Sisällys

Sisällys
Metsän elämää
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Monimuotoinen luonto on rikkautta .................................8
Kasvit kasvioon ja tutkimaan! ........................................12
Miten kasvit tunnistetaan? ............................................16
Valmistaudutaan tutkimusretkelle ................................. 20
Lähdetään metsään ..................................................... 24
Metsien hyötykäyttö ja metsän hoito ..............................30
Suota tutkimaan ...........................................................36
Ravintoketjusta ravintoverkoksi .....................................42
Luonnonantimia ...........................................................46
Ympäristö on yhteinen perintö .......................................50
Amerikka
11
12
13
14
Amerikan mantereen vyöhykkeisyys ..............................56
Kanada ja USA – hyvinvointivaltioita ..............................60
Lämmin Väli-Amerikka ..................................................66
Etelä-Amerikka – vuoristoa ja sademetsiä ......................70
Afrikka
15
16
17
18
19
20
Afrikka maanosana .......................................................78
Aavikot ja savannit .......................................................82
Sademetsät ..................................................................86
Afrikan ihmisiä .............................................................90
Vaurautta ja köyhyyttä samalla pituuspiirillä ...................94
Kehitysmaiden köyhyys – kaikkien asia .........................98
Aasia
21
22
23
24
25
Laajin ja väkirikkain maanosa ......................................104
Öljyn ja aavikoiden Lähi-itä ..........................................108
Itä-Aasian väenpaljoudessa .........................................112
Etelä- ja Kaakkois-Aasia ..............................................118
Matkalla maailman ääriin ............................................124
Ihminen ja ympäristö
26
27
28
29
30
31
32
33
Ihminen muuttaa ympäristöä ..................................... 130
Ruokaa tuotetaan monipuolisesti ................................134
Ympäristöongelmat pyritään ratkaisemaan ..................140
Kaupunki elinympäristönä .......................................... 144
Lajien uhanalaisuus ................................................... 148
Lähiympäristön suojeleminen ja luonnonsuojelu ..........152
Luonnosta elämyksiä ..................................................156
Kestävä kehitys – yhteinen vastuumme .......................160
Iloitaan elämästä
34
35
36
Yhdessä on hyvä olla ..................................................166
Oikeudet ja vastuu ......................................................170
Pysytään terveenä ......................................................174
Liitteet
Sanasto ................................................................................... 178
Valtioliite ................................................................................. 182
Lajiliite .................................................................................... 184
Kaiken maailman ennätyksiä ................................................... 192
Karttojen hakemistot................................................................ 194
Kartat ....................................................................................... 195
Kuvalähteet .............................................................................. 200
Maailmankartta ............................................................... takakansi
O
MA
A N TIET
Afrikka
Afrikan laajalla mantereella elää tuhansia eri kansoja. Lapset käyvät
koulua, jota voidaan ilmaston ansiosta
pitää ulkona. Mitä tärkeää asiaa lapset
kuvassa opiskelevat?
Vesi tai sen puute vaikuttaa elämään niin aavikoilla, savanneilla kuin
sademetsissäkin. Tässä luvussa tutustutaan Afrikan eri alueisiin ja niiden
asukkaisiin.
15
Afrikka maanosana
v Ihminen on lähtöisin
Afrikan mantereelta
Afrikka on suurin maanosa Aasian jälkeen.
Afrikassa on yli 50 valtiota, joissa asuu kaikkiaan miljardi ihmistä. Valtioiden luonnonolot, valtiomuodot ja väestöt eroavat huomattavasti toisistaan.
Tutkijoiden mukaan ihmislajin alkukoti
on Afrikassa. Maailman vanhimmat ihmisen
fossiilit on löydetty Itä-Afrikasta. Afrikalla
on rikas ja monipuolinen historia. Egyptin
faaraot olivat mahtavia hallitsijoita, ja myös
Etiopiassa on
luulöytöjen perusteella koottu
malli yli
3 miljoonaa
vuotta sitten eläneestä, ihmistä
muistuttavasta fossiilista.
Luurangolle on
annettu nimi
Lucy.
78
Saharan eteläpuolella on ollut kukoistavia
kuningaskuntia.
1500-luvulta lähtien eurooppalaiset tekivät Afrikan maista omia siirtomaitaan ja
käyttivät maanosan rikkauksia hyödykseen
samalla orjuuttaen ihmisiä. Afrikan maiden
itsenäistyminen alkoi 1950-luvulta.
v Afrikan luonnon jättiläisiä
Saharan autiomaa Pohjois-Afrikassa on lähes Yhdysvaltojen kokoinen. Sen itäosissa
virtaava Niili on Afrikan pisin joki (6695
km), ja se mahdollistaa viljelyn erityisesti
Egyptissä. Afrikan korkein vuori Kilimanjaro (5895 m) sijaitsee Tansaniassa. Se on
sammunut tulivuori, jonka huippu on aina lumen peitossa, vaikka se on lähes päiväntasaajalla. Sen lähettyvillä sijaitsee myös
valtava Victoriajärvi. Etelä-Afrikan Lohikäärmevuorilta löytyy vanhoja kalliomaalauksia ja hienoja vesiputouksia.
Afrikassa on suuria kansallispuistoja, kuten savannialueet Serengeti ja Kruger, joissa
voi vielä nähdä alkuperäistä savannia. Myös
päiväntasaajan seudun rehevät sademetsät
kasvavat vielä osittain koskemattomina.
Afrikka
A
PORTUGALI ESPANJA
C
D
ITALIA
AlgerConstantine Tunis
1 Gibraltarinsalmi
Rabat
Madeira
(Port.) Casablanca
TUNISIA
Oujda
t
re
Fès v u o
MAROKKO
Marrakecht l a s
A
Toubkal
Agadir
Kanariansaaret
4165
(Esp.)Las Palmas
ALGERIA
Tripoli
Iso-Syrtti
Misratah
a
LIBYA
r
Ahaggar
a
20°
S
MAURITANIA
a
h
Tibesti
e
l
IRAN
IRAK
JORDANIA
Suezin
kanava
KUWAIT
SAUDI-
EGYPTI
Libyan
Assuan
Nasseraavikko
järvi
Zouérate
Nouadhibou
KYPROS
SYYRIA
LIBANON
Aleksandria ISRAEL
Bengasi
Kairo
h
1
eri
nm
ine
na
Pu
ili
S
a
2
23,5° Kravun kääntöpiiri
V ä l i m e r i
Sfax
H
TURKKI
Ni
La’youn
Länsi-Sahara
E
KREIKKA
iil
Emi
Koussi
2
ARABIA
i
Port Sudan
3
N
N
3415
Nouakchott
MALI
3
Timbuktu
NIGER
Ondurman
Khartum
ERITREA
SENEGAL
JEMEN
TŠAD
Asmara
Dakar
BURKINA
Niamey Zinder
Darfur
Tšadjärvi
Bamako
GAMBIA
TanaFASO
DJIBOUTI
Adeninlahti
Nguru
Jubal
SUDAN
Kano
järvi
Marrah
GUINEAN’djaména
3088
Djibouti
Cha
Kankan
Ouagadougou
ri
NIGERIA
Bahr el Arab
BISSAU GUINEA
Dire Dawa
BENIN
e
Sarh
Addis
Abeba
nu
e
Conakry
Abuja
Porto
B
Moundou
NORSUNLUU-TOGO
Ogbomosho
Freetown
Yamoussoukro
RANNIKKO Volta- Novo
KESKI-AFRIKKA Wav
järvi
ETIOPIA
SIERRA
GHANA
LagosEnugu
Bangui
4
Monrovia
LEONE
Lomé Port Harcourt KAMERUN
LIBERIA
4070 Kamerunvuori
Juba
Accra
Oub
Yaoundé
angui
SOMALIA
Malabo
UGANDA KENIA
Ko ng o
AlbertPÄIVÄNT. GUINEA
Mogadishu
Kampala
Mt. Kenya
Kongon Kinsangani järvi
São Tomé
päiväntasaaja
Libreville
5199
0°
allas
RUANDA
SÃO TOMÉ
GABON
Kigali Victoria- Nairobi
Mbandaka
Port
FrancevilleKONGO
Guineanlahti ja PRÍNCIPE
KONGON
järvi
Gentil
Mwanza
Kilimanjaro
Bujumbura
Mombasa
DEMOKRAATTINEN
Brazzaville
5895
Pointe-Noire
BURUNDI
5
TASAVALTA Kalemie
Dodoma
Cabinda
Kananga
Sansibar
Kinshasa
ig
er
Sokotra
4
Sa
ng
a
INTIAN
VA LTAMER5I
sa
Matadi
i
Luanda
A T L A N T I N
a
o
Kimberley
Va
Bloemfontein
Oranje
Mbabane
MaseruThabanaSWAZIMAA
Ntlenyana
al
LESOTHO
ETELÄ-AFRIKKA
500
B
Antsiranana
Maromokotro
2886
Nampula
Lusaka
Karibajärvi
Harare
o
aavikk
7
8
Mayotte
(Ranska)
bin
23,5° Kauriin kääntöpiiri
0
Moroni
KOMORIT
mi
20°
do
Saint Helena
(Iso-Br.)
Aldabrasaaret
SBlantyre
Moçambique
a m Mulanje
3000
6
Toamasina
be
Port
MAURITIUS
s i MADAGASKAR
NAMIBIA
Antananarivo
Louis
ZIMBABWE Beira
Saint-Denis
Bulawayo
Fianarantsoa
Windhoek BOTSWANA
Réunion
MOSAMBIK
Walvis Bay
(Ranska)
Kalahari Gaborone Pretoria
7
Maputo
Johannesburg
ng
an
St. Helena
(Iso-Br.)
SAMBIA
Menongue
Namibe
MALAWI
Lilongwe
Amirantit
SEYCHELLIT
TANSANIA
Mbeya
Mwerujärvi
MalawiKowezi
Likasi
Lubumbashi
järvi
Kitwe
Ndola
Cu
6
ANGOLA
Dar Es Salaam
Tanganjikajärvi
Huambo
Cub
V A L TA M E R I
Lobito
Na
Niilin jokavuotiset tulvat
levittävät hedelmällistä
lietettä sen rannoille.
Vesi mahdollisti maanviljelyn ja suurten sivilisaatioiden synnyn Niilin
laaksossa jo faaraoiden
aikaan. Autiomaan
kuivuus alkaa kuitenkin
välittömästi laakson
reunoilta.
Manange
M
o
ka sam
na b
al iki
i n
Ka
(Angola)
1000 km
0°
C
Durban
East London
Port Elizabeth
Kapkaupunki
Hyväntoivonniemi
D
20°
3482
E
8
F
40°
G
H
79
v Kuivuutta ja kosteutta
Monet afrikkalaiset asuvat perinteisissä savimajoissa.
Afrikan kasvillisuus ja siihen vaikuttava ilmasto vaihtelevat suuresti. Välimereltä etelään mentäessä nahkealehtinen kasvillisuus
muuttuu ensin aavikoksi, sitten savanniksi ja
Afrikan kasvillisuus
Kravun
kääntöpiiri
päiväntasaajan sademetsäksi. Päiväntasaajalta kohti Afrikan eteläkärkeä toistuvat samat
kasvillisuusvyöhykkeet, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Afrikassa ovat myös maailman suurimmat suoalueet.
Kuumassa ja kosteassa ilmastossa viihtyvät
monet eliöt, joista osa on ihmiselle haitaksi.
Esimerkiksi hyttynen levittää vaarallista kuumetautia, malariaa, joka on yleinen sairaus
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
v Köyhä, mutta rikas väestö
INTIAN
VALTAMERI
päiväntasaaja
Aavikko
Aro ja puoliaavikko
Nahkealehtinen
kasvillisuus
Sademetsä
Kauriin
kääntöpiiri
Lehtimetsä
ATLANTIN
Savanni VALTAMERI
Niilin laakso
0
Lämmin merivirta
Kylmä merivirta
80
Biologian ja maantiedon polku 6
2000 km
Afrikan maanosassa on paljon rikkauksia,
kuten kultaa, öljyä, uraania ja timantteja.
Myös sademetsät ovat rikkaus. Suurin osa
raaka-aineesta viedään muualle jalostamattomana, joten afrikkalaiset itse hyötyvät
niistä vain vähän.
Valtaosa, noin 80 % afrikkalaisista, on
köyhiä. Köyhyys ei tarkoita kuitenkaan aina kurjuutta. Onnellisuuteen riittää usein
pienikin toimeentulo. Myös monipuolinen
kulttuuri on rikkaus.
Tehtäviä
1.
Miksi Afrikkaa voidaan kutsua mantereeksi, mutta Eurooppaa ei?
2.
Mistä ihmislaji on tutkimuksien mukaan lähtöisin?
3.
Kuvaile, mitä luvussa olevalla otsikolla ”köyhä, mutta rikas väestö”
tarkoitetaan?
4.
Miksi Afrikassa on paljon lämpimämpää kuin Suomessa?
5.
Tutki sivun 58 maapallon lämpö- ja ilmastovyöhykekarttaa. Mitä
lämpövyöhykkeitä Afrikassa on ja missä päin Afrikkaa ne sijaitsevat? Kuvaile, millaiset lämpöolosuhteet näillä lämpövyöhykkeillä on?
6.
Mitä tarkoittavat siirtomaa-aika ja isäntämaa?
7.
Tutki Afrikan karttaa. Kirjaa vihkoosi, mitkä meret, kanavat ja salmet rajaavat Afrikkaa.
8.
Tutki karttaa Afrikan kasvillisuudesta. Millaista kasvillisuutta on niillä alueilla, joiden läheisyydessä on kylmä merivirta? Entä millaista
kasvillisuutta on päiväntasaajan tuntumassa?
Jambo päiväntasaajalta ja safarilta!
Tansaniassa Serengetin kansallispuistossa on upea luonto. Olemme jeepistä bonganneet savannien
upeimmat eläimet eli big five:
leijona, puhveli, norsu, leopardi
ja sarvikuono. Lisäksi olemme
nähneet seeproja ja virtahepoja.
Yhtä suuri elämys ovat olleet tosi
ystävälliset ihmiset, jotka aina tervehtivät swahiliksi, mutta puhuvat
onneksi myös englantia!
T: Mara
81
16
Aavikot ja savannit
v Aavikon kuumuudessa
Maapallon maa-alasta neljännes on kuivuuden, kuumuuden tai kylmyyden vuoksi lähes kasvitonta aluetta. Yleensä aavikolla tai autiomaalla tarkoitetaan sateetonta
kuivuusaavikkoa, jollainen on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin aavikko
Sahara.
Sahara sijaitsee kuivilla leveysasteilla Kravun kääntöpiirin tuntumassa. Siellä eivät
vaikuta Välimeren talvisateet eivätkä sademetsäilmaston sateet. Saharassa vuoden keskilämpötila on yli +30 °C. Sateen sattuessa
aavikko voi puhjeta kukkaan, kun maassa
olevat siemenet itävät.
82
Maailman kuivista aavikkoalueista 90 % on
kivikkoa ja kalliota. Vain pieni osa aavikoista on
hiekkaa tai tuulen kasaamien hiekkakumpujen
eli dyynien peittämiä.
v Keidas aavikon keskellä
Vaikka aavikolla sataa harvoin, vettä on syvällä maan sisällä. Paikoissa, missä tämä pohjavesi nousee pintaan, esiintyy keitaita. Keitailla suuretkin kasvit, kuten taatelipalmu,
saavat tarpeeksi vettä, ja pohjavesi mahdollistaa myös hedelmien viljelyn. Keitaat tarjoavat
matkalaisille levähdyspaikkoja ja niille on kehittynyt asutusta. Aavikon laitamilla on myös
kaupunkeja, kuten Tšadin Faya-Largeau.
v Aavikkopaholainen
Saharan hiekka levittäytyy etelään kuivalle Sahelin puoliaavikkoalueelle ja aavikko kasvaa.
Paikalliset puhuvatkin ”aavikkopaholaisesta”.
Tärkeä keino estää aavikoitumista olisi kasvillisuuden lisääminen aavikon laitamilla.
v Savannilla kuivuus ja
rehevyys vuorottelevat
Savanni on aavikoiden ja sademetsien välille sijoittuva kasvillisuusvyöhyke. Näillä laajoilla ruohotasangoilla on selkeä sadekausi
ja sateeton, viileämpi kuivakausi. Kuivalla
kaudella rutikuivat heinät ja kasvit voivat
syttyä auringon paahteessa palamaan.
Kalaharin autiomaan agama-liskot
muuttavat väriään
ympäristön mukaan.
Sadekausi alkaa
valtavien sadepisaroiden
iskeytyessä halkeilevaan ja pölyävään maahan, mistä aiheutuu tulvia. Sateiden ansiosta kasvillisuus viheriöi jälleen.
Elämä kuivilla seuduilla on haasteellista.
Vähäsateinen vuosi aiheuttaa viljelysadon
menetyksiä ja nälänhätää. Liikalaidunnus ja
polttopuiden kerääminen voivat vähentää
kasvillisuutta ja lisätä maaperän kulumista
eli eroosiota. Ympäristöstä huolehtiminen
ja kasvillisuuden säästäminen ovat kuitenkin perheille toisarvoisia asioita silloin, kun
tarvitaan ruokaa hengissä selviämiseksi.
Sadekaudella savannit kuhisevat elämää.
Impala-antiloopit ovat löytäneet mehevän
ruohoapajan Serengetin savannilla.
83
Elokuvassa Leijonakuningas seikkailee rohkea, pieni Simba. Swahilin kielellä Simba tarkoittaa leijonaa. Tiedätkö muita Afrikan savannilla asustavia eläimiä?
v Elämää savannilla
Afrikan pinta-alasta noin puolet on savannia. Heinikon lomassa kasvaa akasioita ja
apinanleipäpuita, joiden juuret ulottuvat syvälle maahan. Puiden paksu kaarna kestää
kuivan kauden tulipaloja. Savannien varsinaiset metsät sijoittuvat jokivarsille.
Savanneilla elävät kirahvit, norsut, antiloopit, seeprat, sarvikuonot, leijonat, monet linnut, kuten sihteerit ja korppikotkat
sekä termiitit ja käärmeet. Savanneilla näkee
suuria eläinlaumoja vaeltamassa vuodenaikojen vaihtumisen mukaan sinne, missä on
sateen tuomaa ravintoa.
MAAILMAN AAVIKOT JA SAVANNIT
Savanni
Aavikko
40
250
40
250
35
225
35
225
30
200
30
200
175
25
175
Kravun kääntöpiiri
Faya-Largeau
25
Aavikko
20
150
20
150
15
125
15
125
10
100
10
100
5
75
5
75
0
50
0
50
-5
25
-5
25
–10
T H M H T K H E S L M J
84
0
–10
T H M H T K H E S L M J
0
Savanni
Luanda
Kauriin kääntöpiiri
Aavikko: Faya-Largeau, Tšad 18°N 19°E
Savanni: Luanda, Angola 8°S 13°E
Tutkimuksia
Hiekkamyrsky lasipurkissa
Tee näin
¶
Tarvikkeet
–
–
–
–
kannellinen lasipurkki
vettä
hiekkaa (noin 1 dl)
pieni esine, esim. leluauto
Laita hiekkaa purkkiin ja kaada vettä
päälle. Sulje kansi ja ravista purkkia.
Anna hiekan asettua ja kaada samea
vesi pois. ”Pese” hiekkaa tällä tavalla,
kunnes vesi ei ole hiekan asettumisen
jälkeen enää sameaa.
Laita jokin esine purkkiin ja täytä
purkki puhtaalla vedellä. Sulje kansi
ja ravista. Anna hiekan asettua.
¶
¶
Pohdi, mitä esineelle on tapahtunut ”hiekkamyrskyn” jälkeen.
Tehtäviä
1.
Miksi Saharassa on kuivaa?
2.
Miten Saharan aavikko laajenee?
3.
Kerro savannin vuodenaikojen vaihteluista.
4.
Tutki karttaa maapallon kuivista aavikkoalueista. Kuvaile leveyspiirien avulla, missä päin maapalloa ne sijaitsevat.
5.
Tutki karttaa maapallon savannialueista. Kuvaile leveyspiirien avulla, missä päin maapalloa ne sijaitsevat.
6.
Keksi keinoja, joilla aavikon laajenemista eli aavikoitumista voitaisiin ehkäistä? Miksi paikallinen väestö ei estä aavikoitumista?
85
17
Sademetsät
Sademetsissä on myös
suuria eläimiä, kuten
Kongon uhanalaiset gorillat.
v Päiväntasaajan kosteudessa
Sademetsät ovat maailman runsaslajisimpia metsiä. Ne sijaitsevat päiväntasaajan
molemmin puolin tropiikissa eli kuumalla lämpövyöhykkeellä. Maailman suurimmat sademetsät sijaitsevat Etelä-Amerikassa
Amazonian alueella sekä Afrikassa Kongojoen ympärillä.
Sademetsäilmastossa jokaisen kuukauden keskilämpötila on vähintään +18 °C,
lämpötilanvaihtelut ovat pieniä ja sateita on
lähes päivittäin. Puiden lehdille kerääntynyt
kosteus haihtuu nopeasti ilmaan auringon
paahteessa. Iltapäivällä lämpimän, kohonneen ilman kosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja
aiheuttaa lyhyitä, mutta rankkoja sateita.
Sademetsä on lajistoltaan maailman monimuotoisimpia elinympäristöjä.
86
v Lajien kirjo
Sademetsien puiden latvustoja on monessa kerroksessa. Kasveilla on kova kilpailu
valosta, sillä vain prosentti valosta ulottuu
maahan saakka. Tämän vuoksi jotkut puut
voivat kasvaa jopa 70-metrisiksi ja monet
kasvit, kuten orkideat, kasvavat päällyskasveina puiden oksilla. Puustossa kiemurtelee
ja roikkuu kymmeniä metrejä pitkiä köynnöskasveja, liaaneja. Sademetsissä puiden alla on hämärää ja varsin vähän aluskasvillisuutta, mutta saniaisille tuo pieni valomäärä
riittää.
Trooppisissa sademetsissä elää paljon erilaisia eliölajeja eli metsien monimuotoisuus on suuri. Jo jalkapallokentän kokoiselta
alueelta löytyy enemmän eliölajeja kuin koko Suomesta. Erilaisten kukkien, puiden sekä
lintujen määrä nousee satoihin ja hyönteisten määrää on vaikea edes kuvitella. Tutkijat
löytävät sademetsistä jatkuvasti uusia lajeja.
87
v Maapallon keuhkot
Sademetsiä kutsutaan usein ”maapallon
keuhkoiksi”, sillä rehevä kasvillisuus tuottaa yhteyttäessään paljon happea. Sademetsien puut tarvitsevat runsaasti hiilidioksidia
kasvaakseen, ja yhteyttämällä metsät hidastavat ilmastonmuutosta. Sademetsien suojelu on hyvin tärkeää myös ainutlaatuisen
elinympäristön takia. Maailman sademetsistä suuri osa on hävitetty ja suojeluyrityksistä huolimatta hävittäminen jatkuu.
v Sademetsien asukkaita
Perinteisesti sademetsien asukkaat ovat eläneet luontoa säästäen. He ovat keränneet sademetsistä ruoka- ja lääkekasveja sekä raakaaineita rakentamiseen ja käsitöihin. Väestön
lisääntyessä sademetsiin kohdistuvat paineet
kasvavat, kun metsiä hakataan asutuksen ja
viljelymaan tieltä ja polttopuuta ja rakennusmateriaaleja tarvitaan yhä enemmän. Puita
Teeviljelmiä kansallispuistossa Ugandassa.
viedään myös huonekalu- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi eri puolille maailmaa.
Suuri osa sademetsäkylien asukkaista
elää kuten muutkin maapallon asukkaat, he
tekevät työtä, käyvät koulua, pelaavat jalkapalloa ja kuuntelevat musiikkia. Ongelmana
on, miten suojella luontoa kestävän kehityksen mukaisesti ja samalla turvata elanto sekä perinteisesti eläville asukkaille että
tuleville sukupolville.
SADEMETSÄ
Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta
4°S 15°E.
päiväntasaaja
40
250
35
225
30
200
25
175
20
150
15
125
10
100
5
75
0
50
-5
25
Kinshasa
–10
88
T H M H T K H E S L M J
0
Tehtäviä
1.
Selitä seuraavat sanat
a) sademetsäilmasto
b) liaani
c) monimuotoisuus
d) maapallon keuhkot.
2.
Kuvaile sademetsän erilaisia kasvillisuuskerroksia.
3.
Mikä uhkaa sademetsiä?
4.
Laadi vihkoosi mallin mukainen taulukko. Täytä taulukko mahdollisimman hyvin.
Kasvillisuusvyöhyke
Sijainti
Kasvillisuus
Eläimet
Ilmaston kuvailu
Aavikko
Savanni
Sademetsä
5.
Kerro, millaisia ovat sademetsien sateet.
SADEMETSIEN ILTAPÄIVÄSATEET
Aurinko lämmittää
päiväntasaajan tuntumassa
voimakkaasti. Ilma lämpenee ja kohoaa kuljettaen
kasvien pinnalta höyrystyvää kosteutta ylöspäin.
Maanpinnalle muodostuu
matalapaine.
Klo 12
Klo 15
Ylhäällä ilmakehässä
on kylmää, joten vesihöyry
tiivistyy pilviksi ja edelleen pisaroiksi aiheuttaen
joka iltapäivä rankkasateita. Samalla ilmaa virtaa
sivuilta tuulena kohti
matalapaineen aluetta.
89
18
Afrikan ihmisiä
v Yli tuhat kieltä
v Monia kulttuureita
Afrikan miljardi asukasta on jakaantunut
moniin toisistaan poikkeaviin kansallisuuksiin. Maanosassa on yli 3 000 kansaa, jotka
puhuvat toistatuhatta eri kieltä. Valtioiden
rajoista osa on peräisin siirtomaa-ajalta. Ne
eivät noudattele perinteisiä kansojen ja heimojen asuinalueiden rajoja.
Lukuisista kansoista johtuen Afrikassa ei
ole yhtenäistä kulttuuria. Pohjois-Afrikan
arabikulttuureita yhdistää islamin uskonto.
Afrikkalaisista 40 % on muslimeja, 45 %
kristittyjä ja noin 15 % väestöstä harjoittaa
vanhoja perinteisiä luonnonuskontoja.
Afrikassa ei ole yhtenäistä ruokakulttuuria, mutta monissa maissa syödään maissipuuroa ja runsaasti hedelmiä. Ruokailu on
perheen yhteinen hetki ja ruoka nautitaan
perinteisesti sormin suuresta astiasta.
Yhteistä suurimmalle osalle Afrikan väestöstä on perheen tärkeä asema. Perhe tarkoittaa useimmiten laajempaa sukua kuin
Euroopassa. Afrikkalaista ajatustapaa, jossa
perhe ja lähisuku ovat tärkeitä, kutsutaan
yhteisölliseksi. Länsimaissa puolestaan arvostetaan enemmän yksilöllisyyttä.
Afrikassa on monia kestävyysjuoksun huippunimiä, kuten Etiopian Pamela Jelimo.
v Väestönkasvu on kiivasta
Afrikassa väestönkasvu on maailman nopeinta, yli 20 miljoonaa henkeä vuodessa.
Kuivat aavikot ja tiheät sademetsät ovat lähes asumattomia, viljavat seudut ja suurkaupungit puolestaan ovat ylikansoitettuja. Useimmat maaseudun pienissä kylissä
90
Biologian ja maantiedon polku 6
Monilla vanhoilla tavoilla ja juhlilla on pitkät
perinteet. Masait siirtävät tietoa seuraaville
sukupolville tanssien, soittaen ja laulaen.
asuvat ihmiset saavat elantonsa maataloudesta.
Väkimäärä kasvaa nopeasti korkeasta lapsikuolleisuudesta huolimatta. Joissakin Afrikan
maissa, kuten Nigerissä ja Somaliassa, perheeseen syntyy keskimäärin seitsemän lasta.
Etenkin maaseudulla lapset koetaan tärkeäksi vanhuuden turvaksi. Afrikan väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050
mennessä eli nousevan liki 2 miljardiin.
v Koulutus
Koululaisten ja koulutuksen määrä Afrikassa on kasvanut huikeasti. Silti varsinkin aikuisväestössä on paljon ihmisiä, jotka eivät
ole koskaan käyneet koulua. Etenkin naisten koulutus olisi tärkeätä, koska lasten kasvatus on pääosin heidän tehtävänsä. Koulutus antaa naisille paremmat mahdollisuudet
huolehtia lapsistaan. Esimerkiksi tieto hygieniasta vähentää perheen sairauksia. Koulutus
on myös paras keino hillitä väestönkasvua.
v Elinkeinoja
Afrikan luonnonvaroja ovat monet kaivannaiset, kuten Libyassa
ja Nigeriassa raakaöljy. Kaivostoiminnalla ovat vaurastuneet
erityisesti eteläiset valtiot EteläAfrikka ja Botswana. Etelä-Afrikassa on Afrikan kehittynein
talous, mihin ovat vaikuttaneet
timanttilöydöt sekä maatalouteen soveltuva ilmasto. Paikoin
luonnosta kerätään myös lääkekasveja ja kumia.
Matkailu on monien alueiden asukkaiden toimeentulolle tärkeää. Kylät saavat tuloja
luontomatkailusta, sillä turistit
ovat valmiita maksamaan safarista, jolla voi tarkkailla norsuja ja leijonia.
Maailmassa on kaikkiaan yli
70 miljoonaa lasta, joilla ei ole
mahdollisuutta käydä koulua.
Heistä suurin osa on tyttöjä.
Afrikka
91
v Nälkä ja nälänhätä
Kuvan nigerialaisella lapsella on proteiinin
puutteesta aiheutuva aliravitsemussairaus
kvasiorkor, joka aiheuttaa vatsan turvotusta ja
raajojen kuihtumista.
Maailmassa ruokaa tuotetaan riittävästi, mutta ei aina oikeissa paikoissa. On tärkeää tukea alueiden omaa ruuantuotantoa, jotta ne
selviäisivät luonnonkatastrofeista, kuten kuivuusvuosista. Poikkeustilanteissa voidaan ruokaa yrittää kuljettaa nälänhädästä kärsiville.
Ylipaino lisääntyy maailmassa ja myös
kehitysmaissa on ylipainoisia ihmisiä. Silti
moni kärsii pysyvästi nälästä eli ruokaa ei
ole tarpeeksi tai se on yksipuolista. Useissa
Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioissa, kuten Angolassa, Sambiassa ja Tansaniassa, nälkäänäkevien osuus on yli kolmannes väestöstä. Neljännes maailman aliravituista asuu
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Tutkimuksia
Samburu-heimo (Kenia)
Koristautumalla viestitään
Ihmiset kaikkialla pukeutuvat juhliin hienosti. Afrikassa yleisiä
juhlanaiheita ovat lapsen ottaminen yhteisön jäseneksi, aikuistumisjuhlat, häät, hautajaiset sekä satoon, metsästykseen ja
vuodenaikojen (sade/kuivakausi) vaihteluun liittyvät juhlat.
Iholle tehdyillä koristemaalauksilla ja naamioilla halutaan
yleensä viestittää jotakin. Oman ja usein lähiheimojenkin jäsenet ymmärtävät nämä viestit.
¶
¶
92
Suunnittele oma kasvomaalaus, jolla haluat kertoa jotakin. Pohdi, mihin tilanteeseen ja kenelle kasvomaalaus
tulisi.
Tee ”sanakirja”, joka selittää kuvioiden merkitystä.
Himba-heimo (Namibia)
Biologian ja maantiedon polku 6
Mursi-heimo (Etiopia)
Tehtäviä
1.
Miksi väentiheys vaihtelee eri puolilla Afrikkaa?
2.
Miksi naisten koulutus on avainasemassa, kun yritetään parantaa
hyvinvointia?
3.
Missä valtiossa on Afrikan kehittynein talous?
4.
Tutki valtioliitteestä, mitkä viisi valtiota ovat väkiluvultaan Afrikan
suurimmat. Arvioi tai laske valtioliitteen tietojen perusteella, missä
näistä valtioista on suurin väentiheys (as/km2).
5.
Tutki sivun 114 karttaa maailman väentiheydestä. Missä päin
Afrikkaa ovat suurimmat väestökeskittymät?
6.
Tutki oheista taulukkoa koko maailman ja Afrikan väkiluvun
kasvusta. Piirrä vihkoosi kaavio, jossa pystyakselilla on väkiluku
(9 miljardiin = 9 000 miljoonaan asti) ja vaaka-akselilla taulukon
vuosiluvut. Tee piirtämääsi kaavioon eriväriset viivadiagrammit
maailman ja Afrikan väkiluvun muutoksesta.
a) Vertaile tekemiesi käyrien muotoja vuosien 1750–2000 välillä.
Kummassa on suurempi väestönkasvunopeus: koko maailmassa vai Afrikassa?
b) Tutki väestön kehitystä 2000-luvulta 2050-luvun ennusteisiin.
Kummassa ennustetaan jyrkempää väestönlisäystä: koko
maailmassa vai Afrikassa?
Vuosi
1750
Maailma
0,791
Afrikka
0,106
1850
1, 262
0,111
1950
2, 518
0,221
2000
6, 071
0,796
2010
6,830
0,984
2050
8,919
1,803
7.
Ota selvää jostakin Afrikan heimosta. Kirjoita lyhyt kuvaus vihkoosi.
8.
Mitkä asiat ovat mielestäsi kaikkein tärkeimpiä toisen kulttuurin
kuvaamisessa?
93
19
Vaurautta ja köyhyyttä
samalla pituuspiirillä
v Erilaista elämää samalla
kellonlyömällä
Maapallolla samalla pituuspiirillä olevien
alueiden olosuhteet voivat poiketa toisistaan
voimakkaasti. Suomi, Sudan ja Etelä-Afrikka sijaitsevat samalla pituuspiirillä 25° E.
Näissä kaikissa kolmessa valtiossa on käytössä sama kellonaika.
Etelä-Afrikan väestöstä noin kymmenesosa on
valkoihoisia, pääosin brittien jälkeläisiä.
94
Biologian ja maantiedon polku 6
v Suomi – järvien maa
Suomessa on neljä vuodenaikaa, ja pohjoisesta sijainnista johtuen kasvukausi on melko lyhyt. Viljely on vaikeaa, mutta toisaalta
tuhohyönteisiä ja tauteja on vähän. PohjoisSuomi sijaitsee napapiirillä, joka on yöttömän yön ja kaamoksen raja.
Suomalaisten korkeaan elintasoon on vaikuttanut havumetsien ”vihreä kulta”, joka on
mahdollistanut tuottavan metsäteollisuuden.
Harvaan asutussa Suomessa on 5,3 miljoonaa asukasta. Maamme on tunnettu hyvästä
koulutuksesta, arkkitehtuurista, musiikista,
saunasta, urheilijoista ja joulupukista. Suomalaiset voivat olla kiitollisia puhtaasta luonnosta, liki 200 000 järvestä, laajoista metsistä ja lukuisista soista sekä näiden antimista.
Maailmalla tunnetuin yritys on tietoliikenneyhtiö Nokia.
v Sudan – heimokulttuurien
kirjoa
Pohjois-Afrikassa sijaitseva Sudan on Afrikan suurin valtio, yli seitsemän kertaa Suomen kokoinen. Maan eteläosat ovat sademetsää ja pohjoisosat aavikkoa. Nykyinen
41-miljoonainen väestö kaksinkertaistuu
ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluessa.
Virallinen kieli on arabia. Maan väestöstä
70 % on islaminuskoisia ja neljännes luonnonuskontoja harjoittavia.
Kolmanneksella asukkaista ei ole puhdasta vettä, mikä vaikuttaa sairastuvuuteen. Joinakin vuosina kuivuus on aiheuttanut Sudanissa nälänhädän. Sudanilaisista vain 60 %
osaa lukea, ja koulun aloittaa alle puolet lapsista. Ihmisten tulot ovat hyvin alhaiset ja
moni elää köyhyydessä. Sudanissa ja erityisesti sen länsiosissa Darfurissa on kahakoita
ja sotia. Kansanperinteet ovat valtiossa rikkaat, ja Sudanissa puhutaan 145 kieltä ja heimoja on liki 600.
Sudanilaisen koraanikoulun oppilaita.
Afrikka
95
v Etelä-Afrikka – kultaa
ja kulkuyhteyksiä
Pinta-alaltaan neljä kertaa Suomen kokoisessa Etelä-Afrikan valtiossa asuu 49 miljoonaa asukasta. Etelä-Afrikassa puhutaan
useita kieliä, joista yleisimmät ovat zulu ja
englanti. Valtaosa väestöstä on kristittyjä.
Verrattuna moniin muihin Afrikan maihin
ilmasto on maataloudelle suotuisaa. Vaikka sisämaassa on puoliaavikkoa, rannikolla
voidaan kasvattaa viljakasveja, sokeriruokoa,
sitrushedelmiä ja viiniköynnöksiä.
Etelä-Afrikka oli aiemmin Ison-Britannian siirtomaa, mutta nykyisin brittien omis-
Etelä-Afrikassa
välimerenkasvillisuuden
alueella on
paljon viinitarhoja.
tuksessa olleita maita palautetaan alkuperäisväestölle. Etelä-Afrikka on Afrikan vaurain
valtio. Tärkein talouteen vaikuttava tekijä on
kaivosteollisuus, jonka tuotteita ovat esimerkiksi timantit ja öljy. Viime aikoina turismi
on nostanut Etelä- Afrikan elintasoa voimakkaasti.
Tutkimuksia
Pituuspiirin 25° E valtiot
¶
¶
¶
Tarkastele edellisen aukeaman kartasta pituuspiirillä 25° E sijaitsevia valtioita.
Tee vihkoosi mallin mukainen koko sivun taulukko, johon kirjaat valtioiden
nimet pohjoisesta etelään.
Kerää taulukkoon tietoja pituuspiirin valtioista.
Tutkimusta varten tarvitset internetin tai kirjoja maailman eri valtioista. Voit
kirjata myös muita asioita, kuten väentiheys, elinkeinot, luonnonvarat ja maataloustuotteet.
VALTIO
Maanosa
Pääkaupunki
Norja
96
Biologian ja maantiedon polku 6
Pinta-ala
Asukasluku
Lämpövyöhyke
Kasvillisuusvyöhyke
Nähtävyyksiä
Tehtäviä
1.
Mistä Suomi tunnetaan?
2.
Mistä Sudan tunnetaan?
3.
Mistä Etelä-Afrikka tunnetaan?
4.
Tutki alla olevaa taulukkoa ja
vastaa kysymyksiin a–d.
a) Missä taulukon valtiossa
asukkaiden keskimääräinen elinikä on lyhyin?
b) Kuinka monta kertaa
enemmän Suomessa on
autoja kuin on Sudanissa tai Etelä-Afrikassa?
Mitä tämä voisi kertoa
valtioista? Onko autojen
Sudanilainen mies ostoksilla basaarissa.
suurempi määrä mielestäsi hyvä vai huono asia?
Perustele.
c) Vertaa b-kohdan tapaan internetin käyttäjiä.
d) Vertaa alle 15-vuotiaiden määrää Sudanissa ja Suomessa.
Miten lasten lukumäärä vaikuttaa valtioiden väestön määrään
tulevaisuudessa?
HIV/AIDS
Väkiluku
Elinajanodote
(miljoonaa)
(vuotta)
(milj.
sairastunutta)
Suomi
5,3
78,8
1 900
Sudan
41
50,3
EteläAfrikka
49
42,4
Lukutaitoisia
Alle
15-vuotiaita
Autoja
Internetin
käyttäjiä
(% väestöstä)
(per 1000
asukasta)
100
16,5
485
68
350 000
61
41
1
10
5 500 000
88
29
103
8,5
(% väestöstä)
(% väestöstä)
Tilastotietoja Suomesta, Sudanista ja Etelä-Afrikasta (Tilastokeskus)
5.
Selitä, miksi samalla pituuspiirillä on yleensä käytössä sama kellonaika.
97
20
Kehitysmaiden köyhyys
– kaikkien asia
v Köyhyyden syitä Afrikassa
Eri maanosien köyhyydellä on osittain samoja syitä, kuten heikko koulutustaso ja
raaka-aineiden jalostuksen puute. Afrikan
luonto tarjoaa paljon rikkauksia, mutta vain
harva afrikkalainen hyötyy niistä. Tulot menevät vauraampiin teollisuusmaihin, joissa
raaka-aineet jalostetaan. Jalostetusta tuotteesta saa paremman hinnan kuin pelkän
raaka-aineen, kuten kumin tai raakapuun,
myynnistä.
Joskus köyhyyden syynä ovat sairaudet.
Maailman tartuntataudeista 25 % on Afrikassa, mutta lääkäreistä ja hoitajista alle 2 %.
Aids on laajasti levinnyt eteläisessä Afrikassa, ja se on tuonut mukanaan monia ongelmia, kuten suuren joukon orpoja lapsia.
Myös heikko koulutustaso aiheuttaa köyhyyttä. Yksi syy köyhyyteen ovat sodat, joita on ollut jatkuvasti eri puolilla Afrikkaa.
Samassa valtiossa on usein monta kansallisuutta, mistä syntyy ristiriitoja, jotka saattavat syttyä kahakoiksi, jopa sodiksi. Sotien
syitä on monia, ja jopa pula puhtaasta juomavedestä aiheuttaa sotia.
98
Biologian ja maantiedon polku 6
Maailmassa on noin 10 miljoonaa pakolaista.
Vielä suurempi joukko ihmisiä elää pakolaisena omassa maassaan. 90 % pakolaisista elää
leireillä, joista valtaosa on Afrikassa.
YK:n vuosituhatjulistuksen
tavoitteet vuoteen 2015
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Lapset leikkivät entisellä sota-alueella Angolassa.
v Kehitysyhteistyö
Monet kehitysmaiden asukkaat niin Aasiassa, Afrikassa kuin Latinalaisessa Amerikassa
ovat äärimmäisen köyhiä. Hyvin toimeentulevien maiden ja yksityisten ihmisten
tulisi auttaa heikosti toimeentulevia. Yksi
auttamisen muoto on kehitysapu, joka on
tiedon, taidon tai pääoman jakamista. Tavoitteena on alueen elintason pysyvä paraneminen. Kehitysapua on myös avustus
luonnonkatastrofialueella tai sota-alueella.
Parhaita keinoja ovat koulutuksen sekä
alueen oman elinkeinotoiminnan, esimerkiksi viljelyn tai kaupankäynnin, tukeminen. Parhaimmillaan tämä on aitoa kumppanuutta, josta hyötyvät antaja sekä saaja.
Tällöin puhutaan kehitysyhteistyöstä.
Suomalaisten maksamista veroista pieni
osa (alle 0,5 %) menee kehitysyhteistyöhön.
Jokainen voi myös henkilökohtaisesti auttaa, esimerkiksi osallistumalla keräyksiin tai
järjestötyöhön. On tärkeätä pohtia, millaisia
tuotteita ostamme tai missä ja miten matkailemme. Muiden kulttuurien tunteminen on
olennainen osa kehitysyhteistyötä.
Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä
Ulottaa peruskoulutus kaikille
Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa
Vähentää lapsikuolleisuutta
Parantaa odottavien äitien terveyttä
Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja
vastaan
7. Tukea ympäristön kestävää kehitystä (luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen, puhtaan juomaveden saatavuus, slummiasukkaiden elämänlaadun parantaminen)
8. Luoda maailmanlaajuinen kumppanuus kehitykseen (erityisesti kaupankäynnissä)
v Tavoitteena
turvallinen elämä
Yhdistyneet kansakunnat eli YK on perustettu edistämään kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. YK on kirjannut
vuosituhatjulistuksen, jonka tavoitteena on parempi maailma.
Myös Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja
päämääriin. Ne muodostavat
Suomen kehitysyhteistyön
perustan.
Rahan lahjoittamisen sijaan voi
lahjoittaa myös aikaa esimerkiksi
ilmoittautumalla lipaskerääjäksi.
Afrikka
99
Tutkimuksia
Reilua lähikauppaa?
¶
¶
¶
Selvitä Reilun kaupan periaate
lukemalla alla oleva tietolaatikko.
Käy lähikaupassasi ja kirjaa
ylös, mitä erilaisia Reilun kaupan tuotteita löydät. Voit pyytää
myös myyjää avuksesi, ja muutenkin on kohteliasta kertoa,
että teet koulutehtävää kaupassa. Kirjaa ylös tuotteen nimike,
valmistusmaa, pakkauskoko ja
hinta.
Kirjaa vihkoosi myös vastaavan tavallisen tuotteen hinta.
Onko hinnoissa eroja? Tehkää luokassa yhteinen lista löytämistänne tuotteista.
Reilu kauppa – oikeudenmukaista kaupankäyntiä
Reilun kaupan tuotteet ovat erikseen merkittyjä tuotteita, joita valvotaan tarkasti. Suomen kaupoista löytyy
noin 900 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Järjestelmällä parannetaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen
työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotannon periaatteet ovat:
–
–
–
–
–
100
Kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
Osa Reilun kaupan tuotosta käytetään elinolojen parantamiseen.
Lapsityövoiman käyttö on kielletty.
Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.
Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.
Biologian ja maantiedon polku 6
Tehtäviä
1.
Luettele syitä Afrikan maiden köyhyyteen.
2.
Mitä on kehitysapu?
3.
Mitä tarkoittaa kehitysyhteistyö?
4.
Mitkä ovat mielestäsi YK:n vuosituhatjulistuksen kaksi tärkeintä tavoitetta? Uskotko, että ne toteutuvat vuoteen 2015 mennessä?
5.
Oletko osallistunut johonkin kehitysapuprojektiin tai köyhien maiden
hyväksi tehtyyn työhön? Miten?
6.
Mitä Reilun kaupan tuotteita olet käyttänyt?
7.
Tutustu johonkin kehitysyhteistyöprojektiin ja tee siitä lyhyt selostus
vihkoosi.
Kehitysyhteistyön avulla suomalaiset ovat rakentaneet kaivoja esimerkiksi Keniaan. Kaivo auttaa
koko yhteisön elämää, kun vedenhaku helpottuu.
101