Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013

Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013
Sisältö
Yhteystiedot
Perustietoa sukuseurasta...................................................2
Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen
Palosenjärventie 403, 74200 Vieremä (1.5.-30.9.)
Haukiniemenkatu 3 C 9, 74100 Iisalmi (1.10.-30.4)
Puhelin: 040 569 8841
Sähköposti: asko.kauppinen@suomi24.fi
Pääkirjoitus.........................................................................3
Kauppisten sukutapaaminen Viitasaarella
10.-11.8.2013 . ...................................................................4
Sukukokouksen päätöksiä . ..............................................10
Sukuseuramme tilastohistoriaa........................................11
Annikki Saari-Kokkonen: Tuhat vuotta
Ylösten ja Kauppisten elämää . ........................................13
Pirjo Kauppinen on sukuhallituksen uusi jäsen................14
Saapunutta postia.............................................................15
Tapani Kauppinen löysi kirjahyllystään
Kauppis-Heikin elämänkerran..........................................16
Iikan tarinoita...................................................................17
Tule mukaan sukuseuran toimintaan............................. 18
Liity sukuseuran jäseneksi................................................18
Monipuolisia Kauppistuotteita tarjolla........................... 19
Kansikuva: Sukutapaamisen vanhin Elsa
Brandt (93v) ja nuorin Jimi Talassaari (10 kk)
Taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy
Keuruu 2013
Perustietoa sukuseurasta
Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna
1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden
tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen
kulttuurin yhdyssiteenä.
Suvun tunnus on ”Yhtä puuta”, joka tulee ilmi
mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja
sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein.
Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500
henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla.
Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran
jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko
henkilömäärä on hieman yli tuhat.
Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta
vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on suku-
2 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen – Vänskä
Nikkiläntie 5, 13100 Hämeenlinna
Puhelin: 044 324 4953
Sähköposti: margit.vaisanen@virpi.net
Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen
Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio
Puhelin: 040 754 1555
Sähköposti: antero.kauppinen@iki.fi
Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg
Vanhanlinnankuja 1 F 112, 00900 Helsinki
Puhelin: 040 759 2017
Sähköposti: maisa5@hotmail.com
Hallituksen jäsen: Pirjo Kauppinen
Lahokallionkatu 5 C 33, 08200 Lohja
Puhelin: 041 545 2570
Sähköposti: pirjo.kauppinen@gmail.com
Hallituksen jäsen: Antti Kinnunen
Kirkkorannantie 5 B 13, 41520 Hankasalmi
Puhelin: 0400 183 181
Sähköposti: juha.kinnunen@pp1.inet.fi
Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen
Itäkatu 24, 76120 Pieksämäki
Puhelin: 050 584 5138 seuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan
lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle.
Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo
takakannessa.
Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50
euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen.
Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI53 1047 3000
0264 16, (BIC) NDEAFIHH
Sukuseuran lahjoitustili: FI04 1078 3500 454599,
(BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään
sukututkimukseen.
Pääkirjoitus
Mitäs sitä
välivuosina tehtäisiin!
Välivuosina omaehtoista sukututkimusta,
serkusten tapaamisia, alueellisia
kokoontumisia ja tapaamisia.
» Asko Kauppinen, Puheenjohtaja
Viime kesänä vietimme Kauppisten suvun sukutapaamista ja pidimme sukukokousta Viitasaarella.
Edellisestä Viitasaaren kokouksesta oli kulunutkin jo
kolmekymmentä vuotta. Niinpä voimme todeta, että
perinne jatkuu. Ja mikä ilahduttavinta, että paikallisten
järjestäjien joukossa oli samoja henkilöitä, jotka olivat
olleet silloin kolmekymmentä vuotta sitten aktiivisina
järjestäjinä. Tämä osoittaa sen, että sukuumme kuuluu
henkilöitä, jotka haluavat sukuseura toiminnan jatkuvan
vuosikymmenestä toiseen ja ohjata nuorempia toimintaan mukaan.
Seuraava sääntöjen mukainen sukukokous on pidettävä vuonna 2016. Tässä on nyt siis pari kolme välivuotta.
Mitä silloin tapahtuu! Itse kukin voisi ainakin tutkiskella omaa lähisukuaan. Etsiä omia juuriaan ja oman
sukuhaaransa tapahtumia sekä niiden syitä ja seurauksia. Sieltähän voisi tulla esiin mielenkiintoisia asioita.
Historiaa ja tarinoita siirrettäväksi myös jälkipolville.
Perhekohtaisella sukututkimuksella on myös merkitystä
laajemminkin. Jokaisen sukuhaaran tutkimisesta saa
arvokasta tietoa eri aikakausien yhteiskunnallisesta ja
sosiaalisesta elämästä. Niitä voi käyttää lähdeaineistona mm. historian eri osa-alueitten tutkijat, sosiologit,
kasvatustieteilijät sekä monet muut.
Välivuosina suvun jäsenet voisivat pitää serkusten tapaamisten lisäksi alueellisia Kauppisten kokoontumisia.
Sukuseuramme perustamisen jälkeisinä alkuvuosina oli
perustettu mm. Helsingin, Keski-Suomen (Viitasaaren)
ja Ylä-Savon alueseuroja, jotka kokoontuvat ja toimivat
itsenäisesti.
Kaikista sukuun liittyvistä tapahtumista voi nykyisin
tiedottaa esim. sukuseuran kotisivuilla. Tietoja voi lähettää sukuseuramme varapuheenjohtajalle, joka huolehtii
niiden päätymisestä kotisivujen uutisiin.
Viitasaaren kokouksessa emme päättäneet vuoden
2016 kokoontumispaikkakunnasta. Hallituksessa keskustelimme asiasta ja katsoimme, että jäsenet voisivat
tehdä vapaasti ehdotuksia sukukokouspaikasta. Keskusteluissa nousi kyllä esiin muutamia paikkakuntia kuten
Joensuun seutu, Savonlinnan/Mikkelin seutu, Oulu. Sukuseuran hallitus toivookin nyt esityksiä kokouspaikasta
ja niiden järjestämisen valmiudesta ja mahdollisuuksista.
Kauppisviesti toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa
ja hyvää uutta vuotta!
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 3
» Asko Kauppinen • Kuvat Asko Kauppinen ja Marja-Liisa Ahlberg
Kauppisten sukutapaaminen
Viitasaarella 10.–11. 8.2013
sukutapaamisen järjestämisvuorossa oli nyt Viitasaaren sukuhaara
Kauppisten suku kokoontui vuoden
2013 sukutapaamiseen elokuun toisena
viikonloppuna Muikunlahden Kartanoon
Viitasaarella. Tapaamiskutsua oli
noudattanutkin runsas joukko suvun
jäseniä. Paikalla oli noin 140 henkeä.
Runsas osanottajamäärä aiheutti hieman hämmennystä
koska kaikki eivät olleet muistaneet ilmoittautua etukäteen. Lauantain lounasta joutuikin osa odottelemaan kun
keittiön oli valmistettava lisää ruokaa.
Lauantaipäivä kuluikin sitten lounaan jälkeen vapaassa yhdessäolossa ja tapaamisissa kuulumisia vaihtaen.
Etukäteen suunniteltu päivänohjelma ei toteutunut koska
esiintymään lupautuneet henkilöt eivät saapuneetkaan
paikalle. Suurimman pettymyksen läsnäolijoille tuotti
sukututkijan poisjäänti. Hänelle oli varattu aikaa kertoa
uudesta Viitasaaren ja Halsuan Kauppisten sukukirjasta
sekä myös kahdenkeskisiin keskusteluihin.
Lauantai-iltapäivän ja illan ohjelma navetan ylisillä toteutui todella luovasti inspiroiden. Paikallisten järjestäjien
Anelma Kauppinen oli saanut tapahtuman juontajaksi
vieraitten joukosta todella asiansa osaavan Reijo Poroputaan Oulusta ja hän takasi ”ettei siellä vintillä vitkasteltu
vaan siellä oli reilunlainen meininki”.
Iltapäivän ohjelma aloitettiin Keski-Suomen kotiseutulaululla ja Reijon johdolla laulettiin yhteislauluja. Viitasaaren kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginsihteeri
Tuula Honkanen toivottaen viihtyisää sukutapahtumaa
kauniissa kesäisessä kaupungissa. Sukuseuran tervehdyksessään puheenjohtaja Asko Kauppinen toivoi suvun
jäseniltä omakohtaista aktiivisuutta lähisukunsa selvittämiseen. Hän myös ennakoi, että sukuseuran tehtävänä
voi tulevaisuudessa ollakin sukujen tekemien selvitysten
kokoaminen isommiksi kokonaisuuksiksi. Tähän voidaan
päätyä mikäli sukututkijain tiedonsaantia rajoitetaan
nykyisestään.
4 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Sukutapaamisen nuorin osanottaja Jimi Talassaari
(10 kk) nautti illan musiikista.
Rantakalaillassa nautittiin maukasta lohikeittoa navetan ylisillä. Ulkona pilvet loivat varjojaan hämärtyvään
iltaan ja välillä ripsi hieman vettäkin. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt ruokailua koska se tapahtui sisätilassa.
Illan ohjelmaan kuului yhteislaulua sekä sukuseuran varapuheenjohtajan Margit Väisänen-Vänskän tervehdys,
jossa Margit toi esiin suvun yhteisöllisyyden merkityksen jokaiselle.
Illan musiikista, niin yhteislaulujen säestyksestäkuin tanssimusiikista huolehti
”sukuorkesteri”. Erinomaisena juontajana
toiminut Reijo Poropudas on kuvassa
kosketinsoittimessa.
Esiintymislava oli vapaasti kaikkien käytettävissä. Reino Kauppinen Pieksämäeltä
luo tässä tangontaikaa navetan ylisen
hämärään.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 5
Tanssiparketilla oli välillä väljempää, välillä tungosta. Tanssijat jaksoivat pitkälle myöhäisiltaan.
Ylen kirjeenvaihtajana Kiinassa
työskennellyt Kari Ahlberg ja Asko
Kauppinen löysivät yhteisen keskusteluaiheen.
Sunnuntaina matkustettiin liikennöitsijä J. P. Paanasen linja-autolla
Viitasaaren kirkkoon jumalanpalvelukseen.
6 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Matkalla Anelma Kauppinen kertoi
paikkakunnan tapahtumista ja paikoista.
Viitasaaren kirkkoon kokoonnuttiin sunnuntaijumalanpalvelukseen,
joka kuuluu perinteisesti sukutapaamisten ohjelman.
Ilona Szilvay esiintyi myös messussa
kirkossa. Hän opiskelee viulunsoittoa Sibelius Akatemiassa. Ilona on
sukuhallituksen jäsenen Marja-Liisa
Ahlbergin tytär.
Messussa saarnasi ”Kauppis-pappi”, rovasti
Osmo Kauppinen Porista.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 7
Sukuseuran puheenjohtaja Asko Kauppinen ja varapuheenjohtaja Margit Väisänen-Vänskä laskivat havuseppeleen sankarihaudoilla.
Kirkkomatkalta palattiin Muikunlahden Kartanoon, jossa lounaan jälkeen pidettiin sukukokous.
Ennen kokousta pidettiin arpajaiset, joihin paikalliset järjestäjät olivat tehneet runsaasti palkintoja. Sukukokouksen puheenjohtajana toimi Pekka
Kauppinen Vieremältä. Kuvassa Pekka seisoo Viitasaaren sankarihautausmaalla samassa paikassa, jossa hänen isänsä ja seuran puheenjohtajana
toiminut Paavo Kauppinen (Rapakon Paavo) oli
seisonut kuvattuna tasan 30 vuotta sitten vuoden
1983 sukutapaamisen yhteydessä.
Kuvat vasemmalla. Viitasaarelaislähtöisiä ja
Kauppisten sukuun sukusiteitä olevia kiinnosti
uusi sukukirja, jota luettiin yksin ja yhdessä.
8 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Sukukokoukseen valmistuneet sukuvaakunat luovutettiin Peltosalmen Kauppilan Matti Kauppiselle, joka yhdessä
Petri poikansa kanssa on suunnitellut
sukuvaakunan.
Toinen sukuvaakuna luovutettiin Hankasalmen Hallan Martille eli Martti
Kauppiselle.
Martti on esittänyt sukuvaakunan
valmistamista jo vuosikymmeniä joten
Martin toive nyt toteutui.
Molemmat sekä Matti että Martti ovat
pitkäaikaisia sukuseuralaisia ja he
ovat toimineet sukuhallituksessa Matti
puheenjohtaja ja Martti rahastonhoitajana.
Sukuseura esittää parhaimmat onnittelut molemmille.
Sukuseuran isot kaulariipukset luovutettiin
seuraavaan sukukokoukseen saakka Anelma
Kauppiselle Viitasaarelle ja Marjatta Teittiselle
Pieksämäelle.
Molemmat ovat pitkäaikaisia toimijoita sukuseurassa. Anelma kantoi päävastuun Viitasaaren tapaamisesta ja Marjatta on toiminut
monta kautta sukuhallituksessa.
Sukuseuralta lämpimät onnittelut ja
kiitokset aktiivisesta toiminnasta.
Marjatta Teittinen.
Anelma Kauppinen.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 9
Sukukokouksen
päätöksiä
Sääntöjen mukainen sukukokous pidettiin
Muikunlahden kartanon salissa Viitasaarella
11.8.2013 klo 13.00 alkaen.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Kauppinen Vieremältä
ja sihteeriksi Antero KauppinenKuopiosta. Pöytäkirjantarkistajiksi
ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin
Margit Väisänen-Vänskä Hämeenlinnasta ja Elsi Kylli Oulusta.
Esitettiin vuosien 2010-2012
tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastajien lausunnot.
Tilinpäätökset vahvistettiin ja
vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle.
Vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuosille 20132016. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin
entinen eli 17,50 euroa/perhe.
Nimike tilintarkastaja muutettiin
voimassa olevan yhdistyslain mukaisesti toiminnantarkastajaksi.
Toiminnantarkastajiksi valittiin Martti ja Matti Kauppinen
Iisalmesta ja varalle Olli Lahti
Pieksämäeltä ja Timo Kauppinen
Vieremältä.
Sukuseuran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Asko
Kauppinen Vieremältä ja varapuheenjohtajaksi Margit Väisänen-
10 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Vänskä Hämeenlinnasta. Hallituksen jäseniksi valittiin edelleen
Marja-Liisa Ahlberg Helsingistä,
Antero Kauppinen Kuopiosta,
Antti Kinnunen Hankasalmelta ja
Marjatta Teittinen Pieksämäeltä.
Uudeksi jäseneksi valittiin Pirjo
Kauppinen Lohjalta.
Sukukokous vahvisti sukuseuran
puheenjohtajana vuosina 20042010 toimineen Risto Kauppisen
kunniajäsenyyden hallituksen
esityksen mukaisesti.
Risto Kauppinen on aikaisemmin toiminut myös sukuseuran
sihteerinä ja nyt hänen puheenjohtajavuosineen panostettiin
sukuseuran tiedottamiseen aloittamalla sukuseuran tiedostuslehden Kauppisviestin julkaiseminen
sekä avaamalla nettiin sukuseuran
kotisivut.
Kokouksen yhteydessä annettiin juuri valmistuneet sukuseuran
kipsiin valetut vaakunat Iisalmen
Matti Kauppiselle, joka yhdessä
poikansa Petrin kanssa on suunnitellut vaakunan. Toinen vaakuna
annettiin Hankasalmen Martti
Kauppiselle (Hallan Martille), joka
on vuosien ajan ajanut vaakunan
valmistamisasiaa.
Sukuseuran kaksi isoa kaulariipusta annettiin Viitasaaren Anelma Kauppiselle, joka oli vastuullinen toimija tässä sukukokouksessa
sekä toinen riipus Pieksämäen
Marjatta Teittiselle, joka on toiminut monta kautta sukuhallituksen
jäsenenä.
Kokouksen puheenjohtaja esitti
kiitoksen kokouksen osanottajille
rakentavasta keskustelusta. Samoin
kaikki päätökset syntyivät yksimielisesti. Kiitokset sai myös hallitus
hyvästä työstä sukuseuran hyväksi
ja hyvin valmistellusta kokouksesta. Kokouksen puheenjohtaja esitti
myös kiitoksen vieraiden puolesta
kaikille järjestelyvastuussa olleille
henkilöille ja Muikunlahden kartanon isäntäväelle.
Sukuseuramme
tilastohistoriaa
» Asko Kauppinen, Puheenjohtaja
Monet sukuseuran jäsenistä
ovat toivoneet tietoa
Kauppisten sukukokouksista eli
milloin ja missä niitä on pidetty.
Viimeksi tätä kyseli Viitasaaren
kokouksessa hyvinkääläinen
Raimo Piippo.
Sukuseuran arkistossa olevien pöytäkirjojen mukaan sukukokouksia on pidetty seuraavasti:
•
6.5.1956 Helsingissä Valkonauhaliiton juhlasalissa ensimmäinen sukukokous
•
24.4.1960 NMKY:n talossa Helsingissä
•
1960 – 1970-luvuilla kokoontumisia on ollut muutaman
kerran Helsingissä ja kokouspaikkoina ovat olleet Marttatalo,
Kellariteatteri ja Primulan kabinetti
•
17.9.1961 Rapakon talo Vieremän Kauppilanmäessä
Raimon ja muittenkin luettavaksi keräsin
tietoja sukukokousten pöytäkirjoista
tähän Kauppis-viestiin, onhan lehtemme
nimenomaisesti tiedotuslehti. Sama juttu
on myös luettavissa sukuseuran kotisivuilta.
•
24.5.1964 Kauppilan talo Viitasaaren Ilmolahdella, perustettiin Viitasaaren sukukerho
•
13.8.1967 Iisalmen kaupunkiseurakunnan seurakuntasali,
osanottajia 81, Rapakon Paavo esitti ajatuksen muistokiven
pystyttämisestä Rapakon tilan maalle Kauppilanmäkeen Vieremälle
•
28.5.1970 ravintola Primula Helsingissä, osanottajia 20
Valitettavasti kaikkia sukukokousten
pöytäkirjoja ei ole saamassani arkistoaineistossa. Mikäli jollakin on puuttuvien kokousten pöytäkirjoja pyytäisin
lähettämään niitä minulle tai seuramme
sihteerille.
•
12.9.1971 seurakuntatalo Iisalmessa, osanottajia 32
•
17.9.1972 NMKY:n ravintola Helsingissä, osanottajia 20
•
11.8.1973 Rapakon talo Vieremän Kauppilanmäessä sukujuhla, muistolaatan paljastus, osanottajia 80
•
29.9.1974 Hospitzin kabinetti Helsingissä, osanottajia 20
•
10.8.1975 seurakuntasali Iisalmessa, 20-vuotisjuhla, osanottajia 52
•
26.9.1976 Hospitzin kabinetti Helsingissä, osanottajia 10
•
10.8.191980 Metsäpirtti srk:n leirikeskus Iisalmessa 25-vuotisjuhlakokous, osanottajia 70
•
6.-7.8.1983 Ruuponsaaren hotelli Viitasaarella, osanottajia 112
•
28.-29.6.1986 kotiseutumuseo Hankasalmella, 30-vuotissukujuhla, osanottajia 301
•
1.-2.7.1989 Metsäpirtti srk:n leirikeskus Iisalmessa
•
1992 Partaharju Pieksämäellä
•
1995 Kannonkoski
Nyt voimassa olevien sukuseuran sääntöjen mukaan sukukokous pidetään joka
kolmas vuosi. Kokouskutsun suvun
jäsenille lähettää sukuhallitus.
Sukuseuran perustamiskokous on pidetty
NMKY:n juhlasalissa Helsingissä Vuorikatu 17 toukokuun 2.päivänä 1955.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 11
•
1998 Peurunka, Laukaa
Sukuseuran kunniajäsenet
•
22.7.2001 HotelliScandic, Kuopio
•
10. – 11.7.2004 Lomakeskus Heimari, Ristiina, osanottajia 83
•
14. -15.7. 2007 kotiseutumuseo Hankasalmella, osanottajia 150
Sukuseuran hallituksen esityksestä sukukokous voi valita seuralle kunniajäseniä.
Kunniajäseniksi on valittu seuraavat
henkilöt:
•
7. -8. 8.2010 Runnin kylpylä Iisalmessa, osanottajia 160
•
•
10. – 11.8.2013 Muikunlahden Kartano Viitasaarella, osanottajia 140
FT, VT, YTT Paavo E Kauppinen,
Helsinki
•
mv. Paavo Kauppinen, Vieremä
•
ylilääkäri Matti Kauppinen, Iisalmi
•
mv. Martti Kauppinen, Hankasalmi
•
YTM Risto Kauppinen, Vantaa
Kauppisten sukuseuralla on alkuaikoina toiminut myös alaosastoja
Helsingissä (ei ole pöytäkirjoja), Iisalmessa on perustettu alaosasto
11.9.1955 ja Viitasaarella Ilmolahden Kauppilassa 24.5.1964 Viitasaaren sukukerho, joka lienee kokoontunut myöhemmin KeskiSuomen alaosaston nimisenä.
Sukuseuran puheenjohtajat
Sukuseuran sääntöjen mukaan sukukokous valitsee seuran puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä viisi jäsentä hallitukseen
kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
•
Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat:
•
rovasti Hannes Kauppinen, Oulu/Helsinki, vuosina 1956
– 1976. Hänelle on luovutettu 10.8.1980 sukumerkkisarjan
ensimmäinen kultainen rintamerkki
•
maanviljelijä Paavo Kauppinen (Rapakon Paavo), Vieremä,
vuosina 1976 – 1989
•
maanviljelijä Vilho Kauppinen, Hankasalmi, 1989. Hän
kuoli pian valinnan jälkeen joten silloisten sääntöjen mukaan
puheenjohtajan tehtäviä hoiti hallituksen vanhin jäsen taiteilija Ilmi Kauppinen Keravalta vuoden 1992 sukukokoukseen
saakka
•
ylilääkäri Matti Kauppinen, Iisalmi, vuosina 1992 – 2004
•
yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Risto Kauppinen, Vantaa, vuosina 2004 – 2010
•
hallintotieteiden maisteri (HTM) Asko Kauppinen, Vieremä,
vuosina 2010 –
Sukuseuran varapuheenjohtajat
• Asko Kauppinen, Vieremä, vuosina 2004 – 2010
•
Margit Väisänen-Vänskä, vuosina 2010 –
12 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Annikki Saari-Kokkonen palasi kauas sukujuurilleen kirjassaan
Tuhat vuotta
Ylösten ja Kauppisten elämää
Annikki Saari-Kokkonen on saanut valmiiksi
pitkäaikaisen kirjahankkeensa. Teoksessa
kerrotaan Hankasalmelle Vanhaan Hallaan
tulleiden Kauppisten sukutarinaa sekä JokiYlöseen tulleiden Ylösten sukutarinaa koska
hän itse on molempia.
Teos on nimeltään ”Tuhat vuotta Ylösten ja Kauppisten
elämää” ja sen julkistamistilaisuus oli 24.11. 2013 Hankasalmen kirkonkylässä Hallan tuvalla.
Annikki Saari-Kokkonen on kirjoittanut aikaisemmin
teoksen äidistään. Se julkaistiin vuonna 2002 nimellä
”Hallan Fannysta Saaren rouvaksi”
Annikki Saari-Kokkonen kertoo, että tämä Tuhat vuotta – kirja on pieni kurkistus ihmisten elämään kivikauden ajoista meidän päiviin. Silloin eläneet olivat ihmisiä
kuten mekin mutta vailla kaikkia nykyajan mukavuuksia.
Miten he selvisivät arkipäivästään, mitä he söivät, miten
he asuivat, mitä pukivat päälleen, millaisia olivat heidän
juhlapäivänsä? Etsimällä löytyy joitakin vastauksia kysymyksiin.
Ylösten ja Kauppisten sukuja tutkineen Jarmo Ahlstrandin selvittämänä on mahdollista seurata sukupolvien
ketjua ainakin puolen tuhannen vuoden ajalta. Tiedämme, että yksi 1500-luvun Jussi Ylösen pojanpojista
tuli asuttamaan Joki-Ylöstä. Samoin tiedämme kuinka
1300-luvun lopulla syntyneen ensimmäisen Kauppisen
jälkipolvista 1505 syntynyt Paavo lähti kohti VanhaaHallaa.
Tekstissä kohtaamme Joki-Ylösen isännän, jonka piti
vuonna 1603 hakea arkkipiispalta armahdus ammuttuaan
vahingossa serkkunsa. Tapaamme myös tytön, joka oli
sitä mieltä, että sisaren sulhanen sopii paremmin hänelle.
He saivat 15 lasta.
Tutustumme myös Vanhan-Hallan kohtalon hetkeen
kun isännät joutuivat hautaamaan kolme perheenjäsentä
samana päivänä 28.11.1742.
Muut historian kirjat antavat mahdollisuuden tarkastella Ylösten ja Kauppisten sukujen elämää Mikkelin
seudulla, missä he elivät ennen siirtymistään Kangasniemelle ja Virtasalmelle päätyäkseen sitten Hankasalmelle.
Hekin elivät elämäänsä työtä tehden ja juhlia viettäen,
jälkikasvusta huolehtien ja kuolleet haudaten.
Kirjan lopussa hahmotellaan Hankasalmen kehittymistä omaksi kunnakseen paikallisten historian tutkijoiden
ohjaamana. Vaikuttajien joukossa on mukana myös Ylösiä
ja Kauppisia.
Ensimmäinen ”vellitie” Pieksämäeltä valmistui hätäaputyönä nälkäisten tekemänä ja valtion vellipalkalla ja
päätyi Joki-Ylösen siltaan 1860-luvun lopun suurina nälkävuosina. Kärrytietä kirkolle pääsi Joki-Ylösestä kuitenkin vasta 1873 ja Vanhasta-Hallasta vasta 1890-luvulla.
Hyppää kyytiin historian rattaille! kehottaa Annikki
Saari-Kokkonen.
Kauppisten sukuseura ja sen myötä Kauppisviesti-lehti
esittää parhaimmat kiitokset ja lämpimät onnittelut kirjan tekijälle Annikki Saari-Kokkoselle. Teoksessa lukijalla
on mahdollisuus matkata ”läpi vuosisatojen, savutupien
hämärästä nykypäivään”. Teos on todella merkittävä
kulttuuri-saavutus ja se on tehty ”Sukujuurten vahvistamiseksi nykyisten sukupolvien keskuudessa” kuten kirjoittaja etukannen tekstissä toteaa. Teoksella on merkitystä
laajemminkin kuin Ylösten ja Kauppisten suvuille.
Annikki Saari-Kokkonen, YTM
Huutokallionkatu 15, 57100 Savonlinna
015-532079: 050 542 5868, annikki_saari_ko@hotmail.com
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 13
Pirjo Kauppinen
on sukuseuran hallituksen uusi jäsen
Viitasaaren sukukokouksessa vaihtui
sukuhallituksesta yksi jäsen, muutoin
hallitus valittiin jatkamaan entisessä
kokoonpanossa.
Hallituksen jäsenenä toiminut Sanna Paltemaa ilmoitti
ettei hän työkiireittensä vuoksi ole käytettävissä sukuhallituksen jäseneksi. Sukukokous valitsi uudeksi
jäseneksi hallitukseen Pirjo Kauppisen Lohjalta.
Pirjo on Viitasaarella syntynyt Anelma ja Erkki Kauppisen seitsemän lapsen pesueesta toiseksi vanhimpana.
Pirjon vanhemmat Anelma ja Erkki ovat pitkäaikaisia sukuseurassa toimineita ja ovat olleet jo 30 vuotta
sitten Viitasaarella pidetyn sukukokouksen aktiivisia
järjestäjiä samoin nyt kesän 2013 kokouksessakin.
Pirjo on asunut työelämänsä ajan ja asuu edelleen
Lohjalla, jossa hän on työskennellyt elektroniikka
alalla Elcotegissä 16 vuotta ja sen jälkeen paperitehdas
Mondissa laboranttina 14 vuotta. Nykyisin hän toimii
Lohjan kaupungilla lasten iltapäiväkerhon ohjaajana.
Pirjolla on kaksi aikuista tyttöä Piia ja Henna sekä viisi
lapsenlasta. Viitasaari on Pirjolle edelleen rakas paikka,
jossa hän käy mahdollisimman usein tapaamassa vanhempiaan ja sisaruksiaan.
Sukuseuran hallitus toivottaa lämpimästi Pirjon hallitukseen jatkamaan tällä tavoin vanhempiensa osoittamaa aktiivista työtä sukuseurassa.
14 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Saapunutta postia
Kauppisviesti - sukuseuran tiedotuslehti saa jonkin
verran lukijoilta postia – siis jonkin verran – lisääkin
saa toki tulla. Jotkut lähettäjät voivat ihmetellä,
että hänen lähettämäänsä juttua ei ole julkaistu,
siihenkin on monta syytä.
Ensinnäkin jostakin asiasta tai
aiheesta on jo aikaisemmin ollut samantyyppisiä juttuja tai toiseksi lähetetyssä valmiiksi tehdyssä jutussa
on niin paljon asiavirheitä ettei sitä
voida panna lehteen. Kauppisviesti
pyrkii kertomaan ja välittämään
oikeaan ja aitoon tietoon pohjautuvaa tekstiä.
Toisaalta toki yleisesti tiedossa
olevista tietolähteistä kuten kirjoista, lehdistä yms. julkaistuista tai
suullisista keskusteluista ja haastatteluista voi löytää myös Kauppisten
sukuun liittyviä kiinnostavia tapahtumia, jotka herättävät kiinnostusta
suvun keskuudessa.
Muutamia esimerkkejä Kauppisviestille tulleista juttuaiheista, joita
sinänsä tai niistä tehtäväksi tarkoitettuja juttuja ei ole vielä julkaistu.
Yksi tällainen aihe on Iisalmessa sijaitseva Koljonvirta ja siellä
Suomen sodan (1808-09) aikainen
Koljonvirran taistelu. Kauppisten
sukua tämä taistelu koskettaa sikäli,
että taistelua käytiin Koljonvirran
länsirannalla sijaitsevan Kauppilan
talon pihapiirissä
Tästä aiheesta hyvinkääläinen
Raimo Piippo lähetti jo pari vuotta
sitten Uudessa Suomessa 25.7.1982
Raimo Lintuniemen kirjoittaman laajan artikkelin. Uusi Suomi
julkaisi tämän jutun siksi että Sven
Tuuvan syntymästä oli kulunut 200
vuotta.
Toisen Koljonvirran taisteluun
ja Kauppilan taloon liittyvän
jutun lähettäjä on vantaalainen
Risto Kauppinen. Hän oli saanut Kansallisarkistossa olevasta
piirroksesta kuvan. Piirroksen
tekijä on silloinen Venäjän armeijan kapteeni Alexander Thesleff.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 15
Iisalmelaisille ja yläsavolaisille
piirros on hyvinkin tuttu koska se
on ollut vuosikymmeniä Kustaa
Aadolfin kirkon luona hautausmaan pääportin vieressä olevassa
ilmoitustaulussa.
Tämän kuvan tulkinnoissa on
syytä olla erityisen huolellinen ja
tarkka. Piirros ei ole suinkaan 1:1
todellisuuden kanssa. Piirroksen
maaston profiili on liian jyrkkäpiirteinen, virta on liian kapea, sillassa
oli viisi silta-arkkua, Kauppilan talon ja ulkorakennuksen suhde taustalle piirrettyyn tuuli- myllyyn on
perspektiiviltään väärä ja mahdoton
koska mm. tuulimyllyn isot laudasta
tehdyt siivet tulevat rakennusten
päälle. Käyttikö tekijä piirroksessaan
”taiteilijan” vapautta vai toteuttiko
hän sen luonnoksen pohjalta. Sitä
me emme tiedä.
Kiitos joka tapauksessa lähetystä
materiaalista, ehkäpä niistä jotakin
ilmestyy jossakin vaiheessa Kauppisviestin sivuillekin.
Koljonvirran taisteluista on saatavilla runsaasti tietoa koska taisteluja
on tutkittu historian tutkimuksen
ja argeologian avulla. Historiallinen
tutkimus perustuu kirjallisiin lähteisiin kun argeologia keskittyy pääosin
tutkimaan ajanjaksoja, joilta ei ole
kirjallisia lähteitä. Nykyisin tosin historiallisen ajan argeologia on tullut
omaksi tutkimusalueeksi. Sen avulla
voidaan löytää uusia näkökulmia historiallisiin tapahtumiin ja varmistaa
niiden paikkansapitävyyttä.
Koljonvirran taistelujen historiaa
on laajasti tutkinut iisalmelainen
talousneuvos YTM Jouko Pennanen. Hän on julkaissut aiheesta
kaksi kirjaa ”Ruhtinas Dolgoruki ja
verinen Koljonvirta” (1978) ja ”Sven
Dufva ja Koljonvirta 1808” (1982).
Koljonvirran taistelu tulee esille
myös monissa Suomen sotaa käsittelevissä teoksissa.
Koljonvirralla tehtiin ensimmäinen argeologinen tutkimus vuonna
1920 Sakari Pälsin toimesta.
Seuraava tutkimus tuli vasta
vuonna 2000, jolloin Museoviraston
toimeksiannosta suoritettiin Koljonvirran taistelujen inventointi. Sen
jälkeen on tehty kaivaustutkimuksia
vuosina 2003 ja 2005.
J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa luoma Sven Dufva
on kiinnostanut sekä tutkijoita että
suurta yleisöäkin. Tarinasta on tehty
elokuvakin, jonka ohjasi iisalmelaislähtöinen ohjaaja Edvin Laine
ja käsikirjoituksen oli kirjoittanut
Väinö Linna. Kuvaukset suoritettiin
Iisalmessa.
Tapani Kauppinen löysi kirjahyllystään
Kauppis-Heikin elämänkerran
Kauppisen Tapani Pieksämäeltä
oli löytänyt kirjahyllystään kirjan
nimeltään Kauppis – Heikki.
Saatekirjelmään hän oli kirjoittanut ”Tässä Kauppis-Heikin elämänkerta sinulle. Pie omanas. Kirjoita
vaikka sukuseuran lehteen pieni
juttu”. Tehdään näin. Kiitos kirjasta.
Kirjan ”Kauppis-Heikki elämäkerrallis-kirjallinen tutkimus” on
kirjoittanut filosofian tohtori Ilmari
16 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Havu ja se on painettu WSOY:n
kirjapainossa Porvoossa 1925.
Kirjassa kerrotaan Heikin elämästä, kirjailijatoiminnasta sekä Heikistä kansanpuhujana ja opettajana.
Kirjassa on 349 sivua ja 18 sivua
liitteitä, joissa on mm. KauppisHeikin kirjeet Minna Canthille ja
Peltosalmen kotitalouskoululaisille
sekä ensimmäinen sanomalehtikirjoitus vuodelta 1884.
Iikan tarinoita
Joulukirkossa
Mahtoi olla 1940-luvun loppuvuosia
kun jo hyvissä ajoin ennen joulua
isämme Sulo Kauppinen (1911 – 1998)
sanoi: ”Jouluaamuna lähdetään sitten
joulukirkkoon jos ei ole kova pakkanen”.
Asia ei unohtunut vaikka jouluun oli aina liittynyt paljon valmisteluja ja viettotapoja. Jo aattona oli korja- eli
kirkkoreki varustettu heinillä loimineen sekä hevoselle
myös syöttöpussi kauroineen. Reen tupsuraanu sekä
lammasnahkainen rekipeitto tuotiin aattona sisälle yöksi
lämpiämään.
Joulupäivän aamuyöstä oli napakka pikkupakkanen. Herätys oli aamuyöstä ennen kolmea ja niin vain
päästiin taipaleelle. Äiti Annikki (os. Roth) jäi silloin
nuorimman Eeron (1946 – 1971) kanssa kotiin. Eväät
olivat laitetut valmiiksi eli ”eväskakkuja kotj´voella
voejeltuna ja joolukinkkua piällä”. Eipä tainnut meistä
veli Jaakon, s,1943kanssa olla isälle juttukaveria tai en
ainakaan muista mitään muuta kuin aisakellon kalkatuksen ja kulkusten kilinän. Uni voitti matkalaiset jo
alkumatkasta.
Matka joulukirkkoon hevoskyydillä oli suuri elämys
ja sitä muisteltiin pitkään. Kuva: Asko Kauppinen
Kirkkomatka oli ensin jäätietä lähi kylälle ja sitten
maatietä kaupungin halki silloiselle maaseurakunnan
kirkolle (1627 srk >kolmas kirkko 1779) nykyiselle
Kustaa Aadolfin kirkolle. Matkaa kaikkiaan n. 18 kilometriä.
Eipä tainnut autoja olla juuri liikkeelä ja hiekoitusta
ei millään väylillä. Pimeää oli vielä kun tulimme kirkkopihaan, jonne oli pitkät jonot odottamassa pääsyä
puomeille. Hevoset korskuivat ja taisipa joku ihan
iukaistakin. Sirpa tammalle loimi selkään ja kaurapussi palkkioksi. Taisimme siinä vaiheessa syödä jo osan
eväsvoileivistä.
Kirkon valot loistivat ikkunoista kuin palatsista ja
joillakin tulijoista oli myrsky-lyhtyjä. Kynttilöitä oli vain
kirkossa ja haudoilla ei lumen vuoksi käyty. Ihmettähän
riitti kirkossa kun kaikki 354 kynttilää oli sytytetty ja
kuusen kynttilät alttarikorokkeella lisäksi.
Kirkkokansa yhtyi tuttuun virteen ja silloin pidettiin
myös saarnastuolista aamusaarnaksi kutsuttu puhe.
Pitkältä tuntui aika istua kirkonpenkissä. Välillä isäkin
ja monet muut kävivät hevosia katsomassa ja antamassa
lisää heini syötäväksi niille.
Kirkon tuoksut jäivät myös erityisesti mieleen. Siinä
sekoittuivat kynttilän, heinien ja kirkkokansan luonnolliset tuoksut. Kirkko oli täpösen täysi ja muistan kun
etukäteen puhuttiin, että pitää mennä hyvissä ajoin että
pääsee alas istumaan. Olisikin ehkä ollut patempi mennä parville sillä kirkko oli aluksi kylmä ja muistikuva jäi
vähän huuruisesta alkutilanteesta.
Aurinkoinen joulupäivän aamu oli valkenemassa kun
kotimatka alkoi. Isä sanoi ”ajavat kilpaa” ja muistelen
hevosia olleen alkukilometreillä olleen jonoiksi asti.
Eväitäkin oli vielä jäljellä ja vällyjen alla tuli lämmin
hyvä olo isän vieressä. Ihmettelin kaupungin isolta
näyttäviä taloja ja komeaa kirkkoa keskellä kaupunkia
mäen päällä.
Aurinko oli jo aikoja sitten noussut kun ajoimme
kotipihaan ja kuuma puuro oli odottamassa äidin keittämänä. Saattoipa olla sitä aikaa kun kahvia ei vielä ollut
kaupoissa koska sen tuoksu ei ole jäänyt mieleen. Jotain
”soroppia” kuitenkin oli ja sen kanssa äidin tekemiä
pikkuleipiä sekä lettivehnästä.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 17
Tule mukaan sukuseuran toimintaan
liity sukuseuran jäseneksi
Tervetuloa mukaan Kauppisten Sukuseura ry:n
jäseneksi. Sukukokouksessa 15.7.2007 hyväksyttyjen
uusien sääntöjen mukaan sukuseuran varsinaiseksi
jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun
kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt.
Eli jos vaikkapa isovanhemmissa isän tai äidin puolelta on jossakin vaiheessa ollut Kauppi­nen-nimisiä,
olet tervetullut jäseneksi.
Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi
hyväksyä myös muun sellaisen henkilön, joka on
kiin­nostunut sukuseuratoiminnasta.
Sukuseuran jäsenmaksu on 17,50 €/vuosi koskien
koko perhettä. Sukuseuran jäsen saa postitse kaksi
kertaa vuodessa tehtävän KauppisViestin.
Osoitteen muutokset voit tehdä sihteerille kirjeitse tai sähköpostitse.
KauppisViestin ilmestyneitä numeroita voi tilata
myöhemminkin, niin kauan kuin lehtiä riittää. Irtonumeroiden hinnat ovat seuraavat (hintoihin sisältyy
postimaksu): 1 kpl 5 euroa
2 kpl 8 euroa
3 kpl 10 euroa
4 kpl tai enemmän: 3 euroa/kpl
Lehden tilausosoite:
Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio
puh. 040-754 1555
sähköpostiosoite antero.kauppinen@iki.fi
SUKUSEURAN KOTISIVUT:
www.kauppistensukuseura.net
KYLLÄ, haluan liittyä Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi:
Nimi
Tervetuloa
mukaan!
______________________________________________________________________
Osoite ______________________________________________________________________
______________________________________________________________________
Puhelin ______________________________________________________________________
Sähköpostiosoite_______________________________________________________________
Postita osoitteella
Kauppisten Sukuseura ry:n sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio
Tai ilmoita tiedot sähköpostilla: antero.kauppinen@iki.fi
18 | KAUPPISVIESTI 2/2013
Uusia tuotteita oli
näytteillä ja myynnissä
» Asko Kauppinen
Uusi sukututkimus
Viitasaaren sukukokoukseen saimme uuden sukututkimuksen Halsuan-Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisista. Tutkimuksen on tehnyt tuttuun tapaan Jarmo
Ahlstrand.
Tutkimuksen hinta on 25 euroa. Katso takakansi.
Kipsinen suvun vaakuna
Toinen uusi myyntiartikkeli on suvun vaakuna. Vuosikymmenten keskustelujen jälkeen esillä on nyt sukuvaakuna aivan konkreettisesti. Vaakuna on tehty kipsistä ja
sen tekijä on halsualainen yritys, joka valmistaa vaakunoita mm. kunnille.
Sukutapaamisessa on vaakunoista näytekappaleet.
Mikäli tilaus-/ostohalukkuutta ilmenee niin vaakunoita
voidaan teettää tilausten mukaan. Vaakunan hinta on
25 euroa. Katso takakansi.
Esillä oleva vaakuna on Iisalmen Peltosalmen Kauppilan talon Matti Kauppisen ja hänen poikansa Petrin
suunnittelema, jota sukuhallitus muutti siirtämällä
yhtäpuuta tunnukset vaakunan yläosasta keskelle.
Vaakunassa on Savon värit hallitsevina mikä kertoo
suvun lähtökohdista ja mustassa alaosassa on Savon
jousi. Keskiosassa on suvun aikoinaan hyväksymä ”Yhtäpuuta” -tunnus ja yläosassa olevat tulenlieskat kuvaavat kaskenpolttoa, joka oli keskeinen tekijä erämaita
otettaessa asutukseen.
Kauppisten suvun sukuvaakuna.
KAUPPISVIESTI 2/2013 | 19
Monipuolisia
Kauppis-tuotteita tarjolla
Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita Kauppistuotteita
SUKUTUTKIMUKSET:
• Kauppisten suvun vaiheita I
168 A4 sivua, 1984, 20 €
KIRJA- JA TUOTETILAUKSET
hoitaa puheenjohtaja Asko Kauppinen,
Palosenjärventie 403, 74200 Vieremä,
puh. 040 5698841 , (asko.kauppinen@suomi24.fi)
Tilaukset voi tehdä myös internetin kautta
osoitteessa www.kauppistensukuseura.net.
Kotisivun yläreunassa on otsikko ”Kauppistuotteita
tarjolla”, sitä klikkaamalla voit suorittaa tilauksen.
Tilaukset toimitetaan postiennakolla ja tuotteen
hintaan lisätään postituskulut.
• Hankasalmen Kauppisten sukukirja
222 A4 sivua, 2004, 25 €
• Hankasalmen Kauppisten sukukirja II
58 A4 sivua, 2007, 2 €
• Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisten sukupuu II (kaaviona), 1995, 15 €
• Viitasaaren ja Halsuan Kauppisten sukukirja
173 A4 koko, 2013, 25 €
• Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I 306 A4 sivua, 1988, 32 €
Myynnissä olevat tuotteet
• Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II
62 A4 sivua, 2010, 2 €
• Kaulariipus . ....................... 20 €/kpl
• Ylä-Savon Kauppisten sukupuu kaaviona
1990, 15 €
• Rintamerkki ....................... 15 €/kpl
• Solmioneula . ..................... 20 €/kpl
• Pöytästandardi .................. 30 €/kpl
pöytästandardissa suvun tunnus
• Sukuvaakuna, kipsivalu...... 80 €/kpl
• ”Yhtä puuta” Isännän/sukuseuran viiri lipputankoon
- pieni koko (300 cm x 50 cm)...... 50 €/kpl
Digipaino Keuruskopio Oy 2013
- iso koko (450 cm x 50 cm)......... 50 €/kpl