Käsikirjoitus

Videot verkossa 2012
Käsikirjoitus
21.3.2012
Meri Kailanto (meri.kailanto@tut.fi), tutkija
TTY Hypermedialaboratorio
Pohjautuu kirjaan:
Jouko Aaltonen. (2002). Käsikirjoittajan työkalut: Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas.
Kiitos Mikko Uimoselle karsinta-avusta!
Käsikirjoituksen vaiheet
•
•
•
•
•
•
•
Aihe, päälause (premissi…)
Näkökulma
Tyylilaji
Synopsis
Treatment/kohtausluettelo
Käsikirjoitus
(ohjaus-/leikkauskäsikirjoitus…)
Käsikirjoitus
• Yleisestä yksityiskohtaiseen (vrt. aihe,
päälause, synopsis, treatment,
kohtaukset)
• Käsikirjoituksen rooli
– Roadmap
– Kaikki pysyy kartalla mitä tehdään
– Apuna budjetin määrittelyssä
– Pitää viestin selkeänä eri osapuolille
Käsikirjoitus
• Millainen on hyvä käsis?
– Selkeä
– Konkreettinen (vähän adjektiiveja, paljon
verbejä ja substantiiveja)
– Samaistuttava päähenkilö
– Tarina/juoni, draamallinen rakenne
TTY:n BME:n koulutusohjelman mainos:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=0Z8JJky1eYk
Mistä liikkeelle
• Perusstrategioita mistä lähteä liikkeelle: henkilö ja
juonikeskeinen lähestymistapa
Henkilökeskeinen
- Mietitään henkilöiden ulkoiset ja
sisäiset piirteet, luonteet,
henkilösuhteet, elämänvaiheet
ensin -> käsikirjoituksen alkuun
- Dokumenttielokuvassa selvitetään
henkilöön liittyvät faktat
mahdollisimman tarkkaan
- Kuvittelee mitä valmiille hahmoille
voisi kussakin tilanteessa tapahtua
Juonikeskeinen
- Henkilökeskeistä tavallisempi
- Lähdetään liikkeelle juonen
punomisesta, sommittelusta ja
rytmittämisestä
- Henkilökuvat syntyvät ja hioutuvat
juonen mukaan
Ideointi
• Perinteiset ideointi menetelmät toimii myös
käsikirjoittamisessa (esim. mind map,
aivoriihi…)
• Taustatietojen kartoitus
– Ideoita/faktaa
• Kuvauspaikoilta
• Haastattelemalla
• Kirjallisesta lähdemateriaalista
Rakenteen määrittelyn välineitä
•
Lappumenetelmä
– Ohjelman eri elementit, faktat, tapahtumat, painotettavat asia lapuille
– Värikoodauksella samantyyppiset jutut, esim. haastattelujaksot omallaan, kaaviot
omallaan, laitteen osien esittely omallaan…
- Kortteja järjestelemällä voi tutkia rakennetta ja rytmitystä ja lopulta työstää esim.
kohtausluetteloksi
- Samaa menetelmää voi käyttää leikkausvaiheessa
•
Graafiset esitykset
– Piirretään esitettävät asiat ja niiden suhteet paperille
•
Treatment
– Juoni ensin treatmentin muotoon
– Helppo havaita rakenteelliset ongelmat ja epäjohdon mukaisuudet
•
Kohtausluettelo
– Treatmentin sijaan voi tehdä kohtausluettelon
– Kohtaukset nimetään, numeroidaan ja merkitään (INT, EXT)
– Voidaan hyödyntää lappumenetelmää
•
Schraderin metodi
TTY:lle opiskelemaan ”Vähän kiva että sääkin…”:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=WmgEvzSWMu4
Elokuvakerronnan osatekijät
Ola Olssonin malli (Aaltonen, 2002)
Kuvan sisältö
1.
Ihminen
2.
Vaatteet (puvustus)
3. Ympäristö (lavastus)
4. Esineistö (rekvisiitta)
5. Ajankohta
6. Kuvan sommittelu (rajaus)
Kuvan esitystapa
7. Kuvakoko
8. Kuvakulma
9. Kameran liikkeet
10. Valaisu
11. Leikkaus
Ääni
12. Tehosteäänet
13. Musiikki
14. Dialogi
15. Elokuvan nimi
Klassisen draaman malli vs. Ola Olssonin malli
• Freytagin kaava:
– Ekspositio eli
esittelyjakso
– Konflikti eli ristiriidan
ilmaantuminen
– Komplikaatio eli kehittely
– Kriisi tai kliimaksi
– Loppuratkaisu
Kuva: Elokuvan taju -oppimateriaali
• Ola Olssonin malli
–
–
–
–
–
–
Alkusysäys
Esittely
Syventäminen
Ristiriidan kärjistyminen
Ratkaisu
Häivytys
• Malli sopii työkaluksi, mutta
ei pidä noudattaa liian
mekaanisesti
Kolmen näytöksen malli
• 1. näytös: Viritys
–
–
–
–
Rakennetaan puitteet
Esitellään päähenkilö
Tarinan lähtökohdat ja tilanne
Loppuvaiheilla uusi käännekohta
• 2. näytös: Kehittely
– Valtaosa tarinaa
– Konflikti kehittyy, kunnes lopussa uusi käännekohta
• 3. näytös: Ratkaisu
– Mitä päähenkilölle tapahtuu, onnistuuko vai
epäonnistuuko, jääkö henkiin kuoleeko
Alku ratkaisee
• Alun pitää olla
– Tehokas (!= vauhdikas)
– Uteliaisuutta herättävä
– Katsojaa puhutteleva
• Parasta mennä suoraan
asiaan
• Tsehov: kun on kirjoittanut
viisinäytöksisen näytelmän 1.
näytöksen voi poistaa ->
tehokkaimmin alkuun
Olssonin lista aloittamismahdollisuuksista:
1. Kunnollinen vahva konflikti
2. Henkilön päätös, tahto johtaa toimintaan
3. Aloitetaan toiminnan käännekohdasta
4. Pelissä on jotain tärkeää
5. Ennakointi
6. Lupaus tulevasta ongelmasta, uutisesta yms.
7. Ilmoitus - Otsikko – Alkuteksti
8. Teaser (tulevia tapahtumia välähdyksinä)
9. Epätavallinen miljöö
10. Epätavallinen käsittelytapa
11. Epätavallinen yhdistelmä
12. Epätavallinen näkökulma
13. Tavallinen miljöö, käsittelytapa ja näkökulma
14. Palapeli, tiedetään A mutta ei B:tä
15. ”Pienin mahdollinen kuva”, konfliktin esittäminen
pienimmällä mahdollisella tavalla, repliikillä, kuvalla
tai eleellä
Ultimaten SM-finaalin mainos: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=KAlJblLB5js
Pahaa verta- elokuvan teaser: http://www.youtube.com/watch?v=YbLIJUo01G8&feature=player_embedded
Kohtaus
• Ajallisesti tai paikallisesti rajattu tilanne elokuvassa
• Voi olla yhden kuvan mittainen tai käsittää monia kuvia
– Joka kohtauksessa jännite tai konflikti, käännekohta (esim.
paljastava repliikki)
– Vähintäänkin pääajatus, muutoin kohtaus on turha
– Olsson: Analogia koko teoksen ja kohtauksen rakenteen
välillä
• Voidaan istuttaa asioita tulevia kohtauksia varten
• Kohtausjako käytännöllisyyden vuoksi
– Budjetin laadinta, kuvausaikataulu…
• Kohtaukselle nimi, tapahtumapaikka, int/ext,
vuorokauden aika, (studiossa?)
Dialogi
Dialogi välineenä
• Informaation välittäminen
• Juonen eteenpäin vieminen
• Karkterisointi: mitä puhe kertoo
henkilöistä, miten puhuu,
minkälaista kieltä käyttää
• Ilmapiirin luominen
• Piiloteksti: mitä on sanojen
takana (puhuu muuta kuin
tarkoittaa…)
• Repliikki, dialogin perusyksikkö
– Reaktio tilanteeseen tai toiseen
henkilöön
– Koominen lausahdus
– Viittaus juoneen
– Viittaus henkilön
luonnehdintaan
– Seuraavaan kohtaukseen
viittaava siirtymä
• Dialogilla ja repliikillä oltava syy, muuten sen voi karsia pois
• Ken Dancyger:
• Auttaako juonta eteenpäin
• Onko sillä mitään tekemistä juonen kanssa
• Tyylilaji vaikuttaa
• Elokuvassa dialogi on luonnollista tiiviimpää, mutta täytyy kuitenkin elää
• Voidaan myös improvisoida -> luonnollisempia näyttelijänsuorituksia
Selostusteksti ja monologi
• Selosstusteksti eli speak
– Laajentaa ja selventää
kuvan ja muun äänen
välittämää informaatiota
– Voi olla apuna myös
tunnelman luomisessa
– Kun kuva ei vastaa
kysymyksiin Mitä-MissäMilloin-Miten-Miksi-Kuka
– Selostaja voi näkyä kuvassa
tai vaan kuulua taustalla
•
Monologi: dialogin ja speakin välimuoto
–
–
–
Persoonallinen ääni, luonne
Kertoo ulkopuolisena tarinaa tai kommentoi
tapahtumia
Ei tarvitse olla ihminen tai ylipäätään elävä
• Hyvä selostusteksti:
–
–
–
–
–
–
–
–
Teksti lyhyttä
Selkeys ja yksikertaisuus
Paljon verbejä
Ei tarpeettomia lukuja tai tilastoja
Lyhyitä tuttuja sanoja
Ei vieraita ilmauksia
Konkreettista elävää kieltä
Sopivasti kielikuvia/kevennyksiä
• Ensin kirjoittaa ja sitten karsia
• Kannattaa lukea ääneen…
•
•
Ei kannata sijoittaa liian toiminnallisen
osuuden päälle
Kuvan ja tekstin vastakkaisuutta voi
käytätä tehokeinona: kuva tosi, teksti
valhe
BME toisesta vinkkelistä: http://www.youtube.com/watch?v=gAE7kVS1yD4
Dokumentin rakenne
•
•
•
•
Kansilehti: Elokuvan/ohjelman nimi, käsikirjoittajat, versio
(Rooliluettelo)
(Kohtausluettelo)
Tilausohjelma: kohderyhmä, ohjelman tavoitteet, käyttötavat,
tyylilaji, toteuttamistavat
• Käsikirjoitus
• Liitteet
–
–
–
–
Perustelut: miksi juuri tämä pitäisi tehdä
Ohjaajan, tuottajan, käsikirjoittajan ansioluettelo
Tuotantoyhtiön esittely
Valokuvia
• Riittävän väljä asettelu, että mahtuu muistiinpanoja ja merkintöjä
Rakenne:
Yksi- tai kaksipalstainen käsikirjoitus
• Yksipalstainen (amerikkalainen perinne)
–
–
–
–
–
–
Isoilla kirjaimilla kohtauksen otsikko
Kuvassa näkyvät asiat ja toiminta koko sivun leveydeltä
Repliikit puhujan nimen alle keskitettynä
Helppolukuisempi
1 sivu n. 1 min
Esim. SolarFilms: Tummien perhosten koti
• Kaksipalstainen
–
–
–
–
–
Vasemmalle puolelle mitä kuvassa näkyy ja tapahtuu
Oikealle puhe ja muut äänet
Helpompi tehdä merkintöjä ja suunnitelmia
1 sivu n. 1,5 min
Esim. kuvakäsikirjoitus: ABCD –muistisääntö hoitotyössä –
opinnäytetyön liite
Käsikirjoituksen analysointi
Rakenteen analysointi
•
Draamalisessa
–
–
–
–
–
–
–
–
–
•
Voiko päähenkilöön samaistua/onko kiinnostava
Esitelläänkö hlön päätavoite tarpeeksi aikaisin ja onko
se tarpeeksi vahva
Onko tarpeeksi välitavoitteita
Onko vastavoima tarpeeksi vahva, esitelläänkö oikealla
hetkellä
Saavuttaako päähenkilö tavoitteensa liian aikaisin?
Tapahtuuko tarpeeksi kehitystä
Täydentävätkö sivuhenkilöt oikealla tavalla?
Saako katsoja oikean määrän informaatiota oikealla
hetkellä?
Ovatko kirjoittajan tavoitteet liikaa näkyvillä?
Kaikessa
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Ovatko jaksot ja kohtaukset liian pitkiä
Onko joka kohtauksella tarkoitus kokonaisuuden
kannalta
Onko kohtausten välillä jokin yhteys vai onko joku
irrallinen
Ovatko siirtymät kunnossa
Perättäiset kohtaukset: onko liian samanlaisia, liian
tasarytmisiä
Onko loogisesti ja emotionaalisesti järjestetty
Eteneekö ohjelma
Huipentuuko lopussa
Puhutteleeko kohderyhmää
Sisällöllinen analysointi
•
Onko faktat oikein
•
Vastaako tavoitteita
•
Onko painotukset oikein
Tuotannollinen analysointi
•
Puretaan käsikirjoitus ja lasketaan budjetti
–
–
•
Tarvittaessa esim. roolien yhdistelyä
Monesti voidaan tehdä eri jipoilla halvemmalla, mutta
jossain vaiheessa tuloksesta tulee vaatimattomampi ja
vähemmän näytävä
Keston arviointi 1 sivu 1min/1,5min (karsiminen
tarvittaessa)
–
Myös draamallinen rakenne voidaan tarkistaa kestosta
Käsikirjoitus työkaluna
•
Kuvakäsikirjoitus eli storyboard
– Kohtaus jaetaan kuviksi
– Näkökulmat, kuvakoko (yleiskuva(YK), laaja kokokuva (LKK), kokokuva (KK),
laajapuolikuva (LPK), puolikuva (PK), puolilähikuva (PLK), lähikuva (LK),
erikoislähikuva(ELK)
– Kuvan arvioitu kesto
– Kameran liikkeet
– Yksi palsta lisää kuville
•
Ohjaus-/kuvauskäsikirjoitus
– Huomoioita esim. kuvauskalustosta, valaisusta, näyttelijäntyöstä
•
Leikkauskäsikirjoitus
– Kuvausvaiheen jälkeen, kun on katsottu kuvattu materiaali läpi
– Ohjeistusta leikkaajalle
– Lappumenetelmä: kohtaukset, teemat, tärkeät yksityiskohdat voidaan järjestää
uudelleen leikkausprosessin edetessä
– Speak voi olla joskus järkevää viimeistellä vasta ensimmäisen leikkauksen jälkeen
Mainoselokuva, tietoisku
• Tiivis ja taloudellinen
ilmaisu (5s-2min)
• Vetoaa tunteisiin:
turvallisuus, rakkaus,
menestyminen
• Osa muuta kampanjaa
– Tunnettava taustatiedot,
tavoitteet, strategia
• Pääsanoma (sanallisesti
ja visuaalisesti)
• Pääkuva (kiteyttää
pääsanoman ja visualisoi
tuotelupauksen)
Hyvä mainoselokuva
• Yksinkertainen
• Inhimillinen
• Uskottava
• Sekä faktaa että fiktiota
• Kunnioittaa katsojaa
• Haastaa katsojan sopivasti
Rakenne vaihtoehtoja:
•
Tarina
•
Tilannekuvaus
•
Esittely
•
Demonstraatio
•
Testimonial
•
Tuotekuvaus
•
Uutinen
•
Kollaasi
•
Lyyrinen muoto
Dokumenttielokuvan käsikirjoitus
• Dokumenttielokuva voi
– Kertoa tarinoita, argumentoida, kommentoida,
olla henkilökohtaisia, moniäänisiä, runollisia
– Draamallisia, eeppisiä, kategorisia, retorisia,
esseemuotoisia
• Dokumentin rakennetta ei pysty aina tarkasti
kirjoittamaan etukäteen –> ei tiedetä mitä
tulee tapahtumaan
– Suunnitelma: mitä aikoo kuvata, miksi, millaisiin
kuvauspaikkoihin on pääsy, tietoa tekijöistä,
lisämateriaalia, budjetti ja muut suunnitelmat
Lähteitä
• Aaltonen, J. (2002). Käsikirjoittajan
työkalut: Audiovisuaalisen käsikirjoituksen
tekijän opas
• Raike, A., Laitinen, K., Viikari, T. Elokuvan
taju. http://elokuvantaju.uiah.fi