Jäsenlehti 01 2011 - URHEILIJAYHDISTYS

Jäsenlehti 1/2011
Moneta-tiimi tuplaantui – tavoitteet korkealla!
Sari Multala -raha
on ensimmäinen
suomalaisen
urheilijan
kunniaksi lyöty
kultaraha.
Suomen Moneta perusti oman Moneta
Team -urheilutiiminsä pari vuotta
sitten. Siihen jo ennestään kuuluneet
Sari Multala ja Pekka Koskela ovat nyt
saaneet seurakseen Sami Jauhojärven
ja Jarkko Kinnusen.
Toivotamme menestystä koko nelikolle
ja suomalaiselle huippu-urheilulle!
MM-kultaa Suomelle – yhteistyössä
Suomen jääkiekkoliiton kanssa.
www.suomenmoneta.fi
Puheenjohtajan mietteitä
Urheilijayhdistys on suomalaisten
yksilöurheilijoiden oma yhdistys.
Sen ovat perustaneet urheilijat
itse ja tavoitteenamme on tarjota
kaikille kansallisille ja kansainvälisille
huipulle paremmat edellytykset onnistua niin urheilussa kuin elämässä
yleensäkin. Perustajajäsenistä
löytyy useiden eri lajien olympiamitalisteja, maailmanmestareita ja
arvokisamitalisteja.
Alkuvuosien puheenjohtaja Aki Parviainen antoi viestikapulan joulukuussa 2010
allekirjoittaneelle saatuaan toiminnan
komeasti liikenteeseen. Yhdistyksen vuosikokous lausui minulle saatesanoiksi, että
urheilijoiden äänen tulisi kuulua paremmin suomalaisessa huippu-urheilussa. Tähän päästään vain hankkimalla riittävästi
voimaa sanojen taakse. Siksi pyydänkin
Sinua, suomalaista yksilölajin huippu-urheilijaa, liittymään urheilijayhdistykseen.
Urheilijayhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa asioihin valmisteluvaiheessa, jolloin
yhteistyön merkitystä ei voi ylikorostaa.
Mikäli pyritään parempaan huippuurheiluun, kannattaa meidän mielipidettä
kuunnella. Parin seuraavan vuoden aikana
Suomessa tullaan tekemään isoja ratkaisuja
huippu-urheilua koskien. Yksi nykyjärjestelmän keskeisimmistä epäkohdista liittyy
yksilöurheilijan epämääräiseen asemaan
yhteiskunnassa. Huippu-urheilu näyttäytyy liian usein kummallisena välivaiheena
opiskelujen ja työelämän välissä.
Hallitus
Suurin osa meidän kohtaamista ongelmista
liittyy mielestäni huippu-urheilun yleisen
arvostuksen puutteeseen. Juuri tähän meillä nykyisillä ja entisillä aktiiveilla on eniten
annettavaa. Meidän on yhdessä näytettävä,
kuinka paljon me työtämme rakastamme
ja kuinka paljon me urheilulle annamme.
Liity siis mukaan tekemään parempaa
huippu-urheilua!
Jyrki Järvi purjehdus, olympiavoittaja
Olli-Pekka Karjalainen
Olli-Pekka Karjalainen puheenjohtaja,
moukarinheitto, arvokisamitalisti
Jyrki Järvi purjehdus, olympiavoittaja
Pekka Koskela pikaluistelu,
maailmanennätysluistelija ja arvokisamitalisti
Sari Multala purjehdus, maailmanmestari
Aki Parviainen keihäänheitto, maailmanmestari
Perustajajäsenet
Juha Hirvi ammunta, olympiahopeamitalisti
Olli-Pekka Karjalainen arvokisamitalisti
Pekka Koskela pikaluistelu, arvokisamitalisti
Tuuli Matinsalo aerobic, maailmanmestari
Sari Multala purjehdus, maailmanmestari
Emilia Nyström beach volley, arvokisamitalisti
Erika Nyström beach volley, arvokisamitalisti
Aki Parviainen keihäänheitto, maailmanmestari
Samuli Vasala kestävyysjuoksu, EM 5.
Urheilijayhdistyksen puheenjohtaja
83,30
3
Toiminnanjohtajan mietteitä
4
Urheilijayhdistys aloitti toiminnan
upgreidaamisen keväällä 2010 palkaten
sillä hetkellä vielä tiukasti kesätreeniä
vetäneen, mutta myös elämän muilla
osa-alueilla seikkailleen pikaluistelijan juoksemaan käytännön asioita.
Yhdistyksen hallitus Aki Parviaisen
johdolla heitti pallon ilmoille, eikä kopin
ottamista tarvinnut sekunteja pidempään arvuutella. Sportti työllistää -tuki
tuli juuri oikeaan aikaan auttamaan
yhdistyksen mahdollisuuksissa palkata
tekijöitä toiminnalleen.
Vakuutusturva muodostaa toisen erittäin
tärkeän peruskiven huippu-urheilijan ammatin
menestyksekkäässä hanskaamisessa. Jokaiselle
15-vuotiaalle urheilijalle olisi otettava urheilun
huomioiva sairaskulu- ja tapaturmavakuutus.
Näillä vakuutuksilla turvataan vuosien varrella
karttuvaa menestymisen pääomaa. Urheilijat
sairastavat kuten muutkin ihmiset, vakuutusturva yleensä vauhdittaa sopivaan hoitoon
hakeutumista. Myös yllättävän ja epäonnekkaan
urheilu-uraan vaikuttavan tapahtuman varalle
on reilua olla kunnollinen selkänoja olemassa,
aivan kuten missä tahansa työympäritössä.
Urheilijayhdistyksen jäsenistö koostuu parista
sadasta kansallisen ja kansainvälisen tason
yksilölajin huippu-urheilijasta. Urheilijayhdistys
haluaa rakentaa arvomaailmaa nykyaikaisen
suomalaisen huippu-urheilijan ympärille.
Urheilun ja siinä toimivien yksilöiden arvostusta
ja merkitystä halutaan vahvistaa. Urheilijoiden
yhteiskunnallinen asema muodostaa yhden niistä peruskivistä, joilta ponnistetaan säännöllisesti
arvokisamenestykseen. Ruokakaupassa käynti,
asumisessa ja arjen olemisessa pärjääminen
heittävät usein isoja haasteita kansainvälisillä
kentillä surffaavalle urheilustaralle.
Tällä hetkellä lajiliittojen taloudessa huippuurheiluun tehtävät investoinnit ovat liian pieni
osa toiminnan kokonaisuudesta. Käytännössä
huippu-urheilua verrataan hieman oudosti nuoriso- ja seuratoimintaan ja kansanterveysliikuntaan. Näiden keskinäinen objektiivinen vertailu
on haastavaa. Kuinka arvotettaisiin yhtäläisesti
huippu-urheilun maailmanmestaruuksia verrattuna kansanterveysliikunnan käyttäjä-/osallistujamääriin? Huippu-urheilu on parhaimmillaan
markkinoimassa ja vahvistamassa kaikkea sitä,
jota nyt asetellaan vastakkain. Huippu-urheilun
tulee olla ykkösasia joka mittarilla. Menetyk-
sellä innostetaan junnut, seurat ja mummutkin
sporttiin.
Tulevaisuuden kuvissa näemme huippu-urheilijoiden eläkeasioita, sopimusturvaan liittyviä
aiheita, jopa virastojen/pankkien kaavakkeita,
joissa tunnistetaan huippu-urheilija ammattina siinä missä insinööri tahi autonkuljettaja.
Tavoittelemme yhdessä laadukkaampaa huippuurheiluympäristöä, jossa tehostunut keskinäinen
ajatusten vaihto tuo asiantuntijat eli huippuurheilijat keskustelemaan vertaistensa kanssa.
Huippu -urheilun muutostyöryhmä (HUMU)
on ottanut urheilijan keskiöön ja olemme
seuranneet ja osallistuneetkin uudistustyön
valmisteluun. Tsemppiä ja onnea matkaan
Pekkalan ryhmälle. Työ ei tule olemaan helppo,
mutta yksilöurheilijat lähipiiriensä kanssa on
helppo houkutella mukaan työhön. Muutoksen
aikaansaava yhteistoiminta tulee tehdä rakentaen, yhteistyöllä, ei edunvalvonnalla. Urheilijan
auttaminen ei ole keneltäkään kiellettyä
Pasi Koskela
1.5.2011 alkaen Urheilijayhdistyksen
asiamies ja pikaluistelun laji- ja valmennuspäällikkö
Mikä on Urheilijayhdistys?
Urheilijayhdistys on vuonna 2005 perustettu yksilölajien
urheilijoiden oma yhdistys.
Miksi?
1. Urheilun hyväksi yhteistyössä muiden urheiluorganisaatioiden kanssa (Olympia­
komitea, SLU, ministeriöt, Huippu-urheilun muutostyöryhmä, lajiliitot, OK
urheilijavaliokunta, Valmentaja- ja Manageriyhdistykset, urheiluseurat ja muut)
2. Yksilöurheilijan parhaaksi menestyksen tavoittelussa, elämässä ja urheilussa.
Neuvonantajaksi ja tueksi urheilijalle sopimusasioissa sekä kaikissa urheiluun
liittyvissä kysymyksissä.
3. Yksilöurheilijoiden aseman selkeyttämiseksi yhteiskunnassa.
4. Vakuutus-, eläke- ja sosiaaliturva-asioiden parantamiseksi.
5. Edistämään ja todentamaan yksilöurheilijoiden asemaa mediassa ja yhteiskunnassa.
Kenelle?
Kaikille kansallisen ja kansainvälisen tason yksilölajien urheilijoille,
myös aktiiviuransa päättäneille.
Tavoite?
Toimiminen yksilöurheilijoiden tukena, apuna, edustajana ja jopa edunvalvojana,
kuten Valmentajat ry toimii tuhansille suomalaisille valmentajille ja pelaajayhdistys
jääkiekkoilijoille.
Liity jäseneksi
Urheilijayhdistykseen
Kas näin helppoa se on:
1. Näpyttele osoitteeseen www.urheilijayhdistys.fi
2. Klikkaa itsesi kohtaan Liity jäseneksi
3. Täytä tietosi, paina Liity ja olet Urheilija­yhdistyk sen jäsen.
Koskipa asiasi verotusta, sopimuksia, apurahoja, vakuutuksia, eläkkeitä,
oman toiminnan vertailua muihin lajeihin tai mitä ikinä mieleesi tuleekaan, ota yhteyttä koska vaan. Olemme käytettävissäsi.
Olli-Pekka Karjalainen
Esa Haavisto
Puheenjohtaja
olli-pekka.karjalainen@helsinki.fi
Verotus & talousasiat
esa.haavisto@netti.fi
0400 326 026
Pasi Koskela
Kari Tiainen
Asiamies
pasi.koskela@urheilijayhdistys.fi
040 5165 752
Lakiasiat
kari.tiainen@proliitto.fi
040 5000 430
Harri Halme
Tiedotus ja viestintä
harri.halme@welho.com
040 7545 104
Toimitus Urheilijayhdistys ry: Harri Halme, Pasi Koskela, Tiina Taavela | Toimituksen osoite Urheilijayhdistys ry, Apollonkatu 11a A 10, 00100 Helsinki,
etunimi.sukunimi@urheilijayhdistys.fi, www.urheilijayhdistys.fi | Art Director Maija Saarema, My Ah! | Paino Paintek
5
SAMI JAUHOJÄRVI
Huippu-urheilijoilta vaaditaan venymistä
äärirajoilleen ja tulosten parantamista kerta
toisensa jälkeen. Tämä vaatii mielettömiä
ponnistuksia fyysisesti, mutta paljon on
kiinni myös psyykkisestä puolesta.
Psyykkisen puolen kestäminen kisoissa on yksi urheilijan
tärkeimpiä haasteita.
– Hiihtomaajoukkueella ei varsinaisesti ole psyykkistä
valmennusta, mutta Magnar on erittäin hyvä psyykkaamaan urheilijoita heidän omien vahvuuksiensa kautta.
Tämä tietysti helpottaa valmistautumista, vaikka jokainen
urheilija onkin kehittänyt omat tapansa psyykata itsensä
sen hetken parhaisiin suorituksiin, kertoo Musti.
Henkisesti rankkaa on tietenkin myös perheen jättäminen kisakauden ajaksi.
– Mentaalinen puoli reissun päällä olevalla urheilijalla
on usein paremmassa kunnossa kuin kotiin jäävällä puolisolla. Hiihtäjillä on ympärillä tukenaan hiihtomaajoukkue, josta onkin muodostunut kuin toinen perhe, joka
kulkee mukana reissusta toiseen, Musti toteaa. Kurjemmat oltavat on usein vaimolla, joka jää pitkiksi ajoiksi yk-
6
sin kotiin. Kauden aikana kotona ehtii käydä kääntymässä
vain pari päivää, jonka aikana ei usein ehdi kuin purkaa
laukut ja pakata ne uudestaan. Tämän vuoksi sosiaalisten
suhteiden hoitamiselle ei jää juurikaan aikaa. Lapsistakin
on haaveiltu, mutta Mustin reissatessa 200-220 päivää
vuodessa ja Laura-vaimon opiskellessa ei pariskunnalle
kuitenkaan vielä ole lapsia tiedossa. Perheenlisäyksen aika
on kuitenkin varmasti myöhemmin.
Treeniolosuhteet
Leirit järjestetään paikoissa joissa pyritään maksimoimaan treeniolosuhteet. Kilpailukauden ollessa käynnissä
on kisakohteissa useimmiten paremmat olosuhteet kuin
Suomessa.
– Kun meillä koti-Suomessa pohjoisessa on pimeimpänä ajanjaksona noin tunti valoisaa aikaa päivässä,
Keski-Euroopassa riittää valoisia treenitunteja aina aamu
seitsemästä pitkälle iltapäivään.
Suomessa ollessaan Musti treenaa pääasiallisesti
kotipaikkakunnallaan Yli-Torniossa, jossa hiihtomaastot
ovat hyviä. Vaikka Vuokatti ja Rovaniemi ovat tunnetusti hiihtäjien suosimia paikkoja, puuttuu Rovaniemeltä
harjoittelun kannalta tärkeä, pitkä, yhtäjaksoinen mäki,
jollainen taas löytyy Torniosta.
Tulevaisuuden kuvioista kysyttäessä Musti
mainitsee Ylläkselle valmistumassa olevan White
Dream Centerin, joka tarjoaa hänelle tulevaisuudessa työpaikan yrittäjänä. Päätoimiseksi valmentajaksi hän ei kuitenkaan aio ryhtyä.
– Jos vaimoa on uskominen, saa huippuurheilu-uran jälkeen matkustelu riittää, naurahtaa
Musti.
– Tässä hommassa on kyllä maailmankatsomus laajentunut valtavasti ja kielitaito kehittynyt
ulkomailla matkustellessa. Vaikka tämä onkin
raskasta ja joutuu olemaan paljon poissa kotoa,
tämä on silti äärimmäisen palkitsevaa, sillä harva
pääsee työkseen tekemään unelmaansa.
– On hienoa olla urheilija Suomessa, sillä
täällä huippu-urheilijoita arvostetaan erittäin
korkealle.
Sami Jauhojärvi
Sami Jauhojärvi
Sami Olavi ”Musti” Jauhojärvi
Syntynyt 5. toukokuuta 1981
Ylitorniossa
Seura: Vuokatti Ski Team
Valmentaja: Reijo Jylhä
Saavutukset:
Aikuisten SM-mitalit: 20xkultaa,
3xhopeaa, 2xpronssia
Nuorten SM-mitalit: 8xkultaa,
3xhopeaa, 2xpronssia
Nuorten MM-kilpailut: 1xkulta,
1xhopea, 1xpronssi
Aikuisten MM-kilpailut: 2xpronssi
7
SARI MULTALA
Mitä me urheilijat olemme? Yksityisyrittäjiä,
ammatinharjoittajia, opiskelijoita, miljonäärejä, muiden verorahoilla eläviä epäonnistujia?
Monesti olemme jotain muuta paitsi tuota
viimeistä edes epäonnistuessamme. Valtaosa
urheilijoista rahoittaa urheilunsa muilla kuin
verorahoista allokoiduilla tuilla.
Opiskellessa urheilu on hyvä juttu, noin niin kuin muiden
mielestä. On siistiä, että pääsee matkustamaan ja pärjää
kilpailussa – vähän kuin kävisi opiskelun ohella töissä:
opintoaika venyy ja toimeentulo on ehkä rahtusen parempi
kuin pelkästään opintotuen varassa eläessä. Opiskelun
venyessä kuitenkin asenteet muuttuvat: milloin valmistut?
Ajattelitko mennä töihin? Mitä muuta teet kuin urheilet?
On harmillista, että Suomessa urheilua ei arvosteta niin
paljon, että ymmärrettäisiin sen vaativan täysipäiväistä
omistautumista.
Se, että suurin osa urheilijoista opiskelee, on sinänsä
upeaa. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen ei ole itsestään
selvyys. Kesälajeissa aikataulut osuvat paremmin yksiin ja
riippuukin enemmän yksittäisen oppilaitoksen ja opettajien
intresseistä kuinka jouhevasti joustoa löytyy. Talvilajien
urheilijoilla sen sijaan kausi osuu päällekkäin molempien
8
lukukausien kanssa ja harvassa oppilaitoksessa on mahdollisuus kesäisin opiskella kaikkia kursseja. Tässä on yksi
kehittämisen kohde tulevaisuudessa.
Olympiakomitean urheilijavaliokunta on yksi kanava, jolla
pyrimme vaikuttamaan urheilijan aseman parantamiseksi. Käytännön työmme haasteena on, että lähes kaikki
valiokuntalaiset ovat vielä aktiiviurheilijoita, joten yhteisten
kokousaikojen löytyminen on vaikeaa. Meillä on tällä
hetkellä edustava porukka urheilijoita, jotka ovat kohdanneet melkoisia haasteita urallaan, mutta silti menestyneet.
Yhteenlaskettu arvokisamitalien määrä on useita kymmeniä. Tämä kertoo siitä, että nykypäivän huippu-urheilijat
ja arvokisavoittajat haluavat vaikuttaa siihen, millaisessa
ympäristössä meillä nyt ja tulevaisuudessa urheillaan.
Urheilun muutostyöryhmä on ottanut myös urheilijat
mukaan työhönsä ja on useaan otteeseen kysynyt meiltä
mielipiteitä ja vinkkejä. Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä meidän on jatkossakin vietävä urheilua eteenpäin.
Suljettujen ovien politiikka on ohi ja urheilijat ovat alansa
rautaisia ammattilaisia, joita ei voida sivuttaa päätöksenteossa. On tärkeää kuunnella nykyisiä huippuja, jotta menestymme jatkossa entistäkin paremmin ja tulevat huiput
välttäisivät edes yhden karikon enemmän kuin me.
Nykyään urheilu-ura saattaa kestää pitkälle keskiikään, joten tulevaisuuden haasteina on kehittää urheili-
joiden sosiaaliturvaa vakuutusturvan, eläkkeen,
vanhemmuuden ja työkyvyttömyyden osalta.
Urheilijayhdistyksen tärkeimpinä tehtävänä näkisin juuri urheilijan apuna ja tukena toimimisen
lisäksi keskustelujen käymisen urheilijan aseman
parantamiseksi.
Olympiakomitean urheilijavaliokunta toimii
osaltaan urheilijoiden edunvalvojana erityisesti
Olympiakomiteassa tapahtuvassa päätöksenteossa.
Urheilijayhdistyksen toiminnan aktivoitumisen
myötä voimme jatkossa käyttää molempia kanavia
urheilijoiden aseman parantamiseen.
Urheilijavaliokunnan kokoonpano: Emma
Laaksonen, Hannu Manninen, Mikko Ronkainen,
Aino-Kaisa Saarinen, Matti Keskinarkaus, Saku
Koivu (kv.urheilijavaliokunnan edustaja), Teemu
Heino, Mikaela Ingberg, Olli-Pekka Karjalainen,
Sari Multala (pj), Hanno Möttölä, Tapio Nirkko
Urheilijavaliokunnan edustajat valitaan talvilajeista ja kesälajeista kahden vuoden välein. Lisäksi
valiokunnassa on edustaja ei-olympialajeista ja
palloilulajeista.
Sari Multala
Syntynyt 5.7.1978, Helsingissä
Kotipaikka Vantaa
Koulutus KTM
Kotiseura Marjaniemen
Purjehtijat r.y., Helsinki
Valmentaja
Fredrik Lassenius, Ruotsi
Kilpailumenestys MM 1. 2001
MM 1. 2009
MM 1. 2010
MM 2. 2003
MM 2. 2004
MM 2. 2007
EM 1. 2002
EM 1. 2008
EM 2. 2000
EM 2. 2003
EM 2. 2005
EM 3. 2005
Sari Multala
OK:n Urheilijavaliokunnnan PJ
Urheilijayhdistyksen vara PJ
9
Urheilijat muutos­työn
keskiössä
Huippu-urheilun muutosryhmä, joka
tunnetaan jo yleisesti Humu-ryhmänä,
on työskennellyt yhdeksän kuukauden ajan toimeksiantonaan uudistaa
tavoitteelliseen kansainväliseen
menestykseen tähtäävän huippuurheilun strategiset periaatteet sekä
toiminnalliset vastuut eri toimijoiden
kesken niin, että suomalainen huippuurheilu on eettisiltä periaatteiltaan
kestävää ja valmennusosaaminen
on korkeatasoista ja kansainvälisesti
kilpailukykyistä.
Liity jäseneksi!
www.urheilijayhdistys.fi
10
Muutostyön keskeisenä prosessina keväällä
2011 on ollut Urheilijakohtaamiset. Mistä
tässä työssä on kyse, muutosryhmän jäsen,
Tapio Korjus?
- Muutosryhmä kohtaa juhannukseen
mennessä yli sata nykyistä ja entistä huippuurheilijaa. Urheilijakohtaamisten tärkeimmät
tavoitteet on ottaa urheilijat mukaan huippuurheilun kehittämiseen ja saada tietoa
menestyneiden urheilijoiden poluilta
lapsuudesta kansainväliselle tasolle,
kuvaa Korjus prosessin tavoitteita.
- Kohtaamisten tarkoituksena on
myös tunnistaa urheilijoiden välittömät tarpeet ja auttaa niissä lyhyelläkin tähtäimellä, kertoo Korjus.
- Samalla opitaan urheilijakeskeinen toimintatapa, kehitetään
yhdessä tekemisen mallia, viestitään
muutoksesta ja tuotetaan uusia
ideoita ja ehdotuksia muutostyöhön,
Korjus jatkaa.
Millaisia kokemuksia urheilijakohtaamisista on kertynyt?
- Urheilijat ovat osallistuneet innolla työhön. Omasta urheilijan polusta on haluttu kertoa ja tapaamiset
ovat monesti venähtäneet tunteihin,
kertoo Korjus.
- Hienoja tarinoita ja paljon
oppia on saatu. Tuntuu hyvältä, että
urheilijat ovat mukana, summaa
Korjus tyytyväisenä.
Kuva: Urheilijan polku
Huippu-urheilun muutosryhmä:
Jukka Pekkala ryhmän vetäjä
Mika Kojonkoski
Tapio Korjus
Antti Paananen
Leena Paavolainen
Jorma Vertainen (pysyvä asiantuntija)
Heli Katajamäki assistentti
Muutostyötä voi seurata osoitteesta
www.huippu-urheilunmuutos.fi
www.facebook.com/huippuurheilunmuutos
1. Mitä ajattelit kun sinulta haluttiin kysyä huippu-urheilusta?
3. Mikä asia vaatisi kehitystä?
2. Mikä on mielestäsi hyvää Suomessa huippu-urheilussa?
4. Vapaa sana Urheilusta lapsena, nuorena tai aikuisena huipulla ?
Kaisa Mäkäräinen,
ampumahiihtäjä
1. En miettinyt hetkeäkään, ettenkö halauaisi vastata
haastatteluun. Eipä ole aiemmin
kysytty asioista noin laajasti ja
kootusti, joskin ajattelin haastattelun olevan hieman erilainen ;)
Vapaan sanan kysymyksiä olisi
ehkä saanut olla enemmänkin. Mutta ymmärrän,
että haastattelut saadaan koottua paremmin, kun on
vaihtoehto­k ysymyksiä.
2. Vaikka maamme on pieni väkiluvultaan, niin
meiltä löytyy todella paljon eri lajeja, joissa on maailman huippuja ja tätä lajien kirjoa kannattaisi yrittää
hyödyntää enemmän yli lajirajojen. Suomalaiset ovat
mielestäni myös luonteeltaan sellaisia, että heistä
voi kasvaa huippu-urheilijoita, sitoutumisemme on
hyvällä tasolla olipa kyse sitten urhelijasta, valmentajasta tai huoltajasta.
3. Liittotasoinen toiminta ja sen kehittäminen
sekä parempi suunnittelu. Organisaatioiden ”keventäminen” niin, että asiat pyörisivät pienemmillä
piireillä ja näin saataisiin rahaa toimistoista kentille,
sinne missä sitä tulosta tehdään.
4. Olen kuullut paljon nykypäivän junnu-urheilusta, että etenkin joukkuelajeissa tahdotaan ”kieltää”
muiden lajien treenaaminen. Monipuolisuutta pitäisi
vaalia, koska hyvin nuorena (alle 15–16 v) on todella
vaikea tehdä isoja päätöksiä, jos tykkää yleisesti
urheilusta ja haluaa treenata monia lajeja. Itsekin tein
lopullisen lajivalinnan vasta 20-vuotiaana! Urheilun
pitää olla joka tasolla kivaa ja mukavaa, vaikka treenataankin tosissaan :)
Kuva Harri Mäenpää
Sari Multala,
purjehdus
1. Vihdoinkin! Oli
todella aika, että meiltä
urheilijijoilta kysytään,
miksi me olemme
nousseet maailman
huipulle ja millaisia
haasteita olemme
matkalla kohdanneet. Tämän tiedon pitäisi
kuulua automaattisesti osaksi huippu-urheilun osaamista. Hienoa, että vihdoin
ymmärrettiin selvittää huippujemme tausta.
Olin todella otettu saadessani olla mukana
suunnittelemassa urheilijakohtaamisten
sisältöä. Prosessista tuli tunne, että meitä yksilöitä kuunnellaan ja pyritään rakentamaan
tulevaisuutta, jossa menneisyyden puutteista
opitaan. Kun yksilöjen tarpeet ja ongelmien
ratkominen saadaan osaksi huippu-urheilun
järjestelmiä, ollaan matkalla kohti parempaa
urheilu-Suomea.
2. Huippu-urheilu tarjoaa jännitystä ja
tunteita sekä esikuvia nuorille ja aikuisillekin. Urheilijoille se on mahdollisuus kokeilla
omia rajojaan ja haastaa itseään. Suomessa
urheilijat kunnioittavat toistensa tekemisiä
ja saavutuksia. Meillä on osaamista ja halua
päästä maailman huipulle.
3. Urheilun arvostus pitäisi näkyä
selvemmin yhteiskunnassa ja urheilujärjestöissä niin taloudellisen kuin henkisen tuen
muodossa. Urheilijan yhteiskunnallisen aseman tulisi olla selkeämpi ja sosiaaliturva parempi. Urheiluorganisaatiot tarvitsevat niin
konkreettista kuin henkistä muutosta kohti
Pirjo Muranen,
hiihto
yhdessä tekemistä ja yksilön auttamista lajienvälisen kilpailun ja ylhäältä johtamisen
sijaan. Tällä hetkellä huipputuloksia saavuttavien urheilijoiden saavutuksista suurin
osa on urheilijan ja hänen lähipiirinsä
ansiota. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä
tilanne, jossa urheilujärjestöt kantaisivat
vastuunsa menestyksestä. Asenne, jossa
Suomi voittaa, mutta yksilö häviää pitäisi
vähitellen muuttaa kokonaisvaltaiseksi urheilukulttuuriksi, jossa ymmärretään myös
epäonnistumisten kuuluvan urheiluun.
4. Lasten urheilussa monissa lajeissa
harjoittelu muuttuu jo hyvin nuorena
totiseksi ja karsinta saattaa pudottaa edustusjoukkueesta tai kilpailuryhmästä. Erityisesti taitolajeissa nuoruuden monipuolinen
liikkuminen on perusta tulevaisuudelle ja
taito kehittyy huippuunsa vasta hyvinkin
myöhään. Liian usein aikainen karsinta
lopettaa lapsen urheiluhalut kokonaan.
On tärkeää kannustaa liikkumaan, vaikkei
olisikaan ryhmänsä tai ikäluokkansa lahjakkaimpia. Omassa lajissani moni lahjakas
lopetti urheilemisen siinä vaiheessa, kun
opiskelu ja sosiaalinen elämä tuntuivat
houkuttelevimmalta vaihtoehdoilta. Omalla kohdallani olen tyytyväinen, että olen
valinnut urheilun ja saan tehdä työkseni
sitä, mistä nautin. Valinta ei aina ole ollut
helppo. Toivon, että tulevaisuudessa yhä
useammat voivat tehdä saman valinnan
tuntematta ottavansa riskiä.
Kuva Inka Porttila
1. Positiivisia tunteita heräsi,
sillä itse koen, että urheilu-urallani on
ollut aika vähän keskustelua muiden
urheilijoiden kanssa heidän kokemuksistaan yms. En miettinyt hetkeäkään
sitä ettenkö olisi lähtenyt mukaan
haastatteluun. Koen, että minut on noteerattu ja minun panostani suomalaisessa huippu-urheilussa
arvostetaan.
2. Tahtoa, halua ja osaamista löytyy. Tietenkään
niitä ei ole kovin laajassa mittakaavassa, mutta huippuja onneksi löytyy niin urheilijoiden kuin valmentajienkin puolelta. Loppujen lopuksi huippu-urheilu on iso osa suomalaista
yhteiskuntaa ja suomalaisuus tunnetaan monesti ulkomailla
urheilijoista.
3. Komppaan Kaisaa... Liittotason toiminnan keveys ja
vanhanaikaiset ajattelutavat pois liitoissa toimivilta ihmisiltä.
Yleinen positiivinen asenne ja yhdessä tekemisen meininki
pitäisi näkyä paremmin. Urheilijoiden arvostus ja kiinnostus
heidän tekemisiään kohtaan pitäisi tasoittua. Selkeys.
4. Monipuolisuuden vaaliminen on tärkeää. Positiivinen henki kotona ja kouluissa edesauttavat lapsia ja nuoria
huipulle. Kokonaisvaltainen tuki on tärkeää, mutta liiallinen
hyssyttelykään ei ole hyvästä. Jokaisen tulee kokea niin
hyviä kuin huonojakin asioita, ne ovat parhaita asioita jotka
kasvattavat urheilijaa ihmisenä niin arkipäivän askareisissa
kuin huippu-urheilussa. Nykyään liikunnan harrastamisen kalleus voi olla rajoitteena monille lapsille ja nuorille.
Ajatellaan, että urheilua ei voi harrastaa jos ei ole viimeisen
päälle välineitä. Ajatus on väärä, sillä hyviä, vähän käytettyjä
välineitä löytyy ja niiden avulla voi päästä hyvään alkuun
omalla urheilu-uralla.
Kuva Alpro
11
Urhelijayhdistys paljastaa Next Generation -verkoston anatomian
Muutakin kuin mainosmerkki rinnassa
Kun yksilöurheilija tekee sponsorisopimuksen yrityksen kanssa, se tarkoittaa useimmiten sitä, että urheilijalle
lyödään logo rintaan, kahisevaa käteen,
läpsäistään veljellisesti olalle ja lähetetään maailmalle kilpailemaan. Sen
jälkeen yrityksen väki istuu kotisohvalla peukut pystyssä odottamassa
menestystä. Erilaisiakin toimintatapoja
kuitenkin on. Soneran Next Generation pyrkii olemaan se ”aivan erilainen”
sponsorisopimus, jossa asioita katsotaan vahvasti urheilijan näkökulmasta.
Kuusitoista yksilöurheilijaa, yksitoista eri urheilulajia. Verkosto, joka perustettiin kahdeksan
vuotta sitten, eikä loppua näy. Verkosto, jonka
avainsanoja ovat yhteisöllisyys, lajien välinen
yhteistyö ja tieto-taidon välittäminen yli lajirajojen. Soneran Next Generation -projekti alkaa
olla peruslähtökohdiltaan medialle, yleisölle ja
urheilijoille tuttu juttu. Mutta mitä muuta Next
Generation on?
12
Urheilijalähtöinen ajatusmalli on pitkälti projektipäällikkö Mika Lehtimäen käsialaa. Urheilun
monialaosaaja Lehtimäki on Soneran ulkopuolinen toimija, joka hioo urheilijoiden näkökulman
ymmärtävänä ihmisenä projektin sisältöjä yhdessä
Soneran kanssa. Tavoitteena on ollut luoda jotain
sellaista, mitä Suomessa ei ole ennen nähty.
– Huippu-urheilutyöryhmän yksi keskeisistä
tavoitteistahan on muodostaa tällainen huippuurheiluyhteisö koko Suomeen. Sonera on tehnyt
tässä tietyllä tapaa pilottihanketta, joka on
todistanut, että tällainen yhteisö on Suomessakin
mahdollista rakentaa, Lehtimäki toteaa.
Lopulliset päätökset tehnyt, Soneran brändi­
johtajana viime vuodet toiminut Sanna Wester kiteyttää NG:n ytimen myös yhteisöllisyyden kautta.
– Meidän tavoitteenamme on tarjota urheilijoille sellainen keskusteluareena oman lähipiirin
ulkopuolelta, jossa urheilija voisi tuntea olevansa
osa jotain isompaa tai erilaista urheiluyhteisöä
kuin oman seuran tai lajiliiton kautta.
Kaveria ei jätetä
Next Generationin yksi kantavista ideoista on
tasavertaisuus urheilijoiden välillä. NG-perheessä
kukaan ei ole toista suurempi tähti. Soneran ja
urheilijan välisiä sopimuksia ei ole tehty menestys- vaan sisältösidonnaisesti.
– NG on tietynlainen sponsorisopimusten
perusturva. Menestystä ei olla koskaan vaadittu,
vaikka sitä me tietenkin kaikki toivomme. Ainoa, mitä urheilijoilta vaaditaan on, että he ovat
tässä sydämellään mukana ja auttavat taustajoukkoja sisältöjen tuottamisessa, Lehtimäki kertoo.
Mitä Sonera saa projektista?
Next Generation on kokonaisvaltaisen otteensa
takia Soneralle aikaa ja rahaa vievä projekti.
Silti myös yrityksen suunnalta kuuluu NG:stä
pelkästään positiivisia signaaleja. Mitä Sonera siis
tarkalleen ottaen saa NG-projektista?
– Me haluamme olla kiinni meidän asiakkaidemme elämässä. Ja kun suomalaiset ovat
tällaista urheiluhullua kansaa, niin urheilu sopii
strategiaamme mainiosti, Soneran Wester kertoo.
– Urheilijat ovat yhtenä osana viemässä
Soneran brändiä intohimoisempaan suuntaan.
Sonera on pitkään nähty melko teknologisena,
etäisenä brändinä. NG tuo Soneraan lisää kasvoja ja henkilökohtaisuutta.
Nykyisen kuudentoista urheilijan sopimuskausi NG-tiimissä päättyy vuoden 2011 lopulla.
Sonerassa on tehty päätös siitä, että menestyskonseptia jatketaan. Seuraavan sopimuskauden
suunnitelmista on puhuttu jo alustavasti.
– Perusperiaatteet eivät muutu, eli yksilö­
urheilijoita haetaan. Ja urheilijan pitää olla lajinsa
huipulla tai hyvin lähellä itsensä lyömistä läpi.
Siinä ovat lähtökohdat, Wester valaisee.
Lehtimäki heittää ilmoille kehitysehdotuksen, joka veisi NG:n kokonaisvaltaisuuden jälleen
uudelle tasolle. Hän olisi halukas ulottamaan
sponsorisopimuksen urheilu-uran päättymisen
taakse.
– Asiasta ei olla vielä istuttu keskustelemaan,
mutta mieleeni on tullut sellainen visio, että
veisimme vastuunkannon urheilu-uran toiselle
puolelle. Tekisimme esimerkiksi 1+2-vuotisia
sopimuksia muutaman urheilijan kanssa, jotka
lopettavat Lontoon olympialaisiin 2012.
– Ensimmäinen vuosi mentäisiin normaalisti. Sen jälkeen Sonera olisi ensimmäinen yritys,
joka tukee urheilijaa, jonka ura on jo ohi. Eli
kaksi seuraavaa vuotta tekisimme siviilitoimenpiteitä, jonka aikana otettaisiin selvää, olisiko
Soneralla tai jollain sen kumppanilla työllistä-
Liity jäseneksi!
ww w.urheilijayhdistys.fi
mismahdollisuuksia tai kontakteja, jotka voisivat
auttaa urheilijaa kiinni työelämään.
NG on ollut viime aikoina näyttävästi esillä
neliosaisella huippu-urheiluseminaarien sarjalla.
Viime syyskuussa Helsingissä pidettiin kestävyysseminaari, tammikuussa Tanhuvaarassa heittoseminaari, maaliskuussa Turussa nopeusseminaari
ja toukokuussa jälleen Helsingissä taitoseminaari.
Seminaarisarja herätti paljon kiinnostusta: tilaisuuksilla oli kuulijoita yhteensä yli 900, ja median
edustajat tekivät tilaisuuksista kymmeniä juttuja.
Poutala:
”Jos mitään ei vaadita, niin
yhteistyöstä on turha puhua”
Mika Poutala on ollut kolmannen Next Generation -projektin yksi näkyvimmistä urheilijoista. Annetaan pikaluistelijan kertoa ajatuksensa siitä, miltä
NG-yhteistyökuvio on hänen silmissään näyttänyt.
Poutala sai vuoden 2008 lopulla vinkin
alkavasta NG-projektista, kirjoitti hakemuksen ja
pääsi tiimiin sisään. Nyt hän kertoo, ettei voisi olla
tyytyväisempi lähdettyään mukaan.
– NG on mulle sellainen tukiverkosto ja
vertaistuki. Jos tarvitsee tieto-taitoa jostain asiasta,
niin tässä on sellainen porukka, josta sitä löytyy
varmasti joka asiaan.
Viime kesänä NG teki Poutalan kanssa
räätälöidyn tempauksen, jossa mies lennätettiin
Barcelonaan yleisurheilun EM-kisoihin. Pikaluiste-
lija marssi stadionille toimittajan akkreditointipassi
kaulassa. Poutala teki video- ja tekstiblogia, jossa
hän kertoi kiinnostavista havainnoistaan ja summasi suomalaismenestystä. Lisäksi hän haastatteli
videokameran edessä NG-tiimin Petteri Laxia ja
O-P Karjalaista kuin konkaritoimittaja.
– Barcelona oli yksi viime kesän kohokohdista.
Totta kai oli hienoa nähdä niitä kisoja, mutta ennen
kaikkea mua kiinnosti se organisaation ja median
toiminta siellä kovassa hässäkässä. Samalla mä
pääsin vähän kurkistamaan sellaista alaa, joka mua
voisi kiinnostaa urheilu-uran jälkeen.
Sponsorin pitääkin vaatia
Niin NG:n yhteistyösopimus kuin muutkin sponsorisopimukset tuovat urheilijoille tiettyjä toiveita,
vaatimuksia ja velvoitteita vastineeksi yrityksen
antamasta panoksesta. Poutala ei kuitenkaan pidä
sponsorien vaatimusten puhumisesta negatiiviseen
sävyyn.
– Tavallaanhan mun kaikista ”vaativin” sponsori on ollut Sonera. Mä olen kuitenkin pelkästään
iloinnut, että Sonera on ollut ensimmäisiä sponsoreita, jotka on osannut hyödyntää sitä yhteistyötilannetta. Jos mitään ei vaadittaisi, niin silloin olisi
aivan turha puhuakaan mistään yhteistyöstä.
Kaikki NG-tiimin urheilijat kirjoittavat Next
Generationin kotisivuille blogia, jossa he kertovat
vapaamuotoisesti harjoitus- ja kilpailukauden
kuulumisiaan. Poutala on ollut yksi aktiivisimmista
bloggareista.
– Tämä bloggaaminen oli mulle ihan uusi
juttu. Kirjoitellessa on huomannut, että tosi monet
ihmiset vaikuttavat olevan kiinnostuneita mun
kuulumisista – etenkin niistä, joita ei kuule median
kautta. Ja samalla blogien kautta on ollut hienoa
seurata muiden NG-tyyppien kuulumisia.
FAKTA:
• Projekti pyöräytettiin käyntiin
2003, aluksi mukana vain yleisurheilijoita.
• Purjehtijat mukaan Sari Multalan
johdolla 2006.
• Lajikirjo leveni nykyisellä 3-vuotiskaudella, joka alkoi 2009.
• Tiimissä 16 urheilijaa, 11 eri
urheilulajia.
• Internet-sivut: www.nextgene.fi.
13
Next Generation -urheilijoiden kommentteja
Minna Kauppi, suunnistus
”Tässä ei pelkästään kaadeta rahaa yksilöurheilijalle, joka käyttää sen miten haluaa. Meillä on
ollut NG:n urheilijaporukalla tosi mukavia reissuja
ja tapaamisia. Vaikka niissä ei joka hetki lajitietouden siirtämisestä puhuttaisikaan, niin olen päässyt tutustumaan kyllä hyviin tyyppeihin. Ja kun
ihmisiin tutustuu paremmin, niin tietokin virtaa
siinä huomaamatta urheilijalta toiselle. Verkostoituminenhan taitaa olla sellainen nykypäivän
trendisana, mutta yksilöurheilijoiden välillä
yhteistyötä ei ole mielestäni vieläkään liikaa.”
Meri Peltonen, lumilautailu
”Tässä on saanut erilaisia näkökulmia muista lajeista ja tutustunut mukaviin ihmisiin.
Vaikka olin loukkaantuneena yli vuoden enkä
kilpaillut yhtään, niin Sonera on ollut entiseen tapaan taustalla tukemassa eikä vain
heivannut minua tavallaan kannattamattomana syrjään. Kaikkien muiden sponsorisopimusten ehdot muuttuivat loukkaantumiseni
aikana aika lailla, mutta Soneran sopimus on
pysynyt täysin samana.”
14
O-P Karjalainen,
moukarinheitto
”Kaikista antoisin juttu on se, että pääsee
juttelemaan toisten lajien tyyppien kanssa.
Kyllähän se taitaa olla niin, että tässä yhteiskunnassa kaikista tärkeimmät keskustelut käydään saunassa! Parhaimmillaan NG:n kautta
on saanut raakaa valmennuksellista tietoa ja
urheiluun ytimeen liittyvää tietoa. Eipä tällä
tasolla enää muualta sitä uutta oppia taidakaan saada kuin toisilta huippu-urheilijoilta.”
Pekka Koskela, pikaluistelu
”NG on uraauurtava juttu Suomessa. Se antaa
sitä yhteisöllisyyttä, joka yksilölajeista hyvin
usein puuttuu. Ehkä tässä on suolana juuri se
monilajisuus, virikkeisyys ja kova ammattitaito, jolla Lehtimäki ja Soneran ihmiset ovat tapahtumia järjestäneet. Syyskuun kestävyysseminaarissakin olympiavoittaja Vebjørn
Rodal oli esittelemässä Norjan hiihtotähtien
harjoitusohjelmia, mikä oli aivan huippu juttu
meidän urheilijoidenkin kannalta.”
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN VIERUMÄKI
Liikunnanohjauksen perustutkinnon monimuotokoulutus Suomen Urheiluopistolla
mahdollistaa ammattiurheilijoille opiskelun ja huippu-urheilun vaativan yhdistämisen.
Lähijaksoilla pääsee hyödyntämään Vierumäen huippuolosuhteita harjoittelussa.
Perustutkinto on tarkoitettu vähintään peruskoulun oppimäärän suorittaneille tavoitteellisessa
valmennuksessa oleville kesä- ja talvilajien urheilijoille ja se kestää 3–4 vuotta. Tutkinto antaa yleisen
hakukelpoisuuden yliopisto- ja korkeakouluopintoihin.
Kesälajien koulutus soveltuu mm. jalka- ja pesäpalloa, yleisurheilua, karatea ym lajeja ammattimaisesti harjoitteleville aikuisurheilijoille.
Talvilajien koulutus soveltuu vastaavasti mm.
jääkiekon, hiihtolajien sekä kori- ja lentopallon aikuisurheilijoille.
Opiskelija saa monipuoliset valmiudet liikuntaja vapaa-aika-alan ohjaustehtäviin sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimiseen.
Seuraava talvilajien koulutus alkaa tammikuussa 2012.
Hakuaika päättyy 30.11.2011. Lisää koulutuksista
www.vierumaki.fi (>opiskelu ja koulutus > liikunnanohjaus).
Lisätietoja:
opintosihteeri Ulla Stenberg
puh. (03) 8424 1022
ulla.stenberg@vierumaki.fi
puh. (03) 8424 11/vaihde
www.vierumaki.fi
Tiesitkö,
Vierum että
Olympia äki on
urhei
virallinen lun
harjoitusk
es
maan su kus ja
liikunta-aurin
oppilaitoslan
.
Opiskelua huippuolosuhteissa
Opiskeluun kuuluvat lähiopetusjaksot toteutetaan
valmentautumiseen sopivina ajankohtina Vierumäellä, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää alueen monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia. Vierumäki tarjoaa lisäksi upeat puitteet
lihashuoltoon ja rentoutumiseen.
Etäopiskelu
Jakson aikana opiskelu on oppimistehtävien sekä
päättötyön tekemistä, työssä oppimista ja yhteisiä
opintoja esimerkiksi aikuislukiossa.
Yhteistyö ja usko antavat voimaa, epäilys vie energiaa
Erkki Alaja
SJRY Jarmo Saarela
Kosinta
kumppanuuteen
Urheilu on
joukkuepeliä
Uskon.
Että viisivuotias Urheilijayhdistys on oikea foorumi viemään
eteenpäin huippu-urheilijoiden asiaa ja pyrkimyksiä.
Iloitsen.
Että Urheilijayhdistys on aktivoitunut suurenmoisella tavalla
juuri nyt, kun huippu-urheilusta ja huippu-urheilijoista puhutaan enemmän kuin ikinä suurten myllerrysten keskellä.
Toivon.
Että jokainen huippu-urheilija kantaa vastuunsa liittymällä
Urheilijayhdistykseen ja sitoutumalla sen toimintalinjoihin.
Lupaan.
Että puolitoista vuotta sitten perustettu Suomen Urheilu­
managerit ry ja sen jäsenkunta tekee kaikkensa palvellakseen
laadukkaasti huippu-urheilijoita niissä asioissa, jotka vapauttavat energiaa itse urheilemiseen.
Esitän.
Että niin Urheilijayhdistys kuin Urheilumanageritkin lyövät
keskenään yhteistyön kättä ulottaen yhteistyön sävelen kaikkeen toimintaan suomalaista huippu-urheilua vastuullisesti
kehittävien tahojen kanssa.
Erkki Alaja
puheenjohtaja, Suomen Urheilumanagerit ry
Jääkiekon Pelaajayhdistys (Suomen Jääkiekkoilijat ry) ja Jääkiekon
SM-Liiga solmivat ensimmäisen yleissopimuksen vuonna 1998.
Pelaajasopimuksen standaridimalli otettiin käyttöön jo 1980-luvulla.
Mestis-joukkueiden osalta ensimmäinen yleissopimus syntyi keväällä
2010. Hyvien sopimusten myötä toiminta on osaltaan ammattimaistunut ja muuttunut selkeämmäksi.
Pelaajayhdistys ja Jääkiekon SM-Liiga neuvottelevat parhaillaan
ensimmäisen virallisen työehtosopimuksen sisällöstä. Voimassa
oleva yleissopimusjärjestelmä toimii hyvin, mutta työehtosopimusjärjestelmään siirtyminen olisi merkittävä askel – tällöin jääkiekon
työntekijät ja työnantajat olisivat kaikkinensa virallisen järjestelmän
piirissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tiettyjä asioita
(mm. sosiaali- ja vakuutusturva) voisi hoitaa jatkossakin urheilun
erikoispiirteet huomioiden. Kyräilyn aika on ohi, nyt pitää yhdessä
panostaa tulevaisuuteen.
Pelaajayhdistys oli v. 2002 perustamassa pelaajayhdistysten kattojärjestöä. Nykyisellään Suomen Huippu-urheilijoiden Unioniin kuuluu
jalkapallon, jääkiekon, koripallon ja pesäpallon pelaajayhdistykset.
Yksilöurheilijoiden kanssa on vuosien saatossa tehty pienimuotoista
yhteistyötä. Uskon, että edustamani yhteisöt tulevat jatkossa toimimaan monipuolisemmin ja voimakkaammin hyvässä yhteistyössä
Urheilijayhdistyksen kanssa. Olen vakuuttunut, että kokemusten
vaihto ja yhteistyö auttaa kumpaakin osapuolta.
Jarmo Saarela
Suomen Jääkiekkoilijat ry, toiminnanjohtaja
Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry, puheenjohtaja
Mika Lehtimäki
Synergia
Päätinpä ottaa oikein sanakirjan käteeni ja selvitellä
tuota itsekin usein käyttämäni synergia-sanan sisältöä
tarkemmin. Tuo monimuotoinen ja mystinen sana
pohjautuu kreikankielisiin sanoihin sunergiã ja sunergos. Suomenkieliset vastineet sanoille ovat yhteistyö
ja yhdessä työskentely. Sanakirjassa kerrotaan myös,
että synergiaetu voi olla joko todellinen tai kuvitteellinen, kun kaksi yksikköä yhdistetään. Ja vielä, että
positiivisella synergialla tarkoitetaan tilannetta, jossa
kokonaisuus on suurempi kuin osiensa summa.
Valmentaminen on palveluammatti. Sitä ei voi yksin
harjoittaa, tarvitaan vähintäänkin valmentamisen
kohde eli urheilija. Nykypäivän valmentamisessa
- kuten hyvin tiedämme - tarvitaan hyvin paljon muitakin osaavia toimijoita. He muodostavat urheilijan
lähipiirin, jossa siinäkin synergiaetu on joko kuvitteellinen tai parhaimmillaan todellinen. Siksi valmentaminen on suuressa määrin myös taitolaji. Positiivisella
synergialla urheilijan lähipiirissä on uskomaton merkitys. Sitä voi kuvata myös sanoilla ilmapiiri, tunnelma
tai fiilis.
Suomen ammattivalmentajat (SAVAL) yhdistyksenä
haluaa rakentaa lyhyen ja vahvan sillan urheilija- ja
manageriyhdistykseen päin sekä pitää liikenteen sillalla vilkkaana ja kaksisuuntaisena.
Mika Lehtimäki
SAVAL ry varapuheenjohtaja
17
Järjestyksessään viides Suomen Urheilugaala
järjestetään Hartwall Areenalla 16.1.2012
osana ”Suomalaisen Urheilun Juhlapäivää”.
Päivä tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaikille
liikunnan ja urheilun ystäville ja se huipentuu
illan Urheilugaalaan. Päivän ohjelmassa muunmuassa Hyvä Seura Seminaari ja Sisu-ilta.
Suomen Urheilugaala Yhdistys ry perustettiin keväällä
2008 nostamaan suomalaisen urheilun arvoa ja arvostusta vuosittain järjestettävän Suomen Urheilugaalan
ja siihen liittyvän suoran TV-lähetyksen välityksellä
Suomen Urheilugaalassa jaetaan palkintoja yleisöäänestyksen, yhteiskunnan vaikuttajista kootun suuren
palkintoraadin ja urheilutoimittajien valintojen perusteella. Lisäksi Suomen Urheilugaala jakaa vuosittain
joitakin erityispalkintoja.
Vuoden 2012 palkintoluokat:
2010 perustettu Hall of Fame on kunnianosoitus suomalaisen urheilun sankareille.
Kunniagalleriaan voidaan nimetä henkilöitä,
jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai heillä on ollut muuten poikkeuksellinen merkitys urheilun historiassa. Suomen
urheilun Hall of Fame sai Suomen Urheilu18
gaalassa täydennystä arvovaltaiseen joukkoonsa, kun
Marja-Liisa Kirvesniemi, Jari Kurri ja Lasse Virén nimitettiin ensimmäisinä elävinä sankareina 30 edesmenneen
suuruuden joukkoon kunniagalleriaan. Kirvesniemen ja
Virénin juhlan kruunasi tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka jakoi heille gaalajuhlallisuuksien yhteydessä
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuret ansioristit.
Esikuva, Läpimurto, Puhtaasti Paras – vuoden Antidoping -teko, Urheilujournalismi, Urheilukulttuuriteko, Urheiluseura Pohjola-palkinto Hyvälle Seuralle,
Urheilutapahtuma, Urheiluvaikuttaja sekä Sykähdyttävin Urheiluhetki. Lisäksi Urheilutoimittajain liitto
myöntää Vuoden joukkueen, Vuoden valmentajan
ja Vuoden Urheilijan -palkinnot, sekä nuorten raati
äänestää Vuoden nuoren urheilijan. Ehdokkaita eri
kategorioihin voi käydä ehdottamassa osoitteessa
www.suomenurheilugaala.fi
Järjestäjät:
Veikkaus, SLU, YLE ja Infront Finland yhteistyössä
Opetus- ja Kulttuuriministeriön ja Helsingin
Kaupungin kanssa.
Urheilijayhdistys esittelee Gaalan ja pääsihteerin
Pääsihteeri Timo Simonen
• Kasvattajaseura oli Matinkylän Mahti,
Espoossa, nyt seurana ZOOM.
• Lajit; jääkiekko, jääpallo, koripallo,
jalkapallo, sulkapallo, nyrkkeilly,
kamppailulajeja, hiihto ja yleisurheilu.
• Haaveena oli ura jääkiekkoilijana
NHL:ssä. Jalkapalloa 3. divisioona­
tasolla ja lajiin intohimoinen suhtautuminen.
• Seuratoiminnassa mukana valmentajana ja erilaisissa vapaaehtoishommissa.
• Intohimo urheiluun vei 90-luvun alussa opiskelemaan Vierumäellä liikunnanohjaajaksi.
• Opiskelijoiden Liikuntaliiton pääsihteerinä 99-2005 ja useammat Universiadit joukkueenjohtotehtävissä.
• Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU:ssa
vuodesta 2005. SLU työtehtäviin on
kuulunut seuratoiminnan kehittämistä, yritysyhteistyötä ja viimeiset kaksi
vuotta myös urheilugaalan pääsihteerin tehtävät.
Urheilugaalan synty, koska, miksi,
miten, alkuvuodet
Vuonna 2008 Risto Niemisen ja Harry Harkimon aloitteesta ja aktiivisuuden tuloksena
järjestettiin ensimmäinen Suomen Urheilugaala
2.6.2008. Samana vuonna perustettiin myös
Suomen Urheilugaala ry, jonka tarkoituksena on
toimia urheilun arvon ja arvostuksen nostamiseksi. Yhdistyksen päätehtävänä on Suomen
Urheilugaalan järjestäminen, jonka toteuttamisesta on tehty sopimus SLU:n, Yleisradion,
Veikkauksen ja Infront-Finlandin kanssa.
Varmasti yksi tärkeimmistä syistä gaalan
toteuttamiseen oli
halu lisätä urheilumme
palkitsemiskulttuuria
ja valtakunnallisen
palkitsemisjuhlan
kautta nostaa urheilun ja
urheilijoiden arvostusta
sekä tuoda näkyvämmin
esille erilaisissa urheilun
taustatehtävissä työtä tekeviä henkilöitä ja tahoja. Tärkeää oli myös luoda urheiluyhteisöömme
vuosittainen kohtaaminen, jossa urheilijat,
valmentajat, yhteistyötahot ja muut vieraat voivat tavata toisiaan ja yhdessä juhlistaa menneen
vuoden menestyjiä ja kunnioittaa myös muita
toimijoita.
Vuonna 2009 gaala järjestettiin yhteistyössä Urheilutoimittajain Liiton kanssa ja myös
urheilutoimittajien valinnat on siitä lähtien julkistettu gaalassa. Vuoden 2012 gaala on viides
Suomen Urheilugaala. Ensimmäiseen gaalaan
osallistui 450 vierasta ja vuonna 2011 vieraita
oli jo 1300. Televisiokatsojia gaala on kerännyt
nousujohteisesti ja viimeksi parhaimmillaan
900 000 suomalaista katsoi gaalan suoraa
televisiolähetystä. Maailmalla järjestetään
paljon palkitsemisgaaloja ja myös pohjoismaissa Tanskalla, Ruotsilla ja Norjalla on omat
palkitsemisgaalat, joilla on paljon yhtäläisyyksiä
Suomen gaalaan.
Pääsihteerin silmin parasta gaalassa ovat
olleet gaalaillassa ja koko juhlapäivän aikana
syntyneet kohtaamiset urheilijoiden, valmentajien ja muiden tahojen kesken. Mieleenpainuvimpia ovat olleet ne hetket, kun koko gaalayleisö
on antanut seisaallaan aplodit palkittaville – esimerkiksi Auli Rytkösen ja Aarne Honkavaaran
elämänura-palkitsemiset vuosina 2010 ja 2011.
- Uskoisin, että meille on jo syntynyt ja
edelleen vahvistumassa hieno perinne suomalaisen urheilun juhlapäivästä aina urheiluvuoden
alussa. Erityisen tärkeänä pidän urheilijoiden
toivomuksia tapahtuman kehittämisessä ja on
ollut hienoa huomata, että monet urheilijat
ovat olleet innostuneesti mukana gaalassa sekä
antamassa hyviä ideoita sen kehittämiseksi.
Toivon myös, että gaalan kautta löytäisimme
joitakin uusia tapoja tehdä hyväntekeväisyyttä,
jonka kautta voisimme tukea esimerkiksi nuoria
urheilijoita, pohtii pääsihteeri Simonen.
Suomen Urheilun Hall of Fame
Vuonna 2010 perustettiin suomalaisen urheilun
sankarigalleria, johon perustamisvaiheessa
nimettiin 30 urheilumme edesmennyttä urheilijaa ja muutamia muuten merkittävästi koko
suomalaiseen urheiluhistoriaan vaikuttanutta
henkilöä. Suomen Urheilumuseosäätiö vastaa
sankarigallerian toiminnasta ja sen nimeämä
raati tekee valinnat Suomen Urheilun Hall of
Fameen vuosittain.
Uudet Hall of Fame henkilöt julkistetaan
aina Suomen Urheilugaalassa.
Aukeaman kuvat Suomen Urheilugaala, Ralph Larmann
19
Suomen urheilun
Hall of Fame 2011
Kalle Anttila
(1887–1975)
paini
Matti Järvinen
(1909–1986)
keihäänheitto
Aappo Luomajoki
(1845–1919)
hiihto
Jarno Saarinen
(1945–1973)
moottoripyöräily
Gunnar Bärlund
(1911–1982)
nyrkkeily
Verner Järvinen
(1870–1941)
kiekonheitto
Elmer Niklander
(1890–1942)
heittolajit
Veli Saarinen
(1902–1969)
hiihto
Erik von Frenckell
(1887–1977)
urheilujohtaminen
Elin Kallio
(1859–1927)
naisvoimistelu
Paavo Nurmi
(1897-1973)
juoksu
Sylvi Saimo
(1914–2004)
melonta
Veikko Hakulinen
(1925-2003)
hiihto
Marja-Liisa
Kirvesniemi (1955- )
maastohiihto
Lauri Pihkala
(1888–1981)
urheilufilosofia
Heikki Savolainen
(1907–1997)
voimistelu
Veikko Huhtanen
(1919–1976)
voimistelu
Hannes Kolehmainen
(1889-1966)
juoksu
Kustaa Pihlajamäki
(1902-1944)
paini
Clas Thunberg
(1893-1973)
pikaluistelu
Volmari Iso-Hollo
(1907–1969)
juoksu
Jari Kurri
(1960- )
jääkiekko
Ville Pörhölä
(1897–1964)
heittolajit
Lasse Virén
(1949- )
juoksu
Ludowika (1884–1968)
ja Walter Jakobsson
(1882–1957), taitoluistelu
Curt Lincoln
(1918–2005)
kilpa-autoilu
Tapio Rautavaara
(1915–1979)
keihäänheitto
Verner Weckman
(1882–1968)
paini
Martti Jukola
(1900–1952)
urheilujournalismi
Tauno Luiro
(1932–1955)
mäkihyppy
Ville Ritola
(1896–1982)
juoksu
Ivar Wilskman
(1854–1932)
järjestötoiminta
Lisätietoa Hall Of Fame urheilijoista: http://www.urheilunhalloffame.fi/hall+of+fame+2011/
20
Urheilijayhdistys kukittaa ANTTI RINNE
Urheilumies Antti Rinne tarjosi vuonna 2005
tukensa suomalaisten yksilölajien huippuurheilijoiden yhteiskunnallisen tilanteen
kehittämiseksi. Ammattiliitto Pro:n puheenjohtajana toimiva Rinne oli edesauttamassa
Urheilijayhdistyksen alkuaskeleita kun yhdistys
Aki Parviaisen johdolla perustettiin. Sittemmin avainhenkilön roolissa Rinne on vuosien
varrella ollut auttamassa suomalaisia huippuurheilijoita. Pyrkimyksiä yksilöurheilijan yhteiskunnallisen aseman kehittämisessä ja vahvistamisessa on edistetty yhteistyössä Ammattiliitto
Pro:n kanssa. Antti Rinteelle ominainen edestä
johtaminen ja esimerkillinen päättäväisyys
tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tunnistettavia
piirteitä myös suomalaisen urheilumenestyksen
taustoista. Samaa päättäväisyyttä halutaan
Urheilijayhdistyksen toiminnan avulla hyödyntää huippu-urheilijoiden asemoimiseksi tähän
nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Viime vuosien
aikana myös Pekka Kaipainen ammattiliitto
PRO:n suunnassa on ottanut koppia urheilijayhdistyksen yhteistyöstä innostuneella
ja osaavalla otteella. Pekka on kannustanut
urheilijoita jäsenhankintaan ja vakuutusturvan
parantamiseen aktiivisesti.
ERKKI HAARALA
JARMO SAARELA
Erkki Haarala, 2005 vuonna Ammattiliitto Erton järjestöpäällikkönä toimiessaan kannusti urheilijoita oman asemansa
kehittämiseen yhteiskunnassa. Haarala
on kova urheilumies ja opasti alkuvuosina
yhdistyksen jäseniä monessa tilanteessa.
Haarala houkutteli Ertossa aisaparikseen
lakimies Kari Tiaisen, joka täydensi juridisella osaamisellaan urheilijoiden sparrailua.
Urheilijayhdistys muistaa lämpimästi tätä
kaksikkoa ja on iloinen, että Tiainen on
jatkanut neuvonantajana uudessa toimessa
PRO:n lakimiehenä. Haarala työskentelee
Liikemiesten Lähetysliitossa, jatkaen edelleen pitkäjänteistä työsarkaansa urheilun
kulisseissa tukihenkilönä.
Jääkiekon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela on esitaistelija vailla vertaa. Vakuutusyhtiö
Pohjolan käytävillä voi aistia pelonsekaista arvostusta, kun Saarela saapuu
edustamaan ja valvomaan urheilijoiden etua. Vuoropuhelu ja kannustus
pelaajayhdistyksen suunnasta on
ollut tärkeä asia urheilijayhdistyksen
ensiaskeleiden aikana. Jarmo Saarelaa
tulisi käyttää suomalaisen huippuurheilun johdossa asiantuntijatehtävissä vakuutus- eläke- ja rahastoasioissa. Kiitos kannustuksesta ja kuten
yhteistyösivullamme on luettavissa,
tämä ei jää tähän.
21
22
Liity jäseneksi!
ww w.urheilijayhdistys.fi
Lopuksi - alusta alkaen
Kesällä 2005 keihäänheiton maailmanmestari Aki Parviainen ja purjehduksen olympiavoittaja Jyrki Järvi
olivat perustajajäseninä yksilöurheilijoiden yhdistykselle, jonka lehti on
nyt käsissäsi. Harjattulan Lech Walesa Juha Laukkanen, 90-luvun huippukeihästäjä hänkin, on ollut suurena innostajana asialle. Ammattiliitto Erton
puheenjohtajana toimi tuolloin Antti
Rinne, joka mahdollisti taloudellisesti
yhdistyksen startin. Järjestöjohtaja
Erkki Haarala ja lakimies Kari Tiainen
olivat avainhenkilöitä Ertossa. Erton
osaajat Rinne ja Tiainen vaikuttavat
nykyään ammattiliitto Pro:ssa, jonka
yhteistyökumppani urheilijayhdistyskin on.
Urheilijayhdistys pyrkii auttamaan urheilijoita uran varrella esiin nousevissa haasteissa ja mahdollisuuksissa. Aiemmin tässä
lehdessä esitelty HUMU, huippu-urheilun
muutostyöryhmä pyrkii järjestämään
suomalaisen huippu-urheilun asioita uuteen
uskoon. Los Angelesin olympialaisista
alkanut 20 vuoden Korpivaellus on ajanut
TOP Sportin vikisemään nurkkaan, kun
nuorisourheilu, kansanterveysliikuttaminen
ja sporttinen lifestyle porskuttavat. Tuon
vaelluksen karttapohjana toimi erilaisia
vaikuttimia dopingista kaupallistumiseen ja
Lahden tapahtumien vaikutus oli kiistaton.
himolle on annettava tilaa ja ymmärrystä,
erilaisuus ja tähteys on hyväksyttävä. Kansainvälisyys on koettava mahdollisuudeksi,
erityisesti niissä lajeissa, joissa luontainen
vaatimustaso ja historiankin kautta tuleva
superosaaminen ei asu meillä. Järjestelmän
tulee tunnistaa ja tunnustaa menestymisen
vaatimustaso ja huippu-urheilun on oltava
kiinnostava uravalinta, palkkatuloa myöten.
Urheilugaala, Niemisen työryhmä, muutostuulet ja urheilutoimijoiden oma ammattiylpeys ovat alkaneet synnyttää uutta värinää
viime vuosina. On taas luvallista puhua
huippu-urheilusta, olla ylpeä superlahjakkaiden yksilöiden tekemisestä, iloita maailmanmestaruuksista ja vähän pienemmistäkin
onnistumisista. Media ja yritykset on
kutsuttu yhteiselle tielle mukaan, tielle jossa
arvostetaan, innostetaan ja nautitaan yhdessä suomalaisen huippu-urheilun askeleista.
Tällä tiellä suomalainen vuorovaikutustaidottomuus ja sisäisen viestinnän osaamattomuus käännetään yhdessä tekemisen
riemuksi. Huippu-urheilu on järjestettävä
niin, että yksilö on keskiössä viipymättä ja
johtaminen on oltava tunnistettavissa. Into-
Yksilöurheilijoita on Suomessa 1000 ellei
kaksikin, laskentatavasta riippuen. Kansainvälisellä huipulla heitä on 100-150
kerrallaan. Pallopeleissä joukkuemaisuus
sarjatasojärjestelmineen tekee kaikesta
helposti ymmärrettävää. Yksilöurheilu
on haastavampi kokonaisuus. En lähde
viisastelemaan, mitä osia järjestelmästä
pitäisi muuttaa tai mitä tulisi jopa lopettaa. Lähestyn asiaa niin, että suomalainen
huippu-urheilu tulisi järjestää uudelleen tai
ehkä paremminkin hienosäätää tehokuntoon. Olympiakomitea voisi keskittyä
huippu-urheiluun ja kärkiurheilijoihin.
Olympiakomitean apuna olisivat lajiliitto ja
valmennuskeskus/akatemia, jotka näin muodostavat kolmion, jonka keskiössä urheilija
on lähipiirinsä kanssa. Jokainen urheilija on
ytimessä yksilönä nimeään myöten. Meidän
vahvuutemme pienessä maassa on se, että
tunnemme kaikki toisemme. Jokaisessa
kolmion kulmassa on nimetty henkilö, joka
vastaa kyseisestä lajista ja urheilijasta. Näin
syntyy aito johto-organisaatio, jossa johto
(valta ja vastuu) on toiminnassa ja taktisesti
Olympiakomiteassa. Mukaan supertasolle
pääsee vain 150 parasta yksilöurheilijaa
olympialajeista ja ei -olympialajeista.
Pallopeleille ja paraurheilulle tulee tehdä
laadukkaasti vastaavia järjestelyjä. Jokainen
urheilija tietää mihin pyrkiä, koska TOPtason urheilijat saavat kokonaisvaltaiset ja
yksilöidyt erityispalvelut. Huippu-urheilun
tekijöitä on oltava riittävästi, eliOK:ssa on
oltava 25, eikä 5 henkilöä huippu-urheilutiimissä. Kaikkien johtajien ja vastuuhenkilöiden on oltava vuorovaikutustaidoiltaan
ja huippu-urheiluosaamiseltaan riittävän
ammattitaitoisia.
Harri Halme,
Urheilijayhdistyksen
tiedotus ja viestintä
23
Liity jäseneksi!
www.urheilijayhdistys.fi