Tuusulanjärvellä tapahtuu - Tuusulanjärven Purjehtijat ry

Tuusulanjärvellä
tapahtuu
2011
Tuusulanjärven
Purjehtijat
1971–2011
TP täyttää 40 vuotta
TUUSULANJÄRVEN PURJEHTIJAT RY
Seuran hallitus 2010
Tuusulanjärven Purjehtijat ry
c/o Mikko Malmivaara
Poukantie 21 a
04410 JÄRVENPÄÄ
Sähköposti: info@tpsail.net
www.tpsail.net
Esko Aalto
puheenjohtaja
040 867 4085
esko.aalto@iki.fi
Pankkiyhteys
Nordea Tuusula-Hyrylä 136630-6102776
IBAN: FI6913663006102776
BIC/SXIFT: NDEAFIHH
Seuran tukikohta Purjeranta
Vanhankylänniemi, Järvenpää
Liittymismaksut:
perhejäsen seniorijäsen
juniorijäsen
Jäsenmaksut:
perhejäsen
seniorijäsen
juniorijäsen
50,00 eur
30,00 eur
25,00 eur
120,00 eur
60,00 eur
30,00 eur
Venepaikkamaksut:
Kesä
30,00 eur/
veneen miehistön jäsen,
koskee myös junioreiden veneitä
Talvi
30,00 eur/
miehistön jäsen
Jäsen on juniori siihen vuoteen asti kun
hän täyttää 18 v. Perhejäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvia henkilöitä ja myös alle 26 vuotiasta opiskelevaa
perheen jäsentä, vaikka hän opiskelunsa
vuoksi asuisi muuallakin.
Jäsenhakemuslomakkeen voi noutaa
tiistai-iltaisin purjehduskaudella Purjerannasta tai kauden ulkopuolella seuran
sihteeriltä. Jäsenhakemuslomake on tämän julkaisun lopussa. Täytetty lomake
jätetään seuran hallitukselle.
Yhdistys on perustettu vuonna 1971 ja
se on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n
jäsen.
Kansikuva: Mikko Rantala Laser Radial
lyhytrata LM 2010
2
Mikko Malmivaara
sihteeri
040 584 6310
info@tpsail.net
Tarja Hartman
tiedotus
040 450 2700
tarja.hartman@elisanet.fi
Lasse Lammi
varapuheenjohtaja
satamamestari
044 327 5194
lasse.lammi@pp1.inet.fi
Erik Hartman
kilpailupäällikkö
050 625 85
erik.hartman@elisanet.fi
Marja Lähteinen
hyvinvointitoimikunta
040 512 5255
marja.lahteinen@kolumbus.fi
Mikko Rantala
kilpapurjehdus
040 525 5270
rantala.mikko@pp.inet.fi
Nina Willman
talouspäällikkö
050 554 9104
marjanina.willman@gmail.com
Yrjö Kuitunen
kalustomestari
050 567 8200
yrjo.kuitunen@saunalahti.fi
Sakari Pesola
varapuheenjohtaja
junioripäällikkö
040 505 4411
sakari.pesola@kalamiehenranta.fi
Henna Still
kerhomestari
274 3040
henna.still@elisanet.fi
TP:n jäsenten pätevyydet 2011
Voimassaolo
päättyy
Kansallinen kilpailupäällikkö
Matilainen Veijo 12/2011
Meisalo Leena 12/2014
Meisalo Veijo 12/2014
Pesola Sakari 12/2014
Hartman Erik 12/2014
Kansallinen tuomari
Meisalo, Leena
Meisalo, Veijo
12/2011
12/2011
Kilpailunjärjestäjä
Innala, Matti
Rantala, Mikko
Still, Martin
12/2013
12/2013
12/2013
Aluetuomari
Hartman, Erik
12/2013
Katsastajalupa
Munukka, Tomi
Pötry, Eppu
Siira, Juha
12/2014
12/2014
12/2014
Muutokset voi tarkistaa kilpailupäälliköltä.
TP:n jäsenten luottamustoimet
Suomen Purjehdus ja Veneily ry
Lapsi ja nuoriso -toimikunnan jäsen
Suomen Optimistijollaliitto ry
Martin Still, puheenjohtaja
Suomen E-jollaliitto ry
Sari Aalto, hallituksen jäsen
Suomen Lightningliitto ry
Riitta Kangas, hallituksen jäsen
Matti Leppänen, hallituksen jäsen
Suomen Windmill-Purjehtijat ry
Lauri Lipasti, puheenjohtaja
Matti Innala, hallituksen jäsen
Rosemarie Hartman, hallituksen jäsen
Suomen Tornado Liitto ry
Matti Kostiainen, puheenjohtaja
Kommodorin palsta
J
älleen on hieno vuosi takanapäin, paljon on saatu
aikaan ja menestystä niitetty. Seuramme olohuone,
paviljonki, on nyt uudessa kuosissa. Pari vuotta jatkunut remontti, ja epätietoisuus rakennuksen kunnosta
on vaihtunut mukaviin käytännöllisiin uusiin tiloihin. Paviljongin kuisti ja kahviopuoli on nyt yhdistetty ja uuteen
väljempään tilaan mahtuu noin 50 henkeä. Seuraavana
on vuorossa huoltorakennuksen kunnostus ja paviljongin
viimeistely.
Purjehtijamme niittivät taas mainetta ja kunniaa, kaksi
suomenmestaruutta ja SM hopea, sekä optareitten joukkue SM hopea. Järvellämme järjestettiin myös ennätysmäärä kilpailuja, suurin niistä oli ehdottomasti optimistijollien rankingkilpailut, joka keräsi huimat 91 purjehtijaa
lähtölinjalle. Samalla saimme nautiskella ensimmäisestä
reaaliaikaisesta tulospalvelusta. Kun ensimmäinen lähtö
oli ajettu ja toinen lähtö vitosen paukulla, oli ensimmäisen lähdön tulokset nähtävillä jo nettisivuillamme. Kun
vanhemmat seurasivat nuorten edesottamuksia radalla
kuului kommentti, että ei näin reaaliaikaista tulospalvelua
ole koskaan ennen nähty. Kisat saivat myös muilta osin
kovasti kehuja.
Rannan kehittäminen ei ole pysähtynyt vain rakennuksiin. Koko rannan venekaluston sijoittamista on mietitty,
kun meillä on paljon uusia Windmillejä ja Lightningejä
rannassa. Tällä hetkellä meillä on Suomen suurin Lightning ja Windmill laivue. Myös E-jollia on kansallisesti
huomattava määrä. Lasipalatsin viereen on kaavailtu Lightningien viistoparkkia, ja rantaa on muutenkin suunniteltu
uusiksi. Viime kesän optikurssilaiset ovat tänä kesänä varmaan miettimässä venekaluston hankkimista ja tulemme
näkemään varmasti myös sillä puolella uusia veneitä.
Vuonna 2012 olemme saamassa myös kansainväliset
kisat muutaman vuoden tauon jälkeen. Saimme järjestettäväksemme Lightningien nuorten MM kisat. Seurana
olemme aloittaneet nuorten koulutuksen tähän tulevaan
koitokseen, ja toivottavasti näemme useita venekuntia kisaamassa kansainvälisistä palkinnoista.
Viime kesänä aloitimme moottoriveneen hallintakoulutuksen. Nuoret saivat opastusta moottoriveneen hallintaan ohjaamistyössä, ja turvallisuuskoulutusta. Samalla
lanseerattiin myös seuramme moottoriveneen ajokortti.
Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa myös tällä rintamalla
ja kouluttaa turvavenekippareita, jotta voisimme taata
turvaveneiden oikean toiminnan vaikeammissakin sääolosuhteissa. Olemme keskustelleet myös naapurissa ma-
jaansa pitävien Järvenpään kalastajien kanssa, jos heillä
olisi kiinnostusta avustaa isoimmissa kilpailuissa. Heillä
on sopivaa venekalustoa ja taitoa hallita moottoriveneitä
hankalissakin olosuhteissa.
Alkukesästä 2010 aloitimme Match Race kisaamisen.
Alulle panevana voimana oli nuorten Match Race kilpailut Helsingissä. Talvella 2010 seurastamme osallistui
5 aikuista ja yksi juniori Match Race erotuomarikurssille.
Tänä talvena jatketaan kouluttautumista ja ensi kesänä kisaamista. Match Race soveltuu yhtä hyvin junioreille kuin
vanhemmillekin. Omaa venettä ei tarvitse ja alkuun pääsee helposti osallistumalla gastina kisoihin. Match race
koulii nopeasti vene venettä vastaan taktiikassa ja opettaa purjehduksen oleellisimmat säännöt. Gastina oppii
nopeasti veneessä liikkumisen ja manööverit, ja yhtäkkiä
huomaa olevansa rannassa joka maanantai odottamassa
ensimmäistä starttia.
Tänä vuonna seuramme täyttää 40 vuotta, ja se tulee
näkymään läpi koko kesän. Aloitamme juhlaregatalla 7-8
toukokuuta, ja sitä edeltää 40-vuotisjuhlat vastapäisellä
rannalla sijaitsevalla taistelukoululla. Tervetuloa rantaan
ja hyvää alkanutta juhlavuotta kaikille.
Esko Aalto
Kommodori
3
Tuomarialuksella tarvittiin yläkannelle lähdön aikana kolmen
hengen miehistö, yksi äänimerkin antaja, yksi lipunheiluttaja
sekä yksi katsomaan linjan yli purjehtineita. Kuvassa Martin
Still, Sari Aalto ja Sakari Pesola.
Tuusulanjärven Purjehtijat ry
Kuvat Esko Aalto
Toimintakertomus vuodelta 2010
Yleistä
Kaudella 2010 tapahtui monia hienoja
asioita. Kaksi suomen mestaruutta, paviljonkia ja rantaa saatiin parempaan
kuntoon ja kymmenen vuoden tauon
jälkeen meillä oli taas optimistiluokan
ranking kilpailut. Kaikista näistä voi lukea tarkemmin seuraavasta toimintakertomuksesta.
Junioritoiminta
Junioritoiminnan painopisteluokkina
olivat Optimistijolla, E-jolla ja Lightning. Myös Windmill purjehduksen
parissa nähtiin ilahduttavasti nuoria.
Tiistaikilpailuiden lisäksi järjestettiin
alkukaudesta Match Race purjehdusta
Lightningeilla yhdessä aikuispurjehtijoiden kanssa.
Ohjelmassa oli optimistipurjehtijoiden rankingryhmälle valmennusta kaksi
kertaa viikossa lähinnä Pyry Itkosen vetämänä. Lisäksi vanhemmat osallistuvat
aktiivisesti valmentamiseen. E-jollatiimi
harjoitteli Matti Jaskarin johdolla viikoittain. Lightning junioreiden koulutus
4
tapahtui tiistaikisojen ja rankingkisojen
aikana.
Pajulahden perinteinen kevätleiri pidettiin maaliskuussa, osanottajia oli parikymmentä. Lasten purjehduskurssi alkoi heti koulujen päätyttyä ja jatkui torstaisin juhannukseen saakka. Kurssilaisia
oli yli kaksikymmentä, ja tavoitteena ollut mahdollisimman monen kurssilaisen
jatkaminen seuratoiminnassa ja osallistuminen kesän harjoituksiin ja tiistaikisoihin toteutui loistavasti. Loppukaudesta oli mukana vielä toistakymmentä
kurssilaista. Lasten purjehduskurssista
vastasi Sari Aalto.
Talvikaudella pelattiin sählyä torstaisin
jonka yhteydessä kehitettiin lihaskuntoa ja tehtiin lajimuotoista harjoittelua.
Torstaiharjoitukset veti pääsääntöisesti
Esko Aalto. Vanhemmille junioreille oli
maanantaisin uintia ja lauantaisin lenkki
ja sulkapallo. Nämä harjoitukset veti Sari
Aalto. Kevät kaudella aloiteltiin sunnuntain salivuoro erilaisten pelien muodossa
ja se vakiinnutettiin ohjelmistoon syyskaudella.
Optareissa seuralle tuli menestystä.
Suomen mestaruuden voitti Tom Wendt
Risto Pesolan oltua viides. Kadettisarjassa Saara Kuisma oli neljäs. Kaikkiaan TP:läisiä osallistui SM-kisoihin 10.
Tom oli myös Rankingsarjan kakkonen
Riston oltua kahdeksas. Rankingsarjaan
osallistui kaikkiaan yhdeksän TP:n purjehtijaa. Joukkuepurjehduksessa TP otti
upeasti hopeaa joukkueella johon kuului Tomin ja Riston lisäksi: Matti Aalto,
Aleksi Oikkonen ja Akseli Keskinen.
Optareissa TP:ltä pääsi MM-kisoihin
kaksi purjehtijaa ja PM:hin neljä. Kilparyhmä osallistui aktiivisesti kotimaan ja
ulkomaan leireille ja muihin kilpailuihin. Kadettisarjan kisoihin osallistui viisi
purjehtijaa.
E-jollien SM:hin osallistui kahdeksan TP:n junioripurjehtijaa joista Antti
Jaskari oli 10. Rankingsarjaa kiersi 10
purjehtijaa jossa Antti oli niin ikään 10.
Nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun osallistui kaksi purjehtijaa.
Lightning SM:ssä viidenneksi gastasi
Aleksi Lappalainen, kuudenneksi Rosemarie Hartman ja Pyry Aalto, Kahdeksanneksi kipparoi Eeli Suutari-Jääskö gas-
tinaan Laura Suolahti ja yhdeksänneksi
gastasi Linda Suolahti. TP:n junioreita oli
mukana kaikkiaan seitsämän. Rankinsarjassa Eeli oli kahdeksas ja siihen osallistui
kolme TP:n juniorikipparia.
Windmillien LM:n voittajavenekunnassa gastasi Antti Jaskari, kakkosessa
Lauri Iivarinen ja kolmosessa Kaapo Lipasti. Myös monissa muissa kilpailuissa
oli mukana TP:n junioreita runsaslukuisesti.
Kilpailutoimikunta
Kilpailukausi oli selvästi totuttua aktiivisempi. Tiistaikilpailusarja oli tavanomaista pidempi kaksine jo huhtikuisine kilpailuineen päättyen 17. lokakuuta
purjehdittuun viimeiseen sunnuntaikilpailuun, jonka jälkeen talvi pian peittikin Purjerannan lumeen. Seuramme
järjesti myös kuudet avoimet kilpailut
ja aloitti Lightningeilla purjehdittavan
Match Race –sarjan. Purjehduskaudella
järjestimme kuudet avoimet kilpailut.
Tiistaikilpailuihin osallistui yhdeksänkymmentäviisi purjehtijaa. Kesän
Mestari oli Mikko Rantala, jolle kilpailuaktiivisuus ja hyvät purjehdukset toivat
sarjan voiton. Toiseksi sijoittui Rosemarie Hartman.
Veneluokkakohtaisen Kesän Paras –
sarjan voittajat olivat Simo Sildén (470),
Jukka Jaskari (Contender), Antti Jaskari
(Europeclass), Mikko Rantala (Laser Std),
Risto Pesola (Laser 4.7), Rauli Willman
(Laser Radial), Yrjö Kuitunen (Lightning), Akseli Keskinen (Optimistijolla) ja
Rosemarie Hartman (Windmill).
Uuden Match Race –sarjan voitti Eeli
Suutari-Jääskö. Otteluissa oli mukana
kahdeksan kipparia venekuntineen.
Seuramme kaksipäiväiseen iltaisin
purjehdittuun mestaruuskilpailuun osallistui neljäkymmentäkolme purjehtijaa.
Seniorien optimistijollamestaruuskilpailun järjestäneet nuoret ovat julistaneet kansallisen turvallisuuden vuoksi
kilpailun tulokset ja osallistujat salaisiksi. Luotettavina pidettävien tietojen
mukaan kilpailu kuitenkin purjehdittiin.
Kauden avaavaa On the Rocksia vaivasivat nuorimpien purjehtijoiden ehkä
liian huonona pitämä sää sekä seuran
kilpailunjärjestelyissä käytetyn venekaluston ongelmat. Kilpailussa ei aikaisemmista vuosista poiketen purjehtinut ainuttakaan Optimistijollaa, minkä vuoksi
kilpailun osanottajamäärä laski huomattavasti. Kilpailu oli int505- ja Windmillluokan rankingsarjan osakilpailu.
31.7.-1.8.2010 purjehdittua perinteistä
Lightning-Windmill LM –regattaa uudistettiin varovaisesti. Kilpailun ensimmäisenä päivänä kisasivat Lightningit
lyhyen radan luokkamestaruudesta ja
nuorten luokkamestaruudesta. Toisenena päivänä Lightningit purjehtivat
joukkuepurjehduksen luokkamestaruudesta. Ylimääräisenä numerona miteltiin Lightningien ”Big Challenge” yksinpurjehdusmestaruudesta. Windmillien
LM-regatta oli kaksipäiväinen. Siihen
osallistui ilahduttavasti seitsemän venettä. Kilpailu oli luokan rankingsarjan
osakilpailu.
Laser Radial-luokan lyhyen radan
luokkamestaruudesta purjehdittiin 14.15.8.2010. Kilpailu oli uusi ja se korvasi vastaavan Laser Standard –kilpailun,
jonka osanottajat olivat vähitellen vähentyneet. Purjehtijoita uudessa kisassa
olikin runsaammin vaikka emme yltäneetkään tavoitteeksi asettamaamme
kahteenkymmeneen veneeseen.
Purjehduskauden ehdoton kohokohta
oli Optimistijollien rankingsarjan 11.12.9.2010 purjehdittu osakilpailu, johon
osallistui yhdeksänkymmentäyksi venettä. Kilpailun järjestelyjä pidettiin yleisesti
onnistuneina. Erityismaininnan ansaitsee
Optirankingin aikana tulokset ja päivän kuvat olivat rantaantulossa pyörimässä paviljonkimme seinällä, kuvassa paparazit
Pyry Aalto ja Mikko Rantala.
5
kilpailussa ensi kertaa toteuttamamme lähes reaaliaikainen tulospalvelu.
Perinteikäs Tuusulanjärven Syyspurjehdus purjehdittiin jo viikon kuluttua optimistijollien rankingkilpailusta. Syyspurjehdukseen osallistui neljäkymmentäneljä
venettä ja seitsemänkymmentä purjehtijaa. Kilpailu oli Lightning- ja Windmillluokan rankingsarjan osakilpailu.
Pitkän kauden päätti E-jollien 9.10.10.2010 purjehdittu rankingkilpailu,
johon osallistui kaksitoista venettä ja
purjehtijaa.
Suurehkosta työmäärästä huolimatta
seuramme kilpailuorganisaatio on selvinnyt kaudesta uusien koulutettujen
kilpailutoimihenkilöiden ja järjestelyvastuun jakamisen avulla.
Kilpailupäällikkönä toimi Erik Hartman.
ponttonit osu pohjaan. Laituri tahtoi kesän aikana liikkua tuulen mukana, jolloin vanhan maalaiturin matala pohja
haittasi laiturin käyttöä.
Satamatoimikunta
Perinteisissä kevät- ja syystalkoissa siistittiin satama-alue. Suunniteltiin muutoksia satamaan: lisäpaikkoja liteille venevajan viereen sekä windmill, E, laser
paikoille sorapintaa nurmikon tilalle.
Satamatoimikunta huolehti sataman siisteydestä, rakennusten ja laiturien kunnosta sekä pienistä korjauksista.
Paviljonki
Tämän kevään ja kesän suurin urakka oli
paviljongin väliseinäseinäremontti. Seinää purettiin kahdeksan metrin matkalta
terassin ja sisätilojen välistä. Se korvattiin
kolmella liimapuutolpalla ja kahdella 4m
pitkällä kertopuupalkilla: 150 x 450. Välipohja tuettiin niskalla (200X50), joka liimattiin ja naulattiin palkkiin kiinni. Työtä varten teetettiin viralliset rakennekuvat, jotka teki Stelledos OY. Työtä valvoi
Esa Perho. Työ tehtiin monessa osassa. Se
aloitettiin ennen Rockseja huhtikuussa ja
se valmistui optimistijollien rankingkisaan syyskuussa. Kesän aikana väki tottui kulkemaan väliaikaisten tolppien ja
rakennelmien välistä. Hienosti ymmärsitte tilanteen eikä valituksia juuri kuulunut. Pintojen viimeistely on vielä jonkun
verran kesken, mutta remontin jäljiltä
meillä on käytössä avara, valoisa ja noin
80 neliömetrin suuruinen yhtenäinen tila
koulutuksia ja juhlia varten.
Ulkovuoraustyö aloitettiin ja kahdelle
seinälle saatiin laudat paikoilleen. Talkoopäiviä kertyi kolme. Työt jatkuvat
varhain tulevana keväänä.
Laituri
Laituri liitettiin yhtenäiseksi 40m pitkäksi ponttonilaituriksi. Poijujen ketjuja
kiristettiin, jottei laiturin rannan puolen
6
Huoltorakennus
Huoltorakennuksen tilaratkaisuja mietittiin useaan otteeseen. Lopulta päädyimme ratkaisuun, jossa terassiosa
otetaan sisäkäyttöön. Huoltorakennukseen suunniteltiin kaksi saunaa - 5 ja 12
hengelle, kaksi suihkutilaa, kaksi WC:tä
ja kaksi erikokoista pukutilaa, joiden välissä on avattava seinä. Myös mökkikeittiö ja takka ovat olleet ajatuksissa. Rakennuksen luoteispäätyyn suunniteltiin
noin kolme metriä leveä katettu terassi ja
sille erillinen laajennus, johon sijoitetaan
kylpytynnyri.
Satama-alue
Venevaja
Uuden venevajan suunnitelmissa ei ole
edetty vuoden aikana.
Satamamestarina toimi Lasse Lammi
ja hänen apunaan projekteista vastaavana Matti Innala.
Talous
Vuoden 2010 tulos on positiivinen ja ankaran säästökuurin johdosta varsin hyvä.
Toinen syy hyvään tulokseen johtuu ulkopuolelta tulleista avustuksista. Mm.
kaikilta kolmelta Tuusulanjärven ympäristökunnalta saatiin avustuksia. Yrityspurjehduksia oli hieman enemmän kuin
aikaisemmin, mutta edelleenkin valitettavan vähän.
Paviljonkirakennuksen korjauskuluihin kului rahaa ennakoitua enemmän,
mutta toisaalta vastaavasti ennakoitua
enemmän tuottojakin saatiin mm. jäsenja venepaikkamaksuista.
Talouspäällikkönä toimi Nina Willman.
Kalustotoimikunta
Kalustotoimikunnan tehtävänä on seurata ja ylläpitää vesikaluston, kuten tuomarilautan, turvaveneiden ja moottoreiden kuntoa.
Tuomarialuksen ikkunat uusittiin ke-
väällä ja moottorin epävarmaa käyntiä
varmisteltiin asiantuntijaliikkeen toimesta.
Hankittiin materiaali ja valmistettiin
neljä uutta kariviittaa painoineen.
Syksyn kuluessa Paviljongin kellari/
autotalli siistittiin ja kunnostettiin hyllyt
korjaus- ja huoltotyökaluille ja tarvikkeille. Kalustoa kunnostettiin ja huollettiin asianmukaisesti.
Kaikki moottorit säädettiin ja syötettiin voiteleva polttoaine järjestelmään.
Kaksi muovista turvavenettä, valkea ja
vihreä Terhi, kunnostettiin paikkaamalla
ja siistimällä.
Kaikki polttoainetankit tyhjennettiin
syksyllä, jotta vältyttäisiin edellisen kevään kaltaisilta kosteusongelmilta. Päätettiin, että tulevalla kaudella käytetään
peruspolttoaineena kaikissa moottoreissa E98 bensiiniä.
Loppuvuonna hankittiin seuran trailereille uudet rekisteriotteet. Päätettiin,
että alkuperäiset eivät enää lähde matkaan, vaan käyttöön muovitetaan kopiot.
Kalustotoimikuntaan kuuluivat päättyneenä vuonna Matti Leppänen, Mika
Oikkonen ja kalustomestarina Yrjö Kuitunen. Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Kimmo Aromaa.
Kilpapurjehdus- ja
koulutustoimikunta
Maaliskuussa järjestettiin kaksi teoriailtaa keskiviikko-iltaisin Järvenpää-talolla.
Ensimmäisen illan aiheena oli kilpapurjehtijan sääoppi. Sääopista esitelmöi Jukka Jaskari. Toisen koulutusillan aiheena
oli match race purjehdus. Aiheesta luennoivat match race gurut Pasi Palmu
ja Rolf Zachariassen. Kuulijoita teoriailloissa oli 10-20 henkeä per ilta.
Talvikaudella kohotettiin kuntoa torstaisin Järvenpään ammattikoululla klo
19-21 sählyn ja kuntopiirin merkeissä.
Treeneihin osallistui aktiivisesti niin
junnuja kuin senioreitakin. Parhaimpina
iltoina kuntoa kohotti yli 20 purjehtijaa.
Torstaitreenien lisäksi optimisti- ja E-jolla purjehtijoilla oli lisäksi omia treenejä,
mm. uintia, juoksua sekä sulkapalloa.
Kesäkaudella vesiharjoittelu rakentui
tiistaisarjan sekä match race purjehdusten ympärille. Kesän aikana tiistaikilpailuja oli kaiken kaikkiaan 24 ja match
race otteluita 10 iltana. Kauden aikana
22 optimistipurjehtijaa sekä 95 purjeh-
Paviljongin remontin jatkuessa teimme
ruokaa soppatykillä optirankingissä,
kuvassa pääkokki Mauri Keskinen.
sattuessa vastuuhenkilö hankkii tilalleen uuden vuoroa vaihtamalla tai muutoin. Purjehduskoulut, harjoitusillat ja
talkootapahtumat hoitivat itsenäisesti
muonituksensa tukeutuen toimikunnan
perustarvikkeisiin.
Tänä vuonna kokeilimme myös ulkopuolisten käyttöä omassa kanttiinissamme. Ruokailu ja kanttiini toimivat hyvin,
mutta pyrimme tästä eteenpäin käyttämään omaa väkeämme kilpailuissa.
Optimistien rankingkilpailuissa oli
odotettavissa yhteensä 400-500 ruokailijaa. Ruokailu hoidettiin ulkona katoksessa soppatykillä Maurin keitellessä herkulliset keitot. Paviljongissa sitten tarjoiltiin
kahvit ja pullat. Ensimmäisenä päivänä
myytiin koko viikonlopuksi tarkoitetut
pullat, mutta onneksi tukku oli auki...
Suuret kiitokset kaikille kanttiinitoimintaan vuonna 2010 osallistuneille!
Hyvinvointitoimikunnan vetäjänä toimi Satu Oikkonen.
Kerhotoiminta
tijaa muissa veneluokissa ottivat osaa
kesän tiistaikisasarjaan. Match race otteluihin osallistui 8 kipparia miehistöineen.Tiistaikilpailujen lisäksi harjoittelun pohjana olivat junioritoimikunnan
toteuttamat torstaitreenit opti- ja e-jollapurjehtijoille.
TP:läiset purjehtijat menestyivät kuluneella kaudella 2010 hienosti. Pyry Itkonen ja Tom Wendt purjehtivat suomen
mestareiksi. SM hopealle ylsivät Mari ja
Matti Leppänen ja joukkuepurjehtijat
Tom Wendt, Risto Pesola, Aleksi Oikkonen, Akseli Keskinen ja Matti Aalto.
Ranking tuloksissa oltiin kärjessä useammassa luokassa. Optimisti luokassa
Tom Wendt sijoittui toiseksi ja Risto
Pesola kahdeksanneksi. Laser standard
luokassa Mikko Rantala sijoittui niin
ikään toiseksi. E-jolla luokassa Antti Jaskari sijoittui 10. sijalle. E-jollien seurojen
ranking tuloksissa TP sijoittui hienosti
toiselle sijalle. Lighting luokassa Matti
Leppäsen venekunta sijoittuen kolmannelle sijalle.
Kauden tulokset löytyvät kokonaisuudessaan kauden parhaat tulokset osiosta
tästä julkaisusta.
Lasten ja nuorten purjehduskurssi järjestettiin kesällä 2010 seuraavina päivinä:.30.5. (jollankaatoharjoitus), 6-7.6.,
9.-10.6., 17.6., 5.8. 12.8., 19.8. ja 26.8.
Kurssin ohjaajina toimivat junioripurjehtijoiden muodostamat ”ohjaajatiimit”.
Purjehduskurssille osallistui 19 lasta.
Näistä yli puolet kävi kesän aikana tiistaisin ja torstaisin harjoittelemassa purjehduksen alkeita Sari Aallon ja seuran
junioriohjaajien ohjauksessa. Purjehduskurssilaisista osallistui kesän lopussa 7 purjehtijaa TP:n syyspurjehduksen
haastajasarjan kisaan.
Aikuisten purjehduskurssi aloitettiin
toukokuussa kolmella teoriaillalla. Kurssille oli ilmoittautunut 10 henkeä, joista
puolet oli puolet naisia. Kurssin ikähaarukka oli 24 -71 vuoteen, joten purjehdusharrastuksen aloittaminen ei ole
myöhäistä eläkeiässäkään. Lightningkippareiden ohjaamat käytännön harjoitukset pidettiin 3.-10.6. osin samanaikaisesti lasten kurssin kanssa. Päivän
kestäneelle köliveneretkelle 17.6. osallistui kolme kurssilaista. Koulutusveneenä
oli Teijo Merisen Finngulf- 37. Kurssin
suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat
Sakari Pesola ja Matti Innala.
Toimikunnan vetäjänä toimi Mikko
Rantala
Hyvinvointitoimikunta
Tiistaikisojen kanttiinivuorot hoidettiin kuten totuttuun tapaan ennakkoon
tehdyn vuorolistan merkeissä. Esteiden
Perinteinen Tuus- Tuusulanjärvelle tapahtuma järjestettiin totuttuun tapaan
muiden vanhankylänniemen seurojen
kanssa. Syksyn rapujuhlat ovat jo muodostuneet perinteeksi ja Paviljongille
kerääntyi illan hämärään juhlijoita salin
täydeltä. Rapujuhlat pidettiin jo väljemmässä remontoidussa paviljongissa.
Kauden päätösjuhlat pidettiin Krapin
Ateljeerissa. Hyvän illallisen jälkeen juhlatilaisuudessa palkittiin kauden aikana
menestyneet purjehtijat ja toimihenkilöt.
Illan piristeeksi Sari Aalto keräsi junnut
yhteen ja he esittivät yhdessä purjehdusaiheisen RAP esityksen.
Kerhotoiminnan vetäjänä toimi Henna Still.
Viestintä
Viestintää hoidettiin seuran nettisivujen,
vuosijulkaisun, sähköpostin, jäsenkirjeiden, PR-tapahtumien ja lehtijuttujen
avulla. www.tpsail.net –sivusto on sisäisen viestinnän päämedia. Vuonna 2010
junioripurjehtijamme olivat paikallislehdissä useasti esillä tehden purjehdusharrastusta ja kotijärvemme tarjoamia mahdollisuuksia paremmin tunnetuiksi suurelle yleisölle. Purjehtijamme olivat esillä
myös valtakunnallisissa lehdissä. Innostuneita jutuntekijöitä kaivataan lisää.
Viestintätoimikunnan vetäjä oli Päivi
Paloviita-Wendt.
7
Sarjatilastot 2010
TP KESÄN MESTARI 2010
- SARJATILASTO
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
Mikko Rantala
Rosemarie Hartman
Antti Jaskari
Riitta Kangas
Pia Tulimaa
Pyry Aalto
Jukka Pötry
Esko Aalto
Sari Aalto
Eppu Pötry
Rosabella Hartman
Tomi Oikkonen
Minna Kostamo
Hanna Willman-Iivarinen
Yrjö Kuitunen
Sakari Pesola
Matti Jaskari
Aleksi Lappalainen
Jukka Jaskari
Petri Paloviita
Juha Savela
140,3
134,7
99,79
96,78
88,40
75,12
69,65
66,22
64,69
64,10
60,54
59,88
59,02
56,58
56,38
51,13
50,67
48,85
47,12
44,15
43,71
TP:n Kesän paras 2010
470
1 Simo Silden
Contender
1 Jukka Jaskari
E-jolla
1 Antti Jaskari
2 Pia Tulimaa
3 Tomi Oikkonen
4 Pyry Aalto
5 Matti Jaskari
6 Matti Aalto
7 Hanna Willman-Iivarinen
8
24,00
36,00
80,00
65,00
44,00
37,00
30,00
20,00
15,00
8
9
10
11
12
13
14
Risto Pesola
Mikko Rantala
Aki Willman
Eeli Suutari-Jääskö
Sari Aalto
Esko Aalto
Otto Harrikari
Laser
1 Mikko Rantala
2 Martin Still
3 Hanna Willman-Iivarinen
4 Zacke Still
5 Matti Jaskari
6 Tom Wendt
7 Aki Willman
8 Rauli Willman
9 Antti Jaskari
10 Jari Moilanen
11 Hannu Hukkanen
Laser 4.7
1 Risto Pesola
2 Tom Wendt
11,00
7,00
6,00
6,00
5,00
2,00
2,00
93,00
28,00
16,00
9,00
7,00
7,00
6,00
6,00
5,00
5,00
4,00
19,00
17,00
Laser R
1 Rauli Willman
2 Antti Jaskari
3 Aki Willman
4 Johanna Gustafsson
5 Matti Jaskari
30,00
7,00
6,00
6,00
5,00
Lightning
1 Yrjö Kuitunen
2 Eppu Pötry
3 Esko Aalto
4 Sakari Pesola
5 Matti Leppänen
6 Juha Savela
7 Sari Aalto
8 Ilkka Koenkytö
64,84
61,60
50,83
50,71
44,86
43,62
31,00
27,47
9 Antero Punttila
10 Aleksi Lappalainen
11 Niko Lappalainen
12 Lasse Lammi
13 Eeli Suutari-Jääskö
14 Pyry Aalto
15 Tomi Munukka
16 Vesa Tapola
17 Pekka Bollström
18 Jukka Pötry
19 Waltteri Karhusaari
20 Lauri Hemming
21 Matti Innala
22 Arttu Leppänen
Opti
1 Akseli Keskinen
2 Saara Kuisma
3 Lauri Iivarinen
4 Aleksi Oikkonen
5 Matti Aalto
6 Jesse Mariin
7 Tom Wendt
8 Aku Tapper
9 Sonja Niemelä
10 Emma Kuisma
11 Ville Korhonen
12 Laura Pesola
13 Helmi Hankimaa
14 Jerry Malmivaara
15 Risto Pesola
16 Sakari Haikonen
17 Olli Iivarinen
18 Meeri Aro
19 Pyry Aalto
20 Jesse Marin
21 Paavo Poijärvi
22 Roni Pattersson
25,34
22,80
19,00
16,00
12,00
11,40
9,00
7,20
7,00
6,00
6,00
5,00
3,33
3,00
143,66
113,39
93,19
91,18
68,23
50,57
44,00
34,13
33,16
22,26
20,55
19,00
16,04
14,17
10,00
8,70
7,43
6,67
6,57
6,36
2,73
2,00
Windmill
1 Rosemarie Hartman
2 Mikko Malmivaara
3 Petri Paloviita
4 Hanna Willman-Iivarinen
5 Iiro Valkonen
6 Matti Innala
Windmill
123,00
45,00
42,00
19,00
16,00
7,00
Eeli Suutari-Jääskö
Tomi Oikkonen
Sakari Pesola
Matti Leppänen
Esko Aalto
Pyry Aalto
Mikko Hankaniemi
Sari Aalto
Otteluja
8
8
10
2
4
8
4
2
Voittoja
Keltainen
6
5
5
2
2
2
1
Hartman,
Rosemarie
Paloviita,
Petri
Teho
4
3
5
1
2
5
2
1
Sail
Skipper
1 14352 Pötry,
Eppu
2 14018 Lappalainen,
Aleksi
3 14331 Pesola,
Sakari
4 14638 Leppänen,
Matti
5 14761 Kuitunen,
Yrjö
6 14535 Punttila,
Antero
1
2
3
4
5
6
7
8
Skipper
Crew
Kostamo,
Minna
Hartman,
Rosabella
Club
Total
TP 3
TP 6
1
2
3
4
1* 1 1 1
2* 2 2 2
Lightning
TP Match Race 2010 - sarjatilasto
Sija Kipparit
Sail
1 5321V
2 4715
75,0
62,5
50,0
100,0
50,0
25,0
25,0
0,0
Tuusulanjärven Purjehtijat ry
Mestaruuskilpailu 2010
Crew
Riitta Kangas,
Jukka Pötry
Sari Aalto,
Esko Aalto
Teija Määttä,
Sampo Ahokas
Mari Leppänen,
Arttu Leppänen,
Liisa Leppänen
Tomi Munukka,
Risto Puoskari
Juha Savela, L.
Reijo Lehtinen
Club Total1
2
3
4
TP 5
1 3* 1 3
TP 5
2 1 2 4*
TP 8
3 4 5* 1
TP 8
5* 2 4 2
TP 13 4 7*DSQ3 6
TP 16 6* 5 6 5
Optimistijolla
1
2
3
4
5
6
7
Sail
688
433
418
einr
802
692
62
Skipper
Keskinen,Aleksi
Hankimaa,Helmi
Kuisma,Saara
Mariin,Jesse
Niemelä,Sonja
Patterson,Roni
Iivarinen,Olli
Club
TP
TP
TP
TP
TP
TP
TP
Total
3
7
7
10
15
18
21
1
1* 2
4* 3
5* 6* 7
2
1
3
2
4* 5
6
8*DNC
3
4
1
4* 2
3
5
6
7
1
2
3
4
5
6
7
E-jolla
1
2
3
4
5
6
7
8
Sail
806
801
821
35
836
744
718
808
Skipper
Pesola,Risto
Jaskari,Matti
Jaskari,Antti
Oikkonen,Aleksi
Aalto,Pyry
Aalto,Matti
Willman,Aki
Tulimaa,Pia
Club
TP
TP
TP
TP
TP
TP
TP
TP
Total
5
5
7
10
14
17
17
22
1
4* 1
3
2
5
8* 6
7
2
3
4
3
1
2
4
6* 7
5
8* 1
3* 5* 6* 4
2
7* 8
1
3
2
4
5
8
6
7
2
3
4
2
3
Laser Standard
1
2
3
4
Sail
185344
76600
167653
163150
Skipper
Club Total
Rantala,Mikko
TP
Hukkanen,Hannu TP
Willman,Rauli
TP
Still,Martin
TP
3
7
9
10
1
1* 2
3
5*DNC
1 1 1
3* 2 3
2 4* 4
5 DNC 3 2
470
Sail
Skipper
Crew
1 115 Silden,Simo Kohipää,Antti
Total 1
3
4
1* 1 1 1
9
Lightningit myötätuuliosuudella.
(Kuva Tarja Hartman)
Tuusulanjärven Purjehtijat ry
Toimintasuunnitelma 2011
Yleistä
Vuonna 1971 aloitettiin keskustelut
Tuusulanjärven rannalle perustettavasta
purjehdusseurasta. Kolmen kopla, Matti
Kopra, Jarmo Mäenpää ja Lauri Kitinoja
kutsuivat lehti-ilmoituksella (23.3.1971)
asiasta kiinnostuneita kokoontumaan
Tuusulan Säästöpankin tiloihin. Kutsua
noudatti 24 henkilöä. Näiden toimien
seurauksena 3.5.1971 pidettiin seuran
perustava kokous tutussa Tuusulan Säästöpankin kerhohuoneistossa Hyrylässä.
Ensi vuonna, 2011 Tuusulanjärven Purjehtijat täyttää siis 40 vuotta.
Tulevan juhlavuoden kunniaksi on
päätetty järjestää juhlaregatta joka olisi
lähellä seuran perustamispäivää. Sopi-
10
vaksi regataksi osoittautui On the Rocks
2011. Regatan yhteyteen tullaan järjestämään juhlat joissa kerrotaan seuran tapahtumista vuosien varrella.
Paviljongin remontin hyvä edistyminen on ollut suurena pontena mietittäessä tulevaa juhlavuotta. Vielä ei ole
tiedossa millä värillä Paviljonki tervehtii
juhlaväkeä. Ulkoverhous alkaa olla valmiina, mutta maalaus ja rakennuksen
värin päättäminen ovat vielä tulossa ennen uutta kilpailukautta.
Talvella on myös tarkoitus laatia
pitkäntähtäimen suunnitelma, ’Visio
TP2020’, aiheina; kilpailutoiminnan ja
valmentamisen kehittäminen; yhteistyö
nuorisojärjestöjen kanssa; sosiaalisen
median hyödyntäminen viestinnässä;
rakennusten ja sataman kehitys; rannan
säätietojen välittäminen TP:n sivujen
kautta; uudet varainhankintamenetelmät.
Kauden 2011 yleisissä kilpailuissa tulee olemaan entistä enemmän osallistujia, sekä kilpailuja että osallistujia odotetaan todella paljon, joten järjestelyvoimaa tarvitaan taas runsaasti sekä vesille
että rannalle.
Junioritoiminta
Junioritoiminnan tärkein tavoite on jatkuvuuden turvaaminen seurassa. Ensi
kesän junioripurjehtijat ovat tulevien
kausien purjehtijoita ja seura-aktiiveja.
Näin ollen lasten alkeiskurssi on toimintamme kulmakiviä, mutta on erittäin
tärkeätä myös se että saamme kurssilaiset innostumaan toiminnasta ja jäämään
järvellemme purjehtimaan siten että palaavat seuraavinakin vuosina. Kurssilaisten määrän tuntuva lisääminen ja heidän
toiminnassa mukana pitäminen on ensi
kesän tärkein tavoite. Purjehtivien lasten
myötä seuran toimintaan tulee mukaan
myös aikuisia joiden arvoa ei pidä unohtaa. Heille tarjotaan haasteita ja hyödynnetään heidän osaamistaan.
TP sinettiseuraksi hanke tulee saattaa
loppuun kevään aikana. Suurin työsarka liittyy pelisääntöprosessin edelleen
kehittämiseen, dokumentoinnin ajantasalle saattamiseen ja junioritoimintakäsikirjan laatimiseen. Samoin alkukauden aikana koulutetaan uusia ohjaajia ja
valmentajia. Seuran sisäistä koulutusta
keskitetään kevääseen ja siinä tehdään
yhteistyötä lajiliiton ja mahdollisesti
muiden seurojen kanssa.
Talvikauden aktiviteetteja tarjotaan
kolmesti viikossa. Ohjelmassa on tuttu
torstain sähly, uudestaan ohjelmistoon
palannut sunnuntai pelien muodossa
ja täysin uutena tiistain teoria yhdistettynä liikunnalliseen sessioon. Nämä
aktiviteetit jatkuvat kesäkauden alkuun
saakka muuttuen saumattomasti vesitoiminnaksi.
Laji- ja luokkaliittojen leireille osallistumme aktiivisesti niin talvi- kuin kesäkautena. TP:n perinteinen Pajulahden
leiri kevättalvella on edelleen ohjelmistossa.
Junioripurjehtijoitamme käy jo kevään aikana ulkomailla purjehtimassa.
Ainakin Gardan optimistitapaamiseen
pyrimme suuntaamaan kokeneempien
purjehtijoiden kanssa runsaslukuisesti.
Heti jäitten lähdettyä aloitamme vesitreenit Optareitten ja E-jollien kanssa.
Myös Match-race pyritään aloittamaan
heti jäitten lähdettyä.
Varsinainen kausi alkaa toukokuun
alusta. Tarjoamme harjoituksia Optimistijollassa Vihreille alkeistason purjehtijoille, Sinisille kilpatason purjehtijoille
ja Punaisille rankingtason purjehtijoille.
Myös Mustille kansainvälisen tason Optaripurjehtijoille on tarkoitus laatia haastava harjoitusohjelma.
E-jollapurjehtijoille tarjotaan kilpapurjehdusvalmennusta. Seura E-jollan
hankinnan myötä tarjoamme E-jolla-
koulutusta myös alkutaipaleella oleville.
Lightningissa pyrimme järjestämään
opetusta aloitteleville kippareille ja gasteille. Kokeneemmille kippareille ja gasteille tarjotaan koulutusta ja mahdollisesti valmennusta.
Ohjelmaa suunnitellaan tarjottavaksi
junioreille pääsääntöisesti ainakin kolmesti viikossa. Maanantain Matc-race on
kaikille avoin paripurjehdussarja johon
voivat osallistua kaikki kokemustasosta
riippumatta. Kokeneemmat kippareina
ja kokemattomimmat gasteina. Tiistaikilpailut ovat niin ikään tarkoitettu
kaikille. Kokemattomammille pyritään
järjestämään ohjausta ja kokeneemmille
kisapalautetta lähtöjen välillä. Torstai on
yleinen treenipäivä johon kootaan kaikille tasoryhmille harjoituksia. Uutena
lanseerataan Sunnuntaipurjehdus joka
on retki/huvipainotteinen purjehdustapahtuma myös sellaisille purjehtijoille
jotka eivät kilpaile. Kisaviikonlopuille
järjestetään mahdollisuuksien mukaan
valmennusta, ohjausta ja huoltoa.
Kokeneet kilpapurjehtijamme tarvitsevat myös paljon meriharjoituksia joten
viikoittainen yhteistyö jonkun meriseuran kanssa on todennäköistä. Kyseeseen
tulee lähinnä jonkun seuran tai seurojen
viikkokisoihin osallistumista. Kokemattomammille järjestetään leppoisahenkinen merileiri.
Junioreiden painopisteluokat tulevana kautena ovat Optimisti- E-jolla ja
Lightning. Tarjoamme mahdollisuutta
osallistua myös Windmill purjehdustoimintaan. Toki pyrimme tarjoamaan opetusta, koulutusta ja valmennusta myös
muissa luokissa jos innokkuutta riittää.
Näin täyspainoisen ohjelman tarjoaminen edellyttää paitsi vanhempien runsasta osallistumista, myös seuraohjaajan
palkkaamista kesäkaudelle. Seuraohjaaja
vastaa alkeis- ja jatkoryhmien toiminnan
pyörittämisestä ja harjoitusohjelmien
suunnittelusta. Seuraohjaaja johtaa viikkoharjoituksia ja koordinoi niihin riittävän määrän ohjaajia. Seuraohjaaja dokumentoi harjoitukset. Varmistaaksemme
riittävän ohjaaja-arsenaalin tultaneen
kokeneille yli 15v. kurssit käyneille ohjaajille myös maksamaan korvauksia.
Ryhmille tullaan määrittämään harjoittelumaksu jolla pyritään helpottamaan
seuralle harjoituksista aiheutuvia taloudellisia rasituksia.
Tutkimme mahdollisuutta tehdä yh-
teistyötä seurakuntien, kaupunkien ja
partion nuoriso-ohjaajien kanssa periaatteella että he tuovat nuorisotyön osaamisen ja me purjehdusosaamisen. Ainakin yksi tällainen tapahtuma järjestetään
tulevan kautena.
Kokeneemmille juniorikilpapurjehtijoille tarvitaan seuravalmentaja joka pystyy paneutumaan purjehtijayksilöihin
pitkäjänteisesti ja seuraamaan heidän
kehitystään. Seuravalmentaja suunnittelee ja vetää harjoitukset. Hän seuraa purjehtijoiden kehittymistä kisaviikonloppuina ja dokumentoi tapahtumat. Tällä
pääsemme toiseen tulevan kesän tärkeään tavoitteeseen, eli pyrimme jatkossa
tarjoamaan seuralaisillemme riittävän
tasokasta valmennusta jotta heidän ei
tarvitse siirtyä muihin seuroihin. Seuravalmentajan kulut pyritään kattamaan
harjoittelumaksuilla.
Seuraohjaajan, valmentajan ja ohjaajaarsenaalin ansiosta voimme hyödyntää
myös koulujen kesälomien aikaiset päiväajat. Se mahdollistaa useammankin
alkeiskurssin järjestämisen. Se saattaisi
myös olla osaltaan helpottamassa yhteisö- ja yrityspurjehdusten järjestämistä.
Kilpapurjehdus- ja koulutustoiminta
Kevättalvella purjehduskauteen valmistaudutaan perinteisillä teorialuennoilla Järvenpää-talolla helmi-maaliskuussa. Lisäksi purjehduskaudella jatketaan teorian yhdistämistä käytäntöön
järjestämällä sääntö 42 (laittomat etenemiskeinot) koulutusta vesillä tiistaikisan/
kisojen yhteydessä. Mahdollisuuksien
mukaan tiistaisarjassa otetaan käyttöön
vesillä tuomitseminen. Kouluttajina toimivat seuran omat kilpapurjehtijat sekä
vierailevat luennoitsijat.
Purjehduskurssit järjestetään aikaisempien vuosien tapaan niin aikuisille
kuin lapsillekin tarkoituksena kouluttavaa uusia kippareita hienon harrastuksen pariin. Lasten kurssilla perehdytään
purjehduksen alkeisiin pääasiassa optimistijollalla, aikuisten kurssilla opiskellaan purjehduksen perusteita ja veneen
käsittelyä mm. lightning veneiden avulla. Uusia kippareita odotetaan valmistuvan reilu kymmenen aikuisten kurssilta
ja 10-20 kipparia lasten kurssilta.
Toimikunta kannustaa myös tulevalla
purjehduskaudella seuran jäseniä hakeutumaan toimitsijakursseille, kuten
kilpailujärjestäjä sekä tuomarikursseille.
11
Kilpailutoiminta
Purjehduskauden 2011 avoimia kilpailuja ovat On the Rocks, Optimistijollien
Lyhytrata LM, Windmill LM (R), Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuorten
LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM ja
Lightning Yksinpurjehdus –yhdistelmäkilpailu, Laser Radial Lyhytrata LM sekä
Tuusulanjärven Syyspurjehdus.
On the Rocks on seuran 40-vuotisjuhlaregatta. Kilpailu pyritään toteuttamaan tavallista regattaa juhlallisemmin.
On the Rocks 2011 on Lightningien ja
Windmillien rankingsarjan osakilpailu.
Optimistijollien Lyhytrata LM on uusi
kilpailu, joka järjestetään Optimistijollaliiton toivomuksesta. Kilpailulle on tarkoitus saada tulevaisuudessa Suomenmestaruuskilpailun status.
Windmill LM (R), Lightning Lyhytrata
LM, Lightning Nuorten LM, Lightning
Joukkuepurjehdus LM ja Lightning Yksinpurjehdus LM purjehditaan tulevana
vuonna totuttua aikaisemmin Lightningluokan arvokilpailujen vuoksi. Kilpailu
palannee myöhemmin vanhalle totutulle
paikalleen kilpailukalenteriin.
Kaudella 2010 ensi kertaa purjehdittuun Laser Radian Lyhytrata LM –kilpailuun osallistuvien veneiden määrää
pyritään lisäämään Suomenmestaruuskilpailun statuksen saamiseksi.
Juhlavuoden kilpailukauden päättää
Tuusulanjärven Syyspurjehdus.
Seuran avoimia kilpailuja on tarkoitus
markkinoida osallistujamäärien lisäämiseksi julkaisemalla ilmoitus Suomen
Purjehdus ja Veneily ry:n kilpailukalenterissa sekä pitämällä aktiivisesti yhteyttä luokkaliittoihin.
Onnistuneiden kokeilujen innoittamana tullaan tulosseurantaa kehittämään reaaliaikaiseen suuntaan.
Kilpailutoimihenkilöiden koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa kilpailunjärjestelyorganisaation vahvistamiseksi.
Kauden 2011 kilpailujen lisäksi resursseja tullee vaatimaan kaudelle 2012
suunnitellun Lightning-luokan nuorten
maailmanmestaruuskilpailun suunittelu
ja valmistelu.
Kerhotoiminta
Vuonna 2011 pyrimme järjestämään perinteisen Tuus Tuusulanjärvelle –tapahtuman, oheistoimintaa Syyspurjehduksen yhteyteen, Tuusulan Taiteiden Yön
purjehduksen sekä vuosijuhlan syysko-
12
kouksen yhteyteen. Koska seura täyttää
tulevana vuonna 40 vuotta, järjestämme
juhlaregatta Rocksien yhteyteen 40 vuotistapahtuman.
Suomen vesistöt ovat upeita. Lähivesillä niin järvillä kuin merelläkin on
saaria, joissa voi leiriytyä. Kiinnostuksen
mukaan järjestetään joko päivä- tai yöretki/retkiä. Isompiin veneisiin mahtuu
tarvikkeita, jotta pienemmätkin veneet
pääsee mukaan.
Satamatoiminta
Purjerannan tukikohdan ylläpidosta ja
kehittämisestä vastaa satamatoimikunta. Tavoitteena on pitää alueen yleisilme siistinä sekä pitää laiturit ja rakennukset toimintakuntoisina. Pienemmät
korjaukset hoidetaan toimikunnan
puitteissa mutta suuremmat kunnostukset tehdään yhteistyössä Järvenpään
kaupungin kanssa. Toimikunta vastaa
alueen jätehuollosta, piha-alueiden hoidosta ja rakennusten sekä niiden vesi-,
sähkö- ja lämmitysjärjestelmien kunnossapidosta.
Keväällä heti jäiden lähdettyä järjestetään rannassa siivoustalkoot ja hoidetaan yhdessä laiturit ja venekalusto kesäkuntoon. Syystalkoot lokakuun loppupuolella päättävät Purjerannan toimintakauden. Talkoiden yhteydessä tehdään
usein kunnostus ja parannustöitä.
Rakennusten ja laiturien osalta tavoitteena on vuonna 2011 seuraavat parannukset erillistalkoilla.
Paviljonki
Viimeistellään ulkovuoraus itäpuolen
terassin ja länsipuolen verannan osalta
vaakalaudoituksella. Viimeistely sisältää
nurkkalaudat, otsalaudat ja räystäslaudat sekä sisätilojen viimeistelyn ja lämpöeristyksen korjauksen. Myös ulko-ovi
uusitaan ja rakennetaan uusi sisäänkäynti. Paviljonki maalataan. Muutettujen
sisätilojen lämmitykseen hankitaan ilmalämpöpumppu.
Tehdään koko paviljongin käyttö ja
kunnostussuunnitelma.
Huoltorakennus
Huoltorakennuksen parannuskonsepti
on valmis. Sinne rakennetaan kaksi saunaa, kaksi suihkutilaa, joista toiseen tulee
kaksi suihkua ja toiseen neljä. Pukutilat
ovat yhdistettävissä yhdeksi tilaksi ja sinne asennetaan mökkikeittiö. Ulkopuolel-
le rakennetaan riittävän kokoiset terassit
ja hankitaan kylpytynnyri.
Kaupungin arkkitehti piirtää lupakuvat uudesta saunasta ja pesu- ja pukutiloista. Remontista on alustavasti sovittu
Keudan kanssa. Odotamme myönteistä
rahoituspäätöstä kaupungilta, jonka jälkeen neuvotellaan aikataulusta Keudan
kanssa.
Laituri
Laiturin kiinnitystä vahvistetaan: keskelle lisäankkurit molemmille puolille, nykyisten ankkuriketjujen kiristys ja kiinnitys rantaan ketjuilla. Laiturin kylkiin
rakennetaan puiset törmäysseinät. Kulkua laiturille parannetaan: rantaan betoninen maatuki tai seinämä kestopuusta,
jonka päälle kulkuramppi kiinnitetään.
Laituriin liittyviä veneramppeja parannetaan joko leventämällä tai rakentamalla uudet rampit laiturin vierelle. Laituri on ¾:n osalta Järvenpään kaupungin
omistama ja sen vuoksi neuvotellaan
kaupungin kanssa näiden parannuksien
rahoituksesta.
Satama-alue
Lasipalatsin taakse tehdään litiparkki.
Nykyisin takiaisten valloittama alue tasataan. Erotetaan maa-ainekset toisistaan
suodatinkankaalla ja peitetään sorakerroksella. Tavoitteena on saada paikat 20
litille. Myös eteläinen veneparkki pyritään muuttamaan sorapintaiseksi kunnossapidon helpottamiseksi. Kaadetaan
tarpeettomat puut satama-alueelta. Pyritään ennen kaikkea parantamaan näkyvyyttä rantaan. Näiden parannusten rahoitus ja muutoslupa-asiat neuvotellaan
kaupungin kanssa.
Venevaja
Venevajan rahoitusta kehitetään osakeperiaatteella. Toteutus aikaisintaan
vuosina 2012/13, muutoin suunnitelmat
ovat entiset.
Kalustotoiminta
Kalustotoimikunnan tehtävänä on seurata ja ylläpitää vesikaluston, kuten tuomarilautan, turvaveneiden ja moottoreiden kuntoa.
Kalustoa kunnostetaan pääsääntöisesti seuralaisten omin voimin ja omissa
tiloissa. Vaativammat työt teetetään ulkopuolisella ammattihenkilöllä tai -yrityksellä.
Tunnistatko signaaliliput?
(Kuva Tarja Hartman)
Moottorit huolletaan, säädetään ja
tarvittaessa korjataan. Moottoreissa käytetään tulevalla kaudella polttoaineen
pohjana E98 bensiiniä.
Kumpikin lasikuituvene korjataan ja
siistitään talven kuluessa.
E-jollien ja Optimisti laivueiden aktiivisuus ja eri puolille maata suuntautuvat
kilpailumatkat edellyttävät kuljetuskaluston perusteellista kunnostusta ja osittain rakentamista. Umpitrailerin akselisto ja renkaat kunnostetaan.
Toimikunta kerää ja taltioi keskitettyyn paikkaan kaiken mahdollisen kalustoa koskeva dokumentoinnin, kuten
huolto- ja käyttöohjeet sekä trailereiden
rekisteriotteet.
Toimikunnan alueelle kuuluvat merkkipoijut ja kariviitat. Nämä tarkastetaan
ja puhdistetaan kevättalkoissa. Kariviitat
asetetaan oikeille paikoilleen ennen purjehdusten alkamista.
E-jollien ja Optimisti-jollien aktiivisen
harjoittelu- ja kilpailutoiminnan ansiosta hankitaan seuralle toinen merikelpoinen kumivene moottoreineen. Myös
seuran suunnitelmissa olevat suuremmat
kilpailut edellyttävät uuden huolto-/turvaveneen hankintaa.
Hyvinvointitoiminta
Kanttiinin toiminta vuonna 2011 riippuu kesän toimintapuitteista. Tiistaikilpailuissa kanttiini pyörii etukäteen jaettujen vuorojen mukaisesti. Kanttiini on
pysynyt ennallaan mutta ruokailupuoli
on saatu avarammaksi ja viihtysämmäksi kun kahden eri tilan väliseinä on saatu
puretuksi. Ruokailu tullaan järjestämään
edelleen viikonlopun kilpailuissa. Suuriin tapahtumiin harkitaan erityisjärjestelyjä.
Viestintä
Seuran viestintä jakaantuu sisäiseen ja
ulkoiseen tiedottamiseen. Viestinnän
tavoitteet ovat jäsenien tiedon, innostuksen ja aktiviteetin lisääminen sekä
seuramme eri veneluokkien näkyvyyden
parantaminen ja uusien purjehtijoiden
saaminen seuraamme. Tiedotusta hoidetaan seuran nettisivujen, vuosijulkaisun,
sähköpostin, jäsenkirjeiden, lehtijuttujen ja PR – tapahtumien avulla.
Tiedotuksen laatua, määrää ja oikeaaikaisuutta kehitetään. Ulkoinen viestintä keskittyy paikallislehtiin ja niissä
tiedottamisen määrä ja laatu pidetään
vähintään vuoden 2010 tasolla. E-jollien, lightning- ja muiden veneluokkien
sisäistä ja ulkoista viestintää lisätään
oleellisesti nykyisestä.
Seuran tiedottamisessa tullaan käyttämään TP:n omia nettisivuja, ja tutkitaan voidaanko tiedotusta ja viestintää
kehittää sosiaalisen median keinoin. Kilpailutulosten saamiseksi nettiin suoraan
tiistaikisojen jälkeen automatisoidaan,
jolloin tulokset olisivat käytössä heti
tiistai-iltana. Lehdistötiedotteen automaattista lähettämistä heti tiistaikisojen
tuloskirjaamisen jälkeen tutkitaan.
Talous
Seuran talouden kulmakivi on jäsenmäärä. Jäsen- ja venepaikkamaksuista
kertyy 40 % seuran tuotoista. Jäsenmäärän ylläpitäminen ja kasvattaminen on
niin ollen oleellista ja avainasemassa siinä ovat lasten ja aikuisten purjehduskoulut, joista yleensä noin puolet osallistujista jatkaa seurassa. Purjehduskouluista
saadaan myös merkittäviä tuottoja, joten
voidaan sanoa, että jäsenmaksut ja jäsenhankinta merkitsevät lähes 60 % seuran
tuotoista.
Avoimista kilpailuista, kanttiinitoiminnasta, ulkopuolisista avustuksista ja
yrityspurjehduksista tulee loput 40 %
tuotoista. Varsinkin yrityspurjehdusten
ja muiden vastaavien tapahtumien järjestäminen ja kuntien avustushalukkuuden hyödyntäminen on tuottavaa myös
koska silloin raha tulee seuran ulkopuolelta eikä jäsenistöltä.
Näillä tuotoilla ylläpidetään toiminnan edellytyksiä ja rahoitetaan huomattava osa TP:n painopistealueesta, nuorisotoiminnasta.
Muut tuotot kattavat pääosin vastaavat
kulut. Mainostuloilla katetaan vuosijulkaisun kulut. Omat tapahtumat, valmennusleirit ja seuravalmentajan kulut kerätään osallistujilta.
Budjetti on laadittu pitämällä jäsenja venepaikkamaksut ennallaan. Siihen
myötävaikuttaa myös v. 2010 kohtalaisen hyvä tulos. Mutta pidättyväistä linjaa rahankäytössä on silti jatkettava. Ja
mahdolliset isommat budjetoimattomat
investoinnit ja muut panostukset on hoidettava jollain muulla rahanhankintakeinolla. Kohde voidaan rahoittaa esim.
tekemällä maksua vastaan talkootyötä
jollekin ulkopuoliselle taholle.
Hallinto
Syyskokouksessa valitaan seuran hallitus ja puheenjohtajat. Lisäksi siellä hyväksytään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
vuodelle. Keväällä pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään edellisen vuoden
toimintakertomus ja tilinpäätös sekä
päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan
kutsusta tai hallituksen jäsenen esityksestä käsitellä tiettyä asiaa. Pääsääntöisesti hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja käsittelee toimikuntien esittämiä
asioita. Hallitus toimii seuran toimeenpanevana elimenä.
Toimikunnat vastaavat siitä, että niiden
toimialueelle kuuluvat tehtävät saadaan
tehtyä mahdollisimman hyvin ja vielä siten, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä yksin
enempää kuin hän jaksaa ja ehtii.
Hallitus,
Tuusulanjärven Purjehtijat ry
13
Poimintoja vuosien
varrelta 1971–2004
S
euramme toiminta on ehkä parhaiten dokumentoitu vuosijulkaisuissa,
jotka ilmestyvät keväisin. Julkaisu
sisältää edelliskauden tulokset ja toimintakertomuksen sekä toimintasuunnitelman,
kilpailukalenterin, ohjeita kilpailujen järjestämiseen jne. Myös jäsenluettelo ja erilaiset
tilastot kuuluvat julkaisuun. Ensimmäinen
vuosijulkaisu ”Tuusulanjärvellä tapahtuu
72” ilmestyi keväällä 1972 sisältäen perustamisvuoden 1971 toimintakertomuksen ja
-suunnitelman vuodelle 1972.
Tämä perinne on säilynyt seurassa tähän päivään asti ja olen tähän 40-juhlajulkaisuun poiminut vuosijulkaisuista
otteita tapahtumista viisivuotisjaksoilta.
Perustamisvuoden 1971 osalta olen ottanut mukaan asioita yksityiskohtaisesti,
tavoitteenani on tuoda esiin miten monet
asiat seurassamme ovat syntyneet jo perustamisvuonna.
Matti Innala
Seura perustetaan 1971
Venenäyttelyssä keväällä 1971 kolmen kopla
Matti Kopra, Jarmo Mäenpää ja Lauri Kitinoja
päättivät kutsua koolle keskustelutilaisuuden,
jossa nähtäisiin olisiko Tuusulanjärven ympärillä tarpeeksi purjehduksesta innostuneita
harrastajia. Ilmoitus oli Keski-Uusimaa lehdessä
23.3.71. Kokouskutsua noudatti 24 asiasta kiinnostunutta henkilöä saapumalla 6.4.71 Tuusulan
Säästöpankin kerhohuoneistoon Hyrylään. Keskustelun avasi Lauri Kitinoja lyhyellä alustuksella. Keskustelun kuluessa voitiin todeta, että tällainen yhdistys on tarpeellinen ja kokouksessa
valittiin 7-henkinen toimikunta valmistelemaan
yhdistyksen perustamista.
Toimikunta piti kolme suunnittelukokousta
ja oli myös yhteydessä Suomen Purjehtijaliiton
toiminnanjohtajan K.G. Källströmin kanssa
saaden häneltä tukea, neuvoja ja materiaalia yhdistyksen säännöiksi. Toimikunta totesi heti toimintansa alussa, että yhdistyksen perustaminen
ei ollut itse tarkoitus vaan että tärkein tavoite oli
virkeästi toimivan harrastajayksikön aikaansaaminen Tuusulanjärven alueelle.
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin
3.5.71 Tuusulan Säästöpankin kerhohuoneistossa. Kokouksessa oli läsnä yli 50 purjehduksesta
14
kiinnostunutta henkilöä. Esityslistalla yhdistyksen nimeksi oli ehdolla ”Tuusulan Purjehtijat”.
Keskustelun kuluessa todettiin kuitenkin, että
eri suunnilla asuvia yhdisti Tuusulanjärvi, joten
tuntui luonnolliselta että järvi olisi nimessä mukana. Yhdistyksen nimeksi valittiin ”Tuusulanjärven Purjehtijat”.
Seuran hallitukseen valittiin valmistelutoimikunta kokonaisuudessaan. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi eli kommodoriksi tuli Lauri
Kitinoja. Perustavan kokouksen yhteydessä todettiin, että seuraan oli jo liittynyt yli 40 jäsentä.
Yhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 7.5.1971. Allekirjoittajina olivat Lauri
Kitinoja, Veijo Vuorinen, Jarmo Mäenpää, Matti
Kopra ja Ilkka Pyykkö. Yhdistys rekisteröitiin
9.8.1971, jonka jälkeen seuran virallinen nimi
oli Tuusulanjärven Purjehtijat ry.
Aktiivinen hallitus sai neuvoteltua seuran tukikohdaksi Krapin rannasta alueen, jota alettiin
myöhemmin kutsua Optirannaksi. Vuokrasopimus tehtiin jo 12.5.71 Matti ja Salme Holman
myötämielisellä asennoitumisella.
Jo ensimmäisenä toimintavuonna kiinnitettiin huomio kilpailujen järjestämiseen koulutukseen ja yhteistoimintaan muiden järjestöjen
ja yhteisöjen kanssa. Myös yhteydenpito KeskiUusimaa lehteen oli alusta alkaen toimivaa ja
seura sai palstatilaa lehdestä. Vuoden 71 aikana
lehdessä oli 51 tiedotusta ja artikkelia.
Ensimmäiset tiistaikilpailut pidettiin
29.6.71. Kilpailussa oli 2 luokkaa Windmill
ja Optimistit. Windmill voittajaksi tuli Mäenpään ja Kitinojan purjehtima Don Quijote, jonka omisti Ilkka Pyykkö. Voiton hohtoa himmensi hiukan se että vene oli ainoa
osallistuja luokassaan. Optimistien tulokset
olivat: 1) Kim Grannenfelt, 2) Jyri Kopra, 3)
Mikko Salo, 4) Esko Kitinoja. Näistä tiistaikilpailuista tuli perinne, joka jatkuu edelleen.
Alkuun oli puutteita, jotka korvattiin mielikuvituksella. Esimerkiksi lähtömerkit annettiin rantapenkalta Sulo Hämäläisen folkkarin ääni- tai valomerkeillä. Pahin puute oli
saattoveneen puuttuminen, vaikka kilpailujen
aikaan vesillä olikin yleensä jokin vene liikkeellä. Jo syksyllä päätettiin, ettei enää järjestetä yhtään kilpailua ilman kunnollista saattovenettä. Tämä päätös on edelleen voimassa.
Kilpailutoiminta koettiin huomattavana ”harrastususkollisuuden” lisääjänä.
Kesän mittaan pidettiin elokuussa seuran
mestaruuskilpailut kaksipäiväisenä. Kaiken
kaikkiaan kesän aikana oli 41 lähtöä.
Ranta-alueen kunnostus ja laiturin rakentaminen vaativat talkootyötä, joka tuli seuralle
tunnusomaiseksi jatkossakin.
Seuran syyskokous 21.11.71 palkintojen jakoineen päätti kauden. Jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 102.
1972
Veneiden rakennustoiminta käynnistyi jo syksyllä 71 ja keväällä 72 valmistui 11 optimistijollaa
- Hankittiin toinen turvavene
- Aloitettiin koulutustoiminta
- Martti Kirjavaisen suunnittelema TP:n merkki
oli ensikerran julkisuudessa 6.6.72
- Pidettiin ensimmäinen purjehdusleiri Rusutjärvellä yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa.
Leirejä pidettiin Rusutjärvellä vuoteen 1978 asti
- Seuran organisaatio vahvistettiin.
- Jäseniä vuoden lopussa 153, veneitä 57
1973
- Järjestettiin ensimmäisen kerran On the Rocks
- Naiset hankkivat Optirantaan kioskin kanttiinin pitoa varten
- Järjestettiin ensimmäiset Syyspurjehdukset nimellä Päättäjäiskilpailut
- Pekka Narko ja Juha Siira, Suomenmestaruus
Tornadolla
- Jäseniä 226. Veneitä 80
1974
- Hankittiin kolmas ja neljäs turvavene, Kello-12
- Järjestettiin venenäyttely Väinölässä. Kävijöitä
näyttelyssä oli noin 800 henkeä
- Aloitettiin valmennustoiminta
- Järvenpään kaupungilta saatiin Vanhankylän niemestä seuran käyttöön ranta-alue ilman
tontilla olevia pää- ja sivurakennuksia. Tontilla
olevan kasvihuoneen kunnostus venevajaksi
aloitettiin välittömästi ja sille annettiin nimeksi
Lasipalatsi. Ranta-alue sai syyskokouksessa nimen Purjeranta
- Suomenmestaruus Pekka Narko ja Juha Siira
Tornado,
- Joukkue SM Optimisteilla Johanna Kostiainen,
Saku Vento ja Petteri Kostiainen
- Jäseniä 296, veneitä 107
1975
- Purjerannan käyttö satamana aloitettiin.
Saunarakennuksen kellarissa avattiin kahvila
Onnikki.
- Rakennettiin ensimmäinen tuomarialus Sulo
Hämäläisen johdolla, nimeksi tuli Sulotar
- Rakennettiin neljä ponttoonilaituria Purjerantaan
- Päätettiin rakentaa Optirantaan hirsimökki
- Järjestettiin venenäyttely Tuusulan yhteiskoululla, kävijöitä noin 1000
- Aloitettiin varainhankinta TP:n talviteatterilla
esittämällä ”Lintu sininen”-näytelmää Riihikallion koululla 2 esitystä, noin 700 katsojaa. Teatteri
jatkoi toimintaansa useammalla esityksellä seuraavana vuonna.
- Tornado SM Pekka Narko, Juha Siira (HSK)
- Lightning EM (Keuruu) Kari Kähkönen
- Jäseniä 363, veneitä 120
1976
- Aloitettiin kampanja Tuusulanjärven tilan
parantamiseksi. Ote yhdistyksen säännöistä:
Yhdistys pyrkii tukemaan kaikkia niitä toimenpiteitä, mitkä tähtäävät Tuusulanjärven tilan
parantamiseen ja sen saattamiseen sijaintinsa
edellyttämään, ensiluokan virkistys- ja harrastusalueen arvoon.
- Seuran jäsenet Pekka Narko ja Juha Siira osallistuivat Tornadolla olympialaisiin Kanadassa,
sijoitus 13.
- Suomenmestaruus Optimistit Petteri Kostiainen yli 12 v
- Järjestettiin Fireball-luokan luokkamestaruuskilpailut
- Hankittiin Sulottareen ja turvaveneisiin radiot
- Jäseniä 415, veneitä 153
1977
- Optirannassa järjestettiin ensimmäisen kerran
leiri kokeneille junioripurjehtijoille, nimellä päiväleiri
- Järjestettiin kirpputori ja naamiaiset
- Rakennettiin Purjerantaan laskuluiska ja
hankittiin ulos sijoitettavat pöytäpenkki yhdistelmät
- Optirannan hirsimökille saatiin rakennuslupa
ja Honkarakenteen kanssa tehtiin hankintasopimus mökistä
- Pekka Narko ja Juha Siira SM Tornadolla
- Petteri Kostiainen SM Optimisti yli 12 v
- Joukkue SM Optimisteilla Petteri, Johanna ja
Kalevi Kostiainen sekä Ville Vento
- Optimisti MM Kalevi Kostiainen 18/108
- Jäseniä 445, veneitä 150
1978
- Aloitettiin mökin rakentaminen Optirantaan.
Harjannostajaiset vietettiin syyskesällä
- SPL valitsi Pekka Narkon ja Juha Siiran Suomen parhaiksi purjehtijoiksi 1978
- Vuonna 1972 alkanut purjehduksen teemaleirin pito Rusutjärvellä yhteistyössä Tuusulan
kunnan kanssa loppui ja leiri järjestettiin viimeisen kerran. Yhteistyö kunnan kanssa sujui koko
ajan kiitettävästi.
- Tornado SM Pekka Narko ja Juha Siira
- Optimisti SM alle 12 v Kalevi Kostiainen
- Jäseniä 486, veneitä 149
1979
- Järjestettiin Windmill-joukkue Suomen Mestaruus-purjehdukset
- Rakennettiin toinen tuomarialus, Sulojet
- Perustettiin työryhmä selvittelemään mahdollisuuksia Purjerannan palvelujen parantamiseksi
- Rusutjärven leiritoiminnan loputtua järjestettiin vastaava leiri Optirannassa, joka palvelikin
hyvin uuden mökin kanssa tätä tarkoitusta.
Leirien pito jatkuikin myös tulevina vuosina ja
nimeksi muodostui ”Aloittelija leiri”. Kokeneille
junioreille järjestettiin toinen leiri, josta muodostui kovatasoinen valmennusleiri.
- Optirannan kioski siirrettiin moottorikopiksi
Purjerantaan
- Hankittiin viides turvavene
- Lightning Joukkue-SM Heikki Kirjavainen&Co
ja Antti Tapola&Co 1/15
- Optimisti SM alle 12 v Jukka Jaskari
- Jäseniä 524, veneitä 161
1980
- SVUL palkitsi TP:n vuoden junioriseuran tittelillä
- Pekka Narko ja Juha Siira olympialaiset Tallin-
nassa Tornado-luokassa sijoittuen 6/13
- Tornado MM Pekka Narko Juha Siira 14/37
- Tornado SM Pekka Narko Juha Siiira 1/6
- Optimisti MM Timo Laitila 42/126 VilleVento
44/126
- Opti-ranking neljä kärkisijaa järjestyksessä
Kalevi Kostiainen, Timo Laitila, Ville Vento ja
Jukka Jaskari
- Optirannassa järjestettiin kilpapurjehdusleiri ja
perään aloittelijaleiri sekä ensimmäinen E-jolla
leiri
- Purjelaudat ilmestyivät joukolla Tuusulanjärvelle
- Optirannan mökki valmistu
- Jäseniä 557, veneitä 166
1981
- Tuusulanjärven Purjehtijat täytti 10 v
- Järvenpään kaupunki luovutti Purjerannassa
olevat rakennukset kokonaan purjehtijoiden
käyttöön. Päärakennuksen kunnostus paviljongiksi aloitettiin välittömästi. Saunarakennus
kunnostettiin myöhemmin
- Järjestettiin Windmill SM-kilpailut 36 venettä
- Muistettiin ansioituneita seuralaisia
- Seuran säännöt ja organisaatio uudistettiin
- Jäseniä 554, veneitä 152 ja 41 purjelautaa
1982
- Jatkettiin Purjerannan paviljongin kunnostusta
- Järjestettiin venenäyttely, kävijöitä näyttelyssä
oli yli 1000 henkeä
- Hankittiin kuudes ja seitsemäs turvavene
- Ongelmia jäsenten innostamisessa seuratyöhön
- Optimistien SM Kalevi Kostiainen yli 12v
- Optimistien joukkue SM Kalevi Kostiainen,
Jussi Wickström ja Pasi Pirskanen
- Optimisti MM Kalevi Kostiainen 36/129
- Jäseniä 596, veneitä 163 ja purjelautoja 59
1983
- Hankittiin kahdeksas turvavene
- Purjerannan paviljonki valmistui
- Järjestettiin ensimmäinen merileiri Marjaniemen Purjehtijoiden kanssa
- Optirannan venevaja kunnostettiin
- Aloitettiin Lightning-luokan luokkamestaruus-
15
kilpailujen järjestäminen naisille ja nuorille.
Järjestelyjä on jatkettu useana vuonna tämän
jälkeen
- Optimisti SM Jussi Wickström 2/69 yli 12 v
- Jäseniä 606, veneitä 187 ja purjelautoja 26
1984
- Purjerannan huoltorakennuksen kunnostus
aloitettiin
- Optirantaan rakennettiin Tuusulan kunnan
kustantama uusi laituri
- Optimisti SM 2/73 Jussi Wickström yli 12 v
- Opti MM 2/123 Jussi Wickström
- Jäseniä ennätysmäärä 673, veneitä 131 ja purjelautoja 33, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa
1985
- Purjerannan kunnostetut pukuhuonetilat otettiin käyttöön
- Optimisti SM alle 12 v Ville Lähteinen 1/ 26
- Tornado SM Kalevi ja Tapani Kostiainen 1/9
- Purjelaudat SM div I raskas Pekka Tammisto
1/29
- Jäsenmäärä putosi maksamattomien jäsenten
erottamisen vuoksi 609, veneitä 141, purjelautoja
106, 9 saattovenettä 2 tuomarilauttaa
1986
- Seura täytti 15 vuotta
- Leena Meisalo kommodoriksi
- Naiset suunnittelivat seuralaisille yhtenäisen
verryttelyasun
- Hankittiin toinen veneenkuljetusvaunu
- Järjestettiin Terhisail 375 veneiden SM-kilpailut
- Järjestettiin E-jollien joukkue SM-kilpailut
- LM Tornado Kalevi ja Petri Kostiainen 1/7
- Optimisti SM Pellervo Matilainen alle 12 v 1/30
- Optimisti Joukkue-SM TP I 1/24
Jäseniä 573, veneitä 150, purjelautoja 40, saattoveneitä 9 ja 2 tuomarilauttaa
1987
- Suomen Purjehtijaliitto valitsi Tuusulanjärven
Purjehtijat vuoden parhaimmaksi pursiseuraksi.
Palkintona oli ”Cajkens Kanna”
- SVUL:n Uudenmaan piiri nimesi Tuusulanjärven Purjehtijat vuoden kasvattajaseuraksi
- Optimisti Joukkue-SM TP I 1/24 Olli Posti, Vil-
16
le Lähteinen, Miimu Matilainen
- Optimisti Ranking Olli Posti 1/116
- Lightning Ranking Chris Winter 1/33
- Tornado LM Kalevi ja Petteri Kostiainen 1/9
- Jäseniä 568, veneitä 148, purjelautoja 40, 5 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa
1988
- Vahva talkootyö varojen hankkimiseksi jatkui
edelleen
- Hankittiin uusi tuomarilautta, joka sai nimen
Sulotar II
- 380-luokka tuli markkinoille
- 470-luokka alkoi vetää junioreita
- Tornado LM Kalevi Kostiainen, Markku Kuismin 1/9
- Optiranking Janne Uusi-Autti 2/109
- Baltic-regatta Tallinna Janne Uusi-Autti 1/41
- Jäseniä 568, veneitä 148, purjelautoja 40, 5 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa
1989
- Suomen Purjehtijaliitto valitsi Seppo Postin
vuoden valmentajaksi
- Järjestettiin Lightning SM-kilpailut
- TP ylivoimainen Optimistien seurarankingissa
- 380- ja 470-luokka innostaa junioreita
- 380 SM Ilkka Tenhunen Miikka Kemppinen
1/27
- 470 junior LM Olli Posti Pellervo Matilainen 1/7
- Lightning SM Hartti Nisonen, Mikko Jaatinen,
Heikki Nurmi 1/24
- Tornado LM Johanna Kuismin, Tommi Gustafsson 1/11
- Lightning Ranking Hartti Nisonen 1/28
- Tornado Ranking Johanna Kuismin 1/13
- Jäseniä 530, veneitä 150, purjelautoja 70, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa
1990
- Järjestettiin Optimistien Suomen mestaruuskilpailut
- Kunnostettiin Purjerannan maalaituri ja rakennettiin lisää laskuluiskia yhteistyössä Järvenpään
kaupungin kanssa
- Järjestettiin Optimistien joukkue SM-kilpailut
- Seuran jäsen kuvanveistäjä Erkki Eronen lah-
joitti seuralle vaikuttavan purjehdusaiheisen patsaan. Nimikilpailussa patsaan nimeksi valittiin
”Tuulta purjeisiin”
- Aikuisten purjehduskoulu aloitti toimintansa
Markku Tenhusen ja Matti Innalan johdolla.
- Optimisti SM alle 13 v Matti Rantala 1/32
- E-jolla Olympialuokkien SM Hanna Willman
1/13
- Tornado LM Kalevi Kostiainen Markku Kuismin 1/9
- Jäseniä 507, veneitä noin 150, purjelautoja 70, 8
saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa
1991
- Seura täytti 20 vuotta
- Järjestettiin omien avointen kilpailujen lisäksi olympialuokkien Suomen mestaruuskilpailut
kesäkuussa ja Windmillien LM-kilpailut heinäkuussa sekä Optimistien ja E-jollien joukkuekilpailut.
- Tuettiin Keravan soutajia Kirkkoveneiden SM
kilpailujen järjestelyssä
- Seuran 20-vuotisgala vietettiin Purjerannassa
Pyyn perheen ideoiman ja toteuttaman juhlatarjoilun merkeissä lempeässä elokuun illassa
- Naistoimikunnasta tehtiin hyvinvointitoimikunta tarkoituksena houkutella myös laivueet ja
miehet mukaan tähän tärkeään toimintaan
- Aikuisten purjehduskoulu pidettiin Timo Meisalon johdolla toisen kerran
- Palkittiin 37 seura-aktiivia kultaisilla, hopeisilla ja pronssisilla ansiomerkeillä.
- Olympialuokkien kilpailuissa oman seuran
naiset veivät kaksi ensimmäistä sijaa järjestyksessä Miimu Matilainen ja Hanna Willman
- Jäseniä 486, veneitä 150, 8 saattovenettä ja 2
tuomarilauttaa
1992
- Vuoden päätapahtumat olivat Optimistien ja
E-jollien joukkue-SM kilpailut
- Tornado-edustus Barcelonan olympialaisissa,
Kalevi Kostiainen ja Markku Kuismin
- 470-luokan pronssia nuorten MM-kilpailuissa
Janne Uusi-Autti ja Ville Lähteinen, jotka valittiin SPL:n vuoden junioripurjehtijoiksi
- Seurarankingin voitto Optimisteissa ja E-jollissa TP:lle
- Radio-ohjattavat purjeveneet kilpailivat TP:llä
- Satamia kunnostettu ja kalustoa huollettu
- Lightning-SM 1. Amarillo Pertti, Leena ja Maija Pyy, samat saivat EM 5. sijan
- Aloitettiin kesän mestari kilpailu, 92 purjehtijaa mukana
- Jäseniä 424, veneitä 150, 8 saattovenettä ja
2 tuomarilauttaa
1993
- Järjestettiin E- jolla ranking
- Tuusulan 350 v regatta
- RC-veneiden SM kilpailut
- Kesän mestari kilpailun suosio jatkuu
- Aloittelijaleiri yhteistyössä SPL:n kanssa
- Merileiri ja purjehduskoulut pidettiin
- Julkaistiin kolme numeroa TeePee-lehteä, syksyn lehti no 3 oli tulosnumero
- TP:n venevuokraamo aloitti Optirannassa
- Lightning SM 1. Leo Korhonen, Hartti Nisonen, Antti Varheenmaa
- Kesän mestari Matti Jaskari
- Jäseniä 397, veneitä 152, saattoveneet ja tuomarilautat entisellään
1994
- Omien avointen kilpailujen On the Rocksin
(Optiranking) ja Syyspurjehduksen (E-jollaranking) lisäksi järjestettiin Windmill LM, E-jollien
joukkue- SM ja osallistuttiin avustaviin tehtäviin
Keravan soutajien kilpailuissa.
- Seuran näkyvyyttä ulospäin pyrittiin lisäämään
ja myös yhteistyötä Tuusulanjärven eri käyttäjäryhmien välillä
- Optialoittelijaleirin toiminta laajennettiin koko
vuoden kestäväksi purjehduskouluksi. Osallistujia oli parikymmentä ja lähes kaikki pysyivät
mukana koko kurssin ajan
- Aikuisten purjehduskoulu pidettiin jo rutiinilla
- Satamien ja rakennusten kunnostusta tehtiin
työllistämisvaroin palkatun ammattilaisen voimin.
- Tiedotusta lisättiin syksyllä ilmestyneen ”Tuusulanjärvellä tapahtui 1994” julkaisulla, jossa
kerrottiin kesän tapahtumista
- Optimistien joukkue-SM ykkössija saatiin Ville Suonurmen, Olli Vesalan ja Mika Majapuron
tiimillä
- Windmill luokkamestaruuden vei Matti Jaskari
gastinaan Anna Mäkelä
- Matti Jaskari oli jo toisen kerran kesän mestari
-Litien SM ykkös- ja kakkossijan toi TP:lle Amarillo (Pertti Pyy, Leena Pyy, Maija Pyy) ja Annie
Hall (Leo Korhonen, Hartti Nisonen, Antti Varheenmaa)
- Jäsenmäärä pysyi ennallaan samoin venekalusto
1995
-Keväinen kuiva leiri pidettiin Pajulahdessa
- Lasten laajennettuun koulutukseen panostettiin:
edellisenä vuonna aloittaneille pidettiin säännölliset harjoitukset ennen keskiviikkokisoja
- Nikuvikenin merileiri oli kesäkuussa
- Aikuisten sinipurjehtija kurssi järjestettiin jo
viidennen kerran
- Helatorstaina pidettiin jo kolmas Tuus Tuusulanjärvelle tapahtuma muiden seurojen kanssa
- Purjerannan rakennukset saivat uuden maalipinnan ja ovia uusittiin työvoimatuen palkkaaman henkilön ja Järvenpään kaupungin maksamien tarvikkeiden ansiosta
- Päärakennuksen vesivuodon kastelema lattia
avattiin kuivatusta varten
- Venekalustoa uusittiin myymällä Faster ja ostamalla tilalle Terhifun turvavene
- Windmill luokkamestaruuden Vammalasta toi
Matti ja Jukka Jaskari
- Liti SM:t voiti Leo Korhonen, Hartti Nisonen,
Antti Varheenmaa
- Optimisteissa ja E-jollissa TP:läiset olivat aivan kärjen tuntumassa: Olli Vesala kolmas Opti
SM:ssä ja Mikko Rantala neljäs E-SM:ssä
- Kesän mestari Matti Jaskari jo kolmannen kerran
- Jäseniä 371, 116 venettä, purjelautoja 9, 8 turvavenettä ja 2 tuomarilauttaa
1996
- Seura täytti 25 vuotta, merkkivuotta juhlistettiin monin tavoin
- Purjerannassa pidettiin elokuussa 25-vuotisjuhla, jossa muistettiin ansioituneita seuralaisia
ansiomerkein
- Juhlaregattana oli haettu Lightningien luokkamestaruus-kilpailut
- Kuvanveistäjä Erkki Eronen teki 25 juhlareliefiä, joita myytiin toiminnan tukemiseksi yhteisöille ja seuralaisille
- Purjerannassa uusittiin keittiön lattia ja WCtilat.
Maalauksia jatkettiin molemmissa rannoissa
- Tiedotuksessa vuosijulkaisun lisäksi syksyllä
ilmestyi jälleen Tuusulanjärvellä tapahtui tuloslehti
- Lasten purjehduskoulu pidettiin kolmannen
kerran pidennetyssä muodossaan
- Kuivaleiri Pajulahdessa maaliskuussa ja merileiri kesäkuussa Nikuvikenissä
- Aikuisten purjehduskoulu keräsi taas kymmenkunta uutta purjehtijaa
- Kilpailukausi oli tuttu On the Rocks, TP:n
mestaruus ja Syyspurjehdus, juhlaregatta sekä jo
perinteeksi muodostunut Taiteiden yön regatta
- Tietenkin tiukat tiistai- ja keskiviikkokisat ovat
jo itsestäänselvyys
- Opti SM:ssä paras TP:läinen oli Heta Vesala
neljäs, Optirankingissa Heta oli viides
_ E-jolla-SM:ssä Mikko Rantala oli pronssilla ja
rankingissa neljäs
- Wintikoissa ja Liteissä pudottiin palkintosijoilta LM-kisoissa
- Juhlaregatan voitto meni KuoPS:in Olli Murokkeelle
- Päijännepurjehduksessa tuli voitot Liteissä
Pertti Pyy miehistöinen ja LYS 5 Kallu Jaskari
miehistöinen 1/38
- Jäseniä 361, veneitä 107, 8 turvavenettä ja 2
tuomarilauttaa
1997
- ”Purjerannan veneilykeskus” syntyy kun
Tuusmelojatkin valitsivat paikan uudeksi tukikohdakseen ja rakentavat kanoottivajan alueen
Järvenpään puoleiseen osaan. Alueella on purjehduksen lisäksi soutua ja melontaa.
- TP lähti kokeilemaan 3-6 vuotiaiden liikuntaleikkikoulua ainoana pursiseurana. Toiminta
aloitettiin Keravalla Ahjon koululla
- Kevään kuivaleirin yhteydessä pidettiin seuratoiminnan kehittämisseminaari. Lasten purjehduskoulussa aloitti 10 oppilasta. Nikuviikenin
merileiri pidettiin kesäkuun alussa.
- Aikuisten purjehduskoulu veti 11 oppilasta.
17
Mukana oli myös kölivene purjehdukseen tutustuminen.
- Kilpailutoiminta omalla järvellä sujui perinteisten avointen kilpailujen merkeissä. Lisäksi
heinäkuussa järjestettiin Windmill-luokkamestaruuskilpailut.
- Satamissa tehtiin pienehköjä kunnostustoimia, mutta koottiin työryhmä pohtimaan tulevaisuuden tarpeita tavoitteena esittää kevään
98 aikana.
- Turvaveneiden kahden varastetun moottorin
tilalle hankittiin uudet ja päätettiin hankkia uusi
turvavene kotijärven tarpeisiin.
- Tiedotuksessa jatkettiin kahden julkaisun menettelyä.
- Talous kehittyi myönteisesti.
- Arvokisamenestystä tuli leveällä rintamalla
- Optiranking 1. Heta Vesala, OptiSM yli 12 v 3.
Heta Vesala, OptiSM alle 12 v 2. Matti Haapiainen, OptiMM 40. Heta Vesala
- E-jolla SM miehet 1. Mikko Rantala, naiset 4.
Miimu Matilainen, 5. Hanna Willman
- E-Ranking 1. Mikko Rantala
- 49er 1. Janne Uusi-Autti, 49er-ranking 3. Janne
uusi-Autti
- Litiranking 2. Olli Lähteinen
- Windmill LM 1. Matti Jaskari, Anna Mäkelä
- Kesän Mestari Olli Lähteinen
- Jäseniä 369, veneitä 129, purjelautoja 6, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa
1998
- Kauden päätapahtuma oli Lightning-luokan
EM- ja Masters EM-kilpailut. Kilpailut onnistuivat hyvin ja seura sai pelkästään hyvää palautetta
ja julkisuutta lehdistössä.
- Neuvottelut Järvenpään kaupungin ja Tuusmelojien kanssa etenivät ripeästi ja yhteistyö
käynnistyi hyvin. Melojat rakentavat kanoottivajan ja oman ponttoonilaiturin seuran alueen
pohjoispäähän. Melojat ovat TP:n alivuokralaisia ja maksavat vuokraa käyttämistään palveluista.
- Kirkkoveneilijät siirsivät tukikohtansa Gustavelundin rantaan.
- Perinteinen leiri junioreille pidettiin Pajulahdessa keväällä ja lasten purjehduskoulussa
aloitti 9 oppilasta purjehdusuransa Optiran-
18
nassa ja neljänä viikonloppuna pidetyissä harjoituksissa.
- Edelliskauden optipurjehtijat saivat lisäoppia
kerhoilloissa keväällä ja Nikuvikenin merileirillä.
- Talvikaudella kuntoa kohennettiin pelaamalla
sählyä viikoittain Järvenpään ammattikoululla.
- Liikuntaleikkikoulukokeilua jatkettiin 3-4 ja
5-6 vuotiaiden lasten kanssa, mutta molemmissa ryhmissä oli vähemmän oppilaita ja kokeilu
rasitti seuran taloutta.
- Tuus Tuusulanjärvelle tapahtuma veti paljon
väkeä tutustumaan ja kokeilemaan purjehdusta,
melontaa ja kirkkovenesoutua. Kalastusvälineisiin tutustuttiin heittokilpailujen merkeissä. Tapahtuman järjestivät TP, Tuus-melojat, Keravan
Urheilujen soutujaos, Tuusulanjärven urheilukalastajat ja Järvenpään latu.
- Aikuisten purjehduskouluun ilmoittautui vai
viisi oppilasta ja erilaisten yhteensattumien
vuoksi kurssi jäi vain teoriaosuuden varaan.
- Satamaan rakennettiin laskuluiskien väliin
ponttoonilaituri. Melojien kanoottivaja ja heidän
ponttoonilaiturinsa valmistuivat kesän aikana
heidän talkootyönään.
- Tiedotuksessa luovuttiin syksyn Tuusulanjärvellä tapahtui tulosjulkaisusta ja tulokset kerrottiin pääjulkaisussa keväällä.
- Optimisten keskiviikkokisat siirrettiin Purjerantaan tiistaikisojen yhteyteen pienen osallistujamäärän vuoksi..
- Perinteiset avoimet kilpailut järjestettiin totuttuun tapaan ja syksyllä E-jollien joukkue SMkisat.
Heinäkuussa TP järjesti yhdistetyt Lightningluokan EM- ja SM-kilpailut ja heti perään Lightning
Masters EM-kilpailut.
- Kilpailumenestys ei yltänyt aivan edellisvuosien tasolle mutta kärjen tuntumassa pysyttiin.
- Optiranking 6. Matti Haapiainen
- Opti SM yli 12 v 6. Atte Aalto; alle 12 v 3. Matti
Haapiainen
- E-jolla ranking: 4. Mikko Rantala
- E-jolla SM 8. Mikko Rantala
- E-jolla PM 9. Mikko Rantala
- 49er SM 2. Pellervo Matilainen
- Lightning SM 3. EM 5. Olli Lähteinen
- Lightning Masters EM 4. Kaarlo Jaskari
- Windmill LM 3. Aki Willman, Sami Iivarinen
- Jäseniä 347, veneitä 116, saattoveneet ja lautat
ennallaan
1999
- Pursiseurojen jäsenmäärät ovat olleet laskussa
vaikka merkkejä lajin uudesta tulemisestakin
on ollut ilmassa. Harrastajamäärien saamista
nousuun pohdittiin TP:ssäkin 31.10.99 suunnittelu-seminaarissa, jossa pohdittiin monipuolisesti seuran toimintaa ja resurssien riittävyyttä
2000-luvulla.
- Junioritoiminnassa järjestettiin jo perinteiseksi muodostuneet kuivaleiri Pajulahdessa, aloittelijaleiri päiväleirinä Purjerannassa 9 uudelle
purjehtijalle ja jatkoksi neljä viikonloppuleiriä.
Nikuvikenin merileiri tarjosi kokeneimmille
uutta oppia. Talvella sählyvuorot jatkuivat Järvenpäässä pitäen porukka yhdessä.
- Liikuntaleikkikoulu toimi vielä kevään ajan.
- Aikuisten purjehduskoulu veti vain kolme oppilasta kalliista lehti-ilmoittelusta huolimatta.
- Normaalit avoimet kisat pidettiin keväällä ja
syksyllä. Windmill LM ratkottiin heinä- elokuun
vaihteessa. Tiistaikisat ja seuran mestaruus-kilpailut pitivät järjestäjät aktiivisina.
- Optirannan vuokrasopimus irtisanottiin
vuokranantajan toimesta. Samalla päätettiin luopua seuran hirsimökistä, koska vuokranantajalla
oli sopimuksen mukainen lunastusvelvollisuus
mökkiin. Näin päättyi toiminta seuran alkuaikojen satamassa.
- Rakennuksille pidettiin kuntokatselmus, jossa
todettiin niiden kunto tyydyttäväksi kilpailutoimiston lattiaa lukuun ottamatta.
- Seuralle avattiin omat internet-sivut osoitteessa: www.tpsail.net. Myös sähköpostia käytettiin
enenevässä määrin tiedotukseen.
- Tuus Tuusulanjärvelle-tapahtuma pidettiin perinteisesti helatorstaina.
- Kilpailumenestys oli kohtalainen vaikka aivan
huippusijoituksia ei tullut kuin yksi.
- Optiranking 3. Matti Haapiainen
- E-jolla ranking 8. Mikko Rantala
- Lightning SM 3. Olli Lähteinen
- Avomeri SM (IMS2) 1. Matti Jaskari
- Jäseniä 264, veneitä 84, saattoveneitä 6 ja 2 tuomarilauttaa
2000
- Vuosituhannen viimeinen kausi toi merkkejä
kasvavasta jäsenmäärästä ja purjehdusinnosta.
- Pääkilpailutapahtuma Tuusulanjärvellä oli junioriluokkien SM kilpailut (Optimisti, Zoom,
E-jolla ja Laser)
- Junioritoiminta oli perinteiden mukainen talvella sählyä, keväällä Pajulahti (23 osallistujaa)
- Aloittelijaleirillä 18 ! uutta purjehtijan alkua.
Heidän jatkotreeninsä ja kokeneimpien kilpailijoiden SM-treenit ja merileiri työllistivät nuorijaoston pitkästä aikaa taas kunnolla.
- Aikuisten purjehduskouluun saatiin ennätysmäärä oppilaita 16. Käytäntöä opeteltiin liteillä
omalla järvellä ja merellä tarjottiin retkipurjehduskokemus 39-jalkaisella köliveneellä.
- Purjerannassa kokeiltiin osapäiväistä valmentaja-kiinteistönhoitajaa kesäkuukausina. Toiminta haki vielä muotojaan eikä valmentajaa
osattu tarpeeksi hyödyntää.
- Kilpailutoimiston lattia uusittiin talkoilla välipohjaan asti. Lattiapinta tehtiin mäntylaudoista.
- Krapin Optirannasta siirrettiin puolet ponttoonilaiturista Purjerantaan talvehtimaan ja
odottamaan sijoitus uuteen satamaan. Lasipalatsi ja kellari tilat siivottiin perusteellisesti ja
rakenneltiin köli/peräsinteline tulevia juniori
SM-kisoja varten.
- Optirannan mökin kauppa toteutui kohtuullisen hintaan ja summa sijoitettiin korkeakorkoiselle tilille odottamaan vastaista käyttöä. Irtaimisto siirrettiin Purjerantaan.
- Juniori SM-kilpailut purjehdittiin 16.-28.6.
Seura onnistui järjestelyissä erinomaisesti.
- Windmill LM kisojen järjestely sujui kilpailulauta-kunnalta jo rutiinilla.
- Kauden päätti totutusti Syyspurjehdus.
- Kauden kilpailumenestys oli kohtalaisen hyvä
- Opti MM 10. Matti Haapiainen
- Opti SM 6. Matti Haapiainen
- E-jolla SM 9. Heta Vesala
- Windmill LM 1. Matti Jaskari, Hanna Kostama
2. Aki Willman, Katri Mehtonen
- Lightning Juniori MM 16. Matti Haapiainen,
Robert Brandt, Thomas Weckström
- Lightning EM 13. Antti, Martti Lähteinen, Sanna Kuurre
- Lightning SM 2. Pertti Pyy, Maija Karhusaari,
- 49er SM sarja 2. Janne Uusi-Autti, Kasimir Johansson
- Star MM 107. Jukka Jaskari, Mikael Währn
- Jäseniä 339, veneitä 89, saattoveneet ja tuomarilautat ennallaan
2001
- Tuusulanjärven Purjehtijat 30 vuotta!
”TAKANA LOISTAVA MENNEISYYS ... EDESSÄ UUDET HAASTEET … MEILLÄ ON PÄÄMÄÄRÄ… Tavoitteena on nostaa seuran toimintaympäristö entistäkin parempaan kuntoon
… Samanlainen innostus kuin seuramme alkuvuosina on nyt tarpeen tavoitteisiimme pääsemiseksi …” (Antero Punttila, Kommodori)
- Purjehduskoulut vetävät harrastajia
- Optileiri 24 oppilasta, osallistuminen jatkoleirille aktiivista
- Aikuisten purjehduskoulu 21 oppilasta, muutamat oppilaat osallistuivat, järjestelyistä vastasivat
alusta asti mukana ollut Matti Innala ja Sakari
Pesola
- Solvallan kuivaleiri osalistui ennätysmäärä 29
lasta ja 18 aikuista
- Kilpailutoiminta järvellämme oli perinteinen
omien kisojen lisäksi Windmill LM ja Finnairin
Venekerhon mestaruuskisat
- Järjestettiin purjehdukseen tutustuminen kolmelle yhteisölle Litilaivueen avustuksella
- Kilpailutulokset olivat einomaisia
- Opti MM Matti Haapiainen 64/208
- Opti SM Matti Haapiainen 1/50, Atte Aalto 9.
- Opti ranking Matti Haapiainen 1/78
- E-jolla SM Matti Haapiainen 2/24
2002
- … ”Vuonna 2002 ilmestyy järvelle joukko
opettajia, jotka joka tiistai neuvovat purjehdustekniikkaa, joka tiistai neuvovat kilpapurjehduksen taktiikkaa, joka tiistai innostavat ja innostuvat itsekin…Veijo Matilainen,
kommodori
- Juniori- ja kilpailutoimikunta uudistivat
tiistaikilpailuja siten että purjehditaan kaksi
lähtöä illassa. Lähtöjärjestystä muutettiin siten
että Litit lähtevät viimeisinä. Kesän mestari
sarjassa optarit erotettiin omaksi sarjakseen.
- Lisäksi Syyspurjehduksen jälkeen purjehditaan sunnuntaisin lokakuun loppuun asti.
Tosin tällä kaudella järvi jäätyi jo lokakuussa
eikä kaikkia sunnuntai kisoja voitu ajaa.
- Perinteiset avoimet kilpailut järjestettiin ja
Syyspurjehdus oli sekä E-jollien että lightningien rankingkilpailu. Lisäksi Windmill
LM-kisat olivat jälleen seuran järjestettävänä.
- TP:n lippu rekisteröitiin Merenkulkulaitoksen päätöksellä siten että logosta poistettiin
kirjaimet
TP.
- Purjehtijoiden määrä oli edelleen kasvussa.
Kesän paras sarjassa löytyi 102 nimeä.
- Nuorisotoiminta sujui tuttuja latuja. Kuivaleirillä Pajulahdessa oli mukana 30 lasta ja 23
aikuista. Optiliiton valmennusleirille osallistui 3 optipurjehtijaa. Nikuvikenin merileirillä 7 purjehtijaa sai kokemusta kovankelin
purjehduksessa. Kilpailuaktiivisuus oli myös
nousussa, rankingsarjoissa oli kolme optia ja
neljä e-jolaa.
- Lasten purjehduskoulussa aloitti 18 uutta
harrastajaa. Veneistä oli hieman pulaa mutta pulmat voitettiin jäsenistön suosiollisella
avulla.
- Aikuisten purjehduskoulussa kokeiltiin
yhteistyötä Tuusulan kansanopiston kanssa.
Kevytvene-harjoituksissa oli kovaa tuulta
eikä kaatumisiltakaan vältytty. Kokemus tuntui kuitenkin oleva oppilaille myönteinen.
- Seuran kalusto inventoitiin ja seuran kaikki vakuutukset keskitettiin yhteen yhtiöön.
Pohjastaan haljennut Terhi hävitettiin ja hankittiin seuralle soutuvene.
- Kesän mestarin tittelin voitti Matti Haapiainen
- Kilpailumenestys oli erittäin hyvä muissa
kuin optimisteissa.
- 49er SM 1. Janne Uusi-Autti, Kasimir Johansson
(NJK)
- E-jolla SM 8. Matti Haapiainen
- E-jolla Junior PM 1. Matti Haapiainen
- E-jolla PM(miehet) 8. Matti Haapiainen
- E-jolla ranking 4. Matti Haapiainen, 11. Atte
Aalto
- Laser Masters SM 16. Matti Jaskari
19
- Lightning SM 3. Pertti Pyy, Waltteri ja Maija
Karhusaari
- Lightning EM 3. Pertti Pyy, Waltteri ja Maija Karhusaari
- Lightning ranking 1. Matti Leppänen, 2.
Niko Lappalainen, 3. Thomas Weckström
- Windmill LM 1. Matti ja Antti Jaskari, 2.
Aki ja Nina Willman, 3. Kaarlo ja Timo Jaskari
- Avomeri SM (IMS3) 1. Matti Jaskari
- Espoo-Suursaari Race 2. Kaarlo Jaskari &
Crew
- Helsinki-Tallinna Race (LYS1) 2/32 Kaarlo
Jaskari & Crew
- Talous oli plussalla, vaikka yrityspurjehduksia ei järjestettykään vaan keskityttiin koululaisten tutustumispurjehduksiin.
- Jäseniä vuoden lopussa oli 367, veneitä 101,
saattoveneitä 5 + soutuvene, yksi tuomarilautta
2003
- Purjehduskausi oli aktiivinen. Yli 100 purjehtijaa osallistui tiistaikisoihin. Kahden
lähdön malli on osoittanut toimivuutensa.
Uusia optipurjehtijoita on saatu mukaan kilpailemaan.
- Kilpailuohjelma järvellämme tiivis: Laser
Radial SM, Windmill LM, Lightning LM/SM,
Laser GP ranking ja Laser Radial ranking.
Näiden lisäksi ohjelmassa oli On the Rocks,
Syyspurjehdus ja seuran mestaruuskisat.
- Seurayhteistyö Tuus Tuusulanjärvelle toimi
jälleen kerran mainiosti.
- Junioritoiminta sisälsi sählyä, kuivaleirin
Pajulahdessa 30 lasta ja 20 aikuista. Panokset
keskitettiin alkukesän optimistijollakouluun,
johon osallistui 18 tulevaa kipparia ja jatkokouluun 15 edellisen kesän purjehtijaa. Harjoituksia jatkettiin loppukesä arki-iltaisin,
jolloin vanhemmat oli helpompi saada osallistumaan. Merileiri pidettiin Nikuvikenissä
7 purjehtijalle ja kouluttajalle.
- Aikuisten purjehduskouluun ilmoittautui
kaksi oppilasta, jotka koulutettiin tiistaikisojen ja torstaiharjoitusten yhteydessä.
- Torstaitreeneistä vastasi Matti Jaskari ja
aloittelijoiden koulusta ja jatkokoulusta Jukka Pötry.
- Satamassa on Optirannasta tuotu laituri
asennettiin maalaiturin rannalle vesillelähtöä
helpottamaan. Radanrakentajille hankittiin
uusi Terhi ja tuomari- valmennuskäyttöön
pieni kumivene.
- Emännän puute on vaikeuttanut kanttiinitoimintaa mutta vuorot ja ruokailut on saatu
hoidetuksi.
- Tiedotuksessa sähköposti ja seuran nettisivut ovat osoittaneet voimansa ja Matti Leppänen on pitänyt sivut ajan tasalla. Vuosijulkaisulla on myös edelleen tärkeä merkitys
tiedotuksessa. Paikallislehdistö on kutsuttu
seuraamaan kilpailuja ja juttuja julkaistiin
lehdissä.
- Talous on ollut vakaa, mutta korotustarvetta
jäsenmaksuihin on ollut ja syksyllä niitä nostettiin seuraavalle kaudelle.
- Uuden paviljongin suunnittelua on jatkettu
pyrkimällä konkretisoimaan vaihtoehtoja.
- Kesän mestariksi purjehti Matti Jaskari
- Purjehtijoidemme kilpailumenestys on ollut hyvä ja optimistikilpailuissakin on tulossa
uusia menestyjiä, mutta alku on kivinen.
- Opti SM 65. Eero Viitanen, 80. Pyry Itkonen, 88. Pia Tulimaa, 89. Antti Jaskari
- Opti PM 54. Pia Tulimaa
- Optiranking 53. Eero Viitanen, 58. Pia Tulimaa, 68. Pyry Itkonen, 96. Antti Jaskari
- E-jolla SM 2. Matti Haapiainen
- E-jolla PM 22. Matti Haapiainen
- E-jolla juniori SM 1. Matti Haapiainen
- E-jolla Junior EM (Silver Fleet, B sarja)
1. Matti Haapiainen
- E-jolla ranking 3. Matti Haapiainen
- 49er SM GP-sarja 3. Janne Uusi-Autti, Kalle
Bask
- Laser SM 14. Matti Jaskari
- Laser Masters SM 4/77 Matti Jaskari
- Laser Masters lyhytrata SM 3. Matti Jaskari
- Laser Masters GP-sarja 2. Matti Jaskari
- Laser Radial LM 2. Matti Jaskari
- Laser Radial Masters EM 3. Pille Lundström
Metsäkoneurakointi
Suonela Oy
Tonttien raivaukset, metsäurakointi ja
puiden kaadot ammattitaitoisesti
Soita numeroon 040 758 6155
- Laser Radial GP-sarja 2. Pille Lundström
- Windmill LM 2. Aki Willman, Nina Willman, 3. Matti ja Antti Jaskari
- Lightning SM 3. Pertti Pyy, Waltteri ja Maija
Karhusaari
- Lightning ranking 2. Thomas Weckström, 3.
Matti Leppänen
- Jäseniä 344, veneitä 99, saattoveneitä 7 +
soutuvene ja tuomarilautta
2004
- Tiistaikisoihin osallistui jälleen yli sata purjehtijaa
- Hyviä tuloksia kansallisissa kilpailuissa
- Talkoot ja muut tapahtumat vetivät uutta
väkeä
- Optimistipurjehtijoiden lisääntynyt harjoittelu näkyi myös tuloksissa. Optigaalassa
palkittiin kolme purjehtijaamme.
- Kilpailuohjelma järvellämme oli melko tavanomainen avointen kilpailujen osalta: On
the Rocks, Windmill-LM ja Syyspurjehdus.
Rocksit oli Lightning ranking ja Syyspurjehdus Laser Radial ranking. Tiistaikisat ja seuran mestaruuskilpailut hoidettiin rutiinilla
lisääntyneestä venemäärästä huolimatta.
- Junioripurjehdus veti tiistaikisoihin jopa
parikymmentä optaria, sekä konkareita että
kesän purjehduskoululaisiakin. Talvikaudella
kuntoa kohennettiin sählyllä ja kevätkauden
avaus kuivaleiri pidettiin tällä kertaa Eerikkilän urheiluopistolla.
- Uudistettuun lasten purjehduskouluun
osallistui 9 purjehtijan lisäksi yksi aikuinen
leiriläistä kohti. Tämä malli toimi hyvin sillä
kaikki purjehtijat olivat mukana kauden loppuun asti. Merileiri kokosi kymmenen purjehtijaa Nikuvikeniin.
- Rankingkilpailuihin osallistui viisi optaria,
kaksi E-jollaa ja yksi Laser Radial.
- Harjoituksia pidettiin Tuusulanjärven lisäksi merelläkin. Tiistaikilpailujen yhteydessä
jatkettiin aloittelijoiden kouluttamista. Optivanhempien osallistuminen on ollut myönteinen asia.
- Kilpapurjehdustoimikunta järjesti talvella
Tasoitemestarit
Aurinkoiset Taiturit Oy
Maalaukset ja tasoitetyöt
Lämpörappaukset, sokkelipinnoitukset
Rakennustekniset työt
Puhelin 0400 402 718
teoriakoulutusta säännöistä, taktiikasta ja
sääopista.
- Pille Lundström koordinoi torstaiharjoituksia. Kilpailevia optimisteja valmensi TP:n
vuoden valmentaja kommodori Matti Jaskari. Aloittelevia opteja valmensivat Mika Viitanen ja Martin Still.
- Nuorten ja aikuisten purjehduskoulussa oli
hyvä osanotto ja muutamia oppilaita saatiin
mukaan seuran toimintaan. Koulun järjestelyistä lightninglaivueen tuella vastasivat Matti Innala ja Sakari Pesola.
- Klubitoiminta käynnistyi Tuus Tuusulanjärvelle- tapahtuman järjestelyissä. Tuusulan
Taiteiden Yön-tapahtumaan osallistuttiin
neljällä veneellä elokuun tyynenä iltana.
Syyspurjehdusviikon-loppuna pidettiin toivottavasti perinteeksi muodostuvat hienot
rapujuhlat, joiden järjestelyistä vastasivat ammattitaidolla hyvinvointitoimikunnan vetäjä
Katri Lappalainen ja klubimestari Waltteri
Karhusaari. Kauden päättäjäisten järjestelyt
syyskokouksen yhteydessä ovat myös kuuluneet emännän ja klubimestarin vastuulle.
- Satamassa tehtiin ponttoonilaiturille kulkusilta. Nurmikoiden leikkaus oli kesätyönä
Mikael Pötryn vastuulla. Pitkä maalaituri
aiheutti huolta maa-ainesten ja kivien sortuessa laiturin vierelle. Laiturin muutos ja
parannustöistä käynnistettiin neuvottelut
omistajan Järvenpään kaupungin kanssa. Satamasta on kantanut vastuun Jukka Itkonen.
- Kaluston osalta on tehty moottorien perushuollot ja isommat korjaukset talven aikana.
Samoin ennen kauden alkua on korjautettu
Bombard kumivene.
- Kanttiini toimi hyvin ja ilman yllätyksiä
Katri Lappalaisen vetämänä.
- Tiedotus toimi totuttuja latuja vuosijulkaisulla jäsenkirjeillä, sähköpostilla seuran nettisivuilla. Marja-Leena Tetri vastasi tiedotuksesta ja julkaisun taitosta. Seuran ulkopuolinen
tiedotus hoidettiin lehtijutuilla, Tuus Tuusulanjärvelle tapahtumassa ja Järvenpään koulujen liikuntapäivien yhteydessä tarjottuihin
purjehduskokeiluihin. Matti Leppäsen hoitamat ja edelleen kehittämät seuran internetsivut
ovat osoittautuneet erinomaisiksi tiedotuskeinoksi etenkin kun ne ovat hyvin ajan tasalla.
- Seuran talous oli vakaalla pohjalla ja oli hiukan ylijäämäinen. Vihreän Terhin hankinta
kirjattiin tälle vuodelle.
- Uuden paviljongin rakentamisprojektiin
annettiin hallitukselle valtuutus lainanottoon
ja projektin eteenpäin viemiseen siten että
hallin pystytys tapahtuisi kesällä 2005.
- Kauden purjehdustuloksissa näkyi jo harjoittelun lisäykset optimistien selvänä tulos-
parannuksena edelliskaudesta.
- Opti SM 8. Antti Jaskari alle 12 v, 10. Pyry
Itkonen yli 12 v, 26. Pia Tulimaa yli 12 v
- Opti joukkue SM C-finaalin 1./ kokonaiskilpailun 9. joukkueella: Pyry Itkonen, Antti
Jaskari, Zakke Still, Joel Tykkyläinen, Eero
Viitanen
- Optiranking 12. Pyry Itkonen, 30. Antti Jaskari, 34. Pia Tulimaa (12. tyttö)
- E-jolla SM 28. Pia Tulimaa, 29. Eppu Pötry
- E-jolla Ranking 9. Matti Haapiainen
- Laser Radial SM 2. Matti Jaskari
- Laser SM 6. Matti Haapiainen
- Laser Masters SM 4. Matti Jaskari
- Laser 4,7 MM, Pronssifleet 11/ 70 Fredrik
Lundström
- Laser Radial Ranking 4. Pille Lundström
- Windmill LM 1. Matti ja Antti Jaskari, 3.
Martin Still, Per Monnberg
- Lightning SM 3. Niko Lappalainen, Pasi
Hannila, Kari Kanerva
- Lightning Ranking 2. Matti Leppänen, 4.
Niko Lappalainen, 5. Sakari Pesola, 6. Thomas Weckström
- Lightning EM 8. Sakari Pesola, Pekka Bollström, Liisa Hasunen, 9. Matti Leppänen,
Mari Leppänen, Anssi Kariola
- Jäseniä 358, veneitä 106, saattoveneitä 8 +
soutuvene ja tuomarilautta.
• Venekorjaukset
Asuntokulma
• Venehuollot
• Muotit ja mallit
• Suunnittelu
• Muut lujitemuovityöt
Teruxcon Ky
Arto Juvonen
Puh 045-651 6091
Fax 09 298 1774
terux@saunalahti.fi
Vuodesta 1970
Katja
Sarkama
Myyntineuvottelija
Asuntokulma
Sibeliuksenkatu 21,04400 Järvenpää
Mob. +358 (0)451 3307 08
Fax (09) 4789 2637
E-mail. katja.sarkama@remax.fi
www.remax-asuntokulma.fi
Optareitten MM 2010 Malesiassa
T
P:n Optaripurjehtijat Risto Pesola ja Tom Wendt sekä Julia Toroi,
Monika Mikkola että Felix Malm
Espoosta saapuivat Malesian Langkawiin
22.12 illalla. Mukana lennolla oli myös
MM-joukkueen Brasilialainen valmentaja Leonardo Santos, joukkueen johtaja Thomas Malm ja maaedustaja Sakari
Pesola perheineen. Paikalla saapui myös
IODA.:n hallituksen jäsen Juhani Soini.
Kuvassa yllä mukana myös kisaveneet
toimittaneen Far East Boatsin Ellen Jiao.
Lento sujui hyvin, tosin maahantuloviranomaiset ottivat Leon erityissyyniin
kun oli ollut hiljakkoin Etelä-Amerikassa. Hotelliin majoittumisen jälkeen syömään ja nukkumaan koska Leo uhkasi
herätellä porukat 0730 jotta paikalliseen
rytmiin päästäisiin mahdollisimman
pian.
Jouluaaton aatto alkoi aamulenkillä
joka suunnistettiin purjehdusseuralle
muutaman sadan metrin päähän tutkimaan paikkoja, jumpan jälkeen takaisin
ja aamiaiselle. Sitten uudestaan seuralle kuittaamaan veneitä ja rensseleitä.
22
Yllättävän hyvin kaikki sujui ja vesille
päästiin jo kahden jälkeen. Tuulet olivat
leppoisat, mutta virta kova, joka tietysti
hämmensi meikäläisiä. Samaan aikaan
suoraan pään päältä porottava aurinko ja
saunamainen kosteus tekivät tehtävänsä.
Suomen pakkasista saapuneet purjehtijat
olivat aika poikki, kun ilta pimeni.
Illalla suunnistettiin paikalliseen katukuppilaan syömään. Siellä intialainen
isäntä järjesteli meille suunpielet korvissa kabinettia, jossa paikalliset tanssiesitykset pyörivät telkkarissa, ja tietysti
ääni täysillä. Ruoka oli hyvää vaikkakin
tulista, ja taas uni maistui.
Jouluaaton aamu alkoi taas lenkillä ja
venyttelyillä, jonka jälkeen aamiaisen
kautta rantaan. Yhdentoista aikaan vesille, jossa treenattiin eteläamerikkalaisten kanssa vaihtelevissa, mutta heikoissa
tuulissa. Rantaan tultiin jo kolmen korvilla jouluaaton kunniaksi.
Jouluaatto päätettiin viettää paikallisella kalastajafarmilla, jossa syötävät
pyydystettiin itse. Mielenkiintoinen
paikka, puuhäkkyrälautta kellui meres-
sä satojen metrien pituisen lahon kellusillan päässä. Sieltä sitten itse vedettiin
jorpakosta eväät, jotka rannalla olevassa
ravintolassa valmistettiin. Hieman erilainen jouluaatto ja joulupöytä, mutta
hyvinhän tuo maistui.
Joulupäivän kunniaksi aamulenkki
korvattiin aamu-uinnilla. Aamiaisen jälkeen rantaan ja vesillä harjoituksia aussien, slovenialaisten, tanskalaisten ym.
kanssa. Treenien jälkeen pojat hinkusivat Joulupäivän illalliselle Kentuky Fried
Chickeniin. Että sellainen Joulupäivän
ateria tänä vuonna.
Tapaninpäivän aamu valkeni pilvettömältä taivaalta. Tämäkin aamu aloiteltiin aamu-uinnilla ja puoli kahdentoista
aikaan vesille. Tuulta oli ensimmäisen
kerran mukavasti 4-7m/s. Alkuun tehtiin Fleetrace harjoituksia sekalaisessa
seurakunnassa muutaman tunnin ajan
ja lopuksi Teamrace treeniä Singaporen,
Australian ja Argentiinan kanssa.
Fleetracet kulkivat kohtuullisen mukavasti, mutta joukkuepurjehduksessa riitti
vielä harjoiteltavaa. Treeneistä huomasi,
että muut maat ovat panostaneet sille
puolelle melko paljon. Vesillä oltiin kaikkiaan peräti seitsemän tuntia, kun tuulet
olivat kerrankin suotuisat.
Illallinen syötiin peri-itämaiseen tapaan paikkakunnan parhaassa ja ainoassa pizzeriassa. Muslimimaan mukaisesti
Carbonaran sai joko kalkkunalla tai kasviksilla, ja olut tarjoiltiin teemukeista,
jottei yläkerran ukko huomaisi.
27.12 Päästiin treenaamaan mukavassa tuulessa parhaimmillaan 9m/s. Vesillä
oltiin kaikkiaan nelisen tuntia.
28.12 tuulet olivat taas tosi heikot mutta vesille päästiin treenaamaan lähinnä
joukkuepurjehdusta ruotsalaisten, itävaltalaisten ja italialaisten kanssa.
29.12 Keskiviikkona oli harjoituslähtö.
Se oli perinteisesti täysi kaaos, kahden
lähdön sijaan olikin kolme: varastaneet,
ensimmäinen lähtö ja toinen lähtö.
Illalla oli vuorossa avajaisseremonia,
joka pidettiin kylän komeimmalla torilla
toisella puolella kaupunkia. Bussikuljetusten piti lähteä hotellilta klo 18.20,
mutta ensimmäiset bussit saapuivat vasta seitsemältä. Olimme jo bussissa istumassa, kun meidät häädettiin pois ylikuorman vuoksi. No, seuraavaa bussia
odoteltiinkin sitten 40 minuuttia lisää,
joten alkajaisseremoniat myöhästyivät
pahasti.
Sinänsä juhla oli näyttävä ja ruoka
hyvää, tuppasi vaan paikalliseen tapaan
loppumaan kesken. Avajaisista tultuamme Leo piti purjehtijoille vielä kannusta-
van briefauksen ja nukkumaan päästiin
kymmenen jälkeen.
30.12 oli ensimmäinen kisapäivä. Porukat oli jaettu kuuteen Fleetiin, joista
aina kaksi kerrallaan otteli toisiaan vastaan, joten joka lähdössä oli n. 80 venettä
viivalla.
Ensimmäisen kierroksen aikana tuuli
oli hiljainen n. 2-3m/s, mutta vastavirta
vastaavasti kova. Olosuhteet olivat suomalaisille ja kaikille muillekin, aasialaisia lukuun ottamatta, todella haastavat.
Toisessa Racessä tuuli oli edelleen erittäin haastava virran jo keskivaiheilla
hiipuessa. Parhaiten porukat tulivat ensimmäiselle ylälipulle keskeltä. Loppua
kohti tuuli hiipui sen verran, että fleet
otettiin maaliin alalipulla. Kolmatta ki-
23
saa odoteltiin sitten tunnin verran, ensin
tuulen ollessa tyynen ja sitten sadekuuron pyörittäessä tuulta rajusti. Jälleen
tuulen heikettyä viimeinen fleet otettiin
maaliin alalipulla. Edes alustavia tuloksia ei paikalliseen tapaan tullut kuin vasta seuraavana aamuna?!? Parasta vauhtia
ensimmäisenä päivänä piti Felix, joka
heti ensimmäisessä lähdössä oli kympin
sakissa. TP:n pojat ajelivat melko vaihtelevasti.
31.12 olikin sitten perjantai ja paikallisten pyhäpäivä. Ensimmäistä lähtöä
aikaistettiin klo 10:ksi, jotta paikalliset
kisajärjestäjät kerkiäisivät perjantairukoukseen. Lähtöjä ajettiin siis vain kaksi.
Tuulet olivat vaihtelevia, mutta pääsääntöisesti melko mukavia, parhaimmillaan
7m/s.
Felix purjehti ensimmäisen lähdön
hienosti parinkympin sakkiin, mutta toinen epäonnistui. Tomilla ensimmäinen
lähtö ei ollut mitenkään loistava, mutta
toinen onnistui hienosti kolmen kympin
sakkiin. Risto puolestaan koki haasteellisia tilanteita kummassakin lähdössä.
Uudenvuoden vastaanotto oli upea.
Seuralla oli grillit kuumana ja paikallisia
kansantanhuesityksiä. Erikoisuutena oli
paikallisen autotuunaamon vanhoista
Suzukeista ja Daihatsuista viritetyt ledvaloilla koristellut rokkikoneet, jotka
parkkipaikalla tahdissa rytkyttivät diskomusaa taivaalle. Ilotulitus oli myös
näyttävä.
Uudenvuoden päivän lähdöt aloitettiin klo 10. Tom purjehti mukavasti pari
lähtöä kolmenkympin sakkiin ja viimeisessä peräti kahdeksanneksi, Felix purjehti edelleen tasaisen varmasti. Risto
24
varasti ensimmäisen ja toinenkin meni
heikosti. Kolmas lähtö oli Ristolla ihan
kiva kolmen kympin sakissa. Julialla oli
hyvä päivä ja Monikakin ajoi upeasti viimeisessä lähdössä sijalle 11. Viimeisessä
lähdössä tuuli siftasi rajusti vasemmalle
ja aiheutti loppuun aikamoisen hässäkän. Tällä kerralla suomalaiset osasivat
sen hienosti hyödyntää.
2.1 purjehdittiin joukkuepurjehduksen maailmanmestaruudesta. Keli oli aurinkoinen ja tuulta oli n. 4m/s puuskissa
ehkä 6. Suomen joukkue aloitti Ranskaa
vastaan ja taistelu oli tasaväkinen. Viimeisen alapoijun jälkeen ranskalaisia
pääsi kaksi karkuun eikä heidän kahta
jäljellä olevaa saatu jätettyä viimeisiksi,
joten Ranska vei avausottelun.
Seuraavana vuorossa olikin ennalta
kovaksi tiedetty Brasilia. Lähtölinjalla yksi brasseista sai penaltyn ja joutui
heittämään kierrokset, hänet jätettiin
armotta viimeiseksi. Pari brassia pääsi
karkuun, mutta kaksi muuta olivat sen
verran tarkassa suomalaisvartioinnissa
etteivät päässet nousemaan.
Kun oltiin viimeisellä kryssillä, oli
kahden kärkibrassin pakko tulla auttamaan jälkeen jääneitä. Julia ja Monika
käyttivät tilaisuuden hyväksi ja livahtivat maaliin. Brasilialaiset hölmistyivät
tilannetta sen verran, että Ristokin pääsi
livahtamaan maaliin ennen kuin kerkisivät kissaa sanomaan, joten se ottelu
meni kolme nolla suomalaisille. Leo oli
erittäin otettu suomalaisten toimittaessa
brasilialaiset laulukuoroon.
Päivän viimeisessä ottelussa vastassa
oli Englanti. Se ottelu oli suomalaisten
hallintaa alusta loppuun eikä briteille an-
nettu mitään mahdollisuuksia. Yksi heistä pääsi karkuun, mutta ei voinut mitään
kun perässä tuli kolme suomalaista. Tom
sitoi loistavasti kolme viimeistä brittiä,
ja kun maaliin tultiin tuloksena oli selvä
voitto Suomelle.
Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan
Suomi oli seuraavana päivänä jatkamassa kisaa 16 parhaan maan joukossa
joukkuepurjehduksen maailmanmestaruudesta.
Joukkuekisan toinen päivä alkoi hässäkällä, koska edellisen purjehduspäivän
järjestys oli ollut väärä ja näin ollen kuusi maata joutui ottelemaan toisiaan vastaan uudestaan heti aamusta ennen kuin
päästiin jatkamaan varsinaista sarjaa.
Onneksi Suomen ei tarvinnut enää sekaantua näihin edellispäivän sotkuihin.
Kun sitten vauhtiin päästiin niin ensimmäisenä saimme vastaan todella
kovaksi tiedetyn Argentiinan. Heitä vastaan olimme jo ennen kisoja harjoitelleet
joukkuepurjehdusta pari kertaa ja kyyti
oli ollut kylmää.
Kisa alkoi yllättävän tasaväkisenä. Argentiinalaiset eivät päässeetkään hallitsemaan vaan suomalaiset panivat tosissaan
kampoihin. Tilanteet vaihtelivat aina
maaliviivalle saakka, eikä rannalta pystynyt sanomaan kuinka päin kisa loppuen
lopuksi päättyi. Radiosta kuului lopulta
viesti että Suomi voitti ottelun. Leon riemulla ei ollut rajoja kun suomalaiset päihittivät ylimieliset pampan purjehtijat.
Seuraavana vastassa oli Slovenia. He
eivät edellisen päivän perusteella olleet
esittäneet kovin ihmeellisiä suorituksia, mutta epäonneksemme tuuli hiipui
lähtöön lähes olemattomaksi. Kevyitä
slovenialaisia vastaan ainoa mahdollisuus olisi ratkaista kisa jo heti lähdöstä
ottamalla heidät tiukkaan vartiointiin.
Prestartissa tilanne oli hyvin hallussa,
mutta juuri lähdön hetkellä kolme slovenialaista onnistui pyristelemään irti
tiukasta vartioinnista ja saivat ratkaisevan muutaman sentin kaulan. Eipä
siinä tuulessa raskailla suomalaisilla
ollut mahdollisuutta pysyä vauhdissa
mukana, joten ylämerkillä tilanne oli
jo kolme nolla. Siitä sitten slovenialaiset liukuivat karkuun ja kasvattivat pikkuhiljaa eroa. Edes viimeisenä ollutta
hippiäistä ei pystytty pidättelemään ja
kisa päättyi slovenialaisten neljä-nolla
-voittoon.
Seuraavassa lähdössä oltiin sitten pakkovoiton edessä kun vastaan asettui toinen Balkanilainen joukkue Kroatia. Lähtö oli tasainen mutta sekä kroatialainen
että suomalainen olivat yli ja pakka sekoittui. Ensimmäinen kryssi oli tiukkaa
vääntöä vielä seuraavallekin kääntömerkille, mutta lenssillä suomalainen sai kyseenalaisen rangaistuksen ja jäi hieman
joukosta. Vielä viimeiselläkin kryssillä
taistelu oli tiukkaa, mutta maaliin tultaessa pari kroaattia pääsi livahtamaan
ensimmäisenä yli eikä kahta jäljelle jäänyttä saatu viimeiseksi joten kisan voitti
Kroatia.
Suomi päätyi joukkuepurjehduksen
MM:ssä kahdentoista parhaan maan
joukkoon joka lienee vuosikausiin paras saavutus Suomelta. Mestaruuden vei
Thaimaa suvereenilla suorituksella. Kakkosena Singapore ja kolmantena Peru.
Leo oli erittäin tyytyväinen suomalaisten
suoritukseen kuten myös purjehtijat itse.
Vapaapäivän aamuna uni maistui ja
aamiaisen jälkeen suunnattiin saaren
länsiosaan jossa oli parhaat rannat. Vapaapäivä menikin beachillä makoillessa
ja vesiskoottereilla ajellessa.
5.11 oli vuorossa kaikkiaan kuudes
kisapäivä. Tuuli oli hyvä n. 6m/s, puuskissa jopa 9. Ensimmäisessä fleetissä
olivat Tom ja Monika. Tom ei saanut parasta mahdollista lähtöä eikä luovikaan
tuottanut tulosta, joten hän oli luovin
jälkeisellä levittäjällä 33. Lenssillä meni
vielä pari ohi, joten maalissa Tom oli
36. Monika pyöri samoilla sijoilla ollen
maalissa 25. Felix ajoi keskimmäisessä
fleetissä hienosti kahdeksanneksi. Viimeisessä fleetissä lähtivät Risto ja Julia.
Ristonkaan startti ei oikein onnistunut ja
hän oli levittäjällä 24. Maaliin mennessä pari meni vielä ohi ja lopputulos 26.
Julia ajoi lähdön hienosti ollen maalissa
viidentenä.
Päivän toisessa kisassa ensin lähtivät
Tom ja Felix. Tässäkään lähdössä Tomppa ei ollut parhaimmillaan ja luovin jälkeinen sijoitus 33. Sijoitus säilyi suurin
piirtein samana maaliin saakka Tompan
oltua 34. Felixin lähtö epäonnistui ja
hän oli maalissa 52. Risto lähti Monikan kanssa seraavaan fleettiin. Alku oli
Ristolla ok, hänen oltuaan levittäjällä
27. Loppua kohti tilanne vielä hieman
parani ja hän oli maalissa 23. Monikan
purjehdus ei oikein sujunut ja hänen
sijoituksensa oli 44. Julia sen sijaan otti
loistavan lähdön ja purjehti peräti ensimmäisenä ylälipulle. Vasta lenssillä
yksi kevyt thaimaalainen meni ohi. Fiksusti ajetun toisen luovin ansiosta Julia
tuli maaliin todella upeasti kakkosena.
Päivän viimeiseen kisaan lähtivät ensimmäisenä Felix ja Monika. Felix purjehti taas tasaisen varmasti ollen maalissa 21. Monikaa edelleen vaivasi epäonni
hänen jäätyä 54:nneksi. Tomppa lähti
seuraavassa fleetissä, mutta eipä ihan
parhaimpaansa yltänyt hänkään. Reacherillä sijoitus 39. ja maalissa 38. Viimeisessä fleetissä lähtivät Risto ja Julia. Risto oli luovin jälkeen 35. Maalisuoralla
voimat hupenivat ja maalissa hän oli 43.
Julia kruunasi päivänsä ajamalla viimeisenkin lähtönsä sijalle 19.
Kaiken kaikkiaan vaihteleva päivä. Julia onnistui tosi hienosti, Felix ajeli tasaisen varmasti, mutta muut ehkä odottivat
hieman parempaa sijoitusta tuulenkin
oltua reippaan.
Toiseksi viimeisenä kisapäivänä tuuli oli alkuun hyvä 6 ja puuskissa 9m/s,
mutta hiipui loppua kohti lähes nollaksi.
Ensimmäisessä kisassa Tompan ensimmäinen kryssi ei oikein pelittänyt ja
mies löysi itsensä 62. sijalta ylälipun jälkeen. Maaliin mennessä tilanne hieman
kohentui ja Tom oli 55. Risto oli toisessa
fleetissä ja purjehti mukavasti levittäjälle
11. Viimeisellä osuudella meni muutama
ohi, mutta Riston paras sijoitus kisassa
15. Julia ajoi myös ensimmäisessä kisassa sijan 15, Monika 28 ja Felix 29, joten
suomalaisittain mukava alku päivälle.
Päivän toiseen eli kisan 13. lähtöön
sekä Tomille että Ristolle varaslähdöt..
Felix purjehti päivän tuttuun tyyliin ollen 29., mutta tytöiltä ei irronnut parasta
Monikan oltua 37. ja Julian 39.
Päivän viimeinen kisaan Risto sai huonon lähdön ja nousu näytti tuskaiselta,
Levittäjällä sija 45. Viimeiselle kryssille
25
tuuli tyyntyi lähes täysin ja alkoi arpajaiset. Risto tuli keskeltä ja voitti hienosti
kymmenen sijaa ollen maalissa 35.
Tomkin sai huonon lähdön ja suihkaisi vielä äärioikealle. huonolta jo
näytti mutta henkilökohtainen nosti
hänet kuitenkin ylälipulle 15. Tuulen
oltua tyynen tilanteet vaihtelivat tosi
paljon, mutta Tomppa selvitti viimeisen kryssin kunnialla ollen maalissa 23.
Samassa lähdössä olleen Felixin onni ei
ollut yhtä hyvä sillä kryssin lopussa toistakymmentä kaveria paineli oikealta ja
vasemmalta ohi, sijoitus 35. Joka tapa-
uksessa vaihtelevat (valehtelevat) tuulet
vaihteleva päivä.
Viimeinen jännityksen täyteinen kisapäivä valkeni tyynenä mutta tuuli nousi
kuitenkin mukavasti 6m/s ennen viimeistä lähtöä.
Ensimmäisessä fleetissä lähti Monika
ja ajoi ihan ok itsensä 43. Seuraavassa
lähdössä ratkaistiinkin paras suomalainen kun Felix lähti 14 pisteen takaa-ajoasemasta Julian kanssa yhtä aikaa. Felix
vei erän ajettuaan upeasti 15. Juliakin
ajoi sinänsä ihan mukavasti ollen 29.
Sitten viimeiseen lähtöön lähtivätkin
Tuusulan pojat samaan aikaan. Siinä
Tom sai black flagin, kun taas Risto ajautui vasempaan laitaan ja menetti totaalisesti pelin.
Lopputuloksissa Felix oli hienosti 51.,
Julia melko kannassa 54., Tom valitettavasti putosi 130., Monika oli 159. ja Risto
lopulta 166.
Felix ja Julia purjehtivat kypsän harkitun regatan ja sijoittuivat odotusten
mukaisesti. Muut odottivat parempaa ja
lähinnä regatta strategiassa on vielä parannettavaa. Kuten Leo sanoi: ”alkuun
pitää lähteä konservatiivisesti liikkeelle ja loppua kohti arvioida kannattako
riskejä ottaa. Ei kannata yrittää tehdä
kertaratkaisuja, vaan edetä pikkuhiljaa
tasaisilla suorituksilla kolmenkympin
sakkiin koska silläkin pääsee tosi pitkälle”. No, oppia ikä kaikki, ja ainakin hyvää
kokemusta tuli kaikille.
Maailmanmestaruuden vei selkeästi Thaimaan tyttö Noppakao Poonpat,
kakkoseksi purjehti kotivesillään isäntämaan Ahmad Syukri Bin Abdul Aziz.
Kolmanneksi tuli Japanin Okada Keiju.
Saksan Marvin Frisch purjehti upeasti
viidenneksi. Hollannin Antillien Odile
oli vielä 9., mutta muita länsimaalaisia
ei kympin sakissa sitten ollutkaan. Eipä
sadan sakissa eurooppalaisia kiusaksi
asti muutenkaan ollut, eikä varsinkaan
pohjoismaalaisia, ainoastaan neljä, tosin
niistä puolet suomalaisia. Eurooppalaisittain ja varsinkin pohjoismaalaisittain
olemme hyviä ja nousseet roimasti, mutta kyllä maailmalla mennään kovaa.
Kisojen päätteeksi paluulentoa odoteltaessa vietettiin neljä päivää saaren
länsiosassa jossa oli parhaat turistirysät.
Pari ensimmäistä päivää meni lepäillessä
ja rannalla vesitouhujen parissa, mutta kolmantena päästiin jo päiväretkelle
snorklaamaan.
Sakke
Tuusulanjärven Purjehtijoiden Valssi
7
D
Q 07 D
Q
F
Q Q [\ E !
.. .. P -- ##
.
#
P
-#
.
.
.
#
.
.
-#
&
.
. . .. .
"
G
D
&
QQ
&
QQ
&
&
&
lip
. . . . -
la tus
7
A
. . . . let mei dät
vis
7
D
G
A
!
. . . . .
.
#
Tuu su lan jär vel le
sa soi
7
D
. . . .
toi
ve nei
den
D
B
. . .
. . . . . -#
ri
A
kaus
on
ar
D
Em
ke
a
vaan
Em
. . .
-
Bm
. . . . -#
. .
.kö li. .ä ja. pe. rä. sin
tä
saa
ei
-
u noh taa
Lai
. .
tu ri
-
koh
. .
ta
7
D
dän taa
G
A
. . .
.
skuu
til
vauh
la
D
A
. . . . . . .
tia näin pu
-
se
D
jei siin ha e taan
7
D
B
. . . . . . .
val mii na läh
QQ
Em
kor
A
A
#
7
G
jää mei
QQ
B
D
tuu
QQ
den
D
!
.# . .
Mikko Malmivaara
.. # .. . .. .. .. .. .. -#
-#
. .
" .
7
Q
& Q . . .
Lai nei
G
Sävel ja Sanat
töön
7
Em
A
leen
Q . . ..
-#
& Q . . . . .. -#
mie
his tö tää
7
!
.# . .
voit
D
D
hää möt tää
A
. . . . -#
G
to
A
. . .
kun mie
G
Q G
##
F
P
E !
.
.
.
.
P
-#
#
.
.
.
.. .. . .. -# . #
.
"
D
. . . . -#
jäl
on
Em
Q 07 D
les
sä
.. ##A.. .
" .. .
7
!
.# . .
Poi
ju
ja
D
B
. . .
. . . . -#
kier ret
Em
ty mon ta nyt
on
G
!
.# . .
ven do ja
Tulipahan sävellettyä valssi
En malttanut olla säveltämättä laulua
TP:lle. Mietiskelin, että olisikohan sille
tarvetta tai käyttöä, mutta päädyin siihen
tulokseen, että kyllähän yksi kappale tähän maailmaan vielä mahtuu. Valssi tuli
melkein heti mieleen ja sen sitten tein.
Ensimmäinen versio oli hiukan surullinen mollivalssi ja päätin kokeilla vielä
duuri versiota. Duuri toi kappaleeseen
iloisuutta ja hiukan menoa. Sanoitus
tuntui aluksi hankalalta, mutta kun alun
sai, niin loppu syntyikin nopeasti. Sanoja
voisi kyllä olla lisääkin ja mikä ettei tulevaisuudessa niitä voisi raaputella lisää
ja muutkin TP:läiset voisivat rustata ajatuksiaan paperille.
Muusikkona ja säveltäjänä oli hienoa
päästä tekemään kappaletta TP:lle. Täy-
tyy raahata kesällä kitara laiturille ja pidetään kunnon jamit rannassa ja hoilaillaan valssia.
Tuusulanjärvi on sen verran hieno
paikka ja Tuusulanjärven Purjehtijat on
niin hieno seura, että pitäähän niille lauluja tehdä. Olisiko seuraavaksi vuorossa
”Purjeiden nosto -blues”.
Mikko Malmivaara, Wintikkapurjehtija
27
Kilpailun järjestäjän ohjeet
Tiistaikilpailut 3.5.-27.9.2011. Tiistaikilpailu 3.5.2011 on samalla kauden avajaiskilpailu.
Tiistaikilpailujen ensimmäinen varoitusviesti annetaan kello
18.25.
Sunnuntaikilpailut alkavat 2.10. ja jatkuvat 23.10.2011 saakka.
Sunnuntaikilpailujen ensimmäinen varoitusviesti annetaan
kello 10.55.
Lähtöjä on tiistaisin ja sunnuntaisin kaksi. Syyskuun tiistaisin
purjehditaan kuitenkin vain yksi lähtö.
Ilmoittautuminen
Kahvion pöydälle laitetaan lomake, johon jokainen venekunta
kirjaa tiedot veneestä ja miehistöstä, joko ennen vesille lähtöä
tai viimeistään tultuaan rantaan. Kilpailun järjestäjä kirjaa tulokset pelkästään purjenumeroiden mukaan ja täydentää miehistötiedot kilpailun jälkeen rannassa.
Noin klo 18.00 pidetään kipparikokous, jossa tiedotetaan
purjehdittava rata ja muistutetaan ilmoittautumismenettelystä.
Tuomarialus
Tuomarialuksen bensatankki on aluksen lukitussa laatikossa ja
viestiliput ovat toimistossa. Tarkista, että bensaa on riittävästi ja että virta-avain ja akun pääkytkimen avain on mukana.
Avaimia säilytetään toimiston seinällä. Ankkuriköydet ja ankkuri ovat normaalisti valmiina lautalla. Ajanottoon on hyvä olla
SEKUNTIKELLO, tulosten kirjaamiseen paperia ja kyniä. Ota
mukaan salkku, jossa on kilpailunjärjestäjän ohjeet ja sääntökirja sekä äänitorvi varalla.
Saattovene
Saattoveneen bensatankki on polttoainevarastossa. Tarkista
että turvamiehet ovat paikalla.
Poijut
Poijut ovat lasipalatsissa ja ne ovat oransseja sylintereitä tai punaisia poijuja. Punaiset poijut ovat sopivia harjoituskilpailun
radoille.
Lähtölinja
Tuomarialuksen lipputanko ja keltainen lippu.
Maalilinja
Tuomarialuksen lipputanko ja keltainen lippu. Sininen lippu
tuomarialuksessa kertoo, että maalilinja on paikallaan.
Ajanotto
Ajanotto jokaiselle purjehtijalle. Ajanotto sekunteina. Optimistit ovat omana luokkanaan, ja heitä ei lasketa Kesän Mestari
kisaan.
Optimistit purjehtivat eri radan kuin muut veneet (katso ratakuviot).
Radat
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
28
outerloop / innerloop
olympia / hellerup
nakki ylälevittäjällä ja alapoiju portilla
outerloop / innerloop
nakki ylälevittäjällä ja alapoiju portilla
nakki
Lähtöjärjestys
1. Optarit. Optarilippu
2. E, Laser, Contender. Sininen lippu
3. Lightning, Windmill. Punainen lippu, ei B-lippu
Startti
Lippu ja äänimerkki
Aikaa lähtöön
Varoitusviesti Luokkalippu ja äänimerkki 5 min
Valmiusviesti P ja äänimerkki
4 min
Minuutti
P alas ja pitkä äänimerkki
1 min
Lähtö
Luokkalippu alas ja
0 min
äänimerkki. Samalla
seuraava luokkalippu ylös
Valmiusviestinä on joko P, I, Z, Z ja I tai musta lippu ja äänimerkki. Valmiusviestinä p:n kanssa tai sijasta
mahdollisesti näytettävät liput
I Päänkiertosääntö. Jos jokin veneen rungon, miehistön tai
varusteiden osa on lähtölinjan tai sen jatkeiden
radan puolella veneen lähtöviestiä edeltävän minuutin aikana, veneen täytyy sen jälkeen purjehtia radan puolelta linjan jatkeen yli lähtöpuolelle
ennen kuin se lähtee.
Z 20%:n rangaistussääntö. Jos vene tai jokin sen osa on lähtölinjan päiden ja ensimmäisen merkin muodostamassa kolmiossa lähtöviestiä edeltävän minuutin aikana, saa vene 20% pisterangaistuksen sen
lähdön tulokseeen. Tämä rangaistus on voimassa
vaikka purjehdus lähetettäisiin uudelleen, purjehdittaisiin uudelleen tai siirrettäisiin.
Mustan lipun sääntö. Jos vene tai jokin sen osa on lähtölinjan
päiden ja ensimmäisen merkin muodostamassa
kolmiossa lähtöviestiä edeltävän minuutin aikana, sen purjehdus hylätään. Hylkäys on voimassa
vaikka purjehdus lähetettäisiin uudelleen, purjehdittaisiin uudelleen tai siirrettäisiin.
Takaisinkutsu
Yksittäinen takaisinkutsu
X ja äänimerkki. Yksittäinen takaisinkutsu annetaan X lipulla
välittömästi lähdön jälkeen äänimerkin kanssa.
X-lippu pidetään ylhäällä kunnes varastaneet veneet ovat palanneet, mutta korkeintaan 4 min tai
1 min ennen kuin seuraava luokka lähtee, lyhyempää aikarajaa noudatetaan.
Yleinen takaisinkutsu
1. korvausviiri ja kaksi äänimerkkiä
Kun korvausviiri lasketaan alas, annetaan yksi
äänimerkki. Varoitusviesti takaisin kutsutulle
luokalle (5min starttiin)annetaan 1 min sen jälkeen kun ensimmäinen korvausviiri on laskettu
alas. Muiden luokkien lähdöt tulevat perässä.
Lähdön lykkääminen
N ja sen alapuolella A.
Kolme äänimerkkiä
Kaikki kilpailut on peruttu tältä päivältä.
AP ja kaksi äänimerkkiä
Lähtö lykätty.
Kun AP lasketaan, tulee yksi äänimerkki ja varoitusviesti annetaan 1min lykkäyksen laskemisesta.
AP ja sen alapuolella H
Lähtö on lykätty, lisätietoja rannassa
Muita lippuviestejä
L ja äänimerkki
Maissa: Ilmoitustaululla on viesti kilpailijoille.
Vesillä: Tulkaa kuuloetäisyydelle tai seuratkaa tätä
venettä
AP ja sen alapuolella A
Lähdöt lykätty ja ei tänään enää lähtöjä.
M ja jatkuvia äänimerkkejä
Vene jossa on tämä lippu korvaa puuttuvan merkin
Numero 1 AP:n alapuolella
Lähtö lykätty 1 tunti alkuperäisestä aikataulusta
Y ja äänimerkki
Käyttäkää kelluntaliivejä
Numero 2 AP:n alapuolella
Lähtö lykätty 2 tuntia alkuperäisestä aikataulusta
Sininen lippu, ei äänimerkkiä
Tuomarialus on maalilinjalla.
Numero 3 AP:n alapuolella
Lähtö lykätty 3 tuntia alkuperäisestä aikataulusta
Numero 4 AP:n alapuolella
Lähtö lykätty 4 tuntia alkuperäisestä aikataulusta
Numero 5 AP:n alapuolella
Lähtö lykätty 5 tuntia alkuperäisestä aikataulusta
Numero 6 AP:n alapuolella
Lähtö lykätty 6 tuntia alkuperäisestä aikataulusta
Radan lyhentäminen ja muuttaminen
S lyhennetty rata
S ja kaksi äänimerkkiä
S-lippu nostetaan ennen varoitusviestiä.
= purjehditaan lyhennetty rata
S-lippu merkin yhteydessä: maali lähimmän merkin ja S-lipun
tangon välissä
C Merkin paikka muutettu
C ja toistuvia äänimerkkejä
Seuraavan merkin paikkaa on muutettu
Pistelasku ja palkinnot optareille
Tiistai- ja sunnuntaikilpailujen tulokset lähetetään mahdollisimman pian sähköpostitse Matti Leppäselle toimitus@tpsail.
net ja Erik Hartmanille kilpailutoiminta@tpsail.net. Mikäli et
voi lähettää tuloksia sähköpostitse, jätä kilpailutulokset seuran
paviljongissa olevaan postilaatikkoon.
Keski-Uusimaa, Urheilutoimitus:
Robert Monstovics 09-273 00 242
urheilu.keskiuusimaa@lehtiyhtyma.fi
Matti Leppänen webmaster@tpsail.net
050 - 584 1418
Erik Hartman kilpailutoiminta@tpsail.net 050 - 62 585
Tuusulanjärvi Handicap kertoimet
Veneluokka
Kilpailun mitätöiminen (keskeytys)
Jos tuuli loppuu täysin ja rataa lyhentämälläkään ei kilpailua
saada läpi, kilpailu keskeytetään.
N ja kolme äänimerkkiä
Lähetetyt lähdöt on keskeytetty. Kilpailijoiden tulee saapua lähtöaluksen luokse.
N lippua laskettaessa tulee yksi ääni merkki. Varoitusviesti annetaan 1min N lipun laskemisesta
N ja sen alapuolella H. Kolme äänimerkkiä
Kaikki kilpailut on keskeytetty. Lisää tietoa maissa.
380
Still 525
470
Windmill
Vikla
E-jolla
Laser 4,7
Laser Radial
Laser
Contender
Lightning
Kerroin
0,92
0,96
1,12
0.96
0,97
0.97
0,96
0.98
1.00
1.09
1.04
29
Tiistaikilpailujen radat
Toukokuu ja elokuu
Isojen veneiden Hellerup
Optareiden Outerloop
Isojen veneiden Innerloop
Optareiden nakki
Heinäkuu ja syyskuu
Optarit
Kesäkuu
Optareiden olympiarata
30
Lokakuu
Isot veneet
Isojen veneiden nakki
Lightning-luokan nuorten MM Tuusulanjärvellä 2012
V
iikkoa ennen viime joulua ilmestyi
kilpailupäällikön sähköpostilaatikkoon odotettu viesti kansainvälisen
Lightningliiton maailmanmestaruuskisoista vastaavalta varapuheenjohtajalta David Starckilta: ”2012 ILCA Youth
World Championships Awarded to Finland”. Viestin lopussa kansainvälinen
Lightningliitto lupaa auttaa meitä tekemään kisoista suuren menestyksen. Kisat
ovat 23.-27. heinäkuuta 2012. Kansainvälisen liiton lisäksi teemme kisajärjestelyissä tiivistä yhteistyötä luokkaliiton
Suomen Lightningliiton kanssa.
Vaan kuten useimmat meistä tietävät
on tie menestykseen melkoisen ponnistelun takana ja nuorten maailmanmestaruuskisojen erityisluonne takaa sen, että
kaikille halukkaille riittää mielenkiintoisia tehtäviä kansainvälisessä ilmapiirissä.
Tuusulanjärven Purjehtijat on kilpapurjehdusseura ja olemme tottuneet
järjestämään hienoja kilpailuja. Maailmanmestaruuskisat ovat kuitenkin aina
maailmanmestaruuskisat ja edellyttävät
meitäkin panostamaan toiminnan kaikinpuoliseen laadukkuuteen.
Suurin ero tavallisiin kilpailuihin
verrattuna on, että kilpailun järjestäjä
toimittaa kilpailua varten veneet, jotka
kiertävät ja jotka arvotaan kilpaileville
miehistöille oikeudenmukaisella tavalla. Kotimaiset miehistöt eivät siis pääse
hyötymään tutun veneen mukanaan tuomasta edusta kuin sattumanvaraisesti.
Sääntöjen mukaan kilpailun järjestäjä on
velvollinen toimittamaan enimmillään
kaksikymmentä venettä ja kaksi venettä varalle. Kilpailevat miehistöt tuovat
mukanaan purjeet ja henkilökohtaiset
kelluntavälineet.
Olemme luvanneet järjestää vieraileville joukkueille mahdollisuuksien mukaan kotimajoituksen, mikä tarjoaa tilaisuuden kulttuurivaihtoon, kielitaidon
kohentamiseen ja vaikkapa elinikäisten
kansainvälisten ystävyyssuhteiden luomiseen.
Viikonlopun kestävät regatat eivät ole
vaatineet panostamista tutustumisretkiin, yhteisiin illanviettoihin ja päivällisiin vaan nyt kaikki on toisin useimpien
kisapäivien päättyessä yhteiseen retkeen
tai illanviettoon.
Tekemistä siis riittää jokaiselle halukkaalle niin varsinaisten kilpailunjärjestelyiden kuin oheistoimintojenkin parissa
kun myös muut regatat on purjehdittava.
Ja mikä parasta mielenkiintoiset tehtävät
Lightningnuorten MM-ryhmän teoriaopinnot käynnissä.
vievät mukanaan ja vaativakaan puuhastelu ei tunnu työltä.
Lightningjunioreiden
MM-valmennus
Suomen Lightningliiton kilpailupäällikkö Kimmo Aromaa kertoi myöhäissyksyllä, että Lightningluokan nuorten
maailmanmestaruuskilpailut pyritään
vuorottelujärjestelmän mukaan järjestämään Euroopassa. Keskustelussa arvuuteltiin Suomen mahdollisuuksia saada
kisat järjestettäväkseen ja synkisteltiin
suomalaisten juniorimiehistöjen puutetta. Tuo syksyinen synkistely lienee se
aikaisin hetki, mihin ajatus nuorten purjehtijoiden Lightningvalmennuksesta
voidaan jäljittää.
Ajatus alkoi kantaa ja päätös valmennuksen aloittamisesta oli kypsynyt jo
ennen kuin tiesimme, että vuoden 2012
Lightningluokan nuorten maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Suomessa ja nimenomaan Tuusulanjärvellä.
Suomi ja Tuusulanjärvi olivat tässä vaiheessa enää jonkinlainen lisäkannustin.
MM-valmennusprojektiin oli sen
tammikuisesta aloittamishetkestä käytettävissä puolitoista vuotta. Aika tuntuu
pitkältä vaan on kuitenkin kovin lyhyt.
Purjehduskauden ulkopuolella valmennusryhmä puurtaa teoreettisten opintojen ja fyysisten harjoitusten kimpussa.
Teoreettisiin opintoihin kuuluu purjehduksen teoriaa, veneen trimmausta,
taktiikkaa, tekniikkaa, kilpailusääntöjä
ja jopa protestikäsittelyssä selviytymään
auttavia kieliopintoja.
Kaikilla valmennettavilla on ollut mah-
dollisuus myös henkilökohtaiseen fysiikkavalmennukseen. Valmennusryhmän
fysiikkavalmentaja on Kotkan Pursiseuran Timo Jalkanen, joka on kunnostautunut erityisesti kestävyysvalmentajana.
Fysiikkaharjoittelu jatkuu luonnollisesti
myös purjehduskauden aikana.
Purjehduskaudella teoreettiset opinnot vaihtuvat käytännön harjoituksiin.
Valmennuksesta päävastuun kantava moninkertainen SM-kultamitalisti
Kimmo Aromaa on puolittain huumorimielellä tokaissut uskovansa toistojen
voimaan. Merkitseeköhän tuo, että kesä
2011 tuo Tuusulanjärvelle ”pillivendoja”
tekevät Lightningit? Uskottava on – onhan Kimmo purjehtijan lisäksi valmentaja. TP:n omia kouluttajia ovat olleet
Sakari Pesola ja Erik Hartman.
Valmennuksen aloitti kolmetoista nuorta purjehtijaa ja kolmestatoista
purjehtijasta voi muodostaa neljä venekuntaa. Tuo neljä on muuten todennäköisesti Suomen kisamiehistöjen enimmäismäärä. Valmennusryhmä ei ole
luonteeltaan suljettu salaseura eikä valmennusryhmän jäsenyys ole edellytyksenä vaan paremminkin suurena apuna
MM-regattaan pääsylle.
Karsintajärjestelmän vahvistaa aikanaan Suomen Lightningliiton hallitus.
Karsintakilpailuiksi nimettäneen muutamia kilpailuja ja vain nuorisomiehistöllä
purjehditut tulokset otettaneen huomioon. Karsintajärjestelmästä päättäville
on yksi ainoa helposti toteutettava toivomus: toivottavasti kaikki halukkaat
pääsevät mukaan ja karsinta on äärimmäisen kova!
31
Siran purjehdusta ohjaamassa
Rosemarie Hartman ja
Antti Jaskari.
Lasten purjehduskurssi 2010
T
uusulanjärven Purjehtijoiden lasten purjehduskurssilla on monivuotiset perinteet. Niitä perinteitä kunnoittain järjestimme jälleen kesän
kurssin, jonne ilmoittautui 19 tyttöä ja
poikaa.
Vetäjiä kurssilla oli lähes yhtä paljon,
kun apuohjaajat eli edellisten vuosien
optipurjehtijat laskettiin mukaan. Valtaosa ohjaajista oli seuramme junioripurjehtijoita, joiden oma optiaika oli vielä
tuoreessa muistissa. Optimistijollallahan
voi kilpailla aina15-vuotiaaseen asti.
Suomen Purjehtijaliiton ohjaajakoulu-
32
tuksesta ohjaajat saivat tukea käytännön
ohjaukseen. Järjestimme myös pari koulutusiltaa omassa rannassamme. Junioriohjaajat suorittivat lisäksi seuramme
moottoriveneajokortin. Tällöin tulivat
tutuksi moottoriveneen hallinta ja turvallisuusasiat.
Ohjaajien kanssa päätimme päätavoitteistamme kurssin aikana. Luomme
kurssilaisille turvallisuuden tunteen vesillä ja annamme heille mahdollisuuden
rakastua lajiimme - purjehdukseen.
Ennen kurssia kävimme harjoittelemassa jollan kaatoa Tuusulan uimahal-
lissa. Kummallista kyllä puhumme aina
jollan kaatamisesta, kun harjoitellun
tarkoituksenahan on oppia kääntämään
jolla pystyyn vesillä ollessa!
Termi ei sinänsä haitannut menoa,
Hanna totesi jollankaatoharjoituksen
jälkeen. Hanna lisäsi, että kurssille on
tulossa tosi reippaita ja mukavia lapsia!
Järvellä huomasimme jälleen kerran, että
jollankaataminen oli ”se lempparijuttu”,
ja lähes joka ilta kurssilaiset sitä pyysivät.
Erehdyimme välillä kaatamaan veneet
järven matalassa päässä. Tällöin masto
osui pohjaan ja purjeen toppi tulivat mu-
taiseksi. Tämä tiesi purjeiden pesua rannassa. Varavaatteet olivat myös tarpeen.
Kurssin ohjelma sisälsi toimintaa sekä
rannassa että vesillä. Leikimme ja kisailimme purjehduksen hengessä. Harjoittelimme rannassa vesillä tehtäviä käännöksiä sekä simulaattorissa että rantavedessä.
Kesän tuulet suosivat meitä ja pystyimme purjehtimaan lähes jokaisena kurssipäivänä. Tuulettomina päivinä edettiin
peräsintä vispaamalla tai melomalla ja
harjoiteltiin tasapainoa veneessä.
Harjoittelimme vauhdin hidastamista
ja kiihdytystä sekä ohjaamista merkkiä
tai maamerkkiä kohden. Opettelimme
tuulen suunnan katsomista, vendan ja
jiipin tekemistä sekä purjehdusta vasta- ja myötätuuleen. Jollan osien nimeäminen ja veneen valmiiksi laittaminen
purjehdusta varten sujui kaikilta loppukesästä täydellisesti.
Vanhemmat olivat aktiivisesti kurssilla myös mukana. Rannan toiminnot
ja purjehduksen tukihenkilönä toimi-
minen kuuluivat heidän ”kurssiohjelmaansa”. Vanhemmat pääsivät myös
kokeilemaa purjehdusta kolmen hengen
miehistöllä purjehdittavilla lightningveneillä.
Kesän muistoihin kuuluu unohtumattomasti eräs tiistaikisapäivä, jolloin tuuli
kääntyi kesken illan 180 astetta. Ensin
järven pinta alkoi väreillä, sitten tuuli
osui purjeisiin ja lopputulos oli ”vendajiippi” ja pulahdus veteen.
Kerran torstai-iltana, kun tuuli oli reipas (8-10 m/s), lähdimme ryhmän kanssa kokeilemaan miltä veneen ajaminen
sivutuulessa tuntuu. Hengausasennolla
saatiin vene suoraksi ja vauhtiakin löytyi. Purjehduksen päätteeksi todettiin,
että hauskaa oli, mutta märkää!
Osa kurssilaisista jatkoi kesällä harjoittelua jopa parina iltana viikossa. Heistä
valtaosa osallistui TP:n Syyspurjehduksen yhteydessä järjestettyyn haastajasarjan kisaan. Kurssilla syntyi lempinimiä
ohjaajille, ja kiitoksena he saivat suklaata, kortteja ja haleja. Loppukesästä suunniteltiin jo seuraavaa kesää ja annettiin
myös lupauksia. Ensi kesänä purjehditaan ja opitaan lisää!
Mukavaa purjehduskesää muistellen
Sari Aalto
Lightning- purjehtijan fyysinen kunto
L
ightning- purjehdus on taitolaji,
joka vaatii monenlaista kuntoa,
jotta jaksettaisiin harjoitella ja kilpailla. Jos aikaa fyysiseen harjoitteluun
on käytettävissä rajoitetusti, pitää keskittyä tärkeimpiin asioihin.
Tärkein kunto-ominaisuus on kestävyys, etenkin ns. peruskestävyys. Sen
puute näkyy väsymisenä. Mieliala laskee,
kaikki tuntuu helpommin ärsyttävältä ja
on vaikea keskittyä. Sitten alkaa tuntua
varsinainen fyysinen väsymys.
Hyvä peruskestävyys sallii tehdä pitkään väsymättä jotain kohtuullisella teholla. Jos purjehtiessasi jaksat pysyä hyvällä mielellä ja keskittyneenä pitkään,
pystyt käyttämään niitä taitoja, joita sinulla jo on. Hyvistä taidoista ei saa täyttä hyötyä, jos huono kunto estää niiden
käytön esimerkiksi ranking-viikonlopun
viimeisen lähdön viimeisellä luovilla.
Lightningissa kyseessä on kolmen
henkilön yhteistoiminta. Positiivisen
mielialan säilyminen miehistössä, hyvän
kestävyyden tukemana, voi merkitä sitä,
että virheistä toivutaan nopeasti, eikä
syytellä toinen toistaan. Koko miehistö toimii mahdollisimman suuren osan
ajasta omalla parhaalla tasollaan. Tällöin
kilpailutulos on omien kykyjen mukai-
nen. Se motivoi jatkamaan. Jos miehistö
jatkaa purjehduksen oppimista, sen taso
nousee jatkuvasti. Hyvä peruskestävyys
tukee juuri tätä.
Purjehdusurallaan pidemmälle ehtineet joutuvat välillä purjehtimaan navakassa tuulessa ja isossa aallokossa.
Veneen pystyssä pitäminen vaatii roikkumista ja jatkuvaa lihastyötä. Usean
päivän kilpailuissa pitää pystyä palautumaan, ja saamaan nukutuksi kilpailupäivien välillä.
Hyvän kestävyyden omaava purjehtija
voi kevyellä lenkillä ennen iltaa rauhoittaa elimistön nukkumisvireeseen. Jotkut
viilipyttyluonteet nukkuvat hyvin minkä
tahansa jälkeen, mutta useimmilla elimistö jää kierroksille kisan jälkeen.
Kilpailuissa on eduksi, jos jaksaa kaikissa vaiheissa ajatella. Suunnistuksessa
on huomattu, että jos urheilija etenee
kuntoonsa nähden liian kovaa vauhtia,
hän alkaa tehdä virheitä asioissa, jotka
hän osaa. Purjehdukseen sovellettuna
tämä merkitsee sitä, että jos väsymys kasvaa liiaksi, ei ajatus enää kulje aivan yhtä
hyvin, kuin normaalisti. Ratkaisuna on
hankkia niin hyvä kestävyys, että ajatus
kulkee koko ajan. Silloin et tee virheitä
niissä asioissa, jotka periaatteessa osaat.
Kestävyys ei anna sinulle taitoja, mutta
se antaa sinulle jaksamista opetella niitä,
ja käyttää oppimaasi tehokkaasti.
Peruskestävyyden harjoittaminen on
yksinkertaista. Aluksi kävelet reippaasti
tunnin pysähtelemättä. Kun se käy helposti, otat mukaan kevyttä juoksua. Pidät pulssin alle 140:ssä. Tunnin lenkistä
teet juosten aluksi muutaman minuutin,
esim. 5 min. Sen sujuessa hyvin alat lisätä juoksun osuutta: 10 min, 15min, jne.
Lopulta teet viikossa 3-5 kertaa tunnin
lenkkiä, joista yhden juokset kokonaan,
ja muilla juokset esim. 30 min ja kävelet
30 min. Tällöin pystyt juoksemaan alle
140:n pulssilla väsymättä tunnin. Silloin
sinulla on kohtalainen peruskunto.
Harjoittelua pitää tukea kunnon levolla. 8 tunnin yöunet ovat tarpeen, vaikka
sitä on arkisin vaikea saada, kun tuntuu,
että illalla pitää katsoa TV:stä jotain, olla
tietokoneella, jne. Tunnet kyllä olossasi,
jos pystyt nukkumaan kunnolla. Tämä
on varmaan harjoitusohjelman vaikein
kohta.
Kaikki muu liikunnallinen toiminta ja
hyötyliikunta tukevat kunnon rakentumista.
Timo Jalkanen
keulagasti Kotkasta
33
LASTEN
PURJEHDUSKURSSI 2011
AIKUISTEN
PURJEHDUSKURSSI 2011
Tuusulanjärven Purjehtijat ry järjestää suositun lasten purjehduskurssin Tuusulanjärvellä, Järvenpään Vanhankylänniemessä. Koulutusveneinä käytämme optimistijollia.
Tuusulanjärven Purjehtijat ry järjestää suositun vasta-alkajille
tarkoitetun aikuisten kevytvenekurssin Tuusulanjärvellä touko- kesäkuussa. Kurssi sisältää kolme iltaa teoriaa ja kuusi osiota käytännön purjehdusharjoittelua.
Purjehdusharjoittelu tapahtuu seuralaisten Lightning-luokan
veneillä Tuusulanjärvellä samanaikaisesti lasten purjehduskurssin kanssa. Kouluttajina toimivat kokeneet lightning-purjehtijat. Lisäksi kurssilaisilla on mahdollisuus tutustua kölivenepurjehdukseen merellä Helsingin edustalla erikseen sovittavana päivänä yhden päivän retkipurjehduksena.
Peruskurssi aloittelijoille
• Jollan kaatoharjoitus toukokuussa uimahallissa
• Kurssipäivät: su 5.6. klo 10-17; arkipäivinä 6.6, 8.6, 9.6. ja
16.6. klo 17.30 - 20.30
Jatkokurssi perustaidot osaaville
• Kurssipäivät 18.8., 25.8., 1.9. ja 8.9. klo 17.30 - 20.30
Purjehduskurssilaisilta edellytetään
• 8 - 12 vuoden ikä
• Uimataito
• Omat veneily- tai pelastusliivit
• Oman aikuisen osallistuminen koulutustapahtumaan
Peruskurssin hinta on 190 €. Se sisältää TP:n liittymis- ja jäsenmaksun. Koulutus tapahtuu omilla ja seuran veneillä. Oma
vene ei ole alkuvaiheessa välttämätön. Jatkokurssin hinta on
110 €
Ilmoittautuminen ja tiedustelut
Sari Aalto, sari.aalto(ät)iki.fi, p. 040 563 4625.
Mainitse samalla ainakin:
• Purjehduskurssilaisen nimi
• Syntymäaika
• Postiosoite
• Vanhemman yhteystiedot (puhelin ja sähköposti)
Pidä kiirettä, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään myöhemmin tarkemmat tiedot kurssista.
Kurssin ohjelma
Teorialuennot ma 2.5., ke 4.5. ja to 5.5.11 klo 18 - 21 TP:n tukikohdassa Järvenpään Vanhankylänniemessä.
Käytännön harjoitukset ke 11.5. ja to 12.5. klo 18 - 21; ke 18.5.
ja to 19.5. klo 18-21; ke 25.5. ja to 26.5. klo 18 - 21.
Kokoonnutaan Purjerannassa ja purjehditaan Tuusulanjärvellä.
Köliveneretki järjestetään erikseen sovittavana ajankohtana
touko- tai kesäkuussa.
Kurssimaksut
• Teoria ja kevytveneharjoitukset 200 euroa,
• Köliveneretki 125 euroa,
• Molemmat osiot 300 euroa,
• Oppikirja 25 euroa
Kurssimaksuihin sisältyy TP:n liittymis- ja jäsenmaksu kaudelta
2011.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja kurssista
Sakari.Pesola(at)Kalamiehenranta.fi , puh. 040 505 4411 tai
Matti.Innala(at)Kolumbus.fi , puh. 040 525 2135
Ota shiftit hallintaan
- tule Tuusulanjärvelle
Ainoa Aito Nepalilainen Ravintola Vantaalla
Sagarmatha
Kuva: Mikko Rantala, Optimistijollaranking 2010
Tuusulanjärven Purjehtijat ry:n kotisatama, paviljonki, huoltorakennus ja venevaja ovat
Tuusulanjärven rannalla, Järvenpään Vanhankylänniemessä, os. Niemennokantie 12.
Kilpailukutsut ja ilmoittautuminen avoimiin kilpailuihimme osoitteessa www.tpsail.net
Ilmoittautuminen myös sähköpostitse kilpailutoiminta@tpsail.net
Purjehduskauden 2011 avoimet kilpailut
7.-8.5.2011
On the Rocks – TP 40 v. juhlaregatta, kevytveneluokat
9.-10.7.2011
Optimistijolla Lyhytrata LM
16.-17.7.2011
Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuoret LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM,
Nepalilainen Ravintola
Sagarmatha
Peltolantie 2, 01300, Tikkurila Vantaa
Avoinna: Ma - Pe: 10.30 - 22.00, La., Su. ja pyhäpäivät: 12.00 - 22.00: www.sagarmatha.fi
Lightning Yksinpurjehdus LM, Windmill LM
6.-7.8.2011
Laser Radial Lyhytrata LM
17.-18.9.2011
Tuusulanjärven Syyspurjehdus, kevytveneluokat
Tulossa 2012
23.-27.7.2012
2012 ILCA Youth World Championship – Lightning-luokan Nuorten MM 2012
Kaikille purjehtijoille ja purjehduksesta kiinnostuneille avoimet tiistaikilpailut
joka tiistai kello 18.30 toukokuusta syyskuuhun.
Ei ennakkoilmoittautumista, pikkupurtavaa kanttiinistamme.
www.tpsail.net
K-RAUTA JÄRVENPÄÄSTÄ
kaikki kerralla rakentajalle ja remontoijalle
UKSET
N
N
E
S
A
&
T
I
REMONT
I
T
S
O
P
HEL
TTEELLA!
EEN PERIAA
T
Ä
K
T
E
IM
A
AV
Rajaniitynkatu 1, Järvenpää • Vaihde 0207 288 500
ark. 7–20, la 9–16 • www.k-rauta.fi/jarvenpaa
35
Tuusulanjärven Purjehtijoiden tapahtumakalenteri 2011
Päivämäärä Tapahtuma
10.1.
7.2
15.2
7.3
15.3 21.3.
30.3.
Hallituksen kokous
Hallituksen kokous Järvenpäätalo 18.30
Nuorten Lightning MM-ryhmä Järvenpäätalolla
Hallituksen kokous Järvenpäätalo 18.30
Nuorten Lightning MM-ryhmä Järvenpäätalo
Vuosikokous Järvenpäätalo 18.30
Teoriakoulutus Järvenpäätalo 18.30 Sakari Pesola, kilpapurjehdussäännöt,
protestin tekeminen
4.4.
6.4.
13.4.
26.4.
Hallituksen kokous Järvenpäätalo 18.30
Nuorten Lightning MM-ryhmä Järvenpäätalo 18.30
Teoriakoulutus Järvenpäätalo 18.30 Matti Jaskari, Windmillin trimmaus
Talkoot rannassa 17.00
2.5.
3.5.
2,4. ja 5.5 6.5.
7-8.5
11.5.-
Hallituksen kokous Purjerannassa 18.30
Ensimmäinen tiistaikilpailu 18.30. Samalla avajaiskilpailu. Tiistaikilpailusarja jatkuu
koko kesän.
Aikuisten purjehduskoulu, teoriatunnit Vanhankylänniemessä Purjerannassa 18-21
Seuran 40-vuotisjuhlat Taistelukoulun Upseerikerholla. Vastaanotto alkaa 17.30.
On the Rocks – TP 40 v. juhlaregatta, kevytveneluokat
Aikuisten purjehduskoulu, käytännön harjoitukset alkavat 11., 12., 18., 19., 25. ja 26.5.
klo 18-21
5-9.6
16.6
Lasten purjehduskurssi
Lasten purjehduskurssi
9-10.7
16.-17.7.
Optimistijolla lyhytrata LM
Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuoret LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM,
Lightgning Yksinpurjehdus ”Big Challenge” LM, Windmill LM
6.-7.8.
16.-17.8
20.-21.8
24.8.
Laser Radial Lyhytrata LM
TP:n mestaruuskilpailut
TP Match Race mestaruuskilpailut. Kilpailu on avoin. Kutsu myöhemmin.
Seniorien Optimistijollamestaruus
17.-18.9.
20.9.
27.9.
Tuusulanjärven Syyspurjehdus, kevytveneluokat
Tiistaikilpailut 18.30
Tiistaikilpailut 18.30
2.10.
9.10.
16.10.
23.10.
Sunnuntaikilpailu 11.00
Sunnuntaikilpailu 11.00
Sunnuntaikilpailu 11.00
Sunnuntaikilpailu 11.00
Lokakuu
Marraskuu
Syystalkoot Purjerannassa
Syyskokous, vuosijuhla ja kauden palkintojen jakaminen
23.-27.7.2012
2012 ILCA Youth World Championship - Lightning Nuorten MM 2012
Tapahtumakalenteria päivitetään seuran kotisivulla www.tpsail.net.
Varmista tuoreimmat tiedot.