doc20 | Lasin Maailma 2/2012 - Suomen Tasolasiyhdistys ry
download 
Report Transcription
20 | Lasin Maailma 2/2012 - Suomen Tasolasiyhdistys ry
Lasin Maailma 2 /2012 | L asirakentamisen erikoislehti | w w w.tasolasiyhdist ys.fi TPS-BU-eristyslasi Vuodesta 1997 yli 2 milj. m2 ja edelleen paras! Meiltä myös: Teräs-, alumiini ja komposiittilistat Optitherm S1N-selektiivilasi Huurtumaton lasi Seloy Oy Me teemme lasiteknologian huippua Seloy ei seuraa kehitystä Me viemme sitä eteenpäin! 32700 Huittinen • Puh. 010 839 5800 www.seloy. fi deo i v o Kats linjasta BU oy S P T .sel w w w SISÄLLYS 5 6 Pääkirjoitus Mikä CE-merkki? Mauri Riikonen SUUNNITTELU JA TESTAUS 6 Akustiikka, valo ja lämpö asettivat kovat vaatimukset Kaisa-talon lasirakenteille Aulikki Asp 10 Arkkitehti Vesa Oiva on innostunut 10 isoista laseista Aulikki Asp 12 Lasimestarin palsta Martti Lindblom 14 Ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän edellyttämä alkutestaus Kari Hemmilä 19 Lasirakenteiden CE-merkintään 19 liittyvät testaukset Martti Ala-Louko AJANKOHTAISTA 21 Lasialan etuliitto 80 vuotta Aulikki Asp 22 ”Eristyslasi on tulevaisuuden materiaali” Tuomo Häyrynen 22 Lasin Maailma 2/2012 | Rakennustyömaan valvonta – Onko sitä? V iimeaikoina on kirjoiteltu rakennusten kosteussuojauksista ja mahdollisista vaurioista. Kun kerrostalon rakennustyömaa käynnistetään, rakennuttaja hakee rakennusluvan, valitsee rakentajan ja nimeää työmaalle päätoimisen valvojan omaksi edustajakseen. Valvojan tehtävä on valvoa rakentajaa ja aliurakoitsijoita, että työmaalla noudatetaan lakeja ja asetuksia, Suomen R akentamismääräyskokoelman ohjeita, rakennusluvan ehtoja, sekä hyvää rakennustapaa. Ongelma on siinä, että kerrostalotyömailla rakennuttaja on rakennusliike, joka myöskin on rakentaja, jolloin valvojaksi nimetään ”oma mies”, joka tarkastelee asioita rakennusliikkeen vinkkelistä, eikä tulevien asukkaiden. Kilpailun puristuksessa katsotaan ”läpi sormien” vaikkapa kunnollista kosteussuojausta, määräysten vastaisia rakennusmateriaaleja ja paksuuksia ja huonoa työnlaatua. Mielestäni rakennusvalvonta tulisi olla puolueettomalla taholla, jolla ei ole sidoksia rakentajaan. Mikäli rakennuttaja on rakennusliike, valvojan voisivat valita esimerkiksi osakkeenmerkitsijät tai heitä edustava taho. Kustannukset tulisivat kuten nytkin rakennuttajan kannet- tavaksi. On myös huomattava, että valvojankin hyväksyy kunnan rakennusvalvonta. Pienrakentamisessa nimetään työmaalle vastaava rakennusmestari, jolla on sama vastuu kuin ison työmaan valvojalla. Olen kuullut, että vastaava mestari ja rakentaja on haastettu oikeuteen rakennusvirheistä omakotityömaalla. Onkohan yksikään ”valvoja” ollut vastaamassa oikeudessa leväperäisestä valvonnasta ja rakennusvirheistä? Reijo Kärkkäinen, Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry:n puheenjohtaja 23 – 26 october 2012 Dü ss e l D o r f, G e rm a n y Meet theMesse world of Düsseldorf glass and solar check in now: www.glasstec.de/2130 www.solarpeq.de/2130 glt1202_meet_185x134_FI.indd 1 | Lasin Maailma 2/2012 Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 00521 Helsinki puh. 050 376 0846 interfair@finnexpo.fi 18.06.12 10:26 Pääkirjoitus Mikä CE-merkki? Mauri Riikonen , toiminnanjohtaja, Suomen Tasolasiyhdistys ry L asirakentamisen alkutaipaleella lasirakentajille riitti ammattikunnan perimätieto ja oma kädentaito. Näin mentiin vuosisatoja – Suomessakin aina 1900-luvulle. Sitten alkoi ”kirjanoppineiden” taholta ilmaantua erinäisiä ohjeita ja ohjeistuksia, jotka olivat pitkälti myös alan perimätietoa, mutta varmaan niissä oli myös muutakin pohdiskelua. Julkaistiin muun muassa Rakennustaito-lehteä ja Rakentajain kalenteria. Wäinö Keinänen toteaa 1920-luvulla, että ”pienemmissä ja jyrkemmissä lasikatoissa voidaan käyttää 2 mm ikkunalasia, mutta mieluummin käytetään joko 1½ paksua 3 mm:n lasia tahi 2-paksua 4 mm:n lasia” Oli siinä jutussa lasikoko rajattu 50−60 cm:iin. Lasittaminen oli jo sitten ”lasimestarin” tietotaidon varassa, jotta katto saatiin vesitiiviiksi kittaamalla. Varsinaisia laajempia ohjeistoja alettiin enemmälti hahmotella jo 1930-luvulla Alvar Aallon toimesta, ja 1940-luvulla muotoutui Rakennuskortisto silloisesta 70 rakennusstandardin sarjasta. Alvar Aalto määritteli uuden kortiston laatutavoitteeksi ajantasaisuuden, helppokäyttöisyyden, arvovaltaisuuden sekä sisällön kattavuuden. Tätä linjaa on myös nykyinen Rakennustieto jatkanut RT–kortistossaan ja Suomen Standardisoimisliitto ry SFS-standardeissaan – ohjeita hyvän rakennustavan aikaansaamiseksi materiaalin muuttuessa. Aika on kulunut ja nyt ollaan EU:n täysivaltaisia jäseniä, niin hyvässä kuin pahassakin. EU:n rakennustuotedirektiivin tueksi on laadittu ja laaditaan lisää esimerkiksi rakennustuotteiden ominaisuuksia ja laatua ohjaavia EN-standardeja. Meillä kyseiset standardit julkaistaan SFS-EN standardeina. Nämä standardit pyrkivät osaltaan vaikuttamaan ja varmistamaan hyvän rakennustuotteen valmistamisen ja sen seurauksena tukemaan myös hyvää rakennus- tapaa. Ja kun meillä on sitten käytössä niin sanottu harmonisoitu tuotestandardi (hEN), niin sen mukaisesti valmistettu ja valvottu tuote oikeuttaa valmistajan tai maahantuojan CE-merkitsemään markkinoimansa rakennustuotteen. Konepuolellahan CE-merkintä on ollut pakollista jo kauan, ja rakennustuotteiden CE-merkintä on ollut pääsääntöisesti vapaaehtoista. Pakollisena rakennustuotteiden CEmerkintä alkaa Suomessakin 1.7.2013. Tällöin EU-alueella markkinoitavan rakennustuotteen tulee olla CE-merkitty ja tuotteen tulee täyttää voimassa oleva SFS-EN -hEN -tuotestandardi. Kukaan ei varsinaisesti myönnä tai anna CEmerkkiä, vaan tuotteen markkinoijan on itse varmistettava, usein kylläkin ”kolmannen riippumattoman osapuolen avustuksella”, että hänen tuotteensa täyttää kyseisen hEN -standardin vaatimukset niin tuotteen ominaisuuksien kuin laadunvalvonnankin suhteen. Tämä kolmannen riippumattoman osapuolen mukanaolo saattaa aiheuttaa ongelmia, sillä VTT, Inspecta yms. ovat kuulemma ruuhkautumassa ja osin jo ruuhkautuneetkin CE-merkintään liittyvistä testauksista ja arvioinneista. Jos valmistetulle tai maahantuodulle tuotteelle (ikkuna, ovi, eristyslasi, karkaistulasi, laminoitulasi, float-lasi yms.) on hEN -tuotestandardi (löytyy esimerkiksi osoitteesta www.glassforeurope.com), niin on ryhdyttävä toimiin, sillä 1.7.2013 yllättää uskomattoman pian! CE-merkinnässä on joitain poikkeuksia: tuotanto on ”vähäistä eli ei sarjatuotantoa, tuote menee museokohteeseen tms.”, mutta poikkeuksia on vähän ja asia syytä tarkistaa esimerkiksi osoitteesta: www.ymparisto.fi. ”Parempi CE-merkitty tuote, kuin selitellä ja katua!” Lasin Maailma www.lasinmaailma.fi Julkaisija Suomen Tasolasiyhdistys ry Korpiniityntie 99 13720 Parola Puhelin 0500 4743 98 www.tasolasiyhdistys.fi Kustantaja Talotekniikka-Julkaisut Oy Lönnrotinkatu 4 B, 5 krs. 00120 Helsinki Puhelin 050 66 174 www.talotekniikka-lehti.fi Päätoimittaja Mauri Riikonen Puhelin 0500 4743 98 E-mail: mauri.riikonen@tasolasiyhdistys.fi Toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Puhelin 050 585 7996 E-mail: tuomo.hayrynen@talotekniikka-julkaisut.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eeva Vartiainen Puhelin 0400-773833 E-mail: eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kestotilaus 35 € vuoden jaksolta. Ilmoitukset Eeva Vartiainen Puhelin 0400-773833 E-mail: eeva.vartiainen@talotekniikka-lehti.fi Ulkoasu ja Taitto Jarkko Narvanne Puhelin 050 523 27 68 Paino ISSN-L 2242-7988 ISSN 2242-7988 Kannen kuva: Kaisa-talo © Tuomas Uusheimo Lasin Maailma 2/2012 | Suunnittelu ja testaus Akustiikka, valo ja lämpö asettivat kovat vaatimukset Kaisa-talon lasirakenteille Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo avattiin käyttöön syyskuun alussa. Kirjasto sijaitsee Helsingin vilkkaasti liikennöidyn Kaisaniemenkadun varrella, mikä on asettanut suunnittelulle ja rakentamiselle erikoisvaatimuksia. Kaisa-talo on saanut runsaasti tunnustusta arkkitehtuuristaan, ja se valittiin tänä vuonna myös vuoden lasirakenteeksi. Teksti: Aulikki Asp Kuvat: TUOMAS UUSHEIMO K aisa-talon lasirakenteista vastasi kokonaispakettina Normek Oy, ja eristyslasit toimitti Lasiluoto Oy. Pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy (AOA). Lasikonsulttina kohteessa toimi Tahvo Sutela. Rakennuksen pääurakoitsija oli SRV Rakennus Oy. Normek Oy:n johtaja Markku Peuralan mukaan projekti oli hyvin haasteellinen sijaintinsa vuoksi: ”Liikennejärjestelyjä ja kuljetusaikoja jouduttiin järjestelemään tosi paljon, koska elementtilohkot olivat suuria. Kuljetukset tapahtuivatkin yöaikaan. Logististen haasteiden lisäksi myös tekniset | Lasin Maailma 2/2012 ratkaisut olivat haastavia johtuen osin myös rakennuksen käyttötarkoituksesta.” Peurala kiittää yhteistyötä pääurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden kanssa. ”Yhteen liitettäviä asioita eri urakoitsijoiden kesken oli paljon. Kireästä aikataulusta huolimatta saimme rakenteet paikoilleen sovitussa aikataulussa, ja siitä kiitos kuuluu työmaalla hyvin toimineesta yhteistyöstä.” ”Lopputulokseen olemme erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä lisää myös se, että onnistuttiin koko tuotantoketjussa Suunnittelu ja testaus Ferox Glas Oy on lasialalla toimiva maahantuonti– ja konsultointiyritys. Tuotteinamme ovat jo 30 v. olleet lasialalla käytettävät koneet, laitteet ja materiaalit ja päämiehinämme tunnetut Eurooppalaiset toimittajat. Aachener Chemische Werke GmbH Vuodesta 1958 ACW on markkinoinut lasiteollisuudelle kehittämiään tuotteita ja on tänä päivänä alansa johtava toimittaja maailmanlaajuisesti. ACW:n tuotteet ovat lasi-ja konevalmistajien suosittelemia. Suomessa Ferox Glas Oy:llä on tuotteisiin yksinmyyntioikeus. Kemikaalimme auttavat sinua parantamaan tuotantoprosessiasi: - Leikkuussa - Hionta/poraus/sahaus/kiillotus - Hyytelöittämisprosesseissa - Lasien erottelussa (väliaineet) - Huollossa (puhdistusaineet) Ferox Glas Oy Tutut tuotteemme: • • • • • • • ACECUT 5503 haihtuva leikkuuöljy ACECUT 6000 haihtumaton leikkuuöljy ACECOOL 5679—hionta– ja poraus coolerit ACEPOL—ceriumoksidi kiillotukseen SEPAROL –lasien väliaineet, myös autoklaavaukseen ACESOLVE –puhdistusaineet ACEDET –puhdistusaineet pesu– ja hiontakoneille Lisätiedot ja yhteydenotot: Ferox Glas Oy Siirtolaisentie 1 FIN-28610 Pori Puh. 02-6430 1100 Fax. 02-6376 224 Lasin Maailma 2/2012 | Suunnittelu ja testaus Kaisa-talo valittiin keväällä vuoden 2012 lasirakenteeksi S uomen Tasolasiyhdistys ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA valitsevat joka toinen vuosi vuoden lasirakenteen. Tunnustuksen saavan lasirakenteen tulee olla arkkitehtonisesti huomattava Suomessa oleva kohde, jossa lasin käyttö ja tekninen toteutus ovat laadukkaita, luovia ja uusia lasirakentamisen mahdollisuuksia hyödyntäviä. Tämän vuoden lasirakenteeksi valittiin Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo, jonka pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Valintaraadissa SAFA:a edustivat Matti Sanaksenaho ja Jussi Palva. Tasolasiyhdistyksen edustajana oli Mauri Riikonen. Raadin jäsenet pitivät ehdokkaista ylivoimaiseksi noussutta Kaisa-taloa merkittävänä rakennuksena tärkeällä paikalla Helsingissä. Valintaraadin arkkitehtijäsenet luonnehtivat rakennuksen ruutumaista julkisivua keskeiseksi osaksi rakennuksen ilmaisua. ”Lasia on käytetty säästeliäästi, mutta keskeisillä paikoilla. Lasirakenteet eivät ole itseisarvo, vaan tukevat kokonaisuutta. Julkisivun rakenteissa näkyy hyvän suunnittelun lisäksi vankka rakennustaito, jossa ei ole tingitty yksityiskohdissakaan”, raati totesi. | Lasin Maailma 2/2012 aina suunnittelusta asti ratkaisemaan vaikeatkin haasteet. Vaatimukset lämpöeristyksen, ääneneristyksen, auringonsuojauksen ja valonläpäisyn osalta aiheuttivat rakenteille erityisiä vaatimuksia. Myös kaarevat muodot antoivat oman mausteensa valmistukseen ja suunnitteluun.” Peurala toteaa vielä elementtien esivalmistelun merkityksestä: ”Kaikki elementit ja ikkunat olivat tehdasvalmiita, pääosin valmiiksi lasitettuja elementtejä. Tällöin kaikki asentaminen oli nopeaa, ja saatiin laadukas lopputulos. Työmaalla tapahtuva rakentaminen jäi mahdollisimman pieneksi.” Mieleenpainuvinta oli lasin muoto Eristyslasit toimittaneen Lasiluoto Oy:n toimitusjohtaja Kari Lilja kuvailee Kaisa-taloa yhtenä haastavana kohteena muiden joukossa. Erityiseksi sen teki kuitenkin suurten lasien muoto. ”Lasien kaarevuus vaihtui 10 cm:n välein. Oli tärkeää leikata lasit oikean kokoisiksi, jotta ne sopivat Normekin tekemiin kaariin työmaalla, jonne ne kuljetettiin yöllä asennettavaksi tarkan aikataulun mukaan. Niitähän ei pystynyt mitenkään etukäteen tarkistamaan, joten hieman jännitti tuodaanko lasit takaisin”, Lilja muistelee. ”Isot lasit olivat myös tekniseltä vaatimustasoltaan poikkeuksellisia. Niiden U-arvo oli 0,6 sekä ääneneristävyys 38 dB. Laseina on käytetty Pilkingtonin rakennuslasituotteita, kuten Optiwhite –auringonsuojalasia, mitä ei ole aikaisemmin käytetty tässä mittakaavassa. Nyt on helpottavaa kuulla, että ääneneristysmittaukset ovat jo osoittaneet, että on onnistuttu.” Suunnittelussa haluttiin ilmavaa vaikutelmaa ja ääneneristävyyttä Kaisa-talon suunnitteluryhmään kuuluneen arkkitehti Mikko Rossin mukaan jo luonnosvaiheessa määriteltiin lasirakenteita koskevat tekniset tavoitearvot, joihin lämpö- ja ääniteknisesti sitouduttiin jatkosuunnittelussa. ”Lämmöneristysarvojen ja auringonsuojauksen lisäksi asetettiin visuaalisia tavoitteita, kuten valonläpäisy ja häikäisynesto, sekä ääneneristystaso, jotta saavutettaisiin hyvä opiskeluympäristö. Varsinkin länteen suuntautuva julkisivu vaati tarkkaa suunnittelua akustiikan, lämmön ja valon suhteen.” ”Lisätoiveena halusimme kirkkaat, rautaoksidivapaat auringonsuojalasit, joihin tilaajakin suostui, koska kokonaisrakenteen kannalta hintaero ei ollut merkittävä.” ”Ilmavaa vaikutelmaa tavoiteltiin käyttämällä isoja lasikokoja, ääneneristys taas vaatii paksujen ääneneristyslasien käyttöä. Lasien paksuuksien mitoittavaksi tekijäksi nousivat ääneneristysvaatimukset – ei tuulikuormat. Raakalasin käytön optimoinnissa hyödynnettiin isojen lasien hukkapalat pienissä ruutuikkunoissa. Kooltaan äärirajoilla olevien lasien asentaminen vapaamuotoiseen geometriaan oli myös haasteellista ja toteutus onnistui yli odotusten”, Rossi kiittää. Lasiliiri Oy Suunnittelu ja testaus Kaisa-talon suunnitteluryhmä: vasemmalta Teemu Halme, Jussi Kalliopuska, Matti Huhtamies, Vesa Oiva ja Tero Hirvonen. Kuvasta puuttuu Mikko Rossi. Arkkitehti Vesa Oiva on innostunut isoista laseista Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n toinen omistaja Vesa Oiva sanoo lasin olevan keskeinen osa kaikkia kohteita: ”Toivon, että Suomessakin lasin koko voisi kasvaa.” Teksti: Aulikki Asp M Kuvat: TAHVO SUTELA elkein samaan hengenvetoon Oiva toteaa olevansa huolissaan siitä, ettei uusia energiamääräyksiä tulkita niin, että lasin kokoja ruvetaan pienentämään. Toimiston suunnittelema Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo valittiin keväällä Vuoden 2012 lasirakenteeksi. Vesa Oivan ja hänen vaimonsa Selina Anttisen omistamassa arkkitehtitoimistossa Helsingin keskustassa työskentelee tällä hetkellä 11 arkkitehtiä ja kaksi opiskelijaa. Toimiston työtilanne on hyvä. Projektit ovat enimmäkseen kerrostaloja ja asuinkortteleita, suurin osa pääkaupunkiseudulle, mutta tällä hetkellä myös Tampereelle ja Kouvolaan. ”Meillä on Selinan kanssa omat projektimme, mutta toinen vie eteenpäin toista ja kommentoi. Työn ja kodin yhteensovittaminen on tietysti haastavaa, kun lapset ovat pieniä. Vilkkaat pojat pitävät onneksi työt poissa kotoa”, Oiva toteaa. 10 | Lasin Maailma 2/2012 Oiva kehuu toimistonsa hyvää porukkaa, jolla hommat hoituvat: ”Kaikki ovat alan kärkeä. Olen tutustunut heihin erilaisissa projekteissa ja pyytänyt töihin. Pienessä toimistossa on suuri riski, jos rekrytoi vääränlaisia ihmisiä.” Arkkitehtisuunnittelu on ryhmätyötä Vesa Oiva painottaa ryhmätyön merkitystä suunnittelussa: ”Rakennushankkeet ovat aina hankkeiden eri osapuolten yhteisiä projekteja ja on tärkeää, että kaikki mieltää ne sellaisiksi, myös arkkitehdit. Suunnittelu on ryhmätyötä ja onnistunut lopputulos vaatii kaikkien osapuolten täyden panoksen ja myös mahdollisuuden vaikuttaa suunnitteluun. Tällä viittaan loppukäyttäjiin, heidän toiveensa on kartoitettava riittävän ajoissa ja vietävä suunnitelmiin. Energiamääräysten tiukentumisen myötä on keskeistä, että LVI-suunnittelija tulee jo luonnossuunnitteluvaiheessa mukaan suunnittelutiimiin.” Suunnittelu ja testaus Vasemmalta Selina Anttinen, Vesa Oiva, Matti Huhtamies, Teemu Halme, Jussi Kalliopuska, Tero Hirvonen. Edessä vasemmalta Riku Rönkä ja Kaisa Lintula. Oiva kommentoi vielä wow-arkkitehtuuria: ”Minusta se on huono termi, mutta kuvaa hyvin esimerkiksi Bilbaon Guggenheimia, josta se taisi lähteäkin. Hienoa, kun tehdään poikkeuksellinen ja houkutteleva rakennus, mutta voitaisiin puhua vaan arkkitehtuurista.” Oiva toimii tuomarina Helsingin keskuskirjaston parhaillaan käynnissä olevassa arkkitehtikilpailussa. Vesa Oiva ja Selina Anttinen miettivät yhdessä toistensa projekteja. Lasialan tuntemusta käytännön kautta Lasin, kuten muidenkin materiaalien tuntemus kasvaa käytännön kautta: ”Koulutus tekee parhaansa, mutta koulussa ei monien opetettavien asioiden merkitystä vielä ymmärrä. Parasta opetuksen kannalta olisi, että kandina olisi pakollista harjoittelua vaikka vuosi. Sen jälkeen koulussa kiinnostaisi moni käytännön asia enemmän. Materiaalit ovat merkittävä osa opetusta, ja niiden tuntemus pitäisi tulla mukaan harjoitustöiden mukana”, täsmentää Oiva. Rakennuksen käyttäjiltä parhaat kiitokset Syyskuun alussa avattu Kaisa-talo on palkittu myös mm. Kritiikin kannuksilla. ”Mukavaahan on saada tunnustusta, mutta oikea palkinto tulee siitä, kun käyttäjät ottavat rakennuksen hyvin vastaan ja viihtyvät siinä”, Oiva toteaa. Monipuoliset lasitusratkaisut julkisiin tiloihin ja yksityiskoteihin ukana Olemme m messuilla! V.E.Lipponen Oy 9.-12.10 Tervetuloa vierailemaan osastollamme 3G27 Nuottasaarentie 8, 90400 Oulu p. 08 - 535 5300 fax. 08 - 377 811 www.lasilipponen.fi sales@lasilipponen.fi Lasin Maailma 2/2012 | 11 L asimestarin p a lsta Lasimestarin palsta Tervehdys hyvät lukijat! T ässä kaiken kokenut, ikäloppu Lasimestari. Kaiken kokenut tarkoittaa sitä, että lasitusala on tuttua työtä noin 70 vuoden ajalta. Lehden teko ja kustantaminen on ollut puoliammattina melkein 50 vuotta. Ikäloppu taas sitä, että mielipiteet ovat joskus ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Kokemusta tosiaan on jo niiltä ajoilta, jolloin rakennukset todella lasitettiin ”paikan päällä”, eivätkä ”pokafirmat” vielä olleet vallanneet niitä töitä. Näistä lasitöistä voisi mainita pari suurinta, Helsingin Autotalo Salomoninkadulta, ja Yliopiston Porthania nykyisellä Yliopistokadulla. Viimeksi mainittu erikoisesti siksi, että siellä arkkitehtuurista aina kiinnostuneena sain kerrankin opastaa lasitustöiden suunnittelussa erästä Suomen tunnetuinta arkkitehtiä, Aarne Erviä. Tämä on totta! Siinä talossa, jota rakennettaessa samalla sitä myös opetettiin, olivat jotkut työt, muun muassa sisälasitustyöt tarkoituksella jätetty ratkaistavaksi vasta niiden töiden alettua, ja kukapa muu kuin itsevarma nuori lasittaja osasi kertoa sumeilematta miten ne työt pitäisi tehdä. Itsevarmuutta hiukan hävisi, kun jouduin talon jo valmiina olevaan Isoon luentosaliin kertomaan suunnitelmistani. Siinä häiritsi sekin, että arkkitehti Ervi esitteli aina minut Valtakunnan mestarina. Se piti kyllä paikkansa, olin vuotta aikaisemmin tullut ykköseksi Työ ja Taitokilpailun lasittajan ammatissa, mutta mitä merkitystä sillä oli näille noin sadalle puolioppineelle kuuntelijalle. Olin tämän Porthanian rakennustyön aikana 23‑24-vuotias ja Valtakunnan mestari, joten arvata saattaa, miten paljon sitä itsevarmuutta oli. Vaikka oli se tukala paikka silloin, kun minä, sinisessä, kittisessä haalarissa, yksinäni seisoin luentosalin edessä kuin pidätettynä. Luentosalin kateederin takana oli 6‑8 rakennusalalla täysin oppinutta, jotka kuulustelivat minua, ja salissa yli sata enemmän tai vähemmän kiinnostunutta opiskelijaa. Myöhemmin, hoitaessani oman yritykseni lisäksi lasitusalan työnantajaliittoa (kolmisenkymmentä vuotta puheenjohtajana) opin tätä itsevarmuutta vähän hillitsemään, mutta ei se ole kokonaan karissut vieläkään. Tämä esipuhe ei ollut tarkoitettu kehumiseksi, vaikka se siksi menikin. Selvittihän se vähän, minkälainen mies tämän kynän, tai oikeammin, hiiren varressa on. 12 | Lasin Maailma 2/2012 Martti Lindblom VARSINAINEN AIHEENI piti olla lasitusalaa käsittelevä Käden taito ja koneet. Tämä sen takia, että halusin verrata lasitusliikkeemme entisiä keksintöjä nyt käytössä oleviin erilaisiin pien- ja ”puoliautomaattikoneisiin”. Eräs veljessarjastamme oli erittäin kyvykäs keksimään ja rakentamaan uusia koneita aina tarvittaessa. Niiden avulla pystyimme kilpailemaan huomattavasti isompien yritysten kanssa samoista töistä. Huomasin kuitenkin, että niiden hätätilakoneiden ja näiden uusien, joskus jopa mykistävien koneiden keskinäinen vertailu olisi täysin turhaa. Ne ovat aivan eri aikakausilta peräisin. NIINPÄ LÖYSIN toisen aiheen, Lasitusliikkeiden uusi kastijako. Tällä haluan jaotella nyt vielä ”elossa olevat” tämän alan yritykset uudelleen. Ennen oli niin, että jako kolmeen riitti: Pohjalla, jos niin kehtaa sanoa, olivat ne pienet perheyritykset, mies ja vaimo, joissa mies korjasi rikkinäisiä ikkunoita joko asiakkaan luona tai verstaalla. Luppoaikana kehysti todennäköisesti tauluja ja kuvia. Vaimo taas piti myymälää pystyssä, ja usein myös hopeoi peilejä – uusia tai vanhoja uudestaan. Sitten oli suurempi yritys, jonka pääasiallinen työ oli lasittaa uudisrakennuksia. Riippuen suhdanteista tai kyvykkyydestä, toimentulo oli varmaa. Koneitakin hankittiin, lähinnä lasihiomapuolen koneita uusittiin. Kolmanteen kastiin kuuluivat ne yritykset, jotka olivat suuren ketjun - lähinnä rautakauppiasketjun - jonkun myymälän tiloissa omana lasitusliikeosastonaan. Näillä lasiliikkeillä oli se etu, että päämies oli samalla lasialan tukkuliike. Tämä yksinkertaisesti johtui siitä, että Suomen lasitehtaat myivät tuotteensa silloisen Rautakonttorin kautta. Vain rautakaupat, siinä ohessa kyllä myös osuuskaupat, saivat ostaa lasit suoraan tehtailta ja sitten myydä ne eteenpäin omilla hinnoillaan. Ne olivat siis laskuttajina lasitehtaitten ja lasitusliikkeiden välisissä kaupoissa. TÄTÄ KESTI KAUAN, mutta aikanaan tilanne muuttui, ja silloin nämä viimeksi mainitut, rautakauppojen myymälät, jäivät vähitellen lasialalta pois. Toki ne pääliikkeet harjoittivat edelleen lasitukkukauppaa omillensa, mutta eipä juuri muuta lasitusalaan kuuluvaa. Alalle jäivät puhtaat lasitusliikkeet, joista L asimestarin p a lsta muodostui sittemmin uusi kastijako: Pohjalla edelleen se suunnilleen samanlainen yritys, vaimo ei ollut enää töissä. Mukana ehkä poika tai sitten tyttären työtön mies, mutta pitihän vanhaa lasiliikettä jollakin tavalla jatkaa. Seuraavassakaan kastissa ei juuri muutoksia tapahtunut. Aikaa myöten kyllä tapahtui, sillä nyt ei enää uudisrakennuksen ikkunoita hankkinutkaan lasiliike, tilalle olivat tulleet ns. pokatehtaat. Nämä yritykset joutuivatkin kaikkein suurimpien muutosten kouriin. Niillä oli lähinnä kaksi mahdollisuutta, jäädä aloilleen sellaisenaan, hankkia jotain sopivaa lisätyötä, tai sitten pyrkiä rohkeasti uuteen, ”seuraavaan kastiin” hankkimalla lisäkoneistusta. Tästä uudesta, kolmannesta kastista, muodostuikin sitten alalle ennennäkemätön, puoliteollinen yritysrypäs. Käänne alkoi lähinnä eristyslasien valmistuksesta. Näistä, aikoinaan lämpölaseiksi, joskus myös umpiolaseiksi nimetyistä lasielementeistä alkoikin lasitusalalle uljas nousu. Kun kaikki mahdolliset tahot vaativat energiansäästöjä, niin ikkunoiden sisäpuitteisiin ruvettiin istuttamaan uusia, mullistavia erkkareita. Oli siinäkin alussa kiivasta kamppailua yksinoikeuksista, mutta kun niistä päästiin jonkinlaiseen sopuun, syntyi todellinen buumi tälle alalle. Mainitsin jo lämpölasin, täysin väärän nimityksen, joka iskostui niin tiiviisti tähän tuotteeseen, että sitä käytetään vieläkin. Kerron tässä lyhyesti, ettei tavallinen eristyslasi lämmitä mitään, se vaan eristää huomattavasti paremmin kuin yksinkertainen lasi, ei niinkään kahden lasin, vaan niiden välissä olevan ilmatilan ansiosta. Kuitenkin tämä lämpölasi-nimi auttoi varmasti paljon myynnissä. Tahaton teko, mutta kun huoneen lämpötila nousee, niin ei se voi olla kuin lämpölasin ansiota, eikö vain? Eristyslasi voidaan tehdä sähköliitoksilla ja lasiin pinnoitetulla ohuella metallikalvolla todelliseksi lämmittäväksi lasiksi. Siitä voi myös tehdä erilaisilla kalvoilla päällystettynä oikeastaan eristämään mitä tahansa. Päästämään auringonvaloa sisään tai estää sen liiallisen lämpösäteily. Voidaan estää huoneen lämmön karkaamisen ulos, tai vaikkapa tehdä lasi sellaiseksi, että se illan tummetessa tummenee itsekin jopa läpinäkymättömäksi. Näistä tarkemmin mahdollisesti joskus tuonnempana. MUTTA TÄSTÄ ERKKARIBUUMISTA vielä. Alussa näytti siltä, että eristyslasin teko on tosi helppoa. Piti vaan hankia välilista, joksi aluksi kelpasi muovinenkin. Sitten vaan tehtiin siitä tarvittavan kokoinen kehikko, johon liimattiin tavalla tai toisella sisäpuolelta puhtaaksi pestyt lasit kiinni ja VOT, näin syntyi erkkari. Kyllä susia tehtiin paljon, ja kun alussa ei oikeastaan ollut minkäänlaista todellista tietoa siitä, mitä lasien sisäpuolella tapahtuu, sattui näitä vastoinkäymisiä suurissakin yrityksissä, lasitehtaissa asti. Mutta mitäpä niistä. Aika aikaa kutakin, ja tulevathan ne viimeiset sudetkin korjattua joskus. Silleen työllisyyskin lasialalla säilyy. MENNÄÄN ETEENPÄIN. Eristyslasi ei suinkaan jäänyt ainoaksi uudistuotteeksi. Siihen perheeseen syntyi monia varteenotettavia uusia lasituotteita. Ensimmäisiä taisivat olla laminoitu lasi ja lämpökarkaistu – sekurit-lasi. Niitä olivat kyllä jo lasitehtaat tehneet, mutta uusien, pienempien koneiden ansiosta pystyi nyt tavallinenkin lasiyritys valmistamaan niitä. Ja kun laminoidut ja karkaistut lasit pantiin yhteen, niin syntyi erilaisia varmuuslaseja, jopa luodinkestävät lasit. (No, näinhän uudistukset etenevät. Kun ensimmäinen luodinkestävä lasi tuli markkinoille, se vietiin asetehtaaseen, jossa pika pikaa valmistettiin sellainen luoti, joka pystyi lasin läpäisemään. Sitten taas takaisin lasitehtaaseen, jossa valmistettiin uusi lasi, ja sitten taas... Kunnes presidentti Obaman auto tuli niin painavaksi, että lasitehdas ja asekauppias päättivät molemmat lopettaa keskinäisen kilpailun). Kesti jonkin aikaa ennen kuin paloa hidastavat ja paloa estävät lasit keksittiin. Ne taitavat olla ainoita laseja, joihin tarvittavat koneet ja muut laitteet ovat niin kalliita, ettei lasiliike, olkoonkin teollinen yritys, pystynyt niitä valmistamaan. Palolasitkin kyllä tulivat lasiliikkeiden markkinoille siitä syystä, että ne valmistetaan tehtaassa suurina levyinä, eikä lasitehdas ruvennut niitä pienimään. Siksi niitä sahataan tarvittaviin mittoihin pienemmissä yksiköissä, ei kuitenkaan tavallisessa lasiliikkeessä. Tosipaksut elementit, timanttisahat ja muu tarvittava, vaatii rutkasti pääomaa. TEKNIIKKA JA KONEET ovat vallanneet jo koko maailman, eikä - niin kuin edellisistäkin jo näkee - lasitusala ole jäänyt juuri ollenkaan jälkeen. Lasin käyttö on laajentunut parina viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi. Tähän on montakin syytä, mutta yksi ensimmäisistä on sen hinta. Lasi lienee kaikkein halvin – ja myös monipuolisin – nykyisistä rakennusmateriaaleista. Suuret lasiset julkisivupinnat, structural glazing, ovat meille jokaiselle se näkyvin osa lasin käytön lisääntymisestä. Ei voi kuitenkaan ohittaa lasin monipuolisia mahdollisuuksia myös sisustusmateriaaleina. Vaikkapa vain huonekaluissa ja muuna sisustusmateriaalina, puhumattakaan lasisista sisäseinistä toimistorakennuksissa. KUN KONEISTA kuitenkin on ollut puhetta, niin kerrotaan niistäkin. Kokolasisissa julkisivuseinissä tarvitaan eniten näitä uusia koneita. Laseihin, usein moninkertaisiksi laminoituihin laseihin, tarvitaan reikiä, koloja ja hiontoja. Niiden paikat ovat määrätty mikromillin tarkkuudella. Siinä ei enää niinkään tarvita lasimiehen käden taitoja, vaan todellista insinöörin/teknikon tajua. Niinpä valitettavasti tämä, tänään se työteliäin, samalla myös hintavin lasitustyö on, itse lasielementtejä lukuun ottamatta, lasiliikkeiltä kokonaan poissuljettu alue. Mahdollisesti jokin saumaajayritys siellä hyörii, mutta silloin ei mielestäni ole kysymys lasiliikkeestä. Tällehän ei voi mitään. Kehitys kehittyy, sanotaan. Mutta ei sillä väliä, kyllä perinteiselle lasitusliikkeellekin vielä töitä löytyy. LOPUKSI VIELÄ KYSYMYS siitä, miksi lasipinnat vain kasvavat ja kasvavat? Olen kuullut kerrottavan, että kun arkkitehti saa jostakin selville, että vaikkapa eristyslasia saa nyt kuuden metrin levyisenä, niin hän piirtää heti talon, jossa jonkun kohdan ikkunat ovat sen kuusi metriä. Pitääkö tämä paikkansa, nähdään mahdollisesti ensi vuonna (tänä vuonna ei enää ehdi), sillä kerron nyt, että jo vuonna 2010 Düsseldorfin messuilla oli näytillä 34 metriä pitkä, 3,20 metriä korkea nelinkertainen eristyslasi. Esimerkiksi 4-kerroksisen kerrostalon portaan pihaikkunaksi voisi tällaisen piirtää? Lasin Maailma 2/2012 | 13 Suunnittelu ja testaus Ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän edellyttämä alkutestaus Suomessa myytäville ikkunoille ja oville vaaditaan 1.7.2013 alkaen CE-merkintää. Sen tekee ikkunoiden ja ovien valmistaja, mutta jotta nämä tuotteet voidaan CE-merkitä, niille on suoritettava ensin ominaisuuksien alkutestaus. Jos tuotteiden rakenne tai materiaalit muuttuvat ajan myötä, tuotteille tulee tehdä lisätyyppitestaus oletettujen muuttuneiden ominaisuuksien osalta. Teksti: Kari Hemmilä , erikoistutkija, VTT P ääsääntöisesti CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin antamassa direktiivissä määritetyt laatu- tai turvallisuuskriteerit. Näin tilanne on esimerkiksi kodinkoneissa ja muissa sähkölaitteissa. Merkintä ei ole vapaaehtoinen, vaan se on oltava tuotteissa, jos tuotetta koskeva direktiivi niin vaatii. Toisaalta CE-merkintää ei saa liittää sellaisiin tuotteisiin, joiden merkintää ei vaadita direktiivillä. Rakennustuotteissa tilanne on toinen muun muassa ilmastosyistä ja erilaisista kansallisista rakentamismääräyksistä johtuen. Rakennustuotteissa CE-merkintään liitetään tuotteiden tai materiaalien direktiivissä määritellyt tekniset ominaisuudet, jotka on määritetty direktiiveissä määrätyillä tavoilla tietyn kokoisille tuotteille. CE-merkitty kodinkone ja sähkölaite on hyväksytty käytettäväksi kaikissa Euroopan unionin maissa. Rakennustuotteissa CE-merkintä ei takaa käytettävyyttä ja hyväksyntää, vaan käyttäjien tehtävänä on tarkistaa, että CE-merkintätiedot osoittavat tuotteen täyttävän viranomaisten asettamat vähimmäisvaatimustasot aiotussa käyttökohteessa ja -maassa. Esimerkiksi Välimeren maissa käytettäväksi hyväksyttäviä ikkunoita saa tuskin käyttää Suomessa lämpimien tilojen ikkunoina ja suomalaisia puolilämpimien tilojen tai kesämökkien ikkunoita ei voi käyttää normaalien huonetilojen ikkunoina. Käyttäjän tulee päätellä asia ikkunan lämmönläpäisykertoimen perusteella. Kuva 1. Ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän vaiheet. Kuvassa 1 on esitetty ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän vaiheet ja niiden järjestys. Jotta tuotteet voitaisiin merkitä, niiden tekniset ominaisuudet määritetään ennen merkinnän aloittamista. Jos tulevaisuudessa tuotteiden rakenne tai materiaalit muuttuvat, tuotteen ne ominaisuudet, joihin muutoksella on oletettu olevan vaikutusta, tulee määrittää uudelleen lisätyyppitestauksen avulla. Valmistajalla tulee olla toimiva, hyväksytty ja dokumentoitu laadunvalvonta, jolla varmistetaan tuotteiden tasalaatuisuus ja ominaisuuksien täyttyminen. Merkinnän suorittaa valmistaja itse ilman erillistä hyväksyntää. Merkittyjen tuotteiden tulee kuitenkin täyttää niissä ilmoitetut ominaisuudet ja tätä valvoo Suomessa TUKES sekä omavalvontana että ilmiantojen perusteella. TUKES voi antaa korjauskehotuksia valmistajille sellaisista tuotteista, jotka eivät täytä niissä esitettyjä ominaisuuksia tai määrätä eritasoisia sanktioita suurien poikkeaminen tullessa ilmi. CE-merkinnän perustana on tuotestandardi Alkutestaus Ikkunoiden ja sisäänkäyntiovien CE-merkintä perustuu tuotestandardiin SFS EN 14351-1:2010 (Ikkunat ja ovet. Tuotestandardi, toiminnalliset ominaisuudet. Osa 1: Ikkunat ja sisäänkäyntiovet, joilla ei ole palonkestävyys- ja/tai savuntiiveysominaisuuksia). Alkutestaus tarkoittaa arvioitavien ominaisuuksien kaikkia testejä tai muita menettelyjä, joilla määritetään tuoteperhettä edustavien tuotteiden ominaisuudet. Kaikille ominaisuuksille, joiden arvot valmistaja ilmoittaa, on tehtävä alkutestaus testaamalla ja/tai laskennallisesti ja/tai taulukoituja arvoja käyttäen. 14 | Lasin Maailma 2/2012 Suunnittelu ja testaus Jos tuotteille on tehty aikaisemmin tuotestandardin edellytykset täyttävät testit (sama tuote, samat ominaisuudet, testimenetelmä, näytteenottomenettely, hyväksytty testauslaitos jne.) voidaan ottaa huomioon eikä uusintatestausta tarvita. la varmistetaan, että valmistettavat tuotteet ovat mahdollisimman tasalaatuisia ja täyttävät alkutestauksen tulosten perusteella ilmoitetut ominaisuudet. Tehtaan sisäiseen laadunvalvontaan kuuluu muun muassa: Mikäli saman valmistajan eri tuotantolaitoksissa valmistetaan samanlaista tuotetta käyttäen samoja raaka-aineita ja samaa dokumentoitua tuotannon ja tuotantomenetelmän ohjausjärjestelmää (laadunohjaus), tarvitaan vain yksi alkutestaus siinä tapauksessa, että ilmoitettujen ominaisuuksien toteutuminen on ilmeistä. • • • • • Lisätyyppitestaus Jos ikkunan ja sisäänkäyntioven mallissa, rakenneosien raakaaineessa tai toimittajassa tai tuotantoprosessissa tapahtuu muutos (mikä vaikuttaa tuoteperheen määrittelyyn), joka muuttaisi merkittävästi yhtä tai useampaa ominaisuutta, tyyppitestit tulee toistaa kyseisille ominaisuuksille. Tällainen muutos on esimerkiksi lasirakenteen lämmöneristävyyden parantuminen tai karmirakenteen profiilien muuttuminen. Uutta alkutestausta ei ole tarpeellista tehdä, kun ikkunassa käytetään: 1)samoja rakenneosia kuin alkutestauksessa olleessa ikkunassa ja valmistus on asianmukaisten kokoonpano-ohjeiden mukaista 2)ominaisuuksiltaan vastaavia rakenneosia kuin alkutestauksessa olleessa ikkunassa ja valmistus on asianmukaisten kokoonpano-ohjeiden mukaista. Alku- ja lisätyyppitestauksen suorittaja Ikkunoiden ja ovien vaatimuksen mukaisuuden osoittamisessa käytetään AC-menettelyä 3, jossa tuotestandardin liitteen ZA.3b mukaan alkutestauksessa tulee määrittää seuraavat ominaisuudet: • Tuulenpaineen kestävyys • Sateenpitävyys • Vaaralliset aineet • Turvalaitteiden kestävyys • Äänitekniset ominaisuudet • Lämmönläpäisykerroin • Ilmanpitävyys Testausten suorittamiseen vaaditaan ilmoitettu laitos (notified body). Tällä hetkellä VTT Expert Services Oy on Suomessa ainoa yritys, jolla on ilmoitetun laitoksen status ikkunoiden ja ovien tuotestandardissa määriteltyjen testien suorittamiseen. Ajantasainen tieto eri testien suorittamiseen hyväksytyistä ilmoitetuista laitoksista on listattu Euroopan komission nettisivulla: http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/nando/. Tehtaan sisäinen laadunvalvonta Tuotestandardissa on laaja kuvaus tehtaan sisäisestä laadunvalvonnasta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tällä laadunvalvonnal- • • • • henkilökunta: vastuut, valtuudet, koulutus laitteet: huolta, tarkastukset, kalibrointi raaka-aineet ja rakenneosat: dokumentointi, tarkastus tuotantoprosessi: dokumentointi, tarkastukset, vastuuhenkilöt tuotteen testaus ja arviointi: testausten ja tarkastusten dokumentointi, tarkastustiheyden määrittely jäljitettävyys ja merkintä: menetelmä yksittäisen tuotteen raakaaineiden sekä valmistuskoneiden ja -ajan selvittämiseksi ei-vaatimuksen mukaiset tuotteet: kuvaus ei-vaatimuksen mukaisten tuotteiden käsittelystä korjaavat toimenpiteet: kuvaus toimenpiteistä, joilla tuotteet saadaan täyttämään ilmoitetut ominaisuudet sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta: laadunvalvonnan arviointi dokumentoitujen menetelmien mukaisesti vähintään kerran vuodessa ja poikkeamatapauksissa useammin Ikkunoiden ja ovien ominaisuuksien testaus Tuotestandardin SFS EN 14351-1:2010 liitteessä E on esitetty sekä ikkunoille että oville tehtävien testien standardit ja ominaisuuksien luokittelustandardit. Taulukossa 1 on esitetty esimerkinomaisesti ikkunoiden testi- ja luokittelustandardit. Mitä ominaisuuksia ikkunasta pitää määrittää? Tuotestandardin opastavassa liitteessä ZA on esitetty ne ominaisuudet, joiden esittäminen on edellytyksenä rakennustuotedirektiivin perusteella annetun mandaatin vaatimuksien täyttymiselle. Kun tässä liitteessä mainitut ikkunat ja sisäänkäyntiovet täyttävät näiden kohtien vaatimukset, niiden voidaan olettaa sopivan tässä liitteessä ilmoitettuun suunniteltuun käyttöön, joka on esitetty CE-merkinnän yhteydessä annettavissa tiedoissa. Taulukossa 1 on esitetty keltaisella liitteessä ZA listatut ikkunoiden ominaisuudet, jotka ovat CE-merkinnän perusteena. Tuoteperhe Ikkunoiden ja ovien kaikkia tyyppejä ei tarvitse testata, vaan tuotteet voidaan ryhmitellä tuoteperheiksi. Näytteenottoa ja testausta varten valmistajalle on mahdollisuus esittää tuoteperhettä tai tuoteperheen osaa edustava tuote, mikäli tuotteen ominaisuuden yhdistelmä on epäedullisempi. Tällöin tuotteen ominaisuutena ilmoitetaan heikoimman tuotteen arvot. Esimerkiksi erilaisilla eristyslasilla varustetuista ikkunoista testataan ja ilmoitetaan sen tuotteen lämmönläpäisykerroin, joka on suurin. Näin muiden tuoteperheen ikkunoiden Lasin Maailma 2/2012 | 15 Suunnittelu ja testaus Taulukko 1. Ikkunoiden testaus- ja luokittelustandardit (SFS EN 14351-1:2010). Keltaisella merkityt ominaisuudet ovat standardin liitteessä ZA määriteltyjä CE-merkinnän perusteena olevia ominaisuuksia. Ominaisuus Luokittelustandardi Testistandardi Tuulenpaineen kestävyys EN 12210 EN 12211 Lumikuorman kestävyys Tieto sisällöstä Kansalliset määräykset ja suositukset Palokäyttäytyminen EN 13501-1 EN 13501-1 Ulkopuoliset palo-ominaisuudet EN 13501-5 ENV 1187 Sateenpitävyys EN 12208 EN 1027 Vaaralliset aineet Määräysten vaatimusten mukaan Iskunkestävyys EN 13049 EN 13049 Turvalaitteiden kestävyys Kynnysarvo EN 14609 Äänitekniset ominaisuudet Ilmoitetut arvot EN ISO 140-3, EN ISO 717-1 Lämmönläpäisykerroin Ilmoitettu arvo EN ISO 10077-1, EN ISO 10077-2, EN ISO 12567-1 Säteilyominaisuudet Ilmoitetut arvot EN 410, EN 13363-1, EN 13363-2:2002 Ilmanpitävyys EN 12207 EN 1026 Avausvoimat EN 13115 EN 12046-1 Mekaaninen lujuus EN 13115 EN 12046-1, EN 14608, EN 14609 Ilmanvaihto Ilmoitetut arvot EN 13141-1 Luodinkestävyys EN 1522 EN 1523 Räjähdyksen kestävyys EN 13123-1, EN 13123-2 EN 13124-1, EN 13124-2 Toistuvan avaamisen ja sulkemisen kestävyys EN 12400 EN 1191 Käyttäytyminen eri ilmaolosuhteiden välissä Valmistellaan ENV 13420 Murronkestävyys ENV 1627 ENV 1628, ENV 1629, ENV 1630 lämmönläpäisykerroin on enintään ilmoitetun suuruinen. Tuoteperheen voi myös muodostaa ovet, joissa ikkunan ja lämmöneristetyn osan pinta-alasuhteet ovat erilaisia. Näistä valitaan testattavaksi sellainen ikkunarakenne, jolla lämmönläpäisykerroin on suurin. Ominaisuuksien esittäminen CE-merkinnässä CE-merkinnän yhteydessä tulee olla seuraavat tiedot tuotteesta ja sen olennaisista ominaisuuksista: • valmistajan nimi ja rekisteröity osoite tai tunnusmerkki • merkinnän kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa • EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen numero (tarvittaessa) • viittaus tähän eurooppalaiseen standardiin (EN 14351-1:2006+A1:2010) • tuotteen kuvaus: yleisnimi, materiaali, mitat jne. ja suunniteltu käyttö. Näiden tietojen lisäksi CE-merkinnän yhteydessä tulee olla tiedot kysymykseen tulevista olennaisista taulukossa ZA.1 olevista ominaisuuksista, jotka tulee ilmoittaa, esitettynä seuraavasti: • Valmistajan ilmoittamat arvot sekä tarvittaessa kunkin olennaisen ominaisuuden ilmoitettu taso ja/tai luokka (ja tarvittaessa "hyväksytty", jos arviointiperuste on hyväksyminen tai hylkääminen) taulukon ZA.1 huomautuksissa esitetyllä tavalla. • Ominaisuus voidaan merkitä tarvittaessa "No performance determined" (NPD) eli ominaisuutta ei ole määritetty. 16 | Lasin Maailma 2/2012 • Ominaisuuden tilalla ei voi käyttää merkintää ”No performance determined" (NPD), jos ko. ominaisuudelle on asetettu raja-arvo tai kansallisissa rakentamismääräyksissä ominaisuudelle on viranomaisvaatimuksia. Suomessa lämmönläpäisykerroin on CE-merkinnässä ainoa pakollinen, jolle pitää määrittää arvo. Muut ominaisuudet voidaan jättää määrittämättä ja käyttää niiden tilalla NPD. Näin menetellen merkintä kuitenkin menettää paljon informatiivisuuttaan. Ikkunan ja oven testikoko ja tulosten sovellettavuus muun kokoisille tuotteille Ikkunoiden ja ovien teknisiin ominaisuuksiin vaikuttaa tuotteen koko varsin paljon, koska tuotteet eivät ole rakenteeltaan homogeenisia. Tuotestandardissa on muutamien ominaisuuksien määrityskoko kiinnitetty ja niidenkin omaisuuksien osalta, joissa testikappaleen kokoa ei ole kiinnitetty, tulosten soveltamisalue on rajoitettu. Taulukoissa 2 ja 3 on listattu tärkeimpien ominaisuuksien määrityksessä käytettävien koekappaleiden koko ja tulosten sovellettavuus. Kuvassa 2 on rinnakkain 12M x 13M ja 3M x 13M ikkuna. Taulukosta 2 voidaan havaita, että suuremmalle ikkunalle määritettyjä ominaisuuksia voidaan käyttää molemmille ikkunoille. Sen sijaan pienemmälle ikkunalle ei voi määrittää lämmönlä- Suunnittelu ja testaus Taulukko 2. Ikkunoiden CE-merkinnässä ilmoitettujen teknisten ominaisuuksien sovellettavuus erikokoisille ikkunoille. Ominaisuus Määrityskoko Soveltuva kokoalue Lämmönläpäisykerroin 1,23 m (±25 %) x 1,48 m (−25 %) 1,48 m (+25 %) x 2,18 m (±25 %) Kokonaispinta-ala < 2,3 m² Kokonaispinta-ala > 2,3 m² Ilmanpitävyys ei määritelty −100 … +50 % testatun ikkunan kokonaispinta-alasta Sateenpitävyys ei määritelty −100 … +50 % testatun ikkunan kokonaispinta-alasta Tuulenpaineenkestävyys ei määritelty −100 … 0 % testatun ikkunan leveydestä ja korkeudesta Äänitekniset ominaisuudet 1,23 m x 1,48 m Ekstrapoloitavissa 4,6 m² kokoon asti Turvalaitteiden kestävyys ei määritelty -100 … 0 % testatun ikkunan kokonaispinta-alasta Taulukko 3. Ovien CE-merkinnässä ilmoitettujen teknisten ominaisuuksien sovellettavuus erikokoisille oville. Määrityskoko Soveltuva kokoalue Lämmönläpäisykerroin 1,23 m (±25 %) x 2,18 m (±25 %) 2,00 m (±25 %) x 2,18 m (±25 %) Kokonaispinta-ala < 3,6 m² Kokonaispinta-ala > 3,6 m² Ilmanpitävyys ei määritelty Testatun oven kokonaispinta-alasta Tiiviste 3 sivulla: −100 … 0 % Tiiviste 4 sivulla: −100 … +50 % Sateenpitävyys ei määritelty −100 … +50 % testatun oven kokonaispinta-alasta Tuulenpaineenkestävyys ei määritelty −100 … 0 % testatun oven leveydestä ja korkeudesta Äänitekniset ominaisuudet minimi noin 0,9 m x 2,0 m Testatun oven kokonaispinta-alasta Tiiviste 3 sivulla: −100 … −0 % Tiiviste 4 sivulla: −100 … +50 % Turvalaitteiden kestävyys ei määritelty −100 … 0 % testatun oven kokonaispinta-alasta Lämmönläpäisykerroin (W/m²K) Ominaisuus 1,3 Korkeus 1,2 3M 1,1 4M 1,0 0,9 6M 9M 12 M 18 M 0,8 0,7 0,6 0,0 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 1,8 2,1 Karmin leveys (m) Kuva 2. Kaksi erikokoista ikkunaa, joihin molempiin voi soveltaa suuremman ikkunan testituloksia. Kuva 3. Erään MS2E- ikkunan lämmönläpäisykertoimen riippuvuus ikkunan koosta. päisykerrointa eikä ääniteknisiä ominaisuuksia tuotestandardin mukaan. Ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineenkestävyys voidaan määrittää myös pienemmälle ikkunalle, mutta niitä ei voi käyttää suuremman ikkunan ominaisuuksina. Sama tilanne on myös ovien ominaisuuksien osalta (Taulukko 3). Koon vaikutus ikkunan ja oven ominaisuuksiin Testattavien ikkunoiden kokoa valittaessa ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineenkestävyys ovat kriittisimmät, sillä niiden testikappaleen koko rajoittaa tulosten sovellettavuutta. Jos tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti käytettävät ominaisuustulokset, testattavaksi tuotteeksi kannattaa valita mahdollisimman suuri. Pääsääntönä on, että koon kasvaessa ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisykerroin pienenee muuta rakennetta paremmin lämpöäeristävän lasiosan pinta-alasuhteen kasvamisen vuoksi. Tämä on havaittavissa kuvasta 3 ja taulukosta 4. Esimerkiksi kuvassa 2 esitetyn suuremman ikkunan lämmönläpäisykerroin on noin 0,80 W/m²K ja pienemmän osan noin 1,15 W/m²K. Tuotestandardi ja CE-merkintä antavat kuitenkin mahdollisuuden käyttää pienempää 0,80 W/m²K -arvoa molemmille ikkunan osille. Lasin Maailma 2/2012 | 17 Suunnittelu ja testaus Taulukko 4. Eräiden ikkunoiden U-arvo 12M x 12M ja 1,23 m x 1,48 m -kokoisina. Ikkuna 1.lasi Kaasu 2.lasi Kaasu 3.lasi Kaasu 4.lasi U-arvo (W/m²K) 12M x 12M 1,23 x 1,48 MSE float - float argon sel 1,03 1,01 MSE float - float argon sel 1,01 1,00 MSE k-lasi - float argon sel 0,88 0,87 MSE k-lasi - float argon sel 0,86 0,85 MEK float ilma float ilma sel 1,47 1,47 MEK sel argon float argon sel 0,91 0,88 MS3E float - sel argon float argon sel 0,84 0,81 MS2E float argon sel - float argon sel 0,85 0,85 MS2E float argon sel - float argon sel 0,78 0,74 Taulukkoon 4 on laskettu muutamien erilaisten ikkunoiden U-arvo suomalaisessa (12M x 12M) ja eurooppalaisessa (1,23 m x 1,48 m) koossa. Tuloksista on nähtävissä, että U-arvojen ero näiden kokojen välillä on pieni ja joillain ikkunatyypeillä eroa ei ole kahden desimaalin tarkkuudella esitetyissä arvoissa. Eroihin vaikuttavat sekä ikkunan rakenne että lasitus. Tämän vuoksi ei ole laadittavissa mitään nyrkkisääntöä U-arvojen muuttamiseksi toisen kokoiselle ikkunalle. Tosiasia kuitenkin on, että nykyisillä ikkunoilla eurooppalaisen ikkunakoon U-arvo on pienempi tai yhtä suuri suomalaiseen ikkunakokoon verrattuna. Lujuus- ja tiiviysominaisuuksiin koolla ei ole niin selvää vaikutusta, koska puitteen ja karmin sekä ovilehden ja karmin välisten kiinnityskohtien (lukot ja saranat) määrään ja lujuusmitoitukseen vaikuttaa tuotteen koko. Yleensä kiinnityskohtien määrä lisääntyy ja kantokyky kasvaa koon kasvaessa. Jos kiinnityskohtien määrä ei lisääntyisi koon kasvaessa, lujuusja tiiviysominaisuudet heikkenisivät. Tämä tulkinta on ilmeisesti tuotestandardissa, koska joitain ominaisuusarvoja ei voi soveltaa yhtään suuremmille tuotteille ja joissain tapauksissa sallitaan vain 50 prosentin pinta-alan kasvu. Kansallinen soveltamisstandardi Rakennetuoteteollisuus RTT ry on laatimassa ikkunoiden ja ovien CE-merkinnän kansallista soveltamisstandardia, jonka tarkoituksena on helpottaa ikkuna- ja ovivalmistajia organisoimaan tuotteittensa CE-merkintä. Soveltamisstandardi on tarkoitus saada valmiiksi ensi kevään aikana hyvissä ajoin ennen heinäkuun alkua. 18 | Lasin Maailma 2/2012 Yhteenveto Testattavien ikkunoiden ja ovien kokoa valittaessa ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineenkestävyys ovat kriittisimmät, sillä niiden testikappaleen koko rajoittaa tulosten sovellettavuutta. Jos tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti käytettävät ominaisuustulokset, koekappaleeksi kannattaa valita mahdollisimman suuri. Lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää yleensä laskennallisesti, joten samasta tuotteesta ei tarvitse valmistaa kuin yksi testattava kappale. Lämmönläpäisykerroin kannattaa määrittää eurooppalaiselle ikkuna- ja ovikoolle, jolloin lämmönläpäisykertoimen arvo on hieman pienempi kuin perinteisellä suomalaisella ikkuna- ja ovikoolla. Suomalaisilla ikkuna- ja ovivalmistajilla on suuri valikoima lähes samanlaisia tuotteita. Näiden kaikkien ominaisuuksien määrittäminen testaamalla on kallis ja suuri urakka, minkä vuoksi testattavien tuotteiden määrää on järkevää vähentää tuoteperheitä muodostamalla. Tuoteperheiden muodostamisessa ja CE-merkinnän organisoinnissa auttaa osaltaan ensi keväänä valmistuva kansallisen soveltamisstandardi. Ikkunoiden ja ovien CE-merkintä tulee pakolliseksi ensi vuoden heinäkuun alussa, joten valmistajien on aika käynnistää varautuminen tulevaan, jos niin ei ole vielä tehty. Kirjallisuus SFS-EN 14351-1 + A1 Ikkunat ja sisäänkäyntiovet. Tuotestandardi, toiminnalliset ominaisuudet. Osa 1: Ikkunat ja sisäänkäyntiovet, joilla ei ole palonkestävyys- tai savunleviämisominaisuuksia sisältäen kuitenkin kattoikkunoiden ulkopuolisen palokäyttäytymisen. 2010. 126 s. Suunnittelu ja testaus Lasirakenteiden CE-merkintään liittyvät testaukset Rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi heinäkuussa 2013. CE-merkinnän saaminen edellyttää, että tuote vastaa sille määriteltyjä standardeja. Teksti: Martti Ala-Louko, SeAMK Tekniikka S uurten lasirakenteiden toimivuutta ja kestävyyttä erilaisissa ilmastoissa voidaan testata laboratorio-olosuhteissa SFS-EN standardien vaatimusten mukaisilla testeillä. Testattavina tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset lasirakenteiset julkisivut, korkeat terassi- ja parvekelasitukset sekä muut korkeat laseista valmistettavat järjestelmät. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja VTT tekevät yhteistyötä suurten lasirakenteiden CE-merkintään liittyvissä testauksissa. Tässä hyödynnetään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo useita vuosia toiminnassa ollutta suurille rakenteille tarkoitettua testilaitetta. Laitteella voidaan tehdä myös ikkunoiden ja ovien tuotekehitys ja laadunvarmistustestejä yrityksille. Testattavat ominaisuudet Testauslaitteella testataan rakenteiden sateenpitävyyttä, ilman läpäisevyyttä sekä tuulenpaineen kestävyyttä. Lasisten julkisivuelementtien tai niiden osien sateen- ja tuulenpitävyys sekä tuulenpaineen kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia erityisesti rannikkoseuduilla ja korkeissa rakennuksissa. Julkisivuille ylipaine ja vesi ovat yhdistelmä, joka näyttää tuotteen toimivuuden. Vuodot voivat aiheuttaa rakennukselle kosteus- ja mikrobivaurioita sekä heikentää oleskeluviihtyvyyttä ja energiataloutta. Korkeat terassi- ja parvekelasitukset ovat toinen tärkeä ryhmä testata. Näille tuotteille yli- ja alipaine sekä lasituksen taipuma aiheuttavat suuria vääntäviä voimia, jotka voivat aiheuttaa yllätyksiä valmistajalle. Testauksesta saatavat tiedot auttavat valmistajaa suunnittelemaan ja rakentamaan turvallisen järjestelmän. Lasirakenteiden testauksiin liittyy myös iskutestit sekä pystyja vaakasuoran pistekuorman kestävyystestit. Nämäkin testit voidaan suorittaa samoissa laboratoriotiloissa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Testauslaitteeseen asennettavan tuotteen enimmäiskoko on 3 m x 4 m (b x h) ja vähimmäiskoko 1,2 m x 1,2 m. CE-testauksiin valmistautuminen ja testausprosessi CE-merkinnän hakuun on tärkeää valmistautua ajoissa. Ennen varsinaisia hyväksyntätestejä yrityksen on hyvä varmistua oman tuotteen toimivuudesta ja kestävyydestä standardin mukaisissa testeissä. Yritys voi tehdä tämän joko itse tai ostaa testauksen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Jos testauksessa ilmenee poikkeamia, jää yritykselle aikaa tehdä tarvittavat muutokset rakenteisiin ja kehittää tuotetta. Lasin Maailma 2/2012 | 19 Suunnittelu ja testaus Tuotestandardit testimenetelmistä Julkisivurakenteet: • SFS-EN 12153 Ilmanläpäisevyys • SFS-EN 12155 Vesitiiveys • SFS-EN 12179 Tuulenpaineen kestävyys Korkeat terassi- ja parvekelasitukset: Testilaitteen ohjusnäyttö, jolla ohjataan automaattisesti testiä sekä dokumentoidaan rakenteiden ilmanläpäisevyys-, taipuma- ja tuulenpainetiedot. Tuotteen testaamiseen on hyvä varata aikaa 2–5 vuorokautta. Testaustapahtuma kestää yleensä yhden päivän tuotetta kohden, mutta asennuksiin ja purkuun menee aikaa vähintään saman verran. Käytännössä testausprosessissa tuote asennetaan tiiviisti testauslaitteen etuseinäksi, jolloin laitteen sisään jäävä pinta on rasituksen kohteena. Laitteen kammioon saadaan aikaan yli- tai alipaine, jota kasvatetaan portaittain haluttuun paineeseen asti. Lisäksi kammiossa on 40 sadetinsuutinta, joista ruiskutetaan tarvittaessa vettä standardin vaatima määrä l/m²/min. Testauksesta saatavat tulokset Lasirakenteiden testauksesta saadut tulokset antavat tiedon tuotteen ilman läpäisevyydestä m³/hm² sekä mahdollistaa havainnot ylimääräisistä vuotopaikoista. Lasituotteiden vesitiiveydessä vuotopaikat näkyvät yleensä selkeästi, jolloin niihin pystytään kohdistamaan huomio suunnittelussa tai tuotannossa. Tuulenpaineen kestossa taipumat antavat kuvan tuotteen jäykkyydestä tai korkeiden terassi- ja parvekelasitusten kestävyydestä kovien myrskyjen aikana. Tuotetestauksista saadun kokemuksen perusteella tuotteiden laatu on yleensä tasainen, mutta yllätyksiäkin on ilmennyt. Tällaisia vastaan tulleita poikkeamia Seinäjoen ammattikorkeakoulun suorittamissa testauksissa ovat olleet esimerkiksi: • • • • • • Testeissä ilmennyt vuoto. 20 | Lasin Maailma 2/2012 • SFS-EN 12179 Ikkunat ja Ovet; Tuulenpaineen kestävyys • SFS-EN 12600 Rakennuslasit; Heiluritesti. • SFS-EN 13049 Pehmeän ja raskaan esineen isku • SFS 3304 Ikkuna; Toiminnalliset ominaisuudet; soveltaen tutkitaan avautuvien ovilasien pysty- ja vaakasuora pistekuormitus vesivuoto kiskon vääntyminen pyörästöjen rikkoutuminen liimauksien pettäminen niittien katkeaminen lasien rikkoutuminen Testauksessa ilmenneet poikkeamat tuotteen käyttäytymisessä saavat aikaan positiivista tuotekehitystä. Näin tuotteen laatu ja käytettävyys sekä kestävyys ja turvallisuus kohenevat. Tämä onkin testauksen perimmäinen tarkoitus. Määräaikaisilla laadunvarmistustestauksilla yritykset voivat myös tarkkailla tuotannon laatua ja työohjeistusten noudattamista. Ajan k ohtaista Lasialan etuliitto 80 vuotta Noin 80 lasialan toimijaa kokoontui huhtikuun lopulla Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry:n 80-vuotisjuhlaan Tampereella. Juhlapuhujat kiittelivät hyvästä yhteistyöstä, mutta toivat myös esille huolensa suuresta nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisvaarasta, johon toivottiin lääkkeitä sekä päättäjiltä että alan yrityksiltä. Teksti: Aulikki Asp J uhlapuheessaan Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Mikko Simolinna kiitti liittoa yrittäjienkin näkemykset huomioivasta työehtosopimuksesta. ”Työehtosopimuksessa on jäsenyritysten erilaisia tilanteita palvelevalla tavalla pystytty yhdistämään työntekijöiden suojan tarve ja yritysten mukautumistarpeet.” Simolinnan mukaan yrittäjäjärjestö tekee parhaansa nuorten työllistämisen parantamiseksi. Oppisopimusta yhtenä keinona väläyttänyt Simolinna pitää tärkeänä, että nuorille on tarjolla myös työn kautta ammattiin oppimisen väylä. Simolinna korosti pienten ja keskisuurten yritysten merkitystä työllistäjinä, joissa työllisyys onkin kasvanut viime vuosina. ”Pelkän peruskoulun varassa olevia syrjäytymiskierteen uhkaamia nuoria meillä on 40 000, mikä vastaa määrältään yli puolta ikäluokkaa.” Hän kertoi esimerkin Saksasta, jossa uudistettiin suhteellisen jäykkää työmarkkinamallia joustavampaan suuntaan, ja sillä on ollut suuri merkitys työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Lasi on yhtä vanha kuin maapallo, Suomessa lasia on valmistettu 1600-luvulta lähtien Liiton TES-asiamiehenä toimiva Erkki Maasalo esitti juhlassa lasialan mielenkiintoisen historiikin, joka alkoi 5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua: ”Kun lasialan yrittäjiä alkoi maassamme olla, nousi esiin myös oman liiton, etujärjestön perustaminen. Lasimestari Artturi Joutsen ja teollisuusneuvos A. Hj. Leppälä perustivat Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry:n 15.12.1932.” ”Vuonna 1998 lasialalle perustettiin uusi järjestö Suomen Tasolasiyhdistys, joka toimii lasialan yritysten toimialajärjestönä. Yhdistys on puhtaasti elinkeinopoliittinen eikä se osallistu työehtosopimustoimintaan. Tasolasiyhdistys pyrkii lasialan kannattavuuden ja arvostuksen parantamiseen sekä vaikuttamaan lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon. Se huolehtii lasialan koulutuksesta, työmenetelmien parantamisesta, teknisen kehityksen seurannasta sekä lasialan julkaisu- ja tiedotustoiminnasta. Lisäksi se seuraa alan kansainvälistä kehitystä ja ottaa osaa alan kansainväliseen yhteistyöhön.” Suomen Yrittäjien palkitsemat lasialan toimijat vasemmalta oikealle: Kari Uuksulainen, Mika Selinko, Vesa-Pekka Raikaa, Reijo Kärkkäinen, Kari Koskinen, Matti Lipponen, Erkki Maasalo, Klaus Klemettilä, Juhani Liiri ja Mauri Riikonen. Palkituista Atri Lilja ei ole mukana kuvassa. Lasin Maailma 2/2012 | 21 Liiton julkilausuma Liiton puheenjohtaja Reijo Kärkkäinen luki liiton julkilausuman, jossa annetaan konkreettisia ehdotuksia nuorison työllistämiseksi. Julkilausumassa todetaan myös, että työntekijöiden ammattitaidon kohentamiseen tähtäävään omaehtoiseen koulutukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän varsinaisen työajan ulkopuolella pienkurssien tai etäopiskelun muodossa. Julkilausumassaan liitto esittää myös, että Suomen viranomaiset ja kaikki järjestöt, joita asia koskee, informoisivat komissiota 1.7.2013 voimaan tulevasta rakennustuotteiden valmistajia ja jatkojalostajia kokevasta kaikkien rakennustuotteiden pakollisesta CE -merkinnästä siten, että mikroyrityksiin sovellettaisiin ns. kevennettyä menettelyä. Merkinnästä kokonaan vapauttamista ei liiton mukaan kuitenkaan pitäisi hyväksyä, sillä se vaikeuttaisi pienten yritysten markkinoille pääsyä ja vähentäisi myös nykyisiä työtilaisuuksia. Juhlassa jaettiin runsaasti tunnustuksia Juhlassa palkittiin Vuoden 2012 lasirakenne -tunnustuksen Kaisa-talon suunnittelusta saanut A&O Arkkitehdit Oy. Palkintoa vastaanottamassa olivat arkkitehtitoimiston toinen omistaja Vesa Oiva, sekä työryhmään kuuluneet Teemu Halme ja Mikko Rossi. Lisäksi Suomen Yrittäjät palkitsi kunniamerkeillä suuren joukon ansioituneita lasialan toimijoita. Loppusanoissaan toiminnanjohtaja Mauri Riikonen kiitti kaikkia liiton jäseniä ja sidosryhmien edustajia, ja toivoi hyväksi havaitun ja osin koetellunkin yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin. Uudet TPS-eristyslasin tuotantolinjat ovat tärkeä osa Seloy Oy:n kilpailukykyä. ”Eristyslasi on tulevaisuuden materiaali” Huittisissa eristyslasia valmistava Seloy Oy pysyy kehityksen kärjessä luottamalla uusimpaan tuotantotekniikkaan. Myös perheyrityksen arvot kuten paikallisuus ja kasvollinen omistus sekä henkilöstön osaaminen auttavat menestymään kiristyneessä kilpailussa. S Tuomo Häyrynen eloyn historia lähtee liikkeelle vuodesta 1985. Glasson Oy:n Huittisten tehtaan lopetettua toimintansa neljä työntekijää osti tehtaan koneet ja laitteet, ja tuotanto alkoi kaupungin omistamissa tiloissa. Heti seuraavana vuonna hankittiin omat 1 000 m² tuotantotilat. Suurimpia asiakasryhmiä olivat aluksi lasitusliikkeet, puusepänliikkeet ja ikkunatehtaat. Glasson Oy:n Huittisten tehtaalla oli valmistettu ensimmäiset eristyslasit jo vuonna 1975. Avainhenkilöiden ja tuotantolaitteiston siirtymisen myötä vuonna 1985 myös Seloylla pystyttiin tekemään kilpailukykyisiä eristyslaseja. Samoin selektiivilaseja valmistettiin jonkin verran jo 1980-luvulla. Uusioaines Oy ”Eristyslaseilla oli hieman huono maine 1980-luvulla johtuen siitä, että alan tuotteissa oli paljon ongelmia. Monesti eristyslasien kulmat vuotivat ja harmaantuivat. Glassonilla tuotekehitykseen oli panostettu, ja meillä oli alusta alkaen hyvin toimiva eristyslasi”, kertoo Seloyn toimitusjohtaja Pekka Kiuru. Tuotteet kehittyivät ja samalla energiatehokkuuden rooli rakentamisessa alkoi nousta esille. Seloy alkoi käyttää TPS-välilistaa vuonna 1997, mikä paransi entisestään eristyslasin ominaisuuksia. Reuna-alueiden eristävyys parani, hikoiluongelmat poistuivat kokonaan ja myös rakenteen kestävyys lisääntyi. Tekniikka kehittyi samalla myös pinnoitteiden osalta ja lasirakenteiden U-arvoja saatiin alennettua merkittävästi. Ajan k ohtaista ”Lasialalla pelättiin aiemmin, että energiatehokkuusvaatimukset romahduttavat lasin käytön rakentamisessa, mutta tekniikan kehittyminen johtikin aivan päinvastaiseen tulokseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muun muassa uusien pinnoitteiden ansiosta lasista on tulossa kilpailukykyinen vaihtoehto niin energiatehokkuuden kuin sisätilojen viihtyisyydenkin kannalta katsottuna. Eristyslasi on tulevaisuuden materiaali”, Kiuru arvioi. Uusin tuotantotekniikka vahvuutena kireässä kilpailussa Tänä päivänä Seloy on yli 50 työntekijän ja lähes 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys. Tuotantotilat ovat kasvaneet useiden laajennusten jälkeen 9 000 m² kokoisiksi ja tehtaan kapasiteetti on 1 500 – 2 000 m² eristyslasia päivässä. Vakituisessa käytössä on kolme automatisoitua tuotantolinjaa; kaksi TPSvälilistalla ja yksi metallisilla ja komposiittivälilistoilla varustettuihin eristyslaseihin. Myös asiakaskunnassa on tapahtunut muutoksia; lasitusliikkeiden rooli on vähentynyt ja Seloyn tuotanto menee pääasiassa jatkojalostukseen kuten ovi- ja ikkunatehtaille. Millä keinoilla pieni perheyritys on pystynyt kasvamaan ja menestymään kovassa kilpailussa? ”Uusin tuotantotekniikka on ollut yrityksemme tukijalka, jonka avulla pystymme valmistamaan eristyslasia kustannustehokkaasti ja korkealla laadulla. Yrityksessämme on lisäksi paljon teknistä tietämystä ja osaamme tarjota asiakkaillemme ratkaisuja myös tavallista haastavampiin kohteisiin. Pienenä perheyrityksenä meidän on helppo toimia asiakkaiden kanssa, kun omistajan naama on paikalla ja isojen yritysten sidoksista vapaana voimme keskittyä tarjoamaan asiakkaille vain parhaita ratkaisuja”, Pekka Kiuru sanoo. Pekka Kiuru kuvailee lasialan kilpailutilannetta kireäksi. Vaikka vuoden 2008 taantumasta on toivuttu, kapasiteettia on edelleen liikaa ja hintataso alhainen. Asiakkaat ovat epävarmoja tulevasta ja investointeja mietitään pitkään. Eristyslasi-päivä keräsi runsaslukuisen yleisön Huittisten tehtaalle. Eristyslasipäivät pidettiin Huittisissa S eloy Oy järjesti toukokuussa Eristyslasi- päivän, jossa esiteltiin Seloyn uudet TPS-BU-eristyslasin tuotanto linjat. Tilaisuuden puheenvuoroissa esiteltiin muun muassa eristyslasin materiaaleja ja ominaisuuksia, käytiin läpi ensi vuonna voimaan tulevia säännöksiä CE-merkinnöistä ja pohdittiin millainen rooli perheyrityksillä on suomalaisessa talouselämässä. Puhujina olivat Pekka ja Henri Kiuru, Pasi Kankaanpää sekä Harri Korpela Seloy Oy:stä, Suomen Tasolasiyhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Riikonen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä tekninen johtaja Juha Rahikkala Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:stä. Tilaisuuden lopuksi yleisön viihdyttämisestä vastasi koomikko ja imitaattori Jukka Puotila. Jukka Puotila hauskutti yleisöä imitaatio esityksellään. ”Yritysten on laitettava toimintansa kuntoon ja mietittävä hintatasoja uudelleen. Lasin kysyntä on pienessä kasvussa, mutta tuloksen tekeminen on erittäin vaikeaa”, Kiuru toteaa. Seloy Oy on tulevina vuosina kokemassa saman kuin lukuisat muutkin perheyritykset. Kiurun perheessä on aloitettu sukupolven vaihdoksen suunnittelu ja nuorempi polvi valmistautuu ottamaan yrityksen johtamisen vastuulleen. Henri Kiuru aloitti yrityksen palkkalistoilla vuoden alussa ja Jouko Kiuru tekee lopputyötään Aalto- yliopiston Kauppakorkeakoulussa. ”Tarkkoja päätöksiä sukupolvenvaihdoksen aikataulusta ei ole vielä tehty. Kyseessä on pitkä prosessi. Yritykseen ja sen sidosryhmiin tutustuminen vie oman aikansa eikä mitään hätäisiä ratkaisuja ole syytä tehdä”, eläkkeelle jäämistä harkitseva Pekka Kiuru sanoo. Lasin Maailma 2/2012 | 23 AGC Glass SUOMI Oy PLANIBEL LOW-E ANTI-FOG V I S I B LY B E T T E R UNOHDA KONDENSSIONGELMAT JA NAUTI KIRKKAASTA NÄKYMÄSTÄ! Planibel Low-e Anti-Fog on AGC Glass Europen kehittämä, ainutlaatuinen ratkaisu nykyaikaisten hyvin eristävien lasirakenteiden ulkopinnan huurtumisongelmiin. Planibel Low-e Anti-Fog on molemminpuolin pinnoitettu lasi. Pyrolyyttinen pinnoite lasin ulkopinnalla vähentää kondenssiriskin minimiin ja lasin sisäpinnan magnetronpinnoite takaa erinomaiset lämmöneristysominaisuudet. AGC Flat Glass Suomi Oy – 09 4366 310 – sales.suomi@eu.agc.com – www.yourglass.com
