Asukasviesti 1/2012

1/2012
SÄ
S
Ä
V
I
Ä
P
Ä
T
T
AA VE
M
U
U
K
Ä
I
R
Ä
7 ÄMP
Pyykki
20 litraa
13 %
aa
Keittiö 35 litr
22 %
26 %
n
Peseytymine
60 litraa
WC 40 litraa
39 %
ja!
Ta
teko
n
e
id
a
k
k
u
s
a
rvitaan
Sisältö:
PÄÄKIRJOITUS
Menestyksekäs
Pääkirjoitus3
LAHDEN TALOT OY
Mariankatu 19
15110 Lahti
Invakäynti
Vaihde
Telekopio, vuokravalvonta
(03) 851 570
(03) 851 5771
Mariankatu 19 A
etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi
www.lahdentalot.fi
ASUNTOJEN TARJONTA
(03) 851 5711
avoinna ma–pe 9–12
puhelinaika
ma–pe 9–15
asuntoasiat sähköpostilla
asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi
asuntosihteeri
Helminen Katri
asuntosihteeri Kuusterä Anne
asuntosihteeri Toivanen Ella
asuntosihteeri Turtiainen Hilkka
palvelupäällikkö
Karppinen Terttu
(03) 851 5719
Lahden Talot on luotettava, turvallinen ja
kilpailukykyinen4
Muuttokyselyn vastaukset tärkeitä Lahden Taloille
4
Uusia asuntoja haettu jo kuukausia etukäteen
5
Suurin pudottaja -kilpailu osa Green City -hanketta
6
Media seuraa kilpailua
7
Vuoteen 2016 säästetään 500 asunnon
energiankulutus8
”Pohjoismaihin Opecin kaltainen vesiorganisaatio”
9
Kun nuorena oppii säästämään, ei vanhanakaan
osaa tuhlata
9
Ovatko tässä Euroopan vihreimmät vuokratalot?
10
Uusi valaistus säästää energiaa, työtä ja euroja
12
Asukasaktiivin ajatuksia: Omaa itseä haastamassa
13
ISÄNNÖINTI
sähköposti etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi
Sisustus ei ole aina rahasta kiinni
14
isännöintipäällikkö
isännöitsijä
isännöitsijä
isännöitsijä isännöitsijä
isännöitsijä huoneistotarkastaja
huoneistotarkastaja
Joskus tarvitaan kalustettu koti
16
VUOKRAVALVONTA
(03) 851 5720
avoinna/puhelinaika
ma–pe klo 9–12
muina aikoina sähköpostilla vuokranmaksu@lahdentalot.fi
tai sopimuksen mukaan
vuokrasihteeri
Lehtonen Tuula
vuokrasihteeri Soittu Tuulikki
Koskinen Matti
Jäntti Ville
Loippo Ari
Mikkonen Pirjo
Ryhänen Terho
Urpelainen Eija
Hiltunen Lauri
Laatta Tuukka
(03) 851 5731
(03) 851 5733
(03) 851 5737
(03) 851 5732
(03) 851 5734
(03) 851 5736
(03) 851 5735
(03) 851 5739
HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS
Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta
Onnenkodon käyttöveden lämmittämiseen
aurinkokeräimet16
Painajainen Rouvasmannissa: Kuoleman illallinen
17
Asumisen muistilista
18
Lahden Talojen talouden ja toiminnan
tavoitteet toteutuivat vuonna 2011
18
Sanaristikko19
Julkaisija: Lahden Talot Oy
Päätoimittaja: Juhani Jokelainen
Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Markus Herrainsilta, Ville Jäntti
Valokuvat: Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talojen asukkaat,
Lahden Talot Oy, Saara Vauramo
Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä
Taitto: Juha Kortelainen, JK2
Painopaikka: Aldus Oy
Painosmäärä: 6 500 kpl
Seuraava Asukasviesti ilmestyy 5/2012
2
Uusiin asemiin
19
Ylimääräinen korotus hyvitetään
määritettäessä 2013 vuokria
19
Etusivun grafiikka: Juha Kortelainen
Vuorokautisen vedenkulutuksen jakaantuminen
eri käyttökohteisiin
vuosi 2011
V
iime vuosi oli Lahden Taloille menestyksekäs monessa
suhteessa. Konsernin asunnot olivat edelleen hyvin kysyttyjä,
mikä loi pohjan asuntojen korkealle
käyttöasteelle ja vakaalle taloudelle.
Heikkenevä yleinen talouskehitys ei
näkynyt – ainakaan vielä – luottotappioiden tai vuokrasaatavien kasvuna.
Luottotappioi­den määrä jopa väheni
edellisvuodesta.
Konsernin kaikki kolme yhtiötä
tekivät positiivisen tuloksen, ja konsernin tulos oli budjetoitua parempi. Vuokrataloyhtiössä hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta on mahdollista rakentaa uusia taloja ja lisätä
kiinteistöjen korjaustoimintaa. Myös
vuokrankorotukset pysyvät kohtuullisina. Siten hyvä talouskehitys on
sekä vuokralaisten että yhtiön etu. Se
on myös omistajan etu, koska uudisrakentaminen ja perusparantaminen kasvattavat omistuksen arvoa ilman, että kaupungin tarvitsee tehdä lisäsijoituksia yhtiöön.
Vuosi 2011 oli Lahden Talojen historian voimakkainta rakentamisen aikaa. Yhtiön lippulaiva Lanssikadun matalaenergiatalo valmistui ja sen jatkokohde vapaarahoitteinen Lanssikatu 7 aloitettiin. Kolme uutta erityiskohdetta valmistui. Lisäksi
alettiin rakentaa kehitysvammaisille tarkoitettua Salinmäen palvelutaloa. Uudisrakentamisen rinnalla panostettiin voimakkaasti perusparantamiseen ja -korjaamiseen. Katsastajankatu, Sykekatu, Kansakoulunkatu ja Kerinkallionkatu olivat vuoden suurimpia hankkeita.
Aktiivinen rakennuttaminen tuotti julkista huomiota: Lahden
Talot nimettiin vuoden rakentajaksi Lahdessa. Perusteena olivat mm. matalaenergiatekniikan kehitystyö ja käyttöönotto sekä
erityisryhmien asuntojen rakennuttamisen toimintamalli. Tämä
malli on herättänyt kiinnostusta laajemmaltikin kunnissa ja kuntien vuokrataloyhtiöissä.
Mallin pohjalta käynnistyi yhteistyö naapurikunnan Hollolan kanssa. Tarkoituksena on rakennuttaa Salpakankaalle palvelutalo, joka palvelee Hollolan ja muiden Oiva-yhteistyökuntien vanhuksia. Lahden Talot tuo hankkeeseen rakennuttamisen
ja rahoituksen osaamisen ja Peruspalvelukeskus Oiva sosiaali-
ja terveyspalveluiden erikoisosaamisen. Hanke on Kuntatekniikka-lehden mukaan uusi avaus kuntayhteistyössä. Muualla ei kuulemma ole toteutettu vastaavia, kuntarajat ylittäviä hankkeita.
Keväällä selvitettiin asukaskyselyllä, mitä mieltä asukkaat ovat
yhtiön palveluista. Ilahduttavasti lähes kaikkien palveluiden koettiin parantuneen kahden vuoden takaisesta vastaavasta kyselystä. Esimerkiksi siivouksen, huoneistokorjausten,
asukasvalinnan ja vuokravalvonnan
palvelut paranivat asukkaiden mielestä selvästi.
Viime vuoden merkittävimpiä
käyntiin polkaistuja projekteja oli
asukkaiden ja yhtiön yhteinen vedensäästöprojekti Suurin pudottaja.
Tässä jos missä asukkaiden ja kiinteistönomistajan intressit ovat yhteiset: säästämällä vettä säästetään kuluja. Yhtiö on jo usean vuoden ajan toteuttanut omaa vesiprojektia kunnostamalla ja uusimalla vesikalusteita systemaattisesti eniten kuluttavissa kohteissa. Tulokset ovat olleet hyviä: hankkeisiin käytetyt varat palautuvat säästöinä muutamassa vuodessa. Nyt nähdään, mikä on
ns. inhimillisen tekijän vaikutus. Arvaan, että muutokset henkilökohtaisissa kulutustottumuksissa voivat vähentää vedenkulutusta jopa saman verran kuin tekniset parannukset. Tsemppiä pudottajille! Tästä kilpailusta hyötyvät kaikki Lahden Talojen asukkaat!
Tänäkin vuonna teemme parhaamme palveluidemme laadun
sekä asukkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi.
Lisäämme sähköisiä kyselyitä asukkaiden näkemysten selvittämiseksi. Toivomme myös, että nykyisiä palautejärjestelmiä käytetään aktiivisemmin. Esimerkiksi kotisivujen palautekanavalle
mahtuisi enemmänkin palautteita. Ylipäätään kirjallinen ilmoitus ongelmissa tai kommenteissa on paikallaan: asia tulee dokumentoitua ja vastauksen saa nopeasti.
Kiitokset asukkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä ja
miellyttävästä yhteistyöstä! Toivon teille kaikille onnellista
vuotta 2012!
Juhani Jokelainen 2.1.2012
3
Uusia asuntoja haettu
jo kuukausia etukäteen
Lahden Talot on
luotettava,
turvallinen ja
kilpailukykyinen
L
ahden Talot tunnetaan vuokranantajana hyvin Lahdessa. Yhtiö on
ylivoimaisesti tunnetuin alueella toimiva vuokranantaja, ja sen tunnettuus on merkittävästi parempi kuin Suomen suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöiden keskimäärin. Lahden Taloja pidetään myös luotettavana, sen vuokrasuhdetta turvallisena ja vuokratasoa kilpailukykyisenä.
Tämä käy ilmi vuokrataloyhtiöiden
tunnettuutta ja imagoa käsittelevästä
tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimukseen
vastanneista lahtelaisista 63 prosenttia
tuntee Lahden Talot vähintään kohtalaisesti ja 40 prosenttia pitäisi Lahden Talojen asuntoa kiinnostavimpana, jos olisivat
nyt valitsemassa vuokra-asuntoa. Toiseksi parhaiten tunnetaan yksityiset vuokranantajat (44 prosenttia) ja kolmanneksi
parhaiten VVO:n (37).
Lahden Talojen tunnettuus on parantunut peräti 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 lähtien, jolloin kaupunkien vuok-
rataloyhtiöiden tunnettuutta tutkittiin
ensimmäisen kerran. Samaan aikaan suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöiden tunnettuuden keskiarvo on laskenut
hieman­ja oli tuoreessa tutkimuksessa
44 prosenttia.
Väärä mielikuva
rauhattomuudesta
Sekä luotettavuudessa, vuokrasuhteen
turvallisuudessa että vuokratason kilpailukykyisyydessä Lahden Talot liikkuu aivan omalla tasollaan verrattuna kilpailijoihin. Vastaajista 41 prosenttia piti yhtiötä luotettavana (kilpailijoita 12 pros.),
48 prosenttia vuokrasuhdetta turvallisena (kilpailijoita 10 pros.) ja 44 prosenttia
vuokratasoa kilpailukykyisenä (kilpailijoita 11 pros.).
Tutkimustulosten erikoinen piirre on,
että Lahden Talojen asuntoja pidetään
merkittävästi rauhattomampina kuin kilpailijoiden asuntoja. Vastaajista 36 prosenttia oli sitä mieltä, että asuntojen rau-
hattomuus kuvaa Lahden Taloja erittäin
hyvin tai hyvin.
– Tätä väärinkäsitystä emme näköjään
ole onnistuneet oikaisemaan. Erityisesti
omistusasunnossa asuvat pitävät asuntojamme rauhattomina, sanoo Lahden
Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen­
huvittuneena. – Omien asukkaidemme
mielestä asuntomme eivät ole rauhattomia, ja tutkimusten mukaan asuntomme ovat selvästi rauhallisempia kuin kaupunkien vuokrataloyhtiöiden asunnot
keskimäärin!­
Vuokrataloyhtiöiden tunnettuutta ja
imagoa käsittelevän tutkimuksen teetti
kahdeksan kaupunkien omistamaa vuokrataloyhtiötä Finnish Consulting Groupilla. Lahden Talojen imagoa verrattiin
VVO:n, Saton, Avaran, TA-Asuntojen ja yksityisten vuokranantajien imagoon. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin
vuonna 2009.
Lahden Taloilla on vuoden 2012 alussa
haettavana peräti 79 uutta tai uuden veroista asuntoa. Tammikuun loppuun saakka ovat haettavana Kerinkallionkatu 15:n
asunnot, joiden perusparannus on loppusuoralla ja asunnot muuttovalmiita maaliskuun alussa. Helmikuun alussa alkaa
hakuaika Lanssikatu 7:n asuntoihin, jotka ovat valmiit ottamaan uudet asukkaat
vastaan kesäkuun alussa.
Kerinkallionkatu 15 on senioritalo, jonka asunnot on suunnattu etupäässä yli
55-vuotiaille. – Perusparannuksen valmistuminen on ilmeisen odotettu asia, koska talon asuntoja tiedusteltiin ensimmäisen kerran jo viime vuoden heinäkuussa,
kertoo Lahden Talojen asuntosihteeri Katri Helminen.
Talon 52 asunnoista 13 on 44,5-neliöistä kaksiota, 39 puolestaan 30,5-neliöistä yksiötä. Perusparannuksen yhteydessä molempia asuntotyyppejä on avarrettu: kaksion keittokomero on yhdistetty
olohuoneen kanssa tupakeittiöksi ja yksiön huonetta on avarrettu poistamalla
huoneen ja keittokomeron välinen seinä.
Lisäksi molempien asuntotyyppien kylpyhuoneet ovat suurentuneet tuntuvasti ja asunnot saaneet reilusti lisää säilytystilaa.
Kerinkallionkatu 15:n asunnoissa
ja talon yleisissä tiloissa tupakointi on
kielletty.­ ­­­
Auringonkukkaa ja Burgundia
Lanssikatu 7:n asuntojen varsinainen haku alkaa helmikuussa, valinta aloitetaan
maaliskuussa. Maaliskuuhun mennessä
valmistuu myös yksi malliasunto, johon
tulevat asukkaat pääsevät tutustumaan.
Myös Lanssikatu 7 kiinnostaa; marraskuun loppuun mennessä asuntosihteeri
Ella Toivanen oli vastaanottanut jo lähes
20 hakemusta.
Uutuuskohteeseen valmistuu 27 asuntoa, joista 18 on kaksioita, viisi kolmioi-
ta ja neljä tupakeittiön ja alkovin asuntoja. Asuntojen koot vaihtelevat 33 neliöstä
85 neliöön.
Kaikkien asuntojen sisustuksesta ei
tule samanlaisia, vaan värivaihtoehtoja
tulee kolme: harmaasävyinen Klassinen,
kellansävyinen Auringonkukka ja tummahko punainen Burgundi. Asuntojen lattiamateriaaliksi tulee laminaatti, ja keittiöt varustetaan keraamisin liesin ja tiskikonein.
Lanssikatu 7 on vapaarahoitteinen
vuokratalo, joten sen vuokratasosta tulee totuttua korkeampi. Kiinteistö on täysin savuton, eikä asukkailla saa olla eikä
asuntoihin saa tuoda lemmikkieläimiä.
Sekä Kerinkallionkatu 15:een että
Lanssikatu 7:ään asennetaan asuntokohtaiset vesimittarit, joten uudet asukkaat
maksavat vedestä todellisen kulutuksen
mukaisesti.
Lanssikatu 7:n asuntojen pohjakuvat:
Muuttokyselyn vastaukset tärkeitä Lahden Taloille
Lahden Talot kehittää asiakaspalveluaan muun muassa muuttokyselyllä, joka lähetetään kuukauden asumisen jälkeen automaattisesti kaikille uusille asukkaille, joiden sähköposti on ilmoitettu Lahden Taloille. Muuttokysely otettiin käyttöön viime vuoden huhtikuun alussa. Kyselyyn saadaan kuukausittain
noin 20 vastausta, joista jokainen on Lahden Taloille tärkeä.
– On kaikkien etu, että asukkaat vastaavat kyselyyn, sillä
vastauksista saamamme tiedon perusteella pystymme kehittämään palveluamme, sanoo Lahden Talot Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Terttu Karppinen.
Muuttokyselyn kysymykset koskevat muun muassa asukasvalintaa, asunnon näyttöä, huoneiston kuntoa, huoneistotarkastusta, huoneistokorjauksia, isännöintiä ja kiinteistöhuoltoa. Lisäksi kysytään, mistä vastaaja sai tiedon Lahden Taloista
ja voiko vastaaja kokemuksensa perusteella suositella Lahden
AS. 10, 16, 22, 27
3H+KK • 55,0 m2
Taloja tuttavilleen. Kyselyyn voi vastata joko omalla nimellään tai nimettömänä.
Palaute hyvää
Vastauksissa saatua palautetta Terttu Karppinen pitää hyvänä. – Esimerkiksi asukasvalinnassa asiakaspalveluhenkilöstön tavoitettavuus ja yhteydenoton nopeus saavat kiitosta. Suurin osa vastaajista voi suositella Lahden Taloja
tuttavilleen, Terttu Karppinen kertoo.
Vaihtoehtokysymyksen lisäksi kyselyssä on myös avoin
kohta, jossa vastaaja voi omin sanoin kertoa kokemuksistaan ja yhtä lailla antaa kiitoksia kuin kertoa epäkohdistakin. Jos vastaaja haluaa, että hänen esille tuomaansa
asiaan puututaan, hänen kannattaa jättää yhteydenottopyyntö kotisivujen sähköisten palveluiden kautta.
AS. 9, 15, 21
2H+KK
51,5 m2
Peilikuvana
AS. 12,18,24
AS. 26
3H+K • 85,0 m2
AS. 5, 11, 17, 23
2H+KK • 46,0 m2
AS. 19, 25 / 3, 7, 13
2H+KK • 44,5 m2
4
AS. 4
2H+KK
46,5 m2
AS. 1/ Peilikuvana AS. 6
2H+KK • 41,0 m2
AS. 2, 8, 14, 20
TUPAK+ALKOVI • 33,0 m2
5
Suurin pudottaja -kilpailu osa Green City -hanketta
tulitikun paksuinen jatkuva vuoto 7 500
euron lisäkulut.
– Jos vesivuodosta on ilmoitettu huoltomiehelle eikä vuotoa korjata kahteen
vuorokauteen, pitää ottaa yhteys isännöitsijään, opasti isännöitsi Pirjo Mikkonen.
Yleisön joukosta esitettiin kysymys,
voidaanko kiinteistöhuoltoliike laittaa
maksamaan vuodon aiheuttamat kulut,
ellei huoltomies korjaa vikaa. – Hyvä idea!
kuului isännöintipäällikkö Matti Koskisen
vastaus.
Suihkussa ja keittiössä
säästöä syntyy helpoiten
L
ahden Talot asukkaineen kantaa
kortensa Lahden Green City -ohjelmaan Suurin pudottaja -vedensäästökilpailulla, jonka tavoitteena on
vähentää yhtiön asuinkiinteistöjen vedenkulutusta 10 prosenttia vuonna 2012.
Green Cityn tavoitteenahan on vähentää
Lahden kaupunkiorganisaation ja sen tytäryhtiöiden energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä, lyhyesti sanottuna säästää ympäristöä.
Kristiina Loukon
mielestä myös nuoret
osaavat käyttää vettä
säästeliäästi. – Teiniikäiset poikani kääntävät suihkussa hanan
kiinni saippuoimisen
ajaksi, hän kertoo.
Missä yksittäisessä asiassa Lahden Talojen asukkaat sitten voivat helpoiten vähentää vedenkulutustaan ja säästää ympäristöä? Suihkun käytössä, arvioi Lahden
Talojen ympäristötoimikunnan uusi jäsen
Jussi Leppänen.
6
– Suihku on merkittävin yksittäinen asia,
jossa ainakin minä arvioin voivani säästää
vettä. Käyn suihkussa päivittäin, vaikka
toimistotyön tekijälle riittäisi peseytyminen joka toinen päivä, Leppänen tunnusti
Lahden Talojen vedensäästökilpailun aloitustilaisuuden puheenvuorossaan. Saman
hän arveli pätevän useimpiin Lahden Talojen asukkaisiin.
– Ketään ei tietenkään pakoteta tekemään mitään, vaan kaikki on itsestä kiinni. Kehittäkää omia säästövinkkejänne!
Leppänen kannusti asukasiltaan osallistuneita asukkaita.
Aloitustilaisuuteen osallistui keskimäärin puolikas asukas jokaisesta kilpailun piiriin kuuluvasta 61 kiinteistöstä.
Kiinteistöjen yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 7 000.
Helppo nakki
Samoilla linjoilla Jussi Leppäsen kanssa
oli Koulutuspalvelu Tuuman Ville Heinilä,
jonka alustus oli otsikoitu kysymykseksi
Vesi kallein voitehista? Heinilä muistutti,
että päivittäinen suihkussa käynti kuluttaa vettä keskimäärin 60 litraa, mikä on
melkein 40 prosenttia suomalaisten keskimääräisestä vuorokautisesta vedenkäytöstä. Toisen helpon säästökohteen Heinilä löytää keittiöstä, joka lohkaisee 22 prosenttia vuorokautisesta vedenkäytöstä.
Kaikesta vedenkulutuksesta hanasta tuleva vesi lohkaisee vain murto-osan.
Siitä huolimatta Heinilän mielestä on
tärkeää­vähentää veden valuttamista hanasta, koska lotraamisen myötä viemäriin valuvan rahan voi käyttää toisinkin –
paljon­ hauskemmin.
– Sitä paitsi valtaosa ihmisistä haluaa­
olla normaaleja ja toimia kuten muutkin. Tarvitaan vain pieni käyttäytymisen
ja tottumusten muutos, niin 10 prosentin
säästö on helppo nakki!
Henkilökohtaisesti Ville Heinilä tunnustautui viherpiipertäjäksi: hän kuluttaa vettä vain noin 60 litraa vuorokaudes-
sa. Hän ei kuitenkaan tunne tarvitsevansa
vettä yhtään enempää, vaikkei myöskään
koe lotraavansa vettä.
Ei euroja, vaan ympäristöä
Asukkaiden vedensäästökilpailun nimenä
on tunnettu kilpailunimi Suurin pudottaja. Painonpudotuskilpailun tapaan myös
vedensäästökilpailun palkinto on rahan
arvoinen: voittajakiinteistön kaikki asuk-
Media seuraa kilpailua
– Tarvitaan vain pieni käyttäytymisen ja tottumusten muutos, niin 10 prosentin säästö on helppo nakki! kannusti
Koulutuspalvelu Tuuman Ville Heinilä (seisomassa oik.). Samoilla linjoilla olivat ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen ja isännöitsijä Pirjo Mikkonen.
Suurin pudottaja
• Lahden Talojen Suurin pudottaja -kilpailussa kilpaillaan siitä, mikä kiinteistö vähentää
prosenteissa laskettuna eniten veden kulutustaan vuonna 2012.
• Kilpailuaika on 1.1.2012 – 31.12.2012.
• Tammikuussa 2012 kiinteistöjen ilmoitus tauluille tulevat vuoden 2011 kulutuslukemat,
jotka toimivat kilpailun vertailupohjana.
Kilpailua seurataan väliaikalukemilla touko kuussa ja syyskuussa. Voittaja julkistetaan
tammi–helmikuussa 2013.
• Kilpailussa ovat mukana kaikki muut
kiinteistöt paitsi palvelutalot sekä vuosien
2011– 2012 uudisrakennus- ja perus parannuskohteet sekä kiinteistöt, joissa
vuonna 2011–2012 on toteutettu tai
toteutetaan vesiprojektin mukaisia korjaus ja asennustöitä. Kilpailukiinteistöjä on
yhteensä 61.
• Tavoitteena on 10 prosentin vähennys
kilpailukiinteistöjen kokonaisvedenkulutuk sessa. Kilpailun kolme parasta kiinteistöä
palkitaan vain siinä tapauksessa, että tämä
kokonaistavoite saavutetaan. Mahdollinen
palkitseminen tapahtuu maaliskuussa 2013.
• Kilpailun voittaa vuoden aikana prosentuaa
lisesti eniten vedenkulutusta vähentänyt
kiinteistö. Jos palkinnot jaetaan, voittajakiin teistön jokainen talous saa 75 prosentin
alennuksen asuntonsa yhden kuukauden
vuokrasta.
• Toiseksi eniten vedenkulutusta vähentäneen
kiinteistön jokainen talous saa 25 prosentin
alennuksen asuntonsa yhden kuukauden
vuokrasta.
• Kolmanneksi eniten vedenkulutusta vähentä
neen kiinteistön taloudet palkitaan yllätyspalkinnolla.
Lahden Talojen vedensäästökilpailu on
ylittänyt Lahden seudun median uutiskynnyksen. Joulukuussa Etelä-Suomen
Sanomat uutisoi kilpailusta painetussa
lehdessä ja erityisesti internetsivuillaan
näyttävästi, Uuden Lahden sivuilla kilpailusta oli lyhyt uutinen.
Lisäksi Etelä-Suomen Sanomien toimitus on alustavasti luvannut, että lehti uutisoi vedensäästökilpailun väliaikatulokset toukokuussa ja syyskuussa.
Ympäristötekoja
huomisen hyväksi
Vedensäästökilpailun aloitustilaisuudessa palkittiin vuoden 2011 pihakilpailun parhaimmisto. Kunniakirjojen
kanssa poseerasivat Hirsimetsäntie 71:n Irma Jäkkö (vas.), Kumpukatu 2:n ja 4:n Arja Juusela, Kauppakatu
42:n Pentti Nyyssönen sekä Pihtikatu 2:n Marja Kelo ja Maija Leiviskä.
kaat saavat 75 prosentin hyvityksen yhden
kuukauden vuokrasta. Palkinnon jakamisen edellytyksenä on, että kaikkien kilpailukiinteistöjen vedenkulutus vähenee vähintään 10 prosenttia.
Lahden Talojen isännöintipäällikkö
Matti Koskinen halusi kuitenkin muistuttaa, ettei kilpailun kärki ole euroissa, vaan
ympäristössä. Tätä kuvaa koko vedensäästöhankkeen nimi Ympäristötekoja huomisen hyväksi.
– Asukkaat tietysti aiheellisesti kysy-
vät, onko säästämisestä mitään hyötyä.
Vastaus löytyy, kun mietimme, mitä me
nykyihmiset voimme jättää tuleville sukupolville. Voimme jättää puhtaan ympäristön! Eli säästämisestä on hyötyä!
Huoltofirman maksuvelvoite?
Wc-istuinten vesivuodot ovat yksi niistä
asioista, joista asukkaiden pitää ilmoittaa huoltomiehelle viivyttelemättä. Parsinneulan paksuinen ohut vesivirta tekee
vuodessa 900 euron lisäkustannukset ja
• Kävitkö tänään suihkussa?
– Hienoa, huomenna sinun ei tarvitse!
• Lasketko vettä hanasta koko hampai-
den pesun ajan? – Unohda veden käyttö hampaiden pesussa! Sylje
vaahto pois ja pyyhi suusi, mutta älä
huuhdo hammastahnan hyvää tekevää fluoria viemäriin.
• Juoksutatko hanasta vettä saadaksesi kylmää juotavaa? – Pidä vesikannua jääkaapissa, niin sinulla on aina
kylmää vettä käden ulottuvilla.
• Pesetkö pyykkiä, kun lempipaitasi
vaatii pesua, vaikkei kone tulisikaan
aivan täyteen? – Pese vain täysiä
koneellisia; siten vaatteet peseytyvät puhtaammiksi ja säästät sekä vettä
että energiaa.
• Tiskaatko tai huuhdotko astiat
juoksevan veden alla? – Laita vastedes tulpat tiskipöydän altaisiin, laske
altaisiin kuumaa vettä ja tiskaa astiat toisessa ja huuhdo toisessa altaassa.
7
Vuoteen 2016 säästetään
500 asunnon energiankulutus
A
sukkaiden vedensäästökilpailu on yksi käytännön keino, jolla
Lahden Talot tavoittelee yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoteen
2016 mennessä. Tähän tavoitteeseen Lahden Talot sitoutui liittyessään vuoden 2011
alusta VAETSiin (Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma).
Vuonna 2010 Lahden Talojen kiinteistöt kuluttivat energiaa 72 959 megawattituntia, mikä asuntoa kohti jaettuna tekee keskimäärin 13,32 megawattituntia
vuodessa. VAETSin liittymissopimukseen
Lahden Talojen energiansäästötavoitteeksi on kirjattu 6 656 megawattituntia, mikä edellä lasketun mukaan tarkoittaa 500
asunnon keskimääräistä vuotuista energiankäyttöä.
Tavoitteeseen ei päästä ilman asukkaita. VAETSiin kuuluvan vuokra-asuntoyhteisön velvollisuutena onkin tarjota
asukkaille energiatehokkuutta edistävää
tietoa sekä tukea asukastoimintaa, jossa
energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on mukana.
Lisäksi toimenpideohjelmaan kuuluvan yhteisön on edistettävä energiankulutuksen seurantaa ja laskutuksen käyt-
Ei kai teillä asu Hannes Luukkasen piirtämää vedenlotraajahirviötä? Jos asuu, ajakaa se nopeasti
tiehensä!
töönottoa, jotka perustuvat asuntokohtaiseen mittaukseen ja kulutukseen. Lahden Talot tekee näin asentamalla asuntokohtaiset vesimittarit kaikkiin uudiskohteisiin ja perusparannettaviin vanhoihin
kohteisiin.
Paljon jo tehty
Monet VAETSiin kirjatut velvollisuudet
ja toimenpiteet yhteisön oman toiminnan tehostamiseksi olivat Lahden Talois-
sa arkipäivää jo ennen toimenpideohjelmaan liittymistä. Näitä ovat muun muassa energiatehokkuuden huomioiminen
suunnittelussa ja hankinnoissa, uuden
energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto sekä uusiutuvien
energialähteiden käyttö.
Yksi useista VAETSin mukanaan tuomista uusista velvoitteita on siirtää energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyt­
toimenpiteet ja niiden seurantatiedot
raportointijärjestelmään, arvioi Lahden
Talojen­talotekniikan asiantuntija Petri­
Korhonen, joka toimii Lahden Talojen
energiavastuuhenkilönä.
Energiavastuuhenkilön nimeäminen
kuuluu velvollisuuksiin, jotka VAETSiin
liittyvän yhteisön on täytettävä.
”Pohjoismaihin
Opecin kaltainen
vesiorganisaatio”
Olavinlinnassa asuva Asko Tikka tuntee veden
arvon ja on suunnitellut, miten vedellä voitaisiin
panna rahoiksi samaan tapaan, kuin öljyntuottajamaat vuolevat kultaa öljyllä.
– Aletaan myydä vettä! Perustetaan Pohjoismaihin vastaavanlainen vesiorganisaatio, kuin
öljyntuottajamailla on Opec. Ilman vettä ihminen ei pärjää, mutta ilman öljyä tullaan kyllä toimeen!
Asko Tikka arvioi itsensä erittäin nuukaksi
vedenkäyttäjäksi. – Viimeksi kuluneiden kolmen
vuoden aikana olen käynyt suihkussa ehkä neljä kertaa. Ei minun tarvitse, kun käyn viikoittain
saunassa ja lenkkisaunassa. Suurin yksittäinen
vedenkulutuskohteeni on todennäköisesti wc.
Pidän jääkaapissa kannussa vettä, joten kylmää
juomavettäkin saan ilman, että joudun juoksuttamaan vettä hukkaan.
Tikan mielestä Lahden Talojen vedensäästökilpailu on järkevä ja hyvä asia, suomalaiset kun
eivät edes huomaa, kuinka tuhlaavaisesti käyttävät vettä. – Täällä autot, torit ja kadutkin pestään juomavedellä, Tikka päivittelee.
Lahden Talojen uudisrakennuskohteiden
ja perusparannettavien vanhojenkin kohteiden
asuntoihin asennetaan asuntokohtaiset vesimittarit. Tikan mielestä se on järkevää, koska
silloin jokainen joutuu maksamaan siitä, mitä
kuluttaa.
Veden kulutuksen vähentämiseen Tikka kuitenkin suhtautuu kaksijakoisesti. Yhtäältä hän
ymmärtää, ettei vettä kannata lotrata, ja myöntää, että vedensäästökilpailun palkinto on houkuttava.
– Niin kyyninen kuitenkin olen, etten usko
vuokrien laskevan, vaikka vettä säästettäisiin.
Saman verran rahaa Lahti Aqua kerää, vaikka
lahtelaiset käyttäisivät vähemmän vettä!
Kun nuorena oppii säästämään,
ei vanhanakaan osaa tuhlata
Kaunisharjunpolulla asuva Pirkko Marjoniemi
tottui jo lapsena käyttämään vettä säästeliäästi, lapsuudenkodissa kun vesi tuli ja meni sen
mukaan, kuin joku ehti ja jaksoi kantaa. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa: Edelleen
Pirkko Marjoniemi on pihi vedenkäyttäjä. Hän
ei vedä wc:tä joka käynnillä, suihkussa hän käy
vain joka toinen päivä ja silloinkin vain nopeasti
peseytymässä, ja pyykkiä hän pesee vain täysiä koneellisia.
– Omassa vedenkäytössäni ei ole enää
säästämisen varaa. Mutta esimerkiksi tuttavani naapurissa asuu aivan tavallinen perhe, joka pesee pyykkiä joka päivä. Siinä perheessä
vaatteet laitetaan pesuun yhden käyttökerran
jälkeen, Pirkko Marjoniemi kertoo ihmetellen.
Lahden Talojen vedensäätökilpailua hän pitää asiallisena juttuna ja palkinnoksi luvattua
8
vuokranalennusta hyvänä palkintona. Sitä hän
ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka monia palkinto innostaa säästämään vettä.
– Minä en osaa tuhlata oikein mitään. Monet nuoret kuitenkin pitävät veden säästämistä
turhana ja sanovat, että mitä sitä säästämään,
mehän maksamme vuokraa. He eivät ymmärrä,
että vedenkulutus maksetaan vuokrassa.
– Asuntokohtaiset vesimittarit ovat hyvä asia! Kun jokaiselle tulee oma vesimittari ja
joutuu maksamaan vedestään kulutuksen mukaan, joutuu myös ajattelemaan kulutustaan aivan uudella tavalla, Pirkko Marjoniemi sanoo.
– Minä en osaa tuhlata oikein mitään. Jotkut pitävät
veden säästämistä turhana ja sanovat, että mitä sitä
säästämään, mehän maksamme vuokraa. He eivät
ymmärrä, että veden kulutus maksetaan vuokrassa,
Pirkko Marjoniemi sanoo.
Asko Tikan mielestä vedensäästökilpailu on järkevä
ja hyvä asia, sillä suomalaiset eivät edes huomaa
tuhlaavansa vettä. – Täällä autot, torit ja kadutkin
pestään juomavedellä, hän päivittelee.
Kilpailukiinteistöjen (61
kpl) vedenkulutus vuonna
2011: veden kokonaisku
kuutioina, litrat rakennusk
lutus
uutiota kohti ja litrat asu
kasta kohti vuorokaudess
a
Kilpailukiinteistön
Ko
kon
ais-Kulutus
nimi
Kulutus
kulutus m³
l/Rm³
l/as/vrk
Ahtialanpolku 1
3 496
Ahtialanpolku 6
480
181
1 709
Ainonkatu 1
433
154
420
Aittapellonkatu 4
298
144
2 965
Aleksanterinkatu 29, Kau
380
149
ppakatu 3
8
074
Erviänkatu 1, 3
287
174
5 149
Helkalankatu, Kallioisten
415
134
katu
7 694
Hirsimetsäntie, Viherlaaks
399
146
ontie
14 633
Hollolankatu 3
402
172
4 473
Huippukatu 2
306
137
10 009
Hyötilänkatu, Harjupello
394
159
nkatu,
Kylänalustankatu
4 935
Ilveskatu 2, 4, 6
484
145
5 394
Kaarlonkatu 2, 6, 13
341
144
5 238
Kannaksenkatu 32
360
144
426
Katajakatu 5
346
111
10
851
Katsastajankatu 17
388
125
3 254
Kaukasenkatu 2
451
155
3
089
Kaunisharjunpolku 1
568
155
4 434
Kaunisharjunpolku 3
382
136
6 973
Kauppakatu 42
408
151
9 516
Kaviokatu 1
462
142
6 169
Kortepohjankatu 6
330
155
3 165
Kumpukatu
449
118
7 801
Kuriirinkatu 1, Alokkaank
524
180
atu 2
2 506
Lapakatu 2
459
117
8
010
Lautamiehenkatu 4
450
142
2 853
Loviisankatu 14
436
148
5
339
Luiskakatu 2
298
116
2 008
Metsäpellontie 26
432
137
11 551
Mukkulankatu 27
442
162
3 274
Mukkulankatu 34
389
138
6 318
Myllymäenkatu 4, 5
428
122
6 277
Myllymäenkatu 9, 10
429
125
4
318
Männistönrinteenkatu 16
463
130
2 045
Onnelantie 12
396
148
378
Onnelantie 16
360
176
372
Onnelantie 8
318
113
232
Ostoskatu 12
322
127
5 903
Pajapellonkatu 6, 8, 10,
391
151
12, 14
3 348
Pihtikatu 9
422
147
6 551
Pilkotunmäenkatu 9
482
150
6 108
Pohjoinen Liipolankatu
382
126
10, 12, 14
15 853
Pohjoinen Liipolankatu
371
131
16
4
780
Puotikatu 1, 2
299
140
8 453
Päivärinteenkatu 22–28
449
148
8
541
Ristimäenkatu 3
441
150
2 362
Rouvasmanni
495
133
16
529
Ruolankatu 6, 8, 10, 12,
480
168
14
12 249
Sepänniemenkatu 2
439
134
7 896
Suitsikatu 11, 13
457
144
9 711
Sykekatu 6, 8, 10, 12,
511
158
14, 16, 18
10 756
Taapelikatu 12
318
141
4 895
Tarjantie 58
384
157
1
433
Timonkatu 5
336
162
9 712
Torkonkatu, Rättärinka
478
163
tu
8
510
Törmäkatu, Uotilankatu,
382
139
Törmäpolku 12 036
Urpupolku 3, 5, 7
424
143
6
714
Vaaksakatu 2, 4, 6
424
178
10 748
Vasamakatu 9
510
178
3 429
Vilanderinkatu 1,6, Isotarh
395
159
ankatu 1
5 139
Vitikankatu 5
484
124
1 761
411
160
YHTEENSÄ
368 763,60
410,5
145,9
9
Ovatko tässä Euroopan
vihreimmät vuokratalot?
E
teläruotsalainen Växjö ilmoittaa
kursailemattomasti olevansa Euroopan vihrein kaupunki. Växjön
ympäristöpainotus ei ole vain suuria puheita. Se on myös suuria rakennushankkeita, jotka poikivat laadukkaita vuokraasuntoja kaupunkilaisten iloksi.
Vilkkaasti kehittyvässä Växjön kaupungissa asuu hieman yli 80 000 asukasta, joista 17 prosenttia on korkeakouluopiskelijoita. Tavoitteiden asettamisessa
ei kaupunkia voi syyttää rohkeuden puutteesta: jo vuonna 1996 Växjön kaupunginvaltuusto asetti tavoitteekseen luopua fossiilisista polttoaineista seuraavien
vuosikymmenten aikana. Växjö onkin onnistunut leikkaamaan hiilidioksidipäästöjään poikkeuksellisen paljon muihin ruotsalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Tunnustukseksi kunnianhimoisesta ympäristötyöstä Britannian BBC nimesi Växjön Euroopan vihreimmäksi kaupungiksi vuonna 2007.
Växjön vihreys näkyy kaupunkikuvassa. Viihtyisässä keskustassa kuljetaan kävellen ja pyöräillen. Kaupunki on tullut
tunnetuksi korkeasta puurakentamisesta, ja siellä suunnitellaan ja toteutetaan
kiinnostavia ekotehokkaan rakentamisen hankkeita. Kaupungin vuokra-asuntomarkkinoilla on tarjolla asuntoja mm.
puurakenteisista passiivitaloista. Portvakten-passiivitalokohteen tilaajana ja
kiinteistöjen hallinnoijana toimii Växjön
vuokrataloyhtiö Hyresbostäder i Växjö AB.
Energiatehokkuus huipussa
Växjön ympäristöstrategian avaintekijänä on energian tuotannon ja kulutuksen
muutos kestävämpään suuntaan. Rakennushankkeen taloudellisuus ja energianäkökulma on huomioitava jo kaavoitusvaiheessa sekä edelleen rakentamisessa,
kiinteistön ylläpidossa, huollossa ja peruskorjauksissa.
Uusien asuntojen energiankulutustavoite on ollut rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa 90–115 kilowattituntia
neliömetriä kohti vuodessa, mutta tosiasiassa energiankulutus on ollut vain 53–
85 kilowattituntia. Portvakten-passiivitaloissa vuotuinen kokonaisenergiankulu-
10
Lahti
Asukasmäärä
82 000
102 000
Pinta-ala, km2
1674
154.5
Etäisyys (km) pääkaupungista
330
100
CO2 päästöt tonnia/ asukas
3.5 (2010)
9.4 (2008)
Kaupungin vuokra-asuntojen määrä
n. 5100 (2010)
n. 5700 (2011)
Poimintoja kaupungin
ympäristöstrategiasta
Fossiilisista polttoaineista vapaa kaupunki 2030 (Växjön kaupungin ympäristöohjelma).
CO2 päästöjen puolittaminen vuoden
1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
Pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden
20 % kasvattaminen vuoden 2004 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Växjön
matkoista tällä hetkellä pyöräillään n.
15 %. Växjöläiset tekevät keskimäärin
46 joukkoliikennematkaa vuosittain.
Kaikkien kaupungin alueella sijaitsevien järvien, jokien ja purojen vedenlaatu on hyvä.
Uusia puurakentamisen tuotteita
Kahdeksankerroksisten Portvakten-passiivitalojen suunnittelun lähtökohtana on
ollut suosia kestäviä rakennusmateriaaleja, leikata energiankulutusta sekä parantaa asumisen laatua hyvän sisäilman
avulla. Portvakten-passiivitalot ovat puu-
Pyöräilyn matkamäärien kaksinkertaistaminen vuoden 2011 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Joukkoliikenteen
matkamäärien kasvu +50 % vuoteen
2017 mennessä. Tällä hetkellä Lahdessa pyöräillään 14 % kaupungin sisäisistä matkoista. Lahtelaiset matkustavat julkisissa liikennevälineissä keskimäärin 55 kertaa vuodessa.
Kaupunki suojelee pinta- ja
pohjavesiä.
Sähkön kulutus vähenee 15 % vuosien
2008 ja 2015 välillä.
Kaupungin uudisrakentaminen toteutetaan matala- ja nollaenergiarakentamisena.
Lähde: Växjön ympäristöohjelma 2010
ja Transportstrategi för ett hållbart
Växjö 2005.
Lähde: Lahden kaupungin strategian
päivitys 2011 ja Lahden seudun ympäristökatsaus 2010.
Limnologen-puukerrostaloissa on kahdeksan­
kerrosta ja 134 asuntoa. Ruotsin suurimmat­
puurakenteiset asuintalot ovat voittaneet
arkkitehtuuripalkintoja.­
räysten muutosta valmistettu Suomessa
sarjatuotantomäärinä. Espoon Nuuksioon
vuonna 2013 valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on ensimmäinen Suomessa tällä tekniikalla teollisesti valmistettu
rakennus.
rakenteisia. Ruotsissa on kehitetty puun
käyttöä rakennusmateriaalina 1990-luvulta lähtien. Vuonna 1994 muuttuneet palomääräykset mahdollistivat korkeamman
puurakentamisen. Suomessa puurakentamisen kilpailukykyä parantavat palomääräykset astuivat voimaan huhtikuussa 2011.
Ruotsalaiset ovat myös onnistuneet
tuotteistamaan uudenlaisia rakentamisen
puutuotteita, kuten puukerrostalojen tilaelementtiratkaisuja. Växjön puukerrostalojen kantavat seinärakenteet ovat pääsääntöisesti ristiin liimattuja massiivisia
puulevyjä (CLT), joita ei ennen palomää-
Järvenrantaelämää
Växjön Trummen-järven rannalla kohoaa
toinen mielenkiintoinen asuinalue. Limnologen-puukerrostalot ovat poikkeuksellisia suuren kokonsa vuoksi. Ruotsin suurimmissa puurakenteissa asuintaloissa on
kahdeksan kerrosta ja 134 asuntoa. Limnologenin vuokra- ja asumisoikeustalokohde on voittanut modernin puurakentamisen palkintoja.
Växjön kaupungin rakennushankkeissa huomioidaan energiatehokkuuden ja
ilmastonmuutoksen näkökulman lisäksi muitakin ympäristöasioita. Paikallisen
ympäristön tilan huomioiminen on rakennushankkeiden tärkeä päämäärä. Trum-
men-järvellä on tärkeä rooli Växjön kaupungin kasvutarinassa. Järvi oli hyvin rehevöitynyt 1970-luvun alussa, mutta saatiin nykyiseen melko hyvään kuntoon pitkän kunnostustyön avulla aivan Lahden
Vesijärven tapaan. Vesistön kunnostus
kylvi Euroopan vihreimmän kaupungin
kasvun siemenet.
Puukerrostalojen välissä solisee näyttävä vesielementti. Katupinnoilta huuhtoutuva sadevesi kulkee ympäristötaideteokseksi naamioidun sadevesipuutarhan kautta ja puhdistuu ennen veden laskemista järveen. Kaupunkimaisiin olosuhteisiin liittyy vesiensuojelun erityiskysymyksiä, joiden ratkaiseminen voi
viedä Lahden ja Växjön kaupunkeja lähitulevaisuudessa entistä tiiviimpään
yhteistyöhön.­
Växjön kaupungin vuokrataloyhtiö Hyresbostäder
i Växjö AB on rakennuttanut kaksi puurakenteista
passiivitaloa. Vuonna 2009 valmistuneen energiatehokkaan kohteen nimi on Portvakten, suomeksi
Portinvartija.
tus (sähkö ja lämpö yhteenlaskettuna) on
noin 50 kilowattituntia neliömetriä kohti.
Växjön kaupungissa toimivan Linnéyliopiston opiskelijat Linus Greén ja Oscar
Stensson-Bohman selvittivät passiivitalojen asukkaiden asumiskokemuksia vuonna 2010. Tutkimuksessa yli 70 prosenttia
asukkaista ilmoitti olevansa tyytyväisiä
tai hyvin tyytyväisiä asuintaloonsa. Ympäristötietoisista asukkaista hieman alle puolet ilmoitti yhdeksi asuintalon valinnan tekijäksi tavanomaista paremman
energiatehokkuuden.
Sadevesipuutarha suodattaa ja puhdistaa katupinnoilta valuvat sadevedet, ns. hulevedet, ennen niiden
johtamista Trummen-järveen.
Växjö
Saara Vauramo
Lahden kaupungin GreenCity-ohjelman
(2011–2013) kehityspäällikkö
11
K
12
iinteistöjen valaistuksen uusiminen on yksi niistä tavoista, joilla Lahden Talot tavoittelee VAETSin (Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma) liittymissopimuksen määrittämiä energiansäästötavoitteita. Viime syksynä valaistuksia uusittiin Timonkadulla ja Loviisankadulla,
jotka toimivat eräänlaisina pilottikohteina. Tulevaisuudessa LED-valoja asennetaan niihin kiinteistöihin, joissa valaistusta pitää korjata.
Timonkadulla uusittiin A-talon porrashuoneen, kellaritilojen ja pyörävaraston sekä jätekatoksen valaistus, lisäksi
B-talon autokatokseen asennettiin uudet
valot. Uusien LED-valojen wattimäärä on
vain neljänneksen vanhojen hehkulamppujen wattimääristä – silti uusi valaistus
on kuin eri vuosituhannelta vanhaan verrattuna. LED-valojen hyviin puoliin kuuluu
myös se, ettei niissä ole kärpäsiä ja muita
hyönteisiä houkuttelevaa UV-valoa.
– Porrashuoneessa erityisesti hissin
ja saunan ovien edusta oli aiemmin erittäin pimeä. Myös kellaritiloissa oli hehkulamppujen aikana hankalaa ja ehkä hieman turvatontakin liikkua, kertoo isännöitsijä Ari Loippo.
Valaistuksen uusimisen ansiosta pyörävarastossa ja jätekatoksessa on nyt
helppo liikkua, sillä uudet valot toimivat liikkeentunnistimella eli syttyvät ja
sammuvat ilman katkaisijan käyttöä.
Liikkeentunnistimen ansiosta valot eivät myöskään voi unohtua palamaan turhaan.
lastensa luona ja kiitteli uusia valoja.
– Erityisesti alakerrassa
hissin oven edustalla valaistus on vanhaan verrattuna
paljon parempi. Myös jätekatoksen liikkeentunnistimet ovat hyvä uudistus, hän
arvioi.
Ari Loipon mukaan B-talon autokatoksen uutta valaistusta on kiitetty paitsi
kirkkauden myös valaisimien sijoittelun vuoksi. – Vanhat valaisimet oli sijoitettu katoksen peräseinään, minkä vuoksi valot häikäisivät kuljettajan silmiä autoa katokseen
ajettaessa. Uudet putkivalaisimet on
asennettu katoksen kattoon.
A-talon ulkoseinässä olevia valoja
ei ehditty syksyllä uusia, niiden vuoro
on alkuvuodesta 2012. Tänä vuonna uusitaan myös C-talon porrashuoneen ja
yleisten tilojen valot. B-talon vuoro on
viimeisenä.
Asukkaat mielissään
Uudet valot säästävät energiaa ja siten
tietysti myös euroja. Yleistilojen ja autokatoksen valot säästävät energiaa noin 80
prosenttia ja porraskäytävän sekä ulkovalaisimien valot 66 prosenttia entisiin hehkulamppuvaloihin verrattuna. Merkittävä parannus on myös se, että LED-valojen
käyttöikä on vähintään kymmenkertainen
verrattuna hehkulamppuihin, joten myös
huoltotyötä säästyy ja jätettä syntyy vähemmän.
Asukkaat ovat olleet mielissään uusista valoista ja antaneet isännöitsijälle hyvää palautetta. Muutoksen ovat huomanneet myös muualla asuvat; joulun alla Timo Niemeläinen vieraili A-talossa asuvien
Ei valoa vain yöhön
Loviisankadulla puolestaan uusittiin syksyllä autokatoksen ja ulkoalueen valaistus. Autokatokseen asennettiin energiaa­
säästävät LED-valot, pihan uudet pylväsvalot taas ovat monimetallilamppuja.­
Sekä autokatoksen että pihan valaistuksen teho parani huomattavasti,
vaikka uudet valot kuluttavat energiaa
vain puolet siitä mitä entiset. Asukkailta
onkin tullut runsaasti kiitosta uudesta,
kirkkaasta valaistuksesta.
– Muutos on silmin havaittavissa. Entiset valot antoivat valon yöhön, mutta eivät valaisseet. Valaistuksen uusimisen myötä piha-alue on nyt aiempaa turvallisempi ja todennäköisesti autokatok-
Uusi valaistus
säästää
energiaa,
työtä ja
euroja
ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA
Omaa itseä
haastamassa
H
eipä hei ja hyvää uutta vuotta, arvon lukijat! Kinkut ja tinat on jo sulateltu ja muutamat uudenvuoden lupauksetkin rikottu. On siis aika ottaa
kurssi kohti merkittävämpiä asioita sekä vuotta 2012.
Vuosi 2012 esittäytyy Lahden Talojen asukkaille vedensäästön merkeissä. Vuoden alussa potkaistaan käyntiin
vedensäästökilpailu, ja tuloksista kuullaan vuoden päästä
näihin aikoihin. Tällä kertaa tavoitellaan vedensäästöä kilpailuun osallistuvissa talokohteissa, mutta toki muutkin
ovat tervetulleita säästämään. Itse en valitettavasti pääse
osallistumaan kisaan, mutta olen tietenkin hengessä vahvasti mukana.
Välillä on tarpeellista haastaa itsensä, omat tapansa
sekä käsityksensä. Näin tapahtui itsellenikin, kun internetin syövereistä haeskelin tietoa vedestä ja vedensäästöstä.
Vedensäästökilpailun vuoksi otin hiiren kauniiseen käteen
ja pulahdin internetin syvään maailmaan. Pikaisella haulla löytyi sangoittain tietoa ja vinkkejä myös Niksipirkkaosastosta syvällisempään pohdiskeluun. Suosittelenkin
kaikille internetin hyödyntämistä vedensäästön vinkkejä
haettaessa!
Mutta jollei nettiä ole käytössä, vinkkejä voi keksiä
helposti myös itse. Keksiminen ei vaadi oikeastaan muuta
kuin hieman oman vedenkäytön kartoitusta ja ongelmakohtien tunnistamista. Joka tapauksessa oman vedenkäytön kyseenalaistaminen vie jo puoliväliin, loppu onkin sitten ajatusten muuttamista käytännön teoiksi.
Seuraavassa kilpailun ansiosta mieleen jääneet kolme
havaintoa, joita muutkin voivat vapaasti pohtia.
1. Suuri tietämättömyys vedestä! Tiesin kyllä, että
ihmiset ja kukat juovat vettä.
2. Lievä välinpitämättömyys omasta vedenkäytöstä! Vesihän tulee hanasta, samoin kuin sähkö
pistokkeista, raha seinästä ja maito kaupasta.
3. Monien asioiden ottaminen suurina itsestään
selvyyksinä! Oma avuttomuus tuli jälleen todistet-
tua vuodenvaihteen sähkökatkojen aikana. Samaa
avuttomuutta tuli koettua vesikatkojen aikaan
Lappeenrannassa talvella 2010. Itsestään selvillä
asioillahan on tapana kadota juuri sen takia,
ettemme ikinä kiinnitä niihin mitään huomiota.
Arvostan itsensä haastamista, ja siitähän säästämisessäkin
on kyse, niin veden, energian kuin ympäristön säästämisessä. Tärkeintä on välillä hidastaa tahtia tai vaikka pysähtyä, kääntyä ja seurata omia jälkiään. Aivan varmasti jokainen meistä tunnistaa harha-askelia sieltä täältä, samalla
huomaten, että kaiken voi tehdä paremmin, vähemmällä
vaivalla, aikaa ja energiaa säästäen.
Omasta puolestani kehotan ihmisiä pysähtymään nyt
uuden vuoden aluksi ja miettimään, miten omalla toiminnalla voi luoda lisäarvoa elämäänsä vuonna 2012. Haluaisin vielä muistuttaa, ettei säästämistä tarvitse nähdä
asioista luopumisena tai vyön kiristämisenä, vaan ennen
kaikkea tehokkuutena. Tehokkuus puolestaan on päästöjen
välttämistä ja sitähän tässä kilpailussa haetaan.
Lopuksi haluaisin kiittää asukkaita! Asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana vedensäästöä käsittelevissä iltamissa osoittaen kiinnostusta ja hyvää henkeä.
Inkojen ajanlaskuista ja ennustuksista huolimatta:
Erittäin energistä vuotta 2012!
Toivottaa Leppäsen Jussi
sessa tehty ilkivaltakin vähenee, sanoo
Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti­
Koskinen.
13
ta pientavaraa. Verhot asiakas joutuu etsimään muualta, niitä ei Askon valikoimista löydy.
– Apuvälineiksi tarvitsen asunnon
pohjakuvan tai mitat, ja mielissäni olen,
jos asiakkaalla on värimalleja tai valokuvia muun muassa seinien ja lattioiden väreistä ja kodista yleensäkin, Tarja Jääskeläinen kertoo.
Vihjeenä kerrottakoon, että yhteys sisustussuunnittelijaan kannattaa ottaa jo,
ennen kuin vanhat kalusteet on myyty
kirpputorilla, sillä uusien kalusteiden toimitusaika tilauksesta on noin yksi kuukausi.
Modernia ja vanhaa
Moni kuvittelee, että sisustussuunnittelijan palvelu on kallista. Mielikuva on väärä: Askon asiakkaalle suunnittelu on ilmaista, maksaa täytyy vain kalusteista ja
muista sisustuksen vaatimista tavaroista.
Nekin sisustussuunnittelija valitsee annetun budjetin rajoissa.
Nykyisin sisustuksessa on kaksi pääsuuntausta: jotkut haluavat entistäkin
modernimpaa, toisen hinkuvat vanhan ja
kuluneen näköistä. Trendikalusteita ovat
ns. korkeakiiltovalkoinen pöytä, divaanisohva ja – yllätys, yllätys – kiikkutuoli.
– Koville pinnoille
ja kalusteille pehmentävän vastapainon antavat pörrömatot sekä
tekoturkistyynynpäälliset ja -torkkupeitot,
jotka ovat nyt todella
in, Tarja Jääskeläinen
kertoo.
Kalusteiden väreinä suositaan valkoista,
mustaa ja harmaata,
tekstiilien väreinä petroolin sinistä, luumua, poltettua oranssia, hopeaa ja kultaa.
– Sisustuksen peruselementtien seinien, lattioiden ja kalusteiden värit voivat
mainiosti olla selkeitä perusvärejä kuten
valkoista ja harmaata. Oman värimaailman saa helposti ja edullisesti luoduksi
matoilla, verhoilla ja tyynyillä.
Sisustus ei ole aina rahasta kiinni
Uusi ilme voi löytyä
uudella sijoittelulla
Tuntuuko sinusta, että kotisi näyttää kamalalta ja sisustus kaipaa uudistusta? Ennen kuin ryntäät ostamaan uutta divaania
tai ruokailuryhmää, silmäile ympärillesi
ns. sillä silmällä. Riippuuko jokainen taulu
hieman eri korkeudella? Ovatko olohuoneen kalusteet ristiriidassa talon hengen
kanssa ja sijoiteltu seinän vierustoille?
Jos sisustussuunnittelija Tarja Jääske­
läistä on uskominen, varsin usein riittää,
että yhtenäistää ja sijoittelee oikein!
Usein kodin sisustusta aletaan silmäillä, kun lähestymässä ovat lapsen lakkiaiset tai puolison 50-vuotispäivät. – Kotia ei sisusteta muita varten, vaan itsel14
le tai omalle perheelle, Tarja Jääskeläinen
muistuttaa. Hän myös kehottaa katsomaan television sisustusohjelmia ja silmäilemään sisustuslehtien kuvia tietyn
suodattimen läpi.
– Ohjelmista tai lehdistä voi napata
hyviä vinkkejä, mutta ideoita pitää osata
soveltaa, sillä se, mikä toimii yhdessä paikassa, ei usein toimikaan toisaalla.
Myyntiä ja sisustusta
Tarja Jääskeläinen työskentelee sisustussuunnittelijana ja -myyjänä Askossa. Työt
menevät mukavasti päällekkäin, sillä huonekaluliikkeessä myyntityö on aina myös
Sisustajan
seitsemän suora:
sisustussuunnittelua. Asiakas voi olla ostamassa keinulammasta, mutta kun hän
näkee Tarja Jääskeläisen rintapielessä sanan ”sisustussuunnittelija”, hän voikin alkaa kysellä sisustuksesta.
Tarja Jääskeläinen suunnittelee sisustuksia Askon asiakkaille myymälän omilla
tuotteilla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hän
suunnittele, millainen laminaatti laitetaan lattiaan ja millainen tapetti tai minkä värinen maali valitaan seiniin, vaan
miettii, millaiset kalusteet asiakkaan kotiin sopisivat. Kalusteiden kaveriksi hän
voi valita valikoimista löytyviä mattoja ja
valaisimia sekä tyynyjä, huopia ja muu-
• Perussuunta oman tyylin mukaan: uutta ja vanhaa
yhdistellen, persoonallisuus on valttia.
• Päävalinnat tunnearvojen mukaan: mieti, mitä haluat
säilyttää, millaisessa kodissa itse viihdyt ja mikä sopii teille.
• Hienosäätö elämäntilanteen mukaan: onko pieniä lapsia, onko lemmikkejä.
Kuva ”Tarja_Jaaskelainen4”:
Divaanisohva ja kiikkutuoli edustavat trendikalusteiden kärkeä, kertoo
Tarja Jääskeläinen.
Kuva ”Tarja_Jaaskelainen3”:
– Kotia ei sisusteta muita varten, vaan itselle tai omalle perheelle,
muistuttaa Tarja Jääskeläinen.
• Värit kodin värimaailman ja omien mielitekojen mukaan:
et välttämättä voi muuttaa kotisi seinien ja lattioiden värejä,
mutta kalusteisiin ja tekstiileihin voit valita värejä, joista
tykkäät ja joihin et heti kyllästy.
• Hienosäätö rahojen ja rahkeiden mukaan: kaunis ei ole
aina kallista, ja vaivattomastikin voi saada viehkeää.
• Harjoita itsekritiikkiä: ovatko kaikki omistamasi taulut ja
tavarat esillä; vähemmän on enemmän – ja yleensä
tyylikkäämmän näköistä.
• Kysy neuvoa: sisustus voi olla pienestä kiinni.
15
Painajainen
Rouvasmannissa:
Sykekadun kaksioon
valittiin värit ja kalusteet,
jotka sopivat monen ikäisille ja sekä miehille että
naisille.
Kuoleman
illallinen
Joskus tarvitaan
kalustettu koti
Työkomennuksen ajaksi on saatava kakkosasunto? Ulkomailla asuva sukulaispariskunta tulee koko kesäksi Suomeen
ja tarvitsee siksi ajaksi kodin? Remontin
ajaksi pitää löytää väliaikainen koti?
Mitä moninaisimmissa tilanteissa
saatetaan tarvita valmiiksi kalustettua
ja varustettua asuntoa. Nyt apua voi hakea myös Lahden Taloista, jonka asuntovalikoima täydentyi loppusyksystä kalustetulla kaksiolla. Sykekadulla sijaitse-
va 50-neliöinen asunto on jo saanut ensimmäisen asukkaansa.
– Kalustetun asunnon vuokraus on kokeilu. Jos tällaiselle vaihtoehdolle on tarvetta ja kysyntää, laajennamme palvelua,
kertoo toimitusjohtaja Juhani Jokelainen.­
Asunnon sisutuksen suunnitteli sisustussuunnittelija Tarja Jääskeläinen yhdessä Lahden Talojen asiakaspalvelupäällikön Terttu Karppisen ja isännöitsijän Pirjo­
Mikkosen kanssa.
– Makumme menivät hyvin yksiin! Asuntoon hankittiin hyvä perusvarustus, mutta jätimme tilaa myös asukkaan omille tavaroille, Tarja Jääskeläinen kertoo.
Kalusteiden lisäksi asunnon varusteisiin kuuluvat matot, verhot, sängynpeite,
koristetyynyjä ja huopia sekä arkielämässä tarvittavat kodinkoneet ja perusastiasto. Matot ovat pölyämätöntä materiaalia,
ja olohuoneen sohvan tyynyt voidaan tarvittaessa irrottaa ja uusia.
Kalustetun asunnon vuokra on tuntuvasti korkeampi kuin tavallisen, kalustamattoman asunnon vuokra. Vuokraan sisältyvät nettiyhteys, autopaikka, tv-lupa,
sauna, vesi ja sähkö.
Rouvasmannin asukastoimikunta järjesti pyhäinpäivänä halloween-juhlan, josta muodostui huikea seikkailu pimeässä,
sumuisessa metsässä aaveiden, zombien,
hirviöiden, noitien ja manalan asukkaiden maassa.
Paikalle kertyi satakunta osallistujaa, jotka Pipsa-velho vahingoniloisesti
nauraen johdatti ryhmissä koettelemaan
voimiaan kuoleman maahan – metsään.
Hirvittävät örkkimörkit olivat esittäneet
kuolevaisille haasteen kulkea öinen metsä päästä päähän ja toteuttaa manalan
asukkaiden toiveet. Jokaisesta hyväksytystä suorituksesta saisi yhden kirjaimen,
joka oli pidettävä visusti tallessa, kunnes
haaste oli suoritettu.
Painajaismainen seikkailu alkoi kuolleiden metsän reunaan pystytetystä taulusta, jossa luki:
Onnenkodon käyttöveden
lämmittämiseen aurinkokeräimet
Hollolaan rakennettavan Onnenkoto-palvelutalon lämmitystekniset ratkaisut ovat
hahmottumassa. Palvelutalo liitetään
kaukolämpöverkkoon. Lisäksi sen katolle
sijoitetaan aurinkokeräimet, jotka maalis–syyskuussa lämmittävät käyttöveden.
Rakennuksen viilennyksessä suunnitellaan käytettävän Salpa-Mattilan vedenottamolta saatavaa pohjavettä.
16
Palvelutalosta rakennetaan tiiviydeltään
energiatehokas ja sisäilman laadultaan
huippuluokkaa edustava rakennus. Siinä käytetään rakenteita sekä ikkunoita ja
muita rakennusosia, joista Lahden Taloilla on kokemusta viime aikojen uudiskohteista Lanssikadun matalaenergiataloista
ja hoivakoti Wellamosta.
Lahden Talojen ja Hollolan kunnan yh-
teishanke on herättänyt runsaasti valtakunnallista kiinnostusta. Kuntatekniikkalehden numerossa 8/2011 ilmestyneessä
laajassa kirjoituksessa hanketta luonnehdittiin ainutlaatuiseksi.
Onnenkoto-palvelutalon rakennustyöt on suunniteltu aloitettavaksi touko–
kesäkuussa 2012.
Kirkunan, murinan ja korppien huudon
säestyksellä ryhmät vaelsivat kohti ensimmäistä haastettaan – kun pimeydestä ilmestyi valaistu pääkallo! Kaksi vihaista zombia (Hanna ja Tuula) pakottivat
matkalaiset maistamaan zombien kakkaa (suklaamuroja). Suoritus hyväksyttiin,
ja zombit antoivat ryhmille ensimmäisen
kirjaimen.
Kerhis oli mustan pahvin ja jätesäkkien avulla
muuttunut mustaksi
luolaksi, jota vain pääkallo- ja kurpitsalyhdyt
valaisivat ja jonka seiniä
koristivat lepakot, luurangot ja hämähäkit.
Herra F
ra
ollut m nkensteinin
e
a
syönyt nemistä, enn lias Jaanan
o
e
punais
ta aivo n kuin oli hyv hitse ei
mössö
äksyty
ä.
sti
Pian näkyi lyhdyn valo, ja sen luona odottivat herra ja rouva Frankenstein (Jaana
ja Minna), jotka syöttivät vaeltajaparoille punaista aivomössöä (punaiseksi värjättyä kaurapuuroa ja marjoja). Tehtävän
kunnialla suorittaneille annettiin uusi kirjain ja kehoitus jatkaa syvemmälle kauhujen maahan.
Seuraavaksi kaksi haudoista noussutta aavetta (Kata ja Taru) pyysivät jokaiselta kuolevaiselta karmaisevimman huudon
pimeään yöhön. Ryhmäläiset onnistuivat
ja saivat palkkiokseen uuden kirjaimen.
Matkan edetessä pimennosta ilmestyi paha noita, joka pakotti uhripolot syömään sinisenä luikertavia matoja (sininen
spaghetti). Kukaan ei taaskaan kieltäytynyt, joten noidan oli pakko antaa uusi kirjain ja lähettää ryhmä kohti vaikeutuvia
haasteita.
Kohta usvan seasta ilmestyi kaksi kalastajamurhaajaa (Daniel ja Harri), jotka
vaativat ryhmäläisiltä vastauksia arvoituksiin. Kaikki osasivat vastata oikein,
mistä kimmastuneina herrat antoivat kirjaimen ja toivoivat, että viimeisellä rastilla pimeyden voimat voittaisivat ja ihmiset
häviäisivät taistelun.
Viimeinen osuus kuljettiin varoen
kummajaisten kiukkua. Metsän reunan jo
häämöttäessä aidan takaa nousivat esiin
vampyyrit (Tuija ja Maria), jotka tahtoivat
juottaa omaa vertaan (suolamehua). Ken
ei sitä maistaisi, joutuisi ikuisiksi ajoiksi vampyyrien vangiksi. Kauhusta huolimatta kaikki suorittivat tehtävän, ja suuttuneiden vampyyrien oli annettava se vihoviimeinen kirjain, jonka avulla ryhmät
osasivat pois metsästä. Takaisin valoon
päästyään oli kirjaimista muodostettava
sana KERHIS.
Tyytyväisinä palattiin tutulle pihalle.
Mutta mitä: Kerhis oli mustan pahvin, jätesäkkien ja muiden somisteiden avulla
muuttunut pikimustaksi luolaksi, jota valaisivat vain pääkallo- ja kurpitsalyhdyt!
Seinillä oli lepakoita, luurankoja ja hämähäkkejä, joiden seitit tarttuivat inhottavasti hiuksiin. Pimeässä luolassa sitten
juhlittiin ihmisten voittoa manalan asukkaista ja väsyneet matkalaiset saivat syödäkseen ja juodakseen.
Kiitokset kaikille mukana olleille! Ilman teitä ei olisi tapahtuma ollut näin
mahtava. Kiitokset myös naapuritaloyhtiön aktiivisille naisille talkoohengestä.
Liisa Kärki
Rouvasmannin asukastoimikunnan sihteeri
17
Asumisen
muistilista
SA NA R IST IK K O
•Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on
vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittä­
miseksi.
Asunnon hakeminen tai vaihtaminen
Vuokrasopimuksen irtisanominen
•Asuntohakemuksen voi tehdä Lahden Talojen kotisivuilla kohdassa Hakeminen. Sivun
vasemmasta laidasta klikataan joko otsikkoa
Asuntohakemus tai otsikkoa Asuntohakemuksen uusiminen/muutokset. Hakemuksen
voi uusia tai sitä voi muuttaa myös asioimalla
Lahden Talojen toimistossa.
•Kotisivujen Asukkaalle-osion asunnonvaihtopörssissä voi ilmoittaa, millaista asuntoa
ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa,
millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa asuntoja, molempien
vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten
uuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Vuokranantaja pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä asunnonvaihdon.
•Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti,
kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon.
Vuokrasopimuksen voi irtisanoa kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuu asunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka
tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10. Tällöin
vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.)
•Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen Sähköiset palvelut -osiossa
tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa.
•Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen
kuin muutat pois asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta Lahden Talojen kotisivuilla www.
lahdentalot.fi > Asukkaalle > Asumisopas
Vuokranmaksu
Kotivakuutuksen ottaminen
•Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen
maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä.
Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja
viivästyskorkojen maksamiselta.
•Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite.
•Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon sisältyvät vastuuvakuutus ja
oikeusturvavakuutus.
•Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja
muulle irtaimelle omaisuudelle. Se korvaa
äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.
•Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset
oikeusturvaa.­
Arjen tärkeät asiat
•Muista ilmoittaa perhetilanteen muutokset!
Näitä ovat esimerkiksi lapsen syntymä, perheenjäsenen muutto pois ja perheenjäsenen
kuolema.
•Huolehdi paloturvallisuudesta. Varusta
asuntosi riittävän monella palovaroittimella;
jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti
on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2.
•Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja
varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita,
mopoja, kaasua, palavia nesteitä eikä autonrenkaita.
•Kiinteistöjen yleisissä tiloissa (porraskäytävät, pyörävajat jne.) tupakointi on kielletty.
Myös asunnoissa tupakointia pitää välttää, ja
uusissa vuokrasopimuksissa asunnossa tupakoiminen on kokonaan kielletty.
•Autopaikan ja saunanvuoron voit varata
kiinteistönhoitajalta.
•Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä
otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden
Talojen kotisivuilta Asukkaalle-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. Ne on
myös jaettu vuokrasopimuksen liitteenä.
Sähköiset palvelut
•Siirry e-laskuun ja kirjaudu kotisivujen sähköisten palveluiden käyttäjäksi.
Laatija: Veikko Sonninen • Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi
ja julkaistaan Asukasviestissä 2/2012.
www.lahdentalot.fi
Lauri Hiltunen,
rakennusmestari AMK,
on nimitetty Lahden
Talojen huoneistotarkastajaksi 1.11.2011 alkaen.
Lahden Talojen talouden ja toiminnan
tavoitteet toteutuivat vuonna 2011
Vaikka tammikuu on tätä kirjoittaessani vasta alussa, Lahden Talot -konsernin
vuoden 2011 toiminnalliset tunnusluvut
ovat valmiita ja talouden päälinjat tiedossa. Keskeinen viesti päättyneestä vuodesta on, että taloudelle ja toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Toiminnalliset tunnusluvut käyttöaste, vaihtuvuus
ja vuokrasaamiset toteutuivat siten, että
koko vuoden käyttöaste oli 99,2 prosenttia ja vaihtuvuus nousi edellisvuodesta
hieman ja oli keskimäärin 22,8 prosenttia. Vuokrasaamiset pysyivät hyvin hallinnassa, vaikka talouden epävarmuus on lisääntynyt ja työmarkkinoilla on toteutettu lomautuksia ja irtisanomisia.
Konsernin liikevaihto kasvoi noin neljä
prosenttia ja oli noin 37 miljoonaa euroa.
Budjetoidut tuotot ylitettiin noin 300 000
18
eurolla. Syynä tähän olivat yksittäisten
osakkeiden myynnistä saadut tulot. Kulupuolella budjetti toteutui poikkeuksellisen hyvin, vaikka vielä kesällä näytti siltä,
että ylläpitomenot kasvavat voimakkaasti. Kulujen kasvua hillitsi kilpailutuksella
aikaansaatu kiinteistönhoito- ja siivouskulujen lasku sekä panostaminen energiakustannusten hallintaan.
Ennätysmäärä lyhennyksiä
Myös pääomapuolella vuosi kului kokonaisuutena suunnitelmien mukaan. Eteläisen Euroopan EU-maista liikkeelle lähtenyt rahamarkkinoiden epävarmuus aiheutti sen, että vielä keväällä ennakoidut
korkojen nousut eivät toteutuneet, vaan
korot kääntyivät kesän jälkeen laskuun.
Meillä se tarkoitti lainojen lyhennysten
ennätyksellistä määrää. Päättyneen vuoden aikana lainoja lyhennettiin 9,4 miljoonalla eurolla, korkoja maksettiin 5,3
miljoonaa euroa.
Uudisrakennus- ja perusparannusinvestointien rahoitukseen tarvittavat luotot Lahden Talot on saanut Lahden kaupungin konsernipankista, Kuntarahoitus
Oy:stä ja Päijät-Hämeen Osuuspankista.
Vaikka markkinanäkymät ovat muuttuneet huonompaan suuntaan, Lahden Talot on saanut tarvitsemansa lainat ja niiden korkotaso on ollut edullinen.
Lahden Talojen ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten laatiminen on alkanut, ja ne valmistuvat kuluvan tammikuun aikana. Yhtiöiden hallitukset käsittelevät tilinpäätöksiä helmikuussa.
Uusiin
asemiin
Budjettitorin hyvä henki näkyi iloisena hymynä Ritva Kytösen ja Taisto Seppälän kasvoilla.
Ylimääräinen korotus hyvitetään
määritettäessä 2013 vuokria
Vuoden 2012 vuokriin sisältyvä, mutta toteutumatta jäänyt veden ja jäteveden hinnannousu otetaan huomioon määritettäessä vuoden 2013 vuokria. Tämän lajissaan
ainutlaatuisen kannanoton tekivät lokakuussa pidetyn Lahden Talojen budjettitorin osallistujat. Osallistujien mielestä oli
järkevämpää, että ylimääräinen korotus
hyvitetään vuoden 2013 vuokrissa, kuin
että kiinteistöjen budjetit olisi avattu ja
vuokrat määritelty uudelleen.
Budjettitorin kantaan yhtyi myöhemmin asukashallitus, joka myös teki asiaa
koskevan esityksen Lahden Talojen hallitukselle.
Hallintojohtaja Pertti Merenluodon
mukaan budjettitori oli hyvähenkinen
ja yksimielinen. – Koskaan aikaisemmin
budjettitorilla ei ole taidettu tehdä yhteistä kannanottoa, hän muistelee.
Kannanotto oli tarpeen, koska vuoden
2012 vuokria määrittäessään Lahden Talot oli varautunut siihen, että Lahti Aqua
nostaa veden ja jäteveden hintaa kahdeksan prosenttia. Vastoin odotuksia Lahti
Aqua päätti kuitenkin olla korottamatta
maksuja.
Pertti Merenluoto, hallintojohtaja
19
DNA WELHO TUO LAATUVIIHDETTÄ
KOKO PERHEELLE.
1 HUIPPULUOKAN HD-DIGIBOKSI
• Jopa 500 tuntia tallennustilaa
• Myös maksu-tv ja HD-kanavien tallennus
• Tallenna kolmea kun katsot neljättä ohjelmaa
• Hakusanatallennus
VIIHDE 39,90
DNA WELHO 2 TAKUUNOPEA LAAJAKAISTA
3 RÄÄTÄLÖITÄVÄ
KANAVAPAKETTI
• Nopeuslupaus 30-40M
• Langaton WLAN-modeemi
• DNA Nettiturva ensimmäiset
4 kk maksutta
• Ensimmäiset 2 kk maksutta
• Valitse 8 suosikkiasi yli 70
tv-kanavasta ja vaihda mixiäsi
vaikka joka kuukausi.
€/kk
24 kk
Aina parasta kotiin.
Tule DNA Kauppaan tai soita maksuttomaan myyntipalveluumme 0800 550044.
DNA Welho Viihde: 24 kk:n sopimuksella DNA Welho Laajakaista M -asiakkaalle (norm. 35,90 €/kk) Wbox HD2 4 €/kk (norm. 499 €), Laajakaistan avaus (norm. 30 €) ja laajakaistan WLAN-modeemin
vuokra (norm. 9 €/kk) 0 €. 24 kk yht. 957,60 €. Vuokralaitteiden etuhinta voimassa laajakaistatilauksen loppuun asti. Uudelle TV-kortti -asiakkaalle DNA Welho TV -kortti (norm. 2,52 €/kk) ja DNA
Welho TV Mix HD (norm. 29,90 €/kk) ensimmäiset 2kk sekä avaus 0 € (norm. 30 €). Uudelle DNA Nettiturva -asiakkaalle Nettiturva 4 kk:ta 0 €/kk (norm. 6,50 €/kk). Etujaksojen jälkeen sopimukset
voimassa toistaiseksi hinnaston mukaisin hinnoin. Tarjoukset eivät koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen avattuja palveluita eikä niitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa DNA Welho
Laajakaistan kaapelisaatavuusalueella 5.3.2012 asti. Lisätiedot: www.dna.fi/viihde