Sauna-lehti 3/2010 - Suomen Saunaseura ry

Transcription

3/2010
l
S
I
S
Ä
L
L
Y
S
3
Liika on liikaa löylynheitossa, Lasse Lehtonen
4
Pirts, sauna, hamami, fürdö
neljä kylpykulttuuria näytteillä, Kristian Miettinen
12
Löylynhenki-palkinto Miesten vuoro
-dokumenttielokuvalle, Raili Vihavainen
13
Dame de la Chaîne Marita Lambergille
14
Sauna -pieni perinnekirja, Risto Elomaa
16
Vihdantekoa ja saunomista Ikaalisissa, Lisa Mäkelä
19
”Ikaalisten saunafestivaaleilla”, Erkki Putaansuu
20
Kotkan Meripäivätkin innostuivat saunasta ja sanomisesta,
Risto Elomaa
22
Asuntomessut Kuopiossa, Lisa Mäkelä
28
”Löylykilpailu 1956-vuoden olympialaisissa kisoissa”,
Tahko Pihkala
31
Puheenvuoro löylykilpailukeskusteluun ja
suomalaisen saunan olosuhteisiin, Esko Mäkelä
33
Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen
35
Noviiseina Japanin kylpylämaailmassa,
64. vuosikerta
tilaushinta 25€ /vsk
Julkaisija:
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10
00200 Helsinki
puh. 010 439 5600
www.sauna.fi
Sauna-lehti löytyy
myös kotisivuilta
Toimituskunta
Risto Elomaa, pj
Pekka Laaksonen, vpj
Timo Martikainen
Lisa Mäkelä
Raili Vihavainen
Kristian Miettinen, siht.
Päätoimittaja ja toimitus
Raili Vihavainen
Etukansi
Neliapila kiertäen ylhäältä
vasemmalta alkaen:
Galatasaray hamami, Istanbul
Yrttisauna Siguldassa, Latvia
Széchenyi fürd, Budapest,
Merisotakoulun sauna,
Suomenlinna
Kuvat Jari Jetsonen
Grafiikka Daishi Sakaguchi
Ritva Müller ja Liisa Uurtamo
39
ISS - Kansainvälinen Saunaliitto, historiaa, Risto Elomaa
41
Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell
42
Seuran tekniikka virtaviivaistuu
-toiminnanjohtajan terveisiä, Kristian Miettinen
43
Lahjoita suomalaiseen saunaan!
44
TuKu tiedottaa: Suomen saunat 2010, Pekka Tommila
45
Aukioloajat
46
Syyskokouskutsu
47
Yhteystiedot
48
Mediakortti
Sauna /
2
Sauna-lehti 4/2010
aineistopäivä 12.11.2010
ilmestyy viikolla 49
Painopaikka:
Newprint Oy
ISSN0357-6566
Liika on liikaa löylynheitossa
Elokuun alun traagiset tapahtumat löylynheiton MM-kisoissa Heinolassa nostivat saunan ja
saunomisen kansainväliseksi uutiseksi ja iltapäivälehtien lööppeihin Suomessa. Yhden kilpailijan
kuolemaan ja toisen loukkaantumiseen päättynyt kisa pysähdytti monet seuramme jäsenetkin
miettimään sitä, mitä kaikkea saunominen oikein edustaa. Tapauksen mediassa saama suuri julkisuus
toisaalta osoitti, että sauna on suomalaisille todella tärkeä asia ja saunaan liittyvä negatiivinen uutinen
otetaan vastaan melkein henkilökohtaisena arvosteluna. Kisassa mukana olleet saunaharrastajat, joista
osa on seuramme jäseniä, ovat ymmärrettävästi yhden saunojan kuolemasta ja toisen saunaveljen
loukkaantumisesta äärimmäisen järkyttyneitä.
Heinolan löylykilpailu oli hyvin poikkeuksellinen tapa käyttää saunaa. Löylynotossa kilpaileminen
ei edusta sellaisia hyviä saunatapoja, joita haluamme Saunaseurassa edistää, vaan saunakokemuksen
tulee olla rentouttava ja toisten saunojien mukavuuden huomioonottava. Vaskiniemen saunoissa
– viileimmästä kuumimpaan – löylynheittoon tulee pyytää muiden saunojien lupa. Tämä on
selvästi kirjattu seuramme hyviä saunomistapoja koskeviin ohjeisiin. Automaattinen löylynheitto
ja äärimmilleen viety kilpailu, kuten Heinolan kisassa tapahtui, ei millään tavalla kuulu seuramme
edistämään saunakulttuuriin.
Löylyllä kilpaileminen ei edellisestä huolimatta kuitenkaan ole aivan vierasta suomalaisille
saunatavoille. Löylyllä kilvoittelivat esimerkiksi Jukolan veljekset Impivaaran saunassa – tosin
silloinkin lopputulos oli lopulta huono. Lukuisat lienevät myös ne suomalaiset vävykokelaat, jotka
ovat joutuneet tulevan appiukkonsa löylytestiin. Tärkeää on kuitenkin erottaa leikkimielinen saunassa
kisailu totisesta tulosurheilusta. Saunomisen kun tulee olla kaikille saunojille miellyttävää, vaikka löyly
hetken hartioita kirpaisisikin. Se, mitä kukin saunoja miellyttävältä saunomiselta odottaa, on sitten
hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen päättää itse kuinka kuumassa haluaa saunoa ja kuinka paljon
löylyä haluaa ottaa. Selvää tietysti on, että saunominen ei koskaan saisi tapahtua hengen ja terveyden
menettämisen uhalla.
Heinolan löylykisan tapahtumia selvitellään poliisitutkinnassa ja ehkä vielä oikeudenkäynnissä,
jossa arvioidaan oliko kisan turvallisuudessa sellaisia puutteita, joista aiheutuu rikosoikeudellisia
seuraamuksia kisan järjestäjille ja valvojille. Poliisitutkinnan tuloksista riippumatta Saunaseura joutuu
saunatiedon välittäjänä pitkään vastaamaan kansainvälisen median kysymyksiin saunan ja löylynheiton
turvallisuudesta ja muutenkin tekemään työtä sen vakuuttamiseksi, että perinteinen suomalainen sauna
on paitsi miellyttävä myös turvallinen rentoutumistapa.
Heinolan löylykilpaan liittyvää kirjoittelua seurasi pian toinen Suomeen liittyvä kansainvälinen
uutinen. Newsweek-lehden vertailussa Suomi arvioitiin maailman parhaaksi maaksi. Arvioinnissa
suomalaisten elämänlaatu arvioitiin maailman neljänneksi parhaaksi, mutta saunaa ei jutussa
valitettavasti mainittu sanallakaan Me Saunaseuran jäsenet tiedämme kuitenkin hyvin, että saunominen
on tärkeä osa suomalaisten hyvää elämänlaatua. Ehkäpä juuri noin 3 miljoonan saunamme takia
olemme maailman paras maa.
LASSE LEHTONEN
3
KRISTIAN MIETTINEN
Pirts, sauna, hamami, fürdö
Neljä kylpykulttuuria näytteillä
Profeetta Muhammed vakuuttui hamamin
voimasta lämmön lähteenä siihen määrään, että ohjasi seuraajansa kylpemään
siellä. Hamamit ovat olleet uskonnollisia, rituaalisen puhdistautumisen paikkoja,
usein moskeijan läheisyydessä.
Unkarissa on Euroopan eniten kuumia ja
mineraalivesilähteitä. Niitä on hyödynnetty kylpylöissä, jotka lukuisine terapioineen
ovat suosittuja sosiaalisen rentoutumisen
paikkoja sekä tärkeä osa Unkarin terveydenhuoltojärjestelmää.
Latvialaisessa pirtsissä lauteet ja seiniäkin
päällystetään kukin ja yrtein. Rituaalinen
vihtominen on keskeistä: orgaanista elinvoimaa sisältäviä hurmaavia kasviaromeja
isketään ihmiskehoon ja -sieluun yrttipitoisilla vihdoilla.
Sauna on suomalaisen onnellisuuden peruskivi, kansallismaisemamme ikoni, kaupunkiasunnonkin temppeli. Sauna kuuluu
lujasti suomalaiseen kansankotiin ja sielunrakenteeseemme vaatien esillepääsyä missä olemmekin.
Saunantuntijat asialla
Neljän eurooppalaisen kylpykulttuurin erityispiirteet nousivat omaleimaisina esiin heinäkuisessa näyttelyssä ja -seminaarissa Riiassa. Tampereen kaupungin museokeskus
Vapriikki oli rakentanut 20.7.-15.8. avoinna olleen näyttelyn Riian luonnontieteen
museoon.
loin esillä olivat Pohjois-Amerikan intiaanien inipi-hikoilukylvyt, japanilainen furo ja suomalainen
sauna.
Yhteistä henkinen
puhdistautuminen
Riian näyttelyn esittely kertoo itsensä puhtaana pitämisen olevan ihmisen synnynnäinen tarve.
Puhdistautuminen luonnollisessa tai lämmitetyssä
kylvyssä on nähtävästi ollut miellyttävin tapa tämän tarpeen hoitamiseen. Kylpytavat ja -rituaalit
ovat vaihdelleet kulttuurista ja aikakaudesta riippuen. Joissakin Euroopan maissa on säilynyt sitkeästi julkisen ja yhteisen kylpemisen perinne siitä
huolimatta, että useimmat eurooppalaiset kylpevät tai puhdistautuvat oman kotinsa suojissa. Yhteistä eri maiden yhteiskylvyille on, että kylpijät
eivät niissä puhdista itseään pelkästään fyysisesti
vaan kokevat puhdistautuvansa myös henkisesti.
Löyly vanhempi kuin sauna
Kielen tutkiminen avaa kylpemisen ydintä ja vanhoja tapoja. Kuumennettua kivikasaa pidettiin entisaikaan saunana. Alkuun kivet peitettiin eläimen
nahoilla, sitten teltalla ja lopulta hirsirakennuksella. Kaikissa suomensukuisissa kielissä tunnettu sana löyly (viroksi leil, unkariksi lélek) on sanana saunaa vanhempi. Sekä löyly että lélek ovat vanhas-
Näyttelyn ideoijat ovat Suomen Latvian
suurlähettiläs Maria Serenius, uskontotieteiden emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja valokuvaaja Jari Jetsonen. Samaiset henkilöt on kylpykulttuurien esittely
yhdistänyt aikaisemminkin: he olivat Helsingissä alkuvuodesta 2000 avoinna olleen ”Löylyn henki – kolmen mantereen
kylvyt” -näyttelyn ja samannimisen semi- Latvian saunatapahtuman ideoijat: Valokuvaaja Jari Jetsonen (vas.),
naarin ja näyttelykirjan taustavoimia. Tuol- suurlähettiläs Maria Serenius ja professori Juha Pentikäinen.
4
Rauhaniemen kansankylpylän yleinen sauna,Tampere. (Kuva Jari Jetsonen)
taan tarkoittaneet
yhtä ihmisen sieluista, henki-sielua,
jonka elämän mitta on ensimmäisestä
hengenvedosta viimeiseen.
Latvian kielessä sama merkitys on ilmaistu
termillä
pirts gars eli saunan henki. Tämä
Alvar Aallon suunnittelema ranta- sana luotaa hensauna Pyhäjärven rannalla Eurassa.kisyyteen ja kylpe(Kuva Jari Jetsonen)
misen uudistavaan
vaikutukseen. Kielisilta toimii yhdistäen latvialaisliiviläisen ja suomalaisen kylpyperinteen unkarilaiseen.Verrattaessa taas unkarilaista kylpyperinnettä turkkilaiseen hamamiin, avautuu tärkeä osa sekä roomalaista että bysanttilaista kulttuurista ja
uskonnollista historiaa ulottuen varhaiskeskiajasta nykypäiviin.
Saunatemppelimme
kulttuurimuutokset
Sauna on ollut pyhä paikka suomalaisille, usein
kirkkoon verrattu. Suomalaiset kylpevät perinteiSauna /
sesti lauantaisin, miehet ja naiset erikseen. Alastomuus ja yhdessäolo ovat olleet ja yhä ovat luonnollinen osa saunakäyttäytymistä. 1930-lukuun
saakka useimmat suomaiset syntyivät saunassa,
kodin puhtaimmassa paikassa. Saunaa käytettiin
myös puhdistautumispaikkana siirtymärituaaleissa
kehdosta hautaan. Pyhästä asemastaan huolimatta
saunaa käytettiin myös työtilana monissa maatalouden ja kodin askareissa kuten lihan savustamisessa, maltaiden kypsyttämisessä ja vaateiden pesemisessä talvisin.
Kaupungistuminen toi kaupunkisaunat. Julkisia
kaupunkisaunoja, jotka olivat hyvin yleisiä vielä 50
vuotta sitten, käyttivät teollisuustyöläiset ja muut
kaupunkilaiset, joilla ei olut omaa saunaa. Nykyaikoihin siirryttäessä saunakulttuurin luonne muuttui yksityiseksi. Miltei jokainen suomalainen pääsee nykyisin yksityissaunaan kodissa ja loma-asunnolla järven tai meren rannalla. Käytännössä joka
suomalainen saunoo ainakin kerran viikossa, lomamökillä monet saunovat joka päivä. Kotisaunomisen lisäksi käydään hyvin yleisesti lukuisissa
kuntosalien, uimahallien, hotellien ja työpaikkojen
saunoissa. Perinteeksi on tullut, että suomalaiset
talouden ja politiikan ja muut johtohenkilöt vievät
niin suomalaiset kuin ulkomaiset vieraansa saunaan sopimaan asioista.
5
Kylvyn jälkeen nautitaan teetä lepohuoneessa
Suleymaniye hamami jonka on osa samannimistä moskeijaa jonka on suunnitellut ottomaanien pääarkkitehti Mimar Sinan 1550-57,
Istanbul Turkki (yllä).
Lepo ja hieronta tapahtuu 8-kulmasella marmoripaadella Cemberlitas hamami, Istanbul
Turkki (ylävas.)
Turkkilaisen hamamin syvät
rituaaliset tehtävät
Kun Rooman maailmanvalta luhistui, arabivalloittajat kohtasivat sekä bysanttilaisia että roomalaisia kylpylöitä thermae, jotka olivat usein valtavan
kokoisia, monipuolisia laitoksia. Valloittajat yhdistivät niiden mahdollisuuksia anatolialaisiin ja keski-aasialaisiin kylpyperinteisiin. Näin kehkeytynyt
hamami-kulttuuri oli Turkin ottomaanidyastian aikana (1299-1923) tärkeä tekijä rituaalisessa puhdistautumisessa. Mutta hamamit olivat myös sosiaalisen kanssakäymisen ja viihtymisen paikkoja.
Tärkeitä elämäntapahtumia, kuten avioitumista,
matkalta paluuta, sotapalvelukseen lähtemistä tai
sieltä palaamista juhlittiin hamamissa. Aluksi hamami oli kielletty naisilta, mutta sittemmin sallittiin, kun sen hygieeniset edut kävivät ilmi. Tuli aika, jolloin vaimo saattoi jopa hakea avioeroa miehestään, jos tämä epäsi häneltä pääsyn hamamiin.
Ryhmä suomalaisia kylpijöitä hamamin jälkeen
Galatasaray hamami, Istanbul Turkki (vas.)
(Kuvat Jari Jetsonen)
Kylpyrituaali Hamamissa on pysynyt samanlaisena nykypäiviin. Maksettuaan pääsymaksun kyl-
pijä pääsee riisuutumaan pukuhuoneeseen sogukluk tai camekan. Seuraavaksi hän astuu lämpimään
huoneeseen iliklik, jonka mietoon lämpöön tulijan
keho sopeutuu. Täällä on useita pesualtaita sekä
käymälöitä ja tämä oli islamin ruumiinhygienian
määräysten mukaani ihokarvojen poistoon tarkoitettu tila. Täältä kylpijä siirtyy kuumaan huoneeseen sicaklik tai hararet, joka on jokaisen hamamin ydin. Huoneen keskellä on kuumennettu
marmoripaasi göbektasi, (mahakivi). Siinä kylpijä
voi maata rentoutuen ja antaa hien alkaa virrata
kuumassa, kosteassa ilmassa ja antaa pesijän tellak
kuurata ja hieroa kehonsa. Kuuman huoneen seiniä kiertää hanoja ja altaita, joissa pesu tapahtuu.
Operaation jälkeen kylpijä palaa takaperoisessa
järjestyksessä lähtökohtaan, sogukluk. Täällä, kuivien pyyhkeiden sisässä kylpijä lepää, nauttii virvokkeita ja juttelee muiden kylpijöiden kanssa.
6
Miestenpuolen kylpylä terveyskylpylähotelli
Gellert, Budapest Unkari (oik)
Turkkilaisten rakentama kylpylän 8-kulmainen
keskushalli on rakennettu 1550, Budapest
Unkari (yllä)
Széchenyi, ulkoilmakylpylä, Budapest Unkari
(yläoik.) (Kuvat Jari Jetsonen)
Unkari, balneoterapian
imperiumi
Unkarin ensimmäiset kylpylät rakennettiin roomalaisaikana. Budapestin eli roomalaisen Aquincumin alta on kaivauksissa löydetty 21 roomalaisen
kylpylän jäännökset. Kansainvaelluksissa nämä laitokset tuhottiin perusteellisesti. Kylpemisen tottuneet unkarilaiset jatkoivat tapojaan innokkaasti maan monissa kuumissa lähteissä. Uskonnolliset järjestöt perustivat lähteille sairaaloita, ja
näin syntyneistä kylpylöistä muodostuivat Unkarin merkittävimmät parannuspaikat keskiajalla. Turkkilaisvalloituksen aika 1540-1699 merkitsi Unkarin kylpylöille huomattavia laajennuksia,
uudelleenrakentamisia ja uusien avaamisia. Näistä
monet Budapestissa sijaitsevat ovat edelleen käytössä miltei rakentamisensa aikaisessa asussa. Unkarilaisten fürdö-kylpyjen sekä vanhoista unkarilaisista, roomalaisista ja turkkilaisista kylpyperinteistä ammentavien kylpylähotellien kulta-aika oli
1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin nousivat kukoistukseen arkkitehtonisesti komeat Budapestin
Margaret-saaren, Gellértin, Lukácsin ja Széchenyin suuret kylpylät.
Terveyden vaaliminen ja hoidot ovat aina kuuluneet unkarilaiseen fürdö-kylpykulttuuriin. Unkarin
terveyskylpylät tarjoavat monia lääketieteellisesti
valvottuja terapioita. Vesihoitoja käytetään useimmiten rappeuttaviin liikuntaelinten sairauksien sekä onnettomuuksien ja kirurgisten operaatioiden jälkihoitoon. Mineraalipitoisia vesiä juodaan
vatsakatarrin ja -haavan, virtsateiden tulehduksien, tiettyjen hengityselinten sairauksien ja kihdin
hoidossa sekä kalsiumin puutoksissa. Unkarilaisilla
on terveellinen onni luonnonlahjassaan, mineraalipitoisissa ja kuumissa lähteissä. Yksin Budapestin
alueella lähteitä on 118 ja niiden päivittäinen tuotto on 35.000 m3 vettä lämpötilaltaan 40 – 80 celsiusastetta. Mikä on kylpylöitä rakentaessa!
7
Onko suomalainen sauna
vajaa?
Näyttelyn ja sen jälkeisen seminaarin avasi suurlähettiläs Maria Serenius todeten hämmästyneensä tehtäväänsä astuessaan suomalaisen ja latvialaisen saunakulttuurin samankaltaisuutta. ”Mutta
sitä emme yleisesti tiedä Suomessa, vaan kuvittelemme helposti saunan olen yksin suomalaisten. Käydessäni latvialaisessa pirtsissä ohjasi kylpemistä seremoniamestarina pirtnieks. Erilaisten
vihtojen ja saunassa käytettyjen yrttien tuoksu oli
suurenmoinen. Suomalaiset ovat todennäköisesti menettäneet jotain saunastaan. Latvialaiset ovat
kyenneet säilyttämään oman saunansa henkeä ja
jalostamaan sitä kiinnostavalla tavalla. Suomalaisten on hyvä tutkia juuriaan, ottaa oppia latvialaisista ja koettaa nostaa takasin oman saunansa
henkistä puolta. Latvialainen pirts on henkisempi ja monipuolisempi kuin nykyinen suomalainen
sauna.
Sauna on tätä nykyään hyvin trendikäs. Se liittyy
positiivisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Oman
itsensä, terveytensä ja luonnon vahingoittamisen
välttämiseksi etsitään rentoutumis- ja hidastamiskeinoja, tämän ajoittain hysteerisen elämänmenon
vastapainoksi.. Moni on huomannut saunan olevan siihen omiaan. Etenkin savusauna pitkine lämmitysaikoineen on siihen oivallista lääkettä, saathan vaivan palkaksi hipaista taivaan pilviä”.
Professori Alvis Paeglitis:
”Kulttuurien yhdentymisnäkemysten vastaisesti
latvialaisen pirtsin rituaalien ainekset otetaan
paikallisesta maaperästä,
eli toteutamme biologisesti vihreää ajattelua.
Yrtit on kerättävä
oikeaan aikaan ja oikein
asennoituen, yrttivihdat
on koottava kuten pirtskouluissa opetetaan”.
estää kehon liikkeiden rajoittumista ja hoitaa yksilön henkistä kuntoa. Nämä tarpeet on helppo
osoittaa nykyelämän menon pohjalta. Mutta yhtä helppoa ei ole osoittaa, millaisia pirtsin parantavien rituaalien tulisi olla. Vanhojen parannusmenetelmien ja niihin sovellettujen pirtsrituaalien soveltaminen voi nostaa pirtsin siihen nykypäivän
tehtävään, johon ihmiset sitä tarvitsevat.
Verkalleen saunassa, pois
grillausmeininki
Professori Juha Pentikäinen huomautti, ettei
saunaan pidä mennä tervehtimättä Löylyn Henkeä.
Siksi hän tervehti saunaseminaaria lausumalla vanhan saunaloitsun: ”Terve löyly, terve lämmin, tänne miekin tulla rämmin. Ei oo löylyn löytämistä, Ei
vetosen velkomista, lämpösen lähättämistä; Löyly
kiulu´un kivihin, savu saunan sammalihin.
Saunaseminaarin puheenjohtaja, professori, tri
Alvis Paeglitis kysyi, miten on mahdollista, että kylpyperineet ovat säilyneet vuosisatoja? Hän
vastasi erilaisten kylpyperinteiden tarjonneen
kulttuurille sitä mitä ihmiset kulloinkin ovat tarvinneet. ”Kun ihmisten tarpeet muuttuvat, on kylpytapojen ja kylvyn vaikutuksen muututtava niiden mukana. Latvia on yhteiskuntana on käynyt
rajun muutoksen ja niiden myötä ihmisten tarpeiden muuttumisen viimeisten 20 vuoden aikana.
Nyt Latvia restauroi ennen neuvostovuosia vallinnutta kulttuuriaan, kansantalouttaan sekä perinteitään ja kehittää niitä edelleen. Tämä koskee
myös rituaaleja pirtsissä. Latvialaiset eivät enää
tarvitse pirtsiä niinkään hygienian ylläpitämiseen ja
toipumiseen fyysisestä rasituksesta. Näiden sijaan
pirtsiltä kysytään kykyä lievittää henkistä stressiä,
Suomessa on valtavasti saunoja, mutta iso osa
niistä on pieniä, pakollisia grillauskoppeja. Monet
siis alentuvat broilereiksi ja halventavat siinä samassa saunan. Sauna oikein oivallettuna on pyhä
nautinnon lähde. Tervehdi saunaa, vala löyly kiukaaseen kolmeen kohtaan. Liiku saunassa hitaasti, anna saunalle ja itsellesi aikaa, verkkaisuus ja
rauhallisuus on kultaa. Turkkilaisessa hamamissakin kylpijän pitää aluksi maata kuumalla paadella
varttitunnin verran ennekuin hän voi jatkaa muita toimituksia. On hyvä saunoa kolmessa vaiheessa. Kun menet saunaan ensi kertaa, peitä kasvosi
kuumassa vedessä haudutettuun koivuvihtaan ja
hengitä sen läpi. Voit samalla maata pitkälläsi, nostaa jalkasi ja antaa huokostesi aueta. On tärkeää
oppia rentouttamaan sekä ruumis että henki, silloin karkaavat stressi ja kiire. Toinen vaihe on hyvä varata perusteelliseen vihtomiseen. Jos sinulla on saunakaveri, vihtokaa aluksi itseänne, sitten
toisianne. Jos vesi tai hanki on liki, sinne vilvoitte-
8
Mitä pirtsiltä kysytään nyt ja
miten se vastaa?
Yrteistä ja kukuista voidaan koota tuoksuva ”yrttipeti” lauteille, jossa kylvetettävää vihdotaan yrttivihdoilla.Yrteissä
on suuri energinen voima. (Kuva Agris Dzilna)
lemaan. Kolmas vaihe on vain istuskelua saunassa
hiljakseen”, neuvoi professori Pentikäinen.
Yrttipirtsin pehmeät
parantavat voimat
”Suomalainen sauna, venäläinen banja ja latvialainen pirts ovat rakennuksina samankaltaisina, mutta käyttötavaltaan erilaisia. Pirts on märkä kylpylaitos, jossa ilman lämpö on 60 – 80 oC,
kosteus 35-45 % ja kiukaalle heitetään vettä. Mutta vain pirtsissä on saunomistapahtuman keskipisteenä vihtominen monilla erilaisilla vihdoilla, Näin kulkee siirrettävään yrttipirtsiin uunissa kuumennettu kiuas.
jotka on tehty puiden oksista ja yrteistä. Latvia- (Kuva Arturs Rundelis)
lainen pirts on sekä fyysisen että henkisen puhdis- Lääketieteen tohtori, psykotautumisen ja paikka, toimintojemme tasapainot- terapeutti Juris Batna: ”Latvialaista pirtisiä käytettiin
tumisen ja energian lähde. Rituaalisen kylpemisen ennen vanhaan ambulansvuodenkierron kohokohta pirtsissä on kesäpäi- sina ja lääkärinä.Vuoteen
vän seisauksen ajan Ligo ja Johannes Kastajan päi- 1920 asti käytettiin parantamiseen yleisesti pehmeitä
vä 21.-24. kesäkuuta. Tuolloin yrttien voimat ovat hoitoja, kuten fytoterapiaa,
vahvimmillaan. Vanhastaan latvialaiset ovat synty- aromaterapiaa, hierontaa,
neet pirtsissä. Synnytyksen jälkeen pirtsissä toimi- homeopatiaa ja kylpyjä.
Näiden sijaan on tullut kova
tettiin monia rituaaleja, joiden tarkoitus oli suoja- lääketiede, kemikaalit ja
ta vastasyntynyttä pahoilta hengiltä. Jumalat Mara, kirurgia. Elämme myrkytetysmaailmassa: 150 vuoden
Laima ja erilaiset henkiolennot olivat läsnä rituaa- sä
aikana on tuotettu synteetlisessa kylpemisessä kuten vihkiäispirtsissä. Näitä tisesti yli 150.000 kemikaaperinteitä elvytämme”, esitteli lääketieteen toh- lilajia.Yhdysvalloissa kuolee
vuosittain jopa 160.000
tori, psykoterapeutti Juris Batna.
ihmistä lääkkeiden sivuvaikutuksien seurauksena”.
9
Suomen saunoista jo  on
savusaunoja
Suomen Saunaseuran johtokunnan ja Kansainvälisen Saunaliiton (ISS) hallituksen jäsen Risto
Elomaa kuvaili seminaarissa suomalaisen saunan
historiaa. ”On arvioitu, että suomalaiset ovat kylpeneet jonkinlaisessa saunassa jo viimeisen jääkauden päätyessä eli noin 10.000 vuotta sitten.
Ensimmäiset saunat olivat todennäköisesti hikoilutelttoja sillä tuonaikaiset esi-isämme olivat usein
asuinpaikkaa vaihtavia metsästäjiä. Kun paikallaan
pysyvä asutus alkoi, maasauna vakiintui ja sitä voitiin jo kutsua saunaksi, sillä nurkassa oli kuuma kivilatomus, johon saattoi heittä löylyä. Seuraava kehitysvaihe tapahtui rautakaudella, kun rauta mahdollisti hirsirakentamisen. Kiuas oli rakennuksen
nurkassa ja lämmityssavu täytti rakennelman. Rakennus oli suorakaiteen muotoinen, takaseinän lähellä olivat lauteet ja katon liki oli lakeinen, josta
savu voitiin tuulettaa. Tämä alkuperäinen savusaunatyyppi pysyi lähes muuttumattomana yli tuhat
vuotta eli aina kaupungistumisen alkamisen asti.
Toisen maailmansodan jälkeen savusaunat olivat
katoamassa. Mutta savusaunojen rakennustaito
säilyi ja nykyisin Suomen on 3 miljoonasta saunasta jo 1% on savusaunoja ja niiden määrä kasvaa.
Kansainvälinen Saunaliitto (ISS) tahtoo pitää
saunan mahdollisimman perinteisessä käyttötarkoituksessaan ja estää lieveilmiöiden mukaantulon. Siksi ISS on määritellyt mikä sauna on ja valvoo määritelmän puhtautta tekemällä yhteistyötä
Euroopan unionin ja komission kanssa”.
sekä hoidollisiin mahdollisuuksiin. Tässä esimerkki, missä latvialaiset ovat meitä syvempänä, edellä ja aidolla vakavuudella liikkeellä saunansa arvon
ymmärtäen. Pääsimme Jurisin ja Aelitan opastuksella pirtsiin, jossa löylyttelimme monenlaisia yrttejä tuoksutellen, vihtoen, suolaa ihoon hieroen ja
altaassa vilvoitellen.
Tapahtuman huipennus oli kylpeminen korkean kodan muotoon rakennetussa siirrettävässä paimentolaismallisessa pirtsissä. Se oli vuorattu ylt´ympäri tuoksuvilla yrteillä seinät ja katto,
lauteet ja maalattia mukaan lukien. Kiuas on siirrettävää partiolaismallia eli neljän miehen kannettava, kahvoin varustettu metallikehikko, jonka kivet kuumennetaan hehkuviksi uunissa kodan
ulkopuolella. Kun kiuaskivet viilenevät, ”kasetti” kannetaan ulos, jossa odottaa toinen, samanlainen kuuma kiuas pääsyään kotaan kylpijöiden
riemuksi.
Käytimme tammivihtoja itsemme ja vierustoverimme pehmittämiseen pirtnieksin eli seremoniamestarin ohjauksessa. Ohjelmaan kuului välillä pulahtaminen lampeen. Olo ja tunnelma yrtintuoksuisten menojen jälkeen oli käsin kosketeltavan
autuas, niin läpikotainen oli rituaali. Juris Batna sai
kohtelun ansiosta kutsun saapua pitämään esitelmän latvialaisesta pirtsistä Saunaseuran syyskokoukseen 8.11.2010.
Muhkeassa yrttipirtsissä ja
saunakoulussa
Näyttelyn ja seminaarin lomassa suomalaiset
osallistujat saivat kokea yrttikylvetyksen, joka pysynee sydämellisenä muistona niin kauan kuin itse kullakin muistia riittää. Kokemuksen tarjosivat
kahdessa pirtsissään latvialaisen saunayhdistyksen ”Lauku Pirtnieki” vetäjä, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti Juris Batna ja hänen puolisonsa Aelita.
Yhdistys on aloittanut vuoden mittaisen saunakoulutusohjelman, jossa perehdytetään latvialaisen saunan perinteisiin, vihtojen, yrttikimppujen
ja lauteiden yrttivuoteiden valmistamiseen, saunan terveydellisiin ja terapeuttisiin vaikutuksiin
10
Latviassa yrttivihtojen, lauteiden
yrttipetien ja teen aineksia
kerätään keskikesällä.Vihtojen
kokoaminen, sitominen ja säilyttäminen vaatii huolellisuutta.
Yrttien kerääminen ja käsittely
on rituaalista, jossa tärkeänä
elementtinä on kunnioitus
luontoa kohtaan (yllä)
Latvian etnografiseen ulkoilmamuseoon on koottu erityyppisiä
pirtsejä eri puolilta maata
(yläoik.)
Latvialaisessa perhesaunassa
vihdotaan yleenä viikovaihteisin, miehet ja naiset, nuoret ja
vanhat yhdessä (oik.)
(Kuvat Agris Dzilna)
Muhkean tuoksuisessa yrttipirtsissä
myhäilee Saunaseuran iskujoukko,
vasemmalta Kristian Miettinen,Timo
Riskala, Risto Elomaa ja Ben Grass
(oik.) (Kuva Arturs Rundelis)
Saniaisilla vuoratussa saunakodassa
toisten vihtominen on osa latvialaista
Pirts-seremoniaa (edellinen sivu)
(Kuva Jari Jetsonen)
Yhtenä lähteistä näyttelyn
esittelyteksti, jonka on koonnut Marjo Meriluoto-Jaakkola.
Kuvat, joiden kuvatekstissä ei
mainita kuvaajaa, ovat kirjoittajan
Kristian Miettisen.
11
RAILI VIHAVAINEN
Löylynhenkipalkinto
Miesten vuoro
-elokuvalle
vyydestä, pettymyksistä, syntymästä, kuolemasta… Elokuvan myönteinen huumori täydentää
suomalaisen miehen muotokuvaa.
Palkitut Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen
(Kuva: Malla Hukkanen)
Kyyneliin liikuttaa - myös mieskatsojia – syvien
tunteiden
herkkä ja pelkistetty kuvaus, ja aivan
Saunaseuran vuoden 2010 Löylynhenki-palkinto
myönnettiin Suomalaisen saunan päivänä 12.6. erityisesti elokuvan loppukohtaus, jossa suomaMiesten vuoro -dokumenttielokuvan ohjaajille laiset miehet yhtyvät Toivo Kuulan (säv.) ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Timon ”Lauluun
Joonas Berghällille ja Mika Hotakaiselle.
oravasta”: ”Makeasti oravainen makaa sammalPuheenjohtaja Lasse Lehtonen perusteli palhuoneessansa, sinnepä ei hallin hammas …”
kintoa näin: ”Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama dokumentti nostaa saunan kosMiesten vuoro on palkittu: Tampereen elokuvakettavalla tavalla erilaisten mieskohtaloiden
juhlilla sekä Risto Jarva- että yleisöpalkinnoilla,
kerronnan näyttämöksi. Elokuva kertoo tari- Visions du Réel -festivaaleilla Sveitsissä Interrenoidensa kautta saunan merkityksestä sosiaali- ligious Jury -palkinnolla, pääpalkinnolla DocAviv
sena instituutiona, ihmismielen ja -kehon avaa- -elokuvafestivaaleilla Israelissa sekä Millenium
jana, rentouttajana, puhdistajana ja terapeuttina. -palkinnolla Planete Doc Review -festivaaleilla
Berghäll ja Hotakainen ovat oivaltaneet oman Puolassa,Yhdysvalloissa Afi/Discovery Channel
taiteensa kautta kansallisaarteemme saunan ar- Documentary Film -festivaaleilla Special Jury –
von suomalaiselle elämäntavalle, sielulle ja iden- palkinnolla ja Pärnun kansainvälisillä dokumenttititeetille.”
elokuvafestivaaleilla pääpalkinnolla.
Miesten vuoro -elokuvassa suomalaiset miehet Miesten vuoro –elokuva on ehdolla Prix Europa
avaavat sydämensä kipeimpiä tuntojaan saunan –palkinnon saajaksi ja on valittu Suomen
lauteilla. Elokuva kulkee Suomen läpi ja pysäh- viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi.
tyy erilaisten saunojen lauteille kuuntelemaan Lisäksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on
koskettavia elämäntarinoita: rakkaudesta, ystä- myöntänyt sen ohjaajille Miehen työ -palkinnon.
12
Löylynhenki palkinnon jakoi pj. Lasse Lehtonen Vaskiniemen nurmella.Tapahtumaa todistamassa Kristian
Miettinen (vas) ja vpj. Ben Grass Mika Hotakaisen rinnalla
(Kuva Seppo Pukkila).
Suomen Saunaseuran on luovuttanut vuodesta 1988 alkaen Suomalaisen saunan päivänä tunnustuspalkinnon suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.Tunnustuspalkinto Löylynhenki oli aikaisemmin nimeltään Samuli,
kuulun kansatieteilijämme Samuli Paulaharjun
Kuva Miesten vuoro -elokuvasta
(Valkokangas pressikuvat).
mukaan. Tänä vuonna uuden nimen saanut palkinto myönnettiin 22. kerran.
Miesten vuoro: ohjaus: Joonas Berghäll, Mika Hotakainen,
draama, dokumentti; käsikirjoittajat: Joonas Berghäll,
Mika Hotakainen, ensi-ilta 26.3.2010. Oy Nordisk Film Ab.
Dame de la Chaîne
Paistinkääntäjät eli Chaîne des
Rôtisseurs myönsi 19.9.2010
kahvilayrittäjällemme Marita
Lambergille käädyt ja Dame
de la Chaîne -arvonimen
ansiokkaasta työstä ruokakulttuurin hyväksi.
Suosittelijoina eli kummeina
olivat Aira ja Jaakko Viitaniemi.
Järjestön tunnuksen saaneet
ammattilaiset ovat huippuosaajia ja gastronomiaan syvällisesti
perehtyneitä.
Kansainvälinen Paistinkääntäjien veljeskunta keskittyy
gastronomian, kansallisen ja
kansainvälisen keittiön sekä
pöytätapojen ja juomakulttuurin
vaalimiseen. (www.rotisseurs.fi)
Onnittelut ”Maikille”!
13
RISTO ELOMAA
Sauna – pieni perinnekirja
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS julkaisi
juuri ennen kesäkauden alkua Juha Nirkon toimittamana saunakirjan, jonka typografian ja taiton on tehnyt Henriika Salonen. Kannen vihreä
vihdanlehti tulee kuvatoimisto Plugista.
Tämä mukavasti povitaskuun tai saunapussiin
sopiva kirja sisältää aineistoa SKS:n kansanrunousarkiston aarteistosta aikaan ennen talvisotaa ja jopa itsenäistä Suomea.
Tekstit on arkistoitu 1860 – 1960 – lukujen
välillä osan ollessa jopa tätäkin vanhempaa.
Arkistosta on tarkasteltu uskomuksia, uskomustarinoita, kalevalaisia runoja ja loitsuja, kaskuja, arvoituksia ja sananlaskuja, riimillisiä kansanlauluja sekä kansantieteellisiä kuvauksia.
Kaikesta yllämainitusta on SKS:ssä erinomaiset kortistot, mutta saunayhteyksien löytäminen on ollut oma työnsä, jossa Juha Nirkko on
onnistunut ihan mukavasti. Jotta kirja on saatu pysymään taskukokoisena ja helposti mukana pidettävänä esim. rakennustekniikkaa ja kansanparannusta on mukana hillitysti. Mainituista
aiheista löytyy muutakin kirjallisuutta.
Kirjassa on kuusi osiota sekä laaja arkistoviiteluettelo. Ensimmäinen osio keskittyy saunan
rakentamiseen ja käyttöönottoon otsikolla Terve löyly, terve lämmin.. Mielenkiintoisia asioita liittyy saunan terveelliseksi tekemiseen mm.
seuraavissa esimerkeissä:
”Elohopiaa panniit sauna peränurka ensmäise
hirre kolloo, jot se o sit puhdas eikä häkäne, jot
sit ei saunast tartu ”
”Jos saunassa ollessa sylkee penkille, jolla istuu, niin ei tartu mikään tauti.”
Markkuli eli elohopea sekä arsenikki esiintyvät useassa esimerkissä taudin estäjinä. Lieneekö kyseessä pelko sukupuolitaudeista, sillä niiden parantamiseen aineita on käytetty.
Omasta kokemuksesta muistan, että Helsingissä istuttiin yleisessä saunassa ja varsinkin pukuhuoneessa sanomalehden päällä. Liekö painomuste ajanut markkulin asiaa.
Rakentamisesta mieleen jäi erikoisesti seuraavat :
”Kiukaan tekijän pitää ensimmäiseksi työn
valmistuttua kusta kiukaalle, silloin ei saunaan
tule häkää eikä pahaa löylyä.”
”Saunan kiukaaseen etsittiin punaisia kiviä. Ne
olivat kestäviä ja niistä tuli hyvää löylyä.”
Kivistä on useita kommentteja sekä väristä
että laadusta. Kiukaalle kuseminen on kirjattu
useaan kertaan eri puolilla Suomea.
Vihdat, vastat ja niihin liittyvät tavat käsitellään toisessa osiossa Koivun lehti kostuttakoon.
Runsaat ohjeet vihdan teosta ja vihtaan liittyvästä perinteistä sisältyy lukuisiin muisteluksiin,
joista ohessa eräs laajalta tallennettu hieman
erimuodoissa:
”Jos vastan tyveen jättää tekijä lehtiä, tietää se
sitä että tekijä saa karvaisia lapsia.”
Lisää ohjeita löytyy vaikkapa Saunaseuran kotisivuilta.
Kolmas osa pitää huolen saunan haltijoista ja
tontuista, jotka ovatkin tärkeitä suomalaisessa
kansanperinteessä.
”Saunahaltia on pitkäpartainen, yksisilmäinen,
piippalakkinen vanha ukko. Sen asuinpaikka on
kiukaan takana.” (Muistuttaa kovasti Pukkilan
Seppoa, kirj. huom.)
Saunanhaltia tai – tonttu on tärkeä osa suomalaista perinnettä. Saunatontun vihastuminen
merkitsee aina jotain pahaa, mutta hyvän jälkilöylyn jättäminen tontulle ja joskus jopa ruuan
tuominen merkitsee talolle menestystä.
Saunan osuudesta vuodenkierrossa kertoo
neljäs osio otsikolla Wappo tulloo vasta kainalossa.
Saunassa syntyminen on ollut kovin yleistä ja
usein elämä päättyi myös saunassa jollei muuten, niin ruumiin pesuun
Laskiaissauna on ollut kansanperinteen mukaan tärkeä monessa mielessä, joista ohessa pari esimerkkiä. Tuo ensimmäinen saattaisi mennä
14
hyvin kaupaksi maissa, jossa valkoinen ihonväri on oleellinen. Jälkimmäinen saattaisi saattaa
Raidit yms. hyönteismyrkyt ulos markkinoilta.
”Kun laskiaisehtoona pesi kasvonsa piimällä,
niin pysyi valkeana koko suven.”
”Laskiaisiltana kylpiessä ei saanut puhua sanaakaan, niin ei ollut sääskin puremasta pelkoa.”
Viimeinen osio sisältää erilaisia laulettuja, arvattuja ja sanottuja asioita saunasta ja sen ympäriltä.
”Pannaan vaan, muttei meirän saunas eikä minukaan kaluillani.”
”Jollei sauna, vanhapiika ja viina auta, niin
muutoin tulee kuolema.”
Ensimmäisessä lienee kyse oluen panosta tai
sahdin teosta, johon tarvittiin saunaa.
Sinällänsä myös viinaa on keitetty saunassa,
mutta tähän kirjaan noita muisteluksia ei ole
osunut.
Jälkimmäisstä sanonnasta löytyy monta toisintoa, mutta tämä yksi sisältää tuon vanhanpiian.
Liekö tervan sijasta.
Edelliset lainaukset ovat pieni osa kirjan laajahkosta valikoimasta hyviä ohjeita ja neuvo-
ja saunomiseen ja muuhunkin elämiseen. Usein
näihin sisältyy syvällistä elämänviisautta ja myös
huumoria.
Kirjan luettuaan tekee mieli etsiä lisää, ja siihen auttaa sekä arkistoviiteluettelo että kirjallisuusluettelo.
Lohdullinen kommentti on myös osassa jälkisauna, jossa kokoaja toteaa, että uudempiakin
saunatarinoita on arkistossa, mutta ne ansaitsevat oman käsittelynsä. Ehkäpä odotettavissa on
jatkoa nykyiselle.
Kirjanen on hauska ja innostava kurkistus
kansanrunoutemme aarteistoon ja erittäin viihdyttävä selailtava Henriikka Salosen kauniiden
ja tunnelmallisten, vaikkakin tieteellisen tarkasti
tutkittujen vesiväripiirrosten asiosta.
Suosittelen kiinnostuneita hankkimaan oman
kappaleensa pikaan, sillä nämä SKS:n kirjat myydään usein nopeasti loppuun.
15
Teksti Lisa Mäkelä
Kuvat Esko Mäkelä
Vihdantekoa ja saunomista
Ikaalisissa
Ikaalisten Saunafestivaaleilla heinäkuussa nautittiin jo viidettätoista kertaa saunomisesta ja käytiin kilpailua vihdansidonnan taidosta.
Heti päällimmäisenä oli yleiset SM- ja MM-sarjat sekä alle 18-vuotiaiden SM-sarja. Osallistujat
sitoivat tuomarien valvonnassa ja yleisön läsnäollessa kaksi vihtaa kukin. Ikaalisten Löylynlyöjät
ry on ansiokkaasti antanut neuvontaa tämän hienon kansalaistaidon ylläpitämiseksi. Niinpä nytkin kilpailua edelsi kaiken yleisön katsottavana ja
kuultavana Löylynlyöjät ry:n puheenjohtajan Pentti Hakalan sidontanäytös ja esitelmä vihdanteosta, kertausta kotitarvetekijöille ja alkeisopetusta
aloittelijoille, aina yhtä kiinnostavia tilaisuuksia.
Kilpailua käytiin iloisesti mutta tosissaan, ja tuomareiden suorittama pisteytys oli tarkkaa. Suomenmestariksi selviytyi Reijo Alatörmä Sastamalasta 178 pisteellään – maksimipistemäärä oli
200 – ja Maailmanmestariksi tämän kilpailuhistorian ensimmäisenä naisena Aira Purasmäki huikealla pistemäärällään 188. Aira-rouva vei kotiin
Imatralle perheen toisen MM-tittelin, aviomies oli
saavuttanut samaisen arvon v. 2000. Myös nuorisosarjan voittaja, ulvilalainen Essi Niemi sai vihdoillaan hienot pisteet, 171. Parhaat onnittelut
kauniiden, kestävien, käteenistuvien ja tasaisten
vihtojen taitajille!
Erinäisten saunavierailujen ja koesaunomisten
jälkeen Löylynlyöjät olivat valinneet vuoden 2010
Savusaunaksi Seinäjoella asuvan Mika Raitasen
Vilppulassa sijaitsevan savusaunan.
Festivaaleilla on myös vuosittain nimetty sauna-alaa omalta osaltaan edistävä henkilö vuoden
Saunamestariksi. Edellisten vuosien mestarit ovat
keskuudessaan keväällä perustaneet Killan, johon
nyt vuoden 2010 Saunamestarina toivotettiin tervetulleeksi Holvisaunat Oy:n Jari Ruusunen, betonielementeistä koottavien uunisaunojen keksijä,
kehittäjä ja valmistaja (www.holvisaunat.fi). Saunalehdessä 3/2004 oli selostus hänen patentin saaneesta tuotteestaan ja toimituksemme vierailusta
Juha Miedon kanssa Uudenkaupungin Pyhämaalle ja upeasta saunomisesta Ruususen holvisavusaunassa.
Löylynlyöjät ry:n
puheenjohtaja Pentti
Hakala sitoo
mallivihtaa.
Näitä
esittelyjä
hän tekee
kutsusta parikymmentä
vuosittain
ympäri
Suomea
Vihdanteon
maailmanmestari Aira
Purasmäki
Imatralta ja
Suomenmestari Reijo Alatörmä
Sastamalasta
Festivaaleilla oli mukavaa vaeltaa paahteisella nurmikolla hyvästä saunasta hyvään saunaan ja
pistäytyä järvessä hiekkarannalta tai pitkien laitureiden portailta. Kaikki saunat olivat uimapukusaunoja eli erillisiä naisten ja miesten vuoroja
ei ollut.
Lauantain saunapäivän aloitimme Kylpylän Rantasaunasta, Se on jo 8 vuoden ajan ollut avoinna koko kesäkauden Löylynlyöjät ry:n jäsenten
huolehtiessa sen IKI-kiukaan lämmityksestä. Siellä on myös pyritty noudattamaan hyviä saunata16
Sauna-lehden haastattelussa tynnyrisaunan näytteille asettaja, saarenmaalaisen Loode Turismitalun isäntä Valdo Lauri
(www.loodetalu.ee) sekä huomaavaisena saunamajurina ja
kaunista suomea puhuvana esittelijänä toiminut Illar
poja löylynheitossa ja vihtomisessa eli löylyvettä
ei kaadella kiukaalle suuria määriä kerrallaan vaan
löylyä luodaan, siis pikkuisen ja ripottaen ja siihenkin kysytään ensin muiden suostumus, eikä vihtominen ole lyömistä vaan, puheenjohtaja Hakalan
sanoin, ropsuttelua eli ranneliike.
Rantasaunan tosipehmeistä löylyistä ei olisi malttanut erota, mutta odottamassa oli vielä
monta saunaa. Siirryimme kolmelle näytteille tuodulle saunalle, jotka olivat jokseenkin jatkuvasti
lämpiminä perjantai illasta sunnuntai aamupäivään.
Löylynlyöjät ry:n oman ulkoa pienen sisältä suuremman Kärrysaunan jatkuvalämmitteistä kiuasta
lämmitettiin kätevästi ulkopuolelta käsin. Kärrysaunan voi tilata vaikka omalle pihalleen valmiiksi
lämmitettynä, mitä paljon tapahtuukin (www.ippnet.fi/loylynlyojat). Otimme kunnon löylyt ja sitten veteen ja seuraavaan saunaan.
Vihdantekokilpailu käynnissä
Holvisaunojen valmistaja Jari Ruusunen nimetään v.2010
saunamestariksi
Sisusavusaunan oli sen valmistaja Rakennuspalvelu Kari Vainionmäki (www.sisusauna.fi) tuonut
Jämsästä. Kauniin mustana ja houkuttelevasti savusaunalle tuoksuvana se odotteli rantanurmikolla. Kuistilla seisoskeli miesporukka joka selitti vasta miettivänsä voivatko astua sisään, kun
he eivät koskaan olleet saunoneet savusaunassa, vaikkakin olivat Suomessa syntyneitä ja kasvaneita. Lupasimme käydä tunnustelemassa ja palata heti kertomaan, oliko sauna sopiva myös ensikertalaisille. Hetihän sen
huomasimme, että kyllä vain, suorastaan erinomainen. Monista lauteistakin saattoi ensin valita alemman ja
siirtyä vähitellen ylemmäs kun kroppa siihen kehottaa. Palatessamme
myöhemmin vilvoittelulta olivat he
jo ylimmällä lauteella iloisesti hikoillen. Kaikki oli hyvin, joten muistutimme vain, että savusaunastakin on hyvä malttaa välillä käydä jäähyllä. Sitten
pehmeät löylyt päästivät meidät taas
nauttimaan olostamme ja elostamme.
Tällainen hirsirakenteinen savusauna toimitetaan tilaajalle valmiina pakettina kiukaineen – vain lämmitystä vaille. Kiuas on koottu vuolukivi- ja
tulitiilielementeistä tapittamalla ilman
17
sitten taas laiturilta veteen.
Jäljellä oli vielä Suviyön sauna
klo 22 – 03 rannalla Kylpylän
Klubisaunalla. Sen isolla terassilla
oli nonstop muurinpohjalettujen
paistoa ja tarjoilua mansikkahillon kera sekä haitarinsoittoa kuten suviyöhön kovin hyvin sopi.
Oli myös mukavaa tavata ja jutella vanhojen ja uusien saunatuttujen kanssa. Lopulta yön pimetessä ja viiletessä piti siirtyä sisätiloihin. Siis kahville vai saunaan?
Molempi parempi. Menimme en-
Kylpylän savusauna
laastia. Perusmallin saunan koko on 7,6 m2 tätä
suurempi malli – jossa kylvimme Ikaalisissa - on
kooltaan 10,5 m2.Valmistajalta voi tilata myös pelkän kiukaan asennuksineen. – Ikaalisten Saunafestivaalien jälkeen Vainionmäellä oli edessään matka
Pietariin rakentamaan Nevan rannalle Sisusavusaunaa kelohirsistä.
Suomenlahden tuolta puolen oli ranta-alueelle
tuotu suomalaisen mallin mukainen tynnyrisauna.
Se oli Virossa virolaisten lämpökäsitellyistä mäntylaudoista tekemä ja suomalaisella kiukaalla varustettu. Olimme jo v. 1960 käyneet katsomassa tynnyrisaunaa, seudun silloista puheenaihetta
ja nähtävyyttä, Koskenpäällä Jämsän takana, joten
olipa hauska nyt kokea, minkälaista siinä on saunoa. Tynnyri oli sisältä yhtä napakkaa ja kaunista
työtä kuin ulkopuoleltakin, ja kyllä vaan se oli ihan
oikea sauna ja sen löylyt yllättävän hyvät.
Virolaista tekoa oli myös myynnissä oleva puinen kylpytynnyri, joka menikin kaupaksi jo alkuvaiheessa. Lisäksi alueella oli kaupan
saarenmaalaisia värikuvioituja huopaisia saunahattuja. Ne olivat niin
kauniita ja tyylikkäitä, että ne mielestäni sopivat hyvin siihen tarkoitukseen, johon minäkin käytän omaa
liettualaista lierihattuani eli aftersaunahattuna.
Rannan kauimmaisessa päässä sijaitseva Kylpylän Savusauna valmistui kylpykuntoon illan suussa, Saunassa on ison kiukaan kahta puolen
vastakkaiset lauteet. Niille on tilaisuuden tullen aina pakko kiivetä, ja
Sisusavusaunaa esitteli itse sen valmistaja, Kari Vainionmäki
sin hyville kahveille klubitilaan, jossa olikin kohta
vuorossa odotettu ohjelma, Pentti Hakala ja hänen huuliharppunsa. Musiikin myötä levittäytyi suviyön tunnelma rauhallisena keskellemme.
Kyrösjärven rantaa iltahämyssä.
Kylpylän Klubisauna laitureineen
18
ERKKI PUTAANSUU
”Ikaalisten saunafestivaaleilla”
Huomasin ilmoituksen Ikaalisten Kylpylässä järjestettävistä Saunafestivaaleista jo keväällä seuramme Sauna lehdestä, jolloin syntyi päätös lähteä
tutustumaan tapahtumaan ensimmäistä kertaa.
Ajoin vaimoni kanssa Helsingistä Ikaalisiin
moottoripyörällämme erinomaisessa kesäsäässä,
saavuimme perille kylpylään alkuiltapäivästä.
Saimme rannekkeet merkiksi saunomisoikeudesta ja pääsimme kokeilemaan Kyrösjärven rannalla sijaitsevia saunoja.
Oheistarvikkeista kiinnostusta herätti Kuitukuu
Sisustuslahjojen innovoima löylypallo, jolla saadaan kuulemma koivunlehtien tuoksu saunaa sotkematta.
Saunomisen aloitimme pikkuruisesta, peräkärryn päälle sijoitetusta, jatkuvalämmitteisestä saunasta. Lämmittäjä pyrki lisäämään puita kiukaan alle vaunun vetoaisan puoleisessa seinässä olevan
luukun kautta ja saikin lämpöä nostettua niin, että
siitä oli mukava pulahtaa järveen vilvoittelemaan
ennen savusaunaan siirtymistä.
SISU-savusaunan valmistama sauna oli miellyttävä kokemus. Löylyn määrää pystyi annostelemaan
useamman kylpijän mieltymysten mukaisesti, eikä
latomalla kasatusta SISU-kiukaasta myöskään tun-
tunut loppuvan lämpö kesken iltapäivän aikana.
Ulkoalueella olevista saunoista ylivoimaisesti kipakoimmat löylyt tarjosi tynnyrisauna. Kyseisen
saunan laudejärjestely oli oivallisesti järjestetty:
vastakkaisilla seinustoilla olevat lauteet oli asennettu eri korkeuksille, jolloin rajallisesta tilasta
huolimatta pystyttiin tarjoamaan kylpijöille haluttaessa erilämpöiset löylyt.
Kelpo löylyt tarjonnut rantasauna oli varustettu jatkuvalämmitteisellä IKI-puukiukaalla ja sen uimaranta oli hiekkapohjainen.
”Suviyön Sauna” järjestettiin erillistä maksua
vastaan Klubisaunaksi nimitetyssä rakennuksessa.
Ohjelmamaksuun sisältyi saunan lisäksi musiikkiesityksiä sekä tarjoilua.
Kokonaisena ja
kylpyvalmiina
paikalle toimitettu
SISU-savusauna
(yläoik)
Tynnyrisauna (oik)
19
Risto Elomaa
Kotkan Meripäivätkin innostuivat
saunasta ja saunomisesta
Saunamessut Kotkan Kauppatorilla
29.07. – 01.08.
Kotkan Meripäivät ovat vakiinnuttaneet asemansa vuosien varrella ehkä lähinnä runsaan örveltämisen ja oluenjuonnin paikkana.
Tänä vuonna Kotkan kulttuuriasiainkeskus,
Saunaseura Kipakka sekä saunatarvikkeita myyvä Parttia Oy jne. olivat pistäneet yhdessä tulta pesään ja koonneet Kotkan kauppatorille saunomistapahtuman, jonka pääsisältönä oli yhdeksän erilaista saunaa, saunatarvikkeiden esittelyä ja
myyntiä ja saunarekka kylpymahdollisuuksineen ja
kylpytynnyreineen.
Paikalliset hyvinvointialan yrittäjät tarjosivat
palvelujaan isossa teltassa alkaen imukuppauksesta aina kalevalaiseen kansanparannukseen. Toisesta teltasta sai paikallisia herkkuja saunomisen aiheuttamaan nälkään ja janoon.
Kauppatorin autiutta kaupunki oli peittänyt lähes 400 koivulla, mikä teki aidatusta messualueesta kodikkaan näköisen.
Saunoista ehkä eniten kiinnostusta herätti
saunarekka, joka saapui paikalle suoraan Hockenheimin formulakisoista. Saunarekka ehti juuri mukaan avajaisparaatiin, jossa oli myös mukana vanhan Skodan päälle rakennettu sauna sekä museotraktorin hinaama peräkärrysauna.
Saunarekka oli koko ajan avoinna yleisölle perjantaina ja lauantaina 10.00 – 22.00. Vuorot varattiin loppuun melkoisen nopeasti. Olihan komeaa
saunoa kaveriporukassa VIP – kohtelulla Kotkan
kaupungintalon edessä ja pulahtaa rekan sivulla
olevaan kylpytynnyriin vilvoittelemaan.
Kotkalainen saunaseura Kipakka oli mukana järjestämässä ”pakollista” löylykilpailua paikalle varta vasten rakennetussa saunassa, jonne sopi neljä kilpailijaa kerrallaan. Kiukaana saunassa oli 20
kW:n IKI, jossa on 400 kg kiviä. Kysellessäni kilpailujärjestäjiltä kilpailun turvallisuudesta, minulle vakuutettiin että kaikki on kunnossa ja maksimi aika on rajoitettu.
Löylykilpailua
saattoi seurata aitiopaikalta kilpasaunaan eteen rakennetusta katsomosta, joka täyttyikin nopeasti.
Lapsille oli oma sauna ja omaa
ohjelmaa
Ennen lauantain
loppukilpailua paikalla järjestettiin Hikikaraoke,
joka onnistui hienosti noin 30 asteen helteessä.
Messuilla ei unohdettu lapsiakaan. Lasten perinnepajassa opetettiin lapsille vihdan tekoa pajupillin ja kaarnalaivan teon ohella. Kukin tekijä sai
vihdan mukaansa.
Saunatarvikkeita oli myös myytävänä muutamalla yrityksellä. Parttian perinteisten saunahattujen ja mm. tammivihtojen lisäksi löytyi mm.
kauniita pellavaisia saunatekstiilejä. Saunan puhdistukseen löysin itse uuden eukalyptysöljyllä
vahvistetun tuotteen, joka ainakin omassa saunassani sai ihmeitä aikaan.
Paikalla oli myös paikallinen viranomaisedustus
kertomassa saunojen jätevesiasioista ja vesien
puhdistuksesta. Kotka ei tunnu soveltavan ministeriön ohjeita kaikkein tiukimmalla tavalla, mutta ohjeissa on kyllä selkiinnyttämisen varaa, sillä
nykyisellään kunnilla on varsin suuri harkintavalta. Asiaan lienee tulossa parannusta myös ministeriön taholta uusien tulkintaohjeiden muodossa.
Runsas yleisömäärä rohkaissee järjestäjiä uuteen yritykseen ensi vuonna. Kuitenkin jo nyt
Heinolan jälkeen on selvää, että löylykilpailua nykyisessä muodossaan ei nähdä. Paikallinen Saunaseura Kipakka sai ansaittua julkisuutta ja osa
vieraista ehti tutustua Kipakan omaan saunaan
Hovinsaaren kaupunginosassa.
Kipakan kotisaunan voisi ottaa joskus retkikohteeksi.
20
Saunarekka torilla,
edessä kylpytynnyri
(oikealla)
Traktorin hinaama
mobiilisauna (alla)
Skoda-sauna (alla
oikealla)
Telttasauna ja nestekaasulla lämpiävä
kiuas (alin)
Löylyä lissää Möljän
pojat (alin oikealla)
21
Asuntomessut
Kuopiossa
TEKSTI LISA MÄKELÄ
KUVAT ESKO MÄKELÄ
Saapuminen asuntomessualueelle Kuopion Saaristokaupunkiin, Kuopion uuteen
kaupunginosaan, käy halki upean kansallisromanttisen maiseman, tapahtui se sitten ajamalla joitakin kilometrejä pitkin
Saaristokatua yli siltojen ja saarien tai vesitse yli selkien ja läpi salmien. Sinistä vettä välkkyy alla, vieressä, lähellä ja kaukana. ”Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj...kaonis saonarantonesj!” runoili
lähetystöneuvos A.J. Jalkanen koti-ikävissään New Yorkissa. Koko kaunis kertova
runo on luettavissa esim. Suuressa Toivelaulukirjassa nro 5.
LämpöHelmi-paritalon rantasauna
Perillä säilyy näkötornimainen tunnelma. Alue on rinnettä. Talot ovat toinen toistaan ylempänä, joten vesi pilkottaa silmiin joka käänteessä lähempänä tai
kauempana. Puita oli jätetty rantavyöhykkeelle riittävästi ´liito-oravan reitiksi´, mutta rinteessä ja sen laella näytti
aurinko paistavan esteettä joka pihalle
ja parvekkeelle ja tuntui oikein hohkavan varastoitua lämpöä kivilouhosaidoista ja siellä täällä puutarhan kaunistukseksi paljastetuista kallioista. Mutta tulevat
asukkaat voivat uimarannalle mennessään kävellä luontopolkuja luonnontilai-
”Villa Valon” rantasauna
22
Kivitalo ”Helmen” rantasauna
Kastelli ”Plazia 169”:n portaat kesäkeittiöön ja rantaan
sessa metsikössä, alueen keskivaiheilla sijaitsevassa ´Peikkometsässä´, jossa asui lintuja ja
liito-oravia, kenties myös ihan piilossa metsän nimikko-olentoja, peikkoja. Ihan vapaasti
saattoivat lapset kirmailla hulevedet kokoavan Kosteikkopuiston avarilla loivasti viettävillä rinteillä, missä puiden sijasta kasvoi vain
vesiuoman varrelle istutettuja sinisiä liljoja.
Kalliolouhintaa oli tarvittu paljon, jotta
oli saatu tasatuksi maastoa teitä, asumuksia,
saunoja, kesäkeittiöitä ja oleskelutasanteita varten. Louhittua kiveä oli käytetty sekä
muotoiltuna että louheena raja-aidoiksi tonteille ja istutuksille ja laattoina patioille. Pitkät portaatkin olivat usein komeaa kiveä.
Suunnittelun pääteemoina olivat rakennusten energiatehokkuus sekä asumisen
terveellisyys ja turvallisuus. Suurin osa messutaloista kuului ympäristöministeriön energiatehokkuuskuokituksen mukaiseen parhaaseen eli A-luokkaan. Lisäksi kaksi taloa
luokiteltiin passiivitaloiksi, joissa talon ulkopuolelta ei taloussähkön lisäksi juurikaan
tarvita energiaa. Pieneen kulutukseen päästään hyvällä lämmöneristyksellä, rakenteiden
tiiviydellä ja koneellisesti ohjatulla ilmanvaihdolla lämmön talteenottoineen. Sisäilman
hyvällä laadulla on merkittävä osuus asumisterveydelle. Taloissa on sovellettu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopio Innovation Oy:n
asumisterveellisyys ja turvallisuus kehittämishankkeen (TERTU) tuloksia. Mittalaitteet
seuraavat sisäilman laatua jatkossa.
Kivitalo ”Helmen” rantasaunan olohuone
Villa Valon” olohuone ikkunoineen
23
”Aamunsäde”-puutalon sauna (yllä)
Kastelli ”Plazia 169”-talon sauna (ylävasemmallla)
”Hirsikukko”-talon sauna (alavasemmalla)
Saunojen seinissä oli yleistynyt tumma, jopa
musta väritys, jossa saattoi pilkottaa vaaleampi
rimoitus selkänojana. Lauteet olivat palanneet
entisenlaisina selkeän suorina tasoina, joilla voi
vaikka maata pitkin pituuttaan. Ei enää nojatuoleiksi muotoiltuja lauteita leveine käsinojineen.
Kiukaan takana oli usein kivi- tai mosaiikkilaattaista seinää, millä oli myös paljon kaunistettu pesuhuoneiden seiniä. Kiukaat olivat
pääsääntöisesti sähköllä lämpiäviä, mutta rantasaunojen lisäksi näimme puulämmitteisiä kiukaita neljässä talossa. Lisäksi oli kahdessa talossa höyryhuone.
Pienin löylyhuone oli kooltaan 2,3m2 - asunnon koko 134m2 – ja suurin 157 neliöisen
Omatalo Kallan Majakan 7,5 neliöinen löylyhuone, johon mahtui kolmea seinää kiertävä laude ja puilla lämmitettävä Harvia Legend
kiuas. Kuten aina, saunojen koot vastasivat raSauna /
24
Minikivipuutarha ja sudenkorento kadun varrella
pallopensaiden alla (yllä)
Italia-talon” sauna, lattiassa IKI-kiukaan edessä luukku
polttopuiden nostoa varten (yllä oikealla)
”Italia-talon” terassi ja ovi saunaan (yllä)
kennuttajien tarpeita eivätkä välttämättä olleet
suhteessa asunnon kokoon. Tavallisin löylyhuoneen koko oli 3...5 neliötä.
Saunan kehittely automatiikan ja tietotekniikan soveltamisessa jatkuu. Saunassa on jo internet- yhteys ja näyttöpäätteet. Näyttöön on
Yleensä pääsi saunoista ulkoilmaan käteväs- lisäksi tulossa saunailman lämpötila- ja kosteti pesu- ja pukuhuoneiden kautta, mutta poik- ustiedot sekä kiuaskivien ja palokaasujen lämkeuksiakin löytyi, joistakin saunoista joutui tas- pötilat. Suunnitelmissa on automatisoida raisuttelemaan jopa olohuoneen läpi päästäkseen tisilmaventtiili, paloilman säätö ja löylyn heitto.
Tietotekniikan avulla kylpijä voisi määritellä haterassille.
luaako kuivan ja leppoisan vaiko kostean ja kuuMessualueella nähtiin myös liikuteltavalle man saunaolosuhteen. Onpa siinä löylykauhalalustalle rakennettu tieliikennekelpoinen sau- le tulossa kilpailija. Kuopion Insinööriopiskelijat
na. Saunan oli suunnitellut ja rakentanut Savo- KINRA ry:n verkkosivuilta www.kinra.fi/inssinia Ammattikorkeakoulun projektiorganisaatio, sauna voi seurata projektin vaiheita ja myös tujonka muodosti joukko kone- puu- ja sähköalan levia tapahtumia.
insinööriopiskelijoita projektipäällikkönä Juho
Asuntomessuilla oli 158 408 kävijää. Ei miKauppinen. Talven aikana rakennettu, INSSIsaunaksi ristitty sauna on nyt koekylvetty ja hy- kään ihme, että niin moni halusi nähdä suomaväksi havaittu. Sauna lämmitettiin messualueella laisia unelmia, koteja keskellä kaupunkia järven
28.07. Kunniavieraana mm. kansanedustaja Juha rannalla.
Mieto, joka luonnehti löylyjä pehmeiksi.
25
Puutalo ”Aamunsäde” on saanut kiitosta hyvästä puurakentamisesta. Erikoisuutena sisäpuolisten ikkunalasien
sähkölämmitys
Hirsitalo ”Kissankulman” terassi ja ovi saunaan
26
Kivitalo ”Luja
Starkki” ja saunasiipi
INSSI- saunassa on
vastakkaiset lauteet
ja peräseinällä
Narvi-kiuas
INSSI-saunaa esittelivät vas. Atte Kauhanen, Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n pj ja oik. sähköryhmän Mikko Ruotsalainen. Saunan päädyssä näkyy ulos avautuva kiukaan tulipesän luukku
Risteilyaluksia löytyi monenlaisiin
huviajeluihin siellä ”missä laevat
huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!”
27
TAHKO PIHKALA
”Löylykilpailu 1956-vuoden
olympialaisissa kisoissa”
Kirjoitettu v. 1912
Urheilun monitoimimies Tahko Pihkalaa (18881981), joka ideoi ja kehitti muun muassa pesäpallopelin, salamapallon, Salpausselän hiihdot, Vierumäen urheiluopiston, laturetket sekä koulujen hiihtolomat, voitaneen pitää myös nyt paljon polemiikkia
aiheuttaneiden löylykilpailujenkin ”isänä”. Tahko
kirjoitti nimittäin vuoden 1912 Urheilijan joulu
-lehdessä tämän pakinan. Vuonna 1912 kirjoitettu
pakina on kuin käsikirjoitus nykyisille MM-löylykilpailuille. (Lasse Paajanen.)
Kiitos kaunopuheitaan edustajansa, pankinjohtaja Tunkionrinnan tarmokkaan esiintymisen oli Suomi saanut Helsingissä 1956 pidettävien olympialaisten kilpailujen ohjelmaan mm. kilpailun löylynkestämisessä. Tosin kummitteli Münchenin kokouksessa
1955, missä ohjelma lopullisesti määrättiin, vieläkin
vanha, aina vuosisadan alkupuolelta esiintynyt vaatimus standardi- eli malliohjelman vakiinnuttamisesta,
ja varsinkin löylymestaruutta vastaan tehtiin katkeria hyökkäyksiä. Mutta vastustus vaikeni, kun tirehtööri Tunkionrinta huomautti, että ”jos kerran, kaikista vastaväitteistä ja monista auringonpistoon kuolleista huolimatta ohjelmassa pysyi järkkymättömänä
maratonjuoksu vain sen tosiasian muistona, että
eräs kreikkalainen soturi 2½ vuosituhatta sitten sillä
epäilemättä vahingoitti terveyttään, koskapa perille
tultuaan kuoli, niin eikö löylymestaruus ollut sitä ansiollisempi ohjelmaan otettavaksi, koska se vuosituhansien kuluessa on kehittänyt minun pienen kansani sille ruumiillisen kykeneväisyyden asteelle, jolla se
nyt on. Luulenpa”, lopetti puhuja "että ilman saunaa
ei kansani olisi koskaan saavuttanut olympialaisissa sitä huomiota, jonka tunnustuksena ensi olympiaadi on jätetty meille järjestettäväksi. Eikö niin ollen
ole pidettävä meidän siveellisenä velvollisuutenamme ehdottaa esi-isiemme muiston kunnioittamiseksi
löylymestaruutta ohjelmaan?"
(Lehterillä pyyhkii erään suomalaisen lehden naisreportteri kyyneleitään.)
Sittenkuin Onnellisen Arabian ja Nuubian valtuutetut olivat ehdotusta lämpimästi kannattaneet, hyväksyttiin se 5 äänellä 3 vastaan. Enemmistö ei ottanut
äänestykseen osaa.
Illalla tirehtööri Tunkionrinta antoi kokoukselle päivälliset.
*
Monien ulkomaisten olympiavieraitten huomioSauna /
ta oli herättänyt muuan Stadionin ulkopuolella oleva tornilaite, jonka tarkoituksesta ei outo ollenkaan
saanut tolkkua. Se muistutti jonkun verran kaasukelloja, vaikka olikin paljon pienempi, ainoastaan noin
5 m korkuinen. Kupukatossa oli sen laatuinen varaventtiili, jollainen oli vielä vuosisadan alussa yleisesti
käytetyissä höyrykattiloissa.
"Mikähän tämä mahtaa olla?" ihmettelivät ulkomaiset katsojat.
Muuan vahti kiiruhtaa selittämään, että se on aparaatti löylymestaruuden kilpailemista varten, ja alkaa kansallisen ylpeyden täyttämänä selittää sen yksityiskohtia. Alimpana on keskellä ympyriäinen, sähkön avulla lämmitettävä kiuas, jonka kivet on tuotu
Sotkamosta. Kiukaan yläpuolella on automaattisesti
toimiva veden ruiskutuslaite, joka järjestettävissä olevien määräaikojen kuluttua valaa matemaattisen tasaisen vesisuihkun kivien päälle. Tarkoitukseen käytettävä vesi tuodaan sinetöidyissä pulloissa eräästä
lammesta Suojärveltä, missä olympialaisen komitean palkkaama kemisti valvoo pullojen täyttämistä.
Täsmälleen yhtä suurien välimatkojen päässä kiukaan keskipisteestä ovat kilpailijoitten lauteet, nim.
niiden pääpuolet. Noita lavitsoita on kahdeksan kappaletta, ja vaikka ne ovat verrattain etäällä toisistaan, on ne kumminkin vielä puhaltamisen estämiseksi erotettu toisistaan väliseinillä.
Makuulavitsat eivät ole kiinteitä, vaan on ne varustettu rullilla, joita myöten ne voivat liukua ulos saunasta. Jotta lämpö ei kilpailijan poistuessa muuttuisi,
kulkee lavitsa eräänlaisen sulkukamarin läpi.
Kullakin kilpailijalla on vieressään nappula, jota
painamalla hän voi päästää lavitsansa luistamaan
pois. Lavitsan alempana olevaan jalkopäähän kiinnitettiin aina asianomaisen kansallisuuden lippu, joka myöskin koristi sitä ovea ulkoseinässä, mistä kunkin tuleman piti.
Oli olympialaisen löylykilpailun päivä, päivä, josta
yleisö odotti suurta Suomen päivää. Koe-erät oli suoritettu Stadionin ulkopuolella tuossa kilpasaunassa,
joka nyt vasta loppukilpailua varten oli ilmalaivalla
laskettu keskelle Stadionia.
Suomella oli kieltämättä suuret mahdollisuudet.
Kahdeksasta "finalistista" loppuerän miehestä, kantoi kuusi sen värejä, kuvaannollisesti sanoen tietysti,
sillä ei kellään saanut olla postimerkkiäkään pääl28
lään. Tämä määräys oli niin pyhä, että Nuubian ja
Suomen edustajien puolesta jätettiin siihen vedoten
vastalause, jossa vaadittiin yhtä finalisteista, japanilaista Savimuraa parturin käsiteltäväksi. Aivan ilmeisesti olikin ainoista (japanilaisten esi-isistä) polveutuva Savimura vain tiheän karvapeitteensä suojassa
keplotellut loppukilpailuun 79,44 asteen tuloksella
lyötyään Turun piirin mestarin. Lautakunta hylkäsi
kumminkin protestin ja sai sillä aikaan avoimia kysymyksiä paikallisten lehtien yleisön osastoissa.
Nuubialainen, englantilaisen nimen omistanut
Redhot oli koe-erässään kestänyt 80,12 astetta.
Suomen kovanahkaisimmat edustajat olivat Ville Ihalainen Ilomantsista (koekilpailussa 85,19 astetta),
Aarre Sinisalo Helsingistä (83,92 ast.) ja Efraim Vehviläinen Suonenjoelta (83,89 ast.). Mutta asiantuntijat luottivat kumminkin enimmin Otto Kanaseen
Seläntauksen pitäjästä. Hänellä oli koe-erässä ollut
perin kykenemättömiä vastustajia, niin että hän oli
päässyt 74,56 asteella. Helsinkiläinen yleisö luotti
vahvasti kovasisuiseen Aarre Sinisaloon, jonka joku
väitti lymyteitä polveutuvan Sasu Punasesta, edellisen vuosisadan kuuluisimmasta saunasankarista.
*
Kilpailusaunan yläpuolella oleva ilmoituslaite osoitti 75 astetta. Jännittynyt hiljaisuus vallitsi Stadionilla.
Naiset hypistelivät varren ympärille käärittyjä pikkulippuja, ja herrat varovasti kakistelivat kurkkujaan.
Hiljaa joskus kuiskuteltiin toisilleen merkitsevin katsein ja päätä nyökytellen: "viimeiset tulevat ensimmäisiksi". Se oli päivän tunnussana.
Katseet olivat kohdistuneet erittäinkin oviin n:o 2
ja 5, joista nuubialaisen ja japanilaisen oli tultava.
Heistä riippui Suomen ehjä voitto.
Hiljaisuuden vallitessa kilpailivat runoilijat Suomen
olympialaisesta runouspalkinnosta. Lausuntalavalla
runoilija Jyrkö Uhkimo juuri vaikeroi "Oi mustin mur-
janteisin muistellessa, jos sais mun syömmeini sammumaan!" Lämpömittari oli jo 79 asteessa ja yleisön joukossa alkoi kuulua hälinää. Saunan signaalikello soi merkkinä siitä,
että joku lavitsa oli lähtenyt liikkumaan. Jokainen koetti pitää silmällä joka ovea, niitäkin, jotka eivät olleet näkyvissä. Kuuluu yhtäkkiä huokaus takasuoran puoleisilta lehtereiltä ja merkkitankoon singahtaa numero
4. Aarre Sinisalolta oli sisu loppunut, helsinkiläisten toivo rauennut. Jyrkö Uhkimo ei olisi
voinut toivoa parempaa tilaisuutta runonsa
valittavalle loppuosalle. Asiantuntijat sanoivat Sinisalon olleen liikatreenauksessa ylenmääräisen jäähdytyskoneharjoituksen takia.
Mittari osoittaa jo 82, kun kello taas soi. Jokohan
on japanilainen tai nuubialainen ?
Eeeih ! !
Se oli Viipurin piirin mestari, joka kyllä saavutti
parhaan tuloksensa, mutta ei kyennyt lyömään ulkolaista.
Mittari osoittaa jo 84. "Miehiä ne on nuo muutkin!" uskaltavat jotkut joukosta ihmetellä. "Joo, lakki
päästä heidän kunniakseen", ehdottaa joku.
Kun mittari on 84,85 kilisee kello. Merkkitankoon
kimpoaa – 2.
Loppumaton riemu vapisutti Stadionin seiniä, ja
jos kattoa olisi ollut, olisi se kohonnut ilmaan. 60-vuotias amerikkalainen professori Dan Lippincott väitti,
ettei hän muista sellaista sitten 1912, jolloin ruotsalaisen keihäänheittovoiton johdosta syntynyt melu oli
ollut vähällä saattaa hänet kykenemättömäksi 100
m starttiin. Mutta huudot vaikenivat silmänräpäyksessä, kun 85,07 kohdalla kello taas kilisi. Jokainen
veti henkeään valmistuen tervehtimään japanilaista.
Mutta ee-ih!! Se oli 8, suomalainen Ville Hytönen
Sotkamosta.
”Jokohan tuo vielä menee japanilainen väliin?”
”Mutta onhan tuo joka tapauksessa sukulaisia?”
85.20 Ihalaisen koekilpailussa saavuttama olympialainen ennätys on sivuutettu!
- - - 85:39 kello soi - - Numero viis´ ! ! !
Suosiota ja jyrinää, josta 10 minuuttia aikaisempi oli vain heikkoa aavistusta. "Puhdas voitto, puhdas
voitto, clean sweep!" Liput liehuvat, räikät rämisevät.
Japanin edustaja palkintolautakunnassa onnittelee
tirehtööri Tunkionrintaa.
"Se oli erittäin odottamatonta", selittää tirehtööri vaatimattomasti. Suomalaisten mestarien treenari
taas sanoi olevansa siitä aivan varma. Nyt oli vain
enää kysymyksessä sellaisen maailmanennätyksen
lyöminen, ettei sitä heti kohta siirrettäisi.
Ja mikä huuto taas ! ! !
Niin katso tuonne ! !
29
Erkki Tanttu: Löylykilpa, mustaliitupiirros.
Kolme leijonalippua hulmusi vapaina tyynesti tangoissaan. Yleisö tervehti sitä riemuhuudoilla, joka
taas antoi Dan Lippincotille aihetta muistelmiin. "Yes,
tällaista oli v. 1912, kun ruotsalaiset voittivat kaikki
palkinnot "modern pentathlonissa", uudenaikaisessa
viisiottelussa."
Mutta huudot vaikenivat, kun soittokunta viritti
Maamme. Kyynel kiilsi monen silmänurkassa ja ääni
pyrki liikutuksesta vavahtelemaan. Naisista monet itkivät ääneensä, ja kavaljeerit heitä ymmärtäväisesti
lohduttelivat. Se oli kaunis tilaisuus. Ja siinä tarjoutui
hyviä tilaisuuksia. Ihanelma Vuorrekin kuiskaa vastaukseksi Antti Aarrekummun selityksiin: Oi Antti, tämä
on elämäni kaunein hetki; oi jospa aina voisimme
elää tässä näin kahden olympialaisia katsomassa. Ja
hän katsoi sulkemalla silmänsä.
88,15 astetta! Airut ilmoitti, että Ihalainen, Sormunen ja Kananen kiistelivät maailmanennätyksestä ja
olympialaisesta kultamitalista.
Tirehtööri Tunkionrinta kädestä pitäen kiitti ja onnitteli treenari Naukkarista: jonka kasvot säteilivät
varmuuden hillitsemästä ilosta. "Jos 90 astetta menee rikki, saatte 20 °/o lisäyksen tämän vuoden
palkkaanne", lupasi tirehtööri T.
Ja 90 meni rikki! Eikä kellon kilinää kuulunut
91:ssä eikä 92:ssä.
Ja kun mittari näytti 95 alkoi heikkohermoisimpia hirvittää.
"Kuulittehan, mitä tirehtööri minulle lupasi?" kysyi
Naukkarinen kahdelta lähellään istuvalta painijalta.
"Kyllähän me kuulimme."
"Pitäkää sitten mielessänne."
---Kun mittarista numerot loppuivat, t.s. 100 astetta oli saavutettu ja varaventiili puhisi lakkaamatta,
kokoontui kansainvälinen jury. Se harkitsi asiaa niin
kauan, että kun vihdoin päätettiin keskeyttää kilpailu, mittari olisi näyttänyt noin 110 astetta. Juryn puheenjohtaja kävi painamassa tulikuumaa nappia
saunan seinässä, kello kilisi ja samassa tuli kolmesta
ovesta ulos lavitsat, joilla oli yhtä monta suuren korvasienen näköistä aineryhmää.
Miehiltä nousi tukka pystyyn ja kirkuen pyörtyi
naisia joka taholla.
Antti sai 4711:llä viimein virvoitetuksi käsivarsillaan lepäävän Ihanelman, joka samassa inhosta
vapisevalla äänellä huudahti: Hyi, pois täältä heti!
Miksi houkuttelittekin minut tulemaan tänne, herra Aarrekumpu! Olen aina inhonnut urheilukilpailuja.
Niin, he olivat kuolleet. Ihalaisen, Kanasen ja Sormusen maalliset jäännökset lepäsivät kärvennettyinä olympialaisilla ruumislaudoillaan. Juhlamenojen ohjaaja telefonoi lippujen hoitajalle käskien hänen kaikessa hiljaisuudessa vetää alas leijonalipuista
muut paitsi vasemman puoleisen, ja nostaa sijalle Japanin ja Nuubian tunnusmerkit. Se tapahtui, ja samassa viritti soittokunta toisella puolella Chopinin
surumarssin, tosin nuoteitta, ulkoa vain ja paikoitellen väärin. Liikutuksesta vapisevalla äänellä lausui
Muisto Kuohuthurme Pilven veikosta ikimuistettavat
säkeet "Murheell' ei saa muistoanne viettää j.n.e.”
Liikuttavaa tilaisuutta häiritsi vain riemuitsevien japanilaisten ja nuubialaisen ilonpito kolkillaan.
Kisojen jälkeen pidettiin Ihalaisen, Sormusen ja
Kanasen sukulaisten hyväksi kilpailuilta. Päänumerona oli kilpailu siitä, ken kesti kauemmin olla 70
asteen lämpimässä. Kotimaisten sanomalehtien yleisön osastossa oli asiantuntijoitten ja närkästyneitten
allekirjoittamia moitteita treenarille, joka maailmanrekordien takia pani alttiiksi kirkkaan voiton. Urheilulehdet keskustelivat perinpohjaisesti siitä, missä
lämpötilassa kaatuneet sankarit olivat vielä olleet
hengissä. Lääkintäneuvos Keinohaara oli paikan
päällä tehtyjen tutkimusten nojalla sitä mieltä, että
järjestys olisi ollut: Ihalainen, Kananen ja Sormunen.
Tämä tulikin yleiseksi käsitykseksi sen jälkeen kuin
Seurahuoneen kyökkimestari oli silmämääräisen arvion nojalla tullut samaan tulokseen Kaikki suomalaiset olivat sitä mieltä, että siveellinen voitto joka tapauksessa oli leijonalipun, ja laskivat kisojen pistesumman sen mukaan.
Ulkomaalaiset lehdet olivat täynnä ilkeämielistä arvostelua – ei; sättimistä, mikä ymmärrettävästi johtui siitä, että he olivat kisoissa hävinneet. Ja mikä ihmeellisempää, käytti Vironkin sanomalehdistö
ilkeämielistä äänilajia käsittämättä vähintäkään sukulaisuuden velvoituksia. Sen korvasi kumminkin sikäläisen komitean kiitosadressi, jossa ilmilausuttiin
suurin ihmettely, vilpittömin ihailu ja sydämellisin kiitollisuus juhlien suurenmoisesta järjestämisestä.
Treenari Naukkarinen nosti tirehtööri Tunkionrintaa vastaan oikeusjutun vaatien tätä suorittamaan
lupaamansa 20 °/o. Juttu ei ole päättynyt vielä lokak.
1958, jolloin tämä on kirjoitettu.
30
*
Edellä mainitut löylyn lämpötilat ovat mitättömiä,
mutta siihen aikaan en ollut selvillä oikein kuivakuuman saunan ominaisuuksista. Kun itse olin kerran
höyrylöylyn mitatessamme kestänyt sananmukaisesti tuskin 55°, arvelin kirjoittaessani 80-90° riittävän,
aivan niin kuin kolme vuotta myöhemmin eräässä
toisessa kuvitelmassa heitätin Bernin (ei Berlinin) kisoissa v. 1936 keihästä yli 70, mille silloin naurettiin
mahdottomana. Nyt nuo lämpömäärät sopisi kertoa
melkein kahdella. Itsekin olen, vaikken voi kehua löylyn kestämisestä, istunut ilokseni 110° kuivakuumassa luitani hautoen. 20.5.46 Tahko.
17.08.2010
ESKO MÄKELÄ
Puheenvuoro
löylykilpailukeskusteluun ja
suomalaisen saunan olosuhteisiin
Löylykilpailu
Löylyn (=vesihöyryn) jatkuva runsas lisääminen
rajattuun saunatilaan on terveysriski kahdella tavalla:
- vesihöyry syrjäyttää saunatilassa olevaa ilmaa, jolloin ilman happipitoisuus laskee. Tavallisessa suomalaisessa saunassa kohtuullinen
löylyttelyjä saunan toimiva ilmanvaihto pitävät
vesihöyryn osuuden siedettävänä. Vesihöyryn
runsas ja jatkuva tuottaminen voi kuitenkin
vähentää hapen osuutta saunailmassa merkittävästi ja aiheuttaa kylpijän tajunnan hämärtymistä (vuoristotauti). Vrt allekirjoittaneen
artikkeli "Löyly fysikaalisena ilmiönä", (Sauna
1/2000, artikkelista lainattu diagrammi oheisena).
- veden höyrystäminen sitoo lämpöä 0.63
kWh vesikiloa kohti.
Vesihöyryä saunailmaan lisättäessä höyryä alkaa tiivistyä kylpijän iholle ja hengityselimiin.
Tiivistyminen vapauttaa vesihöyryn höyrystyslämmön. Jatkuva höyryn tiivistyminen alkaa
polttaa ihoa.
Vesihöyryn tiheys 100 C°: n lämpötilassa on
589 g/m3. Löylykilpailun automaatti valoi kiukaalle vettä l kg /min. Jos kaikki vesi höyrystyi, höyryä muodostui l ,7 m3 /min. Tällä nopeudella esimerkiksi 10 m3:n saunatila (2,5x2,0x2,0) täyttyisi 100 C° vesihöyrystä vajaassa 6 minuutissa ja
happea sisältävä ilma ajautuisi ulos ilmanvaihtoaukoista ja/tai rakenteen epätiiveyskohdista. Vesihöyry ilmaa kevyempänä alkaa täyttää saunatilaa
yläosasta käsin, jolloin ylälauteella istuva joutuu tiheään vesihöyryyn jo ennen koko tilan täyttymistä. Ainakaan painovoimainen ilmanvaihto ei pysty
taistelemaan näin voimakasta vesihöyryn tuottamista vastaan.
Lehtitietojen mukaan n. 7 minuutin ajan saunassa istuneet finalistit talutettiin pökertyneinä (hapen puute) ja pahoin palaneina (vesihöyryn tiivistyminen iholle) ulos. Tällaisten gladiaattorikilpailujen järjestämisessä ei ole mitään järkeä. Suomen
Saunaseuran ei tulisi mitenkään tukea moista saunan väärinkäyttöä.
Suomalaisen saunan
olosuhteet
Suomen Saunaseura on antanut suomalaisen
saunan lämpötila- ja kosteusalueista suositukset,
jotka perustuvat yhteistyössä VTT:n LVI laboratorion kanssa Vaskiniemen koesaunassa 1960-luvulla tehtyihin tutkimuksiin ja vanhojen perinteisten
saunojen olosuhteiden vertailuun. Suositeltavana lämpötilana pidetään kylpijän pään korkeudel31
la 80...100 C° ja kosteusalueena 50...60 g vesihöyryä kuivaa ilmakiloa kohti (absoluuttinen kosteus).
Tutkimustulosten
yhteenvedossa
(Sauna
3/1976, "Saunailman lämpötila ja kosteus") tutkimuksiin osallistunut prof. Erkki Äikäs toteaa mm:
"...tämänhetkisen fysiologisen ja teknisen saunatietouden pohjalta määritelty suomalaisen saunan
olosuhdealue on suunnilleen sama, miksi se vuosisatojen kuluessa on kokemusperäisesti itsestään
muotoutunut. Tämä on todettu mm. vanhoissa
savusaunoissa tehdyissä mittauksissa." Suosituksiin perustuen Suomen Saunaseura hyväksyi 1999
suomalaisen saunan määritelmäksi seuraavan
muotoilun (Pirkko Valtakari, Saunan määrittely,
Sauna 2/2000):
"- Sauna on hikoilukylpyyn soveltuva puurakennus tai puupintainen huone, jossa on porrastetut lauteet ja lämmönlähteenä kivillä varustettu kiuas. Saunaan liittyy peseytymis- ja vilvoittelutiloja.
- Saunan lämpötila pään korkeudella on 70-100°C.
- Ilman suhteellista kosteutta on
voitava lisätä 20 :iin höyrystämällä vettä kiuaskivillä.
- Ilman tulee vaihtua 5-10 kertaa
tunnissa.
- Saunominen käsittää peseytymisen ohella 5-10 minuutin hikoilun sekä vilvoittelun, joita kylpijä voi halunsa mukaan toistaa.
- Saunominen ylläpitää terveyttä,
rentouttaa fyysisesti ja psyykkisesti sekä antaa puhtaan ja hyvän
olon."
Kuten tiedämme, Saunaseura ei omassa Vaskiniemen kolmossaunassaan noudata omia suosituksiaan saunan lämpötilan suhteen, kun saunan
aloituslämpötila saattaa olla 150 C° ja ylikin. Löylynautinto on näissä olosuhteissa tavalliselle kylpijälle mahdotonta ennen kuin lämpötila iltamyöhällä on laskenut lähelle suositusarvoa. Osa jäsenistöämme näyttää kuitenkin vaativan näin korkeaa
kuumuutta (itsekidutusta ?). Onko se oikeutettua
yhdistyksessä, joka sääntöjensä mukaan "vaalii perinteisiä suomalaisia saunomistapoja" ja "ylläpitää
perinteistä suomalaista saunalaitosta."
Jos ylilämmitys vielä jatkuu ehdotan, että seuran
piirissä aloitetaan selvittely siitä, miten kolmossaunakin palautettaisiin perinnesaunojen piiriin.
32
Edellä mainittujen artikkeleiden lisäksi saunan olosuhteita on selvitetty laajasti prof. Tuomas Tuomolan Saunalehdessä 3/1995 julkaistussa kirjoituksessa
"Millainen on hyvä suomalainen sauna”.
SAUNAMYSSYT
JA -HATUT OVAT JÄLLEEN
LÖYTÄNEET SAUNOJAT
Kautta vuosikymmenten saunojat ovat suojaneet pään ja päänahan kuumuudelta erilaisilla
kankailla ja päähineillä.
Saunamyssyt ja -hatut ovat jälleen löytäneet
saunojat. Jo useamman vuoden on ollut tarjolla
erilaisia versioita saunamyssystä. Saunayssyjä
valmistetaan esimerkiksi puuvillasta, huovasta,
ja pellavasta. Joillekin on tärkeää myssyn muoto ja jotkut haluavat, että myssyssä on jokin
teema tai idea. Etenkin ekologiset materiaalivaihtoehdot saunamyssyissä ovat olleet suosittuja. Puuvillaisista saunamyssyistä on tarjolla
sekä luomupuuvillasta valmistettuja että Natura –sarjaan kuuluvia. Koska Natura –puuvillaa ei värjätä säästyy tuotannossa vettä 75 %.
Värjäysvaiheen jättäminen pois lyhentää myös
tuotantoaikaa. Tuotantoajan lyhentämisellä saadaan aikaan se, että sähkönkulutus on 70% pienempi kuin normaalituotannossa.
Hiuksien suojaaminen pyyheliinalla tai myssyllä auttaa hiusten pysymistä paremmassa kunnossa. Myös monet migreenistä ja päänsäryistä
kärsineet ovat huomanneet, että jo melkein saunomisesta luovuttuaan, voivatkin taas saunoa,
kun muistavat vain suojata pään.
Monesti keskustellaan siitä kuuluuko saunamyssy kastella ennen saunaan menemistä
vai pitäisikö sen olla kuiva. Mitään ehdotonta
sääntoä ei ole eli jokainen saunoja voi valita
itselleen mieluisimman tavan.
Dantelli julkaisi uutuutena valikoimissaan
Pillar Laguunin, joka on väriltään kaunis vedenvihreä turkoosi. Turkoosilla värille mielletään
suojaava vaikutus. Tämän lisäksi monet kansat
ajattelevat, että turkoosilla on parantavia ominaisuuksia. Turkoosi mielletään yleisesti myös
rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden väriksi.
Laguuni Pillar- mallistoon kuuluu kylpytakit,
pyyheliinat, kylpymatot, kylpytossut sekä saunamyssyt. (Lehdistötiedote www.dantelli.net)
HYVÄ SAUNA -TUOTEPERHE
HyväSauna (Elkotek Oy) on alansa osaajien
yhdessä omistama yritys joka myy, valmistaa ja
markkinoi HyväSauna – tuoteperhettä. Yrityksen toiminta on aloitettu Joulukuussa 2009.
HyväSauna www-sivuilla oleva saunatunnelma
osio saa päivittäin kymmeniä uusia saunarunoja. Sivuilla kerätään suomalaisia saunamuistoja kirjaksi. Osallistumalla voi voittaa unelmakiukaan.
Yrityksellä on myös Facebookissa omat sivut,
jossa on aktiivisia käyttäjiä ja palautetta sekä
ideoita tulee tasaisesti.
Tuoteperheen sydän on kotimainen kiuas.
Puulämmitteisissä kiukaissa on useita värivaihtoehtoja ja rakenteita, jokaiselle löytyy oma
kiuas. Kiukaiden ulkoasu on pyritty suunnittelemaan ajattomaksi ja selkeäksi.
Hyvä Sauna -kiukaissa viimeistelty muotoilu
on yhtä tärkeä tunnelman luoja kuin hyvät löylyt.
Puhdaspolttoiset kiukaat ovat perusteellisen
suunnittelutyön ja innovaation tulos. Tehokas
palaminen saadaan aikaan tulipesän muotoilulla
ja savukanavien mitoituksella sekä sijoittelulla.
Pitkällä kierrolla varustetut kiukaat mahdollistavat hyvän hyötysuhteen ja puhtaan palamisen, minkä ansiosta tunnelmaa luova ja saunatilaa valaiseva lasiluukku pysyy puhtaana.
Kiukaissa on valurauta-arina ja valurautainen
lasiluukku, jonka kätisyys on vaihdettavissa.
Materiaaleina on käytetty paljon ruostumatonta
terästä.
HyväSauna tuoteperheeseen kuuluu: Oiva –
peruskiuas, Aino - kostean löylyn kiuas, Lempi
- lempeän löylyn kiuas, Tunnelma - tunnelmakiuas vesisäiliöllä.
Elkotek Oy on saanut oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä
ja osaamisesta.
Aidon saunan alkuperää
uperäää ssa
saa
aa tok
aa
ttoki
ookki ar
aarvailla,
arva
rva
vail
illa
laa,
mutta suomalainen
n tietää. Sa
Saun
Saunahan
unah
ahan
an eeii ol
ole
vain paikka. Se on annos syvää rauhaa,
ikuisuutta ja ihmisen kokoisia ajatuksia.
Kiireestä vapaa vyöhyke maailman
kauneimmassa maisemassa. Se on maailman
paras suomalainen sauna. Onkin selvää, että
pyhään toimitukseen vaaditaan aidosti
suomalainen, sopivasti aromikas ja erittäin
raikas saunaolut.
Saunojilta saunojille, itsenäiseltä Olvilta.
Hankasuontie 5, 00390 Helsinki
09 6150 0315, 040 5050 895
fax 615 00317
(Lehdistötiedote 9/2010, www.hyvasauna.fi)
34
RITVA MÜLLER, LIISA UURTAMO
Noviiseina Japanin
kylpylämaailmassa
- saunakongressi avasi uusia ovia
Urhea oheisohjelma-joukkueemme koostui
saunaseuralaisista Liisa Uurtamo ja Ritva Müller
sekä Jarmo Lehtola täydennettynä Suomeen kotiutuneella Sieghart Müllerillä.
Spa LaQua
Tilaisuus ensimmäiseen saunaseikkailuun tarjoutui heti toisena kokouspäivänä, kun kokouspaikan lähellä Tokion Dome-keskuksessa sijaitseva Spa LaQua-kylpylä kutsui osanottajia tutustumaan palveluihinsa.
Onneksi meillä kummallaan ei ole nyt niin muodikkaita tatuointeja, sillä siihen olisivat loppuneet
kaikki kylpylävierailut. Tatuoinnit ovat ilmeisesti
vielä vanhoilta mafia-päiviltä kiellettyjä.
Ensin jätettiin kengät omiin lokeroihinsa, vasta
sitten saattoi edetä kassoille asti. Saatuamme rannekkeet, joihin sitten taltioitiin kaikki ostamamme
lisäpalvelut, kuten ruokailu, olimme valmiit siirtymään vaatetusosastolle. Valittavana oli kolme erimallista oloasua, joista kuitenkin vain pyjamamallia oli tarjolla kokoa XL. Tässä tuli ensimmäinen
shokki: tämä suurin paikallinen koko vastasi mielestämme noin suomalaista M-kokoa - ei siis kovin sopiva runsaille muodoillemme. Lisäksi materiaali oli vielä jotakin nailonsekoitusta, joka etenkin kosteana oli hyvin vaikeasti päälle puettava.
Nyt tiedämme miltä makkarasta tuntuu kuoressaan. Saimme myös pyyhkeen, joka jätettiin lokerikkoon odottelemaan, sekä keltaisen froteekaistalleen, jota oli määrä kuljettaa mukanaan joka
paikassa kylpemisen ajan.
35
Seuraavaksi oli edessä peseytyminen. Se olikin
laadukasta puuhaa. Hienoja pulloja oli koko rivistö. Onneksi osittaiset englanninkieliset tekstit antoivat hieman osviittaa siihen, mikä aine sopi mihinkin käyttöön. Oli vartalovaahtoa, shampoota,
hoitoainetta ja montaa muuta, joiden käyttö ei
auennut aloittelijoille.
Jokaiselle oli oma peilillä (valitettavasti) varustettu pesuosasto, jossa oli myös matala istuin.
Myöhemmin opimme arvostamaan näitä tämän
kylpylän reilusti 35 cm korkeita palleja. Kurkkimalla paikallisten mallia opimme, että asiaan kuuluu käyttää RUNSAASTI vaahtoavia aineita. Siten kaikki näkevät kuinka puhtaaksi itsensä pesee.
Tässä käytettiin apuna keltaista froteelappusta, jota siis käytettiin pesemiseen.
tyään kiersi kaikki parvet ja tarjosi jokaiselle mahdollisuuden tulla vuorollaan leyhytellyksi pyyhkeellä, joka loi kuumia ilmavirtauksia. Useimmat
tuntuivat nauttivan tästä koko ohjelman ajan.
Allasosastolla oli useita vesialtaita. Kylmäaltaaksi kutsutun altaan vesi oli noin 10-asteista ja vilvoitti hyvin. Sitten kuumiin altaisiin. Täällä näky oli
mukava. Kaikki olivat keksineet oman tavan kietoa
keltaiset froteepyyhkeet päähänsä. Totesimme, ettei ollut muuta paikkaa pyyhkeiden säilytykseen,
kuin kantaa niitä päänsä päällä.
Ensimmäinen korttelikylpylä eli
sentoo
Täsmälleen saunan seinässä kerrotulla kellonlyömällä astui sisään saunottaja, joka löylyä heitet-
Saatuamme pari suositusta japanilaisilta isänniltämme suuntasimme paikallisen korttelikylpylään
nimeltään Kikusui-Yu (vapaa suomennos Krysanteemi-Vesi-Kylpy).Rakennus oli pienellä sivukadulla ja näytti pieneltä talolta. Kengät taas ovien ulkopuolelle talteen (täällä numerolappu oli reilu
puukapula) ja kassalle. Tämä oli henkilö, joka istui
kopissa siten, että saattoi rahastaa sekä miesten
että naisten puolelle menijät. Puolet olit erotettu puoliseinällä ja verholla. Ei siis mitään valtionsalaisuuksia kenelläkään, koska kuuluvuus oli varsin hyvä. Tämä oli myös etu, sillä saatoimme kommunikoida seinän läpi miesseuralaistemme kanssa
36
Sitten löylyihin. Lauteille oli levitetty valkoista
nukkamattoa koko lauteiden pituudelle. Meistä se
muistutti WC:n mattoa, mutta se oli paikallinen
laudeliina, joita näimme myöhemmin jokaisessa
saunassa. Huomiota kiinnitti seinään kiinnitetty
jätti-TV, josta tuli hermostuneen tuntuisia uutisia.
Vaikutelma syntyi nopeasta puherytmistä ja kuvien vaihtumisesta.
ja sopia yhteisestä poistumisajasta. Itse tungimme vaatteemme pieniin kaappeihin. Myöhemmin
opimme, että suuret juurikorit olivat tarjolla tätä tarkoitusta varten. Paikalliset taittelivat niihin
vaatteensa ja peittivät korin kauniisti liinalla.
Ylelliseen pullorivistöön tottuneina olimme varustautuneet vain yhdellä yhteisellä hotellisaippualla. Täällä kaikilla oli omat pesuaineet, joten
herätimme ehkä kiusallista huomiota hieroessamme pientä saippuaamme, jotta saisimme aikaiseksi edes hieman näyttävää vaahtoa. Halusimme
toki olla yhtä puhtaita kuin paikallisetkin. Toinen
kiusa oli muoviset pesujakkarat - täällä ne olivat
noin 15 cm korkeita. Oli uskaliasta pudottautua
niille toivoen, että osuu ja ettei niistä jalat petä. Ja
noustakin piti aikanaan.
Kuumia altaita oli useita ja yhtä kuumaa vettä
niissä kaikissa. Yhden altaan vesi oli tummempaa,
ja siellä kellui iso harsokankainen ’teepussi’. Se sisälsi monia eri yrttejä, joiden tarkoitus oli tuottaa
hyvää oloa. Ns. kylmäallaskin löytyi, nyt lämpötila oli 18 Co. Keräsimme ihailevia katseita, kun uskalsimme laskeutua siihen niin nopeasti. Toisaalta
kuumien altaiden kohdalla olimme arkoja, vesi oli
yli 40-asteista ja vaati totuttelemista.
Ryokan –majapaikka, Okuyomoto
Hotel Hakonessa
Kierreltyämme päivän Fuji-vuoren liepeillä saavuimme illalla japanilaistyyliseen majapaikkaan,
jossa oleskeltiin mukava yukata-asu päällä koko ilta. Kuten aina, peseytyminen tapahtui hotellin kylpyläosastolla. Sieltä avautuivat upeat näkymät vastakkaisille kukkuloille ja vesiputoukselle.
Kylpyosastolla oli pieni suomalaistyyppinen sähkösaunakin, mutta meitä se ei houkuttanut kokeilemaan, koska ulkona oli niin mukava istua lämpöisessä vedessä kuunnellen putouksen veden solinaa. Ulkoaltaat olivat pääosin puusta ja kussakin
eri lämpöistä vettä.
Oli ylellistä ettei illallisellekaan tarvinnut pukeutua muodollisemmin, kaikki istuivat sielläkin yukata yllään.
Toinen sentoo-kokemus Tokiossa
Sisään tullessa nenään osui tuttu homeen haju, se tuntuu olevan vakio näissä kuumankosteissa tiloissa.
Nyt hallitsimme jo monta asiaa: vaatteet koriin,
paljon vaahtoavia aineita mukaan ja pieni pyyhe
päähän, uutta tuli silti eteen.
Tapasimme hyvää englantia puhuvan kylpijän,
jolta saimme opastusta mm. siihen, kuinka ’säh37
mapistettä. Myös
matkamuistoja
myytiin ja kaikkiaan oli vaikea ymmärtää olevansa
kylpylässä.
köankeriasaltaaseen’ mennään. Aikaisempi yritys
kaatui väärään tekniikkaan, jolloin pistäytyminen
altaassa ei tuntunut hyvältä. Veden alla oli jonkinlainen sähkökenttä, joka aiheutti nipistelyä lihaksissa. Pienen totuttelun jälkeen siinä viihtyi hetkisen, mutta aika erikoinen kokemus oli eikä altaasta tullut suosikkiamme.
Kylpyosastolla
saunoja oli vain
yksi, mutta se oli
mielestämme paras koko matkan
aikana koettu. Altaita oli runsaasti sekä sisällä että ulkona. Yhdessä poreili pieniä
happikuplia, olo oli kuin shamppanjakylvyssä. ’Teepussiallas’ oli niin suuri, että sen keskellä oli korotettu paviljonki. Ulkona oli luonnonmukaisesti
muotoiltuja istuma-altaita, joista saattoi ihailla kiviseiniä, erilaisia valaistuksia ja kasveja. Tuskin maltoimme jatkaa matkaa miesten kanssa yhteisiin tiloihin.
Ensin vaelsimme suuren ruokatori-tyyppisen tilan läpi, oli kymmenkunta erilaista ruoka- ja juo-
Sisäpihalta löytyi suuri viheralue, jossa oli erilaisia kahluualtaita. Niissä piili yllätyksiä, sillä pohjalta
oli päällystetty luonnonkivillä, jotka olivat osittain
teräviäkin. Karkeusaste lisääntyi matkan taittuessa, jouduimme luovuttamaan ennen päätepistettä.
Eri maksusta tarjolla oli kuumia hiekkakylpyjä jaloille.Vielä eksoottisempaa olisi ollut liottaa jalkoja altaassa, johon oli palkattu puhdistuskaloja töihin. Ne kuuleman mukaan nyppivät jaloista kuollutta solukkoa. Onneksi meillä ei ollut aikaa tähän
seikkailuun, kun syödäkin piti. Suurella ruokatorilla oli pöytiä ja penkkejä, jokainen osti ruokansa mieleisestään kojusta. Oli mukava nauttia herraseurastamme aterian ajan.Viereisessä salissa oli
japanilaiset pöydät ja tuolit, jopa ohjelmaakin. Jotkut samurait seikkailivat äänekkäästi japaniksi. Tämä oli erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Kaikkiaan näky oli upea, kun sadoilla kylpijöillä oli
erilaiset yukatat yllään eikä kukaan näyttänyt
farkkuturistilta.
38
Oedo-Onsen Monogatari kruunasi
matkamme
Jo matka kylpylään oli upea; ylitimme monoraililla mahtavan Rainbow-sillan, jolta oli hienot näkymät Tokion lahdelle. Alue tuntui olevan high
tech –keskus ja toimistorakennukset sen mukaisia - korkeita taloja, paljon lasia ja erikoisia muotoja. Tämän kaiken keskellä oli kyseinen kylpylä,
jota jo useammat kongressivieraat ehtivät meille suositella.
Jätettyämme kengät lokeroihinsa pääsimme valitsemaan yukatat. Tehtävä olikin vaikea, koska valikoima oli suuri, kymmenkunta erilaista kaunista
kuosia. Miehille ja naisille oli tarjolla eri värejä ja
kuviot vaihtelivat lohikäärmeistä kukkiin. Ohjeissa oli myös rusetin solmimisohjeet, joten lopulta
kaikki näytimme suht. japanilaisilta.
RISTO ELOMAA
ISS – Kansainvälinen Saunaliitto
Historiaa
Suomalaisilla on ollut pitkään halua levittää saunan
autuutta muille ja siinä sivussa tietysti myös myydä saunoja ja niihin liittyviä tuotteita eri puolille.
Jo ennen maailmansodan alkua pidettiin Pohjoismainen kylpykongressi, jossa päätettiin perustaa Pohjoismainen Kylpyliitto. Maailmansota tuli
kuitenkin väliin ja toiminta lähti uudelleen alkuun
vasta sodan jälkeen, kun Norjassa toimiva Norges
Badeförbund teki aloitteet Pohjoismaisen kylpykomitean perustamisesta.
Tuohon komiteaan valitsi sitten kukin maa edustajansa. Suomen edustajan valitsi luonnollisesti silloin jo pitkään toiminut Suomen Saunaseura. Valituksi tulivat silloinen seuran puheenjohtaja professori K.F. Hirvisalo sekä lehtori H.J.Viherjuuri.
Kylpykomitea kokoontui Oslossa 1947, mutta historian lehdiltä ei paljoa löydy dokumentaatiota Kylpykomitean toiminnasta. Joka tapauksessa eräs päämäärä komitealla oli vahvistaa pohjoismaisen saunan asemaa maailmalla ja varsinkin
ruotsalainen vientiteollisuus, joka ei ollut kärsinyt
sodista, näki saunaviennissä suuret mahdollisuudet, kunhan saunan erinomaisuus osataan kertoa
laajalle maailmalla.
Euroopassa järjestettiin muutamien vuosien välein Kansainvälinen Saunakongressi alkaen vuodesta 1956. Suomi järjesti ensimmäisen kerran
kongressin jo 1958. Saunaseura sai järjestettäväkseen myös kuudennen kongressin, joka pidettiinkin sitten Helsingissä 1974. Kongressin antiin kuului, että Seura sai tehtäväkseen miettiä jonkinlaisen kansainvälisen organisaation perustamista ja
tuon mainitun organisaation alustavan valmistelun.
Tämä suunnittelutyö, jonka avainhenkilöitä oli
mm. professori Harald Teir, johti lopulta Kansainvälisen Saunaliiton perustamiseen kesäkuussa 1977 Helsingissä . Mukana perustamassa olivat
Suomen lisäksi molemmat Saksat, Ruotsi, Hollanti,
USA, Sveitsi, Itävalta, Tsekkoslovakia ja Japani eri
muodoissa. Suomenkielisen nimen rinnalla otettiin käyttöön nimet International Sauna Society,
Internationale Sauna-Gesellschaft.
Koska Suomi ja Saunaseura olivat näytelleet
merkittävää osaa suunnittelu- ja perustamisvaiheessa ja koska Suomi on saunan kotimaa oli aika luonnollista, että liiton kotipaikaksi valittiin
Suomi. Oli myös luonnollista, että ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Harald Teir ja pääsihteeriksi Juhani Peräsalo, joka oli siis lääkäri. Myöhemmin Teirin ohella toiminnanjohtajana toiminut
Pirkko Valtakari osallistui merkittävästi ISS:n toiminnan kehittämiseen.
Säännöissä Saunaliiton tarkoitukseksi määriteltiin mm. saunan leviämisen edistäminen sekä oikean käyttömuodon levittäminen aidossa suomalaisessa muodossaan eri maiden saunatoimintaa harrastavien ja harjoittavien organisaatioiden
kanssa yhteistyössä, mikä tarkoitus sopi hyvin
myös suomalaiselle saunateollisuudelle ajatellen
vientimarkkinoita.
Liiton tarkoituksena on myös edistää saunan
kulttuurihistoriallista, kansantieteellistä, lääketieteellistä ja teknistä tutkimusta. Oleellinen osa toiminnasta on myös näiden tutkimustulosten yms.
materiaalin kokoaminen ja arkistointi.
Yllä mainitut kohdathan ovat itse asiassa myös
Saunaseuran säännöissä eikä ihme, että ISS:n alkuperäiset säännöt ovatkin hyvin lähellä SS:n sääntöjä.
Oleellisen osan toiminnasta muodostaa saunatiedon levittäminen eri medioissa mukaan lukien
myös saunaa ja saunomista koskeviin kysymyksiin
vastaaminen.
Saunaseuran, suomalaisen saunatutkimuksen
sekä muiden jäsenmaiden tutkimustulosten hyödyntäminen ja levittäminen jäi hoitumaan erikoisesti joka neljäs vuosi järjestettäville saunakongresseille, joiden järjestämisvastuun ja – oikeudet
Saunaliitto sai.
Koska toiminta on jo sääntöjen vuoksi hyvin
pitkälle puheenjohtajan ja pääsihteerin vetämää,
on luonnollista että liiton toiminta muistuttaa
seuramme toimintaa ja usein toiminta onkin ollut
täysin yhteneväistä seuran ja liiton välillä.
39
Saunakongresseja jatkettiin liiton perustamisen
jälkeen mm. Saksassa, Japanissa, Hollannissa ja Itävallassa niin, että vuonna 1994 kongressi oli Helsingissä. XIV kongressi pidettiin 2006 samoin Helsingissä.
Yleensä kaksipäiväisissä kongresseissa on ollut
osanottajia muutamia satoja. Kongressien korkeatasoisesta esitelmämateriaalista on koottu yleensä kirja, ja nämä muodostavatkin monessa mielessä oleellisen osan Saunaliiton panoksesta.
Kongressien oheisohjelmaan on aina liittynyt
tutustumisia paikallisiin saunoihin ja saunakulttuuriin. Helsingin kongressin yhteydessä käytiin mm.
Saunasaaren savusaunoissa ja Herrankukkarossa. Liki 40 henkeä, joista puolet ulkolaisia, osallistuivat viiden päivän mittaiselle matkalle Karjalaan,
missä tutustuttiin laajasti suomensukuisten kansojen savusaunoihin sekä venäläiseen banja-kulttuuriin. Kokonaisuudessaan Helsingin kongressissa oli n. 200 osallistujaa 22 eri maasta.
Sauna Spa Association’in juhlakokouksen avajaiset; entinen sumopainija Daishi Nobuyuki laulaa kirjoittamansa saunalaulun ja odotamme onnittelupuheen pitovuoroa, vasemmalla mm. Saunaseuran puheenjohtaja
Lasse Lehtonen ja Marketta Forsell. Oikealla Japanin liiton puheenjohtaja Kenichi Nakano (yllä)
Juhlaillallisen länsimaisia osallistujia japanilaisten isäntien ja sumopainijoiden kanssa (alla)
(Kuvat Marketta Forsell)
40
KANSAINVÄLISEN SAUNALIITON
KUULUMISIA
XV Kansainvälinen saunakongressi pidettiin
ettiin toukokuussa
toukoku
Tokiossa. Kongressi oli erittäin onnistunut,
suurkiitos japanilaisille isännillemme. Päivien eri tapahtumiin osallistui 260 henkeä 11 eri maasta.
Suomesta meitä oli erittäin edustava yli 20 hengen joukko. Muista jäsenmaista oli ainoastaan
osallistujia Yhdysvalloista ja Belgiasta. Isäntämaan Japanin saunaliiton jäsenistö oli hyvin edustettuna.
Saunakulttuuri sai liikkeelle myös osallistujia Sloveniasta, Liettuasta, Latviasta, Koreasta, Kiinasta,
Taiwanista ja Mongoliasta.
Kongressia edeltävänä iltana suomalaiset osallistuja, kaikki luennoitsijat ja kongressitoimikunnan
jäsenet saivat nauttia suurlähettiläs Jari Gustafssonin isännöimästä buffet illallisesta Suomen Japanin
suurlähetystössä.
Kongressipäivien luennot olivat mielenkiintoisia. Avauspäivänä japanilaiset isännät (Seiichi
Igasaki ja Gizo Inoue) esittelivät luennoissaan Japanin kylpylaitosten historiaa ja nykypäivää.
Suomalaiset luennoitsija esitelmöivät saunan roolista diplomatiassa (Pertti Torstilan luento löytyy
kokonaisuudessaan ulkoministeriön kotisivuilta), naisten asemasta kylpykulttuurissa (Marketta
Forsell), saunan rakentamisesta (Pekka Tommila), avantouinnin ja saunan vaikutuksista hyvinvointiin
(Jari Viik) sekä saunan terveysvaikutuksista (Lasse Lehtonen).
Myös Baltian saunakulttuuri oli ohjelmassa vahvasti esillä: Juris Batna esitelmöi latvialaisesta
saunaperinteestä ja Rimas Kavaliauskas liettualaisten vihtomistavoista.
Luennot saivat kuulijoilta runsaasti positiivista palautetta. Teoreettisen opetuksen lisäksi luentojen
lomassa osallistujille tarjoutui mahdollisuus kokeilla kylpyjä ja saunoja sekä kongressihotellin lähellä
olevassa kylpylässä että pienemmissä kylpylaitoksissa eri puolilla Tokiota.
Tervehdykset ja luentojen abstraktit oli koottu näyttävään matrikkeliin. Osallistujat saivat
tilaisuudesta myös muistoksi maljakon, joka oli valmistettu kuuluisan Mashiko kermaiikkakylän
pajassa.
Kongressin päätöspäivänä Japanin liitto piti oman vuosikokouksensa. Tilaisuudessa pidettiin
onnittelupuheita ja luovutettiin seuran ja liiton tervehdykset. Päivä huipentui Japan Sauna Spa
Associationin 20-vuotis juhlaillallisiin, jossa osallistujia viihdytti taiko-rummun soittaja, laulaja ja
perinteiset sumopainijat näytösottelulla.
Tilaisuudessa allekirjoittaneelle luovutettiin kaksi viuhkaa; toiseen illan laulaja Daishi Nobuyuki,
entinen sumopainija, oli kirjoittanut saunalaulun japaniksi ja toinen oli historiallinen viuhka, jonka
herra Yuko Sato oli aikoinaan esitellyt Kioton kongressissa vuonna 1991 silloiselle liiton puheenjohtaja
professori Antti Eisalolle ja nyt hän halusi lahjoittaa sen Suomeen.
Liiton yleiskokous siirrettiin johtokunnalle tulleiden pyyntöjen johdosta pidettäväksi Euroopan
alueelle. Kokous päätettiin pitää lokakuun loppupuolella Helsingissä. Uusi johtokunta miettii
aikanaan XVI saunakongressin 2014 pitopaikkaa.
LÄMPIMIN SAUNOISIN TERVEISIN,
MARKETTA FORSELL
PUHEENJOHTAJA
41
Seuran tekniikka
virtaviivaistuu
Kiukaiden lämpeneminen, vesikraanojen ja
viemäreiden toiminta ovat Vaskiniemen Saunatalossa
kylpevien kannalta tärkeintä tekniikkaa, ilman muuta.
Mutta jotta pääset saunanautinnon ytimeen ja tietosi
jäsenyydestäsi pysyvät tuoreina, kaivataan jonkin verran
muutakin. Näihin kajoavat uudistuksemme.
Uuden kassajärjestelmän otamme käyttöön
lokakuun aikana. Uudistuksen tarkoituksena on sinulle
entistä tarkempi selvitys saunakäynnistä ja ostoksistasi,
maksujen seurannan valvonta ja kassakirjanpidon nykyaikaistaminen eli manuaalisesta, aikaa vievästä
toiminnasta pääseminen. Kassalta katoaa kassakone (ei kuitenkaan kassalaatikko) ja sen sijaan tulee
näyttöruutu, johon kassanhoitaja näpyttelee ostokset. Maksut tapahtuvat entiseen tapaan kortilla
maksupäätteessä tai käteisellä.
Jäsenkortti eli seuramme Saunakortti on kehityksen seuraava askel. Seuran johtokunta
päätti, että saat Saunakortin vuoden 2011 alussa, jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä. Kortti on
yhteydessä kassajärjestelmäämme ja jäsenrekisteriimme. Kortin näytät kassalla tullessasi. Kortista
kassajärjestelmä tarkistaa mm. jäsenmaksutilanteen. Jos ostat saunomisoikeutta sarjana tai kaudeksi,
voidaan tieto ladata Saunakorttiisi, joten entiset 11 kerran, 3, 6, ja 12 kuukauden kassalla näytettävät
kausikortit poistuvat vähitellen käytöstä.
Jäsenkyselyllä, joka oli liitteenä edellisessä Sauna-lehdessä eli numerossa 2/2010,
keräämme yhteystietosi, kannanottosi ja toiveesi seuran toiminnasta ja päivitämme ne uuteen
jäsenrekisteriimme. Jäsenkyselyn tulokset, joista kerrotaan syksyn jäsenkokouksessamme
8.11., ovat seuran toiminnan ohjaamisen kannalta arvokkaat. Tämän ovat saunaseuralaiset selvästi
ymmärtäneet, sillä kyselyyn on vastattu kiitettävän runsaasti.
Jos kuitenkaan et ole vielä vastannut jäsenkyselyyn, tee se 18.10. mennessä etsimällä
jäsenkysely edellisestä Sauna-lehdestäsi tai kotisivullamme www.sauna.fi tai täyttämällä kysely
Vaskiniemen Saunatalossa, kiitos.
Lämmintä syksyä pehmeissä löylyissä!
KRISTIAN MIETTINEN
PS: Oletko huomannut, että voit lahjoittaa saunakulttuurin ja -tutkimuksen tukemiseen? Sen
voit tehdä Suomen Saunaseuran Saunarahaston kautta. Tässä lehdessä on aiheesta ilmoitus.
Lahjoitusinstrumentteja on monia, mutta jos haluamasi tapa ei ole ilmoituksen luettelossa, ota
yhteys minuun: tj@sauna.fi
42
LAHJOITA SUOMALAISEEN
SAUNAAN
Lahjoita Saunarahastoon
Suomen Saunaseuran Saunarahasto tukee suomalaisen saunaperinteen säilyttämistä
ja saunaan liittyvää tutkimus- ja kulttuurityötä. Työkenttä on laaja ja jatkuva, vaatii
pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa ja kysyy melkoisesti varoja. Työsarkoja ovat
esimerkiksi
• saunaperinteen tallentaminen
• saunatiedon jakaminen
• saunarakentamisen neuvonta
• saunan terveysvaikutuksien selvittäminen
Kutsumme Sinut rakentamaan Saunarahastoa
Muistamalla merkkipäivänäsi
Kukka- ja muiden lahjojen sijaan voit pyytää juhlavieraitasi lahjoittamaan Saunarahaston tilille
155530-112137.
Pyydä juhlavieraitasi merkitsemään pankkisiirtonsa
viestikenttään nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi
Sasu Saunoja 60 v.
Saat luettelon onnittelijoistasi, kun ilmoitat merkkipäivästäsi Saunarahastolle ennen juhliasi sähköpostitse
osoitteeseen: saunarahasto@sauna.fi tai soittamalla
010439 5600 arkisin klo 11-15.
Mikäli merkkipäivälahjoitusten summa on vähintään
1 000 euroa, saat muistoksi ja kiitokseksi Löylynhenkipatsaan.
Tekemällä kertalahjoituksen tai testamenttilahjoituksen
Voit lahjoittaa Saunarahastoon haluamasi kokoisen
summan kerralla tai erinä. Mikäli haluat ennen lahjoituspäätöstä keskustella lahjoituksestasi tai tutustua
Saunarahaston toimintaan, ota yhteys puhelimitse tai
sähköpostitse.
Saunarahaston testamenttiohjeet auttavat sinua
tekemään lahjoituksen testamentilla. Ohjeet voit tilata
puhelimitse tai sähköpostitse.
Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi
Kuukausilahjoittajana voit valita summan, jonka haluat
lahjoittaa. Lahjoitus veloitetaan tililtäsi valintasi mukaan
joko kuukauden 1. tai 15. päivänä. Kuukausilahjoitus on
vaivaton tapa varmistua, että Saunarahasto saa säännöllisen tukesi. Kysy lisätietoja kuukausilahjoituksesta ja
suoraveloituksesta.
Tervetuloa lahjoittajaksi Saunarahastoon!
Lisätietoja saat Saunaseuran toimistosta 010439 5600
arkisin klo 11-15 tai sähköpostitse tj@sauna.fi
SUOMEN SAUNASEURA
SAUNARAHASTO
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
tiedottaa
Suomen saunat vuonna 2010
Suomessa ylitettiin varmuudella viime vuoden 2009 vaihteessa 3,0
miljoonan saunan raja. Näistä runsas 1% eli 30…40 000 on savusaunoja.
Asuntoja (ja henkilöautoja) on maassamme vain 2,8 miljoonaa, asukkaita
runsaat 5,3 miljoonaa. Helsingissä on runsaat 100 000 saunaa.
Tilastokeskuksen virallinen, mutta vielä julkaisematon tilasto kertoo, että
Suomessa saunojen lukumäärä oli vuoden 2008 lopussa:
o kesämökkisaunat (ns. 1-sauna)
o pientalosaunat (Ok- ja paritalot)
o rivi- ja ketjutalojen huoneistosaunat
o rivi- ja ketjutalojen talosaunat
o asuinkerrostalojen huoneistosaunat
o asuinkerrostalojen talosaunat
o muiden rakennusten yksityissaunat
o muiden rakennusten talosaunat
481 731
1 112 142
291 165
46 206
276 667
45 125
11 974
30 852
kpl
viralliset saunat vuoden 2008 lopussa
2 295 861
kpl
Lisäksi erillisiä saunarakennuksia rekisterissä:
o piha- ja rantasaunat (ns. 2-sauna)
o tilastoimattomat mummonmökkien saunat
197 000
n. 108 000
kpl
saunat nyt yhteensä
2 600 000
kpl
Edellisten lisäksi vielä tilastoimattomat saunat:
o vv. 2009-2010 rakennetut saunat
o ilman rakennuslupaa rakennetut (n. 20%)
n. 65 000
535 000
kpl
kaikki saunat yhteensä vuonna 2010
3 200 000
kpl
PEKKA TOMMILA,
ARKKITEHTI, SAUNATUTKIJA
”TUKU-TOIMIKUNNAN” PUHEENJOHTAJA
44
Vaskiniemen jäsensaunojen
aukioloajat
Syys - joulukuu 2010
Miehet
Klo
Tiistai ja perjantai
Keskiviikko
Kuukauden ensimmäinen lauantai
Muut lauantait syyskuusta joulukuuhun
14-21
13-22
11:30-16
12-19
Naiset
Torstai
Parillisen viikon maanantai
Kuukauden 1. lauantait syyskuusta joulukuuhun
13-22
14-21
16:30-20
Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi
Pyhäinpäivä, lauantai 6.11. (ei korvata miehille eikä naisille)
Itsenäisyyspäivä, maanantai 6.12.
Joulupäivänä 25.12.
Tapaninpäivänä 26.12.
Uudenvuoden aattona 31.12.
Uudenvuodenpäivänä 1.1.2011
Joulun ajan ja loppuvuoden aukiolo
Viikoilla 50 ja 51 joulusaunat vain jäsenille. Huomaa: ei jäsenten vieraita saunoihin.
Jouluaattona 24.12. naiset klo 10:30-13:00, miehet 13:30-16:00
Maanantai 27.12. – torstai 30.12. avoinna normaalisti
45
Syyskokouskutsu
Suomen Saunaseura ry:n sääntömääräinen syyskokous
Aika: Maanantaina, 8.11.2010 klo 17:00
Kokous alkaa klo 16:30 ilmoittautumisella ja tarjoilulla
Paikka: Vakuutusyhtiö Ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1
Saapumisohje: vastapäätä Ruoholahden metroasema. Autojen paikoitus Ilmarista vastapäätä olevaan Ruohoparkkiin.Varaa siirtymisaikaan
parkkihallista tien toiselle puolelle Ilmariseen 10 minuuttia.
Ohjelma:
1) Ennen kokousta esittely jäsenkyselyn tuloksista
2) Sääntömääräiset ja muut viralliset kokousasiat
3) Kokouksen jälkeen tohtori Juris Batnan esitelmä latvialaisesta
saunakulttuurista.
Virallinen kokousohjelma julkistetaan seuran kotisivuilla ja Vaskiniemen
saunatalon ilmoitustaululla viimeistään 10 päivää ennen kokousta.
Ilmoittautuminen kokoukseen torstaihin 4.11.2010 klo 15
mennessä: saunojen kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon,
tj@sauna.fi tai puh. 010 439 5600 arkisin klo 11-15.
Tervetuloa!
Johtokunta
46
SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT
Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi
Toimisto 010 439 5600 arkisin klo 11–15
Saunat 010 439 5601
Lämmittäjä Seppo Pukkila 010 439 5602
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
Lasse Lehtonen, 040 703 7627
lasse.lehtonen(ät)hus.fi
Varapuheenjohtaja
Ben Grass, 0400 601 501
ben.grass(ät)kolumbus.fi
Risto Elomaa, 040 596 4022
risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Heini Noronen-Juhola, 0400 611563
heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
Sakari Oka
sakarioka(ät)gmail.com
Seppo Pukkila, 045 6772002
seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi
Timo Riskala, 040 501 51 72
timo.riskala(ät)hotmail.com
Kirsi Saarikangas, 040 569 1572
kirsi.saarikangas(ät)helsinki.fi
Juha Salomäki, 050 337 6459
juha.salomaki(ät)vantum.fi
Pekka Tommila, 050 368 6645
pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Risto Elomaa (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, 040 703 6177
pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi
Timo Martikainen, 050 2852
tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com
Lisa Mäkelä, 09 465 231
lisa.makela(ät)welho.com
Raili Vihavainen, 0400 659 249
raili.vihavainen(ät)sauna.fi
KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Juha Salomäki
(ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Ben Grass (ks. johtokunta)
Kauko Ijäs, 09 344 3676
Juhani Katainen, 09 440 231
juhani.katainen(ät)kolumbus.fi
Esko Mäkelä, 09 465 231
esko.makela(ät)welho.com
Sulo Saastamoinen, 040 548 4995
sulo.saastamoinen(ät)welho.com
Mikko J. Salminen, 050 387 0007
mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi
Gina Sundgren, 050 593 2800
gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com
Tuulikki Terho, tuulikki.terho(ät)welho.com
tuulikki.terho(ät)min.edu.fi
Seppo Pukkila, 010 439 5602
seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi
TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Pekka Tommila, (ks johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta)
Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020
irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi
Katriina Kukkonen-Harjula, 050 3085 515
katriina.kukkonen-harjula(ät)uta.fi
Erkki Kuoppamäki, 050 431 9445
erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi
Lasse Lehtonen, (ks johtokunta)
Tarkko Oksala, 050 387 755
euli(ät)eulilights.fi
Kirsi Saarikangas, (ks johtokunta)
Antti Savela, 050 912 8060
antti.savela(ät)fi.live.com
Lasse Viinikka, 09 471 71250
lasse.viinikka(ät)hus.fi
HENKILÖSTÖ- JA PALVELUSOPIMUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Lasse Lehtonen (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Ben Grass, (ks. johtokunta)
Ritva-Liisa Luomaranta, 0400 45 2678,
ritva-liisa.luomaranta(ät)borenius.com
Heini Noronen-Juhola, (ks. johtokunta)
Timo Riskala, (ks. johtokunta)
Kai Ritvala, 040 830 6652
kai.ritvala(ät)sisulaw.fi
SÄÄNTÖTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Ben Grass (ks. johtokunta)
Risto Elomaa (ks. johtokunta)
Matti Kivinen, 050 2774
matti.kivinen(ät)iki.fi
Lasse Lehtonen (ks. johtokunta)
Heini Noronen-Juhola (ks. johtokunta)
Timo Riskala (ks. johtokunta)
Matti Salimäki, 040 5245 625
matti.salimaki(ät)welho.com
47
Sauna-lehden mediakortti
Julkaisija
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Puh. 010 439 5600
gsm 050 371 8150
kotisivu www.sauna.fi
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
0400 659 249
lehti(ät)sauna.fi
Ilmoitusmyynti
Toiminnanjohtaja
Kristian Miettinen
010 439 5600, 050 371 8150
tj(ät)sauna.fi
Painopaikka
Newprint Oy
PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 02 437 4500
Fax. 02 763 1560
Sauna-lehti löytyy myös
Saunaseuran kotisivuilta
www.sauna.fi
Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy:
aineisto(ät)newprint.fi
Ilmoitusten, artikkeleiden ja kuvien lähetys
päätoimittajalle aineistopäivään mennessä.
Katso päivämäärä viimeisimmän lehden
sisällysluettelosivulta.
Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi.
Levikki
Painos 4000 kpl
Lehden koko
B5
Painopinta-ala
173 x 247 mm
Palstaluku
2
Palstan leveys
73 mm
Palstan korkeus 220 mm
Ilmoitushinnat (ilman ALV:a)
takakansi
1200,00
sisäkannet
900,00
1/1 s.
750,00
1/2 s.
600,00
1/4 s.
400,00
1/8 s.
200,00
Ilmoituslaskutus: Suomen Saunaseura ry
Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa:
maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
Lehden luonne: jäsenlehti,
puolueeton sauna-alan julkaisu.
Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen!
Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana.
Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä
hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau nomis kokemuksia?
Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa niistä.
Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit
kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa.
”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia
saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen.
Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera.
(Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.)
Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja.
Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse:
lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse.
Julkaisuehdot
Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä
on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin
mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto
julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden
seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
48
Suomalainen SISU-savusauna
toimitetaan helposti ja nopeasti.
SISU-saunassa yhdistyvät maailman parhaat
löylyt ja suomalainen perinne parhaimmillaan!
Rakennuspalvelu Kari Vainiomäki
Puhelin 040 731 0993
www.sisusavusauna.fi
SAUNASISUSTUKSEN ERIKOISLIIKE
3DQHHOLWͿ/DXGHSXXWͿ6DXQDQRYHWͿ.LXNDDWͿ/DXGHSDNHWLWͿ9DODLVWXV
SUOMEN PUUTUKKU OY, KULJETTAJANKATU 11, 20780 KAARINA
3XK#SXXWXNNX#SXXWXNNX¿
W W W . P U U T U K K U . F I
Rakentamisen
erikoisosaaja
Kn]ff]fk KYf]]jYmk on hyvä yhteistyökumppanisi tuotanto-, toimitila- ja
julkisten rakennusten erikoisliikkeenä.
Erikoisalaamme kuuluvat luonnollisesti myös rakennussaneeraukset omakotitaloista tuotantolaitoksiin.
antolaitoksiin.
0400 - 114 700
ppp'lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û
mhbfblmh9lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û
Asioit samasta numeroserosta vastuuhenkilömme
me
kanssa rakennussuunnnittelusta istutuksiin
- näin säästäen
merkittävästi niin
aikaa kuin vaivaakin!
n!
SUOMALAISIA SAUNATUOTTEITA
Sauna Shop
PALJON HYVIÄ LAHJAIDEOITA
Perinteistä
suomalaista
saunatunnelmaa
www.FINLANDIASHOP.fi
Pihasauna, Rantasauna,
Nokeamaton savusauna, suoraan valmistajalta.
Osallistu tunnelmaan
www.vesassaunat.fi
info@vesassaunat.fi
Puh. 050 377 4096
Saunoja hiellä ja
sydämellä jo 25v. ajan
3DOYHOHYDVDXQDDODQHULNRLVOLLNH
6XXQQLWWHOXSDOYHOX
DVXQWRMDHGXVWXVVDXQDWPLWWDWLODXVW\|Ql
VDXQDSDQHHOLW
ODXGHSXXW
VDXQDQODVLVHLQlWMDRYHW
6DXQD[LQIUDSXQDVDXQDW
9XRGHQ ORNDNXXVVD DYDVLPPH
VDXQDUDNHQWDPLVHHQ NHVNLWW\YlQ HULNRLV
OLLNNHHQ /RKMDQ3DXQLQN\OlOOl /LQGNXO
ODQWLHVVD.l\WXWXVWXPDVVD
ZZZSXXWHRVQXUPLIL
- voit voittaa unelmakiukaasi.
Ohjeet ja lisätiedot:
www.hyvasauna.fi

Sauna-lehti 3/2010 - Suomen Saunaseura ry

Transcription

Similar documents

Sauna-lehti 3/2014 - Suomen Saunaseura ry

Sauna-lehti 1/2011 - Suomen Saunaseura ry

Artikkeli esteettömästä asumisesta, Salon Seudun Sanomat 24.2.2013

Sauna-lehti 4/2010 - Suomen Saunaseura ry

Saunatalon hierojien varaukset netissä. Lue ohjeet tj:n palstalta.

Lue lehti tästä - Suomen Saunaseura ry

TÄRKEÄÄ: - Suomen Saunaseura ry

Meidän sauna -lehteen - Oulun Sauna | Kesän Sauna

Sivut 26-27 - Sateenkaarisanomat

* Päivitetty 31.7.2015 SAUNASEURAT / YHTEYSHENKILÖT Sivu 1 / 2

Päivitetty 17.11.2015 SAUNASEURAT / YHTEYSHENKILÖT Sivu 1 / 2

Suomalaiset Saunaseurat ja Saunamestari Kilta ry

Saunamies Pikku™ 246 € /kk

Saunamies Muheva™ 381 € / kk

Saunamies Vilpo™ 305 € / kk