docVuosikirja 2010-2011 - Vaasan lyseon lukio
download 
Report Transcription
Vuosikirja 2010-2011 - Vaasan lyseon lukio
X-kiinteistön tiedon portaat Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Vanhaa kunnostaen ja uutta rakentaen..........................................................................3 OKH:n vuosi 2010–2011..............................................................................................5 Ranskaa ja ruotsia kaikenikäisille...................................................................................6 Fysiikanopettajien kesäloma alkoi opiskelulla Cernissä..................................................8 Titrauksia, temppeleitä ja tolppakenkiä.......................................................................10 Opetusministeri Henna Virkkunen vieraili Lyseolla......................................................11 Uusi lukuvuosi alkaa...................................................................................................12 Junioreiden riemua.....................................................................................................14 Jonkinsortin puoliasiallinen matkakertomus Roomasta.................................................16 K.I.E.L.........................................................................................................................20 Lyseon väen syysretki Söderfjärdenille.........................................................................22 Ei värillä väliä?............................................................................................................24 Lehdentekoa..............................................................................................................25 Lyseon talentit estradilla..............................................................................................26 Opettajia opetetaan opettamaan................................................................................28 Kirjailija Joel Haahtelan vierailu Lyseossa.....................................................................29 Soitto soi ja kansa karkeloi..........................................................................................30 Lyseon teemapäivä.....................................................................................................32 Kulttuuria ja hengenravintoa Tukholmassa ja Turussa 2010..........................................34 Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla..........................................................................................36 Joulukahveilla.............................................................................................................38 Näin sydämeeni joulun teen.......................................................................................39 ”Joulupukki, joulupukki”, oppilaskunnan joulujuhla....................................................40 Abit potkitaan pois koulusta........................................................................................42 Penkkaririemua...........................................................................................................45 Juhlahumua ja tyylikkyyttä vanhojen tansseissa............................................................48 Turvallisuuskoulutusta Lyseon henkilökunnalle............................................................52 Suullinen kurssi puhuttaa............................................................................................53 Juniorit teatterissa.......................................................................................................54 Musiikkidiplomi..........................................................................................................56 Laura Haapasalo sai kunniamaininnan Arvostan-julistekilpailussa................................57 Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia...............................................................................58 Sotamies ja hänen hevosensa......................................................................................59 Maailma – meidän vastuullamme................................................................................60 Taidegrafiikan työpaja.................................................................................................61 Kuvataiteen lukiodiplomi............................................................................................62 Kyrönjoen vedestä juomakelpoista..............................................................................64 Future Fun-päivä.........................................................................................................66 Ilmaisutaidon kurssi eteni ideariihestä näytelmäksi......................................................68 Moniäänisesti.............................................................................................................70 Vaalipaneelipäivä Lyskalla...........................................................................................70 Koulun K-kiinteistöä korjataan.....................................................................................71 Kanslia tiedottaa.........................................................................................................72 Lukiokoulutuksen neuvottelukunta.............................................................................72 Oppilaskunnan hallitus...............................................................................................72 Vaasan lyseon lukion vaiheita......................................................................................72 Opettajat ja muu henkilökunta...................................................................................74 Opiskelijaluettelot 2010–2011....................................................................................76 Luokkakuvat...............................................................................................................82 Tuntijako....................................................................................................................96 Vaasan lyseon lukion ylioppilaat..................................................................................97 Stipendit.....................................................................................................................99 Vaasan lyseon lukion aikuislinja.................................................................................100 Verkossa – yo-tutkinnon voi saalistaa myös aikuislinjalta............................................101 Vaasan lyseon lukion aikuislinjan opiskelijat 2010–2011...........................................102 Lyseon väistötila Kirkkopuistikolla.............................................................................103 Ilmoitusasioita...........................................................................................................104 2 Kansi: Mira Panu Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Vanhaa kunnostaen ja uutta rakentaen K irkkopuistikon kiinteistön peruskorjaus on heijastunut Lyseon toimintaan kuluneen lukuvuoden aikana. Toinen puoli koulua on toiminut evakossa entisessä ruotsinkielisessä tyttökoulussa, Kirkkopuistikko 12–14. Kesän aikana kiinteistöön tehtiin rakenteellisia muutoksia, joilla varmistettiin toimivat opetus- ja työtilat sekä niiden riittävyys. Lukuvuoden alussa oli pieniä käynnistysvaikeuksia, mikä on ymmärrettävää, koska rakennus oli pitkään poissa käytöstä. Talotoimen suosiollisella avustuksella niistä selvittiin ja kaikki on toiminut kuten pitääkin. Lukujärjestyksessä välitunnit pidennettiin 20 minuuttiin, jotta vaihtaminen talosta toiseen ei toisi liikaa kiirettä. Lisäksi opiskelijat sijoitettiin kiinteistöihin ikäryhmittäin. Näin siirtymisten määrä saatiin mahdollisimman pieneksi. Peruskorjauksen valmistumisaikatauluun tuli parin kuukauden viive. Purkutöiden yhteydessä Kirkkopuistikon kiinteistöstä löytyi kivihiilipikeä, ja sen poistaminen aiheutti lisätöitä. Nyt korjauksen arvioidaan valmistuvan 15.12.2011. Seuraavan syyslukukauden Lyseo siis jatkaa toimintaansa väistötilassa. Paluumuutto sijoittuu joululomalle. Samaan kiinteistöön muuttaa myös ruotsinkielinen lukio Vasa gymnasium. Jäämme toiveikkaina odottamaan rakennuksen valmistumista ja tulevaa yhteistyötä Vasa gymnasiumin kanssa. Myös Vaasanpuistikon kiinteistössä tehtiin korjaustöitä. Viime kesänä kellarikerroksen sisäseinät kuivattiin. Työ jatkuu tulevana kesänä, jolloin kellarikerroksen ulkoseinä kuivataan ja tehdään tarvittavat muutostyöt, jotta kosteusongelma saadaan pysyvästi hoidetuksi. Samalla fysiikan ja kemian laboratoriotilat uudistetaan ja kuvataideluokkaan tehdään muutoksia. Syys- lukukauden kuluessa kellarikerrokseen rakennetaan ajanmukaiset tilat opiskelijaterveydenhuollolle, opintoohjaukselle ja kuraattorille. Siten opiskelijahuollon ja kaikki opinto-ohjauksen tilat ovat lähekkäin, mikä luo jo ennestään toimivalle yhteistyölle vielä paremmat puitteet. Monipuolista yhteistyötä Yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa on sujunut mallikkaasti. Yliopiston tarjonnasta toteutui lukuvuoden kuluessa kolme opintokokonaisuutta: Filosofian perusteet (5 op), Liiketoiminnan etiikka (2 op) ja Johdatus yliopistoopintoihin (2 op). Kaikkiaan 26 Lyseon opiskelijaa suoritti yliopistollisen kurssin, osa jopa parhain mahdollisin arvosanoin. Opiskelijoiden suoritukset luetaan hyväksi soveltavina koulukohtaisina kursseina myös lukion opintoihin. Ensi lukuvuonna Lyseon opiskelijoille on tarjolla kahdeksan opintokokonaisuutta, joten valittavaa riittää. Opiskelijamme ovatkin onnellisessa asemassa verrattuna moneen muuhun Suomen lukioon. Harvalla lukiolla on mahdollisuus tarjota vastaavaa yhteistyötä. Uskon, että Lyseon opiskelijat arvostavat tätä mahdollisuutta ja valitsevat jatkossakin ohjelmaansa yliopistokursseja jo lukioaikana. Lukuvuoden lopulla Vaasan ammattikorkeakoulu ja teknologiakeskus Merinova järjestivät Lyseon opiskelijoille energiatekniikan kurssin, jonka painoalueena on Vaasan seudun energia teollisuus. Kurssi oli tarkoitettu fysiikan opiskelusta kiinnostuneille. Ilmoittautuneita tulikin mukavasti. Kurssin päätös ajoittuu kesäkuun puolelle viikolle 23. Fysiikan opettajat Kari Mäkinen ja Inkeri Hyvärinen ovat toimineet Lyseon osalta kurssin vastuuhenkilöinä. Yhteistyö Ammattiopiston kanssa on jatkunut suunnitelmien mukaan. Ammattiopiston kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat ovat olleet vaihtojaksoilla Lyseossa ja opiskelleet lukion kursseja tähtäimenään ylioppilastutkinto. Kolmas ja neljäs jakso toteutettiin vanhalla mallilla. Kuudennella jaksolla Tekniikan koulutusala tuli ensimmäistä kertaa mukaan vaihtojaksojärjestelmään. Lisäksi tarjontaan ja aikatauluihin tuli muutoksia. Aika näyttää, kuinka toimiva uusi malli tulee olemaan. Marraskuussa Vaasassa toteutettiin Suomen ensimmäinen nuorten kansalaisraati. Raadin valamiehistö oli koottu Lyseon ja Ammattiopiston opiskelijoista siten, että se muodosti kouluyhteisön pienoiskoossa. Kolmen päivän ajan nuoret kokoontuivat yhteen keskustelemaan teemasta ”Osallisuus kouluyhteisössä”. Loppukaneettina raatilaiset päätyivät esittämään julkilausuman, jossa on yhteensä 16 toimenpide-ehdotusta kouluyhteisön kehittämiseksi. Lyseossa raadin ehdotukset on käsitelty opettajakunnan kokouksessa, jossa oppilaskunnan edustajat ovat olleet mukana. Tarkoitus on, että aloitteet eivät jää pelkästään ra3 Vuosikirja 2010–2011 porttiin, vaan ne otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan koulun toiminnassa. On tärkeää saada nuorten ääni kuuluviin. Tämä asia on toki Lyseossa aina tiedostettu. Työkyvyn ylläpitoa ja kansainvälisyyttä Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala palkittiin Vaasan kaupungin vuoden 2010 työkyvyn ylläpitäjänä. Hän on kiitettävästi vuosien ajan organisoinut sekä liikuntaan että kulttuuriin liittyvää toimintaa Lyseon henkilökunnalle. Osallistuminen näihin tapahtumiin on ollut suosittua. Olemme käyneet vaeltamassa, teatterissa ja taidenäyttelyissä muutamia kohteita mainitakseni. Kerran viikossa on järjestetty halukkaille monipuolista liikuntaa, muun muassa pilatesta ja zumbaa. Lyseossa työkyvyn ylläpitäminen koetaan tärkeäksi ja toimintaa jatketaan myös tulevina vuosina. Elokuussa toteutettiin jo yhdeksännen kerran taideopintomatka Italiaan. Joukko Lyseon opiskelijoita tutustui viikon ajan apulaisrehtori Vesa Nesteen ja englannin lehtori Elina Mykkäsen johdolla Rooman ja Vatikaanin maailmanperintöön, taiteeseen ja kulttuuriin. Vaasan yhteiskouluyhdistys tuki taloudellisesti matkan jär- Vuosikirjan toimitus toivottaa kaikille hyvää ja rentouttavaa kesää. Annetaan kaikkien kukkien kukkia! 4 Vaasan lyseon lukio jestämistä. Apulaisrehtori Vesa Neste on vuosien ajan hoitanut näiden leirikoulujen käytännön järjestelyt. Niin myös tällä kertaa. Opiskelijoiden palaute matkoista on ollut ylistävää. Kokemukset ovat olleet hienoja ja antoisia. Lukuvuoteen on sisältynyt muutakin kansainvälistä toimintaa. Kielin ystävyyskoulun edustajat vierailivat Lyseossa lokakuussa. Marraskuussa toteutettiin historian keskiajan kurssin ja ruotsin opiskelijoiden yhteinen opintomatka Turkuun ja Tukholmaan. Myös tämä projekti on perinteinen. Vaasan yhteiskouluyhdistys antoi tukensa tämänkin projektin toteuttamiselle. Lukiokoulutuksen tulevaisuus Lukiokoulutuksen tulevaisuutta on pohdittu eri foorumeilla. Millainen on tulevaisuuden lukio? Miten lukiokoulutuksen vetovoimaa voidaan vahvistaa? Mitä tarkoitamme yleissivistyksellä? Opetus- ja kulttuuriministeri asetti työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä toteaa loppuraportissaan, että yleissivistävää lukiota kehitetään jatkossakin omana oppilaitoksena ja että lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet opintoihin kolmannella asteella ja myöhempään työelämään. Yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä uudistetaan ja korostetaan taitoja ja valmiuksia. Muutoksia on siis lähivuosina tulossa. Ne koskettavat niin tuntijakoa kuin opetussuunnitelmaakin. Lukiokoulutusta on tarpeen kehittää, mutta yleissivistävä luonne ei saa kärsiä. Vaasan lyseon lukion tulevaisuus näyttää valoisalta. Peruskorjauksen jälkeen meillä on kaksi erinomaisessa kunnossa olevaa koulurakennusta ja modernit opetusvälineet. Opetustarjonta on monipuolista ja opettajakunta pätevää. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Kiitokset Lukuvuoden päättyessä lausun lämpimät kiitokset kaikille opiskelijoillemme, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Kiitän myös kaikkia yhteistyötahoja ja Lyseon tukijoita. Lämpimät onnittelut kevään uusille ylioppilaille ja menestystä lukionjälkeisiin opintoihin. Virkistävää kesää kaikille. Kari Kukkohovi Rehtori Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Tulevaisuus on täällä T aloustaantumaa voidaan Vaasan seudulla katsella peruutuspeilistä. Pahimmillaankin taantuman jättämät jäljet jäivät täällä varsin vähäisiksi muuhun maahan verrattuna. Alueemme on myös lähtenyt kasvu-uralle ensimmäisten joukossa. Kauppaa käydään, tilauskirjat täyttyvät ja työvuorot pyörivät kuumeisesti. Usko tulevaisuuteen on läsnä kaikessa tekemisessä ja kauaskantoisia suunnitelmia laaditaan niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tämän päivän uutisten valossa on helppo ymmärtää, miksi energiahuollon turvaaminen kaikissa olosuhteissa on yhä polttavampi kysymys maailmassa. Tämän asian ympärille rakentunut alueemme teollisuus tarvitsee osaavia, kansainväliseen kanssakäymiseen valmiita suunnittelijoita, ekonomeja ja insinöörejä lisääntyvässä määrin. Vaasan lyseon lukion ja Vaasan yliopiston yhteistyösopimukseen pohjautuva kehittämistyö, jonka tuloksena lukion opiskelijoilla on mahdollisuus O tutustua yliopiston toimintaan sekä suorittaa jo lukioaikana yliopistokursseja, on edennyt lukuvuoden aikana ilahduttavasti. Lukio on myös liittynyt talven aikana yhteistyöryhmään, jossa kehitetään yhteistyötä toisen asteen ja Vaasan ammattikorkeakoulun välillä. Vaasan kaupungin keskeisenä tavoitteena on saada syntymään koulutusväyliä, joita myöten alueen nuoriso voi suorittaa eriasteisia tutkintoja ja sijoittua näin kotiseudun avoimiin työpaikkoihin. Vaasan seutu ja koko Pohjanmaan maakunta on voimakkaassa kasvussa ja työpaikkaennusteiden mukaan työvoiman tarve ylittää keskimäärin 50 %:lla alueen työikään tulevat ikäluokat seuraavina vuosina. Nyt valmistuvien ylioppilaiden ei tarvitse tähyillä muihin maisemiin, vaan ottajia riittää kotinurkilla, kunhan jatko-opinnot suuntaa oikein. Kuluneen lukuvuoden aikana käynnistyneet Kirkkopuistikon toimipisteen saneeraustyöt ovat hyvässä käynnissä ja ensi vuodenvaihteessa uudistuneet tilat odottavat käyttäjiään; Vaasan lyseon lukio ja Vasa gymnasium siirtyvät saman kurkihirren alle. Kuluneen kevään aikana rehtoreiden johdolla on käynnistetty suunnittelutyö, jonka varaan oppilaitosten välinen yhteistyö rakennetaan. Ainutlaatuinen tilaisuus aitoon kielikylpyyn! Saamani tiedon mukaan väistötiloihin siirretty lyseon toiminta on sujunut vähintäänkin tyydyttävästi, mistä kiitos joustavalle henkilökunnalle sekä opiskelijoille. Erittäin tyytyväisenä päättyvän lukuvuoden toimintaan haluan kiittää kaikkia teitä – opiskelijat, henkilökunta, sidosryhmät ja päättäjät – hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Toivotan nyt valmistuville ylioppilaille mitä parhainta menestystä elämässänne. Teidän on tulevaisuus. Timo Kantokari Johtava rehtori OKH:n vuosi 2010–2011 ppilaskunnan hallituksen OKH:n vuosi alkoi kokouksella, jossa suunniteltiin uuden hallituksen kokoonpanoa. Päätimme uusien ehdokkaiden haastattelu- ja valintapäivästä. Uudet jäsenet olivat Saana Hautala, Iida Puisto ja Joose Salomäki. Valitsimme vanhoista jäsenistä uuden puheenjohtajan, sihteerin ja postivastaavan. Alkuvuosi kului tutustuessa ja uusien asioiden opettamisessa. Otimme heti kiintopisteeksi viime vuonnakin onnistuneen Talent-päivän. Menestys jatkui myös tänä vuonna. Osallistujamäärä oli kasvanut. Samaisen viikon viikonloppuna lähtivät Malkam Karekallio, Saana Hautala ja Joose Salomäki oppilaskuntien koulutukseen Lahteen. Koulutus kulkee yleisnimellä Water-päivät. Porukka oppi paljon uusia menetelmiä koulun parantamiseksi, ja kaikki puhkuivat intoa tullessaan takaisin, mutta Vaasan kaupun- gin ja koululaitoksen byrokratia tuli jälleen vastaan. Uudet ideat eivät meinanneet saada tuulta alleen. Pettymyksestä allapäin olevat hallituksen jäsenet rohkaisivat toinen toistaan uuteen nousuun. Päätimme saada tehtyä edes jotain koulumme hyväksi, vaikka se tulisi olemaan vaikeaa, koska mihinkään ei ole lupia. Marraskuun tienoilla harjoittelimme OKH:n puurojuhlaa, jossa OKH:lla oli oma hupaisa tanssi. Juhla oli onnistunut. JOULULOMA ja 2011 Vuosi vaihtui, ja ajattelimme tilata abihupparit koulullemme. Sitä ei ehditty kuitenkaan järjestää. Hallituksesta on ihmisiä Vaasan nuorisovaltuustossa, siksi OKH tiedotti aloiteboximahdollisuudesta, josta pystyi voittamaan Subin lahjakortteja. Aloiteboxin tehtävänä oli saada nuorten ääni kuuluviin ja saada uudistuksia Vaasan kaupunkiin koskien nuorten vapaa-ajanviettoa. Helmikuussa Malkam lausui pari sanaa vanhojentanssi-illallisilla koko oppilaskunnan puolesta. Water-päivät tulivat Vaasaan. Hallituksestamme sinne osallistuivat Saana Hautala ja Iida Puisto. Uusien ideoiden kera tytöt kertoivat, mitä mahdollisuuksia meillä olisi parantaa koulua sen omilla ehdoilla. Koululle piti tulla asiantunteva nainen kertomaan, kuinka meidän tulisi toimia, ja hänen oli myös tarkoitus puhua rehtorille. Nainen ei ikinä tullut. Kevään kunniaksi OKH järjesti koululle 5.5. yhdessä Vasa gymnasiumin kanssa Lyskan bileet Vaasan Royalissa. Tällainen oli Oppilaskunnan hallituksen vuosi! Terveisin OKH! Malkam Karekallio puheenjohtaja 5 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Ranskaa ja ruotsia kaikenikäisille Juhlissa on useampia hyviä puolia. J an-Erik Backmanin eli Jannen eläkeläisjuhlia vietettiin Lyseolla 4.6.2010. Tilaisuuden aluksi opettajat esittivät eläkkeelle lähtijän työstä ja elämästä kertovan laulun, jonka sanat oli kirjoittanut ruotsin kielen kollega Kaija Ylikoski. Musiikki on aina ollut tärkeä osa Jan-Erik Backmanin elämää. Omissa päivänavauksissaan Lyseossa ja Merenkurkun koulussa Backman aina puheensa lopuksi soitti jonkin sävelmän viulullaan. Saattoi hän oppilaiden mukaan soittaa opetuksensakin lomassa. Jan-Erik Backman aloitti opettajanuransa vuonna 1975 ja oli tuolloin Isonkyrön lukiossa tuntiopettajana. Vuodesta 1976 hän toimi Yhteiskoulun ranskan kielen tuntiopettajana ja jatkoi vuodesta 1981 alkaen Vaasan lyseon lukion ja Yhteiskoulun ranskan kielen lehtorina. Ranskan lisäksi hän on opettanut myös ruotsia molemmissa kouluissa. Päiväopetuksensa ohessa Backman on opettanut ranskaa ja ruotsia myös Lyseon aikuislinjalla. Rauhalliset eläkepäivät eivät aivan vielä ole ajankohtaisia, sillä Backman opettaa edelleen, ja vuonna 2011 hän on pitänyt Vaasan yliopistossa ranskan kielen alkeiskursseja eri tiedekuntien opiskelijoille. Monet harrastuksetkin pitävät eläkeläisen vireänä. Viulunsoiton lisäksi Backman harrastaa puutarhanhoitoa, pelaa koripalloa, lukee ranskalaista kirjallisuutta ja veneilee kesäisin Vaasan saaristossa. Vielä hän ehtii toteuttaa haaveensa eli muuttaa Ranskaan, jossa ryhtyy viininviljelijäksi. Au revoir, monsieur Backman. ”Perjantaibingot on nyt pelattu.” AKu Onnittelut... 6 ... ja kiitokset Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Henkilökunnan kuoro esiintyi. Oppilaskunnan onnittelut Ammattiyhdistyksen muistolahja 7 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Opettajia eri puolilta Suomea tutustumassa CLIC-kiihdyttimen testimalliin. Toinen vasemmalta vierailuohjelmasta vastaava Riitta Rinta-Filppula. Fysiikanopettajien kesäloma alkoi opiskelulla Cernissä C ern on eurooppalainen ydintutkimuskeskus Geneven lähellä Sveitsin ja Ranskan rajalla. Cernin tunnetuin laite on 27 km pitkä maanalainen hiukkaskiihdytin, jossa törmäytetään protoneja (vety-ytimiä) toisiinsa tarkoituksena tutkia aineen rakennetta syvemmälle ja pitemmälle, kuin missään muualla on tehty. Tutkimuksen avulla selvitetään myös koko maailmankaikkeutemme syntyä: ei mikään vaatimaton tehtävä. Me opettajat haimme keväällä 2010 Cernissä järjestettävälle kesäkurssille, johon pääsi 16 opettajaa Suomesta. Valinta osui onneksi Lyseon aktiivisiin (ei kuitenkaan radio-) fysiikan lehtoreihin, joiden tiedot hiukkasfysiikasta ja tutkimusteknologiasta päivittyivät kesäloman alussa huipputasolle. Kurssin tarkoitus oli myös valmistautua kolmipäiväisen tiedekoulun järjestämiseen Cernissä. Tiedekoulun opetusohjelma on Cernin koulutuskeskuksen laatima. Opettajakurssin suorittaminen on edellytys sille, että koulustamme voisi päästä opiskelijoita tiedekouluun, johon Opetushallitus myöntää avustusta. Kaksi kurssin käynyttä opettajaa voi tuoda ryhmän tiedekouluun. Kurssi käsitteli myös kosmologiaa ja antoi tietoa uusimmasta maailmankaikkeuden rakenteen tutkimukses8 ta, mikä tuki syksyllä 2010 järjestetyn tähtitieteen kurssin opetusta. Luennoitsijat olivat, kuten aina Cernissä, alansa kansainvälisiä huippuosaajia. Mahdollisimman moni luen noitsija oli valittu Cernin suomalaisten työntekijöiden joukosta. Kaikki Cernissä työskentelevät eivät ole fyysikoita, vaan joukossa on myös lääketieteen ja biologisen koulutuksen saaneita sekä tekniikan ja atk:n kehittäjiä. Suuri osa mittalaitteista suunnitellaan ja osittain valmistetaan Cernissä, ja Cernin tuottaman valtavan tietomäärän vaatima tiedonsiirto ja laskenta ovat oma luku sinänsä. Opetus ei sisältänyt vain luentoja, vaan teimme myös tutustumiskäyntejä ydinfysiikan tutkimusasemalle, hiukkasilmaisimien valvonta-asemalle sekä laboratorioon, jossa kehitellään seuraavan sukupolven hiukkaskiihdytintä, CLIC-lineaarikiihdytintä. Rakensimme myös jokamiehen ja -naisen hiukkasilmaisimen, sumukammion, jonka avulla voi vakuuttua avaruudesta tulevan kosmisen säteilyn olemassaolosta ja vaikka tutkia radioaktiivisen radonkaasun pitoisuutta omassa kellarissa. Opettajat majoittuivat Cernin alueen sisällä sijaitsevan tutkijahostellin pienissä mutta siisteissä huoneissa. Alue oli tarkkaan vartioitu, eikä alueelle päässyt ilman asianmukaista kul- Jorma Tuominiemi on osa Carlo Rubbian Nobel-palkinnon voittanutta työryhmää, joka löysi ensimmäisenä W- ja Z-bosonit. Manjit Dosanjh ja fysiikan lääketieteelliset sovellutukset Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 kulupaa. Lupa tarkastettiin joka kerran portilla, kun sinne saapui alueen ulkopuolisista kohteista. Alue on osittain Sveitsin ja osittain Ranskan puolella, ja Cernissä työskentelevät ovat saaneet diplomaattistatuksen rajamuodollisuuksien välttämiseksi. Itse asiassa suuressa hiukkaskiihdyttimessä liikkuvat protonit, jotka ylittävät rajan miljoonia kertoja sekunnissa, liikkuvat maiden välisten sopimusten mukaan myös diplomaattioikeuksin. Nukkumisen lisäksi tärkeä toiminto on tietysti syöminen. Cernin työmaaruokala on hinta-laatusuhteeltaan Geneven ehdottomasti paras paikka, annokset olivat maistuvia ja runsaita, ja lisäbonuksena ruokalassa saattoi bongailla Nobel-palkittuja tiedemiehiä. Saadaksemme ideoita tulevia vierailuja varten seikkailimme myös Geneven ja lähiympäristön kohteissa. Geneven turistikohteiden joukosta löytyvät muun muassa YK, Punaisen Ristin museo, vanha kaupunki katedraaleineen (jossa ranskankielisen Sveitsin uskonpuhdistaja, kalvinismin perustaja Jean Calvin vaikutti 1500-luvulla) ja kellomuseo. Joukkoliikenne Genevessä on sujuvaa ja edullista, joten kulkeminen kohteiden välillä ei tuottanut vaikeuksia. Vähän kauempaa Genevejärven rannalta, mutta kuitenkin hyvien junayhteyksien päästä, löytyi kaunis Chillonin linna, jolla on takanaan vaatimattomasti tuhatkunta vuotta historiaa. Montreux on jazzjuhlista ja Kultainen Ruusu –palkinnosta tunnettu viihtyisä pikkukaupunki, ja Lausannen olympiamuseon sisäänkäynnin vieressä on suomalaisia sykähdyttävästi Paavo Nurmen patsas. Paluumatkalla halpalentoyhtiön lennolla Riian kautta oli vielä aikaa sulatella kurssin antia. Ainoa valituksen aihe tuntui olevan, että viikko on aivan liian lyhyt aika vierailla eurooppalaisen tieteen päämajassa. Inkeri Hyvärinen Kari Mäkinen Lars Jörgensen kertomassa antimateriasta Paavo Nurmi urheiluasussaan Välillä melkein nälkä yllätti. Moni hiukkanen on jäänyt löytämättä innokkaan siivouksen vuoksi. Chillonin linna 9 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Titrauksia, temppeleitä ja tolppakenkiä H einäkuun 19. päivän aamuna Suomen joukkue – johon kuuluivat Jarkko Järvelä, Suvi Klapuri, Jari Huisman ja Oscar Kivinen – laskeutui Tokion Naritan lentokentälle pitkästä lennosta ja aikaerosta väsyksissä mutta innokkaana, täynnä odotuksia ja vailla juuri mitään käsitystä siitä, mitä tulevat yhdeksän päivää toisivat tullessaan. Niiden aikana ehdittiin raapaista pintaa Japanista, tutustua kymmenistä eri maista kotoisin oleviin ihmisiin ja – eipä unohdeta tärkeintä – osallistua kansainvälisiin kemiaolympialaisiin. Saapumispäivää seuraavan päivän aamuna olympialaiset avattiin virallisesti juhlallisessa seremoniassa, jossa oli paikalla myös hyvin arvokkaita vieraita, nimittäin Japanin prinssi ja prinsessa Akishino. Varsinaiset kilpailut järjestettiin matkan neljäntenä ja kuudentena päivänä, ensin kokeellinen ja sitten kirjallinen osa. Kisan taso oli luonnollisesti selvästi lukiotasoa korkeampi, mutta kuten olympialaisissa on tapana, Suomen joukkue teki parhaansa ja katsoi mihin se riitti. Se riittikin varsin pitkälle: kisojen loppuseremoniassa jaetuista mitaleista meille annettiin kolme pronssista ja yksi hopeinen, mikä on kuulemma paras tulos kymmeneen vuoteen. Oli tai ei, 10 niin kenenkään suomalaisen ei ollut vaikea saada hymyä kasvoilleen seremonian jälkeen otetuissa kuvissa. Kuten sanottua, yhdeksästä Japanissa vietetystä päivästä vain kahtena oli varsinaista kilpailua, joten aikaa nähtävyyksien kiertelyyn jäi runsaasti. Matkalla nähtiin muun muassa Tokyo Tower, Asakusan temppelialue ja kulttuurikeskus Gajo-en, ja muutama retki tehtiin myös Tokion ulkopuolelle, ne suuntautuivat Kamakuran kaupunkiin, Jokohamaan ja Nikkon Unescon maailmanperintöalueelle. Varsinkin temp peleitä nähtiin paljon – kuten eräs Australian joukkueen jäsen ohjelmaa kommentoi: ”Shrine after shrine after temple after shrine.” Kulttuurin lisäksi matkalla on tietysti tehtävä myös ostoksia tai ainakin ikkunaostoksia. Parhaiten tältä osin jäivät mieleen Oscarin jostakin Asakusan monista pikkukojuista hankkimat huikean korkeat japanilaiset puusandaalit eli getat, joista tuli matkan aikana monen keskustelun ja valokuvan aihe. Myös Akihabaran elektroniikkakeskus Tokiossa oli todella näkemisen arvoinen, ja ainakin Suvin ja Jarin mukana sieltä lähtivät Suomeen kamera ja muistikortti per nenä, hinnat kun olivat Suomen hintoja alemmat. Kisamatkan parhaita puolia oli kuitenkin ehkä tutustuminen kemiasta innostuneisiin nuoriin ympäri maailmaa. Ehkäpä parhaiten tutustuimme australialaisiin, mutta puhetta syntyi myös ainakin pohjoismaalaisten, alankomaalaisten ja belgialaisten kanssa. Oscarin puukengät osoittautuivat hyväksi tutustumiskeinoksi, sillä lähes joka päivä häneltä kysyttiin ainakin kerran, oliko niillä hankala kävellä tai saisiko hänestä ottaa valokuvan – ja niin keskustelu oli avattu. Loppujen lopuksi kävi niin kuin matkoilla aina käy: saapuessa pitkältä vaikuttaneet yhdeksän päivää vaikuttivat lähtiessä kuin vilahtaneen ohi, ja katseita käännetään jo kohti ensi vuoden olympialaisia, jotka järjestetään Turkissa. Tämän vuoden joukkueesta Jarkko ja Suvi ovat silloin jo yli-ikäisiä ja lisäksi yliopistossa, mutta Jari ja Oscar voivat vielä pyrkiä – pidämme peukkuja, että he pääsevät joukkueeseen ja menestyvät yhtä hyvin kuin Japanissa. Toivomme tietysti myös, että heillä on ensi vuoden valmennuksessa monta innokasta kilpailijaa, ja myös sitä, että tämän vuoden hieno menestys ei aiheuta seuraavalle joukkueelle liikaa paineita. Jäämme odottamaan! Suvi Klapuri Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Opetusministeri Henna Virkkunen vieraili Lyseolla O petusministeri Henna Virkkunen vieraili keskiviikkoiltapäivällä 11.8. Lyseolla. Tilaisuuden alussa Lyseon rehtori Kari Kukkohovi kertoi lyhyesti koulun tulevan lukuvuoden evakkooloista, kuusijaksojärjestelmästä ja koulun muusta toiminnasta. Rehtorin alustuksen jälkeen Lyseon liikunnan ja terveystiedon lehtori Riitta Pääjärvi-Myllyaho esitteli kuulijakunnalle opetusministeri Henna Virkkusen, joka heti puheensa aluksi onnitteli Lyseota 130-vuotissyntymäpäivän vuoksi. Opetusministeri Henna Virkkunen puhui aluksi kuluvan hallituskauden koulutuspolitiikan painopistealueista, joita ovat perusopetus, yliopistouudistus ja aikuiskoulutusuudistus. Hänen mukaansa lukiokoulutus olisi varmasti painopistealue seuraavan hallituksen aikana. Nyt jo lukion kehittämistyöryhmä pohtii, miten lukiokoulutusta tulisi uudistaa. Ministerin mukaan lukion yleissivistävän roolin vahvistaminen on tärkeää, sillä lukio on akateemiseen uraan johtavana väylänä merkittävä. Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää ylioppilaskokeiden tuloksia. Yliopistoihinkin opiskelijoita voitaisiin valita ensin tiedekunnan opiskelijoiksi, minkä jälkeen he valitsisivat oman pääaineensa. Tavoitteena on, että nuoret löytäisivät oman opiskelupaikkansa mahdollisimman sujuvasti. Sen vuoksi opinto-ohjaus on tulevaisuuden painopistealue. Lukion kehittämistyöryhmän haasteita on opetusministeri Henna Virkkusen mukaan pohtia, miten turvata pienten lukioiden, maaseudullakin toimivien, laadukas opetus – ikäluokat kun pienenevät seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ministeri toivoi, että lukioiden valinnaisten kurssien määrä kasvaisi suhteessa pakollisiin. Huolissaan hän oli myös vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä. Suomessa on pienenä maana oltava monipuolista kielten osaamista. Lukion yleissivistävä luonne on hänen mukaansa säilytettävä ja nuorilla on oltava mahdollisuus opiskeluun ja henkiseen kasvuun. Nuoria on ohjattava ja autettava, jotta opiskelut nopeutuisivat, sillä määräaikainen valmistuminen on kaikille hyväksi. Tilaisuuden lopuksi Lyseon rehtori Kari Kukkohovi kiittää opetusministeri Henna Virkkusta ja toteaa, että Vaasaan on syntymässä kaksikielinen lukiokampus. Hän pyytää opetusministeriä vihkimään oppilaitoksen, kun se on valmistunut. Opetusministeri lupasi viedä viestin perille. AKu 11 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Uusi lukuvuosi alkaa 12 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 L yseolaiset kokoontuivat tiistaina 10. 8. entisten perinteiden mukaisesti Vaasan kirkkoon aloittamaan uutta lukuvuotta. Tilaisuus alkoi lyhyellä hartaushetkellä, jossa puhujana oli pastori Markku Joensuu. Hän sanoi, että ”ihminen etsii tietoa”. ”Kysytään, mitä on totuus.” Hän totesi myös, ettei ”lopullista totuutta löydetä”. Koulussa tiedon etsiminen vaatii nöyryyttä. Täytyy etsiä uutta ja täytyy yrittää löytää vastauksia. Lukiossa hänen mukaansa tietyt teoriat ja perusteet hyväksytään ja niiden varaan rakennetaan uutta tietoa. Kuitenkin voi turvata Herraan, joka viitoittaa oikean tien. Jumala siunaa kaikkia. Saamme opiskella avoimesti. ”Jumalalta saa armon ja anteeksiannon.” Puheensa lopuksi yhteisen rukouksen jälkeen pastori siunasi kuulijakunnan. Pastorin pitämän hartaushetken jälkeen Lyseon lukion rehtori Kari Kukkohovi toivotti kaikille lyseolaisille hyvät huomenet ja toivotti kaikki myös tervetulleiksi. Hän totesi, että alkava vuosi on haasteellinen, koska Kirkkopuistikon kiinteistön remontin vuoksi joudutaan olemaan evakossa entisessä ruotsinkielisessä tyttölyseossa, jota lyseolaiset kutsuvat x-kiinteistöksi. Tulevan lukuvuoden aikana kaikki Lyseon ykkösluokkalaiset opiskelevat pääsääntöisesti x-kiinteistön tiloissa. Lukuvuoden teema on hyvä käytös. Rehtorin puheen jälkeen seurasi opettajien esittely, jotta opiskelijat saisivat nähdä, kuka kukin on. Viimeisenä apulaisrehtori Vesa Neste lausui muutaman sanan uuden lukuvuoden alkajaisiksi. Hän vertasi elämää joukkuepeliin, jossa tarvitaan innostusta, leikkiä, korkeita ihanteita, rentoa asennetta ja josta pitää myös nauttia. Kaikenlaisia pelaajia täytyy kannustaa, ja kaikenlaisiin pelaajiin täytyy luottaa. Siinä oli kaikille elämänohjeita myös Lyseon uuden alkavan lukuvuoden ajaksi. Siten alkoi Lyseon 131. lukuvuosi. AKu Pastori Joensuu Rehtori Kukkohovi Apulaisrehtori Neste ja tulkki Koulun henkilökunta esitellään. 13 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Junioreiden riemua K oulun pihalla näkyi meikattuja boksereihin, kumisaappaisiin, suihkumyssyihin, jätesäkkeihin, bikineihin, legginseihin ja muuhun vastaavaan pukeutuneita ykkösluokkalaisia eli junnuja. Oli 20.8., lämmin elokuinen perjantaipäivä. Junnut jumppasivat koulun pihalla ennen marssia Hietalahteen Villan puistoon, ja vielä Villan puistossakin jumpattiin. Sen jälkeen ryhmät jakautuivat eri puolille puistoa, ja jokainen ryhmä kävi ryhmänohjaajineen kussakin toimintapisteessä vuorotellen. Junnut muistelivat tätä ensimmäistä vuottaan Lyseossa aloittaville järjestettyä junioripäivää haikeina. ”Päivä alkoi kauniin sään saattelemana. Keräännyimme koulun pihaan luokittain. Kaikilla oli hassut vaatteet, ja joidenkin kasvot oli tuhrittu tussilla. Matkasimme luokkakohtaisten huutojen saattelemina kohti Hietalahden Villaa. Siellä pidettiin huutokilpailu. Ääni oli todella kova. Kaikilla oli hauskaa, ja nauru raikasi. Marssin jälkeen aloimme ryhmittäin siirtyä tutoreiden 14 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 pitämille rasteille, joissa tarkoituksena oli kilpailla keskenämme sekä muita ryhmiä vastaan. Rastit olivat todella hauskoja sekä monipuolisia. Kaikki huipentui ryhmien väliseen köydenvetokilpailuun.” nimim. Gulogula ”Sää oli hieno, ja aurinko paistoi lämpimästi. Jätesäkin alla alkoi tulla tukala olo, ja hiki virtasi. Tästä huolimatta tunnelma oli loistava, ja kaikilla oli hauskaa. Junnut saivat kurkkunsa käheiksi huutaessaan luokkansa kannustuslauseita. Nyt jälkikäteen voimme muistella vain lämmöllä tuota ihanaa ja onnistunutta junnupäivää.” ”Hot and steamy junnupäivä. Tarzan-leikki oli ykkönen! Köydenveto oli jännittävää.” nimim. Diego ”Junnupäivä alkoi mukavissa merkeissä. Jotkut olivat noudattaneet ohjeita ja pukeutuneet pukukoodin mukaisesti jätesäkkiin, sukkahousupäähineisiin, bikineihin ja boksereihin. Luokat lähtivät iloisesti marssien kohti Villan puistoa, jossa varsinainen ohjelma olisi. Matkan aikana sai huutaa sydämensä kyllyydestä luokkien kannustushuutoja. Päivä jatkui Villan puistossa erilaisilla rasteilla, joilla oli erilaisia pelejä ja tehtäviä. Päivä päättyi riemukkaissa merkeissä köydenvetoon, jonka jälkeen junnut lähtivät mukavissa merkeissä kotiin.” ”Päivä oli kuuma kulkea karvalakki päässä. Fiilikset olivat korkealla, ja railakkaat huudot raikasivat. Päivä oli kaikin puolin mahtava! Luokan tunnelma oli tiivis, ja kaikki kannustivat toisiaan. Luokkahenki kasvoi leikkien yhteydessä. Vesisota viilensi kuumaa päivää.” ”Aurinko porotti selkään, kun oppilaat kävelivät määränpäähänsä keskustan läpi. Jätesäkit liimautuivat ihoon, ja suihkulakit varmistivat rasvaiset hiukset illaksi.” ”Oli kiva pukeutua oudosti. Oli kaunis päivä, ja oli mukava tutustua uusiin luokkatovereihin. Myös tehtävät ja leikit Villan puistossa olivat mahtavia.” ”Aurinko paistoi, ja jätesäkeissä, joihin kaikki olivat pukeutuneet, oli todella kuuma. Onneksi ohjelmassa oli kuitenkin kasteleva vesikilpailu, joka viilensi mukavasti. Kaikki nauroivat ja yrittivät roiskia vettä toistensa päälle, ja jotkut kiljuivatkin.” AKu 15 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Omakotitalo keskellä kaupunkia Jonkinsortin puoliasiallinen matkakertomus Roomasta ”N opeimmat ilmoittautujat pääsevät mukaan”, luki Wilman Rooman-matkailmoituksessa. Kamala kiirehän siinä tuli! Vanhemmille ehtisi kertoa myöhemminkin. Hädissäni soitin tietysti myös ystävälleni Hannemarille, että nyt äkkiä ilmoittaudu. Sittenpähän oli ilmoittauduttu. Lähtöpäivä 20.8. tuli yllättävän pian. Lennot Vaasasta Helsinkiin ja Helsingistä Roomaan sujuivat hyvin. Italiassa oli hellekausi meneillään, kuulemma. Aluksi kuumuuteen suhtauduttiin myönteisesti, kunnes kuumuus aiheutti meissä matkailijoissa pakollista tarvetta etsiä varjoa tai edes huiskuttaa viuhkaa kasvojen edessä. Onneksi Rooman lähes joka nurkassa oli vesipiste. Huvittavana yksityiskohtana pidän sitä, että aika pian Roomaan saavuttuamme suuntasimme Mäkkäriin syömään. Järkyttävänä yksityiskohtana pidän sitä, että suomessa myytävä ”euron juusto” myytiin siellä hintaan 1,20 €! Kävimme tänä samaisena päivänä katsomassa kaikenlaisia turistinähtävyyksiä, kuten Espanjalaisia portaita. Luojan kiitos, niitä ei tarvinnut kavuta. Näiden hienojen portaiden lähettyvillä hengaili useita hevosia, joita kävi sääliksi, sillä oli niin kuuma. Heppamiehet yrittivät törkeästä hinnasta viedä turisteja hevoskärryillä. Seuraavan päivän kohokohta oli Fontana di Trevi. Nousin tämän suihkulähderakennelman korkealle reunustalle seisomaan viskatakseni sen lantin järveen suomalaisittain, eikä mennyt aikaakaan, kun paikallinen poliisi vihelsi pil16 Espanjalaiset portaat Italiassa? Näköistaidetta? liinsä ilmoittaen minun tekevän sen aivan väärin. Vasta myöhemmin Vesa ja Elina näyttivät, kuinka se kolikko kuuluu heittää, jotta saa toiveensa toteutumaan. Ei mennyt kauaakaan, kun poliisi vihelsi pilliinsä uudestaan – tällä kertaa heitin kolikkoa aivan liian kaukaa. Hyvä, ettei karkotettu maasta. Illalla, kun oli hieman viileämpää, oli siedettävää kävellä ulkosalla. Menimme kavereideni kanssa ulos istuskelemaan, eikä aikaakaan, kun juttelimme ilmeisesti hieman juopuneille somaleille. Teki hyvää englannin kielen opiskelun suhteen rupatella näiden paikallisten kanssa. He vaikuttivat pitävän siitä, että olemme suomalaisia – he eivät todellakaan olleet ainoita: lähes joka kerta tehdessämme kauppoja kojuilla ja markkinoilla hinnat laskivat rajusti, kun mainitsimme olevamme suomalaisia. Kolmantena päivänä vierailimme Pietarinkirkossa. Siellä oli jokin pyhä patsas, jonka luo ihmiset jonottivat kosketellakseen patsaan jalkaa. Se näytti mielestäni niin hengelliseltä, että menin jonon hännille. Myöhemmin luin matkasuunnitelmastamme, miksi ihmiset tekivät niin, ja totesin, ettei minun olisi varmaan tarvinnutkaan... Samaisen päivän iltana menimme kavereiden kanssa taas viettämään iltaa ulos. Osasimme jo käyttää metroa jotenkuten, ja karttakin alkoi pikkuhiljaa näyttää edes hieman järkevältä. Tälläkin kertaa menimme toki kerran metrolla väärään suuntaan, mutta selvisimme hengissä. Tapasimme Orlando Bloomin näköisen tarjoilijan, joka liittyi seuraamme, ja englannin kielen taidot tulivat taas tarpeeseen. Vaikka paikalliset olivat todella kohteliaita ja vaikka kehuja kuuli paljon, tämä tarjoilija Aldo punastui Jessican sanoessa ”you are very good-looking”. Olihan niillekin pakko jotain kohteliasta sanoa. Termini oli paikka, jossa aika kului, sillä siellä oli paljon kaikenlaista: ruokaa, vaatekauppoja ja suuret paperiset tornit, joihin sai kirjoitella. Eiköhän Hannemari kavunnut olkapäilleni kirjoittaakseen suurella fontilla ‘’Suomi Finland – terveisiä Vähästäkyröstä”. Toivottavasti jonain päivänä joku suomalainen näkee tämän ja tuntee olonsa kotoisaksi. Terminissä oli kauppa nimeltä Drugstore, josta haimme monesti pitsaa. Siellä sanottiin, kuinka ison palan haluaa, ja kokki leikkasi pitsapalan, pake- Vuosikirja 2010–2011 Siis katsokaa nyt, näin se pitää heittää. Vaasan lyseon lukio 17 Vuosikirja 2010–2011 toi ja punnitsi. Se maksettiin sitten kassalla. Suklaa oli halpaa, mutta oli virhe ostaa sitä, sillä se suli välittömästi. Kolme päivää käveltyämme miltei jokaisen jalat olivat rakoilla. Huvittavin lause päiväkirjassamme onkin ”Jossu istuu pisuaarissa, jalat roskiksessa, eikä se ylety sheivuriin.” Tilannehan oli se, että laitoin roskakoriin vettä voidakseni vilvoitella kipeitä jalkojani, pisuaari sattui toimimaan erinomaisena tuolina, ja jouduin huutamaan Hannemarin avuksi, sillä en tosiaan ylettynyt sheivuriin, joka oli metrin päästä minusta lavuaarissa. Yhtenä päivänä meillä oli oikein opas käytössämme. Opas oli oikein mukava nainen, josta retkeläiset kirjoittivat päiväkirjaamme: ”Päivän opas opetti minulle unissakävelyn jalon taidon.” -Jussi ”Opas sanoi mun silmiä vihreiksi kuin Välimeri.” -Johanna ”Opas kertoi paljon juttuja, muun muassa, että Hadrianus on maailman kuuluisin homo.” -Hannemari Viimeisenä iltana päätimme lähteä katsomaan, miltä Fontana di Trevi näyttää iltahämärällä. No, hienoltahan se näytti. Väkeä oli illalla paljon enemmän kuin päivällä oli, ja siellä pyöri myös paljon kauppiaita. Yksi niistä onnistui myymään minulle pienen kameratelineen, halvalla, olenhan Suomesta. Kävimme viedä sanomassa hyvästit Aldolle ja lupasimme palata vielä joskus. Seitsemän päivää meni aivan liian nopeasti. Paluumatkalla oli kuitenkin hauskaa, sillä olin saanut uusia ystäviä ja paljon hauskoja kokemuksia, joita oli mukava muistella. Vaikka sainkin paikalliset poliisit viheltämään pilliinsä, haluan joskus palata takaisin Roomaan. Eräässä museossakin taisin istua poikkeuksellisen vanhan kiven päällä, ja taas pilli soi. Johanna Maartonen Lentäen olisit jo perillä. 18 Vaasan lyseon lukio Ateria gelateriassa Kiire mihin? Say ”formaggio”. Kansalla oli jano. Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Roomalaista arkkitehtuuria ROOMAN LEIRIKOULUN OHJELMA 2010 pe 20.08. Tapaaminen Vaasan lentokentällä Lento Vaasa–Helsinki, Helsinki–Rooma Junalla hotelliin Majoittuminen hotelli Assisi Kokoontuminen ja tilanteen tarkastelu Santa Maria Maggiore, Espanjalaiset portaat, Piazza del Popolo, Piazza Repubblica: Santa Maria degli Angeli ja ateria McDonald´silla (ei sis. hintaan) la 21.08. Fontana di Trevi, Pantheon, Santa Maria sopra Minerva, Il Gesu, katsaus Piazza Veneziaan ja Forum Romanumiin, Capitolium ja sen museo Basilica di San Paolo fuori le Mura San Pietro in Vincoli Meil Kosola, heil Mussolini su 22.08. Porta Portesen markkinat San Giovanni ja Pyhät portaat, San Clemente Ateria Colosseumin äärellä ma 23.08. Pietarin kirkko Piazza Navona, virvokkeita Vapaa-aikaa ti 24.08. Piazzale Giuseppe Garibaldi, Villa Lante Trastevere, Santa Maria in Trastevere, Santa Maria in Cosmedin (= Bocca della Verita), katsaus Circus Maximukseen Pizzapalalounas Palazzo Barberinin taidemuseo Via Veneto, Santa Maria della Conzecione, Santa Maria della Vittoria ke 25.08. Vatikaanin museo Vapaa-aikaa Tenori-ilta ja illallinen ravintolassa Ei mitään uutta auringon alla. to 26.08. Kokoontuminen hotellin aulassa Kokopäiväretki virallisen oppaan Silja Tuomisen johdolla: katakombit, EUR, Museo della Civiltá Romana, Trajanuksen kauppahallit Colosseum Ateria Colosseumin äärellä, lähtöinfo pe 27.08. Kokoontuminen hotellin aulassa matkalaukkujen kanssa Junalla lentokentälle Lento Rooma–Helsinki, Helsinki–Vaasa Ruoka-aineympyrä 19 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio K.I.E.L O lemme aamun lentokoneessa ainoat, jotka palpattavat iloisesti. Meillä on edessä suuri seikkailu, eikä ihme, että sydämet pamppailevat kiihtyvin rumpusoinnuin. Määränpäämme on Kiel Saksassa, jossa tapaamme saksalaiset ystävämme Humboldt-Schulesta. Tunnelma on autuaan jännittynyt ja odottava, olemme kuin aarteenmetsästäjät, joilla on takuu sateenkaaren päässä olevasta saaliista. Pilvien yläpuolelta laskeudummekin jo hetkessä Saksaan. Saksalaista kulttuuria pursuaa joka paikasta: kyltit ovat saksaksi, ihmiset puhuvat saksaa ja tuntuvat kävelevänkin saksaksi (mikäli se on mahdollista). On ihanaa huomata, ettei ympäristön kielen vaihtuminen saksaksi tarkoitakaan meille ulkopuolista ymmärtämättömyyttä – päinvastoin. On voitonriemuista huomata ymmärtävänsä saksaa – ehkä tunnilla istuminen ei olekaan pahitteeksi, kiitos parhaalle saksanopettajalle Helena Nymanille:). Meillä on upea viiden päivän tilaisuus päästää sisälle vangittu kieli vapaaksi ja luoda siteitä kulttuurien ylitse. Otamme haasteen vastaan malttamattomina. Isäntäperheet ovat meitä vastassa saapuessamme Kielin asemalle. Kun toisilleen tuntemattomat ihmiset alkavat tehdä tuttavuutta, on ilmassa aina huvittavaa kiusallisuutta ja kömpelyyttä. Pahempia ”kompastelematta” saksalaiset ystävämme ja me muodostamme oman erikoislaatuisen porukkamme. Jo saapumispäivänä saamme kunnian tavata sisäistä lämpöä uhkuvan rehtori Dr. Hans-Michael Kiefmannin ja tilaisuuden tutustua HumboldtSchuleen. Loppupäivä vietetään isäntäperheissä tuttavuutta tehden. Minä 20 ja Carolina asumme molemmat Colmorgeneilla viisihenkisessä perheessä. Alkututtavuus on aina rankkaa: osoitamme kiinnostusta kaikelle matosta akvaarioon vain välttääksemme hiljaisuuden. Ihmettelemme sitä, etteivät saksalaiset olekaan luonnostaan puheliaita – tai ainakaan nämä meidän isäntäperheläiset. Toisaalta kyllähän suomalaisia löytyy moneen sukkaan, miksei siis saksalaisiakin. Toisena päivänä meidän suomalainen porukka tapaa taas, kun jokainen saapuu oman isäntäperheensä ystävän kanssa koululle. ”Omiensa” näkeminen tuntuu turvalliselta, ihan kuin vieras ympäristö olisi nitonut meitä tiukemmin yhteen. Sillä, kuka tunsi kenet jo Vaasasta, ei ole enää mitään merkitystä. Olemme vain me, saksalaiset ystävämme ja uusi mahdollisuuksien maailma Kielin muodossa. Matkustamme junalla planetaarioon, joka on tehty merestä nostetun länsirannikon päälle. Se on koko porukkamme ensimmäinen yhteinen retki, ja on upeata huomata, että ”klikit” sekoittuvat, ja kuka tahansa suomalainen voi hengata kenen tahansa saksalaisen kanssa, ongelmitta ja ilman outoutta. Muistona kyseisestä päivästä minulla on vieläkin delfiinikolikko, jossa lukee ”Ich liebe dich”. Kolikon tein yhdessä saksalaisen kanssa planetaarion oudolla koneella. Melkein jokaisena iltana me nuoret suomalaiset ja saksalaiset kokoonnuimme Kielin kaupunkiin hengailemaan: kävimme jäätelöllä ja nautimme elämästä. Päivisin olimme myös saksalaisten oppitunneilla ja aiheutimme takuuvarmaa hämmennystä. Parhaat kokemukset minä ja Meri hankimme Cynthian ja Finjan kemian ja fysiikan tunneilta. Kemian tunnilla saimme sonnustautua järkyttäviin laseihin ja valkoisiin haalaritakkeihin – ihan niin kuin meidän suomalaisuutemme ei jo itsessään olisi ollut tarpeeksi eksoottista – ja tehdä aitoja kokeita rentojen ja humorististen oppilaiden joukossa. Toinen tähtihetki oli ehdottomasti fysiikan tunti, jossa aiheutimme hämmennystä ja häiriötä ihan vain olemalla olemassa :D. Normaali oleilu oli ehkä kaikista hedelmällisintä, mitä tulee siteiden luomiseen yli kulttuurien. Silloin sitä huomaa, että jokainen meistä on ennen kaikkea ihminen eikä jonkun maan kansalainen. Nuoret ovat nuoria siellä niin kuin täälläkin, vaikkeivät kaikki tavat olisikaan samanlaisia. KAIKISTA UPEIMMAN PÄIVÄN vie timme kuitenkin Hampurissa. Matkustimme sinne yhdessä junalla, ja oleilu porukassa oli jo kaikin tavoin luontevaa. Jokaisen persoona oli löytänyt paikkansa palapelissä, jonka ystävyytemme muodosti. Ensin meillä oli opastettu näyttely kahvi- ja kaakaomuseossa, jossa saimme kuulla Hampurin sataman historiasta verovapaana alueena ja sen merkityksestä koko kaupungin muodostumiselle. ”Työn” jälkeen oli huvin aika, ja siksi suuntasimmekin askeleemme kummitustaloon nimeltä Hamburg Dungeon, jossa oli elävät näyttelijät ja jossa yleisö ”kaapattiin” mukaan tarinaan. Tarina kerrottiin saksaksi, ja vaikeasta sanastosta huolimatta parin päivän kielikylpy oli tehnyt tehtävänsä. I.H.A.N.A.A. Parhaan kummitustaloreissun jälkeen shoppailimme vielä upeassa Hampurissa ja nautimme yhdessäolos- Tulee kesä, tulee syksy – kieliläiset vastavierailulla On aika täyttää sopimuksen toinen osa – saksalaisten majoittaminen meidän perheisiimme. Olo on jollain tapaa itsevarmempi tällä kertaa. Olemme jo tuttuja toisillemme, yhdestä uudesta tulokkaasta huolimatta. Toisaalta aikaa on kulunut ja jollain tapaa on palattava vanhaan ja uusittava sitä. On löydettävä taas ne yhteiset puheenaiheet ja luotava uusia. Meitä jokaista jännittää päästää joku kirjaimellisesti omaan elämään, omaan perheeseen. Samalla olemme kuitenkin luottavaisin mielin, tarkoitushan on perehdyttää saksalaiset meidän elämäämme ja kulttuuriimme – näyttää se hohdokkuus, joka piilee jokaisessa arkisessakin päivässä, kun osaa vain katsoa oikein. Saksalaiset ystävämme saapuvat viikonlopuksi ja viettävät ensin aikaa isäntäperheissä. Moni menee mökille tai saaristoon, grillailee ja saunoo. Sitten koittaa maanantai. Minulla on saksan yo-kirjoitukset ja muulla porukalla on esittely koulumme liikuntasalissa ja oppituntien seuraamista. Iltapäivällä menemme kiertoajelulle bussilla ja kierrämme muun muassa Vanhan Vaasan rauniot ja Edvinin polun. Oleilu on ensin vähän varovaista, mutta ei aikaakaan kun juttu jo luistaa. Tiistaina käymme saaristoristeilyllä ja ulkona syömässä. Hengailemme nuorten kesken kaupungilla ja pidämme rentoja illanistujaisia. Käymme kiipeilemässä ja keilaamassa. Iltoja vietetään usein isäntäperheissä. Cynthia sopeutuu yllättävän hyvin perheeseeni viiden veljeni ja vanhempieni joukkoon. Äiti on lämmin ja tuttavallinen, ja Cynthia rakastuu hänen lasagneensa. Isä puhuu Cynthian kanssa saksaa, mikä luo varmasti vieraassa ympäristössä jonkinlaista turvallisuutta. Opetamme Cynthialle korttipelejä ja ympäröimme hänet rennolla ja kovaäänisellä ilmapiirillä. Viikon edetessä huomaankin, että siinä varovaisessa tytössä, johon Saksassa tutustuin, on toinenkin puoli. Cynthian ja minun ystävyys syvenee ja pääsemme pinnallisen tason ylitse. Keskustelemme elämästä ja siinä kohdatuista pettymyksistä kuin oikeat ystävät. Liikuttavinta meidän ja saksalaisten solmimassa ystävyydessä on huomata, että täysin erilaiset persoonat ja luonteetkin voivat ystävystyä, kun siihen vain annetaan tarpeeksi riippumattomat ja ennakkoluulottomat olosuhteet. Saksalaisten Vaasan-vierailu sujuu kaikin tavoin yli odotusten. Upea viikko saa päätöksensä opettajien saunalla Vaskiluodossa, jossa nautitaan hyvästä ruuasta ja saunomisesta ja ennen kaikkea viimeisistä yhteisistä hetkistä. Me käymme Cynthian kanssa ulkona ja minä laulan hänelle päähänpistosta ”jäähyväislaulun” – saksaksi! Loppuillasta menemme kaikki nuoret rinkiin. Aleksi soittaa kitaraa, ja me kaikki laulamme ”Don’t worry, be happy now”. Siinä me olemme ja ympyrä sulkeutuu. Olemme luoneet sillan kulttuurien ylitse, ja jokainen meistä on rikastunut monella ystävällä. Seuraavana aamuna juna-asemalla on hyvästien aika. Me halailemme toisiamme loputtomiin. Itkemme kaiken koetun ihanuutta ja pelkoa sen loppumisesta. Lupaamme saksalaisille, että tulemme ensi kesänä Kieliin reilaten. Vilkuttaessamme kostunein silmin junaan nousseille ystävillemme kaikki tuntuu loppuvan ja silti samalla olevan vasta alussa. Jäljelle jää upean kokemuksen päättymisen jättämä rikastuttava tyhjyys ja sanoinkuvaamaton kiitollisuudentunne. Vaikka meidän yhteinen kokemuksemme on fyysisesti ohitse, se yhdistää meitä silti ikuisesti. Kiitos kaikille mukana olleille. Kun kerran saa paikan toisen sydämestä, siellä pysyy aina. Anna Juslin Muistan jäätelökesää ta. Mieli oli uudella tavalla keveä: laittamalla itsensä likoon olikin saanut jotain sanomattoman arvokasta siinä samalla. Parhaat viisi päivää päättyivät upeaan iltaan Kielin rantabulevardilla kanoottikerhon tiloissa isäntäperheiden ja muutamien opettajien ja Dr. Kiefmannin seurassa. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja hauskoja yhdessäolon hetkiä. Ilmassa oli jo pientä haikeuden tuntua: minkään niin mahtavan ei kai haluaisi ikinä loppuvan. Meidän Boss Ege (Eklund ansaitsi lempinimensä mahtavalla matkallamme) pitää puheen ja kiittää kaikesta. Kaikki hymyilevät toisilleen salainen pala kurkussa. Eklundin puheen loppuun minä lisään vielä: ”This is not a goodbye, only auf Wiedersehen.” Kaikki nauravat, ja haikeus sekoittuu kiitollisuuteen kaikesta koetusta. Onneksi me tapaamme vielä ensi syksynä vastavierailun merkeissä. Solmitut ystävyydet eivät lopu tähän vaan ovat vasta alkamassa... Vuosikirja 2010–2011 It’s just another brick in the wall Vaasan lyseon lukio Matkassa mukana olivat opettaja (The Boss) Mathias Eklund aka Ege sekä oppilaat Carolina Höglund, Maija Koiranen, Aleksi Kumpula, Maija Niemistö, Meri Välitalo ja Anna Juslin. 21 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Lyseon v äen syysr etki Söderfjär denille Säteilevät lyseolaiset H alkaisijaltaan arviolta yli sadan metrin kokoinen meteoriitti iskeytyi Maahan yli puoli miljardia vuotta sitten. Törmäyksessä kehittyi yli kymmenentuhannen vetypommin veroinen voima. Räjähdyksestä syntynyt suuri kraatteri on edelleen näkyvissä geologisena muodostumana Sundomin Söderfjärdenissä, eteläisellä selällä, joka oli muinoin osa Pohjanmaan sisäsaaristoa. Maankohoamisen ja pumppausten tuloksena Söderfjärdenin alueella on nykyään 2 300 hehtaaria viljeltyä peltoa. Meteoriittikraatterin ja tämän peltoaukeaman keskelle on rakennettu matkailijoita varten vierailukeskus Sundomin Meteoriihi. Siispä Lyseon väki nousi koulutyön päätteeksi tiistaina 21.9. tykyretkiä järjestävän apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhalan opastamana bussiin. Tämä Lyseon henkilökunnan syysretki oli myös luontoretki ja kurkiretki, ja ensimmäisenä vierailukohteena oli Sundomin Meteoriihi. Chatarina Fjällström esittelee SöderMeteoriihi avattiin kesällä 2008, ja rakennukfjärdenin kraatterin pienoismallia. sessa eli nimenmukaisesti ”riihessä” on monipuolinen näyttely, jossa havainnollistetaan Söderfjärdenin historiaa 520 miljoonan vuoden ajalta meteoriitin törmäyksestä nykypäivän maanviljelyksen ja Natura 2000 -alueen aikaan saakka. Lyseolaisten kierrellessä katselemassa tämän vierailukeskuksen näyttelyä tunnelma tuntui heti kotoisalta, sillä Meteoriihen oppaana oli Lyseon entinen opiskelija Chatarina Fjällström. Chatarina kyseli asiantuntevan esittelyn jälkeen, mitä hänen entisille opettajilleen kuuluu. Hän kertoi myös, mitä itse oli tehnyt lukion jälkeen. Meteoriihen sisätiloissa olevan näyttelyn katselemisen ja opastuksen sekä lyhyen elokuvan jälkeen lyseolaiset kiipesivät tutustumaan samassa rakennuksessa olevaan Vaasan Andromeda ry:n eli tähtitieteellisen yhdistyksen ylläpitämään tähtiobservatorioon. Observatorion liukuva katto sekä kääntyvä päätykolmio mahdollistavat taivaankannen lähes esteettömän tarkkailun. Onhan jo observatorion sijaintipaikkakin erikoinen, meteoriittikraatterin keskikohta. Toivottavasti tämä observatorioon tutustuminen herätti jossakussa vierailijassa kipinän ryhtyä tähtitieteen harrastajaksi. 22 Vaasan lyseon lukio Vierailun aikana tutustuttiin myös Meteoriihen vieressä sijaitsevaan ener giakellariin, joka on yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa ylläpidetty tutkimusasema, jossa tutkitaan uusiutuvien energiamuotojen, kuten biopolttoaineiden, tuuli- ja aurinkoenergian pienimuotoista käyttöä. Näillä menetelmillä tuotetaan Meteoriihessä tarvittava sähköenergia. Kaikkien näyttelyiden ja asemien lisäksi Sundomin Söderfjärden on tunnettu siitä, että sinne laskeutuvat tuhannet kurjet syysmuuton aikana levähtämään, opettamaan poikasiaan ja syömään itsensä kylläisiksi ennen pitkää muuttomatkaa. Kurjet saapuvat alueelle usein jo elokuun lopussa ja lähtevät vasta lokakuussa Baltian ja Itä-Euroopan tai Ruotsin Länsi-Göötanmaan kautta kohti etelää. Uusi ilmiö on kurkien yhteinen lähtö iltaisin auringonlaskun aikaan yöpuulle, sillä ne viettävät yönsä Söderfjärdenin länsipuolisessa saaristossa. Toivorikkaina lyseolaisetkin kiipesivät Meteoriihen kupeessa olevaan lintutorniin katselemaan kurkia. Sää oli sateinen ja sumuinen, mutta kyllä kiikareilla muutaman kurjen onnistui bongaamaan. Kaiken näkemämme jälkeen vuorossa oli vielä yksi Sundomin matkailukohde eli Stundarsin ulkomuseo ja kulttuurikeskus, jossa nautimme maukkaan iltapalan ennen kotimatkaa. AKu Vuosikirja 2010–2011 Chatarina Fjällström, Meteoriihen opas Meteoriihen infotauluja Energiakellarin laitteistoa 23 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Ei värillä väliä? L yskalla tehdään mielellään yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa. Yhteistyö hyödyttää molempia: lyskalaiset saavat vilkaista yliopistoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia vähän lähempää ja konkreettisemmin, ja yliopisto pääsee tekemään rekrytointityötä suoraan tärkeän kohderyhmän, Vaasan ainoan suomenkielisen lukion kanssa. Myös yritysmaailma on kiinnostunut tuloksista, sillä se värvää työvoimaa suureksi osaksi vaasalaisista oppilaitoksista, ja esimerkiksi tekniikan alalla on odotettavissa työvoimapulaa lähivuosina. Ja työvoimapula taas ei innosta yrityksiä investoimaan Vaasaan. Näiden syiden vuoksi fysiikanopettajat Inkeri Hyvärinen ja Kari Mäkinen tarttuivat innokkaina tarjoukseen, kun entinen lyskalainen, tekniikan tohtori Janne Koljonen halusi esitellä hammasvärimittaukseen suunniteltua laitteisto- ja ohjelmapakettia, jonka kokoamista hän on ohjannut Sähkö- ja energiatekniikan yksikössä. Hammasvärin mittaus on tarpeellinen esimerkiksi hammasproteesien valmistuksessa. Hampaiden väreissä on erilaisia sävyjä, ja puuttuvan hampaan korvaavasta proteesista pyritään tekemään naapurihampaiden värinen. Ihmisen silmä ei ole aina kovin luotettava mittalaite, joten koneelliselle järjestelmälle on tarvetta. Työntouhuun päästiin lokakuun alussa, kun Janne ja opiskelija Severi Sutinen olivat ensin pikakouluttaneet fysiikanopettajat laitteiston saloihin. Fysiikan kurssi 3:n opiskelijat olivat luonteva valinta koekaniineiksi, koska kurssilla käsitellään valoon ja väreihin liittyviä ilmiöitä. Fysiikan kursseilla on muutenkin järjestetty Lyskalla laboratoriotöitä, jokaisen kurssin yhteydessä pari aiheeseen liittyvää mittausta. Hammasvärimittauksen työskentely-ympäristöksi valittiin Vaasan opetushammashoitola, ja johtava ylihammaslääkäri Jukka Kentala lupautui kertomaan työstään niille ryhmille, jotka odottivat laitteiston vapautumista päästäkseen tekemään mittauksia. Severi ohjasi opiskelijoita antaumuksella, ja mittaukset sekä niiden perusteella tehtävä työselostus valmistuivat vaikeuksitta ja ilmeisen innolla, kuten oheisista kuvista näkyy. Lisätietoa löytyy Vaasan yliopiston Sähkö- ja energiatekniikan yksikön kotisivuilta http://www. uwasa.fi/sahkoautomaatio/. Teknillisen tiedekunnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.uwasa. fi/tekniikka/. KMä 24 Ja sitten hymyä... Severi Sutinen (vas.) ohjaamassa Eikä sattunut yhtään. Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Lehdentekoa Fuusiolaisia Pohjalaisen toimituksessa F uusion tekijäryhmä vieraili Pohjalaisen toimituksessa 9.9.2010. Oppaanamme toimi Pohjalaisen koululinkki Hermanni Honkimäki. Hän esitteli meille sanomalehti Pohjalaista, kertoi kattavasti siitä, miten jutut syntyvät ja millainen toimittajan työpäivä on. Siinä sivussa kuulimme myös lehtikuvaajan ja vähemmän tunnettujen lehtialan työntekijöiden, kuten graafisten suunnittelijoiden ja taittajien työstä. Vierailun lopuksi teimme kierroksen toimituksessa, jossa tapasimme Pohjalaisen verkkolehden toimittajan sekä lehtikuvaajan, jotka kertoivat omasta työstään. Oli mielenkiintoista ja innostavaa kuulla tarkemmin juttujen teosta ja toimituksessa työskentelemisestä. Kenties jonain päivänä osasta Fuusion toimittajia ja kuvaajia tulee itsekin lehtialan ammattilaisia! Teksti: Annaleena Puska Kuvat: Lotta Fredman 25 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Lyseon talentit estradilla K aikki esiintymishaluiset ja -kykyiset lyseolaiset saivat ilmoittautua koulun oppilaskunnan järjestämään Talent-kilpailuun. Halukkaita osallistujia oli ilmoittautunut yhteensä 12, joten kisat järjestettiin keskiviikkona 13. lokakuuta. Oppilaskunnan hallituksen edustajat Anna Juslin ja Aurora Turunen esittelivät kilpailijat ja juonsivat hauskasti ja vauhdikkaasti koko show´n. Kilpailun leikkimielisessä tuomaristossa osallistujia arvioivat Joose Salomäki, Iida Puisto, Petri Siekkinen ja Malkam Karekallio. Ensimmäisenä esiintyjänä oli Coffee with milk, seitsemästä pojasta koostuva ryhmä, ja pojilla oli vauhdikas komiikalla höystetty rock-rap-esitys. Toisena esiintyivät Susanna Ekola, Rosa Jantunen, Aleksi Kumpula, Timo Kalliokoski ja Janne Rantanen, ja heidän kappaleensa oli Summer of ’69. Kolmanneksi nähtiin ja kuultiin Mirella Viitasen ja Jessica Prinkkilän musiikkiesitys. Seuraavaksi Jukka Launonen viihdytti yleisöä kitarasoolollaan. Salla Jaakkonen lauloi kappaleen Missä muruseni on Sofia Sahan säestäessä pianolla. Kuudes kilpailija Mergime Boshnjaku lauloi, ja seitsemäntenä esiintyjänä Toni Mäkelä soitti taitoa ja sorminäppäryyttä vaativan kitarasoolon. Kahdeksantena Heidi Lalli lauloi ja soitti pianolla Lady Gagan kappaleen Poker Face. Myös Laura Luoto lauloi valitsemansa kappaleen. Kymmenentenä esityksenä oli Tuomas Seppäsen, Matias Wargelinin, Petteri Kangasluoman ja Kalle Teittisen yhdessä soittama Supermariokappale. Viimeisenä musiikkiesityksenä Aleksi Kumpula lauloi ja soitti kitaraa. Esitykset päätti Sofia Siposen ja Emmi Rintamäen tanssiesitys. Esitysten välissä tuomariston jäsenet kommentoivat kannustavan kriittisesti ja hauskasti nähtyjä ja kuultuja suorituksia. Kilpailun jälkeen äänestettiin parhaasta esiintyjästä siten, että yleisöstä jokainen katsoja sai yhden herneen, joka piti pudottaa parhaaksi valitsemansa osallistujan nimilaatikkoon. Kuhunkin laatikkoon pudotetut herneet laskettiin yhteen, ja koko Talent-kisan voittajaksi tuli rap-rock-esitys, jossa Mohammed Ameli lauloi yhdessä bändinsä kanssa. AKu Matias Wargelin Tuomariston jäsenet ja juontajat kuuntelevat tarkasti Jukka Launosen musisointia. Heidi Lalli Kalle Teittinen 26 Petteri Kangasluoma Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Emma Rintamäki Pasi Isomäki Sofia Siponen Mohammed Ameli Aleksi Kumpula Janne Rantanen Anna Juslin Juontajattaret Anna Juslin ja Aurora Turunen Mergime Boshnjaku 27 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Opettajia opetetaan opettamaan L yseon opettajat kokoontuivat 4.11. Vaasanpuistikon kiinteistön juhlasaliin kuuntelemaan Helsingissä erityisopettajana toimivan Sari-Anne Pirisen luentoa siitä, miten tulisi ottaa huomioon erityisen tuen tarpeessa oleva opiskelija. Sari-Anne Pirisen kokemusten mukaan joka lukiossa on tarvetta erityistukeen. Oppimisvaikeuksien syitä ovat muun muassa väärät ja tehottomat opiskelutekniikat, tarkkaavaisuushäiriöt, Aspergerin oireyhtymä, lukivaikeudet, itsetunto- sekä motivaatio- ja asenneongelmat, psyykkiset ongelmat, vieraskielisyys. Näistä moninaisista eri syistä voi seurata oppimisvaikeuksia. Ne taas voivat johtaa huonoon minäkäsitykseen, masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Sen vuoksi ongelmiin on tartuttava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Luennossaan Sari-Anne Pirinen esitteli käytännön keinoja, joita tavallinen opettaja voi hyödyntää arkipäivän opetustyössä. Luennoitsija Pirinen mainitsi heti alkuun, että kertaus on opintojen äiti. Kertaaminen auttaa kaikkia, joilla on oppimisvaikeuksia. Uusia asioita opitaan kuulemalla, näkemällä ja tekemällä. Opettaja voi helpottaa oppimista muun muassa ilmoittamalla joka kurssin ja joka tunninkin alussa, mitä asioita käsitellään. Joillekin opiskelijoille voi olla helpottavaa saada liikkua, vaikkapa piirrellä tunnin aikana, joten opettaja voi jo tuntia suunnitellessaan miettiä, mitkä olisivat tunnin aikana hyväksyttäviä tapoja toimia. Joskus opiskelija voi myös tarvita lisäaikaa tuottamistehtävien tekemisessä. Opettajan työn suunnittelun helpottamiseksi Sari-Anne Pirinen mainitsi lomakkeen Erityisen tuen suunnitelma, joka on erityisopettajan laatima ja johon on selkeästi merkitty, mitä erityisjärjestelyjä kyseinen opiskelija tarvitsee. Tavallisimpia oppimis28 ongelmia ovat lukivaikeudet, joita on erilaisia ja jotka näkyvät eri tavoin eri aineiden opiskelussa. Esimerkiksi matematiikan opiskeluissa oppimista voidaan helpottaa, jos opiskelija saa edetä omaan tahtiin loppuun asti. Reaaliaineissa opiskelijalle voisi olla hyödyksi, jos hän saisi opettajan esittämät kalvot kopiona tai PowerPoint -sivut sähköpostina. Pirinen kysyi myös, voisiko jotkin kokeet suorittaa suullisesti. Tärkeää olisi löytää opiskelijan vahvuudet ja hyödyntää niitä. Äänikirjojakin on saatavilla useista eri oppikirjoista tilaamalla osoitteesta www.oppari.fi. Jokaisen opiskelijan tulisi löytää muun muassa erityisopettajan ja aineopettajan opastuksella itselle sopivin opiskelutekniikka. Lisäksi erityisopettaja testaa, millaisesta lukiongelmasta on kyse, ja aineopettajan tehtävä on aluksi ohjata opettaja erityisopettajan juttusille. Erityisopettaja Sari-Anne Pirinen antoi käytännön ohjeita myös opiskelu-motivaationsa kadottaneille opiskelijoille. Motivaation virittämiseksi kannattaa tehdä selkeitä ja realistisia suunnitelmia, asettaa sopivan suuria haasteita. Opiskelija voi aineopettajan ja erityisopettajan opastuksella laatia itselleen aikataulun, päivittäisen ohjelman, kuten esimerkiksi suunnitella, milloin tekee läksyjä ja miten työskentelee koko kurssin ajan. Itseään voi vaikka motivoida sillä, miltä tuntuu, kun saavuttaa kurssista tavoitteena olleen arvosanan. Aineopettajan täytyy kannustaa opiskelijaa joka askeleella. Jos laadittu ohjelma ei toimi, laaditaan yhdessä taas uusi ohjelma. Kannustamisen ja rohkaisemisen lisäksi myös turvallisen olon luominen tunnin aikana on opettajan tärkeä tehtävä. Luentonsa lopuksi Pirinen muistutti vielä viiden k:n muistisäännöstä kohtaa, kiinnostu, kuuntele, kunnioita ja kiitä. AKu Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Kirjailija Joel Haahtelan vierailu Lyseossa P erjantaina 12.11. Lyseon opiskelijoilla oli tavallisesta poikkeava äidinkielen oppitunti. Nimittäin silloin opiskelijat kokoontuivat Vaasanpuistikon juhlasaliin kuuntelemaan kirjailijavierasta. Psykiatri ja kirjailija Joel Haahtela aloitti esityksensä kysymällä, kuinka paljon ovat kirjailijan vuosittaiset keskiansiot. Hän vastasi niiden olevan noin 2 000 euroa. Sen perusteella voi päätellä, että monet kirjailijat tekevät kirjoittamisen ohessa jotain muutakin työtä, kuten Haahtelakin. Luentonsa aluksi kirjailija Haahtela kertoi vapaasti ja havainnollisesti siitä, miten hänestä oli tullut kirjailija. Vuonna 1972 syntynyt Haahtela oli lapsena kasvanut turvallisessa Tiuraniemen kyläyhteisössä, joka oli muotoutunut entisen tuberkuloosisairaalan ympärille. Lapsuudenaikainen muusta maailmasta eristäytynyt sairaala-alue hierarkioineen on vaikuttanut tulevissa kirjoissa kuvattuun maailmaan, joka sekin on irti muusta todellisuudesta. Lapsena Haahtela ei vielä ajatellut ryhtyä kirjailijaksi. Koulun jälkeen hän lähti opiskelemaan lääketiedettä ja vasta opiskeluaikanaan alkoi kiinnostua kirjoittamisesta. Tosin hän harrasti myös kitaransoittoa ja taidemaalausta. Eritoten maalaustaiteesta on vaikutteita hänen teoksissaan. Kirjailija Haahtela kuvaili, kuinka lapsuuden maailman idyllin murtuminen ja maagisuuden katoaminen tekivät hänestä kirjailijan. Hän halusi jatkaa elämistään lapsuuden taianomaisessa maailmassa, ja sen hän pystyi toteuttamaan kirjoittamalla ja luomalla kirjoissaan rinnakkaisen todellisuuden. Hänen mukaansa luovuus kumpuaa menetyksen tunteesta, johon liittyy myös kaipaus. Uuden maailman luominen on seikkailu, ja kirjoittaminen on elämän kiintopiste. Hän liittää näkemäänsä ja kokemaansa ja myös muistoja mielessä olevaan tari- naan, jolloin maailmaa katselee hieman eri tavalla. ”Kirja on haave tai unelma, joten on helpompi kiinnittyä maailmaan.” Kerrottuaan omista kirjailijataustoistaan Haahtela halusi valottaa teostensa syntyprosessia. Usein hän saattaa etsiä jonkin alkukuvan, joka virittää tunnelmaan. Tämän ensimmäisen version alkusysäyksen jälkeen hän tekee taustatyötä, ja sen jälkeen kirjoitusprosessi alkaa. Toisessa vaiheessa hän tarkentaa ja hioo ensimmäistä versiota ja voi kirjoittaa sen useampaankin kertaan, perfektionisti kun on. Hänelle tekstin lauseiden rytmi on tärkeää. Hiomisen jälkeen valmis käsikirjoitus luovutetaan kustantajalle ja teoksesta tehdään oikovedos. Yhtäkään sanaa eikä välimerkkiä ei enää saa olla väärässä paikassa. Lopuksi jo seitsemän teosta julkaissut kirjailija Joel Haahtela antoi kuulijoille neuvon, että kirjoittamisessa voi kuunnella neuvoja mutta että silti pitää viime kädessä luottaa itseensä. Hän itse kirjoittaa tunnelmaproosaa, kuvailee mielentiloja. Hänen viimeisimmässä vuonna 2010 ilmestyneessä romaanissaan Katoa mispiste käsitellään jo edesmenneen kirjailijan Raija Siekkisen elämää kunnioittavaan sävyyn. Luennon päätyttyä lyseolaiset saivat tehdä kysymyksiä, joihin kirjailija Haahtela vastasi kertoillen vapaasti omista ajatuksistaan. AKu 29 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Soitto soi ja kansa karkeloi Jukka Launonen Nico Masar Elias Airaksinen Arttu Kuusisto Jere Risla L ukion bändikurssin konsertti järjestettiin 10.11.2010 V-puolen juhlasalissa klo 14.00. Musiikinopettaja aloitti tapahtuman kertomalla hieman bändikurssista ja sen bändeistä ja esimerkiksi siitä, että osa oppilaista soittaisi monessakin kokoonpanossa. Kuudesta bändistä jokainen soittaisi noin kaksi kappaletta. Katsojat tuntuivat nauttivan, ja jokaisen biisin jälkeen esiintyjät saivat raikuvat aplodit. Sali oli täynnä, kuitenkin niin, ettei se ollut epämukavan ahdas. Katsojista suurin osa oli senioreja, mutta mukaan mahtui myös junioreja, muutama abi ja opettajiakin. Ohjelmistossa oli varsin ????? kappaleita, niin suomeksi, englanniksi kuin ruotsiksikin. Ensimmäinen bändi soitti KT Tunstallin Black Horse and Cherry Treesin ja Duffyn Warwick Avenuen kokoonpanolla, johon kuuluivat Jessica Prinkkilä, Rosa Jantunen, Timo Kalliokoski, Jaakko Korkeamäki ja solistina Susanna Ekola. Seuraavana soitti Tyttöbändin nimellä esiintynyt orkesteri soittajinaan Joni Mäkinen, Lari Vaurio, Lauri Niemi ja Samuel Luoma Hectorin kappaleen Jos sä tahdot niin, Tiktakin Heilutaan ja U2:n With Or Without You. Laulajina loistivat Sanni Pouttu ja Lila Cibulka. Kolmannessa bändissä soittivat Kia Kalliokoski, Noora Kuitunen sekä 30 Roope Hämäläinen, Jaakko Korkeamäki ja musiikinopettaja Jari Ojalainen sekä lauloi Sanna Matkoski. He esittivät Liz Phairin Why Can’t I’n ja Hallelujah-nimisen kappaleen ruotsiksi. Heidän jälkeensä esiintyi neljäs orkesteri, jota kutsuttiin B-ryhmäksi. Siinä soittivat Nikolai Marjamaa, Jaakko Korkeamäki, Roope Hämäläinen, Lari Haapaniemi ja Juhani Koskinen. Susanna Ekola Jere Risla Ensimmäisenä esityslistalla oli The Shadowsin Apache instrumentaalina, ja toisen kappaleen saapui poikien kanssa esittämään Joni Mäkinen, joka lauloi The Killersin kappaleen When You Were Young. Toiseksi viimeinen bändi esitti omien sanojensa mukaan ensin ”muusikoiden musaa muusikoille” eli jazzin tapaista musiikkia poikaporukalla jammailtuna kokoonpanolla Elias Airaksinen, Arttu Kuusisto, Jere Risla, Jukka Launonen ja Nico Masar. Tämän jälkeen mukaan tuli jo aiemminkin esiintynyt Susanna Ekola, joka yhdessä Eliaksen kanssa esitti Rosannanimisen kappaleen Totolta. Viimeiseen yhtyeeseen kuuluivat Salla Jaakkonen laulamassa sekä Petteri Kangasluoma, Tuomas Seppänen, Kalle Teittinen ja Juhani Koskinen. Ohjelmistoon kuului Tehosekoittimen Hetken tie on kevyt ja Eppu Normaalin Suolaista sadetta, jossa Sallan kanssa lauloi Juhani Koskinen. Tapahtuman yleistunnelma oli mukava ja rento, eikä ketään tuntunut haittaavan se, että kaikki ei ehkä mennyt kuin oikeilla keikoilla. Esiintyjät nauttivat soittamisesta ja laulamisesta, ja hymyn löysi helposti sekä lavalta että katsomosta. Kuuntelijat tuntuivat pitävän tavallisen koulupäivän lomassa olleesta tunnelmaa kummasti keventäneestä konsertista. Erityiskiitokset musiikinopelle, joka järjesti konsertin, ja puuttuvien soittajien kohdalla ei pelännyt tarttua instrumenttiin ja lähteä jammailemaan oppilaiden kanssa. Laura Haapasalo Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Petteri Kangasluoma Salla Jaakkonen Nico Masar Kalle Teittinen Joni Mäkinen Jaakko Korkeamäki Nikolai Marjamaa Jukka Launonen Juhani Koskinen Jere Risla 31 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Lyseon teemapäivä Fyysikkojen keltainen mustekala Yläkoulujen yhdeksäsluokkalaiset vierailulla K aikki vaasalaiset ja lähialueillakin asuvat eri yläkoulujen yhdeksäsluokkalaiset kävivät 26.11. opintoohjaajiensa ja opettajiensa johdolla tutustumassa mahdollisesti tulevaan toisen asteen oppilaitokseensa eli Vaasan lyseon lukioon. Yhdeksäsluokkalaiset menivät ensin juhlasaliin, jossa apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala esitteli, millaista lukio-opiskelu Lyseossa on. Hän kertoi tavallisen opiskelun lisäksi myös Lyseon tulevan uuden lukiokampuksen tarjoamista muista mahdollisuuksista. Yleisen lukio-opiskelua koskevan esittelyn jälkeen vierailijat lähtivät kiertelemään ympäri koulurakennusta, jonka eri tiloissa oli monenlaisia infopisteitä. Alimmassa kerroksessa toimintaansa esitteli Lyseon oppilaskunta, ja seuraavien kerrosten luokkahuoneissa oli pienimuotoisia näyttelyitä eri aineiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Vihreisiin paitoihin pukeutuneiden opettajien ja esiteltävien oppiaineiden lisäksi mukana olivat verkkolehti Fuusio, oppilaanohjaus, tutorointi, yrityskasvatus, Urhei32 Luuranko (4. vas.) ja biologian opettaja (5. vas.) Jopa oli vaikea kysymys Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Tässäkin tarkkuutta vaativa tehtävä Was ist das? Bändit esiintyivät Englannin toimituksen reportteri luakatemia, Unesco, kansainvälisyysprojektit, aikuislinja – kukin opastajineen omassa infopisteessään. Jotta kierteleminen ei menisi pelkäksi katselemiseksi ja kyselemiseksi, vieraita varten oli järjestetty jokaiseen esittelypisteeseen monenlaisia kilpailuja. Piti tunnistaa lintuja ja tähtikuvioita sekä taideteoksia tai pelkästään nähdä kuvioita. Kysyttiin Gladiaattori-elokuvan ohjaajan nimeä tai eduskunnan suurinta puoluetta, suomen kielen todennäköisintä sanaa tai mihin asti Lyseon kanslia on avoinna maanantaisin ja tiistaisin. Kilpailulomakkeet palautettiin ja voittajat arvottiin päivän päätteeksi. Myös eri esittelypisteissä oli jaossa monenlaisia kannustuspalkintoja. Vierailijoille järjestettiin myös viihdykettä. Ruokalassa saattoi mehu- ja munkkkitarjoilun lomassa kuunnella Lyseon bändikurssilaisten soitantaa. Liikuntasalissa oli oppilaiden tanssiesityksiä. Päivä oli täynnä ihmisvilinää ja puheensorinaa. AKu Fysiikan ja tähtitieteen UV-baari (ei anniskeluoikeutta) 33 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Kulttuuria ja hengenravintoa Tukholmassa ja Turussa 2010 P erinteinen kulttuurimatka pystyt- tuottanut kieltä opiskeleville länsirantiin järjestämään jälleen kerran nikkolaisille. Kierroksen aikana peedellisvuosien tapaan. Kulmakivenä rehdyimme Birger-jaarlin perustaman reissun onnistumiselle oli koulullem- Tukholman synnyn vaiheisiin ja saimme myönnetty stipendi, jonka turvin me tietoa keskiajan arjesta havainnoltaloudellinen puoli saatiin siedettä- listavin esimerkein. Vierailua elävöittiväksi. 24 onnekasta ruotsin kielen, vät keskiaikaiset, tarunhohtoiset myyhistorian ja kuvataiteen opiskelijaa tu- tit ja legendat, muun muassa Pyhän livat valituiksi yhteensä 65 hakijasta. Yrjön tarina. Aikataulu oli todella tiukka, mutTutkimusmatkan teemana oli keskiaika, jota tulisimme tutkimaan keski- ta ehdimme tehdä pikaisen visiitin ajalla perustetuista kulttuurikehdoista Storkyrkaniin, jossa hiljattain vihittiin kruununprinsessa Victoria ja puoliTukholmasta ja Turusta. Matkamme johtajana ja koordinaat- sonsa Daniel. Kultaa ja hopeaa hohtorina toimi Juha-Pekka Rauhala, ja tavassa katedraalissa kamerat räpsivät apunansa innostuneiden opiskelijoi- kilpaa kuvia barokkilaisesta sisustukden kaitsemisessa oli Marjatta Saikko- sesta ja taideaarteista. Hämmästeltänen. Kolmen päivän kulttuuripamauk vää olisi riittänyt pidemmäksikin aiseen sisältyi useita museoita ja muita kulttuurisesti ja historial- Liikenneruuhkan lisesti merkittäviä kohteita. verran Maanantaina 29.11. klo lyskalaisisia 14.30 bussiin astui iloinen, energiaa täynnä oleva reissukunta. Hiljaisia hetkiä bussissa ei juuri koettu tyttöjen keskustellessa ja poikien pelatessa korttia matkabudjetin rajoissa. Tässä vaiheessa matkalle valitut eivät ymmärtäneet tilanteiden vakavuutta sen suhteen, mitä kolme seuraavaa päivää toisivat tullessaan… Täältä pesee, härifrån tvättas! Rauhassa vietetyn ja hyvin nukutun laivamatkan jälkeen pääsimme tositoimiin. Heti aamutuimaan sukelsimme suoraan Ruotsin keskiaikaiseen elämään Medeltids-museossa. Opastuksen saimme luonnollisesti ruotsiksi, mutta se ei sen suurempia ongelmia 34 kaa, mutta jatkoimme matkaamme kuninkaanlinnan valloitukseen. Keskiaikainen tunnelma jatkui kuninkaanlinnan museo-osassa musiikin, tuoksujen ja ympäristön avustamana. Siellä saimme kuulla oppaalta linnan rakennuksesta ja sen eri tapahtumista: tulipalosta, Kustaa Vaasan ja muiden hallitsijoiden tarinoista. Sokerina pohjalla oli kurkistus kuninkaalliseen aarrekammioon haukkailemaan henkeä mittaamattoman arvokkaiden kansallisaarteiden edessä. Tukholman osuutemme päättyi vilkkaaseen, ihanaan Gamla Staniin, josta opiskelijat saivat lähteä omille teilleen ennen laivan lähtöä. Aika kuitenkin loppui kesken yhtä nopeasti kuin rahat laivalla karkkia ostettaessa, emmekä ehtineet käydä kuin muutamissa Drottningsgatanin kaupoista. Tosin muutamien opiskelijoiden ostospussit kertovat eri tarinaa... Och samma på finska Tarinamme jatkuu Suomen vanhimmassa kaupungissa Turussa. Raskaasta edellispäivästä oli toivuttu, mutta lievää väsymystä oli havaittavissa. Ensimmäisenä kohteena oli upea, keskiajan ja nykytaiteen museo Aboe Vetus & Ars Nova. Opastetulla kierroksella kertasimme Ruotsin museoissa opittuja asioita keskiajalta, mutta kuulimme myös uusia tarinoita suomalaisesta keskiajan arjesta. Museon alta paljastunut alkuperäinen keskiaikainen tie yhdistettynä muihin historiallisiin esineisiin tekevät Aboe Vetuksesta ehdottoman kohteen niille, jotka tykkäävät ja Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 eivät tykkää historiasta. Turun linna oli vielä valtaamatta. Siellä saimme mukavan, humoristisen mutta myös opastavaisen opastuksen läpi Turun linnan historian ja synnyn. Monille linnassa vierailu oli jo ennestään tuttua, mutta silti sieltä sai imettyä tietoa pesusienen lailla. Kruununa linnakiertueen päälle nautimme keskiaikaisen lounaan. Oppilaille uskoteltiin että lautasella tulisi olemaan kapakalaa ja naurista talonpoikien tyyliin – ei, vaan söimme maukkaan lounaan, joka voittaa kaikki nykyajan kebabit. Satumme sai päätöksensä Aurajoen rannalla sijaitsevassa kansallispyhäkössä, Turun tuomiokirkossa. Kauniissa, hiljaisessa ympäristössä ryhmämme sai sielunterapiaa ja hengenravintoa sekä jälleen kerran ihmetellä, miten paljon reliikkejä ja historiallisia arvoesineitä yhteen rakennukseen mahtuu. Päällimmäisenä jäivät varmasti mieleen suuret seinämaalaukset ja sotasankareiden sarkofagit. Kuvataiteen ystävät pystyivät erottamaan kirkon erilaisia piirteitä: romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä. Jälkipyykki Koko opintomatka oli kaikin puolin onnistunut, vaikka emme tosin bonganneetkaan yhtään kuninkaallista. Samanlaisia kulttuurimatkoja saisi olla enemmänkin, sillä ne tuovat monipuolisuutta opiskeluun ja antavat energiaa tulevia koitoksia varten. Lopussa iso kiitos seisoo Juha-Pekka Rauhalan ja Marjatta Saikkosen edessä. Heidän ansiostaan paketti pysyi niin sanotusti koossa, ja J-P:n suunnittelema aikataulu oli pettämätön. Toivottavasti jaksatte lähteä vielä tulevienkin vuosien reissuille mukaan. Traveller, Olli Peltomäki 35 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla L yseon syksyn 2010 lakitettavat astelivat juhlallisesti Gaudeamus igiturin tahdissa pitkin Vaasan kirkon keskikäytävää. Lyseon itsenäisyys- ja lakkiaisjuhlaan oli perjantaina 3.12. opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi kokoontunut myös tulevien lakitettavien mukana uusien ylioppilaiden sukulaisia ja ystäviä. Juhla jatkui perinteisin Lyseon itsenäisyysjuhlan menoin. Airuet Artturi Lassila, AnnaStina Strang ja Aki Vainio kantoivat Suomen sinivalkoisen lipun juhlallisesti kirkon etuosaan. Lipunkannon ja yhdessä lauletun Lippulaulun jälkeen Mira Viitanen ja Joona Luomala lähettivät seppelpartion sankarihaudoille: ”Sankarivainajien muistoa kunnioittaen ja itsenäisyyttämme kiittäen, Vaasan lyseon lukio.” Seppelpartion lähettämisen jälkeen Lyseon abit luovuttivat Vapauden viestin seuraavalle ikäryhmälle, ja sen vastaanottavat Stella Lindfors ja Matias Wargelin. Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala piti tervehdyspuheen. Hän toivotti alussa kaikki tervetulleiksi viettämään isänmaamme itsenäisyysjuhlaa. Zacharias Topeliukselta lainattujen Suomea kuvaavien sanojen 36 jälkeen Rauhala toivotti tervetulleiksi uudet lakitettavat. ”Hyvästä viljasta leivotaan leipää, jonka avulla jaksetaan rakentaa tulevaisuutta. Niin myös hyvällä koulutuksella varmistetaan menestyksekäs tulevaisuus. Merkkinä uskosta koulutuksen voimaan saatte tänään painaa valkoisen lakin päähänne.” Tervehdyspuheen jälkeen Lyseon kuoro esitti Sibeliuksen Finlandiahymnin sekä J. Tapion laulun Ohikiitävää musiikinopettaja Jari Ojalaisen johdolla. Miira Sariola, Milla Sulonen, Ella Suomela ja Viivi Sänkiniemi esittivät laulun Eikö ole elämisen arvoista. Lisäksi soittivat Aurora Turunen viululla ja Milla Saari pianolla J.S. Bachin kappaleen Air. Lyseon itsenäisyysjuhlan juhlapuhujaksi oli kutsuttu Vaasan lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Harjunpää. Aluksi hän käsitteli keskitetysti Suomen historian vaiheita itsenäisyysjulistuksesta lähtien talvi- ja jatkosotaan saakka. Sotien aikana naiset toimivat rintamalla ja kotirintamalla lottina, kotisisarina ja sairaanhoitajina, huolto- ja hoitotyössä, jopa ilmavalvonnassa. ”Naisilla oli kykyä ja tah- toa olla mukana maanpuolustuksessa.” Lottajärjestön valtakunnallinen toiminta alkoi vuonna 1921, ja 1920ja 1930-luvuilla järjestö loi perustansa. Työtä tehtiin kodin, uskonnon ja isänmaan hyväksi. Sodan jälkeen Lottajärjestö lakkautettiin, ja niin sanottu unohduksen aika kesti 50 vuotta. Vuoden 1992 jälkeen alettiin jälleen keskustella lottien työstä ja muistella menneitä ja perustettiin Suomen Lottaperinneliitto. Puheensa lopuksi Tuula Harjunpää lausui kiitokset sotiemme veteraaneille ja lotille. Hän kiitti myös Lyseon oppilaskuntaa, joka luovutti vuoden 2009 taksvärkkikeräyksen tuoton Vaasan veteraaneille. Vastalahjaksi hän luovutti muistomitalin. Juhlapuheen jälkeen ekonomi Lauri Luutonen luovutti Yhteiskouluyhdistyksen puolesta Sinikka Kuntsin stipendin, jonka sai tänä vuonna Saara Mikola. Stipendin luovutuksen jälkeen Lyseon opiskelija Kristel Jäntti esitti musiikinopettaja Jari Ojalaisen säestyksellä laulun Puhu äänellä jonka kuulen. Itsenäisyysjuhla jatkui lakkiaisjuhlana, ja Lyseon rehtori Kari Kukkohovi piti puheen syksyn lakitettaville. Pu- Vaasan lyseon lukio heensa aluksi hän luki Lyseon ensimmäisen rehtorin Eliel Levónin sanoja. Olihan vuosi 2010 Lyseon 130. vuosi, ja juhlavuotta vietettiin työn merkeissä. Kukkohovi jatkoi puhettaan korostamalla koulutuksen merkitystä. Myös ylioppilastutkinnolla on oma tehtävänsä. Ovathan suomalaiset aina arvostaneet sivistystä. Opiskelijoille valkolakin saaminen on askel itsenäistymiseen ja aikuisuuteen. Tänä vuonna lakitettavia oli Lyseon päivälukion lisäksi myös aikuislinjalta ja Vaasan ammattiopistosta kaksoistutkinnon suorittaneita. Puheensa päätteeksi rehtori Kari Kukkohovi jakoi lakitettaville todistukset ja toivotti heille ”suotuisia tuulia elämän merellä”. Tulevat ylioppilaat painoivat juhlavasti valkolakin päähänsä, ja rehtori julisti heidät syksyn 2010 ylioppilaiksi. Juhlan lopuksi juuri valkolakkinsa saanut Lyseon opiskelija Sanna Kaivolahti piti uuden ylioppilaan puheen. Aluksi hän totesi, että meillä on nyt syytä juhlia ja että voimme olla ylpeitä saavutuksestamme. Hän kertoi oman tarinansa, että oli tullut Lyseoon IB-lukiosta seniorivuoden aikana. Syynä koulunvaihtoon oli muun muassa, että Lyseon laaja kurssivalikoima mahdollisti espanjan kielen opiskelun ja valinnan osaksi ylioppilastutkintoa. Lopuksi hän toivotti onnea ja menestystä uusille ylioppilaille. Juhlan päätteeksi laulettiin yhdessä perinteiden mukaan Maamme. AKu Vuosikirja 2010–2011 Lyseon kuoro Tuula Harjunpää ja Lauri Luutonen Ylioppilastodistusta noutamassa. Airuet Anna-Stina Strang, Artturi Lassila ja Aki Vainio ”Saatte oikeuden kantaa ylioppilaslakkia.” 37 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio a l l i e ahv k u l Jou L yseon henkilökunta kokoontui ennen joululomille lähtöä 17.12. tavan mukaan joulukahveille. Tänä vuonna tilaisuus poikkesi edellisistä, sillä Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala palkittiin vuoden 2010 työkyvyn ylläpitäjänä. Vaasan kaupungin yhteistyöryhmä oli valinnut palkinnon saajan, ja perusteluna oli monipuolinen, innostava ja vaikuttava TYKY-toiminnan edistäminen omassa työyhteisössä. Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala on järjestänyt jo vuosien ajan Lyseon henkilökunnalle monenlaista TYKY-toimintaa, kuten teatteri-, taide-, vaellus- ja luontoretkiä, uusiin liikuntamuotoihin sekä eri maiden ruokakulttuureihin tutustumista. Toiminnan tarkoituksena on tutustuttaa henkilöstöä toisiinsa myös työajan ulkopuolella sekä kaikin puolin edistää työhyvinvointia. Onnittelukukkaset ojensivat työterveyden ylilääkäri Asko Martikainen, johtava rehtori Timo Kantokari sekä apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman. Palkitsemisen ja onnitteluiden jälkeen rehtori Kari Kukkohovi puhui lyhyesti menneestä syyslukukaudesta. Opettajat palkitsivat rehtoreita ja koulun muuta henkilökuntaa kiitokseksi kuluneena lukukautena tehdystä hyvästä työstä. AKu Kukkia J-P:lle Timo Kantokari Emäntiä kiitetään Asko Martikainen Kristina Stenman Kiitokset rehtorille ja kanslian väelle 38 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Näin sydämeeni joulun teen A lkutalven pakkaset hellittivät hetkeksi. Talviaamu valkeni sinisestä hämärästä päiväksi. Lyseon väki oli kokoontunut Vaasan kirkkoon joulujuhlaan syyslukukauden päätökseksi. Oppilaskunnan puheenjohtaja Aurora Turunen toivotti kaikki tervetulleiksi: ”Tervetuloa valon, toivon ja rauhan juhlaan.” Yhteislauluna laulettiin En etsi valtaa loistoa. Sen jälkeen Lyseon kuoro esitti Topeliuksen sanoittaman laulun Varpunen jouluaamuna, mikä viimeistään viritti kaikki kuulijat joulun odotuksen tunnelmaan. Seurakuntapastori Tuuli Kela kertoi jouluevankeliumin enkelistä ilon tuojana. Jokainen ihminenkin hänen mukaansa kokee suuria ja pieniä iloja elämässään. Myös Jumala on varannut meille suuren ilon: Hän rakastaa meitä. Saamme elää yhteydessä Häneen. Jouluna tulee kiittää Jumalaa, joka antoi meille Jeesuksen. Joulupuhe päättyi ru koukseen. Pastori Tuuli Kela toivotti kaikille omasta ja seurakunnan puolesta sellaista joulua, joka on jokaisen omasta mielestä parhain. Musiikkiesitysten jälkeen oppilaskunnan edustaja Anna Juslin luovuttaa lyseolaisten taksvärkkikeräyksen tuoton vähän yli 5 000 euroa Vaasan kaupungin vanhustyöhön. Lahjoitus on tarkoitus käyttää Vuorikeskuksen vapaaehtoistyöhön. Kiitospuheen lahjoituksen saajien puolesta piti vapaaehtoistyönohjaaja Tuija Kivioja. Ennen jouluevankeliumin juhlallista lukemista laulettiin yhdessä Enkeli taivaan. Kirkon alttarille oli saapunut kynttiläkulkue, valon tuojat. Lyseon opiskelijat Annina Ahlsved, Elina Joutsen ja Johanna Törmä lukivat jouluevankeliumin, jota kaikki kuuntelivat hartain mielin. Laulettiin Maa on niin kaunis. Juhlan lopuksi rehtori Kari Kukkohovi kertasi puheessaan menneen syyslukukauden tapahtumia ja toivotti kaikille hyvää joululomaa. Hän myös kiitti läsnäolijoita ja seurakuntaa sekä kiitti myös syntymäpäivänsä muistamisesta. AKu 39 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Oppilaskunnan hallitus esittäytyy. ”Joulupukki, joulupukki”, oppilaskunnan joulujuhla L yseon niin sanotun virallisen joulujuhlan jälkeen Vaasanpuistikon kiinteistön jumppasalissa oli oppilaskunnan järjestämä opiskelijoiden oma joulujuhla joulupukkeineen. Alussa kyseisen juhlan järjestäjät esittäytyivät yleisölle tanssimalla, ja oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Aurora Turunen ja jäsen Anna Juslin toimivat juhlan juontajina. Joulupukkia odotellessa juhlavieraat eli opiskelijat saivat osallistua monenlaisiin kilpailuihin: tanssittiin parin kanssa banaani suussa, syötiin suklaasuukkoja ilman käsiä, kuunneltiin biisejä ja laulettiin mukana, ja yleisö arvaili, mikä kappale oli kyseessä. Opettajien zumbaesitys oli juontajien mielestä ”aivan ihana”. Lopuksi seurasi juhlan kohokohta: joulupukki saapui ja jakoi kilteille lyseolaisille karkkeja. Juhlan päätteeksi oppilaskunta palkitsi vetäjänsä opettaja Heli Koskisen sävy-sävyyn tuotteilla. Myös koulun muuta henkilökuntaa palkittiin. Ja sitten kaikki pääsivät ansaitulle joululomalle. AKu 40 Jukka Launonen tarttui mikkiin. Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Suklaasuukkoja ilman käsiä Anna Juslin haastattelee J-P:tä. Aurora Turunen puhuu pukille. Opettajat zumbailaavat I ja II. Emännälle kiitos 41 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Abit potkitaan pois koulusta ”Vangit” ruokajonossa E dellisenä iltana 16.12. ennen penkkareita seniorit järjestivät abeille ikimuistettavat potkiaiset. Kaikki alkoi Lyseon Vaasanpuistikon kiinteistön liikuntasalista, jossa muutamat tiukoiksi vanginvartijoiksi pukeutuneet kakkosluokkalaiset jakelivat mustavalkoisiin raidallisiin vanginasuihin pukeutuneille abeille terävien käskyjen saattelemina monenlaisia tehtäviä. Abit jaettiin luokittain omiin ryhmiinsä, ja jokainen ryhmä vuorollaan joutui suoriutumaan monenlaisista hankalista tilanteista. Liikuntasalissa oli eräänlainen temppurata. Abien piti pareittain ensin pyöriä muutamia kertoja pesäpallomailan ympäri otsa kiinni mailan kädensijapäässä. Sitten piti tasapainoilla penkin päällä ja pujottautua pareittain hulavanteen läpi, puhaltaa ilmapallo ja sitten rikkoa se vartalolla toisiaan vasten. Lopuksi piti kiivetä puolapuita pitkin hakemaan seinältä ”rahaa”, jolla pystyi ostamaan itsensä vapaaksi senioreiden ”vankilasta”. Nopein pari tietenkin voitti kisan. Seuraavassa tehtäväpisteessä abien piti jälleen suoriutua monenlaisista nopeustehtävistä. Se käsistä toisiinsa kiinnisidottu pari, joka nopeiten löysi vaikka roskakorin tai opettajan, selviytyi voittajaksi. Galleria Nälässä eri abiryhmät kilpailivat siitä, mikä ryhmä pystyi tekemään lattialle pisimmän vaateketjun. Kilpailujen jälkeen kaikki kokoontuivat taas liikuntasaliin, jossa abit osallistuivat senioreiden järjestämiin kilpailuihin. Poikien piti silmät sidottuina etsiä pyykkipoikia tyttöjen vaatteista. Lisäksi arvuuteltiin, mitkä ominaisuudet liittyvät kuhunkin ryhmänohjaajaan. Pi42 ... ja vartija kytiksellä... Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Tästäkö pitääs irti päästä? ti tietää, kuka ryhmänohjaajista harrastaa puutarhanhoitoa ja mökkeilyä tai kuka ”ajaa kelalla töihin bitit salkussa” tai kenellä on erikseen talvija kesäpyörä. Piti vielä tietää, kuka on suorittanut tekstiilitöiden tutkinnon tai kuka nauttii talvesta ja kuka on syntyperäinen vaasalainen ja päässyt aikoinaan ylioppilaaksi Onkilahden lukiosta. Abit olivat tarkkaavaisesti kuunnelleet ryhmänohjaajiensa juttuja ja seuranneet heidän tekemisiään, sillä kaikki arvoitukset ratkaistiin. Potkiaisten lopuksi ryhmähenki kohosi huippuunsa ihan fyysisestikin, sillä kaikki muodostivat yhtenäisen ihmisrykelmän ja jokainen otti kiinni siitä kädestä, josta sattui saamaan otteen. Sieltä sitten ruvettiin yksitellen kiskomaan abeja erilleen tästä ihmisrykelmästä. Ai niin, oli unohtua loppuhuipennus, eli valittiin neljä vapaaehtoista abiparia. Pojat saivat tehtäväkseen meikata tyttöparinsa. Syntyi todella upeita kasvomaalauksia, melkein kuin valmiiksi seuraavan päivän penkkareita varten. AKu Vankilaraidat ovat muotia. 43 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Millä ryhmällä on pisin vaateketju? Huippumalli haussa Kädet yhteen liittäkää. Eikö ilmapallo puhkea? 44 Meikit hyvin, kaikki hyvin Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Penkkaririemua K ouluun alkoi tulla torstaiaamuna 17. 2. erikoisiin asuihin pukeutuneita abeja. Oli eri ammattien edustajia, satu- ja eläinhahmoja, elokuvista tuttuja Tuttiritaria hevosineen unohtamatta. Aamutuimaan abit, opiskelijat ja opettajat kokoontuivat liikuntasaliin katsomaan abileffaa. Elokuvan nimi oli Abien normipäivä. Elokuvan tapahtumat alkoivat siitä, kun koulun ”opettajat” ”rehtoreineen”, siis heitä onnistuneesti näyttelevät abit, kokoontuivat Lyseon perinnehuoneeseen opettajainkokoukseen. Tämän kokouksen kulun aina keskeyttivät takaumat, joissa eri ”opettajat” konkreettisesti toimivat kukin omien ajatustensa mukaan. Abit osasivat häkellyttävän osuvasti matkia opettajien ja rehtoreiden maneereita ja puhetapaa. Katselijalle ei jäänyt epäselväksi, kuka oli kukin. Elokuvan päätyttyä abit halusivat muistaa ryhmänohjaajiaan, joista jokaisen ennen halauksia ja lahjoja täytyi tanssia ryhmänsä kanssa koko koulun edessä. Muistamisten ja kiitosten jälkeen seurasi rauhallinen ruokailuhetki. Päivän päätteeksi abit olivat valmiita nousemaan koulun pihaan ajettujen kuorma-autojen lavoille, ja kiertoajelu eli penkkariajelu Vaasan keskustan kaduilla alkoi. Ajokilometrejä kertyi tavalliseen tapaan, eikä pureva pakkanen hyydyttänyt abeja eikä autoja. Kaupungilla sateli pakkaslunta ja karkkeja. AKu Nyt lähdetään uhmaamaan pakkasta. 45 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Abit päättävät koulunsa iloisin ja haikein mielin. 46 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Vauhtia tytöt, vauhtia, lanteet heilumaan! Lepohetki Tikru ja Nalle Puh? Kissajuontaja Vierailijoita etelästä, pohjoisesta ja Transsylvaniasta Vanha merikarhu muistelee lukioaikojaan 47 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Juhlahumua ja tyylikkyyttä vanhojen tansseissa Hillittyä charmia Tyylikäs entrée V aasan lyseon lukion kakkosluokkalaiset eli seniorit sonnustautuivat näyttäviin juhla-asuihin ja pyörähtelivät tyylikkäästi yleisön edessä Vaasan ammattiopiston salissa Ruutikellarintiellä. 48 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 T ansseja oli harjoiteltu Lyseon liikunnanopettajien opastuksella. Opiskelijat esittivät vanhemmista, sukulaisista ja ystävistä koostuvalle yleisölle useita eri tansseja: poloneesin, avaustanssin, valssin, charlestonin, kehruuvalssin, cicapon, foxin, Fireman´s Dancen, do-sa-don, tangon ja wienervalssin. Loisteliaasti pukeutuneiden pyörähtelijöiden tahdittamisesta huolehti Fresco-orkesteri. Liikunnanopettaja Riitta PääjärviMyllyahon avaussanojen sekä rehtori Kari Kukkohovin puheen jälkeen tanssien lopuksi Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman esitti oman tervehdyksensä. Hän muisteli omaa nuoruuttaan, jolloin tansseihin pääsi rippikoulun jälkeen. Ennen tanssipaikalle menemistä täytyi kuitenkin opetella askeleet. Hänen mukaansa tanssiminen kasvattaa yhteisöllisyyteen ja torjuu yksinäisyyttä ja on kaiken lisäksi vielä hyvää liikuntaa. Nordmanin puheen jälkeen vanhemmat saivat pyörähdellä nuortensa kanssa. Tanssien päätteeksi opiskelijat opettajineen osallistuivat juhlaillallisille. Vaasan ammattiopiston opiskelijat olivat suunnitelleet ja valmistaneet herkullisen illallisen. Menun alkuruokana oli bataattikeittoa ja grissini. Pääruokana oli vaihtoehtoina porsaanfilee, paistettu lohi tai kasvispihvi, kaikki omine lisukkeineen. Jälkiruokana oli hedelmälohkoja ja kinuskikastiketta. Ammattiopiston opiskelijat huolehtivat myös tarjoiluista. Kaiken kaikkiaan koko tilaisuus tansseineen ja juhlaillallisineen oli loistelias ja ikimuistoinen, kuten opiskelijat seuraavissa kommenteissaan toteavat. ”Vanhojen tanssit olivat vilahtaneet puheenaiheissa jo juniorivuonna. Toisen vuoden syksyllä aihe oli entistä enemmän pinnalla. Moni alkoi pohtia, kenen kanssa tanssisi, ja varsinkin tytöillä illan puvut, kengät, meikit ja kampaukset olivat kuumia puheenaiheita. Tanssiharjoitusten alkaminen lisäsi jännitystä ja odottamista entisestään. Yhtäkkiä se päivä sitten koitti, tuo kauan odotettu juhlallinen päivä 18. 49 Vuosikirja 2010–2011 helmikuuta. Koko päivä oli yhtä levottomuutta ja hälinää, kunnes alkumusiikki alkoi soida ja kauniit prinsessat komeiden prinssiensä kanssa astelivat saliin. Ihmiset hymyilivät ja nauroivat, kameravalot räpsyivät. Jännitys oli vaihtunut iloksi, ja tunnelma muuttui varsin rennoksi. Kaikki tuo odottaminen ja jännitys tiivistyivätkin varsin lyhyeen mutta ikimuistoiseen hetkeen.” ”Aamutarinoista harjoituksiin asti oli aika rentoa, ei edes jännittänyt pahemmin. Kaikkien mekkoja, pukuja ja hameita oli ihana ihastella, ja kaikki vain oli puheensorinaa ja korkojen kopinaa. Sitten tulivat itse tanssit. Sitten kyllä jännitti! Onneksi oli koko ajan joku tuttu lähellä, ja sai parinkin kanssa nauraa. Jännitys laukesi hiljalleen, ja kyllä oli hauskaa. (: Sitten taas tanssittiin ja syömään!) Meidän porukalla oli hieman erikoisempi istumajärjestely… Mutta illallinen sujui rattoisasti, koska oli hyvää pöytäseuraa. (: Parit tosin meiltä olivat hukassa, mutta kai heilläkin kiva illallinen oli…) Nimim. Kaverukset Fiksu ja Filmaattinen ”Puku päällä on aina mukavaa. Ilmapiiri oli harvinaislaatuinen, koska kaikki olivat tyylikkäimmillään. Jopa omat kaverit näkee aivan uudella tavalla, kun heillä kerrankin oli jotain todella tyylikästä yllään.” ”Saavuimme paikalle jo ennen kello kolmea, koska luvassa oli kenraaliharjoitus vielä ennen varsinaisia tansseja. Tanssit alkoivat kello viisi. Kauppaoppilaitoksen liikuntasali oli tupaten täynnä jo hyvissä ajoin ennen viittä. Tanssit menivät hyvin, ja tunnelma oli mitä parhain. Tanssien jälkeen siirryimme illallisille, joiden jälkeen lähdimme tanssien jatkopaikalle. Jatkotkin sujuivat hyvin. Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut ja ikimuistoinen.” S. L. ”Jännitys oli ovella jonossa odottaessamme kauhea, mutta alkutanssin jälkeen olo helpotti ja juhlasta pystyi nauttimaan. Kun päästiin vauhtiin, oli kaikilla hauskaa ja mukavaa. Tanssit menivät kuin vettä vain ilman suurempia kohelluksia. Tunnelma oli juhlallinen, ja siinä oli ripaus hienostuneisuutta.” ”Parhaiten mieleen jäi tunne, kun astuimme sisään juhlasaliin. Tunnelma oli 50 Vaasan lyseon lukio Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 alussa jännittynyt, mutta pikkuhiljaa tanssiessa jännitys hävisi. Runsaslukuinen yleisö seurasi liikkeitämme, mikä lisäsi onnistumispaineitamme. Kaikesta huolimatta tanssit menivät hyvin ja tunne oli helpottunut.” ”Salamavalot loistavat kilpaa pukujen kanssa. On vaikea sanoa kumpia jännitti enemmän, tanssijoita vai vanhempia.” ”Wanhojen tanssit kokemuksena olivat todella mukava. Ennen h-hetkeä jännitti ihan sikapaljon, mutta kun ensimmäiset tanssiliikkeet olivat ohitse, ei jännittänyt enää lainkaan. Kovan tanssikuvioiden hiomisen jälkeen homma sujui moitteetta. Kun kaikki tanssit olivat ohitse, mietin itsekseni, että voisin vetää saman esityksen vaikka kokonaan uudelleen, mutta jalat huusivat hoosiannaa. Minulla, ja luulen myös, että kaikilla oli tosi hyvä fiilis tanssilattialla. Wanhojen tansseista jäi hyvä maku suuhun kaikin puolin.” A.H. ”Vapaahaku oli erittäin miellyttävä. Ja siihen oli varattu paljon kappaleita.” L. ja S. ”Vanhojen tanssit olivat ylikivat. Kokemuksena ne olivat aivan vertaansa vailla.” ”Vanhojen tanssit olivat kokonaisuudessaan todella onnistuneet. Kaikki olivat iloisella ja avoimella mielellä. Tytöt olivat kauniita kuin prinsessat, ja pojat olivat komeita kuin prinssit. Ruokakin oli hyvää. Kaikki se tansseihin panostaminen oli kyllä sen arvoista. Saa vielä eläkepäivilläkin muistella kaikkea sitä loistokkuutta.” Nimim. Tansseista nauttinut ”Askelten kopinaa sekä puheensorinaa. Hienoja pukuja, musiikin pauhua. Valssia ja tangoa, piinaa ja painetta. Tanssien kauhua, onnistumisen paistetta. N.I. AKu 51 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Turvallisuuskoulutusta Lyseon henkilökunnalle L yseon henkilökunta kokoontui 7.4. Vaasanpuistikon kiinteistön juhlasaliin kuuntelemaan Turvallisuuspalvelut Dekonta Oy:n turvallisuuskouluttaja Asko Mäkisen luentoa. Koulutuksen tavoitteena oli ”lisätä henkilöstön itsevarmuutta ja toimintakykyä uhka- ja väkivaltatilanteissa sekä luoda toimintamallit niiden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi”. Koulutusiltapäivän aikana luennoitsija Asko Mäkinen selvitteli värikkäästi ja käytännönläheisesti erilaisia riskejä ja uhkatilanteita, joihin oppilaitoksissa voidaan törmätä. Kyseisten tilanteiden tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn käsittelyn jälkeen Mäkinen selvitteli oppilaitosten henkilökunnalla turvallisuuteen liittyviä lakeja. Luennoitsija käsitteli havainnollisesti myös käytännön järjestelyjä, kuten turvallista luokkahuonetta, keinoja, joilla kaikkien turvallisuutta voidaan parantaa. Hän kertoi myös niin sanotusta puhejudosta eli pehmeän keskustelun menetelmästä, jonka avulla voidaan selviytyä vähin seuraamuksin kiperistäkin tilanteista. Myös kehon sanattomaan viestintään kannattaa kiinnittää huomiota. Lopuksi turvallisuuskouluttaja Asko Mäkinen korosti tilanteiden jälkihoidon tärkeyttä. Siten vältytään myöhemmiltä ongelmilta. AKu 52 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Suullinen kurssi puhuttaa E lokuun alussa 2010 A- ja B1-kielten opetussuunnitelmat muuttuivat niin, että aiemmin ehkä soveltavina tarjolla olleista suullisen kielitaidon kursseista tuli syventäviä kursseja. Suullisen kielitaidon opetuksen status nousi, ja suullisen kielitaidon kurssi pääsi niiden kurssien joukkoon, joihin pitkien kielten ylioppilaskokeet pohjautuvat. Kurssivalintoja tehdessään osa opiskelijoista oli uudesta kurssista epätietoisia tai hämmentyneitä, mutta silti esimerkiksi noin 150 englannin opiskelijaa valitsi ENA 8-kurssin täksi lukuvuodeksi. Käytännössä kurssin suorittaneita oli selvästi vähemmän, mutta toivottavasti tulevina vuosina opiskelijoilla on enemmän tietoa ja vähemmän pelkoja tai vääriä mielikuvia, jotta osallistujamäärä kasvaisi. Tämä on varmasti myös valtakunnallinen tavoite sekä suullisen kielitaidon edelleen kehittämiseksi että sen ylioppilaskokeissa testaamiseksi. Kuitenkin ehkä tärkeintä on se, miten yksittäinen opiskelija hyötyy suullisen kielitaidon kurssista. Puheviestinnän harjoittelu monissa tilanteissa eri tavoittein ja eri henkilöiden kanssa parantaa puhumisen sujuvuutta ja kasvattaa itseluottamusta. Kun kurssin tehtäviin on paneutunut avoimesti ja aktiivisesti, moni opiskelija on saanut paremman kurssiarvosanan kuin edellisistä kyseisen kielen kursseista. Ajankohtaiset aiheet ja muiden kurssien aihepiirien käsittely joskus vaativienkin materiaalien avulla ja nykyteknologiaa hyödyntämällä kehittävät opiskelijoiden kielitaitoa kokonaisvaltaisesti. Mahdolliset vierailut ja teatteriesitykset on myös koettu virkistäviksi ja avartaviksi. Vaikuttaa siltä, että tähän mennessä liian moni on jättänyt ruotsin tai englannin suullisen kurssin valitsematta, koska on pelännyt nolaavansa itsensä tai ei ole pitänyt kurssia tär- keänä. Kurssille tullessaan jotkut ovat hieman arastelleet ja kuvitelleet sen vaikeaksi. Toiset taas ovat odottaneet erilaista kurssia, rentoa meininkiä ja paljon puhumista. Monet ovat toivoneet suullisen kielitaitonsa kehittyvän ja oppivansa ilmaisemaan itseään paremmin ja sujuvammin muulla kuin äidinkielellä. Ruotsin tai englannin puhumisen odotetaan tuovan rohkeutta ja itsevarmuutta kielenkäyttöön. On myös hyödyllistä, että opittuja taitoja voi soveltaa arkielämässä. Kurssin käyneet ovat todenneet, että heidän ryhmässään on ollut hy- vä henki ja samanhenkisiä kavereita, jotka ovat auttaneet, jos sana on ollut hukassa. Ei ole haitannut, jos jokin on mennyt pieleen. Jotkut ovat ilahtuneet mielenkiintoisista, monipuolisista ja hauskoista tehtävistä. Kurssi on todellakin ollut erilainen kuin muut kielten kurssit. Vapautunut tunnelma ja iloinen nauru ovat jääneet mieleen. Monin tavoin aktivoidut harjoitukset, mutta myös kykynsä näyttäminen suullisissa esityksissä ovat olleet positiivisia kokemuksia. Jotkut ovat kokeneet eri aihepiirien sanaston harjoittelun ja hyödylliset tilannetehtävät mielekkäiksi. Jotkut ovat kuitenkin kritisoineet kahden arvioitavan suullisen esityksen pitämistä luokan edessä. Toisten mielestä kirjallisia tehtäviä on ollut liikaa. Jotkut opiskelijat ovat toivoneet lisää tietyntyyppisiä tehtäviä, esimerkiksi ääntämisen harjoittelua. Kaikki eivät myöskään ole pitäneet kurssikirjasta tai sitä täydentävistä monisteista. Kaiken kaikkiaan opiskelijat ovat kokeneet suullisen kurssin niin hyödylliseksi, että he suosittelisivat sitä toisillekin. Kurssilla on mukavaa ja läksyjä on vähemmän. Suullinen kielitaito kohentuu, kurssi antaa onnistumisen elämyksiä eikä ole ollenkaan niin vaikea kuin jotkut ovat odottaneet. Kielioppia ei päntätä, mutta sanasto monipuolistuu ja kehittyy, mistä on hyötyä sekä ylioppilaskirjoituksissa että ”oikeissa” käytännön tilanteissa. Lyhyesti sanottuna puhumisen harjoittelua ei koskaan ole liikaa, varsinkaan tavallisilla kielten kursseilla. Opiskelijoiden palautteen pohjalta ABo, HKo, HPe, JRy, KRy ja KTu 53 Vuosikirja 2010–2011 Juniorit teatterissa T orstaina 14.4. junioreiden oppitunnit päättyivät jo puoliltapäivin, sillä kaikki Lyseon ykkösluokkalaiset opettajineen suuntasivat kulkunsa Vaasan kaupunginteatteriin. He menivät katsomaan Outi Rossin Venny Kontturin romaanista Ruukinkuja dramatisoimaa samannimistä näytelmää. Näytelmän miljöö oli vaasalaisille tuttu, sillä Ruukinkujan tapahtumat sijoittuvat Palosaarelle. Suuri osa näytelmän henkilöistä kävi Finlaysonin puuvillatehtaassa työssä. Elettiin sisällissodan aikaa, ja tapahtumia katseltiin pikkutytön eli Viiran silmin. Näytelmän oli ohjannut Erik Kiviniemi, ja päähenkilöä Viiraa esitti Usva Kärnä. Viiran äidin roolissa oli Kielo Tommila, ja isoäitiä näytteli Lis Laviola. Seuraavista kuvauksista ja arvioinneista voitte lukea, mitä ajatuksia näytelmä ja yhteinen teatteriretki junioreissa herättivät: ”Teatterissa oli hämärää, ja esitys oli alkamassa. Katsomosta kuului enää vain hiljaista kuisketta joka puolelta. Pimeyteen tuli yhtäkkiä valoa, kun spottivalo osoitti näyttämöllä olevaa ovea kohti. Esirippu oli vielä alhaalla, mutta ovesta astuivat pulskahko mies ja tyttö. Sali hiljeni valmiina katsomaan esitystä.” Tarmon ja Oskari ”Valot sammuivat, yleisö pidätti henkeään. Ovi paiskattiin kiinni Viiran maalatessa seinään sanaa ISÄ. Näytelmä alkoi. Tehtaassa paiskittiin töitä kuten ennen vanhaan. Akat huusivat ja äijät karjuivat. 54 Vaasan lyseon lukio Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Ruukinkujan kuvaa sisällissodan aikaista Palosaarta. Näyttämöllä oli täysi tohina, jonka myötä vanhojenkin ihmisten nuoruusvuodet palasivat mieleen.” L.R. ja J. Näytelmän väliajalla teatterin lämpiössä ”Teatteripäivä oli kesäinen, ja siksi kaikilla oli pirteä fiilis. Näytelmä oli pitkä ja sisälsi yllättäviä kohtauksia. Vanhahtava kieli teki näytelmän seuraamisen haastavaksi. Näyttelijät eläytyivät hyvin rooleihinsa. Täytetyt eläinpäät olivat hauskoja.” ”Teatterissa on aina tietty tunnelma. Siellä on kiva käydä. Vaikka näytelmä olisi huono, katsomossa on rentouttavaa istua. Ruukinkuja ei ollut huono näytelmä. Roolihahmot olivat vahvoja, värikkäitä ja omalaatuisia. Aikuiset esittivät lapsia niin hyvin, että se vaikutti jopa aidolta. Teatterikäynnistä jäi hyvä mieli.” ”Odotan aina PALJON teatterilta, koska olen käynyt katsomassa vain hyviä näytelmiä. Eikä Ruukinkuja ollut poikkeus. Varsinkin ’lapsihahmot’ olivat mahtavia ja niin todellisia, ettei heitä aikuisiksi luullutkaan.” ”Näytelmä oli mielenkiintoinen, koska se kertoi Vaasasta ja koska tapahtumapaikat olivat tuttuja. Murretta oli hauska kuunnella. Päähenkilöä Viiraa näyttelevä oli uskottava roolissaan ja eläytyi hyvin. Henkilöhahmot olivat kiehtovia, ja lavastus miellytti silmää.” ”Näytelmä oli huvittava. Vanha aika tuli selvästi esille sekä puvustuksessa että puhekielessä.” ”Teatterissa on aina mukava käydä, oli näytelmä millainen tahansa. Tietenkin hyviä näytelmiä on mukavampi katsoa kuin huonoja.” ”Näytelmä oli mielenkiintoinen ja innostava ja kaiken lisäksi vielä hauska. Mieluusti vain useammin tämänkaltaisia tapahtumia tulevaisuudessa.” AKu 55 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Musiikkidiplomi L aura Luoto suoritti Vaasan lyseon lukion ensimmäisenä opiskelijana musiikkidiplomin 15.4. 2011. Musiikkidiplomin tekeminen on ollut usean muunkin opiskelijan suunnitelmissa, ja tulevana lukuvuotena musiikkidiplomeita tullaan suorittamaan muutama. Laura Luodon diplomin keskeisenä sisältönä oli pienimuotoisen konsertin suunnittelu ja toteutus. Näin koulullamme oli huhtikuisena perjantaina keskellä päivää konsertti, jossa Laura lauloi soul- ja jazzkappaleita. Häntä säestivät taidokkaasti koulumme opiskelijoista kasattu kokoonpano, jossa soittivat Elias Airaksinen, Nico Masar, Arttu Kuusisto ja Jere Risla. JOj 56 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Laura Haapasalo sai kunniamaininnan Arvostan-julistekilpailussa A rvostan-konsepti yhdessä Radio NRJ:n kanssa haastoi kaikki Suomen yläkoulut ja lukiot mukaan suunnittelukilpailuun. Tehtävänä on suunnitella juliste, joka kertoo, että sosiaali- ja terveysala on hyvä valinta nuorelle. Kilpailuaika oli 20.10.–17.11.2010. Julisteen tavoitteena oli herättää erityisesti yläkoululaisten ja lukiolaisten mielenkiinto ja saada heidät tutustumaan sosiaali- ja terveysalan tarjoamiin opiskelu- ja uramahdollisuuksiin. Laura Haapasalon (09G) suunnittelema ehdotus sai kunniamaininnan kilpailussa, johon lähetettiin paljon ehdotuksia eri oppilaitoksista. Loppusuoralle päässeistä julisteista valittiin viisi kunniamaininnan saajaa, joiden töistä raati löysi miellyttäviä yksityiskohtia. Laura sai voitostaan tuotepalkintoja. UVa 57 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia Pohjanmaan Maanpuolustuskillan ainekirjoituskilpailu P ohjanmaan Maanpuolustuskilta järjesti syksyllä 2010 kaikille Vaasan ja Mustasaaren lukioiden ja yläkoulun viimeisen luokan opiskelijoille JR 61 Perinneyhdistyksen nimeä kantavan isänmaallis- ja veteraaniaiheisen ainekirjoituskilpailun. Suomenkielisten lukioiden sarjan voitti Vaasan lyseon lukion opiskelija Annaleena Puska tekstillään Sotamies ja hänen hevosensa sekä tunnustuspalkinnon sai niin ikään Lyseosta Milla Saari tekstillään Tavoittelemisen arvoista?. Annaleena Puska osallistui 30.1.2011 Pohjanmaan Maanpuolustuskillan 30-vuotisjuhlaan, jossa hän vastaanotti palkintonsa ja myös luki yleisölle oman kirjoituksensa. Annaleena Puskan teksti valittiin myös koko kilpailun parhaaksi tekstiksi, ja niin Vaasan lyseon lukiolle luovutettiin kiertopalkintopatsas ”Suomen hevonen – Sotahevonen”. UNP 2011 kirjoituskilpailu O dd Fellow-Veljeskunta on kansainvälinen järjestö, jossa jo vuonna 1949 käynnistettiin projekti nimeltään UNP (Odd Fellows and Rebekahs United Nations Pilgrimage for Youth). Sen tarkoituksena on levittää tietoa Odd FellowVeljeskunnasta, sen toiminnasta ja tavoitteista sekä myös antaa tietoa Yhdistyneistä kansakunnista, sen rauhanturvaamisja avustustoiminnasta, sekä saattaa yhteen nuoria eri maista. Tänä vuonna 2011 järjestettiin ainekirjoituskilpailu, jonka kohderyhmäksi valittiin 16–17-vuotiaat nuoret, ja Vaasan lyseon lukion kakkosluokkalaiset saivat osallistua kyseiseen kirjoituskilpailuun. UNP 2011 -kilpailun aiheet liittyivät ystävyyteen, rakkauteen, totuuteen ja ihmisyyteen. Kilpailun voittaja sai palkinnoksi kahden viikon matkan Yhdysvaltoihin, ja tulevana kesänä toteutettavan matkan vierailukohteita ovat muun muassa New York, Niagaran putoukset ja Washington D.C.. YK-talossa tutustutaan kahden päivän ajan talon toimintaan. Lyseon äidinkielenopettajat valitsivat saapuneista teksteistä parhaimmat ja lähettivät ne Odd Fellow-Veljeskunnan Vaasan suomenkielisen Toivo Kuula -loosin n:o 27 raadin puntaroitaviksi. Raati valitsi kirjoituksista parhaimmaksi Mari Vihlan tekstin Maailma – meidän vastuullamme. Toiselle sijalle valittiin Sanna Sutisen teksti Haave paremmasta maailmasta. Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu K erhokeskus ja Yksityisyrittäjien Säätiö yhteistyössä Opetushallituksen ja Äidinkielen opettajain liiton kanssa järjesti valtakunnallisen muun muassa toisen asteen opiskelijoille tarkoitetun Yritys Hyvä -kirjoituskilpailun. Vaasan lyseon lukiosta kyseiseen kilpailuun osallistuivat Henrik Nyström ja Sanna Sutinen. Puheviestintätaitojen päättökoe V uoden 2011 helmikuussa halukkaat Lyseon abiturientit osallistuivat valtakunnalliseen puheviestintätaitojen päättökokeeseen. Tämän Opetushallituksen laatiman kokeen suorittivat Lotta Honkaniemi, Marjaana Karjala ja Johanna Kujala. Kokeen organisoijina ja arvioijina toimivat äidinkielenopettajat Helena Ingo ja Arja Kujanpää. AKu 58 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Annaleena Puskan voittoisa kirjoitus on julkaistu valtakunnallisessa Maanpuolustaja-lehdessä (numero 1/2011). 59 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Suomen Odd Fellow -veljeskunnan UNP-toimikunnan organisoiman kilpailun voittanut Mari Vihlan kirjoitelma. Maailma – meidän vastuullamme I lmastonmuutos. Köyhyys. Nälänhätä. Sodat. Rasismi. Lista ei lopu tähän. Sen jatkoksi voisi lisätä vielä monia sanoja, jotka kertovat maailman epäkohdista ja muistuttavat meitä tämän päivän suurista, ratkaisemattomista ongelmista. Tällaiset sanat ovat pysäyttäviä: ne koskettavat, järkyttävät ja saavat meidät ajattelemaan. Surullisinta näissä sanoissa on ehkä se, että liian usein niiden takaa paljastuu ihmisten itsekkyys ja välinpitämättömyys. Köyhissä maissa kärsitään nälkää. Ruoka ei riitä edes lapsille ja monet perheet joutuvat muuttamaan pois kotoaan luonnonkatastrofien ja sotien tieltä. Samaan aikaan länsimaiden rikkaat ihmiset sairastuvat ylipainonsa takia ja ostavat jatkuvasti uusia turhakkeita. Yltäkylläisyyteen tottuneet lapset hukkuvat kännyköihin ja merkkivaatteisiin. Toisilla on kaikkea, toisilla ei mitään. Toiset eivät pysty puuttumaan ongelmiin, toiset eivät viitsi puuttua. Voidaanko siis sanoa, että me itse olemme syyllisiä maailman epäkohtiin? Voidaanko väittää, että maailman pahuus johtuu meistä – asioista, joita teemme, ja toisaalta kaikesta siitä, minkä jätämme tekemättä? En varmasti ole ainoa, jota ahdistaa ajatus siitä, että pilaamme maailmaamme joka päivä vain lisää ja lisää. Pelottavaa on myös se, että suuri osa ihmisistä tuntuu tiedostavan asian. Samalla, kun ostamme uusia halpoja vaatteita, me tiedämme, että niitä on mitä luultavimmin ollut ompelemassa joku pieni ja köyhä lapsi jossain kaukana – saamatta välttämättä edes palk60 kaa työstään. Samalla, kun ajelemme ympäriinsä mopoilla ja autoilla ja lennämme hiihtolomalla viikoksi etelään ottamaan aurinkoa, me tiedämme, kuinka kätevien kulkuneuvojemme päästöt myrkyttävät ilmakehää saaden aikaan lukuisia ympäristöongelmia. Silti vain harvat välittävät. – Tai uskaltavat todella miettiä omien tekojensa seurauksia. Pohtia jotain sellaista, mitä useimmat eivät ehkä mieluummin ajattelisi ollenkaan. Tavallaan tämä on ymmärrettävää: ongelmien mittakaava on yksinkertaisesti aivan liian suuri – maapallon kokoinen. Siksi myös se, että meidän pitäisi olla vastuussa tästä kaikesta, tuntuu ajatuksena pelottavalta. Ei ole ihme, että ihmiset aikojen kuluessa ovat usein yrittäneet kierrellä vastuuta erilaisilla selityksillä. Itsekin voimme kysyä, onko oikein pitää meitä vastuullisina ongelmista, jotka ovat olleet olemassa jo kauan ennen syntymäämme. Useimmat ongelmat kun eivät ole ilmestyneet yhtäkkiä, vaan kehittyneet pikkuhiljaa muuttuen yhä pahemmiksi ja pahemmiksi. Samalla, kun yritämme puhdistaa omaatuntoamme, voimme kuitenkin miettiä, että jollemme me ole vastuussa, kuka sitten on. Mitä tapahtuu, jos kaikki jatkuu entisellään? Mitä tapahtuu, jos kukaan ei välitä? Kun vastaamme myöntävästi kysymykseen: ”Olemmeko vastuussa?”, olemme ottaneet askeleen kohti parempaa suuntaa. Edessämme on kuitenkin uusi kysymys: ”Mitä sitten voimme tehdä?” Maailman ongelmien edessä ihminen todella tuntee itsensä pieneksi ja voimattomaksi. Niinpä kysymykseen vastaaminen ei ole helppoa, saati sitten vastausten toteuttaminen käytännössä. Tämä ajatus saattaa tuntua lannistavalta ja jopa johtaa meidät takaisin välinpitämättömyyteen. Pahinta, mitä voimme tehdä, on kuitenkin juuri se, että me vain suljemme silmämme ja korvamme maailman tapahtumilta ja ongelmilta, kun meidän päinvastoin pitäisi ottaa niistä selvää. Tärkeintä on, että edes yritämme. Koska jos lakkaamme yrittämästä, kuinka voisimmekaan ikinä saada mitään aikaan? Joka tapauksessa erilaiset tekomme ja valintamme tuntuvat edelleen pieniltä koko maapallon mittakaavassa. Onneksi jäljellä on kuitenkin vielä eräs näkökohta: me olemme täällä yhdessä. Maailman ongelmia ei ole aiheuttanut kukaan yksin, eikä niitä yksin tarvitse kenenkään ratkaista. Yksilöinä tekemämme valinnat ovat ehkä pieniä, mutta siitä huolimatta tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Samalla tavoin kuin pienet purot voivat yhdistyä suureksi joeksi, voivat valinnat tarpeeksi monen ihmisen tekeminä saada aikaan muutoksen. Siksi jokainen voi omalta osaltaan – omilla pienilläkin teoillaan – olla mukana vaikuttamassa. Maailma on meidän vastuullamme – nimenomaan meidän, ei kenenkään yksittäisen ihmisen. Mari Vihla Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Taide grafiikan työpaja Syväpaino, Melika Mashmul Syövytetty kuparilaatta T aidegrafiikan työpaja on yksi neljästä kuvataiteen soveltavasta kurssista. Kurssilla käydään läpi grafiikan perustekniikat, joihin kuuluvat esimerkiksi kohopaino ja syväpainosta etsaus ja akvatinta. Tekniikoita on monia, joista valita, ja jokaisessa on omat hyvät puolensa. Grafiikassa perusideana on se, että laatalle piirretään tai kaiverretaan tai syövytetään rautakloridilla kuva, joka sitten painetaan eli vedostetaan paperille. Lukion grafiikan kurssi antaa hyvän perustan aiheesta kiinnostuneelle. Ennen kurssin aloittamista olin jo jonkin aikaa halunnut kokeilla grafiikkaa. En kuitenkaan osannut tekniikoita tai omistanut oikeita välineitä, en tiennyt mistä aloittaa. Joten lukion grafiikan kurssi tuli käytettyä hyvin hyödyksi. Innostuin nopeasti tekniikasta ja ryhdyin jopa tekemään paljon ylimääräisiä töitä vapaa-ajalla. Etsaus ja akvatinta, Melika Mashmul Etsaus ja akvatinta, Taru Hämäläinen Melika Mashmul Moghaddam Kohopaino, Melika Mashmul Syväpaino, kopiopaino, Melika Mashmul 61 Vuosikirja 2010–2011 Veera Hautala ”Shame”, akryyli Vaasan lyseon lukio Terhi Rajaniemi ”Cover your Shame I ja II”, akryyli Kuvataiteen lukiodiplomi K uvataiteen lukiodiplomia oli suorittamassa tänä vuonna yli kaksikymmentä tyttöä ja yksi rohkea poika. Aloittaneita oli enemmänkin, mutta kaikki kurssin valinneet eivät syystä tai toisesta saaneet diplomityötään valmiiksi. Kurssin aikana jokainen teki parhaimman taitonsa mukaan yhden taideteoksen ja kokosi tekoprosessista portfolion. Kaksi opettajaa arvioivat työt ja portfolion asteikolla 1–5. Lopulta kaikki valmistuneet työt pääsivät näytille pääkirjaston taidekäytävälle noin kuukaudeksi. Teokset tehtiin valtakunnallisen (Opetushallitus) tehtävänannon mukaisesti. Kuudesta aiheesta oli valittava yksi, ja tehtävävaihtoehtoja oli tänä vuonna esimerkiksi häpeäntunteen tulkinnasta matemaattiseen taiteeseen. Jossain tehtävissä suoritustapa oli vapaa, jossain määritelty. Apua teoksen tekemiseen ei opettajalta saanut, vaan prosessi käytiin läpi itsenäisesti alkukurssilla saamiemme ohjeiden mukaan. Joidenkin työnteko eteni mukavasti keskustellen ja mielipiteitä vaihdellen, toiset käyttivät aikaansa etsimällä inspiraatiota ja tietoa netistä ja kirjoista. Jotkut paneutuivat maalaamiseen tai portfolion raapusteluun mielimusiikin soidessa, kukin tyylinsä ja tapojensa mukaisesti. Diplomin suorittamiseen varattiin 38 tuntia, ja ne tulikin käyttää hyödyksi, sillä ideointi ja sen toteuttaminen käytännössä vaativat todellakin paneutumista työskentelyyn. Kuvisdiplomikurssi järjestetään joka vuosi, ja se on tarkoitettu lähinnä abeille, sillä jotta voi suorittaa diplomikurssin, täytyy olla vähintään neljä hyväksyttävästi käytyä kuviskurssia takana. Diplomin suorittaminen on hyödyllistä käytännön harjoittelua, jos on alasta kiinnostunut, ja siitä on hyötyä, kun hakee jatkokoulutukseen, jossa visuaalisuus ja kädentaidot ovat arvossaan. Mira Panu 62 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Aurora Turunen ”Katseiden ansa”, sekatekniikka Tuomas Mikola Osa teoksesta ”Matemaattinen taide”, grafiittikynä paperille Laura Hantula: ”Älä kerro kenellekään”, tussilaveeraus, hiili Marika Ala-Honkola ”Inside of you, inside of me”; valokuva Terhi Rajaniemen portfolion kansi 63 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Kyrönjoen vedestä juomakelpoista K eskiviikkona 4.5. yksitoista Vaasan lyseon lukion kemian opiskelijaa ja heidän opettajansa Liisa Laaksonen ja Arja Ulvinen vierailivat Vaasan ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa tutustumassa kirkkaan talousveden valmistukseen Kyrönjoen keltaruskeasta vedestä. Vierailun isäntänä toimi ympäristötekniikan yliopettaja Pekka Stén. Tutustumispäivän aihe oli hyvin tärkeä ja ajankohtainen, onhan yksi meneillään olevan Kansainvälisen kemian vuoden pääteemoista ”Puhdasta ruokaa ja vettä kaikille”. Myös Jorma Ollilan johtaman Suomen maabrändivaltuuskunnan esityksessä vedenpuhdistus nousee tärkeäksi teemaksi. Valtuuskunta esittää, että Suomi profiloituisi maailman ongelmien ratkaisijana, erikoisaloinaan toimivuus, luonto ja koulutus. Ryhmä muun muassa haluaa Suomen vesistöt juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä. Ja saattaahan joillekin opiskelijoista 64 aueta elämänura tältä saralta. Tarvetta kyseisen alan asiantuntijoille ainakin on. Taloussanomissa viime marraskuussa listattiin 50 ammattia, joissa työ ei lopu. Yksi näistä on ympäristöinsinööri. Tutustumispäivänä tutkimuskohteena oli siis raakavesi, josta Vaasan kaupungin juomavesi valmistetaan. Kyrönjoen veden väri ja sameus aiheutuvat enimmäkseen hyvin pienistä humus- ja savihitusista, jotka eivät pienen kokonsa vuoksi laskeudu, vaikka ovatkin vettä raskaampia. Lisäämällä rautakemikaalia ja kalkkia hituset saadaan liittymään toisiinsa, jolloin ne kooltaan suurempina laskeutuvat. Harjoitustyönään opiskelijat selvittivät mikä on sopiva määrä rautakemikaalia ja kalkkia lisättäväksi litraan Kyrönjoen vettä, jotta mahdollisimman suuri osa väriä ja sameutta aiheuttavasta aineksesta saadaan poistettua eikä rautaa jää kirkastettuun veteen. Silmämääräisen tarkastelun lisäksi veden kirkkautta ja jäännösraudan pitoisuutta arvioitiin useilla instrumenteilla. Vierailulla tutustuttiin myös ammattikorkeakoulun pieneen, täysin automatisoituun talousvesilaitokseen. Opetustarkoituksiin käytettävä laitos tuottaa Kyrönjoen vedestä juomakelpoista vettä viisi litraa tunnissa. Rautakemikaalilla ja kalkilla tehtävän kirkastamisen lisäksi laitoksessa vesi hiekkasuodatetaan, desinfioidaan ja jälkikäsitellään putkistojen suojaamiseksi. Useimmat isoissa vesilaitoksissa käytetyt prosessivaiheet on toteutettu tässä ammattikorkeakoulun pienoislaitoksessa, johon voi tutustua myös Youtubessa osoitteessa http://www.youtube.com, hakusanoiksi VaasanAMK -Water treatment. Kaikki projektiin osallistuneet pitivät päivän antia todella hyvänä ja toivovat jatkoa myös tulevaisuudessa. Arja Ulvinen Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Raakavedestä otetaan näytteitä. Ferrisulfaattia (PIX-322, Kemira) lisätään koaguloitumisen aikaansaamiseksi. Näytteet odottamassa kemiallisen hapenkulutuksen tutkimista [COD(Mn)]. Värin antaa kaliumpermanganaatti. Natriumhydroksidia lisätään pyretistä oikean pH:n aikaansaamiseksi. Oikeaa pH-mittaria etsitään johtoviidakosta. Puhdas vesi on hieno asia. Yliopettaja Pekka Stén esittelee vedenpuhdistuslaitoksen pienoismallia. 65 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Future Fun-päivä Koulun kuoro ja musiikinopettaja esiintyvät. H iivin liikuntasaliin musiikin jo soidessa. Päivä alkaa minun osaltani FUN-osuudella, kuuntelen musiikkiesityksiä, katselen näytelmää ja tanssia. Joillain oppilailla on ollut kahdeksasta puoli kymmeneen oppitunti, ja tällainen kuuntelu ja katselu ovat mukavaa vaihtelua lukiolaisen ja miksei tietysti varmasti opettajienkin mielestä. Musiikin aikana kaikki istuvat hiljaa, kuuntelevat melkeinpä hartaasti. Kappaleiden välissä yleisön keskeltä kuuluu ystävällistä supatusta, joka taukoaa heti, kun seuraavan esityksen ensimmäiset sävelet kuuluvat. Välillä saamme kuunnella lempeitä balladeja, välillä lattiaatärisyttävää bassolla maustettua pop-musiikkia. Seuraavaksi esiintyvät tanssijat. Kahden tytön liike täyttää koko salin etuosan yleisön seuratessa tanssia aivan hiljaa. Toisena tanssiesityksenä saamme katsoa suurempaa mustiinpukeutunutta tyttöjoukkoa. Tytöillä on musiikkinaan jazzahtava kappale liitettynä koreografian lähes showmaiseen vauhdikkuuteen, joka saa oppilaat melkein peruuttamaan paikoiltaan hieman taaksepäin, etteivät jäisi alle. Ilmaisutaidon kurssi on tehnyt äidinkielenopettaja Elsi Viitasen johdolla näytelmän Torsti ja kahdeksan työtöntä, joka on jo alkumetreillä vahvasti komediaa. Koko yleisö seurasi jännittyneenä näytelmän etenemistä aina loppuhuipennukseen asti. Näytelmän jälkeen oli vuorossa ruokailu, jonka jälkeen ohjelma jatkui FUTURE-osuudella V-puolen juhlasalissa oppilaiden vielä etsiskellessä paikkoja salin tuoleilta. Esittelijöinä olivat Anna-Kaisa Saari ja Taina Kuusisto powerpointesityksensä kanssa Wapice-yrityksestä. ABB:n esittelijä Anna Lehtonen-Virta kertoo esityksensä lomassa olevansa entinen lyskalainen. Vaasan yliopiston esittelijä Juhani Moisio kertoi vaihto-oppilasvaihtoehdoista. Välitunnin jälkeen siirryin ryhmä B:n kanssa kuuntelemaan infoa erityisopettajan ammatista. Jouni Rämäkkö kertoi yleisesti ja kokemuksensa perusteella erityisopettajan työstä ja koulutuksesta. Seuraavassa infopisteessä Emmi HerlerWesteråker puhui luokanopettajan ammatista, ja viimeisessä infopisteessä Hanna Parviaisen esitteli yhteisöpedagogin työtä ja koulutusta. Laura Haapasalo Le Jazz Hot 66 Vaasan lyseon lukio Toni Mäkelä Vuosikirja 2010–2011 Salla Jaakkonen Elias Airaksinen Jonas Sonntag Scenkonst-koulutusohjelmasta, Novia Tutorina Juuso Viljamaa Annaleena Puska ja Cecilia Hietanen, tanssiesitys 67 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Ilmaisutaidon kurssi eteni ideariihestä näytelmäksi P enkkaripäivän aamu valkeni aurinkoisena mutta kylmänä. Vpuolen saksan luokkaan kokoontui jo heti aamutuimaan pieni, väsynyt mutta odottava joukko. Ilmaisutaidon 2-kurssi oli alkamassa. Lukuvuoden mittaan oli vaikuttanut siltä, ettei kurssi toteutuisi vähäisen osallistujamäärän takia, mutta tiedottaminen Wilmassa sekä viidakkorummun pauke lisäsivät ilmoittautumisten määrää niin, että kurssi voitiin pitää. Tavoite oli alusta lähtien selvä: näytelmä toukokuiseen Future Fun –teemapäivän fun-osuuteen. Kaikilla kurssille tulleilla opiskelijoilla oli jonkinlaista ilmaisutaidollista taustaa, joten yhteinen sävel löytyi kohtuullisen helposti eikä opetusta tarvinnut aloittaa aivan nollasta. Silti puoleen väliin kurssia oli tunnin alussa ja usein myös lopussa ns. perusdraamailua eli tyypillisiä ilmaisutaidon harjoituksia aina jollakin teemalla. Kurssin paikka 6-palkilla oli hieman haastava, sillä aamuisin oltiin usein väsyneitä ja myöhästeltiin; iltapäivisin oltiin myös väsyneitä ja kiirehdittiin bussiin. Kohtalaisen hyvin ryhmä kuitenkin sitoutui edessä häämöttävään koitokseen. Kun näytelmää aletaan ideoida aivan alusta, moni ei varmaan arvaakaan, kuinka paljon työtä siinä on. Ensin piti päättää näytelmän tyylilaji, sitten se, otetaanko valmis teksti, jonkun tutun pohjalta hieman muokattu vai keksitäänkö koko juttu itse. Tällä kertaa idea lähti Lumikista, mutta koska ryhmässä oli vain yksi poika ja yhdeksän tyttöä, sukupuoliroolit käännettiin ylösalaisin. Mukaan haluttiin lisäksi nuorekkuutta ja huumoria. Päivän muuta teemaa, tulevaisuudensuunnitelmia, sivuttiin myös tarinassa, jossa kahdeksan erilaista nuorta naista hakee taloudenhoitajan paikkaa avutto68 man nuoren miehen luota. Asuessaan miehen luona naiset opettavat jokainen miehelle jonkin taidon ja lopussa mies ei haluakaan enää taloudenhoitajaa vaan vaimon. Naiset lähtevät kukin omalle persoonallisuudelleen sopivampaan työ- tai opiskelupaikkaan, mutta jäljelle jäänyt nainen ei vastaakaan miehen kosintaan. Amerikkalaisia elokuvia ja tv-sarjoja parodioiva loppu haluttiin jättää tarkoituksella avoimeksi. Tarinan ja henkilöhahmojen kehittelyyn meni aikaa muutama tunti ennen kuin päästiin varsinaisesti harjoittelemaan. Tavallinen luokkatila on ilmaisutaidon kannalta yleensä sopimaton, joten harjoitukset siirrettiin hyvissä ajoin X-puolen liikuntasaliin, jossa on tilava näyttämö ja muutenkin fasiliteetit kunnossa. Pettymys olikin sitä suurempi, kun kuultiin, että näytelmä tullaan esittämään V-puolen liikuntasalissa, joka ei lainkaan sovellu draamaan. Motivaatio romahti niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin, mutta hammasta purren päätettiin selvitä tästäkin takaiskusta. Kohtauksia alettiin harjoitella pitkälti improvisoiden, mutta huomattiin, että ne tahtovat venyä eikä kukaan oikein tiedä, mihin ollaan menossa ja kuka sanoo mitäkin ja milloin. Siksi opettajan harteille annettiin joidenkin kohtausten hieman tarkempi käsikirjoittaminen. 5-jakso ehti jo loppua eikä näytelmä edelleenkään ollut valmis. Koeviikolla pidettiin lavasteiden rakennustalkoot ja alettiin haalia kaikenlaista rekvisiittaa koululle. Näytelmää piti harjoitella edelleen kerran viikossa, että se saataisiin lopulliseen kuntoon eikä unohtuisi ennen esityspäivää. Vapun jälkeen alkoi kaikkia jo jännittää. Toisaalta toivoi kaiken jo olevan ohi, että pääsisi takaisin normaaliin elämään. Keskiviikkona 4.5. oli suuri päivä: näytelmä esitettiin kolme kertaa. Aamuun toi lisää jännitystä yhden opiskelijan vatsatauti ja se, että toinen opiskelija joutui lennosta paikkaamaan hänen roolinsa näytelmässä. Kuitenkin vasta silloin ryhmän todellinen yhteishenki paljastui, kun kaikki miettivät yhdessä, miten kohtaukset, vaihdot ym. hoidettaisiin uudessa tilanteessa. Esitykset onnistuivat mallikkaasti. Huomasi myös yleisön merkityksen: positiivisesti reagoiva ja mukana elävä yleisö kannustaa näyttelijöitäkin ihan eri tavalla antamaan parastaan kuin flegmaattinen katsomo, josta osa vielä poistuu kesken esityksen. Monet näyttelijät heittäytyivät rooleihinsa antaumuksellisemmin kuin tunnilla koskaan. Esitysten jälkeen oli takki kaikilla tyhjä. Lavasteet ja muut tavarat piti vielä siivota pois. Perinnehuoneessa pidettiin pieni palautekeskustelu Pommacin, pullan ja keksien äärellä. Vaikutti siltä, että paikalla olleet ryhmäläiset olivat tyytyväisiä urakkaan: loppu hyvin, kaikki hyvin! Ilmaisutaito on äärimmäisen rankka mutta palkitseva oppiaine teoreettisen koulutyön lomassa. Siihen pitää sitoutua vielä enemmän kuin lukuaineisiin, koska ”produktiota” ja ryhmää ei saisi pettää. Läksyjä ei tule, mutta kyllä näytelmään liittyvät asiat mielessä pyörivät. Tunneilla on oltava paikalla. Ilmaisutaidossa pääsee todella laittamaan itsensä likoon ja kokeilemaan omia rajojaan. Erityistaitoja ei tarvitse olla eikä edes persoonaltaan suvereeni esiintyjäkään. Esiintymistaidot karttuvat kurssin aikana kyllä, kun vain uskaltaa kokeilla erilaisia harjoituksia. En tiedä ketään, joka esityksen jälkeen olisi sanonut katuvansa ilmaisutaidon valitsemista! Elsi Viitanen Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Kohtauksia näytelmästä Torsti ja kahdeksan työtöntä 69 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Moniäänisesti K oulumme kuoro osallistui Vaasan kuorofestivaaleille esiintymällä 19.5. Rewell Centerin Non-Stop-konsertissa. Kuoro esitti 20 minuutin mittaisen kuuden kappaleen ohjelmiston johtajanaan musiikinopettaja Jari Ojalainen. Kuoro on yleensä esiintynyt lähinnä vain koulun tilaisuuksissa, mutta jatkossa kuoroa toivottavasti kuulevat myös muut kuin koulumme väki. Kuoron saaman palautteen perusteella Rewell Centerin yleisö piti kuulemastaan. JOj Vaalipaneelipäivä Lyskalla nnen eduskuntavaaleja tuli koulullemme vierailemaan kutsusta eduskuntavaaliehdokkaita eri puolueista, kaiken kaikkiaan kahdeksan ehdokasta. Ehdokkaat olivat pääasiassa nuoria, kuten me Lyskan oppilaatkin. Ehdokkailta kysyttiin ennakkoon valmisteltuja kysymyksiä, joihin he saivat vastata vuorotellen. Tavoitteena oli herättää keskustelua ehdokkaiden välillä ja saada vastauksia oppilaita mietityttäviin kysymyksiin, äänestämispäätöksen tueksi. Ehdokkaat olivat erittäin aktiivisesti mukana heti alusta alkaen ja heittäytyivät kysymysten kimppuun rohkeasti. Kaikki saivat tuotua mielipiteitään esille sekä oltua äänessä. Ehdokkaille paneeli oli helppo tapa tehdä itseään tunnetuksi nuorten keskuudessa. Yleisö oli mukana aktiivisesti ja sai paneelin loppupuolella esittää kysymyksiä suoraan ehdokkaille. Yleisön kysymykset täydensivät keskustelussa jääneitä aukkoja, ja kysyjät saivat vastauksia itseään askarruttaviin kysymyksiin. Paneeli tarjosi varmasti monelle apua ehdokkaan valinnassa ja oli muutenkin mielekäs ja tarpeellinen tapahtuma. Varmasti monelle tapahtuma toi myös lisätietoa siitä, mistä eduskunnassa päätetään ja miten sinne voi päästä tekemään päätöksiä. Joona Luomala 70 Kuvat: Teemu Laakso E Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Koulun K-kiinteistöä korjataan K Kuvat: Ulla Vapola irkkopuistikon kiinteistön korjaustöissä kohennetaan koulua kohti kohta koittavaa komeaa kukoistusta. 71 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Kanslia tiedottaa Lukuvuosi 2010–2011 Lukiokoulutuksen neuvottelukunta Vekara Timo Aikkola Riitta Back Ingvald Blom Karita puheenjohtaja Höglund Birgitta Lillhong Tom Puskala Jaana Rintamäki Kari Jukka Mäntymaa Syväluoma Marika Vasanoja Raine Wallin Jens Oppilaskunnan hallitus Malkam Karekallio Iida Puisto Saana Hautala Joose Salomäki Joona Luomala Emma Hoppi Petri Siekkinen Malkam Karekallio toimi puheenjohtajana keväällä, kun Aurora Turunen jäi pois. Muita abeja, jotka jäivät pois, olivat Anna Juslin ja Olli Peltomäki. Oppilaskunnan hallituksen jäsenillä on edustuspaikat toisen asteen koulutuslautakunnassa ja suomenkielisessä jaostossa sekä nuorisovaltuustossa. Vaasan lyseon lukion vaiheita Vaasan lyseon vaiheita 1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna osoitteessa Kirkkopuistikko 27 eli nykyisen Kirkkopuistikon toimipisteemme paikalla. Koulu toimi ensimmäisinä vuosina myös osoitteissa Koulukatu 20 ja Kauppapuistikko 9. 1898 Nykyinen koulurakennus Vaasanpuistikko 8:ssa valmistui (arkkitehtina J. Ahrenberg). 1940 Lisärakennus valmistui (arkkitehtina A. Ortela). 1973 Lyseosta tuli Vaasanpuistikon yhteislyseo. Kouluun perustettiin iltalinja. 1975 Peruskoulu-uudistus: keskikouluosasta muodostettiin Vaasanpuistikon yläaste, lukiosta Vaasan lyseon lukio ja iltalinjasta Vaasan lyseon lukion iltalinja. 1990 Vaasanpuistikon yläaste muutti Vanhaan Vaasaan (Variskan koulu). 1994 Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio. 1995 Lyseorakennuksen saneerauksen ajaksi päivälukio oli sijoitettuna Onkilahden yläasteen ja Opistotalon tiloihin, ja aikuislinja toimi Yhteislukiossa. 1996 Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui. 1.1.2006 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistettiin. Nimeksi päätettiin Vaasan lyseon lukio. 72 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Koulun nimiä vuosien saatossa: Vaasan Suomenkielinen Yksityislyseo 1880–1882, Vaasan Suomalainen Lyseo 1882–1886, Vaasan Yksityislyseo ja Alkeiskoulu 1884–1892, Vaasan Reaalilyseo 1892–1914, Vaasan Suomalainen Lyseo 1914–1950, Vaasan Lyseo 1950– 1973, Vaasanpuistikon yhteislyseo 1973–1975, Vaasan lyseon lukio 1975–, (Vaasanpuistikon yläaste 1975–90), (Vaasan lyseon lukion ilta/aikuislinja 1975– ) Rehtorit Eliel Levón 1880–1920, Edvard Hammarstöm 1920–1927, Frans Vihtori Saukko 1927–1928, Karl Gunnar Tuominen 1928–1943, Ilmari Vainio 1943–1959, Unto Ahjopalo 1959–1960, Olavi Niemi 1960–1974, Matti Ylipoti 1974–1994, Tarja Martimo (yläaste) 1975–1990 (jolloin yläaste muutti Vanhaan Vaasaan), Markku Rintanen 1994–2005, Kari Kukkohovi 2005– Onkilahden yhteiskoulun vaiheita Kirkkopuistikko 1:ssä 1957–1961, Myllykatu 2–6:ssa 1961–1999 Päärakennus 1961, arkkitehti Osmo Sipari Ensimmäinen lisärakennus 1964, toinen lisärakennus 1971 Koulun nimet: Vaasan keskikoulu 1957–60, Onkilahden yhteiskoulu 1960–75, Onkilahden lukio 1975–94, Onkilahden yläaste 1975–99, Vaasan lyseon lukio ja Onkilahden lukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi 1994, Vuorikadun yläaste ja Onkilahden yläaste yhdistyivät Vöyrinkaupungin kouluksi 1999. Rehtorit Liisa Palomäki 1957–59, Kauko Kultalahti 1959–90, Markku Rintanen 1990–94, Jorma Löytymäki (yläaste) 1975–77, Arja Lindholm (yläaste) 1977–97, Paula Hauru (yläaste) 1997–99 Vaasan tyttölyseon vaiheita Cannelin talossa Rastuvankatu 14 1891–1893, Koulukatu 2:ssa 1893–1895 Kirkkopuistikko 21:ssä 1895–1898, Koulukatu 20:ssä 1898–1909 Arkkitehti A.W. Stenforsin piirtämä koulutalo valmistui, Kirkkopuistikko 27 1909– Lisärakennus valmistui 1959 Koulun nimet: Vaasan suomalainen tyttökoulu 1891–1951, Vaasan tyttölyseo 1951–1971, Vaasan yhteislyseo 1971– 1975, Kirkkopuistikon yläaste ja lukio 1975–1994, Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistyivät Vaasan yhteislukioksi 1994–2005. Rehtorit Naemi Ingman 1891–1927, Impi Koskimies 1927–1945, Hellä Saarelma 1945–1954, Väinö Suominen 1954–1962, Tauno Kuusimäki 1962–1979, Kaija Strandström 1975–1994 (yläaste), Matti Ylipoti 1979–1980, Matti Panula-Ontto 1980–95, Pentti Rossi 1994–96, Antti Ylimäki 1996–2001, Kari Kukkohovi 2001–2005 Vaasan yhteiskoulun vaiheita Koulukatu 20:ssä 1923–28 Oma rakennus valmistui, Kirkkopuistikko 33 1928–. Lisärakennukset 1960 ja 1970 Yksityisenä oppikouluna 1923–1970, Vaasan yhteiskoulun lukio ja yläaste 1970–1994, Vaasan yhteislukio 1994–2005 Rehtorit J. Fr. Antola 1923–59, Timo Larjontie 1959–64, Ensio Järvinen 1964–73, Pentti Rossi 1973–1994, Juhani Lehtonen (yläaste) 1975–1994 73 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Opettajat ja muu henkilökunta SAo Ahola Satu, tuntiopettaja, matematiikka KAk Ala-Kaukola Katriina, lehtori, biologia, maantiede VAu Austin Veronika, tuntiopettaja, ruotsi SBl Blomberg Satu, tuntiopettaja, englanti ABo Borén Anu, tuntiopettaja, ruotsi MEk Eklund Mathias, lehtori, liikunta, terveystieto RFa Faezi Roberto, tuntiopettaja, italia SHa Hairedin Sainur, lehtori, ruotsi, opinto-ohjaus JHe Herlevi Janika, tuntiopettaja, kuvataide MHi Hiltunen Mia, tuntiopettaja, liikunta VHu Hujanen Ville, tuntiopettaja, äidinkieli IHy Hyvärinen Inkeri, lehtori, fysiikka MHä Hänninen Mikko, lehtori, matematiikka, tietotekniikka VHä Härmä Vesa, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi HIn Ingo Helena, lehtori, äidinkieli MJo Jokiaho Mika, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi, yrittäjyyskasv. HJu Juupaluoma Helena, lehtori, englanti JJu Juupaluoma Jarmo, lehtori, englanti VKa Karhu Veli, tuntiopettaja, matematiikka MKa Karjala Maija, lehtori, opinto-ohjaus EKa Katajamäki Eija, lehtori, biologia, maantiede HKo Koskinen Heli, lehtori, ruotsi LKu Kujanen Lasse, tuntiopettaja, uskonto AKu Kujanpää Arja, lehtori, äidinkieli KKu Kukkohovi Kari, rehtori LLa Laaksonen Liisa, lehtori, kemia HLi Lindqvist Hannu, lehtori, liikunta, terveystieto, opinto-ohjaus ELä Lähdesmäki Elisa, tuntiopettaja, yhteiskuntaoppi SMc Machaal Sanna, tuntiopettaja, äidinkieli JMi Mikola Jari, lehtori, biologia, maantiede MMi Minni Maija, tuntiopettaja, kuvataide EMy Mykkänen Elina, lehtori, englanti JMy Mylläri Jaana, lehtori, biologia, maantiede KMä Mäkinen Kari, lehtori, fysiikka, tietotekniikka MMä Mäkitalo Marita, lehtori, matematiikka VNe Neste Vesa, apulaisrehtori, opinto-ohjaus MNy Nybäck Mikael, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi TNy Nygård Tiina, tuntiopettaja, uskonto HNy Nyman Helena, lehtori, saksa OJh Ojala Harri, tuntiopettaja, matematiikka JOj Ojalainen Jari, lehtori, musiikki HPe Perhiö Hanna, tuntiopettaja, englanti SPu Puikkonen Saija, tuntiopettaja, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi, et HPu Puronvarsi Helena, lehtori, psykologia RPM Pääjärvi-Myllyaho Riitta, lehtori, liikunta, terveystieto JRa Rauhala Juha-Pekka, apulaisrehtori, historia, yhteiskuntaoppi JRy Ryytty Jorma, lehtori, englanti KRy Ryytty Kaarina. lehtori, englanti JRä Rämäkkö Jouni, erityisopettaja MSa Saikkonen Marjatta, lehtori, opinto-ohjaus ASa Salovaara Anne, tuntiopettaja, äidinkieli KSa Sandvik Kati, lehtori, liikunta, terveystieto RSC Seppä-Cascarino Riitta, lehtori, ranska, espanja HSn Sinivaara Hannu, tuntiopettaja, matematiikka HSi Sivonen Heikki, lehtori, matematiikka KTu Tuhkanen Kaisa, tuntiopettaja, ruotsi JTo Tuomisto Juha, lehtori, matematiikka, fysiikka AUl Ulvinen Arja, lehtori, matematiikka, kemia, fysiikka UVa Vapola Ulla, lehtori, kuvataide EVi Viitanen Elsi, tuntiopettaja, äidinkieli, ilmaisutaito MVi Vilenius Maarit, lehtori, psykologia KYl Yli-Koski Kaija, lehtori, venäjä, ruotsi MZa Zamora Pelegrin Martha, tuntiopettaja, espanja HÖM Öhman-Mäki Hilkka, lehtori, matematiikka 74 Opintosihteerit: Hahto Seija Kerrman Katri Svanbäck Marianne Kiinteistönhoitaja: Ruuhinen Heikki Siistijät: Lehmusvirpi Eija Niemi Tarja Nurmilahti Helen Sandelin Marja-Leena Suojanen Sinikka Keittiöhenkilökunta: Ala-Aho Maija-Liisa Makkonen Tarja, 10.1.2011 alkaen Rajala Päivi, 3.9.2010 saakka Rintamäki Jonna, 16.12.2010 saakka Sillanpää Tiina Vahtera Aili Terveydenhoitaja: Hämäläinen Päivi Koulukuraattori: Söder Sirpa Viittomakielen tulkit: Kaivo-oja Piia Sipilä Eveliina Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukion henkilökunta Vaasan lyseon lukio 75 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Opiskelijaluettelot 2010–2011 10A Ryhmänohjaaja Mika Jokiaho Ahola Noora Ameli Mohammad Gaber Shima Georgalas Klio Harjula Jarkko Hellbom Laura Jokinen Jutta Korpi Topi Kruhse Noora Kukka Melina Laiho Miia Lalli Heidi Lappalainen Jonna Ojala Ilkka Pikkarainen Oskari Salli Henri Salonen Tarmo Salovaara Jere Sorvari Matti Vallivuori Tero Viljamaa Juuso eronnut 4.3.11 Antila Kaisa eronnut 11.10.10 Virkunen Alisia 10B Ryhmänohjaaja Mikael Nybäck Antila Ilari Backman Jussi Doykova Bonimira Freitas Paajanen Napoleon Haapasalo Samu-Petteri Haavisto Juuso, aloitti 3.11.10 Hautamäki Jaakko, 12.4.11 Jaakkola Samuli Kesti Henna-Riikka Kuivalainen Henri Kunnari Irina Lähdemäki Petra Majaniemi Emilia Mustila Ville Pataila Aleksi Pukari Niilo Rautakorpi Miki Saarivaara Ella 76 Sariola Laura Simula Visa Suksi Emilia Tran Trung Yli-Karhu Viivi eronnut 11.1.11 Koivunen Joonas 10C Ryhmänohjaaja Katriina Ala-Kaukola Ahlblad Jerusa Ahlsved Sara Ala-Toppari Oona Björklund Maria Blomsten Pauliina Boshnjaku Mergime Ekoluoma Noora Eriksson Sini Fahler Jasmin Haavisto Jenna Haavisto Vilma Hovila Tiia Hukkanen Taru Juuti Veera Jääskeläinen Antti Ketonen Janne Kiukkonen Tuukka Kuusisto Kalle Köykkä Emilia Laine Disa Alexandra, aloitti 7.12.10 Pernaa Ida Rintakallio Atte Viitasalo Olli 10D Ryhmänohjaaja Helena Juupaluoma Blom Topias Grönroos Samuel Kristian Hakanen Oskari Katajamäki Ilmari Kuusela Janika, aloitti 29.10.10 Marttunen Emilia Mutka Henna Mäenpää Laura Mäkelä Marika Mäki-Jokela Jamina Niemelä Emma Nuru Sanna Ohlis Marie Palonen Nora Palonen Suvi Patama Katriina Rantala Noora Rossi Enni Rouvali Emilia Saari Sanna Salomäki Joose Tuomikoski Emilia, aloitti 12.4.11 Ågren Jutta, aloitti 13.8.10 eronnut 27.4.11 Haavisto Viljami eronnut 15.10.10 Viljamaa Anna-Lotta 10E Ryhmänohjaaja Mervi Potka/Sanna Machaal Helminen Iina Helminen Kaisa Höykinpuro Jenni Isoniemi Oona Jama Medina Kalinainen Isabella Karppi Sofia Kirjonen Camilla Kivistö Emma Korpela Mira Korpinen Laura Kuusela Laura Kytölä Laura Känsäkangas Tuija-Leena Laatu Matilda Lehtola Emma Leppävuori Laura Malmi Lotta Muhonen Samuel Mäntymetsä Joonas Pirttiperä Sasu Rintala Roope Tuomisto Kasperi Zekirija Ertan 10F Ryhmänohjaaja Jari Mikola Aalto Emma Järvi Johanna Kuusela Sami Vaasan lyseon lukio Myllymäki Paula Rintalahti Santeri Salokorpi Emma Sand Miia Schmiedehausen Kim Siirilä Henna Sirén Nadja Ström Emma Tefilovik Mersiha Tornikoski Tomi Tuomaala Jenna Vaaranmaa Fanni Valtamäki Reeta Verkkomäki Henna Westerlund Christian Vesterlund Juulia Wikström Laura eronnut 14.4.11 Henttinen Julieta eronnut 22.3.11 Hietala Johanna 10G Ryhmänohjaaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho Glassar Samuel Hakala Jannika Hillebrandt Anniina Hintsala Aleksi Huhta-Halkola Niilo Järvelä Heino Laitalainen Heidi Luhtasaari Aleksi Marjeta Noora Mellin Rickhard Matias Mäkynen Miika Niemi Miika Niiranen Kaisa Primetta Petronella Puisto Iida Rahkola Eetu Rintalahti Arttu Risla Jere Saarela Essi Saha Sofia Salonen Sameli Spoof Jere Vesterlund Oliver Viita-aho Jasmin Virolainen Atte Virtanen Niklas Vuorenmaa Essi eronnut 21.2.11 Babaskeh Zagros Vuosikirja 2010–2011 10H Ryhmänohjaaja Arja Ulvinen Ala-aho Noora Hantula Eeva Hautala Saana Havulehto Aleksi Hukkanen Taia Hämäläinen Roope Jakobsson Oona Keisala Atte Kero Kalle Knuutila Samuli Koivisto Rene Laasanen Sami Lammi Niki Leppänen Jere Luhtala Krista Marjoma Nikolai Minni Henna Niemelä Liinu Nåhls Mikko Paananen Tomi Piiroinen Julia Pinna Eleonora Siirilä Kati Teppo Kimmo Virta Merit-Miriam Vuorenmaa Petteri eronnut 19.11.10 Ristimäki Petteri 10I Ryhmänohjaaja Inkeri Hyvärinen Ala-Nikkola Kaisa Björklund Matias Eerikäinen Ella Forsman Aada Genas Kasper Ilkka Lauri Jakobsson Aleksi Järvinen Anna Kallio Joonas Kohvakka Michael Koskinen Juhani Kuurila Santeri Latva-Ranta Anniina Mikkola Markus Nurminen Eveliina Paloniemi Johannes Panula Johanna Qvisen Jami Rintamäki Milla Saukkoranta Paula Teittinen Kalle Tienhaara Sini Uusitalo Eliisa Varonen Ville Vesterkvist Sofia Viktorov Ruslan Ylinen Iida Ylisalmi Saara 09A Ryhmänohjaaja Helena Nyman Cibulka Lila Ikola Tiia Koiranen Maija Kuitunen Noora Lampimäki Julia Lehtonen Iida Luoma Samuel Muurimäki Karoliina Newcomb Annika Niemi Lauri Nordbäck Essi Nygård Jessica Pada Pia Passi Joonas Piele Anett Piirto Sanna Rahja Ville Reinisalo Ida Rintamäki Annika Ristimäki Hilla Siponen Sofia Tammenpää Arttu Tapio Anna, aloitti 17.2.11 Tornikoski Jani Tuomisto Karri Vilén laura Välitalo Meri eronnut 14.10.10 Palani Shadjeh 09B Ryhmänohjaaja Jorma Ryytty Alanko Suvi Ekola Emmi Ekola Susanna Eskeli Veera Esselström Janica Forsbacka Emmi Frangén Heini Furu Lotta Hakala Jesse Hedlund Ann-Sofie 77 Vuosikirja 2010–2011 Herala Anna Honkaniemi Matias Hurtig Osku Höglund Carolina Jantunen Rosa Juppo Shi Peng Kalliokoski Juha Kalliokoski Timo Lindholm Arthur Rantamarkkula Salla Sui Matias Udelius Nora Uusitalo Stina Valtavirta Ella Westerlund Maria Villa Ida Ylinen Erika eronnut 10.8.10 Isohella Anton vaihto-opiskelijana, USA Pastuhov Janita vaihto-opiskelijana, USA Tuomikoski Emilia 09C Ryhmänohjaaja Helena Puronvarsi Abramova Diana Agbejule Lola Ahde Annukka Ahrari Nahid Cederlöf Salla Chaiyatha Fai Gromov Elli Haapaniemi Lari Hietikko Janne Isaksson Ida Ketonen Katariina Khalifa Rahil Koiranen Aleksi Kolehmainen Heidi Kumpula Aleksi Lehtineva Tuomas Leppänen Linda Matintupa Petteri Metsälä Mikael Ponsiluoma Milla Rintamäki Anssi Syrjä Jorma Syrjälä Niko Törmänen Iida, aloitti 2.10.09 Wargelin Matias Viitala Mirella Väisänen Arttu 78 Vaasan lyseon lukio vaihto-opiskelijana, Kanadassa Björlin Veera 09D Ryhmänohjaaja Kaarina Ryytty Mylläri Virve Mäenpää Asko Mäkinen Joni Niemi Maria Niemi-Hukkala Valtteri Pajuluoma Jani Palo Niclas Palomäki Mikko Pessi Samuli Piispanen Johannes Puska Annaleena Rainio Aarni Ruohomäki Niko Ruostekoski Antti Sorri Mikael Stenroos Miika Strang Anna-Stina Sutinen Sanna Söderqvist Mikael Tervanen Elina Tikkamäki Arttu Tyni Anna Töyli Juho Uljas Jere Vainio Aki Vihla Mari Viitanen Mira eronnut 10.8.10 Partanen Lilli-Maija eronnut 21.2.11 Pohjala Antti 09E Ryhmänohjaaja Marita Mäkitalo Ahonen Jesse Alanen Janne Bertell Rasmus Ekström Jani Franke Matias Fredman Lotta Halkola Vili Hannuksela Pauliina Hemminki Ilkka Huhta-Halkola Topi Ikäheimonen Minttu-Maria Jänisoja Einari Kaipio Mervi Kaksonen Miika Kallio-Kujala Juha Ketola Laura Koivisto Santtu Kuokkanen Karri Lassila Artturi Lehto Antti Leinola Jonathan Linnola Lassi Luomala Joona Majuri Andreas Malmi Sami Masar Nico Meuronen Laura Nordqvist Cecilia Penttilä Eliina, aloitti 22.2.11 09F Ryhmänohjaaja Hanna Perhiö Hautala Iida Jantunen Johanna Kalamo Krista Kalliokoski Elina Kalliokoski Kia Kasi Katariina Koivumäki Sanna Korpela Anu Kypärä Joonas Loukas Janna Matkoski Sanna Nikula Jenna Palojärvi Marie Ponsiluoma Minna Poutanen Atte Rajamäki Roosamari Riihimäki Joni Rintamäki Emmi Saari Maisa Saari Maria Sahala Eveliina Saine Iris Salonen Mari Seppänen Tuomas Sorvari Eveliina Suoraniemi Matti Teräväinen Taija Virtanen Sara vaihto-opiskelijana, USA Kalliokoski Elina eronnut 26.1.11 Rajamäki Jonna Vaasan lyseon lukio 09G Ryhmänohjaaja Maarit Vilenius Airaksinen Elias Ekblom Mikko Haapasalo Laura Kaukola Henri Kevari Juuso Koski Joni Kuusisto Arttu Laakso Teemu Laurila Essi Lautamäki Mikko Lehtimäki Julia Mahad Abdirisa Ugbad Maimanen Anna-Maria Ojajärvi Joakim, aloitti 9.11.09 Ojala Riikka-Liisa, aloitti 8.1.10 Perälä Jenna Pouttu Sanni Rantanen Janne Rinta Annika Salomäki Jere Sohlman Karoliina Tahvanainen Anette Tapio Ida Tuisku Elisa Vaurio Lari Välimäki Ida eronnut 8.11.10 Backholm Julia eronnut 18.11.10 Pajakko Anton eronnut 10.8.10 Ranta Melissa 09H Ryhmänohjaaja Elsi Viitanen Ahmadi Khaled Hallasmaa Aarni Hasanzade Mirza Hatanmaa Antti Heinola Laura Hyyriö Aleksi Ingman Nora Jaakkonen Salla Kangasluoma Petteri Karjalainen Emmi Kaukoranta Tuomas Kerttula Jussi Keskikuru Jussi Korkmaz Ates Kultalahti Eetu, aloitti 5.8.10 Laitalainen Ilmo Vuosikirja 2010–2011 Laurila Ilari Lehtimäki Jussi Lehtimäki Miika Mashmul Moghaddam Melika Mäkelä Toni, aloitti 7.1.10 Nummi Aleksanteri Paulaharju Waltteri Perälä Karoliina Pitkänen Joni Puskala Tatu Salmenjoki Henri Salo Joonas Silorinne Catharina Tankka Emmi 09I Ryhmänohjaaja Kaisa Tuhkanen Bergström Maria Gullblom Ida Karekallio Malkam Karjalainen Julia Kaukonen Jonna Kuja-Panula Henna Kukkurainen Kukka-Maaria Kulju Marika Kuusisto Hannemari Lindqvist Benjamin Linna Paula Maartonen Johanna Miettinen Tommi Pigg Onniveikko, aloitti 17.8.09 Rajala Roberta Rintamäki Jannika Salem Mina Sariola Miira Siekkinen Petri Sulonen Milla Suomela Ella Sänkiniemi Viivi Särkiniemi Markus Tikkamäki Veera Örn Tommi eronnut 13.1.11 Salem Mina eronnut 19.8.10 Väkelä Heidi vaihto-opiskelijaksi, Chile Seikkula Vilma vaihto-opiskelijaksi, USA Sharif Farzad 08A Ryhmänohjaaja Jaana Mylläri Ahonen Kasperi Dahlmars Hannes Guya Davis Hantula Laura Hourula Katariina Hämäläinen Artturi Jousmäki Eveliina Juuti Meri Karppinen Sini Khalifa Robin KuusistoMiira Laaja Jimmie Lahti Juha Laukka Laura Masinovic Jasminka Nieminen Kristina Nori Nilla Nygård Wilhelmiina Pellas Ida Pitkänen Paula Prinkkilä Jessica Rajamäki Sini Rantala Teemu Rintala Matleena Soini Jasmine Svahn Rebecca Talvitie Joni Tuovinen Maiju Vuorinen Johanna eronnut 12.10.10 Ikola Ville eronnut 30.9.10 Louke Tino 08B Ryhmänohjaaja Hilkka Öhman-Mäki Ekoluoma Henna Myllyniemi Iina Nummela Aino Nygård Susanna Panu Mira Patama Marja Porttila Tiia Puska Hanna-Sofia Rantala Milla Rantamäki Matias Reinilä Janne Rintamäki Janica Saarikangas Meri Saarikoski Aku Seppä Juha 79 Vuosikirja 2010–2011 Seppänen Pekka Sillanpää Emmi-Karoliina Siltanen Juuso Storlund Annina Tikkanen Meiju Tikkanen Toni Toivonen Joonas Ward Emilia Viitasalo Eetu Ylinen Jenna eronnut 21.1.11 Ollanketo Noora 08C Ryhmänohjaaja Ulla Vapola Hakala Jenni Lahti Janna Lajunen Hannameri Lakka Teemu Lampimäki Annina Lehtinen Pauliina Lehtineva Olli Lindfors Stella Lämpsä Heli Mannila Noora Manninen Lauri Matkoski Henna Metsäranta Valtteri Mäenpää Mika Mäkelä Laura Mäki Saara Niemistö Linda Niemistö Tuomas Nurmi Emmi Nyman Janica Nyström Henrik Nåhls Salla Paulasaari Joonas Potoinen Asser Tuovinen Miika Turunen Heidi Valtari Salla 08D Ryhmänohjaaja Veronika Austin Aalto Iida Ahlgren Tuuli Ala-Honkola Marika Alasalmi Heidi Backholm Jessica Björlin Jenna Gräsbeck Oscar Haglund Karoliina 80 Vaasan lyseon lukio Halonen Fanny Hankaniemi Lotta Helin Sofia Hintikainen Toni Hoppi Emma Hyytinen Sofia Isosalo Mika Jakobsson Peter Jama Mahad Jokiniemi Sofia Kaivolahti Eetu Karjala Marjaana Katila Tuulia Kiviluoma Tuomas Kiviniemi Alina Koivula Johanna Kujala Johanna Kähtävä Samu Känsäkangas Tiia Rajala Nelli 08E Ryhmänohjaaja Arja Kujanpää Aho Lauri Annola Tuomas Antosalo Anniina Jaskari Juho Juslin Anna Koivisto Joona Källström Kalle Laasanen Santeri Luhtasaari Mikko Mikola Olli Mäkynen Markus Mäntysalo Mikko Nurminen Rasmus Peltomäki Olli Pitkäkangas Sami Prusi Niko Puputti Antti Rautio Tuure Saarela Henna Saarikoski Eemeli Staffas Jim Teittinen Marjut Tuovinen Tino Turunen Aurora Vainio Joonas Vanhala Nelli Viitala Jenni-Sofia Vähänen Miika Öling Taru 08F Ryhmänohjaaja Mikko Hänninen Alanko Jere Antikainen Anni Asunmaa Samu Forsberg Penjami Hallasmaa Touko Henriksson Arto Herronen Hertta Hietala Jani Hintsala Mikael Hämäläinen Taru Inki Lassi Inki Mikko Joutsen Elina Kankaanpää Eetu Karvonen Lotta Kinnunen Miko Klemets Kristian Koivumäki Anton Kouchehbaghi Katrin Kronman Katri Laatu Maria Nevala Elise Nuutinen Noora Orbinski Sanna Rajaniemi Terhi Rosing Emilia Taipalus Jussi, aloitti 10.8.10 eronnut 1.11.10 Hovila Niko eronnut 14.1.11 Taipalus Jussi 08G Ryhmänohjaaja Eija Katajamäki Aaltonen Matleena Eerikäinen Essi Fred Maria Jänisoja Emilia Kärki Oliver Latva-Kiskola Juuso Launonen Jukka Luhta Joona Malmi Joni Meuronen Pauli Mikola Tuomas Nordman Sanna Nousiainen Jussi Nuutinen Salla Nyberg Toni Nåhls Anniina Ohra-aho Niko Vaasan lyseon lukio Panula Sakari Parviainen Anni Ranta-aho Antti Saari Milla Salo Teemu Seppä Tuomas Söderqvist Samuel Tiiro Mari Uusi-Kyyny Kirsi Uusitalo Jaakko Vesterkvist Stefan Vihanto Samuli 08H Ryhmänohjaaja Mathias Eklund Fagerroth Eerik Hannuksela Mikael Hautala Veera Hintikainen Henna Jokela Milla Jäntti Kristel Karppi Viljami Korkeamäki Jaakko Kuivamäki Maaria Kukkola Topias, aloitti 10.8.10 Kuokkanen Janika Kurki Mika Kurula Tiia Laine Joonas Lehtinen Kai, aloitti 10.8.10 Luoto Laura Niemistö Maija Nikkinen Jonna Perälä Jyri Rajala Ville Rajamäki Eero Rajamäki Tomi Raudasoja Tommi Sahlberg Niko Sandström Ida-Lotta Sokkinen Anja Strandberg Julia Sui Laura Suomalainen Erno, aloitti 10.8.10 Torala Satu Yliluoma Matias ylioppilaaksi 3.12.10 Lehtinen Kai eronnut 5.10.10 Lehtonen Sanna eronnut 10.1.11 Suomalainen Erno Vuosikirja 2010–2011 08I Ryhmänohjaaja Helena Ingo Ahlsved Annina Anttila Niina Autio Esa-Pekka Bergendahl Linda Haataja Jarno Hagström Camilla Hasanzade Rashad Hautamäki Kaisa Hippi Petja Hotakainen Laura Huikari Pauliina Iivanainen Tapani Kamila Laura Kurppa Katariina Loukas Jami Mikhael Rene Mäkelä Matti Mäkinen Pauliina Männistö Sanna Nieminen Tuisku Rajamäki Juha Ranta Niko Sivonen Tuomo Takala Fanny-Sofia Turpela Oskari Törmä Johanna Vataja Sami Vuorenmaa Valtteri, aloitti 8.11.10 päättötodistus 3.12.10 Haka Ville päättötodistus 3.12.10 Kaivolahti Sanna päättötodistus 3.12.10 Knookala Petri päättötodistus 3.12.10 Palomäki Janne päättötodistus 16.12.2010 Tuhkanen Juhana eronnut 14.10.10 Jalkanen Jenni eronnut 1.11.10 Kankaanpää Kristian eronnut 26.10.10 Mäki-Jokela Nita eronnut 4.5.11 Siimesvaara Riku vaihto-opiskelijana, USA Tamminen Toni 07A Ryhmänohjaaja Kati Sandvik Alanen Emmi Haapaniemi Jukka-Pekka Hauru Samu Iivanainen Sanna-Liisa Jawanmiri Haida Karjala Antti Kivioja Maija Linde Annika Liukku Jenna-Marikak Rantanen Tapio Ruohonen Tiina Seppelin Petteri Simola Aleksi Tuhkanen Anna Valtari Jukka Wegelius Veli Vertanen Anniina 81 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 10A 10B 82 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 10C 10D 83 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 10E 10F 84 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 10G 10H 85 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 10I 09A 86 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 09B 09C 87 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 09D 09E 88 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 09F 09G 89 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 09H 09I 90 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 08A 08B 91 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 08C 08D 92 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 08E 08F 93 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio 08G 08H 94 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 08I 07A 95 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Tuntijako Tuntijako Uusi opetussuunnitelma Koskee syksyllä 2005 tai myöhemmin lukion aloittaneita. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden suositellaan tekevän kurssivalintansa lähinnä punaisella merkittyjen kurssien joukosta. Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 123456 789 10 11 9 10 11 12 A1-, A2-kielet - englanti 123456 78 - ruotsi 123456 78 9 10 11 - saksa, ranska, venäjä 123456 78 9 10 11 12 - ruotsi 12345 67 9 10 11 B1-kielet B2-kielet - saksa 12345678 9 10 - ranska 12345678 9 10 - venäjä 2345678 9 10 B3-kielet - saksa 12345678 9 10 - ranska 12345678 9 10 - venäjä 12345678 9 10 - latina 12345678 - espanja 12345678 9 10 - italia 12345678 9 10 Matematiikka - lyhyt oppimäärä tai 123456 78 9 - pitkä oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Ympäristö- ja luonnontiet. - biologia 12 345 - maantiede 12 34 678 5 - fysiikka 1 2345678 9 10 11 - kemia 1 2345 67 45 6789 Uskonto/Et - uskonto, ev-lut 123 - uskonto, ortodoks. 123 - elämänkats. tieto 123 45 Filosofia 1 234 567 Psykologia 1 2345 6 7 8 9 10 Historia 1234 56 7 8 9 10 11 Yhteiskuntaoppi 12 34 5 Taideaineet 3 - musiikki 1-2 345 6 - kuvataide 1-2 345 67 Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Liikunta - poikien liikunta 12 345 6 7 8 9 10 11 12 13 14 - tyttöjen liikunta 12 345 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Terveystieto (tytöt, pojat) 1 23 Opinto-ohjaus 1 12345678 Tietotekniikka Yrittäjyyskasvatus 1 Julkaisutoiminta 12345 Viittomakieli 1 Kansainväl. kasvatus 1 Ilmaisutaito 12 Liikennekasvatus 1 Pelastus- ja suojelutoiminta 1 Oppilaskuntatoiminnan kurssi 1 Vapaaehtoistyö 1 Tähtitiede 1 Japanin kieli ja kulttuuri 1 Muut kurssit - toisten oppilaitosten kurssit - ulkomailla suoritetut kurssit 96 4 234 Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukion ylioppilaat Syksy 2010 Kevät 2011 Vaasan lyseon lukio (Tilanne vuosikirjan mennessä painoon 20.5.) Haka Ville Halonen Aleksi Kaivolahti Sanna Kuivamäki Maaria Lehtinen Kai Palomäki Janne Ratilainen Mickey Vaasan lyseon lukion aikuislinja Häggblad Tea Vaasan lyseon lukio/ Vaasan ammattiopisto yhdistelmätutkinto Eskelä Mirva Palomäki Juhani Ranta Mira Tuomiharju Markus Vaasan lyseon lukio Aalto Iida Aaltonen Matleena Ahlgren Tuuli Ahlsved Annina Aho Lauri Ahonen Kasperi Ala-Honkola Marika Alanen Emmi Alanko Jere Alasalmi Heidi Annola Tuomas Antikainen Anni Antosalo Anniina Asunmaa Samu Autio Esa-Pekka Backholm Jessica Bergendahl Linda Björlin Jenna Dahlmars Hannes Eerikäinen Essi Ekoluoma Henna Forsberg Penjami Guya Davis Haataja Jarno Hagström Camilla Hakala Jenni Hallasmaa Touko Halonen Fanny Hankaniemi Lotta Hannuksela Mikael Hantula Laura Hasanzade Rashad Hautala Veera Hautamäki Kaisa Hazji Gaderi Pakshan Helin Sofia Henriksson Arto Herronen Hertta Hietala Jani Hintikainen Henna Hintikainen Toni Hintsala Mikael Hippi Petja Hoppi Emma Hourula Katariina Hyytinen Sofia Hämäläinen Artturi Hämäläinen Taru Iivanainen Tapani Inki Lassi Inki Mikko Isosalo Mika Jakobsson Peter Jama Mahad Jaskari Juho Jokiniemi Sofia Joutsen Elina Juslin Anna Juuti Meri Jänisoja Emilia Jäntti Kristel Kaivolahti Eetu Kankaanpää Eetu Karjala Antti Karjala Marjaana Karppinen Sini Karvonen Lotta Katila Tuulia Khalifa Robin Kinnunen Miko Kiviluoma Tuomas Kiviniemi Alina Kivioja Maija Klemets Kristian Koivisto Joona Koivumäki Anton Korkeamäki Jaakko Kronman Katri Kujala Johanna Kuokkanen Janika Kurki Mika Kurppa Katariina Kurula Tiia Kuusisto Miira Kähtävä Samu Känsäkangas Tiia Kärki Oliver Laaja Jimmie Laasanen Santeri Laatu Maria Lahti Janna Lahti Juha Laine Joonas 97 Vuosikirja 2010–2011 LakkaTeemu Lampimäki Annina Latva-Kiskola Juuso Laukka Laura Launonen Jukka Lehtinen Pauliina Lehtineva Olli Linde Annika Lindfors Stella Luhta Joona Luhtasaari Mikko Luoto Laura Lämpsä Heli Malmi Joni Mannila Noora Manninen Lauri Masinovic Jasminka Matkoski Henna Metsäranta Valtteri Meuronen Pauli Mikhael Rene Mikola Olli Mikola Tuomas Mäenpää Mika Mäkelä Laura Mäkelä Matti Mäki Saara Mäkinen Pauliina Mäkynen Markus Mäntysalo Mikko Nevala Elise Nieminen Kristina Nieminen Tuisku Niemistö Linda Niemistö Maija Nikkinen Jonna Nordman Sanna Nori Nilla Nousiainen Henri Nousiainen Jussi Nummela Aino Nurmi Emmi Nurminen Rasmus Nuutinen Salla Nyberg Toni Nygård Susanna Nygård Wilhelmiina Nyman Janica Nåhls Anniina Nåhls Salla Orbinski Sanna Panu Mira Panula Sakari Parviainen Anni Patama Marja Paulasaari Joonas 98 Vaasan lyseon lukio Pellas Ida Peltomäki Olli Perälä Jyri Pitkänen Paula Potoinen Asser Prinkkilä Jessica Prusi Niko Puputti Antti Puska Hanna-Sofia Rajala Nelli Rajamäki Eero Rajamäki Juha Rajamäki Sini Rajaniemi Terhi Ranta Niko Ranta-aho Antti Rantala Milla Rantala Teemu Rantamäki Matias Raudasoja Tommi Raunio Tomi Reinilä Janne Rintala Matleena Rintamäki Janika Rosing Emilia Ruohonen Tiina Saarela Henna Saari Milla Saarikangas Meri Saarikoski Aku Saarikoski Eemeli Sahlberg Niko Seppä Juha Seppä Tuomas Seppänen Pekka Sillanpää Emmi-Karoliina Siltanen Juuso Sivonen Tuomo Soini Jasmine Staffas Jim Storlund Annina Strandberg Julia Sui Laura Svahn Rebecca Söderqvist Samuel Takala Fanny-Sofia Talvitie Joni Teittinen Marjut Tiiro Mari Tikkanen Meiju Torala Satu Tuovinen Maiju Turpela Oskari Turunen Aurora Turunen Heidi Törmä Johanna Uusi-Kyyny Kirsi Uusitalo Jaakko Vainio Joonas Valtari Jukka Valtari Salla Vanhala Nelli Ward Emilia Vataja Sami Vertanen Anniina Vesterkvist Stefan Vihanto Samuli Viitala Jenni-Sofia Viitasalo Eetu Vuorinen Johanna Vähänen Miika Ylinen Jenna Öling Taru Vaasan lyseon lukion aikuislinja Leinonen Tommi Martin Sanna Siimesvaara Riku Tuominen Mikko Vaasan lyseon lukio/ Vaasan ammattiopisto yhdistelmätutkinto Autio Valtteri Beijar Annika Haapala Henri Halonen Oskari Heikkinen Kirsi Helinko Ilkka Jouppi Riina Juslin Henri Katajisto Taija Kattelus Paula Kivioja Inkeri Käld Oskar Lantela Tiia-Maria Leppänen Saara Luomala Jonna Nori Nanika Nummi Ilona Olkkonen Aleksi Palola Tiia Pennanen Jukka Piironen Linda Vaahtera Mikko Valtamäki Juuso Välimäki Jaakko Värs Harald Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Stipendit Vuosikirjan painoon mennessä emme vielä saaneet stipendinsaajien nimiä. Ne löytyvät kuitenkin vuosikirjan nettiversiosta osoitteesta www.vaasanlyseo.fi ja sieltä kohdasta Vuosikirjat. Vuosikirjan painoon mennessä stipendirahoja ja -lahjoja ovat lahjoittaneet seuraavat yhdistykset ja liikelaitokset: Vaasan yhteiskouluyhdistys, Tyyne Kultavirran rahasto, Zonta Club of Vaasa, Valeo, Aktia, Lions Club – Vaasa City, Lions Vähäkyrö, Vaasan lyseon lukion stipendirahasto, Hufvudstadsbladet, Vaasan Suomi-Amerikka Yhdistys, PohjolaNorden, Tiede-lehti, Helsingin Sanomat Vaasan lyseon lukio kiittää kaikkia lukuvuoden 2010–11 aikana toimintaamme tukeneita yhteisöjä, yhteistyökumppaneita ja yksityisiä henkilöitä. 99 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio VAASAN Vaasan lyseon lukion aikuislinja LYSEO VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA 1880 1973 AIKUISLINJA V aasan lyseon lukion aikuislinjan 38. toimintavuosi. Etäopetuksemme täytti kymmenen vuotta. Kuluneena lukuvuotena on koulun opiskelijoiden kokonaismäärä ollut edellisvuoden kaltainen: varsinaisia opiskelijoita on ollut yli 60. Aikuislinjalla opiskelu koostuu lähiohjaustunneista ja etäopintoina suoritettavista verkkotehtävistä, jotka tehdään opettajan ohjauksessa. Lähiohjaustunneille osallistuminen on tärkeää, koska se tuo tarvittavaa tehoa opiskeluun ja auttaa oleellisesti itsenäisessä opiskelussa. Myös sosiaalisten suhteiden muodostuminen opiskelussa on tärkeää. Verkko-opetus sinällään tarjoaa nykyaikaisen ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden opiskeluun. Aikuislinja on mukana Länsi-Suomen alueella toimivien iltakoulujen muodostamassa Reaalirenkaassa. Nämä yhteistyöoppilaitokset järjestävät verkko-opiskeluna lähinnä reaaliaineiden valtakunnallisia syventäviä kursseja, mutta tarjolla on myös kursseja muissa lukioaineissa. Vaasan seudun Opin polku -projekti (osa valtakunnallista Opin ovi -projektia) on lisännyt yhteistyökuvioita aikuisoppilaitosten kesken. TE-toimis- ton Opintori tarjoaa oivan välineen tiedon välittämisessä. Varsinaisten opiskelijoiden lisäksi aikuislinjalla on aineopiskelijoita, jotka korottavat jotakin lukion päättöarvosanaa tai suorittavat puuttuvia arvosanoja. Varsinaisilla opiskelijoilla ei ole ollut lukukausimaksua. Sen sijaan aineopiskelijat ovat maksaneet ilmoittautumismaksun ja kurssikohtaisen osallistumismaksun, jotka ovat olleet kumpikin 30 €. Aikuislinjalle otetaan uusia opiskelijoita jatkuvasti. Ilmoittautuminen tapahtuu kansliassa. Erityinen ilmoittautumistilaisuus on maanantaina 30.05.2011 klo 16–18 ja tiistaina 16.08.2011 klo 16–18 Vaasan lyseon tiloissa, Vaasanpuistikko 8, 65100 Vaasa. Tilaisuuksissa on paikalla eri aineiden opettajia, joilta on mahdollisuus saada opinto-ohjausta. Ilmoittauduttaessa on oltava mukana viimeinen koulutodistus (päättötai erotodistus) alkuperäisenä ja jäljennöksenä. Todistukset muista opinnoista on myös syytä olla mukana erityisesti silloin, kun aiotaan anoa aikaisempien opintojen hyväksilukemista. Aikuislinjan opiskelijaksi voidaan Opiskelijamääriä Kursseja suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärät naiset miehet yhteensä 1 1 2 Lukio 73 57 130 Koko koulu 74 58 132 Perusaste 100 ottaa painavasta syystä myös alle 18vuotias henkilö, jos rehtori antaa luvan. Varsinainen koulutyö alkaa maanantaina 29.8.2011 työjärjestyksen mukaisesti. Uusien opiskelijoiden info maanantaina 29.8.2011 klo 17.00. Mahdollisista poisjäämisistä tulee ilmoittaa kansliaan hyvissä ajoin. Vesa Neste apulaisrehtori Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Verkossa – yo-tutkinnon voi saalistaa myös aikuislinjalta O n tiistai-iltapäivä Vaasanpuistikolla ja kello lähenee 16:tta. Opettajainhuoneen naulakko alkaa tyhjentyä päällystakeista, kun työpäivä on ohi. Osalla opettajista ei kuitenkaan näytä olevan mitään aikomusta lähteä vielä kotiin. Päinvastoin, joidenkin työpäivä on vasta alkamassa. Osa jatkaa suoraan päivää iltaan asti. Monistuskone laulaa, eväitä syödään. Käytäville alkaa hiljalleen ilmestyä lisää opiskelijoita. Kun kello on 16.30, opettajat lähtevät materiaalipinot sylissään kohti luokkia. Mistä on kysymys? Mitä kaksoiselämää lyseo oikein viettää? Vaasan lyseon lukion aikuislinjalla on lukuvuonna 2010–2011 ollut kirjoilla 60 opiskelijaa, eri-ikäisiä ja taustoiltaan erilaisia. Opiskelu tapahtuu nykyään valtaosin itsenäisesti verkossa. Jokaisella kurssilla on kolme 80 minuutin mittaista lähiohjaustuntia joka toinen viikko. Lähiohjaustuntien jälkeen on kurssikoe. Kurssin saa suoritetuksi, kun koe ja kaikki tehtävät verkosta on tehty. Voi vain arvata, että monella opiskelu venyy. Jos on jo työelämässä tai perheellinen, lukion vaatimille koulutöille (jotka eivät juuri eroa päiväpuolen vastaavista) ei tahdo löytyä aikaa. Lisäksi edellisestä koulunkäynnistä saattaa olla aikaa, joten opiskelutekniikan löytäminen tai tietokoneen käyttökin voivat tuottaa vaikeuksia. Oman motivaation täytyy olla todella kova, jotta jaksaa sitkeästi suorittaa kurssit ja tehdä tehtävät. Silti aina joku sinnittelee tämänkin koulun läpi. Tänä lukuvuonna aikuislukiosta valmistuu puolisen tusinaa ylioppilasta. Heille lämpimät onnittelut ja hatunnosto periksiantamattomuudesta! Omaan luokkaani, V22:een, on tullut paikalle viisi opiskelijaa. Se on ihan hyvä määrä, sillä lähiohjaustunneille osallistuminen on vapaaehtoista. On haastavaa opettaa kolmessa tunnissa kaikki se, mihin päiväpuolella on melkein parikymmentä tuntia aikaa. Siksi lähiohjaustunnit ovat usein täynnä monisteiden jakoa ja luennointia. Teoria on saatava käydyksi, jotta opiskelijat selviäisivät sen avulla verkossa olevista tehtävistä. Harjoitellakin pitäisi, että mahdolliset ongelmat tulisivat ilmi jo tunnilla ja niissä voisi auttaa. Koska verkossa puurtaminen on yksinäistä työtä, lähiohjaustuntien ohjelmassa on esimerkiksi kielissä suullista ilmaisua ja kuunteluita. Äidinkielessäkin puheet ja ryhmäkeskustelut on kätevintä sijoittaa lähiohjaustunteihin. Silloin teoria on saatava puristetuksi vielä tiiviimpään pakettiin, että muullekin tekemiselle jäisi aikaa. Tunti pyörähtää käyntiin. Selvitellään käytännön asioita ja joku haluaa täsmennystä verkossa olevaan kirjoitelmaohjeistukseen. Kun joku uskaltaa kysyä, informaatiosta hyötyvät kaikki muutkin. Muutenhan opettaja ja opiskelija kommunikoivat sähköpostitse, ja sähköpostiin myös kurssisuoritukset lähetetään. 2-kurssilla (joka vastaa päivälukion ÄI3-kurssia) on edellisellä kerralla selostettu tekstitaidon kokeen ja vastaustekstien kirjoittamisen periaatteet. Tänään käydään yhdessä novellia läpi. On jännittävää huomata, miten eri silmin aikuisopiskelijat kaunokirjallisuutta lukevat nuoriin verrattuna. Päivälukion opiskelijoita pidempi elämänkokemus näkyy niin kirjoitelmissa kuin keskusteluissakin. Tällä kertaa novellin kertojan ja hänen ystävänsä sukupuoli ja heidän suhteensa laatu kirvoittaa aktiivisen keskustelun. Juuri tällaiset hetket ovat aikuislukiossa opettamisen suola! Kello on 19.20 ja toinenkin 80-minuuttinen on takana. Tuntien välillä olleella 10 minuutin tauolla on ehtinyt käydä opettajainhuoneessa vaihtamassa kirjat ja materiaalit toisiin ja ehkä juomassa lasin vettä. Usein joku opiskelija haluaa vielä jäädä tauolla juttelemaan tai kysymään jotakin. Suuta kuivaa paljosta puhumisesta. Vaikka iltapäivällä joskus tuntuu, ettei enää jaksaisi jäädä illaksi töihin, olo on tuntien jälkeen kuitenkin tyytyväinen ja mieli hyvä. Iltavahtimestari patistelee jo lähtemään kotiin. Opettaja lähtee pimenevään iltaan väsyneenä mutta kutakuinkin onnellisena. Elsi Viitanen Aikuislinjan henkilökunta 2010–2011 Härmä Vesa Juupaluoma Helena Kujanen Lasse Mylläri Jaana Mäkinen Kari Neste Vesa Ojala Harri historia, filosofia, yhteiskuntaoppi englanti uskonto biologia, maantiede ATK-tuki, AV- ja ATK-laitteiden hoito apulaisrehtori, opinto-ohjaus matematiikka, kemia Tuomisto Juha Viitanen Elsi Vilenius Maarit Yli-Koski Kaija Hahto Seija Kerrman Katri Rajala Jaakko fysiikka äidinkieli psykologia ruotsi opintosihteeri opintosihteeri vahtimestari 101 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Vaasan lyseon lukion aikuislinjan opiskelijat 2010–2011 Airaksinen Risto-Matti Ala-Seppälä Teemu Alavainio Toni Anneberg Kristian Anttila Iida Baas Christina Berglund Tero Blåfield Samu Bäck Katarina Ekström Jessica Elo Sanna Granholm Kerli Haapala Henri Haglund Jan Haljala Emilia Halonen Oskari Hankosaari Jannina Hannukainen Annica Harju Samuli Hiltunen Anne Hiltunen Marjut Hopponen Tero Huhta Chanette Huhtala Joni Huikari Pauliina Hussain Huda Hynnä Tini Häggblad Tea Ikola Ville Jokinen Juuso Jussila Janina Kaasalainen Linda Kaijanen Saara Kalinainen Max-Sebastian Kallio Jani Kaltiokumpu Marianne Kanerva Antti Kantola Sami Karesvuo Paula Karimäki Julia Karinen Tiiu Karppi Aleksi Karppi Antti Kauppi Johanna 102 Keisala Reeta Kohtakangas Sofianna Koskela Atte Koskimäki Jenny Kukkola Topias Kuusela Janne Kuusisto MIka Kyrönlahti Niko Källström Miikka Lahti Janne Lahtinen Anni Laine Paula Lammi Jussi Lammi Timo Laurila Maria Lehtinen Isabella Lehtinen Tuulia Lehto Veera Leinonen Tommi Lindén Tiina Lindén Tomi Liukkonen Marjaana Lukkarila Milla Lumivuori Ari Luukkanen Tiia Lähde Ritva Malinen Sinikka Malmi Marianne Malmi Minttu Martin Anna Martin Mikko Martin Sanna Marttila Valtteri Mikkotervo Jussi Myötänen Miika Mäenpää Olli Mäkelä Janne Mäkelä Vili Nassereddin Adela Nori Nanika Norrgran Eija Nurminen Casimir Nuutinen Noora Pakkanen Mikaela Peltomaa Sanna Peräkorpi Katariina Perälä Maiju Perälä Tanja Petäjämäki Annika Porttila Sami Päivärinta Jani Rajamäki Jonna Rantala Jaakko Rautakoski Kaisa Rintala Juha Rintamäki Juha Ristolainen Tommi Rönns Hilkka Saarela Henna Saarenmäki Pekka Sahlberg Cecilia Salimäki Jussi-Pekka Salonen Jori Seijari Johanna Seppelin Niko Seppälä Sofia Siimesvaara Riku Silander Sonja Strang Anna-Stina Suomela Minttu Syystuuli Anni Tamminen Mariaselene Tamminen Virpi Tamppari Marianne Thölix Maria Tiensuu Jarmo Tikkanen Pirjo Tuomaala Teemu Tuominen Fanny Tuominen Mikko Tuomioja Pauliina Turunen Erkki Vaahtoniemi Kaisa-Maija Wall Satu Wik Tomi Viljamaa Anna-Lotta Värs Harald Yousuf Bile Vaasan lyseon lukio Vuosikirja 2010–2011 Lyseon väistötila Kirkkopuistikolla 103 Vuosikirja 2010–2011 Vaasan lyseon lukio Ilmoitusasioita KANSLIAN AUKIOLO KESÄLLÄ (Vaasanpuistikko 8) Avoinna klo 9–15. Kanslia suljettu: 24.6.–31.7.2011 UUDET OPISKELIJAT Opiskelupaikan varmistaminen: Vaasan lyseon lukioon hyväksyttyjen syksyllä 2011 aloittavien nimilistat ovat nähtävissä Vaasan lyseon lukion ovissa aikaisintaan torstaina 16.6.2011. Opiskelupaikan varmistamiseksi ilmoittaudutaan Vaasan lyseon lukion kansliaan, Vaasanpuistikko 8, 16.6.–20.6.2011 välisenä aikana klo 9.00–15.00. Ota mukaasi perusopetuksen päättötodistus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. LAKKIAISJUHLA Vaasa Arenassa, (jäähalli) Rinnakkaistie 1, lauantaina 4.6.2011 klo 10.00. UUSI LUKUVUOSI Uusi lukuvuosi alkaa maanantaina 15.8.2011 klo 9.00 yhteisellä tilaisuudella Vaasan kaupunginkirkossa. Tervetuloa! INFOA Vaasan lyseon lukion Internet-sivuilta: http://www.vaasanlyseo.fi Koulun sähköpostiosoite: lyseonkanslia@vaasa.fi VAASAN LYSEON LUKIO Vaasanpuistikko 8, kanslia 325 3323, 325 3302 (talous) Lukiokoulutuksen rehtori Kari Kukkohovi 325 3321, 325 3300, 040-5688100 kari.kukkohovi@vaasa.fi Aleksanterinkuja 1 B 21, 65100 Vaasa Apulaisrehtori Vesa Neste 325 3320, 040-1903785 vesa.neste@vaasa.fi Rantakatu 8 A 17, 65100 Vaasa Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala 3253301, 040-8406108 juha-pekka.rauhala@vaasa.fi Majakkakatu 8 B, 65200 Vaasa SYKSYN 2011 KIRJOITUSTEN AIKATAULU Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ilmoittautuvat kansliaan Vaasanpuistikko 8 viimeistään tiistaina 31.5.2011 Kuullunymmärtämiskokeet ma 12.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 13.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 14.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet pe 16.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma 19.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 21.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 23.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 26.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi toisena kielenä-koe ke 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 30.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 3.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä TUTKINTOMAKSUT Perusmaksu 27 e, koekohtainen maksu 28 e, maksu tarkistusarvostelusta 50 e Perusmaksu maksetaan jokaiselta tutkintokerralta. 104
