TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA
Sosiaali- ja terveyskeskus
TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN
SISÄLLYS
1. JOHDANTO
2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY
2.1. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta
2.2. Oikeus toimeentulotukeen
2.3. Toimeentulotuen hakeminen
2.3.1. Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa
2.4. Asian käsittelyssä käytettävä kieli
2.5. Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus
3. TOIMEENTULOTEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN
4. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT
4.1. Ansiotulot
4.2. Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi
4.3. Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset
4.4. Lainat, velat ja voitot
4.5. Ulosotto ja muu perintä
4.6. Yrittäjät
4.7. Opiskelijat
4.8. Vangit
4.9. Tuloylijäämän jaksotus
5. ULKOMAALAINEN JA MAAHANMUUTTAJA TOIMEENTULOTUEN
HAKIJANA
5.1. Oikeus toimeentulotukeen
5.2. Suomesta poissaolo
5.3. Passi ja oleskelulupa
5.4. Vaateavustukset
5.5. Paluumuuttoavustukset
6. TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON TOIMEENTULOTUKEA
MYÖNNETTÄESSÄ
6.1. Vähäiset tulot ja avustukset
6.2. Veronpalautukset ja jäännösvero
7. VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI
7.1. Toimeentulotuen perusosan alentaminen
7.2. Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot
8. PERUSTOIMEENTULOTUKI
8.1. Perusosa
8.1.1. Perusosan erityistilanteet/ käyttövarat
8.2. Muut perusosalla katettavat menot
8.2.1. Asumismenot
8.2.2. Kohtuulliset asumismenot
8.2.3. Muut huomioitavat asumismenot
8.2.4. Terveydenhuoltomenot
1
1
1
2
2
3
3
4
4
5
5
5
6
6
7
7
8
9
9
10
10
10
10
10
11
11
11
11
11
12
13
13
13
13
14
14
14
15
16
9.
10.
11.
12.
13.
8.2.4.1. Poliklinikka- ja sairaalamaksut
8.2.4.2. Lääkkeet
8.2.4.3. Fysikaalinen hoito
8.2.4.4. Silmälasit
8.2.4.5. Hammashoito
8.2.4.6. Psykoterapia
8.2.4.7. Muut terveydenhuoltomenot
8.2.5. Työmatkakulut
TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI
9.1. Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminnan maksut
9.2. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot
9.2.1. Vuokran ja sähkön vakuusmaksut sekä muuttokustannukset
9.3. Muut erityisistä tarpeista johtuvat menot
9.3.1. Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot
9.3.2. Lasten harrastusmenot
9.3.3. Välttämättömät lasten tarvikkeet
9.3.4. Vaate- ja jalkinemenot
9.3.5. Perheen loma- ja virkistystoiminta
9.3.6. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset
9.3.7. Edunvalvonnan menot
9.3.8. Hautausmenot
9.3.9. Kodin irtaimisto ja kodinkoneet
9.3.10. Toimeentulotukea ei voida myöntää
EHKAISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN
11.1.
Lasten suojelu ja lastensuojelu
11.2.
Ehkäisevä lastensuojelu
TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ
OIKAISUVAATIMUS
16
16
16
16
16
17
17
17
18
18
18
18
19
19
19
20
20
20
21
21
21
22
22
23
24
24
24
24
25
1. JOHDANTO
Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain
(1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut oppaan
toimeentulotukilain soveltajille (julkaisuja 2013:4) ja sitä käytetään rinnakkain tämän
ohjeistuksen kanssa.
Raision kaupungin ja Ruskon kunnan toimeentulotuen myöntämisen perusteet on
tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden
tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja
terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös toimeentulotukityötä
tekevien työntekijöiden päätöksentekoa ja lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen
toteutumista.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina
päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja
asetusten asianmukaisilla kohdilla.
Toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa.
2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY
2.1. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta
Toimeentulotuen järjestämisvastuu on sen kunnan toimielimellä, jonka alueella
henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Kotikunta ei siten ole edellytys
toimeentulotuen myöntämiselle. Vakinainen oleskelu todetaan yleensä
väestötietojärjestelmästä. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa vuokrasopimusta.
Hakijan, jolla on Poste Restante -osoite Raisiossa, tulee aina selvittää, kenen luona
hän oleskelee. Selvitys tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella ja se
annetaan ”asunnottoman asiakkaan selvitys kunnassa oleskelun vakinaisuudesta” lomakkeella. Satunnainen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotukeen.
Poikkeuksena on ensiavun luonteinen kiireellinen toimeentulotuki. Myös sen tarve
selvitetään.
Jos henkilön oleskelu toisessa kunnassa on tarkoitettu määräaikaiseksi eikä henkilöllä
ole vakituista asuntoa toisessa sanotussa kunnassa, vaan oleskelu perustuu vakinaisen
oleskelukunnan sijoittamana esimerkiksi maksusitoumuksella päihdehuoltolain tai
muun lain mukaan järjestettävään kuntoutukseen, toimeentulotuen järjestämisvastuu
2
ei kuitenkaan siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Asiakkaan oleskellessa
toistaiseksi edellä mainitussa yksikössä, toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy sille
kunnalle, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee.
2.2. Oikeus toimeentulotukeen
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka
tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä
selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen
elämän kannalta välttämätön toimeentulo.
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien
etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen
henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta
elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa
laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa
elatuksesta.
2.3. Toimeentulotuen hakeminen
Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti
tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434).
Pääsääntöisesti asiakkaalta edellytetään toimeentulotukihakemuksen täyttämistä
sekä sen allekirjoittamista. Toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä asiakkaalla on
tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus.
Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan ja tiliotteet kaikista
pankkitileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Tiliotteen tulee olla
yhdenjaksoinen pankin virallinen tiliote tai verkkopankista tulostettu tiliote. Asiakkaan
tulee esittää alkuperäiset tositteet kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa
esitetään otettavaksi huomioon.
Ensisijaisesti asiakkaalta edellytetään, että hän toimittaa kaikki asian käsittelemisen
kannalta tarvittavat asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan määräaika
lisäselvitysten toimittamiselle. Se tehdään kirjallisena ja annetaan asiakkaalle tiedoksi
todisteellisesti. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä.
Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat
pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksestä tulee käydä ilmi
päätöksen perusteena olevat syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot.
Toimeentulotukipäätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma.
3
2.3.1 Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa
Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä kokoontuvassa sosiaalihuollon
tietosuojan ohjausryhmässä Sohvissa (3.1.2007) ohjeistetaan sähköpostin käyttöä
sosiaalihuollossa seuraavasti:
Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä sosiaalihuollon ja asiakkaan
asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti. Jo pelkästään asiakkaan nimi ja tieto
siitä, että hän on sosiaalihuollon asiakas, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä
tietoja ei saa paljastaa sivullisille.
Sosiaalihuollon viranomaisten ja muiden sosiaalihuollon järjestäjien ja toteuttajien
käytössä on yleensä Internet-sähköposti. Salassa pidettävät tiedot eivät tällaisessa
suojaamattomassa sähköpostissa ole suojattu sivullisilta. Ongelmana on myös se, ettei
viestinnän toista osapuolta voida luotettavasti tunnistaa. Toinen henkilö saattaa
lähettää viestin jonkun toisen henkilön nimissä. Myöskään varmuutta siitä, että viesti
olisi tullut muuttumattomana perille, ei ole.
Yleensä sähköpostitse tapahtuvat yhteydenotot on suositeltavaa ohjata organisaation
sähköpostiin eikä yksittäisen työntekijän sähköpostiin. Organisaatiomme sähköposti
on sosiaalitoimi@raisio.fi
Sosiaalihuollon asiakkaat lähettävät oma-aloitteisesti sähköpostitse myös erilaisia
asiansa käsittelyyn liittyviä hakemuksia, tiedusteluja, lisätietoja ja valituksia. Tällöin
viranomaisen ja muun sosiaalihuollon järjestäjän tulee ne tulostaa ja ryhtyä
tarvittaviin toimenpiteisiin. Asiakas saa esimerkiksi asiansa vireille sähköpostitse.
Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä häneltä kirjeitse tai puhelimitse. Viranomaisen
tulee myös merkitä asia vireille tulleeksi tietojärjestelmään.
Jos asiakas lähettää esimerkiksi pyynnön ajan varaamiseksi sähköpostilla, siihen tulee
vastata puhelimella tai kirjallisesti. Sama koskee myös muita tiedusteluja, joihin ei
voida vastata yleisillä neuvoilla paljastamatta asiakkaan nimeä tai muita
asiakastietoja.
Viranomainen tai muu sosiaalihuollon järjestäjä ei saa myöskään oma-aloitteisesti
lähettää tavallisessa suojaamattomassa sähköpostissa asiakkaan nimeä tai muita
sosiaalihuollon asiakkuuden paljastavia tietoja asiakkaalle itselleen tai muille tahoille.
Organisaation sisäistä verkkoa, intranettiä, käytetään sosiaaliviranomaisen tai muun
sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan sisäiseen viestintään ja se on suojattu siten,
että kyseisen organisaation ulkopuoliset henkilöt eivät sinne pääse.
2.4. Asian käsittelyssä käytettävä kieli
Asian käsittelykielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla viranomainen käsittelee asian, kun
asianosainen on läsnä ja jolla se antaa päätöksensä. Raision kaupunki on yksikielinen
4
suomenkielinen kunta ja asioiden käsittelykielikin on pääsääntöisesti suomi.
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada ymmärrettävä selvitys oikeuksistaan ja
velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden seurauksista,
joten viranomainen voi tarvittaessa käyttää apuna tulkkia. Tulkkipalvelut ovat
asiakkaalle maksuttomia.
2.5. Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus
Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään, että valtion ja
kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos,
eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, koulutuksen järjestäjä,
sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö
tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia antamaan
sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäädösten
estämättä hallussa olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat
tiedot ja selvitykset, jotka viranomaisella laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat
välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon
järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle
annettujen tietojen tarkistamista varten.
Edellä tarkoitettu velvollisuus koskee myös rahalaitoksia, jos sosiaalihuollon
viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on
perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen edustajansa antamien tietojen
riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö rahalaitokselle esitetään kirjallisena ja ennen
pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle.
Raision sosiaalihuollon viranomaisilla on Kansaneläkelaitokselle tekninen
käyttöyhteys, jonka avulla saadaan henkilörekisterissä olevia salassa pidettäviä tietoja
asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee etukäteen
ilmoittaa asiakkaalle tästä mahdollisuudesta.
3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN
Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen
ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan
huomioon perusosalla katettavat menot sekä tarpeellisen suuruisina huomioon
otettavat muut menot. Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja
käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Perustoimeentulotuen
rahoitukseen osallistuvat kunta ja valtio yhtä suurin osuuksin eli valtionosuuden
määrä on 50 prosenttia kunnan perustoimeentulotuen kustannuksista. Täydentävän
ja ehkäisevän toimeentulotuen maksaa kunta.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon
henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeelliseksi
katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan.
5
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä tehdään perustoimeentulotuen
laskelman lisäksi erillinen laskelma, jos perustoimeentulotuen laskelma on
ylijäämäinen. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnan mukaan silloin,
kun kertaluonteisella avustuksella voidaan edistää henkilön ja perheen itsenäistä
selviytymistä ja ehkäistä toimeentulotuen tarpeen pitkittymistä. Ehkäisevän tuen
myöntäminen ei edellytä toimeentulotukilaskelman osoittamaa alijäämää.
Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä
käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu
laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen
toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheen yhteenlasketut
toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta
täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin oma laskelma ja päätös.
Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan
myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Pääsääntönä on,
että menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana
toimeentulotuki määrätään (eräpäiväsääntö).
4. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja
varat tulonlähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi
palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke- ja sosiaalietuudet sekä
pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja
osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat
myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan huomioon tuloina. Ensimmäistä
kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös
tilin saldo hakemiskuukauden 1. päivältä, jos sitä voidaan pitää kohtuullisena.
Iäkkäille toimeentulotuen hakijoille sallitaan ns. arkkurahaa säästöinä 1200 €.
4.1. Ansiotulot
Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka
mukaan toimeentulotuessa osa ansiotulosta jätetään huomioon ottamatta niin
sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta,
kuitenkin perhettä kohti enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon
ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä.
4.2. Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi
Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva
maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu
päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan
määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä
6
kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden
ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi kuukausi, jolloin
hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuus.
Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa
21,5. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi
20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut
tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut
olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa.
Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sitä seuraavana kuukautena, kun asiakas on
saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuositusta, jolloin hänelle jää säästöön osa
toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten.
Kerrointa käytettäessä laskelmaan huomioidaan päiväkohtainen tuen määrä x 21,5,
josta vähennetään verot. Kertoimen käyttö jakaa työttömyyskorvauksen
huomioitavaksi tasaisesti tulona koko vuoden ajalle.
Kerrointa käytetään niinä kuukausina jolloin työttömyyskorvaus on ollut maksussa
täysiltä 20 päivältä. Jos maksupäiviä on vähemmän, niin tulot huomioidaan todellisen
maksupäivän mukaan.
Kerroin palautuu käyttöön heti, kun työttömyysetuus on taas maksussa täydeltä 20
päivän jaksolta. Jos henkilö on lyhyellä sairauslomalla tai jos työttömyysetuudessa on
joku lyhyt katko, niin kerroin palautuu käyttöön heti, kun työttömyysetuus on taas
maksussa täydeltä 20 päivän jaksolta. Pitkän tauon, esimerkiksi pitkän sairausloman
tai työllistymisjakson jälkeen kertoimen käyttöönotossa odotetaan sitä, että tuki
uudelleen maksetaan kaksi kertaa kalenterikuukauden aikana.
4.3. Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset
Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset ovat sellaisia tuloja, jotka
pääsääntöisesti katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Mikäli korvaus on vähäinen, se
voidaan jättää huomioimatta. Jos hakija osoittaa käyttäneensä tai aikovansa käyttää
saamansa korvauksen tai osan siitä toimeentulotukea myönnettäessä
toimeentulotukilain nojalla huomioon otettavien menojen kattamiseen, voidaan
tapauskohtaisesti osa korvauksesta jättää huomioon ottamatta.
4.4. Lainat, velat ja voitot
Asiakkaan ottamia pankkilainoja ja luottokorttiluottoja ei oteta tulona huomioon eikä
vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoiksi. Poikkeuksena on opintolaina, joka
otetaan tulona huomioon. Opintolainan korkoihin tulee hakea Kelan korkoavustusta.
7
Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot otetaan tulona huomioon. Siinä tapauksessa,
että hakija voi luotettavasti osoittaa yksittäisen tilillepanon lainaksi, jonka on
todistettavasti maksanut takaisin, lainaa ei huomioida.
Erilaiset lotto-, veikkaus-, ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon.
4.5. Ulosotto ja muu perintä
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen
tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella
lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaa, suoritukseen on toimeentulotuessa
suhtauduttava samoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin eli maksua ei oteta
huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Poikkeuksena on ulosottomiehen
vahvistama maksusuunnitelma.
Tilanteessa, jossa jonkin muun etuuden kuin toimeentulotuen maksaja, esimerkiksi
Kela, kuittaa sanotun muun etuuden hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa
maksettuja eriä, tulee hakijan käytettävissä olevana tulona ottaa huomioon vain
hänelle tosiasiallisesti maksettu etuuden osa. Mikäli hakija kuitenkin maksaa itse
perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin
velanhoitomenoihin. Toimeentulotuessa voidaan huomioida Kelan takaisinperintää
enintään 30 €/ kotitalous. Tästä on informoitava asiakasta, jos hän omaehtoisesti sopii
Kelan kanssa takaisinperinnästä. Jos asiakas ei voi itse vaikuttaa perintään,
huomioidaan todellisuudessa maksettu määrä.
4.6. Yrittäjät
Yrittäjänä työskentelevällä on oikeus saada toimeentulotukea samoin perustein kuin
muillakin tuen tarpeessa olevilla henkilöillä. Yrittäjältä tulee pyytää
toimeentulotukihakemuksen liitteeksi yrittäjän tuloselvityslomake, verotuspäätös
edelliseltä vuodelta, tuloslaskelma sekä tase 6 kk:n ajalta (enintään 3 kk vanhat).
Mikäli esitetyt selvitykset eivät riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää
lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Tärkeää on pyytää kirjanpitäjän
todistus yksityisnostoista. Näistä asiakirjoista on tarpeellista selvittää erityisesti
yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä.
Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa pyytää Raision kaupungin kirjanpitopäälliköltä
(Talous- ja hallintopalvelut, Armi Peltonen) arvioita yrityksen kannattavuudesta ja
yrittäjän tuloista.
Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon
turvaaminen pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista, vaan yrittäjää tulee ohjata
lakkauttamaan yritystoiminta ja hakeutumaan työttömyysturvan piiriin. Mikäli yrittäjä
haluaa pitää yrityksen toiminnassa, vaikka se ei kyseisenä ajankohtana tuotakaan ja
hän hakee toimeentulotukea, voidaan tällöin myöntää toimeentulotukea tilapäisesti
tietyn määräajan, kuitenkin enintään kolme kuukautta.
8
Mikäli yrittäjä jatkaa pitkään kannattamatonta yritystoimintaa ja siten laiminlyö
velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan hänen perusosaansa
alentaa siten kuin toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään. Perusosan alentaminen
edellyttää asiakassuunnitelman laatimista.
Arvioitaessa yrityksen kannattavuutta ja yrittäjän mahdollisuuksia saada elantoaan
yrityksestä, mittapuuna voidaan käyttää työttömyysturvan peruspäivärahan
suuruutta.
4.7. Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu
opintorahasta, asumislisästä sekä valtion takauksesta opintolainaan. Opintotuki
otetaan kokonaisuudessaan huomioon toimeentulotukioikeutta määrättäessä. Jos
opiskelijalle on myönnetty opintolaina, se otetaan tulona huomioon, vaikka opiskelija
ei sitä haluaisi nostaa pankista. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se
nostettaisiin kerralla.
Mikäli opiskelijalle ei ole luottohäiriömerkinnän takia myönnetty opintolainaa, sitä ei
voida huomioida hänelle tuloksi. Opiskelijan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä
tulee kuitenkin selvittää tarkoin opiskelijan mahdollisuus hakea lainaa erityisperustein
esimerkiksi silloin, kun luottohäiriömerkintä ei ole hänen itsensä aiheuttama. On hyvä
tarkistaa myös opiskelijan luottohäiriömerkinnän aiheuttaneen velan suuruus. Siten
voidaan selvittää, onko kunnalle edullisempaa maksaa velka ennaltaehkäisevänä
toimeentulotukena, kuin myöntää toimeentulotukea koko opiskelun ajan.
Mikäli opiskelija ei saa opintolainaa ja hän on aiheuttanut sen omalla toiminnallaan,
voidaan perusosaa alentaa toimeentulotukilain 10 §:n mukaan. Perusteena on, että
asianomainen on laiminlyönyt velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta
elatuksestaan. Samoin voidaan toimia myös niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden
opinnot ovat viivästyneet ilman erityisen painavaa syytä. Perusosan alentaminen
edellyttää asiakassuunnitelman laatimista.
Alle 18-vuotiaita opiskelijoita ei velvoiteta ottamaan opintolainaa. Jos
toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut
opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona
enintään hänen perusosansa suuruisena. Mikäli nuorella on päätös jälkihuollosta tai
kyseessä on jatko-opiskeluun suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava
koulutus, opintolainan nostoa ei velvoiteta. Esimerkkeinä tästä ovat
maahanmuuttajille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus ja
lukiokoulutus. Iltalukiota suorittavien edellytetään ilmoittautuvan työnhakijaksi.
9
4.8. Vangit
Vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden
vangin ensisijainen toimentulojärjestelmä. Ylläpitoon kuuluu asumisen lisäksi
vaatteet, ruokailu, asianmukainen terveyden- ja sairaanhoito ja hammashoito.
Vankilassa olevaa avustetaan toimeentulotuesta vain poikkeustapauksissa. Mikäli
vanki on vankeinhoidon järjestämästä ylläpidosta huolimatta toimeentulotuen
tarpeessa, sitä tulee hänelle myöntää. Jos vangilla ei ole tuomion aikana mahdollista
osallistua työtoimintaan, hänelle huomioidaan toimeentulotuen laskelmaan menona
käyttövara. Silmälasit on myös sellainen meno, joka voidaan myöntää
toimeentulotuesta tarveselvityksen pohjalta. Vangin on liitettävä toimeentulotuen
hakemukseen vangin tilikortti ja ansiokortti.
Vankeusrangaistustaan suorittavan asiakkaan Raisiossa sijaitsevan asunnon vuokra
voidaan maksaa toimeentulotuesta korkeintaan kuuden kuukauden ajan, jos
etukäteen on tiedossa, ettei rangaistus kestä pidempää aikaa. Muussa tapauksessa
vuokra maksetaan vain siltä ajalta, kun vanki tarvitsee aikaa vuokrasopimuksen
purkamiseen tai muuhun asioiden hoitoon. Vankien tavaroita on säilytettävä
vankeusrangaistuksen ajan ja tavarat viedään Minivarastoon tai vastaavaan
yksityiseen varastoon.
Jos vanki hakee toimeentulotukea ennen vapautumispäivää tai vapauduttuaan,
hakemukseen tulee liittää vankilan antama selvitys vapautumisajankohdasta ja vangin
rahavaroista.
4.9. Tuloylijäämän jaksotus
Toimeentulotukilain mukaan pääsääntönä on, että menot, tulot ja varat otetaan
huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä
pääsäännöstä on tarpeen poiketa tilanteissa, jossa henkilö tai perhe on saanut suuren
kertaluonteisen tulon. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi ne, joissa henkilö tai
perhe on saanut suuren erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön,
suuren työsuorituspalkkion tai omaisuuden myyntitulon.
Tuloylijäämä voidaan jakaa eri osiin otettavaksi huomioon useampana
toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka
saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston aluehallintotoimiston mukaan
tavanomaista palkkatuloa ei voida jaksottaa seuraavalle kuukaudelle tuloksi. Vain
työsuhteen päättyessä lomakorvaus ja lomaraha voidaan pääsääntöisesti jaksottaa.
Muukin vuosiloma-ajan palkan aiheuttama tuloylijäämä voidaan jaksottaa joko
kokonaan tai osittain tuloksi seuraaville kuukausille käyttäen harkintaa.
10
5. ULKOMAALAINEN JA MAAHANMUUTTAJA TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA
5.1. Oikeus toimeentulotukeen
Kunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle tai muulle
Suomeen muuttaneelle henkilölle, jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti ja hänet
on vakuutettu Suomessa tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen.
Toimeentulotuen kannalta merkityksellistä on, onko ulkomaalaisella tai
maahanmuuttajalla voimassa oleva oleskeluoikeus Suomessa (EU/ETA-alueen
ulkopuolinen kansalainen) tai onko hän rekisteröinyt poliisilaitoksella oleskelunsa
Suomessa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä (EU/ETA-kansalainen).
Keväästä 2014 alkaen maistraatti on myöntänyt henkilöllisyystodistuksella
henkilötunnuksen niille, joilla on oleskelulupahakemus tai valitus kielteisestä
oleskeluluvasta vireillä. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaalla olisi voimassa oleva
oleskeluoikeus Suomessa ja että hän olisi oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan.
Ulkomaan kansalaiselta ja maahanmuuttajalta edellytetään aina ensimmäisen
toimeentulotukihakemuksen yhteydessä sekä sitä pyydettäessä näyttämään passi tai
muu matkustusasiakirja.
5.2. Suomesta poissaolo
Ulkomaalaisen ja maahanmuuttajan tulee todistaa maassaoloaikansa vähintään
kerran vuodessa ja sitä erikseen pyydettäessä.
Mikäli ulkomaan kansalainen tai maahanmuuttaja on ollut poissa Suomesta enemmän
kuin kolme viikkoa vuodessa, toimeentulotukea ei makseta ylimenevältä ajalta.
5.3. Passi ja oleskelulupa
Ulkomaalaislain mukaan jokaisella Suomessa oleskelevalla ulkomaalaisella on oltava
voimassa oleva passi. Toimeentulotukiasiakas, joka hankkii passin (oman
kansallisvaltionsa tai muukalaispassin) voidaan passin hankinnasta aiheutuneet
kustannukset ottaa menoina huomioon lukuun ottamatta valokuvia ja passin hakuun
liittyviä matkoja ulkomaille.
5.4. Vaateavustukset
Vieraasta maasta suoraan maahan tulevalle kiintiöpakolaiselle ja pakolaisen
perheenjäsenille voidaan myöntää avustusta vaatekustannuksiin enintään 150 €
(ensisijaisesti talvivaatetus ja jalkineet). Vaateavustus myönnetään harkinnan mukaan
useassa erässä. Vastaanottokeskuksista tulevia ei avusteta vaatteisiin.
11
5.5. Paluumuuttoavustukset
Paluumuuttoavustukseen oikeuttaa vain vakituinen muutto kotimaahan tai
kolmanteen maahan, josta on tehty muuttoilmoitus. Kotimaastaan Suomeen palaaviin
suhtaudutaan kuin muista kunnista muuttaviin eli heille ei myönnetä
toimeentulotukea takuuvuokriin, huonekaluihin tai muihin muutosta aiheutuviin
kustannuksiin.
6. TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ
Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon äitiysavustusta,
kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa
tarkoitettua korotusosaa ja kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa
laissa tai kuntoutusrahalain 24 §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan
työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään
menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa
huomioon otettavia menoja.
6.1. Vähäiset tulot ja avustukset
Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon
toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisina ja vähäisinä tuloina pidetään
enintään 80 €/kk kotitaloutta kohti. Mikäli kertaluonteisten ja vähäisten tulojen
yhteissumma ylittää 80 €/kk, huomioidaan tuloina ylimenevä osuus. Myös
yksittäishenkilöiltä tulleet tilillepanot ovat lähtökohtaisesti tällaisiksi pienimuotoisiksi
ja käytettävissä olevaksi tuloksi katsottavia.
Alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei oteta tulona huomioon
perheen laskelmassa.
6.2. Veronpalautukset ja jäännösverot
Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona ja käsitellään
vähäisen tulon kaltaisesti. Huomioimatta jätetään 80 €/perheenjäsen, kuitenkin
enintään 320 €/ perhe. Veronpalautus on tulo, jota voidaan jaksottaa seuraavalle
kuukaudelle.
Jäännösveroihin suhtaudutaan samoin kuin muihinkin velkoihin eli niitä ei
toimeentulotuessa huomioida menona.
7. VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI
Työnhakijaksi ilmoitusvelvollisuutta koskevan lain tavoitteena on kannustaa hakijaa
osallistumaan työvoimahallinnon ensisijaisiin aktiivitoimenpiteisiin ja työllistymään
yleisillä työmarkkinoilla. Velvoite tukee toimentulotukilain 1 §:stä ilmenevää tuen
12
tarkoitusta eli viimesijaisuutta sekä itsenäisen selviytymisen edistämistä. Lisäksi se
ilmentää toimeentulotukilain 2 §:n mukaista elatusvelvollisuutta.
Toimeentulotukea hakeva 17 - 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan
työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai
yrittäjänä, opiskele päätoimisesti, saa työttömyysturvaetuutta (työttömyysetuus
evätty) tai ole laitoshoidon eikä lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen
vastaanottamaan työtä. Edellä olevien lisäksi velvollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi
ei ole, jos henkilö on muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi
esteellinen vastaanottamaan työtä. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se,
että henkilö hoitaa vammaista, vanhusta tai sairasta henkilöä omaishoitajana
vähintään neljä tuntia päivässä omaishoidon tuesta tehdyn sopimuksen nojalla.
Myöskään henkilöä, joka on oikeutettu kotihoidontukeen, ei velvoiteta
ilmoittautumaan työnhakijaksi.
7.1. Toimeentulotuen perusosan alentaminen
Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa, jos
toimeentulotuen hakija laiminlyö velvollisuutensa ilmoittautua työttömäksi
työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20
prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä että
hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta
työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan
turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos henkilö
laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu
tarjota.
Perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen alle 25-vuotias ilman ammatillista
koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän
ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen.
Samoin perusosaa voidaan alentaa maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan
liittyvän laiminlyönnin tai kieltäytymisen seurauksena.
Perusosaa voidaan alentaa myös kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman
laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tai
keskeyttämisen perusteella.
Saman toimeentulotukilain 10 §:n kolmannen momentin mukaan perusosan
suuruutta voidaan alentaa enemmän kuin 20 prosenttia, kuitenkin yhteensä enintään
40 prosenttia, jos henkilön toistuvasta lain 10 § ensimmäisen momentin
tarkoittamasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai
osallistua toimenpiteisiin, joista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta
työtoiminnasta annetussa laissa.
13
7.2. Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot
Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka vaatii erityistä
harkintaa ja suunnittelua. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mutta sitä
säätelevän lainkohdan soveltamisen seurauksena ei voi olla, ettei tukea myönnetä
lainkaan. Alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna
ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä
alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.
Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä
tai laiminlyönnistä lukien.
Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle kuuluvaa
toimeentulotuen perusosaa. Alentaminen ei koske muita perheenjäseniä.
Alentamispäätös ei koske toimeentulotukea, joka myönnetään henkilön tai perheen
muihin perusmenoihin eikä se koske myöskään täydentävää tai ehkäisevää
toimeentulotukea.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä
toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja
muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi.
8. PERUSTOIMEENTULOTUKI
Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain.
8.1. Perusosa
Perusosa sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä
henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden
tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosaan sisältyvistä menoista ravintomenot ovat 49 %, vaatemenot 9 %,
informaatiomenot 20 %, vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % ja muut jokapäiväiseen
toimeentuloon kuuluvat menot 19 %.
Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen
toimeentulotukea.
8.1.1. Perusosan erityistilanteet / Käyttövarat
Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa
käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli
vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta
lomalla oleville.
14
Lyhytaikaisessa, alle kolme kuukautta kestävässä sairaalahoidossa olevalle
hyväksytään käyttörahaksi perusosasta 51 %. Tällä käyttövaralla asiakkaan katsotaan
pystyvän hoitamaan ne jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset, mitkä
normaalisti sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Ravintokustannuksia ei tarvitse
ottaa huomioon toimeentulotukea arvioitaessa, koska ravinnon asiakas saa
laitoksessa.
Päihdehuollon asumispalveluissa olevan käyttöraha on 166 € kuukaudessa. Jos
aikuisella on lapsi mukana, lapsen käyttöraha on 80 €. Tätä käyttörahaa sovelletaan
kaikkiin asumispalveluyksiköihin, myös päihdehuollon kuntoutusyksiköihin .
Vankilassa oleville otetaan huomioon tarvittaessa 105 € käyttöraha. Myös
tutkintavangin käyttövaroiksi toimeentulotukea määrättäessä otetaan huomioon 105
€ kuukaudessa. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä
vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin.
8.2. Muut perusosalla katettavat menot
8.2.1. Asumismenot
Asumismenoina huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmaan vuokra-asunnon
vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vuokra
huomioidaan enintään yleistä asumistukea myönnettäessä noudatettavan
asumistason mukainen vuokra. Korkeampi vuokra voidaan huomioida, jos kunnalla ei
ole tarjota edullisempaa vuokra-asuntoa. Asumismenojen huomioimiseen vaikuttavat
esimerkiksi kaupungin yleinen vuokrataso, lasten ikä ja muut erityistarpeet.
Asumismenoina toimeentulotuessa huomioidaan myös omistusasunnon hoito- ja
rahoitusvastike sekä erikseen maksettavat lämmityskulut. Omakotitalon
asumismenoina huomioidaan lisäksi kiinteistön hoitomaksut, joita ovat
lämmityskustannukset, vesimaksut, palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero,
puhtaanapitokustannukset, auraus ja nuohous sekä omistusasunnon hankkimiseksi tai
perusparantamiseksi otettujen lainojen korot.
Huomioitavia asumismenoja ovat myös asumisoikeus- ja osaomistusoikeusasuntojen
käyttövastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Nämä
asunnot rinnastetaan vuokra-asuntoihin.
Harvoin maksettavat suuret laskut, esimerkiksi lämmitykseen käytettävä sähkö ja
öljylaskut voidaan jakaa kuukausieriin.
8.2.2. Kohtuulliset asumismenot
Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Raision hintatason
perusteella kohtuullisina asumiskustannuksina voidaan yleensä hyväksyä jäljempänä
mainitut asumiskustannukset.
15
Henkilöluku
1
2
3
4
5
Enimmäisvuokra
470
620
800
940
1050
Enimmäisvuokran lisäksi huomioidaan vesimaksut.
Asiakkaalle annetaan riittävä määräaika (yleensä 3 kuukautta) hakeutua
edullisempaan asuntoon, ennen kuin vuokra voidaan ottaa tukea myönnettäessä
kohtuullistettuna huomioon. Asiakkaalle annettavasta päätöksestä tai
asiakassuunnitelmasta tulee käydä selvästi ilmi, mistä ajankohdasta alkaen voidaan
hyväksyä alempi kohtuullinen vuokra. Vuokran kohtuullisuusharkinnan tekee
sosiaalityöntekijä.
Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen.
Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko
ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa
vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon
todellisen määräisinä. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että
toimeentulotuen hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan sellaiseen
asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheen erityisiä
tarpeita vastaavaa asumistasoa.
Myös myönnettäessä hakijalle tai perheelle vuokravakuus, tulee ottaa huomioon
kaupungin kohtuuvuokrat.
8.2.3. Muut huomioitavat asumismenot
Muita toimeentulotuessa huomioitavia asumiskustannuksia ovat taloussähkö,
kotivakuutus, sauna- ja pesutupamaksut. Taloussähköllä tarkoitetaan muuhun kuin
sähkölämmitykseen käytettävää sähköä.
Kotivakuutuksesta hyväksytään menoina perus koti- ja palovakuutus sisältäen
mahdolliset pakolliset osat kuten oikeusturva. Menot hyväksytään yleensä
täysimääräisenä, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Hakijan edellytetään
toimittavan laskun yhteydessä vakuutuskirja. Raisiossa suuntaa antavat summat,
jonka mukaan kotivakuus myönnetään, ovat 1-2 henkilön taloudessa 84€/vuosi,
useamman henkilön taloudessa 108 €/vuosi sekä omakotitalon koti- ja palovakuutus
252 €/vuosi. Asiakkaalta pyydetään nähtäväksi vakuutuskirja, jossa on eritelty
vakuutuksen sisältö
16
8.2.4. Terveydenhuoltomenot
Asiakkaat ohjataan käyttämään ensisijaisesti julkisia terveydenhuoltopalveluja.
Yksityislääkärin palkkioita ei pääsääntöisesti huomioida menona, sillä
terveyskeskuslääkäri arvioi hoidon tarpeen ja antaa tarvittaessa lähetteen niihin
hoitoihin ja tutkimuksiin, joita asiakas tarvitsee, mutta ei voi saada julkisen
terveydenhuollon palveluna. Poikkeuksena on silmälääkärin palkkio silloin, kun
optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Silmäsairauksien hoito tapahtuu kuitenkin
terveyskeskuksen kautta. Myös gynekologilla käynnit huomioidaan menona. Jos
asiakkaalla on pitkäaikainen asiakassuhde yksityislääkäriin, voidaan tästä aiheutuvat
kustannukset ottaa menoina huomioon.
8.2.4.1. Poliklinikka- ja sairaalamaksut
Poliklinikka- ja sairaalamaksut huomioidaan todellisen suuruisina. Yli kahden viikon
sairaalassaolo vähentää asiakkaan perusosaa. Poliklinikka- ja sairaalamaksu ei kerrytä
maksukattoa, jos ne maksetaan toimeentulotuesta suoraan laskuttajalle.
8.2.4.2. Lääkkeet
Toimeentulotuessa huomioidaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden
hoitoon määräämät lääkkeet. Yksityislääkärin määräämät lääkkeet voidaan myöntää
erityisin perustein sosiaalityöntekijän harkinnalla. Myös ehkäisypillerit kuuluvat
toimeentulotuella katettaviin menoihin. Pitkään toimeentulotuen asiakkaana olleet
ohjataan kuitenkin ehkäisyneuvolaan.
Huumevierotuslääkkeet huomioidaan menoina vain, jos ne ovat kaupungin
päihdeyksikön tai Turun yliopistollisen keskussairaalan päihdeyksikön lääkärin
määräämiä.
Lääkkeen vaihdon halvempaan vaihtoehtoon voi kieltää vain lääkkeen määrännyt
lääkäri.
8.2.4.3. Fysikaalinen hoito
Toimeentulotuessa voidaan huomioida fysikaalisesta hoidosta kymmenen kerran
hoitosarja terveyskeskuksessa enintään kerran vuodessa terveyskeskuslääkärin
lähetteellä. Yksityissektorin lähetteitä ei huomioida.
8.2.4.4. Silmälasit
Silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon
määräyksestä pitkäaikaisasiakkaalle (yli 3 kk asiakkaana). Silmälaseista aiheutuvista
kustannuksista tulee asiakkaan toimittaa kustannusarvio optikolta tai silmälääkäriltä.
17
Silmälasit voidaan yleensä myöntää kolmen vuoden välein. Poikkeuksena on näön
heikkeneminen, lasten silmälasit tai lasien särkyminen. Piilolinssejä ei myönnetä
toimeentulotuesta.
8.2.4.5. Hammashoito
Ainoastaan kiireellisen ja välttämättömän hammashoidon kustannukset voidaan
huomioida ilman etukäteissopimista. Jatkohoidosta hammaslääkäri tekee
hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Maksusitoumus pidempään hoitojaksoon
annetaan vain pitkäaikaisasiakkaille (yli 3 kk asiakkaana), joiden toimeentulotuen
tarpeen arvioidaan jatkuvan hoidon loppuun saakka.
Hammashoitoa pyytävät pitkäaikaisasiakkaat ohjataan terveyskeskuksen
hammashoitolaan. Terveyskeskuksesta myönnetty hoito huomioidaan, vaikka hoito
olisi toteutettu osto-osoituksena yksityisellä hammaslääkärillä.
Hammasproteesien hankinnasta hakijan tulee esittää erillinen kustannusarvio, jonka
perusteella voidaan myöntää maksusitoumus.
8.2.4.6. Psykoterapia
Toimeentulotukena voidaan huomioida Kelan kuntoutuksena myönnetyn
psykoterapian omavastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kelan myöntämä korvaus
kohdistuu eli yleensä kahden vuoden ajalta. Ennen Kelan kuntoutuspäätöstä
vaadittaviin erikoislääkärin arviointikäynteihin omavastuuosuudet huomioidaan
toimeentulotuessa. Kelan kuntoutuspäätöksen mukaisen hoidon päättymisen jälkeen
hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. Myös niissä tilanteissa, joissa
Kelan korvausta ei ole lainkaan myönnetty, hoidon tarpeen arvioi
mielenterveysyksikön psykiatri.
8.2.4.7. Muut terveydenhuoltomenot
Toimeentulotuessa huomioitavia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja ovat
myös silmälasit, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, terveyden- ja
sairaanhoidon maksut ja muut terveydenhuollon menot, joiden määrä ei keskimäärin
ole vähäinen. Apuvälineitä tarvitseva asiakas ohjataan ensisijaisesti
apuvälinelainaamoon.
8.2.5. Työmatkakulut
Työmatkakulut myönnetään perustoimeentulotukena halvimman matkustavan
mukaisesti. Yleensä hakijalle huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmaan menona
Föli- kortti, jonka arvo on aikuisella 52 €/kk ja alle 20-vuotiaalla 36 €/kk. Lisäksi
18
myönnetään ensimmäistä korttia hankittaessa 5 €: n panttimaksu. Työmatkakuluja
myönnettäessä ei edellytetä maksusitoumuksen käyttöä.
Jos hakija ei voi käyttää työmatkoihin julkisia kulkuneuvoja, voidaan oman auton
käytöstä huomioida 0,20 €/ km.
9. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen
suuruisena erityismenot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin
perustoimeentulotuessa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai
perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai
itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot.
9.1. Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut
Päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut huomioidaan
pääsääntöisesti kunnan järjestämään päivähoitoon. Hakijan tulee hakea ensisijaisesti
maksuvapautusta tai maksunalennusta. Yksityisistä päivähoidon palveluista
aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti,
esimerkiksi silloin, jos lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavana kunnan
järjestämänä.
9.2. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot
9.2.1. Vuokran ja sähkön vakuusmaksut sekä muuttokustannukset
Vuokravakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli muutto on
välttämätön. Perusteltuja syitä muutolle ovat asunnottomuus, perheen koon
muutokset, aikaisempaa edullisemman asunnon saaminen tai jokin muu asiakkaan
tilanteen oleellinen muutos.
Pääsääntöisesti vuokravakuus myönnetään kirjallisena sitoumuksena yhden
kuukauden vuokran suuruiseen vakuuteen. Toimeentulotuki vakuussitoumukseen
tulee hakea ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.
Itsenäistyville, pois vanhempiensa luota muuttaville nuorille ei yleensä vakuutta
myönnetä, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona.
Vuokravakuus toiseen kuntaan muuttavalle voidaan myöntää vain, jos hakijalla on
opiskelu- tai työpaikka siinä kunnassa. Vakuus myönnetään tällöin vain puoleksi
vuodeksi.
Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea samoin perustein kuin
vuokravakuuteen. Muuttokustannuksiin myönnetään kirjallisena maksusitoumuksena.
19
Siihen tulee merkitä mistä mihin muutto on tarkoitus suorittaa sekä se, että
pakkaamisesta aiheutuvia kustannuksia maksusitoumuksella ei korvata.
Sähkön saanti on asumiseen liittyvä perusedellytys. Tästä syystä sähkön toimittamisen
edellytyksenä oleva asiakkaalta mahdollisesti perittävä vakuusmaksu on asumisesta
aiheutuva meno, joka on otettava huomioon täydentävää toimeentulotukea
myönnettäessä.
9.3. Muut erityisistä tarpeista johtuvat menot
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten
harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Pienillä tuloilla elävän henkilön ja perheen voi olla vaikea suoriutua yllättävistä
menoista, joihin ei ole varauduttu ennalta. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankinnasta,
rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat
menot ovat usein sellaisia, että niiden hankkimisesta voi aiheutua suuriakin
kustannuksia.
Jos sosiaalityöntekijä delegoi etuuskäsittelijälle oikeuden huomioida erityisistä
tarpeista ja olosuhteista johtuvia menoja, nämä on eriteltävä ja yksilöitävä
asiakassuunnitelmassa. Suunnitelman kautta ei voida delegoida yleisellä tasolla
(esimerkiksi lasten harrastusmenot).
9.3.1
Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot
Lapsen ja hänen etävanhempansa tapaamisia tuetaan tapaamissopimuksen tai
oikeuden päätöksen mukaisesti, yleensä 4 vuorokautta kuukaudessa lapsen
ikäkohtainen perusosa/päivä sekä talviloma yksi viikko ja kesäloma kaksi viikkoa. Jos
tapaamisia on enemmän kuin sopimuksessa on määritelty, edellytetään tuen
myöntämiseksi lähivanhemman todistus toteutuneista tapaamisista.
Sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen vanhempansa tapaamisesta aiheutuvat menot
maksaa sijoittaneen kunnan sijaishuolto.
9.3.2.
Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin
menoihin. Toimeentulotuesta voidaan kuitenkin eritystilanteissa myöntää
täydentävää tukea silloin, kun lapsella on pitkäjänteinen harrastus tai lapsi on heikosti
osallistuva ja eristäytyvä ja häntä voidaan taloudellisella tuella tukea kokeilemaan
erilaisia harrastuksia kertaluonteisesti. Lasten harrastusmenoihin tulee myöntää
tukea, jos siten voidaan ehkäistä lastensuojelun asiakkuuden syntymistä.
20
Jos lapsi on lastensuojelun asiakkaana, harrastusmenot myönnetään lastensuojelun
avohuollon tukitoimena lastensuojelusta. Harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea
200 €/ lapsi vuodessa.
9.3.3. Välttämättömät lasten tarvikkeet
Täydentävästä toimeentulotuesta voidaan myöntää lasten välttämättömiä menoja,
kuten vaunuihin 135 €, rattaisiin 85 €, sisaristuimeen 35 €, turvakaukaloon 120 €,
sisarlautaan 50 € ja yhdistelmävaunuihin 220 €. Lapsen pinnasänkyyn ja patjaan
voidaan myöntää yhteensä 70 € ja isomman lapsen sänkyyn ja patjaan yhteensä 100
€. Lasten koulu- ja tarhakuvat voidaan huomioida enintään 25 € suuruisena. Myös
lasten polkupyörään ja kypärään voidaan myöntää yhteensä 70 €.
Lasten rattaat myönnetään yleensä uutena, mutta muutoin suositellaan käytettyjen
tarvikkeiden hankkimista lastentarvikeliikkeestä. Tuki myönnetään pääsääntöisesti
maksusitoumuksena. Vauvan tarvikkeita ei myönnetä ennen lapsen syntymää
9.3.4. Vaate- ja jalkinemenot
Pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkuudessa olevien perheiden lapsille voidaan
myöntää sosiaalityöntekijän harkinnalla taloudellista tukea ulkovaatteisiin ja
jalkineisiin enintään 150 €/ vuosi/lapsi. Muutoin lasten vaatehankinnat sisältyvät
perusosalla katettaviin menoihin.
Myös laitoshoidossa olevalle voidaan myöntää avustusta, mikäli hoito on kestänyt
kauan ja asiakkaalla on käytössään ainoastaan käyttövara.
Romaninaisen hameen hankintaan myönnetään tukea 400 € kolmen vuoden välein.
Muu vaatetus, kuten röijyt, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Romaninainen pukeutuu
kulttuurinsa mukaisesti yleensä täytettyään 16 vuotta.
9.3.5. Perheen loma- ja virkistystoiminta
Toimeentulotukea voidaan myöntää vain lasten leirimaksuihin ja niistä aiheutuviin
matkakuluihin, mikäli perheen sosiaalinen tilanne ja lasten erityisen tuen tarve sitä
edellyttävät. Perheen tulee tällöin olla toimeentulotuen asiakkaana.
Toimeentulotuessa huomioitava lomatuki vuodessa on enintään 200 €/ lapsi.
Tuetulle perhelomalle osallistuvan perheen omakustannusosuus ja matkakulut
halvimman matkustustavan mukaan voidaan myöntää kerran vuodessa. Tuettuja
lomia tarjoavat löytyvät internetistä osoitteista
- www.hyvinvointilomat.fi
- www.mtlh.fi
- www.solaris-lomat.fi
21
9.3.6. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset
Välttämättömiin opiskelutarvikkeisiin, kuten työasuihin, voidaan myöntää
toimeentulotukea itsenäisesti asuville sekä sellaisille vanhempien kanssa asuville
opiskelijoille, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen tarpeessa.
Lukiossa tai ammattiin johtavassa toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevalle voidaan
pääsääntöisesti ottaa huomioon oppikirjoista aiheutuvat menot. Oppilas tuo
opettajan vahvistaman listan lukukauden aikana tarvittavista kirjoista sekä siitä, mihin
mennessä kirjat on hankittava. Ensisijaisesti suositellaan käytettyjen kirjojen
hankkimista.
Opiskelijan koulumatkoja voidaan tukea siten, että myönnetään maksusitoumus Fölikorttiin.
Kela korvaa lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille päivittäisistä
koulumatkoista aiheutuvat kustannukset. Yhdensuuntaisen matkan on oltava
opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä. Kela ei korvaa
matkakustannuksia 100 kilometrin ylittävän yhdensuuntaisen koulumatkan osalta.
Koulumatkatuen jälkeen jäävä omavastuuosuus huomioidaan menona.
9.3.7. Edunvalvonnan menot
Edunvalvonnan palkkiot ovat aina toimeentulotuessa huomioitavia menoja ja ne
maksetaan eräpäiväsääntöä noudattaen.
9.3.8. Hautausmenot
Hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä vainajalla on ollut kotipaikka. Mikäli
kotipaikkaa ei ole ollut, hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä henkilö on
kuollessaan oleskellut.
Ennen hautauskulujen myöntämistä on varmistuttava kuolinpesän varattomuudesta.
Perunkirja tulee olla tehtynä tai tilanne täytyy muutoin selvittää.
Vainajalta maksamatta jääneisiin laskuihin ei myönnetä toimeentulotukea, vaan ne
merkitään perunkirjaan kuolinpesän veloiksi.
Hautauskulut maksetaan hautaustoimistolle (Hautaustoimisto Perttala ) sosiaali- ja
terveysviraston sopiman taksan mukaisesti. Seurakunta laskuttaa hautauskuluista
erikseen. Lähiomaisilla on oikeus valita arkku- tai polttohautaus.
Islamilaisessa hautauksessa hautauskulut korvataan sosiaalitoimiston normaalin
avustuksen mukaisesti. Kustannukset vainajan kuljetuksesta lähimmälle
muslimihautausmaalle ovat täydentävään toimeentulotukeen kuuluvia menoja.
Vainajan kuljetusta kotimaahan ei tueta toimeentulotuella.
22
Islamilaisessa hautauksessa voi syntyä välttämättömiä lisäkustannuksia pesijöiden
käytöstä. Perheen täytyy maksaa pesijöille matkakustannukset, erikoispesuaineet
sekä käärinliinat. Näistä aiheutuvat kustannukset voidaan myöntää täydentävästä
toimeentulotuesta (Islamneuvoston puheenjohtaja gsm 041-5361870).
Lähiomaisen hautajaisiin voidaan myöntää kukkavihkoon tai seppeleeseen sekä
vaatteisiin yhteensä 85 €. Myös matkakustannuksissa hautauspaikkakunnalle voidaan
tukea halvimman matkustustavan mukaisesti.
Jos vainaja halutaan haudata toiselle paikkakunnalle ja siihen löytyy perusteltu syy,
voidaan toimeentulotuesta maksaa ne kustannukset, jotka olisivat syntyneet vainajan
hautaamisesta Raisioon.
9.3.9. Kodin irtaimisto ja kodinkoneet
Kodin irtaimistohankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea erityisperustein
esimerkiksi lastensuojeluasiakkaille, ensiasuntoa perustavalla ja pitkäaikaisille
asiakkaille. Irtaimistohankintoihin myönnettävä kertaluontoinen avustus on
yksinäiselle henkilölle 300 €, pariskunnalle 400 € ja lisäksi lapselle 50 €/ lapsi,
aikuisten sänky ja petauspatja yhteensä 120 €. Ennen tuen myöntämistä asiakkaan
tulee selvittää, mitä on tapahtunut aikaisemmalle kodin irtaimistolle. Tuki
myönnetään maksusitoumuksena esimerkiksi kirpputoreille tai huomioidaan kuittia
vastaan.
Pölynimuriin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea 80 €. Tuki myönnetään
maksusitoumuksena tai esitettyä ostotositetta vastaan.
Pyykinpesukoneen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea perheelle tai
henkilölle, joka on pitkäaikainen asiakas eikä taloyhtiössä ole pesutupaa.
Pesukoneeseen voidaan myöntää enintään 336 €. Se myönnetään
maksusitoumuksena kodinkoneliikkeeseen tai esitettyä ostotositetta vastaan. Myös
pyykinpesukoneen korjauksesta aiheutuvat kustannukset voidaan myöntää, jos
koneen korjaus tulee edullisemmaksi kuin uuden hankinta.
9.3.10. Toimeentulotukea ei voida myöntää
Toimeentulotukea ei voida myöntää autoon, autotarvikkeisiin eikä autovakuutuksiin.
Myöskään kotieläinten hoidosta ja ruokinnasta aiheutuvia menoja ei
toimeentulotuessa oteta huomioon.
Toimeentulotukea ei myönnetä tietokoneisiin, kuivausrumpuun eikä
astianpesukoneeseen. Etuuskäsittelijä voi tehdä näistä päätöksen ilman
sosiaalityöntekijän harkintaa.
23
Sakkoja ei toimeentulotuessa huomioida. Jos sakot on määrätty päiväsakkoina, ne
voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi ja asiakas voi ne näin suorittaa.
10. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää silloin, kun perusteita muun
toimeentulotuen myöntämiselle ei ole, mutta tilapäisellä tuella asiakas voidaan auttaa
kriisitilanteen yli siten, että tarvetta enempään tukeen ei todennäköisesti synny.
Ehkäisevällä toimeentulotuella on nimenomaan pyrittävä välttämään suurempi tai
pitkäaikaisempi tuen tarve tulevaisuudessa.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin.
-
-
-
asumisen turvaamiseen (rästivuokrat, sähkölaskut, asuntolainan
korot kriisitilanteissa)
aktivointia tukevat ja lisäävät toimenpiteet (opiskelu- ja
kurssimaksut, tutkintomaksut, uudelleenkoulutus,
työnhakumatkat)
omatoimisen suoriutumisen edistäminen (sairauden tai vamman
aiheuttamia kuluja, joita ei korvata vammaispalvelusta)
taloudellisen tilanteen äkillisen heikkenemisen tai
ylivelkaantumisen aiheuttamiin haittoihin (velkakierteen katkaisu
tai ehkäiseminen)
akuutit kriisit (sairaus, avioero, kuolemantapaus, tulipalo, rikoksen
uhriksi joutuminen)
syrjäytymisen ehkäisy
pitkäaikaisen toimeentulotuesta riippuvuuden ehkäisy
Ehkäisevä toimeentulotuki on kertaluonteista ja tilapäistä. Ehdotonta ylärajaa tuen
suuruudelle ei ole, mutta käytännössä tuki voi olla enintään 500- 3000 € perheen koko
huomioiden. Kiireellisessä tilanteessa päätös voidaan tehdä ilman, että asia on
käsitelty asiakasasiapalaverissa. Ennen päätöksen tekoa asiasta on keskusteltava
sosiaalityön johtajan kanssa ja tuotava tiedoksi seuraavaan asiakaspalaveriin.
Ehkäisevä toimeentulotuki myönnetään aina erillisellä päätöksellä. Päätös on aina
perusteltava ja siitä on käytävä ilmi se yksilöity tilanne, jonka yli asiakasta autetaan.
Päätöksessä on mainittava, millä tavalla ehkäisevän toimeentulotuen katsotaan
edistävän asiakkaan selviytymistä. Ehkäisevää tukea ei voi periä takaisin.
Vuokrarästin myöntämisen yhteydessä seurataan vuokranmaksua jatkossa.
24
11. TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN
11.1. Lastensuojelu ja lasten suojelu
Lastensuojelu on osa laaja-alaista lasten suojelua, jossa osallisina ovat koko
yhteiskunta ja kaikki kansalaiset. Lasten suojelu perustuu YK:n lapsen oikeuksien
yleissopimukseen. Sen mukaan lapsella on muun muassa etusija erityiseen suojeluun,
oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja
monipuoliseen kehitykseen. Suomi on ratifioinut sopimuksen ja saattanut sen lain
tasolla voimaan, joten se velvoittaa viranomaisia samalla tavalla kuin muukin
lainsäädäntö. Sopimuksen mukaiset oikeudet kaikille lapsille pyritään turvaamaan
edistämällä lasten hyvinvointia, kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä
toteuttamalla lapsi ja perhekohtaista lastensuojelua.
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvittäminen ja
asiakassuunnitelman tekeminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja
huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.
11.2. Ehkäisevä lastensuojelu
Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole
lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten
kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää
lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa,
nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja
terveydenhuollossa. Kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana, ehkäisevää
lastensuojelua järjestetään osana avo-, sijais- tai jälkihuoltoa.
Ehkäisevä lastensuojelu on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toimintamuoto. Siten
perheen aikuisille laadittavassa asiakassuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon myös
lapsen elämäntilanne ja mahdollinen tuen tarve. Ennaltaehkäisevää lastensuojelua on
tehty ennenkin, mutta 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain myötä sen asema
vahvistui. Laissa halutaan tietoisesti ohjeistaa kaikki yhteiskuntatoimijat kansalaisista
ylempiin hallintoelimiin panostamaan ennaltaehkäisyyn lapsiväestön hyvinvoinnin
ylläpidossa, turvaamisessa ja kehittämisessä. Lapsen tuen tarve tulee ottaa huomioon
kaikissa aikuisille suunnatuissa palveluissa.
11. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ
Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä toimielin voi samalla määrätä, että
toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin. Takaisinperintä on mahdollista vain
toimeentulotukilaissa säädetyillä perusteilla. Takaisinperintää ei voi suorittaa, ellei
siitä ole määrätty jo tukea myönnettäessä. Jos toimeentulotukea on myönnetty joko
kokonaan tai osaksi ennakkoon odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta,
etuutta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan,
25
voidaan myönnetty toimeentulotuki periä siltä ajalta, jolta tukea on annettu
ennakkona. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös silloin, kun tuen saaja on
tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan tai hän on
laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Tuki voidaan periä takaisin myös tuen saajalta,
jos sen myöntäminen on aiheutunut osallistumisesta lakkoon. Periä voidaan kuitenkin
vain lakkoon osallistuneen itselleen myönnetyn tuen osalta.
12. OIKAISUVAATIMUS
Toimeentulotukihakemukseen on annettava aina kirjallinen päätös
muutoksenhakuohjeineen, jotka ovat toimeentulotukipäätöksen viimeisellä sivulla.
Jos asiakas on tyytymätön viranomaispäätökseen ja haluaa siihen oikaisua, hänen
tulee toimittaa oikaisuvaatimus Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalle
14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu asiakkaalle tiedoksi. Vastaanottajan
katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.
Oikaisuvaatimus on tehtävä aina kirjallisena.
Mikäli päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, on virheellinen, se voidaan muuttaa
itseoikaisulla. Jos asiakas pyytää toimeentulotukipäätöksen muutosta suoraan
sosiaalitoimistosta, voi myös päätöksentekijä tutkia korjauspyynnön ja tarvittaessa
oikaista päätöstä tekemällä uuden päätöksen. Jos päätöksentekijä kuitenkin katsoo,
että perusteita päätöksen muuttamiselle ei ole, voi asiakas hakea muutosta
oikaisuvaatimusmenettelyn kautta. Tällöin päätöksentekijän tulee toimittaa
oikaisuvaatimus välittömästi Raision sosiaali- ja terveyskeskuksen hallintopalveluihin
kirjattavaksi.