen I was made for lovin’ you, ihmiset hiljenivät ja jähmettyivät kuuntelemaan meitä.
Hetkeä ennen heidän huomionsa oli suuntautunut ihan muuhun. Se oli hurja elämys.
Ruppis on minulle henkireikä, jota ilman
olisin varmaan hullujenhuoneella. Liityin
kuoroon reilut kymmenen vuotta sitten
kylmiltään, ilman kuorolaulukokemusta.
Kannattaa kokeilla asioita ennakkoluulottomasti. Henkireikä voi löytyä yllättävästä
paikasta.” ■ ■ ■
ANNE NISULA
Helsinki, toimitusjohtaja Somia Reality Oy:ssä,
jonka verkkopalveluja ovat IRC-Galleria ja Ninchat
Harrastus: KUOROLAULU
Liikettä niveliin
Hitaasti hyvään oloon
Pehmeät, rauhalliset venytykset tuntuvat nautinnollisilta ja lisäävät kehon liikkuvuutta.
Vie liike äärivenytykseen vain
pieneksi hetkeksi kerrallaan.
Vedä alavatsaa kohti selkärankaa, jotta keskivartalon hallinta
paranee. Kiinnitä huomiota
niskan, lantion ja selkärangan
hyvään asentoon. Toista liikkeet kymmenen kertaa.
Yläselkä
Lonkankoukistajat
Asetu istumaan tuolille jalat haara-asennossa.
Ojenna selkä suoraksi ja vie kädet niskan
taakse. Paina leuka lähelle rintaa, kallistu
hitaasti alas ja vie kyynärpäitä kohti polvia.
Asetu toispolviseisontaan
niin, että polvi on 90 asteen
kulmassa. Vie painoa
etummaiselle jalalle ja
työnnä lantiota eteenpäin.
Vedä vatsa sisään ja jännitä
kevyesti pakaralihaksia. Pidä
selkä suorana. Vaihda jalkojen asentoa ja toista liike.
Lanneranka
Asetu istumaan tukevalle tuolille ja vie polvi
koukkuun toisen päälle.
Vie kädet ristiin vartalon
eteen. Kierrä vartaloa
hitaasti päällimmäisen
polven suuntaan.
Vaihda jalkojen asentoa
ja toista liike.
Alaselkä
Asetu lattialle, pakarat kantapäiden päälle ja venytä käsiä lattialla pitkälle eteen.
Nouse konttausasentoon, laske lantiota rauhallisesti alas ja jää käsien varaan.
Pidä leuka lähellä rintaa ja keskivartalo tiukkana.
Rintalihakset
Seiso seinän vieressä. Vie venytettävä
käsi seinään, kyynärpää noin 90 asteen
kulmaan. Asetu käyntiasentoon
venytettävän puolen jalka edessä.
Siirrä painoa jalalta toiselle.
Pakarat
Takareidet
Asetu selinmakuulle. Koukista venytettävän jalan polvi vatsan päälle
toisen jalan ollessa koukussa lattialla. Ojenna polvea hitaasti suoraksi
ja vedä koukkuun. Vaihda jalkojen asentoa ja toista liike.
Asetu selinmakuulle ja vie
venytettävän pakaran
puoleinen polvi toisen
polven päälle. Koukista alla
oleva polvi vatsan päälle.
Tehosta liikettä käsin
avustamalla. Vaihda jalkojen
asentoa ja toista liike.
Liikkeet on suunnitellut
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI)
kenttäpäällikkö Sari Kivimäki,
joka on myös mallina. Kuvat: KKI
Tämä ja aiemmat Liikettä niveliin
-jumpat myös videoina:
www.tttdigi.fi >Palstat
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 37
VALMIINA VALMENNUKSEEN!
Miten huomata ajoissa, että työkaveri juo liikaa? Mikä on
oikea tapa ottaa se puheeksi? Ekokemin päihdeohjelman
kehittäjät odottavat Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta
uutta näkökulmaa ja työkaluja kiperiin tilanteisiin.
Seuraa
päihdeohjelman
edistymistä
myös verkossa:
TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVAT SATU MERILUOTO/EKOKEM
www.tttdigi.fi
Me laadimme Ekokemiin päihdeohjelman:
ja
Päivi
shoita
tervey
ö
y
t
,
Oja
mies
laitos
i Kiuru,
Harr
38 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Essi-Noora Jylänk
i,
projekti-insinöö
ri
borantti,
Tarja Palonen, la
toimihenkilöiden
utettu
työsuojeluvaltu
Ari Isom
etsä, pro
sessinh
o
Päivi Ra
ntasalm
i,
itaja
sihteeri
E
kokemin työterveyshoitaja Päivi
Oja ilmoitti keväällä työpaikkansa Työterveyslaitoksen AHA- eli Alkoholihaitat hallintaan -hankkeen ja
TTT-lehden kilpailuun. Se kannatti,
sillä nyt yritys pääsee uudistamaan
päihdeohjelmansa laitoksen asiantuntijoiden valmennuksessa.
Palkintoraatiin teki vaikutuksen muun
muassa se, että työpaikalla on satsattu paljon turvallisuuteen ja että olemassa olevaan
päihdeohjelmaan halutaan lisää vaikuttavuutta. Valitsijoista oli kiinnostavaa sekin,
että työpaikka on iso ja miesvaltainen.
Oja aloitti Ekokemissä viime syksynä.
Tänä vuonna päivitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jonka yksi osa
päihdeohjelma on. Siksi ajankohta on Ojan
mielestä mitä parhain myös päihdeohjelman uusimiseen.
– Ohjelma liittyy kiinteästi työturvallisuuteen ja tukee nolla tapaturmaa -tavoitettamme. Lisäksi meillä on koulutettu esimiehiä
vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Siihenkin valmennus nivoutuu hyvin.
Vuosien varrella Oja on huomannut, kuinka tärkeää alkoholiongelmaan on puuttua
ajoissa. Tyypillisesti työyhteisö ryhtyy toimiin vasta sitten, kun alkoholi haittaa pahasti työstä selviytymistä ja ainoa vaihtoehto on hoitoonohjaus.
Puuttujalla vaikea rooli
Ekokem työllistää Suomessa kaikkiaan noin
340 henkeä. Päivi Oja kokosi Riihimäen toimipisteestä kuuden hengen ryhmän, joka
osallistuu valmennukseen.
Yksi ryhmäläisistä, laitosmies Harri Kiuru, työskentelee laitosalueella pääasiassa vaarallisten jätteiden vastaanotossa.
MIKÄ ON
PÄIHDEOHJELMA?
Se on ohjeistus, jonka avulla voidaan
ehkäistä ja hallita päihdehaittoja sekä
vähentää riskikäytön terveyshaittoja ja
kustannuksia. Ohjelma helpottaa
puheeksi ottamista ja antaa ohjeet
ongelmatilanteita varten.
Hänen tehtävänään on pitää paikat kunnossa ja korjata rikki menneet laitteet. Työpaikalla on alkoholinkäytön nollatoleranssi. Se
tarkoittaa, että humalaisena tai krapulaisena työskentelyä ei sallita lainkaan.
Kiuru on aikoinaan toiminut kymmenkunta vuotta pääluottamusmiehenä. Siinä
roolissa hän oli paikalla, kun jollekulle annettiin varoitus tai joku ohjattiin hoitoon alkoholiongelman takia.
– Silloin tuli mieleen, että olemme pahasti
myöhässä, Kiuru sanoo.
– Olen joutunut seuraamaan alkoholiongelmaa läheltä sekä työ- että siviilielämässä.
Tiedän, kuinka vaikeaa siihen on puuttua.
Ongelma kielletään ja puheeksiottajan päälle hyökätään. Jos asiasta töksäyttää väärässä
tilanteessa, ihminen ottaa itseensä. Siitä voi
olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Työterveyslaitos ja TTT-lehti järjestivät keväällä
2013 kilpailun, jonka palkintona oli päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennus.
Tavoitteena on, että ryhmä laatii työpaikalleen toimivan päihdeohjelman.
Voiton veivät Ekokem ja ENJ Oy. Ekokem
ottaa vastaan vaarallisia jätteitä sekä
käsittelee ja loppusijoittaa niitä. Ekokemin
valmennuksesta kerrotaan syksyn kuluessa
sekä painetussa lehdessä että TTT-Digissä.
Digilehdessä kysytään välillä myös henkilöstöpalveluyritys ENJ:n kuulumisia.
Kyse on välittämisestä
Laborantti Tarja Palonen tutkii Ekokemin
laboratoriossa jätteistä muun muassa vesipitoisuutta ja halogeenejä. Lisäksi tutkittavana on näytteitä, jotka on otettu polttolaitosten piippujen savukaasuista. Hän oli heti
valmis lähtemään valmennukseen. Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna häntä
kiinnostaa kaikki, mikä liittyy hyvinvointiin
ja jaksamiseen.
– Toivon asiantuntijoilta käytännön vinkkejä ja uutta näkökulmaa. Odotan varsinkin
ryhmätehtäviä, Palonen kertoo.
– Porukkamme on hyvä. Kun eri puolilta
taloa tulevat ihmiset yhdessä pohtivat päihdeohjelmaa, siinä voi syntyä ahaa-elämyksiä.
Palosen ei ole tarvinnut käsitellä alkoholiin liittyviä ongelmia omassa valtuutetun
tehtävässään. Hänestä hyvä päihdeohjelma
kuitenkin edistää koko henkilöstön hyvinvointia.
– Kyse on siitä, että välitämme työkaverista ja siitä, miten hän voi.
– Ja jos tarvetta tulee, on äärettömän hyvä, että ohjelma antaa pelimerkit esimiehille ja työkavereille. Me ryhmäläiset viemme
valmennuksesta viestiä ja levitämme tietoa
sekä omiin työyhteisöihimme että talon esimiehille.
Valmennus alkaa elokuussa
Päihdeohjelmavalmennus käynnistyy elokuun lopussa ja kestää puolisen vuotta. Kokoontumiskertoja on viisi.
Keskustelujen, luentojen, harjoitusten ja
tehtävien aiheita ovat esimerkiksi alkoholinkäyttöön liittyvät asenteet sekä päihdeasioista puhuminen ja ongelmatilanteen käsittely työpaikalla.
Valmentajina toimivat Anne Kujasalo,
Katrimaija Luurila ja Leena Hirvonen
Työterveyslaitoksesta.
– Tarkoitus on luoda johdonmukainen ja
oikeudenmukainen malli siihen, miten työpaikalla toimitaan. Siten kaikki tietävät, että
kaikkien kanssa toimitaan samalla tavalla,
Kujasalo korostaa. ■ ■ ■
LISÄÄ TIETOA
Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas –
malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla.
Työterveyslaitos, 2013.
Hanna Jurvansuu ja muut: A-Step Alkoholihaittojen
ehkäisyyn työpaikoilla. Työterveyslaitos, 2009.
Osoitteesta www.ttl.fi/alkoholijatyo löytyy muun
muassa ohjeita esimiehille (Päihdehaittojen ehkäisy
ja varhainen puuttuminen) sekä tietoa Alkoholihaitat
hallintaan -hankkeesta.
tt tDIGI
Lisää vinkkejä työpaikan päihdeohjelman
laatimiseen muun muassa jutusta Näin
kokoat päihdetyöryhmän: www.tttdigi.fi
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 39
Työ Terveys Turvallisuus
Se oli vain
ajan kysymys...
Vaarallinen työtapa tai suojauksen puute
on usein ollut työpaikalla tiedossa jo pitkään.
Ja sitten sattuu.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
H
ovioikeus totesi, että työntekijät vaaralle altistavaan työmenetelmään ei ollut millään tavalla puututtu, ennen kuin
leikkurin terä oli leikannut palan työntekijän peukalosta. (Vaasan hovioikeuden
asia nro R 12/401)
Kuvittele, että aamulla töihin
lähtiessäsi huomaisit, että autosi tuulilasi on rikottu. Lähdetkö
ajamaan? Tuskin. Entä, jos peruutuspeili on
särkynyt? Luotatko sivupeileihin ja ajat työpaikallesi?
Työturvallisuusasioissa joillain työpaikoilla ajellaan sivupeilien varassa. Viime
vuosina työturvallisuusrikoksista annettuja
oikeuden päätöksiä selatessa vastaan tulee
useita samanlaisia tapauksia kuin alun esimerkissä: Tapaturmia, joissa koneiden tai
laitteiden turvallisuuspuutteet on tiedetty,
mutta niille ei ole tehty mitään. Ei ennen
kuin jonkun käsi joutuu puristuksiin, sormi
leikkautuu irti tai polvi sanoo poks.
THINKSTOCKPHOTOS
Kiireessä unohtuu
40 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Leikkelekoneen suojaamattomuus oli tiedetty työpaikalla jo pidemmän aikaa, mutta työnantaja ei
osannut tarkemmin sanoa, missä vaiheessa koneen
suojukset oli poistettu. (Keski-Suomen käräjäoikeuden asia nro R 12/3314)
Tiedossa olevia puutteita suojauksessa tai
työtavoissa on etenkin teollisuuden keskisuurilla tai suurilla työpaikoilla, arvioi ylitarkastaja Pekka Valtonen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
– Arvioisin, että korkeintaan joka kymmenes teollisuuden tapaturma johtuu tällaisesta syystä. Ne ovat yleisiä esimerkiksi metallija konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa
puuntyöstöteollisuudessa. Myös elintarviketeollisuudessa sattuu yllättävän paljon käsitapaturmia, jotka olisi voitu estää.
Teollisuudessa tyypillisiä tapauksia ovat
koneiden puutteelliset suojaukset tai turvalaitteet sekä suojauksen ohittaminen,
rakennuksilla taas putoamissuojausten laiminlyönti.
Joskus suojauksen puuttuminen tekee
työstä nopeampaa. Monesti suojaus ”jäi vain
tekemättä”. Syynä voi olla kiire, välinpitämättömyys tai raha.
Kuka vastaa vaarojen poistosta?
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS tuomitsi
pirkkalalaisen Järvensivun Konepaja Oy:n
4 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta viime syksynä. Sorvaamassa olleen
työntekijän käsi vahingoittui tapaturmassa.
Tuomiossa todetaan, että huolimatta työsuojelutarkastajien vuosien varrella kolmessakin eri yhteydessä antamasta viranomaisohjauksesta sorvin istukkaa ei ollut suojattu
työturvallisuusmääräysten edellyttämällä
tavalla.
Tapaus on tyyppiesimerkki tapaturmasta,
joka olisi voitu välttää. Työntekijä sorvasi
suurella kärkisorvilla, jossa istukansuoja ei
ollut toimintakunnossa. Puhalluspistoolin
paineilmaletku alkoi liikkua, ja työntekijä yritti
siirtää letkua kauemmaksi. Pitkä sorvauslastu pyöri sorvattavan aihion mukana ja teki
ompeleita vaatineen haavan hänen ranteeseensa.
SUOJAUS PANTIIN KUNTOON heti tapaturman jälkeen. Mutta miksi ei jo aiemmin?
– Ei sitä osattu pitää vaarana. Vakituisen
työntekijän tilalle tullut uusi työntekijä on
oikeakätinen, ja ilmapistooli oli säädetty vasenkätiselle. Siinä se tapaturma sitten sattui,
kertoo työsuojeluvaltuutettu Matti Mäkinen.
Suojaus oli ollut puutteellinen puolitoista
vuotta. Työsuojeluvaltuutettu ei kuitenkaan
kertomansa mukaan ollut tietoinen siitä, ettei
suojaukseen tarkoitettu sermi toiminut.
– Olisin kyllä siihen puuttunut, jos olisin
tiennyt. Olen työskennellyt täällä 27 vuotta,
ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun sattui
tällainen tapaturma.
Käsikäyttöisen suojuksen muuttaminen
automaattiseksi maksoi yritykselle toimitusjohtaja Mikko Järvensivun mukaan ”muutaman tonnin”.
OIKEUDENKÄYNTIPÖYTÄKIRJOJEN MUKAAN
yrityksen työnjohtajalle oli kerrottu suojauksen puutteista, mutta tämä ei ollut ryhtynyt
toimenpiteisiin, koska piti asiaa vähemmän
tärkeänä.
– Koneessa oli ja on suoja, mutta se ei
toiminut epäpuhtauksien takia, kuten piti.
Sorvari olisi voinut itsekin poistaa lastut kiskon
päältä, ei siihen esimiestä tarvita, Järvensivu
huomauttaa.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston
ylitarkastaja Tapani Vänni on eri linjoilla.
– Työntekijän tehtävä on ilmoittaa puutteista työnjohtajalle. Tässä tapauksessa kyse oli
valtavasta sorvista, ja työntekijä ei olisi ilman
apuvälineitä voinut itse korjata vikaa.
Vänni huomauttaa, että työnantaja vastaa
vaarojen poistamisesta. Työturvallisuuslain
perusteella työntekijä voi pidättäytyä työskentelemästä vaarallisella koneella, jos huomaa,
että esimerkiksi suojauksissa on vakavia
puutteita.
Työsuojelutarkastaja voi määrätä koneen
väliaikaiseen käyttökieltoon, jos siitä aiheutuu
välitön ruumiin vamma tai haitta. Vuonna
2011 käyttökieltoja annettiin koko maassa
yhteensä 38 kertaa.
– On tapauksia, joissa koko työpaikka on
tiennyt puutteista. Korjaustoimet olisivat
koskeneet montaa konetta ja aiheuttaneet
isoja kustannuksia, siksi niitä ei ole tehty,
Valtonen sanoo.
Vaikka jotkin suojausjärjestelmät voivat
olla kalliita, tarkastajat eivät yleensä vaadi mahdottomia, huomauttaa ylitarkastaja
Tapani Vänni Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelusta.
– Vaadittujen korjausten on oltava toteutettavissa yleisesti käytössä tai saatavissa
olevilla laitteilla, Vänni sanoo.
Lakimies Jouni Kallioluoma Länsi- ja
Sisä-Suomen aluehallintovirastosta huomauttaa, että käräjillä klassikkoselitys on se, että
vaaran vakavuutta ei ole ymmärretty.
– Osassa tapauksissa vaara on kyllä
havaittu, mutta ei ole tehty mitään, tai
ei ainakaan oikeita asioita tilanteen korjaamiseksi. Tyypillistä on sekin, että väitetään
uhrin toimineen jotenkin väärin, Kallioluoma sanoo.
Ohje tai kehotus
Torninosturi tarkastettiin rakennustyömaalla
6.9.2011. Tarkastuksessa havaittiin nosturin yläliikerajakytkimen olevan rikki. Viallista liikerajakytkintä ei kuitenkaan korjattu vaan nosturia
käytettiin onnettomuuspäivään 5.1.2012 saakka.
(Espoon käräjäoikeuden asia nro R 13/596)
Työsuojeluviranomaiset voivat antaa havaitsemistaan työsuojelupuutteista toimintaohjeen tai kehotuksen. Vuonna 2011 annettiin koko maassa yhteensä 38 000 toimintaohjetta ja 6 200 kehotusta. Syinä olivat
muun muassa virheelliset työtavat, suojaamaton kone, puutteellinen putoamissuojaus
sekä yleinen epäjärjestys.
Jos puute on merkittävä tai siitä aiheutuu
vakava vaara, tarkastaja turvautuu kehotukseen. Tarkastaja valvoo, että vaaditut korjaukset on toteutettu määräajassa. Yleensä
aikaa annetaan parista päivästä muutamaan
viikkoon.
Jos kehotusta ei noudateta, työsuojelun
vastuualueella tehdään velvoittava päätös,
johon sisältyy uhkasakko. Näitä annettiin
→
vuonna 2011 yhteensä 200.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 41
THINKSTOCKPHOTOS
Kolmen kerroksen väkeä
→
Tapani Vännin mukaan kehotukset otetaan työpaikoilla yleensä vakavasti.
– Jos tarkastaja antaa täsmälliset ohjeet
tarvittavista korjaustoimista, niitä yleensä
noudatetaan. Mutta jos annetaan esimerkiksi yleisluonteinen ohje riskien arvioinnista
ja vaarojen poistamisesta, voi koneelle jäädä
vaarapaikkoja.
Työsuojelutarkastajat ovat työpaikalla
vain lyhyen aikaa. Monet vaarat syntyvät
esimerkiksi virheellisestä koneen käyttötavasta, jota tarkastaja ei välttämättä näe.
– Tarkastajan on pakko antaa melko yleisiä ohjeita, ja niitä sitten työpaikoilla toteutetaan, miten osataan, Vänni huomauttaa.
Valvonta ei riitä
Vastaavanlainen tapaturma oli sattunut vuosi aikaisemmin. Silti yhtiössä ei ollut tehty huolellista
vaarojen arviointia eikä ryhdytty asianmukaisiin
turvallisuustoimenpiteisiin. (Etelä-Pohjanmaan
käräjäoikeuden asia nro R 12/1363)
Lakimies Jouni Kallioluoman mukaan
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston
alueella työsuojeluviranomaisen tietoon tulee runsaat 300 tapaturmaa vuosittain. Näistä noin joka viides johtaa rikosilmoitukseen.
– Vastoin yleistä luuloa varsin pieni osa
työtapaturmista johtaa työnantajan ja tämän edustajan rankaisemiseen. Duunari tässä yleensä kärsii, vähintäänkin vammautuu.
42 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
SUOMALAISET TYÖPAIKAT voi turvallisuusasioissa jakaa kolmeen osaan: Koko ajan kasvava
edelläkävijöiden joukko satsaa työturvallisuuteen ja tekee samalla myös hyvää taloudellista
tulosta. Näissä yrityksissä on ymmärretty, että
työsuojelu on tärkeä osa liiketoimintaa.
Pieni häntäpään joukko puolestaan ei juuri
välitä työturvallisuudesta. Tässä joukossa on
paljon lyhytikäisiä harmaan talouden yrityksiä,
joissa monet muutkin asiat ovat rempallaan.
Työsuojeluviranomaisten toimet tepsivät
yleensä tehokkaimmin juuri näillä työpaikoilla.
– Valtaosa työpaikoista sijoittuu näiden
ääripäiden väliin. Niissä pyritään noudattamaan lakia ja asetuksia, mutta työpaikoilla ei
välttämättä ole kovasti osaamista työsuojelussa, sanoo tiimipäällikkö Markku Aaltonen
Työterveyslaitoksesta.
Häntäpään yrityksissä tarvitaan motivointia
ja sanktioita, keskitason työpaikoilla osaamisen ja keinovalikoiman kasvattamista ja edelläkävijäyrityksissä vinkkejä hyvän työturvallisuustason ylläpitämiseen. Kenelläkään ei ole
aihetta levätä laakereillaan.
– Turvallisuus tehdään joka päivä. Vaaroihin
Pahimmassa tapauksessa perikunta korjaa
sadon, Kallioluoma sanoo.
Työturvallisuutta ei hoideta kuntoon pelkällä työsuojeluvalvonnalla.
– Suomessa on noin 220 000 työpaikkaa
ja 300 työsuojelutarkastajaa, jotka tekevät
noin 23 000 tarkastusta vuodessa. Kaikkiin
yrityksiin ei niiden elinkaaren aikana osu
yhtään tarkastusta. Siksi työpaikkojen tulisi
ottaa työsuojelussa se rooli, mikä heille kuuluu, Kallioluoma huomauttaa.
– Työsuojeluvaltuutettuja ja -päälliköitä on
60 000. Heillä on iso vastuu käytännön työsuojelutyöstä. Valtio vahtii vain perälautoja.
Kallioluoma kertoo olevansa pettynyt
työturvallisuusrikoksista annettujen yhteisösakkojen tasoon.
– Lain mukaan yhteisösakko voi olla 850–
850 000 euroa. Suuruus riippuu yrityksen
koosta ja teon luonteesta. Langetetut sakot ovat olleet suuruudeltaan 1 000 eurosta
50 000 euroon. Tässä mielessä yhteisösakko
ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita.
myös tottuu, ja siksi riskitietoisuuden ylläpitäminen on tarpeen niilläkin työpaikoilla, jotka
ovat saavuttaneet tapaturmissa nollatason.
– Turvallisuus on muutakin kuin tapaturmien poissaoloa. Se vahvistaa vuorovaikutusta,
luottamusta ja ylipäänsä hyvinvointia.
TYÖTURVALLISUUSKULTTUURI on Markku
Aaltosen mukaan kehittymässä parempaan
suuntaan.
– Yhteiskunnallisesti hyväksytyn rajat ovat
muuttumassa. Ympäristörikoksissa tässä
ollaan jo pitkällä, ja työturvallisuus tulee vähitellen perässä. Monessa yrityksessä ylin johto
on jo sisäistänyt tämän.
Työturvallisuuskulttuuriin ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn pureudutaan syyskuussa, kun
Työterveyslaitos isännöi kansainvälistä Culture
of Prevention -kongressia. Helsingissä järjestettävässä tapahtumassa on mahdollisuus vaihtaa tietoja ja jakaa kokemuksia kansainvälisten
yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja tapahtumasta:
www.ttl.fi/cultureofprevention2013
– Yhteisösakko voisi olla hyvä väline. Esimerkiksi 100 000 euron sakko pistäisi jo
miettimään toimintaa työpaikalla. Sillä rahalla saisi tehtyä jo aika paljon työsuojelutyötä, Kallioluoma toteaa. ■ ■ ■
Juttua varten haastateltiin myös ylitarkastaja Lasse Kytömäkeä Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
tt tDIGI
TTT-Digin tilaaja!
Lue myös juttu Esitutkintapyyntöjen
määrissä isot erot: www.tttdigi.fi
Työsuojeluviranomaiset tekivät
vuonna 2011 poliisille yhteensä
367 esitutkintapyyntöä. Länsi- ja
Sisä-Suomen aluehallintovirastossa
ilmoituksia tehtailtiin yli
seitsenkertaisesti Pohjois-Suomeen
verrattuna. Miksi?
Tuotteet
KOONNUT TARU LANKINEN ■ tuotteet@ttl.fi
UUSIA ISTUIMIA
SÄÄDETTÄVÄT
SUOJALASIT
Honeywell Adaptec on säädettävä suojalasijärjestelmä. Laseja
on saatavissa kolmea eri kokoa:
vakio, kapea ja leveä. Sovittamista helpottavat itsestään säätyvät
nenäpehmusteet, säädettävät
nenäsilta ja linssikulma sekä säädettävät, patentoidut sangat.
www.honeywellsafety.com
OVIPUHELIMIA
ERI TARKOITUKSIIN
■ Stentofon Turbine -sarjan puhelinjärjestelmien päätelaitteet
on suunniteltu ympäristöihin, joissa
turvaviestinnän toimivuudelle on kovat vaatimukset.
Äänenvoimakkuus asettuu automaattisesti niin, että se ylittää
kulloisenkin melutason. Laitteet
ovat pölytiiviitä, vesisuojattuja ja
kestävät ilkivaltaa.
www.zenitel.com
■ Uudessa JMsarjan ovipuhelimessa on iso,
teräväkuvainen
värikosketusnäyttö. Ovikojeissa on laajakulmakamera, jolla voi myös tarkkailla
yksityiskohtaisesti eri alueita.
Järjestelmään voidaan liittää
neljä ovikojetta ja kahdeksan
vastauskojetta, joilla voi soittaa
keskinäisiä sisäpuheluita.
www.hedengren.fi
...toimistoon
Back App -tuoli mahdollistaa
rennon ja aktiivisen istumaasennon. Tuolin liike syntyy
pohjassa olevasta pallosta, joka
on kosketuksessa lattiaan. Jalat
lepäävät jalkalevyllä.
Tasapainoharjoitusta voi säätää
pohjassa olevalla pallolla – mitä
alemmas pallo on säädetty, sitä
enemmän harjoitus tehostuu.
Tuolin hinta on alkaen 675
euroa. www.backapp.fi
...valvomoon
Ergo Zone Relaxing System
-tuolissa on sisäänrakennettu
hierontajärjestelmä. Hieronnan
voi valita lantioon, alaselkään ja/
tai keskiselkään. Tarvittaessa
tuoli myös lämmittää.
Istuimessa on kaasujousi,
ilmatäytteinen ristiseläntuki ja
ylös nostettavat käsinojat. Keinumekanismia,
selkänojan syvyyttä,
käsinojia ja niskatukea voi
säätää.
Myyntihinta on alkaen
1 390 euroa. www.supergo.fi
… naisille
Lei-työtuoli on suunniteltu
erityisesti naisille, koska etenkin
keskikokoa pienempien naisten voi olla vaikea löytää sopivaa työtuolia. Istuin on tavallista
pienempi, ja kallistuksen tunnistus toimii jo 43 kilon painolla. Matala selkänoja ulottuu normaalia
pidemmälle istuinosaan tukien
selkää eteenpäin nojaavassakin
asennossa. Myyntihinta on noin
860 euroa. www.lei.fi
PELASTUSPATJA
EVAKUOINTIIN
Pelastuspatja on käytännöllinen ratkaisu evakuointitilanteissa, ja se korvaa tähän saakka käytössä olleet
erilliset pelastuslakanat.
Hygieniakankaasta tehtyyn päälliseen on integroitu
evakuointihihnat. Hihnat
ovat piilossa patjan sisällä
eivätkä haittaa petaamista.
Vetoketjut, joiden takaa
hihnat saadaan esille, on
merkitty punaisilla Rescuemerkeillä.
Patjan molemmissa päissä on kantohihnat. Päällisen
pohjakangas on kestävää,
liukuvaa materiaalia.
Patjana on painehaavojen syntymistä vähentävä
Mediflex-patja, joka soveltuu matalan ja keskiriskin
potilaille. Patja toimii
säädettävissä sängyissä, ja
sitä voi käyttää molemmin
puolin.
www.finlayson.fi/
projektimyynti
Palstan tuotetiedot perustuvat myyjän ilmoitukseen, eikä lehdellä
ole mahdollisuutta
varmistaa niitä kokein
ja mittauksin. Esittelyt
eivät siis ole lehden
suosituksia. Aineiston
voi lähettää osoitteeseen TTT-lehden
toimitus, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250
Helsinki tai sähköpostitse tuotteet@ttl.fi.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 43
Tapaturmainen kuolema
Näkymä konetasolta kalanterin huoltohissiin.
Kuvan henkilöt ovat kohdassa, jossa menehtynyt
työntekijä oli tapaturman sattuessa.
Alempi tela on kuitutela, jota oltiin
vaihtamassa. Ylempi on kokillitela.
Telojen välissä oleva kaavari oli irrotettuna.
Telan siirtoon käytetyssä
nostoholkissa ei havaittu puutteita
tapaturmaa tutkittaessa.
Tela iskeytyi työntekijään
Paperitehtaan työntekijä kuoli, kun kymmenen tonnia painava kuitutela
lennähti häntä päin. Toinen työntekijä ehti väistää ajoissa. TEKSTI SUSANNA KAAJA
P
aperitehtaassa iltavuoron työntekijät
olivat vaihtamassa superkalanteriyksikköön kuitutelaa. Kalanteroinnilla
tarkoitetaan prosessia, jossa paperi kulkee
kahden tai useamman telan välistä samalla puristuen. Näin muokataan paperin paksuutta, karheutta tai kiiltoa.
Vaihdettava kuitutela oli halkaisijaltaan
vajaat kuusikymmentä senttiä ja pituudeltaan kahdeksan ja puoli metriä. Se painoi
kymmenen tonnia.
Vastaavia telanvaihtoja tehtiin paperiteh-
MITEN VASTAAVA
ESTETÄÄN?
1
Nosturin vaara-alueella ei saa työskennellä, ja vaara-alue on merkittävä näkyvästi kyltillä. Telaa siirrettäessä työntekijöiden on poistuttava kokonaan
huoltohissistä, sillä tela voi pudota hissiin.
2
Siltanosturiin voi rakentaa kuormituksen
rajoittimen tai kuormituksen tunnistavan
ratkaisun. Esimerkiksi koukkuun asennettavan nosturivaa’an avulla kuljettaja
havaitsee heti, jos alempi tela puristuu
ylempää vasten.
3
Työnjohdon on valvottava ohjeiden
noudattamista ja puututtava
välittömästi vaaralliseen työtapaan.
44 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
taassa useita kertoja kuukaudessa. Sitä pidettiin silti erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta vaativana työvaiheena.
Ohjeita ei noudatettu
Vaihtotyöhön osallistui kolme työntekijää:
kaksi kalanteroijaa työskenteli kalanterin
hissitasolla ja nosturinkuljettaja paperikoneen konetasolla. Nosturinkuljettaja ohjasi
kaksipalkkista siltanosturia radio-ohjattavalla ohjaimella. Nosturissa ei ollut kuormitusta osoittavaa mittalaitetta.
Kalanteroijat seisoivat telan päissä ja asensivat niihin nostoholkit. Tämän jälkeen he
antoivat nosturinkuljettajalle merkin, että
telan voi nostaa kannatukseen.
Kun nosturi oli ottanut telan kannatukseen, työntekijät irrottivat laakeripesien kiinnityspultit. Samalla he varmistivat metalliputken avulla, että tela oli irti laakereista.
He antoivat kuljettajalle merkin, että kuitutelan voi siirtää pois kiinnityskohdastaan.
Tarkoitus oli, että nosturinkuljettaja siirtää
nosturia hitaasti vaakasuunnassa poispäin
telan asennuskohdasta.
Ohjeiden mukaan hissitasolla työskentelevien tulee siirtyä hissin päissä olleille pakolevikkeille. Jostain syystä kalanteroijat
kuitenkin jäivät seuraamaan siirtoa telan
vieressä.
toisesta päästään ja iskeytyi kalanteroijaan.
Toinen pää heilahti pienellä viiveellä, ja siksi toinen työntekijä ehti heittäytyä hissin
lattialle suojaan.
Tela heitti työntekijän telahyllyn kannatinta päin. Hän putosi hissin lattialle. Ensiaputoimiin ryhdyttiin välittömästi, mutta
työntekijä oli saanut päähänsä vakavia vammoja ja kuoli heti.
Nosturinkuljettaja kertoi myöhemmin ihmetelleensä, miksi tela ei lähtenyt liikkeelle
kuten tavallisesti. Tapaturman jälkeen tehdyt mittaukset osoittivat, että telassa oli koko pituudeltaan ympyrämäisyysvirheitä ja
halkaisijaeroa. Ilmeisesti kuitutela oli puristunut tapaturmahetkellä voimakkaasti sen
yläpuolella ollutta kokillitelaa vasten.
Tutkinnassa nosturin toiminnassa tai nostoholkissa ei havaittu puutteita.
Iltavuoron työnjohtaja seurasi telan vaihtoa konetasolta. Kaikilla työntekijöillä oli
pitkä kokemus paperitehtaan eri työtehtävistä ja nosturinkuljettajan pätevyys. Telan
vaihtotyötä tapaturmassa kuollut työntekijä
oli kuitenkin tehnyt vasta muutaman kerran. ■ ■ ■
LISÄÄ TIETOA
Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten
liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien
tutkijalautakunnan raportista.
Tela iskeytyi ulos
Superkalanterin telanvaihdon yhteydessä 10 tonnia
painanut tela iskeytyi työntekijään. TOT 9/10.
Kun nosturia oli siirretty vasta pari sekuntia,
tela tuli äkkiä vauhdilla ulos. Se irtosi ensin
TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta:
www.tvl.fi/totti
Tunne varoitusmerkit
Keltapohjaiset varoitusmerkit kertovat
riskistä tai vaarasta. Niiden viesti on: pidä
varasi, ryhdy varotoimiin tai ota selvää.
Tulenarkaa ainetta tai korkea lämpötila
Räjähtävää ainetta
Syövyttävää ainetta
Radioaktiivista ainetta
Riippuva taakka
Liikkuvia ajoneuvoja
Vaarallinen jännite
Yleinen varoitusmerkki
Lasersäde
Hapettavia aineita
Ionisoimatonta säteilyä
Vahva magneettikenttä
Kompastumisvaara
Putoamisvaara
Tartuntavaara
Alhainen lämpötila
Haitallista tai ärsyttävää ainetta
TEKSTI HELINÄ KUJALA
Myrkyllistä ainetta
Varoitusmerkit kuuluvat työpaikan turvamerkkeihin. Niistä ja niiden käytöstä on valtioneuvoston päätös:
www.finlex.fi >Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä >976/1994
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 45
Kerro meille, mikä oli tämän numeron
kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella
valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut?
Osallistuneiden kesken arvomme
Työterveyslaitoksen julkaiseman kirjan
Työstressirokotus sekä kaksi
Itu – innovaattorin työkirjaa.
Postita oheinen vastauskuponki
8.10.2013 mennessä. Voit vastata myös
TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu
Numeron 2/2013 kiinnostavimmaksi
jutuksi äänestettiin Toisinnäkijä löysi
oman polun. Kirjapalkinnon voitti
Marja Lindholm, Helsinki.
Postikorttisarjan saivat
Riitta Rauhanen, Tampere,
ja Nanna Perttunen, Oripää.
46 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Y-tunnus
Info: TVTTT
Tunnus: 5019308
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
iO Kustantajapalvelut Oy
Lähiosoite
Nimi
❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk.
❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk.
(Laskutusväli 12 kk).
❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
Lähiosoite
Nimi
Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut:
Työ
Terveys
Turvallisuus -lehti
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Perusteluni:
Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 4/2013 oli:
Mikä juttu jäi mieleen?
TILAA TTT-LEHTI!
Kun osoitteesi muuttuu,
toimi näin:
Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on
yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä
ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin:
Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI
Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287,
sähköposti rekisteri@ttk.fi
Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus:
iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA
Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341
Sähköposti asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi
Voit tilata TTT-lehden tai TTT-Digin tai molemmat
osoitteessa: www.tttdigi.fi
Miten meni tänään?
työssä
TOIMITTANUT HELINÄ KUJALA ■ KUVAT JANNE VIINANEN
Mikko Saros huolehti siitä, että
siunaustilaisuudet ja uurnanlasku
sujuivat suunnitelmien mukaan...
TÄNÄÄN TORSTAINA toimin kappelivahtimestarina. Teen tätä
työtä aina loppuviikon, kun taas tuhkaukset on keskitetty alkuviikkoon. Hieman ennen kahdeksaa olin kappelilla availemassa ovia.
Otin siunattavien vainajien arkut kylmäsäilytyksestä odottamaan
kukkakauppiaiden käyntiä. Kukkalaitteiden tultua siirsin arkut
valmiiksi pieneen ja isoon kappeliin. Odotettavissa on tavallista
hiljaisempi päivä: vain kaksi siunaustilaisuutta ja yksi uurnanlasku.
VAIHDOIN PÄÄLLE virkapuvun. Ennen siunaustilaisuutta sakastiin tuli kanttori, ja hetken päästä pappikin oli paikalla. Kiinnitin
virsinumerot kappelin seinälle ja avasin oven odotustilaan, jotta
omaiset pääsevät sisään.
OMAISTEN POISTUTTUA siirsin arkun takaisin kellariin odottamaan tuhkausta. Sitten soitin seurakuntayhtymän virastoon
kysyäkseni tulevista tilaisuuksista. Kirjoitin aikataulut ja muut
hautaustiedot kansioon. Puhelun jälkeen siirsin ne käsin kappelin
muihin asiakirjoihin. Voisikohan joku kehittää ohjelman, jolla
kaiken saisi kertanaputtelulla sähköiseen muotoon?
ILTAPÄIVÄLLÄ vuorossa oli päivän toinen siunaustilaisuus sekä
uurnanlasku. Surevien kohtaaminen ei tunnu minusta hankalalta;
ehkä opettajan koulutuskin on antanut siihen valmiuksia. Usein
suru on näkyvimmin läsnä silloin, kun omaiset tulevat katsomaan
hautapaikkaa ennen siunaustilaisuutta. Uurnaa laskettaessa
saatetaan muistella jo iloisiakin asioita.
YKSI MIELEEN JÄÄNYT TAPAUS vuosien varrelta on uurnanlasku,
jossa saattajana oli ainoastaan vainajan iäkäs leskirouva. Haudalla tämä otti laukustaan pienen leikkiauton ja kysyi, voisiko laittaa
sen miehensä mukaan – tämä kun oli ollut niin innokas automies.
Siitä jäi hyvä mieli: tuntui siltä, että pariskunnalla oli ollut pitkä ja
hyvä yhteinen taival, joka oli nyt tullut luonnolliseen päätökseen.
Mikko Saros, 44, työskentelee
krematorionhoitajana Kalevankankaan kappelissa Tampereella.
Hän on koulutukseltaan gradua
vaille valmis luokanopettaja,
mutta kokee viihtyvänsä paremmin
nykyisessä työssään kuin opettajana.
ENNEN KOLMEA tilaisuudet olivat ohi. Sammutin kappelin valot ja
suljin ovet. Työlleni on tyyypillistä suuri vaihtelu: yhtenä hetkenä
on rauhallista ja toisena taas tapahtuu. Selkänsä kun kääntää,
niin puhelin soi, omaiset koputtelevat oven takana moninaisine
kysymyksineen, kollegat kaipaavat tietoja hautapaikoista, omaisten kukkalaitteet ovat kadonneet ja hautaustoimiston edustaja
kaipaaa nostoapua. Tällä kertaa päivä sujui tasaiseen tahtiin.
4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 47
→
vapaalla
→ ... ja välttyi nipin napin
ukkossateelta pitkällä
pyörälenkillään.
TÖIDEN PÄÄTYTTYÄ lähdimme kollegani, Jari Lapiolahden, kanssa pyörälenkille. Olemme kaksi sohvaperunaksi
taipuvaista kaverusta, jotka kannustavat toisiaan liikkumaan.
Lähdimme ensin naapurikuntaan Pirkkalaan ja sieltä Nokian
kautta takaisin Tampereelle. Viimeisten kilometrien aikana
Näsijärven takaa alkoi nousta ukkosrintama, mutta pääsin
kuivana kotiin. Matkaa kertyi lähes 40 kilometriä.
PYÖRÄILLESSÄ HUOMAA, että ensimmäisten kymmenen kilometrin aikana kroppa vielä panee hanttiin liikkeelle. Silloin
saa puhistua pihalle mahdolliset työpäivän patoumat, minkä
jälkeen pyöräkin alkaa usein liikkua jouhevammin. Emme
kuntoile laihduttaaksemme: ei ollenkaan haittaa, jos lenkin
varrelle osuu kuppila, jossa voi nauttia kahvit ja munkit.
Tänäänkin poikkesimme Rajasillan kahvilassa Pirkkalassa.
NAUTIN ulkoilmasta, koska kellarissa sijaitsevaan krematorion toimistotilaan ei päivä paista eikä kuu kuumota. Siellä
tulee kuitenkin vietettyä melko suuri osa työpäivästä, varsinkin tuhkauspäivinä tiistaisin ja keskiviikkoisin.
KOTIIN TULTUANI kävin suihkussa ja söin, mitä keittiöstä
sattui löytymään: kinkkusämpylää, banaania ja mehua.
Koska viime aikoina on ollut lämpimiä päiviä, hellaa ei ole
innostanut juurikaan käytellä. Muuten kokkailen ja leivonkin
paljon itse.
USEIN ILLALLA unohdun sohvaan tai nojatuoliin televisiota katselemaan. Pyrin katsomaan ainakin yhdet uutiset
päivittäin ja katson myös elokuvia ja sarjoja. Viime aikoina
olen seurannut muun muassa tanskalais-ruotsalaista Silta ja
norjalaista Dag-sarjaa. Tänään ilta poikkesi tavallisesta, sillä
lähdin vielä yhdeksältä muutaman ystävän kanssa kuuntelemaan yhtyelaulukilpailun esityksiä Tullintorin Klubille.
KONSERTTI LOPPUI puolelta öin, ja kotona olin puoli yhdeltä. Tavallisesti valvon yhteentoista tai puoli kahteentoista;
minulle riittävät 6–7 tunnin yöunet. Koska olen perheetön,
voin myös hyvin ottaa alkuillasta tunnin tirsat ilman häiriötekijöitä. Nukun yleensä yöni hyvin, kunnes herätyskello
piippaa aamulla kello 5.45. ■ ■ ■
48 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
Mikko Saros tekee
keskimäärin kaksi pitkää
pyörälenkkiä viikossa.
Uusi
turvakilpikuvasto
on ilmestynyt!
Tilaa tai tutustu
osoitteessa
turvakilvet.fi
TIEDÄTKÖ HYVÄN
JUTTUVINKIN?
Tehokasta suojausta
Mukavuudesta
tinkimättä
Suomen
Turvakilvet Oy
Kerro se osoitteessa:
www.tttdigi.fi >Osallistu
Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala
Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061
myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi
urheiluhallit.fi/yritysliikunta
Uinti, kuntosali, palloilu
Ryhmäliikunta, omaohjaus
FirmanPiikki
Demo- ja vakiotunnit
Kokous- ja saunatilat
Työhyvinvointi- ja liikuntapäivät
Kurssit, luennot
Kuntotestit, Firstbeat
urheiluhallit.fi – Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari
KOHTI
KESTÄVÄÄ
TYÖELÄMÄÄ
3M:llä on monipuolinen suojahaalarivalikoima vaatiiviin, erilaisiin
työolosuhteisiin.
Suojahaalarien suunnittelussa ja tuotekehityksessä on huomioitu
käyttömukavuus ja niiden yhteensopivuus muiden 3M:n henkilökohtaisten
suojainten kanssa.
Suojavaatevalikoimassa:
• Suojahaalarit
• Laboratorio- ja vierailijatakit
• Saapas- ja kenkäsuojat
• Suojamyssyt
• Irtohihat.
Tarjolla työpajoja, tietoiskuja, näytteilleasettajia
ja huippuseminaareja – puhetta Sinun työstäsi.
HYÖDYNNÄ ENNAKKOILMOITTAUTUJAN ETU
JA ILMOITTAUDU HETI!
www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
Lisätietoja:
Suomen 3M Oy/Työsuojelutuotteet p. 09-525 21ja valtuutetut 3M-suojainmyyjät
Työ vaatii kehittämistä ja
kestävä kehitys työtä
60.TYÖTERVEYSPÄIVÄT
The Power to protect your world
TTT- ilmoitus Suojainhaalari.indd 1
Tule uudistuneille Työterveyspäiville
22.-23.10.2013.
22.–23.10.2013 | HELSINGIN MESSUKESKUS
13.8.2013 14:34:35
POIMINTOJA
TYÖTERVEYSLAITOKSEN
KOULUTUSTARJONNASTA
ttt
Työ Terveys Turvallisuus
5/2013 ilmestyy
8. lokakuuta
SEURAAVASSA NUMEROSSA
Työhyvinvointikorttikoulutus
26.9.2013 Helsinki
Opit perustietoja työhyvinvoinnista ja saat valmiuksia
käynnistää työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä työpaikalla. Koulutus vahvistaa yhteistä näkemystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita.
Kemikaaliturvallisuus työpaikalla
2.-3.10.2013 Helsinki
Perehdytään työpaikan kemikaaliturvallisuuden kokonaisuuteen ja hankkitaan valmiudet arvioida kemikaalien
käsittelyn asianmukaisuutta työpaikalla.
Avotoimisto työympäristönä
8.10.2013 Helsinki
Perehdyt nykyisiin toimitilaratkaisuihin ja niissä esiintyviin tyypillisiin sisäympäristöongelmiin sekä saat katsauksen avotoimistojen ääniympäristön, valaistuksen ja
ilmastoinnin nykyisistä suunnitteluperiaatteista.
TYHYKÄS® Työhyvinvoinnin kehittäjän valmennus
15.10.2013–9.5.2014 Tampere
Kehität valmiuksia ja käytännön taitojasi analysoida työpaikan työhyvinvoinnin tilaa, arvioida kehittämistarpeita
sekä toteuttaa työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla.
Sisäilma- , kosteus- ja homevaurio-ongelman
arviointi ja oireilevan potilaan kohtaaminen
vastaanotolla
31.10.2013 Helsinki, 7.11.2013 Oulu, 14.11.2013 Kuopio, 21.11.2013 Tampere ja 28.11.2013 Turku
Hankit työkaluja sekä oireilevan potilaan kohtaamiseen
että sisäilmaan liittyvän ongelman arviointiin erityisesti
asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa.
Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?
4.-5.11.2013 Helsinki
Koulutus antaa perusteita toimia työsuojelutoimikunnassa henkilöille, jotka eivät ole työsuojeluvaltuutettuja, eivätkä työsuojelupäälliköitä.
Lisätietoja:
www.ttl.fi/koulutus
p. 030 4741
TULES KUNTOON!
■ Lisää liikettä työpäivään –
mutta miten?
■ Kipeä niska, puutuva peukalo
ja muut mobiilitekniikan riesat
■ Osasairausvapaa pehmentää
tule-sairaan paluuta työhön
■ Totta vai harhaa
– 13 väitettä selkävaivoista
LEHDESSÄ LISÄKSI:
■ ”Tähän johtamisoppiin
minä uskon”
■ Oululainen Eka Synthomer Oy:
10 vuotta, 0 tapaturmaa
Kysy myös tilauskoulutuksia!
50 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013
TTL_AR_koulutus_TTT_042013_93x245.indd 1
THINKSTOCKPHOTOS
Ongelmista oivalluksiin -Työkaluja muuttuvan työn
hallintaan ja kehittämiseen
1.-2.10.2013 Helsinki
Hankit konkreettisia välineitä jäsentää toiminnan muutoksen tarvetta ja tavoitteita ja muodostat muutoksesta
kokonaiskuvaa yhdessä työyhteisön kanssa.
6.8.2013 10:27:09
Takaikkuna
Julkaisemme tällä sivulla vanhoja työsuojelu- ja työterveysaiheisia julisteita.
Tämä juliste on kuulunut Tapaturmantorjunta ry:lle, jonka työturvallisuusosasto
liitettiin Työsuojelu ry:n nimisenä Työterveyslaitokseen 1974.
123RF/BUCHACHON PETTHANYA
Yhteinen muutos –
Työhyvinvointia
työtä kehittämällä
Ratkaisukeskeinen
työyhteisösovittelu
Turvallinen
koulupäivä
Iskee ongelman ytimeen.
Uudenlaisia välineitä
muuttuvan työn hallintaan.
Riidat ratkeavat, kun niistä
keskusteleminen onnistuu.
Sovittelumalli, josta on
hyviä kokemuksia.
Opiskelijat mukaan koulun
työturvallisuustyöhön,
sillä tekemällä oppii –
ja matkimalla.
103 s., sid., 2013, 38 €
99 s., nid., 2013, 27 €
128 s., nid. 2013, 25 €
Tuoreet ratkaisumallit löydät täältä:
Työterveyslaitoksen verkkokauppa
www.ttl.fi/verkkokauppa
Yli 300 tuotetta. Aina auki.