Myllyn Paras -konserni tasekirja 30 06 2013

Transcription

MYLLYN PARAS -KONSERNI
TASEKIRJA
30.6.2013
Osoite:
Kotipaikka:
Y-tunnus:
Säilytettävä:
Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää
Hyvinkää
0213815-0
30.6.2023 asti
Y-tunnus: 0213815-0 Kotipaikka: Hyvinkää
Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta
1.7.2012 - 30.6.2013
Sisällys
Sivu
Toimintakertomus
1-4
Konsernin tuloslaskelma
5
Konsernin tase
6-7
Konsernin oman pääoman muutokset
8-9
Konsernin rahoituslaskelma
10
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
11 - 28
Liitetiedot
29 - 57
Tilinpäätöksen allekirjoitus
58
Tilinpäätösmerkintä
58
Tilintarkastuskertomus
59
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
60
Tositelajit ja säilyttämistapa
60
Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä
(KPL 2:10 §).
Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta
sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.
Tilinpäätöksen laati
Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto
Riihimäenkatu 87
05880 HYVINKÄÄ
TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.7.2012 – 30.6.2013
Yhtiörakenne ja organisaatio
Tilikauden päättymisen jälkeen 14.8. aikana lakkautettiin tytäryhtiö OOO Agro-7 Kurskissa
Venäjällä. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa tilikauden aikana.
Toimintaympäristön kehitys
Suomessa myllytuotteiden kysyntä säilyi entisellään. Leivonnaispakasteiden
vähittäiskauppamarkkinat laskivat hieman, HoReCa -markkinat kasvoivat arviolta n. 5 %.
Taikinamarkkinat pysyivät ennallaan.
Venäjän talouden kehitys on hidastunut merkittävästi mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön
tuotteiden kysyntään.
Markkina-asema
Viljatuotteiden myyntimäärä kasvoi edellisvuodesta ja oli 73,3 milj.kg (69,6 v.2011/2012).
Pastoissa yhtiön markkinajohtajuus vahvistui entisestään ja Myllyn Paras -merkillä myytävien
tuotteiden markkinaosuus oli Suomen kokonaismarkkinoista yli 40 % ja vähittäiskaupoissa yli
50 %. Pastojen myyntimäärä kasvoi 15 %. Jauhoissa volyymi pysyi ennallaan (vähittäiskauppa
+7,2 %, teollisuus ja leipomomyynti -3,5 %).
Hiutaleiden volyymi pysyi kotimaassa ennallaan (vähittäiskauppa +11%, HoReCa- ja
leipomo/teollisuusmyynti -20 %).
Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvoi 10 %.
Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi selvästi ja oli n. 60 %. Joulusesonki oli
edellisen vuoden tasoinen, mutta Myllyn Paras -tuotteiden markkinaosuus kasvoi entisestään
ja sen arvioidaan olleen vähintään 75 %.
Markkinointipanostus vähittäiskaupassa painottui taikinoihin, joiden ympärivuotisessa
myynnissä tapahtui selvää markkinaosuuden kasvua. HoReCa -tuotteiden markkinoinnin
painopistealueena olivat kypsät tuotteet (kakut, pullat).
HoReCa -myynti kasvoi 10 % mutta leipomo/teollisuusmyynti laski 11,5 %.
Konsernin liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto oli 59,5 M€. Liikevaihto koostui Suomen (80,9%) ja Venäjän (16,9%)
myynnistä sekä viennistä. Viennin osuus liikevaihdosta oli 2,7 % ja vienti suuntautui lähinnä
Ruotsiin ja Baltiaan.
1
Liiketulos oli 3,9 M€, 6,6 % liikevaihdosta.
Tilikauden tulos oli 1,7 M€, 2,9 % liikevaihdosta.
Rahoitus
Konsernin omavaraisuusaste oli 52,6 %.
Venäjän investoinnin osalta yhtiöllä on riittävä rahoitus hankkeen loppuun saattamiseksi.
Investoinnit
Suomen investointien määrä oli noin 1,0 M€. Investoinnit muodostuivat pääosin
tuotantokoneista ja -laitteista. Lisäksi on leasing-rahoituksella tehty pakastetehtaan
pakkaustoimintojen automatisointia suuruudeltaan 0,5 M€.
Venäjällä konsernilla on meneillään merkittävä investointi.
Moskovan alueen Domodedovoon rakennetaan hiutalemylly. Myllyrakennus on lähes valmis
ja koneet ja laitteet on pääosin asennettu. Rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin on käytetty
noin 28,5 M€. Myllyn käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan kuluvan tilikauden aikana.
Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin 3 500 ha viljeltyä maanviljelysalaa. Peltojen
yhteyteen tehty 5 M€ investointi viljakuivuriin ja -varastosiiloihin on valmis ja otettu käyttöön.
Liikevaihto
2011 IFRS
2012 IFRS
46,5 M€
52,0 M€
2013 IFRS
59,5 M€
Liikevoitto
4,3 M€ 9,3 %
4,1 M€ 7,9 %
3,9 M€ 6,6 %
Oman pääoman tuotto-%
8,0 %
5,0 %
3,8 %
Omavaraisuusaste
57,1 %
54,6 %
52,6 %
Henkilöstö
101
193
201
Palkat ja palkkiot
4,6 M€
5,3 M€
7,3 M€
Oman pääo man tuo tto -%
vo itto /-tappio ennen satunnaisia eriä - vero t
o ma pääo ma + vähemmistö o suus x
Omavaraisuusaste
100
Oma pääo ma
Taseen lo ppusumma - saadut ennako
x 100
t
2
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia.
Yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin sekä tuo markkinoille uusia
tuotteita ja tuoteryhmiä. Liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla.
Venäjällä yhtiö keskittyy uuden tehtaan käyttöönottoon ja valmistautuu sen jälkeen
tapahtuviin myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Raaka-aineiden ja yhtiölle tärkeimpien viljojen vehnän ja kauran hintakehitykseen liittyy
epävarmuutta. Niihin liittyvät muutokset näyttävät pienemmiltä ja epätodennäköisemmiltä
kuin vuotta aiemmin.
Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on pääosin suojattu. Hankkeessa on myös
valuuttariski, joka ei suoranaisesti vaikuta liiketoimintaan. Mahdolliset
valuuttakurssimuutokset kirjautuvat taseen kautta yhtiön omiin pääomiin. Venäjän tehtaan
käyttöönotossa on mahdollista tulla viivettä viranomaislupien osalta.
Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta
Yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Tilikauden
aikana on markkinoille tullut yhteensä 4 uutta yhtiön itse valmistamaa tuotetta.
Pakastetehtaan laatujärjestelmä on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC(Food
Safety System Certificate) 22 000 ja ISO 22 000 standardien mukaisesti marraskuussa 2012.
Venäjän kuluttajiin kohdistuvaa markkinatutkimusta on jatkettu ja markkinointitoimenpiteitä
on suunniteltu silmällä pitäen uuden tehtaan tuotannon alkaminen.
Ympäristötekijät
Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä
huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla.
Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU:n direktiivin
94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti.
Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n
ympäristöä koskeviin vaatimuksiin.
Hallinto
Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka
Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela.
Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut KHT Lauri Mäki.
3
Emoyhtiön osakkeet
Emoyhtiössä osakkeita on 5.180 kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa.
Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa
lunastuslauseke.
Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 22 732 796,16 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 12,50 euroa/osake eli 64 750,00.
euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta 22 668 046,16 euroa jätetään
käyttörahastoon 3.689.574,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille 18 978 471,68 euroa.
4
Liitetieto
(euroa)
1.7.2012 - 30.6.2013
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
JATKUVAT TOIMINNOT
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos
1
3
(euroa)
1.7.2011 - 30.6.2012
59 549 962
1 056 085
51 967 243
1 102 106
1 998 059
1 353 576
-29 886 776
-6 434 727
-1 872 900
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Poistot
6
5
-33 550 123
-8 696 050
-2 207 944
Liiketoiminnan muut kulut
4
-14 250 247
-12 113 222
3 899 743
4 115 301
575 743
-2 278 747
1 265 181
-2 006 668
2 196 739
3 373 814
-492 343
-1 074 443
TILIKAUDEN VOITTO JATKUVISTA TOIMINNOISTA
1 704 396
2 299 371
TILIKAUDEN VOITTO
1 704 396
2 299 371
2 285 076
-580 680
1 704 396
2 359 241
-59 870
2 299 371
-313 277
-1 485 280
0
-42 332
0
105 372
-94 161
2 362 412
464 593
-558 753
-94 161
2 419 968
-57 556
2 362 412
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
8
9
VOITTO ENNEN VEROJA
Tuloverot
10
Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille
Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
Muuntoerot ulkomaisten yksikköjen nettosijoituksista
Edullisesta hankinnasta saatu voitto
10
10
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille
Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille
5
Liitetieto
KONSERNITASE
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Sijoituskiinteistöt
Muut rahoitusvarat
Saamiset
Laskennalliset verosaamiset
LYHYTAIKAISET VARAT
Biologiset hyödykkeet
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Ennakkomaksut
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset
Rahavarat
(euroa)
(euroa)
30.6.2013
30.6.2012
12
13
13
14
15
16
17
50 846 501
3 172 260
313 860
178 016
928 735
395 483
1 256 177
57 091 032
34 734 016
3 172 260
163 603
178 016
461 058
392 260
474 240
39 575 453
18
19
20
1 542 155
11 903 840
10 138 873
26 117
982 596
12 264 746
13 059 990
301 553
1 883
4 610 508
28 223 376
185 154
17 109 573
43 903 611
85 314 408
83 479 064
21
VARAT YHTEENSÄ
6
Liitetieto
KONSERNITASE
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
22
Ylikurssirahasto
22
Muuntoerot
Muut rahastot
22
Oman pääoman ehtoinen laina
22
Kertyneet voittovarat
(euroa)
(euroa)
30.6.2013
30.6.2012
103 600
16 400
-1 865 129
4 303 278
14 925 000
21 223 202
103 600
16 400
-44 645
4 303 278
14 925 000
19 554 618
6 117 615
6 675 154
44 823 966
45 533 405
17
23
1 871 789
26 453 333
3 256
28 328 377
2 111 701
27 102 301
3 256
29 217 258
24
7 181 289
5 986 018
23
65 196
4 915 579
12 162 065
70 038
2 672 346
8 728 402
VELAT YHTEENSÄ
40 490 442
37 945 659
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
85 314 408
83 479 064
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat
Rahoitusvelat
Muut velat
LYHYTAIKAISET VELAT
Ostovelat ja muut velat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat
Lyhtyaikaiset rahoitusvelat
7
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut
rahastot
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Oma pääoma 1.7.2012
Laskennallinen vero oikaistu
Oikaistu oma pääoma 1.7.2012
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muuntoerot
Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
Lainasta maksettavat korot
103 600
0
103 600
16 400
0
16 400
4 303 278
0
4 303 278
-44 645
0
-44 645
0
0
0
0
2 285 076
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-335 204
-1 485 280
-1 820 483
0
0
0
0
0
0
0
0
103 600
16 400
Oman
pääoman
ehtoinen
laina
Oma pääoma
yhteensä
38 858 251
354 257
39 212 508
6 675 154
1 215
6 676 368
45 533 405
355 472
45 888 877
0
2 285 076
-580 680
1 704 396
0
0
2 285 076
0
0
-335 204
-1 485 280
464 593
21 927
0
-558 753
-313 277
-1 485 280
-94 161
0
0
-64 750
-64 750
0
0
-64 750
-64 750
0
0
-64 750
-64 750
0
0
-906 000
0
-906 000
0
-906 000
4 303 278
-1 865 129
21 223 202 14 925 000
38 706 351
6 117 615
44 823 966
8
19 554 619 14 925 000
354 257
0
19 908 876 14 925 000
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut
rahastot
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Oikaistu tytäryritysyhdistely
Oikaistu oma pääoma 1.7.2011
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muuntoerot
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
Osakeanti
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
Lainasta maksettavat korot
103 600
0
103 600
16 400
0
16 400
4 303 278
0
4 303 278
0
0
0
0
0
0
0
2 359 241
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-44 645
0
-44 645
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
103 600
16 400
Oman
pääoman
ehtoinen
laina
Oma pääoma
yhteensä
38 030 690
-699 482
37 331 208
0
-439 387
-439 387
38 030 690
-1 138 869
36 891 821
0
2 359 241
-59 870
2 299 371
0
105 372
2 464 613
0
0
0
-44 645
105 372
2 419 968
2 314
0
-57 556
-42 332
105 372
2 362 412
0
0
0
-518 000
827 903
309 903
0
0
0
-518 000
827 903
309 903
0
7 172 097
7 172 097
-518 000
8 000 000
7 482 000
0
0
-1 202 828
0
-1 202 828
0
-1 202 828
4 303 278
-44 645
19 554 619 14 925 000
38 858 251
6 675 154
45 533 405
9
18 682 412 14 925 000
-699 482
0
17 982 930 14 925 000
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
(euroa)
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
(euroa)
2013
2012
1 704 396
2 727 410
2 207 944
-11 526
152 715
559 559
1 703 003
0
492 343
1 212
1 767 528
-339 696
111 755
-982 596
566 496
174 991
1 074 443
1 932
-728 793
2 847 586
1 146 084
-7 831
-1 124 920
259 460
-705 610
8 495 621
-2 383 106
1 254 357
-5 896 502
-115 136
-1 314 798
931 635
-852 774
-3 274 061
-231 717
0
-18 235 032
30 800
-18 435 949
-111 810
8 000 000
-7 244 286
444 635
1 088 539
Rahavirta ennen rahoitusta
-9 940 328
-2 185 522
Rahoitus
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten saamisten lisäys
Pitkäaikaisten saamisten vähennys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Rahoitusleasingvelkojen maksut
Voitonjako
Rahoituksen rahavirta yhteensä
1 000 621
-3 299 774
-36 123
32 900
1 165 000
-125 000
-115 210
-1 264 750
-2 642 336
8 663 236
-1 748 120
-5 416 111
459 244
1 879 861
-636 464
-113 484
-1 720 828
1 367 333
133 114
0
0
-49 515
83 598
184 415
866 992
673 156
0
1 724 563
-12 499 065
17 109 573
4 610 508
906 374
16 203 199
17 109 573
Liiketoiminta
Tilikauden voitto
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio
Valuuttakurssimuutos
Varastojen muutos
Rahoitustuotot ja -kulut
Fuusiotappio ja arvonalentuminen
Verot
Muut erät
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos
Korottomien saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.)
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
Maksetut verot
Liiketoiminnan rahavirta
Investoinnit
Osakeinvestoinnit
Tytäryritysten suunnattu anti
Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin
Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yhteensä
Rahavarojen muutokset
Valuuttakurssierot
Sulautumisen rahavarat
Tytäryhtiöiden yhdistelyn rahavarat
Käypään arvoon arvostetut rahavarat
Rahavarojen muutokset yhteensä
Rahavarojen lisäys/vähennys
Rahavarat
1.7.2012
Rahavarat
30.6.2013
10
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
1. Perustiedot
Myllyn Paras –konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen
rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää.
Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä
pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä
toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste.
MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä
muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa segmentin emo.
Konserni toimii Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: www.myllynparas.fi tai
konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää.
Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan 16.9.2013 hyväksynyt tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on
mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
2. Laatimisperiaatteet
2.1. Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2013
voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä
tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa
sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta
myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvaroja ja – velkoja sekä johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään
arvoon.
11
2.1.1. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa
2.1.1.1.
Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset
Konsernissa on sovellettu seuraavia standardeja:
IFRS 10 – Konsernitilinpäätös (voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Standardi sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun
yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa
määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen
yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista.
Standardi myös sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Tämän
standardin soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen laatimiseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi
sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu
järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon.
Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyjä koskevia velvoitteita,
ja siten se käsitellään osuutena varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksissä
osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsitellään
pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua.
Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen,
koska konsernilla ei tällä hetkellä ole yhteisyrityksiä.
Uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös (voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Uudistettu standardi siirtää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet
jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Tämän
standardin soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen laatimiseen.
Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että
yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11 julkaisemisen seurauksena.
Tämän standardin soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen
laatimiseen
2.1.1.2. Uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta
jotka eivät ole voimassa 1.7.2012 alkavalla tilikaudella eikä niitä ole otettu käyttöön
ennenaikaisesti.
Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä
sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen
täyttyessä. Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä käsitellään.
12
Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tuleviin
konsernitilinpäätöksiin.
IAS 19 Työsuhde-etuudet (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Se tulee
vaikuttamaan konserniin seuraavalla tavalla: putkimenetelmän käyttö loppuu ja kaikki
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin heti niiden
synnyttyä, kaikki aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi, ja
korkomenot ja järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto korvautuvat nettokorolla, joka
lasketaan etuuspohjaisesta nettovelasta (tai –omaisuuserästä) diskonttauskorkoa käyttäen.
Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tuleviin
konsernitilinpäätöksiin, koska konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkevelvoitteita.
IFRS 9 Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen (voimassa 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). IASB:n alun perin kolmivaiheinen hanke korvaa valmistuessaan nykyisen
stndardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:n ensimmäinen
osa, jossa ohjeistetaan rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, julkaistiin marraskuussa
2009. IFRS 9 mukainen rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu sopimukseen
perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä sekä yrityksen liiketoimintamallista. Toinen,
lokakuussa 2010 julkaistu osa käsittelee rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista ja
perustuu suurelta osin nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IASB harkitsee kuitenkin vielä
rajoitettujen muutosten tekemistä jo julkaistuun IFRS 9:n ohjeistukseen rahoitusvarojen
luokittelusta ja arvostamisesta. Muut keskeneräiset osat koskevat arvonalentumista ja
yleistä suojauslaskentaa. IASB on eriyttänyt makrosuojauslaskentaa koskevan osion omaksi
projektikseen. Keskeneräisten osien vuoksi standardin lopullisesta vaikutuksesta konsernin
tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota. Standardia ei ole vielä hyväksytty
sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimassa 1.1.2014
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää konsernin muissa yhteisöissä olevia
omistuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä,
erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä.
Konsernin johto arvioi, että uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni
esittää omistuksissaan muissa yhteisöissä.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta.
Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon
määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja.
IFRS:n mukaiset vaatimukset on nyt pitkälti yhdenmukaistettu. Käyvän arvon käyttöä ei
laajenneta, vaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä
vaaditaan muissa IFRS- standardeissa. Konsernin johto on arvioimassa standardin vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen.
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja –velkojen nettomääräisiä
esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin
13
muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle. Standardin
muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka
koskevat taseessa nettomääräisesti esitettäviä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä
netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Standardin muutoksella ei tule olemaan
olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty
sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009 – 2011,
toukokuu 2012, voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements
-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset
kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat
muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat
standardeittain, mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
2.2. Konsernitilinpäätöksen laatiminen
2.2.1. Konsolidointiperiaatteet
2.2.1.1.
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen
suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen
määräysvalta.
Yleensä määräysvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta.
Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen
potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa
käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös
silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään
sijoituskohteen talouden ja hallinnon periaatteista de facto –määräysvallan perusteella. De
facto -määräysvalta voi syntyä esimerkiksi, kun konsernin äänivalta suhteutettuna muiden
osakkeenomistajien äänivaltaan ja omistuksen hajaantumiseen on sellainen, että konsernilla
on oikeus määrätä talouden ja hallinnan periaatteista.
Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien,
jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta
maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja
konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona.
Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan
käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja
14
vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin
arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan
hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien
omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen
taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan
kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan
ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti
tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen
kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset
tehdään omaan pääomaan.
Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien
omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja
vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen
hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan.
Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot
ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on
tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
Konsernitilinpäätös sisältää seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras
Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi
konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ
Seventeen Virossa, OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress, OOO Mir, OOO Myllyn Paras –
Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva ja ZAO Erpolar sekä Agro-7 Venäjällä ja TOO Nurly Dala
Kazakstanissa. Kazakstanissa sijaitseva tytäryhtiö Too Apanovka on jätetty yhdistelemättä,
koska yhtiön luvut ovat epäolennaisia konsernin kannalta.
2.2.1.2. Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan muutokseen.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda
määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin
sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa.
Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden
kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot
osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.
2.2.1.3.
Luopuminen tytäryrityksistä
15
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan
menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta
myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi
asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään
ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi
tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään
tulosvaikutteisiksi.
2.2.1.4.
Osakkuusyritykset
Konsernissa ei ole osakkuusyhtiötä.
2.2.2. Segmenttiraportointi
Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan
sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja
velkaerät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset
liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki segmenttien väliset myynnit
eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.
2.2.3. Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen
2.2.3.1.
Toimintavaluutta
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön
valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernin
toimintavaluutat ovat euro, rupla ja tenge.
Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta.
2.2.3.2.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan
toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät
arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja
monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty
tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen
tuottoihin ja kuluihin.
16
2.2.3.3.
Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen
Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja
taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien
muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin
mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten
suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
2.2.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla
vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa
käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa
tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että
hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan
tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden
hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten
tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen
hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot
silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot
on luotettavasti määritettävissä. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä
tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennusten tekniset osat
Tuotantokoneet
Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet
Autot
Muut koneet ja laitteet
15 - 30 vuotta
15 vuotta
2 – 20 vuotta
3 - 15 vuotta
2 - 7 vuotta
2 – 10 vuotta
Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja
myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin.
17
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen
käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat
pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Myytävänä olevat
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan
myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon.
Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena
raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.
2.2.5. Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen
vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan
hankintamenoonsa.
2.2.6. Biologiset hyödykkeet
Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä auringonkukasta, soijasta, kaurasta ja tattarista.
Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla
myynnistä aiheutuvilla menoilla. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin
laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys.
Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja.
2.2.7. Aineettomat hyödykkeet
2.2.7.1.
Liikearvo
Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla
suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen
ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien
osuuden käyvän arvon.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta
varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan
hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle
liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia
varten.
Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos
tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa
verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla
menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.
18
2.2.7.2.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan
taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja
sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista
hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta
hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei
aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja
aktivoituna taseessa.
2.2.7.3.
Tavaramerkit
Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että
hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä
johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit
kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen
vaikutusaikansa kuluessa.
Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Tavaramerkit
5 vuotta
2.2.7.4.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa,
että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä
johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat
hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun
taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin
vaikutusaikoihin:
5 – 7 vuotta
2.2.8. Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon
sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in,
first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä
kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä
asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin
toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.
19
Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua
myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut.
2.2.9. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat
luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin
katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden
kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät
omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan
seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla.
Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos
esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja
niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä.
Lopetetut toiminnot sisältävät alkaneella tilikaudella lopetetun venäläisen tytäryhtiön
Agro-7. Poiketen IFRS 5.33 a:n mukaisista vaatimuksista ei laajassa tuloslaskelmassa esitetä
lopetettujen toimintojen tappiota verojen jälkeen IAS 1.29-31 mukaisesti, koska informaatio
ei ole olennaista.
2.2.10.
Vuokrasopimukset
2.2.10.1. Konserni vuokralle ottajana
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa
omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan
alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan
vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat
jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan
tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin
tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta
hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän
vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle,
käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät
vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
20
2.2.10.2. Konserni vuokralle antajana
Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia.
Hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja
sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista
omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan
tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
2.2.11.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin
omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi
vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä:
liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä
keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan
rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin
muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat eroteltavissa ja pitkälle
riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset
omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä
rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella
tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla
tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia
arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan
aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserien kirjanpitoarvo on suurempi, kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän
taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
ja aineettomien hyödykkeiden paitsi liikearvojen arvonalentumistappio perutaan, jos
olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on
muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota
ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman
arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta
missään tilanteessa.
Konsernilla ei ole kirjattuja arvonalentumisia.
21
2.2.12.
Työsuhde-etuudet
2.2.12.1. Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle.
Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen,
mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.
Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä
tilikaudella, jota veloitus koskee.
Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkevelvoitteita.
2.2.13.
Varaukset ja ehdolliset velat
Konsernilla ei ole kirjattuna varauksia eikä ehdollisia velkoja.
2.2.14.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot
2.2.14.1. Tuloverot
Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen
veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan
tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus
kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan
verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
2.2.14.2. Laskennalliset verot
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon
välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
poistoista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Tytäryrityksiin tehdyistä
sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun konserni pystyy määrittämään
väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään
mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, joiden hyväksytystä sisällöstä on
ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen
määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota
vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan
kirjata eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan
alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä
liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
22
2.2.15.
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon
arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla
oikaistuina.
Konsernin tuotot muodostuvat elintarvikkeiden myynnistä. Tuotot tavaroiden myynnistä
kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat
siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden luovutuksen yhteydessä.
Konsernin vuokratuotot muodostuvat käyttöomaisuushyödykkeiden vuokraustoiminnasta ja
sijoituskiinteistön vuokraamisesta. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Korkotuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudelle ja osinkotuotot silloin, kun oikeus
osinkoon on syntynyt.
Saadut julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
2.2.16.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
2.2.16.1. Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä
myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen
perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot
sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei
arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan kaupan
tekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on
menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä
osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
2.2.16.1.1. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa
pidettäviä rahoitusvaroja. Tähän ryhmään kuuluvat joukkovelkakirjalainat, sijoitus- ja
yritystodistukset sekä rahasto-osuudet. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan
ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät varat ovat kaikki lyhytaikaisia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä
rahoitusvaroja on hankittu lyhyen aikavälin tuoton saamiseksi markkinahintojen
muutoksesta. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän
sijoitusten käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten
pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot
määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona, kun taas valuuttatermiinisopimukset
arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat
23
realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä
kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
2.2.16.1.2. Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät
maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä
konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin
rahavarat, myynti- ja lainasaamisia sekä siirtosaamisiin sisältyviä rahoitusinstrumentteja. Ne
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainat ja muut saamiset sisältyvät sekä lyhyt- ja
pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Pitkäaikaisiin sisältyvät erät, jotka erääntyvät yli 12
kuukauden kuluttua. Lyhytaikaisiksi luokitellaan lainat ja muut saamiset, ellei konsernilla ole
ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden
päättymispäivästä.
2.2.16.1.3. Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on
nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään. Ne arvostetaan käypään arvoon tai mikäli käypiä
arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, hankintamenoon. Mikäli myytävissä oleville
rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen
esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Myytävissä olevien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään
omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai
kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
2.2.16.2. Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista
pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin
luokitelluilla erillä on enintään 3 kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Konsernitaseessa luotolliset tilit sisältyvät pitkäaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin.
2.2.16.3. Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot
sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen
kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja,
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja
sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan
maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
24
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta
välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän
hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista
hyötyä, ja kun menot on määriteltävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot
kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät
järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä,
että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen,
kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio
merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei
tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä
palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
2.2.16.4. Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen
rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.
Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävistä lainoista, myyntisaamisista ja muista
saamisista konserni kirjaa arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä
siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset
vaikeudet, konkurssin todennäköisyys tai maksujen laiminlyönti ovat näyttöä saamisen
arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen
jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen vieraan pääoman -ehtoisten sijoitusten
arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän arvon alentumisesta on
objektiivista näyttöä. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen
jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti
2.2.17.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään alun perin kirjanpitoon ja arvostetaan hankinnan jälkeen
käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään
kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Rahoitusriskien hallintapolitiikkansa mukaisesti konserni voi käyttää erilaisia johdannaisia
korko-, valuutta- ja hyödykehintariskeiltä suojautumiseen.
Vaikka suojaukset täyttävät joidenkin johdannaisten osalta konsernin riskienhallintapolitiikan
asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, konsernissa ei sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n
mukaista suojauslaskentaa.
25
2.2.18.
Rahoitusriskien hallinta
2.2.18.1. Valuuttariski
Valuuttakurssimuutokset aiheuttavat merkittävää kirjanpidollista tulosvaikutusta sekä
arvonvaihtelua tase-erissä. Venäjän investoinnin valuuttamääräisiä tase-eriä ei kuitenkaan
ole suojattu, koska valuuttakurssien muutoksilla ei nähdä olevan todellista vaikutusta
liiketoiminnan tulevaisuudessa tuottamiin euromääräisiin kassavirtoihin. Konsernilla on
kolme toimintavaluuttaa: euro, rupla ja tenge. Suomessa toimitaan sekä kulujen että
tuottojen osalta pääosin euroissa ja samoin Venäjällä ruplissa. Valuuttakurssiriski kohdistuu
Venäjältä kotiutettaviin kassavirtoihin. Mahdollista ruplan kurssin heikentymistä kompensoi
kuitenkin inflaatio, joka pienentää merkittävästi valuuttakurssiriskiä koska kyseinen
liiketoiminta tapahtuu ruplissa. Varsinainen suojauspolitiikka määritellään myöhemmin
investoinnin valmistuttua.
Valuuttatermiinejä käytetään sekä suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia että tulevia
kaupallisia rahavirtoja. Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Edellisellä tilikaudella voimassa olleet valuuttatermiinit ovat
päättyneet syksyn 2012 aikana eikä uusia valuuttatermiinisopimuksia ole solmittu ennen
tilinpäätöspäivää.
2.2.18.2. Korkoriski
Konsernin korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle
uudelleenhinnoittelu- ja käyvän arvon korkoriskille. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on
suojautua korkoliikkeiden aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta.
Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta.
Koronvaihtosopimuksen käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
2.2.18.3. Raaka-aineen hintariski
Konserni altistuu viljan markkinahinnan vaihteluiden aiheuttamalle hintariskille. Hintariski
realisoituu tilanteessa, jossa konserni on antanut asiakkailleen pitkäkestoisia
hintasitoumuksia, joita vastaavaa raaka-ainetta ei ole ostettu tai sen ostohintaa ei ole
suojattu.
Hyödykejohdannaisia on käytetty suojaamaan vehnäraaka-aineen hinnannousua.
Hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja – kuluihin.
2.2.19.
Oma pääoma
Myllyn Paras Oy Konserni laski 10.5.2011 liikkeeseen 15 miljoonan euron suuruisen oman
pääomanehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan). Oman pääomanehtoisella
lainalla ei ole eräpäivää, mutta Myllyn Paras Oy Konsernilla on oikeus, ei velvollisuus,
lunastaa laina takaisin 5 vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 8 %.
26
Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja maksetut korot esitetään
luonteensa mukaisesti osingonjakona.
2.2.20.
Liikevoitto
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on
määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon
lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja
keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksessa
syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot sekä
mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä
mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten
käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan
liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
2.2.21.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia,
joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan
käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Konsernin johto
tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa
olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen
näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä.
2.2.21.1. Arvonalentumistestaus
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin
omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä
on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta
yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan
nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa
markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty
käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää johdon
arvioiden käyttämistä.
27
2.2.21.2. Biologiset hyödykkeet
Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla
myynnistä aiheutuvilla menoilla. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin
laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys. Laskelmien
laatiminen edellyttää johdon harkintaa ja näkemystä arvioihin liittyvistä keskeisistä
epävarmuustekijöistä.
2.2.21.3. Tuloverot
Johdon arviointia edellytetään määritettäessä tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja
verovelkojen määrää. Konserni arvioi tilinpäätöksen yhteydessä laskennallisten
verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä
on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot
voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi
johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.
2.2.22.
Aikaisempaa tilikautta koskevat takautuvat oikaisemiset
Vertailutilikautta 2012 on oikaistu takautuvasti ja muutosten vaikutus on esitetty
liitetiedoissa. Muutoksilla ei ole vaikutusta 1.7.2012 taseeseen.
28
KONSERNIN LIITETIEDOT
1.
Segmentti-informaatio
Operatiivinen johto seuraa erikseen neljää segmenttiä:
Mylly-segmenttiä, Pakaste-segmenttiä, Emo-segmenttiä ja Hankeyhtiöt-segmenttiä.
Konsernin kaksi tehdasta sijaitsevat Hyvinkäällä.
Myllyssä valmistetaan jauhot, hiutaleet, suurimot sekä pastat.
Pakastetehdas on keskittynyt pakastetaikinoiden ja leivonnaispakasteiden valmistukseen.
Myllyn Paras Oy yhdessä MP Tehdaspalvelut Oy:n kanssa muodostavat Mylly-segmentin ja
Myllyn Paras Oy Pakasteet yhdessä MP Pakastetehdaspalvelut Oy:n kanssa Pakaste-segmentin.
Emoyhtiö Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa Emo-segmentin.
Emoyhtiön tuotot muodostuvat hallintopalveluveloituksista ja korkotuotoista.
Hankeyhtiöt käsittävät MP Russia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan Venäjällä.
Hankeyhtiöt-segmentti sisältää seuraavat yhtiöt: emoyhtiö MP Russia Oy, tytäryhtiöt
OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress ja OOO Mir Moskovan alueella, sekä OOO Agro-7,
OOO Myllyn Paras -Kursk ja sen tytäryhtiö OOO Uva Kurskin alueella.
Kurskin alueella harjoitetaan maatalousliiketoimintaa.
Moskovan alueella tullaan harjoittamaan myllyliiketoimintaa.
Tällä hetkellä Moskovassa toimii sekoittamo ja pakkaamo. Myllyn rakennusprojekti on kesken.
Muut segmenttiin kuuluvat Virossa sijaitsevat OÜ Seventeen ja OÜ Myllyn Paras sekä Venäjällä
sijaitseva ZAO Erpolar sekä Kazakstanissa sijaitsevat TOO MP Apanovka ja TOO Nurly Dala.
Kazakstanin alueella harjoitetaan maatalousliiketoimintaa. OÜ Myllyn Paras hallinnoi myynti- ja
markkinointitoimintaa Baltiassa. OÜ Seventeen hallinnoi Virossa maa-aluetta.
Tuloksen määrittämisessä, sekä varojen ja velkojen arvostamisessa ei ole poikkeavia periaatteita
segmenttien välillä verrattuna konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin.
Raportoitavien segmenttien välisten liiketoimien kirjanpitokäsittelyn perusta on selvitetty
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.
29
Jako liiketoimintasegmenteittäin 1.7.2012 - 30.6.2013
Tulos
Mylly
Pakaste Hankeyhtiöt
Kotimaan myynti
27 972 976 21 227 296
0
Ulkomaan myynti
1 047 084
92 630 9 182 352
Tuotot myynnistä toisille segmenteille
Tavarat
4 215 338
11 894
475 465
Palvelut ja vuokraustoiminta
36 000
0
0
Yhteensä
4 251 338
11 894
475 465
Liiketulos
Korkotuotot ulkopuolisilta
Korkotuotot toisilta segmenteiltä
Korkotuotot yhteensä
Muut
0
25 825
Yhteensä
49 202 072
10 347 890
0
5 191 002
5 191 002
0
276 000
276 000
4 702 697
5 503 002
10 205 699
250 409
1 769 849
15 902
1 849 799
646 490
-566 497
143 284
1 155 152
0
-308 559
1 056 085
3 899 743
1 748
0
1 748
153
86 905
87 059
66 255
0
66 255
109 296
527 284
636 580
7
0
7
177 459
614 189
791 648
-215 059
-86 905
-301 964
0
-65 967
-65 967
-1 671 471
-996 891
-2 668 363
541 762
167 370
13 013
2 207 944
1 959 916 -1 842 409
-457 472
533 824
1 407 299
-295 392
-412 375
19 170
2 196 739
-492 343
4 008 332 2 286 634
283 450
579 078
84 056 348
18 366 393
Korkokulut ulkopuolisille
Korkokulut toisille segmenteille
Korkokulut yhteensä
-27 345
-70 234
-97 579
-44 804 -1 384 265
0
-773 785
-44 804 -2 158 049
Poistot
Raportoitavan segmentin tulos
ennen tuloveroja
Tuloverot
620 488
865 310
Varat
Raportoivan segmentin varat
Investoinnit
Emo
1 800
0
1 084 308
-292 473
16 613 235 15 643 555 45 504 591
400 396
280 282 16 823 186
Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset eivätkä kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verosaamiset.
Velat
Raportoitavan segmentin velat
6 548 628
8 723 759 14 880 129
8 256 714
Segmenttien velkoihin ei sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verovelat.
30
144 227
38 553 457
Jako liiketoimintasegmenteittäin 1.7.2011 - 30.6.2012
Tulos
Mylly
Pakaste Hankeyhtiöt
Kotimaan myynti
25 363 234 19 812 611
0
Ulkomaan myynti
2 236 087
2 891 4 426 603
Tuotot myynnistä toisille segmenteille
Tavarat
2 951 132
22 133
260 201
Palvelut ja vuokraustoiminta
0
36 000
0
Yhteensä
2 951 132
58 133
260 201
Liikevoitto
Emo
-7 682
0
Muut
0
133 499
Yhteensä
45 168 164
6 799 079
0
4 298 466
4 298 466
94 977
48 000
142 977
3 328 443
4 382 466
7 710 910
296 672
2 378 948
16 686
1 186 752
775 367
1 021 569
23 533
-34 679
4 008
-9 250
1 116 266
4 543 340
951
0
951
287
95 554
95 842
406 780
0
406 780
679 941
914 830
1 594 771
-360 356
0
-360 356
727 604
1 010 384
1 737 988
Korkokulut ulkopuolisille
Korkokulut toisille segmenteille
Korkokulut yhteensä
40 573
145 637
186 210
92 780
0
92 780
372 682
769 193
1 141 875
1 168 622
95 554
1 264 177
58
80 469
80 527
1 674 716
1 090 853
2 765 569
Poistot
Raportoitavan segmentin tulos
ennen tuloveroja
Tuloverot
Muut merkittävät erät, joihin ei liity
maksutapahtumaa
Arvonalentuminen
Sulautuminen
603 178
1 050 302
38 566
175 951
4 903
1 872 900
2 185 670
-506 709
1 189 235
-250 678
-302 383
-90 346
1 630 389 -1 329 097
-201 922
-24 787
3 373 814
-1 074 443
0
0
0
0
0
0
Korkotuotot ulkopuolisilta
Korkotuotot toisilta segmenteiltä
Korkotuotot yhteensä
Varat
Raportoivan segmentin varat
Investoinnit
16 936 959 15 444 999 43 509 010
591 959
423 924 1 589 914
120 028
54 962
0
0
120 028
54 962
5 314 099 1 614 601
3 903 526
24 792
82 819 668
6 534 115
Velat
Raportoitavan segmentin velat
5 984 092
9 078 370 13 670 035
5 380 360 1 651 064
Segmenttien velkoihin ei sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan
Vertailutilikauden 2012 lukuihin on oikaistu segmentin Hankeyhtiöt osalta:
Raportoitavan segmentin tulos ennen tuloveroja -428 039 euroa
Raportoitavan segmentin varat -428 039 euroa
31
35 763 921
Täsmäytyslaskelmat
2013
2012
70 811 746
-10 205 699
60 606 047
60 794 419
-7 725 070
53 069 349
2013
2 196 739
2 196 739
2012
3 373 814
3 373 814
Varat
Raportoitavien segmenttien varat
Konsernin varat yhteensä
2013
84 056 348
84 056 348
2012
82 819 668
82 819 668
Varat, maantieteellinen jakautuminen
Raportoitavien segmenttien varat kotimaa
Raportoitavien segmenttien varat Venäjä
Raportoitavien segmenttien varat muut
Konsernin varat yhteensä
2013
39 873 647
41 896 067
2 286 634
84 056 348
2012
55 138 795
26 066 272
1 614 601
82 819 668
Tuotot
Raportoitavien segmenttien tuotot
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi
Konsernin tuotot yhteensä
Tulos ennen veroja
Raportoitavien segmenttien tulos ennen veroja
Konsernin tulos ennen veroja yhteensä
Velat
Raportoitavien segmenttien velat
Konsernin velat yhteensä
2013
38 553 457
38 553 457
2012
35 763 921
35 763 921
Segmenttien velkoihin eivät sisälly laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan
Korkotuotot
Raportoitavat segmentit yhteensä
Segmenttien välisten korkojen eliminointi
Konsernin korkotuotot yhteensä
2013
791 648
-614 189
177 459
2012
1 737 988
-1 085 901
654 099
Korkokulut
Segmenttien välisten korkojen eliminointi
Konsernin korkokulut yhteensä
2013
2 668 363
-996 891
1 671 471
2012
2 765 569
-1 090 853
1 674 716
Investoinnit
Konsernin investoinnit yhteensä
2013
18 366 393
18 366 393
2012
6 534 115
6 534 115
Poistot
Konsernin poistot yhteensä
2013
2 207 944
2 207 944
2012
1 872 900
1 872 900
2013
0
0
2012
120 028
120 028
Arvonalentumiset
Konsernin arvonalentumiset yhteensä
Vertailutilikauden 2012 lukuihin on oikaistu segmentin Hankeyhtiöt osalta:
Raportoitavan segmentin tulos ennen tuloveroja -428 039 euroa
Raportoitavan segmentin varat -428 039 euroa
32
Liikevaihto
Tuotot tavaroiden myynnistä
Tuotot palveluista
Yhteensä
2013
59 548 162
1 800
59 549 962
2012
51 965 443
1 800
51 967 243
Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen
Kotimaa
Muu EU
Venäjä
Muut
Yhteensä
2013
49 202 072
970 587
9 279 592
97 711
59 549 962
2012
45 168 164
770 148
5 878 398
150 533
51 967 243
Neljän asiakkaan (vertailutilikaudella kolmen) liikevaihto ylittää 10% osuuden konsernin tilikauden liikevaihdosta
Suurimpien asiakkaiden myynnin kohdistuminen segmenteille
1.7.2012 - 30.6.2013
Liikevaihto
1. (2.) asiakas
Mylly ja Pakaste
9 899 794
2. (1.) asiakas
Pakaste
8 659 113
3. (3.) asiakas
Mylly
7 648 727
4. (4.) asiakas
Mylly ja Pakaste
6 812 829
2.
%
16,6 %
14,5 %
12,8 %
11,4 %
1.7.2011 - 30.6.2012
Liikevaihto
9 225 763
9 363 395
7 610 230
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
ja lopetetut toiminnot
Konsernilla ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.
Lopetetut toiminnot sisältävät alkaneella tilikaudella lopetetun venäläisen tytäryhtiön Agro-7.
Poiketen IFRS 5.33 a:n mukaisista vaatimuksista ei lopetettuja toimintoja ole esitetty laajassa tuloslaskelmassa
IAS 1.29-31 mukaisesti.
Lopetetun toiminnon tulos
Tuotot
Kulut
Tulos ennen veroja
Verot
Tulos verojen jälkeen
Tulos yksikön luovutuksesta
ennen veroja
Verot
Tulos yksikön luovutuksesta verojen
jälkeen
Tilikauden tappio lopetetusta toiminnoista
Tappiollisuus johtuu lopetetun toiminnon tulojen konsernieliminoinneista.
33
2013
0
-349 867
-349 867
6 676
-343 191
2012
0
-3 865
-3 865
778
-3 087
-343 191
-7 454
-3 087
-778
-350 645
-350 645
-3 865
-3 865
%
17,8 %
18,0 %
14,6 %
Lopetetun toiminnon rahavirrat
Liiketoiminnan rahavirrat
Investointien rahavirrat
Lopetetun toiminnon rahavirrat yhteensä
2013
-264 095
-5 111
-269 206
2012
-1 739
0
-1 739
Lopetetun yksikön vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan
30.6.2013
5 111
467
46 353
-88 365
-36 434
Saamiset
Rahavarat
Varat ja velat yhteensä
Yksikön lopettamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
3. Liiketoiminnan muut tuotot
Hallintopalvelutuotot
Muut liiketoiminnan tuotot
Julkiset avustukset
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
Yhteensä
4. Liiketoiminnan muut kulut
Ulkopuoliset palvelut
Myynti- ja markkinointikulut
Hallinto- ja liikekulut
Muut liiketoiminnan kulut
Vuokrakulut
Käyttöomaisuuden myyntitappiot ja romutukset
Yhteensä
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastus
Muut lakisääteiset toimeksiannot
Muut palvelut
34
2013
0
920 466
98 009
23 610
14 000
1 056 085
2012
298 467
778 250
0
23 124
2 265
1 102 106
2013
2 456 805
2 166 745
3 601 326
5 183 792
839 104
2 474
14 250 247
2012
2 151 948
2 132 755
2 042 320
5 076 993
702 057
7 149
12 113 222
43 048
3 653
4 160
50 861
26 198
5 882
4 440
36 519
5. Poistot ja arvonalentumiset
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Koneet ja kalusto
Moottoriajoneuvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä
2013
2012
9 750
63 726
73 476
10 991
65 762
76 753
386 683
1 685 301
62 484
2 134 468
460 076
1 271 725
64 347
1 796 147
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
2 207 944
1 872 900
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Palkat
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt
Muut henkilöstökulut
Yhteensä
2013
7 264 437
911 875
519 738
8 696 050
2012
5 336 705
777 782
320 241
6 434 727
341 945
83 691
30
36
106
32
7
211
2013
75
126
201
32
35
90
32
4
193
2012
78
115
193
2013
178 776
2012
14 379
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut korvaukset
Konsernin henkilökunta keskimäärin
Myllyn Paras Oy (Mylly-segmentti)
Myllyn Paras Oy Pakasteet (Pakaste-segmentti)
MP Russia Oy ja hankeyhtiöt (Hankeyhtiöt-segmentti)
Myllyn Paras Oy Konserni
Muut
yhteensä
Toimihenkilöt
Työntekijät
Yhteensä
7.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tuotekehityskustannukset
35
8. Rahoitustuotot
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa
Kytketyt valuuttajohdannaiset
Hyödykejohdannaiset
Korkotuotot lyhytaikaisista pankkitalletuksista
Korkotuotot lähipiiriin kuuluville annetuista lainoista
Korkotuotot muista lainoista
Valuuttakurssivoitot
Rahoitustuotot yhteensä
9. Rahoituskulut
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoituslainoista
Arvonalentumistappiot lainasaamisista
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista
koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa
Hyödykejohdannaiset
Valuuttakurssitappiot
Muut rahoituskulut
Yhteensä
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta
aiheutuneet aktivoidut vieraan pääoman menot
Rahoituskulut yhteensä
Korkotuotot
Korkokulut
Korot yhteensä
10. Tuloverot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
Vero tilikauden voitosta
Aikaisempia tilikausia koskevat oikaisut
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä
Laskennalliset verot
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot
Verokannan muutoksen vaikutus
Laskennalliset verot yhteensä
Verot yhteensä
36
2013
2012
96 400
354 314
43 970
67 764
6 101
7 195
0
575 743
118 436
295 983
64 375
205 286
323 020
5 344
252 737
1 265 181
2013
2012
1 019 425
0
731 835
120 028
687 374
572 703
19 757
14 816
2 314 074
1 042 225
0
55 697
156 227
2 106 012
-35 328
2 278 747
-99 345
2 006 668
177 459
-1 671 471
-1 494 012
652 087
-1 674 716
-1 022 629
2013
2012
875 334
36 010
911 344
862 151
0
862 151
-419 000
0
-419 000
492 343
290 516
-78 224
212 292
1 074 443
Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (24,5 %) laskettujen verojen
välinen täsmäytyslaskelma
2013
Tulos ennen veroja
2 196 739
Verot ed. laskettuna kotimaan verokannalla
24,5 %
Seuraavien erien verovaikutukset:
Ulkomaisten yritysten poikkeavat verokannat
Verovapaat tulot
Vähennyskelvottomat kulut
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
verotuksellisista tappioista
Kirjaamattomat laskennalliset verot
muuntoeroista
Verokannan muutoksen vaikutus
Verot tuloslaskelmassa
2012
3 373 814
-538 201
-826 584
-242 699
31 812
-37 559
-129
-36 251
2 275
-44 756
38 791
-69 460
-286 141
363 894
0
-492 343
0
78 224
-1 074 443
Yhtiöveroaste muuttui vertailutilikauden 2012 aikana 26%:sta 24.5%:iin. Tämän vuoksi asiaankuuluvat
vertailutilikauden laskennalliset verot on määritetty uudelleen.
Vertailutilikauden 2012 verotettavaa tulosta on oikaistu -428 039 eurolla.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verotuotot/-kulut
Muuntoerot
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
Ennen veroja
-1 798 557
-1 798 557
1.7.2012-30.6.2013
Vero +/verojen jälkeen
0
-1 798 557
0
-1 798 557
Muuntoerot
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
Ennen veroja
-42 332
105 372
63 040
1.7.2011-30.6.2012
Vero +/verojen jälkeen
0
-42 332
0
105 372
0
63 040
Tilikaudella suoraan omaan pääomaan kirjatut tuloverot
Laskennallinen vero arvonkorotuksesta
Laskennallinen vero oman pääoman ehtoisesta lainasta
11. Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot
Oman pääoman ehtoinen lainan korko
verovaikutuksella oikaistuna
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikauden aikana
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€/osake)
tulos (€/osake), jatkuvat toiminnot
37
2013
0
-648 260
2012
-69 417
0
2013
2012
1 704 396
2 299 371
906 000
908 135
5 180
329
5 180
444
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno tilikauden alussa
Lisäykset
Liiketoimintojen yhdistäminen
Kurssierot
Hankintameno tilikauden lopussa
2013
2012
4 183 878
68 339
0
-111 665
4 140 552
940 295
0
3 243 583
0
4 183 878
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
4 140 552
4 183 878
Alkusaldon esittämistavan oikaisu
Lisäykset
pitkäaikaisiin omaisuuseriin
Kurssierot
2013
23 694 378
-576 716
3 243 427
0
-5 088
-1 842
26 354 160
2012
9 832 195
0
13 808 690
53 493
0
0
23 694 378
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa
-3 035 439
-409 479
-386 683
-3 831 601
-2 574 615
0
-460 824
-3 035 439
22 522 559
20 658 939
Arvonkorotus on huomioitu oletushankintamenona.
Sijoituskiinteistö näytetään erikseen.
Arvonkorotus on huomioitu oletushankintamenona.
Sijoituskiinteistö näytetään erikseen.
Alkusaldon esittämistavan oikaisulla on liitetiedot saatu vastaamaan
erillisyhtiöiden käyttöomaisuuskirjanpidoissa jäljellä olevia arvoja.
Vertailutilikaudelle 2012 on lisätty aiemmin ennakkomaksuissa esitetty erä +13 612 110 euroa.
38
Koneet ja kalusto
Lisäykset
Vähennykset
Kurssierot
2013
19 820 693
4 686 936
15 090 281
0
-71 437
-66 182
39 460 291
2012
16 974 269
0
881 908
1 964 516
0
0
19 820 693
-10 182 371
-3 720 765
-1 685 301
959
-15 587 478
-8 910 646
0
-1 271 725
0
-10 182 371
23 872 813
9 638 322
Moottoriajoneuvot
Lisäykset
Vähennykset
2013
654 172
-184 713
129 247
-128 987
469 718
2012
605 105
0
99 216
-50 149
654 172
Tilikauden poisto
-401 294
304 637
-62 484
-159 141
-336 947
0
-64 347
-401 294
310 577
252 878
50 846 501
34 734 016
Tilikauden poisto
Kurssierot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä
Vuonna 2007 aloitetuista tasovaraston, jauhopakkaamon, pakkasvaraston sekä
kypsäpakastelinjan rakentamisesta syntyneet rahoitusmenot on aktivoitu osana
investoinnin hankintamenoa ja poistetaan omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Aktivoitu vieraan pääoman menoja
Koneet ja kalusto
2013
16 229
19 098
35 328
39
2012
56 207
43 137
99 345
Rahoitusleasingsopimukset
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy
rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta
2013
2012
1 248 959
738 651
Kohdistuu koneisiin ja kalustoon
Lisäykset
2013
824 963
423 996
1 248 959
2012
824 963
0
824 963
-86 312
-44 634
-130 946
-41 678
-44 634
-86 312
1 118 012
738 651
Poistot tilikauden alussa
Tilikauden poisto
Poistot tilikauden lopussa
13. Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
2013
2012
3 172 260
0
3 172 260
0
3 172 260
3 172 260
3 172 260
3 172 260
Liikearvo segmenteittäin
Hankeyhtiöt
Muut
Liikearvo yhteensä
2013
1 440 247
1 732 013
3 172 260
2012
1 440 247
1 732 013
3 172 260
Liikearvon arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu Hankeyhtiöt-segmentissä segmenttitasolle ja
Muut-segmentissä yhtiötasolle.
Rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty
yksiköiden käyttöarvojen perusteella.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetään johdon hyväksymiin ennusteisiin perustuvia
laskelmia. Ennusteet on tehty seuraavalle 5 vuoden jaksolle.
Hankeyhtiöt-segmentin ennusteet perustuvat nykyiseen liiketoimintaan sekä valmistuvan tehtaan
kapasiteetin mahdollistamaan merkittävään kasvuun.
Muut-segmentin ennuste perustuu yhtiöiden nykyiseen liiketoimintaan.
Diskonttokorkojen määrittämisessä on käytetty laskenta-ajankohdan keskimääräistä
pääomakustannusta ottaen huomioon liiketoimintakohtaiset riskit.
Käytetty diskonttokorko -%
Ennustejakson jälkeinen kasvukerroin -%
Hankeyhtiöt
8%
2%
40
Muut
7%
2%
Arvonalentumistestauksessa tärkeimmät oletukset perustuvat Hankeyhtiöt -segmentissä
myynnin volyymin kehitykseen ja Muut -segmentissä maatalousliiketoiminnan tuottoon.
Hankeyhtiöt –segmentin muita tärkeimpiä oletuksia ovat myynnin kasvu, myyntihinnat,
tuotantokustannukset ja raaka-ainekustannukset. Yhtiö uskoo, että mikään
mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei vaikuta liikearvon arvonalentumiseen.
Vastaavasti Muut -segmentin liikearvon arvonalentuminen on todennäköistä,
mikäli maatalousliiketoiminnan ennustetut myyntitulot eivät toteudu.
Tavaramerkit
2013
169 507
-65 709
103 797
2012
167 997
1 510
169 507
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot tilikauden lopussa
-82 006
-9 750
-91 756
-71 015
-10 991
-82 006
12 041
87 500
2013
480 413
237 235
200 589
-469
917 768
2012
410 570
0
69 842
0
480 413
-404 310
-147 916
-63 726
-615 953
-338 548
0
-65 762
-404 310
301 816
76 103
313 857
163 603
Lisäykset
Vähennykset
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot tilikauden lopussa
Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
41
14. Sijoituskiinteistöt
Tilikauden alussa
Tilikauden lopussa
2013
178 016
178 016
2012
178 016
178 016
2013
2012
574 172
342 622
354 563
928 735
118 436
461 058
342 622
-166
234 387
0
0
0
231 717
574 172
4 834
-8 409
111 810
342 622
2013
2012
315 000
80 483
395 483
275 000
117 260
392 260
Konserni on arvostanut sijoituskiinteistöt IAS 40 mukaisesti hankintamenoonsa.
Viimeisen saadun tiedon mukaan käypä arvo on 200.000 euroa.
15. Muut rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakesijoitukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat
Korkojohdannaiset
Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat tilikauden alussa
Kurssierot
Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet
lisäykset
vähennykset
Muut lisäykset
Tilikauden lopussa
16. Saamiset, pitkäaikaiset
Lainat ja muut saamiset (pitkäaikaiset)
Lainasaamiset lähipiiriin kuuluvilta
Muut lainasaamiset
Yhteensä
17. Laskennalliset verovelat ja -saamiset
1.7.2012
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Vahvistetut tappiot
Muut erät
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
Kertyneet poistoerot
Muut erät
Laskennalliset verovelat yhteensä
159 256
314 985
0
474 240
634 488
137 869
9 579
781 937
1.7.2012
1 075 351
354 260
682 091
2 111 702
20 656
294 000
93 691
408 347
Tytäryritysten vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennalliset verosaamiset.
Tulonodotukset perustuvat johdon näkemykseen tulevista voitoista, jotka on laskettu
pitkän tähtäimen ennusteista.
42
Kirjattu
omaan pääomaan
0
0
0
0
0
-648 260
0
-648 260
30.6.2013
Yhteensä
793 744
452 854
9 579
1 256 177
30.6.2013
1 096 007
0
775 782
1 871 789
1.7.2011
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Vahvistetut tappiot
Muut erät
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
59 029
27 515
86 544
Kertyneet poistoerot
Muut erät
Laskennalliset verovelat yhteensä
1.7.2011
1 100 977
0
341 320
1 442 297
Kirjattu
omaan pääomaan
100 227
0
287 469
0
387 696
0
-25 626
354 260
271 354
599 988
0
0
69 417
69 417
18. Biologiset hyödykkeet
Viljelykasvit
2013
1 542 155
2012
982 596
Auringonkukka
Kaura
Soija
Tattari
Yhteensä
740 820
415 078
352 200
34 058
1 542 156
332 366
348 079
302 151
0
982 596
Viljelytuotteet on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypään arvoon, vähennettynä arvioiduilla
myynnin aiheutuvilla menoilla. Tilinpäätöshetken käypä arvo on määritetty viljelykasvien kasvuvaiheen
perusteella, verrattuna korjuuajankohtaan.
19. Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Yhteensä
2013
4 805 292
235 924
6 862 624
11 903 840
2012
5 746 731
28 616
6 489 399
12 264 746
2013
2012
6 235 440
133 996
1 475 356
2 294 080
10 138 873
6 284 372
0
4 597 614
2 178 004
13 059 990
Vertailutilikauden 2012 varastoon on tehty -428 039 euron oikaisu.
20. Myyntisaamiset ja muut saamiset, lyhytaikaiset
Lainat ja muut saamiset (lyhytaikaiset)
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
Yhteensä
43
30.6.2012
Yhteensä
159 256
314 985
474 240
30.6.2012
1 075 351
354 260
682 091
2 111 702
Myyntisaamisten ikäjakauma
Erääntymättömät
Erääntyneet
Alle 30 pv
30 - 60 päivää
61 - 90 päivää
yli 90 päivää
Yhteensä
2013
5 660 249
2012
5 526 706
450 115
50 303
51 076
23 698
6 235 440
586 107
58 730
53 909
58 920
6 284 372
5 660 249
5 526 706
450 115
50 303
51 076
23 698
6 235 440
586 107
58 730
53 909
58 920
6 284 372
21. Rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit
Yhteensä
2013
4 610 508
4 610 508
2012
17 109 573
17 109 573
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat
Käteinen raha, pankkitilit ja sijoitustodistukset
Yhteensä
4 492 320
4 492 320
16 941 870
16 941 870
2013
2012
5 180
5 180
5 180
5 180
103 600
103 600
103 600
103 600
Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumistappioiden jälkeen
Erääntymättömät
Erääntyneet
Alle 30 pv
30 - 60 päivää
61 - 90 päivää
yli 90 päivää
Yhteensä
Siirtosaamisten olennaiset erät muodostuvat edelleen laskutettavista kuluista,
henkilöstökulujen jaksotuksista sekä korkojaksotuksista.
22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakepääoma tilikauden alussa
Osakepääoma tilikauden lopussa
Yhtiön osakkeet
Yhtiön vähimmäispääoma on 100.000 euroa ja enimmäispääoma 1.000.000 euroa.
Osakkeen nimellisarvo on 20 euroa.
Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa.
Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.
Osakkeita rasittaa lunastuslauseke.
44
Oman pääoman rahastot
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto on OYL 8 luvun 1§ tarkoitettua sidottua pääomaa.
Muut rahastot
Muut rahastot -erä käsittää
Käyttörahaston
Kiinteistöjen hankintamenoon sisältyvän arvonkorotuksen
Yhteensä
2013
2012
3 689 574
613 703
4 303 278
3 689 574
613 703
4 303 278
Myllyn Paras Oy Konserni laski liikkeeseen 10.5.2011 15 milj. euron suuruisen oman pääoman
ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan). Oman pääoman ehtoisella lainalla
ei ole eräpäivää, mutta Myllyn Paras Oy:llä on oikeus, ei velvollisuus, lunastaa laina takaisin
5 vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 8 %.
Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja maksetut korot esitetään
luonteensa mukaisesti osingonjakona.
Osingot
Jaettu osinko per osake
Jaettu osinko yhteensä
2013
12,50
64 750
2012
100,00
518 000
Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa
12,50 euroa osakkeelta, yhteensä 64.750 euroa.
23. Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pankkilainat
Pankkilainat, nostettu shekkilimiitti
Rahoitusleasingvelat
Yhteensä
Pitkäaikaiset käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa
Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pankkilainat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
Yhteensä
45
2013
2012
17 164 677
7 622 078
205 455
24 992 211
18 813 389
7 186 753
322 278
26 322 420
1 461 122
0
1 461 122
779 880
0
779 880
26 453 333
27 102 301
2 000 000
542 441
1 699 661
4 242 102
1 000 000
116 832
1 249 198
2 366 031
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
2013
2012
268 477
405 000
0
4 915 579
262 345
0
43 970
2 672 346
1,79 %
2,14 %
7 622 078
1 492 290
3 423 290
17 195 139
1 636 115
31 368 912
7 186 753
732 220
1 940 125
14 277 845
5 637 703
29 774 646
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa
Hyödykejohdannaiset, ei suojauslaskennassa
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä
Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.
Konsernin hankintamenoon jaksotettavien lainojen
keskimääräinen korkoprosentti
Rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti
Shekkilimiitistä käytössä
erääntyy < 6 kk
erääntyy 6kk- 1 vuotta
erääntyy 1 - 5 vuotta
erääntyy > 5 vuotta
Yhteensä
Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset
uudelleenhinnoittelujaksot
Vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu 1 kk euriboriin.
Ruplamääräinen laina on sidottu 6 kk Moscow Primeen.
Alle 6 kk
6 - 12 kk
Yhteensä
2013
18 142 318
2 722 021
20 864 339
2012
17 973 108
2 819 072
20 792 180
550 904
206 050
756 954
127 909
399 152
527 060
2013
756 954
-9 058
747 896
2012
527 060
-87 950
439 110
542 441
205 455
747 896
116 832
322 278
439 110
Rahoitusleasingvelat erääntyvät bruttomääräisinä seuraavasti
- vähimmäisvuokrat erääntymiajoittain
erääntyy < 1 vuotta
Yhteensä
Rahoitusleasingvelkojen diskonttaukseen nykyarvolle on käytetty efektiivistä
korkokantaa 2,950 %
Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo
Rahoitusleasingvelat erääntyvät nykyarvolla seuraavasti
erääntyy < 1 vuotta
Yhteensä
46
24. Ostovelat ja muut velat, lyhytaikaiset
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Ostovelat
Siirtovelat
Muut velat
Yhteensä
2013
2012
4 588 636
1 324 879
1 267 774
7 181 289
3 718 640
1 171 521
1 095 857
5 986 018
Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista ja velkojen
korkojaksotuksista.
25. Rahoitusriskien hallinta
Valuuttariskien hallinta
Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy taseessa olevista valuuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä
translaatioriskistä, joka aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuuttariskit liittyvät
Venäjän ruplaan.
Valuuttatermiinejä käytetään suojaamaan sekä valuuttamääräisiä saamisia että tulevia
kaupallisia rahavirtoja. Suojaukset ovat päättyneet tilikauden aikana eikä uusia suojauksia ole tehty.
Vertailutilikauden 2012 aikana oli valuuttatermiineillä suojattuna ruplamääräisiä myyntisaamisia 1,0 M€
ja tilinpäätöshetkellä sopimuksia ei ollut auki.
Termiinisopimukset USD
EUR
Tilinpäätöspäivän kurssiin
Tulosvaikutus
2013
0
0
0
2012
0
103 328
103 328
Termiinisopimukset RUB
EUR
Tilinpäätöspäivän kurssiin
Tulosvaikutus
0
0
0
1 000 000
-1 043 970
-43 970
2 435 493
2 819 072
286 529
43 970
3 684 164
3 770 793
Konsernin valuuttamääräiset rahoitusvelat tilinpäätöspäivän kurssiin, euroa
Pitkäaikaiset
Ruplamääräiset
Lyhytaikaiset
Ruplamääräiset
Konsernin valuuttamääräiset saamiset tilinpäätöspäivän kurssiin, euroa
Lyhytaikaiset
Ruplamääräiset
Konsernin rahoituspolitiikan mukaan konsernilla voi olla suojaamattomia tasepositioita. Tilinpäätöshetkellä
30.6.2013 konsernilla oli suojaamattomia valuuttamääräisiä tase-eriä yhteensä 51,7 milj. euroa.
47
Taulukossa on esitetty valuuttojen muutoksien vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan
muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.
Herkkyyslaskelma kurssimuutoksen vaikutuksesta tulokseen
Kurssin muutos-%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen
Kurssin muutos-%
Herkkyyslaskelma kurssimuutoksen vaikutuksesta omaan pääomaan
Kurssin muutos-%
Vaikutus omaan pääomaan
Kurssin muutos-%
Vaikutus omaan pääomaan
2013
RUB
-10 %
-280 312
2012
RUB
-10 %
-65 323
10 %
342 604
10 %
79 839
2013
RUB
-10 %
-4 130 695
2012
RUB
-10 %
-3 074 040
10 %
5 048 627
10 %
2 815 403
Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:
Valuuttakurssimuutos on +/- 10 %.
Tulokseen vaikuttavat pääosin valuuttamääräiset myyntisaamiset, ostovelat ja korolliset velat.
Omaan pääomaan vaikuttavat lisäksi nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin.
Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuttamääräisiä tulevia rahavirtoja.
Raaka-aineen hintariskin hallinta
Konserni altistuu hyödykeriskille, joka liittyy raaka-aineiden, pääasiassa viljojen hinnanvaihteluihin.
Konserni pyrkii vähentämään näitä riskejä solmimalla puitesopimuksia viljan toimittajien kanssa sekä
hankkimalla tiettyjä hyödykefutuureja. Konserni on suojannut 60 % seuraavan 12 kuukauden
vehnähankinnoista. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti
ja esitetään rahoituskuluissa.
2013
2012
Tilikaudella suojattu
3 506 500
502 500
Tulosvaikutus eurot (+voitto/-tappio)
-255 062
64 375
Taulukossa on esitetty vaikutus, joka tilikauden päättymispäivänä avoimena olevien hyödykejohdannaisten
hinnoissa tapatuvalla 10 % muutoksella olisi verojen jälkeiseen tulokseen muiden tekijöiden pysyessä
muuttumattomina.
Herkkyyslaskelma hintamuutoksen vaikutuksesta tulokseen
Hinnan muutos -%
Hinnan muutos -%
48
2013
10 %
234 163
2012
10 %
42 799
-10 %
-234 163
-10 %
42 799
Luottoriskien hallinta
Luottotappioriskiä kotimaan myyntisaamisista hallitaan valvonnalla ja perintätoimilla, sekä vakuutuksella.
Ulkomaan myyntisaamisriski ja lainasaamisriski kohdistuu lähipiiriin, jota konsernin johto valvoo.
2013
1 114
0
Konserni on kirjannut myyntisaamisista luottotappioita
Konserni on kirjannut alas lainasaamisia
2012
8 723
120 028
Korkoriskien hallinta
Korkoriskin muodostaa mahdollinen rahoituslainojen korkojen nousu.
Konserni on solminut koronvaihto- ja optiosopimuksia suojaamaan vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiä.
Tilinpäätöspäivänä konsernin euromääräisiä rahoitusvelkoja oli suojattuna koronvaihto- sekä optiosopimuksin
22 milj. eurolla. Sopimusten kiinteät korot vaihtelivat 0.87 % ja 2.60 % välillä.
Vaihtuvat korot on pääosin sidottu 1 kk Euriboriin.
Sopimuksista 22,2 milj. euroa erääntyy vuoden 2016 loppuun mennessä.
Vastaavasti optio- ja forward start-tyyppiset sopimukset, yhteensä 38 milj euroa, alkavat
vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Herkkyyslaskelma
Keskimääräisen koron nousu 1.5 %-yksiköllä
Vaihtuvakorkoiset varat
Vaihtuvakorkoiset velat
Koronvaihtosopimukset
Yhteensä tuottoa
2013
2012
50 876
-69 833
2 021 455
2 002 498
78 617
-31 136
785 200
832 680
2013
14 749 381
13 445 995
12 162 065
2,3
1,2
2012
30 169 563
13 247 342
8 728 402
5,0
3,5
Konserni on pääasiallisesti altistunut käyvän arvon korkoriskille.
Maksuvalmiusriskien hallinta
Rahoitusomaisuus
Vaihto-omaisuus
lyhytaikaiset velat
Maksuvalmius, Current Ratio
Maksuvalmius, Quick Ratio
Current Ratio ohjearvot
Hyvä
Tyydyttävä
Heikko
yli 2,0
1-2
alle 1
Quick Ratio ohjearvot
Hyvä
Tyydyttävä
Heikko
yli 1,0
0,5-1,0
alle 0,5
49
Current Ratio -maksuvalmiustunnusluvun mukaisesti konsernin valmius selviytyä lyhytaikaisista
veloista rahoitusomaisuudella ja vaihto-omaisuudella on hyvä.
Quick Ratio -maksuvalmiustunnusluvun mukaisesti konsernin valmius selviytyä lyhytaikaisista
veloista rahoitusomaisuudella on hyvä.
Sopimuksiin perustuva korollisten rahoitusvelkojen maturiteetti esitetään kohdassa 23.
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategian mukainen optimaalinen pääomarakenne.
2013
31 922 232
529 479
4 492 320
26 900 432
44 823 966
60,0 %
Korolliset rahoitusvelat
Korolliset saamiset
Rahavarat
Nettovelat
Oma pääoma yhteensä
Nettovelkaantumisaste
Nettovelkaantumisaste ohjearvot
Erinomainen
Hyvä
Tyydyttävä
Heikko
2012
29 774 647
517 774
17 109 573
12 147 300
45 533 405
26,7 %
alle 10 %
10-40 %
40-80 %
Yli 80 %
Konsernin pääoman hallinta on nettovelkaantumisasteen mukaan tyydyttävä.
Konsernin pankkilainoihin liittyy tavanomaisia kovenantteja,
joiden ehdot konserni on täyttänyt molempina tilikausina.
Erityisehdoilla on sovittu raja-arvot koskien omaa pääomaa, omavaraisuusastetta, käyttökatetta ja
korollisten velkojen suhdetta käyttökatteeseen sekä velkojen maksukykyä että kykyä suoritua
lyhytaikaisista velvoitteista. Mikäli erityisehdot eivät täyty, lainat ovat eräännytettävissä.
26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Taulukossa esitetään kunkin erän kirjanpitoarvot ja käyvät arvot. Kirjanpitoarvot vastaavat
konsernitaseen arvoja. Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittelyperiaatteet
kaikista rahoitusinstrumenteista.
50
2013
kirjanpitoarvo
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakesijoitukset *)
Lainasaamiset lähipiiriltä
Muut lainasaamiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat sijoitukset *)
Rahavarat
Valuuttajohdannaiset *)
Hyödykejohdannaiset *)
Yhteensä
Rahoitusvelat
Pankkilainat
Valuuttatermiinit *)
Hyödykejohdannaiset *)
Koronvaihtosopimukset *)
Yhteensä
2013
Käypä arvo
2012
2012
kirjanpitoarvo
Käypä arvo
574 172
315 000
80 483
10 138 873
574 172
315 000
80 483
10 138 873
342 622
275 000
117 260
13 059 990
342 622
275 000
117 260
13 059 990
354 563
4 610 508
0
0
16 073 599
354 563
4 610 508
0
0
16 073 599
118 436
17 045 198
103 328
64 375
31 126 209
118 436
17 045 198
103 328
64 375
31 126 209
28 754 894
747 896
7 184 545
0
405 000
1 461 122
38 553 457
28 754 894
747 896
7 184 545
0
405 000
1 461 122
38 553 457
28 249 341
439 110
5 989 274
43 970
0
1 042 225
35 763 920
28 249 341
439 110
5 989 274
43 970
0
1 042 225
35 763 920
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käypään arvoon arvostetuista rahavaroista ja -veloista *) kaikki muut kuuluvat tasolle 1,
koska ne perustuvat samalaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin
toimivilla markkinoilla paitsi myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka kuuluvat tasolle 3, koska
niiden käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.
Taso 3 koskee ainoastaan noteeraamattomia osakkeita. Näitä on tilikaudella hankittu lisää
231 717 eurolla.
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia
hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:
Johdannaiset ja koronvaihtosopimukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Korko- ja valuuttajohdannaisten, koronvaihtosopimusten sekä viljafutuurien käyvät arvot
määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuja markkinahintoja.
Rahoitusleasinvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa
samanlaisten leasingsopimuksten korkoa.
51
Myytävissä olevat rahoitusvarat, lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset
Pankkilainat, ostovelat ja muut velat
Myytävissä olevien rahoitusvarojen, lainasaamisten, myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä
pankkilainojen, ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa,
koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen tai saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Noteeraamattomat osakesijoitukset
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa.
Käyvän arvon arviointi perustuu osakesijoituksia koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu
todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön
yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa
Poistot
Arvonalentumiset
Fuusiotappio
Kurssierot
Yhteensä
28. Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Ei purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella
maksettavat vähimmäisvuokrat
Alle 1 vuotta
1 - 5 vuota
Yhteensä
Konserni vuokralle antajana
Ei purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella
saatavat vähimmäisvuokrat
Alle 1 vuotta
Yhteensä
29. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
Pankkilainat
Käytössä olevat shekkitililimiitit
Rahoituslainat yhteensä
Konserniyritysten antamat vakuudet
Yrityskiinnitykset
Kiinteistökiinnitykset
Takaukset
Yhteensä
52
2013
2012
2 207 944
0
0
19 757
2 227 701
1 872 900
120 028
54 962
77 707
2 125 598
2013
2012
1 411
0
1 411
6 551
1 411
7 962
2013
2012
5 959
5 959
5 803
5 803
2013
2012
17 994 318
7 622 078
25 616 396
17 793 516
6 898 177
24 691 693
8 000 000
35 180 300
21 176 341
64 356 641
8 000 000
36 180 300
21 176 341
65 356 641
Lisäksi konsernin emoyhtiö on antanut konsernin velkojen yleisvakuudeksi konsernin suomalaisten
tytäryrityksien osakkeet konsernin omistusosuuden määrään asti.
Pantatut rahoitusvarat
Omasta puolesta pantatut
2013
0
2012
10 000 000
Omistusrajoitukset, pantatut käyttöomaisuushyödykkeet ja hankintasitoumukset
Leasingvastuut, rahoitusleasing
938 623
Leasingvastuut, muut vuokralle otetut
1 411
Arvonlisäveron palautusvastuut
290 573
915 547
6 551
332 281
30. Liiketoimintojen yhdistäminen
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Tilikausi 2013
Tilikauden 2013 aikana ei konserniin ole yhdistetty uusia liiketoimintoja.
Tilikausi 2012
Vertailutilikaudella 2012 Syrindi Oy:n sulautui Myllyn Paras Oy Konserniin 31.10.2011,
Konserniin fuusioitiin tuolloin seuraavat yhtiöt (omistus fuusiohetkellä):
Syrindi Oy kuului lähipiiriin.
Kotimaa
OOO Kolos-Ekspress
OOO Kolos-Holding
OOO Mir
TOO Nurly Dala
Venäjä
Venäjä
Venäjä
Kazakstan
Omistusos. %
emo
100,0 %
100,0 %
100,0 %
99,0 %
2012
Omistusos. %
konserni
100,0 %
100,0 %
100,0 %
99,0 %
Hankintamenolaskelmat on tehty taseen 31.12.2011 perusteella,
koska taseita 31.10.2011 fuusiohetkestä ei ollut saatavissa
Tuloslaskelmat on yhdistetty konserniin 1.1.-30.6.2012 ajalta.
31.10.2011
0
Hankintameno
53
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:
31.12.2011
Rahavarat
866 992
5 023 025
Vaihto-omaisuus
1 080 311
3 186 083
Ennakkomaksut, keskeneräiset hankinnat
4 411 673
Varat yhteensä
14 568 085
Velat yhteensä
-17 628 087
-17 628 087
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä
-3 060 002
Määräysvallattomien omistajien osuus
902
-105 372
Liikearvo
-3 164 472
Valuuttamääräiset varat ja vastattavaksi otetut velat on kurssattu 31.10.2011 kurssiin.
Edullisesta hankinnasta saatu voitto on tuloutettu laajan tuloslaskelman erissä.
31. Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
Tilikausi 2013
Tilikauden 2013 aikana ei konsernilla ole ollut liiketoimia määräysvallattomien omistajien kanssa.
Tilikausi 2012
Vertailutilikaudella Myllyn Paras Oy Konserni teki Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (FINNFUND)
suunnatun osakeannin MP Russia Oy:n osakkeista. Tämän myötä konsernin
omistusosuus MP Russia Oy:stä muuttui 100 %:sta 66,7%:iin.
Tytäryrityksestä omistetun osuuden pienentyminen ilman määräysvallan menettämistä
18.5.2012
14 344 193
13 516 290
827 903
Konsernin osuus omasta pääomasta annin jälkeen
Konsernin osuus omasta pääomasta ennen antia
Myyntivoitto konsernissa
54
32. Lähipiiritapahtumat
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat
Kotimaa
Emoyritys
Myllyn Paras Oy Konserni
Tytäryritykset
Myllyn Paras Oy Konsernin tytäryritykset
Myllyn Paras Oy
Myllyn Paras Oy Pakasteet
MP Tehdaspalvelut Oy
MP Pakastetehdaspalvelut Oy
OÜ Myllyn Paras
OÜ Seventeen
ZAO Erpolar
TOO MP Apanovka
MP Russia Oy
MP Russia Oy:n tytäryritykset
OOO Kolos-Ekspress
OOO Kolos-Holding
OOO Mir
OOO Agro-7
OOO Myllyn Paras -Kursk
OOO Myllyn Paras -Kursk:n tytäryritykset
OOO Uva
TOO MP Apanovka:n tytäryritykset
TOO Nurly Dala
Omistusos. %
emo
Omistusos. %
konserni
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Viro
Viro
Venäjä
Kazakstan
Suomi
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
99 %
67 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
99 %
67 %
Venäjä
Venäjä
Venäjä
Venäjä
Venäjä
0%
0%
0%
0%
0%
67 %
67 %
67 %
66 %
66 %
Venäjä
0%
32 %
Kazakstan
0%
99 %
Tilikausi 2013
Tilikauden 2013 aikana ei konsernilla ole tapahtunut muutoksia lähipiirissä.
Tilikausi 2012
Vertailutilikaudella 2012 ZAO Erpolar, OOO Myllyn Paras -Kursk ja OOO Uva yhdistettiin konserniin
ensimmäistä kertaa 30.6.2012. Tilinpäätökset ovat virheellisesti jääneet yhdistämättä edellisiltä tilikausilta.
Yhdistämisen vaikutus voittovaroihin, sitä vähentäen, on 630 tuhatta euroa ja vaikutus
määräysvallattomien omistajien osuuteen, sitä vähentäen, on 439 tuhatta euroa.
Vertailutilikaudella 2012 Myllyn Paras Oy Konserni on myynyt seuraavat yhtiöt MP Russia Oy:lle konsernin
sisäisellä kaupalla: OOO Kolos-Ekspress, OOO Kolos-Holding, OOO Mir ja OOO Myllyn Paras -Kursk.
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt
Tilikaudella 2013 lähipiiriin on kuulunut:
PS-Varastotilat Oy
Suomi
Vertailutilikaudella 2012 Syrindi Oy on sulautunut 31.10.2011 Myllyn Paras Oy Konserniin.
55
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat
2013
Myynnit
0
2013
Ostot
0
2013
Saamiset
321 100
2013
Velat
0
2012
Myynnit
0
2012
Ostot
0
2012
Saamiset
286 906
2012
Velat
0
Lähipiirilainat muuhun lähipiiriin kuuluville yhtiöille
Emoyhtiö Myllyn Paras Oy Konseni ja tytäryhtiö MP Russia Oy ovat myöntäneet lähipiiriin kuuluville
yhtiöille seuraavat lainat:
PS-Varastotilat Oy
Lainat tilikauden alussa
Tilikauden aikana myönnetyt lainat
Lainat tilikauden lopussa
Veloitetut korot
Tilikauden aikana saadut koronmaksut
Korkosaatavat tilikauden lopussa
Saatavat yhteensä tilikauden lopussa
2013
275 000
40 000
315 000
2012
225 000
50 000
275 000
13 946
-7 845
6 101
321 100
7 845
0
7 845
282 845
Myllyn Paras Oy Konserni on myöntänyt lainan 225.000 euroa.
Lainan korko on 12kk Euribor + 1,0 %. Laina erääntyy 27.8.2020.
Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 7.10.2021.
Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 23.8.2022
Lainan korko on 12kk Euribor + 1,250 %. Laina erääntyy 19.2.2023
Syrindi Oy
Lainat tilikauden alussa
Tilikauden aikana myönnetyt lainat
Laina yhdistetty 31.10.2011 sulautumisen yhteydessä
Lainat tilikauden lopussa
Korkosaatavat tilikauden alussa
Veloitetut korot
Korkosaatava yhdistetty 31.10.2011 sulautumisen yhteydessä
Korkosaatavat tilikauden lopussa
Saatavat yhteensä tilikauden lopussa
56
2012
1 886 440
100 000
-1 986 440
0
46 213
18 987
-65 200
0
0
Myllyn Paras Oy Konserni on myöntänyt yhtiölle lainan 2.000.000 euroa, josta nostettu
1.986.440,79 euroa ja lainalle kertynyt korkosaatava 65.199,68 euroa on sulautumisen
yhteydessä 31.10.2011 merkitty vastaanottavan yhtiön Myllyn Paras Oy Konsernin
kirjanpitoon kirjanpitoarvoin.
Lainat lähipiirille yhteensä
Korkosaatavat lähipiiriltä yhteensä
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat, palkkiot ja muut korvaukset
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Hallituksen jäsenet
Yhteensä
2013
315 000
6 101
2012
275 000
7 846
2013
2012
321 945
486 051
20 000
827 996
69 191
430 248
14 500
513 939
32. Aikaisempaa tilikautta koskevat takautuvat oikaisemiset
Vertailutilikaudelle 2012 on tehty seuraavat tilikautta koskeneet oikaisut:
Lyhytaikaisissa varoissa esitetyt ennakkomaksut on siirretty pitkäaikaisten varojen
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
2012
Pitkäaikaiset varat
Lyhytaikaiset varat
Ennakkomaksut
13 612 110
-13 612 110
Lyhytaikaisten varojen vaihto-omaisuuden arvo on oikaistu varastomuutoksen kautta.
Tämä on vähentänyt kertyneitä voittovaroja.
Oikaisulla ei ole verovaikutusta, koska se koskee Venäjällä olevaa maatalousvaihto-omaisuutta.
2012
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
-428 039
-428 039
Lisäksi omassa pääomassa esitetyt muuntoerot on erotettu kertyneistä voittovaroista omaksi eräkseen.
2012
Muuntoerot
-44 645
44 645
57
KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KIRJANPITOKIRJAT
Päiväkirjat
Päiväkirjat
Pääkirja
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Palkkakirjanpito
Tasekirja
Tase-erittelyt
TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA
Kassatositteet
Pankkitositteet
Myyntilaskut
Myyntimaksut
Ostolaskut
Ostolaskut
Ostomaksut
Palkkatositteet
Palkkajaksotukset
Muistiotositteet
Kassapäiväkirja
Pdf-tallenteena
Pdf-tallenteena
Atk-osakirjanpitona
Atk-osakirjanpitona
Atk-osakirjanpitona
Erikseen sidottuna
Paperi tulosteena
31.12. 2019 asti
KA
paperitositteina
TO
paperitositteina
11 ja 12 paperitositteina
MM
paperitositteina
V12
paperitositteina
E12
sähköinen arkisto E-Office-järjestelmä
OM
paperitulosteena päiväkirjassa
PA
paperitositteina
PA
paperitositteina
MU, ALV paperitositteina
60

Myllyn Paras -konserni tasekirja 30 06 2013

Transcription

Similar documents

Myllyn Paras Vierasvara Kypsä Lihapasteija

PDF-muodossa olevasta ohjeesta

Vuosikertomus - Pellon Sähkö Oy

Toimintakertomus ja tilinpäätös - Sivakka

promootio-ohjeeseen - Kauppakeskus Mylly

Toimintakertomus Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus (PDF 2

3l)^J1tlJ^alIun^1

Info 15_1.indd - Pääkaupunkiseudun sähköteknikot ja

lue koko tarina (pdf)

Etelä-Satakunnan Puhelin Oy VuOSikErtOmuS 2013 TIET OL

Vuosikertomus 2013 - Jyväskylän Vuokra

HYPO - VUOSIKERTOMUS 2012 - Suomen Hypoteekkiyhdistys

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän

Nokia vuonna 2010

VUOSIKERTOMUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2013

Rakennusvalvonnan ja rakennusluvan