Tässä - Keski-Suomen Metsänhoitajat ry

Keski-Suomen Metsänhoitajat ry
P-J. Kuitto
VAPO TIMBER OY:N HANKASALMEN SAHAAN TUTUSTUMINEN
3.11.2011
Vapo Timber Oy:n myyntijohtaja Heikki Piesalalta tuli sähköpostiviesti Keski-Suomen Metsänhoitajat
ry:n jäsenille. Se oli mieluisa viesti, onhan Heikki myös yhdistyksen aktiivi hallitusjäsen ja vierailua oli
pohjustettu. Nyt siis rakenteilla olleet uusi sahalinja ja energialaitos olisivat esittelykunnossa.
”Hei kaikille,
Keski-Suomen Metsänhoitajien ohjelmassa tälle vuodelle oli tutustuminen Vapo Timber Oy:n
Hankasalmen sahan uudistettuun sahalinjaan. Rakennustöitä rakenteiden osalta on vielä kesken,
mutta näin tärkeälle sidosryhmälle tutustuminen järjestyy ja se on turvallisesti mahdollista. Linja toimii
ja tukkeja menee jo ihan vauhdikkaasti sahatavaraksi, hakkeeksi ja puruksi.
Vierailun ohjelma torstaina 3.11.2011
Klo 15.30 Kokoontuminen sahan konttorille, Kuuhankavedentie 24-26, Hankasalmi as
Kahvitarjoilu
Toiminnan esittely
Tutustuminen sahaan
Klo 18.00 Tilaisuuden päätös, mutta jos juttua on paljon, niin aikaa on mahdollista jatkaa.
Toivottavasti lyhyt varoitusaika ei aiheuta ongelmia!
Tarjoilun vuoksi pyydän ilmoittamaan osanotosta minulle sähköpostilla tai puhelimitse.
Tervetuloa mahdollisimman runsaslukuisesti!
Terveisin
Heikki”
Vierailupäivänä Vapo Timberin pääkonttoriin Hankasalmelle kokoontui kaikkiaan 12 keskisuomalaista
metsänhoitajaa. Vastassa oli pullakahvit ja heti alkuun kuultiin, että Vapo Timber Oy on yksi
suurimmista sahateollisuusyrityksistä Euroopassa. Yhtiö harjoittaa nykyään sahausta kolmella sahalla
Suomessa. Ne sijaitsevat Hankasalmella, Lieksassa ja Nurmeksessa. Sahojen tuotantokapasiteetti
on 750 000 kuutiometriä sahatavaraa ja jalosteita vuodessa. Tuotannosta 60 prosenttia menee
vientiin. Vapo Timberin liikevaihto vuonna 2010 oli 135 miljoonaa euroa. Sahatavaraa ja jalosteita
yhtiö toimitti 541 000 kuutiometriä.
Vapo Timber Oy:n pääkonttori (kuva Vapo Oy).
Heikki esittelemässä uuden sahalinjan toimintaa. Investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa
ja se sisältää uuden sahalinjan lisäksi tukkien ja lautojen käsittelyn modernisoinnin. Uusinnalla
haetaan tehokkuutta erityisesti pienpuun sahaukseen (kuva P-J. Kuitto).
Sahaustoiminta aloitettiin Hankasalmella jo vuonna 1916. Kuvassa Hankasalmen saha 1920luvulla (Vapo Oy).
Hankasalmen sahan tuotantokapasiteetti on 260 000 m³ vuodessa, josta jalosteita 70 000 m³, kuten
lujuuslajiteltua, määrämittaan katkottua, höylättyä ja tarvittaessa kyllästettyä sahatavaraa. Viennin
osuus sahatavara- ja jalostemyynnistä on 75 prosenttia. Saha työllistää noin 65 henkilöä, kertoo
Heikki ja Mauri Koskela, Antti Savela, Ahti Äikäs ja Petri Kilpinen kuuntelevat tarkkana
(kuva P-J. Kuitto).
Kiinnostuneita sahavierailijoita (kuva P-J. Kuitto)
Vasemmalta Mauri Koskela, Antti Savela, Ahti Äikäs, Petri Kilpinen, Jaakko Kaipainen, Vento
Kuusisto ja Tero Ojarinta.
Vasemmalta Vento Kuusisto, Tero Ojarinta, Niklas Björkqvist, Markku Kähkönen ja Helena
Reiman. Kameran takana Heikki Piesala ja P-J. Kuitto.
Hankasalmen saha on moderni mänty- ja kuusisahatavaraa tuottava saha, joka jalostaa
huomattavan osan tuotannostaan. Saha on perustettu vuonna 1916 ja se toimii Hankasalmen
aseman läheisyydessä noin 45 kilometrin päässä Jyväskylästä. Sahaa on kehitetty voimakkaasti
1990-luvulta lähtien. Tavoitteena on erityisesti palvelukyvyn parantaminen suuntaamalla tuotantoa
entistä enemmän asiakas- ja erikoistuotteisiin sekä jalosteisiin. Näin varmistetaan säilyminen Suomen
eturivin jalostajien joukossa. Investointeja ovat olleet tuorelajittelulaitoksen konenäkö-laitteisto ja uusi
kyllästämö. Tuoreimpina kohteina ovat sahan lämpölaitos ja tasaamon automatiikka. Sahan
historiasta saat lisätietoa vuonna 2006 julkaistusta historiikista:
Raamin rytkettä ja sirkkelin suihketta Asemankylällä - Hankasalmen saha 90 vuotta. Historiikin
ovat kirjoittaneet Reijo Ahonen ja Eero Lehtonen.
Hankasalmen sahasta
Kapasiteetti
260 000 m³, josta 70 000 m³
jalosteita
Puulajisuhde
75 % mäntyä, 25 % kuusta
Pääkone
Pelkkahakkuri - pyörösahalinja
Kuivaus
260 000 m³, josta 50 000 m³
alle 16 % (min. 8 %).
9 kanavaa, 16 kamaria.
Sertifikaatit
Laatu: ISO 9001:2000
Ympäristö: ISO 14001:2004
Työterveys ja turvallisuus:
OHSAS 18001
Puun alkuperä: PEFC COC:2004
PEFC-merkin käyttöoikeus
On
Pakettikoko
TP 110 x 110 cm;
LP 110 x 110 cm
Suojaus
5-sivun muovi/paperisuojaus
erikseen sovittaessa
Toimitukset
Kotimaan toimitukset pääasiassa
maantiekuljetuksina.
Vientitoimitukset rautateitse
vientisatamiin (Varkaus, Mäntyluoto, Kotka)
tai suoraan asiakkaalle maantiekuljetuksina.
Hankasalmen sahan tuotantokapasiteetti on 260 000 m³, Kevätniemen sahan 250 000 m³ ja
Nurmeksen sahan 210 000 m³ vuodessa.
Vapo Timber Oy | Kuuhankavedentie 24-26, 41500 Hankasalmi as | puh. 020 790 5500 |
fax 020 790 5591 | e-mail: timber@vapo.fi.
Vapo Timber Oy:n Hankasalmen saha (kuva Vapo Oy).
Vapon miehet ryhmäkuvassa 3.11.2011. Vasemmalta Vento Kuusisto, Heikki Piesala, Mauri
Koskela ja Antti Savela (kuva P-J. Kuitto).
Lähdössä sahakierrokselle. Vasemmalta Tero Ojarinta, Mauri Koskela, Antti Savela, Helena
Reiman, P-J. Kuitto, Ahti Äikäs, Vento Kuusisto, Markku Kähkönen, Niklas Björkqvist, Heikki
Piesala ja Petri Kilpinen. Kameran takana Jaakko Kaipainen.
Heikki kertoo, että HewSaw SL250TRIO-sahalinjan on toimittanut . Markku ja Helena tutkailevat
sahaympäristöä (kuva P-J. Kuitto).
Onko poliisiratsia moottoritiellä, virvatulia vai Jyväskylän Valo-show?
Ei - vaan metsänhoitajia Hankasalmen sahalla.
Välillä pysähdyttiin katsomaan uutta energialaitosta (kuva P-J. Kuitto).
Ja laitoksen sisälläkin käytiin (kuva P-J. Kuitto).
Petri, Heikki ja Markku kuuntelevat energialaitosoperaattorin selostusta (kuva P-J. Kuitto).
Petri tsekkaa, että pannussa on tulet taatusti päällä (kuva P-J. Kuitto).
Uutta energialaitosta ihaillaan (kuva P-J. Kuitto)
Ja sitten mentiin katsomaan uutta sahalinjaa. Oikealta Jaakko Kaipainen, Niklas Björkqvist ja
Markku Kähkönen (kuva P-J. Kuitto).
Koeajot ja trimmaukset käynnissä ja kierrettiin tuliterää sahalinjaa (kuva P-J. Kuitto).
Vapon miehet emeritus-Antti Savela ja Mauri Koskela (kuva P-J. Kuitto).
Sahan valvomossa riittää ihmettelemistä (kuva P-J. Kuitto).
Niklas, Vento ja Markku katselevat miten tukit kiitävät linjalla (kuva P-J. Kuitto).
Vierailijat Markku Kähkönen ja Niklas Björkqvist (kuva P-J. Kuitto).
Sahan uusia näyttöpaneeleita ihailee mm. Ahti Äikäs (kuva P-J. Kuitto).
Tero Ojarinta ja Mauri Koskela seuraavat sahalinjan toimintaa (kuva P-J. Kuitto).
Paljon on sahalaitostekniikkakin kehittynyt taas viime vuosina (kuva P-J. Kuitto).
Lautoja menossa kameroiden alle laatulajitteluun (kuva P-J. Kuitto).
”On tää nykyajan tekniikka vaan mennyt eteenpäin juupelisti, ja hiljaistakin on kun vertaa ennen
vanhaan” toteaa Antti suu ymmyrkäisenä ja Markku myhäilee takana (kuva P-J. Kuitto).
”Mutta katos, on täällä vanhaakin sahakoneistoa jäljellä. Mää muistan kun Lähteisen Ollin kanssa
modernisoitiin tätä Hankasalmen sahaa 1970-luvulla”, muistelee Antti Savela (kuva P-J. Kuitto).
Sitten mentiin taas takaisin sahakonttoriin tekemään lisäkysymyksiä vasemmalla olevalle Heikkiisännälle. Mauri, Antti, Ahti, Petri ja Jaakko saavat tietoa sahatavaramarkkinatilanteesta ja
ennusteista (kuva P-J. Kuitto).
”Nääs, kun Korean suhdanne 1950-luvun alussa… ”, kertoilee Antti ja Ahti ja Petri vieressä
kuuntelevat muiden mukana ikipirteän kunniajäsenen monipuolisia kokemuksia (kuva P-J. Kuitto).
Pöydän päässä Jaakko on tehnyt kiperän puulaatukysymyksen ja Vento, Tero, Niklas, Markku ja
Helena kuuntelevat mitä Heikki tuohon oikein vastaa (kuva P-J. Kuitto).
Vastaus oli niin hyvä keskisuomalaiselle puunlaadulle ja metsien hoidolle, että kelpaa sitä
Metsäkeskuksen johtajattarenkin tyytyväisenä kuunnella (kuva P-J. Kuitto).
Lopuksi luovutettiin Heikki isännälle vierailun järjestämisestä kiitokseksi Keski-Suomen
Metsänhoitajat ry:n historiikkikirja sekä Hankasalmen sahan kirjastoon ””Metsästä Polttoaineeksi Polttohakkeen tuotannon puoli vuosisataa”-juhlakirja. ”Siinä on muuten kannessa Vapon Suomeen
tuoma ensimmäinen kenttähakkuri vuonna 1956. Pöttinger Itävallasta. Ja tuo toinen kansikuvassa
oleva nykyaikainen autohakkuri, se on keskisuomalaisen Pekka Lahden kehittämä Giant-hakkuri”,
totesi Mauri Koskela myhäillen, itsekin juhlakirjan toimituskunnassa olleena.
Vapoon, Hankasalmen sahaan ja myös Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n vaiheisiin kuuluu
olennaisesti metsänhoitaja Olavi Lähteinen. Tässä ote Hankasalmen sahan 90-vuotishistoriikista:
Olavi Lähteinen – uudistaja
Olavi Lähteinen syntyi Längelmäellä 8.10.1919. Koska maaseudulla ei tuohon aikaan ollut
mahdollisuutta saada kansakoulua korkeampaa sivistystä, hän muutti tätinsä luokse Helsinkiin ja
opiskeli siellä valmistuen ylioppilaaksi vuonna 1939. Vuonna 1940 opinnot keskeytyivät
sotapalvelukseen astumisen vuoksi. Jatkosodan alettua edessä oli neljä vuotta jatkuva komennus
rintamalla.
Kerrotaan hänen olleen hyvin innokas vapaaehtoinen, kun koottiin partiota vihollisen puolelle
suuntautuvaan partioretkeen. Hän toimi sodassa joukkueenjohtajana ja torjuntataistelussa
kesällä1944 myös komppanian päällikkönä. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. (Lisäyksenä
todettakoon että Olavi ”Olli” Lähteinen Jatkosodan vetäytymisvaiheessa Loimolasta vuonna 1944
otti mukaansa VR:n Roikonkosken asemalta komean kattoöljylampun, jottei se ainakaan jää
”vieraille”. Lamppu on nykyään Mukuramajallamme).
Lähteisen opiskelu jatkui varmaan sodankin aikana, koska hän vuonna 1945 valmistui
metsänhoitajaksi ja vuonna 1946 aloitti työnsä Vapossa apulaismetsänhoitajana Helsingin piirissä.
Vuonna 1947 hän siirtyi apulaismetsänhoitajaksi Jyväskylän piiriin, johon hänet vuonna 1949
nimitettiin piirimetsänhoitajaksi. Tällöin Vapon toiminta oli painottunut halkojen hankintaan, koska
sodan jälkeisinä vuosina ulkomaisten polttoaineiden saanti oli vielä rajoitettua. Tilanne 1950-luvun
loppuun mennessä helpottui polttoainepuolella ja oltiin valmiita uusiin haasteisiin. Keski-Suomen
piirille ja Lähteiselle tarjoutui mielenkiintoinen haaste Hankasalmen sahan tultua Vapon toimintaan
mukaan ja varsinkin, kun se alistettiin Keski-Suomen hankintapiirin alaisuuteen 1964.
Olavi Lähteinen alkoi määrätietoisesti kehittää sahaa niin, että sillä olisi jatkumisen ja
kehittymisen mahdollisuudet merkittäväksi sahatavaran tuottajaksi. Lähtötilanne ei ollut lupaava.
Saha oli vanha ja sitä oli korjailtu kuin tilkkutäkkiä. Lähteiseltä itseltäänkin puuttui kokemusta toimia
sahateollisuusympäristössä. Kuitenkin hän osoitti kykynsä mukautua tilanteeseen ja hankkia tietoa
sahauksen käytännöstä ja tekniikasta. Pian hänestä kehittyi arvostettu tekijä niin sahatekniikan
kuin työsuhdeasioidenkin hoidossa. Varsinainen läpimurto sahan kehityksessä tapahtui 1970-luvun
taitteessa, kun sahalle valmistui sahatavaran rimoitus-, lajittelu- ja pituuspaketointilaitos. Laitoksen
suunnittelussa Lähteisen panos oli ratkaiseva, sillä hän painosti sinnikkäästi toimittajia tarjoamaan
toteutusta, jollaista ei aikaisemmin markkinoilla ollut. Jokaista toimintoa varten oli tarvittu
aikaisemmin oma laitoksensa, jollaisia hankintakustannuksista johtuen oli vain suursahoilla. Hän
perusteli pyrkimystään vertauksella, että “Köyhällä metsämiehellä ei ole varaa pitää kuin yksi koira,
joka ajaa jänikset, haukkuu linnut ja hakee sorsat”. Tämä “jänisjahti” onnistui.
Lähteinen onnistui myös toisessa ennakkoluulottomassa hankkeessa, nimittäin naisten
kouluttamisessa sahatavaran lajittelijoiksi. Se oli uutta, ja aiheutti keskustelua alalla
valtakunnallisestikin.
Kun kehityksen pyörä oli saatu näin liikkeelle, alkoi kohta uuden sahan suunnittelu, johon
Lähteinen paneutui samalla innolla. Taas haettiin uusia ennen kokemattomia ratkaisuja.
Suunnittelupalavereihin ei riittänyt tavallinen virka-aika, vaan Lähteinen ja muu projektiryhmä istui
usein myöhään iltaan ongelmia pohtien. Autolla liikuttaessa myös matka-aika käytettiin hyödyksi
pulmia ratkoen. Kerran projektiryhmä oli Lähteisen autolla matkalla Oulun ja Kemin välillä kohti
Kemi-yhtiön sahaa ja pohdinnassa oli jokin ongelma, jonka ratkaisua piirrettiin ajon aikana
huurteiseen tuulilasiin. Silloin auto yht’äkkiä alkoi nykiä ja pysähtyi. Bensiini oli loppunut. Onneksi
lähistöllä oli talo ja avulias emäntä antoi imeä letkulla polttoainetta pihaan hylätyn vanhan
autorämän tankista. Sen turvin matka jatkui lähimmälle huoltoasemalle.
Ongelmista vaikein oli rahoitus, joka valtion budjetista tulevana oli kireä. Rahaa oli myönnetty
vain kolmasosa tarvittavasta. Edullisia ratkaisuja etsittiin luopumatta kuitenkaan teknisistä
tavoitteista. Peräänantamaton ponnistelu tuottikin tuloksena sahalaitoksen, joka oli kilpailukykyinen
ja varmisti jatkuvuuden ja työpaikkojen säilymisen asemankylällä.
Lähteinen siirtyi sahaprojektin valmistuttua 1.1.1982 Vapon toimitusjohtajaksi.
Henkisten ponnistusten ohella joskus fysiikkakin joutui koville, kuten sahan hiihtokilpailuissa
joskus 60-luvun loppupuolelle. Lähteinen lähti viimeisenä miesten sarjan hiihtäjänä ladulle ja hänen
jälkeensä naisten sarjan ensimmäisenä lähti Aune Kolmonen kahden minuutin kuluttua.
Katsoessaan taakseen peltoaukeamalla hän näki Aunen lähestyvän ja arvasi tämän yrittävän
saavuttaa hänet. Sitä hän ei halunnut ja niin hiihdettiin peräkkäin. Lähteinen varmaan laittoi
kaikkensa peliin, eikä Aune häntä kiinni saanut. Tosin hän maaliintulonsa jälkeen oli niin
poikki, että makasi turkkinsa päällä hangella huohottaen pitkän tovin. Jälkeenpäin muistellessaan
tapahtunutta hän piti sitä yhtenä elämänsä kovimpana hiihtosuorituksena.
Lähteinen osallistui aktiivisesti myös järjestötoimintaan metsä- ja sahateollisuuden sekä
mieliharrastuksensa metsästyksen piirissä.
Neuvottelu iltapuhteella 1960-luvun lopulla. Vas. Antton Sarikoski ja Olavi Lähteinen
(kuva Vapo Oy).
Retkeily Vapon Hankasalmen sahalla 1974. Olavi Lähteinen esitteli sahan ja ottaa nauraen
lippalakki kallellaan vastaan Pekka Hakasen ja Voitto Haapamäen kiitokset (kuva Keski-Suomen
Metsänhoitajat ry, historiikki sivu 138).
Retkeily Vapon Hankasalmen sahalla 2011. Heikki Piesala esitteli sahan ja ottaa hymyillen keskellä
vastaan puheenjohtaja P-J. Kuiton ja kunniajäsen Antti Savelan kiitokset. Oikealla Mauri Koskela
Vaposta myös tyytyväisenä runsaasta vierailijajoukosta (Keski-Suomen Metsänhoitajat ry).
Keski-Suomen Metsänhoitajat ry