docTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET
download 
Report Transcription
TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET
SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 28.1.2015 § 6 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET ..................................................................................................................................................... 2 1.1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY.................................................................... 3 1.2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY ........................................................................................................ 3 1.3 OLESKELUKUNTA ............................................................................................................................................. 4 1.4 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT .............................................................................................................. 5 1.4.1 EU/ETA-kansalainen ............................................................................................................................... 6 1.4.2 Pohjoismaan kansalainen ....................................................................................................................... 7 1.4.3 Turisti..................................................................................................................................................... 7 1.4.4 Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen .............................................................. 7 1.4.5 Pakolaiset ja paluumuuttajat.................................................................................................................. 8 1.4.6 Turvapaikanhakijat................................................................................................................................. 8 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS ...................................................................................................... 8 2.1 2.2 2.3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE ............................................................................................................................ 8 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN ................................................................................................................10 TOIMEENTULOTUKI TULEVAA ETUUTTA VASTAAN (TTL 23 §) JA PERINTÄ (TTL 21§) .......................................................10 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN ...............................................................................................10 3.1 TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN ......................................................................................................................10 3.1.1 Ansiotulot..............................................................................................................................................11 3.1.2 Työttömyysturva ...................................................................................................................................11 3.1.3 Kelan etuudet ........................................................................................................................................12 3.1.4 Opiskelijat .............................................................................................................................................12 3.1.5 Eläketulot ..............................................................................................................................................14 3.1.6 Yrittäjät.................................................................................................................................................14 3.1.7 Vähäiset tulot........................................................................................................................................15 3.1.8 Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot........................................................................................16 3.1.9 Veronpalautukset / jäännösverot...........................................................................................................16 3.2 OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN ................................................................................................16 3.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN ......................................................................................17 3.4 TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON .....................................................................................................................17 4 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT ..................................................................................................................18 4.1 PERUSOSA ...................................................................................................................................................18 4.1.1 Alennettu perusosa................................................................................................................................18 4.2 MUUT PERUSMENOT .......................................................................................................................................19 4.2.1 Asumismenot ........................................................................................................................................19 4.2.1.1 4.2.1.2 4.2.1.3 4.2.1.4 4.2.1.5 4.2.2 Erilliset lämmityskustannukset...................................................................................................................... 20 Sähkö ja taloussähkö .................................................................................................................................... 20 Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot ............................................................................................... 21 Poste restante -osoitteessa asuvat, kimppakämpät ....................................................................................... 21 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut ............................................................................... 22 Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot ...........................................................................................22 4.2.2.1 Lääkkeet ...................................................................................................................................................... 23 4.2.2.2 4.2.2.3 4.2.2.4 4.2.2.5 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ................................................................................................. 23 Hammashoito .............................................................................................................................................. 24 Silmälasit ..................................................................................................................................................... 25 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia ............................................................................... 25 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT ....................................................................................................25 5.1 PÄIVÄHOITO-, KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA- JA ELATUSAPU ..............................................................................25 5.2 LASTEN TARVIKKEET JA HARRASTUSMENOT SEKÄ LASTEN LUONAPITO ...........................................................................26 5.3 MUUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT .............................................................................................................27 5.3.1 Vuokravakuus ja välityspalkkio ..............................................................................................................27 5.3.2 Muuttokustannukset .............................................................................................................................27 5.4 KODIN IRTAIMISTO ..........................................................................................................................................28 5.5 MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT .......................................................................................28 5.6 OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET ...........................................................................................................28 5.7 VAATEKUSTANNUKSET .....................................................................................................................................29 5.8 PERHEJUHLA .................................................................................................................................................29 5.9 HAUTAUSKUSTANNUKSET .................................................................................................................................29 5.10 MAAHANMUUTTAJAT ......................................................................................................................................30 5.11 EDUNVALVONTAPALKKIO JA MAISTRAATIN TILINTARKASTUSMAKSU ..............................................................................32 5.12 VANGIT JA VANKILASTA VAPAUTUVAT ..................................................................................................................33 5.13 MENOT, JOTKA EIVÄT OIKEUTA TOIMEENTULOTUKEEN .............................................................................................33 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ........................................................................................................................34 7 VÄLITYSTILIT......................................................................................................................................................34 8 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS..................................................................................................35 LIITE 1, VUODEN 2015 PERUSOSAT LIITE 2, SELVITYS MAHDOLLISUUDESTA OPISKELLA KESÄAIKANA LIITE 3, OPTIKON ARVIO 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentuolotuesta1412/1997 muutoksineen Asetus toimeentulotuesta 66/1998 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Ulkomaalaislaki 301/2004 EU/ETA-kansalaisia koskevat säännökset Avioliittolaki 234/1929 muutoksineen Työttömyysturvalaki 1290/2002 Uhkasakkolaki 1113/1990 Vankeuslaki 767/2005 Laki aluehallintovirastoista 896/2009 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013: 4 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 131/2008 vp.) Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ohjauskirje 12.5.2010. Dnro 3231/05.00.04/2010 Hautaustoimilaki 627/2003 Oikeusministeriön ohjeistus edunvalvontapalkkioiden perimisestä (OM 12/33/2009) Valtioneuvoston asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta (696/2012) 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Uudelle asiakkaalle pyritään järjestämään tapaaminen sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Mikäli hakija antaa tahallaan vääriä tietoja, voidaan myönnetty toimeentulotuki esittää perittäväksi takaisin hallinto-oikeuden päätöksellä. Väärinkäytöstilanteissa tehdään myös rikosilmoitus poliisille. 1.2 Toimeentulotuen hakeminen ja käsittely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai sosiaalityöntekijän/etuuskäsittelijän hyväksyessä suullisella tai muulla hakemistavalla. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Hakemukseen on merkittävä sen saapumispäivä. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle lähetetään yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseen määräajassa (14 vrk). Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, toimeentulotukipäätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä. Hakemuksen käsittelyä koskeviin kysymyksiin vastataan sosiaalityön virkaaikaisessa päivystyksessä (ma - pe klo 9-11, puh. 0400-694024). Toimeentulotuki maksetaan hakijan tilille päätöstä seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotuspäätös ja muu selvitys omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä. Kaikilta asiakkailta kysytään tiliotteet 1 – 3 kuukaudelta. Uusien asiakkaiden on aina toimitettava tiliote 3 kuukaudelta ja todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilötodistus tai passi. Ulkomaalaisen passi ja muut 3 matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätösten yhdenmukaisen asun vuoksi käytetään fraasia, jolloin varsinaisen päätösosan jälkeen tulevat perustelut ja lainkohdat, joihin viitataan. Sekä laskelman että päätöksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lyhenteitä tulee välttää. Perustelutosioon kirjataan miten ja milloin toimeentulotukea on haettu. Lisäksi mainitaan hakijan toiminta (työssä, työtön, opiskelija, eläkeläinen jne.) ja pääasiallinen tulo, muut välttämättömät tiedot ja tarvittaessa selvennetään laskelmaa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Myönteistä päätöstä ei ole välttämätöntä perustella, mutta kokonaan tai osittain hylätty hakemus tulee aina perustella. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atkjärjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa on tilanne tarkistettava. Sosiaalityöntekijä/etuuskäsittelijä tekee itsenäisesti ne päätökset, jotka koskevat perustoimeentulotukea. Harkinnanvarainen toimeentulotuki (täydentävä ja ehkäisevä tuki) käsitellään sosiaalityöntekijöiden viikkopalaverissa. Myös lastensuojeluperheille myönnettävä harkinnanvarainen tuki käsitellään viikkopalaverissa. Määräajat: Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan 1.1.2008. Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a §). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Sodankylässä asiakkaalla on mahdollisuus keskusteluun sosiaalityöntekijän kanssa jokaisena arkipäivänä sosiaalityön päivystyksessä klo 9-11. 1.3 Oleskelukunta Toimeentulotukilain 14 §:n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotukea voidaan myöntää kotikuntamerkinnästä lähtien. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran 4 myöntämisestä siellä. Ensimmäinen vuokra erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa, josta sitä haetaan. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolella ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Niiden kiireellisten terveydenhuoltomenojen osalta (esim. poliklinikkamaksu), jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta. 1.4 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen TTL 2 §:n nojalla. Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessaan voimassa oleva matkustusasiakirja ja voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Ulkomaalaislain 39 §:n mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä toimeentulotukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleelle henkilölle. Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Maahanmuuttovirasto, Migri, on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. 5 1.4.1 EU/ETA-kansalainen Euroopan Unionin kansalaisen (+ Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisen) maahantulon ja oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. EU/ETAmaan kansalaiset voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk ilman oleskelulupaa. Tänä aikana he ovat toimeentulotuen kannalta pääasiassa samassa asemassa kuin turistit eli toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Jos oleskelu kestää kauemmin, pitää EU-kansalaisen rekisteröidä oleskelu-oikeutensa paikallispoliisilla. Luvan hakemisen yhteydessä voidaan edellyttää selvitystä turvatusta toimeentulosta niin, ettei hakija turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai vastaavaan etuuteen oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. Yksittäistä turvautumista toimeentulotukeen ei voida pitää sosiaaliturvajärjestelmän rasittamisena, vaan sen tulee olla vähintäänkin toistuvaa ja säännönmukaista. Väliaikaiset vaikeudet eivät myöskään ole katsottavissa kohtuuttomaksi rasitteeksi. Kukin tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Huomioon otettavia seikkoja ovat myös oleskelun pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja myönnetyn avustuksen määrä. Vuoden oleskelun jälkeen EU-kansalainen saa kotipaikkaoikeusmerkinnän. Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on oikeutettu pysyvään oleskeluun. EU/ETA kansalaisen hakiessa toimeentulotukea hänen oleskeluoikeutensa voimassaolo selvitetään tarvittaessa ottamalla yhteyttä poliisiin. Voimassa olevan oleskeluoikeuden perusteella hänelle myönnetään periaatteessa toimeentulotukea samoin perustein kuin Suomen kansalaiselle vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuen tarpeen arvioinnin kannalta ratkaisevia seikkoja ovat kunnassa oleskelun pysyvyys ja muut tapauskohtaisesti arvioitavat olosuhteet. Työnhakijat: EU- tai ETA-valtioista tulevilla työnhakijoilla on oikeus hakea 3 kuukauden ajan työtä toisesta EUtai ETA-maasta ja heillä on tällöin oikeus työttömyysturvaan oman maansa kustannuksella. Työttömyysturvaa saadakseen työnhakijan on tarvinnut ilmoittautua työnhakijaksi oman maansa lainsäädännön mukaisesti ennen lähtöään. Hänellä on oltava mukanaan Kelan toimistoon tai työttömyyskassalle toimitettava todistus työttömyysetuuksien määrästä ja kestosta. Suomeen tultuaan työnhakijan on ilmoittauduttava Suomessa työttömäksi työnhakijaksi 7 päivän kuluessa saapumisestaan. Työnhakijoiden edellytetään turvaavan toimeentulonsa lähtömaansa työttömyyskorvauksella siten, etteivät he joudu turvautumaan Suomen toimeentulotukeen. Työnhakija on toimeentulotukea myönnettäessä rinnastettavissa turistiin ennen työskentelyn aloittamista. Työnhakija saa oleskella 3 kuukauden jälkeenkin Suomessa, jos hän on edelleen työnhaussa ja hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. Työnhakijan oikeutta toimeentulotukeen arvioidaan siten kussakin yksittäisessä tilanteessa oleskelun pysyvyyden mukaan. 6 1.4.2 Pohjoismaan kansalainen Pohjoismaiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan maistraatissa ja vasta, jos oleskelu kestää yli 6 kk. Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen piiriin, joka tuli voimaan 1.10.1996 (Finlex: valtiosopimukset 69/1996). Sopimus sisältää ohjeita, jotka liittyvät välittömien sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen maksamiseen, kotimaahan lähettämiseen tai pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevan matkustamiseen tai muuttamiseen. 1.4.3 Turisti Turistiksi katsotaan ulkomaalainen, joka on saapunut Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan (enintään 3 kk). Hänen ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että turistilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa varten. Näiden varojen puutteessa ulkomaalainen voidaan käännyttää. Tuen tarpeessa olevalla on oikeus toimeentulotukeen vain silloin, kun hän ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. Jos ulkomaalainen turisti on joutunut rahavaikeuksiin tilapäisen oleskelunsa aikana, hänet tulee ensisijaisesti ohjata hoitamaan asiansa itse. Harkinnan mukaan tällaisessa tapauksessa tulisi tehdä ilmoitus poliisille mahdollista käännytystä varten. Ulkomaalainen voidaan myös ohjata kääntymään oman maansa edustuston puoleen. Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei voida millään muulla keinolla hoitaa. Toimeentulotuen tarve laajimmillaankin rajoittuu vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu- ja muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin hän kohtuudella ennättää palata kotimaahansa. Erityisestä syystä näihin menoihin voidaan antaa myös osto-osoitus. 1.4.4 Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen Jos ulkomaalaisen oleskelu Suomessa perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on jatkuva (A) tai pysyvä (P). Maassa vakinaisesti oleskelevalla on myös väestörekisteriin merkitty kotikunta. Vakinainen oleskelukunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea, mikäli sen myöntämisedellytykset täyttyvät. Jos oleskelulupa on tilapäinen (B), toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin. Kun oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, on syytä selvittää, onko hakija oikeutettu asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai sairauspäivärahaan tai työttömyysturvaan. Eli henkilöä on aina pyydettävä esittämään passinsa, johon liimatusta tarrasta löytyy status, oleskelu- ja työlupa. Statuksesta ilmenee, millä perusteella lupa on myönnetty ja mikä on maassaolon tarkoitus. 7 Opiskelun perusteella tilapäisen oleskeluluvan saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada Suomesta opintotukea. Ennen oleskeluluvan saamista on opiskelijan osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu esim. säästöillä, stipendillä tai muulla vastaavalla. 1.4.5 Pakolaiset ja paluumuuttajat Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Kun turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa pakolaisstatuksen (A). Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa sitten takaisin Suomeen. Paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislain mukaan pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimahaan tai lähtömaahan palaamista varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa. 1.4.6 Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta. Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa ja asuvat tuona aikana vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa kunnassa. Turvapaikkahakemukset käsittelee maahanmuuttovirasto. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Toimeentulotuki rahoitetaan kokonaan valtion varoista ja sen myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa kotikunnan. 2 2.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jaetaan ehkäisevään, perusja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja ei makseta täydentävänä toimeentulotukena siinäkään tapauksessa, että käytetään harkintaa. 8 Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, informaatiomenoista (lehti, TV, puhelimen ja internetin käyttömenot) ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosien euromäärät vahvistetaan vuosittain ja ovat kaikissa Suomen kunnissa samoja. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta ovat vuoden 2007 tasossa seuraavat (prosenttia perusosasta): ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhoitomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 % (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot ja vastaavat) Muut perusmenot: 1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähkö 3) kotivakuutus sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot, 2) muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 9 2.2 Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen suuruus on TTL 6 §:n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytössä olevien tulojen erotus. Hakijalla on mahdollisuus arvioida toimeentulotukioikeuttaan toimeentulotukilaskurin avulla (http://sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/toimeentulotukilaskuri). Toimeentulotukipäätös perustuu kuitenkin sosiaalityöntekijän/etuuskäsittelijän tekemään laskelmaan. Perus-, täydentävää ja ehkäisevää tukea voidaan myöntää samalla päätöksellä. Sosiaalityöntekijän on eriteltävä päätöksessä, mitä toimeentulotukilajia myöntää. Toimeentulotukityyppi eritellään myös maksun tiliöinnissä. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (esim. sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samalta päätökseltä, mikäli päätöksessä on niin mainittu. 2.3 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23 §) ja perintä (TTL 21§) Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä, tehdään perintäpäätös. Yleisenä lähtökohta on, että vireillä olevat etuudet peritään. Toimeentulotuen takaisinperintä ei kuitenkaan saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen tarvetta. 2.4. Toimeentulotuki takautuviin menoihin Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pitää esimerkiksi asumisen turvaamista tai jotain sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot ovat erääntyneet. Ravintomenoihin voidaan toimeentulotukea myöntää enintään tuen hakupäivästä lähtien. 3 3.1 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN Tulojen huomioon ottaminen TTL 11 §:n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen käsittelijän on ohjattava asiakasta hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osaaikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle tai ottaa työnantajalta eropaketin, ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuudenmaksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta 10 etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan perinnän jälkeinen osa. 3.1.1 Ansiotulot Toimeentulotukilain 11 §:n mukaan ansiotuloista kuuluu jättää huomioimatta vähintään 20 % ja kuitenkin enintään 150 €/kk (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on tulonsaajakohtainen. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisedut sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tuloina. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvauksia maksetaan, ei työmatkakuluja huomioida menoina. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja. Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kuin hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulon turvaamiseksi. Palkasta tehdyt pidätykset, jotka ovat osapalkkaa (palkkaennakot, asunto-korvaukset, työpaikkaruokailu ja muut ostot), lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. (Ansiotulon jaksottamisesta katso myös kohta 3.3). Säästöistä ja arvopapereista voidaan jättää huomioimatta vähäinen osa (70 euroa/hlö tai 150 euroa/perhe) henkilön ja perheen itsenäisen suoriutumisen turvaamiseksi. Verotusarvoltaan alle 500 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi, jos toimeentulotuen tarpeen on arvioitu olevan lyhytaikainen. Muissa tilanteissa omaisuus ohjataan realisoimaan välittömästi ja hallinto-oikeudelle tehdään esitys toimeentulotuen takaisinperimisestä. 3.1.2 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan yleensä 20 maksupäivän erissä. Työttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää. Tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittain niin, että keskimäärin kertoimena käytetään 21,5 päivää. Työttömyysturvan jaksotus voidaan aloittaa silloin, kun henkilölle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Tällainen tilanne asiakkaalla voi olla pian työttömäksi jäädessään. Näin ollen jaksotus voi tulla kysymykseen uuden asiakkaan kohdalla jo heti ensimmäisen hakemiskuukauden aikana. Jaksotusta voidaan käyttää myös sellaisen uuden asiakkaan kohdalla, joka on saanut yhtäjaksoisesti työttömyysturvaa noin vuoden ajan. 11 Jaksotuksen käytön aloittamisesta voidaan myös asiakkaan kanssa sopia. Tämä tulee kysymykseen erityisesti silloin, kun esimerkiksi työttömyyspäivärahakauden alussa loppukuusta maksettavaa 20 päivän erää ei voida kohtuudella huomioida kokonaisuudessaan sen kuukauden tuloksi, jolle tukea haetaan ja jonka aikana päiväraha maksetaan. Tällöin 20 päivän erästä tulisi ottaa huomioon kyseiselle kuukaudelle vain niin monen päivän osa, kuin etuuden maksupäivästä kuukauden loppuun saakka on arkipäiviä (ma - pe) jäljellä ja aloittaa jaksotus 21,5 päivän mukaan seuraavasta kuukaudesta alkaen. Huolellisuutta tarvitaan työttömyysturvan jaksotuksen aloittamisessa ja myös sen purkamisessa. Asiakkaalle on annettava riittävä selvitys tähän liittyvistä laskelmista. 3.1.3 Kelan etuudet Asumistuki huomioidaan tosiasiallisen suuruisena. Mikäli asiakas ei ole hakenut asumistukea, ja hänellä saattaisi olla siihen oikeus, hänet on ohjattava laittamaan vireille asumistukihakemus. Huom! Perheellisellä eläkeläisellä on oikeus valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Asiakasta on ohjattava Kelaan vertaamaan etuuksien suuruutta. Sairauspäiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen 6 arkipäivältä viikossa eli yleensä 25 päivän erissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (yrittäjillä sairastumispäivä ja 3 arkipäivää). Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää eli noin vuoden. Mikäli työkyvyttömyys tämän jälkeenkin jatkuu, hakija on ohjattava hyvissä ajoin laittamaan vireille eläke-/kuntoutustukihakemus. Etuuden päättyessä asiakas ohjataan hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa myös olla mahdollisuus saada työttömyysturvaa. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ja lastenhoidon tuki näkyvät Kelan sivuilta. Lapsilisä tulee automaattisesti Efficaan. Kannattaa kuitenkin tarkistaa Kelalta, ettei etuuksissa ole takaisinperintää, jolloin summa on tarkistettava ja perintä merkittävä laskelman Huomautus-kenttään. Asiakas on velvollinen hakemaan ensisijaista etuutta, esimerkiksi elatustukea, ellei hän näin tee, se huomioidaan kuitenkin tulona. On syytä tarkistaa, että perheen kaikkien lasten kaikki etuudet on haettu. 3.1.4 Opiskelijat Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella tapahtuvaa opiskelua ei voida pitää hyväksyttävänä muutoin kuin tapauskohtaisesti harkiten. Alle 18-vuotiaalle opiskelijalle ei opintolainaa huomioida tulona, ellei sitä tosiasiallisesti ole nostettu. Lisäksi nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatkoopintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin, ei edellytetä lainan ottamista, esim. lukiokoulutus. 12 Jos alaikäinen nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhempien elatuskyky. (ToTuL 14 §:n). Henkilön vakinainen oleskelukunta myöntää toimeentulotuen, ja lain perustelujen mukaan oleskelukunta on määrättävä tarvittaessa jokaiseen tuensaajaan nähden itsenäisesti. Alaikäiselle lapselle maksettu toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, mikäli vanhemmat ovat tahallaan laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa. jos henkilö oleskelee muutoin kuin satunnaisesti useammassa kunnassa, jakaantuu järjestämisvastuu (ToTuL 14.2 §:n). Jos henkilöllä on asunto myös opiskelukunnassa, ja hän oleskelee arkisin tässä kunnassa, jakaantuu järjestämisvastuu näiden kahden kunnan kesken (ks. opas toimeentulotukilain soveltajille 62-63). 18 vuotta täyttäneellä laina huomioidaan tulona (poikkeuksena lukiokoulutus). Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina kuuluu huomioida tulona, ellei estettä sen saamiselle ja nostamiselle ole esitetty (KHO 30.11.1999/3854). Jos opiskelija välttää lainan nostamista ansiotyöllään ja palkkatulo ansiotulovähennyksen jälkeen on vähintään opintolainan suuruinen, voidaan opintolaina jättää tulona huomioimatta. Kesällä toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kohdalla nostamaton opintolaina huomioidaan tulona (hakuaika 31.5. ja nostoaika 31.7. asti). Nostamaton laina katsotaan toimeentulotukeen nähden ensisijaiseksi tuloksi/varallisuudeksi kesä- ja heinäkuussa. Opiskelija, joka ei luottohäiriön takia saa lainaa tai ei muuten ole lukukauden ajaksi hakenut opintolainantakausta, ei voi saada takauspäätöstä enää kesä-heinäkuussa kuluneelle lukukaudelle, eikä lainaa näin ollen voida huomioida tuloksi. Opiskelijalle tehdään päätös kesällä yksi (1) kuukausi kerrallaan. Opiskelija ohjataan ilmoittautumaan kesätyönhakijaksi te-toimistoon ja hakuajan mahdollistaessa hakemaan myös kunnan kesätyötä. Mikäli opiskelija ei hae opintoetuuksia eikä kesätyötä, voidaan perusosaa alentaa yksi kuukausi kerrallaan 20 % viranhaltijan päätöksellä. Mikäli opiskelija tämän jälkeenkin on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla kuin hänen realistiset kykynsä huomioivalla tavalla kuin toimeentulotuella, perusosaa voidaan alentaa 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Opiskelijan on toimitettava selvitys mahdollisuudesta opiskella kesäaikana (liite 2). Jos vanhemmat avustavat opiskelijaa opiskeluaikana, on todennäköistä että avustamista tapahtuu myös kesäaikana. Ellei opiskelija saa opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi, hänen kokonaistilanteensa selvitetään. Asiakas ohjataan talous- ja neuvontaan, jossa hänen kanssaan laaditaan suunnitelma toimenpiteistä lainatakauksen saamiseksi tai opintojen rahoittamiseksi muulla tavalla. Suunnitelma toimitetaan sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan tulee pyytää tiedot luottohäiriömerkinnöistä Suomen Asiakastieto Oy:ltä ja tuoda selvitys seuraavaan tapaamiseen. Velkoja voidaan lyhentää kuukausierissä lainatakauksen saamiseksi tai lyhennysohjelma voi olla muutoinkin perusteltua. Toimeentulotuesta voidaan käyttää asiakkaan kanssa sovittu osa suoraan rästien lyhentämiseen. Perusosan alentamista voidaan harkita, mikäli asiakas kieltäytyy edellä mainitusta yhteistyöstä tai laiminlyö opintonsa. Asiakasta tulee ohjata hakemaan ensisijaisia etuuksia. 13 Mikäli hän kieltäytyy tarjotusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai on siirtynyt ilman perusteltua syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti. 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea 18–20-vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset huomioidaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä. 3.1.5 Eläketulot Eläketulot tarkistetaan tiliotteesta. Mikäli asiakas saa eläkettä ulkomailta, maksettavan työeläkkeen voi tarkistaa eläketurvakeskukselta. Venäjältä ja Virosta maksettavasta eläketulosta tarvitaan asiakkaan oma selvitys. Mikäli asiakas on kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke), joka on päättymässä ja työkyvyttömyys edelleen jatkuu, on ohjattava asiakasta tekemään jatkohakemus. Jos maksuun tulee keskeytys, on ohjattava asiakas hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa olla oikeus myös työttömyysturvaan. Eläkkeensaajan asumistuki voidaan ohjata suoraan vuokranantajalle. 3.1.6 Yrittäjät Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä ja tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja tai yrittäjäeläkelain mukaista työtuloa soveltaen Eläketurvakeskuksen ohjeita. Tulotasoa ei tulisi arvioida edellisessä verotuksessa vahvistettua pienemmäksi ilman erittäin pätevää syytä, jollainen on esimerkiksi konkurssi, yrityksen toiminnan lopettaminen taikka supistaminen sekä yrittäjän pitkäaikainen sairaus. (Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita salassapitomääräykset huomioiden.) Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuella tukea. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnastaan lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3 kk). Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja että hän on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan. 14 Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. Yrittäjää toimeentulotukiasiakkaana koskevat seuraavat peruslähtökohdat: ratkaisevaa ovat käytettävissä olevat tulot (11§) yrittäjä on velvollinen pyydettäessä selvittämään tulonsa (17 § ja hallintolaki 31.2§) tuloslaskelmasta ja taseesta voi päätellä jotain yrityksen ”tilasta”. Kannattaa aina pyytää myös kirjanpitäjän selvitys esim. viimeisen vuoden tai puolen vuoden ajalta siitä, mikä on ollut ko. yrittäjän taloudellinen hyöty yrityksestään em. ajanjaksolta. päivärahoihin ja matkakorvauksiin saattaa sisältyä eriä, jotka on tulkittava tuloksi, eli esim. em. korvauksia on maksettu yli työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten määrien. yrittäjä voi maksaa vuokraa itselleen, eli yritys on vuokrannut toimitilansa yrittäjältä itseltään. Tällöin vuokratulo on luonnollisesti toimeentulotukiasiassa huomioon otettava tulo. KHO:n ratkaisut pitkään kannattamattomasta yritystoiminnasta: Toimeentulotukilaskelman tulopuolelle ei saa ottaa sitä määrää, minkä yrittäjä saisi, jos hän lopettaisi yritystoiminnan ja menisi työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ko. korvaus ei ole ao. henkilön todellista tuloa. Jos yrittäjä, jonka yritystoiminta on pitkään ollut kannattamatonta, ei lopeta yritystään ja siirry työttömäksi työnhakijaksi (saamaan siis toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta) hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti. 3.1.7 Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat enintään 50 €:n satunnaiset tulot ja avustukset jätetään huomioimatta laskelmassa. Mikäli summa ylittää 50 €, huomioidaan tämän ylimenevä osa. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot ja avustukset (esim. nuoren/opiskelijan vanhemmiltaan saamat) voidaan huomioida sellaisenaan, koska hakijan katsotaan saavan osan huolenpidostaan toimeentulotukeen nähden muulla ensisijaisella tavalla (TTL 2 §). Hakijan on esitettävä tilillepanoista selvitystä, jos mainittuja tuloja ei voida katsoa hänen elantoonsa käytettäviksi. 15 3.1.8 Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehdessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tämä edellyttää sitä, että päätöksessä on aiemmin ilmoitettu mahdollisuudesta ottaa ansiotulo taannehtivasti huomioon. Muut tulot voidaan ottaa taannehtivasti huomioon, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotukea haetaan. Mikäli hakija on jättänyt kertomatta tuloistaan tai antanut erehdyttävää tietoa, asiasta voidaan tehdä tutkintapyyntö poliisille. (Rikoslaki 29 luku avustuspetokset 5 §, 6 §, 7 § ja 8 § ja Toimeentulolaki 17 § tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus). 3.1.9 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan tulona täysimääräisesti. Poikkeuksena ovat pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaat (kts. luku 8), joiden kohdalla tulona jätetään huomioimatta yksin asuvalla 50 euroa ja perheellisellä 100 euroa. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi (toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä). 3.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muut rahavarat. Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä eikä alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (mm. perusosa ja osuus asumisen kuluista). Myös realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Alle 1000 euroa suuruista kiinteää omaisuutta ei pääsääntöisesti edellytetä realisoitavaksi. Yli 2000 euroa hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden, ellei auto ole välttämätön esim. työssäkäynnin tai perhetilanteen takia. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton tai veneen ym. realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät toimeentulotukipäätökset tehdään perinnällä. Toimeentulotukilain 20 pykälän mukaisesta perinnästä haetaan lupa hallinto-oikeudelta. 16 Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen) voidaan toimeentulotukea myöntää perinnällä. 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Tulot ja varat otetaan pääsääntöisesti huomioon siltä ajanjaksolta, jolta toimeentulotukilaskelma tehdään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen (esim. perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton, lahjoituksen tai muun vastaavan). Opintolaina jaksotetaan aina koko myöntöjaksolle. Yrittäjyyteen sisältyy aina yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos laskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään ylijäämä 100 euron ylittävältä osalta seuraavan kuukauden laskelmaan, mikäli ylijäämä on aiheutunut esim. sosiaalietuuksista, veronpalautuksesta, lomarahasta tai -korvauksista. Tavanomaista kuukausipalkkaa ei voida jaksottaa kuukautta pidemmälle ajalle (KHO:n ratkaisu). Ylijäämää voidaan tavallisesti siirtää enintään kahdelle kuukaudelle. Mutta mikäli ylijäämä on syntynyt huomattavan suuresta (yli 2000 euroa) kertaluontoisesta summasta, voidaan tuloylijäämää siirtää pidemmällekin ajalle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Irtisanomispakettiin kuuluva ansiotulo jaksotetaan sille ajalle, jolta se on etukäteen maksettu (esim. 15 kk:lle). Työttömyysturvan jaksottaminen ks. kpl 3.1.2.. 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotuessa ei oteta huomioon seuraavia tuloja: äitiysavustusta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, kuntoutusrahan lisänä maksettavaa ylläpitokorvausta, työttömyysturvan lisänä maksettavaa kulukorvausta, korotusosaa ja muutosturvalisää eikä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa kulukorvausta. Samoin kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille maksettavaa työosuusrahaa ei huomioida tulona. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet mahdollisesti on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaista vähäistä ansiotuloa, joka jätetään huomioimatta tulona. Alaikäisten säännöllisistä tuloista otetaan huomioon vain se osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuesta huomioon otettavat menot. Lapsen osuus lasketaan perusosasta ja asumismenoista. Vapaaehtoistoiminnasta saatavat kulukorvaukset eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia tuloja. 17 4 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n ja 7 b §:n mukaisesti. 4.1 Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, informaatiomenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (Katso kohta 2.1.) 4.1.1 Alennettu perusosa Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna on säädetty TTL 10 §:ssä. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %:lla sellaisen henkilön kohdalla, jonka toimeentulotuen tarve on johtunut siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei näitä ole voitu tarjota kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, tai on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei suunnitelmaa ole voinut laatia kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka on keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 40 %:lla: jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua em. toimenpiteisiin; tai jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu, edelleen kieltäytyy ilman perusteltua syytä em. toimenpiteistä ja suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- 18 voimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Edellä mainitut prosentit ovat ehdottomia ylärajoja, joten alentaminen voi olla vähäisempi tai se voidaan jättää kokonaan tekemättä. 4.2 Muut perusmenot Perusosan lisäksi muina perusmenoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina 1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähkö 3) kotivakuutusmaksu sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 4.2.1 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön tai perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perhekokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Erityisin syin (esim. lastensuojelun puoltamana, perusteet kirjattava) normien mukaan ylihintaisessa asunnossa asuminen voidaan hyväksyä täysimääräisesti laskelmassa. Sama koskee myös vuokravakuutta. Asiakkaalle annetaan määräaika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon ennen kuin asumismenot huomioidaan kohtuullisten asumismenojen mukaan. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Soluasuminen (oma huone + yhteinen keittiö) rinnastetaan yksinasumiseen. Kaverusten asuminen niin sanotussa kimppakämpässä voi perustua yhteiseen tai erillisiin vuokrasopimuksiin. Näissä tilanteissa on erikseen selvitettävä, tuleeko laskelmassa käyttää yksin asuvan vai yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on heti haettava. Toista vuokraa ei makseta, ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu. Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen nuori siirtyy asumaan itsenäisesti. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen kanssa ja he yhdessä hakevat toimeentulotukea, ei heitä voida pitää avioliiton omaisissa olosuhteissa asuvina, vaan molemmille on tehtävä oma laskelma. Tällöin perusosana käytetään yhdessä asuvan perusosaa. Poikkeuksena on tilanne, jossa hakijoilla on yhteinen lapsi, jolloin heille laaditaan yhteinen laskelma. Opiskelijan ensisijainen asumismuoto Sodankylässä on asuntola. 19 Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä ennen kuin asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman eritysperusteita. Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: 1) vuokra 2) vastike (hoitovastike, pääomavastikkeesta korkomenot) 3) erikseen maksettavat lämmityskustannukset 4) vesimaksut 5) kiinteistön hoitomenot, joita ovat esim. taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, jätehuolto, nuohous ja auraus. 6) asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainan korot otettu huomioon ja perhe asuu kyseisessä asunnossa Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Työntekijän tulee seurata asiakkaan vuokranmaksua, ettei vuokravelkaa syntyisi. Päiväkirjalle merkitään esitettyjen tilitapahtumien lisäksi, jos vuokra on maksamatta. Vuokran laiminlyöntitilanteissa asiakasta voidaan varoittaa etukäteen siitä, ettei asumiskuluja jatkossa hyväksytä menona, mikäli laiminlyönti jatkuu. 4.2.1.1 Erilliset lämmityskustannukset Kohtuulliseksi katsottava lämmityspuun hinta on n. 50 euroa heittokuutiolta. Osittain sähkölämmityksellä lämmitettävään asuntoon voidaan huomioida polttopuita menona toimeentulotuessa enintään 5m3/vuosi. Täysin puulämmityksellä lämmitettävään asuntoon voidaan huomioida polttopuita menona toimeentulotuessa enintään 10m3/vuosi. Polttoainelaskut (öljy tai vastaavat) jaetaan kuukautta kohti. Lämmityskulujen kokonaisuudessaan tulisi sisältyä kohtuullisiin asumismenoihin. 4.2.1.2 Sähkö ja taloussähkö Silloin kuin sähkölaskussa on talous- ja lämmityssähköä, sähkölaskusta katsotaan 1/3 taloussähköksi ja 2/3 lämmityssähköksi. Sähkölaskun tulee kuitenkin olla kohtuullinen. Sama koskee tasauslaskuja, jolloin kokonaislasku jaetaan asukasmäärän mukaan kuukautta kohti. 20 4.2.1.3 Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot Vesimaksut huomioidaan todellisina, edellyttäen että ne mahtuvat kohtuullisiin asumismenoihin. Kohtuullisena erillisenä vesimaksuna kuukaudessa hyväksytään enintään 28 euroa henkilöltä. Muussa kuin asunto-osakeyhtiössä tai asunto-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitsevassa omassa asunnossa asuvien asumismenoihin luettavat kiinteistön hoitomenot kuukaudessa lasketaan Kelan ohjeiden mukaan. Kiinteistövakuutus ja kodin irtaimistovakuutus huomioidaan asumismenojen lisäksi kokonaisuudessaan. Vakuutuskirja on aina esitettävä. Omakotitalon kotivakuutusmääränä huomioidaan enintään 200 euroa/vuosi. Kerros- ja rivitaloon kotivakuutusmäärä seuraavasti: asunnon koko vakuutusmaksu €/vuosi 40 m2 60 60 m2 70 80 m2 80 Saunamaksuja ei hyväksytä toimeentulotukimenona. Samoin autopaikka- ja pesutupamaksuja ei huomioida (viimeksi mainitut sisältyvät perusosaan). Asiakkaan perhekokoon muuttuessa yllättäen pienemmäksi huomioidaan vanha vuokra laskelmassa enintään 3 kuukautta, jonka aikana asiakkaan tulee aktiivisesti hakea uutta asuntoa. Mikäli asuminen kyseisessä asunnossa jatkuu tämän jälkeenkin, asumismenot kohtuullistetaan. 4.2.1.4 Poste restante -osoitteessa asuvat, kimppakämpät Poste restante -osoitteessa asuvat saattavat menettää ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restante -osoitteessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti muun 18 vuotta täyttäneen mukaan. Kaveriasunnossa asuvilla (esim. opiskelijat) hyväksytään kunkin hakijan kohdalla vuokrasta enintään 300 euroa. Muut yhteiset asumiskulut jaetaan asukkaiden määrällä. Alivuokra-asunnossa asuvan asumismenona hyväksytään enintään 300 euroa ja pariskunnan kohdalla enintään 400 euroa. 21 4.2.1.5 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Kunnan järjestämä palveluasuminen voi sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vuokran lisäksi peritään asiakkaalta asunnosta vuokra tai vastike ja sen lisäksi maksu hänelle järjestetyistä palveluista. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijainen keino. Palvelukodissa/kuntoutumisyksikössä (esim. Ansajokos) asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina: - ateriat, palvelumaksu ja terveysmenot hoitotuen ylittävältä osalta vuokra, sähkö kotisairaanhoito, lääkkeet perusosa 51 % yleisten tilojen vuokra Toimeentulotukea myönnettäessä maksut tulisi eritellä menolajeittain. Ateriakulut sisältyvät perusosaan, samoin asiakkaan asumisestaan maksamat kustannukset esim. vuokra/vastike, taloussähkö ja kotivakuutus muihin perusmenoihin. Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalveluja, voidaan kokonaan katsoa vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää ko. palvelun saamista. Maksut kotona annettavista palveluista, joihin ei sisälly kotisairaanhoitoa (esim. siivous, vaatehuolto ja muut vastaavat tukipalvelut) katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluviksi menoiksi. Kotipalvelumaksu voidaan ensisijaisesti poistaa, tukipalvelumaksuja ei yleensä poisteta. Kotisairaanhoito ja lääkkeet huomioidaan erikseen. Palveluntuottajien palvelujen maksut voivat olla niin suuret (esim. ateriamaksut voivat olla suurempia kuin toimeentulotuen perusosan ravintoosuus), että asiakas joutuu toimeentulotuen tarpeeseen. Tällöin laskelmassa huomioidaan menona ylimenevä ruokarahan osuus. 4.2.2 Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää tai vastaavia julkisen terveydenhuollon palveluita ei ole saatavissa. Tällaisia hyväksyttäviä yksityisen terveydenhuollon menoja ovat esim. silmälääkärin palkkiot sekä mammografia, jotka huomioidaan Kela-korvauksen jälkeen täysimääräisinä. Yksityisen hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen terveydenhuollon ammattihenkilökunta. (Katso myös kohta Hammashoito 4.2.2.3) 22 Mikäli toimeentulotukea terveydenhuoltomenoihin hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta sekä hankinnan kiireellisyyttä. 4.2.2.1 Lääkkeet Lääkemenoina huomioidaan lääkärin sairauden hoitoon määräämät reseptilääkkeet ja itsehoitoon reseptillä määrätyt reseptivapaat lääkkeet/tuotteet, joihin myönnetään Kela-korvaus. Muut reseptivapaat lääkkeet ja tuotteet katetaan perusosalla. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, ellei lääkäri ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta haetaan toimeentulotukea, asiakkaalta edellytetään, että hän toimittaa lääkärinlausunnon sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. Luontaistuotteisiin ja vitamiineihin ei myönnetä toimeentulotukea (poikkeuksena sairauden parantamiseen määrätyt sairausvakuutuslain mukaan korvattavat vitamiinivalmisteet). E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menoina. Potenssi-, laihdutus-, lapsettomuus- ja tupakanvierotuslääkkeisiin ei myönnetä toimeentulotukea, ellei lääkärinlausunnon mukaan kyseessä ole sairauden hoito. Mikäli kalliimman lääkkeen käyttö on lääketieteellisistä syistä perusteltua, lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen. Tällöin korvaus maksetaan lääkkeen todellisen hinnan perusteella ja myös sosiaalitoimi maksaa maksusitoumuksella asiakkaan todellisen omavastuuosuuden. Mikäli asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa kalliimpaa lääkettä edullisempaan, maksaa asiakas koko lääkkeen itse, eikä sitä voida laskuttaa sosiaalitoimelta. Mikäli laskun lääkeerittelyssä on merkintä vaihtokielto/ostaja, vähennetään se laskun loppusummasta. Maksusitoumuksella voidaan antaa korkeintaan kolmen (3) kuukauden lääkkeet. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen vuotuisen omavastuuosuuden, ns. lääkekaton, täyttyessä. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 € omavastuun ylittävältä osata lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvauksen tulee tarkistaa Kelasta. Mikäli asiakas on saanut maksusitoumuksen lääkkeisiin, tulee apteekin merkitä se tiedostoihinsa. Tällöin Kela omavastuuosuuden ollessa täyttymässä ilmoittaa asiasta asiakkaan lisäksi myös sosiaalitoimistoon, joka voi hakea tilityksenä lisäkorvausta maksamistaan kustannuksista. Apteekki noudattaa laskutuksessaan oheista käytäntöä. 4.2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa terveyskeskus-, poliklinikka-, sairaala-, katkaisuhoito- ja päihdekuntoutuksen laskut (ei kuntaosuutta). Sairaala- ja laitoshoitolaskut huomioidaan eräpäivän mukaisesti. Viikkoa pidemmissä hoitojaksoissa huomioidaan ateriaetuus 5 päivän ylimenevältä osalta (49 % päiväkohtaisesta perusosasta). Etuus voidaan 23 huomioida laskelman tulopuolella tai jättää menopuolella laskusta mainitun edun verran hyväksymättä. Taulukko 1.1.2015 Tuen saaja Ruokamenojen osuus/pv - yksin asuva - muu 18 v. täyttänyt: avio- ja avopuolisot - vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 v. täyttänyt -10-17 v. lapsi 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi jne. - alle 10 v. lapsi 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi jne. 7,93 6,74 Sairausmatkoina huomioidaan yhdensuuntaiselta matkalta. enintään 5,79 5,55 5,15 4,76 5,00 4,60 4,20 Kela-korvauksen omavastuu 16,00 euroa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa annetun asetuksenmukaisesti käyttövara 99,00 euroa/kk menona perusosan sijaan. 4.2.2.3 Hammashoito Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia palveluja hammashoidossa. Samoin perumatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menona. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Tarvittaessa tehdään kahden (2) kuukauden takautuva laskelma asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa. Proteesit voi maksaa myös osamaksulla. Proteesien hankinta ja korjaus huomioidaan menona hammasteknikon arvion perusteella. Hakija toimittaa proteesien hankinnasta kaksi kustannusarviota. KHO:n ratkaisu 27.8.2004: Yksityisellä lääkäriasemalla annetusta hammashoidosta aiheutuneen laskun omavastuuosuutta ei kuulunut korvata toimeentulotukena – ei edes sitä määrää, mitä saatu hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskuksessa. 24 4.2.2.4 Silmälasit Silmälaseista hyväksytään yksiteholaseihin (linssit + kehykset) 157 € ja kaksiteholaseihin 295 € (linssi + kehykset) neljän vuoden välein. Linsseihin voidaan myöntää toimeentulotukea tarpeen mukaan edellä mainittua aiemminkin optikon tai lääkärin selvityksen perusteella. Silmälaseista on toimitettava kaksi kustannusarviota, jolloin korvaus määräytyy halvemman mukaan. Liitteessä 3 on lomake ”optikon arvio”. Piilolinsseistä aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain erityisistä syistä, ja hakijalta edellytetään lääkärinlausuntoa. Aurinkolaseihin voidaan myöntää toimeentulotukea vain lääkärinlausunnon perusteella. Tarvittaessa tehdään kahden (2) kuukauden takautuva laskelma asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa. Silmälasit voi maksaa myös osamaksulla. 4.2.2.5 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten (poikkeuksena kiireellinen hoidon tarve ja toimeentulotukilain 7 c §:n mukaiset erityiset syyt). Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapiaa Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuudet myöntää toimeentulotukena. Toimeentulotuen myöntäminen suunniteltuun hoitoon tulisi kirjata asiakassuunnitelmaan tai psykoterapiakäyntien myöntämisestä tulisi tehdä erillinen pitkä päätös, jotta asiakas voi sitoutua hoitoon. Mikäli psykoterapian tarve vielä jatkuu sen jälkeen, kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee asiakas ohjata mielenterveystoimiston palvelujen piiriin jatkohoitoa varten. Toimeentulotukea ei myönnetä yksityisen psykoterapian tai yksityisen psykiatrin hoidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä tapauksessa, että asiakas ei saa terapiaan tukea Kelan kuntoutusvaroista. 5 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Toimeentulotukiasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 kohta antaa mahdollisuuden harkita henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottuja menoja. Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. 5.1 Päivähoito-, koululaisten iltapäivätoiminta- ja elatusapu Päivähoidon asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia sosiaalihuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai 25 henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Maksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Päivähoitomenot voidaan hyväksyä toimentulotuen laskelmaan tilapäisesti. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan asiakasta hakemaan asiakasmaksulain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Koululaisten iltapäivätoiminnan laskut huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menona, mikäli perheen tilanne huomioon ottaen se on tarpeellista. Asiakasta ohjataan hakemaan maksuvapautusta. Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Mikäli elatusapu on maksajan maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata panemaan vireille menettely elatusavun alentamiseksi. 5.2 Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot sekä lasten luonapito Lasten tarvikkeisiin ja harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla olleelle perheelle. Asiakkaita ohjataan kestävän kehityksen mukaisesti kierrättämään ja hyödyntämään kirpputoreja sekä muuta vapaata kaupankäyntiä yksityishenkilöiden välillä (esim. nettikirpputorit, Seitasäätiö, Sinisarastus). Lastentarvikkeisiin voidaan toimeentulotukea myöntää seuraavasti: Lastenvaunut enintään 150 € Lasten sänkyyn enintään 85 € (patjoineen) Rattaat 85 € Lapsen polkupyörään enintään 120 €, alle kouluikäiselle myönnetään ainoastaan lastensuojelullisista syistä. Lasten harrastusmenoina huomioidaan kouluikäiselle enintään 200 € /vuosi/lapsi (sisältää esim. leirimaksut) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 €/vuosi/lapsi pitkäaikaisen toimeentulotuen asiakkaille. Myös lastensuojelun esittämä harkinnanvarainen toimeentulotuki on käsiteltävä sosiaalityöntekijöiden viikkopalaverissa. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvina menoina voidaan hyväksyä lapsen päivänormi, kun tapaamissopimus on vahvistettu ja kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Päivänormi sisältää perusosaan liittyvät kustannukset. Matkakulut huomioidaan edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken, elleivät vanhemmat ole sopineet niistä muulla tavoin. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta, ellei erityisistä perustelluista syistä muuta johdu. Tapaamisia tuetaan mikäli tuen maksamatta jättäminen vaarantaa lapsen oikeutta tavata toista vanhempaansa. Päätöksenteko vaatii tapauskohtaista arviointia. 26 5.3 Muut asumisesta aiheutuvat menot Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset. Nämä menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Talonkirjaotteen hankinta samoin kuin palovaroittimen tai uuden tv-antennin hankinta, silloin kuin ne tulevat asukkaan maksettaviksi, ovat yleensä kertaluonteisia menoja, jotka kuuluvat täydentävään toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan television, matkapuhelimen tai tietokoneen hankintaan, joiden menot voidaan ottaa asiakkaan tilanteesta riippuen huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnalla ole velvollisuutta myöntää näihin erikseen toimeentulotukea. 5.3.1 Vuokravakuus ja välityspalkkio Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle, kriisitilanteessa taikka asunnottomana olleelle voidaan myöntää kirjallinen vuokratakaus. Edellytyksenä takuuvuokran myöntämiselle on kuitenkin se, että asiakas on takuuvuokran suhteen toimeentulotuen tarpeessa, esim. takauksen myöntäminen mahdollistaa asunnottoman asiakkaan asunnon saannin tai ehkäisee asiakkaan asunnottomaksi joutumisen. Takaus myönnetään pääsääntöisesti vain kohtuullisiin vuokriin (poikkeuksena lastensuojelulliset perusteet). Takuuvuokra myönnetään kunnan asuntoyhtiöiden asuntoihin sitoumuksena. Sitoumukseen kirjataan, että Sodankylän perusturvalautakunnalla on oikeus periä vuokravakuus takaisin asiakkaalta, mikäli vakuutta joudutaan käyttämään. Jo maksettua vuokratakausta ei voida huomioida toimeentulotuessa välttämättömänä menona. Yksityisille vuokranantajille annettu vuokratakaus pyritään pääsääntöisesti antamaan kirjallisena, mutta mikäli vuokranantaja kuitenkin vaatii rahallisen takauksen, tulee takauksessa olla maininta rahojen palauttamisesta asumisen päätyttyä perusturvalautakunnan tilille. Kirjallinen vuokratakaus muulle paikkakunnalle muutettaessa on voimassa pääsääntöisesti vuoden. Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea, koska välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta, joten se ei tule vuokralaisen maksettavaksi. Vuokravakuutta myönnettäessä tulee tarkistaa, onko asiakkaalla entisiä vuokravakuuksia. Niiden kotiuttaminen tulee varmistaa ennen uuden etuuden myöntämistä. 5.3.2 Muuttokustannukset Kohtuulliset muuttokustannukset voidaan ottaa toimeentulotuessa huomioon, mikäli muutolle on hyväksyttävä peruste eikä hakija saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta. Muuttokustannukset huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaisesti. Sodankylän alueella tapahtuviin muuttoihin myönnetään toimeentulotukena enintään 100 - 200 € riippuen muutto- 27 matkan pituudesta, perheen koosta ja muista erityisistä syistä. Apumiesten kustannukset voivat olla perusteltuja esimerkiksi vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla. Muutto muualle Suomeen huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan. Asiakkaan on toimitettava sosiaalityöntekijälle vähintään kolme tarjousta. Tuttavien suorittamiin muuttoihin voidaan myöntää polttoainekuluja enintään 0,22 €/km. Muuttokuluja ja takuuvuokraa on haettava etukäteen. Työpaikan vuoksi toiselle paikkakunnalle muuttava voi saada 700 euroa muuttoavustusta työvoimahallinnolta. Muuttoavustus on harkinnanvarainen ja se koskee kaikkia työttömiä. Avustusta ei myönnetä, jos uusi työpaikka on oman työssäkäyntialueen sisällä. 5.4 Kodin irtaimisto Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta seuraavasti: Henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai/ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas enintään 250 €. Pariskunnalle ja perheelle 400 €. Pesukoneeseen voidaan myöntää lapsiperheille enintään 300 €, ellei taloyhtiössä ole pesutupaa/pesukonetta. 5.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuneita menoja (TTL 11 § 2 mom. 3. kohta). Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Tällöin voidaan huomioida erityisen pitkän työmatkan aiheuttamat kustannukset todellisten polttoainekustannusten mukaan enintään 0,22 euroa/km. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. 5.6 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Korkoavustuksen hakeminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Opintolainan korot huomioidaan ns. vanhoissa lainoissa (vuoteen 1992–1994 mennessä myönnetyt lainat) erääntymiskuukausina kaksi kertaa vuodessa. Sen jälkeen myönnettyjen lainojen korkoja ei huomioida opiskeluaikana, koska ne voidaan pääomittaa. Lukuvuoden 2003–2004 jälkeen myönnettävät opintolainat muodostavat uuden lainatyypin, joiden korkoja ei pääomiteta kokonaisuudessaan, vaan opiskelija maksaa osan koroista jo opintotukiaikana. Näiden lainojen korot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa. 28 Opintonsa päättäneiden työttömien henkilöiden opintolainojen korkoja ei huomioida, koska Kela voi maksaa ne anomuksesta. Muihin opiskelusta aiheutuviin menoihin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Välttämättömät oppikirjat ja suuremmat opiskelutarvikkeet huomioidaan opiskelijan erityisistä syistä johtuviksi tarpeellisiksi menoiksi erillisen selvityksen tai kuittien perusteella. Yo-kirjoitusmaksut huomioidaan kaikilla menona. Sellaisia opintoja, joihin ei voi saada opintotukea, ei ole perusteltua rahoittaa toimeentulotuella. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatko-opintoja ole tarkoituksenmukaista pääsääntöisesti tukea toimeentulotuella. Näissä tapauksissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota hakijan olosuhteisiin, työhistoriaan ennen opiskelujen aloittamista sekä opiskelun aloittamisen syihin. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä vähäistä mahdollisuutta työllistyä aikaisemmassa ammatissa 5.7 Vaatekustannukset Romanihameeseen voidaan myöntää avustusta tarpeen mukaan enintään 360 euroa kahden (2) vuoden välein. Edellytyksenä on, että romaninainen 1) käyttää jatkuvasti hametta, 2) hame on huonokuntoinen ja että hän 3) on ollut toimeentulotuen toistuvais- tai pitkäaikaisasiakas. Jos henkilö on muuttanut toiselta paikkakunnalta, tarkistetaan lähtökunnasta, milloin hameraha on viimeksi myönnetty. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Hautajaisvaatteisiin ei myönnetä toimeentulotukea, koska vaatemenot sisältyvät perusosaan. 5.8 Perhejuhla Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät) järjestämiseen voidaan pitkään toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 100 euroa. 5.9 Hautauskustannukset Välttämättömiin hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea, kun kuolinpesän varat ovat riittämättömät. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta määrättäessä, samoin lesken tulot ja varat. Tältä osin on esitettävä perukirja ja selvitys kuolinpäivän rahavaroista ja pankkitilien saldoista. Hautausavustus myönnetään pääsääntöisesti perukirjan toimittamisen jälkeen. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä vainajan varallisuuden perusteella tai vaihtoehtoisesti tehdä perintäpäätös kuolinpesän varoista. Mahdollisista vainajan vakuutuksista on pyydettävä selvitys ja tehtävä tarvittaessa perintäpäätös. 29 Toimeentulotuessa hyväksytään arkkuhautaukseen enintään 600 euroa, lisäksi maksetaan seurakunnan perimät välttämättömät maksut (haudan avaus ja peittäminen, hautapaikka). Vainajille joiden puoliso on jo aiemmin haudattu, voi tulla myös pakollisia kuluja hautakiven siirrosta, jotta hauta saadaan kaivettua (sama tilanne sukuhautaan haudattaessa). Seurakunnan perimistä välttämättömistä maksuista säädetään hautaustoimilaissa (2 luku 6 §) ja kirkkolaissa 17 luku 9 §. Rintamaveteraaneille ja heidän puolisoilleen hautasija, haudan avaaminen ja peittäminen ovat ilmaisia. Lähiomaisen, isän, äidin, lapsen, sisaren, veljen tai puolison, erityistapauksissa isovanhemman (ollut lapsen virallinen huoltaja) kuoltua voidaan myöntää kukkavihkoon enintään 35 euroa sekä matkakulut hautajaisiin Suomen rajojen sisäpuolella. 5.10 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaa on pyydettävä esittämään jokin asiakirja, kuten passi, viisumi tai oleskelulupakortti, mistä käy ilmi maassaolon tarkoitus. Passiin liimatusta oleskelulupatarrasta tai erillisestä oleskelulupakortista löytyy status (P, A, B), oleskelu- tai työlupa sekä tieto, mille ajalle oleskelulupa on myönnetty. Passin oleskelulupatarrat ovat muuttumassa erillisiksi oleskelulupakorteiksi. Oleskelulupa ja viisumi ovat kumpikin maahantuloa ja maassa oleskelua varten myönnettäviä lupia. Viisumi myönnetään lyhyttä, enintään 3 kk kestävää, tilapäistä vierailua varten. Alle 3 kk kestävä vierailu on verrattavissa turistina oloon (ei oikeutta toimeentulotukeen). Oleskelulupatyypit: Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa, B) tai jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa, A) maassa oleskelua varten. Oleskeluluvan tyyppi riippuu maassa oleskelun tarkoituksesta. Esim. opiskelu on yleensä tilapäistä, kun taas esim. Suomen kansalaisen perheenjäsenen maassaoloa voidaan pitää jatkuvana. Ensimmäinen määrä-aikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi. Uusi määräaikainen oleskelulupa on voimassa enintään neljä vuotta. Pysyvän oleskeluluvan (P) ulkomaalainen voi saada, kun hän on oleskellut Suomessa neljä vuotta määräaikaisella jatkuvalla oleskeluluvalla (A-lupa). Toimeentulotukea myönnetään maahanmuuttajalle, joilla on status P, A tai toinen B sekä kotikuntamerkintä Sodankylään. Kotikuntamerkinnän voi saada sen perusteella, kuinka kauan on ollut maassa. Maahanmuuttaja voi saada kotikuntamerkinnän mm, jos hänellä on status A, P, toinen B maasta poistumisen estämiseksi tai B-oleskeluluvan saaneet opiskelijat. Kotikuntamerkinnän voi saada myös EU-kansalainen, joka on oleskellut tarvittavan kauan kunnassa. Kotikuntamerkintää eivät voi saada turvapaikanhakijat eivätkä turistit. Kotikuntamerkinnän antaa maistraatti ja sen voi tarkistaa väestötietojärjestelmästä. 30 Opiskelijoille, joille on myönnetty oleskelulupa B, ei myönnetä toimeentulotukea, koska heillä pitää olla pankkitilillä rahaa elämiseen tai työsopimus itsensä elättämistä varten tai molemmat, ennen maahan tuloa. Jos opiskelija kuitenkin hakee toimeentulotukea, tulee siitä ilmoittaa poliisin lupakansliaan. EU-kansalaisille, jotka ovat olleet maassa alle 3 kk, ei voida myöntää toimeentulotukea. Toisessa EU-valtiossa yli 3 kk kestävän oleskelun edellytyksenä on, että henkilön toimeentulo on turvattu. Hänellä pitää olla riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta hänen ei tarvitse oleskeluaikanaan turvautua vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Kun oleskelu on kestänyt yli 3 kk, voidaan toimeentulotukea myöntää vain harkinnanvaraisesti ja lyhytaikaisesti. Turisteille ei myönnetä toimeentulotukea. Jos toimeentulotukea hakevalla maahanmuuttajalla on passissa status B, asiassa otetaan yhteyttä maahanmuuttajayksikköön. Perheenyhdistäminen: Jos maahanmuuttajan, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta, puoliso saa Suomeen oleskeluluvan perhesiteen perusteella ja kyseessä on ns. uusi avioliitto, eli liitto on solmittu perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen, on perheenkokoaja elatusvelvollinen puolisoaan kohtaan eikä toimeentulotukeen tule turvautua. Jos perheenkokoaja on Pohjoismaan kansalainen tai saanut oleskeluluvan paluumuuttajana tai entisen Suomen kansalaisuuden tai suomalaisen syntyperän perusteella, ei toimeentulon turvaamista vaadita. Perheenyhdistämistapauksissa noudatetaan maahanmuuttoviraston päätöstä ja katsotaan, onko oleskelulupaa myönnettäessä vaadittu toimeentulon turvaamista. Passi ja oleskelulupa: Passin ja oleskeluluvan kustannukset hyväksytään menoksi kuittia vastaan kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jos heillä on toimeentulotukioikeus. Passin ja oleskeluluvan kustannukset voidaan harkinnanvaraisesti hyväksyä kotoutumisajan jälkeenkin, jos siihen on painava ja erityinen syy, esim. äkillinen tulojen menetys tai pakolais-status. Suomen kansalaisuuden saanut ei tarvitse passia, joten heidän passikulujaan ei huomioida. Jos Suomessa asuva henkilö menee naimisiin ulkomailla asuvan kanssa, ulkomailla asuvan oleskelulupahakemusta eikä muitakaan kuluja hyväksytä menoina. Suomessa asuva henkilö hoitaa perheenyhdistämisasian itse. Kansalaisuuden hakemisen kustannuksia ei hyväksytä menona. Asiakkaiden oleskelu ulkomailla: Maahanmuuttajien, kuten muidenkin toimeentulotuen hakijoiden, on ennen matkaansa ilmoitettava aikuissosiaalityön palveluihin, mikäli he ovat lähdössä matkoille ulkomaille. Matkan jälkeen on näytettävä passi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ulkomailla voi olla keskimäärin 7 päivää kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa toimeentulotukeen (KHO 2000/T 3248). Tältä ajalta 31 toimeentulotuki maksetaan normaalisti. Jos matka kestää yli 7 päivää, perusosa jätetään ylimeneviltä päiviltä huomioimatta. Asumisen kulut hyväksytään täysimääräisesti enintään kolmelta kuukaudelta. Jos matka kestää yli kolme kuukautta, vuokra hyväksytään täysimääräisesti vain erityistapauksissa. Perheellisen kohdalla perusosaa vähennetään vain ulkomailla olevien perheenjäsenten osalta. Jos ulkomailla oleskelu aiheuttaa työttömyysturvaan katkoksen, voidaan hakijan perusosaa alentaa. Huomioon otettavia tuloja: Maahanmuuttajan on toimeentulotukea haettaessa tuotava sosiaalitoimeen todistus siitä, onko hänellä omaisuutta kotimaassaan. Venäjän kansalaisella voi olla oikeus Venäjän valtiolta haettavaan äidin pääomatukeen, jos hänen toinen, kolmas jne. lapsensa on syntynyt vuoden 2007 jälkeen. Tuki voi olla noin 10 000 euroa ja se on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hyväksi esim. koulutukseen tai asuntolainan lyhentämiseen. Toimeentulotukea haettaessa on mahdollisesta äidin pääomatuesta tuotava todistus sosiaalitoimeen. Todistuksesta on käytävä ilmi, onko pääomatukea myönnetty ja paljonko siitä on nostettu sekä mihin tukea on käytetty. Tulkin käyttö: Pakolaisen tai siihen kotouttamislain mukaan rinnastettava henkilö on oikeus saada tulkkipalveluita sosiaali- ja terveyspalveluissa, kotouttamissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheeseen liittyvää kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa, ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tulkkien tilaamisen ja maksamisen hoitaa varauksen tehnyt viranomainen. 5.11 Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Edunvalvojan hakiessa asiakkaalleen toimeentulotukea, tulee hänen liittää hakemuksen liitteeksi tiliote asiakkaansa edunvalvontatilistä. Edunvalvonnassa olevien toimeentulotuki käsitellään kuten muidenkin hakijoiden. Myös edunvalvonnassa olevien tilin saldo lasketaan säästöksi, jos saldo on suurempi kuin säännölliset jatkuvat tulot. Palkkio peritään päämiehiltä, joiden nettotulot ovat vähintään 5727,12/vuosi ja joilla ei ole nettovarallisuutta yli 17181,36 euroa (valtioneuvoston asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta 696/2012). Koska asiakas ei voi vaikuttaa kyseiseen maksuun, se otetaan huomioon menona. Maistraatti perii edunvalvonnassa olevilta tilintarkastusmaksun, joka otetaan myös huomioon menona. Edunvalvontapalkkioon/maistraatin tilintarkastusmaksuun myönnettävä toimeentulotuki on täydentävää toimeentulotukea. Oikeusministeriön ohjeistuksen (OM 12/33/2009)mukaan edunvalvontapalkkio tulee periä kerran vuodessa joulukuussa. Palkkio pitää siitä syystä huomioida 32 toimeentulotuessa menona sille kuukaudelle, jona se peritään, koska edunvalvonnassa ei voida ”säästää” palkkioon tarvittavaa rahaa odottamaan joulukuuta. 5.12 Vangit ja vankilasta vapautuvat Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vangin vankeudessa saama majoitus ja ylläpito kattavat suurelta osin ne vankeusoloissa vangille syntyvät perusmenot, jotka sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Vangin kustannettavaksi voi kuitenkin jäädä joitakin perusosalla katettavia menoja, kuten yhteydenpitoon, harrastus- ja virkistystoimintaan liittyvät kustannukset sekä osa hygieniakustannuksista (KHO:2013:58). Vankilasta maksettava käyttöraha tai palkka riittää normaalisti kattamaan nämä menot. Tutkintavangille voidaan myöntää käyttörahaa 90 € kuukaudessa, mikäli hän ei ole vankeuden aikana oikeutettu työtuloon eikä hänellä ole käytössään tuloja tai muitakaan varoja. Yksin asuvan vangin asunnon säilyttämiseksi voidaan vuokra- ja muut asumiskustannukset hyväksyä toimeentulotukimenona enintään kuuden kuukauden ajan (vrt. yleinen asumistuki). Jos tuomio on pidempi, ei asunnon säilyttämistä ole tarkoituksenmukaista tukea toimeentulotuella. Vankilasta vapautuville laskelmassa otetaan huomioon vapauspassissa ilmoitetut käytössä olevat varat. Jos vanki on vapautunut kesken kuukautta, toimeentulotuki lasketaan vapautumispäivästä alkaen. 5.13 Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen - lainojen lyhennykset - kulutusluottojen korot - osamaksut - sakot - lisäverot - autokulut - yritysvelat - asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntikustannukset - kansalaisuushakemukseen liittyvät kustannukset - ulosottovelat, mikäli niitä ei ole mitattu suoraan palkasta tai muusta tulosta (poikkeuksena sellainen ulosoton kanssa laadittu maksusuunnitelma, joka on rinnastettavissa ulosmittaamiseen) 33 - ajokortin hankkimiskulut - saunamaksut (sisältyy perusosaan) - elatusapu 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttötarkoitus on pitkälle sama kuin toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n 1 mom. 3 kohdan mukaiset erityismenot. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Sitä voidaan myöntää myös henkilölle / perheelle, joka ei muutoin olisi oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä asiakassuunnitelman laatimista ja päätöksen tuen myöntämisestä tekee sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma kirjataan joko toimeentulotukipäätökseen tai erilliseen dokumenttiin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euro-määräisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan eikä sitä myönnetä kaavamaisesti. Tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen osuus kaikista toimeentulotukimenoista olisi noin 3 %. 7 VÄLITYSTILIT Sosiaalitoimi voi lainsäädännön perusteella perustaa välitystilin asiakkaalle, jonka talouden hallinnassa on vakavia puutteita. Eläkkeiden ja muiden etuuksien periminen välitystilille edellyttää yleensä asiakkaan suostumusta. Välitystilillä turvataan ensisijaisesti henkilön tai perheen asuminen, mahdollisesti myös terveydenhoito- ja muut välttämättömät menot sekä huolehditaan käyttörahan riittävyydestä (maksetaan tarvittaessa useammassa erässä kuukauden aikana). Välitystiliasiakkuuden aloittaminen edellyttää asiakkaan henkilökohtaista tapaamista ja 34 tilannekartoituksen laatimista hänen elämäntilanteestaan. Päätöksen välitystiliasiakkaaksi ottamisesta tekee sosiaalityöntekijä. Se tehdään pääsääntöisesti määräaikaisena ja siihen tulisi kirjata välitystilin tarkoitus/tavoitteet sekä menot, joita tililtä hoidetaan. Välitystiliasiakkaan tilannetta ja suunnitelmaa on tarkistettava säännöllisin väliajoin (esim. kerran vuodessa). Ennen välitystilin perustamista tulee selvittää, ovatko muut mahdollisuudet raha-asioiden hoitoon riittäviä (esim. maksupalvelu, suoraveloitus, maksusopimus laskuttajan kanssa, etuuden maksaminen suoraan vuokranantajalle). Myös omaisten mahdollisuus hoitaa asiakkaan raha-asioita tulee selvittää. Välitystilille ei kerrytetä säästöjä, ellei ole suunniteltu varautumista johonkin suurempaan hankintaan tai menoon. 8 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS Pitkäaikaistyötön: Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas: Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella yhdenjaksoista asiakkuutta. tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä Toimeentulotuen toistuvaisasiakas: Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toimeentulotuen tarve on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin joka toinen kuukausi (vähintään 6 kuukautena 12:sta). Nämä toimeentulotuen soveltamisohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden tapauskohtaista harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa pyrkimystä yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamiseen kunnassa. Indeksikorotukset ohjeistukseen tehdään ilman erillistä päätöstä. 35 Liite 1 VUODEN 2015 PERUSOSAT €/kk €/pv ruokaraha/pv väh. terv. huolto/kk 49 % 3% Yksin asuva 485,50 16,18 7,93 14,57 alennettu -20 % 388,40 12,94 6,34 11,65 alennettu -40 % 291,30 9,71 4,76 8,74 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 8,72 16,02 alennettu -20 % 427,24 14,24 6,98 12,81 alennettu -40 % 320,43 10,68 5,23 9,61 Muu 18 v. täytt. Puolisot alennettu -20 % 412,68 13,76 6,74 12,38 330,14 11,00 5,39 9,91 alennettu -40 % 247,60 8,25 4,04 7,43 11,81 5,79 10,63 Vanhempien luona 354,42 asuva aikuinen alennettu -20 % 283,53 9,45 4,63 8,51 alennettu -40 % 212,65 7,08 3,47 6,38 1. lapsi 339,85 11,33 5,55 10,20 2. lapsi 315,58 10,52 5,15 9,47 3. lapsi jne. 291,30 9,71 4,76 8,74 1. lapsi 305,87 10,20 5,00 9,18 2. lapsi 281,59 9,39 4,60 8,45 3. lapsi jne. 257,32 8,58 4,20 7,72 10–17 v. lapsi Alle 10v. lapsi Liite 2 OPPILAITOKSEN TODISTUS TOIMEENTULOTUKIVIRANOMAISELLE Toimeentulolaki 17 §, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 § ja 20 § Opiskelijan nimi __________________________________________________ Henkilötunnus __________________________________________________ Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkintoonsa kuuluvia päätoimisia opintoja (esim. luentoopetus, tentit, harjoitustyöt, essee-muotoiset suoritukset, opinnäytetyö tai työharjoittelu) vähintään kesäopintotukeen oikeuttava määrä opintosuorituksia. Lisätietoa vaadittavista opintosuorituksista saa Kelasta ja Opintotukilautakunnalta. kesäkuu heinäkuu elokuu Kyllä Ei Oppilaitoksen leima: Päiväys ja todistuksen antajan allekirjoitus _________________________________________________________________ nimenselvennys Liite 3 Sodankylän kunta Perusturvalautakunta PL 60 99601 SODANKYLÄ OPTIKON ARVIO ASIAKASTIEDOT suku- ja etunimet Henkilötunnus Osoite Sosiaalityöntekijän yhteystiedot nimi Puhelinnumero Päivämäärä SILMÄLASIEN/PIILOLASIEN HANKINTA TAI UUSIMINEN Asiakkaalla ei ole aikaisempia silmälaseja/piilolaseja Asiakas tarvitsee uudet linssit muuttuneen näön vuoksi Uudet linssit voidaan asentaa asiakkaan vanhoihin kehyksiin Asiakas selviytyy entisillä silmälaseilla Uusien silmälasien hankkiminen on välttämätöntä Kustannusarvio: (hinnat sis. alv 24 %) kehys: linssi: linssi: pinnat: hiontatyö: värit: muut: yhteensä: summa alennuksen jälkeen: silmälääkäri: yhteensä: Lisäselvitykset ja perustelut silmälasien tarpeesta: Optikkoliikkeen edustajan allekirjoitus Sodankylä ____.____ 20__ __________________ Optikkoliike _____________________________ Optikkoliikkeen edustaja
