Arboretum Mustilan siemenhinnasto (22

Transcription

SIEMENHINNASTO
ARBORETUM MUSTILA (31.8.2012)
Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum Mustila etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä
ulkomaisia kasvikantoja. Mustilan siemenhinnaston runko ovat arboretumin parhaista metsiköistä ja
koeistutuksista kerätyt siemenet. Valikoimaa on täydennetty muilla hyväksi havaituilla kotimaisilla
lisäyslähteillä sekä ulkomailta Suomea muistuttavilta ilmastoalueilta kerätyillä koesiemenerillä.
Harrastajapussit
Tyypillinen Mustilasta myyty siemenannos on niin sanottu harrastajapussi, jossa on lajista,
itävyydestä ja siementen koosta riippuen 4–20 itävää siementä – juuri sopiva määrä omaa
puutarhaa tai arboretumia varten tai lahjaksi. Harrastajapussin hinta on 3,50 €.
Siementen myynti grammoittain
Mustilasta tilataan myös suurempia siemenmääriä taimistokäyttöön ja suurimuotoisempaan
harrastustoimintaan. Suuremmat siemenannokset (esim. 5 g, 10 g, 100 g) pakataan tilauksesta ja
hinnoitellaan painon mukaan. Ellei toisin mainita, siementen "kilohinta" on € / 10 g. Pieniä
siemeniä voi tilata alle 10 g, mutta harrastajapussia suuremman erän minimihinta on 7 €.
Toimitusehdot
• Ilmoitetuissa hinnoissa on mukana 23 % arvonlisävero, lukuunottamatta Mustilasta kerättyjä
siemeniä, joiden ALV on 0 %.
• Toimituskulut ovat 5 € lähetys. Yli 70 € tilaukset toimitetaan ilman kuluja.
• Yli 170 euron tilauksista annetaan -10 % alennus.
• ×:llä merkityt siemenerät saattavat sisältää lajiristeymiä.
• Kaikki ilmoitetut menestymisvyöhyketiedot ovat vain suuntaa-antavia. Tämä koskee erityisesti
uusia, ulkomailta saatuja koesiemeneriä. Myös kasvupaikalla ja pienilmastolla on suuri vaikutus
menestymiseen.
• Mahdolliset myyjän virheet liittyen mm. siementen nimeämiseen, itämistietoihin, toimitusaikaan
tai siemenistä itäneiden taimien menestymiseen hyvitetään vain siementen ostohintaan saakka.
Asteriskilla (*) merkittyjä siemeneriä on niiden huonon säilyvyyden vuoksi toimitettavissa vain
loppusyksyn ja kevään välisenä aikana. Nämä siemenet on varastoitu kylmiössä kosteassa
väliaineessa, jonka seurauksena ne alkavat itää keväällä. Muille siemenille ei ole tehty lämmin- tai
kylmäkäsittelyjä, vaan ne on varastoitu pitkäaikaisen säilyvyyden varmistamiseksi. Ohjeita
siementen esikäsittelyyn ja kylvöön on luettavissa arboretumin nettisivuilla.
Tilauksen voi tehdä postitse (Arboretum Mustila, Mustilantie 57, 47200 Elimäki), puhelimitse (053776678) tai sähköpostitse, arboretum@mustila.fi. Lähetystä varten tarvitaan toivottavat lajit,
alkuperät ja määrät sekä toimitusosoite. Toimitusaika on 1–3 viikkoa riippuen arboretumin kiireistä.
Kaikkien lähetettävien siemenerien mukana toimitetaan siemenrekisteritunnus, tavallisesti
K09-alkuinen numerosarja, jonka avulla siemenet voidaan yhdistää alkuperätietoihin Mustilan
siemenrekisterissä. Myös siemenrekisteri on luettavissa arboretumin kotisivuilla.
Hinnastossa käytetyt merkit ja lyhenteet: NF=National Forest, SV=siemenviljelmä.
Merkityllä kasvilajilla on havaittu tietyissä olosuhteissa Mustilassa tai muualla Suomessa
selvää taipumusta levitä suurimuotoisista istutuksista ympäristöön. Kehotamme huomioimaan
tämän, tutustumaan kyseisen kasvin erityispiirteisiin ja kylvämään ja istuttamaan vastuullisesti.
HAVUPUUT
NIMI
LISÄYSLÄHDE
VYÖH.SUOS.
 Abies alba (saksanpihta, silvergran)
Slovakia, 800–1000 m
I (II)
 Abies amabilis (purppurapihta, purpurgran)
Kanada, BC, Coldwater River
I (II–III)
Mustila
I–II (III)
 Abies balsamea (palsamipihta) 
Mustila (×)
I–VII
-tiheäkasvuinen sinertävä muoto ("Cook's Blue"):
USA, New Hampshire (SV)
I–V
 Abies bornmuelleriana (turkinpihta)
Turkki, Bolu Kökez
I (II)
 Abies concolor (harmaapihta, coloradogran)
-harmaanvihreä muoto:
USA, Colorado, San Juan NF
I–III (IV–V)
-sinihopeinen muoto:
USA, Uusi-Meksiko, Carson NF I–II (III–IV)
 Abies equi-trojani (troianpihta)
Turkki, Balikesir
I (II)
 Abies fraseri (virginianpihta, virginiagran)
USA, NC, Roan Mountain
I–IV
 Abies fraseri-hybr. (virginianpihtaristeymä)
Mustila
I–IV
 Abies grandis (jättipihta, kustgran)
Kanada, BC, Royston (SV)
(I)
 Abies holophylla (ussurinpihta, ussurigran)
Kiina, Itä-Jilin
I–III
 Abies koreana (koreanpihta, koreagran)
- matalakasvuinen kanta:
Tanska, Gravlunde (SV)
I–III (IV)
- isokasvuinen kanta:
Mustila (×)
I–IV (V)
 Abies lasiocarpa var. arizonica (korkkipihta, korkgran)
USA, Arizona, Apache NF
I–IV
kpl / 10 g Itäv%
€ / 10 g
200
50
10
250
250
74
20
11
14
850
30
10
850
65
21
350
40
9
350
70
14
350
70
14
350
40
9
1100
50
14
1100
20
14
200
50
8
350
50
10
800
50
14
800
30
12
900
60
28
(harrastajapussin hinta aina 3,50 €)
 Abies lasiocarpa var. lasiocarpa (lännenpihta, berggran)
Kanada, BC, Raft Mtn.
I–VI
900
 Abies mariesii (honshunpihta, aomorigran)
Mustila
I–II (III)
300
 Abies nephrolepis (ohotanpihta, amurgran)
Mustila (×)
I–V
800
 Abies nordmanniana (kaukasianpihta, nordmannsgran)
Turkki, Savsat
I
350
Venäjä, Arkhys
I
350
 Abies veitchii (japaninpihta, fujigran)
Lapinjärvi
I–III
800
 Calocedrus decurrens (oregonintuoksusetri, cedertuja)
USA, Kalifornia, seed zone 516 (I)
270
 Cedrus deodara (himalajansetri, himalajaceder)
USA
–
100
 Chamaecyparis lawsoniana (lawsoninsypressi, ädelcypress)
Tanska, Langesø, SV F711
Ia (Ib)
3500
 Chamaecyparis obtusa (japaninsypressi, japansk ädelcypress)
Kiina
(I)
10000
 Cupressus nootkatensis (nutkansypressi, nutkacypress)
Kanada, BC, Coldwater River
I (II–III)
2000
 Larix decidua (euroopanlehtikuusi, europeisk lärk)
Kuusankoski
I–VI
1000
 Larix gmelinii var. gmelinii (dahurianlehtikuusi, dahurisk lärk)
Venäjä, Habarovsk
(I) II–VI
2200
 Larix gmelinii var. japonica (kuriilienlehtikuusi, kurilerlärk)
Mustila (×)
I–VI
2400
 Larix laricina (kanadanlehtikuusi, kanadalärk)
Kanada, Kaakkois-Ontario
I–V
2800
 Larix occidentalis (lännenlehtikuusi, kaskadlärk)
Kanada, BC, Tyner Lake
I–III
2800
 Larix sibirica (siperianlehtikuusi, sibirisk lärk)
Luumäki, SV 368
I–VII
1000
 Metasequoia glyptostroboides (kiinanpunapuu, kinesisk sekvoja)
Kiina
(I)
4000
 Picea abies (metsäkuusi, vanlig gran)
Anjalankoski
I–IV
4000
Suonenjoki
II–V
4000
 Picea glauca var. albertiana (albertanvalkokuusi)
Mustila
I–VI
5000
 Picea glauca var. densata (tiheävalkokuusi)
USA, E-Dakota, Black Hills NF (I) II–IV
5000
 Picea glauca var. glauca (valkokuusi, vitgran)
Kanada, Keski-Ontario
I–VI
5000
65
28
20
10
30
12
40
40
9
9
30
12
40
17
20
12
70
30
70
30
50
60
40
9
50
30
70
30
65
40
50
60
45
12
10
25
70
75
8
8
10
14
50
20
90
20
 Picea glehnii (glehninkuusi)
Mustila
I–III (IV)
 Picea jezoënsis (ajaninkuusi, ajangran)
Mustila
I–III
 Picea koraiensis (koreankuusi)
Mustila (×)
I–IV
 Picea mariana (mustakuusi, svartgran)
- käyttöalue Lounais- ja Etelä-Suomi:
Kanada, New Brunswick
I–IV
- käyttöalue Etelä- ja Keski-Suomi:
Kanada, Keski-Ontario
I–V
Kanada, BC, Pelican Lake
I–VI
- käyttöalue Keski- ja Pohjois-Suomi:
Kanada, Yukon
II–VII
 Picea omorika (serbiankuusi, serbgran)
Mustila
I–V
Punkaharju
I–V
 Picea pungens f. glauca (hopeakuusi, blågran)
Etelä-Häme
I–IV (V)
USA, Arizona, Kaibab NF
I–III (IV)
 Picea rubens (punakuusi)
Mustila
I–II (III)
 Pinus aristata (vihnemänty, rävsvanstall)
USA, Uusi-Meksiko, Carson NF I (II)
 Pinus banksiana (banksinmänty, banksianatall)
Kanada, Alberta, Vähä-Orjajärvi (I) II–VII
 Pinus contorta subsp. latifolia (kontortamänty, contorta)
Kanada, Yukon, Marsh Lake
I–VII
 Pinus monticola (lännenvalkomänty, vittall)
USA, Montana (SV)
I–II
 Pinus mugo var. mugo (vuorimänty, bergtall)
Hausjärvi
I–VI
Hyvinkää
I–VI
 Pinus mugo var. mughus (vuorimänty, bergtall)
Slovakia, Tatra
I–VI
 Pinus mugo var. pumilio (kääpiövuorimänty)
Italia, Etelä-Tiroli
I–V
Ulvila
I–V
 Pinus nigra subsp. nigra (euroopanmustamänty, svarttall)
Slovakia, Banska Bystrica
I–II
 Pinus peuce (makedonianmänty, makedonisk tall) 
Mustila
I–IV (V)
Mustila
I–IV (V)
Mustila
I–IV (V)
3000
5
10
4000
50
20
2000
5
14
8000
80
26
8000
8000
80
80
30
32
8000
80
32
2800
2800
50
50
35
35
2500
2500
30
80
14
16
3000
20
20
400
30
12
3000
50
14
3400
90
30
200
50
16
2000
2000
30
30
9
9
2000
80
9
2000
2000
80
20
9
12
450
70
14
200
200
200
90
75
50
12
10
7
 Pinus ponderosa (keltamänty, gultall)
Kanada, BC, Kamloops
(I–IV)
200
80
20
 Pinus resinosa (amerikanpunamänty)
Kanada, Ontario, Ottawa
(I–III)
1000
80
30
 Pinus strobiformis (uudenmeksikonmänty)
USA, Uusi-Meksiko, Santa Fe NF I–II
50
60
12
 Pinus sylvestris (metsämänty, tall)
Etelä- ja Keski-Suomi (seos)
I–V
1200
80
7
Kaakkois-Suomi (seos)
I–IV
1200
80
7
Jyväskylä
I–V
1200
80
7
 Pseudotsuga menziesii (douglaskuusi, douglasgran), metsänviljely- ja koristekäyttöön:
Kanada, BC, Prince George
I–V
1000
80
17
Kanada, BC, Mt. Prince
I–V
1000
80
17
Kouvola
I–IV (V)
700
27
9
Mustila (Prince George)
I–V
900
80
24
Mustila (Louis Creek)
I–IV
900
50
14
 Sequoia sempervirens (jättiläispunapuu, amerikansk sekvoja)
USA, Kalifornia
–
2500
20
15
 Sequoiadendron giganteum (mammuttipetäjä, mammutträd)
USA, Kalifornia, Tulare County –
1800
30
20
 Taxodium distichum (suosypressi, sumpcypress)
USA, Missouri
(Ia)
70
30
10
 Taxus cuspidata (japaninmarjakuusi, japansk idegran)
Kiina, Itä-Jilin
I–IV
320
70
12
 Thuja koraiensis (koreantuija, koreansk tuja)
Mustila (×)
I–III
8000
40
42
 Thuja occidentalis (kanadantuija, vanlig tuja)
Mustila
I–V
8000
40
42
 Thuja plicata (jättituija, jättetuja)
Mustila
I–II (III)
8000
30
42
Kanada, BC, Pyramid Mtn.
I–III
8000
70
50
 Tsuga canadensis (kanadanhemlokki, vanlig hemlock)
I–II
4000
75
40
Mustila
I–II (III)
4000
50
40
 Tsuga diversifolia (japaninhemlokki, japansk hemlock)
Mustila
I–II
3000
50
35
 Tsuga heterophylla (lännenhemlokki, jättehemlock)
Mustila
I–II (III)
5500
50
60
 Tsuga mertensiana (vuorihemlokki, berghemlock)
Kanada, BC, Perry River
I (II–III)
2500
80
70
Kanada, BC, Ratchford Creek
I (II–III)
2500
20
18
LEHTIPUUT, -PENSAAT, KÖYNNÖKSET JA VARVUT
NIMI
LISÄYSLÄHDE
VYÖH.SUOS.
kpl/10 g
€ / 10 g
 Acer barbinerve (viitavaahtera, ussurilönn)
Mustila (pensasmainen)
I–III
150
10
Joutsa (puumainen)
I–III
150
10
 Acer caudatum ssp. ukurunduense (kiinanvaahtera)
Venäjä, Vladivostok
I–III
200
12
 Acer glabrum var. douglasii (alaskanvaahtera)
Mustila
I–V
350
14
Kanada, BC, Heffley Lake
I–IV
350
14
 Acer griseum (hilsekaarnavaahtera, kopparlönn)
Kiina, Gansu
I
50
7
 Acer komarovii (syn. A. tschonoskii ssp. koreanum) (koreanperhosvaahtera)
Joutsa
I–III
300
16
 Acer mandshuricum (mantšurianvaahtera)
Mustila
I–III
120
12
 Acer negundo (saarnivaahtera, asklönn)
Lappeenranta
I–V
300
8
Mustila
I–V
300
8
 Acer pictum ssp. mono (idänvaahtera, spetslönn)
Mustila
(I) II–IV
350
14
 Acer platanoides (metsävaahtera, lönn)
Mustila
I–IV (V)
90
4
 Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, tysk lönn)
Helsinki
I
90
10
 Acer pseudosieboldianum (koreanvaahtera, manchurisk solfjäderslönn)
Mustila
I–II (III–IV)
200
14
Kiina, Jilin
I–II (III–IV)
240
12
 Acer rubrum (punavaahtera, rödlönn)
Mustila
I–III (IV)
500
16
 Acer spicatum (tähkävaahtera, berglönn)
- käyttöalue Etelä-Suomi:
Mustila
I–IV
200
12
- käyttöalue Keski-Suomi:
Mustila
(I) II–V (VI)
200
14
 Acer tataricum subsp. ginnala (mongolianvaahtera, ginnalalönn)
Lappeenranta
I–V
350
12
USA, Montana ("Cheyenne" SV)
I–V
400
12
USA, Idaho ("Flame" SV)
I–V
400
12
 Acer tataricum subsp. tataricum (tataarivaahtera, rysk lönn)
Mustila
I–V
350
12
 Acer tegmentosum (amurinvaahtera, manchurisk strimlönn)
Joutsa
I–III
200
14
 Acer triflorum (huntuvaahtera, klöverlönn)
Mustila
I–III
35
 Acer truncatum (kinesisk spetslönn)
Kiina, Jilin
I (II)
90
 Acer K09-11-009 (toistaiseksi tunnistamaton vaahtera)
Kiina, Liaoning
I (II)
200
 Acer K09-12-058 (toistaiseksi tunnistamaton vaahtera)
Kiina, Liaoning
I (II)
110
 Actinidia arguta (japaninlaikkuköynnös, krusbärsaktinidia)
Venäjä, Pietari
I–II
10000
 Aesculus hippocastanum (balkaninhevoskastanja, hästkastanj) *
- uudesta sadosta (syys- ja lokakuun ajan):
Kouvola
I–III
- tuorevarastoitu siemen (saatavilla marraskuusta huhtikuuhun):
Kouvola
I–III
0,9
 Alnus glutinosa (tervaleppä, klibbal)
Valkeakoski
I–V
7000
 Amelanchier alnifolia (marjatuomipihlaja, bärhäggmispel) 
Mustila
I–VI
1000
 Amelanchier laevis (sirotuomipihlaja, kopparhäggmispel) 
Mustila
I–III
1000
 Ampelopsis aconitifolia (sirohopeaviini, flikbladigt vildvin)
Kiina, Itä-Jilin
(I–II)
600
 Andromeda polifolia (suokukka, rosling)
Ylämaa
I–VI
10000
 Aralia elata (piikkiaraalia, pirunkeppi, parkaralia)
Vladivostok
I–II
500
 Aristolochia macrophylla (lännenpiippuköynnös, pipranka)
Mustila
I–IV
500
 Aristolochia manshuriensis (idänpiippuköynnös)
Venäjä, Pietari
I–II
500
 Betula alleghaniensis (keltakoivu, gulbjörk)
Mustila
I–III (IV)
10000
 Betula ermanii (kivikoivu, kamtjatkabjörk)
Venäjä, Pietari
I–V
10000
 Betula fruticosa (euroopanpensaskoivu)
Mustila
I–IV
20000
 Betula glandulosa (grönlanninpensaskoivu)
Kanada, BC, Valemount
I–V
20000
 Betula papyrifera (paperikoivu, pappersbjörk)
Mustila (×)
I–IV
10000
Kanada, Ontario
I–V
10000
Kanada, Manitoba
(I) II–VI
10000
 Betula pendula (paperikoivu, pappersbjörk)
Loppi, SV 427
I–V
10000
6
10
12
12
70
15 € / 100 kpl
0,3
20
25
25
16
100
14
24
24
30
35
35
35
30
35
35
18
 Betula platyphylla (siperiankoivu)
Kiina, Jilin
I–IV
10000
 Betula populifolia (poppelikoivu)
Kanada, Ontario
I–III
10000
 Betula pubescens (hieskoivu, glasbjörk)
Hyvinkää
I–IV
10000
 Betula pubescens f. fruticosa (pensashieskoivu, buskglasbjörk)
Viro, Luua
I–V
10000
 Callicarpa japonica (helmimarja, japanskt glasbär)
Kiina, Henan
(I–II)
5000
 Caragana arborescens (siperianhernepensas, häckkaragan)
Kouvola
I–VI
500
 Caragana grandiflora (kaukasianhernepensas)
Mustila
I–IV
500
 Caragana microphylla (mantšurianhernepensas, sandkaragan)
Venäjä
I–IV
500
 Caragana turkestanica (turkestaninhernepensas)
Mustila
I–IV
500
 Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki, avenbok)
Mustila
I–II (III)
300
 Carpinus cordata (herttavalkopyökki)
Pohjois-Kiina
(I–II)
1000
 Carpinus turczaninovii (nikolainvalkopyökki)
Kiina, Henan
I (II)
900
Kiina, Kansu
I (II)
900
 Catalpa ovata (keltatrumpettipuu)
Kanada, Ontario, Ottawa (×)
Ia (Ib)
10000
 Ceanothus americanus (vit säckbuske)
Kanada, Ontario
I–II
2000
 Ceanothus herbaceus (C. ovatus)
Kanada, Ontario
I–II (III)
2000
 Ceanothus sanguineus
Kanada, BC, Peachland
I–II (III)
2000
 Ceanothus velutinus
Kanada, BC, Merritt
I (II)
2000
 Cercidiphyllum japonicum (pikkulehtikatsura, småbladig katsura)
Mustila
I–III
5000
 Cercidiphyllum magnificum (isolehtikatsura, storbladig katsura)
Pietari (×)
I–II
5000
 Cercidiphyllum magnificum × japonicum
Mustila
I–II (III)
5000
 Cercis canadensis (nuppupuu, amerikanskt judasträd)
USA, Illinois
(Ia)
300
24
35
15
70
70
5
15
12
15
17
28
32
32
35
35
35
35
35
140
70
140
17
 Chaenomeles japonica (japaninruusukvitteni, liten rosenkvitten)
Mustila
I–II (III)
400
20
 Cladrastis kentukea (lakkipuu, gulved)
Kanada, Ontario
I–II
250
20
USA, Missouri
I–II
250
20
 Clematis macropetala (kruunukärhö, kronklematis)
Kiina, Liaoning
I–II
2000
30
 Clematis occidentalis var. grosseserrata (sinilännenkärhö)
Kanada, BC, Monte Lake
I–IV
4000
50
 Clematis K09-09-030 (toistaiseksi tunnistamaton kärhö)
Kiina, Gansu
I–III
2000
30
 Cornus alba subsp. alba (idänkanukka, rysk kornell)
Mustila
I–VI
500
10
 Cornus alternifolia (lännenpagodikanukka, kranskornell)
Mustila
I–III
170
18
 Cornus K09-10-017 (toistaiseksi tunnistamaton puumainen kanukka)
Kiina, Gansu
(I)
200
16
 Corylus avellana (pähkinäpensas, hassel) *
Mustila
I–IV
20 € / 100 kpl
Mustila
I–IV
6,5
1,5
 Crataegus douglasii (mustamarjaorapihlaja, douglashagtorn)
Mustila
I–V
240
8
 Crataegus grayana (aitaorapihlaja, häckhagtorn)
Mustila
I–V
300
5
 Crataegus monogyna (tylppäliuskaorapihlaja, trubbhagtorn)
Mustila
I–II
100
14
 Crataegus pinnatifida (välkeorapihlaja, trubbhagtorn)
Pohjois-Kiina
I (II)
60
12
 Deutzia parviflora (pikkunietospensas)
Kiina, Liaoning
I–II (III)
100000
140
 Deutzia schneideriana (tähtinietospensas)
Kiina, Shanxi
I
100000
140
 Eleutherococcus senticosus (venäjänjuuri, rysk rot)
Mustila
I–IV
1600
50
 Elaeagnus angustifolia (idänhopeapensas)
USA, Pohjois-Dakota
(I–II)
100
17
 Empetrum nigrum ssp. hermaphroditum (pohjanvariksenmarja, kråkbär)
Ylämaa
I–VI
10000
50
 Euonymus maackii
Kiina, Henan
I–II
600
24
 Euonymus sanguineus
Kiina, Henan
I (II)
650
24
 Forsythia ovata (koreanonnenpensas, tidig forsythia)
Mustila
I–III
3000
30
 Fraxinus americana (valkosaarni, vitask)
Kanada, Manitoba
I–III
200
14
 Fraxinus excelsior (lehtosaarni, ask)
Kuusankoski
I–III (IV)
200
10
Slovakia, Biely Vah
I (II–III)
200
10
 Fraxinus nigra (mustasaarni)
Kanada, Manitoba
I–III (IV–V)
250
12
 Fraxinus pennsylvanica (punasaarni, rödask)
Kuusankoski
I–V
250
10
Mustila
I–V
250
14
 Fraxinus rhynchophylla var. densata
I–II (III)
200
12
 Fraxinus rhynchophylla var. rhynchophylla
I–II (III)
200
12
 Gleditsia triacanthos (lännenkolmioka, korstörne)
(I)
60
12
 Halesia tetraptera var. monticola (vuorilumikellopuu, snödroppsträd)
USA, Wisconsin
(I–II)
20
7
 Holodiscus discolor (nukka-angervo, vippspirea)
Mustila
I (II–III)
10000
140
 Hydrangea bretschneideri (kesähortensia, skägghortensia)
Mustila (×)
I–III (IV)
20000
140
 Hydrangea heteromalla (kiinanhortensia, rosenhortensia)
Mustila (×)
I–III (IV)
20000
140
 Hydrangea paniculata (japaninhortensia, vipphortensia)
Mustila
I–III (IV)
30000
140
 Ilex verticillata (kesäorjanlaakeri, sommarjärnek)
Mustila
I–II (III)
2000
28
 Ilex verticillata f. chrysocarpa (keltamarjainen kesäorjanlaakeri)
Hollanti
I (II)
2000
28
 Juglans cinerea (amerikanjalopähkinä, grå valnöt) *
Mustila (×)
I–III (IV)
20 € / 100 kpl
Mustila (×)
I–III (IV)
0,65
0,3
 Juglans mandshurica (mantšurianjalopähkinä, manchurisk valnöt) *
Mustila (×)
I–III (IV)
20 € / 100 kpl
Mustila (×)
I–IV (V)
0,85
0,5
 Kalmia angustifolia (kapealehtikalmia, smalbladig kalmia)
Mustila
I–V
100000
140
 Kalmia latifolia (leveälehtikalmia, bredbladig kalmia)
USA, Pennsylvania
Ia (Ib)
100000
 Laburnum alpinum (kultasade, alpgullregn)
Helsinki
I (II)
200
 Lespedeza bicolor (mantšurianpensasapila, manchurisk buskklöver)
Venäjä
(I–II)
300
 Lonicera alpigena (alppikuusama, alptry)
Helsinki
I–V
400
 Lonicera chrysantha (keltakuusama, gulltry)
Mustila (×)
I–V
500
 Lonicera xylosteum (lehtokuusama, skogstry)
Mustila (×)
I–V
500
 Lycium chinense (kiinanpukinpensas)
Kiina, Mantšuria
(I–II)
1000
 Maackia amurensis (maakkia, maackia)
Mustila
I–III
160
Kiina, Jilin
I–III
160
(I) II–IV
160
 Mahonia aquifolium (mahonia)
Mustila
I (II–III)
500
 Malus toringo var. sargentii (marjaomenapensas, bukettapel)
Mustila
I–III
500
 Oplopanax horridus (pirunnuija)
Mustila
I–III
1000
 Paeonia Rockii-risteymäryhmä (pensaspioni)
- valkoisista lajikkeista kerätty:
Kiina, Gansu
I–IV
45
- monenvärisistä lajikkeista kerätty:
Kiina, Gansu
I–II
45
 Penstemon fruticosus (varpupipo, buskhatt)
Kanada, BC, Merritt
I–V
4000
 Phellodendron amurense (amurinkorkkipuu, sibiriskt korkträd)
Mustila
I–III
1000
Helsinki
I–II
1000
 Philadelphus schrenkii (siperianjasmike)
Kiina, Itä-Jilin
I–III
70000
 Philadelphus tenuifolius (amurinjasmike, tunnbladig schersmin)
Venäjä, Južno-Sahalinsk
I–III
70000
 Phyllodoce caerulea (kurjenkanerva, lappljung)
Mustila
I–VII
300000
 Physocarpus bracteatus (coloradonheisiangervo)
Mustila
I–IV
10000
 Physocarpus capitatus
Mustila
I–IV
10000
80
14
10
24
24
14
28
21
14
14
24
14
14
15
15
50
32
25
80
80
300
80
80
 Pieris floribunda (kellovaivero, buskrosling)
Mustila
I–II
40000
100
 Poncirus trifoliata (sitrukki, kolmilehtiappelsiini, citrontörne)
Kiina, Henan
–
90
12
 Prunus maackii (tuohituomi, näverhägg)
USA, Pohjois-Dakota
I–V
500
16
Etelä-Suomi (seos)
I–V
500
16
Mustila
I–V
500
16
 Prunus mahaleb (veikselinkirsikka, vejksel)
Mustila
I–II (III)
120
12
 Prunus padus ssp. padus (metsätuomi, hägg)
Mustila
I–VI
100
6
 Prunus pensylvanica (pilvikirsikka, amerikanskt häggkörsbär)
Mustila
I–V
100
10
 Prunus serotina (kiiltotuomi, glanshägg)
Mustila
I–III
120
12
 Prunus tomentosa (nukkakirsikka, luddkorsbär)
Kiina, Liaoning
(I–III)
120
12
 Prunus virginiana (virginiantuomi, virginiahägg)
Mustila
I–V
120
12
 Prunus K09-11-020 (toistaiseksi tunnistamaton kirsikka)
Kiina, Shanxi
(I–II)
120
12
 Pterocarya rhoifolia (japaninsiipipähkinä, japansk vingnöt)
Mustila (×)
I–II (III)
150
10
 Pterocarya sp. (fraxinifolia?)
Mustila (×)
I–III
150
10
 Pyrus ussuriensis (ussurinpäärynä, manchuriskt päron)
Mustila
(I) II–V
300
25
 Quercus robur (metsätammi, ek) *
Mustila
I–III (IV–V)
10 € / 100 kpl
Mustila
I–III (IV–V)
14 € / 100 kpl
 Quercus rubra (punatammi, rödek) *
Mustila
I–III
15 € / 100 kpl
Mustila
I–III
18 € / 100 kpl
 Rhamnus frangula (korpipaatsama, brakved)
Mustila
I–V
500
15
 Rhododendron brachycarpum var. brachycarpum (japaninalppiruusu, fujirhododendron)
Mustila (käsin pölytetty)
I–III
100000
300
 Rhododendron brachycarpum var. tigerstedtii (mustilanalppiruusu,mustilarhododendron)
I–V
100000
300
 Rhododendron camtschaticum (kamtšatkanalppiruusu)
Karhula
I–VI
300000
300
 Rhododendron canadense (kanadanatsalea, vårazalea)
Mustila
I–V
200000
140
 Rhododendron dauricum (dahurianalppiruusu, vinteralpros)
Karhula
I–III
200000
140
Mustila
I–III
200000
140
 Rhododendron ferrugineum (ruostealppiruusu, rostalpros)
Sveitsi, St.Gotthardin sola
I–II
200000
140
 Rhododendron hypoleucum (idänpursu)
Mustila (×)
I–V
200000
70
 Rhododendron luteum (kelta-atsalea, guldazalea)
Mustila (×)
I (II)
100000
70
 Rhododendron maximum (appalakkienalppiruusu, sommarrhododendron)
USA, Pohjois-Carolina
I (II)
100000
70
 Rhododendron minus (R. carolinianum) (carolinanalppiruusu, carolina-alpros)
USA, Tennessee
I (II)
100000
140
 Rhododendron schlippenbachii (kuningasatsalea, koreansk azalea)
Mustila
I–II (III)
100000
70
Venäjän Kaukoitä
I (II)
100000
50
 Rhododendron smirnowii (nukka-alppiruusu, vresrhododendron)
I–III
100000
300
 Rhododendron tomentosum (suopursu, skvattram)
Ylämaa
I–VI
200000
140
 Rhododendron K09-12-061
Kiina, Hebei
I (II)
100000
70
 Rhododendron hybr. (alppiruususeos, rhododendronmix)
Mustila (×)
I–II (III)
100000
50
 Rhododendron hybr. (atsaleaseos, azaleamix)
Mustila (×)
I–II (III)
100000
50
 Rhus aromatica (tuoksusumakki)
Ontario, Guelph
(I–II)
1000
16
 Rhus typhina (samettisumakki, rönnsumak)
Mustila
I (II–III)
1000
16
 Ribes alpinum (taikinamarja, måbär)
Mustila
I–V
800
15
Sääksmäki
I–V
800
15
 Ribes cereum (vahakarviainen)
Kanada, BC, Osoyyoos
I–IV
4000
35
 Ribes spicatum (pohjanpunaherukka, skogsvinbär)
Sääksmäki
I–V
1000
17
 Robinia neomexicana (lännenvaleakaasia)
USA, Colorado
(I–II)
800
20
 Robinia pseudoacacia (valkovaleakaasia, robinia)
Slovakia, Lucenec
Ia (Ib)
400
14
 Sambucus caerulea (siniselja, blåfläder)
Kanada, BC, Nakusp
I (II)
4000
 Sambucus canadensis (kanadanselja, kanadafläder)
Mustila
I–III
4000
 Shepherdia canadensis (kanadanpuhvelinmarja, kanadensisk bisonbuske)
I–III
1000
 Sorbus aucuparia (kotipihlaja, rönn)
Hammaslahti
I–VI
400
 Sorbus hybrida (suomenpihlaja, finnoxel)
Varkaus
I–IV
300
 Sorbus reducta (kääpiöpihlaja, dvärgrönn)
Kiina
I (II)
300
 Sorbus × thuringiaca 'Fastigiata' (taatanpihlaja, rundoxel)
Karhula
I–IV
300
 Staphylea bumalda (japaninkotapähkinä, japansk pimpernöt)
I–II
200
 Styrax japonica (japaninstooraksi, japansk storax)
Kiina, Itä-Jilin
(I)
160
 Syringa reticulata (likusterisyreeni, ligustersyren)
Helsinki
I–III (IV)
800
 Syringa reticulata ssp. amurensis (amurinlikusterisyreeni, ligustersyren)
Kiina, Itä-Jilin
I–III (IV)
800
 Tilia cordata (metsälehmus, svartlind)
Inkoo (×)
I–V (VI)
400
 Tripterygium regelii (siipiköynnös, vingfröranka)
Mustila
I–II
400
 Ulmus glabra (vuorijalava, alm)
Mustila
I–V
1000
 Ulmus laevis (kynäjalava, vresalm)
Mustila
I–V
1200
 Vaccinium membranaceum
Kanada, BC, Britton Creek
I–III (IV)
25000
 Vaccinium myrtilloides
Kanada, BC, Blue River
I–III (IV–V)
25000
 Vaccinium ovalifolium
Kanada, BC, Britton Creek
I–III (IV)
25000
 Weigela florida (komeakotakuusama, rosenprakttry)
Tuusula, Ruotsinkylä
I–II (III)
50000
 Weigela middendorffiana (keltakotakuusama, gullprakttry)
Lappeenranta
I–IV
50000
Juupajoki
(I–II) III–VII
50000
 Viburnum cassinoides (viitaheisi)
Mustila
I–IV
300
 Viburnum lentago (kiiltoheisi, glansolvon)
Mustila (matala tyyppi)
I–IV
150
35
35
28
12
15
12
15
12
12
28
28
17
35
10
10
50
50
50
85
85
85
20
17
 Viburnum opulus (koiranheisi, olvon)
Mustila (×)
I–V
 Viburnum rafinesquianum (rotkoheisi)
Helsinki
I–II (III)
 Wisteria floribunda (japaninsinisade, japansk blåregn)
USA
(I)
200
12
150
17
20
7
PERENNAT
Myynnissä ensisijaisesti harrastajapusseina. Suuremmat määrät tiedustelujen mukaan.
Laji
 Actaea nigra, mustakonnanmarja
 Actaea rubra, lännenkonnanmarja
 Allium cernuum, nuokkulaukka
 Antennaria dioica, kissankäpälä
 Aquilegia formosa, tuliakileija
 Aralia continentalis, mantsurianaraalia
 Aralia racemosa, terttuaraalia
 Balsamorhiza sagittata
 Bupleurum longiflorum subsp. aureum, kultajänönputki
 Campanula latifolia, ukonkello
 Centaurea montana, vuorikaunokki
 Cimicifuga racemosa, tähkäkimikki
 Clematis recta, pensaskärhö
 Corydalis nobilis, jalokiurunkannus
 Digitalis purpurea, rohtosormustinkukka
 Erythronium grandiflorum, helokoiranhammas
 Filipendula kamtschatica, kamtšatkanjättiangervo
 Fritillaria affinis (F. lanceolata), täpläpikarililja
 Fritillaria pudica, helopikarililja
 Gentiana uchiyamai, koreankatkero
 Geranium viscosissimum
 Glaucidium palmatum, sinikämmen
 Heuchera cylindrica, tähkäkeijunkukka
 Lathyrus gmelinii, keltalinnunherne
 Lilium columbianum, oregoninlilja
 Lilium martagon, varjolilja
 Lysimachia punctata, tarha-alpi
 Melampyrum nemorosum, lehtomaitikka
 Monarda fistulosa, preeriaväriminttu
Alkuperä tai lisäyslähde
Mustila
Mustila
Kanada, BC, Lower Nicola
Mustila
Joutsa
Mustila
Kanada, BC, Pritchard
Joutsa
Mustila
Mustila
Mustila
Mustila
Mustila
Mustila
Joutsa
Kanada, BC, Chase
Joutsa
Joutsa
Kanada, BC, Christina Lake
Joutsa
Mustila
Mustila
Mustila
 Myosotis scorpioides, luhtalemmikki
 Paeonia anomala, kuolanpioni
 Phyteuma spicatum, vaaleatähkämunkki
 Sambucus ebulus, ruohoselja
 Silene dioica, puna-ailakki
 Smilacina racemosa, tertturotkokielo
 Soldanella montana, alppikello
 Telekia speciosa, auringontähti
 Thalictrum aquilegiifolium, lehtoängelmä
 Thalictrum contortum, amurinängelmä
 Thlaspi caerulea, kevättaskuruoho
 Verbascum thapsus, ukontulikukka
Mustila
Mustila
Mustila
Mustila
Mustila
Joutsa
Mustila
Moskova
Joutsa
Joutsa
Mustila
Sääksmäki

Arboretum Mustilan siemenhinnasto (22

Transcription

Similar documents