docMe viemme sitä eteenpäin! - Suomen Tasolasiyhdistys ry
download 
Report Transcription
Me viemme sitä eteenpäin! - Suomen Tasolasiyhdistys ry
TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m2 ja edelleen paras! Meiltä myös: Teräs-, alumiini ja komposiittilistat Optitherm S1N-selektiivilasi Huurtumaton lasi Me teemme lasiteknologian huippua Seloy ei seuraa kehitystä Me viemme sitä eteenpäin! 32700 Huittinen • Puh. 010 839 5800 www.seloy. fi eo d i v o Kats linjasta BU oy S P T el s . w ww SISÄLLYS 5Pääkirjoitus: Laatua vaiko laaduttomuutta? MAURI RIIKONEN 6 Korkeatasoista arkkitehtuuria Töölönlahdelle TUOMO HÄYRYNEN 6 16 8 Lasiluoto Oy - vahvuuksina erikoistuminen ja toimitusvarmuus TUOMO HÄYRYNEN 10 Matkapuhelinkuuluvuus ja energiatehokkaat ikkunat TAHVO SUTELA 13 Uudet vaatimukset muuttavat lasialaa 14 Helppohoitoisemmat lasipinnat 15 GPD Finland tarjosi tasokasta ohjelmaa lasialan osaajille TUOMO HÄYRYNEN Tero Granqvist AULIKKI ASP 17 Laskentaohjelman taustalla on vuosien standardointityö AULIKKI ASP TAHVO SUTELA 19 Uusilla standardeilla vastataan ympäristövaikutusarvioinnin haasteisiin Pekka Vuorinen 22 Lasiammattilaiset Italiassa TOMI LAAKSO 22 Lasin Maailma 3/2013 3 Pilkington Anti-condensation Glass – Huurtumista vastaan Pilkington Anti-condensation Glass on suunniteltu minimoimaan ulkopuolisen huurtumisen syntymistä hyvin eristävissä ikkunarakenteissa. Pilkington Anti-condensation Glass on tehty erikoiskirkkaalle Pilkington Optiwhite™ lasille joten sen ulkoasu on neutraali ja kirkas. Tuotetta voi käyttää sellaisenaan tai sen voi karkaista, laminoida tai taivuttaa ja käyttää tarpeenmukaisissa yhdistelmissä eristyslasielementeissä. Lisätietoja: Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Puh. 03 349 9282 – www.pilkington.fi www.turvalasit.fi Turvalasit sateenkaaren väreissä, mielikuvituksellisesti muotoonleikattuina ja upeasti kuvioituna ® Viihtyisyyttä pitkälle tulevaisuuteen Vehnämyllynkatu 12 Tampere ® 020 7403 222 Behaglichkeit bis weit in die Zukunft Co Pääkirjoitus Laatua vaiko laaduttomuutta? Mauri Riikonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tasolasiyhdistys ry U sein todetaan, että ”se on hyvälaatuinen tuote” tai ”työ oli laadukasta”. Mutta mihin väittämät oikein perustuvat, kun kaikille tuotteille ja palveluille ei ole yksiselitteistä määrittelyä laadusta? Laadun arviointi on paljolti sidoksissa aikaan, paikkaan ja vieläpä arvioijaankin, mikäli ennalta ei ole sovittu tai ole ollut tiedossa, mitä ominaisuuksia on haluttu tuotteelle tai palvelulle. Juuri tämä ennalta määrittely tai paremminkin määrittelemättömyys aiheuttaa näkemyseroja laadusta. Kun kaupat on tehty ”kanalinnusta”, niin kuluttaja kuvittelee usein saavansa komean riikinkukon, mutta myyjän mielestä sulkasatoinen, jo munintansa lopettanut kanavanhus, täyttää täysin kanalinnun määritelmän. Erilainen näkemys ja sen seurauksena pahimmillaan ilmiriita on usein väistämätön. Myyjä perustelee omaa näkemystään tuotteen kelvollisuudesta ja ostaja sen kelvottomuudesta. Ja kun ei päästä yhteisymmärrykseen, niin haetaan näkemyksille lisävahvistusta erilaisilla lausunnoilla. Aikaa ja energiaa tuhraantuu ja ihmissuhteet kärsivät, vaikkakin sanotaan, että asiat riitelevät - ei ihmiset. Mistä sitten pelastus moiseen ongelmaan? Osapuolten tulisi aina etukäteen yhteisesti hyväksyä tuotteen ominaisuudet, eivätkä ne saisi olla pelkkiä mielikuvia. Sen kanalinnun ominaisuuksistakin tulisi sopia enemmän: linnun sukupuoli ja väri, höyhenien ominaisuudet, elävä tai kuollut vaiko henkitoreissaan oleva linturiepu jne., mutta etukäteen! Rakennusalalla on paljon valmiiksi sovittuja pelisääntöjä toimituksiin, kunhan ne vain tiedostetaan ja muistetaan kaupankäynnissä. Lasialalla on EN-standardit mm. peruslaseille ja peileille, leikatulle, karkaistulle, laminoidulle ja taivutetulle lasille sekä eristyslaseille, joiden mukaan tuote tulee valmistaa. Standardeissa on mainittu tuotteen teknisiä, optisia ja visuaalisia ominaisuuksia. Lisäksi on käytettävissä RT-kortteja RYL -ohjeita yms. Jos sopimuksessa on viitattu joihinkin ohjeisiin, niin toimittaja on sitoutunut täyttämään niiden määrittämät vaatimukset eikä ostajakaan ole oikeutettu vaatimaan sopimuksen yli meneviä ominaisuuksia. Joitakin rakennustuotteen vähimmäissuoritusarvoja, kuten mm. lämmön ja äänen eristävyysarvoja ohjaavat osin myös kansalliset rakentamismääräykset http://www.ymparisto.fi/default. asp?contentid=198063, ja näistähän ei voida tinkiä. Mutta jos asiakkaan kanssa on sovittu ”paremmasta laadusta” (= vaativampia ominaisuuksia) kuin standardit edellyttävät, niin toimitetun tuotteen on myös oltava ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu. Turha on toimittajan silloin enää vedota ”yleiseen standardi – laatuun”. Rakennustuotteen laatu tai paremminkin tuotteen ominaisuudet muodostuvat raakaaineista / komponenteista, tuotannon kone- /laitekannasta, rakentamismääräyksistä, standardeista ja osaavasta henkilöstöstä sekä usein myös toteutusajasta. Kaikkien osa-alueiden tulee olla tiedostettuja ja kunnossa, sillä niitä ei voi yleensä kompensoida, jos halutaan ”laadukas” tuote. Jos kohteeseen toimitetaan tai hankitaan sopimattomia ominaisuuksia omaava tuote, joko tietoisesti tai tiedostamatta, niin silloin tuotteen laadulla ja kestävyydellä ei ole enää mitään tekemistä keskenään. ”Mutta kun on se ainainen kiire - ei ehdi selvittämään ja tekemään asioita”, on usein kuultua. Mistä löytyneekin se aika, kun kärhämöidään tuotteen ominaisuuksista -laadusta? Laadun tai laaduttomuuden arvioinnin tulee perustua ennalta sovittujen ominaisuuksien toteutumiseen tai toteutumattomuuteen, ei subjektiivisiin mielikuviin ja olettamuksiin laadusta. ■ JULKAISIJA Suomen Tasolasiyhdistys ry Korpiniityntie 99 13720 Parola Puhelin 0500 4743 98 www.tasolasiyhdistys.fi KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Lönnrotinkatu 4 B, 5 krs. 00120 Helsinki Puhelin 050 66 174 www.talotekniikka-lehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Mauri Riikonen Puhelin 0500 4743 98 E-mail: mauri.riikonen@tasolasiyhdistys.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Puhelin 050 585 7996 E-mail: tuomo.hayrynen@talotekniikka-julkaisut.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Eeva Vartiainen Puhelin 0400-773833 E-mail: eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kestotilaus 35 € vuoden jaksolta. ILMOITUKSET Eeva Vartiainen Puhelin 0400-773833 E-mail: eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi TAITTO Forssa Print/Taittopalvelu Puhelin (03) 4155 677 PAINO ISSN-L 2242-7988 ISSN 2242-7988 Kannen kuva: Tuomo Häyrynen, Alma Median talo. Lasin Maailma 3/2013 5 Uusi Alma Median toimitalo kokosi yhteen konsernin aiemmin hajallaan toimineet yksiköt. Korkeatasoista arkkitehtuuria Töölönlahdelle Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Kaupunkikuvan vaaliminen sekä toimiva ja muuntojoustava suunnitteluratkaisu olivat keskeiset tavoitteet, kun Töölönlahden rannalle suunniteltiin toimitiloja Alma Median käyttöön. Lopputulos on onnistunut; laajojen julkisivun lasipintojen ansiosta tilat ovat avarat ja viihtyisät tukien tavoitetta modernista ja vuorovaikutteisesta työympäristöstä. T öölönlahden alue on tällä hetkellä yksi Helsingin keskustaalueen tärkeimmistä kehittämiskohteista. Useita toimistorakennuksia on nousemassa rautatien varteen merkittävien julkisten rakennusten kuten Eduskuntatalon, Finlandia-talon ja Musiikkitalon välittömään läheisyyteen. Ensimmäisenä valmistui pääasiassa Alma Medialle vuokrattu rakennus, joka otettiin käyttöön viime joulukuussa. Rakennuksen suunnitteluratkaisusta järjestettiin kesällä 2010 arkkitehtikilpailu, johon kutsuttiin mukaan viisi arkkitehtitoimistoa. Järjestäjinä toimivat hankkeen rakentajana toiminut Lemminkäinen Talo Oy, kiinteistön omistaja Keskinäinen Elä- 6 Lasin Maailma 3/2013 kevakuutusyhtiö Etera, Alma Media Oyj ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tarkoituksena oli löytää kohteelle arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvalliselta ratkaisultaan korkeatasoinen ja kiinnostava kokonaissuunnitelma. Ratkaisun tuli olla toimiva, muuntojoustava ja teknisesti toteuttamiskelpoinen. Tämän lisäksi suunnitelman oli täytettävä taloudelliset edellytykset ottaen huomioon myös energiataloudelliset ja ekologisesti kestävät ratkaisut. Arkkitehtikilpailun voitti helsinkiläinen JMKK Arkkitehdit Oy. Vaativa kohde, nopea toteutus – Suunnitteluvaiheessa yhteistyö eri osapuolten välillä toimi erittäin hyvin ja hanke vietiin läpi nopeassa aikataulussa. Alueen asemakaava sisälsi hyvin yksityiskohtaisia detaljeja, mutta rakennuslupaprosessi sujui kitkattomasti, kertoo kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen Eterasta. Arkkitehtikilpailun juryn perustelujen mukaan kilpailuehdotus oli moderni ja arkkitehtuurin yhteys sijaintipaikkaan ja tehtävään oli hyvä. Julkisivu ratapihan suuntaan oli ehdotuksessa vah- Suuret lasipinnat tuovat sisätiloihin avaran ja modernin tunnelman. Ratapihan puoleisessa julkisivussa käytettiin erittäin hyvin ääntä eristävää lasia junaliikenteen meluhaittojen ehkäisemiseksi. va ja vaikuttava, mutta toisaalta Finlandiataloon ja puistoon päin elävä ja inhimillinen. Sisäosien ratkaisut olivat toimivia ja saivat työympäristöön dynamiikkaa, vaihtelua ja kiinnostavuutta. – Rakennus on perusratkaisultaan tyypillinen moderni toimisto. Runkona ovat teräspilarit ja -palkit, välipohjat ovat ontelolaatoista ja julkisivuissa käytetään esirapattuja sandwich-elementtejä sekä runsaasti lasia. Syvärunkoisen Arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä toirakennuksen avonaisista kermi pääsuunnittelijana Alma roksista haluttiin avata maiMedian toimistohankkeessa. semat käyttämällä isoja lasipintoja. Näin avokonttoreiden keskiosiinkin saadaan riittävästi luonnonvaloa, ja lopputulos on miellyttänyt käyttäjiä, sanoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä. JKMM Arkkitehdit Oy JKMM Arkkitehdit on vuonna 1998 perustettu arkkitehtitoimisto, joka tarjoaa kaupunki-, rakennus-, peruskorjaus- ja sisustussuunnittelua noin 40 työntekijän voimin. Yhtiö on saavuttanut 34 ensimmäistä palkintoa ja 43 muuta palkintosijaa arkkitehtuurikilpailuissa kotimaassa ja ulkomailla. JKMM on edelläkävijä tietomallipohjaisessa arkkitehtisuunnittelussa. JKMM:n viimeaikaisia suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Alma Median toimistotalo, Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä, Seinäjoen kaupunginkirjasto, Pinella-ravintolakokonaisuus Turun Vanhalla Suurtorilla sekä Keski-Suomen keskussairaalan hankesuunnittelu. Eteran Hannu Keinänen on tyytyväinen hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Monipuolista lasitekniikkaa Alma Median talon lasijulkisivujen suunnittelussa otettiin huolellisesti huomioon muun muassa ulkonäkökysymykset, energiatehokkuus, sisäilmavaatimukset, ääneneristävyys sekä ulkovalon vaikutukset päätetyöskentelyyn. – Lasi on haasteellinen materiaali, mutta erilaisia vaihtoehtoja hyviin suunnitteluratkaisuihin riittää. Rakennuksen lasirakenteissa on käytetty paljon auringonsuojausta, mutta ne eivät kuitenkaan ole peilaavia ja läpinäkymättömiä. Laseihin ei haluttu myöskään rautaoksidia, sillä halusimme kirkkaat lasit välttäen monille lasirakenteille tyypillisen vihertävyyden. Rautatien puoleisen julkisivun erikoisuus on puolestaan voimakas ääneneristävyys vilkkaan junaliikenteen melun torjumiseksi, Juha Mäki-Jyllilä kertoo. – Alma Median talo onnistui sekä suunnittelultaan että toteutukseltaan hyvin, ja rakennuksen isoista lasipinnoista on saatu myönteistä palautetta. Olemme käyttäneet paljon lasirakenteita myös aiemmissa rakennushankkeissa ja todenneet, että kyseessä on haastava materiaali, mutta ammattitaitoisella suunnittelulla lopputuloksesta tulee onnistunut, Hannu Keinänen arvioi. ■ Alma Median talo Laajuus 10 000 m² toimistotiloja OmistajaKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Rakentaja Lemminkäinen Talo Oy PääsuunnittelijaJKMM Arkkitehdit Oy, Juha Mäki-Jyllilä Julkisivu-urakoint Normek Oy Lasirakenteet Lasiluoto Oy Lasin Maailma 3/2013 7 Lasiluoto Oy - vahvuuksina erikoistuminen ja toimitusvarmuus Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen Lasiluoto Oy on rakennusten julkisivu-, katto- ja struktuurilaseihin sekä laminoituihin turvalaseihin keskittynyt yritys. Panostus omaan eristyslasituotantoon lisää Lasiluodon kilpailukykyä suurten projektien ja haastavien kohteiden luotettavana lasitoimittajana. L asiluoto Oy:n historia alkaa vuodesta 1939, jolloin perustettiin peili- ja taulumyymälä M.Ahti & kumppanit Turun keskustaan. Tiloissa oli oma lasiverstas, ja perinteinen lasitustoiminta olikin pitkään kasvussa. 1970-luvun alussa yritys laajensi Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja. toimintaansa aloittamalla eristyslasituotannon Piikkiössä. Tämän jälkeen yrityksessä nimi ja yrittäjäsukupolvet ovat vaihtuneet. Kysynnän kasvun myötä eristyslasitehdasta on laajennettu useaan otteeseen ja nyt Lasiluoto Oy on luopunut asennustoiminnasta ja keskittyy vaativien projektien lasinvalmistukseen. Yhtiö markkinoi lasia tuotemerkillä Finntermo. – Painopistealueitamme ovat eristyslasien lisäksi muun muassa selektiivilasit, laminoidut turvalasit ja sähkölämmitteiset lasit, joiden kysyntä on viime aikoina lisääntynyt. Tyypillisiä kohteitamme ovat toimistot ja julkiset rakennukset, Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja kertoo. Automaatio toimii Lasiluoto Oy valmistaa tuotteita Piikkiön tehtaalla, jossa on 30 työntekijää. Yhtiö on panostanut voimakkaasti tuotannon auto- Automaattinen eristyslasin tuotantolinja. 8 Lasin Maailma 3/2013 Työsuhdeasiainkurssi Kulutustavararyhmä ry järjestää 12.–13.11.2013 Piikkiön tehtaan lasinleikkuulinja on suunniteltu käsittelemään suurimpiakin kokoja. jäsentoimialoilleen työsuhdeasiain kurssin hotelli Rantasipi Sveitsissä Hyvinkäällä. Kurssilla käydään läpi keskeiset työsuhdetta säätelevät lait sekä TES-määräykset. Kurssi on tarkoitettu yrityksessä työnantajan puolella työsuhdeasioita hoitaville henkilöille (esim. henkilöstöpäälliköt, palkanlaskijat ja esimiehet). Kurssin luennoitsijoina toimivat liittoyhteisömme asiamiehet. Kurssimaksu, johon sisältyy opetusmateriaali ja 12.11. illallinen, on 350 €/henkilö. Välilistojen taivutusta. matisointiin, mutta toisena tärkeänä tuotteiden laadun takeena on ammattitaitoinen henkilöstö. – Eristyslasin tuotantolinjamme pystyy valmistamaan suurimman kokoluokan laseja täysin automaattisesti. Tuotantolinjamme on toiminut luotettavasti ja kokeneet työntekijämme pystyvät myös huolellisesti valvomaan tuotantoprosessia ja lopputuotteiden laatua. Näin reklamaatioiden määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi, arvioi Kari Lilja. Näkyvissä hankkeissa mukana Projektiluonteisessa liiketoiminnassa näkyvyys tulevaisuuteen on vain muutamia kuukausia, joten ensi talven suhdanteita Kari Lilja ei halua ennustaa. Sen sijaan hän luottaa Lasiluodon omiin vahvuuksiin ja suhtautuu tulevaan positiivisesti. Hotellipaketti (sisältäen majoituksen ja muut ateriat) yhden hengen huoneessa maksaa 201 €/henkilö ja kahden hengen huoneessa 176 €/henkilö. Päiväpaketti ei-majoittuville on 116 €/2 päivää. Hotelli- ja päiväpaketin kurssilaiset maksavat suoraan hotellille. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä kuitenkin siten, että kaikkien Kulutustavararyhmä ry:n jäsenliittojen edustus tulee turvattua. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 010 830 1400 tai Minna Niemi, minna.niemi@finatex.fi perjantaihin 11.10.2013 mennessä. – Tuotteiden hyvä hinta/laatu-suhde, toimitusvarmuus sekä pitkäaikaiset liikesuhteet julkisivu-urakoitsijoihin ja muihin alan toimijoihin ovat vahvuuksiamme. Pidämme aina tiukasti kiinni siitä, mitä on sovittu. Olemme viime aikoina olleet mukana monissa näkyvissä ja mielenkiintoisissa kohteissa kuten Kaisa-talossa ja Alma Median toimistotalossa Töölönlahdella. Saimme myös suuren vientiprojektin Ruotsista, jossa toimitamme energiayhtiö Mälarenergille erittäin haastavan kattolasirakenteen, kertoo Kari Lilja. ■ Lasin Maailma 3/2013 9 Matkapuhelinkuuluvuus ja energiatehokkaat ikkunat Tahvo Sutela, Lasifakta Oy Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa kuultu lisääntyvässä määrin matkaviestimien käyttöongelmista sisätiloissa. Havainnot ovat koskeneet niin korjaus- kuin uudisrakentamista. Syyllisenä ongelmiin on yleisesti totuttu pitämään energiatehokkaita, pinnoitettuja laseja sisältäviä ikkunoita. Ei savua ilman tulta; nykyaikaisten ikkunoiden korkea energiatehokkuus on mahdollistunut ainoastaan käyttämällä niissä lämpösäteilyn läpäisyä tehokkaasti vaimentavia pinnoitettuja laseja. Nämä vaimentavat myös radiosignaalia, mutta … lue ainakin artikkelin loppu. P itkien etäisyyksien ja korkean teknologian Suomessa matkapuhelimien yleistyminen ja käytön kehitys on ollut johtavaa maailmassa. Alalle kehittyi globaaleja toimijoita. Samat, lähinnä infrastruktuuriin perustuvat syyt ovat edelleen voimassa ja matkaviestimien suhteellinen levinneisyys on edelleen maailman kärkitasoa. Tämä koskee toisaalta myös nk. lankapuhelimien käytöstä luopumista. Hyvää, laadukasta ja luotettavaa puhelinviestintää on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Ehkä vakavin tilanne syntyy, kun pitäisi hälyttää apua, eikä matkapuhelinyhteys toimi. Aikaisemmin lankaliittymiä oli kohtuullisesti tarjoamassa korvaavan ratkaisun. Rakennusteollisuus RT ry yhdessä ympäristöministeriön kanssa käynnisti vuonna 2012 hankkeen, jonka tavoitteena on julkaista suunnitteluopas asuinkerrostalorakentamiseen. Oppaassa tullaan valottamaan niitä seikkoja, jotka pitäisi ottaa huomioon niin uudiskuin korjausrakentamisessa riittävän matkapuhelinkuuluvuuden Tukiasemat pyritään asentamaan korkeille kohdille maaston muotoja tai olemass rakenteita hyödyntäen. Mikäli 900 MHZ GSM/2G-tukiasemat sijaitsevat vapaass liikennetiheys on pienehkö, niiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 10 km tukiasemien etäisyydet ovat pienempiä, mutta perusteknologiasta johtuen silti ha pelkän taajuuseron johdosta määräytyisivät (vaadittava tiheys kasvaa periaatteess neliössä). Kaupunkialueilla tukiasematiheys on tyypillisesti paljonkin suurempi j muodostamista esteistä ja suuresta liikennetiheydestä. 900MHz MHzGSMGSMtukiasemien 900 tukiasemien verkko verkko 2100MHz MHz3G-tukiasemien 3G-tukiasemien 2100 verkko verkko Kuva 2. Tukiasemaverkkojen tiheys, periaate Tukiasemaverkkojen tiheys, periaate Mikäli tukiasema sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä suhteessa lähetystehoon ja rakennuksen julkisivuun nähden, ei kuuluvuusongelmia yleensä esiinny edes erit energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa. Pitkä etäisyys ja/tai viisto radiosignaalin julkisivuun nähden Hankkeen vaikeuttavat tilannetta oleellisesti. varmistamiseksi. seurantaryhmässä on lisäksi edustettu- na suuri joukko merkittävimpiä rakennustuoteyrityksiä, mm. ikku- Operaattorit pystyvät harvoin sijoittamaan tukiasemansa RF-kentän peiton kanna nanvalmistajia, mm. Suomen ry ja asemak Mastojen sijoittelutoimialajärjestöjä, rakennetussa ympäristössä liittyyTasolasiyhdistys aina maankäytönja kolmekuluttajan matkapuhelinoperaattoria. Tekniset laboratorio- ja kenttä- ja asukk Ristiriita vaatiman moitteettoman matkapuhelinkuuluvuuden läheisyyteen sijoitettavaksi suunnitellun radiomaston välillä on ilmeinen. mittaukset on tehnyt Tampereen Tekninen Yliopisto (TTY). Suun- nitteluohje liitteineen on saatavissa sähköisessä muodossa RT:n si- Etenkin arvorakennusten muodostaman kaupunkikuvan säilyttämisen tarve rajoit vuilta ohjeen valmistuttua myöhemmin syksyllä 2013. optimaalista sijoittelua erityisesti vanhemmissa kaupunkiympäristöissä. Toiminn tukiaseman mahdollistama peitto on sitä parempi, mitä korkeammalle antennit vo mitä enemmän totuttua rakennustenon muodostamaa silhuettia rikotaan. Liikenneja viestintäministeriö tahollaan organisoinut vastaa- van hankkeen. Tässä ovat mukana mm. Viestintävirasto ja operaattorit, kokouksiin osallistuu myös edustajat edellä mainitusta RT:n hankkeesta. Seinät ja katotHankkeen yhteenveto valmistuu vielä kuluvana syksynä. Rakenteiden vaikutus vaimennukseen Tyhjiössä säteily etenee vaimennuksetta. Kuten todettiin, ilma vaimentaa radiosi Radiotaajuudet Lautaverhoillun, puurunkoisen ja tavanomaisesti mineraalivillaeristetyn rakennu yleensä aiheuta ongelmia rakennusten radiokuuluvuuteen, ei vielä edes tiiliverho Kyseessä olevat keskeiset (RFsisältävät = Radiojulkisivut, Frequen-esimerkiks Merkittävästi metallisia hiloja,radiotaajuudet verkkoja ja tasoja rakenne jo merkittävän esteenNykyisin radiosignaalin etenemisell cy) ovatasettaa 900 MHz ja 2100 MHz. ensinmoitteettomalle mainittua mataosittain tekemään yhtenäinen, elementtisaumat ylittävä viimeistelyrappa lampaasiirrytty taajuutta käytetään etupäässä nk. toisen sukupolven 2G/ GSM -tekniikoissa. Vastaavasti korkeampaa käytetään pääosin 3G/UMTS -tekniikoissa. Muitakin taajuuksia käytetään, esimerkiksi 4G käyttää osin matalampia ja osin korkeampia taajuuksia. Tiedonsiirtokapasiteetti ja tukiasemat Suurempi, 2100 MHz taajuus pystyy välittämään enemmän informaatiota, eli sen kapasiteetti on suurempi, mutta vastaavasti väliaineiden aiheuttama vaimennus on voimakkaampaa. 2100 MHz edellyttää siis tiheämpää tukiasemaverkkoa kuin 900 MHz taajuus. Tukiasemien antenneja rakennuksen katolla 10 Lasin Maailma 3/2013 Tukiasemat pyritään asentamaan korkeille kohdille maaston muotoja tai olemassa olevia korkeita rakenteita hyödyntäen. Mikäli 900 MHZ GSM/2G-tukiasemat sijaitsevat vapaassa maastossa ja kun liikennetiheys on pienehkö, niiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 10 km. 2100 MHZ 3G-tukiasemien etäisyydet ovat pienempiä, mutta perusteknologiasta johtuen silti harvemmassa kuin pelkän taajuuseron johdosta määräytyisivät (vaadittava tiheys kasvaa periaatteessa taajuuden neliössä). Kaupunkialueilla tukiasematiheys on tyypillisesti paljonkin suurempi johtuen rakennusten muodostamista esteistä ja suuresta liikennetiheydestä. Mikäli tukiasema sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä suhteessa lähetystehoon ja suorassa kulmassa rakennuksen julkisivuun nähden, ei kuuluvuusongelmia yleensä esiinny edes erittäin energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa. Pitkä etäisyys ja/tai viisto radiosignaalin tulokulma julkisivuun nähden vaikeuttavat tilannetta oleellisesti. Operaattorit pystyvät harvoin sijoittamaan tukiasemansa RF-kentän peiton kannalta optimaalisesti. Mastojen sijoittelu rakennetussa Betonilaatan teräsverkko vaimentaa RF-kenttiä. Tässä tapauksesympäristössä liittyy aina maankäytön- ja asemakaavasuunnitteluun. sa lopullinen betonirakenteen aiheuttama vaimennus riippuu siiRistiriita kuluttajan vaatiman moitteettoman matkapuhelinkuulu- tä, käytetäänkö rappauksessa ohutsilmäistä lujitemuovi- vai teräsRappauksen runkona käytetään tyypillisesti teräsverkkoa, joka vielä lisää betonisandwichverkkoa. vuuden kotipiirin läheisyyteen suunnijulkisivun ja RFasukkaan -vaimennusta. Myös peltikatto vaimentaa sijoitettavaksi signaalia merkittävästi. tellun radiomaston välillä on ilmeinen. Kuva 3. Betonilaatan teräsverkko vaimentaa RF-kenttiä. Tässä tapauksessa lopullinen siirrytty tekemään yhtenäinen, elementtisaumat ylittävä viimeistebetonirakenteen aiheuttama vaimennus riippuu siitä, käytetäänkö rappauksessa ohutsilmäistä lyrappaus työmaalla. Rappauksen runkona käytetään tyypillisesti teEtenkin arvorakennusten muodostaman kaupunkikuvan säilytlujitemuovi- vai teräsverkkoa. tämisen tarve rajoittaa tukiasemien optimaalista sijoittelua erityi- räsverkkoa, joka vielä lisää betonisandwich -julkisivun RF -vaimensesti vanhemmissa kaupunkiympäristöissä. Toiminnallisesti tuki- nusta. Myös peltikatto vaimentaa signaalia merkittävästi. Ikkunat aseman mahdollistama peitto on sitä parempi, mitä korkeammalle Perinnerakentamisesta tuttu nk. tuplaikkuna oli aikanaan perusominaisuuksiltaan varsin oivallinen. Ikkunat antennit voidaan sijoittaa, eli mitä enemmän totuttua rakennusten Kesäaikana lasituksen lämmönläpäisykerroin, U-arvo oli noin 6 W/m2K, jolloin päivän aikana Perinnerakentamisesta tuttu nk. tuplaikkuna oli aikanaan pemuodostamaa silhuettia rikotaan. noussut sisäilman lämpö pääsi yöllä purkautumaan jäähtyneeseen ulkoilmaan. Lämmityskauden alussa ikkunoihin asennettiin ”tuplat”, jolloin valoaukon lämmöneristävyys myös kaksinkertaistui. rusominaisuuksiltaan varsin oivallinen. Kesäaikana lasituksen Ikkunoiden lämmöneristävyyttä parannettiin vielä 1970-luvulla lisäämällä lasien, ja samalla siis 2 eristävien lasien välisten ilmataskujen määrää. Erikoisratkaisuna päädyttiin jo nelilasisiin lämmönläpäisykerroin, U-arvo oli noin 6 W/m K, jolloin päiRakenteiden vaikutus vaimennukseen 2 ikkunoihin, mutta U-arvo jäi edelleen vaatimattomalle noin 1,4 W/m K -tasolle. vän aikana noussut sisäilman lämpö pääsi yöllä purkautumaan Seinät ja katot jäähtyneeseen ulkoilmaan. Lämmityskauden alussa ikkunoihin Ratkaiseva parannus tapahtui 1980-luvun alussa lasin pinnoiteteknologioiden kehityksen myötä. Läpinäkyvänsäteily jalometallipohjaisen ohutkalvorakenteen avullatodettiin, saatiin lasipinnan Tyhjiössä etenee vaimennuksetta. Kuten ilma emissiviteetti vai- asennettiin ”tuplat”, jolloin valoaukon lämmöneristävyys myös laskemaan tasosta � = 0,84 tasoon � = 0,18. Puhuttiin low-e pinnoitteista ja laseista. Suomessa mentaa radiosignaalia jo hieman. Lautaverhoillun, ja kaksinkertaistui. Ikkunoiden lämmöneristävyyttä parannettiin valitettavasti yleistyi varsin vaikeaselkoinen käsite selektiivilasi,puurunkoisen nykyisin mieluummin energiansäästölasi. mineraalivillaeristetyn Uusimpien pinnoitteiden emissiviteettien ilmoitetaan jopa � = vielä 0,02. 1970-luvulla lisäämällä lasien, ja samalla siis eristävien lasitavanomaisesti rakennuksen vaippaolevan ei yleenTämä vastaa jo kiillotetun metallisen hopeapinnan arvoa ja on mahdollista saavuttaa läpinäkyvänä enjoka välisten ilmataskujen määrää. Erikoisratkaisuna päädyttiin jo sä aiheuta ainoastaan ongelmiastandardien rakennusten ei vielä edes on ohutkalvona sallimiaradiokuuluvuuteen, pyöristyssääntöjä hyödyntäen. Kehityksellä tapauksessa ollut dramaattinen vaikutus ikkunalasitusten energiatehokkuuden kasvuun. nelilasisiin ikkunoihin, mutta U-arvo jäi edelleen vaatimattomaltiiliverhoiltuna. le noin 1,4 W/m2K -tasolle. Madaltunut emissiviteetti saadaan käytännössä aikaan pinnan sähkönjohtavuutta parantamalla. Kuten aiemmin jometallisia todettiin, sähköä johtavat tasot ja (jatasoja verkot)sisältävät vaimentavatjulkisivut, radiotaajuuksia. Merkittävästi hiloja, verkkoja Ikkunalasitus on kuitenkin julkisivun ainoa valoa läpäisevä osa ja pinnoitteiden käyttö niissä on Ratkaiseva parannus tapahtui 1980-luvun alussa lasin pinnoiteesimerkiksi betonisandwich -rakenne asettaa jo merkittävän esteen pinnoitteen ainoa merkittävä keino U-arvon parantamiseen. Esiin on noussut erilaisia, esimerkiksi kuviointiin liittyviä,moitteettomalle radiosignaalin läpäisyä parantavia ”oivallisia” ideoita. Yhteistä näilleteknologioiden kaikille radiosignaalin etenemiselle. Nykyisin on osittain kehityksen myötä. Läpinäkyvän jalometallipohon ollut, että ne heikentävät ikkunan energiatehokkuutta, visuaalista laatua ja ovat kaupallisesti jaisen ohutkalvorakenteen avulla saatiin lasipinnan emissiviteetti mahdottomia toteuttaa. laskemaan tasosta e = 0,84 tasoon e = 0,18. Puhuttiin low-e pinnoitteista ja laseista. Suomessa valitettavasti yleistyi varsin vaikeaselkoinen käsite selektiivilasi, nykyisin mieluummin energiansäästölasi. Uusimpien pinnoitteiden emissiviteettien ilmoitetaan olevan jopa e = 0,02. Tämä vastaa jo kiillotetun metallisen ho1 2 3 peapinnan arvoa ja on mahdollista saavuttaa läpinäkyvänä ohutkalvona ainoastaan standardien sallimia pyöristyssääntöjä hyödyntäen. Kehityksellä on joka tapauksessa ollut dramaattinen vaikutus ikkunalasitusten energiatehokkuuden kasvuun. Ikkuna 1. Ei pinnoitteita Ikkuna 2. Yksi pinnoite U-arvo 1,7 Wm2K 1,0 Wm2K RF-vaim. 5 dB = pieni 25 dB = suuri Ikkunan pinnoitteiden vaikutus U-arvoon ja RF -vaimennukseen (suuntaa antava) Ikkuna 3. Kaksi pinnoitetta 0,7 W/m2K 35 dB = suuri Madaltunut emissiviteetti saadaan käytännössä aikaan pinnan sähkönjohtavuutta parantamalla. Kuten aiemmin jo todettiin, sähköä johtavat tasot (ja verkot) vaimentavat radiotaajuuksia. Ikkunalasitus on kuitenkin julkisivun ainoa valoa läpäisevä osa ja pinnoitteiden käyttö niissä on ainoa merkittävä keino U-arvon Lasin Maailma 3/2013 11 Ikkuna 1. Ei pinnoitteita Ikkuna 2. Yksi pinnoite Ikkuna 3. Kaksi pinnoitetta U-arvo 1,7 Wm2K 1,0 Wm2K 0,7 W/m2K RF-vaim. 5 dB = pieni 25 dB = suuri 35 dB = suuri Kuva 4. Ikkunan pinnoitteiden vaikutus U-arvoon ja RF -vaimennukseen (suuntaa antava) TTY:n tutkija Mikko Keskikastari mittaamassa eri operaattoreiden RF-kentän voimakkuuksia sisällä ja ulkona. Nykyisissä erittäin energiatehokkaissa ikkunoissa käytetään jo kahta, joissakin tapauksissa jopa kolmea pinnoitettua lasia. Näiden ikkunoiden on kasvussa, muttakentällä toistaiseksi vaatimaton parantamiseen. Esiin on noussut erilaisia, esimerkiksimäärä pinnoitteen voi soveltaa tehtäviksi, eivätkä tulokset laboratorio- ja matkapuhelimien yleisyyteen verrattuna. kuviointiin liittyviä,kuuluvuusongelmien radiosignaalin läpäisyä parantavia ”oivallisia” kenttämittausten kanssa ole täysin vertailukelpoisia. ideoita. Yhteistä näille kaikille on ollut, että ne heikentävät ikku- Mittaustuloksia nan energiatehokkuutta, visuaalista laatua ja ovat kaupallisesti Mitään täysin yllättäviä, teorioihin sopimattomia tuloksia ei saatu. Paljon metalliverkkoja ja –tasoja sisältävät rakennusten vaiRT:n projektiin liittyen TTY teki mittaukset juuri aiemmin mainituilla 900radiosignaalia, MHz ja 2100mutta MHzerittäin ratkaiseva osuus pat vaimentavat Nykyisissä erittäin energiatehokkaissa ikkunoissarakennuksen käytetään jo ulkopuolisen on myös tukiaseman sijainnilla lähetysteholla. Kun tukiasema taajuuksilla. Kenttämittauksissa määriteltiin ja sisällä mitatunja RF kahta, joissakin tapauksissa jopa kolmea pinnoitettua lasia. Näi-ennen sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä ja julkisivua kentänvoimakkuuksien ero. Sisämittauksia tehtiin myös vanhojen ikkunoiden vaihtoa uusiin vastaan kohtisuoden ikkunoiden määrä on kasvussa, mutta toistaiseksi vaatimaton rassa, ei merkittäviä kuuluvuusongelmia yleensä esiinny. pinnoitetuilla laseilla varustettuihin ikkunoihin. matkapuhelimien kuuluvuusongelmien yleisyyteen verrattuna. mahdottomia toteuttaa. Käytettävissä ei ole standardoituja, koko ongelman kannalta käyttökelpoisia mittausmenetelmiä. Ikkunan ja sen lasituksen syyllisyydestä Laboratoriomittauksia ei suoraan voi soveltaa kentällä tehtäviksi, eivätkä tulokset laboratorio- ja Mittaustuloksia Matkaviestimien toimintahäiriöistä sisätiloissa on yleisemmin rakenttämittausten kanssa ole täysin vertailukelpoisia. RT:n projektiin liittyen TTY teki mittaukset juuri aiemmin mai- portoitu vasta aivan viime vuosina. Suomessa on energiansääsnituilla 900 MHz ja 2100 MHz taajuuksilla. Kenttämittauksissa tölaseja (selektiivi-) käytetty jo 1980-luvun alusta. Vuonna 2003 määriteltiin rakennuksen ulkopuolisen ja sisällä mitatun RF -ken-eri niiden käyttö tuli käytännössä Kuva 5. TTY:n tutkija Mikko Keskikastari mittaamassa operaattoreiden RF-kentänpakolliseksi kaikessa uudisrakentänvoimakkuuksien ero. Sisämittauksia tehtiin myös ennen vantamisessa, myös suuri osa korjausrakentamisessa käytetyistä ikvoimakkuuksia ulkona ja sisällä. hojen ikkunoiden vaihtoa uusiin pinnoitetuilla laseilla varustet- kunoista on ollut varustettu tällaisilla laseilla. Tyypillisen suomatuihin ikkunoihin. rakennetun pientalon ikkunoissa on Mitään täysin yllättäviä, teorioihin sopimattomia tuloksia ei laisen saatu.passiivitalokonseptilla Paljon metalliverkkoja ja –tasoja vähintään kaksi pinnoitettua lasia kussakin. sisältävät rakennusten vaipat vaimentavat radiosignaalia, mutta erittäin ratkaiseva osuus on myös Näissä passiivitaloisKäytettävissäsijainnilla ei ole standardoituja, koko ongelman käytta ei kohtuullisella matkapuhelimien kuuluvuusongelmia ole yleisesti havaittukiaseman ja lähetysteholla. Kun kannalta tukiasema sijaitsee etäisyydellä ja tökelpoisia mittausmenetelmiä. Laboratoriomittauksia ei suoraan tu. Muista maista esimerkiksi Norjassa pinnoitetut lasit tulivat julkisivua vastaan kohtisuorassa, ei merkittäviä kuuluvuusongelmia yleensä esiinny. käytännössä pakollisiksi jo 1980-luvun alusta, Saksassa vastaavasti vuodesta 1995. Koko kehittynyt Läntinen Eurooppa oli siirtynyt energiansäästölasien käyttöön 2010 mennessä. Kuitenkaan mistään näistä maista ei ole raportoitu matkapuhelimien käyttöongelmista laajemmin. Voidaan siis hyvällä syyllä päätellä, että matkapuhelinten käyt töön liittyviin ongelmiin on löydettävissä ratkaisut Esimerkki TTY:n mittaustulosten yhteenvedosta. Uusien ja vanhojen asuinkerrostalojen radiosignaaliikkunoiden energiatehokKuva 6. Esimerkki TTY:n mittaustulosten yhteenvedosta. Uusien ja vanhojen asuinkerrostalojen tasojen vertailua sisätiloissa. Ero on tyypillisesti toistakymmentä desibeliä. kuutta heikentämättä. ■ radiosignaalitasojen vertailua sisätiloissa. Ero on tyypillisesti toistakymmentä desibeliä. 12 Lasin Maailma 3/2013 Uudet vaatimukset muuttavat lasialaa VTT Expert Services Oy:n arviointipäällikkö Liisa Rautiaisen mukaan energiatehokkuusvaatimukset ja CE-merkintä ovat tällä hetkellä merkittävimpiä lasirakentamiseen liittyviä muutosvoimia. Lasirakenteiden ominaisuudet ja laatu ovat parantuneet muun muassa uusien materiaalien ja työmenetelmien ansiosta. Teksti ja kuvat: Tuomo Häyrynen L iisa Rautiainen on yksi kokeneimmista lasialan asiantuntijoista Suomessa. Hän aloitti työuransa 1970-luvun puolivälissä ja vuonna 1976 valmistui diplomityö, joka käsitteli säteilyn vaikutuksia polymeerien pitkäaikaiskestävyyteen. Ensimmäinen työpaikka oli tutkijana VTT:llä rakennustuotteiden parissa, ja tehtävät liittyivät rakennusosissa ja rakentamisessa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseen. – Yritykset halusivat tietää, mikä rakenteessa oli vikana, kun ne eivät toimineetkaan suunnitellulla tavalla. Lasien huurtuminen oli yksi tyypillisistä ongelmista. Työssä tarvittiin monipuolista osaamista ja se oli tärkeä vaihe myös oman ammattitaidon kehittymisen kannalta, Rautiainen muistelee. Tutkijan työstä Liisa Rautiainen siirtyi johtamaan VTT:n rakennusfysiikan ryhmää. Ryhmän tehtäviin kuului muun muassa ovien ja ikkunoiden ominaisuuksien ja kestävyyden testaamista. Rautiaisen mukaan lämmöneristävyyttä, sateen- ja ilmanpitävyyttä sekä tuulenpaineen kestävyyttä edellytettiin ovilta ja ikkunoilta jo silloin, mutta vaatimukset ovat nykypäivään mennessä tiukentuneet huomattavasti. – Esimerkiksi huonot tiivistykset ja eristysmassojen vanhenemisesta johtuva eristyslasien huurtuminen olivat yleisiä silloin. Tuotteiden laatu markkinoilla vaihteli enemmän kuin nykyisin, Rautiainen kertoo. Eristyslasiosaaminen parantunut EU-jäsenyyden ja sitä seuranneiden lukuisten teknisten standardien myötä rakennusosien ja –materiaalien tutkimus ja testaus on lisääntynyt, ja yrityksiltä vaaditaan entistä kehittyneempiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Organisaatiouudistusten jälkeen VTT:n asiantuntija-, testaus- ja sertifiointipalvelut on VTT Expert Services Oy:n vastuulla ja Liisa Rautiaisen tittelinä arviointipäällikkö. Liisa Rautiainen arvioi uusien tekniikoiden yleistyvän lasirakenteissa. – Energiatehokkuuden korostaminen on lisännyt vaatimuksia oville ja ikkunoille. Eristyslasit ovat kehittyneet ominaisuuksiltaan ja valmistusmenetelmiltään eikä merkittäviä ongelmia ole ilmennyt. Käytettävien materiaalien ja automatisoidun tuotannon lisäksi osaaminen on lisääntynyt myös asentamisessa. – Rakennustuotedirektiivistä ja -asetuksesta juontuva CE-merkintä on tuomassa uuden kehitysharppauksen lasialalle. Tarkasti dokumentoitu sisäinen laadunvalvonta johtaa siihen, että yritykset itse tuntevat tuotteidensa ominaisuudet paremmin ja markkinoilla on tarjolla entistä tasalaatuisempia tuotteita. Positiivisena asiana on myös se, että pienetkin yritykset saavat mahdollisuuden vientikauppaan, Rautiainen sanoo. Uudet vaatimukset, uutta lasitekniikkaa Tulevaisuudessa häämöttää edelleen tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja niin sanotut nollaenergiarakennukset. Millaista kehitystä ja trendejä lasialalla on tulevina vuosina odotettavissa? – Lasirakentamisen määrä kasvaa edelleen ja suuret lasipinnat yleistyvät. Energiatehokkuuden kasvavat vaatimukset näkyvät rakennusten designissa ja esimerkiksi ikkunoiden suuntaamisessa. Uudet ratkaisut kuten sähkölämmitteiset lasit ja itsepuhdistuvat lasit yleistyvät. Olisikohan pian aika kypsä myös aerogeelin läpimurrolle? Liisa Rautiainen kysyy. Rautiainen on erityisen iloinen lasirakentamisen osa-alueesta, jossa Suomi on toiminut edelläkävijänä. – Parveke- ja terassilasituksessa suomalaiset yrittäjät ovat olleet aktiivisesti kehittämässä uusia ja parempia ratkaisuja markkinoille sekä luoneet edellytykset viedä osaamista myös muualle maailmaan, Rautiainen sanoo. ■ Lasin Maailma 3/2013 13 Helppohoitoisemmat lasipinnat Tero Granqvist, Maakunnan Lasi Ky Lasiset seinäpinnat, lasiovet sekä ikkunalasit, etenkin pesutiloissa ja uimahalleissa, voivat muuttua käytön seurauksena epäsiisteiksi. Vesiroiskeista jää yleensä pisaranjälkiä, joita on vaikea saada puhdistetuksi. J oskus käy niin, että jo rakentamisvaiheessa lasipinnat pilataan muuraus- ja rappaustöissä syntyvillä kalkki- tms. saostumilla. Yleensäkin siellä, missä vettä käytetään runsaasti, syntyy myös paljon pesuaine-, kalkki- tai klooripitoisia vesiroiskeita, ja lasipintojen puhdistaminen voi olla hankalaa. Sisätilojen korkea lämpötila kuivattaa vesipisarat lasin pintaan nopeasti ja lujasti kiinnittynyt pinttymä voi syntyä nopeastikin. Mm. Clear Shield -tuoteperheen Renovator -tehopesuaineen on todettu tehoavan em. kalkkisaostumiin, metallioksidoivalumiin, kloorin aiheuttamiin vaurioihin, tiivisteistä irtoaviin silikonivalumiin sekä betonisiin vesivalumiin. Lasin pesu tehdään tavalliseen tapaan: sumutetaan pesuainetta lasipinnalle, pestään ne pehmeällä pesimellä, huuhdotaan ja kuivataan lasipinnat. lään yleensä primerilla, joka varmistaa suoja-aineen tarttumisen lasipintaan. Primer -käsittelyn jälkeen lasille levitetään polymeerejä sisältävä Clear Shield -suoja-aine, joka saa reagoida ja kuivaa lasipinnan kanssa tietyn aikaa. Lopuksi lasi pestään puhtaaksi ylijäämäisistä polymeereistä. Suojakäsittelyssä lasin ja suoja-aineen välille muodostuu kemiallinen sidos, joka kestää jopa vuosia. Suoja-aineen tehoa ja pitkäaikaiskestoa voidaan parantaa ylläpitoaineella. Suojauksen jälkeen lasien pesu on vaivattomampaa kuin suojaamattoman lasin, koska lika ei tartu kovin helposti lasiin, pesukertojen tarve vähenee ja hyvän pesutuloksen saa myös kevyillä puhdistusmenetelmillä. Clear Shield -lasisuoja muodostaa lähes näkymättömän pintakalvon, joka tukkii lasin ”huokoset” ja tekee pinnasta liukkaamman, hieman samaan tapaan kuin teflon tekee paistinpannun pinnasta, ja vesi valuu nopeammin pois eikä jätä jälkiä lasipinnalle. Käsitellylle pinnalle ei synny enää helposti pinttymiä ja lasi pysyy kirkkaana. Käsittelyn voi tehdä jo tilojen käyttöönoton yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös kunnostuksena jo käytössä oleville pinnoille. Vaikutus säilyy lasissa useita vuosia (normaaleista pesuista huolimatta) ja käsittely voidaan uusia tarvittaessa. Suojakäsittely vähentää pesun tarvetta Käsittely soveltuu myös hiekkapuhalletuille laseille, joiden käytKun lasit on pesty puhtaiksi, kannattaa lasipinta suojakäsitellä tö on yleistynyt eri tiloissa viime vuosina. Ainoana erona käsittuotteella, joka muodostaa siihen likaa hylkivän pinnan. Suo- telyssä, verrattuna kirkkaan lasipinnan käsittelyyn, on, että kiinjausvaihe on neliosainen: ensin lasipinta pestään tehopesuaineel- nittyvyyttä parantavaa primeria ei tarvita. Hiekkapuhalletun lasin la puhtaaksi, jonka jälkeen huuhdeltu ja kuiva lasipinta käsitel- ongelmana ovat usein hiekkapuhalluspinnassa häiritsevästi näkyvät sormenjäljet, joiden ilmeOhessa on esimerkkejä suojaamattomasta ja suojatusta lasista. nemistä suojakäsittely merkittäOhessa on esimerkkejä suojaamattomasta ja suojatusta lasista. västi vähentää. Pinnoitettuihin laseihin kuten mm. Stopsol -auringonsuojalaseihin käsittelyä ei saa tehdä. Tuoteperheeseen kuuluu myös Ritecoat -suoja-aine alumiinija RST -pintojen suojaamiseen ja näin ollen koko julkisivu voidaan saattaa lähes alkuperäisen oloiseksi. ■ Suojaamaton /suojattu lasipinta Suojaamaton /suojattu lasipinta 14 Lasin Maailma 3/2013 Suojaamaton /suojattu lasipinta: Vanha lasijulkiSuojaamaton /suojattu lasipinta: Vanha lasijulkisivu on saatu sivu on saatu lähes alkuperäiseen lähes alkuperäiseen oloon. oloon. GPD Finland tarjosi tasokasta ohjelmaa lasialan osaajille Tämän vuoden Glass Performance Days -konferenssi, GPD Finland oli osallistujien mukaan sisällöltään erittäin korkeatasoinen. Osallistujien määrä oli laskenut huippuvuosien osallistujamääristä mahdollisesti maailmantalouden laskusuhdanteen takia. Teksti: Aulikki Asp Kuvat: Tahvo Sutela V uodesta 1992 lähtien Tampereella kahden vuoden välein järjestetty GPD:n päätapahtuman yhteydessä järjestettiin 20 Workshop -työpajaa, joissa esiteltävinä kohteina olivat mm. Louis Vuitton -säätiön lasipurjeet Pariisin Jardin d’Acclimatationissa sekä Freedom Tower - WTC Tower One New Yorkissa. Nämä ja muut yksityiskohdittain esiteltävät kohteet oli valittu erityisesti arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita silmälläpitäen. Rakennustietosäätiön yliasiamies, arkkitehti SAFA Matti Rautiola oli haltioissaan erityisesti workshopista, jossa esittelykohteena oli Louis Vuitton -säätiön rakennus ja siihen liittyvät lasipurjeet. ▲ Kuuluisien rakennuskohteiden lisäksi GPD:ssä oli tarjolla lasirakentamisen huipputietoa 170 asiantuntijapuheenvuoron ja noin 800 osallistujan kolmipäiväisen vuorovaikutuksen verran. GPD Finlandin avajaiset Tampere-talolla. Monet lasiteknologiaa käsittelevät esitykset keräsivät runsaan kuulijajoukon. Tässä Juha Liettyä kertoo Glastonin täysin uudesta lasin karkaisukonseptista. Lasin Maailma 3/2013 15 Graham Doddin mukaan GPD Finland on välttämätön tapahtuma, jos haluaa olla vakavastiotettava lasialan asiantuntija. – Olisi hienoa, jos useammat suomalaiset arkkitehdit ja lasiteollisuuden edustajat olisivat päässeet tähän tilaisuuteen, jossa läpivalaistiin monipuolisesti tämän upean kohteen koko toteutusprojekti. -lasikaiteet Suomen Tasolasiyhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Riikonen oli vaikuttunut esitysten korkeasta tasosta ja maailman suurimman lasialan konferenssin kansainvälisyydestä. – Lasin käyttö rakentamisessa on nykyisellään niin monimuotoista ja monimutkaista, että tietoa ja osaamista ei ole koskaan eikä kenelläkään liikaa. Toivoisin näkeväni täällä enemmän jäsenkuntaamme, koska tämä on loistava foorumi saada alan uusinta tietoa, sekä kohdata alan asiantuntijoita ja kollegoita ympäri maailman. Pyöröputki Neliöputki ”Maailman lasiteollisuuden keskus” – GPD Finland on eittämätön maailman lasiteollisuuden keskus ja välttämätön tapahtuma, jos haluaa tulla vakavasti otetuksi lasialan tuntevana henkilönä, hehkutti yhdeksään GPD-konferenssiin osallistunut Graham Dodd. Dodd vastaa johtajana globaalin Arup-konsernin suunnittelemien lasirakenteiden materiaalivalinnoista. Dodd kertoi joukon kollegoitaan Arupista osallistuneen konferenssiin vuosien varrella, ja osallistuminen on hyödyntänyt suuresti heidän osaamistaan. Nuottasaarentie 8, 90400 Oulu p. 08 - 535 5300 fax. 08 - 377 811 www.lasilipponen.fi sales@lasilipponen.fi 16 Lasin Maailma 3/2013 – Lisäisin ohjelmaan vielä vertaisarviointiin perustuvan tieteellisen tason nykyisten tasojen rinnalle. Nykyiset tasot ovat enemmänkin alan ammattilaisten kokemusten ja mielipiteiden vaihtoa, Dodd ehdotti. ■ Laskentaohjelman taustalla on vuosien standardointityö Suomen Tasolasiyhdistyksen käynnistämä hanke laskentaohjelman rakentamiseksi uuden EN-standardin pohjalle suomalalaisen lasialan käyttöön on käynnistynyt. Toiminnanjohtaja Mauri Riikosen mukaan sille on suuri tarve, koska laskentaohjelma lasirakenteiden lujuuden määrittelemiseksi on puuttunut. John Colvin on ollut pitkään kehittämässä uutta EN-standardia, jonka etenemistä hän nyt kuitenkin epäilee. Kuva: Tahvo Sutela ohn on arvostettu jäsen useissa eurooppalaisissa CEN- ja kansainvälisissä ISO-lasistandardien valmistelukomiteoissa. Valmistuttuaan Cambridgen yliopistosta hän toimi pitkään Pilkingtonilla, jossa aloitti kehitystyön. Lopputuloksena syntyi mm. Pilkington Planar. Myöhemmin hän veti kansainvälisesti tunnustettua Pilkington Glass Consultants -yksikköä. Vuonna 1998 hän siirtyi tekniseksi johtajaksi Hansen Glassille, ja vuonna 2004 John ryhtyi itsenäiseksi konsultiksi omistamassaan JCGC Limitedissä. – Laskentastandardi on jälleen tullut kyselykierrokselle, nyt nimikkeellä prEN 16612 (myös prEN 16613), mutta en tiedä miten se etenee. Joidenkin TC250 (Eurocodes) -jäsenten reaktioista päätellen olen epäileväinen sen suhteen, mikä olisi suuri pettymys 20 vuoden työn jälkeen. Jos siitä ei tule eurooppalaista standardia, jäsenmaiden täytyy valitettavasti kehittää omat standardinsa. ▲ Teksti: Aulikki Asp ja Tahvo Sutela J The first and only automatic squaring edger in the world, now also for out-of-square processing! Local representative: martti@lasitekno.com Lasin Maailma 3/2013 17 John Colvin on arvostettu jäsen useissa eurooppalaisissa lasialan standardointikomiteoissa. – Saksa ja Hollanti ovat jo kehittäneet omat laskentaohjelmansa. Monet maat odottavat EN-laskentametodia, ja jos se ei etene, he joutuvat kehittämään omansa, mahdollisesti käyttäen prEN:ää lähtökohtanaan, John toteaa. – Lasiteollisuuden suhtautuminen eurooppalaisiin standardeihin, erityisesti CE-merkintään on vaihtelevaa. Toiset ymmärtävät, että tällä tavoin he voivat osoittaa tuotteittensa kelpoisuuden yksikäsitteisesti. Toiset taas pelkästään puhuvat ja pyrkivät ylittämään aidan sen matalimmasta kohdasta pelkästään lomakkeet täyttämällä. Jotkut taas pitävät standardia turhana määräilynä. Vähitellen kuitenkin ensimmäinen ryhmä kasvaa. ”Oh Dear! A Discussion about Glass Problems” John on ollut lasialalla yli 30 vuotta selvittämässä lasinkäyttäjille oikean lasin valintaa ja asennustapaa. Sekä myös sitä mikä on mennyt pieleen, kun lasi ei ole käyttäytynyt odotetulla tavalla. Aachener ChemischeWerke Werke GmbH GmbH Aachener Chemische Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittä- Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään tuotteita ja on tänä päivänä alansa johtava toimittaja miään tuotteita ja on tänä päivänä alansa johtava toimittaja maailmanlaajuisesti. ACW:n tuotteet ovat lasi-ja konevalmistajimaailmanlaajuisesti. ACW:n tuotteet ovat lasi-ja en suosittelemia. Suomessa Ferox Glas Oy:llä on konevalmistajituotteisiin yken sinmyyntioikeus. suosittelemia. Suomessa Ferox Glas Oy:llä on tuotteisiin yksinmyyntioikeus. Tuotteillemme löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet REACHasetuksen mukaisesti ja menevimmät tuotteet ovat asianmukaiTuotteillemme löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet REACHsesti TUKES:in ylläpitämässä kemikaalituoterekisterissä! asetuksen mukaisesti ja menevimmät tuotteet ovat asianmukaisesti TUKES:in ylläpitämässä kemikaalituoterekisterissä! Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Leikkuussa Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Leikkuussa - Hyytelöittämisprosesseissa - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Lasien erottelussa (väliaineet) - Hyytelöittämisprosesseissa - Huollossa (puhdistusaineet) - Lasien erottelussa (väliaineet) - Huollossa (puhdistusaineet) Tutut tuotteemme: • ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy Tutut tuotteemme: • • • • • • • • • ACECUT 6000 haihtumaton leikkuuöljy ACECOOL 5679—hionta– ja poraus coolerit ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy • ACEPOL—ceriumoksidi kiillotukseen 6000 haihtumaton • ACECUT SEPAROL –lasien väliaineet,leikkuuöljy myös autoklaavaukseen 5679—hionta– ja poraus coolerit • ACECOOL ACESOLVE –puhdistusaineet kiillotukseen • ACEPOL—ceriumoksidi ACEDET –puhdistusaineet pesu– ja hiontakoneille SEPAROL –lasien väliaineet, myös autoklaavaukseen ACESOLVE –puhdistusaineet ACEDET –puhdistusaineet pesu– ja hiontakoneille Lisätiedot ja yhteydenotot: Ferox Glas Oy John on 10 kerrallaan varsinainen GPD-veteraani, ja hän on ollut useita kertoja puhujana tai työpajan vetäjänä. Kesäkuussa hänen GPD-työpajassaan käsiteltiin lasiin liittyviä ongelmia. Osallistujia oli kehotettu ja rohkaistu tuomaan mukanaan esimerkkejä, valokuvia, lasinpaloja tai piirroksia ongelmista, joista he halusivat keskustella. – Nautin workshopien vetämisestä. Se antaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja mielipiteitä osallistujien kanssa, ja keskusteluissa voidaan mennä hyvinkin syvälle ongelman ytimeen. Poistun aina tietävämpänä kuin saapuessani paikalle. Työpajani osallistujat ovat lasin asiantuntijoita, ja he ovat aina avoimella mielellä. Monet ovat todella onnellisia kun saavat keskustella syvällisesti ja pitkään omista erityisaiheistaan, John kertoo. – Asiakaskuntani edustaa rakentamisen laajaa kenttää, peruslasirakentajista loppukäyttäjiin sekä myös muita konsultteja. Noin 80 % toimeksiannoista on pieniä ja tehtävänäni on neuvoa, mitä lasia käytetään ja kuinka se asennetaan. Noin 20 % toimeksiannoista liittyy lasirakentamisen ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Tärkeä asiakasryhmä koostuu vakuutusyhtiöistä, joiden intressi on selvittä tapahtuneiden vahinkojen vastuukysymyksiä. ■ Siirtolaisentie 1 FIN-28610 Pori Puh. 02-6430 1100 Fax. 02-6376 224 : Lisätiedot ja yhteydenotot Ferox Glas Oy Siirtolaisentie 1 FIN-28610 Pori Puh. 02-6430 1100 Fax. 02-6376 224 18 ferox_LM3.indd 1 Lasin Maailma 3/2013 4.9.2013 11:24:00 Uusilla standardeilla vastataan ympäristövaikutusarvioinnin haasteisiin Ekologiseen tai kestävään rakentamiseen liittyvän neutraalin ja uskottavan tiedon saaminen koetaan vähintään haastavaksi. Virhearviointien riski on suuri, kun eri tekijöiden merkittävyyttä ei ilman riittävää tietoa tunnisteta. Yhteisiä sääntöjä tarvitaankin tiedon tuottamiseen ja tarkastelun kohdistamiseksi olennaiseen eli rakennuksen koko elinkaaren kestävyyden arviointiin. Arviointimenetelmien harmonisointia tulevat vaatimaan myös EU-tason aloitteet ja lainsäädäntö. Myös EU:n rakennustuoteasetus sisältää vaatimuksia tuottaa jatkossa laajemmin tietoa rakennustuotteen ympäristövaikutuksista. Asetukseen on lisätty uusi perusvaatimus numero 7, joka käsittelee luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vielä selventämätön vaatimus ottaa erityisesti huomioon rakennustuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden sekä ”ympäristöystävällisten” raaka-aineiden käytön ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäytön. Osaa näiden edistämistä ja arviointia vaatii myös oman jätelakimme EU:n jätedirektiivin pohjalta toteutettu kokonaisuudistus. Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry Läpinäkyvän ympäristötiedon tuottamisen paine kasvaa jatkuvasti. Siinä missä eri maiden nykykäytännöt heijastelevat erilaisia poliittisia painotuksia, Euroopan komission mandaatilla M/350 laaditut kestävän rakentamisen standardit tavoittelevat laskettua tietoa. Eurooppalaisen standardisointijärjestö CEN:n teknisessä komiteassa TC350 Sustainability of construction works on laadittu standardeja niin lähtötietoina tarvittavien rakennustuotteiden ympäristötiedon tuottamiseen kuin rakennustason koko elinkaaren kattavaan arviointiin. Niissä on jo huomioitu kaikkien oleellisten EU-tason säädöshankkeiden ja myös poliittisten linjausten tarpeet eri indikaattorien muodossa. R esurssitehokkuus ja materiaalitehokkuus sen olennaisena osana ovat saamassa vakavasti otettavaa jalansijaa eurooppalaisessa ympäristölainsäädäntökehityksessä. Tämän hetken ehkäpä puhutuin EU-tason politiikkatoimenpide on Euroopan komission syksyllä 2012 julkistama resurssitehokkuuden lippulaivahanke. Se sisältää rakentamisen osalta keskeisinä elementteinä energiatehokkuuden parantamisen, materiaalitehokkuuden tehostamisen jätteen synnyn vähentämisen uusiokäytön ja kierrätyksen osalta sekä rakentamisen ratkaisujen pitkäikäisyyden ja kestävyyden varmistamisen. Olivatpa komission tehokkuustavoitteet lopulta mitä tahansa, ne vaativat taakseen läpinäkyvät arviointi- ja laskentamenetelmät. EN-standardeilla uskottavaan vaikutusarviointiin Kestävän rakentamisen eurooppalaisen standardipaketin kehittämistä ja käyttöönottoa tukee hyvin niin komission kuin eri jäsenvaltioiden ja sidosryhmien yhteiset tavoitteet, jotka nyt on kirjattu Lasin Maailma 3/2013 19 eri sääntöjen muodossa, tavoitteena harmonisoitu lähestyminen kestävän rakentamisen näkökohtien arviointiin. Näistä tärkeimpiä ovat • yhteisesti sovittujen, läpinäkyvien ja uskottavien, rakennusten elinkaaripohjaisen ympäristövaikutusarvioinnin pelisääntöjen luominen pohjautuen elinkaariarvioinnin ISO 14040-standardisarjaan (LCA = Life cycle assessment) • rakennustuotteiden ympäristöselosteita lähtötietona käyttävien laskentasääntöjen kehittäminen rakennustason koko elinkaaren kattavaan ympäristövaikutusarviointiin. Tavoite on merkittävä jo siitäkin syystä, että rakennuksen elinkaari on poikkeuksellisen pitkä ja huomioitavia tekijöitä on useita • sekä rakennustuotetasolla että rakennustasolla yhteisesti käytettävien indikaattorien määrittäminen • toiminnallisen vastaavuuden kriteerien määrittäminen; ainoastaan toiminnallisesti vastaavia rakennuksia on mahdollista vertailla keskenään. Keskeisimpiä kriteerejä ovat samat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä käyttöikä Rakennustuoteteollisuus RTT on Suomen standardisointiliitto SFS:n toimialayhteisönä vastuussa em. eurooppalaisesta standardisointityöstä Suomessa. CEN/TC350:n työllä on EU:n jäsenvaltioiden kannalta ollut useita yhteisiä tavoitteita, joista merkittävin on rakennustasolla tehtävän ja rakennuksen koko elinkaaren kattavan ympäristövaikutusarvioinnin periaatteiden ja laskennan harmonisointi. CEN/TC350 laatiman standardipaketin keskeiset ympäristösuorituskyvyn arvioinnin EN-standardit ovat: • SFS-EN 15978 ”Sustainability of construction works - Assessment of environmental performance of buildings - Calculation method”; käännöstyö käynnissä nimellä “Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä” • SFS-EN 15804 ”Sustainability of construction works – Environmental product decla-rations – Core rules for the product category of construction products”; käännetty suomeksi nimellä “Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt” SFS-EN 15978 ja SFS-EN 15804 sisältävät tällä hetkellä 24 indikaattoria ja kattavat kaikki oleelliset näkökohdat, joita eri määräykset ja ohjelmat yleisesti vaativat. Standardisointityössä on kuitenkin pitäydytty sellaisissa indikaattoreissa, joille on voitu määrittää uskottavat ja läpinäkyvät laskentasäännöt. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet arvioinnin perustana SFS-EN 15804 ja sen antamat säännöt ovat perusta rakennusten ympäristövaikutusten ja laajemmin kestävyyden arviointiin. Lähtötiedot eli rakennustuotteiden ympäristöselosteet syntyvät alkuun markkinavetoisesti, mutta jatkossa myös eri määräysten vaatimusten pohjalta. Esimerkin on antanut Ranska, jonka ympäristöselosteita vaativat määräykset ovat astumassa voimaan. Standardisoituja sääntöjä tulevat noudattamaan myös vapaaehtoiset, mutta jo käytännöiksikin vakiintuneet rakennustason arviointiohjelmat ja luokitusjärjestelmät. On tärkeää, että Suomi osana EU:n sisämarkkinoita on ollut standardisointityössä mukana ja muiden tapaan ottaa EN-standardit nopeasti käyttöön. Tavoite on erittäin tärkeä huomioiden uuden rakennustuoteasetuksen Energiatehokkaita lasiratkaisuja. Yksilöllisesti ja laadukkaasti. • Eristyslasit • Karkaistut lasit • Laminoidut lasit • Palonsuojalasit Lasiliiri Oy, Lepistöntie 3, 11310 Riihimäki lasiliiri@lasiliri.fi www.lasiliiri.fi 20 Lasin Maailma 3/2013 mukanaan tuomat tulevaisuuden vaatimukset ympäristötiedon esittämiseen. Kestävän rakentamisen standardisointityö ei ole vielä päättynyt. Vaikka loppuäänestyksessä on jo hyväksytty sekä sosiaalisen mm. terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia - että taloudellisen eli elinkaarikustannukset huomioivan suorituskyvyn puitestandardit, näitä tarkentavien menetelmästandardien viimeistely on vielä käynnissä. Millainen on ikkunan osuus rakennuksen ympäristövaikutuksista? Edellä kuvatulla standardisointityölle on ollut hyvät perusteet. Eri sidosryhmien kannalta tavoitteena on lopulta yhteneväinen laskentatapa eri indikaattoreille ja näkökohdille; tällä vältetään päällekkäinen ja turhia kustannuksia aiheuttava arviointi. Aivan eri kysymys on sitten, mille rakennustuotteille on tarvetta tuottaa ympäristöselosteita ja missä tapauksissa eri vaikutusarvioinnit ovat edes rakennustasolla järkeviä. Ympäristöselosteita, jopa jo EN 15804:n mukaisesti, on laadittu eri Euroopan maissa markkinavetoisesti, mutta yleisesti ottaen niitä on vielä erittäin hajanaisesti ja vajavaisesti saatavilla. Kun rakennustason vaikutusarviointeja on tehty eri indikaattoreita käyttäen, on havaittu se tosiasia, kuinka erilainen merkitys eri tuotteilla on koko elinkaaren käsittävässä rakennustason laskennassa. Ikkuna on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka valmistusvaiheen päästöt ovat merkityksettömiä rakennustasolla, jos tuote luotettavasti säilyttää tekniset ominaisuutensa koko suunnitellun käyttöikänsä ajan. Toinen vastaava esimerkki on lämmöneristeet. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkän hiilijälki-indikaattorin lisäksi tuotteen luotettava kestävyys- ja käyttöikätieto on erittäin oleellista. Riippuen ikkunan käyttökohteesta huoltoon ja korjaukseen, tai oikeammin huoltovapauteen liittyvä informaatio voi sekin olla elinkaarikustannusten kannalta aivan eri merkityksessä kuin valmistusvaiheen hiilijalanjälkitieto. Rakennussektori edustaa globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä noin 40 prosenttia. Yleisessä keskustelussa jää usein huomaamatta, että valtaosa päästöistä liittyy rakennusten käytön ja olemassa olevaan eri-ikäisen rakennuskannan energiankulutukseen vain marginaaliosan liittyessä mitenkään rakennustuotteisiin. Esimerkiksi vuosittain rakennettavan koko asuinkerrostalokannan runkorakenteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat luokkaa 0,3 prosenttia Suomen vuotuisista päästöistä. Ikkunoiden osuuden voi arvioida olevan promilleluokkaa. Sen sijaan valtava merkitys rakentamisin ekologisen, ekonomisen ja sosiaalisenkin kestävyyden kannalta on se, kuinka eri tuotteet ja ratkaisut säilyttävät suunnitellun toiminnallisuutensa rakennuksen pitkän, jopa yli 100 vuoden käyttöiän ajan. ■ Purson alumiiniset rakennusjärjestelmät LK78H parempaa energiatehokkuutta Julkisivujärjestelmillämme on valmius CE-merkintään. Purso Oy Alumiinitie 1 37200 SIURO, FINLAND Tel. +358 (0)3 3404 111 Fax +358 (0)3 3404 500 lasinmaa_0213.indd 1 5.2.2013 12:39:53 Lasin Maailma 3/2013 21 Lasinurkka Lasiammattilaiset Italiassa Teksti ja kuvat: Tomi Laakso Glastech järjesti viime huhtikuussa Glassventurestehdasvierailumatkan Italiaan. Matkalle osallistunut 24 hengen matkaseurue koostui laajasta joukosta lasialan toimijoita Suomesta ja Virosta. – Olemme järjestäneet vastaavan retken jo muutamana edellisenä vuonna. Asiakkaiden kokemukset ovat olleet positiivisia ja tänä vuonna mukaan saatiin ennätyssuuri joukko lasialan vaikuttajia, kertoo Glastech Oy:n myyntipäällikkö Pekka Vieno. Matka alkoi keskiviikkoaamuna 10.4. Helsinki-Vantaan lentoasemalta, josta matkalaiset suuntasivat kohti aurinkoista Italiaa, tutustuen toisiinsa ja italialaiseen ruokakulttuuriin. Torstain valjetessa matkaseurue siirtyi ensimmäiseen vierailukohteeseen, joka oli Intermacin näyttelytila Pesarossa. Biesse -konserniin kuuluvalla Intermacilta on tuotantotilaa yhteensä 24 000 m² ja tuotannosta 85 prosenttia on vientiä. Koko Biesse - konsernilla on yhteensä 2 900 työntekijää ja viime vuoden liikevaihto oli noin 400 miljoona euroa. Lasi- ja kiventyöstön alueella Intermac on alansa merkittävin konetoimittaja. Näyttelytilassa oli esillä ja demokäytössä laaja valikoima työstökoneita lasialan tarpeisiin, mukaan lukien CNC - työstökeskuksia, läpisyöttävä CNC - työstö- ja hiomakone, automaattisia leikkuupöytiä, vesileikkuukone sekä tuplahiomalinja. Eräs näyttelyn kiinnostavimmista uutuuksista oli automaattinen leikkuupöytä laminoidun lasin muotoleikkuuseen. Patentoitu kon- Primus Water Jet vesileikkuri ei jätä teräviä särmiä ja se voi työstää kahta työkappaletta samanaikaisesti. 22 Lasin Maailma 3/2013 Intermacin Genius leikkuupöydän muotoleikkuujälki matkaseurueen tarkassa arvioinnissa. - Tarkkuus on aivan huippuluokkaa, toteaa Glastech Oy:n tuotepäällikkö Matti Kesseli. septi on markkinoiden ainoa leikkuujärjestelmä, joka sisältää lasin muotoleikkuun, murron ja erottelun. Uutuus on kustannustehokas vaihtoehto mm. kaidelasien leikkaamiseen, joka on edelleen monessa lasiliikkeessä hidasta käsityötä. Matkalla oli mukana myös Itä-Helsingin Lasin Jukka Vilen, jo- ka kertoi kokemuksiaan vasta-asennetusta leikkuulinjasta: - Meille asennettiin viime talvena Intermacin automaattinen lasinleikkuupöytä jumbo-kokoisten lasien leikkaamiseen, ja todella hienosti se on toiminut. Myös asennukset ja tekninen tuki Projectan Service Centerin puolelta on toiminut hyvin. Myös vesileikkuu herätti paljon kiinnostusta seurueen jäsenissä. Esillä ollut kone edustaa uuden sukupolven vesileikkausteknologiaa. – Aivan uskomaton laite. Tässä yhdistyy jo teollinen tuotanto ja taide, toteaa matkalle osallistunut Anne Takanen Sevenon Oy:stä. Alumiinintyöstön sankari Konenäytösten jälkeen tutustuttiin Biesse -ryhmän yhteiseen metallituotantoon, jossa valmistetaan alusta loppuun ryhmän kaikkien koneiden metallirungot. Korkean laadun takaamiseksi tehdas valmistaa alihankinnan sijasta kaikki keskeiset komponentit, mukaan lukien elektroniikkakomponentit alusta asti itse. Tehdas on myös maailman suurin työstökoneiden karamoottorien toimittaja. Samaan konserniin kuuluu myös timanttityökaluvalmistaja Diamut, joka kehittää työkalut yhdessä Intermacin ja Busettin kanssa. Metallituotannon jälkeen matkaseurue pääsi tutustumaan hieman erilaiseen tuotantoprosessiin. Italialaisesta laatutuotteesta oli kyse tässäkin vierailukohteessa, joskin ala oli modernia konevalmistusta perinteisempi. Päivän päätteeksi matkaseurue siirtyi Tenuta Del Monsignoren viinitilalle tutustumaan viininvalmistuksen saloihin. Kyseinen tila on kulkenut suvussa jo 1600 –luvulta asti ja tuotantoa esitellyt isäntä on järjestyksessään sukutilan 18. tilanomistaja. Eri viinilajien lisäksi tilalla valmistetaan perinteistä Grappaa sekä oliiviöljyjä ja hunajaa. Viimeisenä matkapäivänä vuorossa oli tutustuminen Bolognassa sijaitsevan Glastebo S.R.L:n tuotantoon. Yritys on yksi alueen merkittävimmistä julkisivulasitusten valmistajista. Yrityksellä on kolme toimipaikkaa, joista Bolognan tehdas on suurin. Glastebo keskittyy pääasiassa erikoislaseihin ja -lasituksiin vaativissa arkkitehtikohteissa. Yrityksellä on käytössä mm. laminointilinja, karkaisulinja, vertikaalityöstökeskus sekä monipuoliset leikkuulinjat. -Kun tällainen retki tehdään muutamassa päivässä, on aikataulu melko kiireinen. Toisaalta asiakkaiden toivomuksiin ja kysymyksiin saadaan perehdyttyä paljon kattavammin kuin esimerkiksi messuilla. Ensimmäinen palaute asiakkailta onkin ollut erittäin positiivista ja monta uutta projektia on jo alkamassa vierailun pohjalta, kertoo Pekka Vieno Glastechista. Kokonaisuutena matka oli siis onnistunut niin matkanjärjestäjien kuin asiakkaidenkin kannalta. Kaikki matkalle osallistujat olivat sitä mieltä, että koneet olivat demotilassa hienosti esitelty ja siellä niiden toiminnasta sai hyvän kuvan. Lähes kaikki asiakkaat myös kertoivat saaneensa matkalta uusia ideoita tuotantoonsa. Matkajärjestelyt tuntuivat osuneen kaikilta osin nappiin. -Monia reissuja on tullut tehtyä, mutta kyllä tämä jäi mieleen ehkä parhaimpana. Suurin kiitos kuuluu järjestävälle kolmikolle, mutta myös hienoille kanssamatkustajille, kertoo Finn Lamex Oy:n Seppo Kivimäki. ■ Alumiinintyöstökoneet • saksalaistasuperlaatua • maailmansuurinalumiinintyöstökonevalmistaja • valikoimassa200erilaistakonemallia • joyli3500konetoimitustaSuomessa • lyömätönhuolto-javaraosapalvelu Tehdasvierailumatka O t a y h t ey t t ä! Projecta Oy Lukkosepänkatu 14 Alumiinikoneet Linjaratkaisut 20320 TURKU Matti Kesseli Pekka Vieno 020 771 30 020 771 3331 020 771 3270 w w w.pr oje c t a.fi PLANIBEL LOW-E ANTI-FOG V I S I B LY B E T T E R UNOHDA KONDENSSIONGELMAT JA NAUTI KIRKKAASTA NÄKYMÄSTÄ! Planibel Low-e Anti-Fog on AGC Glass Europen kehittämä, ainutlaatuinen ratkaisu nykyaikaisten hyvin eristävien lasirakenteiden ulkopinnan huurtumisongelmiin. Planibel Low-e Anti-Fog on molemminpuolin pinnoitettu lasi. Pyrolyyttinen pinnoite lasin ulkopinnalla vähentää kondenssiriskin minimiin ja lasin sisäpinnan magnetronpinnoite takaa erinomaiset lämmöneristysominaisuudet. AGC Flat Glass Suomi Oy – 09 4366 310 – sales.suomi@eu.agc.com – www.yourglass.com
