doc4/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit
download 
Report Transcription
4/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit
Keski-Suomen Maanpuolustaja 30 Joulukuu 2011 Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti 30. vuosikerta Sisällys Pihtiputaalla juhlittiin viisikymppisiä sivu 3 6.12.2011 ylennetyt sivu 4 Vaikuttava juhlakonsertti Hankasalmen veteraaneilla sivu 5 Halli kouluttaa kahden maakunnan väkeä sivu 6 Keski-Suomen maakuntajoukkojen kertausharjoitukset sivu 6 Kotupäällikön kuulumisia sivu 8 Poika on tullut kotiin Kuva: Väinö Mononen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille maanpuolustajille! Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Keski-Suomen Reserviläispiiri ry Timo Salo Keijo Häkkinen Kari Löfgren Tapio Paappanen Keski-Suomen Maanpuolustaja Pentti Ruohotie sivu 16 Hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2012 kaikille yhteistyökumppaneillemme Tikkakosken Reserviläiset ry Keski-Suomen Maanpuolustaja 2 Hyvät reserviläisveljet ja -sisaret Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta. Olemme yhdessä tehneet monia hyviä asioita, kursseja, tapahtumia ja juhlia. Jotkut meistä on vuoden aikana palkittu ansioituneesta ja pyyteettömästä reserviläisaatteen eteenpäin viemisestä. Tulevaisuutta, edes tulevaa vuotta, ei saa eikä pidä miettiä pessimistisesti, vaikka valtiovalta koko ajan kiristääkin ihmisKeijo Häkkinen ten vyötä. Meidän on nyt yhdistettävä voimavaramme piireinä, yhdistyksinä ja yksit- si ja kurssien vääpeleiksi täisinä jäseninä, ja Maan- isoillekin kursseille. puolustuskoulutusyhdisNyt meillä on näytön tyksen toimet eivät saa paikka osoittaa, että meiskärsiä rahoituksen vähyy- sä on voimaa. Kuten jo aiden vuoksi. Meitä on vuo- kaisemminkin olen hehsia koulutettu kurssien kuttanut teille: meitä ei johtotehtäviin, kouluttajik- niin vain nujerreta, koska Kiitos Kuusivuotinen rupeama KeskiSuomen Maanpuolustajan päätoimittajana on päätöksessään. Aika on kulunut tavattoman nopeasti. Kun pääsin eläkkeelle työuraltani, mielessäni on ollut muutto Tampereelle, lapsuuden ja nuoruuden maisemiin. Nyt elän muuton aikaa! Kiitän Keski-Suomen reservipiirejä ja kaikkia muitakin yh- teistyökumppaneita menneestä ajasta. Oli hienoa toimia yhteistyössä kanssanne. Päällimmäiseksi on jäänyt kannustus ja kiitos, vaikka joskus alavirettä on tuonut varmasti aiheellinen kritiikki. Olen pyrkinyt tekemään parhaani monipuolisen, maanpuolustuksellisen maakuntalehden hyväksi. Jätän tehtäväni mielihyvin me olemme hyvä ja toimiva tiimi. Vuodenvaihteen jälkeen tulemme kuulemaan surullisia uutisia lakkautettavista varuskunnista. Se ei tunnu todellakaan oikealta ratkaisulta. Toivossa on hyvä elää, ettei lakkautuksia ole monta. Haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajan ominaisuudessa. ”Eteenpäin elävän mieli, taakseen kuollut katsoo”, sanonta kuuluu. Oikein rauhallista joulun aikaa teille kaikille! Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtaja, alik Keijo Häkkinen seuraajalleni, kapteeni evp Tapio Paappaselle ja uskon hänen omaavan edellytykset edelleen kehittää lehteä. Samalla kun toivotan menestystä tulevalle päätoimittajalle, toivotan sitä myös keskisuomalaiselle maanpuolustusväelle, samoin rauhallista joulua ja hyvää ja turvallista vuotta 2012. Pentti Ruohotie Naisten Valmiusliiton kiertävä KAIKEN VARALTA -valokuvanäyttely avattiin Jyväskylän kaupunginkirjastossa 19.9.2011. Näyttelyn avasi kansanedustaja Aila Paloniemi. Puistokoulun neljännen luokan oppilaat esittivät soittaen ja laulaen mukaansa tempaavaa musiikkia. Esityksen olivat ohjanneet opettajat Sanni Arvaja ja Päivi Järvinen. Kuva: Kirsti Pipinen. Pauli Partanen reservin majuriksi 6.12.2011 Itsenäisyyspäivänä kohdentui Keski-Suomeen yksi reservin majuriksi ylennys. Majurin sotilasarvon sai Pauli Partanen Tikkakoskelta. Hän on palvellut sotilasuransa opistoupseerina Ilmavoimissa, josta hän jäi täysin palvelleena reserviin vuonna 2001. Pauli Partanen on pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänellä on yli 20 vuoden mittainen kokemus Jyväskylän maalaiskunnan ja sittemmin nykyisen Jyväskylän kun- nanvaltuusto- ja hallitustason johtotehtävistä. Tällä hetkellä hän on Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kaiken tämän lisäksi hän on innokkaana metsästäjänä ehtinyt vaikuttaa myös Suomen Metsästäjäinliiton organisaatioissa toimien muun muassa Keski-Suomen piirissä toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana. Keski-Suomen Maanpuolustaja esittää parhaimmat onnittelut ylennyksen johdosta! 4/2011 Rauhan tielle Viime kuukaudet ovat olleet levotonta aikaa. Väsymiseen asti olemme seuranneet uutisia kasvavista vaikeuksista. Niihin on sisältynyt myös viestejä väkivallasta ja nälänhädästä. Moni miettii, milloin maailman ongelmat alkavat tuntua omassa arjen todellisuudessa. Ja millä tavoin? Mitä suuremmaksi maailman ja mielen rauhattomuus käyvät, sitä enemmän kaipaamme levollisuutta ja turvaa. Onneksi joulu katkaisee ahdistavien viestien virran. *** Jouluyönä taivaasta rakennetaan yhteys ihmisten maailmaan. Meille vakuutetaan: ”Maan päällä rauha ihmisillä.” Viesti on tervetullut. Tarvitsemme sitä. Olemme niin avuttomat maailman ratkaisemattomien kysymysten ja oman levottomuuden kanssa. Emme kykene edes sovintoon toistemme kanssa, saati sitten taivaallisen Isän. Jouluna pimeään ja monien varjojen maailmaan kuitenkin tulvii valo. Jouluyön kirkkaus on merkki siitä, että hyvä Jumala muistaa meidät. Hän hakee yhteyttä kadottamiinsa ihmisiin. Hän sallii poikansa syntyä ihmiseksi ja sovittajaksi. Hän tarjoaa rauhaa ja sovintoa levottomille ja pelokkaille ihmisille. Jeesuksen syntymän vuoksi välit Jumalaan ovat kunnossa. Häntä ei tarvitse pelätä eikä paeta. Voimme luottaa siihen, että Isä hyväksyy ja armahtaa. * * * Joulun turvallinen sanoma koskettaa ihmissydämiä. Mutta se myös kutsuu rauhan ja sovinnon tekoon. Raamattuun on talletettu jouluevankeliumin edelle ajatus kirkkaudesta, joka muuttaa elämän perusehdot ja valaisee ihmiskuntaa kuin aamunkoitto. ”Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle” (Luuk. 1:79). Isämme tahtoo, että rauha toteutuu myös ihmisten välillä. Sen tekemiseen on tänäkin jouluna Simo Peura monta mahdollisuutta. Voimme luopua omastamme ja tyytyä vähempään. Eri järjestöjen joulupadat ja vaatekeräykset odottavat hyväntekijöitä. Toisenlaisia lahjoja voi antaa. Riidoissa olevat voivat tehdä sovinnon. Vääryyttä kokenut voi antaa anteeksi. Puhumiseen voi tulla vihan sijasta ymmärtämisen halu. Yksinäistä voi käydä katsomassa. Hänet voi kutsua mukaan yhteiseen joulunviettoon. Jouluna on monta tapaa kulkea rauhan tietä. Sille olemme kutsutut. Joulurauhan toivotuksin Simo Peura Lapuan piispa Kuva: Anne Kytölä Kenraali Lauri Sutela 1918–2011 Suuri suomalainen on poissa Kenraali Lauri Sutela syntyi Äänekoskella 11.10.1918. Hän kuuluu ehdottomasti itsenäisen Suomen historian merkittävimpien sotilaiden joukkoon. Sutela lähti vänrikkinä talvisotaan ja kotiutui Lapin sodasta kapteenina. Hän oli viimeisiä elossa olleita sodan olosuhteissa pataljoonan komentajan tehtävässä toimineita upseereita. Iso koetinkivi hänen myöhemmällä upseerinurallaan oli Suomen sotilastiedustelun rakentaminen 1950-luvulla. Suurimman palveluksen kenraali Lauri Sutela teki Suomelle toimiessaan puolustusvoimain komentajana vuosina 1974–1983, mikä on pisin yhtäjaksoinen komentajakausi puolustusvoimien historiassa. Jatkosodan aikana vihollisen vetäydyttyä Viipurista 29.8.1941 pioneerit tekivät paljon töitä selvittääkseen puna-armeijan Viipurin alueelle jättämiä miinoituksia. Erittäin paljon pioneereille työtä toi venäläisten radiomiinojen poistaminen. Antrean alueella Kuukaupin sillan läntisen pään oli todettu tuhoutuneen oudossa räjähdyksessä. Tätä siltaa tutkiessaan 2./PionP 12:n päällikkö, luutnantti Lauri Sutela autonkuljettajineen löysi sillan itäpäästä 28.8.1941 kaksi vesitiivistä kumipussia, joita yhdisti sormenvahvuinen kaapeli, ja toisesta lähti johdin alla olevaan rotulipanokseen. Tämän löydön jälkeen Päämajan radioasiantuntijat selvittivät kyseisen radiosytytteisen panoksen toimintaperiaatteen. Selvisi, että panos laukeaa 420 m:n radio-aallonpituudella. Edelleen selvisi, että tällaisia radiomiinoja oli löytynyt Juustilan kanavasuluista, Viipurin vesitornista ja kaupungilta Pellervonkatu 6:sta. Yhteensä miinoja oli kuusi, ja niissä oli räjähdysainetta 8 870 kiloa. Tämän jälkeen 3.9.1941 alkaen mainitun taajuuden mukaista radio-ohjelmaa syötettiin noin kolmen vuorokauden ajan ”eetteriin”, jona aikana miinat saatiin purettua pois, ja kohteet jäivät ehjiksi. Tuon edellä mainitun radioohjelman nimi oli kaikessa yksinkertaisuudessaan Säkkijärven polkka. Tiettävästi se on kyseisen sävellyksen pisin yhtäjaksoinen esitys radioaalloilla, ja tällä kertaa se pelasti joukkojamme ja rakenteita isoilta tuhoilta. Puolustusvoimain komentajana toimiessaan kenraali Lauri Sutela pystyi normalisoimaan puolustusvoimien suhteet armeijaan hyvin epäluuloisesti suhtautuneeseen tasavallan presidentti Urho Kekkoseen. Tähän aikaan sisältyy myös diplomaattinen torjuntavoitto Neuvostoliiton Suomea vastaan Puolustusvoimain komentaja, kenraali Lauri Sutela Mikkelissä 1978. kohdistamista painostusyrityksistä. Yhdessä Kekkosen kanssa Sutela vaikutti muun muassa siihen, että 1970-luvun lopulla marsalkka Dimitri Ustinovin vierailun aikana esiin nostettu ajatus Neuvostoliiton ja Suomen välisistä yhteisistä sotilaallisista harjoituksista tukahdutettiin Tamminiemen saunan löylyihin. Monien mielestä Sutelaa on luonnehdittu sodan jälkeisen ajan parhaaksi puolustusvoimain komentajaksi. Eläkepäivinään Sutela esiintyi harvoin julkisuudessa. Yksi näistä oli vuonna 1994, jolloin hän ehdotti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehostamista osana puolustusvoimia. Aktiivisesti golfia aivan viimeisiin elinvuosiinsa asti harrastaneen kenraali Lauri Sutelan poismeno 93 vuoden iässä 8.11.2011 on merkittävä osa veteraanisukupolven iltaruskoa. Teksti ja kuva: Tapio Paappanen 4/2011 3 Keski-Suomen Maanpuolustaja Pihtiputaalla juhlittiin viisikymppisiä Pihtiputaan Reserviupseerien ja Pihtiputaan Reservinaliupseerien 50-vuotisjuhlissa 15.10.2011 muisteltiin menneitä, mutta luotiin samalla uskoa myös tulevaan. Kirkkoherra Matti Vuohtoniemi kertoi, että reserviupseerit pitivät perustamiskokouksensa 11. joulukuuta 1960. Reservinaliupseerit puolestaan perustettiin 15. lokakuuta 1961. Ensimmäisessä vuosikokouksessa reserviupseerien puheenjohtajaksi valittiin Martti Olkkonen ja sihteeriksi Heimo Kupsu. Tuolloin päätettiin myös kerhoiltojen pitämisestä, ampumaharjoituksista ja yhteistyön tekemisestä muiden järjestöjen kanssa. Ajatus kerhomajasta nousi esiin vuonna 1968, ja sitä varten ostettiin 12 000 markalla Putaan pirtti -niminen kiinteistö. Pihtiputaan Reservinaliupseerit perustettiin, kun everstiluutnantti Helanterä otti yhteyttä Reino Kinnuseen ja ehdotti omaa yhdistystä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Pärnänen. Kirkkoherra Vuohtoniemi toivoi puheensa päätteeksi nuorempien huolehtivan siitä, että reserviupseerien ja reservinaliupseerien toiminta Pihtiputaalla saa edelleen jatkuvuutta. Juhlapuhuja, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi avasi kuulijoille puolustusvoimien tulevia muutoksia. – En halua pilata juhlatunnelmaa maalaamalla uhka- kuvia. Yritän antaa realistisen kuvan nykytilanteesta. Puolustusvoimien tehtävät eivät muutu tulevaisuudessakaan, mutta kustannuskehitys, materiaalien vanheneminen ja ikäluokkien pieneneminen eivät mahdollista tulevaisuudessa nykyisenlaisen miesvahvuuden ylläpitoa sodan ajan joukoissa. Kylmäniemi kertoi, että hankinnat vaativat edelleen noin kolmanneksen puolustusbudjetista, josta ei voida tinkiä. Muuten joudumme materiaaliseen kurjistumiseen. Puolustusbudjetin leikkaukset johtavat väistämättä säästöihin. – Seuraavan neljän vuoden aikana on säästettävä noin 825 miljoonaa euroa. Säästöjä on löy- Potero ja Sokka laittoivat Pihtiputaan reserviläiset 50-vuotisjuhlasta huolimatta kertausharjoituksiin. Everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi, Harri Back ja Heikki Hämäläinen saivat kokea tupatarkastuksen riemua. Reserviläisliiton pronssisen ansiomitalin saivat Tauno Ahonen, Aarre Hannukainen, Kalle Juutinen, Markku Niemelä, Seppo Spets ja Rauno Toivonen. dettävä joka tasolla. Puolustusvoimien on uudistettava omaa toimintaansa, Kylmäniemi totesi. Hänen mukaansa haasteita on paljon, mutta tuleen ei jäädä makaamaan. – Kyllä puolustusvoimat tästäkin selviää, puhuja loi uskoa kuulijoihinsa. Yhtäkkiä juhlaan toivat terveisensä myös sotilaat Potero ja Sokka varuskunnasta, josta oli hävinnyt Kreikkaan sekä rahat että tärkein huoltohenkilö – munkinpaistaja. Satakunta juhlavierasta pääsivät välittömästi kertausharjoituksiin, joiden nimenä oli Ohilaukaus 2011. Juhlaväellä oli hauskaa, vaikka Potero ja Sokka uhkasivat useamman kerran sulkeisilla ja uusilla kertausharjoituksilla. Harjoitusten aiheina oli perinteistä ampumataidon testausta, vaatteiden viikaamista, jossa juhlapuhuja, everstiluutnantti Kylmäniemi menestyi ansiokkaasti – olihan hänellä kadettiupseerin koulutus takanaan. Tosin Potero ja Sokka moittivat häntä hitaudesta, mutta eivät sentään ryhtyneet enempiin kurinpitotoimiin. Maittava ateria ja satavuotisjuhlat odottavat Pihtiputaan Reserviupseerien puheenjohtaja Heikki Hämäläinen ja Pihtiputaan Reservinaliupseerien puheenjohtaja Harri Back kiittelivät LC Pihtiputaan Emmejä juhlien maittavan tarjoilun järjestelyistä. Pihtiputaan Reserviupseereihin kuuluu parisenkymmentä ja reservinaliupseereihin viitisenkymmentä jäsentä. Uusia, aktiivisia jäseniä toivotaan mukaan. Yhdistyksillä on paljon yhteistoimintaa keskenään. Jäsenet pitävät yllä ampumataitoa, ja noin kerran kuukaudessa on kerhoilta. Lisäksi tehdään matkoja, pidetään sääntöjen edellyttämät kokoukset ja vuoden kruunaavat yhteiset pikkujoulut. Yhdistykset auttavat veteraanijärjestöjä tarpeen mukaan ja ovat mukana juhlapäivien järjestelyissä. – Viidenkympin villitys on nyt varmaankin tulossa. Eivät tainneet paikkakunnan miehet kerhoja perustaessaan tietää, että sama henki huokuu nyt, mikä oli viisikymmentä vuotta sitten vallalla. Pihtiputaalla vietetään vielä molempien yhdistysten satavuotisjuhlia, Heikki Hämäläinen totesi lopuksi. Tapio Paappanen Keski-Suomen Aluetoimiston päällikön tervehdys Aika sanoa näkemiin Siirtyessäni reserviin 1.1.2012 ja kohti uusia haasteita rakkaan harrastukseni jalkapallon parissa, on aika luoda lyhyt katsaus menneeseen vuoteen ja aikaani Keski-Suomessa. Heti alkuun pahoittelen, että yhteinen aikamme jää varsin lyhyeksi (vuosi ja neljä kuukautta). Joskus vain on tehtävä henkilökohtaisia valintoja ja ratkaisuja oman elämänsä ohjaamiseksi uusille urille. Oma aikani koittaa vuodenvaihteessa. Mennyttä ei ole aika, jonka olemme eläneet – vaan hetket, jotka muistamme Heti alkuun on todettava toimintavuoteen mahtuvan niin monia loistavia ja erinomaisia suorituksia, että jo pelkästään niiden luetteleminen vaatisi koko käytössä olevan tilan. Niinpä poimin niistä muutaman henkilökohtaisesti mieleenpainuvimman tai aluetoimiston toimintaan merkittävästi vaikuttaneen tapahtuman. Merkittävistä hetkistä tulee ensimmäisenä mieleeni Keski-Suomen Maanpuolustusjuhla Viitasaarella. Samassa yhteydessä järjestettiin Pioneerirykmentin vala- ja vakuutustilaisuus. Tapah- tuma kokosi keskustan alueelle 4 000–5 000 henkeä ympäri Keski-Suomea ja oli koko päivän kestävänä tapahtumana omiaan kohottamaan maanpuolustushenkeä alueen väestössä. Tilaisuuden toteutumisessa oli ratkaiseva osuus Viitasaaren kaupungilla ja Pioneerirykmentillä, joiden johto ja henkilöstö osallistuivat tapahtumien järjestämiseen suurella sydämellä. Kesäkuussa 2011 järjestettiin kaksi merkittävää perinnetapahtumaa. Ensin oli Jalkaväkirykmentti 50:n jatkosotaan lähdön 70-vuotismuistojuhla Äänekoskella. Tapahtumaan liittyi alueemme reserviläisten ylentämis- ja palkitsemistilaisuus sekä Suomenselän maakuntakomppanian esittelytilaisuus. Hieman myöhemmin kesäkuussa järjestettiin Jalkaväkirykmentti 48:n vastaava tilaisuus Jyväskylässä yliopiston alueella. Molemmat olivat merkittäviä tapahtumia perinteiden vaalimisen ja maanpuolustushengen kohottamisen kannalta. Esitän lämpimät kiitokset tapahtumien järjestämisistä vastanneille perinneyhdistyksille ja niiden aktiivisille toimihenkilöille sekä tapahtumia tukeneille yhteistyötahoille. Erityisesti haluan mainita Äänekosken kaupungin myötämielisen suhtautumisen ja tuen Suolahdessa järjestetylle tapahtumalle. Yksi hieno veteraanitapahtu- osaamisesta. Samanlainen vaikutelma jäi myös esikuntamme ja perustamiskeskusten harjoituksista sekä lukuisista pienemmistä kertausharjoituksista (vast.). Omien harjoitusten lisäksi saimme tilaisuuden osallistua Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston johtamaan Keski-Suomen valmiusharjoitukseen. Tämä harjoitus valoi uskoa yhteistyöviranomaistemme ja alueemme kuntien osaamisesta ja halusta kehittyä omilla vaativilla työsaroillaan. Everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi ma on vielä ehdottomasti mainittava: Finnairin lentävän henkilökunnan organisoima sotiemme veteraanien viihteellinen rosvopaistitapahtuma. Tilaisuus järjestettiin Jyväskylän kaupungin ja monien muiden tukijoiden avustuksella Hipposhallissa, ja se kokosi paikalle lähes 900 osallistujaa. Mukava iltapäivähetki ja pieni kiitos sotiemme veteraaneille siitä työstä, jonka he ovat tehneet itsenäisen isänmaamme hyväksi! Harjoitusrintamalla Maakuntakomppanioiden vakuuttavat esitykset jatkuivat ja vahvistivat uskoa alueemme reserviläisten Kaiken kaikkiaan maanpuolustustahto ja -kyky ovat korkealla tasolla Keski-Suomessa Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehti ansaitsee oman erityisen maininnan. Lehti on kehittynyt 30 vuoden aikana alueemme reserviläisten viralliseksi tiedotuslehdeksi ja on tänä päivänä korkeatasoinen julkaisu sekä ulkoasunsa että sisältönsä osalta. Jokainen lehden päätoimittaja on jättänyt oman positiivisen leimansa sisältöön. Nykyinen, tehtävänsä jättävä päätoimittaja Pentti Ruohotie on tehnyt pitkän rupeaman lehden peräsimessä ja ansaitsee meidän kaikkien toimijoiden ja lukijoiden vilpittömät kiitokset ansiokkaasta työstään. Kiitos, Pentti! Muistorikas vuosi – lämmin kiitos kaikille Valitettavan moni asia jää mainitsematta, jotka kaikki olisivat huomion ansainneet. Toivon, ettei kukaan pahoita mieltään, kun monia merkittäviä tapahtumia ja asioita jää kirjaamatta. Esimerkiksi lukuisat tarkastukset, vierailut ja maanpuolustustapahtumat ansaitsisivat oman erityisen huomion, mutta on rajallisen tilan johdosta jätettävä vain lyhyelle maininnalle. Samoin alueellinen maanpuolustuskurssi Keuruulla sekä vuosipäivä- ja vastaavat juhlallisuudet ansaitsisivat oman lukunsa henkilöstön innostuneisuuden ja itsensä likoon laittamisen vuoksi. Kaikki loistavasti ja ammattitaidolla toteutettuja tapahtumia! Onnittelut Esitän koko aluetoimiston henkilöstön puolesta parhaat onnittelumme kaikille itsenäisyyspäivänä 2011 ylennyksiä saaneille ja huomionosoituksia vastaanottaneille keskisuomalaisille maanpuolustajille! Jokainen teistä on oman paikkansa täyttänyt ja henkilökohtaisella työpanoksellaan rakentanut Puolustusvoimien nykytilaa sekä luonut pohjaa tulevaisuuden kehittämiselle. Isän- maalliset onnittelut teille kaikille yhteisesti! Työkaverit ja yhteistyökumppanit Päällikkökauteni lähestyessä loppuaan haluan kiittää kaikkia työkavereitani ja yhteistyötahojani siirtyessäni uusien haasteiden pariin. Yli 30 vuoden työ Suomen ja Puolustusvoimien hyväksi on päättymässä. Näin jälkikäteen voin todeta, että yhteiset ponnistelumme ovat tuottaneet merkittävää tulosta. Hyvillä mielin voin jättää aluetoimiston päällikön tehtävät seuraajilleni (majuri Hannu Haapamäki on nimitetty aluetoimiston päälliköksi ajalle 1.1.–31.3.2012). Toivotan teille kaikille haasteellisia ja antoisia hetkiä tulevissa tehtävissänne. Jään luottavaisin mielin ja mielenkiinnolla seuraamaan tulevaa kehitystä. Lämpimät kiitokset vuoden 2011 yhteistoiminnasta. Toivotan teille kaikille Rauhallista Joulua ja Turvallista Vuotta 2012! Toivotuksiin yhtyy myös puolisoni Pirjo. Keski-Suomen Aluetoimiston päällikkö 1.9.2010–31.12.2011 everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi Keski-Suomen Maanpuolustaja 4 4/2011 Juhlava ylentämistilaisuus Reserviläisliiton palkittuja. Palkitsemisen suorittivat aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi, Reseviläispiirin puheenjohtaja Keijo Häkkinen ja toiminnanjohtaja Tapio Paappanen. Kuva: Pentti Ruohotie. Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. oli Keski-Suomen Aluetoimiston järjestämä ylentämis- ja palkitsemistilaisuus Ravintola Aimossa, aivan aluetoimiston naapurissa. Juhlan isäntänä toimi everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi, joka siirtyy reserviin ensi vuoden alussa. Paikalle oli kutsuttu 6.12. ylennettäviä keskisuomalaisia reserviläisiä ja pieni kutsuvierasjoukko. Juhlavuutta tilaisuuteen toi osaltaan Ilmavoimien Soittokunta, jota johti musiikkimajuri Tomi Väisänen. 6.12. ylennys oli tulossa 91 upseerille ja 239 aliupseerille tai miehistöön kuuluvalle. Ylentämispuheessaan everstiluutnantti Hannu Kyl- mäniemi käsitteli puolustusvoimien nykytilaa. Säästöistä huolimatta hän uskoi maamme puolustuskykyyn. Reservin merkitystä puhuja piti tärkeänä. – Kun sodanajan joukkojen henkilöstöstä 95 % on reservin taistelijoita, reservin tulisi olla niin osaamisen kuin ammattitaidonkin osalta korkealla tasolla ja iskussa. Aluetoimiston päällikkö kiitti paikalla olevia ylennettäviä. Hän oli jakamassa myös Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton myöntämiä mitaleita reservipiirien johdon kanssa. Juhlallisuuksien jälkeen siirryttiin katettujen pöytien ääreen. Pentti Ruohotie Ylikersantiksi ylennetty Kristiina Pekkala. Oikealla muita ylennettyjä. Kuva: Tapio Paappanen. 6.12.2011 ylennetyt Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 6.12.2011. MAJURIKSI: Partanen Pauli Silvo Jyväskylä KAPTEENIKSI: Aho VesaPekka Jyväskylä, Hytönen Seppo Juhani Jyväskylä, Julkunen Reijo Tapani Jyväskylä, Porevirta Jukka Pekka Jyväskylä, Roiko-Jokela Heikki Kalevi Jyväskylä, Sivonen Petri Tapani Jyväskylä, Tarvainen Simo Heikki Jyväskylä, Torvinen Aki Petter Jyväskylä LÄÄKINTÄKAPTEENIKSI: Leppäharju Timo Matti Petteri Jyväskylä YLILUUTNANTIKSI: Ahonen Juha-Petri Kristian Petäjävesi, Antila Kari Pekka Jyväskylä, Hirvonen Ari Petteri Jyväskylä, Jacksen Juhana Anton Amadeus Jyväskylä, Kangas Tero Janne Paavali, Kauppila Timo Vilho Sakari Jyväskylä, Kingelin Kauko Kalevi Laukaa, Kosonen Henri Jani Tapani Jyväskylä, Kupila Panu Johannes Keuruu, Kämäräinen Mikko Veli Jämsä, Laitinen Arto Ismo Kullervo Hankasalmi, Lumiaro Pirjo Päivi Marianne Jyväskylä, Minkkinen Pentti Olavi Jyväskylä, Nieminen Petri Into Nestori Jämsä, Pitkänen Teemu Valtteri Laukaa, Pulkkinen Seppo Kalevi Jyväskylä, Puodinketo Juha Tapio Jämsä, Renko Jari-Pekka Johannes Jyväskylä, Tahvanainen Toni Heimo Juhani Jyväskylä, Tarvainen Erkki Juhani Hankasalmi, Tarvainen Timo Juhani Äänekoski, Viitanen Jarno Kalervo Muurame LUUTNANTIKSI: Anttonen Joonas Juho Matias Jyväskylä, Becker Arttu-Paavo Jyväskylä, Hakkarainen Jarmo Juhani Saarijärvi, Hautamäki Antti Kustaa Hämeenlinna, Heikkinen Antti Oskari Jyväskylä, Huhtala Pyry Matias Jyväskylä, Huhtanen Kristian Ilari Tampere, Hurme Aku Matias Keuruu, Hyyrönmäki Jarkko Jouni Tapani Äänekoski, Höök Aleksi Otto Ilmari Jyväskylä, Jalava Eerik Mikael Jyväskylä, Juntunen Ari Juhani Jyväskylä, Jääskeläinen Jussi Henrik Jyväskylä, Kallberg Elja Tapio Jyväskylä, Karjula Tapio Kalevi Jyväskylä, Kekäläinen Janne Einari Jyväskylä, Kirjavainen Antti Tapani Jyväskylä, Kokkinen Jani Kristian Jyväskylä, Kvist Mikko Henrikki Jyväskylä, Kyyhkynen Jarmo Tapio Jyväskylä, Körkkö Matti Artturi Jyväskylä, Leppänen Timo Ilmari Uurainen, Liettilä Simo Juhani Jyväskylä, Linna Tapani Mikko Juhani Jyväskylä, Lohvansuu Juha Pekka Jyväskylä, Miettinen Lasse Mikael Jyväskylä, Mäkinen Lauri Sakari Jyväskylä, Neijonen Eero Pentti Einari Jyväskylä, Niemi Jukka Sami Petteri Muurame, Niemi Mikko Johannes Jyväskylä, Ojajärvi Juho Ilkka Jalmari Espoo, Pellinen Tatu Tuomas Jyväskylä, Pietikäinen Jani Antero Jyväskylä, Pitkänen Jarmo Antero Jyväskylä, Pylvänen Markus Tapio Jyväskylä, Repo Pasi Tapio Jyväskylä, Rings Jori Onni Iisakki Jyväskylä, Ritvaniemi Tuomas Mikael Laukaa, Rämänen Juuso Roope Petteri Jyväskylä, Salminen Toni Arto Juhani Jyväskylä, Silvast Tatu Esko Johannes Hankasalmi, Sorvisto Jake Henrikki Jyväskylä, Talasniemi Mika Olavi Jämsä, Tarvainen Janne Juhani Hankasalmi, Tervala Mikko Matias Jyväskylä, Toivola Petri Ilmari Jyväskylä, Tonteri Jarkko Tapani Muurame, Tulla Jaakko Paavali Laukaa, Tyyskä Kai Markus Jämsä, Ulvila Tuukka Juhani Jyväskylä, Varstala Sami Juhani Jyväskylä, Vehkakoski Keijo Sakari Jämsä, Virtanen Jani Kimmo Johannes Keuruu, Vääräkangas Mikko Olavi Jyväskylä, Vilmusenaho Esa Sakari Jyväskylä, Virtanen Tommi Tuomas Jyväskylä LÄÄKINTÄLUUTNANTIKSI: Mustonen Jyrki Mikael Jyväskylä, Rossi Jukka Topias Jyväskylä VÄNRIKIKSI: Kalsi Jukka Antero Jyväskylä Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 6.12.2011. YLIVÄÄPELIKSI: Heltelä Mika Jukka Laukaa, Härkönen Marko Tapani Jämsä, Janhonen Esko Eemil Saarijärvi, Kinnunen Pasi Ilmari Jyväskylä, Kyröläinen Heikki Arimo Muurame, Löfman Tomi-Pekka Jyväskylä, Moilanen Orvo Johannes Saarijärvi, Suokas Jukka-Pekka Jyväskylä, Voutila Petri Kalevi Jy- väskylä VÄÄPELIKSI: Herva Tommi Juhani Jyväskylä, Hiltunen Jyri Tapani Jyväskylä, Jäntti Vesa-Pekka Jyväskylä, Kakkonen Pasi Tapani Jyväskylä, Luukkonen Juha Tapio Jämsä, Marin Mika Henrik Pihtipudas, Pakarinen Janne Tapani Uurainen, Rajaniemi Tomi Petteri Laukaa, Reiman Timo Antero Jyväskylä, Schwartz Veli Kyösti Jyväskylä, Tuohiluoma Pasi Petteri Jyväskylä, Veijonen Juha Matti Jyväskylä, Wahlroos Pasi Raineri Jyväskylä YLIKERSANTIKSI: Aatsinki Olli Ariel Jyväskylä, Aho Kimmo Sakari Jyväskylä, Ahonen Jani Johannes Jyväskylä, Eronen Antti Jouko Juhani Jyväskylä, Harju Jari Petteri Jämsä, Hauru Olli Henrik Petäjävesi, Heino Ville Matti Jyväskylä, Hietanen Mikko Paavali Jyväskylä, Hirvonen Hannu Matti Jyväskylä, Hokkanen Mikko Sakari Jyväskylä, Humalajoki Antti Johannes Jyväskylä, Jalkanen Mika Pekka Jyväskylä, Jokinen Jani Juhani Jämsä, Kahra Petri Juhani Jyväskylä, Kaikkonen Erkka Simo Valtteri Jyväskylä, Kalima Juha Matti Mikael Jyväskylä, Kallinen Timo Jaakko Jyväskylä, Kankkunen Juha Pekka Kuhmoinen, Kauppinen Pekka Ilmari Laukaa, Knuutti Lauri Samuli Jyväskylä, Koiramäki Atso Hannu Rikhard Ulkomaat, Korhonen Ari Tapani Jyväskylä, Korhonen Sauli Olavi Muurame, Korhonen Timo Juhani Jyväskylä, Koski Jaana Maria Jyväskylä, Koskinen Joonas Antero Jyväskylä, Kostamo Jussi Matias Jyväskylä, Kumpulainen Vesa Juhani Äänekoski, Kääminen Vesa Mikael Laukaa, Lehto Markus Reino Olavi Jyväskylä, Leskinen Jyrki Mikael Jyväskylä, Linna Matti Alpo Jyväskylä, Linna Sami Erkki Petteri Jyväskylä, Luonua Tomi Sakari Viitasaari, Lustig Harri Rainer Äänekoski, Muhonen Vesa Ville Ilari Jyväskylä, Muurikainen Janne Markus Jyväskylä, Mäkelä Tuomas Tapani Kyyjärvi, Mäkinen Risto Johannes Uurainen, Mäkinen Tero Tapani Jyväskylä, Neuvonen Teemu Taito Olavi Uurainen, Niemi Toni Kristian Jämsä, Niiranen Juha Antero Jyväskylä, Ojanen Juha-Ville Pertti Saarijärvi, Parviainen Aki Petteri Jy- väskylä, Peiponen Juho Jarno Antero Jyväskylä, Pekkala Kristiina Maria Laukaa, Pernu Tuukka Tapani Helsinki, Pesonen Janne Antti Jyväskylä, Pihlaja Kimmo Tuomas Jyväskylä, Pilsari Teemu Artturi Jyväskylä, Puonti Simo Johannes Jyväskylä, Puttonen Anssi Juhani Jyväskylä, Puttonen Henri Matti-Juhani Jyväskylä, Pölkki Juho Viljami Jyväskylä, Rapo Kari Tapani Keuruu, Riikonen Tuomas Paavo Jyväskylä, Ropponen Mikko Samuli Jyväskylä, Ruokonen Juha Paavo Jyväskylä, Rytkönen Ilkka Olavi Jyväskylä, Salminen Pertti Kalevi Jyväskylä, Salokannel Sameli Pekanpoika Jyväskylä, Salorinne Mikko Joonas Jalmari Jyväskylä, Seppä Antti Samuli Jyväskylä, Seppälä Pasi Markus Jyväskylä, Siirtonen Ilkka Olavi Äänekoski, Silvasti Heikki Kari Tapani Muurame, Sutinen Tomi Tapani Pihtipudas, Teittinen Harri Samuli Jyväskylä, Tikkala Jesse Jani Kristian Jyväskylä, Tuomi Mikko Kalervo Jyväskylä, Turtiainen Roni Sakari Jyväskylä, Turunen Jani Pekka Juhani Laukaa, Turunen Joona Seppo Ilari Jyväskylä, Valtanen Juha Olavi Jyväskylä, Vilkuna Kustaa Heikki Juhani Jyväskylä, Väänänen Matti Antero Jämsä, Hytönen Timo Marko Mikael Muurame KERSANTIKSI: Ahonen Tomi Tapani Uurainen, Arkivuo Mikko Juhani Laukaa, Heiskanen Timo Olavi Äänekoski, Hernesniemi Jani Petri Jyväskylä, Hokkanen Jari Petteri Laukaa, Hukki Timo Lauri Jyväskylä, Häyrynen Tuomas Esko Johannes Jämsä, Immonen Kimmo Ilmari Jyväskylä, Into Sami Mikael Ilmari Karstula, Iso-Ahola Kimmo Ilari Jyväskylä, Jeskanen Joni Markus Jyväskylä, Jokinen Niko Aaro Matias Keuruu, Juusela Hannu-Matti Johannes Kinnula, Keskinen Timo Erkki Uurainen, Ketosalo Pertti Olavi Muurame, Kirjavainen Otto Veli-Pekka Jyväskylä, Korkeamäki Juha Mikko Saarijärvi, Korpela Mikko Matias Jyväskylä, Kristiansson Jesper Veikko Emil Saarijärvi, Kytömäki Merja Helena Laukaa, Kärki Ari Petteri Jyväskylä, Laukkarinen Anssi Juhani Hankasalmi, Leskinen Ossi Niilo Antero Äänekoski, Luojumäki Niko Johannes Jyväskylä, Lähteenmäki Jaakko Eerik Keuruu, Markkanen Janne Tapani Hankasalmi, Mauno Tero Pertti Antero Jyväskylä, Mikkonen Jaakko Unto Einari Keuruu, Muittari Ville Olavi Jyväskylä, Mäntylä Jarkko Juhani Jyväskylä, Pekkala Esa Markku Mikael Muurame, Pelttari Pirkka Paavo Matias Jyväskylä, Puranen Samppo Asser Allan Jyväskylä, Pylkkänen Tuomas Juho Tapani Jyväskylä, Ratia Olli Anton Matias Jämsä, Rosti Olli Tapani Saarijärvi, Ruokola Tuomas Ilari Jämsä, Saali Mika Tapani Jyväskylä, Saarinen Sami Antti Kristian Espoo, Schreckenbach Alexander Karl Kasper Keuruu, Sivula Ismo Olavi Jyväskylä, Sunila Kirsti Helena Keuruu, Suokas Kalle Tapio Jyväskylä, Syrjälä Jarkko Antero Jyväskylä, Tauriainen Antti Otto Antero Jyväskylä, Teittinen Harri Juhani Hankasalmi, Timonen Markus Juhani Kinnula, Toivanen Miika Teuvo Tapio Jyväskylä, Tuominen Eero Juhani Jyväskylä, Turpeinen Toni Pekka Tapani Jyväskylä, Uusipaasto Markku Antero Jämsä, Vartiainen Anssi Tapio Jyväskylä, Virtanen Jani Johannes Jämsä, Virtanen Matti Johannes Äänekoski, Hakasalo Jussi Olavi Jyväskylä ALIKERSANTIKSI: Anttinen Mikko Juhani Aleksanteri Äänekoski, Hintikka Toni Mikael Jyväskylä, Hokajärvi Matti Aaretti Viitasaari, Honkonen Heikki Tapani Toivakka, Häkkänen Mika Juhani Saarijärvi, Jolla Jarmo Juhani Jyväskylä, Junttila Sami Kalevi Jyväskylä, Jäntti Olli Pekka Jyväskylä, Järvinen Mikko Tapani Jämsä, Kervinen Matti Mikael Jyväskylä, Kiviluoma Jari Mikko Jyväskylä, Lilja Ari Juhani Jyväskylä, Mauno Tero Tapio Helsinki, Natri Pekka Verneri Joutsa, Paananen Jari Johan Jyväskylä, Pohjola Juho Onni Valtteri Kuhmoinen, Rihto Jorma Antero Viitasaari, Romar Harri Kristian Jyväskylä, Saarela Janne Ensio Jyväskylä, Tanttu Toni Auvo Kristian Jyväskylä, Turunen Jaakko Tapani Saarijärvi, Vassinen Samu Jeremias Jyväskylä KORPRAALIKSI: Aalto Mikko Tapani Uurainen, Allinen Niko Arvo Johannes Laukaa, Arpiainen Markku Tapani Joutsa, Dufva Otto Erik Mikael Jyväskylä, Helkala Veli-Matti Jyväskylä, Hujala Tero Tapani Jyväsky- lä, Immonen Ossi Kalevi Jyväskylä, Jokinen Kalle Arttu Oskari Jyväskylä, Joutulainen Teemu Antero Jyväskylä, Jämsen Sami Oskari Jyväskylä, Kallio Kari Tapio Jyväskylä, Kelk Karli Jyväskylä, Kolmonen Janne Samuli Jyväskylä, Kovanen Antti Henrik Hankasalmi, Kuronen Tero Mikael Jyväskylä, Kuusisto Keni Kristian Jyväskylä, Kuutti Olli Vihtori Jyväskylä, Kähkönen Jani Antero Jämsä, Kärkkäinen Sami Aleksanteri Jyväskylä, Lahtinen Mika Samuli Jyväskylä, Lampinen Tero Olavi Kuhmoinen, Lehtinen Antti Tapio Jyväskylä, Leinonen Visa-Tarkko Juhana Jyväskylä, Lindgren Jari Juhani Jyväskylä, Linna Tapio Antero Kinnula, Makkonen Tuukka Viljami Jyväskylä, Manner Teuvo Henrik Jyväskylä, Martenson Tommi Alva Jyväskylä, Mikkonen Joni Antti Kalevi Jyväskylä, Mäkinen Esa Tapani Saarijärvi, Mäkinen Toni Mikael Muurame, Nieminen Ilkka Antero Jyväskylä, Nieminen Marko Olavi Jyväskylä, Nieminen Tauno Tapani Jämsä, Niittykoski Sami Pekka Jyväskylä, Olkkola Jukka Heikki Kalevi Äänekoski, Ottman Seppo Juhani Kuhmoinen, Pasanen Toni Juhani Jyväskylä, Pellinen Pasi Matti Kalevi Äänekoski, Peltonen Jarmo Petteri Jyväskylä, Pulkkinen Sami Seppo August Laukaa, Pärnäjärvi Timo Antero Jämsä, Rantala Jari Juhani Jämsä, Rautio Pekka Ensio Jyväskylä, Rossi Milla Kristiina Viitasaari, Ruippo Tuomas Mikael Jyväskylä, Räsänen Miikka Sakari Laukaa, Salmela Aleksi Tapio Petäjävesi, Salminen Jari Kimmo Kalervo Jämsä, Sivunen Lasse Henrik Jämsä, Tannermäki Ville Johannes Uurainen, Tarvainen Mika Petri Laukaa, Teiskonen Jarmo Sakari Laukaa, Tossavainen Tero Juhani Äänekoski, Vainisalo Janne Marko Juhani Laukaa, Veander Tuomo Tapani Laukaa, Vehviläinen Katja Kristiina Laukaa, Virtanen Timo Rauno Tapio Laukaa, Vähälä Jaakko Veli Aatos Jyväskylä, Ylönen Timo Tapani Jyväskylä, Åberg Petri Ilari Keuruu YLIRAJAJÄÄKÄRIKSI: Kärmeniemi Mikko Johannes Jyväskylä 4/2011 5 Keski-Suomen Maanpuolustaja Vaikuttava juhlakonsertti Hankasalmen veteraaneilla Hankasalmen Sotaveteraanit ry päätti juhlia 45 vuoden ikäänsä konsertilla. Esiintymään lupautuivat Ilmavoimien Soittokunta, Suomen paras kuoro Voice Hankasalmelta ja Hankasalmen Veteraanilaulajat. Mika Pasasen juontaman juhlan aloitti Ilmavoimien Soittokunta kahdella marssilla. Hankasalmen kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanjohtaja Matti Mäkinen ja Puolustusvoimien tervehdyksen everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi. Hankasalmen Veteraanilaulajat aloitti osuutensa Muistojen marssilla, jonka on sä- veltänyt kuoron johtaja Jorma Rissanen ja sanoittanut hankasalmelainen Vieno Kalliola. Jyhkeän tulkinnan sai Jukka Kuoppamäen Minä katson tätä maata. Vanhan masin marssi taas toi monelle inttiajat mieleen. Juhlapuhuja, hankasalmelaisjuuret omaava kenraalimajuri Aarno Vehviläinen korosti veteraanien merkityksen näkyvän nykytietojen valossa yhä selvemmin maamme itsenäisyyden säilyttäjänä ja sodan jälkeisen kehityksen alkajana. Nuorten osuus juhlassa tuli hienosti esille Voicen lauluissa. Tarja Erkkilän joh- dolla kuoro esitti tilaisuuden henkeen hyvin sopivat neljä laulua: Elämän sain soimaan, Nuoruus, Kaduilla tuulee ja Nää maat. Ennen viimeistä esitystä 4H-tytöt kukittivat paikalla olleet veteraanit. Juhla huipentui vaikuttavaan Hankasalmen Veteraanilaulajien, Voicen ja Ilmavoimien Soittokunnan yhdessä esittämään Veteraanin iltahuutoon. Se oli juhlan mieleenpainuva loppuhuipennus liki nelisataiselle kuulijajoukolle. Paavo Valkonen Kuva: Tanja Huuskonen Hankasalmen Veteraanilaulajat, Voice-kuoro (takana) ja Ilmavoimien Soittokunta. Syyskokouksissa palkittiin ja tehtiin historiaa Keski-Suomen reservipiirien sääntömääräiset syyskokoukset toteutettiin 12.10.2011 Tikkakoskella. Ennen kokousten alkua eversti Pertti Hyvärinen kertoi ajankohtaisia asioita Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen suunnasta. Muita vieraita illan aikana olivat reserviläispiirin syyskokouksessa infotilaisuuden pitäneet järjestösihteeri Suvi Tuomanen ja varapuheenjohtaja Osmo Suominen Reserviläisliitosta. Syyskokousiltana reservipiirit halusivat huomioida henkilöitä, jotka merkittävästi omalla työpanoksellaan ovat edistäneet piirien tarkoitusperiä Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehden kautta. Syyskuussa lehti julkaisi 30-vuotisjuhlanumeron. Lehden tekemisen taustalla on kolme avainhenkilöä, jotka eivät paistattele julkisuudessa, mutta ilman heitä lehti ei yksinkertaisesti ilmestyisi. Palkittujen esittely Ilmoitushankkija Veijo Mononen on vastannut siitä, että jokaiseen lehteen kertyy tietty mainosmäärä, jonka myötä lehden taloudel- linen pohja säilyy sellaisena, että julkaiseminen on mahdollista. Tällä kertaa syyskuun numero oli ilmoitushankinnaltaan kaikkien aikojen ennätyksellisin. Antero Rutanen Grafiikka Rutanen -yrityksestä on toteuttanut sivujen graafisen ulkoasun ja lähettänyt sivupohjat digitaalisena painolaitokseen. Sivujen valmistaminen tapahtuu päätoimittajan ohjeiden mukaan, ja näin valmistuu lehden graafinen ulkoasu, jossa tekstit, valokuvat ja mainokset ovat oikeilla paikoillaan. Pentti Ruohotie on ansiokkaasti toiminut lehden päätoimittajana vuodesta 2006 alkaen. Hänen vastuullaan on ollut lehden ilmestyminen tietyn kokoisena ja sovittua ilmestymisaikataulua noudattaen. 16-sivuisen lehden kokoaminen ei ole aina helppoa, mutta tästä Pentti ei ole antanut periksi, vaan on pitänyt kunniaasiana, että jokaisessa lehdessä on ollut tuo mainittu 16 sivua. Reservipiirit ojensivat Veijo Monoselle, Antero Rutaselle ja Pentti Ruohotielle erityisplaketit, joissa aiheena oli Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehden 30-vuotisjuhlalogo. Näin piirit halusi- vat huomioida avainhenkilöiden työpanoksen piirien ja piirilehden hyväksi tehdystä arvokkaasta maanpuolustustyöstä. Kokousten päätöksiä Reserviupseeripiirin syyskokouksen henkilövalinnoissa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Reserviläispiirissä sen sijaan päädyttiin puheenjohtajan vaihdokseen äänestyksen jälkeen. Keijo Häkkinen luovutti puheenjohtajan nuijan vuodeksi 2012 Jouko Hyppöselle. Piirihallituksen jäsenten valinnassa Keski-Suomen Reserviläispiiri teki historiaa. Nimittäin piirihallituksen jäsenyyteen valittiin ensimmäisen kerran kaksi naista. Valituiksi tulivat Milla Rossi Viitasaarelta ja Ulla Mehto-Hämäläinen Konnevedeltä. KeskiSuomen Maanpuolustaja onnittelee uusia piirihallituksen naisjäseniä ja toivottaa jatkossa piirihallitustyöskentelyyn aktiivista ja reipasta otetta sekä raikkaita ja uusia ideoita tähän saakka pelkästään miesvaltaiseen toimintaympäristöön. Tapio Paappanen Juhlavuoden plaketilla palkitut Antero Rutanen (vas.), Veijo Mononen ja Pentti Ruohotie. Tapio Paappanen päätoimittajaksi, Kari Löfgren verkkovastaavaksi Tapio Paappanen aloittaa Keski-Suomen Maanpuolustajan päätoimittajana ensi vuoden alussa. Keski-Suomen Maanpuolustajan päätoimittajaksi on valittu Tapio Paappanen. Hän aloittaa ensi vuoden alussa ja jatkaa myös Keski-Suomen Reserviläispiirin toiminnanjohtajana. Nykyinen päätoimittaja Pentti Ruohotie jättää tehtävän hoidettuaan sitä kuusi vuotta ja muuttaa Tampereelle, mutta jatkaa lehden vakituisena avustajana. Keski-Suomen reservipiirien internet-sivuja ylläpitäväksi verkkovastaavaksi on valittu Kari Löfgren. Hän jatkaa myös Keski-Suomen Reserviupseeripiirin toiminnanjohtajana. Kapteeni evp Tapio Paappanen tarttuu päätoimittajan haasteeseen vankalla maanpuolustuskentän ja puolustusvoimien tuntemuksella. Kirjoittajakokemusta on tullut Suur-Keuruu ja Hakku -lehtien avustajana, ja valokuvausansioita todistavat Ison-Britannian Kuninkaallisen valokuvausseuran (RPS) myöntämä arvonimi ARPS – Associate of Royal Photographic Society – sekä Keski-Suomen Rykmentistä toteutettu kuvateos Laukauksia vuodelta 2002. Tapio Paappanen valmistaa myös lehden sivut, joten koko toimitusprosessi on nyt päätoimittajan näpeissä, mikä mahdollistaa entistä tarkemman suunnittelun ja toteutuksen. Käytännössä kaikki vuoden aikana ilmestyvät lehden neljä numeroa voivat olla koko ajan työn alla ja auki sähköisessä sivuntaitto-ohjelmassa. Reservin kapteeni Kari Löfgren ottaa kaitseakseen viime keväänä uuteen kuosiin rakennetut piirien verkkosivut. Tietotekniikka on ollut hänelle tuttua jo leipätyössä Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksessa. Verkkovastaavaa on etsitty jo lähes vuoden verran. Piirien wwwsivut ovat nyt niin hyvässä iskussa, etteivät ne saa jäädä sivurooliin, vaan sivuista luodaan todellinen nopea ja vuorovaikutteinen tiedotuskanava piirilehteä täydentämään. Molempiin tarvitaan myös jäsenistön aktiivista osallistumista, mikä on meidän kaikkien haaste ja etu. Vakituisen avustajakun- nan luominen ja ylläpitäminen on tiedostustoimikunnan seuraava iso haaste ja yksi vuoden 2012 pääteemoista. Toiminnanjohtajien työn yhdistyminen tiedotusvakansseihin tuo lisäksi omat synergiahyötynsä, koska piirien alueella olevat tapahtumat ovat heidän tiedossaan. – Vakaasti väylällä – Asemakatu 4 a 40100 JYVÄSKYLÄ (014) 411 0000 mikael.juujarvi@lakiluotsit.fi Keski-Suomen Maanpuolustaja 6 4/2011 Aliupseeripäivä – onnistunut tapahtuma Syyskuun alun lämmin ja poutainen lauantaipäivä 10.9. kokosi reilut neljäkymmentä reservin aliupseeria Tikkakoskelle sotilaallisen ja järjestötoiminnallisen tietopaketin hankintaan. Osanottajamäärä oli hyvä. Tosin kutsuja oli lähtenyt Keski-Suomen Aluetoimistosta liikkeelle moninkertainen määrä. Edelleen hyvää oli se, että päivän osallistujista suurin osa oli ensimmäistä kertaa tällaisessa tapahtumassa mukana ja he eivät vielä olleet ehtineet minkään reserviläisjärjestön jäseneksi. Moni saattoi jäädä asiaa syväl- lisemmin pohtimaan päivän jälkeen. Vuoden lopun jäsenmäärätilastoissa asian vaikutusta voi sitten tarkemmin tarkastella. Kurssipäivää johti Arto Lehikoinen apunaan jo useamman kerran vastaavia koulutustapahtumia vetänyt kokenut kouluttajajoukko. Päivä piti sisällään ryhmänjohtajan tilannearvio- ja ensiapukoulutusta, pistooliammuntaa, ilmatorjuntakonekiväärisimulaattoriin tutustumista, taistelijaparin havainnointikyvyn ja tunnussanan testaamista, käsikranaatinheittoa, etäisyydenarvioin- tia ja tutustumista sovellettuihin reserviläisammuntoihin. Mukana oli tämän vuoden SRA-mestari, korpilahtelainen Jarkko Laukia. Sama mies tunnetaan myös Keuruun Seudun Ampujia practicalammunnassa edustavana taitavana pistooliampujana. Marko Juka toteutti SRA-esittelyn asiantuntijan varmoin ottein. Aliupseeripäivän osallistujat törmäsivät rastikoulutuksen aikana kaiken muun lisäksi ”vihoittelevaan maanviljelijään”, joka oli suivaantunut sotaväen liikkeisiin omassa taimikossaan. Kirves kädessä hän oli valmis lukemaan lakia ”herroille” siitä, että telttamajoitukseen on löydettävissä hyvin pian muita paikkoja kuin äskettäin istutettu mäntytaimikko. Osaava kouluttaja, loistavasti roolinsa näytellyt Jukka Seppälä osasi keskeyttää sopivassa kohtaa tilanteen, ettei mitään lähitaisteluja päässyt syntymään. Rastin opetustarkoitusta käytiin kunkin partion kanssa läpi vielä tilanteen jälkeen, niin että jokaiselle jäi varmaan mieleen, miten ihmisten kanssa pitää osata neuvotella, jos vastaava tilanne tulisi muualla vastaan. Kurssipalautteen perusteella päivään oltiin järjestäjien puolella varsin tyytyväisiä. Keski-Suomen Reserviläispiirin piirihallitus on pohtinut aliupseeripäivän antia ja todennut, että siinä on hyvä tilaisuus tutustua uusiin ja mahdollisesti tuleviin reserviläisjärjestöjen jäseniin antamalla heille tiivis tietopaketti myös vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta ja jäsenyydestä reserviläisyhdistyksissä. Jatkoa aliupseeripäivälle on luvassa vuoden 2012 syyskuussa. Tapio Paappanen SRA-suoritus alkaa – Jarkko Laukian lähtö radalle. Tuomas Määttä näyttää, kuinka henkilötarkastus tehdään. Kohdenhenkilönä maassa Mikko Reunamäki, koulutettavana taustalla Antti Lehtonen, Mika Wirtanen ja Jan Luoko. Halli kouluttaa kahden maakunnan väkeä Jämsän Hallin varuskunta osoitti jälleen merkityksensä sekä KeskiSuomen että Pirkanmaan vapaaehtoisten maanpuolustajien kurssipaikkana syyskuussa. Maanpuolustuskoulutuksen Syys-Halli-kurssiviikonloppu kokosi kaikkiaan 120 kurssilaista Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Pirkanmaan koulutusyksikkö isännöi neljää kurssia, Keski-Suomi kolmea. Tarjolla oli perustaistelumenetelmiä, puolustusvoimien ajo-oikeuskurssi, huollon kurssi, kouluttajakoulutus sekä kurssien koordinointikurssi. Erikoisuutena oli puolustusvälinekonserni Patrialle räätälöity viikonloppu, josta ensimäinen päivä oli vapaaehtoinen kertausharjoitus, toinen omakustanteinen MPK:n kurssi. Päivitettiin tiedot puolustusvoimista, käytiin tehtävärasteilla ja kerrattiin ampumataitoja, kertoi Hallin tehtaan koulutuspäällikkö Markku Uusipaasto. Moni firman työntekijä on vap-mies, joten kertauskutsua ei tule. Sellainen piti järjestää itse. Lajissaan ensimmäiselle kurssille tuli noin 30 henkeä, lähinnä Hallista ja Nokian Linnavuoresta. – Hyvä puuhapäivä tämä on. Olisin tullut kutsumattakin, sanoi linnavuorelainen Jouko Kallio. Jämsässä työskentelevä, Orivedellä asuva Kimi Vanhatalo kotiutui armeijasta tammikuussa ja oli heti valmis kurssille. Kolme vuotta sitten varusmiespalveluksen käynyt jämsäläinen Emil Borg on aiemminkin ollut vapaaehtoisissa harjoituksissa, koska kertauskäskyä ei ole tullut. Pirkanmaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Ilkka Til- li sekä kurssinjohtaja Harri Lahti kehuivat Hallin olosuhteita kahden maakunnan kurssipaikkana. Samaa mieltä oli Keski-Suomen kollega Kari Kilpeläinen: – Täällä on hyvät valmiudet sekä luokkakoulutukseen että maastoon. Muonituskeskus ja henkilökunta auttavat loistavasti. MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen pitää Hallia ainutlaatuisena koulutusvaruskuntana, jolle ei oikein ole vertailukohtaa muualla. Häntä huolestuttaa hallituksen 18 prosentin leikkausaie MPK:n määrärahoihin, mikä tietäisi 300 000 euron suoneniskua. Koulutusta pyörittää 60 palkattua ja 2 000 vapaaehtoiskouluttajaa, joiden roolin pitäisi kasvaa puolustusvoimauudistuksessa. Hannu Karjalainen Keski-Suomen maakuntajoukkojen kertausharjoitukset Syys- ja lokakuun vaihteessa järjestettiin Keski-Suomen molemmille maakuntajoukoille, sekä Päijänteen että Suomenselän maakuntakomppanialle, neljä päivää kestäneet kertausharjoitukset Tikkakoskella. Tällä kertaa harjoitukset toteutettiin täyden komppanian vahvuisina, ja niihin osallistui myös runsaasti sellaisia reserviläisiä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet maakuntajoukkojen toiminnassa mukana. Harjoitusten aiheena oli aluevalvonta, jonka perusteita oli jo edellisenä vuonna harjoiteltu hieman pienemmällä kokoonpanolla. Nelipäiväisen harjoituksen aikataulu oli varsin tiivis, ja siitä johtuen muut koulutusaiheet jäivät tällä kertaa vähemmälle. Täysin uusina elementteinä harjoituksissa olivat epäsuora tuli ja kenttämuonitus. Komppanian kranaatinheitinjoukkue, tulenjohtue ja talousryhmä olivat nyt ensimmäistä kertaa maakuntakomppanioiden harjoituksissa. Aluetoimisto sai erittäin ammattitaitoista kouluttajatukea Ilmasotakoulun yliluutnantti Markku Sundvallilta ja LänsiSuomen Sotilasläänin Esikunnan kapteeni Ari Pakariselta. Ilman heidän panostaan kokonaisen komppanian harjoitusta ei olisi voitu toteuttaa täysivahvuisena. Kranaatinheitinjoukkue joutui tällä kertaa tyytymään ”kurkkarien” eli harjoituskranaattien ampumiseen, mutta vastaavasti huolto ”ampuu aina kovilla”. Ruoka olikin hyvää, ja sitä oli riittävästi. Vaativa harjoitus Päijänteen maakuntakomppanian harjoituksen aikana sää oli melko sateinen, mikä ei tosin tuntunut harjoitusjoukkoa lannistavan eikä hidastavan. Suomenselän komppanian harjoituksessa vallitsi viileä syyskeli. Harjoituksen kolme ensimmäistä päivää olivat aluevalvonnan harjoittelua, ja keskiviikkona komppania toimi ensimmäisen kerran kootusti. Komppanian ensimmäinen tehtävä antoi joukolle vihjeitä harjoitusvihollisen toiminnasta, ja komppanian päällikkö sai tehtäväkseen siirtää joukko Jyväskylään, vallata Kankaan tehtaan alue ja tuhota sinne tunkeutunut vihollinen. Toimintaa rakennetulla alueella oli harjoiteltu aikaisempina vuosina, mutta ei kertaakaan kokonaisen komppanian voimin. Alueena Kankaan tehdas oli erittäin haastava, varsinkin kun asu- tuskeskustaistelusta joukolla ei ollut kovin paljoa kokemusta. Kankaan tehtaan kaltaisille paikoille päästään melko harvoin harjoittelemaan, ja se oli sopiva loppuhuipennus harjoitukselle, jossa testattiin joukon osaamista. Torstaina puoleenpäivään mennessä komppania oli saanut tehtävänsä suoritettua ja siirtyi takaisin Tikkakoskelle. Harjoituksen päätteeksi kokoonnuttiin Tikkakosken Sotilaskotiin päätöskahvitilaisuuteen, jossa harjoitusta johtanut aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi palkitsi harjoituksessa ansioituneita maakuntajoukkojen taistelijoita. Torstai-iltana reserviläiset lähtivät kotiin, ehkä jotkut hieman väsyneinä. ta muuttuu enemmän vapaaehtoispohjalle, harjoitukset ovat hieman lyhyempiä, ja ne toteutetaan pienemmällä joukolla. Muiden joukkojen kertausharjoituksia tulee ensi vuonna olemaan erittäin vähän. Koska maakuntajoukoista on saatu hyviä kokemuksia, Puolustusvoimien uudistuksessa maakuntajoukkoja aiotaan edelleen kehittää. Maakuntajoukot tulevat jat- Kertausharjoitukset vähenevät myös maakuntajoukoilla Kertausharjoitusmäärien väheneminen tulee vaikuttamaan myös maakuntajoukkojen toimintaan. Puolustusvoimien säästövelvoitteista johtuen maakuntajoukoilla on ensi vuonna toimintaa huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Osittain toimin- Ajoneuvon tarkastus kulunvalvontapaikalla. kamaan reserviläiskoulutuksen kärjessä. Teksti: kapteeni Petteri Kovalainen Kuva: kapteeni Ari Pakarinen 4/2011 7 Keski-Suomen Maanpuolustaja Neuvostoaika näkyy vielä Paldiskissa Tallinnan ostoskeskuksiin tai Pärnun kylpylöihin tottuneelle reilun tunnin junamatka Paldiskiin on kuin matka toiseen maailmaan. Esimakua tulevasta saa jo Tallinnan asemalla. Sisustukseltaan karuun paikallisjunaan asteleva väki on tuskin Virukeskuksen asiakaskuntaa, ennemminkin ostospaikkana lienee aseman viereinen venäläinen tori. Lähes kaikilla matkustajilla on kielenä venäjä. Juna kolkuttelee ja ryskyttelee 45 kilometrin matkaa tunnin ja kymmenen minuuttia. Pysäkkejä on tiuhaan. Osa täysin keskellä ei mitään. Vaikka yhtään taloa ei näkyisi, silti joka pysäkille joku mummo jää. Lipun hinta on 1,80 euroa suuntaansa, ja vaikka rata on pomppuinen ja juna heiluu puolelta toiselle, aikataulu pitää minuutilleen. Vanha tukikohta Paldiskin tarina alkoi jo 1600-luvulla, jolloin aluetta hallinneet ruotsalaiset rakensivat paikalle sataman. Venäjän tsaari Pietari I aloitti linnoitetun syväsataman rakentamisen paikalle vuonna 1718. Linnoituksen val- lit ovat edelleen näkyvissä kaupungin laidalla. Myöhemmin 1700-luvulla kaupungista tuli Venäjän laivaston tukikohta ja se sai nimen Baltijski port. Nykyisen muotonsa kaupungin nimi sai 1933. Vuonna 1939 Neuvostoliitto vaati Virolta tukikohtia käyttöönsä. Yksi näistä oli Paldiski, josta käsin talvisodan aikana lennettiin pommituslentoja Suomeen. Toisen maailmansodan jälkeen Paldiski jäi tukikohtakäyttöön ja siitä tuli suljettu kaupunki. Vuosina 1965–1968 kaupunkiin rakennettiin Neuvostoliiton suurin sukellusvenekoulutuskeskus. Enimmillään Paldiskin alueella oli 16 000 sotilashenkilöä. Viimeinen venäläinen sota-alus lähti Paldiskista elokuussa 1994. Jäljet näkyvät mutta kuinka pitkään? Paldiski on tänään noin 4 000 asukkaan hieman uneliaankin oloinen pikkukaupunki. Ilmapiiri kaupungissa ei enää ole neuvostoliittolainen, mutta venäläisempi kuin monissa muissa Viron kaupungeissa. Vielä muutama vuosi sitten asukkaista vain Paldiskin kulttuuripalatsi on nähnyt ylväämpiäkin päiviä. neljäsosa oli virolaisia. Tukikohdan alueeseen kuuluneella Pakrinniemellä on edelleen hylättyjä sotilasrakennuksia. Niitä näkyy matkan varrella siellä täällä. Uusi ja vanha kohtaavat Paldiskissa. Linnoitusvallien takana on Pietari Suuren rakentama pohjoissatama. Näin on vielä myös itse kaupungissa. Osa rakennuksista on saanut uutta käyttöä, sillä ne on ottanut käyttöönsä Viron puolustusvoimien 1. jalkaväkiprikaati. Pikkuhiljaa vanha kuitenkin häviää ja uutta rakennetaan tilalle. Sukellusvenekoulun massiivisesta hallintorakennuksesta, ”Pentagonista”, on jäljellä vain muisto. Muita rakennuksia näkyy siellä täällä. Kaupungin keskustan kerrostalot ovat sitä samaa tyyppiä kuin kaikkialla muuallakin entisessä Neuvostoliitossa. Osa niistä on enemmän, osa vähemmän kunnostettuja. Kaupungin 1904 rakennetussa laivastoakatemian rakennuksessa toimii nykyisin kaupungin hallintoa. 1787 rakennettu ortodoksinen kirkko menetti molemmat kupolinsa toimiessaan neuvostoaikana varastona. Uusia ei ole vielä saatu. Myös kaupungin laidan ortodoksinen hautausmaa muistuttaa historiasta. Hautausmaalta löytyvät muistomerkit niin leireillä kuolleille, Suomeen pääsyä odottaneille inkeriläisille, punaarmeijan riveissä kaatuneille virolaisille kuin sukellusveneturmassa kuolleillekin. Myös Suomessa vapaaehtoisi- na taistelleet Suomen pojat näkyvät edelleen Paldiskissa. Kun pojat elokuussa 1944 palasivat Suomesta Viroon taistelemaan kotimaansa puolesta, he tulivat maahan juuri Paldiskissa. Sen muistoksi kaupunkiin on pystytetty muistomerkki, ja löytyypä kaupungin laidalta myös Soomepoiste tee. Vielä kannattaa vierailla Lähialueidemme historiasta kiinnostuneelle reserviläiselle Paldiski on vierailemisen arvoinen kohde. Neuvostoliittolainen tukikohdan arkkitehtuuri ja historia näkyvät edelleen. Uutta kuitenkin tulee. Keskustaan on rakenteilla uusi, tosin pieni kauppakeskus, ja ”Pentagonin” paikalle suunnitellaan teollisuuspuistoa. Kaupungin satama on kokenut viime vuosina merkittävää kasvua. Paldiskista on säännölliset laivareitit Vuosaareen ja Kapelskäriin, laivoja menee myös muualle. Osa sataman liikenteestä on Venäjälle suuntautuvaa transitoliikennettä. Uusia mersuja kaupungissa näkyi vain Venäjälle menevien rekkojen kyydis- Kesäretkelle uusi suunta Reservipiirien perinteisen sota- ja kulttuurihistoriallisen kesäretken suuntana on lähes 20 vuotta ollut itä. Luovutetun Karjalan kohteet Kannaksella, Laatokan pohjoispuolella sekä Aunuksen ja Petroskoin maisemissa on kierretty. Taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi ja alueiden nykymenokin on nähty, joten on tullut aika etsiä uutta. Tulevan kesän retkisuunta onkin etelä ja kohteena Viro, jonka historia etsii sotaisuudessaan vertaistaan. Viimeisen miehittäjän ikeen alta maa vapautui 20 vuotta sitten, mutta raskaan miehityssaappaan anturan painallukset näkyvät vieläkin. Tulevan heinäkuun 1.–4. päiviksi LänsiViroon suunnitellun retken reitti on pääpiirteittäin valmis. Kohteina on muun muassa entisiä Neuvostoliiton ohjus- ja laivastoasemia, taistelu- ja maihinnousupaikkoja, museoita sekä keskiajalta saakka säilyneitä kulttuurihistoriallisia rakennelmia. Retkemme oppaaksi on lupautunut monelle keskisuomalaiselle tuttu mies, Sakala Malevin evp-päällikkö, majuri Rein Kikas Viljandista. Hän valikoi kiinnostavimmat koh- teet reitillä Tallinna – Paldiski – Haapsalu – Saarenmaa Kuressaare – Kuivastu – Virtsu – Tallinna. Yöpymiset hotelleissa Haapsalussa ja Kuressaaressa (2). Tavoitteena on bussilastillinen, vähintään 40 maanpuolustushenkisen retkeläisen joukko. Järjestäjänä on totuttuun tapaan reservipiirien veteraani- ja perinnetoimikunta yhteistyössä Pohjolan Matkan kanssa. Hintatiedusteluihin erilaisine ruokailu- ym. vaihtoehtoineen ei ole vielä saatu vastauksia. Arvion mukaan kokonaishinta lienee 400 euron tienoilla henkeä kohti, mutta hinnat, kuten muutkin tarkennukset, tulevat selkiydyttyään piirien kotisivuille sekä Keski-Suomen Maanpuolustajaan helmikuussa. Matkapäivät 1.–4.7.2012 kannattaan kuitenkin merkitä muistiin jo nyt. Veteraani- ja perinnetoimikunta Pertti Rahikainen Saarenmaa on tunnettu tuulimyllyistään. Suomen poikien muistomerkki. sä. Sataman kasvu ja toimintojen kehittyminen uudistavat kaupunkia, ja vanhan tukikohtakaupungin ilme tulee muuttumaan. Neuvostoaika ja sen historia häipyvät vääjäämättä näkyvistä. Teksti ja kuvat: Heikki Rahikainen Keski-Suomen Maanpuolustaja 8 4/2011 Kotupäällikön kuulumisia MPK:n uuden kokoonpanon mukainen toiminta on vuoden ikäinen, joten sen onnistumisesta on jo tehtävissä johtopäätöksiä. Päällimmäisenä on ilo todeta, että varsinaiseen eli koulutustoimintaan muutoksella ei ole ollut ainakaan hankaloittavaa vaikutusta. Näinhän on ollut tarkoitus, ja siinä on onnistuttu. Muina havaintoina voin todeta, että aiempaa useampi kotuyksikkö on tullut paremmin tunnetuksi ja siten muun muassa hyviä käytäntöjä on voitu vaihtaa. Tämä johtuu tiivistyneestä yhteistyöstä naapureiden, ensisijaisesti Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin muiden kotujen kanssa. Kuluneen vuoden aikana Keski-Suomen kotuyksiköllä on ollut vain yksi kurssi Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Vuoriharjoituksessa. Jonkin verran on tehty kouluttajavaihtoa naapurikotujen välillä. Pitkähköt välimatkat rajoittavat luonnollisesti kurssilaisten matkustamista kotujen välillä, minkä vuoksi massaryntäystä ei ole odotettukaan. Kurssiyhteistyö Pirkanmaan kotuyksikön kanssa Kevät-Halli ja Syys-Halli -harjoitusten osalta on ollut vilkasta jo ennen uuden organisaation syntymistä ja jatkuu ja kehittyy toivon mukaan edelleen. Puolustusvoimien rakennemuutos ja sen vaikutukset MPK:n toimintaan MPK:n tärkeimmän tukijalan ja strategisen kumppanin eli Puolustusvoimien rakennemuutoksen päätökset ja vaikutuk- MPK:n yleistunnus set MPK:n toimintaan selkiytynevät lopullisesti kevään aikana. Koska Puolustusvoimat on jo nyt ilmoittanut kertausharjoitusten vähenevän merkittävästi, se on samalla ilmoittanut aikovansa tukea reserviläisten osallistumismahdollisuuksia vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen entistä tehokkaammin. MPK:n kannalta tämä on positiivinen uutinen ja samalla luottamuksen osoitus MPK:n toiminta- ja osaamiskyvystä. Luottamuksen säi- kurssihinnaksi vähintään 20 €/ päivä. Näistä kursseista ei saa tulla MPK:lle kuluja. Koululaisten ja opiskelijoiden turvakurssit käsitellään tapauskohtaisesti, koska niissä tilaaja maksaa muun muassa ruokailut ja kuljetukset. On siis siirrytty pois siitä ajasta, jolloin käytettävissä oli ns. paikallisosaston päällikön rahaa. Tällä MPK saattoi tukea syntyneitä kurssikustannuksia nykyistä enemmän. Nykytilanteeseen johtaneita syitä ovat muun muassa MPK:n supistuneet määrärahakehykset. Tässä lehdessä oleva KeskiSuomen kotuyksikön kurssitarjotin alkuvuoden osalta on tietoisesti jätetty ilman päivämääriä. Tämä johtuu monista eri syistä, kuten kurssiajankohtien muuttumisista. Kurssitietoja ja ajankohtia päivitetään MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä THJ:ssä www.mpk.fi . Kotupäällikkö Kari Kilpeläinen. Kuva: Pekka Tuunanen. lyttäminen vaatii jatkuvia ponnisteluja ja toimintojemme kehittämistä, mutta yhdessä siitä selvittäneen. Vuodelle 2012 Länsi-Suomen Sotilasläänin alueen joukkoosastojen pidettäviksi suunniteltujen, MPK:n kouluttajille suunnattujen kouluttajakoulutuskertausharjoitusten peruminen on valitettava uutinen. Pioneerirykmentti on kuitenkin ilmoittanut toteuttavansa pioneeri- ja suojelualan kouluttajakoulutuksen lyhennetyssä ajassa ja vapaaehtoisena harjoituksena, mikä on hyvä vastaantulo vallitsevassa muutoksessa. Kouluttajakoulutuksen peruuntumisilla saattaa olla vaikutus suunniteltujen MPK:n kurssien toteuttamiseen osaavan kouluttajavajeen vuoksi. Ensisijainen vaikutus Keski-Suomen tukiyksikössä kohdistuu huollon toimialoille. Rakennemuutoksen seurauksena odotan jatkossa MPK:lle kasvavaa roolia paikallisjoukkojen kouluttajana niihin tehtäviin, jotka Puolustusvoimat oli alustavasti suunnitellut nyt perustamatta jätettävien kodinturvajoukkojen tehtäväksi. MPK:n uusi ilme MPK on uusinut ilmeensä. Kolmea karhun kynttä, kotia, uskoa ja isänmaata, kuvaava yleistunnus säilyy entisellään. Asiakirjoissa ja julisteissa käytettävä uuden ilmeen mukainen logo on ohessa. Tämä tunnus on otettu käyttöön, ja vain tätä tunnusta pyritään käyttämään jatkossa. Kotulaisten vasemmassa käsivarressa on jo näkynyt tarra- Koulutuksen suunnitteluun helpotusta MPK:n kurssinjohtajat ja kouluttajat pääsevät ensi vuoden alkupuolella Puolustusvoimien Moodleen. Tämä mahdollistaa kurssinjohtajille ja kouluttajille runsaan, valmiin koulutusmateriaalin käytön omassa kurssisuunnittelussa ja -toteutuksessa. Keski-Suomen kotuyksikön toimijoita perehdytetään tähän toimintaan helmikuun suunnittelukurssilla. MPK:n uusi logo kiinnikkeinen Suomen lipulla ja maakuntamerkinnällä oleva hihatunnus. Tunnus jaetaan aktiivisille kotulaisille käytettäväksi MPK:n kursseilla, ei kuitenkaan silloin, kun ollaan Puolustusvoimien tilaamilla kursseilla sotilasasussa. Vuoden 2011 toteuma Keski-Suomen kotuyksikössä asetetut tavoitteet saavutettiin lähes suunnitellusti. Kursseja jouduttiin perumaan, mutta vastaavasti uusia kursseja tehtiin lähes vastaava määrä. Kaikkiaan kursseja ja tapahtumia toteutuu yhteensä noin 90. Kurssilaisten määrä, noin 2 400, ja kurssivuorokausien määrä, noin 3 700, olivat lähes tarkalleen tavoitteen mukaiset. Valtakunnallisesti tarkasteltuna tulos on hyvä, kiitos ensisijaisesti vapaaehtoistoimijoiden, joukko-osastojen ja Keski-Suomen Aluetoimiston erinomaisen tuen ja yhteistyön. Kokonaistulosta tarkastellaan tarkemmin Keski-Suomen ko- tuyksikön vuoden ensimmäisessä suunnittelutilaisuudessa helmikuussa. Vuoden 2012 suunnitelmat Vuoden 2012 kurssisuunnitelma on volyymiltään vuoden 2011 kaltainen. Perussuunnitelmat on laadittu kurssinjohtajien ja kouluttajien kanssa alkuvuoden osalta ja loppuvuoden kursseja viimeistellään yksittäin ja KeskiSuomen kotuyksikön suunnittelutilaisuuksissa kevään aikana. Korostettavana ja osittain uutena asiana tulee olemaan kurssikustannusten tarkentaminen. Korin 1 eli Puolustusvoimien tilaamien kurssien kustannukset maksaa Puolustusvoimat eli tilaaja. Korin 2 kurssien eli Sotilaallisia valmiuksia palvelevien kurssien kustannukset jäävät pääsääntöisesti tilaajan tai kurssilaisten maksettaviksi. Korin 3 eli varautumis- ja turvallisuusalan kurssien osalta MPK:n hallitus on määrännyt Koulutuspäällikkö vaihtuu Keski-Suomen kotuyksikön koulutuspäällikkö vaihtuu vuoden vaihteessa. Tehtävän nykyinen hoitaja Juha Orava siirtyy siviilitehtäviin ja uutena koulutuspäällikkönä aloittaa Riku Tenhunen. Kapteeni Riku Tenhunen toimii nykyään Ilmasotakoulun komendanttina ja alueupseerina. Nykytehtävässään ja aiemmassa tehtävässään Keski-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa Riku on oppinut tuntemaan hyvin laajan vapaaehtoiskentän ja sen lukuisat toimijat. Tehtäviään Riku tulee hoitamaan sivutoimiluvalla ja ns. suoritepalkkaisena vapaa-ajallaan. Kiitokset MPK:n toimintaedellytykset ilman alueemme kolmea joukkoosastoa, aluetoimistoa sekä järjestöjä ja yhteistyötahoja olisivat hyvin rajalliset. Esitänkin parhaimmat kiitokset Keski-Suomen kotuyk- Protokollakoulutus Äänekoskella Ääneseudun Maanpuolustusnaiset järjesti Äänekoskella lauantaina 12.11.2011 protokollakoulutuksen eli Äly-päivän Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen (POKE:n) tiloissa. Tilaisuus oli tarkoitettu Keski-Suomen alueen maanpuolustusnaisille ja reserviläisille. Luennoitsijana toimi henkilöstösektorin johtaja, majuri Ilkka Kaapro Keski-Suomen Aluetoimistosta. Luento alkoi hyvien aamukah- sikön saamasta erinomaisesta tuesta eversti Harri Leppälaaksolle, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemelle ja päätoimittaja Pentti Ruohotielle. Toivotan teille menestystä uusissa tehtävissänne ja elämänvaiheissanne. Eläkepäivien täytteenä toivon Hannun hyödyntävän ammattitaitoaan mielekkäissä vapaaehtoistehtävissä esimerkiksi Päijät-Hämeen kotuyksikössä. Oravan Juhalle kiitokset toiminnoistasi koulutuspäällikön tehtävissä ja onnentoivotukset uusissa työtehtävissäsi. Kaikille MPK:n toiminnoissa mukana olleille kurssilaisille, harjoitusten ja kurssien johtajille, kouluttajille, vääpeleille ja tukijoillemme haluan osoittaa kiitokseni pyyteettömästä panoksestanne yhteisissä toiminnoissamme. Te olette tehneet Keski-Suomen kotuyksikön hyvän tuloksen. vien jälkeen. Paikalla oli 25-henkinen innokas naisenemmistöinen osallistujajoukko. Vain muutama mies oli uskaltautunut mukaan. Majuri Kaapro kertoi monesta asiasta, mikä vaikuttaa juhlien järjestämiseen. Vaikka juhla olisi brunssi tai illallinen tai kyseessä olisi juhlavastaanotto, pitää laatia hyvät suunnitelmat paperille ja kenties harjoitella aikataulun täsmällisyyttä. Tulee muistaa isännän ja emännän teh- täviin kuuluvat velvollisuudet. Saimme tietoa myös etikettisäännöistä, pukukoodista, kunniamerkeistä ja liputuksesta. Innokkaan keskustelun kautta tuli lisää hyviä oppeja ja neuvoja. Internet auttaa kyseisissä asioissa, kuten kunniamerkkien oikein laittamisessa juhlavaatetukseen. Nautimme lopuksi maukkaan lounaan POKE:n catering-linjan oppilaiden valmistamana ja tarjoilemana opettajansa Jaana Kovasen johdol- la. Samalla saimme kokeilla käytännössä aikaisemmin saamiamme pöytätapaoppeja. Tiina Ronkainen Keski-Suomen Maanpuolustusnaisten tiedottaja KSkotuyksikön hihamerkki Onnittelut uudelle päätoimittajalle Tapio Paappaselle uuden tehtävän johdosta. Uskon yhteistoiminnan jatkuvan edelleen hyvänä ja rakentavana yhteisten päämääriemme saavuttamiseksi. Hyvää joulun aikaa ja turvallista uutta vuotta 2011! Kari Kilpeläinen Keski-Suomen kotuyksikön päällikkö 4/2011 Keski-Suomeen kultaa sovelletun reserviläisammunnan SM-kilpailuista RESUL:n sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kilpailut ammuttiin 30.–31.7.2011 Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella. Kilpailun järjestäjinä toimivat Etelä-Hämeen reservipiirit. Kilpailussa ammuttiin 12 mielenkiintoista rastia kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Minimilaukausmäärä oli hieman yli 200 laukausta. Ammuttavaa riitti, kelit suosivat ja kilpailujen aikataulut pitivät erinomaisesti, joten ei ole ihme, että niin kilpailijoilla kuin toimitsijoillakin tuntui olevan hauskaa. Tämän vuoden erikoisuuksia olivat muun muassa pistooliammunta mellakkakilven suojasta, ampuminen BMP-1-rynnäkkövaunun miehistötilan ampumaaukkoon kiinnitetyllä kiväärillä ja (harjoitus)käsikranaatin heitto yhdellä kiväärirastilla. Myös alueen juoksuhautoja oli otettu käyttöön. Kaikkiaan Keski-Suomesta oli kisaamassa kymmenen ampujaa. Keski-Suomen Reserviläispiirin joukkueeseen kuuluivat Juha Dahlman, Antti Kokkonen, Jarkko Laukia ja Kai Porras. Keski-Suomen Reserviupseeripiirin 9 Keski-Suomen Maanpuolustaja joukkueessa olivat mukana Oskari Kettinen, Lasse Levula, Antti Niemi ja Jan Niukkanen. Lisäksi paikalla olivat SRA-toimikunnasta Marko Juka ja Marko Rasi. Rasi toimi myös kilpailun teknisenä asiantuntijana. Keski-Suomeen tuli jälleen myös mitali kisoista Jarkko Laukian (Korpilahden Reserviläiset) voittaessa yleiskilpailun kultaa. Onnittelut erinomaisesta suorituksesta! Kisaaminen ensi vuoden SM- paikoista alkoi taas syyskuussa, kun Keski-Suomen SRA Cup starttasi Petäjävedellä 17.9. Jokaisella piirillä on oikeus lähettää yksi nelihenkinen joukkue SM-kilpailuihin, ja Keski-Suomessa paikat on jaettu KeskiSuomen SRA Cupin tulosten perusteella. Lisää tietoa lajista sekä kilpailu- ja kurssikalenterista on osoitteessa www.lipas.net/sra . Oskari Kettinen Pistoolilla kilven suojasta. K-S reserviläispiirien Pistooliampumajuoksukilpailut Äänekoskella 11.8.2011 K-‐S Reserviläispiirien Pistooliampumajuoksukilpailut 11.8 2011 Äänekoski M yleinen 1. Pion Jarkko Liukkonen 2. Alik Jesper KrisHansson 3. Korpr Korp AAtte Je OOlkkonen lkkonen 4. Pion Jussi Isosävi Seura ÄäneRes ÄänRes SaarRes JoutRes JoutsRes SaarRes Lähtöaika Juoksuaika Sakot 18.00 21,35 18.00 20,29 18.00 21,39 18.00 22,57 4 8 8 10 Loppuaika 25,35 28,29 29,39 32,57 M 35 1. Alik Kimmo Lähteinen SaarRes 18.00 19,56 5 24,56 M 40 1. Vääp Esko Janhonen SaarRes 18.00 23,24 8 31,24 M 45 1. 2. 3. 4. SaarRes ÄänRes ÄänRes TikkRes 18.00 18.00 18.00 18.00 23,14 21,13 25,03 36,32 3 6 8 7 26,14 27,13 33,03 43,32 M 50 1. Alik Markku Olkkonen JoutRes JoutsRes 18.00 25,01 4 29,01 M 55 1. Maj MaS Hyvärinen KorpRu 18.00 27,49 7 34,49 M 65 1. 2. Korpr Jouko Sällinen 3. Vääp Seppo RauHonaho ÄäneRes ÄänRes JyvRes 18.40 18.40 18,33 22,13 5 4 23,33 26,13 M65 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. TikkRu JoutRes JoutsRes JyvRes JyvRes JyvRu JoutRu JoutsRu SaarRu 18.40 18.40 18.40 18.40 18.40 18.40 18.40 17,4 16,54 16,57 17,59 18,07 19,07 20,24 1 4 6 6 7 9 9 18,4 20,54 22,57 23,59 25,07 28,07 29,24 M 70 1. Kers Eino Rantala 2. Kers Juhani Siekkinen SaarRes JyvRes 18.40 18.40 20,18 27,05 10 8 30,18 35,05 M 75 1. Sotmest Malkamäki Sotmest.Esko Esko Malkamäki 2. Kers Pekka Olkkonen TikkRes 18.40 JoutRes JoutsRes 18.40 24,18 26,58 7 6 31,18 32,58 Vänr Juha Haapakoski Alik Harri Kujanpää Vm Esa Pienkellomäki Alik Vesa Hänninen Kapt Heino Malinen Korpr Eero Sievänen Sotmest Olavi Harjula Kers MaS Krats Lääkmaj Yrjö Q Ovarnberg Ylil Jukka Kauranen Kapt Jarmo Isäsävi Mikä on KeSSl:n PERY? Carina Norlund ja Veikko Ahvenainen musisoivat kivääriampujien tapahtumassa 17.8.2011. Maailman ensi-ilta Koko sen ajan, kun olen Kivääriammunnan paluuta hoitanut, olen halunnut meille oman marssin. Viime vuoden syksyllä tapasin Veikko Ahvenaisen autokaupassa ja juttelimme niitä näitä. Sitten kysyin: ”Voisitko säveltää meille oman marssin? Tietenkin voit sillä tehdä bisnestä niin paljon kuin voit.” – ”Kyllä minä voin tehdä, ei siinä kovin suuri vaiva ole.” Joulun aikoihin tapasimme taas. Veikko sanoi, että se on sävelletty, mutta tarvitsee hiomista. Muutamaa viikkoa myöhemmin tuli soitto: ”Nyt se on valmis ja se on hyvä.” 17.8.2011 Keski-Suomen Ampujien radalla se tapahtui. Mainittuna päivänä teos sai ensiesityksensä meidän sarjakilpalum- me alkajaisiksi klo 18.00. Veikko Ahvenainen soitti sen meille vaimonsa Carina Norlundin säestyksellä. Marssi on todella hyvä, se on menevä. Toivottavasti se kuullaan pian vaikkapa Kaartin soittokunnan esittämänä. Sitten Veikko ja Carina ampuivat niin hyvin, että piti ihan palkita. Ampumailta oli muutenkin onnistunut. Saimme 29 ampumasuoritusta, joista 15 oli reserviläistuloksia. Rinnalla kulki Firmakisa, jossa oli 12 ampujaa, ja lisäksi olivat Veikon ja Carinan suoritukset. Tulospoimintoja Reserviläiset olivat tuloksekkaita. Jari Lehtinen teki kesän parhaansa 592, Marko Satokangas 587 ja Veijo Sivula 582. Vähemmän ampuneista Eero Sievänen oli taas kerran paras tuloksella 182. Palkitsemiset Jaettiin reservipiirien ampujille piirinmestaruusmitalit totutun tavan mukaan Jyväskylä II:ssa. Kannattaa mainita, että 60 laukausta makuun joukkuevoiton vei Jyväskylän Reserviläiset. Lahjoitus Anssi Jussila kävi vieraanamme ja lahjoitti yrityksensä A&T Machiningin puolesta kaksitoista hopealusikkaa Kivääriammunnan paluulle. AOR Maakuntamme lukuisten maanpuolustuksen piirissä toimivien yhteisöjen joukossa KeSSl:n PERY on varsin tuntematon. PERY on Keski-Suomen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry, joka on perustettu vuonna 1986. Jäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 155. Sääntöjensä mukaan PERY:n tehtävänä on vaalia Keski-Suomen Sotilasläänin Esikunnan ja sen seuraajan Keski-Suomen Aluetoimiston sekä edeltäjänsä Sisä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan sekä alueella toimineiden sotilaspiirien ja niiden edeltäjien perinteitä. Lisäksi PERY toimii yhdyssiteenä mainituissa esikunnissa ja niiden alaorganisaatioissa palvelevien ja palvelleiden välillä. Tärkeä tehtävä on myös maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kehittäminen. PERY:n jäseneksi voidaan valita kyseisissä esikunnissa ja niiden alaorganisaatioissa palveleva tai palvellut hyvämaineinen Suomen kansalainen. Termillä ”palvelu” tarkoitetaan myös reserviläisen SA-sijoitusta. Alaorganisaatioita ovat myös kaikki ne sodan ajan joukot, joiden johtoportaana on tai on ollut edellä mainittu esikunta. Näin ollen sellainen reserviläinen, joka on tai on ollut sijoitettuna esimerkiksi perustamisorganisaatioon, paikallisvartiokomppaniaan tai maakunta- komppaniaan, täyttää jäsenyysvaatimukset. PERY:n toimintaan kuuluvat muun muassa retket ja vierailukäynnit sekä maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvät esitelmät. Lisäksi jäsenet osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja juhlatilaisuuksiin. Vuoden 2012 retki tehdään Turvallisuus- ja maanpuolustusmessuille Lahteen. Syyskokousesitelmässään professori Toivo Nygård käsitteli heimosotia aiheenaan SuurSuomi vai lähiheimolaisten auttaminen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Martti Porvali, ja johtokunnan jäseninä jatkavat Ilkka Kaapro, Tapani Nummi, Jarmo Peuranen ja Yrjö Qvarnberg. Muiden maanpuolustusjärjestöjen tapaan myös PERY tarvitsee uusia jäseniä. PERY:n jäsenyys ei ole pois muilta yhdistyksiltä, koska PERY:n jäsenet ovat lähes poikkeuksetta jäseninä myös muissa maanpuolustusyhdistyksissä. Jäsenmaksu on vain 10 euroa eikä liittymiseen liity merkittävää uhkaa ”joutua” hallitukseen, ellei sitä halua. Mikäli jäsenyys kiinnostaa, ota yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Mikael Juujärveen osoitteella mikael.juujarvi@lakiluotsit.fi tai 040 502 0050. Matti Hyvärinen Keski-Suomen Maanpuolustaja 10 4/2011 K-S reservipiirien mestaruus 2011 K-S reservipiirien mestaruus 2011 Nimi/sarja Nimi/sarja (Laitinen 554, Kronqvist 554, Siukola 525) K-S reservipiirien mestaruus 2011 Nimi/sarja Keuruun alueen reserviupseerit kisailivat ammunnassa Keuruun ja Haapamäen reserviupseerit ottivat mittaa toisistaan Pioneerirykmentin harjoitusalueen ampumaradalla järjestämässään leppoisassa ampumakisassa. Kilpailussa ammuttiin kaksi kymmenen laukauksen sarjaa aseina rynnäkkökivääri ja palveluspistooli. Kilpailukutsun oli vastaanottanut 19 reserviupseeria. Rynnäkkökiväärikisan voitti vanha konkari, yliluutnantti Samuli Kallio tuloksella 91. Ennen tuloslaskentaa vaatimaton Kallio arveli olevansa kolmen parhaan joukossa. Toiseksi tullut kapteeni Veli-Matti Kanko ampui tulokseksi 86. Pistooliradalla koettiin todellinen yllätys, kun reserviupseeriston nuorempaa polvea edustanut vänrikki Matias Hurme ampui pistoolikisan kirkkaaseen voittoon komealla tuloksella 96. Hurmeelle palveluspistooli oli kokonaan uusi tuttavuus. Siksi tuloskin sai miehen myhäilemään tyytyväisenä. Toisen sijan jakoivat kapteenit Pekka Kajarinne ja Veli-Matti Kanko, molemmilla tuloksena 91. Kokonaiskisan parhaimpana ampujana palkittiin kapteeni Veli-Matti Kanko yhteistuloksella 177 (86+91). Toisen sijan saavutti rynnäkkökiväärikilpailun parhaimmaksi ampunut yliluutnantti Samuli (Laitinen 564, Kronqvist 542, Siukola 530) Matias Hurme onnistuneen pistoolikisan jälkeen. Taulusta löytyi seitsemän kymppiä, joista kaksi napakymppiä. Kallio tuloksella 175 (91+84). Kisan kolmanneksi tuli kapteeni Pekka Kajarinne yhteistuloksella 172 (81+91). Neljäs sija meni vänrikki Matias Hurmeelle tuloksella 163 (67+96). Teksti ja kuva: Pekka Laakso Tulkkina ihmisen ja tietotekniikan välissä www.relator.fi www.savotta.fi www.savottastore.fi 4/2011 11 Keski-Suomen Maanpuolustaja Jarkko Laukia ampui SRA-mestariksi Korpilahden Reserviläisten Jarkko Laukia, 40, on SRA-ammunnan Suomen mestari. Laukia voitti reserviläisammunnan ykköslajin yleiskilpailun SM:n heinäkuussa ylivoimaisella tuloksella. Hänen kokonaispisteensä olivat 1162, eroa hopeaan oli 107 pistettä. Miehen kyvyistä kertoo myös se, että hän ampui ”sivulajis- saan” practicalissa PM-kisoissa avoimen luokan hopeaa todella pienellä marginaalilla voittajaan. Hän oli myös mukana PM-kultaa saavuttaneessa Suomen maajoukkueessa. Practicalia hän ampuu KeuSA:n riveissä. SRA:n Laukia aloitti kahdeksan vuotta sitten kahden työkaverin pyydettyä häntä mukaan. Aiempaa ampumataustaa hänel- Marko Takkunen (vas.) tähystää ja Marko Karhunen varmistaa. Tällä rastilla ei käytetty varsinaista tarkka-ampujan röllipukua. Tarkka-ampujamestarit Jämsästä Jämsän reserviläiset Marko Karhunen ja Marko Takkunen ampuivat tarkka-ammunnan Suomen mestareiksi Simo Häyhä -kilpailussa syyskuussa Säkylässä. Saavutusta korostaa se, että molemmat olivat kisan ensikertalaisia. Itse ammunnan lisäksi kovassa viikonlopun kestäneessä kilpailussa otettiin mittaa muun muassa partion yhteistoiminnasta, selviytymistaidoista ja tuliasematoiminnasta. Kilpailijaparilla on tarkka-ampujakivääri ja tähystäjällä apuase. Karhunen käytti Tikka T3 -kivääriä, kaliiberi 6,5x284, Takkusella oli Sabre Defence AR-15, jolla hän ampui 600 metriin. Valintaperusteena oli molemman asetyypin varmatoimisuus ja tuttuus. Pisin ampumamatka oli 1200 metriä, johon Tikalla ylettyi hyvin. Maastokelpoisuus testiin – Valmistautuminen alkoi heti, kun vahvistus kisaan pääsystä tuli. Kisa oli molemmille ensimmäinen, joten opiskelua ja varustehankintoja tuli. Harjoiteltiin tuliasemakortin tekoa ja etäisyyden mittausta kisaoptiikalla ja tietysti ampumista. Varsinkin AR:n latauksen ja luodin löytäminen teetti työtä. Ei siitä saa maagista puolen MOA:n peliä millään, kertoi Takkunen. Molemmat pitivät kisan kovimpana osuutena öistä siirtymistä vihollisuhan alla. Valoa ei voinut käyttää, ja koko viikonlopun varusteet piti kantaa mukana ojitetussa ja soisessa metsässä. Tulipa testattua kamppeiden maastokelpoisuus! Vaativaa oli ammuntakin, maastopuvun takilla naamioituja kohteita, joiden löytäminen oli paikoin haastavaa eikä aikaa ollut aina paljoa. – Parasta oli, että tilanne oli päällä koko ajan ja kilpailijoiden kykyä toimia väsyneenä myös mitattiin. Hyvä kokonaisuus ja mielenkiintoiset ammunnat, Karhunen summasi. – Yllätykselliset ampumarastit ja hyvin toimiva kisaorganisaatio. Myös yleinen tunnelma ansaitsee kiitosta, Takkunen täydensi. Jarkko Laukia taltioi kilpailusuorituksensa kuulosuojaimeen kiinnitetyllä videokameralla. Kuva Keski-Suomen SRA-cupin syyskuisesta Petäjäveden kilpailusta, jonka hän myös voitti. lä ei ollut. Toiminnallinen laji vei mukanaan. Asiaan paneutumista kuvaa se, että ensimmäinen SM tuli vuonna 2000. Taito ei kehity eikä pysy yllä ilman harjoittelua. Laukia kertoo ampuvansa vuodessa noin 35 000 laukausta ja harjoituspäiviä kertyy 130. – Korpilahdella on hyvät harjoittelumahdollisuudet. Noin puolet laukausmääristä ammun 22-kaliiberisella ja maaleina käytän paljon gongeja, Laukia kertoo. Jarkko Laukia korostaa monipuolisen harjoittelun hyötyjä. Kaikista ammuntalajeista saa jotain. Keski-Suomi on yksi maan aktiivisimpia maakuntia SRA-ammunnassa. Keski-Suomen cupia kiertää vuosittain noin sata ampujaa, huippuvuotena 137. Tämä vuosi on ollut erittäin hyvä maakunnan reserviläisammunnalle. Oskari Kettinen ja Kai Porras sijoittuivat SRA-SM:ssä top 20:een. Marko Karhunen ja Marko Takkunen voittivat tarkka-ammunnan SM-kultaa Simo Häyhä -kisassa. Kultaa ja hopeaa tuli myös Palvelusammunnan SM:ssa, kuten syyskuun lehdessämme kerrottiin. Hannu Karjalainen Kiväärillä jo pienestä Marko Takkunen on aloittanut ammuntaharrastuksen 5–6-vuotiaana ilmakiväärillä. Reserviläiskiväärikisoissa hän kävi jo ennen armeijaa. – Siellä onnistuin pääsemään tarkka-ampujaryhmään ja Dragunov tuli tutuksi. Siitä se lähti. MPK tarjoaa hyviä tarkka-ammuntakursseja, ja niitä on kierretty viime vuosina. Ampuminen on harrastus, jonka parissa viihtyy ja hermo lepää. Takkunen harmittelee, että harjoittelu on valitettavan kausipainotteista. Marko Karhunenkin aloitti ammunnan jo pienenä. Vakava kilpaileminen ei ollut mielessä vaan harrastus omaksi iloksi. Tarkka-ammunta on kiinnostanut pitkään, ja lopullinen kipinä lähti Keuruun TAkurssilla 2006. SRA-ammuntoja hän on käynyt jo vuodesta 1998. – Ammun aina kun ehdin, yleensä 150–300 metriltä, TA-kursseilla pitemmältä. Teksti: Hannu Karjalainen Kuvat: Juha Espo Tarkka-ampujapari Marko Karhunen (vas.) ja Marko Takkunen tarkastamassa rakennusta Häyhä-kisan kaupunkirastilla. Arvokas aselahjoitus Jyväskylän Seudun Reserviläisille Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry:n syyskokouksessa 11.10.2011 yhdistys vastaanotti arvokkaan huomionosoituksen, kun yhdistyksen jäsen Mauri Takanen lahjoitti Hi-Standard Victor -pienoispistoolin varusteineen. Veteraanityön lisäksi Mauri on myös aktiivinen reserviläisurheilija. Lahjoitettu pistooli on räätälöity erityisesti RESUL:n pistooliampumahiihtoa, pistooliampumajuoksua ja maastokilpailulajeja silmällä pitäen. Lisäksi sillä voidaan ampua pienoispistoolin ja pistoolin pika-ammuntalajeja. Lahjoituksesta tekee erityisen arvokkaan Jyväskylän Seudun Reserviläisille se, että yhdistys järjestää vuosittain kevättalvella piirien pistooliampumahiihdon piirinmestaruuskilpailut. Yhdistyksellä on nyt lahjoituksen ansiosta mahdollisuus tarjota ase kilpailussa käytettäväksi uudelle harrastajalle, jolla ei vielä ole mahdollisuutta hankkia omaa asetta aselain uusien vaatimusten vuoksi. Kokeneen ampujan käsissä heilumattomaksi tottunut ase muistanee pysyä vakaana myös tuoreemman harrastajan käsissä. Kisakonkarin rakentamalla aseella uuden harrastajan kisamenestys ei jää ainakaan kalustosta kiinni. Lisätietoa lajeista löydät RESUL:n sivuilta www.resul.fi -> säännöt -> maastokilpailut. Kari Laitinen Kuvassa vasemmalta: puheenjohtaja Kari Laitinen, lahjoittaja Mauri Takanen ja sihteeri Jami Siukola. Kuva: Anssi Stenroth. 12 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2011 ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpk.fi . Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU) KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen, puh. 040 486 3254, koulutuspäällikkö Riku Tenhunen, puh. 040 751 5233 KESKI-SUOMEN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN KURSSITARJONTA ALKUVUONNA 2012 Alla on osa Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikön kurssitarjottimesta alkuvuonna 2012. Parhaiten pääset tutustumaan kursseihin osoitteessa www.mpk.fi / KOULUTUSKALENTERI / KOULUTUS PIIREITTÄIN / VALITSE ALUE (Keski-Suomi). Sivuja päivitetään jatkuvasti. Kurssien ajankohdat näet ko. kurssin kohdalta. Huomio puolustusvoimien tilaamasta koulutuksesta. Puolustusvoimien MPK:lta tilaama koulutus on aina sotilaallista koulutusta. Keski-Suomen aluetoimisto (KSALTSTO) kutsuu reserviläiset vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH) puolustustusvoimien tilaamille kursseille lähettämällä veh-kutsun ja MPK:n kurssitiedotteen. Reserviläinen, joka et ole saanut veh-kutsua ao. kurssille, mutta tunnet mielenkiintoa kurssia kohtaan ja tunnet kuuluvasi kohdejoukkoon, voit ilmoittaa kurssihalukkuutesi ilmoittautumalla kurssille MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä (THJ). Tämän jälkeen MPK esittää sinua kurssin tilanneelle puolustusvoimien yksikölle kutsuttavaksi kurssille. Kyseinen puolustusvoimien yksikkö tekee päätöksen valinnastasi. Mikäli sinut hyväksytään kurssille, saat siitä KSALTSTO:n lähettämän veh-kutsun ja kurssitiedotteen, et muuta ilmoitusta. HUOM! Mikäli ilmoitat KSALTSTO:lle tulevasi kurssille (= ilmoitat tulosi veh-kutsun B-osalla), muuta vahvistusta tai ilmoitusta et saa. 1. Puolustusvoimien tilaama koulutus (veh) Kurssin nimi Kohderyhmä Paikkakunta Kuntotesti 1 ja MKJ:n valintatilaisuus, ammunnat ja varustarkastus Keski-Suomen maakuntajoukkoihin sijoitettu henkilöstö sekä muut KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset Keuruu Taistelijan taidot (Kevät-Halli) KSALTSTO kutsuu reserviläiset Halli 2. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Henkilösuojauskurssi MAAKK:n kutsutuille, reserviläiset Tikkakoski Survival 2012 Ensisijaisesti JARU ry:n jäsenet ja Jyväskylässä opiskelevat vaihtooppilaat sekä reserviläiset Jyväskylä KOTU-koulutus- ja suunnittelutilaisuus 1/2012 (2012 ja 2013 suunnittelu) KSkotuyksikköön kuuluva henkilöstö Tikkakoski Kurssivääpelin jatkokurssi Kurssivääpelit ja kurssien johtajat Tikkakoski Hiihtomarssi 30 km Hyväkuntoiset henkilöt, joilla suoritushetkellä ei saa olla sairauksia Jämsä, Särkijärvi VIRVE-kurssi VIRVE-radioiden käyttäjät ja Keski-Suomen maakuntajoukot Tikkakoski Kurssinjohtajakoulutuksen kurssi (taso 2) Reservin johtajat ja kouluttamisesta kiinnostuneet henkilöt sekä MPK:n kurssinjohtajiksi aikovat Tikkakoski Talvietsintä- ja ensihuollon kurssi Fyysisesti ja psyykkisesti normaalikuntoinen, yhteistoimintaan kykenevä henkilö Joutsa Ensiapukurssi (kouluttajakoulutuksen osio) MPK:n kouluttajakoulutusohjelman kouluttajatutkinnon suorittavat ja muut ea-taidoista kiinnostuneet henkilöt Tikkakoski Taktinen pistooli I 2012 Pistooliammuntaa harrastavat reserviläiset, joilla on oma kurssille soveltuva ase Keuruu Ammunnan peruskurssi (ampumakortti) 2012 Ampumaharrastuksesta kiinnostuneet ja aseen hallussapitoluvan hakijat Tikkakoski Reserviläisten perinnepistoolipäivä Perinneaseammunnasta kiinnostuneet henkilöt Tikkakoski MAAKK:n ryhmän toiminta kulunvalvontapisteellä MAAKK:n Konnevedeltä sitoumuksen tehneet/MAAKK:n sijoitetut Suomenselän komppaniaan sijoitetut ja KSkotuyksikön ampumakoulutusryhmään kuuluvat reserviläiset Konnevesi Taktinen kivääri I 2012 Kivääriammuntaa harrastavat reserviläiset, joilla oma kurssille soveltuva ase Keuruu KOTU-koulutus- ja suunnittelutilaisuus 2/2012 Vuosien 2012–2013 kurssinjohtajat, avainkouluttajat tai nykyiseen KSkotuyksikköön kuuluvat henkilöt ja KSkotuyksikön päällikön jory Tikkakoski Rauhanturvaajan tukihenkilökoulutus (Kevät-Halli) Rauhanturvaajat Halli Polkupyörämarssi 80 km, Jämsä (Kevät-Halli) Reserviläiset ja muut kansalaiset Halli Ampumaharjoitus (Kevät-Halli) Halli Reserviläiset (omat aseet) 3. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU) VARTU-koulukseen kuuluvat kurssit ovat kevätkautena kohdennettuja ensisijaisesti tilaajilleen (oppilaitokset, viljelijät, muut). Pelastus-, palvelus- ja suojelukoirien koulutus Pelastus-, palvelus- ja suojelukoirien kouluttajat sekä harrastajat Tikkakoski Lumiolio 2012, nuorten talvikurssi Joutsan lukiolaiset Joutsa Maatilan varautuminen, Keuruu Poikkeusolojen maataloustuotantoon varatut keuruulaiset ja lähiseudun maatalousyrittäjät ja maatilalla työskentelevät henkilöt Keuruu Naisten vapaaehtoistoiminnan koulutus- ja suunnittelukurssi Seremoniakurssi Kaikki asiasta kiinnostuneet keskisuomalaiset naiset Tikkakoski Ensisijaisesti maanpuolustuksellisten juhla- ja seremoniatilaisuuksien järjestely- ja vastuuhenkilöt Tikkakoski Kylien turvallisuusvastaavien kurssi, Jämsän seutu Jämsän seudun (Jämsä, Luhanka, Kuhmoinen) kylien turvallisuusvastaavat Jämsä Kylien turvallisuusvastaavien kurssi, Keurusseutu Keuruun seudun (Keuruu, Multia, Petäjävesi) kylien turvallisuusvastaavat Keuruu Opiskelijan turvakurssi, Jämsän seutukunta Jämsän lukion oppilaat Jämsän lukio Opiskelijan turvakurssi, Karstula Karstulan yläasteen 9. luokan opiskelijat Karstula, Tikkakoski Intti tutuksi naisille Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeneet tai hakeutuvat naiset Tikkakoski Kylien turvallisuusvastaavien kurssi, keskinen Keski-Suomi Kylien turvallisuusvastaavien kurssi, pohjoinen Keski-Suomi Keskisen Keski-Suomen (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Toivakka, Hankasalmi, Uurainen, Joutsa) kylien turvallisuusvastaavat Tikkakoski Pohjoisen Keski-Suomen (Äänekoski, Saarijärvi, Viitasaari, Karstula, Kinnula, Pihtipudas, Kyyjärvi, Kannonkoski, Konnevesi) kylien turvallisuusvastaavat Äänekoski 4. Muu koulutus ja tapahtumat Talvisodan päättymisen muistotilaisuus 13.3. Reserviläiset (kunniavartiossa) Jyväskylä, Taipaleen patsas Harjoituksen johtajan kurssille osallistuneet yhteiskuvassa. Kuva: Pekka Tuunanen. Keski-Suomen kotu pilotoi valtakunnallisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikössä Tikkakoskella pidettiin ensimmäinen valtakunnallinen harjoituksen johtajan erikoiskurssi 19.–20.11.2011. Pilottikurssille osallistui 30 henkilöä eri puolilta Suomea. Kurssilla koulutetut henkilöt saivat valmiudet MPK:n toteuttamien harjoitusten johtamiseen ja johto-or- ganisaatioissa toimimiseen. Pilottikurssin käytännön extroihin kuului mahdollisuus vaikuttaa vuoden vaihteessa julkaistavaan MPK:n harjoituksen johtajan käsikirjan rakenteeseen ja sisältöön. Tähän ryhmä osallistui aktiivisesti. Hanke kirvoitti myös keskustelua. Sirkku Laurila Keski-Suomen kotu Viitasaaren Reserviupseereille oma pöytästandaari Viitasaaren Reserviupseerit käynnisti pöytästandaarin suunnittelun viime vuoden puolella. Suunnittelun lähtökohtana oli yhdistyksen vuonna 1964 vihityn lipun väri ja kuvio. Yhdistyksen hallitus teki lopullisen valinnan muutamasta muodoltaan erilaisesta vaihtoehdosta, jotka olivat syntyneet suunnitteluprosessin tuloksena. Pöytästandaaria käytetään arvokkaissa muistamisissa ja huomionosoituksissa sekä harvinaisten vierailujen yhteydessä. Yhdistyksen hallitus päättää pöytästandaarin luovutuksista, ja niistä pidetään luovutuskirjaa. Kaksi ensimmäistä pöytästandaaria on jo luovutettu. Kari Hämäläinen Viitasaaren Reserviupseerit ry:n pöytästandaari 4/2011 13 Keski-Suomen Maanpuolustaja Päämajan kaukopartiot jatkosodassa Kaukopartiotiedustelun perusteos sitten Saressalon kirjan WSOY pokkari Kolmas painos (ensimmäinen 1987) WS Bookwell Oy, Juva 2010 534 sivua Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939–1944 Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 2010 400 sivua Tutkija, folkloristi, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri ja kulttuurivaikuttaja Lassi Saressalo teki 1980-luvulla suurtyön kirjoittamalla Utin Jääkärirykmentin ja Laskuvarjojääkärikillan perinnejoukon, Erillinen Pataljoona 4:n, historian. Apuna työssä oli historioitsija, nykyinen museologian professori Janne Vilkuna. Hän kirjoitti teokseen 25-sivuisen osion lento- ja laskuvarjohyppytoiminnasta. Aiheiden käsittelyn luonnollinen linja on kronologinen järjestys. Alussa esitellään sotia edeltävää ja talvisodan aikaista lähinnä Neuvostoliittoon suuntautuvaa tiedustelu- ja vakoilutoimintaa. Talvisodan aikana vakiintuivat itärajan pituudelta toimineet Päämajan alaiset ns. alatoimistot. Niistä muodostettiin 1.7.1943 Erillinen Pataljoona 4, jonka esikunta sijaitsi Päämajan tuntumassa Mikkelissä. Sen neljä komppaniaa valvoivat Neuvostoliiton rajaa. Vuonna 1944 pataljoonaan muodostettiin myös lentoyksikkö, joka oli varustettu vesilentokalustolla. Kaluston tukikohta oli kesällä 1944 muutaman kuukauden Muuratjärven etelärannalla. Yksikkö tukeutui Luonetjärven lentotukikohtaan. Kirjan alkuosassa esitellään pataljoonan keskeisiä toimintoja, kuten lento- ja laskuvarjotoiminta, Vihollisen selustassa huolto-, lotta- sekä viestitoiminta. Pääosa teosta käsittelee yksiköiden kaukopartiotoimintaa vuosina 1941–1944. Niiden tärkeimpinä lähteinä ovat olleet sotapäiväkirjat, partiokertomukset (virallinen asiakirja, jonka laati partion johtaja, ei nuotioturinaa) ja haastattelut. Tuolloin 1980-luvun alkupuolella kymmenet veteraanit olivat vielä iältään 60+/- vuotta ja hyvässä muistelukunnossa. Rankoista partiotapahtumista kuvataan seikkaperäisesti muun muassa Petrovskij Jamin huoltotukikohdan tuhoaminen ja ensimmäiset historialliset havainnot suurhyökkäyksen keskeyttämisestä Kannaksella. Runsas määrä karttapiirroksia selkiinnyttää tapahtumatekstien seuraamista. Myös runsas kuvasivusto elävöittää kirjoittajan hyvää ilmaisua. Monipuolisesti käsitelty henkilönimistö ja varsinkin mieskohtaiset partiografiikat antavat kuvan partiotoimiin osallistumisesta. Kirja on jokaisen, ainakin laskuvarjojääkärin, perusteos, uttilaisten perinnejoukko-osaston historiakäsikirja. Kirjan oikolukutarkistuksissa riitti Saressalon mukaan vain pieni virittely. Nyt sitä taas saa eikä tarvitse metsästää antikvariaateista. Kalevi Reiman Tutustu kohteisiimme netissä ja löydä kotisi! Kirjan päätekijä, tutkija Matti Kosonen on suorittanut mittavan urakan työryhmänsä, Eero Elfvengrenin ja Einar Laidisen, kanssa tehdessään varsin kattavan tutkimustyön ja saattaessaan tulokset kirjaksi. Asiantuntemuksensa mukaisesti sotahistorian dosentti Elfvengren on kirjoittanut tiedustelun ylätason ratkaisuista ja johtamistoimista. Hän on muun muassa väitöskirjassaan perehtynyt Suomen sotilastiedustelun johto-organisaatioon 1918– 1939. Uusinta ja mielenkiintoisinta kirjassa on pääsy petroskoilaisen historioitsija Laidisen mukana Neuvosto-Karjalan arkistojen saloihin, jotka nyt ovat auenneet. Laidinen kirjoittaa vastavakoilun ja -tiedustelun organisoinnista ja käytännön toimista suomalaisia vastaan Luoteis-Neuvostoliitossa. Vääjäämättä syntyy mielenkiintoisia vertailuja eri osapuolten näkemyksistä koskien sota-aikaisia tapahtumia. Jälkikäteen hirvittää, kuinka venäläisten vakoilu toimi tehokkaasti suomalaisten parissa. Rajan takana tiedettiin yllättävän paljon asioistamme. Itä-Suomen yliopiston tutkija Matti Kososen alaa kirjassa on suomalaisten kaukopartioyksiköiden toiminta aina yksittäisten tiedustelupartioiden suorituksiin. Kosonen toimii muun muassa Erillinen Pataljoona 4:n Osasto Kuismasen (OsKu) perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Kirjan teossa yhtenä rankimmista urakoista on ollut tuhansien arkistoasiakirjojen selaaminen. Papereita oli runsaasti tuhottu varsinkin sodan päättymisvaiheessa neuvostomiehityksen pelossa. Kuitenkin yllättävän paljon löytyi etsimällä asiakirjojen vastaanottajien jakelukappaleita. Sorastajantie 1 myytävänä puolustusvoimien käytöstä poistamaa ja hylkäämää materiaalia: Kirja sisältää runsaasti aineistoa vakoilutoiminnasta puolin ja toisin niin rauhan kuin sodankin aikana. Onnistunut vakoilija toi tietoja, sai palkkansa, ei kunniamerkkejä, ja vaikeni. Epäonnistunut vakoilija koki kiduttavan kuulustelun ja nopean kuoleman, eikä häntä enää ollut kirjoissa eikä kansissa. Paljon tiedusteluasiakirjoja kuljetettiin Ruotsiin Päämajan salaisessa Stella Polaris -operaatiossa. Sieltä ne hiljalleen katosivat maailman tuuliin vaihto- ja kauppatavarana. Vähitellen niillä alkoi olla arvoa enää historiantutkijoiden käsissä. Jos Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiokirja on alan perusteos, tämä kirja on väkevä täydennysosa. Se sisältää runsaasti uutta löydettyä tietoa suomalaisten tiedustelupuuhista ja mikä mielenkiintoisinta myös Neuvostoliiton asiakirjoihin pohjautuen. Kirjan runsaassa kuvituksessa on paljon ennen julkaisemattomia otoksia Matti Kososen kokoelmista. Kirja julkaistiin heinäkuun helteillä, joten se ei saanut arvoistaan huomiota. Salaisuuksien kirjaa ei tarvitse julkaista salaa. Kun olet antanut tämän teoksen lahjaksi, varaa itsellesi seuraava lukuvuoro. avoinna: ti–pe 10–17 la 10–14 Vaihtuva valikoima mm. vaatteita, nahkasaappaita, varsikenkiä, asealan materiaalia, sotilastelttoja ja paljon muuta! Sorastajantie 1 A Harvialantie 2 40320 jyväskylä 13210 hämeenlinna p. 040 315 7666 p. 040 315 7777 Alasintie 3–7 B 11 90400 OULU p. 040 315 7888 www.sa-kauppa.fi www.huutokaupat.com/puolustusvoimat marktopoy@gmail.com T.Hakkarainen Äänekoski Kalevi Reiman LEMMINKÄINEN TALO OY Vehkakuja 4 40700 Jyväskylä vaihde 02071 57800 Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä O.K. AUTO OY www.okauto.fi www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net www.yrityskehitys.com PIRKANMAAN www.viherlandia.fi LEHTIPAINO OY Keski-Suomen Maanpuolustaja 14 4/2011 www.nammo.com MONIMERKKIKORJAAMO K. BOROVKOFF KY Puh. 014 543 910 Haapakorventie 1 autokorjaamo.borovkoff@pp.inet.fi 44200 Suolahti Hyvät neuvot & Hyvät hinnat Tähtipalvelut Lauttaanaho Tilausajoa 16-50 hengen turistibusseilla. Lentokenttä-/risteilykuljetukset, matkapaketit ryhmille, Viron kylpylä- ym. matkat. Meiltä saat molemmat. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 ja kysy lisää. KATSO TULEVAT MATKAT KOTISIVUILTA. P. 040 7448 324 tahti.palvelut@pp.inet.fi Tuija Lauttaanaho www.lauttaanaho.com www.kopijyva.fi • Painotuotteet • Tekniset piirustukset • Suurkuva- ja messutuotteet • Mikrokuvaus • Digitaalinen tallennus nordea.fi VARATTU Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi RT maanpuol 92x30.indd 1 1.12.2010 15:39:18 Tourulantie 15, 40100 Jyväskylä. Puh. 020 7446 700. www.k-rauta.fi/tourutorni 42011 15 Keski-Suomen Maanpuolustaja Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Saat K-Plussa-etuja yli 3500 ostopaikasta. www.plussa.com Hae varusmieheksi Ilmavoimiin. Ilmavoimat Lisätietojalöydätosoitteestawww.ilmavoimat.fi Laatutuotteet, halvat hinnat! Aina Hintansa Väärti www.tokmanni.fi Keski-Suomen Maanpuolustaja UUSI KAKKONEN-YHTIÖT avaruuskylpylä & Peurunka areena Julkaisijat: Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry Päätoimittaja Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 Saarijärvi Puh. 040 417 6941 Sähköposti: pentti.ruohotie@kotinet.com toimittaja@ksrespiirit.fi Reserviupseeripiiri: Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470 Sähköposti: reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi Reserviläispiiri: Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen, puh. 040 755 8919, 0400 626 695 Sähköposti: reservilaispiiri@ksrespiirit.fi Piirien toimisto: Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00–18.00 Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi Piirien puheenjohtajat: RUP: Timo Salo, Äänekoski, puh. 0400 794 401 RESP: Keijo Häkkinen, Kuikka, puh. 040 833 7505 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, veijo.mononen@gmail.com Taloudenhoitaja Harri Jaakkola, Äänekoski, puh. 050 598 7376 • Luukut • Äänenvaimentimet • Kanavat • Kohdeilmanvaihtoyksiköt • Ulospuhallushajottimet IVK-Tuote Oy Helmintie 8 – 10, 40250 Jyväskylä | puh. (014) 334 0300 | fax (014) 334 0344 | www.ivk-tuote. Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394 Lehden vakituiset avustajat: Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä, Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen Sähköposti: grafiikka@rutanen.fi Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Keski-Suomen Maanpuolustaja Kuoppala Finland ma-pe 7-17 la 9-15 Lehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservipiirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan oman liittosi jäsensihteerille. RUL: puh. 09 4056 2011, e-mail: jasenasiat@rul.fi RES: puh. 09 4056 2010, e-mail: jasenasiat@reservilaisliitto.fi Fax molemmille: 09 499 875. Lehden seuraava numero 15.2. Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan uudelle päätoimittajalle tai piiritoimistoon 20.1. mennessä Keski-Suomen Maanpuolustaja 16 4/2011 Poika on tullut kotiin Malmin puolustuksessa ollessaan Kyösti Karhila sai käskyn lähteä hakemaan Saksasta uusia Mersuja. Helsingin toinen suurpommitus oli juuri ollut, ja tulet loimottivat vielä taivaalla, kun matkattiin aamuvarhaisella alle sadan metrin korkeudessa kohti etelää. Kun oli saavuttu Suomenlahden keskelle, Turkan Pappa taputti Karhilaa olkapäälle. Pappa viittasi katsomaan ikkunasta: noin sadan metrin päässä lensi venäläinen Pe-2. Se näkyi selvästi kirkasta taivasta vasten, vaikka aurinko ei ollut vielä noussut. Toverukset seurasivat konetta siirtyen Karhilan puoleiseen ikkunaan. Pappa näytti elein, että ollaan hiljaa. Vasta kun he olivat varmoja, ettei heitä oltu nähty, he hihkaisivat muille: ”Katsokaapa, kohtalo menee tuolla vasemmalla.” Hidas DC-2 olisi ollut helppo pala Pe-2:lle. Kuudentoista huippupilottimme menettäminen olisi ollut kova isku taistelukyvyllemme. Kyseessä oli tietenkin Hanssin-Jukka, onnekas lentokone, Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone, joka oli monessa mukana. Nimensä kone sai ”Härmän Häjyltä”. Hanssin-Jukan lahjoitti Ilmavoimillemme helmikuussa 1940 ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen ostettuaan sen lahjoitusten turvin hollantilaiselta KLM-lentoyhtiöltä. Hänen isänsä Eric von Rosenhan luovutti Suomen Ilmavoimien ensimmäisen lentokoneen 6.3.1918. Tämä kone oli Thulin typ D, ja se oli Ruotsissa lisenssillä valmistettu muunnos ranskalaisesta Morane-Saulnier-tiedustelukoneesta. Lieneekö yksikään toinen lentokone Suomen Ilmavoimien historiassa suorittanut niin monenlaisia tehtäviä niin pitkään kuin tämä ”Härmän Häjy”? Se ehti vuosina 1935– 1955 toimia matkustaja-, kuljetus-, valokuvaus- ja laskuvarjohyppykoneena. Lennettiinpä sillä talvisodassa yksi pommituslentokin. Hanssin-Jukka toimi myös marsalkka Mannerhei- Joukko DC-2:n entisöijiä ryhmittyneenä työnsä tuloksen äärellä. min hovikoneena hänen tehdessään tarkastusmatkoja eri joukko-osastoihin sotavuosina. Kenties kunniakkaimman tehtävänsä Jukka hoiti syksyllä 1941, kun se lensi huoltolentoja Itä-Karjalaan vieden ammuksia ja polttoainetta Laguksen panssarivaunuille ja toi paluumatkalla vaikeasti haavoittuneita sotasairaalaan. Monen henki pelastui nopean hoidon ansiosta. Koko ajan lennoilla vaarana olivat ilmatorjunta ja vihollishävittäjät. Hämeenlinnan Metsästysseura pelasti Hanssin-Jukan romutukselta ja teki siitä kahvion. Sen jälkeen, 1980-luvun alussa, Karjalan Lennoston Kilta pelasti koneen kansalaiskeräyksen turvin ja luovutti sen Ilmavoimille toiveena koneen entisöin- ti ja luovutus Keski-Suomen Ilmailumuseolle näytteille asetettavaksi. Seuraavat 30 vuotta konevanhus lepäsi peltihallissa Luonetjärven kentän kupeessa, unohduksissa. Nuoren Ilmasotakoulun Killan toimesta oli entisöity Bristol Blenheim BL-200, maailman ainut pitkänokka. Pieni talkooporukka oli uupunut, mentaliteetilla ettei enää koskaan. Kului vuosi. Kevätauringon paistaessa entisöintiryhmää alkoi jälleen poltella. Miten olisi DC-2, Hanssin-Jukka, sehän odottelee siellä hangaarissa Luonetin kentän kupeessa? Niin hullu ajatus, että se voisi jopa toimia. Varovasti tunnustelemaan ihmisten tuntoja. Patrian ammattilaisia pyydettiin arvioimaan koneen kuntoa, ja Hanssin-Jukka oli varsin lohduttoman näköinen ennen entisöinnin alkua. Kone oli ollut kaarihallissa Luonetjärvellä 30 vuotta. Kuva: Mervi Lindgren. kun he sanoivat sen olevan täysin entisöitävissä, saman tien päätettiin, että homma tehdään. Ilmasotakoulun Kilta päätti ottaa projektin toteutettavakseen. Puolen vuoden valmistelun jälkeen työ lähti tulille. Ilmavoimat luovutti koneen Sotamuseolle ja määritti tukensa projektille. Lähimpien yhteistyökumppaneiden luvattua tukensa uskallettiin lähteä liikkeelle. 76 vuotta vanhan lentokoneen entisöinti ei ole aivan normaalia suunnitelmallista lentokonehuoltotyötä. Dokumentaatiota ei juuri ollut. Työ on ollut melkoista salapoliisityötä ja jatkuvaa eteen tulevien ongelmien ratkontaa. Se on ollut paljolti puhdistamista ja jynssäämistä, se on ollut metallityötä, puutyötä ja verhoilua. Se on ollut maalaamista, instrumenttien entisöintiä. Se on vaatinut innovatiivisuutta. Kone päätettiin entisöidä jatkosodan kevään 1944 asuun, koska siitä ajasta oli eniten kuvia jäljellä, joskin niitäkin varsin vähän. Projekti on ollut ainutlaatuinen. Vastaavaa lentokoneen entisöintiprojektia ei varmaan koskaan ole Suomessa ollut ja on vaikea kuvitella, että enää koskaan tulisikaan. Pieni Ilmasotakoulun Killan talkooporukka aloitti Ilmavoimien, Keski-Suomen Ilmailumuseon ja paikallisten yhteistyökumppaneiden tukemana työn ja sen edetessä huomasi pian valtakunnan ilmailualan konsernien ja merkittävimpien säätiöiden olevan pyyteettömästi tukena. Siis todella ainutlaatuinen ja upea isänmaallinen entisöintihanke! Alkuperäinen ajatus vain ulkoasun entisöinnistä kääntyi pian siihen, että nyt tehdään entisöinti niin pitkälle, kuin se vain on mahdollista. Toista kertaa sitä ei enää tulla avaamaan. Vuoden aikana saimme huoma- Hanssin-Jukkaa sota-aikana lentänyt Pentti Tuisku koneen vierellä 7.9.2011. ta, että Hanssin-Jukka oli koko Suomen lempilapsi. Kukaan ei kieltäytynyt pyydettäessä auttamaan. Työt alkoivat vuoden 2010 kesäkuussa Hornetin korjaamoteltassa Tukilentolaivueen II- hallin kupeella. Ja seuraavat kuusi viikkoa olivat yhtä hellettä. Päivisin lämpötila tummassa teltassa oli kuin saunassa, yli 50 astetta, työt oli standby. Samoin kävi talvella, joka oli poikkeuksellisen kylmä. Marraskuusta maaliskuulle oli niin kylmää, että metallitöistä oli turha haaveilla. Tietynlainen sisäilmaongelma siis. Vaikka talkooporukka pyöritteli harmissaan peukaloitaan, hommat eivät toki olleet seis talven aikana. Finnairin tekniikka ja eläkeläiset entisöivät moottorit ja penkit. Patria entisöi siivet, teki ikkunat ja paljon metallitöitä. Instan eläkeläinen teki mittariston. Ohjainpinnat tehtiin ynnä paljon muuta. Kaiken kaikkiaan 52 henkeä on ollut fyysisesti entisöimässä Hanssin-Jukkaa, taustatukijoiden määrä on ollut paljon suurempi. Muun muassa koko Hämeenlinnan seutu etsi heinäkuun ajan Hanssin-Jukan osia ullakoilta. Projekti oli suunniteltu toteutettavaksi 14 kuukaudessa, eikä suunnitelmaa muutettu, vaikka päätettiinkin entisöidä koko kone mahdollisimman hyvin. Alussa oli tarkoituksena ollut vain ulkoasun entisöinti. Voi vain kuvitella, mitkä tunteet olivat maaliskuussa, kun yli kuusi kuukautta oli mennyt teltalla hukkaan säiden takia. Työmaakokouksen jälkeen päätettiin kuitenkin pysyä suunnitelmassa, tuli mitä tuli. Ja hyvähän siitä nyt tuli, vaikka viimeiset viikot olivat varsin kiireistä aikaa. Hanssin-Jukka luovutettiin juhlallisin menoin Ilmavoimien komentajalle suunnitellun aikataulun mukaan Ilmavoimien vainajien muistopäivänä 7.9.2011. Töitä on toki edelleen jäljellä ja koneen tekniikkaa haussa. Mutta ne ovat enää pieniä, toki tärkeitä, yksityiskohtia. Nyt se on tehty. Urakka oli iso ja monin tavoin haasteellinen. Hanssin-Jukka on upean näköinen, kuin ison lentokoneen kokoinen pienoismalli. On hienoa, että tänä päivänä on ollut talkoohenkeä näin arvokkaan hankkeen toteuttamiseen. Douglas DC-2, Hanssin-Jukka, jää pysyväksi muistoksi siitä arvokkaasta työstä, jota kone ja ennen kaikkea sen miehistö tekivät isänmaan hyväksi vaikeina sotavuosina. Poika on tullut kotiin. Juha Suonperä Hanssin-Jukka valmiina pommituslennolle helmikuussa 1944. Kuva: Eric von Rosen.
