20 | Lasin Maailma 2/2012 - Suomen Tasolasiyhdistys ry

Transcription

20 | Lasin Maailma 2/2012 - Suomen Tasolasiyhdistys ry
Lasin Maailma
2 /2012 | L asirakentamisen erikoislehti | w w w.tasolasiyhdist ys.fi
TPS-BU-eristyslasi
Vuodesta 1997
yli 2 milj. m2 ja
edelleen paras!
Meiltä myös:
Teräs-, alumiini ja komposiittilistat
Optitherm S1N-selektiivilasi
Huurtumaton lasi
Seloy Oy
Me teemme
lasiteknologian
huippua
Seloy ei seuraa kehitystä Me viemme sitä eteenpäin!
32700 Huittinen • Puh. 010 839 5800
www.seloy. fi
deo
i
v
o
Kats linjasta
BU oy
S
P
T
.sel
w
w
w
SISÄLLYS
5
6
Pääkirjoitus Mikä CE-merkki?
Mauri Riikonen
SUUNNITTELU JA TESTAUS
6
Akustiikka, valo ja lämpö asettivat
kovat vaatimukset Kaisa-talon
lasirakenteille
Aulikki Asp
10 Arkkitehti Vesa Oiva on innostunut
10
isoista laseista
Aulikki Asp
12 Lasimestarin palsta
Martti Lindblom
14 Ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän
edellyttämä alkutestaus
Kari Hemmilä
19 Lasirakenteiden CE-merkintään
19
liittyvät testaukset
Martti Ala-Louko
AJANKOHTAISTA
21 Lasialan etuliitto 80 vuotta
Aulikki Asp
22 ”Eristyslasi on tulevaisuuden
materiaali”
Tuomo Häyrynen
22
Lasin Maailma 2/2012 |
Rakennustyömaan valvonta – Onko sitä?
V
iimeaikoina on kirjoiteltu rakennusten kosteussuojauksista ja mahdollisista vaurioista.
Kun kerrostalon rakennustyömaa
käynnistetään, rakennuttaja hakee
rakennusluvan, valitsee rakentajan ja
nimeää työmaalle päätoimisen valvojan omaksi edustajakseen. Valvojan
tehtävä on valvoa rakentajaa ja aliurakoitsijoita, että työmaalla noudatetaan lakeja ja asetuksia, Suomen R
akentamismääräyskokoelman ohjeita, rakennusluvan ehtoja, sekä hyvää
rakennustapaa.
Ongelma on siinä, että kerrostalotyömailla rakennuttaja on rakennusliike,
joka myöskin on rakentaja, jolloin
valvojaksi nimetään ”oma mies”, joka
tarkastelee asioita rakennusliikkeen
vinkkelistä, eikä tulevien asukkaiden.
Kilpailun puristuksessa katsotaan ”läpi sormien” vaikkapa kunnollista kosteussuojausta, määräysten vastaisia
rakennusmateriaaleja ja paksuuksia
ja huonoa työnlaatua.
Mielestäni rakennusvalvonta tulisi
olla puolueettomalla taholla, jolla ei
ole sidoksia rakentajaan. Mikäli rakennuttaja on rakennusliike, valvojan voisivat valita esimerkiksi osakkeenmerkitsijät tai heitä edustava taho. Kustannukset tulisivat kuten nytkin rakennuttajan kannet-
tavaksi. On myös huomattava, että valvojankin hyväksyy kunnan
rakennusvalvonta.
Pienrakentamisessa nimetään työmaalle vastaava rakennusmestari, jolla on sama vastuu kuin ison työmaan
valvojalla. Olen kuullut, että vastaava mestari ja rakentaja on haastettu
oikeuteen rakennusvirheistä omakotityömaalla. Onkohan yksikään ”valvoja” ollut vastaamassa oikeudessa leväperäisestä valvonnasta ja rakennusvirheistä?
Reijo Kärkkäinen,
Suomen Lasitus- ja
Hiomoliitto ry:n puheenjohtaja
23 – 26 october 2012
Dü ss e l D o r f, G e rm a n y
Meet theMesse
world
of
Düsseldorf
glass and solar
check in now:
www.glasstec.de/2130
www.solarpeq.de/2130
glt1202_meet_185x134_FI.indd 1
| Lasin Maailma 2/2012
Edustaja Suomessa:
Suomen Messut
INTERFAIR
PL 21
00521 Helsinki
puh. 050 376 0846
interfair@finnexpo.fi
18.06.12 10:26
Pääkirjoitus
Mikä CE-merkki?
Mauri Riikonen , toiminnanjohtaja, Suomen Tasolasiyhdistys ry
L
asirakentamisen alkutaipaleella lasirakentajille riitti ammattikunnan perimätieto ja oma kädentaito. Näin mentiin vuosisatoja –
Suomessakin aina 1900-luvulle. Sitten
alkoi ”kirjanoppineiden” taholta ilmaantua erinäisiä ohjeita ja ohjeistuksia, jotka olivat pitkälti myös alan perimätietoa, mutta varmaan niissä oli
myös muutakin pohdiskelua. Julkaistiin
muun muassa Rakennustaito-lehteä ja
Rakentajain kalenteria. Wäinö Keinänen
toteaa 1920-luvulla, että ”pienemmissä ja
jyrkemmissä lasikatoissa voidaan käyttää 2 mm ikkunalasia, mutta mieluummin käytetään joko 1½ paksua 3 mm:n
lasia tahi 2-paksua 4 mm:n lasia” Oli siinä jutussa lasikoko rajattu 50−60 cm:iin.
Lasittaminen oli jo sitten ”lasimestarin”
tietotaidon varassa, jotta katto saatiin
vesitiiviiksi kittaamalla.
Varsinaisia laajempia ohjeistoja alettiin
enemmälti hahmotella jo 1930-luvulla
Alvar Aallon toimesta, ja 1940-luvulla
muotoutui Rakennuskortisto silloisesta
70 rakennusstandardin sarjasta. Alvar
Aalto määritteli uuden kortiston laatutavoitteeksi ajantasaisuuden, helppokäyttöisyyden, arvovaltaisuuden sekä sisällön
kattavuuden. Tätä linjaa on myös nykyinen Rakennustieto jatkanut RT–kortistossaan ja Suomen Standardisoimisliitto
ry SFS-standardeissaan – ohjeita hyvän
rakennustavan aikaansaamiseksi materiaalin muuttuessa.
Aika on kulunut ja nyt ollaan EU:n täysivaltaisia jäseniä, niin hyvässä kuin pahassakin. EU:n rakennustuotedirektiivin tueksi on laadittu ja laaditaan lisää
esimerkiksi rakennustuotteiden ominaisuuksia ja laatua ohjaavia EN-standardeja. Meillä kyseiset standardit julkaistaan SFS-EN standardeina. Nämä
standardit pyrkivät osaltaan vaikuttamaan ja varmistamaan hyvän rakennustuotteen valmistamisen ja sen seurauksena tukemaan myös hyvää rakennus-
tapaa. Ja kun meillä on sitten käytössä
niin sanottu harmonisoitu tuotestandardi (hEN), niin sen mukaisesti valmistettu ja valvottu tuote oikeuttaa valmistajan tai maahantuojan CE-merkitsemään
markkinoimansa rakennustuotteen.
Konepuolellahan CE-merkintä on ollut
pakollista jo kauan, ja rakennustuotteiden CE-merkintä on ollut pääsääntöisesti vapaaehtoista.
Pakollisena rakennustuotteiden CEmerkintä alkaa Suomessakin 1.7.2013.
Tällöin EU-alueella markkinoitavan rakennustuotteen tulee olla CE-merkitty
ja tuotteen tulee täyttää voimassa oleva
SFS-EN -hEN -tuotestandardi. Kukaan
ei varsinaisesti myönnä tai anna CEmerkkiä, vaan tuotteen markkinoijan
on itse varmistettava, usein kylläkin
”kolmannen riippumattoman osapuolen avustuksella”, että hänen tuotteensa
täyttää kyseisen hEN -standardin vaatimukset niin tuotteen ominaisuuksien
kuin laadunvalvonnankin suhteen.
Tämä kolmannen riippumattoman osapuolen mukanaolo saattaa aiheuttaa
ongelmia, sillä VTT, Inspecta yms. ovat
kuulemma ruuhkautumassa ja osin jo
ruuhkautuneetkin CE-merkintään liittyvistä testauksista ja arvioinneista. Jos
valmistetulle tai maahantuodulle tuotteelle (ikkuna, ovi, eristyslasi, karkaistulasi, laminoitulasi, float-lasi yms.) on
hEN -tuotestandardi (löytyy esimerkiksi osoitteesta www.glassforeurope.com),
niin on ryhdyttävä toimiin, sillä 1.7.2013
yllättää uskomattoman pian!
CE-merkinnässä on joitain poikkeuksia: tuotanto on ”vähäistä eli ei sarjatuotantoa, tuote menee museokohteeseen
tms.”, mutta poikkeuksia on vähän ja asia
syytä tarkistaa esimerkiksi osoitteesta:
www.ymparisto.fi.
”Parempi CE-merkitty tuote, kuin selitellä ja katua!”
Lasin
Maailma
www.lasinmaailma.fi
Julkaisija
Suomen Tasolasiyhdistys ry
Korpiniityntie 99
13720 Parola
Puhelin 0500 4743 98
www.tasolasiyhdistys.fi
Kustantaja
Talotekniikka-Julkaisut Oy
Lönnrotinkatu 4 B, 5 krs.
00120 Helsinki
Puhelin 050 66 174
www.talotekniikka-lehti.fi
Päätoimittaja
Mauri Riikonen
Puhelin 0500 4743 98
E-mail: mauri.riikonen@tasolasiyhdistys.fi
Toimitussihteeri
Tuomo Häyrynen
Puhelin 050 585 7996
E-mail: tuomo.hayrynen@talotekniikka-julkaisut.fi
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Eeva Vartiainen
Puhelin 0400-773833
E-mail: eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kestotilaus 35 € vuoden jaksolta.
Ilmoitukset
Eeva Vartiainen
Puhelin 0400-773833
E-mail: eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi
Ulkoasu ja Taitto
Jarkko Narvanne
Puhelin 050 523 27 68
Paino
ISSN-L 2242-7988
ISSN 2242-7988
Kannen kuva: Kaisa-talo © Tuomas Uusheimo
Lasin Maailma 2/2012 |
Suunnittelu ja testaus
Akustiikka, valo ja lämpö
asettivat kovat vaatimukset
Kaisa-talon lasirakenteille
Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo avattiin käyttöön syyskuun alussa. Kirjasto
sijaitsee Helsingin vilkkaasti liikennöidyn Kaisaniemenkadun varrella, mikä on asettanut suunnittelulle ja rakentamiselle erikoisvaatimuksia. Kaisa-talo on saanut runsaasti tunnustusta arkkitehtuuristaan, ja se valittiin tänä vuonna myös vuoden
lasirakenteeksi.
Teksti: Aulikki Asp
Kuvat: TUOMAS UUSHEIMO
K
aisa-talon lasirakenteista vastasi kokonaispakettina Normek Oy, ja eristyslasit toimitti Lasiluoto Oy.
Pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva
Arkkitehdit Oy (AOA). Lasikonsulttina kohteessa toimi Tahvo
Sutela. Rakennuksen pääurakoitsija oli SRV Rakennus Oy.
Normek Oy:n johtaja Markku Peuralan mukaan projekti oli
hyvin haasteellinen sijaintinsa vuoksi: ”Liikennejärjestelyjä
ja kuljetusaikoja jouduttiin järjestelemään tosi paljon, koska elementtilohkot olivat suuria. Kuljetukset tapahtuivatkin yöaikaan. Logististen haasteiden lisäksi myös tekniset
| Lasin Maailma 2/2012
ratkaisut olivat haastavia johtuen osin myös rakennuksen
käyttötarkoituksesta.”
Peurala kiittää yhteistyötä pääurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden kanssa. ”Yhteen liitettäviä asioita eri urakoitsijoiden
kesken oli paljon. Kireästä aikataulusta huolimatta saimme rakenteet paikoilleen sovitussa aikataulussa, ja siitä kiitos kuuluu
työmaalla hyvin toimineesta yhteistyöstä.”
”Lopputulokseen olemme erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä lisää myös se, että onnistuttiin koko tuotantoketjussa
Suunnittelu ja testaus
Ferox Glas Oy on lasialalla toimiva maahantuonti– ja konsultointiyritys. Tuotteinamme ovat jo 30 v. olleet lasialalla käytettävät
koneet, laitteet ja materiaalit ja päämiehinämme tunnetut Eurooppalaiset toimittajat.
Aachener Chemische Werke GmbH
Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään tuotteita ja on tänä päivänä alansa johtava toimittaja
maailmanlaajuisesti. ACW:n tuotteet ovat lasi-ja konevalmistajien suosittelemia. Suomessa Ferox Glas Oy:llä on tuotteisiin yksinmyyntioikeus.
Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi:
- Leikkuussa
- Hionta/poraus/sahaus/kiillotus
- Hyytelöittämisprosesseissa
- Lasien erottelussa (väliaineet)
- Huollossa (puhdistusaineet)
Ferox Glas Oy
Tutut tuotteemme:
•
•
•
•
•
•
•
ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy
ACECUT 6000 haihtumaton leikkuuöljy
ACECOOL 5679—hionta– ja poraus coolerit
ACEPOL—ceriumoksidi kiillotukseen
SEPAROL –lasien väliaineet, myös autoklaavaukseen
ACESOLVE –puhdistusaineet
ACEDET –puhdistusaineet pesu– ja hiontakoneille
Lisätiedot ja yhteydenotot:
Ferox Glas Oy
Siirtolaisentie 1
FIN-28610 Pori
Puh. 02-6430 1100
Fax. 02-6376 224

Lasin Maailma 2/2012 |
Suunnittelu ja testaus
Kaisa-talo valittiin
keväällä vuoden 2012
lasirakenteeksi
S
uomen Tasolasiyhdistys ja Suomen Arkkitehtiliitto
SAFA valitsevat joka toinen vuosi vuoden lasirakenteen. Tunnustuksen saavan lasirakenteen tulee
olla arkkitehtonisesti huomattava Suomessa oleva kohde, jossa lasin käyttö ja tekninen toteutus ovat laadukkaita, luovia ja uusia lasirakentamisen mahdollisuuksia
hyödyntäviä.
Tämän vuoden lasirakenteeksi valittiin Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo, jonka pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.
Valintaraadissa SAFA:a edustivat Matti Sanaksenaho ja
Jussi Palva. Tasolasiyhdistyksen edustajana oli Mauri
Riikonen. Raadin jäsenet pitivät ehdokkaista ylivoimaiseksi noussutta Kaisa-taloa merkittävänä rakennuksena
tärkeällä paikalla Helsingissä. Valintaraadin arkkitehtijäsenet luonnehtivat rakennuksen ruutumaista julkisivua
keskeiseksi osaksi rakennuksen ilmaisua.
”Lasia on käytetty säästeliäästi, mutta keskeisillä paikoilla. Lasirakenteet eivät ole itseisarvo, vaan tukevat kokonaisuutta. Julkisivun rakenteissa näkyy hyvän suunnittelun lisäksi vankka rakennustaito, jossa ei ole tingitty
yksityiskohdissakaan”, raati totesi.
| Lasin Maailma 2/2012
aina suunnittelusta asti ratkaisemaan vaikeatkin haasteet.
Vaatimukset lämpöeristyksen, ääneneristyksen, auringonsuojauksen ja valonläpäisyn osalta aiheuttivat rakenteille erityisiä
vaatimuksia. Myös kaarevat muodot antoivat oman mausteensa valmistukseen ja suunnitteluun.”
Peurala toteaa vielä elementtien esivalmistelun merkityksestä: ”Kaikki elementit ja ikkunat olivat tehdasvalmiita, pääosin
valmiiksi lasitettuja elementtejä. Tällöin kaikki asentaminen oli
nopeaa, ja saatiin laadukas lopputulos. Työmaalla tapahtuva rakentaminen jäi mahdollisimman pieneksi.”
Mieleenpainuvinta oli lasin muoto
Eristyslasit toimittaneen Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari
Lilja kuvailee Kaisa-taloa yhtenä haastavana kohteena muiden
joukossa. Erityiseksi sen teki kuitenkin suurten lasien muoto.
”Lasien kaarevuus vaihtui 10 cm:n välein. Oli tärkeää leikata
lasit oikean kokoisiksi, jotta ne sopivat Normekin tekemiin
kaariin työmaalla, jonne ne kuljetettiin yöllä asennettavaksi
tarkan aikataulun mukaan. Niitähän ei pystynyt mitenkään
etukäteen tarkistamaan, joten hieman jännitti tuodaanko lasit
takaisin”, Lilja muistelee.
”Isot lasit olivat myös tekniseltä vaatimustasoltaan poikkeuksellisia. Niiden U-arvo oli 0,6 sekä ääneneristävyys 38 dB.
Laseina on käytetty Pilkingtonin rakennuslasituotteita, kuten
Optiwhite –auringonsuojalasia, mitä ei ole aikaisemmin käytetty tässä mittakaavassa. Nyt on helpottavaa kuulla, että ääneneristysmittaukset ovat jo osoittaneet, että on onnistuttu.”
Suunnittelussa haluttiin ilmavaa vaikutelmaa
ja ääneneristävyyttä
Kaisa-talon suunnitteluryhmään kuuluneen arkkitehti Mikko
Rossin mukaan jo luonnosvaiheessa määriteltiin lasirakenteita koskevat tekniset tavoitearvot, joihin lämpö- ja ääniteknisesti sitouduttiin jatkosuunnittelussa. ”Lämmöneristysarvojen
ja auringonsuojauksen lisäksi asetettiin visuaalisia tavoitteita, kuten valonläpäisy ja häikäisynesto, sekä ääneneristystaso,
jotta saavutettaisiin hyvä opiskeluympäristö. Varsinkin länteen suuntautuva julkisivu vaati tarkkaa suunnittelua akustiikan, lämmön ja valon suhteen.”
”Lisätoiveena halusimme kirkkaat, rautaoksidivapaat auringonsuojalasit, joihin tilaajakin suostui, koska kokonaisrakenteen kannalta hintaero ei ollut merkittävä.”
”Ilmavaa vaikutelmaa tavoiteltiin käyttämällä isoja lasikokoja,
ääneneristys taas vaatii paksujen ääneneristyslasien käyttöä.
Lasien paksuuksien mitoittavaksi tekijäksi nousivat ääneneristysvaatimukset – ei tuulikuormat. Raakalasin käytön optimoinnissa hyödynnettiin isojen lasien hukkapalat pienissä ruutuikkunoissa. Kooltaan äärirajoilla olevien lasien asentaminen vapaamuotoiseen geometriaan oli myös haasteellista ja toteutus
onnistui yli odotusten”, Rossi kiittää.
Lasiliiri Oy
Suunnittelu ja testaus
Kaisa-talon suunnitteluryhmä:
vasemmalta Teemu Halme, Jussi Kalliopuska,
Matti Huhtamies, Vesa Oiva ja Tero Hirvonen.
Kuvasta puuttuu Mikko Rossi.
Arkkitehti Vesa Oiva on
innostunut isoista laseista
Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n toinen omistaja Vesa Oiva sanoo lasin olevan
keskeinen osa kaikkia kohteita: ”Toivon, että Suomessakin lasin koko voisi kasvaa.”
Teksti: Aulikki Asp
M
Kuvat: TAHVO SUTELA
elkein samaan hengenvetoon Oiva toteaa olevansa
huolissaan siitä, ettei uusia energiamääräyksiä tulkita niin, että lasin kokoja ruvetaan pienentämään.
Toimiston suunnittelema Helsingin yliopiston kirjaston
Kaisa-talo valittiin keväällä Vuoden 2012 lasirakenteeksi.
Vesa Oivan ja hänen vaimonsa Selina Anttisen omistamassa
arkkitehtitoimistossa Helsingin keskustassa työskentelee tällä hetkellä 11 arkkitehtiä ja kaksi opiskelijaa. Toimiston työtilanne on hyvä. Projektit ovat enimmäkseen kerrostaloja ja
asuinkortteleita, suurin osa pääkaupunkiseudulle, mutta tällä
hetkellä myös Tampereelle ja Kouvolaan.
”Meillä on Selinan kanssa omat projektimme, mutta toinen
vie eteenpäin toista ja kommentoi. Työn ja kodin yhteensovittaminen on tietysti haastavaa, kun lapset ovat pieniä. Vilkkaat
pojat pitävät onneksi työt poissa kotoa”, Oiva toteaa.
10
| Lasin Maailma 2/2012
Oiva kehuu toimistonsa hyvää porukkaa, jolla hommat hoituvat: ”Kaikki ovat alan kärkeä. Olen tutustunut heihin erilaisissa projekteissa ja pyytänyt töihin. Pienessä toimistossa
on suuri riski, jos rekrytoi vääränlaisia ihmisiä.”
Arkkitehtisuunnittelu on ryhmätyötä
Vesa Oiva painottaa ryhmätyön merkitystä suunnittelussa: ”Rakennushankkeet ovat aina hankkeiden eri osapuolten yhteisiä projekteja ja on tärkeää, että kaikki mieltää
ne sellaisiksi, myös arkkitehdit. Suunnittelu on ryhmätyötä ja onnistunut lopputulos vaatii kaikkien osapuolten täyden panoksen ja myös mahdollisuuden vaikuttaa suunnitteluun. Tällä viittaan loppukäyttäjiin, heidän toiveensa
on kartoitettava riittävän ajoissa ja vietävä suunnitelmiin.
Energiamääräysten tiukentumisen myötä on keskeistä, että
LVI-suunnittelija tulee jo luonnossuunnitteluvaiheessa mukaan suunnittelutiimiin.”
Suunnittelu ja testaus
Vasemmalta Selina Anttinen, Vesa Oiva, Matti Huhtamies, Teemu Halme, Jussi Kalliopuska, Tero Hirvonen.
Edessä vasemmalta Riku Rönkä ja Kaisa Lintula.
Oiva kommentoi vielä wow-arkkitehtuuria: ”Minusta se
on huono termi, mutta kuvaa hyvin esimerkiksi Bilbaon
Guggenheimia, josta se taisi lähteäkin. Hienoa, kun tehdään
poikkeuksellinen ja houkutteleva rakennus, mutta voitaisiin
puhua vaan arkkitehtuurista.”
Oiva toimii tuomarina Helsingin keskuskirjaston parhaillaan
käynnissä olevassa arkkitehtikilpailussa.
Vesa Oiva ja Selina Anttinen miettivät
yhdessä toistensa projekteja.
Lasialan tuntemusta käytännön kautta
Lasin, kuten muidenkin materiaalien tuntemus kasvaa käytännön kautta: ”Koulutus tekee parhaansa, mutta koulussa
ei monien opetettavien asioiden merkitystä vielä ymmärrä.
Parasta opetuksen kannalta olisi, että kandina olisi pakollista harjoittelua vaikka vuosi. Sen jälkeen koulussa kiinnostaisi moni käytännön asia enemmän. Materiaalit ovat merkittävä osa opetusta, ja niiden tuntemus pitäisi tulla mukaan
harjoitustöiden mukana”, täsmentää Oiva.
Rakennuksen käyttäjiltä parhaat kiitokset
Syyskuun alussa avattu Kaisa-talo on palkittu myös mm.
Kritiikin kannuksilla.
”Mukavaahan on saada tunnustusta, mutta oikea palkinto tulee siitä, kun käyttäjät ottavat rakennuksen hyvin vastaan ja
viihtyvät siinä”, Oiva toteaa.
Monipuoliset
lasitusratkaisut
julkisiin tiloihin ja
yksityiskoteihin
ukana
Olemme m
messuilla!
V.E.Lipponen
Oy
9.-12.10
Tervetuloa vierailemaan osastollamme
3G27
Nuottasaarentie 8, 90400 Oulu
p. 08 - 535 5300 fax. 08 - 377 811
www.lasilipponen.fi
sales@lasilipponen.fi
Lasin Maailma 2/2012 |
11
L asimestarin p a lsta
Lasimestarin palsta
Tervehdys hyvät lukijat!
T
ässä kaiken kokenut, ikäloppu Lasimestari. Kaiken kokenut tarkoittaa sitä, että lasitusala on tuttua työtä noin
70 vuoden ajalta. Lehden teko ja kustantaminen on ollut puoliammattina melkein 50 vuotta. Ikäloppu taas sitä, että
mielipiteet ovat joskus ensimmäisen maailmansodan aikaisia.
Kokemusta tosiaan on jo niiltä ajoilta, jolloin rakennukset todella lasitettiin ”paikan päällä”, eivätkä ”pokafirmat” vielä olleet vallanneet niitä töitä. Näistä lasitöistä voisi mainita pari
suurinta, Helsingin Autotalo Salomoninkadulta, ja Yliopiston
Porthania nykyisellä Yliopistokadulla. Viimeksi mainittu erikoisesti siksi, että siellä arkkitehtuurista aina kiinnostuneena sain kerrankin opastaa lasitustöiden suunnittelussa erästä
Suomen tunnetuinta arkkitehtiä, Aarne Erviä. Tämä on totta!
Siinä talossa, jota rakennettaessa samalla sitä myös opetettiin,
olivat jotkut työt, muun muassa sisälasitustyöt tarkoituksella jätetty ratkaistavaksi vasta niiden töiden alettua, ja kukapa muu
kuin itsevarma nuori lasittaja osasi kertoa sumeilematta miten
ne työt pitäisi tehdä. Itsevarmuutta hiukan hävisi, kun jouduin
talon jo valmiina olevaan Isoon luentosaliin kertomaan suunnitelmistani. Siinä häiritsi sekin, että arkkitehti Ervi esitteli aina minut Valtakunnan mestarina. Se piti kyllä paikkansa, olin
vuotta aikaisemmin tullut ykköseksi Työ ja Taitokilpailun lasittajan ammatissa, mutta mitä merkitystä sillä oli näille noin
sadalle puolioppineelle kuuntelijalle. Olin tämän Porthanian
rakennustyön aikana 23‑24-vuotias ja Valtakunnan mestari,
joten arvata saattaa, miten paljon sitä itsevarmuutta oli. Vaikka
oli se tukala paikka silloin, kun minä, sinisessä, kittisessä haalarissa, yksinäni seisoin luentosalin edessä kuin pidätettynä.
Luentosalin kateederin takana oli 6‑8 rakennusalalla täysin oppinutta, jotka kuulustelivat minua, ja salissa yli sata enemmän
tai vähemmän kiinnostunutta opiskelijaa. Myöhemmin, hoitaessani oman yritykseni lisäksi lasitusalan työnantajaliittoa
(kolmisenkymmentä vuotta puheenjohtajana) opin tätä itsevarmuutta vähän hillitsemään, mutta ei se ole kokonaan karissut vieläkään. Tämä esipuhe ei ollut tarkoitettu kehumiseksi,
vaikka se siksi menikin. Selvittihän se vähän, minkälainen mies
tämän kynän, tai oikeammin, hiiren varressa on.
12
| Lasin Maailma 2/2012
Martti Lindblom
VARSINAINEN AIHEENI piti olla lasitusalaa käsittelevä
Käden taito ja koneet. Tämä sen takia, että halusin verrata lasitusliikkeemme entisiä keksintöjä nyt käytössä oleviin erilaisiin
pien- ja ”puoliautomaattikoneisiin”. Eräs veljessarjastamme oli
erittäin kyvykäs keksimään ja rakentamaan uusia koneita aina
tarvittaessa. Niiden avulla pystyimme kilpailemaan huomattavasti isompien yritysten kanssa samoista töistä. Huomasin
kuitenkin, että niiden hätätilakoneiden ja näiden uusien, joskus jopa mykistävien koneiden keskinäinen vertailu olisi täysin
turhaa. Ne ovat aivan eri aikakausilta peräisin.
NIINPÄ LÖYSIN toisen aiheen, Lasitusliikkeiden uusi kastijako.
Tällä haluan jaotella nyt vielä ”elossa olevat” tämän alan yritykset uudelleen. Ennen oli niin, että jako kolmeen riitti: Pohjalla,
jos niin kehtaa sanoa, olivat ne pienet perheyritykset, mies ja
vaimo, joissa mies korjasi rikkinäisiä ikkunoita joko asiakkaan
luona tai verstaalla. Luppoaikana kehysti todennäköisesti tauluja ja kuvia. Vaimo taas piti myymälää pystyssä, ja usein myös
hopeoi peilejä – uusia tai vanhoja uudestaan. Sitten oli suurempi yritys, jonka pääasiallinen työ oli lasittaa uudisrakennuksia.
Riippuen suhdanteista tai kyvykkyydestä, toimentulo oli varmaa. Koneitakin hankittiin, lähinnä lasihiomapuolen koneita
uusittiin. Kolmanteen kastiin kuuluivat ne yritykset, jotka olivat
suuren ketjun - lähinnä rautakauppiasketjun - jonkun myymälän tiloissa omana lasitusliikeosastonaan. Näillä lasiliikkeillä oli
se etu, että päämies oli samalla lasialan tukkuliike. Tämä yksinkertaisesti johtui siitä, että Suomen lasitehtaat myivät tuotteensa
silloisen Rautakonttorin kautta. Vain rautakaupat, siinä ohessa
kyllä myös osuuskaupat, saivat ostaa lasit suoraan tehtailta ja sitten myydä ne eteenpäin omilla hinnoillaan. Ne olivat siis laskuttajina lasitehtaitten ja lasitusliikkeiden välisissä kaupoissa.
TÄTÄ KESTI KAUAN, mutta aikanaan tilanne muuttui, ja silloin nämä viimeksi mainitut, rautakauppojen myymälät, jäivät
vähitellen lasialalta pois. Toki ne pääliikkeet harjoittivat edelleen lasitukkukauppaa omillensa, mutta eipä juuri muuta lasitusalaan kuuluvaa. Alalle jäivät puhtaat lasitusliikkeet, joista
L asimestarin p a lsta
muodostui sittemmin uusi kastijako: Pohjalla edelleen se suunnilleen samanlainen yritys, vaimo ei ollut enää töissä. Mukana
ehkä poika tai sitten tyttären työtön mies, mutta pitihän vanhaa lasiliikettä jollakin tavalla jatkaa. Seuraavassakaan kastissa ei juuri muutoksia tapahtunut. Aikaa myöten kyllä tapahtui, sillä nyt ei enää uudisrakennuksen ikkunoita hankkinutkaan lasiliike, tilalle olivat tulleet ns. pokatehtaat. Nämä yritykset joutuivatkin kaikkein suurimpien muutosten kouriin. Niillä
oli lähinnä kaksi mahdollisuutta, jäädä aloilleen sellaisenaan,
hankkia jotain sopivaa lisätyötä, tai sitten pyrkiä rohkeasti uuteen, ”seuraavaan kastiin” hankkimalla lisäkoneistusta. Tästä
uudesta, kolmannesta kastista, muodostuikin sitten alalle ennennäkemätön, puoliteollinen yritysrypäs. Käänne alkoi lähinnä eristyslasien valmistuksesta. Näistä, aikoinaan lämpölaseiksi,
joskus myös umpiolaseiksi nimetyistä lasielementeistä alkoikin
lasitusalalle uljas nousu. Kun kaikki mahdolliset tahot vaativat
energiansäästöjä, niin ikkunoiden sisäpuitteisiin ruvettiin istuttamaan uusia, mullistavia erkkareita. Oli siinäkin alussa kiivasta
kamppailua yksinoikeuksista, mutta kun niistä päästiin jonkinlaiseen sopuun, syntyi todellinen buumi tälle alalle. Mainitsin jo
lämpölasin, täysin väärän nimityksen, joka iskostui niin tiiviisti
tähän tuotteeseen, että sitä käytetään vieläkin. Kerron tässä lyhyesti, ettei tavallinen eristyslasi lämmitä mitään, se vaan eristää huomattavasti paremmin kuin yksinkertainen lasi, ei niinkään kahden lasin, vaan niiden välissä olevan ilmatilan ansiosta.
Kuitenkin tämä lämpölasi-nimi auttoi varmasti paljon myynnissä. Tahaton teko, mutta kun huoneen lämpötila nousee, niin ei
se voi olla kuin lämpölasin ansiota, eikö vain? Eristyslasi voidaan tehdä sähköliitoksilla ja lasiin pinnoitetulla ohuella metallikalvolla todelliseksi lämmittäväksi lasiksi. Siitä voi myös tehdä erilaisilla kalvoilla päällystettynä oikeastaan eristämään mitä
tahansa. Päästämään auringonvaloa sisään tai estää sen liiallisen lämpösäteily. Voidaan estää huoneen lämmön karkaamisen
ulos, tai vaikkapa tehdä lasi sellaiseksi, että se illan tummetessa
tummenee itsekin jopa läpinäkymättömäksi. Näistä tarkemmin
mahdollisesti joskus tuonnempana.
MUTTA TÄSTÄ ERKKARIBUUMISTA vielä. Alussa näytti siltä, että eristyslasin teko on tosi helppoa. Piti vaan hankia
välilista, joksi aluksi kelpasi muovinenkin. Sitten vaan tehtiin
siitä tarvittavan kokoinen kehikko, johon liimattiin tavalla tai
toisella sisäpuolelta puhtaaksi pestyt lasit kiinni ja VOT, näin
syntyi erkkari. Kyllä susia tehtiin paljon, ja kun alussa ei oikeastaan ollut minkäänlaista todellista tietoa siitä, mitä lasien sisäpuolella tapahtuu, sattui näitä vastoinkäymisiä suurissakin
yrityksissä, lasitehtaissa asti. Mutta mitäpä niistä. Aika aikaa
kutakin, ja tulevathan ne viimeiset sudetkin korjattua joskus.
Silleen työllisyyskin lasialalla säilyy.
MENNÄÄN ETEENPÄIN. Eristyslasi ei suinkaan jäänyt ainoaksi uudistuotteeksi. Siihen perheeseen syntyi monia varteenotettavia uusia lasituotteita. Ensimmäisiä taisivat olla laminoitu lasi ja lämpökarkaistu – sekurit-lasi. Niitä olivat kyllä
jo lasitehtaat tehneet, mutta uusien, pienempien koneiden ansiosta pystyi nyt tavallinenkin lasiyritys valmistamaan niitä. Ja
kun laminoidut ja karkaistut lasit pantiin yhteen, niin syntyi
erilaisia varmuuslaseja, jopa luodinkestävät lasit. (No, näinhän
uudistukset etenevät. Kun ensimmäinen luodinkestävä lasi tuli
markkinoille, se vietiin asetehtaaseen, jossa pika pikaa valmistettiin sellainen luoti, joka pystyi lasin läpäisemään. Sitten taas takaisin lasitehtaaseen, jossa valmistettiin uusi lasi, ja sitten taas...
Kunnes presidentti Obaman auto tuli niin painavaksi, että lasitehdas ja asekauppias päättivät molemmat lopettaa keskinäisen
kilpailun). Kesti jonkin aikaa ennen kuin paloa hidastavat ja
paloa estävät lasit keksittiin. Ne taitavat olla ainoita laseja, joihin tarvittavat koneet ja muut laitteet ovat niin kalliita, ettei lasiliike, olkoonkin teollinen yritys, pystynyt niitä valmistamaan.
Palolasitkin kyllä tulivat lasiliikkeiden markkinoille siitä syystä, että ne valmistetaan tehtaassa suurina levyinä, eikä lasitehdas ruvennut niitä pienimään. Siksi niitä sahataan tarvittaviin
mittoihin pienemmissä yksiköissä, ei kuitenkaan tavallisessa
lasiliikkeessä. Tosipaksut elementit, timanttisahat ja muu tarvittava, vaatii rutkasti pääomaa.
TEKNIIKKA JA KONEET ovat vallanneet jo koko maailman,
eikä - niin kuin edellisistäkin jo näkee - lasitusala ole jäänyt juuri
ollenkaan jälkeen. Lasin käyttö on laajentunut parina viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi. Tähän on montakin syytä, mutta yksi ensimmäisistä on sen hinta. Lasi lienee kaikkein halvin – ja
myös monipuolisin – nykyisistä rakennusmateriaaleista. Suuret
lasiset julkisivupinnat, structural glazing, ovat meille jokaiselle se
näkyvin osa lasin käytön lisääntymisestä. Ei voi kuitenkaan ohittaa lasin monipuolisia mahdollisuuksia myös sisustusmateriaaleina. Vaikkapa vain huonekaluissa ja muuna sisustusmateriaalina, puhumattakaan lasisista sisäseinistä toimistorakennuksissa.
KUN KONEISTA kuitenkin on ollut puhetta, niin kerrotaan
niistäkin. Kokolasisissa julkisivuseinissä tarvitaan eniten näitä uusia koneita. Laseihin, usein moninkertaisiksi laminoituihin laseihin, tarvitaan reikiä, koloja ja hiontoja. Niiden paikat
ovat määrätty mikromillin tarkkuudella. Siinä ei enää niinkään tarvita lasimiehen käden taitoja, vaan todellista insinöörin/teknikon tajua. Niinpä valitettavasti tämä, tänään se työteliäin, samalla myös hintavin lasitustyö on, itse lasielementtejä lukuun ottamatta, lasiliikkeiltä kokonaan poissuljettu alue.
Mahdollisesti jokin saumaajayritys siellä hyörii, mutta silloin
ei mielestäni ole kysymys lasiliikkeestä. Tällehän ei voi mitään.
Kehitys kehittyy, sanotaan. Mutta ei sillä väliä, kyllä perinteiselle
lasitusliikkeellekin vielä töitä löytyy.
LOPUKSI VIELÄ KYSYMYS siitä, miksi lasipinnat vain kasvavat ja kasvavat? Olen kuullut kerrottavan, että kun arkkitehti
saa jostakin selville, että vaikkapa eristyslasia saa nyt kuuden
metrin levyisenä, niin hän piirtää heti talon, jossa jonkun kohdan ikkunat ovat sen kuusi metriä. Pitääkö tämä paikkansa,
nähdään mahdollisesti ensi vuonna (tänä vuonna ei enää ehdi), sillä kerron nyt, että jo vuonna 2010 Düsseldorfin messuilla
oli näytillä 34 metriä pitkä, 3,20 metriä korkea nelinkertainen
eristyslasi. Esimerkiksi 4-kerroksisen kerrostalon portaan pihaikkunaksi voisi tällaisen piirtää?
Lasin Maailma 2/2012 |
13
Suunnittelu ja testaus
Ikkunoiden ja ovien
CE-merkinnän edellyttämä
alkutestaus
Suomessa myytäville ikkunoille ja oville vaaditaan 1.7.2013 alkaen CE-merkintää. Sen
tekee ikkunoiden ja ovien valmistaja, mutta jotta nämä tuotteet voidaan CE-merkitä, niille on suoritettava ensin ominaisuuksien alkutestaus. Jos tuotteiden rakenne tai
materiaalit muuttuvat ajan myötä, tuotteille tulee tehdä lisätyyppitestaus oletettujen
muuttuneiden ominaisuuksien osalta.
Teksti: Kari Hemmilä , erikoistutkija, VTT
P
ääsääntöisesti CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin antamassa direktiivissä määritetyt laatu- tai turvallisuuskriteerit. Näin
tilanne on esimerkiksi kodinkoneissa ja muissa sähkölaitteissa.
Merkintä ei ole vapaaehtoinen, vaan se on oltava tuotteissa, jos
tuotetta koskeva direktiivi niin vaatii. Toisaalta CE-merkintää
ei saa liittää sellaisiin tuotteisiin, joiden merkintää ei vaadita
direktiivillä.
Rakennustuotteissa tilanne on toinen muun muassa ilmastosyistä ja erilaisista kansallisista rakentamismääräyksistä johtuen. Rakennustuotteissa CE-merkintään liitetään tuotteiden tai
materiaalien direktiivissä määritellyt tekniset ominaisuudet,
jotka on määritetty direktiiveissä määrätyillä tavoilla tietyn kokoisille tuotteille.
CE-merkitty kodinkone ja sähkölaite on hyväksytty käytettäväksi kaikissa Euroopan unionin maissa. Rakennustuotteissa
CE-merkintä ei takaa käytettävyyttä ja hyväksyntää, vaan
käyttäjien tehtävänä on tarkistaa, että CE-merkintätiedot
osoittavat tuotteen täyttävän viranomaisten asettamat vähimmäisvaatimustasot aiotussa käyttökohteessa ja -maassa.
Esimerkiksi Välimeren maissa käytettäväksi hyväksyttäviä ikkunoita saa tuskin käyttää Suomessa lämpimien tilojen ikkunoina ja suomalaisia puolilämpimien tilojen tai kesämökkien
ikkunoita ei voi käyttää normaalien huonetilojen ikkunoina.
Käyttäjän tulee päätellä asia ikkunan lämmönläpäisykertoimen perusteella.
Kuva 1. Ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän vaiheet.
Kuvassa 1 on esitetty ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän vaiheet ja niiden järjestys. Jotta tuotteet voitaisiin merkitä, niiden
tekniset ominaisuudet määritetään ennen merkinnän aloittamista. Jos tulevaisuudessa tuotteiden rakenne tai materiaalit
muuttuvat, tuotteen ne ominaisuudet, joihin muutoksella on
oletettu olevan vaikutusta, tulee määrittää uudelleen lisätyyppitestauksen avulla.
Valmistajalla tulee olla toimiva, hyväksytty ja dokumentoitu
laadunvalvonta, jolla varmistetaan tuotteiden tasalaatuisuus ja
ominaisuuksien täyttyminen.
Merkinnän suorittaa valmistaja itse ilman erillistä hyväksyntää.
Merkittyjen tuotteiden tulee kuitenkin täyttää niissä ilmoitetut
ominaisuudet ja tätä valvoo Suomessa TUKES sekä omavalvontana että ilmiantojen perusteella. TUKES voi antaa korjauskehotuksia valmistajille sellaisista tuotteista, jotka eivät täytä
niissä esitettyjä ominaisuuksia tai määrätä eritasoisia sanktioita
suurien poikkeaminen tullessa ilmi.
CE-merkinnän perustana on tuotestandardi
Alkutestaus
Ikkunoiden ja sisäänkäyntiovien CE-merkintä perustuu
tuotestandardiin SFS EN 14351-1:2010 (Ikkunat ja ovet.
Tuotestandardi, toiminnalliset ominaisuudet. Osa 1: Ikkunat
ja sisäänkäyntiovet, joilla ei ole palonkestävyys- ja/tai
savuntiiveysominaisuuksia).
Alkutestaus tarkoittaa arvioitavien ominaisuuksien kaikkia
testejä tai muita menettelyjä, joilla määritetään tuoteperhettä
edustavien tuotteiden ominaisuudet. Kaikille ominaisuuksille,
joiden arvot valmistaja ilmoittaa, on tehtävä alkutestaus testaamalla ja/tai laskennallisesti ja/tai taulukoituja arvoja käyttäen.
14
| Lasin Maailma 2/2012
Suunnittelu ja testaus
Jos tuotteille on tehty aikaisemmin tuotestandardin edellytykset täyttävät testit (sama tuote, samat ominaisuudet, testimenetelmä, näytteenottomenettely, hyväksytty testauslaitos jne.)
voidaan ottaa huomioon eikä uusintatestausta tarvita.
la varmistetaan, että valmistettavat tuotteet ovat mahdollisimman tasalaatuisia ja täyttävät alkutestauksen tulosten perusteella ilmoitetut ominaisuudet. Tehtaan sisäiseen laadunvalvontaan
kuuluu muun muassa:
Mikäli saman valmistajan eri tuotantolaitoksissa valmistetaan samanlaista tuotetta käyttäen samoja raaka-aineita ja samaa dokumentoitua tuotannon ja tuotantomenetelmän ohjausjärjestelmää
(laadunohjaus), tarvitaan vain yksi alkutestaus siinä tapauksessa,
että ilmoitettujen ominaisuuksien toteutuminen on ilmeistä.
•
•
•
•
•
Lisätyyppitestaus
Jos ikkunan ja sisäänkäyntioven mallissa, rakenneosien raakaaineessa tai toimittajassa tai tuotantoprosessissa tapahtuu muutos (mikä vaikuttaa tuoteperheen määrittelyyn), joka muuttaisi
merkittävästi yhtä tai useampaa ominaisuutta, tyyppitestit tulee
toistaa kyseisille ominaisuuksille. Tällainen muutos on esimerkiksi lasirakenteen lämmöneristävyyden parantuminen tai karmirakenteen profiilien muuttuminen.
Uutta alkutestausta ei ole tarpeellista tehdä, kun ikkunassa
käytetään:
1)samoja rakenneosia kuin alkutestauksessa olleessa ikkunassa ja
valmistus on asianmukaisten kokoonpano-ohjeiden mukaista
2)ominaisuuksiltaan vastaavia rakenneosia kuin alkutestauksessa olleessa ikkunassa ja valmistus on asianmukaisten
kokoonpano-ohjeiden mukaista.
Alku- ja lisätyyppitestauksen suorittaja
Ikkunoiden ja ovien vaatimuksen mukaisuuden osoittamisessa käytetään AC-menettelyä 3, jossa tuotestandardin liitteen ZA.3b mukaan alkutestauksessa tulee määrittää seuraavat
ominaisuudet:
• Tuulenpaineen kestävyys
• Sateenpitävyys
• Vaaralliset aineet
• Turvalaitteiden kestävyys
• Äänitekniset ominaisuudet
• Lämmönläpäisykerroin
• Ilmanpitävyys
Testausten suorittamiseen vaaditaan ilmoitettu laitos (notified
body). Tällä hetkellä VTT Expert Services Oy on Suomessa ainoa yritys, jolla on ilmoitetun laitoksen status ikkunoiden ja
ovien tuotestandardissa määriteltyjen testien suorittamiseen.
Ajantasainen tieto eri testien suorittamiseen hyväksytyistä ilmoitetuista laitoksista on listattu Euroopan komission nettisivulla: http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/nando/.
Tehtaan sisäinen laadunvalvonta
Tuotestandardissa on laaja kuvaus tehtaan sisäisestä laadunvalvonnasta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tällä laadunvalvonnal-
•
•
•
•
henkilökunta: vastuut, valtuudet, koulutus
laitteet: huolta, tarkastukset, kalibrointi
raaka-aineet ja rakenneosat: dokumentointi, tarkastus
tuotantoprosessi: dokumentointi, tarkastukset, vastuuhenkilöt
tuotteen testaus ja arviointi: testausten ja tarkastusten dokumentointi, tarkastustiheyden määrittely
jäljitettävyys ja merkintä: menetelmä yksittäisen tuotteen raakaaineiden sekä valmistuskoneiden ja -ajan selvittämiseksi
ei-vaatimuksen mukaiset tuotteet: kuvaus ei-vaatimuksen
mukaisten tuotteiden käsittelystä
korjaavat toimenpiteet: kuvaus toimenpiteistä, joilla tuotteet
saadaan täyttämään ilmoitetut ominaisuudet
sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta: laadunvalvonnan
arviointi dokumentoitujen menetelmien mukaisesti vähintään
kerran vuodessa ja poikkeamatapauksissa useammin
Ikkunoiden ja ovien ominaisuuksien testaus
Tuotestandardin SFS EN 14351-1:2010 liitteessä E on esitetty
sekä ikkunoille että oville tehtävien testien standardit ja ominaisuuksien luokittelustandardit. Taulukossa 1 on esitetty esimerkinomaisesti ikkunoiden testi- ja luokittelustandardit.
Mitä ominaisuuksia ikkunasta pitää määrittää?
Tuotestandardin opastavassa liitteessä ZA on esitetty ne ominaisuudet, joiden esittäminen on edellytyksenä rakennustuotedirektiivin perusteella annetun mandaatin vaatimuksien
täyttymiselle.
Kun tässä liitteessä mainitut ikkunat ja sisäänkäyntiovet täyttävät näiden kohtien vaatimukset, niiden voidaan olettaa sopivan
tässä liitteessä ilmoitettuun suunniteltuun käyttöön, joka on
esitetty CE-merkinnän yhteydessä annettavissa tiedoissa.
Taulukossa 1 on esitetty keltaisella liitteessä ZA listatut ikkunoiden ominaisuudet, jotka ovat CE-merkinnän perusteena.
Tuoteperhe
Ikkunoiden ja ovien kaikkia tyyppejä ei tarvitse testata, vaan
tuotteet voidaan ryhmitellä tuoteperheiksi. Näytteenottoa ja
testausta varten valmistajalle on mahdollisuus esittää tuoteperhettä tai tuoteperheen osaa edustava tuote, mikäli tuotteen
ominaisuuden yhdistelmä on epäedullisempi. Tällöin tuotteen
ominaisuutena ilmoitetaan heikoimman tuotteen arvot.
Esimerkiksi erilaisilla eristyslasilla varustetuista ikkunoista testataan ja ilmoitetaan sen tuotteen lämmönläpäisykerroin, joka on suurin. Näin muiden tuoteperheen ikkunoiden
Lasin Maailma 2/2012 |
15
Suunnittelu ja testaus
Taulukko 1. Ikkunoiden testaus- ja luokittelustandardit (SFS EN 14351-1:2010). Keltaisella merkityt ominaisuudet ovat
standardin liitteessä ZA määriteltyjä CE-merkinnän perusteena olevia ominaisuuksia.
Ominaisuus
Luokittelustandardi
Testistandardi
Tuulenpaineen kestävyys
EN 12210
EN 12211
Lumikuorman kestävyys
Tieto sisällöstä
Kansalliset määräykset ja suositukset
Palokäyttäytyminen
EN 13501-1
EN 13501-1
Ulkopuoliset palo-ominaisuudet
EN 13501-5
ENV 1187
Sateenpitävyys
EN 12208
EN 1027
Vaaralliset aineet
Määräysten vaatimusten mukaan
Iskunkestävyys
EN 13049
EN 13049
Turvalaitteiden kestävyys
Kynnysarvo
EN 14609
Äänitekniset ominaisuudet
Ilmoitetut arvot
EN ISO 140-3, EN ISO 717-1
Lämmönläpäisykerroin
Ilmoitettu arvo
EN ISO 10077-1, EN ISO 10077-2, EN ISO 12567-1
Säteilyominaisuudet
Ilmoitetut arvot
EN 410, EN 13363-1, EN 13363-2:2002
Ilmanpitävyys
EN 12207
EN 1026
Avausvoimat
EN 13115
EN 12046-1
Mekaaninen lujuus
EN 13115
EN 12046-1, EN 14608, EN 14609
Ilmanvaihto
Ilmoitetut arvot
EN 13141-1
Luodinkestävyys
EN 1522
EN 1523
Räjähdyksen kestävyys
EN 13123-1, EN 13123-2
EN 13124-1, EN 13124-2
Toistuvan avaamisen ja sulkemisen kestävyys
EN 12400
EN 1191
Käyttäytyminen eri ilmaolosuhteiden välissä
Valmistellaan
ENV 13420
Murronkestävyys
ENV 1627
ENV 1628, ENV 1629, ENV 1630
lämmönläpäisykerroin on enintään ilmoitetun suuruinen.
Tuoteperheen voi myös muodostaa ovet, joissa ikkunan ja
lämmöneristetyn osan pinta-alasuhteet ovat erilaisia. Näistä
valitaan testattavaksi sellainen ikkunarakenne, jolla lämmönläpäisykerroin on suurin.
Ominaisuuksien esittäminen CE-merkinnässä
CE-merkinnän yhteydessä tulee olla seuraavat tiedot tuotteesta
ja sen olennaisista ominaisuuksista:
• valmistajan nimi ja rekisteröity osoite tai tunnusmerkki
• merkinnän kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa
• EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen numero (tarvittaessa)
• viittaus tähän eurooppalaiseen standardiin (EN 14351-1:2006+A1:2010)
• tuotteen kuvaus: yleisnimi, materiaali, mitat jne. ja suunniteltu käyttö.
Näiden tietojen lisäksi CE-merkinnän yhteydessä tulee olla tiedot kysymykseen tulevista olennaisista taulukossa ZA.1 olevista
ominaisuuksista, jotka tulee ilmoittaa, esitettynä seuraavasti:
• Valmistajan ilmoittamat arvot sekä tarvittaessa kunkin olennaisen ominaisuuden ilmoitettu taso ja/tai luokka (ja tarvittaessa
"hyväksytty", jos arviointiperuste on hyväksyminen tai hylkääminen) taulukon ZA.1 huomautuksissa esitetyllä tavalla.
• Ominaisuus voidaan merkitä tarvittaessa "No performance
determined" (NPD) eli ominaisuutta ei ole määritetty.
16
| Lasin Maailma 2/2012
• Ominaisuuden tilalla ei voi käyttää merkintää ”No performance determined" (NPD), jos ko. ominaisuudelle on
asetettu raja-arvo tai kansallisissa rakentamismääräyksissä
ominaisuudelle on viranomaisvaatimuksia.
Suomessa lämmönläpäisykerroin on CE-merkinnässä ainoa pakollinen, jolle pitää määrittää arvo. Muut ominaisuudet voidaan
jättää määrittämättä ja käyttää niiden tilalla NPD. Näin menetellen merkintä kuitenkin menettää paljon informatiivisuuttaan.
Ikkunan ja oven testikoko ja tulosten
sovellettavuus muun kokoisille tuotteille
Ikkunoiden ja ovien teknisiin ominaisuuksiin vaikuttaa tuotteen koko varsin paljon, koska tuotteet eivät ole rakenteeltaan
homogeenisia. Tuotestandardissa on muutamien ominaisuuksien määrityskoko kiinnitetty ja niidenkin omaisuuksien osalta,
joissa testikappaleen kokoa ei ole kiinnitetty, tulosten soveltamisalue on rajoitettu. Taulukoissa 2 ja 3 on listattu tärkeimpien ominaisuuksien määrityksessä käytettävien koekappaleiden
koko ja tulosten sovellettavuus.
Kuvassa 2 on rinnakkain 12M x 13M ja 3M x 13M ikkuna.
Taulukosta 2 voidaan havaita, että suuremmalle ikkunalle määritettyjä ominaisuuksia voidaan käyttää molemmille ikkunoille.
Sen sijaan pienemmälle ikkunalle ei voi määrittää lämmönlä-
Suunnittelu ja testaus
Taulukko 2. Ikkunoiden CE-merkinnässä ilmoitettujen teknisten ominaisuuksien sovellettavuus erikokoisille ikkunoille.
Ominaisuus
Määrityskoko
Soveltuva kokoalue
Lämmönläpäisykerroin
1,23 m (±25 %) x 1,48 m (−25 %)
1,48 m (+25 %) x 2,18 m (±25 %)
Kokonaispinta-ala < 2,3 m²
Kokonaispinta-ala > 2,3 m²
Ilmanpitävyys
ei määritelty
−100 … +50 % testatun ikkunan kokonaispinta-alasta
Sateenpitävyys
ei määritelty
−100 … +50 % testatun ikkunan kokonaispinta-alasta
Tuulenpaineenkestävyys
ei määritelty
−100 … 0 % testatun ikkunan leveydestä ja korkeudesta
Äänitekniset ominaisuudet
1,23 m x 1,48 m
Ekstrapoloitavissa 4,6 m² kokoon asti
Turvalaitteiden kestävyys
ei määritelty
-100 … 0 % testatun ikkunan kokonaispinta-alasta
Taulukko 3. Ovien CE-merkinnässä ilmoitettujen teknisten ominaisuuksien sovellettavuus erikokoisille oville.
Määrityskoko
Soveltuva kokoalue
Lämmönläpäisy­kerroin
1,23 m (±25 %) x 2,18 m (±25 %)
2,00 m (±25 %) x 2,18 m (±25 %)
Kokonaispinta-ala < 3,6 m²
Kokonaispinta-ala > 3,6 m²
Ilmanpitävyys
ei määritelty
Testatun oven kokonaispinta-alasta
Tiiviste 3 sivulla: −100 … 0 %
Tiiviste 4 sivulla: −100 … +50 %
Sateenpitävyys
ei määritelty
−100 … +50 % testatun oven kokonaispinta-alasta
Tuulenpaineen­kestävyys
ei määritelty
−100 … 0 % testatun oven leveydestä ja korkeudesta
Äänitekniset ominaisuudet
minimi noin 0,9 m x 2,0 m
Testatun oven kokonaispinta-alasta
Tiiviste 3 sivulla: −100 … −0 %
Tiiviste 4 sivulla: −100 … +50 %
Turvalaitteiden kestävyys
ei määritelty
−100 … 0 % testatun oven kokonaispinta-alasta
Lämmönläpäisykerroin (W/m²K)
Ominaisuus
1,3
Korkeus
1,2
3M
1,1
4M
1,0
0,9
6M
9M
12 M
18 M
0,8
0,7
0,6
0,0
0,3
0,6
0,9
1,2
1,5
1,8
2,1
Karmin leveys (m)
Kuva 2. Kaksi erikokoista ikkunaa, joihin molempiin
voi soveltaa suuremman ikkunan testituloksia.
Kuva 3. Erään MS2E- ikkunan lämmönläpäisykertoimen
riippuvuus ikkunan koosta.
päisykerrointa eikä ääniteknisiä ominaisuuksia tuotestandardin
mukaan. Ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineenkestävyys voidaan määrittää myös pienemmälle ikkunalle, mutta niitä ei voi käyttää suuremman ikkunan ominaisuuksina. Sama tilanne on myös ovien ominaisuuksien osalta (Taulukko 3).
Koon vaikutus ikkunan ja
oven ominaisuuksiin
Testattavien ikkunoiden kokoa valittaessa ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineenkestävyys ovat kriittisimmät, sillä
niiden testikappaleen koko rajoittaa tulosten sovellettavuutta.
Jos tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti käytettävät
ominaisuustulokset, testattavaksi tuotteeksi kannattaa valita
mahdollisimman suuri.
Pääsääntönä on, että koon kasvaessa ikkunoiden ja ovien
lämmönläpäisykerroin pienenee muuta rakennetta paremmin lämpöäeristävän lasiosan pinta-alasuhteen kasvamisen vuoksi. Tämä on havaittavissa kuvasta 3 ja taulukosta 4.
Esimerkiksi kuvassa 2 esitetyn suuremman ikkunan lämmönläpäisykerroin on noin 0,80 W/m²K ja pienemmän osan noin
1,15 W/m²K. Tuotestandardi ja CE-merkintä antavat kuitenkin mahdollisuuden käyttää pienempää 0,80 W/m²K -arvoa
molemmille ikkunan osille.
Lasin Maailma 2/2012 |
17
Suunnittelu ja testaus
Taulukko 4. Eräiden ikkunoiden U-arvo 12M x 12M ja 1,23 m x 1,48 m -kokoisina.
Ikkuna
1.lasi
Kaasu
2.lasi
Kaasu
3.lasi
Kaasu
4.lasi
U-arvo (W/m²K)
12M x 12M
1,23 x 1,48
MSE
float
-
float
argon
sel
1,03
1,01
MSE
float
-
float
argon
sel
1,01
1,00
MSE
k-lasi
-
float
argon
sel
0,88
0,87
MSE
k-lasi
-
float
argon
sel
0,86
0,85
MEK
float
ilma
float
ilma
sel
1,47
1,47
MEK
sel
argon
float
argon
sel
0,91
0,88
MS3E
float
-
sel
argon
float
argon
sel
0,84
0,81
MS2E
float
argon
sel
-
float
argon
sel
0,85
0,85
MS2E
float
argon
sel
-
float
argon
sel
0,78
0,74
Taulukkoon 4 on laskettu muutamien erilaisten ikkunoiden U-arvo suomalaisessa (12M x 12M) ja eurooppalaisessa
(1,23 m x 1,48 m) koossa. Tuloksista on nähtävissä, että U-arvojen ero näiden kokojen välillä on pieni ja joillain ikkunatyypeillä eroa ei ole kahden desimaalin tarkkuudella esitetyissä
arvoissa. Eroihin vaikuttavat sekä ikkunan rakenne että lasitus. Tämän vuoksi ei ole laadittavissa mitään nyrkkisääntöä
U-arvojen muuttamiseksi toisen kokoiselle ikkunalle. Tosiasia
kuitenkin on, että nykyisillä ikkunoilla eurooppalaisen ikkunakoon U-arvo on pienempi tai yhtä suuri suomalaiseen ikkunakokoon verrattuna.
Lujuus- ja tiiviysominaisuuksiin koolla ei ole niin selvää vaikutusta, koska puitteen ja karmin sekä ovilehden ja karmin välisten kiinnityskohtien (lukot ja saranat) määrään ja lujuusmitoitukseen vaikuttaa tuotteen koko. Yleensä kiinnityskohtien
määrä lisääntyy ja kantokyky kasvaa koon kasvaessa.
Jos kiinnityskohtien määrä ei lisääntyisi koon kasvaessa, lujuusja tiiviysominaisuudet heikkenisivät. Tämä tulkinta on ilmeisesti tuotestandardissa, koska joitain ominaisuusarvoja ei voi
soveltaa yhtään suuremmille tuotteille ja joissain tapauksissa
sallitaan vain 50 prosentin pinta-alan kasvu.
Kansallinen soveltamisstandardi
Rakennetuoteteollisuus RTT ry on laatimassa ikkunoiden ja
ovien CE-merkinnän kansallista soveltamisstandardia, jonka
tarkoituksena on helpottaa ikkuna- ja ovivalmistajia organisoimaan tuotteittensa CE-merkintä. Soveltamisstandardi on
tarkoitus saada valmiiksi ensi kevään aikana hyvissä ajoin ennen heinäkuun alkua.
18
| Lasin Maailma 2/2012
Yhteenveto
Testattavien ikkunoiden ja ovien kokoa valittaessa ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineenkestävyys ovat kriittisimmät, sillä niiden testikappaleen koko rajoittaa tulosten sovellettavuutta. Jos tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti
käytettävät ominaisuustulokset, koekappaleeksi kannattaa valita mahdollisimman suuri.
Lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää yleensä laskennallisesti, joten samasta tuotteesta ei tarvitse valmistaa kuin yksi
testattava kappale. Lämmönläpäisykerroin kannattaa määrittää
eurooppalaiselle ikkuna- ja ovikoolle, jolloin lämmönläpäisykertoimen arvo on hieman pienempi kuin perinteisellä suomalaisella ikkuna- ja ovikoolla.
Suomalaisilla ikkuna- ja ovivalmistajilla on suuri valikoima
lähes samanlaisia tuotteita. Näiden kaikkien ominaisuuksien
määrittäminen testaamalla on kallis ja suuri urakka, minkä
vuoksi testattavien tuotteiden määrää on järkevää vähentää
tuoteperheitä muodostamalla. Tuoteperheiden muodostamisessa ja CE-merkinnän organisoinnissa auttaa osaltaan ensi
keväänä valmistuva kansallisen soveltamisstandardi.
Ikkunoiden ja ovien CE-merkintä tulee pakolliseksi ensi vuoden heinäkuun alussa, joten valmistajien on aika käynnistää
varautuminen tulevaan, jos niin ei ole vielä tehty.
Kirjallisuus
SFS-EN 14351-1 + A1 Ikkunat ja sisäänkäyntiovet. Tuotestandardi,
toiminnalliset ominaisuudet. Osa 1: Ikkunat ja sisäänkäyntiovet, joilla ei
ole palonkestävyys- tai savunleviämisominaisuuksia sisältäen kuitenkin
kattoikkunoiden ulkopuolisen palokäyttäytymisen. 2010. 126 s.
Suunnittelu ja testaus
Lasirakenteiden
CE-merkintään
liittyvät testaukset
Rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi heinäkuussa 2013. CE-merkinnän
saaminen edellyttää, että tuote vastaa sille määriteltyjä standardeja.
Teksti: Martti Ala-Louko, SeAMK Tekniikka
S
uurten lasirakenteiden toimivuutta ja kestävyyttä erilaisissa ilmastoissa voidaan testata laboratorio-olosuhteissa SFS-EN standardien vaatimusten mukaisilla testeillä.
Testattavina tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset lasirakenteiset julkisivut, korkeat terassi- ja parvekelasitukset sekä muut
korkeat laseista valmistettavat järjestelmät.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja VTT tekevät yhteistyötä
suurten lasirakenteiden CE-merkintään liittyvissä testauksissa. Tässä hyödynnetään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo
useita vuosia toiminnassa ollutta suurille rakenteille tarkoitettua testilaitetta. Laitteella voidaan tehdä myös ikkunoiden ja
ovien tuotekehitys ja laadunvarmistustestejä yrityksille.
Testattavat ominaisuudet
Testauslaitteella testataan rakenteiden sateenpitävyyttä, ilman läpäisevyyttä sekä tuulenpaineen kestävyyttä. Lasisten
julkisivuelementtien tai niiden osien sateen- ja tuulenpitävyys sekä tuulenpaineen kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia erityisesti rannikkoseuduilla ja korkeissa rakennuksissa.
Julkisivuille ylipaine ja vesi ovat yhdistelmä, joka näyttää tuotteen toimivuuden. Vuodot voivat aiheuttaa rakennukselle kosteus- ja mikrobivaurioita sekä heikentää oleskeluviihtyvyyttä
ja energiataloutta.
Korkeat terassi- ja parvekelasitukset ovat toinen tärkeä ryhmä
testata. Näille tuotteille yli- ja alipaine sekä lasituksen taipuma aiheuttavat suuria vääntäviä voimia, jotka voivat aiheuttaa yllätyksiä valmistajalle. Testauksesta saatavat tiedot auttavat valmistajaa suunnittelemaan ja rakentamaan turvallisen
järjestelmän.
Lasirakenteiden testauksiin liittyy myös iskutestit sekä pystyja vaakasuoran pistekuorman kestävyystestit. Nämäkin testit voidaan suorittaa samoissa laboratoriotiloissa Seinäjoen
ammattikorkeakoulussa.
Testauslaitteeseen asennettavan tuotteen enimmäiskoko
on 3 m x 4 m (b x h) ja vähimmäiskoko 1,2 m x 1,2 m.
CE-testauksiin valmistautuminen ja
testausprosessi
CE-merkinnän hakuun on tärkeää valmistautua ajoissa. Ennen
varsinaisia hyväksyntätestejä yrityksen on hyvä varmistua oman
tuotteen toimivuudesta ja kestävyydestä standardin mukaisissa testeissä. Yritys voi tehdä tämän joko itse tai ostaa testauksen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Jos testauksessa ilmenee
poikkeamia, jää yritykselle aikaa tehdä tarvittavat muutokset
rakenteisiin ja kehittää tuotetta.
Lasin Maailma 2/2012 |
19
Suunnittelu ja testaus
Tuotestandardit
testimenetelmistä
Julkisivurakenteet:
• SFS-EN 12153 Ilmanläpäisevyys
• SFS-EN 12155 Vesitiiveys
• SFS-EN 12179 Tuulenpaineen kestävyys
Korkeat terassi- ja
parvekelasitukset:
Testilaitteen ohjusnäyttö, jolla ohjataan automaattisesti testiä sekä dokumentoidaan rakenteiden ilmanläpäisevyys-, taipuma- ja tuulenpainetiedot.
Tuotteen testaamiseen on hyvä varata aikaa 2–5 vuorokautta.
Testaustapahtuma kestää yleensä yhden päivän tuotetta kohden, mutta asennuksiin ja purkuun menee aikaa vähintään
saman verran.
Käytännössä testausprosessissa tuote asennetaan tiiviisti testauslaitteen etuseinäksi, jolloin laitteen sisään jäävä pinta on rasituksen kohteena. Laitteen kammioon saadaan aikaan yli- tai
alipaine, jota kasvatetaan portaittain haluttuun paineeseen asti. Lisäksi kammiossa on 40 sadetinsuutinta, joista ruiskutetaan
tarvittaessa vettä standardin vaatima määrä l/m²/min.
Testauksesta saatavat tulokset
Lasirakenteiden testauksesta saadut tulokset antavat tiedon
tuotteen ilman läpäisevyydestä m³/hm² sekä mahdollistaa havainnot ylimääräisistä vuotopaikoista. Lasituotteiden vesitiiveydessä vuotopaikat näkyvät yleensä selkeästi, jolloin niihin
pystytään kohdistamaan huomio suunnittelussa tai tuotannossa. Tuulenpaineen kestossa taipumat antavat kuvan tuotteen
jäykkyydestä tai korkeiden terassi- ja parvekelasitusten kestävyydestä kovien myrskyjen aikana.
Tuotetestauksista saadun kokemuksen perusteella tuotteiden
laatu on yleensä tasainen, mutta yllätyksiäkin on ilmennyt.
Tällaisia vastaan tulleita poikkeamia Seinäjoen ammattikorkeakoulun suorittamissa testauksissa ovat olleet esimerkiksi:
•
•
•
•
•
•
Testeissä ilmennyt vuoto.
20
| Lasin Maailma 2/2012
• SFS-EN 12179 Ikkunat ja Ovet;
Tuulenpaineen kestävyys
• SFS-EN 12600 Rakennuslasit;
Heiluritesti.
• SFS-EN 13049 Pehmeän ja raskaan
esineen isku
• SFS 3304 Ikkuna; Toiminnalliset
ominaisuudet; soveltaen tutkitaan
avautuvien ovilasien pysty- ja
vaakasuora pistekuormitus
vesivuoto
kiskon vääntyminen
pyörästöjen rikkoutuminen
liimauksien pettäminen
niittien katkeaminen
lasien rikkoutuminen
Testauksessa ilmenneet poikkeamat tuotteen käyttäytymisessä saavat aikaan positiivista tuotekehitystä. Näin tuotteen laatu
ja käytettävyys sekä kestävyys ja turvallisuus kohenevat. Tämä
onkin testauksen perimmäinen tarkoitus. Määräaikaisilla laadunvarmistustestauksilla yritykset voivat myös tarkkailla tuotannon laatua ja työohjeistusten noudattamista.
Ajan k ohtaista
Lasialan etuliitto 80 vuotta
Noin 80 lasialan toimijaa kokoontui huhtikuun lopulla Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry:n 80-vuotisjuhlaan
Tampereella. Juhlapuhujat kiittelivät hyvästä yhteistyöstä, mutta toivat myös esille huolensa suuresta nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisvaarasta, johon toivottiin lääkkeitä sekä päättäjiltä että alan yrityksiltä.
Teksti: Aulikki Asp
J
uhlapuheessaan Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja
Mikko Simolinna kiitti liittoa yrittäjienkin näkemykset
huomioivasta työehtosopimuksesta. ”Työehtosopimuksessa
on jäsenyritysten erilaisia tilanteita palvelevalla tavalla pystytty yhdistämään työntekijöiden suojan tarve ja yritysten
mukautumistarpeet.”
Simolinnan mukaan yrittäjäjärjestö tekee parhaansa nuorten työllistämisen parantamiseksi. Oppisopimusta yhtenä keinona väläyttänyt Simolinna pitää tärkeänä, että nuorille on tarjolla myös työn kautta ammattiin oppimisen väylä.
Simolinna korosti pienten ja keskisuurten yritysten merkitystä työllistäjinä, joissa työllisyys onkin kasvanut viime vuosina. ”Pelkän peruskoulun varassa olevia syrjäytymiskierteen
uhkaamia nuoria meillä on 40 000, mikä vastaa määrältään yli
puolta ikäluokkaa.”
Hän kertoi esimerkin Saksasta, jossa uudistettiin suhteellisen jäykkää työmarkkinamallia joustavampaan suuntaan, ja sillä on ollut suuri merkitys työllisyydelle ja kilpailukyvylle.
Lasi on yhtä vanha kuin maapallo, Suomessa lasia
on valmistettu 1600-luvulta lähtien
Liiton TES-asiamiehenä toimiva Erkki Maasalo esitti juhlassa lasialan mielenkiintoisen historiikin, joka alkoi 5 000 vuotta ennen
ajanlaskumme alkua: ”Kun lasialan yrittäjiä alkoi maassamme
olla, nousi esiin myös oman liiton, etujärjestön perustaminen.
Lasimestari Artturi Joutsen ja teollisuusneuvos A. Hj. Leppälä perustivat Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry:n 15.12.1932.”
”Vuonna 1998 lasialalle perustettiin uusi järjestö Suomen
Tasolasiyhdistys, joka toimii lasialan yritysten toimialajärjestönä. Yhdistys on puhtaasti elinkeinopoliittinen eikä se osallistu työehtosopimustoimintaan. Tasolasiyhdistys pyrkii lasialan
kannattavuuden ja arvostuksen parantamiseen sekä vaikuttamaan lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon. Se huolehtii lasialan koulutuksesta, työmenetelmien parantamisesta, teknisen kehityksen seurannasta sekä lasialan julkaisu- ja tiedotustoiminnasta. Lisäksi se seuraa alan kansainvälistä kehitystä ja
ottaa osaa alan kansainväliseen yhteistyöhön.”
Suomen Yrittäjien palkitsemat lasialan toimijat vasemmalta oikealle: Kari Uuksulainen, Mika Selinko,
Vesa-Pekka Raikaa, Reijo Kärkkäinen, Kari Koskinen, Matti Lipponen, Erkki Maasalo, Klaus Klemettilä,
Juhani Liiri ja Mauri Riikonen. Palkituista Atri Lilja ei ole mukana kuvassa.
Lasin Maailma 2/2012 |
21
Liiton julkilausuma
Liiton puheenjohtaja Reijo Kärkkäinen luki liiton julkilausuman, jossa annetaan konkreettisia ehdotuksia nuorison työllistämiseksi. Julkilausumassa todetaan myös, että työntekijöiden
ammattitaidon kohentamiseen tähtäävään omaehtoiseen koulutukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän varsinaisen työajan ulkopuolella pienkurssien tai etäopiskelun muodossa.
Julkilausumassaan liitto esittää myös, että Suomen viranomaiset ja kaikki järjestöt, joita asia koskee, informoisivat komissiota 1.7.2013 voimaan tulevasta rakennustuotteiden valmistajia ja jatkojalostajia kokevasta kaikkien rakennustuotteiden pakollisesta CE -merkinnästä siten, että mikroyrityksiin
sovellettaisiin ns. kevennettyä menettelyä. Merkinnästä kokonaan vapauttamista ei liiton mukaan kuitenkaan pitäisi hyväksyä, sillä se vaikeuttaisi pienten yritysten markkinoille pääsyä
ja vähentäisi myös nykyisiä työtilaisuuksia.
Juhlassa jaettiin runsaasti tunnustuksia
Juhlassa palkittiin Vuoden 2012 lasirakenne -tunnustuksen Kaisa-talon suunnittelusta saanut A&O Arkkitehdit Oy.
Palkintoa vastaanottamassa olivat arkkitehtitoimiston toinen
omistaja Vesa Oiva, sekä työryhmään kuuluneet Teemu Halme
ja Mikko Rossi.
Lisäksi Suomen Yrittäjät palkitsi kunniamerkeillä suuren
joukon ansioituneita lasialan toimijoita.
Loppusanoissaan toiminnanjohtaja Mauri Riikonen kiitti
kaikkia liiton jäseniä ja sidosryhmien edustajia, ja toivoi hyväksi havaitun ja osin koetellunkin yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin.
Uudet TPS-eristyslasin
tuotantolinjat ovat tärkeä osa
Seloy Oy:n kilpailukykyä.
”Eristyslasi on
tulevaisuuden
materiaali”
Huittisissa eristyslasia valmistava Seloy Oy pysyy kehityksen kärjessä luottamalla uusimpaan
tuotantotekniikkaan. Myös perheyrityksen arvot
kuten paikallisuus ja kasvollinen omistus sekä
henkilöstön osaaminen auttavat menestymään
kiristyneessä kilpailussa.
S
Tuomo Häyrynen
eloyn historia lähtee liikkeelle vuodesta 1985. Glasson
Oy:n Huittisten tehtaan lopetettua toimintansa neljä
työntekijää osti tehtaan koneet ja laitteet, ja tuotanto
alkoi kaupungin omistamissa tiloissa. Heti seuraavana vuonna hankittiin omat 1 000 m² tuotantotilat. Suurimpia asiakasryhmiä olivat aluksi lasitusliikkeet, puusepänliikkeet ja
ikkunatehtaat.
Glasson Oy:n Huittisten tehtaalla oli valmistettu ensimmäiset
eristyslasit jo vuonna 1975. Avainhenkilöiden ja tuotantolaitteiston siirtymisen myötä vuonna 1985 myös Seloylla pystyttiin
tekemään kilpailukykyisiä eristyslaseja. Samoin selektiivilaseja
valmistettiin jonkin verran jo 1980-luvulla.
Uusioaines Oy
”Eristyslaseilla oli hieman huono maine 1980-luvulla johtuen
siitä, että alan tuotteissa oli paljon ongelmia. Monesti eristyslasien kulmat vuotivat ja harmaantuivat. Glassonilla tuotekehitykseen oli panostettu, ja meillä oli alusta alkaen hyvin toimiva
eristyslasi”, kertoo Seloyn toimitusjohtaja Pekka Kiuru.
Tuotteet kehittyivät ja samalla energiatehokkuuden rooli rakentamisessa alkoi nousta esille. Seloy alkoi käyttää TPS-välilistaa vuonna 1997, mikä paransi entisestään eristyslasin ominaisuuksia. Reuna-alueiden eristävyys parani, hikoiluongelmat poistuivat kokonaan ja myös rakenteen kestävyys lisääntyi. Tekniikka kehittyi samalla myös pinnoitteiden osalta ja lasirakenteiden U-arvoja saatiin alennettua merkittävästi.
Ajan k ohtaista
”Lasialalla pelättiin aiemmin, että energiatehokkuusvaatimukset romahduttavat lasin käytön rakentamisessa, mutta tekniikan
kehittyminen johtikin aivan päinvastaiseen tulokseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muun muassa uusien pinnoitteiden ansiosta lasista on tulossa kilpailukykyinen vaihtoehto niin energiatehokkuuden kuin sisätilojen viihtyisyydenkin kannalta katsottuna. Eristyslasi on tulevaisuuden materiaali”, Kiuru arvioi.
Uusin tuotantotekniikka vahvuutena
kireässä kilpailussa
Tänä päivänä Seloy on yli 50 työntekijän ja lähes 10 miljoonan
euron liikevaihtoa tekevä yritys. Tuotantotilat ovat kasvaneet
useiden laajennusten jälkeen 9 000 m² kokoisiksi ja tehtaan kapasiteetti on 1 500 – 2 000 m² eristyslasia päivässä. Vakituisessa
käytössä on kolme automatisoitua tuotantolinjaa; kaksi TPSvälilistalla ja yksi metallisilla ja komposiittivälilistoilla varustettuihin eristyslaseihin. Myös asiakaskunnassa on tapahtunut
muutoksia; lasitusliikkeiden rooli on vähentynyt ja Seloyn tuotanto menee pääasiassa jatkojalostukseen kuten ovi- ja ikkunatehtaille. Millä keinoilla pieni perheyritys on pystynyt kasvamaan ja menestymään kovassa kilpailussa?
”Uusin tuotantotekniikka on ollut yrityksemme tukijalka, jonka avulla pystymme valmistamaan eristyslasia kustannustehokkaasti ja korkealla laadulla. Yrityksessämme on lisäksi paljon
teknistä tietämystä ja osaamme tarjota asiakkaillemme ratkaisuja myös tavallista haastavampiin kohteisiin. Pienenä perheyrityksenä meidän on helppo toimia asiakkaiden kanssa, kun
omistajan naama on paikalla ja isojen yritysten sidoksista vapaana voimme keskittyä tarjoamaan asiakkaille vain parhaita
ratkaisuja”, Pekka Kiuru sanoo.
Pekka Kiuru kuvailee lasialan kilpailutilannetta kireäksi. Vaikka
vuoden 2008 taantumasta on toivuttu, kapasiteettia on edelleen
liikaa ja hintataso alhainen. Asiakkaat ovat epävarmoja tulevasta ja investointeja mietitään pitkään.
Eristyslasi-päivä keräsi runsaslukuisen yleisön
Huittisten tehtaalle.
Eristyslasipäivät
pidettiin Huittisissa
S
eloy Oy järjesti toukokuussa Eristyslasi- päivän, jossa
esiteltiin Seloyn uudet TPS-BU-eristyslasin tuotanto­
linjat. Tilaisuuden puheenvuoroissa esiteltiin muun
muassa eristyslasin materiaaleja ja ominaisuuksia, käytiin
läpi ensi vuonna voimaan tulevia säännöksiä CE-merkinnöistä ja pohdittiin millainen rooli perheyrityksillä on suomalaisessa talouselämässä. Puhujina olivat Pekka ja Henri Kiuru,
Pasi Kankaanpää sekä Harri Korpela Seloy Oy:stä, Suomen
Tasolasiyhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Riikonen,
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen
sekä tekninen johtaja Juha Rahikkala Pilkington Lahden
Lasitehdas Oy:stä. Tilaisuuden lopuksi yleisön viihdyttämisestä vastasi koomikko ja imitaattori Jukka Puotila.
Jukka Puotila hauskutti
yleisöä imitaatio­
esityksellään.
”Yritysten on laitettava toimintansa kuntoon ja mietittävä hintatasoja uudelleen. Lasin kysyntä on pienessä kasvussa, mutta
tuloksen tekeminen on erittäin vaikeaa”, Kiuru toteaa.
Seloy Oy on tulevina vuosina kokemassa saman kuin lukuisat
muutkin perheyritykset. Kiurun perheessä on aloitettu sukupolven vaihdoksen suunnittelu ja nuorempi polvi valmistautuu
ottamaan yrityksen johtamisen vastuulleen. Henri Kiuru aloitti yrityksen palkkalistoilla vuoden alussa ja Jouko Kiuru tekee
lopputyötään Aalto- yliopiston Kauppakorkeakoulussa.
”Tarkkoja päätöksiä sukupolvenvaihdoksen aikataulusta ei ole
vielä tehty. Kyseessä on pitkä prosessi. Yritykseen ja sen sidosryhmiin tutustuminen vie oman aikansa eikä mitään hätäisiä
ratkaisuja ole syytä tehdä”, eläkkeelle jäämistä harkitseva Pekka
Kiuru sanoo. Lasin Maailma 2/2012 |
23
AGC Glass SUOMI Oy
PLANIBEL LOW-E
ANTI-FOG
V I S I B LY B E T T E R
UNOHDA KONDENSSIONGELMAT JA NAUTI KIRKKAASTA NÄKYMÄSTÄ!
Planibel Low-e Anti-Fog on AGC Glass Europen kehittämä, ainutlaatuinen ratkaisu
nykyaikaisten hyvin eristävien lasirakenteiden ulkopinnan huurtumisongelmiin.
Planibel Low-e Anti-Fog on molemminpuolin pinnoitettu lasi.
Pyrolyyttinen pinnoite lasin ulkopinnalla vähentää kondenssiriskin minimiin ja lasin
sisäpinnan magnetronpinnoite takaa erinomaiset lämmöneristysominaisuudet.
AGC Flat Glass Suomi Oy – 09 4366 310 – sales.suomi@eu.agc.com – www.yourglass.com