Kotona edelleen– avun turvin

Tornion Sairaskotisäätiö
Meän Avisi
sivu 3
Mauri
Lappalainen
– Merimiehen
uudet tuulet
sivu 4–5
Saarenvireen
100-vuotiaat
sivu 4
Raimo Rousu
– kaupungin
virkamiehestä
järjestötyöhön
sivu 10
Muistisairaan
ihmisen
kohtaaminen
sivu 17
Vapaalla...
Vapaalle
sivu 18
Uudet työntekijät
sivu10
Saarenvireen
neurologisen
koulutuksen
päivittäminen
sivu 20
ENNA
kotiin annettava
kuntoutus
sivu 21
Peippolan
Pelimannit
sivu 22
Lahjoittajia
sivu 23
Veteraanien
päiväkuntoutus
Saarenvireessä
sivut 8–9
Lokomat®-kävelyterapia
Kotona edelleen – avun turvin
sivut 6–7
Palvelujen kehittämistä ja
tilojen remontoimista
A
rvoisat sotainvalidit, sotiemme
veteraanit, lotat, puolisot, lesket ja
muut asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut lehtemme lukijat!
Tervetuloa taas tekemään pieni katsaus
Saarenvireen toimintaan. Vuoden aikana
olemme viettäneet monta juhlatilaisuutta,
sekä iloisia että vähemmän iloisia. Joukostamme on poistunut monta tuttua kasvoa,
muistakaamme heitä vielä kerran tässä
lehdessä kerrottujen tapahtumien kautta.
Vuosi 2012 on Saarenvireen toiminnassa
erityinen. Olemme saaneet tämän vuoden
aikana juhlia jopa kahdenkin asukkaamme
100 v. syntymäpäiväjuhlia. Onnittelut vielä
kerran aikuisen iän täyttäneille syntymäpäiväsankareille! Sankarit juhlivat tietysti
syntymäpäiväänsä omaistensa ja muiden
läheistensä kanssa, mutta vietimme molempien syntymäpäivää myös Saarenvireessä. Kiitoksia, että halusitte jakaa juhlanne
meidän kanssamme!
Päättynyt vuosi 2011 ja meneillään oleva
vuosi 2012 tulevat olemaan hyvin erilaisia.
V. 2011 oli hoitopäivien määrällä arvioiden
talon historian vilkkain. Hoitopäiviä kertyi enemmän kuin kertaakaan aiempien
vuosien aikana. Heti alkuvuodesta 2012
tapahtui kuitenkin muutos ja v. 2012
hoitopäiväkertymä tulee jäämään merkittävästi pienemmäksi. Tämä ei kuitenkaan
ole mikään yllätys, jo vuosia on tiedetty,
että näin tulee jossakin vaiheessa tapahtumaan. Toisaalta asiakkaiden määrän
pieni väheneminen antaa lisää väljyyttä ja
mahdollistaa vielä laadukkaampien palvelujen tarjoamisen asukkaille, kuntoutujille
ja muille asiakkaille. Nyt meillä on myös
Painettu: Lokakuu 2012
mahdollisuus ryhtyä voimakkaammin tarjoamaan palveluja sotiemme veteraanien
lisäksi muille asiakasryhmille pelkäämättä,
että veteraanit jäisivät mitenkään vaille
heille kuuluvia palveluja. Pystymme entistä
paremmin ottamaan vastaan kaikki meille
kuntoutukseen tai asukkaaksi haluavat.
Keväällä 2012 teimme talon historian
kalleimman ja toiminnallisesti merkittävimmän hoitovälineinvestoinnin. Pitkällisen harkinnan jälkeen hankimme Sveitsiläisen Hocoman valmistaman Lokomat®
-kävelykuntoutuslaitteen, ns. kävelyrobotin. Lokomat®-terapian avulla voidaan
kuntouttaa henkilöitä, joiden kävelykyky
on heikentynyt esimerkiksi jonkin neurologisen sairauden tai vamman johdosta. Lokomat®-laite on ollut käytössä
alkukesästä 2012 ja jo nyt on voitu todeta
Lokomat®-terapian tehokkuus verrattuna
perinteiseen fysioterapiaan. Suomessa
on tällä hetkellä kaksi muuta vastaavaa
Lokomat®-terapialaitetta: toinen Kitinkannuksessa Kannuksessa ja toinen Laitilan
terveyskodissa Laitilassa. Olemme sopineet yhteisen toimintamallin luomisesta
ja yhteismarkkinoinnin aloittamisesta syksystä 2012 alkaen. Tavoitteenamme on, että
Lokomat®-terapiasta tulee valtakunnallisesti tunnettu neurologisen kuntoutuksen
menetelmä.
Olemme myös käynnistämässä Saarenvireen asukashuoneiden peruskorjauksia.
Syksyn 2012 aikana laitetaan ensimmäiset
neljä huonetta kuntoon ja niistä saatujen
kokemusten perusteella suunnittelemme
loppujen huoneiden peruskorjauksen.
Olemme parhaillaan myös uudistamassa
sisäpihaa. Tavoitteenamme on, että meillä
on ensi kesänä aiempaa viihtyisämpi ja
helpommin käytettävissä oleva kaikkien
yhteinen oleskelu- ja kuntoutuspiha.
Kuten edellä kirjoitetusta voitte päätellä,
emme aio jäädä passiivisesti odottamaan
mitä maailma tuo meille tullessaan. Koko
henkilökunta tekee lujasti töitä sen eteen,
että asiakasrakenteemme muutos saadaan
toteutettua hallitusti. Edellä kuvatun kaltaisen muutoksen läpi käyminen kuormittaa
erityisesti henkilöstön jaksamista. Tulemmekin loppuvuodesta 2012 ja v. 2013 kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstön
hyvinvointiin ja jaksamiseen. Hyvinvoiva
henkilöstö tuottaa hyviä palveluja!
Työn iloa toivoo
Tuomo Hokkinen
toimitusjohtaja
Painosmäärä:
1200 kpl
Päätoimittaja:
Tuomo Hokkinen
Toimitus:
Saara-Kaisa Angeria, Ari Kauppinen, Tiina Korhonen,
Marja Marttinen, Anu Vasama ja Heta Ojala
Kuvat:
Saarenvireen arkisto, Studio pro Sakari Vierola
Taitto:Avalon/Kemi
Paino:Erweko
3
Tornion Sairaskotisäätiön hallitus. Edessä vas. Ulla Kilpeläinen, Olavi Isonikkilä, Arvi Isonikkilä, Anja Huhtanen.
Takana vas. Mauri Lappalainen, Raimo Rousu, Jouko Lahdenperä, Vilho Auniola, Tuomo Hokkinen ja Pekka Ruuskanen.
Mauri Lappalainen
– Merimiehen uudet tuulet
Mauri Lappalainen on 65-vuotias Röyttän satamassa syntynyt ja
kasvanut torniolainen. Hän on viettänyt nuoruusvuotensa valtameriä
seilaten. Maapallo on kierretty moneen kertaan. Satamat Afrikassa ja
Kauko-Idässä ovat merimiehelle tuttuja, kuten myös eksoottiset rannat
Karibialla ja Hawaiilla. ”Maailmaa on nähty paljon!”
M
aurin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi aikuista
lasta ja viisi lastenlasta. Torniossa asuvat lapsenlapset ovat hänelle tärkeitä ja heidän kanssaan hän viettää
mielellään paljon aikaa. Kuntoliikunta on aina ollut lähellä Maurin sydäntä. Mies on harrastanut hiihtoa, painonnostoa ja uintia
läpi elämän. Merimiesuransa jälkeen Mauri siirtyi Tornion kaupungin palvelukseen satamavalvojaksi. Tästä tehtävästä hän on
jäänyt eläkkeelle 2000-luvun alussa.
Mauri on veteraanin poika. Isä Pentti, joka taisteli mm. Karjalan
kannaksella ja Ihantalassa, ei koskaan halunnut kertoa pojalleen
sotakokemuksistaan. Saarenvireen toiminnasta hän on saanut
positiivisen kuvan isältään, joka ehti käydä talossa veteraanikuntoutuksessa useamman kerran.
Tornion kunnallispolitiikassa Mauri on ollut mukana vuodesta
1997. Hän on ollut kolme kautta kunnanvaltuutettuna ja nyt on
menossa toinen kausi kunnanhallituksessa. Sairaskotisäätiön hallitukseen kaupungin edustajaksi hänet valittiin vuoden 2012 alussa.
Kaikkien tiedossa on se tosiasia, että Saarenvireen toiminta tulee lähivuosina muuttumaan, kun sotiemme veteraanit vähenevät.
Maurin mielestä talon kehitys menee oikeaan suuntaan.
Hän toivoo alueellisen yhteistyön kehittyvän ja lähikuntien sekä
sairaanhoitopiirin hyödyntävän Saarenvireen monipuolisia palveluja mahdollisimman paljon nyt ja tulevaisuudessa.
4
Raimo Rousu
– kaupungin virkamiehestä järjestötyöhön
R
aimo Rousu on 65-vuotias eläkkeellä oleva palopäällikkö. Hän on
syntynyt Karungissa, mistä muuttanut jo 5-vuotiaana Tornion kaupunkiin.
Vaimon lisäksi perheeseen kuuluvat kaksi
aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta. Veteraanityö on tullut tärkeäksi harrastusten
kautta, näistä tärkeimpänä vapaaehtoinen
maanpuolustus.
Raimo kiinnostui palokunnan toiminnasta jo nuorena aloittaen harrastuksena
10-vuotiaana VPK:n poikaosastossa, josta
sitten aikuisiällä löytyi tie ammattiin. Raimo on palvellut Tornion kaupunkia yli 30
vuotta palolaitoksen eri tehtävissä, joista
viimeiset 12 vuotta kaupungin palopäällikkönä. Tästä tehtävästä hän jäi vuonna 2002
sairauden vuoksi eläkkeelle.
Vapaaehtoisen maanpuolustusharrastuksen Raimo aloitti osallistumalla reser-
viupseerien toimintaan 80-luvulla. Juuri
vapaaehtoinen maanpuolustus toi veteraanityön lähemmäksi Raimon sydäntä. Ensimmäinen kosketus veteraanien hyväksi
tehtävään vapaaehtoistyöhön oli osallistuminen Sotiemme veteraanien valtakunnalliseen veteraanikeräykseen. ”Tässä työssä
tuntee maksavansa kunniavelkaa veteraaneille, jotka aikoinaan uhrasivat nuoruudestaan parhaat vuodet itsenäisyytemme
hyväksi”.
Tornion Sotainvalidien johtokuntaan Raimo valittiin ensimmäisen kerran vuonna
2009 ja tänä päivänä hän toimii osaston varapuheenjohtajana. Yrjö Ollilan poismenon
jälkeen hänet valittiin sotainvalidien edustajaksi Tornion Sairaskotisäätiön hallitukseen keväällä 2012.
Tulevaisuudessa Saarenvireen toiminta
muuttuu veteraanien määrän vähetessä.
Siksi onkin erittäin tärkeää löytää uusia asiakkuuksia yli 20-vuotisen tuloksellisen toiminnan jatkamiseksi. ”Tässä
työssä säätiö tekee varmasti parhaansa, meidän kaikkien hyväksi”.
Saarenvireen
100-vuotiaat
Kuluneen vuoden aikana Saarenvireessä on
saatu juhlia pyöreääkin pyöreämpiä vuosia
jo kahteen otteeseen, kun kaksi asukasta
Saara Kanerva ja Artturi Heikkilä saavuttivat
kunnioitettavat sata vuotta.
Maanviljelijäperheen tyttö
Lämpimät onnentoivotukset kotiavustaja Ulla Holmalta.
Saarenkodissa asusteleva Saara Kanerva juhli merkkipäiväänsä
23. toukokuuta. Kangasalla syntynyt Saara kävi yhteiskoulua
viiden luokan verran. Silloisen tavan mukaan ei naisia kannattanut kouluttaa sen enempiä, joten isä ei päästänyt häntä lukioon. Maanviljelijäperheessä töitä riitti. ”Olin vuoden verran kotona, jolloin tein maataloustöitä, hoidin karjaa ja lypsin lehmiä.
Väliajalla kudoin mattoja ja muita tekstiilejä”, Saara kertoo.
Vuonna 1930 Saara hyväksyttiin opettajanvalmistuslaitokseen, josta hän valmistui opettajaksi vuonna 1934. Samana
5
vuonna hän siirtyi opettajaksi Utsjoen kirkonkylän koululle. ”Inarin Kaamasesta kävelin lappalaispojan opastuksella noin 100 kilometriä Utsjoelle kirkonkylään opettajaksi. Matka sisälsi 18 tuntia
yhtäjaksoista kävelemistä, välillä keitimme kahvit tunturimajassa.
Toisen maailmansodan alkaessa 1939, Saara istui junassa matkalla Tornioon opettajan töihin. Pysyvästi Saara jäi Tornioon avioiduttuaan Teuvo Kanervan kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta, joista
yksi tyttö ja loput poikia.
Saara osallistui myös Rintamanaisten toimintaan perustaen Tornion Asevelinaiset -yhdistyksen. Kanervan puoliso Teuvo vammautui sodassa. Näin ollen Saara perehtyikin monin tavoin myös
sotainvalidityöhön ja perusti Sotainvalidien Veljesliiton Tornion
osaston naisjaoston, toimien sen puheenjohtajana alusta loppuun vuodet 1982-1996.
Tornion kaupunginvaltuustossa Saara on vaikuttanut kahden
kauden verran. Hän on toiminut myös kirkkovaltuustossa sekä
kirkkoneuvostossa. Hän on ollut perustamassa myös Suomen
Punaisen Ristin Tornion osastoa sekä Tornion Aliupseerien liiton naisjaostoa.
Monessa mukana
Pitkän iän salaisuus?
Kangasalla Saara liittyi vuonna 1932 lottiin toimien mm. pesäpallojoukkueen kapteenina sekä suunnistusryhmän vetäjänä. Laajemman lottatyön hän aloitti Torniossa lottatyön johtajana sotasensuurissa ja sotilaiden muonituksessa.”
Saaralta kysyttäessä, mikä on hänen pitkän ikänsä salaisuus, vastaus tulee helposti: ”Paljon työtä, jota on ollut koko elämän. Sen
lisäksi säännölliset elämäntavat ja terveellinen ruoka. Tupakkaa
ja viinaa en ole koskaan tarvinnut.”
Töiden myötä Tornioon
paa, jolla oli kolmihaarainen koukku, leuvustinkoukku. Haukia
tuli paljon, siitä riitti niin itselle kuin naapureillekin.”
Myöhemmin Juurakosta muutettiin Kuusiluotoon, josta tuli
pitkäaikaisin olinpaikka Artturille. Kuusiluodossa hän työskenteli sahalla sahanasentajana ja löytyipä sieltä myös vaimo, Paula
Marttila. ”Naisilla oli tapana tulla meidän viilahuoneen puolelle
lämmittelemään. Sieltä sitten huomasin Paulan.” Kihlat vaihdettiin Kemissä, ja perheeseen syntyi kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa.
”Sota tuli ja jouduin sotaväkeen, jossa olin konekivääriampuja.
Sodassa ammuin venäläisen hyökkäystankin, josta kotona löytyy
vähän muistojakin,” Artturi kertoo, ja jatkaa: ”Komppaniapäällikkömme määräsi, että meidän konekiväärimiesten tulee hyökätä
200 metriä länsisuuntaan, jossa vihollinen oli. Päästessämme lähemmäs, varapatruunankantajamme kaatui. Pojat huusi sairaankantajia ja meille tuli käsky palata takaisin. Palatessamme toinen
varapatruunankantajakin kaatui, sitten kolmas kemiläinen poika.
Lopuksi sattui minuun, jonka seurauksena vasen käsi meni hajalle”. Sodan jälkeisen elämäntyönsä Artturi on tehnyt Rauma-Repola
yhtiön palveluksessa lämpövoimalan hoitajana.
Artturi Heikkilä
Ja se pitkän iän salaisuus!
Toinen juhlavuotta viettävä on Saarenvireen asukas Artturi Heikkilä. Hänelle täydet sata vuotta tuli täyteen 12. elokuuta 2012. Artturi
Heikkilä syntyi Simossa Kallion saaressa. Siellä hän kävi koulun
alaluokat, josta omien sanojensa mukaan ainoana oppina mieleen
jäi laulu Tippalaivasta.
100-vuotiaan Artturin päivät kuluvat kotona Saarenvireessä kryptoja
ratkoen, joita hänen tyttärensä lähettävät postitse. Musiikkiohjelmat ovat lähellä Artturin sydäntä ja Raumon laulajat ovatkin hänen
suosikki esiintyjiä Saarenvireessä. Erilaisiin reissuihin ja tapahtumiin on myös mukava lähteä mukaan. Monet viikonloput kuluvat
kotona, kun lapset tulevat hakemaan.
Pitkän iän salaisuutta kysyttäessä vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: ”Minulta on muutamat kysyneet, että kuinka olen vielä näin
hyvässä kunnossa ja jalat toimivat. Olen aina saanut tehdä
sitä, mitä olen halunnut ja aina olen tehnyt hyvin!”
Saaresta saareen ja sotaan
Kallion saaresta Artturin perhe muutti Kemin Juurakkoon, saaresta
saareen. ”Juurakossa asuessa olin ahne kalastamaan. Käytin va-
6
Kuntapalvelut:
Kodinhoitoapu
Omaishoidon tuki
Kotisairaanhoito
Tukipalvelut mm.
• ateriapalvelu
• siivouspalvelu
• pesuapu
• vaatehuolto
• piha- ja lumityöt
• turvapuhelin
• kuljetuspalvelut
Kotona edelleen
– avun turvin
Pitkä mies avaa vieraalleen omakotitalon oven. Vastaanottamassa on
sotainvalidi Sulo Niskanen. Miehestä huokuu hyväntuulisuus. Sen osoittaa
leveä hymy. Ja mikäs on miehen hymyillessä, kun pitkä jakso Saarenvireessä
päättyy ja mies palaa jälleen omaan kotiinsa.
Apuvälineet
Vaipat
Lääkinnällinen avokuntoutus
Sotainvalidien
kotiavustaja Marja
Keskitalolla on aikaa
kohdata ja kuunnella
sotainvalidin toiveita,
murheita ja ilon aiheita
- on tärkeää saada
jakaa elämää toisen
kanssa. Myös Marjalle
yhteiset jutusteluhetket
Sulon kanssa ovat
antoisia. Hän saa
kuulla mielenkiintoisia kertomuksia pitkän
ja vaiherikkaan elämän
varrelta.
Kuntapalvelut perustuvat kunnan
tarveharkintaan. Valtiokonttori
korvaa kunnille palveluista aiheutuneet kustannukset. Palvelut ovat
ilmaisia sotainvalidille, jonka
haitta-aste väh. 20 %.
Siviilisairauksien
korvaukset/
sairausapulisä mm.:
Lääkkeet
Silmä- ja hammaslääkärin
kustannukset
Silmälasit
Hammasproteesit
Apuvälineet
Terveyskeskus- ja
poliklinikkakäynnit
Vuodeosastomaksut
Lääkinnällinen avokuntoutus
lääkärin hoitomääräyksellä
Em. matkat omalla autolla/
taksilla/ omaisen kyydillä
Ambulanssin omavastuuosuudet
• haetaan Valtiokonttorilta
kuitteja vastaan
• sotainvalidi asuu kotona tai
palvelutalossa
• myös puolison kulut, kun paris kunta asuu samassa osoitteessa
sotainvalidin haitta-aste väh. 20 %
Pienapuvälineet mm.:
Sängyn nousutuki
Tukikaiteet
Istuinkoroketyynyt
Sängynjalankorotukset
Tarttumapihdit
Kävelykeppi
Oteapuvälineet (esim. paksum pivartiset ruokailuvälineet)
• yksittäishinta alle 120 €
• sotainvalidin haitta-aste väh. 10 %
S
ulo asuu vuonna 1945 rakentamassaan rintamiestalossa, jonka sisäänkäyntiä reunustavat
omenapuut. Talven tyhjillään olleen talon pihalla vallitsee pitkästä aikaa kova kuhina. Paikalla ovat Saarenvireestä kotikäynnille saapuneet Sulo ja sosiaaliohjaaja sekä kunnan kodinhoitaja ja korjaus-neuvoja. Iltapäivän aikana sovitaan yhdessä ne palvelut ja toimenpiteet, joiden
turvin Sulo palaa pian päättyvän laitoshoito- ja laitoskuntoutusjakson jälkeen kotiin.
Sotainvalidit ovat kunniakansalaisia, joiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi valtiovallan taholta on laadittu oma laki, sotilasvammalaki. Tämän erityislain henkeä noudattaen kunnilla
on mahdollisuus tarjota vähintään 20 % sotainvalidille kattavat kuntapalvelut kotona asumisen
tukemiseksi.
Korjausneuvoja Teuvo Junes koekäyttämässä pihaan asennettua sähkökäyttöistä
ulkohissiä. Asennustyöt aloitettiin valamalla antura, enää puuttuu vain katos.
Asunnon
muutostyöt mm.:
Kynnysten poistaminen
Oviaukkojen leventäminen
Wc- ja pesutilojen peruskorjaus
Hakemusten täyttämisessä, kustannuslaskennan laatimisessa ja urakoitsijan
hankkimisessa avustaa korjausneuvoja
Teuvo Junes p. 040 557 2550
Sotainvalidin haitta-aste väh. 10 %.
7
Sotainvalidien
neuvontapalvelu
Asiakkaan kokonaisvaltaista
palvelua, jolla tuetaan sotainvalidin
ja hänen perheensä selviytymistä
kotona.
Sotilasvammalakiin liittyvien
etuuksien tunteminen,
selvittäminen ja hakemisessa avustaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujen piiriin ohjaaminen
Yhteistyö eri sidosryhmien
kanssa mm. Sotainvalidien
Veljesliitto, Valtiokonttori,
kunnat, sotainvalidijärjestöt
Sulo ja puoliso
Viola vuonna 1945. Pariskunta
eli yhdessä 56 vuotta työntäyteistä
elämää kotimaata rakentaen. Surut ja
murheet kuten ilotkin olivat yhteisiä.
Kodinhoitaja ja Sulo keskustelevat miehen
yksilöllisestä avuntarpeesta ja sopivat ne
päivittäiset ja viikoittaiset palvelut, joiden
turvin mies kotonaan selviää. Kodinhoitaja
on Sulolle entuudestaan tuttu, ajan myötä
ja luottamuksen kasvaessa asioista keskustelemisesta on tullut mutkatonta.
Sotainvalidien asunnonmuutostöiden
hakemisessa ja kustannusarvion laatimisessa avustava korvausneuvoja on myös
paikalla. Ulkoportaiden ja terassin nosto
oikeaan korkoon sisäänkäynnin ja eteisen
lattian kanssa on tehty. Seuraavaksi remontoijat siirtyvät sisätiloihin ja poistavat kynnykset.
Elämän varrella koetuista menetyksistä
huolimatta Sulolla on positiivinen elämänasenne. Sotavuodet koettelivat Sulon, kuten monen muun veteraaniveljen terveyttä.
Sulo menetti oikean kätensä Syvärin taisteluissa vuonna 1944. Myös kuulo on heikentynyt. Muisti kuitenkin pelaa hyvin ja mieli
on terävä. Valtiokonttori korvaa sotainvali-
Sotainvalidien
päivätoiminta
On tarkoitettu vähintään
20 % sotainvalidille
Sotainvalidien Urheiluliitto järjesti
vuosituhannen vaihteessa viimeiset
valtakunnalliset hiihdon mestaruuskilpailut. Juhlavuoden ohjelmajulisteessa painettuna kuva Sulon kisamatkasta vuodelta 1957.
Tiina Korhonen
sosiaaliohjaaja
p. 040 708 2726
din sotavammaan liittyvät lääke- ja hoitokulut sekä apuvälineet. Lisäksi sotainvalidi
voi hakea korvausta siviilisairauksiinsa liittyvistä lääke- ja sairaanhoitokuluista. Sulo
toimittaa maksamansa laskut Saarenvireen
sosiaaliohjaaja Tiina Korhoselle, joka avustaa hakemuksen täyttämisessä.
Sulon kotona selviytymistä on tuettu
myös sotiemme veteraaneille suunnitelluilla Saarenvireen eri palveluilla. Sulo on
kulkenut vuotuiset laitoskuntoutusjaksot
Saarenvireessä jo vuodesta 2001. Sotainvalidien omaan päivätoimintaan mies lähti
mukaan vuonna 2008. Sotiemme veteraanien tiivis yhteisöllisyys ja veljeshenki – kiintymys isänmaahan ja yhteenkuuluvuuden
tunne antaa voimia.
Sulo käy päivätoiminnassa tiistai- ja perjantaipäivisin. Monipuolinen päiväohjelma
sisältää useita toimintakykyä ja omatoimi-
suutta tukevia palveluja. Päivä alkaa maittavalla aamiaisella. Sotainvalidi voi osallistua
omien toiveidensa mukaisesti mm. luennoille, eri liikunta-, peli- ja virikeryhmiin
joko itsenäisesti tai hoitajan ohjatessa ja
opastaessa. Saarenvireen on oma lääkäri,
sairaanhoitaja ja sotainvalidien sosiaaliohjaaja auttavat aina tarvittaessa. Sotainvalidilla on mahdollisuus myös saunoa päivän
kuluessa. Päivän aikana tarjotaan lounas ja
päivän edetessä juodaan kahvit. Päivä päättyy ja matka kotiin alkaa kello 14.00. Tuttu
kuski saattaa aina kotiovelle saakka.
Sulon terveydentila muuttui loppuvuodesta 2011. Kotona asuminen oli haastavaa, joten Sulo saapui Saarenvireeseen pitkälle laitoshoitojaksolle. Hyvä perushoito
ja kuntouttava työote edesauttoivat Sulon
kuntoutumista. Vuosi vaihtui ja kevään
edetessä miehen ajatukset palasivat kotiin.
Sulon laitoshoitojakso päättyy pian. Kotona oli hyvä käydä ja pian mies palaa sinne
luottavaisin mielin. Vierailut Saarenvireessä jatkuvat edelleen!
Intervallihoito, jaksot
omassa kodissa ja
Saarenvireessä
Pysyvä laitoshoito,
asukkaana
Sotainvalidien
Urheiluliitto järjesti vuosiSaarenvireessä
tuhannen
vaihteessa viimeiset valtakun-
On tarkoitettu vähintään
20 % sotainvalidille
nalliset hiihdon mestaruuskilpailut. Juh On tarkoitettu vähintään
lavuoden ohjelmajulisteessa painettuna
25 % sotainvalidille
kuva Sulon kisamatkasta vuodelta 1957.
Hakemus sisältää selvityksen avuntarpeesta ja terveydentilan heikentymisestä, liitteenä lääkärinlausunto.
Maksusitoumusta päivätoimintaan, intervallihoitoon ja pysyvään laitoshoitoon haetaan Valtiokonttorilta.
Saarenvireen sosiaaliohjaaja avustaa tarvittaessa hakemuksen täyttämisessä.
8
Lokomat
-kävelyterapia
®
K
ävelysimulaattori saapui Saarenvireeseen huhtikuussa.
Kävelykuntoutuslaitteiston asennuksen jälkeen vuorossa
oli fysioterapiahenkilöstön tiivis kaksipäiväinen koulutus. Koulutuksesta vastasi Hocoman tehtaalta saapunut kouluttaja Sveitsistä. Koulutuspäivien jälkeen harjoittelimme Lokomatin käyttöä kurssiin osallistuneiden kanssa, jotta toiminta saatiin
mahdollisimman joustavaksi. Ensimmäinen asiakas kokeili kävelysimulaattoria huhtikuun puolessa välissä.
Keväällä 2012 Saarenvireeseen saatiin
Hocoman valmistama kävelysimulaattori
Lokomat. Kyseessä on yleisin käytössä oleva
kävelykuntoutuslaite, joita on käytössä
eri puolilla maailmaa yli 300 kappaletta.
Saarenvireeseen hankittu kävelysimulaattori
on toinen Suomessa.
Puolen vuoden käyttökokemuksen perusteella voidaan todeta, että
Lokomat on vakiinnuttanut paikkansa osana tehokasta kuntoutusta. Lokomat®-kävelykuntoutuslaite on herättänyt myönteistä
mielenkiintoa niin asiakkaiden kuin myös lähikuntien alueella
toimivien ammattihenkilöiden keskuudessa.
Kävelykuntoutuksessa käyneet kertovat hyötyneensä harjoittelusta monin eri tavoin. Osa kuntoutujista kokee vartalon hallinnan
parantuneen, mikä osaltaan helpottaa esimerkiksi päivittäisissä
9
Mitä Lokomat®
-kävelyterapia on
toiminnoissa siirtymisiä. Kävelysimulaattoriharjoittelun avulla kuntoutujat ovat myös
huomanneet kykenevänsä varaamaan painoa paremmin halvaantuneelle puolelle mikä tekee seisoma-asennosta symmetrisemmän. Usein halvauksen jälkeen esiintyvä lihasjäykkyys alaraajoissa on lievittynyt kävelyterapian jälkeen. Tämä on helposti todettavissa myös
Lokomat®-kävelykuntoutulaitteen oman tietokoneanalyysin avulla. Kuntoutujat kertovat
kävelykuntoutuksen yhteydessä tulevan fyysisen rasituksen tunteen olevan miellyttävä ja
tehokas. Hien pintaan saaminen fyysisen rasituksen avulla on useille kuntoutujille
ollut pitkänkin liikkumattomuuden jälkeen motivoiva kokemus.
Kuntoutuja Tarja Petäjämaa kävelysimulaattorissa. Ohjaamassa
ovat fysioterapeutit Virpi Kuukasjärvi ja Hanne Karjalainen.
Elektromekaanisella Lokomat®
-kävelysimulaattorilla annettavaa
kävelykuntoutusta
Tehokasta kävelykuntoutusta omista
voimavaroista riippumatta
Portaaton painonkevennys valjaiden
ja nostolaitteen avulla, mikä mahdol listaa luonnollisen kävelyn
Kuntoutujan jalkoihin kiinnitettävät
robotisoidut ortoosit liikuttavat
kuntoutujan jalkoja, avustamisen
määrä voidaan säätää kuntoutujan
omien voimavarojen mukaan
Kuntoutuja kävelee juoksumatolla,
jonka nopeutta voidaan säätää
Kenelle Lokomat®
-kävelyterapia sopii
Neurologisten asiakkaiden
kuntoutukseen halvauksen,
selkäydinvamman ja traumaattisen
aivovamman jälkeen
MS -taudista ja muista neurologista
vammoista kärsivien asiakkaiden
kuntoutukseen
Asiakkaille, jonka oma kävelykyky
on alentunut tai hän ei kykene
kävelemään
Turvallinen kuntoutujalle ja
terapeutille
Kävelykaava ja ohjausvoima
voidaan säätää potilaan mukaan,
niin että harjoittelu on mahdolli simman tehokasta
Kuntoutuja on motivoituneempi,
koska hän näkee suorituksestaan
heti palautteen
Arviointityökalun avulla kuntoutujan
edistymistä on helppo seurata
toistuvasti
Raportit sekä kuntoutujalle
että kuntoutusta suunnittelevalle
Tarvittaessa laite on helppo muuttaa
automatiikalta manuaaliseen
terapiaan
Myös Käypä hoito suositus
Suomessa pitää elektromekaanista
kävelykuntoutusta vaikuttavana.
Linkkejä aiheeseen liittyen:
http://www.saarenvire.fi/
www.kaypahpoito.fi
http://www.hocoma.com/
http://online.fysioline.fi/Hocoma/
Lokomat_FI.pdf
10
Ihmiset unohtavat mitä teit. Ihmiset unohtavat mitä sanoit.
Mutta he eivät unohda tunteita, joita heissä herätit.
Muistisairaan ihmisen
kohtaaminen
Miltä tuntuisi, jos sinut suljettaisiin yhteisön ulkopuolelle sairautesi vuoksi?
Entä jos sinun ei enää annettaisi päättää omista asioistasi?
Miltä tuntuisi, jos hyvä ystävä ei soittaisi eikä kävisi luonasi kuten ennen?
Miten reagoisit, jos sukulainen, naapuri tai lääkäri kysyisi sinun vointiasi
vain läheiseltäsi ohittaen sinut? (lähde: www.muistiliitto.fi)
M
uistisairaita ihmisiä arvioidaan
Suomessa olevan noin 120 000.
Heistä työikäisiä on noin 7 000–
10 000. Vuosittain sairastuu 13 000 suomalaista. (Käypä hoito -suositus 2010.)
Dementia-oireyhtymään johtavia eteneviä
muistisairauksia on useita, joista Alzheimerin tauti on yleisin. Kun muistisairaiden
ihmisten läheiset huomioidaan voidaan
muistisairauksien arvioida koskettavan
noin miljoonaa suomalaista. Maailmassa
muistisairaita on 18 miljoonaa eli joka 4.
sekunti yksi ihminen sairastuu etenevään
muistisairauteen.
Useiden selvitysten mukaan muistisairauksiin liittyy edelleen paljon häpeää, salailua ja vääriä asenteita. Maailman Alzheimer järjestön ADI:n selvityksen mukaan
muistisairauksiin liittyviä ennakkoluuloja
voidaan vähentää vain avoimuudella: puhumalla muistisairauksista, levittämällä
oikeaa tietoa, ottamalla muistisairaat ihmiset mukaan yhteiseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuuntelemalla sairastuneita
ja antamalla muistisairaudelle kasvot.
Muistisairaus ei kadota ihmistä sairauden takana eikä ihmisyys sairastumisen
11
myötä haihdu. Lisääntyvästä avuntarpeestaan huolimatta muistisairaat ovat aikuisia ihmisiä, joilla on takanaan paljon elettyä
elämää ja viisautta. Elämänkokemus, tunteet, tarpeet ja toiveet
säilyvät elämän loppuun asti.
Muistisairauden vaiheet
Jokaisen muistisairaus etenee ja oireilee hyvin yksilöllisellä tavalla.
Siihen vaikuttaa esimerkiksi syydiagnoosi muistisairauden taustalla, elämänhistoria, persoonallisuuden piirteet, taudin hyväksymisprosessin eteneminen, muut sairaudet ja sairastuneen ikä.
Lievässä muistisairauden vaiheessa aiempaa elämäntapaa ei
tarvitse juurikaan muuttaa ja sairaus on vielä helppo unohtaa aika
ajoin, ihminen selviytyy hyvin tutuissa arkirutiineissa, eikä vieras
ihminen välttämättä edes huomaa sairautta. Tavallisissa seurustelutilanteissa muistisairas voi hämmentyä kiireestä, liiasta kyselemisestä tai keskeytyksistä. Rauhallisuus, katsekontakti ja kiireettömyys helpottaa muistisairasta ihmistä paljon.
Keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa muistisairaan lähi-ihminen joutuu ottamaan jo runsaasti vastuuta asioista, joita
muistisairas on aiemmin hoitanut täysin itsenäisesti. Myös haasteita vuorovaikutukselle tulee mm. muistisairauteen mahdollisesti liittyvien käytösoireiden myötä. Rauhallisuus, kiireettömyys,
katsekontakti, selkokielisyys (=sano yksi asia kerrallaan, se minkä haluat menevän perille, pidä tauko ja siirry seuraavaan asiaan)
ja lähi-ihmisen rauhoittava läsnäolo saattaa olla tarpeen. Vaikka
muistisairaan kommunikointi on heikentynyt, keskustele hänen
kanssaan samoista asioista kuin ennenkin olette keskustelleet.
Vaikeassa taudin vaiheessa lähi-ihmisen jaksaminen on usein koetuksella ja eri hoitovaihtoehdot (päivätoiminta, lyhytaikaishoito,
pitkäaikaishoito) tulevat ajankohtaiseksi. Tässä vaiheessa muistisairaan puhe ja puheen ymmärtäminen ovat jo vaikeutuneet, mutta
yllä olevat ohjeet toimivat vielä. Suurin osa vuorovaikutuksesta käydään jo lähi-ihmisen kanssa, muista kuitenkin ottaa muistisairas
ihminen huomioon ja kysyä myös hänen vointiaan / kuulumisiaan
/ mielipidettään – anna vastaukselle aikaa, kysy kysymyksiä joihin
voi vastata kyllä tai ei. Kohtele aikuisena ja arvostavasti, muistisairas vaistoaa ohipuhumisen ja loukkaantuu helposti.
Lisätietoja saa
paikallisesta
Muistiyhdistyksestä:
www.lapinmuistiyhdistys.fi
Nina Siira-Kuoksa
kehitysjohtaja
Lapin Muistiluotsi
Lähteet: koottu omasta kokemuksesta, muistisairaiden
läheisten kokemuksista, eri lähteistä ja esitteistä
mm. www.muistiliitto.fi., Nina Siira-Kuoksa 9/2012
Muistilista:
Miten kohtaat
muistisairaan ihmisen
”Lainaa” muistiasi sairastuneelle.
Jos tunnet asiakkaan kerro aina kuka olet,
vältä kysymystä – muistatko.
Älä nolaa, jos muistisairas ei muista
– ohita asia hienotunteisesti.
Puhu aikuiselle – arvostavasti, kunnioittavasti.
Ota vaikeastikin muistisairas asiakas keskusteluun
ja vältä ohipuhumista.
Puhu rauhallisesti, tavallisella äänellä
– yksinkertaista puhe, mutta älä puhu
kuin yksinkertaiselle.
Tee yksi kysymys kerrallaan ja anna aikaa vastata.
Muista, että samantasoinen katsekontakti ja
kiireetön asiakaspalvelutilanne helpottaa
muistisairaan puheenymmärtämistä.
Sanaton viestintä kertoo paljon.
Muista että muistisairas ihminen haluaa
edelleen osallistua omiin asioihinsa.
SOTAINVALIDIEN
PÄIVÄTOIMINTA
vähintään 20 % sotainvalidille
Päivätoiminta sisältää monipuolisia
toimintakykyä ja omatoimisuutta
tukevia palveluja:
•
•
•
•
•
•
kodikas ja turvallinen ympäristö
maittava kotiruoka
monipuolinen ohjelma
oma lääkäri
ammattitaitoinen henkilökunta
yksilöllinen hoiva ja huolenpito
Lisätietoja sosiaaliohjaaja:
p. (016) 2264 118, gsm 040 7082726
Tornion Sairaskotisäätiö | Pitkäkatu 7, 95400 Tornio
puh. (016) 226 4400 | saarenvire@saarenvire.fi
www.saarenvire.fi
12
Toimintaa ja
tapahtumia!
Talon väki juhlistamassa itsenäistä suomea 6.12.
Ilopillereiden Tontut ja keijut esit
yksessä Maija Junttari
ja Ritva Vesa.
Joulun alla esiintymässä Tornion mieskuoro ja Selestiinan tytöt.
Itsenäisyyspäivän juhlapuhujana Tornion Rintamaveteraanien
puheenjohtaja Arvi Isonikkilä.
Virikkeellin
en tuo
aikuiskoulu kio Peräpohjolan Op
isto
tusryhmän
toteuttam n
ana.
13
oon
Tornion Partiolaiset toivat ensimmäistä kertaa Torni
eseen.
nvire
Saare
myös
saapuneen Betlehemin rauhantulen
Keminseudu
n
Saarenvireessä vietetyssä Veteraanipäi
vän juhlassa väkeä
ilahdutti tanssillaan Hernando´s Lady
t.
ion mieskuoro.
Perinteisen vapputervehdyksen toi Torn
sotainvalidit
laittoivat
vieraillessaan jalalla koreasti
Saarenvirees
sä.
Tornion Sair
as
kaiken kivan kotisäätiön vapaa rouva
ttaret kokoo
merkeissä.
ntuvat
14
Saarenvire kuts
ui Valtakunnal
Länsi-Lapin so
lisella sotain
tainvalidit tapa
amaan toisiaan validiviikolla
etuuksista kert
. Sotain
omassa sosiaa
liohjaaja Tiina validien
Korhonen.
ön tytöt”
avat ”keitti ka.
sa
n
se
k
to
ii
Satu Surak
a ruoasta k
Maukkaast nen, Virpi Halonen ja
a
rt
Leila Alapa
Ansiokkaas
hyväksi Maija Sa ta työstä sotiemme veteraan
ie
arenpäätä kiitt
ävät Arvi Isonik n
ki
ja Jouko Lahden lä
perä.
Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Raumon koululla Saara Kanerva,
Artturi Heikkilä, Sulo Niskanen Taustalla Lempi Palo, Inkeri Sillanpää ja
Einari Ylisiurua.
15
toteutettiin
en syyskeräys ksella.
in
ll
a
ik
a
p
n
Sotainvalidie n varusmiesten avustu
sto
Lapin Lenno
”Himmetä
ei muistot
koskaan saa.”
Aliupseerikoulun konekiväärijoukkueen oppilaat. Kuvassa
kaksi torniolaista Olavi
Isonikkilä (ylärivi kolmas vas.)
ja Sauli Leppä (kolmannen
rivin kolmas vas.). Kuva on
otettu Kiehimän (Paltamo)
kylässä nuorisoseuran talon
edessä, jossa kuvaan pääsivät
myös kylän lotat. Kuvan lahjoitti
Olavi Isonikkilä.
16
Oppi ja ikä kaikki
”Talo tutuksi”- koulutuspäivä sijaisille. Päivän päätteeksi ruoka maistuu.
Kinestetiikan kouluttaja Seppo Hauta näyttää ylösnousun
oikeaoppista liikemallia perushoitaja Saara-Kaisa Angerian
avustuksella.
at
kua Lokom
sai ensima itaja Minna Hooli
ta
n
u
k
ö
il
k
untoho
ana.
sen hen
Kuntoutuk sta. Koulutuksessa k ri Kauppisen avustam
ia
A
p
i
ra
tt
-kävelyte
oterapeu
ljaisiin fysi
puettuna va
®
17
Hilkka vapaalla...
Hilkka Hietasaari nauraa, että hänen viimeinen työpäivä oli
aprillipäivä 1.4.2012, mutta ei se aprillipila ollutkaan. 40 vuotta
työelämässä meni äkkiä, ja haikea olo tulee niitä muistellessa.
Hilkka ehti olla Tornion Sairaskotisäätiön palveluksessa reilut
21 vuotta. Hän paljastaa miettineensä, jatkaisiko työntekoa vielä
parilla vuodella, mutta jäi sitten kuitenkin vapaalle ja hyvä näin.
Nyt aika kuluu aikatauluttomasti. Parasta on, että saa valvoa illalla tai nukkua aamulla kuinka pitkään haluaa. Muutenkin Hilkka
sanoo ottavansa päivän kerrallaan kotona puuhastellen, lenkkeillen ja antamalla aikaa lastenlapsilleen. Ihanaa Hilkasta on myös
se, että he saavat yhdessä miehensä kanssa nauttia terveinä elämän tästä vaiheesta.
Hilkka kertoo, että työstä Saarenvireessä on jäänyt mieleen ensimmäinen työpäivä. Työntekijät saivat kotiin kirjallisen kutsun
saapua työpaikalle. Kokoonnuttiin ruokasaliin kahvitilaisuuteen
ja esittäydyttiin. Vaikka Hilkalla oli takanaan jo 20 vuoden työura,
hän myöntää silti jännittäneensä. Oli harvinaista aloittaa työt keittiössä, jossa ei ollut työskennellyt vielä kukaan ja kaikki työkaverit
olivat samalla lähtöviivalla. Ensimmäiset viikot ruokaa tehtiin vain
henkilökunnalle.
Työnantajan järjestämät opinto- ja virkistysmatkat eripuolille
Suomea ovat olleet mukavia, niiden kautta oppi tuntemaan koko
talon henkilökuntaa. Työ keittiössä kun on sidottu hyvin tiukasti
omaan yksikköönsä.
Hilkka välittää kaikille terveisiä ja jaksamista. Hän myös toivoo
että ajan myötä tultaisiin tapaamaan ”Saarenvireen eläkeläisissä”,
jotka ovat alkaneet kokoontumaan kaiken kivan merkeissä!
Anna-Liisa vapaalle
Anna-Liisa Huhtalo on toiminut sairaanhoitajana Tornion
Sairaskotisäätiön palveluksessa, silloisen Sairas- ja Kuntoutuskodin avaamisesta lähtien. Ilmassa oli tietynlaista jännitystä, kun
ensimmäisenä työpäivänä 25.11.1990 kokoonnuttiin ruokasaliin
ja jokainen vuorollaan esitteli itsensä ja työhistoriansa.
Viikon verran laitettiin yhteisvoimin tiloja asian mukaiseen kuntoon. ”Sitä laatikkojen määrää… kaikki tavarat olivat laatikoissa
ja kaikille oli löydettävä paikkansa”. Anna-Liisa muistaa hyvin
myös ensimmäisen asukkaan vastaanoton. Asukas saapui omalla autolla muuttokuorma takapenkillä. Siitä kaikki sitten pikkuhiljaa käynnistyi.
Työnkuva on ollut erittäin monipuolinen. Alkuaikoina hän hoiti myös sosiaalihoitajan ja potilasasiamiehen tehtävät oman sairaanhoitajan työnsä ohessa. Hän oli mukana perustamassa päiväsairaalatoimintaa ja vastasi osan aikaa myös sen toiminnasta.
Huvittava muisto tuolta ajalta on, että päiväsairaalan hoitaja haki
itse asiakkaat aamuisin kotoa talon autolla, tosin asiakkaat olivat
kaikki Tornio–Haaparanta alueelta. Viimeiset työvuodet AnnaLiisa toimi hoito-osastolla vastaavana sairaanhoitajana.
Anna-Liisalle työ sekä oman ammattitaidon ylläpitäminen on ollut aina tärkeää. Hän arvostaa sitä että, työnantaja on antanut mahdollisuuden opiskeluun työn ohessa, myös koulutuspäiville on ollut
mahdollisuus hakeutua. Töistä lähtiessä mukaan tarttui usein ammattikirjallisuutta tai jotain muuta työhön liittyvää iltalukemiseksi.
Kuntoliikunta on osa Anna-Liisan elämää, pyöräily ja hiihto mieluisinpana. Nyt ”vapaalle” siirtyessä Anna-Liisa pyrkii matkustelemaan ja lukemaan kaikki ne kirjat jotka ovat pinoutuneet sängyn
viereen. ”Aika näyttää miltä se sitten tuntuu, lähteä kesälomalle jolta ei tarvitse palata takaisin työelämään”.
18
Uudet
työntekijät
öltä!
ti
Tervehdys keit
Saarenvireen
. Minut valittiin
en
on
al
H
pi
ir
ikuun alusta
Olen V
öntekijäsi huht
ty
is
em
ts
vi
ra
keittiölle
eläkkeelle.
aren jäädessä
sa
ta
ie
H
lisäksi
ka
ilk
H
urtalouskokki,
su
i
an
lt
se
uk
Olen koulut
ataloustyönorittanut ruok
su
na
pa
em
or
kkinointi
olen nu
lmistunut mar
va
ja
n
no
in
tk
Senioritalo
tekijän tu
tähän toimeen
in
ry
ir
Si
.
si
ik
merkonom
n Hovista. Sitä
askahvila Meä
un
lo
n
vi
ho
ea
Hop
elukoti
Karungin palv
sä
is
tö
in
ol
n
enne
keittiössä.
Hopearannan
öporukkaan
ettu vastaan ty
Minut on ot
auttaneet ja
ti, kaikki ovat
os
en
hi
lla
de
to
öllä vallitsee
taessa ja keitti
it
rv
ta
et
ne
ta
opas
Olen todella
isen meininki.
iloinen tekem
hän toimeen
inut valittiin tä
iloinen, että m
reen tulevissa
ukana Saarenvi
m
la
ol
an
sa
ja
hityksessä.
haasteissa ja ke
en
n, Virpi Halon
Iloisin terveisi
Tervehd
y
Avustaj s, Sotainvalid
ie
atoimin
nan pro n
Olen Jo
hanna H
jektista
olma ”p
koulut
!
Uusi toimintaterapeutti
taloon
Jyväskylän opiskeluvuod
et jäivät nopeasti taakse, kun sain ku
tsun aloittaa
toimintaterapeutin työt
Saarenvireessä 9.7.2012. Tornio oli
minulle Pohjois-Karjalan, Kainuun
ja Keski-Suomen läpikäyneelle aivan
uutta seutua.
Tornioon muuttamistan
i en ole joutunut kuitenkaan hetkeäkä
än katumaan.
Olen nauttinut työstäni ja
kaikista hetkistä talon väen kanssa.
Olen aina viihtynyt hyvin ikääntyneiden
ihmisten parissa. Arvostan suuresti sit
ä työtä, mitä
talon asukkaat ja lukuis
at kuntoutujat
ovat tehneet isänmaam
me hyväksi.
Omalta osaltani haluan oll
a tukemassa
asiakkaidemme mielekäs
tä ja itsenäistä elämää sekä arjen sujum
ista. Lähtökohtani on, että yhdessä
muun henkilökunnan kanssa olemm
e verkko, jolla
autamme kuntoutujaa po
nnist amaan
kohti omia tavoitteitaa
n. Tavoitteeni
on tehdä parhaani asiakk
aiden henkilökohtaisen sekä Saarenvir
een yhteisen
hyvinvoinnin eteen.
aljasjalk
ukselta
ni kunt
ainen”
kesäku
o
torniola
u
t
u
un alus
ksenoh
inen,
sa Avus
jaaja. T
liköksi.
t
ulin talo
a
jatoimin
Sosiaali
on
nan pro
- ja terv
minulla
jektipää
eysalan
on yli y
lt
y
ö
h
kokemu
deksän
kuntou
sta
vuoden
tukseno
ajalta.
hjaajak
koulust
Valmist
si Rova
a vuonn
uin
niemen
a2
asiakka
ammat
ansa oh 004. Kuntoutu
t
ik
orkeaksenoh
jaukses
sekä ku
jaaja va
ta, neuv
ntoutus
sta
onnasta
palvelu
Hän ko
ja tukem a
tarpeid
ordinoi
e
is
n
esta
s
y
e
hteistyö
lvitykse
vastaa k
tä asiak
stä.
untoutu
k
aan palv
sproses
Aiemm
sin seur
eluketju
in olen
annasta
ssa ja
tehnyt y
asukka
ja
h
ja
t
e
iden, ku
tkuvuud
istyötä
Saarenv
ntoutuji
esta.
Nyt on
ireen
en ja he
mukava
n
k
o
il
ll
ö
Tartun
a osa ta
kunnan
projekt
lon hen
kan
ityön tu
k
il
ö
kuntaa. ssa.
omiin h
aasteisii
Terveis
Jatkossakin antoisia yhd
n innoll
in, Joha
essäolon
a.
nna Ho
he
tkiä odotellen toimintater
lma
apeutti
Tuovi Hatunen
Saarenvireen neurologisen
koulutuksen päivittäminen
Saarenvireen vahvuutena on hyvin koulutettu henkilöstö. Henkilöstön hyvä osaaminen ja
työssä kehittyminen ovat keskeisempiä tavoitteita uuden asiakaskunnan myötä.
S
airaanhoitopiirin ja kuntien maksusitoumuksella on tullut uusia asiakasryhmiä, joiden myötä tietojen ja taitojen
päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Erikoisosaamisen rinnalle on noussut moniosaamisen vaatimus. Tämän näkökulman
pohjalta neurologisen asiakkaan hoitoa ja kuntoutusta päivitettiin Oulun ammattikorkeakoulun puitteissa. Koulutus pidettiin
Saarenvireen tiloissa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua koulutukseen. Koulutus alkoi syyskuussa 2011, jatkuen tammikuulle 2012. Opintokokonaisuus oli kuusi päivää. Opinnoissa
syvennyttiin aivoverenkiertohäiriön perustietoihin, muutoksiin,
mikä vaikuttaa kehon eri osa-alueisiin, kongitiivisiin muutoksiin
ja niiden vaikutuksiin uuden oppimiseen. Ohjauksen keinot toiminta-ja liikuntarajoitteiselle ja Neglect-asiakkaan auttamiseen
päivittäisissä toiminnoissa.
Kinestetiikan perusopinnot käytännön harjoitteineen keväällä
2012 antoivat lisätietoa ja -taitoa asiakkaan siirtämiseen ja liikku-
Tornion Sairaskotisäätiö
Pitkäkatu 7, 95400 Tornio
misen avustamiseen. Nämä koulutuskokonaisuudet olivat isoja
kokonaisuuksia. Eri ammattiryhmät paneutuivat oman henkilökohtaisen ammattitaidon syventämiseen oman tehtäväkuvan erityispiirteet huomioiden.
Täydennyskoulutus on ollut suunnitelmallista, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista.
Osaavampi ja ammattitaitoisempi henkilöstö on yksi keskeisistä
avaintekijöistä, kun puhutaan yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämisestä sekä parantamisesta. Osaamisen ylläpitäminen on edelleen
yksi tärkeimpiä vaatimuksia talossamme. Vuoden 2013 koulutussuunnitelmat tukevat edelleen uusia asiakaskuntiamme.
Osaamiseen kannattaa panostaa!
Lokomat-yhteyshenkilö
vastaava fysioterapeutti Virpi Kuukasjärvi
p. 040 482 3368 ja (016) 226 4105
Anne-Maija Ollitervo
Johtava hoitaja
19
20
Enna kuntoutuksen
asiakkaat valitsee
kunta. Kotona annettava kuntoutuspaketti
on kestoltaan ryhmästä
riippuen 1 v 9 kk - 2 v 9 kk.
Kuntoutuspaketti
sisältää alkuarvioinnin,
kotikuntoutuksen, sekä
loppuarviointeja.
Kognitiivinen
kotikuntoutus mm:
ENNA – kotiin
annettava kuntoutus
Valtiokonttori yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnisti
vuonna 2009 sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntaavan hankkeen.
Hankkeen avulla sairas- ja veljeskodeille pyrittiin löytämään uusi rooli
Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
A
siakastyöhön liittyvä yhteistyö käynnistyi vuonna 2011 Kemin, Tornion
ja Keminmaan kuntien kanssa. Ennaltaehkäisevän gerontologisen kuntoutuksen (ENNA) palvelutuote on kohdistettu kotonaan asuville iäkkäille henkilöille.
Kuntoutuksen tavoitteena on pidentää kotona asumisen aikaa ja lykätä laitoshoitoon
siirtymistä. Puuttumalla kunnon heikkenemiseen oikea-aikaisesti, voidaan asiakkaan
kunnon romahtaminen estää ja täten pidentää kotona selviytymisen aikaa.
Asiakasryhmiä ovat fyysisistä ja muistihäiriö syistä (kognitiiviset) johtuvat riskiryhmät. Kognitiivisen ryhmän kuntoutus alkoi marraskuussa 2011 ja fyysisen
ryhmän kesällä 2012. Kotona tapahtuvien
toimenpiteiden lisäksi fyysisen asiakasryhmän kuntoutumista edistetään ryhmätoiminnalla kerran viikossa Saarenvireessä.
Asiakas voi osallistua halutessaan myös
Saarenvireen olemassa oleviin ryhmätoimintoihin.
Kognitiivisen asiakasryhmän aktiivinen
kuntoutus on päättymässä syyskuussa, jolloin ensimmäinen arviointi on edessä. Fyysisen asiakasryhmän kuntoutusjaksot ovat
vielä alkuvaiheessa. Kuitenkin voidaan olla
tyytyväisiä asiakkaiden antamiin positiivisiin palautteisiin ja hoitajien kokemuksiin. Kotiin annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta ei ole vielä arvioitu. Palvelun
kehittäminen jatkuu edelleen
kuntien kanssa.
Muistipelit ja -tehtävät,
sanaristikot
Kännykän käytön
opetteleminen
Kuljetuspalvelujen käytön
opetteleminen
Asioiminen esim. kauppa,
posti, pankki
Kotiaskareet
Puutarhan hoito, pihatyöt
Fyysinen kotikuntoutus mm:
Lihasvoimaharjoitteet
Ulkoilu
Porraskävely
Tasapainoharjoitukset
Ylösnousuharjoitukset
Pukeutuminen
Venyttelyohjeet
Keinutuolijumppa
Sänkyyn meno ja sieltä poistulo
Puntti-, keppi- ja kuminauhajumppa
Apuvälineasiat
21
Peippolan
Pelimannit
In Memoriam
Sotiemme veteraani,
sotainvalidi Yrjö Ollila
”Soittohomma alkoi siitä, kun Pekka soitti ja kysyi, voinko tulla
käymään. Ota viulu matkaan, hän sanoi. Seuraavana päivänä
pakkasin viulun ja pussillisen nuotteja mukaani ja menin. Niin
alettiin soitella. Mukaan tuli nuorin veljeni Esko ja myöhemmin
Teppo,” kertoo Olavi.
J
o kymmenisen vuotta yhdessä soittanut Peippolan Pelimannit on neljän eläkeikäisen miehen kokoonpano. Hanuristi Pekka Huhtaniemi on
vaikuttanut opettajana ja Teppo Keskimaunu ylikonstaapelina. Hän laulaa
ja soittaa kaksirivistä haitaria. Sitten
ovat Isonikkilän veljekset, joista nuorin veli Esko on entinen työnjohtaja ja
Olavi autoilija. Esko soittaa huuliharppua ja laulaa. Olavi on palvelutalo Saarenkodin asukas ja soittaa viulua.
Keikkaa riittää
”Paljon on soitettu ja soitetaan vieläkin. Saarenvireessä on aikoinaan soi-
tettu noin kerran kuukaudessa ja välillä
useamminkin. Viime keväänä soitimme seurakuntakeskuksessa, jossa oli
veteraanien tapaaminen. Luulen, jotta
se oli ensi kerta, kun seurakuntakeskuksessa soitettiin vähän pehmeämpää
musiikkia. Muutama keikka on sovittuna myös Åströmin kartanolle eläkeläisten tilaisuuksiin tulevalle syksylle.”
Pelimanneja on siis mahdollista
nähdä ja kuulla silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa, Saarenvireessä ja eläkeläisten tapahtumissa. Viimeisimmät
keikat Saarenvireessä on tehty talomme
satavuotiaiden syntymäpäiväkahvitilaisuuksissa, kiitos siitä Peippolan
Pelimanneille, tykätty on!
Tornion sotainvalidien pitkäaikainen puheenjohtaja Yrjö
Ollila nukkui pois helmikuun 7. päivänä 2012. Yrjö oli
pidetty ja rakastettu persoona. Muistamme hänet kaksi kertaa haavoittuneena sotainvalidina, joka vammoistaan huolimatta teki uhrautuvaa työtä toisten aseveljiensä hyväksi. Vaikeista vammoistaan huolimatta Yrjö
teki elämäntyönsä toimien opettajana omalla kotiseudullaan. Oppilailla on opettajastaan vain myönteisiä
muistoja. Yrjö viihtyi nuorten parissa. Hän osasi opettaa
ja hänessä oli lähimmäisen rakkautta.
Yrjö oli mukana järjestötoiminnassa ajaen aktiivisesti
sotiemme veteraanien etuja. Siitä kiitoksena Sotainvalidien Veljesliitto myönsi Yrjölle korkeimman tunnustuksensa eli pienoislipun vapaudenristin nauhoineen. Yrjö
toimi myös Sotainvalidien Veljesliiton Lapin piirin varapuheenjohtaja. Sairaskotisäätiön hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä hän oli mukana suunnittelemassa
Saarenvireen toimintaa tuleville vuosille.
Vietimme Yrjön 90-vuotispäivää ruskaretkellä Ylläksellä ystävien seurassa. Yrjö jätti poisnukuttuaan suuren aukon sekä sydämiimme että sotainvalidien hyväksi
tehtävään toimintaan. Voimme lohduttautua sillä, että
ehdimme kertoa hänelle siitä suuresta arvostuksesta,
jota häntä kohtaan tunsimme sekä kiittää sankaria pitkäaikaisesta työstä sotainvalidiveljien hyväksi.
“Meidän Yrjöä” kaipauksella muistaen
Jouko Lahdenperä
Tornion Sotainvalidit ry puheenjohtaja,
Tornion Sairaskotisäätiön hallituksen jäsen
22
Suuret ajatukset
tulevat aina sydämestä
– kiitämme lahjoittajia
100- vuotias Artturi Heikkilä lahjoitti syntymäpäivä muistamisensa talon asukkaiden
virkistyskäyttöön. Lahjoituksen otti vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen.
Karl Sirviön omaiset lahjoittivat isänsä
muistorahat henkilökunnan virkistykseen.
Lahjoituksen ottivat vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen ja perushoitaja
Saara-Kaisa Angeria.
Itsenäisyyttä kunnioittaen Meri-Lapissa
ry lahjoitti itsenäisyyspäivän hyväntekeväisyysjuhlista kertyneet varat. Lahjoituksia ottivat vastaan toimitusjohtaja Tuomo
Hokkinen, Keminmaan Sotaveteraanien
puheenjohtaja Markku Kauppila ja Keminmaan Reserviläiset ry puheenjohtaja Pekka Suopajärvi. Lahjoittamassa Antti
Kaarlela ja Reijo Korkala.
Saarenvireen
kuntoutuspalvelut
Fysio- ja toimintaterapiapalvelut
Fysioterapia:
•Allasterapia
•Fysikaaliset hoidot
•Lymfaterapia
•Vyöhyketerapia
•Lokomat®-kävelyterapia
•Kinesioteippaus
•Ikääntyiven
terveyskunnon mittaus
•Liikuntaryhmät
-kuntosali, allas,
tasapaino
Toimintaterapia:
•Käden kuntoutus
•Tietokonepohjaiset hahmottamisen
ja muistin harjoitusohjelmat
•Päivittäisten toimintojen harjoittelu,
apuvälinearvio ja -kokeilu
Terapiat lääkärin lähetteellä:
•Itsemaksavat
•Kelan maksusitoumus
•Lääkinnällinen kuntoutus
•Lahjakortit
LISÄTIETOJA: puh.(016) 226 4400 | www.saarenvire.fi
Tornion Sairaskotisäätiö
Pitkäkatu 7, 95400 Tornio
saarenvire@saarenvire.fi
23
Pentti Pekkala lahjoitti omaisten puolesta
isänsä Veli Pekkalan muistorahat henkilökunnan virkistykseen. Lahjoituksen ottivat
vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen
ja johtava hoitaja Anne Ollitervo.
Senja ja Valtteri Ryhänen tekivät lahjoituksen henkilökunnan virkistykseen.
Lahjoituksen otti vastaan sosiaaliohjaaja
Anu Vasama.
Suomen Gideonit ry Kemi-Tornio veljesja sisarpiiristä Tauno Vähäsarja ja Kariitta
Hurme-Lomakka lahjoittivat sairaalatestamentteja Saarenvirelle, jotka vastaan
otti virikeohjaaja Marja Marttinen.
Kiitämme myös: Pekka Karttunen, Irma Sydänmetsä, Eeva Silvast, Kerttu Grönholm, Lempi
Palo, Markku Kemi, Helga Kuosmanen, Jaana Aalto ja Poliisiyhtye Kaamea Rangaistus.
Veteraanien
päiväkuntoutus
Saarenvireessä
T
aksi ajaa Saarenvireen pihaan, kyydistä nousee viisi torniolaista veteraaninaista - veteraanien päiväkuntoutus voi alkaa! Kuntoutujien päivä
alkaa aamupalalla, jonka jälkeen kropalle
annetaan liikettä tuolijumpassa. Päivän aikana yksilöhoidot ovat mieluisia ja mielen
vireyttä saadaan muistelu-, porinatuokioissa ja lihaskuntoryhmissä. Myös kädentaitoja voi harrastaa askartelussa. Päivän
edetessä nautitaan maittava lounas. Päivän päätteeksi juodaan kahvit, jonka jälkeen kotimatka voi alkaa.
Veteraanit ovat tyytyväisiä ryhmäkuntoutukseen. Päiväkuntoutus tuo virkistystä ja
vaihtelua arkeen, lisäksi pieni ryhmä antaa mahdollisuuden yhdessä tekemiseen
ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Uni tulee parhaiten kun saa nukkua yöt omassa
sängyssä.
Viisi viikkoa kestävällä ryhmäkuntoutuksella tähdätään pitkäjänteiseen kuntoutukseen,
joka motivoi asiakasta oman kunnon ylläpitämiseen. Veteraani käy Saarenvireessä kahtena päivänä viikossa. Ryhmät ovat pieniä, jolloin tutuksi tullaan puolin ja toisin.
Päiväkuntoutukseen, kuten muuhunkin veteraanikuntoutukseen, hakeudutaan oman
kotikunnan terveyskeskuksen kautta. Suosituksena on, että veteraanit pääsisivät kuntoutukseen vuosittain. Samalla kuntoutuksen painopistettä on siirretty avokuntoutukseen.
KUNTOUTUSASIAKKAIDEN MÄÄRÄ
Enontekiö9
Haaparanta13
Muu Ruotsi 22
Kemi 140
Keminmaa42
Kolari11
Muonio8
Pello11
Simo14
Sodankylä24
Tervola25
Tornio215
Ylitornio32
Muut18
YHTEENSÄ584
PALVELUT
YHTEYSTIEDOT
Kuntoutus
Lääkäripalvelut
Saarenvire tarjoaa asiakkailleen
laitoskuntoutusta, avokuntoutusta ja
ryhmämuotoista päiväkuntoutusta.
Erilaisilla yksilöterapioilla ja -hoidoilla
sekä monipuolisella ja aktiivisella
ryhmätoiminnalla tuetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kuntoutukseen pääsyn perusteet,
kuntoutusmuoto ja kuntoutuksen
pituus riippuvat sotainvalidin haittaasteesta ja veteraanin toimintakyvystä ja kuntoutuksen tarpeesta.
Lääkäripalvelut on tarkoitettu Saarenvireen asukkaille ja kuntoutujille.
Neuvontapalvelu
Saarenvireestä hoidetaan Länsi-Lapin
ja Ruotsin Norrbottenin alueella asuvien
sotainvalidien ja sotiemme veteraanien
neuvontapalvelua. Neuvontapalvelu
on kokonaisvaltaista ohjausta ja
neuvontaa, jolla tuetaan asiakkaan ja
hänen perheensä selviytymistä kotona.
Laitoshoito
Avustajatoiminta
Sotainvalidien laitoshoito voi olla
pysyvää asumista Saarenvireessä,
jaksoittaista laitoshoitoa vuorotellen kotona ja Saarenvireessä tai
osa-aikaista laitoshoitoa eli päiväsairaalahoitoa. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon voi hakeutua sotainvalidi,
jonka haitta-aste on vähintään 25 %.
Avustajapalvelu tukee sotiemme
veteraanien ja heidän puolisoidensa ja
leskiensä asumista omassa kodissaan.
Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista
kotipalvelua vaan täydentää sitä.
Avustajien tehtäviin kuuluu arkiseen
elämään ja kodinhoitoon liittyviä
tehtäviä kuten ruuanlaittoa, ylläpitosiivousta, vaatehuoltoa, piha- ja
ulkotöitä, asiointia ja saattajatehtäviä.
Palvelutalo Saarenkoti
Saarenkotiin voivat hakeutua asumaan ikäihmiset, jotka tarvitsevat
apua päivittäisissä toiminnoissaan.
Asukkaat voivat halutessaan käyttää
Saarenvireen tukipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa koti-, kotisairaanhoito- ja kuntoutus- ja ateriapalvelut
sekä laaja virkistys- ja viriketoiminta.
Hakemukset palvelutalo Saarenkotiin
toimitetaan suoraan Saarenvireeseen.
Ateriapalvelut
Vähintään 20 %:n sotainvalidit
voivat käyttää heille sotilasvammalain
mukaan kuuluvaa ateriaetuutta
Saarenvireessä.
Saarenvire
Pitkäkatu 7 95400 Tornio
puh. (016) 2264 400, fax (016) 482 449
e-mail: saarenvire@saarenvire.fi
www.saarenvire.fi
Ajanvaraus/vastaanotto puh. (016) 2264 400
Toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen
puh. (016) 2264 125, gsm 0400 955 178
e-mail: tuomo.hokkinen@saarenvire.fi
Ylilääkäri Pekka Ruuskanen
puh. (016) 2264 400
e-mail: pekka.ruuskanen@saarenvire.fi
Talouspäällikkö Anneli Lampinen
puh. (016) 2264 129
e-mail: anneli.lampinen@saarenvire.fi
Johtava hoitaja Anne Ollitervo
puh. (016) 2264 244
e-mail: anne.ollitervo@saarenvire.fi
Vastaava fysioterapeutti Virpi Kuukasjärvi
puh. (016) 2264 105
Kuntoutusosasto
e-mail: virpi.kuukasjarvi@saarenvire.fi
Vastaava sairaanhoitaja Elina Alaviippola
puh. (016) 2264 243
Hoito-osasto
e-mail: elina.alaviippola@saarenvire.fi
Toimintaterapeutti Tuovi Hatunen
puh. (016) 2264 117
e-mail: tuovi.hatunen@saarenvire.fi
Suolahoito
Ravitsemistyönjohtaja Satu Surakka
puh. (016) 2264 147
Keittiö
e-mail: satu.surakka@saarenvire.fi
Suolahoitoon voivat hakeutua kaikki
suolahoidosta kiinnostuneet, lisätietoja
ja ajanvaraus Saarenvireen neuvonnasta.
Laitostyöntekijä Jukka Kunnari
puh. (016) 2264 124, gsm 0400 398 788
Kiinteistöhuolto
e-mail: jukka.kunnari@saarenvire.fi
Päiväkeskus Saarenhelmi
Sosiaaliohjaaja Anu Vasama
puh. (016) 2264 120, gsm 040 746 1661
Neuvontapalvelu
e-mail: anu.vasama@saarenvire.fi
Palvelut on tarkoitettu kaikille torniolaisille vanhuksille ja vammaisille.
Tavoitteena on tarjota toimintakykyä
ja omatoimisuutta ylläpitäviä ja
parantavia palveluja. Saarenhelmen
palveluilla tuetaan asiakkaan kotona
asumista. Päiväkeskustoiminta
Saarenhelmessä kaupungin omana
toimintana.
Sosiaaliohjaaja Tiina Korhonen
puh. (016) 2264 118, gsm 040 708 2726
Neuvontapalvelu
e-mail: tiina.korhonen@saarenvire.fi
Avustajatoiminta
Kauppakatu 12, 95400 Tornio
Projektipäällikkö Johanna Holma
puh. 040 772 4047
e-mail: johanna.holma@saarenvire.fi
Alueohjaaja Anita Puruskainen
puh. 040 175 7931
e-mail: avustajatoiminta@saarenvire.fi