Lataa tästä Elimäen Sanomien Mustila-liite (5,2 MB pdf)

Mustila
Mustilan alueen yritysten ja yhteistyökumppaneiden liitelehti • 2013
Tuulahdus japanilaisten kukkien tuoksua
Nousevan auringon
maasta kotoisin olevat,
kauniisti kukkivat
magnoliapuut tuovat
häivähdyksen itämaista
eksotiikkaa Mustilan
arboretumiin.
Mustilassa
tapahtuu 2013
La 11.5. Mustilan kesäkauden avajaiset
To 23.5. Risutalkoot
La 1.6. Alppiruusujen päivä
Keväällä luonnon vasta hiljalleen
heräillessä kesän kasvukauteen,
Mustilan vanhan hevostallin edustalla japaninmagnolia puhkeaa
runsaaseen kukkaloistoonsa. Lehdettömän puun oksissa kasvavat
pulleat nuput avautuvat toukokuun puolivälissä. Viileät päivät
voivat viivästyttää kukintaa ja vastaavasti lämmin auringonpaiste
saattaa aikaistaa nuppujen aukeamista. Kämmenen kokoiset maidonvalkeat magnoliankukat komeilevat puun oksilla noin kymmenen päivän ajan, jonka jälkeen vuoden ainoa kukinto on ohitse. Viikko kukkaloiston päättymisen jälkeen puun pienet, vihertävät lehtien silmut alkavat aueta.
Japaninmagnolian
taimia Mustilasta
Japaninmagnoliapuu on viihtynyt
Mustilan tallin kupeessa jo lähes 76
vuotta. Vanhojen tilauskirjojen
mukaan japaninmagnolian taimi
tuotiin Elimäelle saksalaiselta Hegenin taimitarhalta vuonna 1937.
Pienestä koostaan huolimatta sitkeä magnoliapuu ei hätkähtänyt
purevia pakkaskelejä vuosina 19391940. Tuolloin Mustilassa mitattiin
43,5 astetta pakkasta, ja kylmät kelit verottivat muilta osin alueen
kasvikantaa.
Hyytävistä talvisodanaikaisista
pakkasista selvinnyt Mustilan magnolia on kohdannut pari poikkeuksellisen kylmää talvea myös 80-luvulla. Silloin keväiset yöhallat nipistelivät kukkien nuppuja, eivätkä
ne auenneet kunnolla. Puun lehdet
eivät kuitenkaan kärsineet kylmästä, vaan magnolia verhoutui kesän
ajaksi vehreään lehtipeitteeseen.
Vuosikymmenten mittainen elämänkaari paljastaa Mustilan maisemissa kasvavan japaninmagnolian
olevan kestävää laatua. Puun pitkästä historiasta saa kiittää myös
Kesäkuussa: opastetut puistokierrokset keskiviikkoisin
ja sunnuntaisin klo 18
La 8.6. Länsi-Kymen kulttuuritien avajaiset
Ke 5.6. Luontoaiheista puhallinmusiikkia metsän siimeksessä (Pormestarin Sinkit ja Pasuunat)
Ke 19.6. Yöretki hämärtyvässä arboretumissa
Pe 6.7. Runon ja suven päivä
Mustilassa kasvava japaninmagnolia puhkeaa kukkaloistoonsa toukokuussa. Vierellä kukkii hempeän vaaleanpunainen rusokirsikka, jonka sukujuuret ovat myös Japanin pohjoisimmalla saarella, Hokkaidolla.
Su 4.8. Mustilan piknikpäivä
kunnioitettavaan ikään ehtineestä
japaninmagnoliasta kasvaa pihamaan toisella laidalla, Peter Tigerstedtin asunnon ikkunan alla. Kasvinjalostustieteen professorina Helsingin yliopistossa toiminut Tigerstedt on ollut mukana kehittelemässä solukkoviljelytekniikkaa,
Ke 7.8. Musiikki- ja runoretki (Viola Räisänen, viulu
ja lausunta)
tarkoin harkittua kasvupaikkaa.
Eteläisellä rinteellä japaninmagnolia saa paistatella auringossa, ja vanha talli suojaa pahimmilta tuulenpuuskilta. Magnolia saa kasvaa
myös sopivan happamassa ja multavassa metsämaassa.
Täydellinen kopio Mustilan
jossa kasvista voidaan luoda identtinen kopio kasvin solukon avulla.
Menetelmää on kehitetty 80-luvulta lähtien, ja Mustilan magnoliasta
luotiin solukkoviljelyllä kopio
90-luvun alussa. Tuo samainen kopio kukkii nyt joka kevät Tigerstedtin kodin ikkunan alla. Tänä
keväänä solukkoviljeltyjä Mustilan
japaninmagnolian taimia on saatavilla Mustilan taimimyymälästä.
Sukutovereita
arboretumissa
Kasvinjalostustieteen emeritusprofessori Peter Tigerstedt tutkaili vanhan tallin edustalla kasvavan magnolian pulskia nuppuja kevään kynnyksellä.
Japaninmagnolian lisäksi Suomen
kylmistä talvista selviävät hyvin
myös pensasmagnolia ja poppelimagnolia. Myös molempia näistä
magnolioista pääsee ihastelemaan
Mustilan arboretumissa.
Pensasmagnolia ja poppelimagnolia puhkeavat kukkaan juhannuksen jälkeen, ja niiden kukinta
kestää useamman viikon ajan. Pensasmagnoliassa on kymmensenttiset vaaleat kukat, jotka roikkuvat
hieman alaspäin. Poppelimagnolian vihreitä kukkia puolestaan voi
olla vaikea havaita puun lehtien
joukosta.
Ke 14.8. Teemaretki: vaahteroiden monimuotoinen
suku
Syyskuun ajan: sieninäyttely Puistokahvilan pihalla
To 12.9. Opastettu sienikävely (Tea von Bonsdorff)
14.–15.9. Lähiruokamessut
Mustilassa
La 28.9. Jättikasvisten SMkilpailut
Mustilan kesäkauden avajaiset la 11.5. klo 10-16
Minipuutarhamessut herkkuineen * Erikoistarjouksia
Mustilassa
maalauskurssi
kesäkuussa
Arboretum Mustilan upeita maisemia, atsaleoja, alppiruusuja ja harvinaisia puita on tarjolla taidemaalareiden innoitukseksi 10.-14. kesäkuuta. Kotkalainen Repin-instituutti järjestää silloin Elimäellä Arboretum maalarin silmin -kurssin.
–Ensimmäinen oma käyntikohteeni Kymenlaaksossa oli aikanaan
juuri Arboretum Mustila. Se on
niin hieno kokonaisuus, etten ole
koskaan nähnyt niin paljon kukkia
ja kauneutta metsässä, kertoo kurssilla opettava Repin-instituutin
amanuenssi, kuvataiteen opettaja
Aleksandra Hintsala.
Jokainen kurssilainen löytää varmasti omat, mieleiset kohteensa.
–Kurssilla ei kangisteta ketään
ahtaisiin kehyksiin, vaan jokainen
voi toteuttaa omaa luovuuttaan ja
ilmaisuaan. Kaiken lähtökohtana
on kauneus.
Kurssin aikana keskustellaan taiteilijoiden valinnoista, sommittelusta, värivalinnoista ja siitä, mitä
itse kukin haluaa nostaa esille
omassa työssään. Arboretum maalarin silmin -kurssin hinta on 100
euroa. Se sisältää opetuksen ja majoituksen Moision taide- ja pitokartanon majatalossa.
Kurssille otetaan noin 15 osallistujaa. Ilmoittautua voi 31.5. mennessä sähköpostilla osoitteeseen
aleksandra.hintsala@kymenlaakso.
fi. Lisätietoja Aleksandra Hintsalalta, numerosta 040 595 5893.
Arboretumissa paljon uudistuksia
Arboretum Mustila on
yksi Kouvolan tunnetuimmista matkailukohteista.
Viimeiset kaksi vuotta
arboretumin palveluita ja
opasteita on kehitetty
Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen myöntämän
EU-tuen avulla.
Arboretum Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikaisen mukaan valtio on viime vuosina leikannut peräti 40 prosenttia arboretumille vuosittain myöntämästään
avustuksesta. Pelkästään noin
30 000 euron avustusrahoilla ja kesällä saatavilla pääsylipputuloilla ei
pyöritetä edes arboretumin toimintaa, saatikka paranneta sen palveluja.
–Onneksi saimme pari vuotta
sitten EU-tukea arboretumin kehittämishankkeeseen, Reinikainen
kiittelee.
Kehittämishankkeen aikana on
pyritty muovaamaan puiston viihtyvyyttä ja sen opasteita entistä paremmiksi. Arboretumissa vierailee
vuosittain myös paljon ulkomaalaisia, joten teemataulut ja kyltit ovat
monikielisiä ja myös palvelussa pyritään siihen, että työntekijät ovat
kielitaitoisia.
–Etenkin venäläisten kävijöiden
määrä arboretumissa on lisääntynyt
huomattavasti. Olemme huomioi-
neet sen palveluja lisäämällä ja
markkinointia tehostamalla.
Kansallinen tietopankki
Arboretumin kotisivuilta, osoitteesta www.mustila.fi, löytyvät EUprojektissa kahden vuoden aikana
työstetyt kasvikuvaukset suomeksi,
englanniksi ja venäjäksi. Reinikaisen mukaan ne ovat tehneet Mustilasta entistä selvemmin myös kansallisen tietopankin, jossa jaetaan
puihin ja pensaisiin liittyvää tietoa.
–Olemme olleet erittäin ilahtuneita siitä, että käytännössä kaikkien lajien nettihauissa Mustilan lajikuvaukset asettuvat ensimmäisten
joukkoon.
Mustilan arboretumiin voi entistä perusteellisemmin tutustua nyt
myös omatoimisesti. Tulevana ke-
sänä puistossa vierailevilla on mahdollisuus perehtyä puiston kasvillisuuteen kuuntelemalla niistä kertovat tiedot MP3-soittimen kautta.
–Lisäksi 500 kasvilajin tietoihin
pääsee jatkossa käsiksi puistossa,
sillä kasvien nimikyltit varustetaan
QR-koodeilla, jotka ohjaavat älypuhelimet lajeja esitteleville nettisivuille.
Rakenteita ja istutuksia
Jukka Reinikainen iloitsee myös siitä, että kehittämishankkeen puitteissa on tehty runsaasti uusia istuksia, joilla lisätään keskeisimpien
alueiden mielenkiintoa ja visuaalista ilmettä.
Istutuksiin on valittu lajeja, joilla on näyttävä kukinta, hieno syysväri, koristeellinen muoto ja kasvu-
Arboretumin Etelärinteen juhlapaikka viimeistellään syksyllä. Tähän
mennessä siellä on järjestetty muun muassa kahdet häät.
tapa tai mielenkiintoinen tarina.
Mukana on muun muassa eksoottisia saniaisia, magnolioita, metsäköynnöksiä sekä havupuiden erikoisia kääpiömuotoja.
–Toki istutuksista tulee näyttäviä vasta muutaman vuoden kuluttua.
Arboretumin kehittäminen ja rakentaminen jatkuu kaiken aikaa.
–Viimeistään syksyllä on toiveissa päästä työstämään myös joitain
uusia rakenteita levähdyspaikoille,
ja viimeistelemään Etelärinteen
juhlapaikkaa. Siellä on esimerkiksi
pidetty jo kahdet häät, ja palaute
oli hyvä.
Jukka Reinikainen odottaa kesää
hyvillä mielin. Vaikka arboretumin
helmien, alppiruusujen, kukinnasta ennustetaan vaihtelevaa, kukkaloistoa ja muuta ihasteltavaa puistosta löytyy varhaisesta keväästä
myöhäiseen syksyyn.
–Lisäksi kannattaa tutustua tapahtumatarjontaamme. Tulevan
kesän ja syksyn aikana arboretumissa on runsaasti mielenkiintoisia
tapahtumia. Esimerkiksi Lähiruokamessujen aikana suuren suosion
saavuttanut sieninäyttely on esillä
Puistokahvilan pihapiirissä koko
syyskuun ajan. Näyttelyä täydennetään kaiken aikaa, kun uusia sienilajeja nousee metsään. Sienistä
kiinnostuneille on lisäksi tarjolla
opastettu sieniretki. Se järjestetään
torstaina 12. syyskuuta sieniasiantuntija Tea von Bonsdorffin opastuksella.
Mustilan Ystäviä yhdistää rakkaus arboretumiin
Arboretum Mustilan
Ystävät ry on arboretumista, sen tulevaisuudesta ja kasveista kiinnostuneiden oma yhdistys.
Vuonna 1998 perustettu Arboretum Mustilan Ystävät ry kokoaa
yhteen kaikki ne, joiden sydän sykkii kauniille ja monimuotoiselle
Mustilan arboretumille. Yhdistyksen jäsenet saavat käydä nauttimassa arboretumin upeasta luonnosta
ilman pääsymaksua niin usein kuin
haluavat. Monet ottavatkin täyden
ilon irti edusta, ja käyvät ihastelemassa Mustilan vuodenaikojen
mukaan muuttuvia maisemia ja
kukkaloistoa. Ystäväyhdistykseen
kuuluvat pääsevät osallistumaan
myös retkille, luennoille ja kiertokävelyille arboretumissa.
Yhdistyksen kautta jäsenillä on
myös mahdollisuus osallistua Mustilaa kehittävään ja tukevaan toimintaan oman kiinnostuksen ja
ajankäytön mukaan. Osa Mustilan
Ystävien jäsenistä on tehnyt Mustilan verkkosivuille yli 500 arboretu-
missa olevan kasvin esittelytekstit.
Ystäväyhdistyksen jäsenten aherruksen tuloksena on syntynyt myös
Mustilaa esittelevä, kauniilla luonto-otoksilla kuvitettu Lumoava
metsäpuisto -kirja. Teoksen tuotot
menevät Mustilan arboretumin tukemiseen.
Puheensorinaa talkoissa
Mustilan Ystävät kokoontuu myös
talkoiden merkeissä siistimään
Mustilan arboretumia, keräämään
siemeniä sekä kylvämään ja istuttamaan kasveja. Keväisin yhdistyksen
jäsenet suuntaavat arboretumin
kasvihuoneille Anjalaan kylvämään
siemeniä ja koulimaan taimia. Se
on viherpeukaloiden suosikkitapahtuma, sillä keväisin he odottavat malttamattomina, milloin viimein pääsee upottamaan sormet
multaan. Kasvihuoneilla he saavat
ottaa varaslähdön lähestyvään kesään ja nautiskella kasvien parissa
touhuamisesta.
–Talkoissa tehdään töitä mukavalla porukalla, eikä siellä tarvitse
rehkiä hiki hatussa. Jokainen tekee
hommia oman jaksamisensa ja
osaamisensa mukaisesti. Sieltä kyl-
lä löytyy jokaiselle sopivaa ja mielekästä tekemistä. Kerran syksyn talkoissa Mustilan arboretumissa, kun
olimme keräämässä risuja pois
luonnosta ja kasvien siemeniä talteen, osa talkooväestä keräsi sieniä,
Mustilan Ystävät ry:n sihteeri Marjatta Laine hymyilee.
Talkoot ovat puutarhatöihin ja
luontoon hurahtaneille ihanaa
ajanvietettä, jossa voi nauttia raittiista ulkoilmasta samanhenkisessä
seurassa. Kuulumisia vaihdetaan
ahkerasti talkoiden lomassa. Suosituin puheenaihe on – mikäs muukaan, kuin ihanat kasvit ja intohimo niiden hoitamiseen.
Arboretumin siistimisen yhteydessä Mustilan Ystävien kanssa voidaan tehdä pieniä esittelykierroksia, joiden aikana kuullaan ja opitaan mielenkiintoisia asioita arboretumista ja sen monipuolisesta
kasvilajistosta. Talkoiden päätteeksi herkutellaan perinteiden mukaisesti maukkaalla keitolla.
Kasvilöytöjä taimitorilta
Mustilan Ystävät kokoontuivat talkoisiin Anjalan kasvihuoneille.
Mustilan taimimyymälästä löytyy
erikoisia ja harvinaisia kasveja, jot-
ka ovat tulosta Mustilan tekemästä
kasvien tutkimus- ja kehittämistyöstä. Vielä harvinaisempia kasvilöytöjä on luvassa Mustilan Ystävien omalla taimitorilla, josta yhdistyksen jäsenet saavat ostaa taimia,
joita ei ole saatavilla Mustilan taimimyymälästä. Samalla heillä on
mahdollisuus tuoda omia kasvejaan
myytäviksi tai vaihdettaviksi.
–Kasvit ovat harvinaisia, koska
niitä ei viljellä kaupallisessa tarkoituksessa, vaan ne ovat arboretumin
ylimääräisiä taimia. Ne voivat olla
havupuita Kaukoidästä tai harvinaisempia hortensioita, alppiruusuja tai valkopyökkejä.
Yhdistyksen jäsenmaksut
Jäsenen vuosimaksu 18 €, saman perheen toisen jäsenen
vuosimaksu 10 €, lapsijäsenen
vuosimaksu 5 €, ainaisjäsenyys
tai yhteisöjäsenten kannatusmaksu 200 €.
Liity yhdistykseen Mustilassa tai osoitteessa www.mustila.
fi/amy/liity tai sähköpostitse
mustilan.ystavat@mustila.fi.
Laatutaimia ja ammattitaitoista palvelua
Mustilan Taimitarhat on
palvellut asiakkaitaan
1930-luvulta lähtien.
Alkuvuosikymmeninä
Taimitarhalla ei ollut
omaa myymälää, vaan
siemenet ja taimet toimitettiin suoraan asiakkaille. Nykyisin taimimyymälän asiakaspalvelun
hoitavat puutarha-alan
ammattilaiset.
Tänä vuonna julkaistiin 76. Mustilan Taimitarhan taimiluettelo. Ensimmäinen, vuonna 1931 julkaistu
luettelo koostui kuudesta, koneella
kirjoitetusta foliosivusta. Hinnastossa oli tarjolla 22 havupuulajia ja
-lajiketta, 50 lehtipuuta ja -pensasta sekä seitsemän köynnöskasvia.
Lisäksi hinnastossa oli yksi karviainen, yksi raparperi- ja yksi mansikkalajike. Myynnissä oli myös kuusen-, männyn- ja lehtikuusentaimia. Suurin osa taimiluettelosta
löytyvistä taimista oli kasvatettu
Mustilassa olevien yksilöiden siemenistä, pistokkaista tai juuriversoista. Ulkomailta tuodut siemenet
oli hankittu Suomen oloja vastaavilta seuduilta.
Alkuvuosikymmeninä pääosa
Taimitarhan asiakkaista oli yrityksiä ja tai kartanoiden omistajia.
–Kartanoissa panostettiin sekä
hyöty- että koristepuutarhoihin.
Myös isot tehtaan rakensivat tehdasalueille ja tehtaanjohtajien
asuntojen ympärille hienoja puutarhoja, Nils Tigerstedt kertoo.
Taimitarhojen myymälä on ollut
nykyisellä paikallaan vuodesta
1997 lähtien. Sitä ennen taimikauppaa ehdittiin käydä Mustilan
alueella useammassa paikassa. Alkuvuosina taimien pakkaamo oli
lähellä nykyistä arboretumin parkkipaikkaa. Asiakas antoi myyjälle
listan haluamistaan taimista, jonka
jälkeen myyjä haki taimet varastosta tai hyppäsi polkupyörän satulaan
ja nouti taimet suoraan kasvulohkolta.
Tallipihan jälkeen taimimyynti
palveli kartanon vanhassa navetassa, ja 1970-luvulla taimimyymälä
Sädepäivänhattu.
Puutarhuri Riitta Kiskonen puhdistaa Mustilan kasvihuoneella konnantatarin taimia. Konnantatar on
helppohoitoinen maanpeittokasvi, jossa on hennon vaaleanpunaiset kukat.
muutti Hannulaan. Tuolloin myymälässä siirryttiin entistä enemmän
itsepalvelun suuntaan.
–1960- ja 70-luvuilla Taimitarhoilla oli myös asiamiehiä, jotka
kauppasivat taimia maakunnissa.
Se osoittautui kuitenkin hankalaksi käytännöksi, sillä asiamiehet
saattoivat myydä enemmän taimia
kuin niitä oli varastoissamme, Nils
Tigerstedt kertoo.
Omaa taimituotantoa
Nykyisin varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn palvelevassa taimimyymälässä käy vuosittain tuhansia asiakkaita. Heitä palvelevat
puutarha-alan ammattilaiset.
Taimimyymälän valikoimissa on
yli 300 eri nimikettä, ja valtaosa
niistä on kotimaisia. Mustilan
omaa alkuperää nimikkeistä on nelisenkymmentä. Vuodenvaihteen
inventaarion mukaan taimia oli varastossa 25 000 kappaletta. Suurin
osa niistä on puuvartisia kasveja,
Mustilan omia erikoisuuksia, kuten
laikkuköynnöksiä ja köynnöshortensioita, jotka molemmat ovat hyvin esillä myös arboretumissa.
–Köynnöshortensia kasvaa ko-
measti muun muassa Elimäen Apteekin seinustalla, Nils Tigerstedt
kertoo.
Mustilan Taimitarhojen kasvihuoneissa on jo vihreää elämää.
Parhaillaan siellä koulitaan viime
vuoden pistokkaita ja hoidetaan
perenna- ja yrttikylvöksiä. Pian
ovat kylvövuorossa myös hyötykasvit kuten tomaatit, kurkut, kurpitsat ja chilit. Taimitarhat työllistää
läpi vuoden kaksi henkilöä, ja kesäkauden ajan työntekijöitä on kahdeksan.
Laatuun panostetaan
Taimitarhan lehti- ja havupuiden
taimet kasvavat avomaalla, metsien
reunoilla lohkoilla, joissa on taimituotantoon sopiva maaperä.
–Valtaosa koriste- ja marjapensaista sekä köynnöksistä kasvatetaan astiataimina, jolloin ne ovat
reilunkokoisia ja myyntikuntoisia
koko kesän ajan.
Mustilan Taimitarhan suosituimpia kasveja ovat edelleen alppiruusut, joita taimimyymälässä on tarjolla sekä kotimaisina että ulkomaalaisina taimina. Tigerstedtin
mukaan ulkomaalaiset taimet on
vuosikymmeniä ostettu samoilta
viljelyksiltä.
–Panostamme aina taimen laatuun. Jotta tietää mitä myy, on
myös tiedettävä, mitä ostaa.
Myös eri väreissä kukkivat atsaleat ovat olleet vuosi vuodelta suositumpia. Tigerstedtin mukaan Mustilan Taimimyymälän suosikkien
joukossa ovat myös suurikokoiset,
kotimaiset hedelmäpuut.
–Lähes joka televisiokanavalta
tulee nykyään puutarhaohjelmia,
joissa tehdään parissa päivässä valmis piha tai puutarha. Kannattaa
kuitenkin muistaa, että tosielämässä pihan tai puutarhan perustaminen vaatii paljon työtä ja aikaa.
Tärkeintä on se, että oikeat kasvit
saavat oikean kasvupaikkan. Puutarhaohjelmissa mainostetaan monia erikoisuuksia, kuten vaikkapa
laakerinpuuta tai persikkaa. Ihmisten pitäisi kuitenkin ymmärtää, että ne eivät välttämättä menesty
Suomen olosuhteissa, Tigerstedt
toteaa.
–Kasvivalinnoissa kannattaa kysyä ammattilaisten apua. Palvelu,
laatu ja tuotevalikoima ovat Mustilan taimimyymälän kilpailuvaltteja, Tigerstedt muistuttaa.
Mustilasta isot astiataimet
OTA 3 MAKSA 2
• Pensaskanukat
• Pähkinäpensaat
• Piha- ja tähtijasmikkeet
• Pensashanhikit
Tarhakurjenpolvi.
Mooseksenpalavapensas.
• Onnenpensaat
• Koivu- ja rinneangervot
• Ruso-, viita- ja pajuangervot
• Tuoksuköynnöskuusamat ja säleikkövilliviinit
UUSI TAIMILUETTELO
ON ILMESTYNYT.
TILA A TAI NOUDA OMASI.
Ma-la klo 9 – 17 (1.5. alk. klo 9 – 18), su klo 12 – 18 (1.5. alk.)
Keltapäivänlilja.
Puutarhuri Jaana Riuttala (vas.) ja Mustilan Viinin tirehtööri Maria Tigerstedt kattamassa piknik-ateriaa
arboretumiin.
Piknik-retki kruunaa kesäpäivän
LÄHIRUOKAA
VIINITILALTA
12,-
Tilajuustoloiden parhaat ..................
Paavolan Kotijuustolan ja Polven Juustolan
juustoherkkuja, hilloja, hyytelöitä, valkosipuleita
ja leipää
25,-
Matka makujen maailmaan ..............
Viinielämyksiä tirehtöörin johdolla:
herkkulautasella suupaloja erilaisista perusruokaaineista, joita maistellaan yhdessä kolmen eri
viinin kanssa.
8,-
Puutarhurin kasviskeitto ja leipä .......
Lähiruokaa parhaimmillaan. Keitto valmistetaan
MariaMamman kasvimaan tuotteista.
MariaMamman strutsipata ................
Elimäkeläisen Laurilan tilan strutsinlihaa,
spletti-kasvisvuokaa ja salaattia.
17,-
25,-
Piknik-lounas arboretumissa...........
MariaMamman spelttijuustopiirasta,
salaattia, marjapiirakkaa, kahvia,
teetä ja mehua. Halutessasi voit
ostaa Viinipuodista myös viiniä
mukaan.
Ruokapalvelu on tilauksesta
ryhmille. Pöytä on
koreana parin päivän
varoitusajalla.
Mustila, 47200 Elimäki • Puh. (05) 377 7466
Enpä olisi koskaan
uskonut, millaisen
elämyksen naapurini
minulle järjesti
kutsuessaan minut
salaperäisesti treffeille
Mustilan arboretumin
parkkipaikalle.
Eräänä kesäisenä päivänä löysin
postilaatikostani kauniin kutsun,
jossa naapurini pyysi minua muutaman päivän kuluttua tapaamiseen Mustilan arboretumin parkkipaikalle. Hän oli liittänyt kutsuun
toivomuksen, että sonnustautuisin
sään mukaiseen varustukseen ja
laittaisin jalkaani mukavat, ulkoiluun soveltuvat kengät.
Kesäkuinen tapaamispäivämme
valkeni kauniina. Koska aurinko
paistoi kirkkaalta taivaalta, päätin
sonnustautua kesämekkoon ja lierihattuun, joka suojaisi tarvittaessa
liialta auringonpaisteelta. Ajelin
jännittyneenä arboretumin parkkipaikalle, jossa tapasin yllätyksekseni kaksi muutakin ystävääni. Pian
paikalle saapui myös naapurini, joka lähti opastamaan meitä kohti lumoavaa satumetsää, Mustilan arboretumia.
Kesäpäivä ei olisi voinut olla kauniimpi. Linnut lauloivat, perhoset
liihottelivat upeina kukkivien alppiruusujen ja atsaleojen yllä. Matkan varrella viivähdimme ihailemaan satumaisia havupuita. Luimme niiden alla olevasta kyltistä, että ne olivat japaninhemlokkeja.
Matkamme jatkui, eikä hymyillen puistossa kulkenut naapurini
suostunut vieläkään paljastamaan,
minne hän oli meitä johdattamassa. Metsässä olevista opasteista kuitenkin pystyimme päättelemään,
että olimme matkalla kohti Etelärinnettä.
***
Jonkin matkaa taivallettuamme
eteemme avautui alue, jossa oli
pöytiä ja penkkejä. Naapurini kertoi, että se on arboretumin juhlaalue, jossa on järjestetty jopa kahdet
häät! Tarkemmin katseltuamme
huomasimme, että yksi pöydistä oli
peitetty kauniilla liinalla, jonka
päälle oli katettu ihania herkkuja.
Naapurini ohjasi meidät suoraan
kohti tuota pöytää, jossa meitä
olivat vastaanottamassa Mustila
Viinin tirehtööri Maria Tigerstedt
sekä puutarhuri Jaana Riuttala.
Olimme naapurini yllätyksen päätepisteessä. Hän oli tilannut Mustila Viinin piknik-lounaan keskelle
kauneinta luontoa!
Maria Tigerstedt toivotti meidät
tervetulleeksi ja poksautti auki
Mustilan Kartanon juhlaviinin.
Hän kertoi, että se on helmeilevää
herukkaviiniä, joka on puolimakeaa ja kuohahtavaa, niin kuin juhlaviinin kuuluu ollakin. Nautiskelimme tervetuliaismaljaamme ja
kuulimme, mitä herkkuja piknikpöydästä meille oli tarjolla. Me
saimme nautiskella MariaMamman spelttijuustopiirakkaa raikkaan salaatin kera. Niiden kanssa
maistelimme Mustila Viinin mustista ja punaisista herukoista valmistettua raikasta ruokaviiniä, Kar-
tanon Punaista. Herukoiden lisäksi
viinissä on myös aroniaa, joka antaa viinille ihastuttavan säväyksen.
Maittavan pääruuan jälkeen
nautiskelimme
kiireettömästi
kahvia ja teetä sekä MariaMamman
herkullista marjapiirakkaa.
***
Aika kului kuin siivillä, ja aurinko
alkoi hiljalleen painua metsän siimekseen. Kiittelimme kilpaa, kuinka sää olikaan suosinut retkeämme.
Saimme kuitenkin kuulla, että sateen sattuessa piknik-lounas voidaan järjestää myös sisätiloissa, joko Puistokahvilan yläkerrassa tai
vaikka Mustilan tallinvintillä, jossa
on kesäisin esillä Mustilan kartanon historiasta kertova näyttely.
Retkemme oli niin onnistunut,
että vielä loppukesästä päätin tuoda meille vierailulle tulevat sukulaisemme vastaavalle piknikille.
MariaMamman spelttijuustopiirakkaa, salaattia ja viiniä luonnonhelmassa. Olkaapa hyvät!
Piika ja Renki avaa ovensa jälleen 4. toukokuuta. Vinttigalleriassa on toukokuussa Elimäen Taideseuran näyttely.
Piika ja Renki on tunnelmallinen taukopaikka
Piika ja Renki on
perheyritys, joka on
toiminut jo yli kolme
vuosikymmentä
kuutostien varrella,
Mustilan Arboretumin
naapurissa. Mari ja Jori
Hellsten aloittavat
toukokuussa neljännen
kesänsä Piian ja Rengin
yrittäjinä.
Piika ja Renki tarjoaa kesäkuukausien ajan monipuolisia palveluja ja taidenautintoja matkailijoille
ja paikallisille ihmisille.
Mustilan kartanon vanhan viljamakasiinin tunnelmallisessa miljöössä voi hengähtää hetkisen nauttimalla kahvikupin ääressä herkullisia leivonnaisia tai vaikkapa suolaisen sillivoileivän. Kauniilla säällä
on mahdollisuus istahtaa ulkoterassilla aurinkovarjon alle, viivähtää
huvimajassa tai keinutella omassa
rauhassaan entisajan pihakeinussa.
livoileivät. Ne pysyvät aivan varmasti valikoimissamme jatkossakin.
Tarjolla on myös suolaisia piirakoita sekä ihania juusto-, hedelmäja marjakakkuja. Lasten mieleen
ovat erityisesti kahviossa myynnissä olevat käsintehdyt tikkunekut ja
paikallinen lakritsi.
Kahvion rauhallisessa miljöössä
viivähtää mielellään pidempäänkin
– ja santsikuppi kahvia kuuluu samaan hintaan.
Myymälän valikoima
uudistuu joka kesä
Kahvilan vieressä olevassa myymälässä on tarjolla laadukkaita käsitöitä sekä lahja- ja käyttötavaraa. Sieltä löytyvät niin mökkituliaiset kuin
lahjat vaikkapa syntymäpäiväsankarille.
–Pyrimme muuttamaan myymälän valikoimaa vuosittain, jotta asiakkailla olisi joka kesä uutta ihasteltavaa ja ostettavaa.
–Valikoimissa on kuitenkin
muutamia tuttuja tuotteita, jotka
säilyvät myymälässä vuodesta toiseen. Esimerkiksi erikokoiset ja -väriset kukkopillit löytävät joka kesä
oman hyllynsä myymälästä. Taidokkaita käsityöläisten tuotteita on
tarjolla runsaasti. Myynnissä on
esimerkiksi keittiö- ja saunatekstiilejä, tyynyliinoja, shaaleja, mattoja
ja paljon muuta.
Kotiin tai tuliaisiksi myymälästä
löytyy myös keramiikkaa, takorautatuotteita ja monenlaisia koristeesineitä tai koruja.
Vaihtuva taidenäyttely
Piian ja Rengin Vinttigalleriassa on
kesäkuukausien ajan vaihtuvia taidenäyttelyitä. Taidekesän avaa perinteiseen tapaan Elimäen Taideseura ry:n vuosinäyttely. Vinttigallerian tunnelmallinen miljöö on
vuosien varrella houkutellut lukuisia taiteilijoita pystyttämään myyntinäyttelynsä Piikaan ja Renkiin.
Vinttigallerian taidekesän avaa
perinteiseen tapaan Elimäen Taideseuran näyttely. Kesäkuussa vanhoille hirsiseinille ripustaa maalauksiaan lahtelainen taidemaalari
Jere Honkanen, ja heinäkuussa on
vuorossa Valkealassa asuvan Leena
Raussin näyttely. Näyttelykesän
viimeinen taiteilija on elokuun
alussa Piikaan ja Renkiin
näyttelynsä pystyttävä Anneli
Koivisto-Väisänen.
–Piian ja Rengin vinttigalleria on
ollut vuosia taiteentekijöiden suosima näyttelypaikka. Meidän ilok-
Piika
ja Renki
avataan
lauantaina 4.5.
kello 9.00
..................
Kesän 2013
taiteilijat ovat:
Toukokuu:
Elimäen Taideseura
Kesäkuu:
Jere Honkanen
Heinäkuu:
Leena Raussi
Elokuu:
Anneli
Koivisto-Väisänen
Hellstenien neljäs kesä
Mari ja Jori Hellsten aloittavat hyvillä mielin neljännen kesänsä Piian ja Rengin yrittäjinä. Mitä pidemmälle kevät ehtii, sitä enemmän he paljastavat odottavansa
toukokuuta ja Piian ja Rengin ovien avaamista.
–Pakko tunnustaa, että kesien aikana tutuksi tulleita asiakkaita on
jo ikävä. Meillä on paljon uskollisia, vakituisia kävijöitä, jotka piipahtavat Piiassa ja Rengissä kahvilla ja ostoksilla aina ohi ajaessaan,
Hellstenit kertovat.
Piika ja Renki tunnetaan hyvästä
kahvista ja maukkaista herkuista.
Tarjolla on sekä suolaisia että makeita leivonnaisia.
–Paikallisen leipomon marja- ja
rahkapiirakat ovat olleet kesästä
toiseen yhtä suosittuja, samoin sil-
semme taitelijat ottavat itse meihin
yhteyttä, ja näyttelytila on varattu
moneksi kesäksi eteenpäin, Hellstenit kertovat.
..................
Avoinna ark. 9–20,
la 9–18, su 10–20
..................
Tervetuloa
Mustila, Elimäki
Puh. 040 417 7246
..................
www.piikajarenki.fi
Piian ja Rengin myymälästä löytyy runsaasti tuotteita kotiin, tuliaisiksi tai vaikkapa lahjaksi.
Lähiruokaa ja lämpöistä palvelua
Kahvila-ravintola Alppiruusua viimeiset kuusi
vuotta luotsannut Maila
Karlsson tietää, että
asiakasta hemmotellaan
parhaiten maukkaalla,
paikallisista raakaaineista rakkaudella
valmistetulla ruualla ja
hyvällä palvelulla.
Lasipyramideistaan tutuksi tullut
kahvila-ravintola Alppiruusu seisoo
uljaana historiallisella paikalla.
Mustilan
kartanon
isäntä
C.G.Tigersdedt perusti vuonna
1936 samalle paikalle tiilitehtaan,
jossa valmistettiin sementtitiiliä
kahdella koneella.
1940-luvulla koneet takavarikoitiin valtiolle sotatoimen käyttöön,
mutta toinen koneista palautettiin
sodan jälkeen Mustilaan. Palautetulla koneella valmistettiin tiiliä aina vuoteen 1955.
Myöhemmin tiilitehdas muutettiin pajaksi, jossa monitoimiseppä
Valde Laaksonen korjaili kartanon
maatalouskoneita aina talikoista
hevostyökoneisiin asti.
Vuoden 1967 jälkeen paikalla
toimi muun muassa puusepänverstas, rakennuspeltisepänfirma ja kalustemyymälä.
Vuonna 1986 myymälää alettiin
laajentaa nykyiseen muotoonsa, ja
vanhan rakennuksen kylkeen rakennettiin lasipyramidit, joiden
suojissa toimii kahvila-ravintola,
myymälä ja tuottajatori. Alppiruusua luotsaa nykyisin Maila Karlsson, joka on vuosien varrella tehnyt paljon töitä sen eteen, että kahvila-ravintola on tullut tunnetuksi
maukkaasta ruuasta ja suussa sulavista leivonnaisista. Alppiruusun
keittiön maine on kiirinyt, sillä ra-
vintola ja sen yläkerran kabinetti
ovat erittäin suosittuja kokousten,
häiden ja muiden perhejuhlien pitopaikkoja.
Lähellä tuotettua
Alppiruusun lounaspöydässä ja à la
carte -annoksissa käytetään mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita. Keittiössä ovat
päivittäin käytössä lähialueen tuottajilta hankitut kananmunat, perunat, juurekset ja kasvikset. Myös lihat, makkarat ja leikkeet tulevat lähes kivenheiton päästä, Liha-Iitiltä.
Alppiruusun lounas- ja pitopöydissä tarjoillaan lisäksi paikallisten
puutarhojen omenoista, marjoista
ja raparperista valmistettuja jälkiruokia ja leivonnaisia. Myös lähimetsien marja- ja sienisadoista
loihditaan herkkuja ruokapöytiin.
Lisäksi lounaspöydästä löytyy päivittäin omassa keittiössä lähiseudun jauhoista leivottua leipää.
–Käytämme niin paljon kuin
mahdollista lähialueen raaka-aineita. Kun tiedämme, mistä ruoka tulee, voimme olla myös varmoja sen
laadusta, Maila Karlsson kertoo.
Alppiruusun à la carte -listalla on
vaihtoehtoja myös luomu- ja lähiruuan ystäville. Luomu-listalta voi
nautiskella esimerkiksi kasviskeittoa salaatin ja leivän kera, lehtipihviä lohko-, kerma- tai keitettyjen
perunoiden kanssa tai parilahärkää
punaviinikastikkeella.
Lähiruuan ystäville löytyy hevosenleikettä tai hevosta ja strutsia
parilalla mustaherukkakastikkeen
ja luomukasvisten kera. Annoksiin
kuuluu myös lohko-, kerma- tai
keitetyt perunat. Luomu- ja lähiruokamenuita tarjoillaan myös
ryhmille. Tilauksesta pääsee herkuttelemaan myös special ala cartésta, jonka vaihtoehdoista on todella vaikea valita se herkullisin.
Äitienpäivälounas
Kylmä kalapöytä: lämminsavulohi, kylmäsavulohi,
silliä ja silakkaa keittiömestarin tapaan,
marinoidut kasvikset, tomaatti-vuohenjuustosalaatti,
speltti-savustrutsisalaatti, vihersalaattilajitelmana,
fetaa, oliiveja, sipulia ja uudet perunat
Pääruokana: kalkkunanrintaa
madeirakastikkeessa,yön yli haudutettua possunpaistia
ja barbequekastiketta, paahtojuurekset,
pilahviriisi ja rössyperunaa
Alppiruusun Jälkiruokapöytä
Aikuiset 25€ / hlö, lapset (4-12v) 13€ / hlö,
lapsille saatavana annoksia myös lasten omalta listalta.
Kahvilassa äitienpäivänänä lounaspöytä
15€ aikuiset, 8€ lapset (4-12v.).
Alppiruusun kesämenu 1.5. lähtien
1.
2.
3.
4.
5.
Talon maalaissalaatti ...9,50€
Lohikeitto ....................12,50€
Chévrebroileria ............13,50€
Lehtipihvi ...................14,90€
Grillipossua .................13,50€
Sis. salaatin, leivät ja juomat
(kotikalja, vesi, maito) sekä
jälkiruokakahvin/-teen.
Lisukevaihtoehdot annoksiin
3,4,5 ranskalaiset, lohkoperunat, keitetyt perunat,
riisi tai lämmin kasvis.
ma-pe 6
6-21
21 ((1.6.
21
1 6 alk.
lkk 6
6-22),
22)) lla-su ((+pyhät)
22
hä ) 8
8-21
21
1 ((1.6.
1 6 alk
lk 8
lk
8-22).
22)
2)
Alppiruusussa panostetaan siihen, että asiakkaille tarjotaan hyvää ruokaa ja viihtyisät puitteet.
Listan alkupalavaihtoehtoina ovat
esimerkiksi graavilohirullat, lämmin vuohenjuustosalaatti tai savuporo lakritsikastikkeella. Pääruuaksi special-listalta voi valita pippuripihviä, entrecoteta, yrttitäytteistä
lohirullaa tai kalkkuna tornedosta
herkullisten lisukkeiden kera. Jos
näiden herkkujen jälkeen vielä jaksaa, voi nautiskella jälkiruuaksi talon juustokakkua, karpalojäähdykettä tai friteeratun banaanin jäätelöpallon ja vaahterasiirapin kera.
–Äitienpäivänä meillä herkutellaan aluksi kylmän kalapöydän antimista salaattien ja keitettyjen perunoiden kera. Pääruokana tarjoilemme muun muassa kalkkunan-
rintaa madeirakastikkeessa ja yön
yli haudutettua possunpaistia barbequekastikkeen kera, Maila-äitiään Alppiruusussa tuuraava Ida
Lustig vinkkaa.
Tavoitteena
maistuva ruoka
Alppiruusun keittiön väki haluaa
olla joka päivä ylpeä siitä, mitä
keittiö valmistaa. Ruokalistat laaditaan yhdessä, mutta listojen pääarkkitehtina toimii keittiömestari
Juha Lehtinen. Alppiruusun keittiössä pitkään työskennelleenä hän
tietää, millaisesta ruuasta ravintolan asiakkaat pitävät.
–Lounaspöydässä pitää olla monipuolista perusruokaa, joka tietysti maustetaan ja höystetään Alppiruusun keittiön omilla nikseillä,
Lehtinen hymyilee.
–Tärkeintä on, että lounastajat
saavat vatsansa täyteen maukasta
ruokaa. Tarjolla on myös keittolounas, jos haluaa syödä kevyemmin.
Alppiruusun lounasasiakkaita
hemmotellaan aina välillä myös erikoisuuksilla. Esimerkiksi viime viikolla vietettiin perinteistä kansainvälistä viikkoa, jonka aikana lounaspöydässä oli joka päivä tarjolla
eri maiden herkkuja.
Juha Lehtisen käsialaa ovat myös
äitienpäivälounaan menu sekä à la
carte -listan kesämenu, joka on ollut hyvin suosittu. Tulevana kesänä
listalta löytyy muun muassa maalaissalaattia, lohikeittoa, chévrebroileria, lehtipihviä ja grillipossua.
Maila Karlsson on luotsannut Alppiruusua reilut kuusi vuotta.
Jättikasvisten
SM-kilpailut
Mustilassa
Lähiruoka ja luomu ovat Tuottajatorin valtteja
Tuottajatorin laadukkaita
lihoja ja lihajalosteita
pursuava tiski houkuttelee asiakkaita pidemmästäkin matkasta. Myös
muut lähiruoat ja luomutuotteet sekä monipuolinen lahja- ja käyttötavaroiden valikoima keräävät kiitosta asiakkailta.
Kahvila-ravintola Alppiruusun
kanssa saman katon alla toimiva
Tuottajatori tarjoaa asiakkailleen
lähellä tuotettuja elintarvikkeita,
taidokkaita käsitöitä sekä puusta ja
metallista valmistettuja tavaroita.
–Tuottajatorilla myydään noin
sadan eri tuottajan elintarvikkeita
ja käsitöitä. Tosin osa heistä toimittaa tuotteita myyntiin kausiluonteisesti esimerkiksi kesällä tai joulun aikoihin. Suurin osa tuottajista
on Kymenlaakson alueelta, ja meillä on myynnissä paljon lähiruokaa
ja luomua, Tuottajatorin yrittäjä
Risto Komi kertoo.
–Lähiruoan ja luomun kysyntä
on kasvanut paljon viime vuosien
aikana. Mielestäni on hyvä asia, että ihmiset osaavat arvostaa lähellä
tuotettua ruokaa. Varsinkin nyt
kaikkien näiden hevosenlihaa koskevien ruokaskandaalien aikana ollaan erityisen kiinnostuneita ruoan
alkuperästä.
Vapun herkut
Tuottajatorilta
Tuottajatorin suosituimpia tuotteita ovat erilaiset lihat ja lihajalosteet,
kuten täyslihamakkarat, pihvit ja
lihapullat. Myös Elimäellä, Myrskylässä ja Kuusankoskella leivotut
tuoreet leivät tekevät hyvin kauppansa. Kotileipurit sen sijaan suosivat myynnissä olevia, lähellä tuotettuja luomujauhoja. Tuottajatorin herkulliset ja rakastetut juustot
puolestaan tulevat Elimäeltä ja Iitistä.
–Myös luomukananmunat ovat
nykyään hyvin suosittuja. Niiden
myynti on noussut viime aikoina
huomattavasti, mutta kyllä niiden
makukin on aivan erilainen kuin
tavallisissa kananmunissa. Kannattaa maistaa, eron kyllä huomaa heti, Komi vinkkaa.
Vapun herkuttelupöytään Tuottajatorilta voi noutaa herkullista
kotisimaa, joka on valmistettu Hyvämäen Mehustamossa Ruotsinkylässä. Vappupöydän ehdoton ja perinteinen suosikkiruoka ovat lähellä tuotetut nakit, jotka valmistetaan täyslihasta. Kelien salliessa
vappuna voi herkutella myös vaikkapa maukkailla grillikyljyksillä ja
-vartailla, joita on saatavina sekä
maustamattomina että Komin
loihtimilla marinadeilla höystettyinä.
–Lihatiskiltä löytyy muun muas-
Tuottajatorin Risto Komi on tyytyväinen siihen, että lähellä tuotetun ruoan arvostus on noussut.
sa viljasikaa, luomunautaa, karitsaa
ja strutsia – ja ne kaikki tulevat tietysti tästä läheltä, Komi sanoo.
Ihanien tavaroiden
aarreaitta
Elintarvikkeiden lisäksi Tuottajatorin myymälästä löytyy monenlaisia,
kauniita käsitöitä sekä taidokkaita
puu- ja metallitöitä. Valikoimaan
kuuluu myös muun muassa kynttilöitä, keramiikkaa, koruja ja yrttivoiteita. Oikeastaan vain taivas on
rajana sille, mitä kaikkea ihanaa lähialueiden kättentaitajat keksivätkään tehdä ja tuoda myyntiin.
Tuottajatori onkin varsinainen löytöjen aarreaitta.
–Villasukat, matot, jakkarat sekä
sauna- ja takkatuotteet ovat hyvin
suosittuja. Nyt on meneillään myös
linnunpönttöjen sesonkiaika.
Kesällä varsinkin mökille tuliaislahjoiksi sopivat saippuat, kynttilät, saunatuotteet, pärekorit ja keraamiset pihakoristeet tekevät hyvin kauppansa. Lähiseutujen asukkaiden lisäksi Tuottajatorin asiakaskuntaan kuuluukin paljon mökkiläisiä ja ohikulkijoita. Monet tulevat varta vasten ostoksille pidemmästäkin matkasta.
Silloin yritystoimintaa pyöritti
joukko paikallisia maanviljelijöitä
ja käsityöläisiä, joiden unelmana oli
kaupata tuotteitaan suoraan asiakkaille. Aluksi Tuottajatorin osakaskuntaan kuului reilu 20 tuottajaa,
mutta määrä kaksinkertaistui vuosien kuluessa.
Jo tuolloin elimäkeläinen Risto
Komi oli tuttu näky lihatiskin takana. Hän toimitti Tuottajatorille
myyntiin kasvattamaansa sianlihaa
ja palveli asiakkaita tiskin takana.
Vuonna 1996 hän päätti lopettaa lihantuottamisen ja siirtyä kokonaan
rehuviljan viljelemiseen.
–Maatilani on ollut aikoinaan
LÄHIRUOKAA
TUOTTAJATORILTA!
– Viljapossua, luomunautaa,
strutsia, villisikaa
– Täyslihamakkaroita
ja -nakkeja
– Juureen tehtyä ruisleipää,
karjalanpiirakoita
– Kotijuustoja, simaa,
mehuja ym.
20 vuotta
lähituottajien puolesta
Tuottajatori avasi ovensa ensimmäisen kerran joulukuussa 1993.
vanhempieni omistuksessa. Lähdin
armeijan jälkeen maailmalle, ja sillä reissulla vierähti kymmenen
vuotta. Palasin takaisin noin
30-vuotiaana jatkamaan sukutilani
toimintaa, sillä muuten tila olisi
mennyt myyntiin. Se oli hyvä valinta, sillä olin kiinnostunut maataloudesta, Komi muistelee.
Vuodesta 2004 lähtien Komi on
maatilan töiden lisäksi toiminut
Tuottajatorin yrittäjänä. Omistajavaihdoksesta huolimatta Tuottajatorin palvelut eivät kuitenkaan ole
muuttuneet, ja sieltä tiskin takaa
kurkistaa yhä sama, tuttu mies, Komin Risto.
Elimäen risteyksessä, 6-tien varrella
p. (05) 377 7333, 0400 760 912
Avoinna joka päivä 9 – 21.
Palveleva lihatiski ke, to,
pe ja su 12 – 18, la 10 – 15.
Vappuaattona 12 – 18.
www.alppiruusu.fi
Mustilassa järjestetään jättikasvisten SM-kilpailu lauantaina 28.
syyskuuta. Kilpailuun ei ole ennakkoilmoittautumista, vaan jokainen
kotipuutarhuri voi tuoda kookkaan
kasviksensa puntarille. Sääntöjen
mukaiset kasvikset saavat mittauksesta virallisen tuloksen. Myös kilpailuun kuulumattomia kasviksia
mitataan kisojen aikana. Samalla
kookkaista ja komeista kasviksista
kootaan Jättikasvisnäyttely.
–Peruna on yksi kilpailukasviksistamme, mutta kukaan ei ole koskaan tuonut yhtäkään perunaa kisoihin. Perunalla ei siis ole virallista Suomen ennätystä. Ehkä Suomen ennätysperuna löytyy tänä
vuonna Elimäeltä! Tässä olisi hyvä
mahdollisuus kokeilla kasvatustaitojaan ja onneaan, Suomen Jättikasvisyhdistyksen sihteeri, elimäkeläinen Maarit Eerola vinkkaa.
Suomen Jättikasvisyhdistyksen
jäsenet saavat keväisin kirjeen, jossa on jättikasvisten siemeniä. Tämän kevään siemenpussin voi vielä
saada, jos liittyy yhdistyksen jäseneksi ja maksaa 20 euron jäsenmaksun toukokuun loppuun mennessä. Tarkemmat ohjeet löytyvät
yhdistyksen kotisivuilta www.jattikasvisyhdistys.fi.
Suomen Jättikasvisyhdistys on
mukana myös Mustilan kesäkauden avajaisissa lauantaina 11. toukokuuta.
–Kesäkauden avajaisia varten
idätämme jättiläiskurpitsan taimia
ja annamme niitä ilmaiseksi halukkaille niin kauan kuin taimia riittää. Rajoitus on, että annamme
vain yhden taimen jokaista taloutta
kohden. Toivomme saavamme kasvatettua avajaistapahtumaa varten
noin sata taimea, mutta lopulliseen
lukumäärään vaikuttaa siementen
itämisprosentti. Toivomme, että jokainen jakamamme taimi saa rakastavan kodin, Eerola hymyilee.
–Samalla kaikki jättiläiskasviksista ja niiden kasvattamisesta kiinnostuneet ovat tietysti tervetulleita
juttelemaan meidän kanssamme.
Kerromme mielellämme asiasta ja
opastamme kasvatuksessa alkuun.
Viron kulttuuria
Runon ja suven
päivänä
Kymenlaakson kesäyliopisto järjestää perinteisen kulttuuritilaisuuden
Arboretum Mustilassa Runon ja
Suven päivänä 6. heinäkuuta kello
13-17.
Tänä kesänä teemana on Viron
kirjallisuus ja kulttuuri. Asiantuntijoina ovat professori emeritus
Martti Turtola ja professori emeritus Peter M.A. Tigerstedt.
Iltapäivän aikana tutustutaan Arboretumin museoon ja Eino Leinonäyttelyyn. Ohjelmassa on myös
katsaus virolaiseen kirjallisuuteen
ja taidemusiikkiin, musiikkiesityksiä sekä tutustumiskierros Arboretumissa.
Osallistumismaksu on 20 euroa
ja se sisältää välipalan.
Runon ja Suven päivän tilaisuuteen tulee ilmoittautua 28.6. mennessä Kymenlaakson kesäyliopistoon, numeroon 05 229 6800 tai
sähköpostitse marjatta.niskanen@
kymenlaakso.fi.
Moision kartano tarjoaa
Moision kartanossa kohtaavat
taide, ruoka, historia ja juhlat
Moision kartanon mamselli Anne Hasu
odottaa innolla alkavaa kesää. Rikastamovalmennuksessa omia ideoitaan syventänyt
Hasu on kehitellyt kartanoon runsaasti
uutta toimintaa, joka jatkuu kesän jälkeen
koko loppuvuoden.
–Moision kartano tarjoaa
monta eri elementtiä, jotka
ovat nyt palvelukonseptissamme omalla paikallaan.
Alkavaa kesää varten kartanon ilmettä on piristetty
muun muassa uusilla verhoilla ja valaistuksella. Talven varalle on puolestaan
uusittu iso joukko lämpöpattereita, Anne Hasu kertoo.
Jokainen Moision kartanon vieras on kiinnostunut
kartanosta ja sen historiasta.
Hasu sanookin esittelevänsä
mielellään rakennusta ja sen
vaiheita. Moision kartanoa
ovat sen yli 400 vuotta vanhan historian aikana hallinneet vahvat suvut, joista kukin on antanut paikalle
oman leimansa.
Liivinmaalainen aatelismies Henrik Wrede luovutti
ratsunsa Ruotsin kuningas
Kaarle IX:lle vuonna 1605
käydyssä Kirkholman taistelussa. Kuningas palkitsi taistelussa menehtyneen Wreden lesken ja jälkeläiset laajoilla läänityksillä Kymenlaaksossa. Wrede suvulta
Moisio siirtyi Forsellesin suvun haltuun vuonna 1767
tehdyillä tilakaupoilla. Forsellesin suvun tarina kartanossa päättyi konkurssihuutokauppaan 1880.
Kartano oli virolaisen Bergin suvun hallussa muutaman vuosikymmenen ja siirtyi vuonna 1907 Elimäen
kunnalle. Moision maat pilkottiin, ja kartanon alustalaiset hyödynsivät mahdollisuutta lunastaa tilansa kunnalta. Kartanon päärakennus
toimi vanhainkotina noin 60
vuoden ajan ja sen jälkeen
pari vuosikymmentä sosiaalialan kouluna. Viimeisimpänä lenkkinä ”hallitsijasukujen” sarjassa ovat syksyllä
1997 kartanon Elimäen
kunnalta vuokrannut Hasujen perheyhtiö. Kartanossa
on pysyvänä näyttelynä esillä Seija ja Pentti Hasun mittava taidekokoelma.
Taidetta
ympäri vuoden
–Taidenäyttelyt ovat luonnollisesti iso osa Moision
kartanon toimintaa. Tulevana kesänä kartanossa voi
käydä ihailemassa Hans
Westergårdin, Pekka Saikon,
Lauri Tervon, Nina Mattilan, Linda Jakobsson-Kirventsovan ja Jere Honkasen
taideteoksia. Kartanon kesägalleriassa on puolestaan Kaj
Fjällströmin ja Mirjam Laineen näyttelyt. Lisäksi kesägalleriassa on esillä vanhoja
Anne Hasu varmistaa, että Moision kartanon pitopöydissä on aina herkullista tarjottavaa.
4.5. klo 18.00 Ranskalainen ilta
Jorma Uotisen ja Helena Lindgrenin
konsertti
Ruokailu seisovasta pöydästä ja
ennakkotutustuminen
Taidekesän näyttelyihin.
Liput 70,- (varattava ennakkoon)
5.5. Moision Taidekesän 2013 avaus
Hans Westergård, Pekka Saikko,
Lauri Tervo, Nina Mattila,
Linda Jakobsson-Kriventsov
ja Jere Honkanen.
Kesägalleriassa Kaj Fjällstörm
ja Mirjam Laine.
Esillä myös vanhoja huonekaluja.
11.-12.5. Äitienpäiväkattaukset
la klo 15-18, su klo 12 ja 15
Taidenäyttelyyn tutustuminen
veloituksetta.
Pöytävaraukset ennakkoon
Moision kartanon kesänäyttelyssä voi ihailla muun muassa Pekka Saikon maalauksia.
huonekaluja.
Anne Hasu haluaa, että
Moision kartanossa on toimintaa ympäri vuoden.
Syyskuussa avattava Moisio
Contempo esittelee Moision
kartanomiljöössä ennennäkemätöntä nykytaidetta vuoden loppuun asti.
–Luvassa on aivan varmasti mielenkiintoinen näyttely,
jossa on esillä Mikko Hallikaisen, Sami Korkiakosken,
Merita Koskimiehen, Arto
Väisäsen ja Johanna Väisäsen
taidetta, Hasu lupaa.
Miljöö ja taide
kruunaavat juhlat
Moision kartano on yli 15
vuoden taide- ja pitokartanohistoriansa aikana tullut
laajasti tutuksi erilaisten juhlien pitopaikkana. Etenkin
kesällä kartano on suosittu
hääpaikka, mutta myös talvihäiden järjestämisen suosio
on koko ajan kasvussa.
–Meillä voi järjestää myös
muita perhejuhlia, kokouksia tai kursseja. Pitopöytäämme räätälöidään tarjottavat asiakkaidemme toiveiden mukaan ja mahdollisimman paljon paikallisia raakaaineita hyödyntäen. Toukokuussa ja elokuussa on vielä
muutamia viikonloppuja vapaana, mutta juhlia suunnittelevan kannattaa varata tilat
mahdollisimman pian.
Kartanossa pidetään pikkujouluja ja muita joulunajan tapahtumia. Tänä vuonna tapahtumatarjontaa on
entistä enemmän. Kartanon
kesäkausi alkaa 4. toukokuuta Ranskalaisen illan merkeissä. Illan musiikkitarjonnasta vastaavat Helena Lindgren ja Jorma Uotinen. Illalliskortin hintaan kuuluu
ruokailu seisovasta pöydästä
sekä ennakkotutustuminen
seuraavana päivänä avautuvan taidekesän näyttelyyn.
–Tänä kesänä tarjoamme
ylioppilas- tai valmistujaisjuhlia suunnitteleville mahdollisuuden viettää juhlat
Moision kartanossa. Jos koti
on ahdas, voi varata kartanosta kabinetin tai huoneen,
jossa voi juhlia omassa rauhassa. Tarjoilu hoituu kartanon pitopöydästä, Hasu kertoo ja paljastaa vielä, että kesäksi kahvioon on tulossa
kakkuvitriini, josta löytyy
kahvin seuraksi herkkuja
vaativimmallekin herkkusuulle.
Moision kartano on osa
Länsi-Kymen kulttuuritietä,
joka avataan virallisesti 8.-9.
kesäkuuta. Hasu toivoo, että
kulttuuritien lanseeraaminen tuo erityisesti lisää paikallisia ihmisiä tutustumaan
kartanoon ja sen tarjontaan.
Lisäksi kartanon piha on
avoinna 8. kesäkuuta Elimäellä järjestettävässä Avoimet
pihat -tapahtumassa, ja kartanossa on avoimet ovet sunnuntaina 9. kesäkuuta
–Kuulisin mielelläni elimäkeläisiltä ja muilta lähialueen asukkailta, mitä he
toivovat kartanolta ja sen tapahtumatarjonnalta. Meille
on tulossa toive- ja palautelaatikko, jonne asiakkaamme voivat kirjata toivomuksiaan. Lisäksi tänä vuonna
uutta on kanta-asiakkuus.
Kaikki kartanon taidenäyttelyyn lipun lunastaneet voivat
halutessaan liittyä kanta-asiakkaaksi. He pääsevät koko
loppu vuoden yhdellä lipulla
kartanon näyttelyyn niin
monta kertaa kuin haluavat.
Lisäksi kanta-asiakkaille on
luvassa alennuksia kartanossa järjestettäviin tapahtumiin.
–Olen myös hyvin iloinen
siitä, että Moision kartanolla
on jo 13 yhteistyökumppania, jotka haluavat olla mukana tukemassa alueellista
kulttuurityötä.
1.6. Ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat
Jos koti käy ahtaaksi tai haluat juhlistaa
valmistumistasi, tuo vieraasi
Moision kartanoon.
Kuohuvat maljat ja pitopöytä
odottavat Sinua ja perhettäsi.
Pöytävaraukset ennakkoon.
8.-9.6. Länsi-Kymen Kulttuuritie
avataan
8.6. Moision kartano on mukana
Elimäen Avoimet pihat -tapahtumassa.
9.6. Moision kartanon avoimet ovet
kello 11-16.
Kesäjuhlat, häät, syntymäpäivät,
sukutapaamiset
-Vielä muutama vapaa viikonloppu
kesälle 2013
toukokuussa tai elokuussa:
Varaa pian omasi ja nauti taide- ja
makunautintoja
kauniissa empire-kartanossa.
Moisio on juhlan aatelia!
15.9.-18.12. Moisio Contempo:
Mikko Hallikainen, Sami Korkiakoski,
Merita Koskimies,
Arto Väisänen ja Johanna Väisänen.
10.11. Isänpäivänä syksyn satoa
Tulossa syksyllä:
joulukonsertti, pikkujoulukattaukset,
joulukahvitukset
MOISION TAIDE- JA
PITOKARTANO OY
Puh. 040 527 2799, www.moisionkartano.com
Mustila
MUSTILA-LIITE
Julkaisijat: Arboretum Mustila • Mustilan Taimitarhat
• Mustila Viini • Piika ja Renki • Alppiruusu
• Alppiruusun Tuottajatori • Moision kartano
Toimitus: Elimäen Sanomat
Raija Anttila ja Tiina Pussinen
Sivunvalmistus: Viestintä Alanko Oy, Mäntsälä
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki