Saunatalon hierojien varaukset netissä. Lue ohjeet tj:n palstalta.

Transcription

2/2011
rojien
e
i
h
n
o
al
Saunat kset netissä.
varau ohjeet
Lue talta.
s
tj:n pal
To i m
a
itus jopa muut
ma
a
ss
v
os
iik
Statiivi
Parhaat
löylyt löydät
Kontiolta
sa !
Rantasauna, saunamökki tai savusauna - Kontion mökki- ja
saunaesitteistä löydät kymmeniä vaihtoehtoja. Kaikki tehtynä
aidosta Kontiohirrestä. Tutustu myös pikamallistoomme
www.kontio.ﬁ! Sieltä löydät suosituimmat saunamallimme. Toimitus jopa muutamassa viikossa!
KONTIO
HIRSITALOT JA -HUVILAT
Sauna /
www.kontio.ﬁ
s(AAPAVESIs(ELSINKIs(ËMEENLINNA
s)ISALMIs*OENSUUs*YVËSKYLËs+AJAANI
s+EMIs+OKKOLAs+OUVOLA
s+UOPIOs,AHTIs,AP
PEENRANTAs-IKKELIs-UONIO
s/ULUs0ORIs0ORVOOs0UDASJËRVI
s2OVANIEMIs3AVONLINNAs3EINËJOKI
2
s4AMPEREs4URKUs5USIMAA.URMIJËRVENNËYTTELYALUE
s6AASA
7LYPU[LPULURLY[HSpTTP[[LPULU
(2RP\HZ[VPTP[L[HHUU`[
RLYHHTPZPSSHRP]PSSp]HY\Z[L[[\UH
8XVLHQNLYLHQDQVLRVWDNLXNDDQ
OÃPPLW\VDLNDOÃKHVSXROLLQWXXMD
QÃLQP\ŌVHQHUJLDWHKRNNXXVRQ
SDUDQWXQXW
.LXNDDQXXVLWWXOÃPPŌQHULVW\V
WDNDDSLWNÃQVDXQRPLVDMDQMD
NHUDDPLVWHQNLYLHQDQVLRVWDSÃÃVHW
DLHPSDDQRSHDPPLQQDXWWLPDDQ
UHQWRXWWDYLVWDOŌ\O\LVWÃ
S
I
S
Ä
L
L
Y
S
5
Pääkirjoitus, Ben Grass
6
Löylynhenki-palkinto saunadiplomatialle, Raili Vihavainen
8
Pertti Torstila - Hikeä, taitoa ja ystävyyttä
Alaston totuus saunadiplomatiasta, Pekka Ritvos
10
Otoksia ja pohdintoja suomen ja sukukielten
saunasanastosta, Maria Lehtonen
14
Villa Kaurilan sauna Vähä-Meilahdessa, Raili Vihavainen
17
Sauna lievittämässä pakolaisten hätää Japanissa
Risto Elomaa
18
Vihtomisen kolmannet maailmanmestaruuskilpailut
Liettuassa, Eija Elomaa
21
Siperialaisessa saunassa, Urho Ilmonen
22
Savusaunan lämmittäminen, Sakari Närvänen
24
Outo saunoja, Hannes Markkula
26
Suurlähettiläät kevätsaunassa, Kristian Miettinen
27
Lauteilla, Timo Martikainen
28
Toukokuun talkoot, Raili Vihavainen
30
Kesätapahtumia
33
Kipolliset, toim. Raili Vihavainen
34
Seppo Pukkila - Löyly syntyy tarkalla reseptillä, Pekka Ritvos
36
Lämmityskurssilla, Jukka Tolvanen
37
Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila
38
ISS-kuulumiset, Risto Elomaa
39
40
Pekka Tommila
Yhteystiedot
43
Mediakortti
S
Toimitus
Lisa Mäkelä
Raili Vihavainen
Etukansi
Villa Kaurilan saunan
takkatuvassa
Kuva Henrik Kettunen
Sauna-lehti 3/2011
aineistopäivä 5.9.2011
ilmestyy viikolla 39
TuKu tiedottaa: Puulämmitteisten saunojen ilmanvaihtotutkimus
42
Tiedotustoimikunta
Timo Martikainen, pj
Hanna Linkola
Pekka Laaksonen
Pekka Ritvos
Raili Vihavainen
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Toiminnanjohtajan palsta, saunatalon hierojat netistä
Aukioloajat
Julkaisija:
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10
00200 Helsinki
puh. 010 439 5600
www.sauna.fi
Sauna-lehti löytyy
myös kotisivuilta
Kansainväliset asiat
Risto Elomaa
Kristian Miettinen
41
Sauna-lehti: 65 vuosikerta
tilaushinta 25€ /vsk
4
Painopaikka:
Newprint Oy
ISSN0357-6566
Pääkirjoitus
Suomen Saunaseuran kevätkokous pidettiin 13.4.2011 Rake-salissa Helsingissä.
Osanottajia oli kokouksessa lähes 100. Kokouksen jälkeen oli seuralaisilla ilo nauttia Suomen
Hypoteekkiyhdistyksen tarjoilusta pankkisalissa. Kiitos vieraanvaraisuudesta.
On tärkeää todeta, että kokous sujui hyvin ja seuran jäsenet osoittivat jälleen kerran olevansa
kiinnostuneita yhdistyksen asioista ja etenkin siitä, miten seuramme toimintaa voidaan kehittää.
Tämän vuoksi oli hyvä, että kuulimme seuran 75-vuotisjuhlakirjan kirjoittajan Tuomo Särkikosken
puheenvuoron. Ilman historiaa ei ole nykyisyyttä eikä tulevaisuuttakaan!
Tilinpäätös ja toimintakertomus osoittivat, että olemme aktiivinen seura ja myös varsin
yhteiskunnallinen. Seuran jäseniä oli vuoden lopussa 3942 ja kiinnostus seuran jäsenyyteen on
pysynyt korkeana.
Jäsenmäärän voi edelleen arvioida kasvavan hallitusti, mutta tietenkin on jatkuvasti seurattava
tilannetta siten, että saunojemme kapasiteetti on oikeassa suhteessa jäsenmäärään.
Taloudellinen tilanteemme on hyvä joskin kiinteistömme kunnossapito vaatinee jatkossa lieviä
maksuperusteiden tarkistuksia. Käytimme sauna- ja jäsenmaksuja ja entisiä varojamme vuonna 2010
saunatalon remontteihin yli 200 000 euroa ja tänäkin vuonna korjauskulut ovat lähes yhtä suuret
lähinnä aikaistetusta ilmastointiremontista johtuen. Jokainen seuramme jäsen tietää, miten oleellista
on, että arvokas Vaskiniemen saunatalomme pysyy kunnossa ja viihtyisänä.
Uudet säännöt on nyt rekisteröity ja saatu käyttöön 22.3. alkaen. Kannattaa painottaa, että
sääntöjen 2 § on velvoittava. Seuran tarkoituksena on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen,
saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen terveiden
elämäntapojen ylläpitäjänä. Tämän jälkeen säännöissämme on tämän tarkoituksen toteuttamiseksi
yhdeksän erilaista toteamaa.
Voin vain painottaa, että olemme tärkeän suomalaisen instituution – sauna-aatteen oleellinen
toteuttaja Suomessa ja valvomme myös saunan mainetta maailmalla.
Uskon tämän takia, että Tuomo Särkikosken historiateos voi olla hieman laajennettu näkemys siitä,
mitä sauna-aate on meillä ja muualla ja miten se on kehittynyt. Mutta totta kai se on myös kertomus
siitä, miten Saunaseura on toiminut Suomessa ja mitä haasteita meillä on seurassa.
Suomen Saunaseura on myöntänyt Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina
vuodesta 1988 alkaen tunnustuspalkinnon suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.
Tämän vuoden Löylynhenki-palkinto luovutettiin ulkoasianministeriön tiloissa suomalaiselle
saunadiplomatialle perusteena saunakulttuurin edistäminen, jota on tehty maamme ulkomaan
lähetystöissä, joissa jokaisessa on sauna. Vieraiden saunottaminen on mielenkiintoinen
vaikuttamisen tapa, joka on laajentanut ja parantanut Suomi-kuvaa.
Hyvät saunaseuralaiset, käykää edelleen saunomassa. Viime vuonna kylpijöitä oli 31 632 (vuonna
2009 32 277). Nauttikaa saunoistamme ja niiden ilmapiiristä ja olkaamme toisillemme todellisia
saunasisaria ja –veljiä. Saunassa tavataan.
Hyvää saunakesää!
BEN GRASS
5
Löylynhenki-palkinto
saunadiplomatialle
Palkinnon vastaanottaja ja antajat: vasemmalla Löylynhenki-veistoksen juuri saanut ulkoministeriön Pertti Torstila, palkintoa
saatesanoineen luovuttamassa Saunaseuran puheenjohtaja Ben Grass ja toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 13.6.2011.
Suomen ulkoministeriön saunadiplomatia sai
tämän vuotisen Suomen Saunaseuran myöntämän Löylynhenki-palkinnon Suomalaisen saunan
päivän kunniaksi.
Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila
pitää palkintoa hienona tunnustuksena UM:lle,
varsinkin kun se tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta.
– Sauna on kiinteä osa suomalaista diplomatiaa kaikkialla maailmassa. Se on osa Suomi-brändiä ja sitä on hyödynnetty niin poliittisessa kuin
kaupallisessakin päätöksenteoksessa monen
vuosikymmenen ajan. Lähes kaikissa Suomen
suurlähetystöissä on saunat, joissa hoidetaan
suhteita paikallisiin vaikuttajiin. Sauna kuuluu
suomalaisten suurlähetystöjen perusvarustukseen.
– Sauna on ihanteellinen paikka ystävyyden
rakentamiseen, sopimusten tekemään ja rauhanrakentamiseen. Suosittelemme sitä muillekin, Torstila sanoi.
Suomen Saunaseuran puheenjohtaja, rakennusneuvos Ben Grass perustelee Löylynhenki-palkinnon myöntämistä suomalaiselle saunadiplomatialle ja saunadiplomaateille sillä, että
ulkoministeriö on esimerkillisellä tavalla toteuttanut palkinnon saannin edellytyksiä. Palkinto
on myönnetty vuodesta 1988 teolle, tekijälle
tai ilmiölle, jotka edistävät suomalaista saunakulttuuria.
– Palkinto on yleensä annettu yhden kriteerin perusteella, nyt täyttyvät kaikki kolme.
Edustoissa saunassa on tilaa teoille ja ilmiöille
ja suomalaisdiplomaatit ovat varsinaisia tekijöitä, Grass sanoo.
Hän muistuttaa, että Saunaseuran tarkoitus
on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen,
saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen.
– Suomen Saunaseura on oppinut arvostamaan sitä, miten UM on halunnut edistää saunan tuntemusta maailmalla. Diplomatian keinoin se on lisännyt perustavaa laatua olevaa tietoutta suomalaisuudesta, Grass toteaa.
6
Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina myönnettävä tunnustuspalkinto
luovutettiin nyt 23. kerran.
Vuosi sitten Löylynhenki-palkinto myönnettiin
suomalaismiesten saunakulttuuria kuvanneelle elokuvalle Miesten vuoro. (Timo Martikainen)
Löylynhenki (Samuli) -palkinnot
Maassamme toimivan diplomaattikunnan vanhin,
Romanian suurlähettiläs Lucian Fatu (vasemmalla) vakuuttaa Löylynhenki-palkinnon juhlayleisölle
nauttineensa lukuisat kerrat suomalaisesta saunadiplomatiasta ja vieraanvaraisuudesta. Omaa luokkansa
ovat häneen mukaansa vierailut Seuran Saunatalossa,
etenkin sen savusaunoissa. (Kuvat Eero Kuosmanen)
UKK-Instituutti, tutkimukset saunomisen terveellisyydestä
Mirja Mohtaschemi-Virkkunen, kirja ”Terveisiä saunasta”
Professori Erkki Helamaa, saunaperinteen vaaliminen, rakennustekniikka
Emeritusprofessori Ilmar Talve, Viro, väitöskirja saunasta 1960
Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, aloite Muuramen saunakylän rakentamisesta
Kotiharjun sauna, ainoa yleinen puulämmitteinen sauna Helsingissä
Johtaja Heiz Steinfeld, Saksa, suomalaisen saunan tunnetuksi tekeminen Saksassa
Maisteri Eero Välikangas, Tampereen kv. Savusaunaklubi, saunarauhan julistaja
Toimitusjohtaja Pekka Roviola, savusaunamalliston ja savusaunakiukaan luominen
Ekonomi Ritva Müller, Matkailun Edistämiskeskus, saunalähettiläs maailmalla
Näyttelijä Keijo Komppa, yleisten saunojen puolestapuhuja
Kirjailija Markku Nieminen, vienankarjalaisen kulttuurin elvyttäjä
Keraamikko Teppo Hurme, saunamuseon perustaja
Matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas, Rymättylän Herrankukkaron perustaja
Lions Club, Asikkala
Arkkitehti Severi Blomstedt ja valokuvaaja Jari Jetsonen, Löylyn Henki–näyttely
Suomen Latu ry, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä
Olli Leikas, traktorivetoisen savusaunan keksijä ja taitavasti rakentaja
Rainer Hanhilahti, Saunasaaren perustaja
Nina Stenros, Anu Valve, TV-dokumentti Sauna-totuus saunasta...
YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo tunnustuksena saunakulttuurin
vaalimisesta operaatioissa eri puolilla maailmaa. www.peacekeeping.fi/
Faitteri-saunat
Ohjaajat Joonas Berghäll, Mika Hotakainen dokumenttielokuva Miesten vuoro
www.oktober.fi
Saunaseuran perinteinen
tunnustuspalkinto
Puheenjohtaja Ben Grass totesi suomalaisen
saunan päivän kunniaksi luovutettavan Löylynhenki-palkinnon olevan oleellinen osa Seuran
sauna-aatteen ylläpitämisen muotoja. Tunnustus, jonka nimi oli aikaisemmin Samuli-palkinto
kuulun kansatieteilijämme Samuli Paulaharjun
mukaan, on luovutettu vuodesta 1988. Palkinto
on myönnetty saunakulttuuria edistävälle teolle, tekijälle tai ilmiölle.
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen totesi
palkinnon antamisen perusteluissa, että lähetystöjensä saunoja hyödyntävät diplomaatit ovat
oivaltaneet saunan merkityksen paitsi maamme
kulttuuriarvojen ja kansanluonteen lähettiläänä, myös erimaalaisten ystävyyden, sovinnonhalun ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämisen
tyyssijana. Saunaseuralaisen, presidentti Martti
Ahtisaaren johtaman CMI-järjestön iskulauseen
”jokainen rauha on tärkeä” (Every Peace Mat-
ters) sanoja laajentaen saunadiplomaatit voivat
sanoa ”jokaiset löylyt tekevät tehtävänsä” (Every Sauna Session Matters).
Oli korkea aika, että Suomen Saunaseuran
Löylynhenki-tunnustuspalkinnon sai kollektiivisesti se ilmiö ja monet tekijät, jotka olisivat sen
jo vuosikymmenet ansainneet, vaikkapa pienissä erissä ja yksilöllisten otsikoiden alla. Vuoden
2011 palkinnon saajat ovat suomalainen saunadiplomatia ja saunadiplomaatit.
Kunnian monen puolesta vastaanotti saunadiplomatia-aatteen henkilöitymänä ulkoasiainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri
ja kansliapäällikkö Pertti Torstila, jonka moniin
ansioihin kuuluu myös Saunaseuran jäsenyys.
Torstila kertoo saunadiplomatiasta ja arvioi
Löylynhenki-palkinnon merkitystä seuraavassa
haastattelussaan. (Kristian Miettinen)
7
TOIMITTANUT RAILI VIHAVAINEN
PEK
EKKA RITVOS
Alaston totuus saunadiplomatiasta:
Hikeä, taitoa ja ystävyyttä
Suomen ulkoministeriöllä on 99
edustustoa maailmalla.
Niissä
jokaisessa
on
sauna, parhaimmissa kaksi. Saunomista harrastetaan jokaisessa lähetystössä.
Saunaa käytetään
suhteiden luomiseen,verkostojen
ra ken tamiseen,
viennin edistämiseen, vierailuValtiosihteeri Pertti Torstila.
Va
jen valmistelemiseen ja oman henkilökunnan hyvinvointiin. Saunasee
seuran Löylynhenki-palkinto onkin oiva tunnustus
seu
osaavalle saunadiplomatialle.
osa
Ulkoasianministeriön valtiosihteeri ja kansliapäälU
likkö Pertti Torstila (Sauna-seuran jäsen hänkin) salikk
noo, etteivät kaikki lähettiläät samalla tavalla sauno,
noo
mutta kaikki osaavat taidon. Hän luettelee ulkomimu
nisteriön maineikkaasta historiasta saunojien konist
van ytimen: Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi, Max
Jakobson, Keijo Korhonen ja Paavo Rantanen. Kaikki
Jako
Torstilan ja monen muun suomalaisen ”saunadiploTor
maatin” esimiehiä ja esikuvia. Uutta diplomaattisauma
nottajien sukupolvea edustaa Sanghaissa pääkonsunot
Heimonen puolisonsa Hilkan kanssa. Hilkka
li Matti
M
on ollut Saunaseuran toiminnanjohtajana.
destaan, heillä on suomalaisia kavereita ja he ovat
jossain päin kimpanneet meikäläisten kanssa. Kun he
tulevat uuteen paikkaan ja tapaavat uusia suomalaisia, he kysyvät heti, että onko teillä saunaa.
Pertti Torstilalla itsellään on yli 40 vuoden diplomaattikaudellaan ollut lukuisa ulkomaanposteja.
Jokaisessa on ollut omat käyttäytymissääntönsä.
Esimerkiksi Ranskassa, jossa valtiosihteeri on palvellut useampaan kertaan, on saunominen vieras juttu. Kutsuttujen kanssa piti olla hyvin tarkkana. Mutta Unkarissa ja Ruotsissa tilanne oli toinen ja homma pelasi hienosti.
Alastoman sanaa
vaikeaa rikkoa
SSaunadiplomatia on herkkä juttu eikä se istu kaikkiin maailman kulttuureihin.
- Asia on sama, kun kutsut kesämökillesi ulkomaisen vieraan. On tarkka paikka, miten hänet viedään
alastomien ihmisten sekaan. Tiedän omasta kokealas
muksesta, ettei kollegoita tai muita ihmisiä pidä saatmu
taa kiusallisiin tilanteisiin. Kutsut pitää tehdä hyvällä
maulla, tarkkuudella ja taidolla.
ma
D
Diplomatian perusvaatimus on oivaltaa ja ymmärtää
tää, onko ihmisellä hyvä olla tällaisessa tilanteessa.
- Minun havaintoni on, että saunan ystävät kyllä
löytää maailmalla. He ovat Suomen ystäviä entuu-
Torstila perusti lähetystöön saunaklubin ollessaan
siellä suurlähettiläänä vuosina 2002 - 2006.Vieraslistoilla eli jäsenluettelossa oli parhaillaan lähes sata nimeä hovin, politiikan, kulttuurin, teollisuuden, sotaväen ja median piiristä. Klubi toimii edelleen.
- Perjantaina aloitin Bastukabinetin kokoukset
kello 17. Sinne saapui illan mittaan enimmillään 30
vierasta, kun he olivat lopettaneet työnsä. Porukka
vaihteli ja tapaamisia oli pari kertaa kuussa. Jäseneksi piti hakea, ja kontaktit luotiin ruotsalaisten kaverisuhteiden kautta. Oli kiva juttu aloittaa sieltä perjantai-ilta ja siirtyä sitten viikonlopun hommiin.
Diplomatia on suhdeverkoston kehittämistä ja tietojen vaihtoa.
- Pukuhuoneessa ja löylyssä kommunikointi on läheistä viestitystä. Kun ei ole paitaa päällä,
ei voi laittaa mitään liiviin, sanotaan. Syntyy sellainen kaverisuhde, joka poikkeaa muodollisemmasta
yhteydenpidosta esimerkiksi ravintolassa tai virallisimmassa puitteissa. Ja saunassa ovat kaikki omana
itsenään, tasa-arvoisina ilman ylemmyys- tai alemmuuskomplekseja. Se kasvattaa ystävyyttä, läheisyyttä ja luottamusta. On vaikea rikkoa sanaansa, kun
sen on nakuna antanut.
Torstila ei pidä saunakabinettia omana monopolinaan. Suomalaiset diplomaatit ovat vuosikymmeniä harjoittaneet sitä ympäri maailman. Washington
Postkin kirjoitti ihailevasti Suomen lähetystön saunaklubista, johon kuuluu noin 150 politiikkoa, lobbaria, virkamiestä ja reportteria. ”Siellä vaihdetaan uutisia, kuullaan skuuppeja, luodaan suhteita ja virkistäydytään hyvässä seurassa.”
8
Saunan ystävän
haistaa maailmalla
Washington
Berliinii
Suurlähetystöjen saunoja. (Kuvat Risto Elomaa ja
suurlähetystöt.)
Mikä vaikutus on
Löylynhenki-palkinnolla?
- On se hieno tunnustus UM:lle, varsinkin kun se
tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta. Kun tieto menee meidän kenttäorganisaatiolle, se innostaa
ja panee laittamaan paikat ja edustussaunat entistä
ehompaan kuntoon.
- Pidän hienona kädenojennuksena sitä, että tämmöinenkin pieni osa tässä meidän ammatissamme
noteerataan. Sauna on perustavaa laatua oleva pala suomalaisuutta. Rauhanturvaajat saivat saman palkinnon vuonna 2009 samoista ansioista. Sauna-seura on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, miten tätä meidän kansallista instituutiota maailmalla
markkinoidaan.
Pertti Torstila on levittänyt saunatietoutta myös
laajemmilla foorumilla. Hän esitelmöi XV Kansainvälisessä sanunakonferenssissa Tokiossa saunadiplomatiasta kiinnostuneelle yleisölle viime vuonna.
Perusteellinen esitelmä kiinnosti laajasti myös lehdistöä Financial Timesiä myöten.
Esitelmässä kerrottiin, että Suomessa on enemmän saunoja kuin autoja. Miten oleellisen tärkeitä saunat ovat rauhanturvajoukoille ympäri kriisipesäkkeitä. Miten Ahtisaari saunotti Tansaniassa tulevaa pääministeri John Malecaa. Miten presidentti
Tarja Halosella on kaksi saunaa Naantalin residenssissä, miten Urho Kekkonen torjui Tamminiemen
lauteilla Neuvostoliiton marsalkan Dmitri Ustinovin
esityksen sotilaallisesta yhteistyöstä ja miten Venäjän, Bulgarian ja Serbian banja, eskimoiden ja Amerikan intiaanien hikimaja, turkkilaisten hamam, Mexicon temescal tai Mongolian kuuma huone ovat kaikki suomalaisen saunan serkkuja.
- Työtä olen tehnyt saunan eteen ja kyllä se kannattaa, virnistää tämä suomalaisten saunadiplomaattien kansliapäällikkö leveästi.
Moskova
Washington
9Brysselin EU-edustuston sauna
MAARIA LEHTONEN
Otoksia ja pohdintoja suomen ja
sukukielten saunasanastosta
Suo
Suomalaisen
saunasanaston juuret ovat pitkät ja
haarovat moneen suuntaan.Viime syksynä sain pehaa
rehtyä saunasanaston juuriin, kiitos Saunaseuran.
reh
Tutkin lähinnä suomen kielen saunasanastoa, mutTut
ta kkoska sekä lähi- että etäsukukielissä on suomen
kanssa runsaasti yhteisiä sanoja, perehdyin myös
kan
sukukielten saunasanastoon. Esittelen tässä artiksuk
kelissa joitakin keskeisiä saunasanoja tarkemmin
kel
ja ssen jälkeen saunasanaston yleisiä piirteitä.
Sauna
SSaunalla, niin kuin rakkaalla lapsella, on monta
nimeä.
nim Niistä tavallisin on juuri sauna, vanha omaperäinen
sana, jolla on vastineita useissa lähisukuper
kielissä,
kuten virossa saun. Etäsukukielistä sen sikie
jaan vain saamessa tunnetaan sauna-sanan vastine: saamen suovdnji tarkoittaa lumeen kaivettua
kuoppaa ja murteellinen sávdni saunaa. Saunakuo
sanasta juontuvat monet saunaan liittyvät sasan
nat saunottajasta lapsenkatsojaisia merkitsevään
saunajaisiin. Suomen kielessä sanoja voidaan yhsau
distää lähes loputtomasti toisten sanojen kansdis
sa, ja niinpä sauna-sanakin on osana lukuisissa
erilaisia saunoja tarkoittavissa sanoissa: on niin
sähkö-, puu-, ulko-, joulu-, lauantai-, seka- kuin tilaussaunakin, vain muutamia mainitakseni.
Muita saunan nimityksiä ovat esimerkiksi
slaavilaisperäiseksi arveltu pirtti, jota on perinteisesti käytetty sauna-sanan sijaan lähinnä Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Etenkin itäisimmissä murteissa saunaa nimitetään kylyksi. Ennen vanhaan saatettiin
puhua myös pyyrystä. Pientä saunaa tarkoittaneen pyyry-sanan on esitellyt Kristfrid Ganander aikanaan painamatta jääneen Nytt Finskt
Lexiconin käsikirjoituksessa 1700-luvun lopulla. Saunaa tarkoittavat myös hasu, hassa, hosso
ja hussu, jotka esiintyvät paikoin Varsinais-Suomessa. Stadin slangissa saunaa tarkoittavat bastu, pastu ja basu. Ne ovat lainaa ruotsin sanasta
bastu. Leikkimielisiä saunan nimityksiä ovat esimerkiksi perspaja, rupikirkko ja karstakirkko.
Sotkamon Rommakon kolmeosainen - savusaunan,
eteisen ja pukuhuoneen käsittävä - saunarakennus.
Rakennusvuosi 1931.
10
Nojakan perinteisen savusaunan kiuas Kittilän Rauhalassa
viime vuosisadan alkupuolelta.
Löyly
ta, mutta jälkiosasta on annettu useita selityksiä, jotka ovat eri sukukielissä
osittain erilaisia. Suomen
ja karjalan sanojen on arveltu olevan hämärtyneitä
yhdyssanoja, joissa jälkiosa
olisi ikivanha kota-sana.
Karjalan nominatiivimuodon kiukoa loppu johtuisi itämurteisesta genetiivimuodosta koan. Suomen
nominatiivi puolestaan olisi valittu muiden samaan
tapaan taipuvien sanojen
mallin mukaan. Paikoin suomen murteissa sana taipuu poikkeavasti kiuas : kiukoon. Toisaalta suomen sanaa kiuas on arveltu yhdyssanaksi
*kivikasa. Kasaa tai nippua merkitseväksi on selitetty myös lyydin ja vepsän kiudug-sanojen jälkiosa -dug. Selvää on, että sana on joka tapauksessa muodostettu omista aineksista.
Kiuas-sanan yhteyteen kuulunevat myös erityistä kiukaallista riihirakennuksen huonetta
tarkoittavat kiukkuri ja kiukuri sekä pesänsuun
yläosaa tarkoittava kiukku. Suomen murteissa
tunnetaan myös sanat kiukainen ja kiukaja. Saunan tulisijan tulipesästä puhuttaessa voidaan
murteissa käyttää myös sanoja pesä ja uuni. Kiuasta tai laajemmin saunan kiukaan yhteydessä
olevia kivirakenteita tarkoittavat myös sanat
muuri ja myyry.
Kiukaalle vettä heitettäessä syntyvää kuumuutta tai kuumaa höyryä tarkoittaa löyly, joka tunnetaan useimmissa suomalais-ugrilaisissa
kielissä. Lähisukukielten vastineet, kuten viron
leul ja liivin löul, tarkoittavat kaikki löylyä, mutta
etäsukukielten vastineiden, kuten unkarin léleksanan merkitys on yleensä henki tai sielu. Erilaisia löylyjä tarkoittavat esimerkiksi alku-, hiki-,
hohka-, hönkä-, jälki-, mallas-, noki-, tauti-, tikuraja täilöyly. Voidaanpa löylyn ottoa tai oikeastaan
heittämistä ilmaista monin tavoin: sopivia verbejä ovat niin ottaa ja heittää kuin myös hakata,
luoda, lyödä, nakata, paiskata, panna, ropsautella,
ropsia, tehdä, virkoa, viskata ja viskoa. Vastaavanlaisia verbejä käytetään myös lähisukukielissä.
Esimerkiksi virossa vastaavia ilmauksia ovat leili
heitma ~ juurde panna ~ viskama ~ visata ~ võtLauteet
ta jne. Lähisukukielissä löylyllä on myös joitaLöylystä nautitaan lauteilla. Laude-sana, joka
kin löyly-sanan tapaisia nimityksiä, kuten vepsäsyleensä esiintyy monikollisena muodossa lausä löun ja pohjoisvirossa lein.
teet, on johdos alkuperältään kiistanalaisesta saKiuas
nasta lauta, joka voi tarkoittaa myös lauteita, kuEi ole saunaa ilman kiuasta. Saunan sydä- ten siitä johdetut sanat lautomet ja lauta(i)set.
menä pidetty kiuas onkin saanut suomen kie- Sanalla lauta on vastineita kaikissa lähisukulessä useita nimityksiä, joista tavallisin on juuri kielissä ja saamessa, mutta laude-sanaa vastaakiuas. Sana tunnetaan useimmissa itäisissä lähi- va johdos tunnetaan vain lyydistä, jossa sanan
sukukielissä, kuten inkeroisessa, karjalassa, vat- ulkoasu on laude. Suomen kirjakielessä laude
jassa, lyydissä ja vepsässä. Sanan alkuperää ja al- on melko nuori, vasta 1800-luvun jälkipuoliskuperäistä rakennetta ei ole saatu täysin sel- kolla käyttöön tullut sana. 1800-luvun puolella
vitettyä. Yleisesti on hyväksytty käsitys, jonka sanalla oli useita vaihtoehtoisia ulkoasuja, muun
mukaan sanan alkuosa kiu- juontuu kivi-sanas- muassa laute ja lautti.
11
Laude-sanaa vanhempia saunan löylynottopaikkaa merkitseviä sanoja ovat lava ja sen
vartalosta johdettu lavo. Molempia sanoja on
käytetty myös esimerkiksi makuusijan merkityksessä. Lava-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä ja saamessa, tosin näistä vain osassa
sana liittyy lauteisiin: inkeroisen, vatjan ja viron
lava-sanoilla yksi merkitys on ‘lauteet’ ja liivissä
lovā ‘vuode; puuteline’ esiintyy sanaparissa sōna
lovā 'saunan lauteet'. Lava-sanan alkuperästä on
annettu useitakin selityksiä, mutta nykyisen käsityksen mukaan sana on vanha balttilainen laina, jolle on rekonstruoitu alkumuoto *lāvā.
Saunan löylynottopaikkaan voidaan viitata
myös sanoilla parvi, parsi ja orsi. Suomen parvi ja
sen lähisukukieliset vastineet, kuten viron parv,
tarkoittavat puisia, rinnakkain asetetuista hirsistä tehtyjä rakennelmia. Parvi-sana on liitetty
etymologisesti laumaa tai joukkoa merkitsevän
parvi-sanaan, jota pidetään ikivanhana omaperäisenä sanana. Parsi merkitsee muun muassa viljalyhteiden kuivatukseen käytettyä ortta riihessä
sekä myös löylylavoa. Sanalla on vastine kaikissa
lähisukukielissä, esimerkiksi inkeroisen pars ‘riihen parsi’. Myös etäsukukielistä on esitetty vastineita, esim. mansin pārt 'lauta'. Parsi-sanan on
esitetty juontuvan indoeurooppalaisista kielistä
ja olevan samaa juurta kuin esimerkiksi englannin board. Kuten parsi, orsikin tunnetaan kaikissa lähisukukielissä: sanavastineita ovat mm. inkeroisen ors, karjalan orsi ja vepsän orź. Alkuperältään orsi on vanha balttilainen laina.
Vihta
Saunasanastossa on esiteltävä myös sanat vihta ja vasta. Molemmat sanat tunnetaan suomen
lisäksi muutamassa lähisukukielessä. Vihta-sanan alkuperästä on annettu parikin eri selitystä.
Toisaalta sitä on pidetty venäläisenä lainana, jota vastaisi nykyvenäjän murteellinen sana véhot
tai vihot 'tukko; pesurätti; huosiain'. Itäinen lainaselitys vaikuttaa kuitenkin sikäli oudolta, että vihta on suomessa tyypillisesti länsimurteinen sana, kun taas itämurteissa on käytetty tyypillisesti vasta-sanaa. Toisen selityksen mukaan
vihta olisi onomatopoeettinen eli ääntä jäljittelevä johdos ja kuuluisi samaan sanaperheeseen
kuin esimerkiksi vihma ja viuhua.
Itämurteiselle vasta-sanalle on puolestaan esitetty läntistä lainaetymologiaa: sanalle on arveltu muun muassa ruotsalaista alkuperää. Nykykäsityksen mukaan vasta on kuitenkin lainattu
muinaisvenäjän sanasta hvostŭ 'häntä', jonka aikaisempi merkitys on mahdollisesti ollut 'vihta' ja johon pohjautuu nykyvenäjän vihtomista
merkitsevä sana hvostát́.
Saunasanaston yleisiä linjoja
Suomen kielen saunasanasto on joukko monenlaisia sanoja. Siihen kuuluu löylyä, saunatilaa,
kiuasta ja saunan erilaisia rakenteita, kuten lauteita, tarkoittavien sanojen lisäksi muitakin sanoja. Mikä kaikki onkaan saunasanastoa, riippuukin varmaan puhujasta, mutta todettakoon,
että saunasanaston esittelyssä voidaan esitellä myös
esimerkiksi löylynheittoon,
peseytymiseen ja kylpemiseen liittyvää sanastoa, eikä unohtaa sovi oikeastaan
saunan lämmittämiseenkään liittyviä sanoja. Kootessani sanastoa sekä siitä kirjoittaessani pidinkin
hankalana sen määrittelyä,
mitä ottaa ja mitä jättää.
Monet sanat voivat saunan
lisäksi liittyä muihinkin arkisiin asioihin, eivätkä näin
ollen ole yksiselitteisesti
vain saunasanastoon kuuluKujanpään vanhan savusaunan lauteet Viitasaaren Löytänässä.
12
Viitasaaren Kujanpään savusaunan vesipata
on upotettu kiukaaseen vähän toiseen
syrjään. Muhkean kiukaan leveys on 120 ja
pituus 170, mutta korkeus vain noin 65 cm.
Saunaa käytetty viimeksi 1960-luvulla.
merkiksi koussikka, lavitsa, lahankka
ja muila. Lainoiksi määritellyistä sanoista on omaperäisin keinoin muodostettu myös uutta sanastoa, esimerkiksi johdoksia tai yhdyssanoja,
kuten vaikkapa kauha-sanasta kauhoa ja löylykauha tai harja-sanasta
harjata ja saunaharja.
Saunasanasto on lähisukukielille pitkälti yhteistä. Sanastotutkimuksissani
en törmännyt moneenkaan sellaiseen
perussanaan, joka ei jossain muodosvia sanoja. Lukija voi huomata tämän helposti sa, joko itsenäisenä sanana tai jonkin johdoksen
seuraavien kappaleiden sanoja silmäillessään.
tai yhdyssanan osana, esiintyisi myös jossakin suKuten muustakin suomen kielen sanastosta, kukielistä. Esimerkiksi jotkut suomeen sen erillismyös saunasanastosta voidaan erotella eri-ikäi- kehityksen aikana lainatut sanat on voitu yhtä hysiä kerrostumia.Vanhimmat saunaan liittyvät sa- vin lainata myös lähisukukieliin, joko suomesta tai
nat juontuvat esisuomalaiselta ajalta. Tällaisia siitä kielestä, mistä laina on tullut suomeen. Esisanoja, joilla on vastineita niin lähi- kuin etäsu- merkkinä vain suomessa tunnetusta sanasta maikukielissäkin, on saunasanaston useat perussa- nittakoon suurta (vesi)astiaa tarkoittava sammio.
nat, kuten katku, löyly, pata, pestä, räppänä, savu
Tämä artikkeli pohjautuu Suomen Saunaseuja sieni. Kantasuomalaiseen sanastoon kuuluvia
ralle tekemääni saunasanastotutkimukseen, jossanoja on jo huomattavasti enemmän. Saunaan
sa keskeisiä lähteitä ovat olleet muun muassa
liittyvistä perussanoista tällaisia ovat esimerTiina Ahon pro gradu Hörkötin, räppänä, ilmareikiksi arina, haiku, hiki, kattila, kauha, kylpeä, kiuas,
kä ja aukko: saunaan liittyvän sanaston muuttumikuuma, lava, sauna, suitsu, tuhka ja vinka. Suomen
nen 1900-luvulla (2000), Suomalais-ruotsalais-saksakielen erilliskehityksen aikana saunasanastoon
lais-englantilainen Saunasanasto (1958), Atlas linguaon tullut esimerkiksi kiulu, kooli, kuuppa, pefletti,
rum fennicarum (2004), Suomen kielen etymologinen
punkka, sampoo, tiinu, vati ja ämpäri.
sanakirja (1955–1978), Suomen sanojen alkuperä
Saunasanastoon kuuluu niin omaperäisiä sa- (1992–2000) sekä Kaisa Häkkisen Nykysuomen
noja kuin lainasanojakin. Omaperäisiin kuuluvat etymologinen sanakirja (2004).
esimerkiksi saunasanaston keskeisimmät saP. S. Kun kirjoittaja itse ahersi sanastotutkimuknat sauna, kiuas ja löyly. Lainasanoja on sauna- sen parissa ja välillä informoi puolisoaan saunomisanastoon saatu etenkin germaaniselta taholta: sen saloista, innostui isäntäkin tosi toimiin. Meidän
vanhoihin germaanisiin lainoihin kuuluvat esi- muutaman neliön kerrostalosaunamme löylyn laatu
merkiksi sanat arina, saippua ja tuhka. Nuoria muuttui perinpohjin, kun sähkölämmitteiseen "posgermaanisia lainoja ovat esimerkiksi skandinaa- tilaatikkoon" hankittiin iso kasa uusia kiviä ja siirrytvisista kielistä lainatut sanat, kuten ruotsista lai- tiin jatkuvalämmitteisyydestä kertalämmitteisyyteen
natut punkka, suopa ja vati. Balttilaisia lainoja on Pekka A. Tommilan ohjeita mukaillen. (Saunaniekka
saunasanastossa melko vähän, esimerkkinä mai- Pekka E. Tommila antoi 1.11. 2010 neuvoja YLE Punittakoon lava, orsi, kauha ja harja. Slaavilaisista heen Päiväntasaaja-ohjelmassa. Haastattelu on kuunkielistä ei ole juurikaan lainattu vanhaa sauna- neltavissa YLE Areenalla 1.11.2011 asti.)
sanastoa, mutta nuorempia suomen erilliskehiKUVAT OVAT SAUNASEURAN VANHOJEN SAVUSAUNAKUVIEN
KOKOELMASTA.
tyksen aikana venäjästä tulleita lainoja ovat esiSauna /
13
RAILI VIHAVAINEN
KUVAT HENRIK KETTUNEN
Villa Kaurilan sauna
Vähä-Meilahdessa
Aiv Seurasaaren kupeesta voi löytää idyllisen,
Aivan
per
perinteisen saunahelmen.
O aivan kuin sukeltaisi lapsuuden saunaan, sinOn
ne viisikymmentä- tai kuusikymmentäluvulle. Puilla llämmitettävä kiuas, muuripata, hirsiseinät, pieni
ikk
ikkuna ja peseytyminen saunan etuosassa kiukaan
ja llauteiden välissä. Löylyt leppeät ja happea riittää
tila
tilavassa saunassa. Mutta sauna ei sijaitse lapsuuteni Pohjois-Karjalassa,
P
vaan lähes ”pääkallon paikalla” Tamminiemen naapurissa,Vähä-Meilahdessa.
T
Tähän
idylliin minut kutsui Sofia Alanko, vaatesuu
suunnittelija,
ja monitoiminainen.
H
Helsingin
kaupunki halusi täydentää Vähän Meilah
lahden suojelualuetta 1990-luvun puolessavälissä ja haettavaksi tulivat rakennuspaikat, jotka olivat jääneet jostain syystä tyhjiksi. Alueen tontit
on lohkottu vanhan Meilahden kartanon maista.
Vil
Villa Kaurilan tontti oli ollut tyhjillään 1970-luvulta, koska paikalla ollut huvila oli palanut.
H
Hakijoilta
edellytettiin, että heillä piti olla tiedos
dossa talo, jonka voi siirtää tontille ja joka sopii
tyy
tyyliltään, iältään ja rakennuskannaltaan alueen
mu
muuhun rakennuskantaan. Hakemuksia oli paljon.
M
Museo- ja kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdit arvioivat parhaat talot ja niiden sopivuuden
tontille ja alueelle. Kiinteistölautakunta päätyi Sofian tarjoamaan Tohmajärvellä 10 vuotta autiona
olleeseen Kaurilan rautatieasemaan, jonka alkuperäinen rakennusvuosi oli 1884. Päätalo eli hirsiseinäinen Kaurila rakennettiin vuosina 1994-1995
ja pihasauna vuotta myöhemmin.
Pihapiiriin sauna
Kaupungin toiveena oli myös, että pihapiiriä täydennettäisiin ulko- piharakennuksilla, koska melkein kaikissa alueen huviloissa on piharakennuksia. Sofia kertoo, että ”jo alun alkaen oli tarkoitus
tehdä pihasauna. En halunnut hirsitaloon saunaa. On älytöntä laittaa muovipullo vanhaan taloon kosteutta aiheuttamaan. Ja lisäksi halusin aidon, perinteisen, suomalaisen lapsuuden vanhanajan pihasaunan; saunan, jonkalainen oli ennen
vanhaan mummolassa Lieksassa. Esikuvina saunalle ovat myös olleet vanhanaikaiset saunat, joissa
olen saunonut. Näistä kokemuksista olen aina napannut jotain pihasaunaan”.
Sofia osti pihasaunaa varten Tuusulasta valmiiksi
puretun hirsikehikon, joka oli alun perin ollut tupa ja keittiö. Hirret ovat yli sata vuotta vanhat eli
1800-luvun lopulta.
14
Takkatuvan seinän koristeita, kuvassa keskellä Anna ja Anton Rusalep ja heidän tyttärensä Dagmar, eli Sofian isän äiti
ja isovanhemmat. Oikealla saunan eteinen halkoineen.
Pihasaunan kokoaminen ei ollut kuitenkaan ongelmatonta. Purettujen hirsien piti olla numeroitu, mutta numerointi oli tapahtunut jonkin muun
kuin ”Elon laskuopin” mukaan, eikä piirustuksiakaan saatu. Sofia joutui ostamaan toisenkin talon - eli purkuhirsiä lisää – pihasaunarakennuksen
täydennykseksi. Ikkunat saatiin kuitenkin alkuperäisestä tuusulalaisesta talosta. ”Tästä kyllä oppi
sen, että jos aikoo ostaa purettavan hirsitalon, niin
kannattaa mennä itse merkkaamaan”.
”Vanhaa taloa rakentaessa täytyy suunnitella
sen mukaan, mitä siitä voi tehdä, mitä siitä tulee”,
toteaa Sofia, joka suunnitteli itse myös pihasaunan rakennuksen.
Saunassa on jatkuvalämmitteinen kiuas, jo kolmas. - Kun paljon saunoo, niin kiuaskin kuluu -.
Muuripata löytyi myynti- ja ostoliikkeestä. Sama
muurari, joka muurasi talon uunit ja piiput, muurasi myös padan saunaan.
Maailma tulee kylään
Täynnä idyllisiä yksityiskohtia oleva saunatuvan
henki on 100 vuoden takaa. Voin kuvitella takkatuvan tunnelman pimeällä, kynttilänvalossa takkatulen loisteessa.
Kesällä voi kävellä saunalta polkua pitkin uimaan,
pyyhkeeseen tai saunatakkiin kietoutuen. Matkaa
Seurasaaren puoleiseen rantaan kertyy muutama
sata metriä. Rannassa on huvila-alueen ”ei virallinen uimapaikka, salainen laituri”, josta pääsee uimaan.
Sauna on käytössä ympäri vuoden, myös talvella. ”Lämmitys vaatii talvella enemmän aikaa, kosSauna /
ka hirret ovat jäässä - etenkin kovalla pakkasella”,
kertoo Sofian tytär Saara Lehtonen, joka toimii
myös saunan lämmittäjänä.
Sofia ja Saara ottavat mielellään vastaan erimaalaisia saunavieraita, ”tuntuu kuin maailma tulisi kylään, samalla kun ympäristö antaa jotain ihanaa,
suomalaista saunatunnelmaa. Ulkomaalaiset pääsevät autenttiseen ympäristöön ja saavat kokemusta, jota ei muuten helpolla saa”.
Esimerkiksi japanilainen pariskunta, joka oli saunonut aikaisemmin vain hotellisaunassa, ei ollut
kiinnostunut saunasta. Mutta kun he tulivat tänne, niin olivat kolme yötä vieraina, eivätkä poistuneet tontilta. Ja saunoivat joka päivä. Halusivat kotitekoiset ruuat, vaikka oli varattu hotelli, hienot
ravintolat ja nähtävyydet, eivät halunneet lähteä
minnekään. Vain Seurasaaressa kävivät kerran kävelemässä. Mies, joka ei ollut koskaan tehnyt tulta puulla, Japanissa kun ei puuta polteta, oli aivan
otettu, viihtyi takan ääressä polttamassa puita.
Saunassa käy myös paljon suomalaisia, joilla ei
ole kotisaunaa. Täällä on myös vietetty häät, syntymäpäiväjuhlat, polttarit, morsiussaunat, illanistujaiset. Ihmiset, jotka ovat kerran käyneet, tulevat
usein uudestaan. Pihasaunalla vallitsee rauha ja hiljaisuus, menneen ajan suomalainen tunnelma.
Maalainen pihapiiri
Villa Kaurilassa asutaan nykyään kolmessa sukupolvessa - hetken ehti asua jopa neljä sukupolvea, kun Sofian isäkin asui huvilassa maaliskuuhun
saakka. Huvila toimi pienenä hotellinakin, kunnes
maailmalle muuttaneet tyttäret halusivat palata
takaisin lapsuutensa kotiin asumaan.
15
Pihasaunan lauteilla (yllä).
Takkatuvan uunin luukku
(vasemmalla).
Saunan muuripata (alla).
Pihapiirissä on pihasaunan lisäksi halkoliiteri,
verstas ja kanala, jossa on kanoja ja kukko sekä
kani. Luonnonläheistä tunnelmaa täydentävät kissojen ja koiran lisäksi oma kasvimaa, kasvihuone
ja sininen skillamatto, joten touhua riittää.
Karjalaisen isänäitinsä, isomummu Annan olemuksen perinyt Sofia sanoo olevansa karjalaisemäntä kuten isomummukin, joka touhusi koko
ajan: ”Aina oli piirakat uunissa tai leipä paistumassa tai mummu juoksemassa kanan perässä. Ovet
oli auki ihmisille, joita tuli ja meni ja kaikki syötettiin”.
Niinpä Sofia onkin touhunnut elämässään kaikenlaista huvilan ja sen pihapiirin hoidon ohella;
rakentanut, suunnitellut ja ommellut vaatteita ja
opiskellut puuseppäkoulussa, kun halusi tehdä lasikuistin yläikkunat perinteisillä puuliitoksilla...
Ja tyttärestä polvi jatkuu... Saara Lehtonen on ammatiltaan metalliartesaani ja hopeakorutaiteilija.
Kansallisromanttista hirsisaunaa vuokrataan pienille
porukoille Meilahden huvila-alueella. Saunatuvassa
100 vuoden takaista tunnelmaa ja lauteilla puukiukaan
pehmeät löylyt. Saunaan mahtuu enintään 12 henkilöä.
Kuumavesi on padassa; vilvottelukuisti ja ulkohuussi.
Kesäaikana saunaa voi kysellä vaikka muutaman tunnin
varoitusajalla. Normaaliaikana varaukset viimeistään
edellisenä päivänä.
Yhteydet Villa Kaurilaan: Bussi 24 Erottaja-Seurasaari,
raitiovaunu 4 Katajanokka-Munkkiniemi.
Villa Kaurila, Heikinniementie 9, Helsinki,
+35840 523 2682.
16
RISTO ELOMAA
Sauna lievittämässä
pakolaisten hätää japanissa
Voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunami
tuhosivat laajalti Japanin rannikkoalueita ja myös
runsaasti asumuksia. Maanjäristyksen vaurioitti Fukushiman ydinvoimalaa aiheuttaen radioaktiivisen päästön, jonka seurauksena voimalaitoksen
ympäristöstä on jouduttu evakuoimaan 20 – 30
km:n säteellä suurin osa asukkaista muualle.
Liki 30 000 kuolleen ja kadonneen lisäksi kodittomia on ainakin 150 000, joiden tilapäismajoitus on järjestetty eri tavoin. Sääolosuhteet alueella ovat olleet talviset ja vuoristoalueilla on satanut
jopa poikkeuksellisen paljon lunta.
Heti maanjäristyksen jälkeen kysyimme Japanin
Saunaseuralta tilannetta. Varsinaiset jäsenet ovat
selvinneet järistyksestä hyvin, sillä jäsenten saunalaitokset ovat pääasiassa muualla kuin tuhoalueilla. Kuitenkin mm. sähkökatkot ovat aiheuttaneet
ongelmia saunoille ja esim.Tokion LaAqua - kylpylä, johon Tokion kongressissa olleet tutustuivat, oli
sähköpulan takia suljettuna viikon verran.
Japanin Saunaseura yhdessä Metos Incin kanssa
on halunnut olla mukana monin tavoin auttamassa
näiden kodittomien oloa. Saunaseuran jäsensaunat ovat järjestäneet rahankeräyksen, jonka tuotto menee Japanin Punaiselle Ristille. Rahankeräys
on tuottanut kohtalaisen hyvin ja jatkuu ainakin
toukokuun loppuun.
Metos on kehittänyt viime vuonna Japanissa telttasaunan, joka on nopeasti siirrettävissä ja
pystytettävissä uudelleen. Yksi tällainen sauna oli helmikuun alussa
käytössä lumiteatteri- elokuva festivaaleilla Naganossa.
Japanin Saunaseura yhdessä Metoksen kanssa päätti pystyttää
tuon telttasaunan seuraavaksi pahasti kärsineelle Onnagawa-chon
alueelle Miyagin prefektuuriin. Saunan jatkuvalämmitteinen IKI-kiuas
lämpenee puilla, mikä mahdollistaa
lämmittämisen myös alueilla, missä sähkö on ollut viikkokausia pois
tai sähköä ei ole lainkaan.
Sauna pystytettiin nopeasti talkootöinä. Saunan ulkomitat ovat
3m x 3m.
Saunan ylläpitoon osallistuu myös seuran jäsensaunojen henkilökuntaa. Mm. Kobe- Saunan
vapaaehtoiset saunottajat ja hierojat ovat paikalla 5 päivää antamassa erilaisia hoitoja yms. paikallisille pakolaisille.
Japanilaiset halusivat myös korostaa Kansainvälisen Saunaliiton ISS:n osuutta laittamalla tuon
telttasaunan seinään ISS:n ison logon. Koska saunahanke sai Japanissa laajaa huomiota mediassa,
pääsi ISS:kin laajalti esille.
Japanissa on tarkoitus pystyttää useampia telttasaunoja eri puolille evakuointialueita. Sauna ja
kylpeminenhän ovat japanilaiselle jokapäiväinen
tarve. Japanissa julkisia kylpylöitä on tavallisessa
kylässä ja kaupungissa runsaasti, mutta tuhoalueilla nuo laitokset ovat käytännössä usein huuhtoutuneet pois. Evakuointialueiden kylpylaitosten
kapasiteetti ei riitä tyydyttämään kasvaneen asujaimiston tarpeita.
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden säteilyongelmien yhteydessä on myös keskusteltu saunan käytöstä puhdistumiseen mahdollisesta säteilevästä laskeumasta ja pölystä.
Voisimme harkita omassa piirissämme, voisimmeko auttaa japanilaisia jotenkin. Moni tosin
on osallistunut useisiin Suomessa järjestettyihin
avustusoperaatioihin. Mutta mietitään!
17
Telttasauna pystytettynä, paikka Miyagin prefektuuri,
Oshika-kun Onnagawa-cho.
EIJA ELOMAA
Vihtomisen kolmannet
maailmanmestaruuskilpailut
Liettuassa
Ensimmäiset vihtomisen MM-kisat järjestettiin 2008 Liettuassa ja kisojen TV-lähetys välittyi NBC:n ohjelmana yli 170 maahan.Toiset kisat
järjestettiin Rymättylän Herrankukkarossa Pentti Oskari Kankaan, kansainvälisen Savusaunaklubin ja Liettuan Sauna-Akatemian tuella.
Pääsin näihin kolmansiin ja tällä kertaa kaksipäiväisiin kisoihin mieheni mukana katsojana.
Kisat pidettiin siis Druskininkain AquaParkissa 12. – 13.02.2011 liettualaisen Sauna Akatemian (Bath Academy) toimiessa pääjärjestäjänä
Rimas Kavaliauskasin johdolla. Mukana kisojen
järjestelyissä olivat myös ”The First Ukrainan
Banja Company ” Ukrainasta sekä Sauna School
of V. Liachov Venäjältä.
AquaPark on eräs suurimmista Pohjoisen Euroopan kylpyläkokonaisuuksista. Laajan vesipuiston lisäksi siellä on liki 20 erilaista saunaa. Druskininkailla on pitkät kylpyläperinteet jo 1700 –
luvun lopulta alueelta löytyneen mineraaliveden,
suolan ja mudan ansiosta. Venäjän tsaarit ovat
nauttineet paikasta, samoin neuvostovallan aikana kunnostautuneet toverit. Nykyisin neuvostoajan suuret kompleksit ovat rapistumassa,
mutta uutta on rakennettu ahkerasti ja vanhoja tsaarinaikaisia paikkoja kunnostettu tsaarilliseen loistoon.
Kilpailuun oli ilmoittautunut etukäteen osanottajia kuudesta maasta. Nämä olivat Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina ja Suomi, joista
löytyi yhteensä 14 kilpailijaa. Lauantain alkukilpailujen jälkeen kuusi kilpailijaa selvisi jatkoon.
Suomen edustaja Veikko Niskavaara Pispalan Rajaportista ei valitettavasti päässyt jatkoon.
Suomalaisessa vihtomiskulttuurissa on unohdettu monet vihtomisen alkuperäisistä tavoitteista. Suomalaisille ja ainakin osittain venäläisille
vihtominen on ensisijaisesti oman fyysisen nautinnon saavuttamista. Enää ei tiedosteta vihtomiseen aikoinaan liittyneitä ruumiillisia ja henkisiä
puhdistumisriittejä. Suomessa vihta on pääosin
aina koivuvihta joitain vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ja vihtominen kohdistuu yleensä
itseen. Jo venäläisessä banjassa vihdotaan yleensä naapuria tai annetaan ammattimaisen kylvettäjän hoitaa vihtominen.
Vihtomiskulttuuri ja vihtomisessa kilpaileminen on aivan oma lajinsa, jossa arvostelun hoitaa
viisi tuomaria antaen pisteitä lukuisista eri asiasta. Tärkeää on mm. taiteellinen kokonaisvaiku
telma,esittäytyminen, vihtomisidean esittely, estetiikka, fyysinen ja psyykkinen kontakti vihtojan ja vihdottavan välillä, vihtojen valinta, vihdalla hierominen, esilämmittely ja jäähdyttäminen,
turvallisuus jne.
18
Kilpailijoita, tuomareita, kylvetettäviä ja avustajia (ylin).
Tuomarit työssään. Oikealta Alexander Marchenko,
Ukraina, Rimas, Liettua, Pentti Tuohimaa, Suomi ja Tampere
ja Risto Elomaa Suomi ja ISS (yllä).
Koska kyseessä on paljolti hyvin subjektiivinen käsitys mm.
taiteellisesta vaikutelmasta, oli
tuomareiden tuloksissa melkoisia poikkeamia. Onkin tarpeellista tulevaisuutta ajatellen, että kisoille ja yleensä kilpavihtomiselle synnytetään yhtenäiset
säännöt.
Vihtominen suoritettiin lasiseinäisessä saunassa, jossa vihdottavalle on vihtomispenkki.
Kiukaana oli HARVIAn hetivalmis Presto, joka kykeni hyvin pitämään vihtomiskopin lämpötilan halutussa 60 – 70 asteessa.
Kilpavihtominen kestää kokonaisuudessaan 15 min. Kilpailija saa aikamerkin 5 min ennen
ajan loppumista ja ajan ylityksestä tulee sakkopisteitä. Vihtojan on tärkeää huolehtia vihdottavan hyvinvoinnista koko vihtomisen ajan mm. pitämällä huolta,
että pään alle asetetaan pehmeä
ja viileä vihta ja samoin pää peitetään vihtomisen ajaksi yhdellä
tai useammalla vihdalla.
Vihtomisen alussa vihdottavaa lämmitetään tuomalla vihtoja ilmassa heiluttamalla lämmintä ja kosteaa löylyä kiukaalta. Kun lämpötila on sopiva
aloitetaan vihtominen valituilla
vihdoilla jaloista ja edetään pääpuoleen. Vihtoja on käytössä aina yksi kummassakin kädessä ja
vihtoja pyrkii mahdollisimman
sulavaan suoritukseen. Vihtoja
voi myös laulaa tms. suorituksen
aikana. Oleellista on myös vihtojan ja vihdottavan keskinäinen
kontakti eli vihtojan on huolehdittava vihdottavan fyysisestä
hyvinvoinnista.
Yleiskuva katsomosta. Kilpasaunan
ikkuna höyrysti nopeasti Harvian
Preston löylystä (ylin kuva).
Rimas Kavaliauskas näyttää taitojansa
(yläoik.).
Jalkapohjat ovat tärkeä osa kylvettämisestä.Tässä jalkapohjia kylvetetään
tammivihdoilla (yllä).
19
Sergey Slubsky 2nd International
Lambasting Championship Herrankukkarossa lokakuussa 2009.
Käytössä suuri vihta. (vas.)
Kollektiivikylvetystä,
lieneekö muistumaa neuvostoajoista.
Koll
Lopputulokset:
Lo
Vo
Voittaja,
Vitalij Marchenko, Ukraina
Hopeaa, Petr Sokolan, Venäjä
Ho
Pronssia, Genadij Moroz, Valko-Venäjä
Pro
tä naisille. Naisten saunaesitys
TILIA – saunassa sisälsi eteeristen öljyjen sekä erilaisten yrttien
käytön opastusta.
AIDA – saunassa oli naisten
mahdollista saada kokeilla samoin aromaterapiaa sekä hunajahierontaa. Pitkän kylpyläpäivän
keskellä tällainen keskeytys olikin
mukava.
Miehille tarjottiin maskuliinista kylpemistä
KANTRI-saunassa käyttäen tuhteja tammivihtoja. Vihtomisen jälkeen mainostettiin, että
vasta sitten mies on oikea mies.
Järjestelyt oli hoidettu mallikkaasti vaikka
tuomarointi väliin hidastelikin. Toinen ongelma oli vihtomiskopin ikkunoiden hikeentyminen heti, kun kiukaalle heitettiin löylyä,joten
ikkunoita jouduttiin pyyhkimään koko ajana.
Suomesta paikalla ollut kilpailija sekä katsojat toivoivat, että perinne jatkuu ja että Suomeenkin saadaan jonkinlaista vihtomisopetusta ja – kulttuuria. Liettualaiset ja latvialaiset ovatkin jo ainakin kerran olleet opettamassa meitä.
Kolme parasta kunniatauluineen. Marchenko voitti myös
Herrankukkarossa 2009.
Ki
Kilpailussa
jaettiin myös erikoispalkinnot
Paras vihtomistekniikka
Pa
Petr Sokolan,Venäjä
Pe
Paras kokonaisestetiikka
Pa
Jevgenij Kuts, Ukraina
Jev
Sauna gentleman
Sa
Saulius Davidavicius, Liettua
Sa
Kilpailun
K
tuomareina
toimivat
Rimas
Kavaliauskas
Liettuasta, Aleksandr Marchenko
Kav
Ukrainasta,
Vasilj Liachov Venäjältä, Romuald
Uk
Lamsters
Latviasta, Pentti Tuohimaa ja Risto EloLam
maa
ma Suomesta.
Kilpailu keräsi kumpanakin päivänä runsaasti
K
katsojia,
joille tarjottiin mielenkiintoisen kilpaikat
lun lisäksi myös omia saunakokemuksia AquaParkin
lukuisissa saunoissa. Eri maiden vihtojat
P
esittelivät taitojaan erikseen sekä miehille etSauna /
20
URHO ILMONEN
Siperialaisessa saunassa
sesta lähteestä. Isännät nauroivat, että tämä on
heidän yhtiönsä vuotuinen sydäntesti: jos selviät,
olet hyvässä kunnossa. Jos et selviä? No, pitäähän
urakiertoa olla.
Löylyn, vihtomisen ja uinnin jälkeen oli todellakin taivaallinen olo, ja illallinen maistui. Paikalliset zakuskat vodkan, oluen ja viinin, lopuksi viskin ja konjakin kanssa tekivät hyvin kauppansa. Illalla hotellissa uni maittoi.
Venäläisen illallisen olennainen piirre ovat puheet. Kukaan ei juo yksikseen, vaan maljapuheet
seuraavat toisiaan, aina kilistetään ja juodaan yhdessä ystävyydelle, rauhalle, menestykselle, yhtiölle, johdolle, johtajille jne. Lista on loputon, ja
tällä tavalla kukaan ei tule yksikseen tolkuttomaan kuntoon. Mitään eroa ei näytetty tekevän
eri juomilla skoolaamisen kanssa. Mehu, olut, viini, konjakki ja myös vesi kävivät mainiosti.Vedellä
tosin pitää skoolata vodkalasista, ja tätä kukaan
ei ollut huomaavinaan.
Viime heinäkuussa kävin Jekaterinburgissa työmatkalla ja ilahduin kovasti isäntien kertoessa, että meillä on yhteinen illanvietto ”maalla”.
Siellä oli paikallisen tehtaan henkilökunnan lomanviettopaikka, eli eräänlainen leirintäalue, jossa oli mökkejä, teltanpaikkoja, ja tietenkin hirsinen keskusrakennus, jossa oli myös ravintola ja
sauna.
Ensin nautittiin kevyitä alkupaloja (koivu)vodkan
ja oluen kanssa. Sitten mentiin saunaan. Riisuuduttiin ja kääriydyttiin valkoiseen lakanaan. Jalkaan otettiin tossut, päähän piippalakki paksua
huopaa.
Pitkänomaisessa löylyhuoneessa, joka oli noin
3x5 metriä, oli tavanomaiset puupaneloidut seinät. Lauteet olivat lyhyellä sivulla, pitkällä sivulla tiiliseinä, jossa kaksi aukkoa päällekkäin, molemmissa luukut. Valtava, ehkä 3m korkea ja 1.5
metriä leveä luonnonkivistä ladottu kiuas oli seinän takana. Löylyä heitettiin varrellisella kauhalla
vaakasuoraan aukkoihin. Sauna oli kovasti kuuma, selvästi yli 100ºC, mikä myös näkyi siitä,
että paljussa oleva löylyvesi kiehui koko ajan.
Lauteilla oli myös valkoinen lakana. Löyly ampaisi vaakasuoraan kiuasseinän aukosta ja levisi sitten miellyttävän tasaisena koko huoneeseen.
Istuimme ensin jonkin aikaa kuivassa löylyssä, mikä oli miellyttävää. Sitten isäntä alkoi heitellä löylyä, ja olo oli aluksi aika tukala, mutta huopalakki auttoi.Välillä käytiin suihkussa ja
jäähyllä pukuhuoneessa juomassa olutta, ja sitten palattiin taas löylyyn.
Kun oli löylytelty pariin kertaan, isäntä näytti minulle, että nyt vihdotaan. Minun piti asettua ylälauteelle vastalleni makaamaan. Vihtoja
oli kaksi, toinen katajaa ja toinen koivua. Vihdat kasteltiin ensin kiehuvassa vedessä, ja sitten isäntä ripotteli niistä kiehuvia pisaroita
iholleni! Sitten alkoi tavanomainen vihtominen
isännän läimiessä selkääni, ei niin kovin hellästi, kaksin käsin. Viimeiseksi hän vielä hieroi minut samoilla vihdoilla. Sitten piti kääntyä, ja sama asia uudelleen vatsapuolelle. Lopuksi uimaan viereiseen uima-altaaseen, jonka vesi ei
varmaan ollut kuin +12ºC. Vesi tuli maanalai-
Kiuasseinää, jossa on kaksi löylyaukkoa ja suuluukut.
21
SAK
AKARI NÄRVÄNEN
Savusaunan lämmittäminen
On
Onko
otsikon aiheesta tarpeellista kirjoitttaaa edelleen, sillä suomalaiset osaavat - ainakin
ta
omasta mielestään - saunansa lämmittää. Olisiom
ko kertaus opintojen äiti?
Josko kuitenkin joitakin uusiakin näkemyksiä,
Jo
jopa totuuksia olisi aihetta tuoda pohdittavikjop
savusaunomisen suurena nausi. Allekirjoittaja,
A
tiskelijana on niin monasti tuttavien ja ystävien
tisk
kanssa saunoessa tuskaillut silmien kirvelyä tai
kan
kuunnellut lämmittäjien kertomuksia jopa kuukuu
den tumiin lämmitysajoista ja parinkin tunnin
siintymisistä.
siin
Saunarakennus
IlIlmeinen yksimielisyys vallitsee siitä, että saunan yläosa kivistä ylöspäin on oltava tiivis lakeista
kei tai räppänää lukuunottamatta, alaosa harvaa.
vaa Talo-tohtori Panu Kailan mielestä "saunassa
ei ole tärkeää lämmöneristys. On vain hyväksi, jos
j kiukaalle kihautettu höyry haihtuu hiljalleen
lee pois eikä jää ihmistä paistamaan". Kailan
näkemys
on pahasti ristiriidassa Savusaunaklunäk
bin Räppänä-mestarin Seppo Leskisen artikkelin kanssa (Löylytasku, Sauna-lehti 2/2009 ), jossa hän ansiokkaasti ylistää "löylytaskua".
niitä kuluu. Uunissa olisi oltava koko ajan kunnon liekit. Pieniä puita on lisättävä usein niin,
että lisätty puu tulee liekkeihin. Ehkä viiden minuutin välein muutamia kalikoita kerrallaan.
Olavi Hiltunen on Iisalmen Sanomien
(26.3.2009) ja Sauna-lehden (2/2010) mukaan kehittänyt savusaunan kiukaan, joka lämpiää kahdella puusylillisellä kahdessa ja puolessa tunnissa. Löylyä riittää talvellakin 45 tunniksi. Kiuas ei
nokea eikä kitkua.
Kansainvälisen Savusaunaklubin presidentti Pentti Tuohimaa kirjoittaa: "Puiden tulisi olla mielellään sekapuita (lehti- ja havupuita). Pihkapuun määrää säätelemällä vaikutetaan löylyn
aromeihin. Loppuvaiheessa voidaan lisätä tuore
katajan oksa.
Havupuut tuovat löylyn bukeeseen ryhdin
(kuten tanniinit viiniin). Pelkkä leppäpuu tuottaa maultaan pyöreähkön löylyn (vastaa Merlot-viiniä), josta monet pitävät. Liian matalissa
palopesissä leppä on ainoa mahdollinen" - Näin
siis Tuohimaa. Hän kirjoittaa asiantuntijana.
Liekki
Liekki on kaasun palaessa syntyvä näkyvä lämpöja valoilmiö. Kiinteistä aineista syntyy kuuKiuas
muuden
vaikutuksesta kaasumaisia aineita, jotKiukaan kivet olisi oltava jalkalauteen tasolla.
K
Olin
Oli kerran erään firman edustussaunassa, jos- ka palavat liekkinä. Hyvin oleellista palamisessa
sa ylimmät kivet olivat kaulan korkeudella. Pää on riittävän ilman/hapen saanti. Jollei riittävän
lämpeni,
kroppa ei. Saunomisen "nautinto" oli laveaa rostia ole, niin olisiko aiheellista jättää
läm
suuluukku sopivasti raolleen lämmityksen aikaolematonta.
ole
na, kuitenkin niin, etteivät mahdolliset kipinät
Kiuas
olisi muurattava/rakennettava niin, etK
aiheuta palovaaraa.
tei rautaa käytetä. Hehkuvasta raudasta irtoaa
Liekin kuumin osa on sen latvassa/kärjessä,
positiivisesti
varautuneita ioneja, jotka koetaan
pos
epämiellyttävinä
ja väsyttävinä. Hyvän savusau- jossa palaminen on loppunut. Jos palamista "häiepä
nan eräs mehevyyden lähde ovat negatiiviset ritään", ts. liekki joutuu kiuaskivien väleihin, palaminen jää epätäydelliseksi. Syntyy nokea, saionit,
ion päinvastoin kuin kuvittelisi.
vua, häkää, tikua. Osa palamattomista "jätteistä"
Palotilan
korkeuden ehdoton minimi on 70
P
jää saunan ilmatilaan, osa tarttuu seiniin, josta
cm,
cm jotta liekki palaa kivien alapuolella eikä kiennen kaikkea tiku vapautuessaan aiheuttaa silvien
vie väleissä.
mien kirvelyä. Polttakaamme siis kaikki palavat
Puut
aineet uunin liekissä.
Usein lämmittäjät lataavat uunin täyteen ja
LLämmityspuiden olisi oltava pieniä, sormien
ulotuttava
puiden ympäri. Mitä pienemmät puut, antavat puiden palaa loppuun ennen kuin uusilla
ulo
sitä tehokkaammin ne palavat ja sitä vähemmän puilla täytetään uuni. Alimmat puut syttyessään
22
kuumentavat ylempiä, jolloin ne
kuumenevat syttymättä. Tapahtuu kuivatislaus/pyrolyysi. Puista
höyrystyy erilaisia orgaanisia yhdisteitä, joista eräitä nimitetään
polysyklisiksi aromaattisiksi hiilivedyiksi, PAH-yhdisteiksi. Niiden
vaarallisuudesta kiistellään.
Kuivatislauksen ansiokas toteutus on tervanpoltto. Sotien
aikana autot kulkivat häkäkaasulla, jota syntyy kun puuta tai hiiltä
kuumennetaan vajaassa ilmassa/
hapessa. Toivottavasti kenenkään
savusaunan lämmitystä ei rinnasteta tervanpolttoon eikä sauna
ole häkäpönttö.
Hiillos ja arina
Puiden palamisen jälkeen uunissa on hiillos. Tuohimaa on käsitellyt sitä, poistetaanko se vai
ei. Jos uunissa on arina - ehkä
vastoin saunaperinnettä - hiilloksen muodostuminen ja kekäleiden havaitseminen on toisenlaista kuin ilman arinaa. Arina saattaa olla liian lyhyt tai kapea ilman
saantia ajatellen. Tuleeko arinan
aukkojen läpi niin paljon ilmaa,
Sakari Närväsen maasavusauna (ylin kuva).
Sauna lämmitetään ulkopuolelta, terassilta käsin (yllä).
Oviaukosta näkyvät lauteet (vas).
että se riittää palamistapahtumalle? Jos savua
tulee lämmityksen aikana, palaminen on epätäydellistä. Ilmaa on saatava jostain lisää.
Oma sauna
Omaa saunaani lämmitän kesällä tunnin, myöhemmin viileillä syyssäillä tunnin ja vartin. Lämpötila on 60-70 astetta. Saunaan voi mennä 1015 minuutin kuluttua palamisen loputtua. Tikua
ei ole. (Sauna-lehti 3/1996 s. 20-23 ja l/2003, s. 4-7,
”Kokemuksia maasaunasta”)
23
HAANNES MARKKULA
Outo saunoja
Yli 40 vuotta saunassa lähes joka päivä
“en silti ole saunamies”
Var
Varhaisimmat
saunamuistoni ovat 40-luvun lopulla Helsingin Töölöstä, jossa kotitaloon rapul
kennettiin sauna yleiseen käyttöön, ja Pakin
ken
kylästä (nykyisin Pakila), jossa isoisä ja isoäikyl
ti asuivat sen aikaisessa vanhassa maalaistalossa, johon tietenkin kuului perinteinen puilla
los
lämmitettävä sauna.
läm
Autoin usein saunan lämmittämisessä. KanA
noin
no tavallisesti kerrallaan kaksi pienintä klapia
varsinaiselle
lämmittäjälle.
var
Pian näiden kokemusten jälkeen Helsingin
P
monet
yleiset saunat tulivat tutuiksi. Isäni oli tomo
dellinen
saunan ystävä, joka vei minut mukadel
naan
naa niin Rööperin, Kallion kuin Ullanlinnan
yleisiin
saunoihin. Yleensä olin nuorin saunoja
yle
ja kkaikki kysyivät koko ajan kestänkö löylyä. En
olisi
olis kauheasti välittänyt lisää vettä kiukaalle,
mutta
mu en purnannut koskaan vastaakaan.
Yleisissä
saunoissa näki siihen aikaan paljon
Y
sodassa
invalidisoituneita miehiä, joilta puuttui
sod
käsi
käs tai jalka - tai molemmat. Pesijättäriä oli tarjolla
joll ja pukuhuoneessa suositun juoma oli isoista ppulloista myytävä tumma perhekalja.
50-luvun
alussa isäni, ex-diplomaatti ja liike5
mies
mie Johannes Markkula ja minä kävimme usein
Saunaseuran
Humallahden saunassa, joka muisSau
tuttaa
tut nykyistä Lauttasaaren saunaanne pienoiskoossa.
Kävimme siellä monta vuotta, kunnes
koo
viereisestä
avoviemäristä peräisin olevia kakkavie
kikkaroita
alkoi uiskennella läheisen uimalan ja
kik
Saunaseuran
laiturin välillä. Se ei totisesti ollut
Sau
mukavaa.
Kaupungin yleinen viemäri oli näet aimu
van lähellä. Siksi koko Humallahti ja pari muutakin uimalaa pantiin uimakieltoon.
Isäni
kuului Saunaseuraan. Hänen asemaanIs
sa organisaatiossa en tiedä, mutta jollain tavalla
hän oli tekemisissä ulkomaalaistoiminnan kanssa 1950-luvun alussa Saunaseura yhdessä Sotainvalidien
veljeskunnan kanssa tuotti ulkotain
maalaisia veteraaneja paitsi Suomeen, myös
nimenomaan tutustumaan saunomiseen ja kyl-
pemiseen ja silloiseen jälkihoitoon, kuten hierontaan ja kuppaamiseen. Jokainen ulkomaalainen pelästyi, kun heille tarjottiin pesijättären
palveluja. Joillekin riitti kauhistelemista siitäkin,
että löylyhuoneessa piti olla ihka alasti.
Minun saunamaailmaani tuli tämän jälkeen
kohtalokas vierailu. Muistaakseni vuonna 1951
kävin ensi kertaa Suomen ensimmäisessä uimahallissa Yrjönkadulla. Uimahalli oli saunoja täynnä: muista alakerran höyrysaunat, yläkerran
vihtasaunan, höyrykaapit, kaksi erilaista versiota roomalaisesta, kuivasta saunasta, jossa lueskeltiin kirjoja ja lehtiä ja varsinaisen löylysauna,
jossa oli iso kiuas ja jota lämmitettiin pitkillä haloilla. Löylyvesi paiskattiin isoon, korkealla olevaan pesään tai valutettiin erillistä kourua myöten kiuaskivien päälle. Aina välillä käytiin pulikoimassa altaassa, mikä oli pikkupojasta todella
kivaa. Höyrysaunan ja altaan välillä liikkui poikien ympäröimänä kelloseppä Rinkinen, joka pystyi olemaan veden alla useita minuutteja. Hän
ammensi taitonsa kuulemma saunasta.
24
Kipinä kuntouinnista,
saunominen jäi taka-alalle
Satunnainen polskuttelu Yrjönkadulla ja muissa uimahalleissa alkoi muuttua. Vähitellen minusta kasvoi kuntouimari, joka usein palkittiin
suorituksistaan etenkin SVUL:lin uimahallissa.
Olin tavallisesti kolmanneksi ahkerin uimari. Kilometrejä kertyi vuodessa muutamia satoja.
Kun päivittäinen uimasuositus oli 1-1,5 kilometriä tai vähän yli, niin tein suorituksen kahdessa erässä. Puolivälissä kiiruhdin saunaan hetkeksi lämmittelemään. Huomasin itsekin, etten
keskittynyt enää millään tavalla löylyyn tai itse
saunaan. Se oli vain pakollinen lämmittely- ja pyrähdyspaikka.
Sama rauhattomuus on jäänyt minuun silloinkin
kun vierailen nykyisin oikeiden saunamiesten
erinomaisissa saunoissa. En osaa keskittyä enkä
nauttia. En osaa saunoa, sanan varsinaisessa
to on bordelli, jolla ei
ole mitään tekemistä
stä
oikean saunan kansnssa. Toinen vaihtoehehto on ruotsinmallillinen sauna, jossa on
lisänä hätävipu. Vipua vetämällä sauaunamaisteri tuleekin
kin
mielellään piilostaan
an
esittelemään ylpeänä
nä
saunatietouttaan tyyyyliin: kuka heitti löylyä?
yä?
Vain minä saan heitittää. Ulos se, joka tartrtHannes Markkula tui kippoon!
Englannissa ja Yhata
mielessä. Olen huono saunamies. Silti jatkan dysvalloissa oli ainakin 1970-luvulla vaikeata
rtsaunoissa käymistä lähes joka päivä. Olen kyllä löytää saunaa, jonne ei olisi vaadittu jäsenkorttia.
Jos
sisään
pääsi
jonkun
jäsenen
vieraana,
itse
tse
havainnut, että rauhattomia saunojia on muitaua
kin. Ihmettelen myös niitä, jotka heti saunaan saunomisen ja japanilaisen kiukaan lisäksi sinua
ne.
tulleessa alkavat lyödä löylyä ennenkuin ovat odottivat drinkkibaari, solarium ja lepohuone.
Solariumeja ei vielä ollut Suomessa.
edes aistineet, onko siihen syytä.
Turkissa ei ole höyrysaunoja, kuten SuomesesPuusaunan oikeaoppisen lämmittämisen opin
sa
luullaan,
vaan
hamameja.
Niissä
loikoillaan
an
it-aselajin ampumaleirillä Lohtajalla 1965. Ensin
aletsittiin vapaaehtoisia tuntemattomaan tehtä- lämpimän paaden päällä ja mennään seinustalvään. Eräs toinen kaveri ja minä ilmoittauduim- le vilvoittelemaan kylmällä vedellä. Lopuksi suolme.Meidät aliupseerioppilaat nimettiin kadettien mopainijaa muistuttava hieroja panee sinut solmuun.
Hieroja
on
aneeminen,
jos
painaa
alle
lle
telttakaminoiden lämmittäjiksi.Kun sitä oli harjoiteltu yötä päivää useiden vuorokausien ajan pää- 200 kiloa.
simme upseerien puulämmitteisen saunan lämSarajevossa, entisessä Jugoslaviassa oli urheieimittäjiksi. Se piti tapahtua sotilaallisella täsmälli- lukeskuksessa sauna. Pääsymaksuun sisältyi pyyyysyydellä ja syntynyt taito on jatkunut läpi elämän. he ja kylpytakki. Loka- marraskuussa maassa oli
Kerrottakoon, että lämmittäjiksi ryhtyminen oli tavattoman kylmä, vaikka oltiin Balkanilla. Mehyvä juttu. Vaihtoehtona oli tykkien kaivaminen nin saunomisen jälkeen kohti poreallasta, kun
un
asemiin yli 20:n asteen pakkasessa.
vastaani käveli kaunotar kylpytakin rintamus
us
avoinna.
Pelkäsin
tulleeni
naisten
puolelle.
PakekeSauna maan tavalla
nin ulos. Kassa kuitenkin rauhoitti: on vain yksi
ksi
Yksi motiivi matkustaa ulkomaille on minun yhteinen allasosasto. Mitä tein? Syöksyin pukukumielestäni kerätä kokemuksia erilaisista sau- huoneeseen noutamaan silmälasit nenälleni ja
noista. Ruotsista on helppo aloittaa. Saunat palasin poreihin.
muistuttavat suomalaisia, mutta löyly on puolet täkäläisestä. Pääsääntöisesti ei heitellä löy- KIRJOITTAJALTA, ILTA-SANOMIEN UUTISPÄÄLLIKÖLTÄ JA
TA,
lyä, mutta lauteilla luetaan sanomalehtiä. Kaikki KIRJAILIJALTA ON ILMESTYNYT TÄHÄN MENNESSÄ 16 TEOSTA
VALTAOSIN
DEKKARI
JA
RIKOSKIRJALLISUUTTA
.
ovat tiukasti kietoutuneita pyyheliinaan!
Saksassa on kahenlaisia saunoja.Yksi vaihtoeh-
25
Suurlähettiläät kevätsaunassa
SSaunaseuralla on tapana kutsua maahamme akkreditoituja suurlähettiläitä tutustumaan kulttuurimme
parhaaseen puoleen.
rim
Toukokuussa vierainamme oli viisi lähettilästä. He intoutuivat saunomaan kunnolla jopa kolmosT
saunan
kuumuudessa, läiskimään vihdoilla itseään ja toisiaan olan takaa ja kaikki tulivat uimaan
sau
noin
no 10-asteiseen veteen. Illallisella tutkintonsa kiitettävästi läpäisseet lähettiläät palkittiin ansioistaan
taa saunaritarin tunnuksin.
Kuvassa Saunatalon nurmella juuri ennen saunaan menemistä vieraamme isäntineen myötäpäiK
vään
vää vasemmalta oikealle virkaiältään diplomaattikunnan vanhin, Romanian suurlähettiläs Lucian
Fatu,
Fat Indonesian suurlähettiläs Harry Purwanto, ulkoministeriön protokollaosaston päällikkö Mikko Jokela, Malesian suurlähettiläs Cheah Choong Kit, seuran johtokunnan jäsen ja Kansainvälisen
Saunaliiton
(ISS) puheenjohtaja Risto Elomaa, seuran toiminnanjohtaja Kristian Miettinen, SloveniSau
an suurlähettiläs Tone Kajzer, sekä seuran puheenjohtaja Ben Grass.
Paikalle saapui vielä Ukrainan suurlähettiP
läs Ardrii Deshchytsia, joka mm. sienien asiantuntijana
ihaili Saunatalon pihan huhtaant
sieniä
ja
joka
järjestää diplomaattikunnalle
sie
sieniretkiä
Nuuksion kansallispuistoon. Kasie
meran
takan työskenteli yksi isännistä, saume
namajurimme
Seppo Pukkila.
nam
KRIS
RISTIAN MIETTINEN
Jäidenlähtö käsillä 18.4., avanto laajeni saeuraavana
päivänä äärettömäksi. Kuva Seppo Pukkila.
26
L a u t e i l l a
Minni Kallio
Hetki Hamamissa
Pääsiäisen seutuun osunut golfretki Turkin Belekiin pani tutustumaan myös turkkilaiseen Hamamsaunaan.
Aurinkoisen golfkierroksen jälkeen oli mieluisaa hypätä illan suussa kuskin kyytiin ja hurauttaa
puolessa tunnissa paikalliseen Hamamiin nauttimaan turkkilaisesta vieraanvaraisuudesta.
Lysti maksettiin etukäteen ja samalla kuunneltiin, mitä 15 eurolla saa: löylyt, vaahtokuorinta ja
-pesu, vilvoittavia hetkiä, joiden päälle 45 minuutin hieronta. Kumppanille riitti puolikas hieronta,
sillä hän halusi myös hiusten hoidon.
Miesten pukuhuoneen lähes sata pukukaappia yllätti. Ehkä ne viittaavat Hamamin suuruuden aikoihin. Sama suuruuden filosofia näkyi kaikkialla.
Kuivuutta ja kuumuutta hehkuvan ”aloitussaunan” lauteille olisi mahtunut useampi kymmenen kylpijää, niin naisia kuin miehiäkin, uima-asut ja pyyhe päällä. Heitettyään rutikuivan saunan
kiukaille muutaman kipollisen vettä saunamestari ylpeänä pyöräytti seinällä olevan tiimalasin ja antoi
ymmärtää, että ulos pääsee, kun kaikki hiekka on valunut…
Saksalaistyylisen löylyhuoneen jälkeen seurasi illan miellyttävin kokemus, vaahtokuorinta ja -pesu.
Istuin lattiasta kattoon marmorilla laatoitetussa monikymmenneliöisessä huoneessa. Tunsin kivien miellyttävän lämmön ja ilmassa olevan voimakkaan kosteuden. Mikä ihana olotila astmaatikolle.
Välillä kauhosin vieressä olevasta saavista viileää vettä, joka valui hiuksia pitkin niskaan ja alemmas.
Tuntui hyvälle istua ja katsoa, kun kumppania hoidettiin viisitoistaneliöisen kivitason päällä.
Pesumestari kasteli vaahdossa kankaisen, ohuen pussin, sulki sen suun ja pyöritti sitä ympäri
käsiensä varassa.
Kun pyörittely oli laajentanut pussia tarpeeksi, sen toisesta päästä otettiin kiinni ja vedettiin sormien läpi.Valtava määrä vaahtoa tuli tasolle ja peitti kumppanini sen alle.Vaahto levitettiin joka paikkaan ja pestävän sai nauttia kuplista hetken. Mestari laittoi käteensä karhean, kankaisen rukkasen ja
antoi mennä. Kuorinta ei tunnu yhtä hurjalta, miltä se näyttää.Veret se panee sopivasti liikkeelle ennen turkkilaista hierontaa.
Hieronta eroaa suomalaisesta siinä, että hieroja käyttää vain peukaloitaan, ei juurikaan kämmentä.
Peukalolla lie se etu, että sillä pääsee tehokkaasti ahtaaseen paikkaan.
Hamamin väki oli luvannut, että kumppanini hiukset myös pestään, kuivataan ja kammataan pientä lisämaksua vastaan.
Tullessani hieronnasta kumppani kertoi hiukset märkinä, ettei täällä osata kammata, vaan meidän
on mentävä kampaajalle, joka oli varattu kaupungista.
Kuljettaja huristi tukka putkella kampaamoon, jossa säteilevä kampaaja kertoi hiustenlaiton kestävän 15 minuuttia. Nautin viereisessä kuppilassa oluen, ja huomasin, ettei aikataulu pidä. Hyvä minulle
ja 45 minuutin päästä kuskimme suuntasi hotelliin. Olimme tyytyväisiä uuteen kokemukseen, joita
kannattaa matkoilla aina hankkia.
TIMO MARTIKAINEN
PIIRROS MINNI KALLIO
27
Aino Ketoranta ja Liisa Ritvanen
Annikki Penttinen ja Hilkka Koskimies
Esko Mäkelä ja Kalevi Matilainen (ylh.)
Timo Rahko
Kalevi Koskimies
Hilkka Koskimies, Mari
Hohtari ja Arja Vatanen
(yllä).
Kimmo Roponen,
Harri Harhakoski,
Mikko Niemi ja
Ben Grass.
Kalevi Matilainen,
Kalevi Koskimies ja
Seppo Pukkila (alla).
Anna-Maija Niinivaara ja Maija Paulow
28
Sauna /
Jarmo Lehtola
Ari-Pekka Paavola
Toukokuun
talkoot
Tänä vuonna Vaskiniemen talkoot
vietettiin kaatuneitten muistopäivänä
tutulla porukalla ja tutulla ohjelmalla: haravointia, roskien kärräämistä,
kiuaskivien vaihtoa, katon puhdistamista, kasvien istuttamista...
Päälle päätteeksi talkoorokka ja
pannarit sekä tietysti savusaunan
löylyt. Unohtamatta yhteislaulua, jota
tahditti -tällä kertaa laulajan roolissaMikko Lagerström, joka myös lauloi
naisille merihenkisen serenadin!
(Kuvat ja teksti
Raili Vihavainen.)
Harri Harhakoski
Kimmo Roponen (yläoik.)
Leena Ilves (oikealla).
Pekka Niemi, Jani Mäkelä,
Ari-Pekka Paavola ja
Seppo Pukkila kivien vaihdon jälkeen (alaoik.)
Pekka Niemi.,
Kalevi Koskimies,
Esko Mäkelä (alla).
Seppo Pukkila ja
puutarhuri Mikko
Lagerström (alla).
Koivusaaren puolelle
istutettiin kartiomarjakuusia, japaninmarjakuusia ja katajia.
(alaoik.)
Sauna
S
Sa
au
un
na 
na
/
/
/




29
2
9
Kesätapahtumia
LOMA-ASUNTOMESSUT eteläisen Savon
eteläisimmän kunnan MÄNTYHARJUN
Pyhäkosken Pähkinälehdossa Pyhäveden rannalla
ovat avoinna poikkeuksellisesti vain kaksi viikkoa,
27.6.-10.7.2011.
Ilmaiset messubussit noutavat matkustajia rautatieasemalta kerran tunnissa klo 10.40-17.40. Matkan
varrella ovat oheiskohde Iso-Pappila perinnekunnostusta selostavine näyttelyineen sekä Taidekeskus
Salmela, joka on tuonut taidetta messukohteisiin ja
ulkoalueille ja jonka omaan pihapiiriin nousee Taloprojekti ja Jukka Rintalan huvimaja Lumilumme, varsinaisia mielenvirkistysnähtävyyksiä.
Yleisölle on perustettu p-alue Vihantasalmentien
molemmin puolin pari km ennen messualuetta. Sieltä on p-maksuun sisältyvä non-stop-bussikuljetus
pääportille.
Messualueen mäntykankaalla pilkottaa muodoiltaan,
rakenteiltaan ja väreiltään hyvin erilaisia taloja, 21 loma-asuntoa ja yksi omakotitalo, autokatoksia, varastoja ja aittoja. Monia terasseja kiertää siro valkoinen aita. Omarantaisia tontteja on 13, kymmenessä
on rantasauna saunatupineen, asemakaavan mukaan
vähintään 5 metriä vesirajasta ja kooltaan enintään
30 neliötä. Asuntojen huoneistoalat vaihtelevat Aal-
Finnlamelli Oy:n hirsinen rantasauna sateisena päivänä
toukokuussa. Kuva Esko Mäkelä.
to-yliopiston opiskelijoiden Luukku-talon 42 neliöstä lapsiperheen omakotitalo Honkosen 174 neliöön.
Sisäsauna löytyy 14 asuinrakennuksesta, eräässä löylyhuoneessa kiinnittää huomiota taivutetusta vanerista muotoillut lauteet.
Entistäkin tärkeämpänä teemana on esillä energiatehokkuus. Messukohteista 10 on yltänyt A-energialuokkaan ja kaksi peräti nollaenergiataloiksi, Luukku
sekä Maarakennus Suutarinen Oy:n Kivitasku 150.
Käytetyistä ratkaisuista ja paikalla tavattavilta asiantuntijoilta voi messukävijä oppia paljonkin. (L.M.)
ASUNTUMESSUT KOKKOLASSA
15.7.-14.8.2011, teemana ”Kaikenkokoisia koteja kaikenikäisille” messuilla on tarjolla 30 omakotikohdetta, yksi paritalo-, kaksi rivitalo- ja seitsemän
kerrostaloasuntoa, kooltaan 35 neliön yksiöistä noin
300 neliön omakotitaloihin rantasaunoineen. Pienvenesatama on asukkaille, joilla ei ole omaa rantaa;
messujen ajan siellä on venenäyttely. Kaikille asunnoille on asuntojen sijoittelulla pyritty järjestämään
oman pihan rauhaa ja mahdollisimman esteetön näkymä merelle,Vanhansatamanlahdelle.
Erilaisia rakennusmateriaaleja ja ratkaisumalleja voi
vertailla Tuotetalossa, jossa niitä on nähtävänä kuin
oikeassa talossa. Seniorien näkökohtia on huomioitu Villa Seniorissa.
Tunnelmallisessa vanhassa puutalokortteleiden Neristanissa on kunnostettu 1800-luvun alun talo, lääkäri ja runoilija Ernst Viktor Knapen
kotitalo
Illalla voi nauttia Kokkolan Oopperakesässä ja seuraavan päivän viettää Tankarin majakkasaarella. (L.M.)
Lähempiä tietoja www.asuntomes-
sut.fi/kokkola.
Kokkolan asuntomessualue on asemakaavaltaan ympyrä ja sijaitsee mereen
pistävällä niemellä 2 km keskustasta.
- Ilmakuva huhtikuulta 2011, Aki Paavola.
SAUNATAPAHTUMA ASIKKALASSA
JO YHDEKSÄTTÄ KERTAA
Eteläisen Järvi-Suomen vireä kunta Asikkala ja erityisesti paikallinen Lions Club yhdessä Saunaseuramme Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan kanssa järjestävät jo yhdeksännen kerran kesäisen saunatapahtuman Vääksyssä.
Saunatapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran jo
vuonna 1995 ja sen jälkeen aina joka toinen vuosi,
joten nyt on vuorossa yhdeksäs tapahtuma.
Aikaisemmin oli teemana erityisen testiryhmän
johdolla tutkia, arvioida ja kylpeä erilaisissa saunoissa – joita Asikkalan kokoisessa mökkikunnassa riittää useampia tuhansia – alkaen rantasaunoista
ja maatilamatkailun vierassaunoista ja päätyen siirtokarjalaisten pihasaunojen, lomakeskusten vuokrasaunojen ja yksityisten savusaunojen kautta Päijänteen venekerhojen saaritukikohtien jäsensaunoihin.
Tänä vuonna teemana on yleinen saunan
avulla saatu hyvinvointi ja siksi järjestelyissä ovat
mukana myös tunnettu näköalahotelli Tallukka – nykyiseltä viralliselta nimeltään Hyvinvointikeskus Tallukka – sekä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Nämä
kaikki yhdessä järjestävät 1½-päiväisen Sauna- ja
hyvinvointitapahtuman elokuun ensimmäisenä
viikonloppuna eli perjantai-iltana 5.8. ja lauantaina 6.8.2011 hyvinvointikeskus Tallukassa ja sen
pihapiirissä. Tarjolla on lukuisten asiantuntijaluentojen ohella monipuolinen saunatuotenäyttely sekä kylpykulttuuriin liittyviä hyvinvointipalveluja ja –hoitoja. Eikä saunomista ole unohdettu
tälläkään kertaa, sillä hotellin viiden oman saunan
ohella on tarjolla sekä pihaan ajetun hirsisen savusaunan samettilöylyt että infrapunalämmittimillä varustettujen lämpöeriöiden hikoilut.
Oheistapahtumat huipentuvat MM-vihdantekijän
vastantekonäytöksiin.
Tarkempi ohjelma on nähtävillä mm. Saunaseuran netti-kotisivuilla. (PEKKA TOMMILA)
TURUSSA SAUNOTAAN
TAIDETEOKSISSA
Tervetuloa kokemaan saunakulttuuria kulttuuripääkaupunkiin!
Miltä maistuvat löylyt kameran sisällä? Tai
läpinäkyvässä saunassa seuraten ympäristön
tapahtumia? Voit myös nauttia saunan lämmöstä Aurajoessa, tai saunoa sadunomaisessa
soivassa sipulisaunassa.
Nämä saunaelämykset ovat koettavissa vain
tänä kesänä Turussa! Neljä erilaista taidesau-
naa avaavat ovensa 1.6. ja niistä voi varata sekä
yksityis- että yhteissaunavuoroja. Saunat ovat
auki koko kesän 31.8. saakka.
Taidesaunoissa yhdistyy saunomisen perinteet
ja taiteen kosketus uudella tavalla.
Lisätietoja saunoista: www.saunalab.fi
Kansanmusiikkijuhla SOMMELO
Kainuussa 30.6.-3.7.2011, pääpaikkana sen kulttuuripääkaupunki Kuhmo, ja Vienan Karjalassa 4.7-7.7.2011 Uhtualla ja
muissa kalevalaisissa runokylissä.
Laulua, soittoa, iloa sekä saunanautintoja mustassa kylyssä mm Kalevalakylässä ja jopa maisemasaunan hiljaa keinuvilla lauteilla Kuhmon keskustassa.
Esitteitä ja lisätietoja Saunaseuran takkahuoneessa vihreässä
kansiossa sekä www.juminkeko.fi, vastuullinen järjestäjä on
Juminkeko Säätiö, www.runolaulu.fi/sommelo, puh 044 250
1396, mm. konserttiohjelma, Kuhmo-talo, p. (08) 6155 5451
Konserttiliput,Matka-Kyllönen,p.(08)652 0771 tai 040 590 9229.
YhteismatkaVienaan sekä majoitusvarauksia perheisiin ja hotelleihin keskustassa tai sitten pyöröhirsitaloon erilaisine saunoineen Kalevalan kankaalla elämyspuisto Kalevala Spiritin
vieressä.
Kristiina Ilmonen soittaa konsertissaan
paimensoittimia. Kuva Sami Perttilä.
XVI Saunafestivaalit Ikaalisissa .. – ..
Festivaalit tapahtuu Ikaalisten Kylpylän alueella, 50 km Tampereelta Vaasantietä ja edelleen Vaasantietä
ohi Ikaalisten keskustan tienhaaran n 4 km, jossa viitta Kylpylään johtavalle tielle.
Avajaiset perjantaina 15.7. klo15.00.
Saunomista, vihdantekoa, sauna-aiheinen näyttely ja käsitöitä,
Kylpylän rantasauna ja savusauna sekä Löylynlyöjät ry:n kärrysauna saunottavissa perjantaina ja
lauantaina klo 22.00asti. Pääsy rannikkeella 5 € päivä.Vihdanteon SM-kilpailu lauantaina klo 13,00...14,00.
Palkintojen jako ja vuoden huomionosoitukset n klo 16,00.
Suviyön sauna lauantaina klo 22,00...03,00, maksu 20,00 € ,sis. myös ohjelmaa ja tarjoilua.
Sunnuntaina aamusauna klo 10,00- kärrysaunassa.
Festivaali päättyy klo 12,00.
www.ippnet.fi/loylynlyojat/festivaalit ja www.ikaalistenkylpyla.fi
Siirrettävien saunojen kokoontumisajot Teuvalla ..
Kuudennet Siirrettävien saunojen kokoontumisajot järjestetään Teuvalla, Luonto-Parran alueella. Saunojen
ilmoittautumisaika on jo meneillään. Aiempien vuosien tapaan paikalle saapuvat kymmenet toinen toistaan erikoisemmat saunat. Kiukaat ovat kuumina ja saunat kaiken kansan testattavina koko päivän iltaan saakka. Kunkin saunan omistaja vastaa oman saunansa käytöstä, mutta yleisesti saunat ovat olleet veloituksetta saunottavissa.
Oheisohjelmaa on luvassa kuten aiheeseen liittyviä tietoiskuja ja luentoja. Kiitetyn Miesten vuoro –dokumentin ohjaajat ovat tämänhetkisen tiedon mukaan myös tulossa paikalle.
Ohjelmaan kuuluvat sauna-aiheiset kilpailut vihdanheitosta parhaan sauna-asun valintaan. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä on mahdollisuus valmistaa puunkantotelineitä, joiden paremmuus ratkaistaan
yleisöäänestyksellä 23. heinäkuuta mennessä. Parhaat palkitaan tapahtumassa.
Ruokapisteistä saa purtavaa perinteisestä grillimakkarasta muikkuihin, lisäksi alueella on latokahvila sekä Aoikeuksin varustetut anniskelupisteet.
Matkailuautoilla ja –vaunuilla tulijat otetaan vastaan caravanalueelle tulojärjestyksessä.
Tapahtuma on parkkimaksua lukuunottamatta ilmainen tapahtuma kaikille saunan ystäville.
Tervetuloa saunomaan!
www.sauna-ajot.com, www.teuva.fi
32
AITO-KIUAS NOPEUTUU KERKES-KIVILLÄ
Kerkes-kivistä Aitokiukaassa on hyvä 20 vuoden käyttökokemus. Aitokiukaan valmistaja Nar vi
Oy on vuosta 2011 lähtien toimittanut Aitokiuasta vain keraamisilla Kerkes-kivillä varustettuna.
Saunojat ja saunanlämmittäjät ovat poikkeuksetta
olleet tyytyväisiä löylyihin, puunsäästöön ja ennen
kaikkea lämmitysajan lyhentymiseen. Pienet Aitokiukaat lämmittää Kerkes-kivillä käyttökuntoon reilussa tunnissa. Iso Aitokiuas AK-95 lämpiää luonnonkivillä varustettuna n. 4-7 tuntia, Kerkeksellä
lämmitysaika n. 1,5 – 2 tuntia, ja puuta kuluu vain
n. 26-35 kg (leppää). Siintymisaika on lyhyt koska
kivitilan sisällä tiilenraot on tukittu villapölyn estämiseksi Kerkesiitti -massalla jolloin ensilöylyissä ei
enää kutita kurkkua.
Marjaniemen siirtolapuutarhassa on nykyisin
Kerkes-kivillä varustettu kertalämmitteinen kiuas.
Sen kivimäärä n. 800 kg, sauna rakennettiin talkoilla vuonna 1952. Aikaisemmin luonnonkivillä
varustetun kiukaan lämmitysaika oli puista ja lämmittäjästä riippuen monesti 6-7 tuntia, lämmitys
aloitettiin aamulla klo kuuden molemmin puolin.
Saunan piti olla kuumana, miesten ja naisten saunavuorojen ajan noin 7 tuntia. Vuonna 2009 keväällä uusittiin kiuas ja vaihdettiin sisus kokonaan
Kerkesin kiuaskiviin.. Kiukaan kivien arina mikä oli
ennen valuteräksinen, vaihdettiin keraamiseksi. Alkukesästä, kun sauna lämmitetään kerran viikossa,
on lämmitysaika noin 4 tuntia, peräkkäisinä päivinä
kun sauna lämmitetään, on aika 2 tuntia 45 minuuttia. Ennen lämmittäjät tulivat saunalle aamulla
klo 6.00, nykyään klo 9.00.
Lisää Kerkes-kivistä osoitteessa
http://www.kerkes.fi/kivet/aitokiuas.
UUSI TERASSIKALUSTAMISEN
ERIKOISNÄYTTELY
Espoossa on Suomessa kokonaan uusi konsepti,
jossa vaativille kodin terassia ja kylpylää suunnitteleville asiakkaille tarjotaan laadukkaita kokonaisratkaisuja asiantuntijoiden opastuksella. Kyseessä
ei siis ole perinteinen allas-/tavarakauppa, vaan
SPA - hyvinvointiin ja viihtymiseen keskittyvä
erikoisnäyttely ja ”neuvontapiste”, josta löytyy
laajempia kokonaisratkaisuja, ideoita ja tietoa.
www.kuumalahde.fi.
33
HEINOLA LUOPUU LÖYLYN MM-KISOISTA
Löylyjä ei heitetä ensi kesänä Heinolassa. Heinolan kaupunginhallitus on päättänyt, ettei kaupungissa järjestetä enää löylyn MM-kisoja. Viime
kesän löylytapaturmien seurauksena Heinola on
saanut runsaasti kielteistä julkisuutta tapahtumasta eikä keinoja kilpailujen luonteen palauttamisesta
alkuperäisen leikkimieliseksi ole löytynyt.
Päätös löylyjen lopettamisesta syntyi yksimielisesti kaupunginhallituksessa.
Löylyn MM-kilpailuissa menehtyi viime kesänä
yksi venäläinen kilpailija ja suomalaismies loukkaantui vakavasti. YLE.fi 2011-04-18.
TULISIJOJEN CE-MERKINTÄ TULEE
TARPEESEEN
Suomessa oman CE-merkinnän tar ve johtuu lähinnä saunojen kiukaista. CE-merkityn savuhormin
suurin lämpötilaluokka on tällä hetkellä testattu
600 asteen savukaasuille. Suomessa käytetään
kuitenkin sellaisiakin kiukaita, joiden savukaasujen
lämpötila on 700 astetta.
-Tällöin tapahtuu ylikuumenemista, koska hormin seinämän kautta ei pääse haihtumaan lämpöä
siinä määrin kuin on oletettu.
Suomessa valmistettavilla tulisijoilla on oltava
ensi vuoden alusta alkaen erityinen CE-merkintä.
Erityisenä ongelmana on se, mitä vaatimuksia CEmerkintä asettaa tulisijojen ja savupiippujen yhteensopivuuteen.
Paikallisilla viranomaisilla saattaa olla puutteelliset tiedot siitä, miten CE-merkityt tulisijat todetaan aiottuun käyttötarkoitukseen soveltuviksi.
Tähän saakka hyväksymiskäytännöt ovat voineet
vaihdella jopa kunnittain. Kevythormeja koskevat
CE-määräyset ovat olleet voimassa jo pari vuotta.
Voimaan tuleva CE-merkintä sisältää tarkat tiedot muun muassa käyttölaitteiden lämpötiloista,
tulisijan rakenteesta, varusteista ja tiiviydestä sekä
hormiliitoksesta. Palotur vallisuuden kannalta keskeisiä tietoja ovat suojaetäisyys ja savukaasujen
keskimääräinen lämpötila.
CE-merkinnän avulla valmistaja kertoo viranomaiselle, että tuote täyttää EU:n sille asettamat
vaatimukset. YLE.fi 2011-03-17.
PEKKA RITVOS
Löyly syntyy tarkalla reseptillä
Lämmittäjä Seppo Pukkila
sanoo viihtyvänsä nykyisessä työssään lievästi
sanottuna hyvin.
Ei muissakaan hommissa ole ollut vikaa sinänsä.
Kohtalo on kuljettanut hänet sanomalehtipainokoneen myyjästä oman lentoyhtiön vetäjäksi, valokuvastudion toimitusjohtajaksi
ja puolitoista vuotta sitten
Sauna-seuran saunatalon
isännöinnistä ja kiinteistöhallinnasta vastaavasta lämmittäjäksi tai pikemminkin
saunamajuriksi.
Kaikissa hommissa Sep- Seppo (oik) ja kivenvaihtajien iskuryhmä Pekka Niemi, Jani Mäkelä ja Ari-Pekka Paavola
po on joutunut paneutu- palautepalaverissa Louhen kiukaan kivien vaihdon jälkeen 15.5. (Kuva Raili Vihavainen)
maan hyvin tarkkaan tekniikan pienimpiinkin yksityiskohtiin. Painokoneiden
ja sanomalehtiteknologiaan oli kouluttauduttava suja kuten gneissi ja graniitti, Seppo Pukkila saäärimmäisen tunnollisesti ja usealla kielellä, kun noo.
Kiukaiden kivet vaihdetaan kolmen kuukauhän myi niitä maailmalle. Seppo puhuukin sujuvasden
välein.Vuosittainen kulutus on noin neljä tonti kuutta kieltä.
nia.
Käytetyt
kivet hyödynnetään nykyään tontin
Lentokoneet olivat ja ovat myös vaativaa tekmaisemointiin.
Tarkkuus on siinäkin poikaa. Joka
niikkaa. Päätyökaluna oli kaksimoottorinen mänkivestä
käännetään
sileä puoli ylöspäin, jotta ne
tämoottorikone Cessna 402, jolla lennettiin rahtia
näyttäisivät
siistimmältä.
ja ihmisiä ympäri Eurooppaa. Eikä valokuvaaminen
ollut mitään räpsintää Zepe-studiolla, missä hän
Puun kulutus laski
teki mm. ruokakuvauksia ja vaativia yritysvideoita.
kolmanneksen
Kuvatoimisto on yhä hengissä pienimuotoisesti.
Puu on tärkeä elementti.
Kiuskivi kestää kolme
- Me käytämme täällä ylivuotista kuorittua koivua. Tuohessa koivun kuoressa on paljon rasvaisia
kuukautta
Seppo potkaisee saunarannassa maisemointiin elementtejä, jotka palavat epäpuhtaasti ja nokeakäytettyä entistä kiuaskiveä. Se ei olekaan mikään vat hirveästi.
- Kun olemme asutusalueen reunalla, pyrimkiven murikka vaan Orimattilassa sijaitsevasta
Greiula Oy:ltä hankittua peridoliittiä. Se on saume minimoimaan savun ja hiukkaspäästöt. Kuiva
nakivien aatelia, jolla on korkea ominaispaino ja ja kuoreton peruslämmitystavara ei aiheuta suuhyvä lämmönjohtavuus. Se sitoo lämmön pitkään rempia haittoja. Nykyään puutavarasta on koivua
2/3 ja 1/3 tervaleppää. Tervaleppää käytetään 6-7
ja tasaisesti.
- Kun vulkaaninen basaltti jäähtyy, sen aineosat lämmityskerrasta kaksi viimeisintä. Siitä tulee iso
asettuvat painon mukaan leijareihin. Jäähtymisvai- liekki ja se palaa nopeasti. Tervalepässä on kuoheessa siihen on syntynyt aaltomainen kerrostu- ri mukana ja se jättää jälkeensä makeaa, muhevaa
ma, jota nämäkin kappaleet ovat.Tämä raskas me- fiilistä.
Entiselle ammattilentäjälle virtausten ja aerodytallipitoinen kivi sisältää vähän kaasutaskuja. Se
lämpiää hyvin eikä siinä synny pahanhajuisia kaa- namiikan lait ovat tuttuja juttuja. Niistä on helppo
34
päätellä miten ilman lämpötila ja paine korreloivat
tulen läpimenon kanssa.
- Olen oikealla lämmityksellä säästänyt puiden
kulutusta 30-35 prosenttia. Meiltä menee nyt 9
kuutiota viikossa, kun aiemmin kului 12 kuutiota.
Nenätuntuma myös tärkeää
Pukkilalla on yhteys Ilmatieteen laitoksen sääasemille. Hän tsekkaa tuulen suunnan päivän aikana, ilman kosteuden, ilmanpaineen ja lämpötilan,
astuu ulos ja haistelee ympärilleen. Nenätuntuma
on tärkeää lämmityksen aikana.
Oikein yksinkertaistettuna: korkeapaineella tuulee enemmän. Lämmittämiseen riittää paljon harvemmin ladottu puu, jolloin liekki palaa helpommin ja lämmitys on nopeampaa. Matalapaineella
kostea ilman kosteus on korkeampi, jolloin virtaus on hitaampaa. Pesää ei saa latoa yli puolilleen, jotta lämpötila siirtyisi kiukaaseen mahdollisimman nopeasti. Mekaaninen virtaus, mikä syntyy
lämpötilan noususta olisi silloin optimaalinen.
Nelonen nyt OK
Tuulen suunnalla on suuri merkitys. Luoteistuuli
venevalkamasta päin on kaikkein paras lämmityksen kannalta. Pahinta on puolestaan pirunmoinen
myrsky, jolloin sade tulee vaakasuoraan, ilmanpaine on alhaalla ja tuulee väärästä suunnasta. Kaikki luukut pitää olla mahdollisimman pienenä, ettei
tuulen aiheuttama ylipaine pääse saunassa sisään.
Silloin liekki ei jaksa nousta kivitilan läpi.
Nelossauna on aina ollut ongelmalapsi. Kun se
on nyt pantu uusiksi, siinä toimii normaali painovoimainen ilmastointi. Sen takaavat ne neljä ilmastointiluukkua, joista kaksi on alhaalla ja kaksi ylhäällä eri seinillä.
- Nelosen kohdalla ei ole enää huonoa tai hyvää
tuulta, Seppo sanoo tyytyväisenä.
Urbaanit legendat
Jokaiseen saunaan liittyy mystiikkaa. Joku väittää
kivenkovaa, ettei nelosessa saa lyödä löylyä ensimmäisen puolentoista tunnin aikana. Vastaavasti ykkösessä ei saisi puhua koska se on hämärä ja
hiljainen sauna.
Ainoa selvä ohjeistus on kuitenkin se, ettei ykkösessä ja nelosessa saa vihtoa. Mitään muita löylynlyöntiin liittyviä sääntöjä ei ole kuin yleinen toisia saunojia huomioiva käyttäytyminen.
- Kovimmat kundit kertovat tarinoita, että kolmosessa olisi jopa 195 asteen lämpö, Pukkila sanoo. - Ovat katselleet alhaalla lämmitystilassa mitSauna /
taria. Sen ylösnousevan jöötin lämpötila nousee
itse asiassa 700-800 asteeseen silloin kun liekki
menee kivien läpi ja ne puhdistuvat. 80 prosenttia
menee lakeistorvesta suoraan ulos. Lämmityksen
loppuvaiheessa siellä saattaa olla se 180-190 astetta, mutta se on ilmavirtauksen, ei saunan lämpötila.
Kolmosen todellinen lämpötila on löylynlyönnin alkaessa 135-140, mutta heti kun luukku aukaistaan, lauteilla on 150 astetta kuuman ilman
johdosta. Lämpötilakeskustelussa on parasta seurata seinän mittaria.
Ihannelämpötilat sauna
saunalta
Saunoilla on eri kuumuudet. Ykkösen ei päästetä laskemaan alle 70 asteen. Mikrobit ja pöpöt
nimittäin kuolevat 63 asteessa. Kakkosessa pitäydytään viiden asteen tarkkuudella 100 asteessa.
Neloselle tyypillinen lämpö on 100 astetta, vitoselle 100-120 astetta ja sähkösaunassa noin 85.
Aina kun luukku avataan, lämpötila nousee jonkin
verran. Lämmittäjällä on jokaisen saunan hallitsemiseksi on omat keinonsa. Myös saunan kuutiotilavuus ratkaisee paljon lämmityksen puiden määrää arvioitaessa, samoin lauteiden korkeus.
Löylynheiton kikat ovat oma lukunsa. Jos esimerkiksi sähkösaunassa heittää nopeasti vettä kiville, saa nautittavan löylyn. Jos vettä lirutetaan
hitaasti ja pitkään, löylystä tulee epämiellyttävän
pistävän kuuma. No, jokaisella on oma tyylinsä.
Pari vuotta sitten seurassa kuhisi, kun toiminnanjohtaja ja lämmittäjä lähtivät talosta. Uudessa tilanteessa päätettiin, että tuore toiminnanjohtaja keskittyy Sauna-seuran vaativiin järjestöasioihin ja Seppo Pukkila isännöintiin ja
kiinteistöhallintaan rakennus- ja kunnossapitotoimikunnan jäsenenä.
- Erinomainen toimikunta, joka koostuu ammatti-ihmisistä, Pukkila ylistää.
Tyytyväinen mies ei taida vieläkään tajuta, miten
hän pääsi unelmahommiin.
- Olin käynyt huvikseni lämmittäjäkurssiin 1980luvulla.Aina silloin tällöin avustin lämmittämisessä.
Kun edellinen lämmittäjä lähti, ilmoitin johtokunnalle että voisin hoitaa seuraavan kesän hommat.
Syksyllä sitten sovimme, että tästä tulee päätyöni.
Sopimus on voimassa vuoteen 2015 asti.
Pukkila pitää lämmittäjän tittelistä. Mutta häntä
ei haittaa sekään, että joku saattaa kutsua miestä
saunamajuriksi everstiluutnantin tittelillä.
35
JUKKA TOLVANEN
- Lämmityskurssilla -
Saunan lämmitys
on taitolaji
Omaa savusaunaa lämmittäessä tulee tuumailtua
lämmitykseen liittyviä riskejä. Pulma on akuutti
kaltaiselleni kaupunkilaiselle, joka lämmittää saunaa harvakseltaan. Kirjoja on tullut luettua, mutta eihän kaikkea lukemaansa voi muistaa, eikä
aina ymmärräkään. Olin oikein ilahtunut kun
näin kassan vieressä ilmoituksen saunanlämmityskurssista. Raapustin nimeni listaan.
Kurssi järjestettiin lokakuun lopulla talkoiden
aikaan. Aloitimme lauantaina kukonlaulun aikaan,
kahvikupposella ja rauhallisella alustuksella takkahuoneessa – aamun valjetessa. Meitä oli viisi
kurssilaista.
Lämmittäjämme ja kurssin opettaja Seppo Pukkila lähestyi aihetta hyvin maanläheisesti. On tärkeä tuntea sääolot, tuuli ja näiden mukaan aloittaa lämmitys. Saunatalomme onkin omaan saunaan verrattuna kätevä, tuulen mukaan ja ovia ja
ikkunoita aukomalla voidaan vetoon vaikuttaa tuulensuunnan mukaan. Samoin puiden järkevällä asettelulla voidaan tehostaa vetoa ja vähentää
puiden kulutusta. Tämä oli vanhalle partiopojalle
aikamoinen yllätys. Kuvittelin että nuotionteossa
olin jo oppini saanut.
Lauantain aikana saunatalo tuli tutuksi. Välillä kiersimme ulkokautta varmistelemassa, että kaikki on kunnossa. Lämmityksen eri vaiheet
tulivat tutuksi: puiden lisääminen, lämpötilojen
seuranta kellarin digitaalinäytöltä, lämmityksen
loppuvaiheen rutiinit ja saunojen ja suihkutilan
pesu ennen ensimmäisten saunojien tuloa. Ohjaavaa palautettakin kuultiin lauantain saunojilta.
Sunnuntaina vuorossa oli talkoosaunojen lämmittäminen ja kakkosen kivenvaihto. Siinä olikin aikamoinen urakka – omassa saunassa kiviä
on huomattavasti vähemmän. Kuten kuvista näkyy, kakkosen kiukaaseen mahtuu mies sisälle.
Siitä huolimatta paikat on ahtaat vanhojen kivien nostolle ja uusien kivenmurikoiden asettelulle. Kuten polttopuiden kanssa, Seppo opasSauna /
Kakkosen kivien vaihto – hikinen urakka. Seposta ei näy
kuin pää (ylin kuva). Seppo pitää luentoa kiuaskivistä (yllä).
ti kiuaskivien asettelussa aerodynamiikan oppien mukaan. Sepon hoitaessa kivien vaihtoa me
kurssilaiset saimme isommin vastuuta saunojen
lämmityksessä. Hyvinhän se nyt sujui, tiimityönä.
Palautekin oli jo positiivista.
Kurssi oli todella hyödyllinen lämmitystaitojen
kertaamisessa ja turvallisuusasioiden syvällisemmässä ymmärtämisessä. Samalla koko saunatalo
tuli eri tavalla tutuksi. Erityisen mukava oli saunoa Vaskiniemessä ”itse lämmitetyssä” savusaunassa.
36
Lämmittäjän palsta
Jäät lähtivät 19.4. ja hyvin suosittu, Maikin järjestämä, arvauskilpailu on ratkennut, neljä
arvasi päivän ja kolme voittajaa arvottiin ja palkittiin kahvion lahjakorteilla.
Kevät on kulunut pikkuremontteja tehden ja kevään edistymistä seuraten. Viitosen lauteet
laitettiin uusiksi jo yhdeksän kuukauden käytön jälkeen. Uusi laudemateriaali, lämpökäsitelty
mänty, kestää hyvin lämpöä ja on paloturvallinen, mutta jatkuvan pesemisen ja kylpemisen kesto
on hieman huonompi kuin aiempien materiaalien. Toisaalta paloturvallisuus on ensisijalla, mielummin vaihdetaan lauteet kuin palokorjataan koko sauna. Kaikkien kolmen savusaunan puumateriaaleina on tuo edellä mainittu materiaali juuri tuosta nimenomaisesta syystä.
Puutarhurimme Mikko Lagerströmin kanssa tehtiin istutussuunnitelmat paikkaamaan aukkoja
jotka olivat talven jäljiltä syntyneet. Myyrät ja jänikset olivat nautiskelleet lumen alla ja päällä
saunaseuran tarjoamista maukkaista antimista. Koivusaareen tuleva rakennusmassakin oli mielessä kun lännen suuntaiseen aukkoon istutettiin kohtuullisen kokoisia katajia. Muutaman vuoden päästä ne muodostavat luonnollisen viheraidan ja saamme olla omassa rauhassamme ja uteliailta katseilta suojassa.
Kevättalkoot järjestettiin sunnuntaina 15.5. ja kaikki agendalla olleet työt saatiin hyvässä järjestyksessä tehtyä: Kattokourut puhdistettiin, kolmosen kivet vaihdettiin, pihoja siivottiin, kesäkalusteet tuotiin pihalle ja kumimatot toivottavasti viimeistä kertaa vintille.
Kesän remontit ovat edessä ja lauteilla on ääneen ihmetelty sitä, miksi saunat ovat peräti viisi
viikkoa kiinni. Selitys on varsin yksinkertainen. Talon kunnossapitoryhmä, joka koostuu rakennusalan ammattilaisista on asian yksimielisesti päättänyt annetun vastuun velvoittamina. Halutaan varmistaa talon oikean käyttö ja rakennuksen vaatima lepoaika. Saunalaitoksen vilkas toiminta aiheuttaa rakenteille erittäin kovan rasituksen runsaan kosteuden ja lämpötilan vaihtelun
kautta. Rakenteiden, jotka pesuhuoneen osalta korjattiin kaksi vuotta sitten, on havaittu edelleen olevan riskialttiina liialle kostumiselle ja päätettiin antaa saunojen kuivua riittävän kauan,
jotta ylikäytöstä johtuva kosteus saadaan kuivattua ja saunan hygienisyys ja viihtyvyys taataan
vuosiksi eteenpäin.
Remontin aikana yläaulan pukukaapit ja pikkuiset arvotavarakaapit uusitaan vanhan rakennustavan ja miljöön huomioiden. Saunakuisti saa uuden kuosin vanhan vähän kulahtaneen ja
tummuneen ulkoasun muuttamiseksi hienon saunamme arvoiseksi. Talon turvallisuuteen tulee
muutoksia lukitusjärjestelmän uusimisen kautta, samalla hälytys- ja valvontajärjestelmä modernisoidaan. Ulko-ovien valvonta tapahtuu yönäkökameroin ja liiketunnistimia sijoitetaan strategisiin paikkoihin lisää.
Paljon melua ja energiahukkaa aiheuttava iänkaikkisen vanha ilmastointikone uusitaan moderniksi, lämpöenergiaa talteenottavaksi ja tehokkaammaksi. Tämä ilmastointiremontti, joka toteutetaan käyttäen olemassa olevia kanavistoja mahdollisimman paljon, on se toinen tärkeä syy
pitää saunalaitosta kiinni pitkään. Nyt suoritettettava modernisointi ottaa vähintäänkin neljä viikkoa ja mahdolliset viiveet vielä päälle.
Hauskaa, rentouttavaa ja lämmintä kesää kaikille saunakavereille!
LÄMMITTÄJÄ
SEPPO PUKKILA
37
ISS-kuulumiset
Kansainvälisen Saunaliiton uusi vuosi on alkanut vilkaasti. Hallitus hyväksyi uusiksi jäseniksi
Latvian Saunaliiton sekä Liettuan Sauna -Akatemian. Latvialaisista sekä puheenjohtaja Juris Batnan
että vaimonsa Aelitan syksyisen kokouksemme esitelmän pitäjinä ja vihdontanäytöksen antajina.
Liettuan Sauna- Akatemian vetäjä Rimas Kavaliauskas on monelle myös tuttu aiempien vierailujensa takia. Rimas esitelmöi mm. Riihimäen Sauna – Expossa 2009 ja Saunakongressissa Tokiossa
2010 liettualaisesta sauna- ja erikoisesti vihtomiskulttuurista ja oli myös mukana vihtomisen toisissa MM-kisoissa Herrankukkarossa 2009.
ISS on kiinnostunut vihtomiskulttuurin kehittämisestä ja siksi nuo uudet jäsenmaat ovat olleet
esillä lähiaikoina runsaasti mukaan lukien myös helmikuussa pidetyt kylvettämisen kolmannet MMkisat, joista tarinaa toisaalla. Mukana vihtomisasioissa ovat myös aktiivisesti ei-jäsenet Venäjä,
Ukraina ja Valko-Venäjä.
Latvialaiset ovat järjestämässä elokuun viimeisenä viikonloppuna Ventspilsissä Latviassa Sauna
Festivaalin, josta tarkempaa tietoa myöhemmin. Festivaali tulee myös keskittymään saunomisen
ohella erikoisesti mm. kylvettämiseen ja vihtakulttuuriin. Kaksipäiväisille festivaaleille odotetaan
useita satoja vieraita.
ISS:n jäsenehdokkaita on lisää jonossa ja uskommekin, että 15 jäsenen raja ylittyy jo vuoden
2011 aikana ja tavoitteena oleva 20 jäsenen määrä vielä tämän nelivuotiskauden aikana. Tärkeänä
listalla on saada mukaan liiton toimintaan läntinen naapurimme että Venäjä, joka on maailman
suurin saunamaa.
Loppuvuodesta 2010 valittu uusi hallitus valitsi Peter Jeitlerin Itävallasta varapuheenjohtajaksi
vuoden 2014 loppuun. Sääntöjen ajanmukaistamista sekä Liiton rekisteröitymistä varten nimitettiin myös kolmimiehinen työvaliokunta valmistelemaan ehdotusta. Mukaan tulivat Peter Jeitler,
Karsten Sonnenberg Saksasta ja allekirjoittanut.
ISS hyväksyi nykyiset säännöt 2006 ja samalla edellytti, että säännöt rekisteröidään Suomessa
PRH:ssa. Asiaa on mutkistanut se, että PRH hyväksyy rekisteröitäviksi vain säännöt joko suomeksi,
ruotsiksi tai saameksi eli englanninkieliset säännöt on käännettävä suomeksi.
Nyt tehdään samalla muutama korjaus ja muutos Saunaseuran sääntöjen muutosten tapaan,
jotta säännöt tyydyttävät nykyiset yhdistyslain vaatimukset ja toisaalta ISS:n tarpeet mm. jäsenmäärän kasvaessa. Työvaliokunta toimii asioiden valmistelijana laajemminkin sekä hallituksen että
puheenjohtajan tukena.
ISS:n kunniajäseniksi kutsutut Matti Kivinen ja Eberhard Conradi ovat saaneet kevään aikana
diplominsa Suomen ja Saksan seurojen kevätkokouksissa.
Japanin maanjäristys ja tsunami aiheuttivat melkoista tuhoa. Kotinsa menettäneet joutuivat monissa
paikoissa hankaliin asumisolosuhteisiin ja jopa poikkeuksellisen kylmän sään armoille. Japanin Saunaseura yhdessä Metos Inc:in ja ISS:n kanssa on rakentanut telttasaunan asunnottomien käyttöön.
ISS päätti myös, että Interbad 2012 näyttelyn yhteydessä Stutgartissa pidetään yksipäiväinen
saunaseminaari, johon tullee esille myös suomalaista saunadesignia. Seminaarin järjestelyistä vastaa Saksan Saunaliitto.
Tarkoitus on vierailla mm. Turun SaunaLAb – näyttelyssä heinäkuussa etsimässä Stutgartiin
katseen vangitsijaksi sopivaa saunaa saunaniekka Pekka Tommilan johdolla. SaunafromFinlandin
designkilpailu sekä Helsingin designpääkaupunkihankkeet antanevat myös omalta osaltaan saunaideoita ja jopa tuotteita Stuttgartiin.
Kaikesta päätellen on tulossa vilkas saunakesä!
RISTO ELOMAA
PUHEENJOHTAJA
38
Toiminnanjohtajan palsta
Saunatalon hierojat netistä
Tietotekninen kumousliikkeemme on edennyt pisteeseen, jolloin voit varata Saunatalon
hierojat netistä. Etuna on, että varauksesi vastaanottaja on aina paikalla, ympäri vuorokauden.
Samoin voit myös muuttaa varaustasi milloin vain.Varauksesi näkyy kassaohjelmassa ja hieronnan hinta veloitetaan sinulta saunakäyntisi yhteydessä.Voit kuitenkin edelleen varata ajan myös
puhelimitse 010 439 5601 kahviostamme työpäivisin klo 13 alkaen tai tiedustella Saunataloon
tullessasi vapaata hieronta-aikaa.
Varauskalenteria on mahdollisimman helppo käyttää. Näin se toimii:
1.
Mene kotisivuillamme www.sauna.fi kohtaan ”Oheispalvelut” ja
klikkaa linkkiä ”Hierojan varaus”.
2.
Avautuvalla kirjautumissivulla tilaat ensimmäisellä kerralla itsellesi käyttäjätunnukset.
a. Tunnukset tilataan kohdasta ”Tilaa tunnukset varauskalenteriin”.
b. Anna lomakkeelle jäsennumerosi, sukunimesi ja sähköpostiosoite.
c. Jos antamasi tiedot täsmäävät jäsentietoihimme, lähetetään sinulle tunnukset
ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.
3.
Saamillasi tunnuksilla voit kirjautua palveluun.
4.
Kirjautumisen jälkeen avautuu varauskalenterinäkymä.
5.
Klikkaa kalenterista päivämäärä, jolle varauksen hieronnasta haluat tehdä.
6.
Eteesi avautuu kalenteri, jossa näet kyseisenä päivänä paikalla olevat hierojat
ja heidän vapaat aikansa.
7.
Klikkaamalla vapaana olevan ajan laatikkoa avautuu varauksen tekemisruutu.
8.
Varaukselle voit antaa seuraavia tietoja:
a. Valitset haluamasi hieronnan keston (25 min tai 50 min).
b. Voit päivittää puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi.
c. Voit halutessasi antaa lisätietoja.
9.
Tarkista antamasi tiedot. Jos tiedot oikein, tee varaus klikkaamalla ”Varaa aika”,
jolloin näet yhteenvedon seuraavalla sivulla.
10. Saat varauksesta vielä antamaasi sähköpostiosoitteeseen yhteenvedon.
11. Varauksen voit koska vain peruuttaa, jos teit vahingossa väärän varauksen tai haluat
muuten perua varauksen. Huomaa: Alle 24 h ennen hierontaa tehdyt peruutukset
veloitetaan täydellä hinnalla, mikäli varatun ajan tilalle ei saada toista hierottavaa.
12. Varauksen voit peruuttaa kirjautumalla ajanvarauskalenteriin ja menemällä
halutun päivän kohdalle.
13. Oma varauksesi näkyy tekstillä ”Oma varaus”. Tätä klikkaamalla pääset ruutuun,
josta voit peruuttaa varauksen samaan tapaan kuin olet varannut ajan.
Ensimmäisen harjoituskerran jälkeen huomaat itseluottamuksesi kohonneen ja toisella
kerralla olevasi mestarivaraaja. Ehdotan, että menet kuivaharjoittelemaan, tositarvis saattaa
olla pian edessä.
Toivotan sinulle suloisan levollisia Kesälöylyjä!
KRISTIAN MIETTINEN
TOIMINNANJOHTAJA
39
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
tiedottaa
Puulämmitteisten saunojen ilmanvaihtotutkimus käynnistymässä
Saunaseurassa jo pari vuosikymmentä kypsymässä ollut hanke tutkia perusteellisesti
ILMANVAIHTO PUULÄMMITTEISISSÄ SAUNOISSA on vihdoinkin käynnistymässä
uuden ja entistä aktiivisemman Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan johdolla. Hanketta varten
on teetetty VTT:n saunatutkija Mikko Saarella 7-sivuinen projektisuunnitelma. Sen mukaan
työn on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden syksyllä ja olla valmis noin vuoden 2012-13
vaihteessa.
Työ tultaisiin tekemään VTT Expert Services Oy:n Otaniemen ja Jyväskylän yksiköissä sekä
ilmeisesti myös Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun yksiköissä.
Tutkimus koskisi lähinnä kerta- ja kestolämmitteisillä kiukailla varustettujen saunojen
ilmanvaihtoa, mutta mahdollisesti myös saunojen savukaasujen ja niiden hiukkaspitoisuuksien tarkastelua saunan ulkopuolella.
Tutkimuksen rahoitusselvitys on jo meneillään. Se on tarkoitus rahoitettaa pääosin Saunaseuran ulkopuolisella rahoituksella. Tällöin mahdollisia rahoittajia ovat ainakin Tekes, Sitra,
YM, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö RTS, LVI-yhdistys sekä lukuisat kiuasvalmistajat ja muut sauna-alan yritykset.
Helsingissä 17.5.2011
SUOMEN SAUNASEURA RY:N
TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNNAN PUOLESTA
PEKKA TOMMILA, PJ.
ARKKITEHTI SAUNATUTKIJA
**********************
Kansainvälinen Saunaliitto ISS
kutsui jäsenensä Matti Kivisen
kunniajäsenekseen.
Kuvassa ISS:n puheenjohtaja
Risto Elomaa (oik) ojentaa Kiviselle
nimitykseen liittyvän diplomin
Seuran kevätkokouksessa.
(Kuva Seppo Pukkila)
40
Vaskiniemen jäsensaunojen
aukioloajat kesä ja syksy 2011
Miehet
kello
Tiistai ja perjantai
Keskiviikko
Kuukauden ensimmäinen lauantai alkaen 6.8.
Kaikki lauantait kesäkuussa
Muut lauantait
13-21
13-22
11:30-16
11:30-16
12-19
Naiset
Torstai
Parillisen viikon maanantai
Kaikki lauantait kesäkuussa
Kuukauden ensimmäinen lauantai alkaen 6.8
3-22
13-21
16:30-20
16:30-20
Huomaa:
• Kesätauko: 24.6.- 30.7. Juhannuksen ja remonttien vuoksi.
• Saunat ovat siis auki 23.6. saakka ja avautuvat taas 2.8.
• Kesäkuun kaikki lauantait ovat jaetut
• Elokuun lauantait eivät ole jaettuja (vain la 6.8. on jaettu)
Saunaseuran kevätkokous
pidettiin 13.4.2011 Rake-salissa Bulevardilla.
Kokouksen aluksi kuultiin kokoustilojen
isännän Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
toimitusjohtajan Matti Inhan puheenvuoro:
Hypo on ainoa asuntorahoitukseen ja asumiseen keskittynyt erikoistoimija Suomessa. Yksityisen
luottolaitoksen, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
pääasiallinen toiminta on myöntää asuntoluottoja kotitalouksille. Yhdistyksen jäseniä ovat sen lainansaajat. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni Hypon
vuosikokouksessa.Tytäryritys Suomen AsuntoHypoPankki Oy tarjoaa erityisesti säästämistarkoitukseen soveltuvia
talletuspankkipalveluita.
Hypo-konsernin kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on koko Suomi, www.hypo.fi.
Suomen Saunaseuran historiaa kirjoittava YTL Tuomo Särkikoski kertoi kevätkokouksen jälkeen
75-vuotis juhlakirjan aineiston muotoutumisesta.Tuomon kertoma lähtökohta ja sauna-aatteen historian
”löydökset” kiinnostivat kovasti kuulijoita. Esitelmä olikin yleinen keskustelunaihe kevätkokousta seuranneessa coctail-tilaisuudessa Suomen Hypoteekkiyhdistys pankkisalissa.
Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat mm. tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010. Toimintakertomus löytyy kotisivuilta www.sauna.fi. (RAILI VIHAVAINEN)
41
SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT
Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
Rakennusneuvos Ben Grass, 0400 601 501
ben.grass(ät)kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja
Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola
0400 611 563
heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
DI Risto Elomaa, 040 596 4022
risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Viestintäkonsultti Timo Martikainen
050 2852
tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com
LT erik.lääkäri Kristiina Perttunen
040 544 1832, kperttunen(ät)me.com
Toimitusjohtaja Seppo Pukkila
045 677 2002, seppo.pukkila(ät)saunalahti.fi
Oik. lis Timo Riskala, 040 501 51 72
timo.riskala(ät)hotmail.com
DI Juha Salomäki, 050 337 6459
juha.salomaki(ät)vantum.fi
Arkkitehti Pekka Tommila, 050 368 6645
pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi
LVI-insinööri Kari Öhman, 0400 441 943
kari.ohman(ät)elisanet.fi
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Timo Martikainen, (ks. johtokunta)
Professori Pekka Laaksonen,
040 703 6177
pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi
FM Hanna Linkola, 050 5257636
hanna.linkola(ät)jalostamo.eu
Valt.kand. Pekka Ritvos, 040 505 6032
pekkaritvos(ät)gmail.com
Päätoimittaja,YTM Raili Vihavainen
0400 659 249, raili.vihavainen(ät)sauna.fi
KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Juha Salomäki (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Arkkitehti Gina Sundgren, 050 593 2800
gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com
Professori Juhani Katainen, 09 440 231
juhani.katainen(ät)kolumbus.fi
DI Esko Mäkelä, 09 465 231
esko.makela(ät)welho.com
Lämmittäjä Seppo Pukkila
(ks. johtokunta)
Sulo Saastamoinen, 040 548 4995
sulo.saastamoinen(ät)welho.com
Toimisto 010 439 5600
Saunat 010 439 5601
Lämmittäjä Seppo Pukkila 045 677 2002
TYÖVALIOKUNTA
Ben Grass, Heini Noronen-Juhola,
Timo Martikainen,Timo Riskala,
Kari Öhman
Johtokunta on valinnut työvalikunnan
puheenjohtajan avuksi valmistelemaan johtokunnan
kokouksia ja hoitamaan entisen henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunnan asioita.
*************************************
DI Mikko J. Salminen, 050 387 0007
mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi
Arkkitehti Tuulikki Terho, 040 702 8002
tuulikki.terho(ät)welho.com
Kari Öhman (ks. johtokunta)
TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Pekka Tommila, (ks johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta)
Fil.tri Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020
irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi
Rakennusneuvos Erkki Kuoppamäki
0400 205 291, erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi
Tekn.tri Tarkko Oksala, 050 387 755
tarkko.oksala(ät)gmail.com
Kristiina Perttunen (ks johtokunta)
VTM Antti Savela, 050 912 8060
antti.savela(ät)fi.live.com
Professori Lasse Viinikka, 040 562 7495
lasse.viinikka(ät)hus.fi
SÄÄNTÖTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Timo Riskala, (ks. johtokunta)
Valt. yo Alexander Holst, 040 572 7735, aholst(ät)iki.fi
Senior advisor Matti Kivinen, 050 2774
matti.kivinen(ät)iki.fi
DI Matti Salimäki, 040 5245 625
matti.salimaki(ät)welho.com
HISTORIATOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Ben Grass, (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja Pekka Tommila, (ks. johtokunta)
HY:n Suomen ja Pohjoismaiden historian
professori Markku Kuisma
044 3400 345 emkuisma(ät)mappi.helsinki.fi
Pekka Laaksonen, (ks. johtokunta)
Timo Martikainen (ks. johtokunta)
Kristian Miettinen (ks.yllä)
Kristiina Perttunen (ks. johtokunta)
YTL, historiantutkija Tuomo Särkikoski
040 517 5208, sarkikoski(ät)kolumbus.fi
42
Sauna-lehden mediakortti
Julkaisija: Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Puh. 010 439 5600
gsm 050 371 8150
kotisivu www.sauna.fi
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Suomen Saunaseura ry
0400 659 249
lehti(ät)sauna.fi
Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy
newprint(ät)newprint.fi
Artikkeleiden ja kuvien lähetys
päätoimittajalle aineistopäivään mennessä.
Katso päivämäärä viimeisimmän lehden
sisällysluettelosivulta.
Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi.
Ilmoitushinnat ja -koot toiminnanjohtajalta.
Ilmoitusmyynti
Toiminnanjohtaja
Kristian Miettinen
010 439 5600, 050 371 8150
tj(ät)sauna.fi
Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa:
maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
Lehden luonne: jäsenlehti,
puolueeton sauna-alan julkaisu.
Painopaikka
Newprint Oy
Tuijussuontie 1, 21280 Raisio.
puh. 010 231 2600
fax 010 231 2699
Sauna-lehti löytyy myös
Saunaseuran kotisivuilta
www.sauna.fi
Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen!
Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana.
Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä
hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita.
Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja? Sauna-lehden kirjoitussarjassa
” Saunoin täällä” voit kertoa mielenkiintoisista saunoista tai saunakokemuksista.
Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita
Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit kertoa vieraittesi
elämyksistä Vaskiniemen saunoissa.
Lauteilla-teema etsii kokemuksia saunomisesta sekä Vaskiniemessä että muualla. Kerro tunnelmistasi seurasi, kotisi, mökkisi tai vierailukohteesi lauteilta.
”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia
saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen.
Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera.
(Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.)
Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja.
Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse::
lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse.
Julkaisuehdot
Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei
tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen
lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös
artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai
tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle
pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
43
Saunoja hiellä ja
sydämellä jo 25v. ajan
3DOYHOHYDVDXQDDODQHULNRLVOLLNH
6XXQQLWWHOXSDOYHOX
DVXQWRMDHGXVWXVVDXQDWPLWWDWLODXVW\|Ql
VDXQDSDQHHOLW
ODXGHSXXW
VDXQDQODVLVHLQlWMDRYHW
6DXQD[LQIUDSXQDVDXQDW
9XRGHQORNDNXXVVD
DYDVLPPHVDXQDUDNHQWDPLVHHQ
NHVNLWW\YlQHULNRLVOLLNNHHQ/RK
MDQ3DXQLQN\OlOOl/LQGNXOODQWLH
VVD.l\WXWXVWXPDVVD
Miten sinä voit?
ZZZSXXWHRVQXUPLIL
Katso työhyvinvointipeiliin: ZZZYDUPDÀ
/LQGNXOODQWLH/RKMD
ZZZSXXWHRVQXUPL¿
Hyvää työtä.
Suomalainen SISU-savusauna
toimitetaan helposti ja nopeasti.
SISU-saunassa yhdistyvät maailman parhaat
löylyt ja suomalainen perinne parhaimmillaan!
Myös savusaunoihin kiukaat mittatilaustyönä.
Rakennuspalvelu
Kari Vainiomäki
Puhelin 040 731 0993
www.sisusavusauna.fi
Rakentamisen
erikoisosaaja
Kn]ff]fk KYf]]jYmk on hyvä yhteistyökumppanisi tuotanto-, toimitila- ja
julkisten rakennusten erikoisliikkeenä.
Erikoisalaamme kuuluvat luonnollisesti myös rakennussaneeraukset omakotitaloista tuotantolaitoksiin.
antolaitoksiin.
0400 - 114 700
ppp'lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û
mhbfblmh9lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û
Asioit samasta numeroserosta vastuuhenkilömme
me
kanssa rakennussuunnnittelusta istutuksiin
- näin säästäen
merkittävästi niin
n!
aikaa kuin vaivaakin!
+DQNDVXRQWLH+HOVLQNL
ID[
Tarkkuutta myös
yksityiskäyttöön
Dr
Dräger
Alcotest 3000 on ehdottoman
ja luotettava alkotesteri
ttarkka
ar
edullisempaan hintaluokkaan. Laite
ed
onkin suunnattu yksityishenkilöille,
on
jotka haluavat itse saada entistä
jot
luotettavampaa tietoa veren
luo
alkoholipitoisuudesta.
alk
0DDKDQWXRMD
0\\QWL+\YLQYDUXVWHWXWDXWRDODQOLLNNHHWMD'UlJHUKXROWRSLVWHHW/LVlWLHWRMDZZZNDKDÀ
Hyvää
juhannusta
Mikä on vihta
englanniksi?
Tähän ja muihin mieltäsi askarruttaviin
kysymyksiin saat vastauksen soittamalla 020202.
Hintatiedot numerosta 0800 11 02 02 02 tai www.fonecta.com
020202_Sauna_150x105mm.indd 1
17.5.2011 14.16
Lasitettu terassi tuo lisätilaa
mökkisaunaan
Maailman suurin hirsitalovalmistaja, yli 50-vuotias Honkarakenne tunnetaan Honka-tuotemerkistään. Saunat
ja savusaunat kuuluvat itseoikeutetusti yhtiön myydyimpiin
tuotteisiin kotimaassa, vapaaajan asuntojen ja omakotitalojen rinnalla. Kaikkiaan Honkarakenne on toimittanut pelkästään kotimaahan yli 45 000 loma-asuntoa ja saunaa.
Honkarakenteen
tunnetuimmat saunat ovat jo klassikkoja – Honka Wihtori ja
Honka Nestori ovat jatkaneet mallistossa jopa vuosikymmenestä toiseen. Laajassa valikoimassa löytyy erikokoisia saunoja niin yksityis- kuin yrityskäyttöön.
Myös rakennustyylit vaihtelevat suomalaiseen
rantamaisemaan hyvin istuvista perinnesaunoista
linjakkaisiin kaupunkisaunoihin, sillä saunoja suunnitellaan ja rakennetaan nykyisin yhä useammin
myös omakotitalojen pihapiiriin.
Savusaunoista suosituin on Honka Maahinen,
jota valmistetaan sekä pyöreästä retrohirrestä että
kantikkaasta lamellihirrestä.
Saunamallit ovat vuosien saatossa muuttuneet
niin ulkonäöltään kuin toiminnoiltaankin. Uusien innovaatioiden ansiosta myös Honkarakenteen mallisto päivittyy kaiken aikaa.
Moderni Honka Ankkuri edustaa
uutta tyyliä
Perinteisten saunamallien rinnalle Honkarakenne on tuonut markkinoille modernin Honka Ankkuri -mökkisaunan, jossa monikäyttöistä lisätilaa saadaan lasitettujen terassien avulla.
Selkeälinjaisen Ankkurin mallisauna valmistuu vielä täksi kesäksi yleisön nähtäväksi Tuusulan Honka-näyttelyalueelle (osoite Lahdentie
870), Lahden moottoritien varteen. Viimeisimmästä
saunarakentamistekniikasta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan rakennustöitä ja esittämään
kysymyksiä Honka-hirsisauna-asiantuntijoille.
Lasituksen ansiosta suojaisat terassit pidentävät
mökkeilykautta aikaisesta keväästä myöhäiseen
syksyyn, sillä terassi voidaan sisustaa lämpimäksi
oleskelu- ja ruokailutilaksi. Saunamökki toimii tarvittaessa uuden mökkitontin ensimmäisenä raken-
nuksena ja myöhemmin kätevänä vierasmajana.
”Lämpimällä säällä liukuvat lasiseinät on helppo siirtää syrjään, jolloin terassi avautuu ulos luontoon”, sanoo Honkarakenteen pääarkkitehti Ville
Annila, joka on vastannut Honka Ankkurin suunnittelusta. ”Kesän taittuessa syksyyn lasitetulla terassilla on edelleen miellyttävää vilvoitella saunomisen
jälkeen.”
Selkeässä pohjaratkaisussa on huomioitu kaikki
tarpeellinen; erillinen löylyhuone, pesutilat sekä tupa ja wc. Honka Ankkurin valmismallit ovat kooltaan
20 m², 25 m² ja 30 m², ja kuistien vastaavat pintaalat 10,5 m², 15 m² ja 19 m².
Toteuta oma unelmasaunasi
Perinteikäs ja luonnonmukainen hirsi on kaikkine
myönteisine ominaisuuksineen helppo valinta saunan rakennusmateriaaliksi. Honkarakenteen tuotteiden korkea esivalmiusaste tekee rakentamisesta nopeaa ja takaa samalla laadukkaan lopputuloksen.
Honkarakenteen julkisissa mallistoissa on useita toimiviksi todettuja vaihtoehtoja. Lisäksi malleista
on saatavana lukuisia pieniä muutoksia, joihin voi
tutustua paikallisen Honka-myyjän luona.
Yksilöllisten saunaunelmien toteuttaminen onnistuu sekin helposti, sillä Hongan suunnittelijat viimeistelevät asiakkaan oman luonnospiirustuksen
pohjalta saunan lopullisen mallin.
Seikkaperäisten ohjeiden ja vinkkien myötä hirsisaunan pystytys onnistuu helposti myös omin voimin, mutta apua saa tarvittaessa Honka Rakentamispalvelun ammattimiehiltä.
Tiedustelut, puh. 020 5757 00. Lisää saunamalleja
osoitteesta www.honka.fi
T OTE UTA
U NELMIE SI LOMAKOT I
– perheesi hyvinvointiin
HONKA Suunnittelupalvelu™
– Saat mökkiisi ja saunaasi
täysin yksilöllisen ilmeen!
HONKA Rakentamispalvelu™
– Ammattilaisten käsistä
syntyy alusta loppuun asti
Honka-laatutuote.
HONKA Säästö™
– Järjestelmän avulla voit
jättää lomakodin kylmilleen
vaikka koko talveksi.
HONKA Laajennuspalvelu™
– Alan paras tietotaito mökin
laajentamiseen.
HONKA Tonttipalvelu™
– Honka-tontit ja -talopaketit
tunturin kupeessa, golfkentän
laidalla, järven rannalla.
Katso: www.honka.fi/tontit
www.honka.fi
Honkarakenne Oyj, PL 31, Lahdentie 870, 04401 Järvenpää, 020 575 700, info@honka.com. Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki.
Suomalaisille
saunojille

Saunatalon hierojien varaukset netissä. Lue ohjeet tj:n palstalta.

Transcription

Similar documents

Sauna-lehti 1/2011 - Suomen Saunaseura ry

Sauna-lehti 3/2010 - Suomen Saunaseura ry

Sauna-lehti 4/2010 - Suomen Saunaseura ry

Sauna-lehti 1/2013 - Suomen Saunaseura ry

Sauna-lehti 3/2014 - Suomen Saunaseura ry

Lataa tarkempi aluekartta tästä

Viherlandian OMENAJUHLA

Lue lehti tästä - Suomen Saunaseura ry

Pukkila Vedeneristysmassa

Sauna-lehti 3/2013 - Suomen Saunaseura ry

UUSI TAPA RAKENTAA LAADUKAS HIRSIMÖKKI

TÄRKEÄÄ: - Suomen Saunaseura ry

honka lumi

Matkakertomus Scania Cup 2012 P00 4.

Lataa referenssiesite - Suunnittelutoimisto grass business Oy

Sauna-lehti 3/2011 - Suomen Saunaseura ry

Pukkila Erikoissauma

Onneksi olkoon, sinut on valittu Uudenmaan

Pukkila laatoitusaineet

Pori Cup ja Kai Pahlman -turnaus - Porissa ja

615 Espoon julkisten ja teknisten alojen työntekijät JHL ry

TOIMITUSSISÄLTÖ TOIMITUSSISÄLTÖ MÖKIT JA