Nairobin Suomen suurlähetystön asiakirja
Transcription
Nairobin Suomen suurlähetystön asiakirja
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Nairobi NAI Jussi Laurikainen NAI7072-8 13.12.2011 Viite NAI5019-24 Asia Kenia; talouden tila vuonna 2011 ja vuoden 2012 näkymät Asiasanat ITÄ-AFRIKKA, KENIA Hoitaa ALI-20 Hoitaa UE Koordinoi Tiedoksi NAI ALI-01; ALI-02; ALI-30; AVS-KEO; KEMI-00; KEO-01; KEO-02; KEO-10; KEO-20; KEO-50; KPO-01; KPO-02; KPO-10 ABA; ADD; DAR; LUS; MAP; PRE; WIN FINNFUND; FINPRO Laatija jakanut Kenian talouskasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2011, mutta kasvu on edelleen kohtuulliset 4,3 %. Talouden tilaan ovat vaikuttaneet niin euro-alueen kriisi kuin Afrikan sarven kuivuuskin, mutta ennen kaikkea öljyn ja ruuan hinnan nousu, jotka johtivat inflaation jyrkkään nousuun ja shillingin arvon heikentymiseen historiallisen alhaiseksi. Viimeisen vuoden aikana shillinki on menettänyt neljänneksen arvostaan suhteessa euroon, US dollariin ja puntaan. Vaihtotaseen vaje on kasvanut jo 10 prosenttiin BKT:stä, mikä heijastaa Kenian talouden vakavaa epätasapainoa: tuonti kasvaa kotimaisen kysynnän varassa, mutta vienti ei kasva samaan tahtiin. Kuluvana vuonna Kenian tärkeimmistä vientituotteista (tee, kahvi, kukat, teollisuustuotteet) saadut tulot eivät ole riittäneet maksamaan edes maan öljylaskua. Kenian lähtökohdat eivät siis ole parhaat mahdolliset vaalivuoteen 2012, jolloin maa aloittaa myös siirtymisen kohti uuden hallinnollisen tason eli 47 maakunnan luomista. Uusille maakunnille siirtyy merkittävästi valtaa ja resursseja. Sekä devoluutioon että erityisesti vaaleihin liittyy epävarmuutta, joka heijastuu myös maan talouteen. Jos Kenia pystyy hallitsemaan talouden ulkoiset ja sisäiset riskit, voi talous vuonna 2012 kasvaa 5 prosenttia. Maailmanpankin Nairobin toimisto julkaisi 8.12.2011 puolivuosittaisen katsauksensa Kenian taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Raportin ”Navigating the storm, delivering the promise” (liitteenä) erityisteemana tällä kertaa on alkamassa oleva merkittävä vallan ja resurssien siirto maakunnille eli devoluutio, joka muuttaa ratkaisevasti Kenian poliittista ja fiskaalijärjestelmää. Muiden rahoituslaitosten tapaan Maailmanpankki laskee edelleen kuluvan vuoden kasvuennustetta etenkin öljyn ja ruuan korkean hinnan, Afrikan sarven kuivuuden ja Euro-alueen ongelmien takia, mutta ennuste on edelleen kohtuulliset 4,3 prosenttia (aiemmat tämän vuoden ennusteet 5,3 % ja 4,8 %). Viime vuonna maan BKT kasvoi 5,6 prosenttia. Ennusteen mukaan Kenian talouskasvu jää alle Saharan etelänpuoleisen Afrikan keskiarvon (5,3 %), ja vielä selvemmin naapurimaita heikommaksi (Etiopia 9 %, Tansania 7,2 %, Uganda 6,5 %). Maailmanpankin näkemys Kenian talouden tulevaisuuden näkymistä on kuitenkin edelleen perusvireeltään optimistinen. Vuonna 2012 BKT voisi kasvaa 5 prosenttia edellyttäen että maa pystyy paremmin hallitsemaan talouden ulkoisia riskejä, devoluutio toimeenpannaan hallitusti, ja vuoden 2012 vaalit sujuvat rauhallisesti. 2(4) Vaikka vuosi 2011 on ollut Kenialle vaikeaa, on kuluva vuosikymmenen kaiken kaikkiaan alkanut lupaavasti. Kesäkuun raportissaan Maailmanpankki arvio, että tasaisen 6 prosentin BKT-kasvun saavuttaminen lähivuosina on Kenialle realistista, minkä seurauksena maa siirtyisi vuonna 2019 keskituloisten maiden kastiin eli maan BKT per asukas-tunnusluku ylittäisi 1000 US dollarin rajan (tällä hetkellä noin 770 USD). Kenian kehitysstrategiassa ”Vision 2030” maan talouskasvun tavoitteeksi on otettu 10 prosenttia, mistä ollaan kuitenkin vielä kaukana. Keskipitkällä aikavälillä Kenian talouskehitykseen vaikuttavat positiivisesti infrastruktuurin parantamiseen tehdyt investoinnit, kehittynyt ICTsektori ja integraatio Itä-Afrikan yhteisön puitteissa. Huono infrastruktuuri ja etenkin Mombasan sataman tehottomuus ovat kuitenkin tällä hetkellä Kenian suurimpia haasteita. Jos nämä ongelmat saadaan ratkaistua, on Kenialla hyvän sijaintinsa ja koulutetun työvoimansa takia kaikki mahdollisuudet tulla yhdeksi Afrikan teollisuustuotannon keskuksista. Talouden kasvun ennustetaan hidastuvan tänä vuonna kaikilla sektoreilla. Maataloussektorin ennustetaan kasvavan 4,3 % (viime vuonna 5,6 %), teollisuustuotannon 3,5 % (6,3 %) ja palvelusektorin 3,6 % (5,3 %). Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kenian talouden alasektoreista parhaiten ovat pärjännyt finanssipalvelut ja rakennussektori, jotka kasvoivat 8 prosenttia. Rakentamisen noususuhdanne näkyy selvästi ainakin Nairobissa sekä asunto- että toimistorakentamisessa, mutta viime aikoina spekulaatiot asuntojen hintakuplasta ovat lisääntyneet. Rakentamista vauhdittavat diasporan halu investoida asuntoihin, mutta myös Somalia merirosvoudella uskotaan olevan vaikutuksensa Nairobin rakennusmarkkinoihin. Pankkien lainakorot ovat nyt kivunneet yli 20 prosentin, mikä heijastuu kohta varmasti myös asuntojen kysyntään. Maataloussektori on pärjännyt tänä vuonna kohtuullisesti. Pohjois-Kenia vaivanneen kuivuuden vaikutukseksi BKT:hen arvioidaan 0,2 prosenttia, pääosin karjan menestysten kautta. ICT-sektorin merkitys jatkuu tärkeänä. Matkapuhelin liittymien määrä Keniassa on 25 miljoona (asukkaita 40 miljoonaa), ja liittymien määrä on lisääntynyt vuodessa 25 prosentilla. Internetiä käyttävien määrä on noussut vuodessa peräti 60 prosentilla, ja on nyt 12,5 miljoonaa. Matkapuhelinten ja mobiilisovellusten myötä rahansiirto-, pankki- ja vakuutuspalvelut ovat nyt miljoonien uusien ihmisten saatavilla. Turismi on yksi Kenian tärkeimpiä sektoreita. Hotelli- ja ravintolapalvelut kasvoivat vuoden ensimmäiselle puoliskolla 6,4 prosenttia ja turistien määrä 13,6 prosenttia. Epävakaa turvallisuustilanne kuitenkin heijastunee loppuvuoden tilanteeseen. Keniaan saapuvista turisteista liki puolet, 46 prosenttia, tulee edelleen Euroopasta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että kiinalaisten turistien määrä on noussut vuodessa 50 prosentilla. Kasvu on tietoisen markkinoinnin tulosta. Myös kukkateollisuus on lisännyt vahvasti markkinointiaan Aasiassa, joten lähivuosina Aasian markkinoiden merkitys voi kasvaa entisestään. Kenian on aikaisemmin katsottu pystyneen hyvin reagoimaan talouden ulkoisiin shokkeihin, ja maan vahvuuksiin on kuulunut talouspolitiikan uskottavuus ja ennustettavuus. Nyt maa on kuitenkin aikaisempaan haastavammassa tilanteessa. Vuoden 2008 vaaliväkivaltaisuuksien seurauksena maan talous kärsi huomattavasti. Tilannetta yritettiin vuosina 2009-2010 parantaa elvytyspaketilla, joka rahoitettiin pääasiassa kotimaisella lainanotolla. Tämän seurauksena julkisen velan osuus BKT:sta on noussut 49 prosenttiin ja yli 45 prosentin maksimirajan, ja hallituksen liikkumavara on nyt kapeampi. Polttoaineen ja ruuan hinnan nousu aloittivat alkuvuonna pahan inflaatiokierteen ja shillingin arvo on heikentynyt koko vuoden. Viime vuoden lokakuussa inflaation oli noin 4 %, mutta on nyt noussut 20 prosenttiin. Shillingin vaihtokurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin laski lokakuussa 2011 kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle. Kuluvan vuoden inflaatioksi ennustetaan 13 prosenttia. Kuten usein on tilanne, on inflaatio ja ruuan hinnannousu iskenyt kovimmin köyhimpiin ihmisiin. Esimerkiksi Nairobissa alhaisimman tulotason kotitalouksien kokema inflaatio oli lokakuussa 20 prosenttia, kun taas keskimmäisen ja ylimmäntason kotitalouksissa se oli 15 prosenttia. Peruselintarvikkeiden kuten maissijauhon, ruokaöljyn tai sokerin hinnat ovat nousseet tänä vuona kymmeniä prosentteja, ja hinnat ovat selvästi maailmanmarkkinahintoja korkeammalla. Massisäkin hinta kaksinkertaistui tammikuusta heinäkuuhun, jolloin se maksoi 45 US dollaria, mikä noin 70 % enemmän kuin maailmamarkkinahinta. Sokerikilosta kenialaiset maksavat liki 2 dollaria kilolta eli huomattavasti enemmän kuin vaikkapa EU:ssa. Ruuan inflaatio yli kaksinkertaistui tammikuusta lokakuuhun (10 %> 26 %), samoin liikenteen (13 % > 26 %). Ainakin maissin ja sokerin korkean hinnan taustalla epäillään olevan tuontilisenssien manipulointia ja korruptiota. 3(4) Vuoden 2012 aikana inflaation ennustetaan kuitenkin laskevan, sillä öljyn ja ruuan maailmanmarkkinahintojen odotetaan laskevan ja tämän vuoden hyvät sateen lupaavat hyviä satoja. Inflaatioon vaikuttaa myös se, että Kenian keskuspankki on juuri kiristänyt rahapolitiikkaa nostamalla keskuspankkikorkoa 7:stä 16,5 prosenttiin. Toimenpide tuli kuitenkin liian myöhään, mikä lienee ollut tärkein syy siihen, että keskuspankin johtaja Njuguna Ndung'u valittiin juuri Reuters’in tekemässä tutkimuksessa Afrikan huonoimmaksi keskuspankin johtajaksi. Keskuspankkia ei kuitenkaan voi syyttää tilanteen pohjalla olevista Kenia talouden rakenteellisista ongelmista, etenkin maan tuonnin ja viennin vakavasti epätasapainosta: vaihtotaseen vaje on tällä hetkellä yli 10 prosenttia BKT:stä. Maan tärkeimmistä vientituotteista (kukat, teollisuustuotteet, tee, kahvi) saatavat tulot eivät kata edes maan öljylaskua, jonka on kolmannes kokonaistuonnista. Viime vuosien talouskasvu on siis ollut vahvan kotimaisen kysynnän ja palvelusektorin kasvun ansiota, mutta vientiin suuntautuvaa teollisuutta ei ole syntynyt eikä maa ole houkutellut juurikaan suoria ulkomaisia sijoituksia. Maailmanpankin mukaan työvoimakustannukset ovat Keniassa alhaisempia kuin Aasian nousevissa talouksissa, ja tulevaisuudessa näistä voisi hyvinkin siirtyä kevyttä teollisuutta Keniaan, mutta keskeinen ongelma on energian saatavuus ja hinta, mikä karkottaa ulkomaiset investoijat. Esimerkiksi tänä vuonna teollisuuden energian hinnan lasketaan nousseen 55% vuoden alusta lähtien. Tällä hetkellä Kenia panostaa geotermisen energia tuotannon lisäämiseen, mikä ehkä jossain vaiheessa parantaa tilannetta. Toinen ulkomaisiin investointeihin ja vientiin keskeisesti vaikutta tekijä on Mombasan satama ja sen tehottomuus, josta Maailmanpankki muistuttaa jokaisessa raportissaan. Kenia suunnittelee uuden sataman rakentamista Lamuun maan pohjoisrannikolle lähelle Somalian rajaa päästäkseen osingolle Etelä-Sudanin ja Etiopian kaupasta, mutta huomattavasti tärkeämpää olisi saada Mombasan satama toimivaksi. Sataman antaminen yksityisen toimijan hoidettavaksi olisi varmasti paras ratkaisu, mutta tätä vastustavat monet poliittiset intressiryhmät. Vaikka Keniaan ei suuntaudukaan mittavia suoria sijoituksia, on Nairobi kuitenkin vahvistanut asemiaan alueellisena keskuksena. Tämän vuoden aikana useampi monikansallinen suuryritys on avannut alueellisen tai Afrikan toimiston Nairobiin, yhtenä esimerkkinä Nokia-Siemens Networks. Vuodesta 2012 on tulossa Kenialle erittäin haastava. Maan talous ei ole parhaassa kunnossa ja tulevaan vuoteen liittyy riskejä ja epävarmuutta. Eurooppa säilyy Kenian tärkeimpänä kukkien markkinaalueena, samoin suurin osa turisteista tulee Euroopasta. Euro-alueen talouskehitykseen Kenia ei voi kuitenkaan vaikuttaa, samoin kuin ei öljyn hintakehitykseen. Vuosi 2012 on Keniassa vaalivuosi. Vaalit järjestetään todennäköisesti joulukuussa, mutta ne saattavat vaikuttaa koko vuoden talouskehitykseen. Viimeisten 30 vuoden aikana maan talouskasvu on vaalivuosina ollut noin prosentin keskimääräistä pitkän aikavälin kasvu alhaisempi. Syynä on se, että vaaleihin on Keniassa liittynyt yleensä sekä poliittista epävarmuutta että väkivaltaa, mikä heijastuu sekä kotimaiseen että ulkomaiseen investointihalukkuuteen ja yleiseen taloudelliseen aktiivisuuteen ja kotitalouksien kulutukseen. Vaalivuosi 2007 oli poikkeus, sillä talous kasvoi silloin ennätykselliset 7 prosenttia. Vaalien jälkeinen väkivalta ja poliittinen epävarmuus syöksivät talouden kuitenkin kriisin ja vuonna 2008 kasvu jäin pariin prosenttiin. Vuonna 2012 Keniassa alkaa myös täysin uuden hallinnollisen tason luominen. Kahdeksan keskushallinnon alaisen provinssin ja 220 piirikunnan tilanne perustetaan 47 maakuntaa (county), joilla on oma vaaleilla valittu kuvernööri ja valtuusto. Maakunnille siirtyy huomattava määrä tehtäviä ja palvelujen tuotantoa, ja niille ohjataan vähintään 15 prosenttia valtion tuloista. Maakuntien uusien instituutioiden, toimintatapojen ja politiikkojen kehittämiseen menee aikaa (ja rahaa). Tässä tilanteessa esimerkiksi yksityinen sektori voi pitää parempana odottaa investointien kanssa. Kaiken kaikkiaan devoluution toteuttamiseen ja rahoitukseen liittyy lukematon määrä avoimia kysymyksiä, ja näiden vaikutuksia Kenian talouteen on vielä vaikea arvioida. LIITTEET Lomakepohja: UH-Muistio - 3 sähköistä liitettä 4(4)