lue artikkeli - Suomen Yritysvalmennus Oy

LAUANTAINA 14.1.2012
KESKISUOMALAINEN | 15
TALOUS
Esimies:
Jorma Rahkonen (014) 622 276
uutispäivystys: 622 276
sähköposti:
talous@keskisuomalainen.fi
etunimi.sukunimi@
keskisuomalainen.fi
osoite:
Talous, PL 159, 40101 Jyväskylä.
h
Toivoisin, että nuoret tulisivat rohkeasti mukaan metalliteollisuuteen,
täällä saa vastuullisia tehtäviä ja pääsee kasvamaan niiden mukana.
Kuusakosken tj. Petri Halonen, Tekniikka&Talous 13.1.
KOKOUKSET JA KONGRESSIT
METSÄ-BOTNIA
Jyväskylä mielii isommaksi
Äänekosken sellutehdas
valittiin turvallisimmaksi
Jyväskylästä havitellaan Suomen kolmanneksi vilkkainta
kansainvälisten kokousten ja
kongressien kaupunkiseutua
vuonna 2015, visioi Jyväskylän
kansainvälisten kongressien hakua ja markkinointia toteuttava
Jyväskylä Convention Bureau.
Viime vuonna Jyväskylä
sijoittui alustavien tietojen
mukaan valtakunnallisissa
kongressitilastoissa viidennek-
si, kun vuoden 2010 tilastoissa
Jyväskylä oli neljäs.
– Jyväskylä on menestynyt
hyvin kansainvälisten kokousten ja kongressien hakemisessa.
Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme onnistuneet yhdessä
alueen toimijoiden kanssa
kehittämään markkinointi- ja
yhteistyökonseptin, joka on
saanut tunnustusta myös kansallisella tasolla. Ohjausryhmän
näkemyksen mukaan hyvin toimivaa markkinointikonseptia
tulee jatkaa, kertoo Convention
Bureaun ohjausryhmän jäsen
Risto Kinnunen.
Jyväskylä Convention Bureau
liitettiin vuoden alussa osaksi
Jyväskylän Seudun Matkailua.
Sen toiminta on Jykesin ja
Jyväskylän kaupungin sekä
alueen toimijoiden yhteisesti
linjaamaa ja rahoittamaa.
Metsä-Botnia on valinnut
vuoden 2011 turvallisimmaksi
yksikökseen Äänekosken sellutehtaan neljän sellutehtaan
ja Venäjällä sijaitsevan sahan
joukosta. Yhtiön mukaan Äänekoskella työturvallisuuden
taso on parantunut merkittävästi. Viime vuonna tehtaalla
tapahtui kaksi poissaoloon
johtanutta tapaturmaa, joista
1YRITYSKAUPAT
Opiskelijasta yrittäjäksi
Gradua tekevä golfammattilainen Juhana Pernaa osti Jim Rautiaisen
kanssa Neonmedian. Ensimmäinen vuosi meni odotusten mukaan.
RIIKKA KAAKKURIVAARA
JYVÄSKYLÄ
Jorma Rahkonen
O
piskelija Juhana Pernaa,
27, on kaikkea muuta
kuin tyyppiesimerkki yrityksen ostajasta. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa gradua tekevä golfammattilainen osti kumppaninsa
Jim Rautiaisen kanssa viime helmikuussa jyväskyläläisen Neonmedian, joka tuottaa digitaalisia
valomainospalveluja linja-autoihin ja citymainoslaitteisiin.
Neonmedia tuli tarjolle, kun
yrityksen perustaja Reijo Virtanen päätti myydä yrityksensä
ja siirtyä eläkkeelle. Pernaan ja
”
Yrityksen
ostaminen on
parempi vaihtoehto
kuin nollasta lähteminen. On hyvä,
että asiakkaita
ja kassavirtaa on
valmiiksi.
Juhana Pernaa
”
Rautiaisen lisäksi yrityksellä oli
kaksi muuta ostajaehdokasta.
Kaupan välittänyt Timo Kivinen Suomen Yritysmyynnistä Jyväskylästä sanoo, että ratkaisevaa ostajan valinnassa olivat ostajaehdokkaiden esittämät
tulevaisuuden suunnitelmat –
se, miten yritystä halutaan viedä eteenpäin.
Neonmedia näkyy 16 kaupungissa paikallisliikenteen linjaautoissa, yhteensä noin sadassa
bussissa. Valomainonta on liikettä, efektejä ja valoa sisältävää
mainostekstiä näyttöruudussa.
Mainosaikaa myydään viikoksi kerrallaan. Mainokset päivitetään, kun auto käy varikolla.
Yrityksen näkyvin mainos on
kuitenkin Jyväskylän Kolmikulman katolta kävelykadulle näkyvä citymainoslaite.
Yrittäjäluonne
Juhana Pernaa pelasi golfia
miesten maajoukkueessa vuoteen 2009 asti. Hän kiertää edelleen kesäisin golfkisoja ammattipelaajan statuksella.
Pernaa rytmitti opiskelunsa ja
golfin peluun toisiinsa niin hyvin, että on pysynyt normaalissa opiskelutahdissa.
– Kauppakorkeakoulun jous-
Alkon myynti
putosi prosentin
viime vuonna
JYVÄSKYLÄ
Jorma Rahkonen
Alkon myynti putosi viime vuonna 1,1 prosenttia. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna
pudotusta tuli 1,6 prosenttia,
sillä suurin vähennys oli väkevien juomien myynnissä. Alkon
myynti väheni neljättä vuotta
peräkkäin.
Alko myi viime vuonna juomia 104,3 miljoonaa litraa. Nykymuotoisen Alkon myyntihuippu oli vuonna 2007, jolloin
määrä oli 113,5 miljoonaa litraa.
Sataprosenttiseksi alkoholiksi
muutettuna vähennys on ollut
vielä isompi mietojen juomien
suosion kasvun takia.
100 prosentin alkoholi on tilastoinnin käsite. Alkoholipitoisuudeltaan eri vahvuisten juomien määrien vertailu on helpompaa absoluuttialkoholilitrojen avulla. Litrat muutetaan
100 prosentin alkoholilitroiksi kertomalla litrat tilavuusprosentilla.
Alkon luvut eivät kerro alkoholin kokonaiskulutusta, sillä alkoholijuomia myydään enemmän elintarvikeliikkeissä kuin
Alkossa. Lisäksi matkustajatuonnilla on merkittävä osuus
Suomessa. Alkon osuus Suomessa myydystä alkoholista oli
41 prosenttia vuonna 2010. Vertailussa käytetään 100-prosenttista alkoholia.
Alkoissa nousi viime vuonna
eniten, 5,3 prosenttia, kuohuviinien myynti. Myös siiderien, valkoviinien, roseviinien ja punaviinien myynti nousi.
Eniten Alkoissa niiasi longdrinkjuomien myynti, joka väheni 7,3 prosenttia. Myös väkevien viinien, vodkien ja viinojen
sekä oluiden ja alkoholittomien
juomien myynti väheni.
Keski-Suomessa Alkon myynti oli viime vuonna 5 270 000 litraa, missä oli vähennystä 1,8
prosenttia.
Keljo suurin
Myynniltään Keski-Suomen
suurin Alkon myymälä oli viime vuonnakin Jyväskylän Keljon kauppakeskuksen Alko, joka
ylsi 8,23 miljoonan euron myyntiin. Kasvua tuli 280 000 euroa.
Myymälän sijoitus oli 26:s.
Keljon kauppakeskuksen Alko oli samalla sijalla myös vuonna 2010. Seppälän Prisman Alko
putosi viime vuonna Alkon Top
30 -listalta, jossa se oli vuonna
2009 myynniltään Keski-Suomen suurin Alko. Sen sijoitus
oli tuolloin 25:s ja vuonna 2010
vielä 30:s.
Seppälässä on toiminut kaksi
Alkon myymälää marraskuusta
2008 lähtien, sillä tuolloin avattiin liike myös K-citymarketiin.
Koko maassa kärkipaikalla
on jo vuosia ollut kauppakeskus Sellon Alko Espoon Leppävaarassa, vaikka sen myynti putosi viime vuonna. Kärkipaikka irtosi 11,73 miljoonan euron
myynnillä. Yli 10 miljoonan pääsi kuusi myymälää, kaikki Helsingistä ja Espoosta.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurin myynti oli Vaasan Prisman Alkolla. Sen myynti
oli kahdeksanneksi suurin.
Myydyimmät tuotemerkit 2011, litraa
toimitusjohtaja Juhana Pernaa (vas.) kannustaa muitakin ryhtymään yrittäjäksi ostamalla yritys. Hänen
sylissään on firman maskotti, borderterrieri Aatu. Timo Kivinen välitti yrityskaupan.
TYÖPAIKAN MASKOTTI Neonmedian
tava opetussuunnitelma mahdollisti urheilun ja opiskelun
yhdistämisen ilman ongelmia,
vaikka ulkomaan leiripäiviä kertyi todella paljon.
Yrittäjyys oli Pernaalle luonnollinen tapa työllistyä.
– Minulla on kova kunnianhimo. Tänä päivänä työpaikat ovat
harvoin 100-prosenttisesti turvattuja ja yrittäjänä voin omalla
panoksellani vaikuttaa työllistymiseen. Tilinpäätös kertoo koruttomasti, miten kyseisenä vuonna
on onnistuttu, hän sanoo.
Ensimmäinen vuosi Neonmediassa sujui odotusten mukaan:
liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia (noin 225 000 euroon) ja
tulos ylsi voitolliseksi.
Pernaa pitää tärkeänä sitä,
että yrittämisen pystyy yhdistämään urheiluun.
Hän suosittelee yrityksen ostamista alalle tulemiseen.
– Yrityksen ostaminen on pa-
rempi vaihtoehto kuin nollasta
lähteminen. On hyvä, että asiakkaita ja kassavirtaa on valmiiksi, hän sanoo.
Neonmedialla oli viime vuonna 600 asiakasta.
Turhaa pelkoa
Pernaan mielestä nuoret pelkäävät yrittäjyyttä suotta.
– Yrittäjänä toimiminen vaatii
luonnollisesti 24/7 panostuksen,
mutta vastapainoksi saa vapautta
ja mahdollisuuden toteuttaa omia
ideoita. Yrityksen osto pitäisi pyrkiä rakentamaan niin, että rahkeet varmasti riittävät, eikä tulevaisuus ole kokonaan pelissä.
Pernaa pyörittää toimitusjohtajana Neonmediaa. Yrityksestä
puolet omistava Jim Rautiainen
keskittyy omaan yritystoimintaansa Seinäjoella.
Omistajien tarkoituksena on
tänä vuonna kehittää yritystä.
– Haemme ideoita, miten laa-
jentua, Pernaa kertoo.
Hänen mukaansa vaihtoehtoina on laajentaa nykyiseltä pohjalta, hakemalla toimeksiantoja muilta yrityksiltä tai laajentumalla molemmin tavoin.
Neonmedia työllistää kahdeksan henkilöä, joista viisi Pernaa
on palkannut yliopistolta.
Pois epävarmuudesta
Tyypillinen yrityksen ostaja on
Suomen Yritysmyynnin Kivisen mukaan noin nelikymppinen. Osalla ostajista on ennestään yritystoimintaa, jota he haluavat laajentaa.
Kivisen mukaan asiakkaissa on
yhä enemmän yritystoiminnan
aloittajia. Taloudellinen tilanne
on vaikuttanut siten, että yritysten ostamisesta kiinnostuneiden
joukosta ovat pudonneet niin sanotut renkaanpotkijat – ne, joilla
ei ole täyttä kiinnostusta.
– Yrityskaupasta kiinnostu-
neet ovat yleensä hyvin koulutettuja henkilöitä, joilla on hyvä
asema työpaikassaan, mutta jotka ovat kyllästyneet jatkuvaan
epävarmuuteen, hän kertoo.
Kivinen on entinen Nokian
insinööri, joka palasi Jyväskylään samana vuonna (2009),
kun yritys päätti yksikkönsä lopettamisesta kaupungissa.
Hän on keskittynyt pienten
ja keskisuurten yritysten kauppoihin. Viime vuonna hän välitti
kahdeksan yrityskauppaa.
– Syksystä lähtien kysyntä on
ollut niin hyvä, että uskon kymmenen kaupan rajan rikkoutuvan tänä vuonna.
Tunteet pelissä
Yrityksen myyminen merkitsee
usein myyjälle elämäntyöstä luopumista, minkä vuoksi tunteet
ovat vahvasti pelissä. Tällöin
ulkopuolisen välittäjän rooli on
tärkeä.
– Usein hinta on hieman alempi kuin yrittäjä uskoo. Ei ole kenenkään etu, että yritystä myydään ylihinnalla monta vuotta,
Kivinen sanoo.
Hän korostaa, että yritysvälittäjä on sekä myyjän että ostajan
puolella.
– Välittäjä varmistaa, että sopimukset ja kaupan ehdot ovat
molemmille osapuolille hyvät.
Välittäjä on puolueeton kauppojen loppuunsaattaja.
Yrityskaupoissa ei Kivisen
mukaan ole varaa sinisilmäisyyteen.
– Elleivät yrityskauppojen
asiakirjat ja sopimukset ole yritysasioihin perehtyneiden asianajajien laatimia, ollaan heikoilla jäillä.
Yrityskaupoissa välittäjän
tienestit tulevat tehdyistä kaupoista. Myyjä maksaa myyntiprovision kauppahinnan mukaan.
Päättäjillä liian kultainen käsitys Jyväskylän vetovoimasta
ARKISTOKUVA: KARI ROUHIAINEN
JYVÄSKYLÄ
Jorma Rahkonen
Suomen Yritysmyynnin Jyväskylän-toimiston yrittäjän Timo
Kivisen mielestä Jyväskylän vetovoima ei ole niin vahva kuin
monesti uskotaan.
– Tuntuu, että päättäjillä on liian kultainen käsitys Jyväskylän
vetovoimasta, hän sanoo.
Hänen mukaansa yrityksille
on iso kynnys tulla isommasta
markkinasta Jyväskylään.
– Kun tarjoan yrityksiä asiakkaille, tulee esiin, että Jyväsky-
toinen omalle henkilökunnalle
ja toinen palvelutoimittajalle.
– Tehtaan henkilöstö ja palvelutoimittajat ovat osoittaneet,
että hyvällä turvallisuusjohtamisella ja ennakoivalla turvallisuustyöllä turvallisuustasoa
voidaan merkittävästi parantaa
nopeallakin aikataululla, sanoo
yhtiön tuotantojohtaja Ismo
Nousiainen tiedotteessa.
Lutakon alueen rakentaminen kertoo Jyväskylän vauhdista.
Yritysvälittäjän mielestä kaupunki voisi olla houkuttelevampi.
lää pidetään vähän syrjäisenä.
Jyväskylässä täytyy myydä yrityksiä halvemmalla kuin esimerkiksi Tampereella, ja niiden
täytyy olla laadukkaampia, Kivinen kertoo.
Esimerkiksi monille logistiikka-alan yrityksille Jyväskylä on
ihanteellinen paikkakunta, sillä kaupungista on kohtuulliset
etäisyydet joka puolelle Suomea.
Vahvuuksia
Ideoita sijoittajille
Hänen viime vuoden aikana
välittämistään yrityskaupoissa puolessa ostaja on kuitenkin
tullut Jyväskylän ja Keski-Suomen ulkopuolelta.
Hänen mukaansa Jyväskylällä
on myös vahvuuksia, joita muilla ei ole.
Kivisen oma yritys Suomen
Yritysvalmennus Oy järjestää
alkuvuodesta Keski-Suomessa yrityssijoittajien (bisnesenkeleiden) ja hyvien yritysideoiden sekä kasvuyritysten tapaamisen.
– Tällä halutaan saada hy-
vät ideat ja sijoittajat kohtaamaan. Pörssiyhtiöt ovat melko
epävarma sijoituskohde, mutta kasvavat pk-yritykset antavat
varman ja kannattavan tuoton
sijoittajilleen. Monet valtion tukemat yritysrahastot antavat tekohengitystä sellaisille yritysideoille, joilla ei ole kasvumahdollisuuksia. Ne kuolevat heti,
kun tukirahat loppuvat, Kivinen sanoo.
Valtaosa Suomen uusista työpaikoista on jo vuosia syntynyt
pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Original Long Drink
Koskenkorva Viina
Leijona Viina
Suomi Viina
Karhu A
Tapio Viina
Olvi Export IV A
Olvi Tuplapukki IV B
Magyar Fehér Bor
J. P. Chenet Cabernet-Syrah
4 725 041
3 693 368
3 448 301
2 336 676
1 799 510
1 620 765
1 392 173
1 157 955
850 862
790 845
GRAFIIKKA: TUIJA TYRVÄINEN, LÄHDE: ALKO
Reka Kaapeli käynnisti
Keuruulla yt-neuvottelut
KEURUU
Päivi Liimatainen
Neo Industrial Oyj:n tytäryhtiö Reka Kaapeli Oy käynnisti
perjantaina kaikkia kotimaan
yksiköitään koskevat yt-neuvottelut. Ohjaus-, tiedonsiirtoja asennuskaapeleita valmistavassa Keuruun tehtaassa niiden
piiriin kuuluu 63 työntekijää ja
yhdeksän toimihenkilöä.
Yhtiön pääkonttori on Hyvinkäällä. Suomessa sillä on Keuruun lisäksi tuotantolaitos Riihimäellä. Kolmen yksikön henkilöstövahvuus on yhteensä yli
230. Pörssitiedotteen mukaan
yt-neuvotteluissa varaudutaan
alle 90 päivää kestäviin lomautuksiin ja enintään yhdeksän
henkilön irtisanomiseen. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän
tämän kuun lopulla.
Sopeuttamistarve ja käytännön toimet täsmentyvät neuvottelujen myötä.
– Kaapelituotannossa alkuvuosi on aina hankala – sen varmastikin uskoo, kun katsoo ikkunasta ulos, selventää Neo Industrialin toimitusjohtaja Markku E. Rentto.
– Meneillään on vuodenaikakierron mukainen hiljainen kausi, joka toivottavasti menee pian
ohi. Olemme optimistisia tulevaisuuden suhteen, mutta meidän on varauduttava kapasiteetin laskuun.
Renton mukaan vuosi 2011 oli
Keuruun tehtaalla ennätyksellisen hyvä vuosi. Hän muistuttaa
myös, että Keuruun yksikköön on
viime vuosina investoitu ja hankittu uusia koneita ja laitteita.
Keuruun tuotantolaitoksen
tehdaspäällikkö Jyrki Oksanen
sanookin tiedon yt-neuvottelujen käynnistämisestä tulleen
täytenä yllätyksenä. Vastaava
kierros koettiin pari vuotta sitten, mutta tuolloin päästiin lähes säikäyksellä. Hän toivoo, että myös tällä kertaa ”kauppa kävisi ja neuvottelut jäisivät lähinnä varautumiseksi”.
Reka Kaapeli tuottaa asennus-, ohjaus-, instrumentointi- ja voimakaapeleita teollisuuden, rakentamisen ja sähkönsiirron tarpeisiin. Suomen
lisäksi sillä on tehdas Venäjällä. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Pohjoismaat, Baltian
maat ja Venäjä.