Lue lisää..

POI’ITTAJAN MUISTILISTA
Onnistunut poikimakausi on edellytys hyvälle vuodentulolle rotukarjan kasvatuksessa. Epäonnistumisia ei jälkikäteen pysty paljoakaan korjaamaan. Seuraavassa on listattu tavoitteita, joita vasten
karjankasvattaja voi omaa suoritustaan peilata
Tavoitteet:
1. Mahdollisimman monta elävää, virkeää vasikkaa!
→
→
→
→
→
→
→
vasikkakuolleisuus alle 5 %
hyvä valvonta – karjanhoitaja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa
oikea-aikainen ja osaava poikima-avustus
emoille sopiva sonni – helpot poikimiset
ruokinta ja kuntoluokat kohdallaan
olosuhteet kohdallaan, tilaa riittävästi
eläinten ryhmittely onnistunut (sopiva ryhmäkoko, rauhallinen tunnelma)
2. Vähäinen poikima-avustuksen tarve
→
→
→
→
lehmät  5 %
hiehot  10 %
hiehot saavuttaneet riittävän koon ensimmäiseen poikimiseen mennessä
eläinten rakenteellinen karsinta
3. Emien nopea toipuminen seuraavaa tiineyttä varten
→ tiineysprosenttitavoite  95 %.
→ emon täytyy tulla uudelleen tiineeksi viimeistään 83 vrk kuluessa poikimisesta säilyttääkseen
vuosirytmin.
→ ei vaikeita poikimisia ja voimakkaita vetoapuja
→ puhtaus poikima-avustuksessa
→ ei jälkeisten jäämisiä
→ tuotantovaiheen mukainen ruokinta
→ sopiva kuntoluokka, ei alle 2,5
4. Vasikoiden hyvä kasvuun lähtö, ei menetyksiä syntymästä vieroitukseen.
→
→
→
→
→
→
→
vasikkakuolleisuus alle 3 %.
ternimaidon saanti pian syntymän jälkeen
puhtaat olosuhteet syntyessä
hyvä emovasikka-sidos
puhdas, kuiva, vedoton karsina
vasikoiden terveystarkkailu ja ongelmien havaitseminen varhain
emon ruokinta (energia ja valkuainen) imetyskaudella – emolehmän tärkein ruokinnallinen
jakso on tiineyden 2 viimeistä kuukautta - astutuskausi
5. Poikimakauden pituus tilan tavoitteiden mukainen


lyhyt poikimakausi 45 - 63 pv
tavoite alle 80 pv
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
→
→
→
→
ruokinta ja sopiva kuntoluokka ym. mahdollistavat nopean tiineytymisen
hedelmällinen eläinaines
astutuskausi rajattu tavoitteiden mukaan
myöhään poikivien karsinta
 Totuta emot, varsinkin hiehot läsnäoloosi viimeistään viikkoa ennen poikimakauden alkua.
Kävele rauhallisesti karsinoissa eläinten joukossa. Kun poikimakausi alkaa, pystyt tarkkailemaan poikimisia eläinten häiriintymättä.
 Hyvät poikimatilat, jossa emo voidaan ottaa kiinni ja tutkia helposti ja turvallisesti. Toimiva
ratkaisu on esim. pienempi karsina, jossa lehmä voidaan ajaa kahden portin väliin ja ottaa
tarvittaessa päästä kiinni. Varmista, että taakse jää riittävästi tilaa poikima-avustuksessa.
 Tarvittavat välineet valmiudessa (kts. check-list poikimakaudelle)
 Puhtaus korostuu poikimakaudella
 pese ja desinfioi välineet heti käytön jälkeen, pidä ne aina valmiudessa
 huolehdi karsinoiden ja eläinten puhtaudesta
 pidä kädet puhtaina ja kynnet lyhyiksi leikattuina
 poikima-aputilanteissa älä vie likaa lehmän sisään ja altista lehmää infektioille, jotka
viivästyttävät seuraava tiineeksi tuloa
 Eläinten vaistokäyttäytyminen korostuu poikimakaudella.
 Vieraat ja voimakkaat hajut vieroksuttavat eläimiä. Älä käytä voimakkaita hajusteita
ja vältä haalareiden pesua. Kun työvaatteet tuoksuvat rehulle, lannalle, eläinten karvoille, poikimisille ja maidolle, eläimet hyväksyvät sinut paremmin, sulaudut joukkoon ja eläinten käsittely on helpompaa.
 Vieraat ja voimakkaat äänet, koirat, ihmiset voivat hermostuttaa emot. Säilytä rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri, johon eläimet ovat tottuneet.
 Nopeat, yhtäkkiset liikkeet voivat hermostuttaa emoja. Liiku rauhallisesti ja hiljaa
eläinten joukossa.
 Älä tuo outoja laitteita tai esineitä karsinaan yhtäkkiä. Anna emojen totutella niihin
ensin.
 Emon käyttäytyminen tuoreen vasikan lähellä on vaistonvaraista. Yksilöllisiä eroja on
aina. Käyttäytymistä leimaa kuitenkin paljolti emon siihenastinen kokemus: voiko
ihmiseen luottaa? Onko poikimisen yhteyteen aiemmin kytkeytynyt jotakin epäluuloa herättävää? Älä puutu poikimisiin liikaa, ellei aihetta ole. Anna emon hoitaa tehtävänsä häiriöttä. Karjanhoitajan tehtävä on olla taustahahmo, joka huolehtii ja varmistaa että kaikki sujuu hyvin. Hoida eläimiä rauhallisen johdonmukaisesti ja karsi
hankalat yksilöt pois rakentaaksesi helposti ja turvallisesti käsiteltävän karjaaineksen.
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Tiineyden kesto keskimäärin 280 päivää, vaihteluväli ± 10 vrk. Sonnivasikka usein +1-2 vrk. Kaksoset -7 vrk. Hiehojen kantoaika on hieman lyhyempi kuin lehmillä. Kantoaikaan vaikuttaa myös
rotu.
Poikiminen
Normaalin poikimisen vaiheet
Avautumisvaihe
- eläin vetäytyy erilleen muista
- nuuhkii karsinaa
- vilkuilee taakseen, kääntyy haistelemaan taakseen valunutta limaa
- katselee kiinnostuneena muiden vasikoita
- syöminen ja märehtiminen vähenevät, loppuvat
- levoton, valppaampi, huiskii häntää, pitää häntää koholla
- nostelee takajalkojaan
- menee makuulle ja ylös
- supistuksia harvakseltaan
Työntövaihe
-
vesipää puhkeaa ja kellertävä neste valuu ulos
kesto ½-4 tuntia
kun sisempi sikiökalvo tulee näkyviin ja työntövaihe alkaa, vasikan tulisi syntyä
lehmällä 2 tunnin kuluessa ja hieholla 4 tunnin kuluessa.
poltot voimistuvat ja välit lyhenevät
kohdun puristusvoima vähenee  työ siirtyy vatsalihaksille.
vatsalihaspoltteet ovat tehokkaimpia emän maatessa kylkiasennossa.
työntöpoltteiden määrä on keskimäärin 50.
rasituksen johdosta pulssi kohoaa usein yli sadan.
lämpötila nousee myös yli normaalin.
poltteiden yhteydessä synnytysteihin puristuu voitelevia sikiönesteitä
hiehoilla ulostyöntövaihe kestää kauemmin kuin lehmillä
suurin osa lehmistä poikii makuuasennossa
pään tultua näkyviin vasikka syntyy parilla kolmella vahvalla työnnöllä
Jälkeisvaihe
-
jälkeispoltteet alkavat pian poikimisen jälkeen
jälkeiset tulevat muutaman tunnin -12 tunnin kuluessa poikimisesta
usein lehmä haluaa syödä jälkeiset
o jos emo hotkii jälkeisiä, varmista että se ei tukehdu jälkeisiin tai vie jälkeiset kokonaan pois
o älä tee mitään vasikalle lehmän syödessä jälkeisiä ja pidä ilmapiiri häiriöttömänä – hermostuessaan emo yrittää syödä jälkeiset vielä nopeammin →
tukehtumisriski
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Synnytysvaikeudet
Mistä synnytysvaikeudet johtuvat?
Vasikka:
- vasikan koko liian suuri emän lantioon nähden
- virheasennot
- kaksoset
- epämuodostumat
- kuolleet vasikat
- muumiovasikat
Emä:
- kuntoluokka (liian laiha, liian lihava)
- hiehon koko (hiehot eivät ole vielä täysikasvuisia ensimmäisen kerran poikiessaan
ja lantio on pienempi kuin aikuisilla lehmillä – uudistushiehojen kasvu riittävään
kokoon on tärkeä)
- kohtukierre
- kohdun kaulan puutteellinen avautuminen
- kohdun puutteellinen supistuminen (halvaus)
- kasvaimet
- vanhat synnytysvauriot
Kohtukierre
 Sikiövedet eivät välttämättä pääse lainkaan tulemaan  vaikea päätellä koska pitäisi toimia
 Lehmä vaikuttaa vaivaantuneelta, nousee ylös ja uudelleen makuulle toistuvasti, potkiskelee
mahan alle
 Poltteita on vaihtelevasti, mutta nekin vaimenevat lopulta
 Emättimen kautta tunnusteltaessa havaitaan spiraalimaisuutta tai kierteiset jengat
Emon tutkiminen
Arvioi auttamisen oikea ajankohta. Käsittelyyn tottumaton tai ihmiseen luottamaton lehmä voi hermostua kiinni otettaessa. Poikiminen venyy, kun siihen puututaan. On kuitenkin parempi tarkistaa
avuntarve. Liian kauan odotettaessa vasikka voidaan menettää, jos jotakin on pielessä. Toimi rauhallisesti. Hermostuminen -emon tai poi’ittajan- on haitaksi.
 Varaa kaikki avustuksessa tarvittavat välineet valmiiksi paikalle
 Ohjaa emo rauhallisesti pienempään karsinaan, jossa se voidaan ottaa kahden portin väliin.
Pakkinaru estää peruuttamisen pois
 Jos emo on rauhaton, se täytyy ottaa myös päästään kiinni
 Mikäli käsittelypaikassa ei ole sulkulaitetta, pää otetaan kiinni riimuun. Turpalenkki asetetaan jonkin verran silmien alapuolelle - ahtaasti turpaa puristava lenkki hermostuttaa eläimen. Muista aina VETOSOLMU, jotta saat eläimen nopeasti vapautettua, mikäli se menee
makuulle.
 Avustaja mukana helpottaa tilannetta
 Sido tarvittaessa häntä esim. narulla lehmän kaulan ympärille, jotta se ei huiski kasvoillesi
 Pese lehmän peräpää reilusti suurelta alueelta, muista myös hännän alapinta
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma









Käytä lämmintä vettä ja mieluiten desinfioivaa saippuaa
Pese samalla omat kätesi saippualla huolellisesti olkapäihin asti
Korut ja kellot pois, puhtaus erittäin tärkeää
Ei likaa synnytysteihin!
Käytä runsaasti liukasteita – jos varsinaista liukastusainetta ei ole, käy esim. ruokaöljy tai
parafiiniöljy mainiosti
Vie käsi supussa rauhallisesti emättimestä sisään
Muista työturvallisuus!
Varaudu eläimen nopeisiin liikkeisiin alussa. Kun kätesi on syvemmällä synnytyskanavassa,
se stimuloi lehmää työntämään ja yleensä se rauhoittuu paikoilleen
Käytä vain puhtaita synnytysvälineitä
Poikima-avustus
 Onko kohdun kaula auki?
- jos kätesi ylettyy olkapäätä myöten sisään, kohdunkaula on avautunut
- jos saat kätesi noin 45 cm päähän ja tunnet osittaisen esteen, kohdunkaula ei ole vielä täysin avautunut
- jos saat vain pari sormea vietyä läpi (vastassa ikään kuin kumirengas), kohdunkaula
on vasta avautumassa
- jos kohdunkaula ei ole ollenkaan avautunut, tunnet esteen edessä (saatat tuntea vasikan toisella puolella, mutta välissä on paksu kudos).
 Tunnetko vasikan karvapeitteen suoraan käsiisi / tuntuvatko vasikan osat ohuen kalvon takana / tuntuvatko vasikan osat paksumman seinämän takana ts. ovatko kalvot ehjät?
 Tunnetko vasikan osia ja kuinka kaukana?
 Onko vasikka elossa?
- elossa oleva vasikka voi nykäistä kun jalkaan tartutaan ja aletaan vetää
- elossa oleva vasikka usein reagoi jos työnnät sormen sen suuhun
- takaperin olevan vasikan peräaukkoon työnnetyssä sormessa voi tuntea pienen puristuksen tai pulssin, jos vasikka on elossa
 Missä asennossa vasikka on, kuinka iso vasikka?
 Yksi vai monta?
 Tuntuuko sisällä ahtaalta / suppilomaiselta / ”jengat”
 Epämuodostumia tai normaalista poikkeavaa?
 Jos näet jälkeisten osia tulevan ennen vasikkaa, tutki emo ja avusta tarvittaessa
 Jos et saa kättä kohtuun – eli et pysty tuntemaan vasikan osia tai et pysty selvittämään vasikan asentoa, kutsu heti eläinlääkäri
 Jos olet varma, että kohdun kaula on auki, sikiökalvot ovat puhjenneet ja vasikka on normaaliasennossa, vedä käsin vasikkaa emän työntöjen tahdissa, jotta saat sorkat lähemmäs
synnytysnarujen tai – ketjujen kiinnitystä varten
Älä vedä, jos
 kohdun suu ei ole auki
 vasikka on virheasennossa
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
 jos et tiedä, mitä olet tekemässä
Hätiköidystä vetoavusta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Asentovirheitä
Elävä vasikka pyrkii asettumaan oikein. Asentovirheitä tulee silti vastaan jokaisen poi’ittajan uralla
Vasikka tulossa etuperin normaalissa asennossa
Vasikka takaperin. Varmistu asennosta, valmistaudu auttamaan. Varmista, että häntä
seuraa mukana. Etene rauhallisesti kunnes
lantio tulee ulos ja vedä jatkuvalla vedolla
vasikka nopeasti ulos
Toinen tai molemmat polvet taipuneet
Vasikka etuperin toinen tai molemmat jalat
kokonaan alle taipuneena. Kysyy ulottuvuutta, vaikea oikaistava. Etene vaiheittain.
Työnnä vasikkaa taaksepäin. Käännä ensin
polviasentoon ja tee sitten lopullinen oikaisu.
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Vasikka etuperin selällään.
Vaikea asento, kutsu eläinlääkäri
Etuperin, pää jalkojen väliin alas taipuneena
Vaikea asento, kutsu eläinlääkäri
Etuperin pää sivulle taipuneena
Vaikea asento, kutsu eläinlääkäri
Takaperin, jalat kintereestä alle taipuneena
Oikaisuun tarvitaan tilaa. Vaativa asento
korjata, kutsu eläinlääkäri
Takaperin, jalat kokonaan alle taipuneina.
Vaikea oikaistava, etene vaiheittain ensin
kinnerasentoon. Vaatii tilaa ja ulottuvuutta!
Kutsu eläinlääkäri
Takaperin selällään.
Voi antaa kuvan normaalisti etuperin
tulevasta vasikasta. Vaikea asento,
Kutsu eläinlääkäri
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Virheasennon oikaisu:
 Virheasennon korjaaminen on yleensä helpompaa eläimen seistessä
 Älä toimi lehmän poltteita vastaan
 Älä käytä väkivaltaa
 Kääntäminen onnistuu vain, jos vasikka kohdun puolella, ei synnytyskanavassa - kääntämiseen tarvitaan tilaa
 Vältä laajoja liikeratoja, tee oikaisut vaiheittain.
 Varo vioittamasta kohtua - suojaa kohtua pitämällä käännettävä vasikan osa kourasi sisällä
 Oikaise perätilassa tulevan vasikan jalat vasikan mahan alta sisäkautta taakse
 Älä ryhdy yrittämään, jollet ole varma vasikan asennosta ja jos et pysty ylläpitämään erinomaista hygieniaa
 ÄLÄ JATKA YRITYSTÄ 15 MINUUTTIA PIDEMPÄÄN.
 JOS EI ONNISTU, SOITA HETI ELÄINLÄÄKÄRI!
Tarjontavirheiden korjaus:
Vain yksi jalka tuntuu
 Yritä löytää toinen sorkka
 Suojaa sorkkaa kädelläsi
 Työnnä etupolvea tai kinterettä sisäänpäin ja oikaise jalka
Pää taittunut sivulle
 Vasikkaa täytyy työntää voimakkaasti sisäänpäin
 Toisella kädellä ote turvasta
 Toinen käsi työntää niskasta, toinen kääntää päätä
 Varo, ettei niska taitu luonnottomaan asentoon
Kaksosvasikat
 Kaksosvasikat syntyvät usein n. viikon etuajassa
 Jos ensimmäinen vasikka on kooltaan hyvin pieni, tarkista aina onko kyseessä kaksoset
 Kaksoset syntyvät kaikissa mahdollisissa asennoissa, mutta useimmiten toinen tulee etuperin ja toinen takaperin. Virheasentoja on usein
 Takaperin tuleva vasikka saattaa olla usein myös häntätarjonnassa (takajalat alla)
 Kaksos-synnytyksissä päällimmäinen vasikka avustetaan ensin ulos
 Jos tunnet useammat jalat, erottele ne, ennen kuin alat vetää. Jalkojen erottelua helpottaa,
kun muistaa, että etujalkojen nivelet taipuvat samaan suuntaan ja takajalkojen eri suuntiin
 Schistosomus reflexus (”Inside out”, epämuodostuneilla) vasikoilla on usein kaikki jalat tulossa yhtaikaa
 Emot, joilla on kaksosia sukutaustassa toistavat usein
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Oikaise asentovirhe hellävaroin, kohtua suojaten
Kiinnitä vetonarut vuohisten yläpuolelle
Vetoavun antaminen
 Tavoitteena on saada - ei pelkästään elävä - vaan mieluiten virkeä vasikka!
 Kohdun kaulan on oltava täysin avautunut
 Vasikan oltava ehdottomasti normaaliasennossa, jos vetoapua aiotaan antaa. Aina tarvitaan
kolme asiaa: kaksi etujalkaa ja pää etuperin-asennossa, kaksi takajalkaa ja häntä takaperin.
 Vetonarujen tai – ketjujen oltava puhtaat
 Vetonarut tai – ketjut kiinnitetään vuohisnivelen ts. pikkusorkkien yläpuolelle
 Liukasteen käyttö, varsinkin jos poikiminen on jatkunut pidempään ja synnytystiet kuivahtaneet
 Vetoapu emän selän suuntaisesti, kun vasikan pää on lantio-ontelossa. Alaviistoon, kun pää
ja rintakehä ulkona
 Normaalissa poikimisessa vasikka syntyy ”kaaressa” taipuen lopussa emon kintereitä kohti.
Suuntaa vetoapu samalla tavoin.
 Vedä lehmän työntöjen tahdissa!
 Vedon on oltava tasainen - ei rykäisyjä, ei riuhtomista
 Varmista, että vasikan turpa on vuohisnivelten tasolla (jos sorkan kärkien tasolla, kyynärpäät ovat koukussa).
 Hartiat ulos jalkojen vuorovedolla
 Jos jää lonkistaan kiinni, yritä kääntää vasikkaa kyljelleen 45- 90 astetta emoon nähden
 Edistymistä (edes pientäkin) pitäisi tapahtua 5 minuutin hyvällä vedolla. Jos ei edisty 
kutsu eläinlääkäri.
 Takaperin tulevaa vasikkaa vedettäessä tulee muistaa, että kun vasikan lantio tulee ulos
emän emättimestä, pitää loputkin vasikasta vetää jatkuvalla vedolla nopeasti ulos  Napanuora litistyy vasikan lantion tultua näkyviin
 Em. tilanne on ainoa tilanne, kun vedolla on kiire. Muissa tilanteissa tasainen, sitkeä veto
lehmän työntäessä on paras vaihtoehto.
 Takatilassa työnnä toista jalkaa sisään ja vedä toisesta -> vasikka kääntyy hieman vinottain
ja mahtuu paremmin ulos
 Vetoapu enintään kahden raavaan miehen voimalla
 Vetolaite – joskus hyödyllinen apuväline, jos apuvoimaa ei ole saatavilla, MUTTA voi aiheuttaa
vahinkoa väärin käytettynä! Vetolaitteen käyttöön pätee sama kahden hengen vetoavun voimakkuus.
 Vetoapua ei kannata jatkaa, jos se ei tuota tulosta!
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
 Jos vasikka ei vetoavusta huolimatta lähde tulemaan, soita ajoissa eläinlääkärille
Mahtuuko vasikka syntymään?
Vasikka yläetutilassa
 olkanivelten etuosien tultava lantion etureunasta:
 seisovalla lehmällä 10 sentin päähän
 makaavalla 5 sentin päähän
 kämmenen mahduttava vasikan pään ja lantion väliin
Vasikka takatilassa
 kintereet on saatava näkyviin
Jos vasikan sorkat painuvat takaisin sisään lehmän noustessa ylös, tilaa on. Paikalleen
jäävät sorkat, jotka eivät liiku edestakaisin, ovat merkki ahtaudesta/isosta vasikasta.
Ison vasikan merkkejä
 Yläetutilassa olevan vasikan etusorkkien pohjat kääntyvät kohti toisiaan
 Yläetutilassa olevan vasikan etujalat työntyvät ristiin
Soita eläinlääkäri jos:
 Avautumisvaihe kestää
- Hieholla yli 12 tuntia
- Lehmällä yli 6 tuntia
 Vesipään puhkeamisesta on kulunut
- Hieholla 4 tuntia
- Lehmällä 2 tuntia
 Kivuliaat poltot ilman tulosta
- Hieholla 2 tuntia
- Lehmällä 1 tunti
 Vetoapu ei tuota tulosta
 Runsaasti verta tai jälkeiset tulossa ensin
 Epäilet, ettei synnytys etene normaalisti
Soita ajoissa, koska
- synnytystiet kuivuvat ja turpoavat
- emä ja avustajat väsyvät
- keisarinleikkaus kannattaa vain hyväkuntoiselle emälle
- kohdun ulosluiskahduksen riski kasvaa
- kohdunkaula alkaa sulkeutua noin kuuden tunnin kuluttua vesien tulosta
- vasikka kuolee 4 - 6 tunnin kuluttua vesipään puhkeamisesta
- eläinlääkärin tulo paikalle voi viedä aikaa
Vastasyntynyt vasikka
 Poista lima suusta ja sieraimista parhaasi mukaan PUHTAILLA KÄSILLÄ
 Kutita puhtaalla oljenpätkällä sieraimen sisäpuolta niin että saat vasikan pärskähtämään
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
 Älä roikota vasikkaa takajaloista. Takajaloista roikottaessa sisäelimet painavat vasikan
keuhkoja ja sen on vielä vaikeampaa hengittää
 Tue vasikka rinnan päälle makaamaan. Taita etujalat polvista vasikan alle, tue vasikka normaaliin makuuasentoon. Kun se pitää itse päätään pystyssä, tilanne on hyvä.
Vasikan elvytys
 Jos vasikka ei hengitä, raota silmäluomia: jos silmän pinta on harmaa, vasikka ollut jo pidempään kuolleena, eikä elvytys auta. Jos silmä kirkas, aloita elvytys, jos pulssi tuntuu.
 Sieraimiin tai suuhun puhaltaminen ei juurikaan auta
 Kyljellään olevan vasikan etujalan nosto suoraksi etuviistoon ja painaminen koukkuun samalla rintakehää vähän painaen toimii ”tekohengityksen” tavoin.
 Hankalissa tapauksissa ”shokkihoito” heittämällä ämpärillinen kylmää vettä vasikan rintakehän päälle voi saada vasikan henkäisemään ilmaa … MUISTA KUIVATA JA LÄMMITTÄÄ VASIKKA
 Jos vasikka ei n. viidessä minuutissa ala hengittää, se yleensä menehtyy
 Kun vasikka alkaa itse pärskiä ja hengittää, se voidaan siirtää emälle nuoltavaksi
Vasikan nuoleminen
Hyväksi vasikalle
- Kuiva karva eristää lämpöä
- Vasikan pintaverenkierto paranee
- Pötsimikrobit siirtyvät emän syljestä vasikan turkkiin
Hyväksi emolle
Kiihdyttää emän oksitosiinin eritystä
→ kohtu supistuu
→ jälkeiset irtoavat paremmin
→ maito laskeutuu paremmin
Vasikan hoito syntymän jälkeen
- Anna emon nuolla vasikka kuivaksi. Tarmokkaat kielen liikkeet ovat parasta elvytyshoitoa vasikalle.
- Ajoita seuraava tarkistuskäynti niin, että todennäköisesti tapaat vasikan utareella ja voit
varmistaa ternimaidon saannin. Virkeä vasikka on ½-1 tunnin kuluessa jaloillaan etsiytymässä utareelle.
- Jos vasikka syntyessään on keltainen (meconium-ulosteen tahraama), on se merkki viivytyksestä tai stressistä syntymän aikana. Pidä näitä vasikoita silmällä, niiden vastustuskyky voi olla heikompi.
Keisarinleikkaus
 Päätös leikkauksesta tehtävä ajoissa  sekä vasikan että lehmän ennuste parempi
 Jos vasikka elävä, ennuste hyvä
 Ennuste parempi, jos lehmä seisoo
 Mahdollistavatko olosuhteet onnistuneen leikkauksen?
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
-
lehmä saatava kiinni
toimintaympäristön oltava suhteellisen puhdas
valaistus
runsaasti lämmintä vettä
siedettävä lämpötila
pöytä instrumenteille
sähköä karvanleikkurille
avustava henkilö
Kuolleen vasikan sahaaminen
 Päätös ajoissa  ei onnistu, jos kohtu kovin supistunut
 Tavoitteena pelastaa emä
Emon lopetus
 Harkittava, kun esimerkiksi:
- Kuollut vasikka + paha virheasento + pahoin supistunut kohtu
- Vakavat kohdun repeämät, kun vasikka jo kuollut ja infektoitunut
- Pahat kohdunkaulan repeämät
Mahdollisia synnytyksestä ja vääränlaisesta synnytysavusta johtuvia vaurioita:
 Verenpurkaumat
 Limakalvorepeämät
 Kohturepeämät
 Hermovammat
 Lantiomurtumat
 Jälkipoltteet
Kohtuprolapsi
 Kohdun esiinluiskahdus ilmenee heti poikimisen jälkeen tai muutaman tunnin kuluttua poikimisesta
 Vähentääksesi kohdun ulostulon riskiä, pidä vetoapu aina maltillisena ja tasaisena. Kannusta
emo jaloilleen pian poikimisen jälkeen.
 Soita eläinlääkäri viipymättä, jos lehmä työntää kohdun ulos.
 Pidä kohtu viileänä ja puhtaana (esim. kylmää vettä ja kohtu pulkkaan) ja lehmä rauhallisena (kohdun iskeytyminen äkkinäisissä käännöksissä voi johtaa repeämiin ja lehmän menetykseen)
 Kohtuprolapsi ei ole perinnöllistä eikä uusiutuvaa. Suurin osa lehmistä tiineytyy uudelleen.
 Emätinprolapsit kuuluvat karsintalistalle – sekä perinnöllistä että uusiutuvaa
Emon hoito poikimisen jälkeen
Emä saattaa olla erittäin uupunut poikimisen jälkeen
- Esim. suuri vasikka ja voimakas vetoapu, synnytysteiden vaurioituminen, hermovammat
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
-
-
Emä makaa tai ylösnousu ”huojuvaa”
Lepo poikimakarsinassa pehmeällä alustalla
 huolehdittava, että saa rehua ja vettä
 huolehdittava, että vasikka saa ternimaitoa
Emo voi olla uupunut ja ”poissaoleva” poikimisen jälkeen, eikä kiinnitä heti huomiota vasikkaan
 ojenna varovasti riekale synnytyskalvoa vasikan päältä emon haisteltavaksi saadaksesi
sen kiinnostumaan
 vedä vasikka emon pään lähelle niin että se ylettyy haistamaan ja nuolemaan vasikkaansa – kun siirrät vasikkaa seuraavaksi kauemmas, emo pyrkii jalkeille (jos emo
on hutera poikimisen päätteeksi, varo ettei se rojahda vasikan päälle).
Emo-ominaisuudet
 Normaalisti poikinut emä keskittyy syntyneen vasikan nuolemiseen ja hoitoon, mutta saattaa
olla jopa vaarallisen suojeleva.
 Katso itsellesi poistumisreitti, kun vapautat emän synnytysavun antamisen jälkeen vasikan luokse
 Rakenna poikimakarsina aidoista joiden yli pääset tarvittaessa nopeasti kiipeämään, älä käytä
umpinaisia aitapaneeleja
 Tarkkaile myös ettei lehmä osoita aggressiivisuutta vasikkaa kohtaan
 Älä lietso emon puolustusviettiä, pidä liikkeet ja äänenkäyttö rauhallisina, jotta emo voi tuntea
luottavansa tilanteeseen.äänet vieraat
 Joidenkin lehmien emovaistot voivat käydä kuumana muutaman päivän poikimisen jälkeen,
tämän jälkeen emo yleensä rauhoittuu. Merkitse kuitenkin muistiin voimakkaasti vasikkaansa
puolustavat emot. Ongelmatapaukset kuuluvat karsintalistalle työturvallisuus-riskinä.
 Puolustusvietillä on taipumus voimistua vuosi vuodelta. Käyttäydy niin, että et anna aihetta
emolle vasikan puolustamiseen
Kaksosvasikat
 Varmista, että emo hyväksyy molemmat vasikat ja että molemmat saavat imeä
 Seuraa emon maidon riittävyyttä ja vasikoiden kasvua.
 Siirrä emo tarvittaessa paremmalle ruokinnalle
 Jälkeisten jääminen yleistä. Tarkkaile, ettei emälle kehity kohtutulehdusta (valutus, kuume,
syömättömyys)
 Sekakaksosvasikoiden lehmävasikka on yleensä hedelmätön
 Hedelmällisyys voidaan varmistaa karvanäytteestä (Fabalab)
Eristyskarsina
 Siirrä emo ja vasikka poikimisen jälkeen eristyskarsinaan, jossa on runsas olkikuivitus.
 Eristyskarsinassa varmistuu hyvä side emon ja vasikan välillä.
 Pidä emo-vasikka paria n. ½ vrk omassa karsinassaan
 Emo saa levätä rauhassa poikimisen jälkeen. Tärkeää varsinkin jos emo on ryhmässään alempiarvoinen.
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
 Vasikan imemään opettelu on helpompaa, kun se ei pääse harhailemaan ympäri isompaa karsinaa. Näin varmistuu myös ternimaidon saanti omalta emolta.
 Eristäminen poikimisen aikana tai ennen voi hermostuttaa joitakin emoja - poikimiseen liittyvä
kipu saatetaan liittää paikkaan. Siirto eristyskarsinaan poikimisen päätteeksi voi olla paras ratkaisu
 3 x 3m on minimi, suurempi poikimakarsina on vielä parempi
 Jos emo ei heti hyväksy vasikkaa, varmista tilanteen rauhallisuus ennen kuin jätät parin keskenään. Kasa hyvää säilörehua vasikan vieressä voi rauhoittaa emon syömään ja lopulta kiinnostumaan vasikasta
Kameravalvonta
 Tarkkailu onnistuu eläimiä häiritsemättä.
 Milloin vastasyntynyt vasikka on jaloillaan ja utareella - tarkistuskäynti karsinassa varmistaa,
että vasikka varmasti löytää vetimen omatoimisesti ja että maitoa tulee.
 Kamera on apuna myös myöhemmin kiimantarkkailussa - eläinten aktiivisen liikkeellä olohetkien havaitseminen
 Kameravalvonta EI korvaa karjanhoitajan läsnäoloa eläinten luona pihatolla, silloin kun sitä
tarvitaan.
Napanuora
 Jos vasikka syntyy puhtaaseen karsinaan, desinfiointi ei ole välttämätöntä
 Ennaltaehkäisevä desinfiointi on syytä tehdä välittömästi vasikan synnyttyä ja napanuoran katkettua. Sumuta napa huolellisesti jodi-liuoksella tai aseta puhdas lasipurkki jodiliuoksineen vasikan navan alle ja huljuta napanuora huolellisesti purkin liuoksessa.
 Jos napanuora jää liian pitkäksi, katkaise se mieluiten vetämällä (ennemmin kuin leikkaamalla)
poikki puhtain käsin. Älä vedä napanuoraa vasikan puolelta, jotta et vahingoita vasikkaa sisäisesti. Jätä muutaman tuuman mittainen pätkä. Jos napanuorassa on verta, purista veri nuorasta
pois, jolloin se kuivuu nopeammin. Lopuksi kasta napanuora huolellisesti jodiin.
 Tarkista kaikkien vasikoiden navat viikon iässä, jolloin napanuoran pitäisi olla kuivahtanut. Jos
napa tuntuu turvonneelta, kuumottavalta ja vasikka aristelee/osoittaa kivun merkkejä tunnustellessa, pyydä eläinlääkäriltä antibiootti-kuuri. Hoitamattomat napatulehdukset voivat johtaa vasikan menetykseen
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
 Huolehdi karsinoiden ja vasikkapiilojen puhtaudesta hyvällä kuivituksella
 Jos punnitset vasikat vaaka-telineessä, puhdista ja desinfioi teline huolella punnitusten välissä.
Punnituskassit ja telineet voivat olla napatulehdusten levittäjiä
Tee muistiinpanoja.
 Perustiedot (päivämäärä, emä, isä, vasikan sukupuoli, paino/koko, syntymätunnus, korvanumero jne.)
 Poikimisen helppous: poikiminen ilman apua, poikima-apu ja sen aste, poikima-avun syy (vasikan koko,
virheasento, polttojen puute, kohtukierre..)
 Emon poikimaominaisuudet (poikiminen suhteessa vasikan kokoon), käyttäytyminen, emo-ominaisuudet
(puolustaminen, hyökkäävyys, luottamus hoitajaan, suhtautuminen karsinan muihin vasikoihin)
 Utare ja vedinrakenne, oppiko vasikka helposti itse imemään, tarvitsiko apua, miksi (hankala utare ja
vedinrakenne/vaikea poikiminen/veltto vasikka/levottomasti pyörivä emo)
 Huomiot vasikasta
 Emon kuntoluokka poikimahetkellä
 Jälkeisten jääminen
Parhaasta yrittämisestä huolimatta vahinkoja sattuu ja menetyksiä tulee. Älä masennu! Nauti
onnistumisen hetkistä. Arvioi hankalan poikimisen jälkeen rehellisesti oma suorituksesi ja
poikineen lehmän osuus. Näin rakennat hiljalleen ongelmattomampaa tulevaisuutta.
Koottu seuraavista lähteistä:
Ulla Eerola. Luentomateriaali Poikiminen emolehmätilalla 24.01.2012
Johanna Jahkola. Luentomateriaali Karjanhoitajan käyttäytyminen poikimakaudella 24.01.2012
Roy Lewis, DVM. Calving Guidelines. Charolais Connection, Herd Health, March 2013
Heather Smith Thomas. Storey’s Guide to Raising Beef Cattle 2009.
Kuva: Johanna Jahkola
Piirrokset: Paavo Jahkola, kirjasta Lihakarjan kasvatus 1987
Hanke: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma