docpdf-versiona
download 
Report Transcription
pdf-versiona
Raisioagron asiakaslehti • 1/15 18 Onnistunut säilörehu on maitotilan menestystekijä 20 Benemilk Boosterilla energiaa seosrehuun 31 Kiima-Melli TMR tuo tehoa ruokintaan 2 AgroMakasiini 1/15 Benella - uusi kalabrändi 4 Johanssonin tila 25 Tuottavuus on tehokkuutta 5 Rehua vapaasti tarjolla 26 Risteilyn kuulumisia 6 Appeen pitää olla tasaista 28 Sopimusviljely kannattaa 10 Uudet TMR-Mellit 30 Puhdaskauran viljelijäksi? 11 Lammin tila 34 Vinkit kasvinsuojeluun 14 Benninghoffin tila 36 Hyvä siemenvalikoima 16 Coloquick -uutuus 40 Säilörehun laatu ratkaisee 18 Pikkuporsaille rehuja 42 Benemilk Booster 20 Uutuuksia verkossa 43 Raappanan tila 22 Gluteeniton on terveellistä 44 JULKAISIJA: Raisioagro Oy, PL 101, 21201 Raisio, 02 443 2111, raisioagro.com • PÄÄTOIMITTAJA: Timo Huhtamäki • TOIMITUSSIHTEERI: Juha-Matti Mäkelä • TOIMITUSKUNTA: Heikki Alastalo, Ilmo Aronen, Merja Holma, Mikko Koski, Veli-Matti Reunasalo, Vesa Pursiainen, Katri Virtanen ja Päivi Volanto • TOIMITUS JA TAITTO: Marjo Keskikastari • PAINO: Forssaprint Oy, ISSN 2323-2198 • KANNEN KUVA: Mika Vahtera • OSOITTEENMUUTOKSET: Anne Aura, anne.aura@raisio.com, puh. 044 782 1246 • Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2015 • 6 22 30 PÄÄKIRJOITUS AgroMakasiini 1/15 Suomen maatalous on mahdollisuuksien tienhaarassa Minulla oli ilo kuunnella maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon näkemyksiä asiakasristeilymme avajaistilaisuudessa. Ministeri korosti elintarvikeketjumme puhtautta, turvallisuutta ja terveellisyyttä kilpailuetuna ja innovaatioitamme kilpailukeinoina. Orpolla on myös vankkumaton usko suomalaisten huipputuotteiden vientipotentiaaliin. Ministerin näkemyksiin on helppo yhtyä. Raisioagron tavoitteena on edistää suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä uusilla innovaatioilla. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on maailman energiapitoisin rehu, Benemilk Booster. Pohjoiset olosuhteet tekevät Suomesta erilaisen. Näillä leveysasteilla maatalouden toimintaympäristö vaatii erityistä osaamista ja omat innovaationsa. Samalla kun maatalouden toimintaympäristö on viime aikoina ollut turbulenssissa, pohjoisten olojen tuottavuutta parantavien innovaatioiden merkitys on kasvanut entisestään. Pitkän kehitystyön tuloksena on syntynyt myös erityisesti apetilojen kivennäisruokintaan sovitettu Melli TMR -tuoteperheemme. Osaamisen merkitys kasvaa. Olemme iloksemme havainneet että ne tilat, jotka panostavat toimintansa kehittämiseen ja ottavat hyödyt irti alan uusimmista innovaatioista, menestyvät myös nykyisessä markkinatilanteessa. Kaikilla aloilla on erityisosaajat, jotka menestyvät keskiarvoa paremmin. Samoin myös tilakohtaisissa tuloksissa on hajontaa. Kouluajoilta tuttu Gaussin käyrä näyttää toteutuvan myös maataloudessa. Omana havaintonani voin todeta, että tapaamiani menestyviä tuottajia yhdistää myös suuri innostus oman osaamisensa kehittämiseen. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia tehostaa myös maataloutta. Uskon vahvasti, että Suomen maatalouden tulevaisuus perustuu pitkälti niihin mahdollisuuksiin, joita internetiin kytkeytynyt ruokaketju mahdollistaa. Digitalisaation myötä pystymme alentamaan kustannuksia ja ennen kaikkea pystymme hyödyntämään tietoa entistä nopeammin ja tehokkaammin muun muassa tarkempien viljely- ja ruokintasuunnitelmien muodossa. Erityisosaamisella vahvistamme Suomen maatalouden kilpailukykyä ja kestävän kehityksen edelläkävijyyttä. Vahvistetaan omia vahvuuksiamme ja erilaistutaan muista – niin lunastamme suomalaisessa alkutuotannossa piilevän potentiaalin vaikeinakin aikoina. Menestyksekästä kevättä! Jarmo Puputti toimitusjohtaja Raisioagro Oy 3 4 AJANKUVA Benella – kala joka tekee hyvää Kotimainen kasvatettu kala on erinomaista lähiruokaa. Sen tulisi ehdottomasti erottua edukseen kauppojen kalatiskeissä ja siten kuluttajien valinnoissa. Raisioaqua on luonut kotimaiselle kasvatetulle kalalle vahvan tuotemerkin – Benellan. K TEKSTI: TOMI KANTOLA asvatetun kalan brändääminen alkaa kirjolohesta, mutta brändi on helposti laajennettavissa muillekin kasvatuslajeille. Brändin nimeksi on valittu Benella, joka on rinnastettavissa Raision tunnettuihin menestysbrändeihin. FAKTOIHIN PERUSTUVAT ARGUMENTIT Benella-brändin tarina perustuu Opti-ruokintakonseptin avulla kirjoloheen syntyviin positiivisiin ominaisuuksiin: ihmisille terveellisiin rasvahappoihin, ympäristöystävälliseen kasvatustapaan, valtamerien kalavarojen säästämiseen, kalavalkuaisen ja -öljyn nettotuotokseen sekä lähikalojen tuoreusylivoimaan tuontikalaan nähden. Kuluttajat haluavat yhä enemmän tietoa valintojensa pohjaksi ja myös perusteluja, jopa syitä valinnoilleen. Kestävän kehityksen mukaiset valinnat Mikä on Raisioaqua? Raisioagro Oy:n kalanrehuliiketoiminnan uusi markkinointinimi on Raisioaqua. Uusi nimi ja ulkoinen identiteetti kuvaavat entistä sekeämmin kalanrehuliiketoiminnan keskittymistä vain kalanviljelijöiden tarpeisiin ja markkinoiden johtavien kalanrehujen kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Raisioaquan visio on olla Itämeren alueen johtava rehujen ja ruokinnan erikoisosaaja ja innovaattori kalankasvatuksessa. ovat kasvussa kaikissa tuoteryhmissä. Benella vastaa täydellisesti juuri näihin vaateisiin. ALKURÄJÄHDYS SYKSYLLÄ 2015 Kauden 2014 kirjolohituotanto on käytännössä jo perattu. Tämä tarkoittaa, että 2014 Benella-kalatkin ovat vähissä. Siksi Benellan varsinainen lanseeraus tapahtuu syksyllä 2015, jolloin myös itse tuotetta on varmasti saatavilla. Benellasta syntyy vahva ja myyvä tuotemerkki, jonka lisäarvohyödyt jakautuvat kasvattajalle, tukulle, kaupalle ja kuluttajalle. • AgroMakasiini 1/15 5 Maitotilan tuottavuutta voidaan parantaa M aitotilan tuottavuus paranee, kun tehdään perusasiat oikein ja huolellisesti. On kuitenkin muistettava, että tulokset eivät muutu, jos asiat tehdään niin kuin aina ennenkin. Kun maitotilan tuottavuutta halutaan parantaa, valitaan kehitettävät asiat ja niihin sopivat mittarit. Panosten käyttöä ja saatuja tuotoksia sekä prosessien tehokuutta kuvaavia mittareita on oltava riittävästi. Niitä ovat muun muassa maitotuotos/tehdyt työtunnit, maitotuotos/rehukilot, säilörehusato/ hehtaari ja sen D-arvo sekä rehukustannus/maitolitra. TEE HYVÄT VILJELYSUUNNITELMAT Säilörehun sadolla ja laadulla on suuri vaikutus maidon tuotantokustannukseen ja maitotuotokseen. Hyvin perustetulla nurmella, oikeilla lajikevalinnoilla, lannoituksella ja kasvinsuojelulla sekä sadon oikea-aikaisella korjuulla ja huolellisella säilönnällä saa hyvää säilö- Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö panostaa tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimussäätiö tukee nuorten väitöskirjaopiskelijoiden työtä myöntämällä apurahoja, jotka mahdollistavat täysipäiväisen opiskelun. TEKSTI: VELI-MATTI REUNASALO rehua. Nurmen keskisadon tulisi olla vähintään 7 000 kiloa kuiva-ainetta per hehtaari. Myös tilan pellonkäyttö tulee suunnitella järkevästi. On hyvä pohtia, kannattaako maitotilalla viljellä pienellä alalla rehuviljaa vai ostaako tarvittavan rehuviljan esimerkiksi Raisioagrolta. ETSI EPÄKOHDAT NAVETASSA Lehmien keskipoikimakerta on monilla tiloilla alle 2,5. Maitotilan tuottavuuden parantamiseksi on löydettävä syyt, joiden vuoksi lehmät joudutaan poistamaan liian aikaisin. Lehmien elinikää saa pidennettyä esimerkiksi siementämällä lypsyrotuisilla vain parhaimpia, laittamalla pois huonoja tai siementämällä enemmän liharotuisilla. Hiehojen oikea siemennysajankohta on tärkeä. Raisioagrolta on saatavissa hiehomitta, jolla voidaan todeta onko siemennettävä hieho oikean kokoinen. Tavallisin vanhempien lehmien poistosyy on utareterveys. Sitä voi kehittää parantamalla navetan olosuhteita. Hedelmällisyyteen voidaan vaikuttaa tarkentamalla ruokintaa. TEHOSTA JOHTAMIS- JA TUOTANTOPROSESSIA Maitotilan tuottavuuden parantaminen ja tilakoon kasvu kytkeytyvät toisiinsa, koska uuden tekniikan hyödyntäminen on sidoksissa tiettyyn yrityskokoon. Tuottavuus saattaa vaihdella merkittävästi tilojen välillä. Erojen taustalla voi olla syitä, joihin maidontuottajan on vaikea vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi tilan tuotanto-olosuhteisiin liittyvät peltolohkojen koko ja sijainti sekä navetassa käytettävä tekniikka. Toisaalta, tilojen välillä voi olla suuria eroja tuottavuudessa, vaikka tuotanto-olot ja tuotantotekniikat olisivatkin samankaltaisia. Tällöin erot ovat johtamis- ja tuotantoprosessien hallinnassa ja onnistumisessa tuotantovälineistön hyväksikäytössä. • Raision Tutkimussäätiön panostus tuottaa hedelmää TEKSTI: ILMO ARONEN Filosofian maisteri Mika Kaimainen väitteli joulukuussa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa elintarvikekemian tutkimusalalla. Hänen tutkimuksensa kohdistui luonnonvärien käyttöön elintarvikeväreinä. Hänen tutkimuksensa osoittivat, että luonnonvärien soveltuvuutta elintarvikekäyttöön voidaan parantaa mikrokapseloinnilla. Diplomi-insinööri Sari Mäkinen väitteli samassa opinahjossa viikkoa aikaisemmin peruna- ja rypsiteolli- suuden sivuvirtojen hyödyntämisestä. Tutkimustulosten mukaan näiden sivuvirtojen käyttöä voitaisiin tehostaa hyödyntämällä niiden sisältämiä valkuaisaineita elintarvikkeiden tuotannossa. Kyseiset proteiinit sisältävät bioaktiivisia peptidejä, joilla on antioksidatiivisia vaikutuksia. Eläimillä saatiin viitteitä myös rypsin valkuaisesta eristettyjen peptidien verenpainetta alentavasta vaikutuksesta. Raisioagro onnittelee molempia! 6 AJANKUVA Risteilyllä hehkutettiin suomalaista osaamista R isteilyn avasivat maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko sekä Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti. Keskustelua herätti muun muassa innovaatioiden merkitys maataloudessa. - Se, että me pystymme Suomessa tuottamaan maailman puhtainta, turvallisinta ja terveellisintä ruokaa ympäristön huomioon ottaen, on se tämän päivän arvo, jota kuluttajat sekä Suomessa että ulkomailla arvostavat. Kun me luomme niiden neljän asian ympärille uusia innovaatioita ja tuottaja saa samaan aikaan markkinoilta sellaisen hinnan, joka kattaa työn ja tuotantopanoksen, olemme oikeilla jäljillä, Orpo toteaa. Orpon mukaan suomalaisen maatalouden kilpailukyky perustuu laatuun. Hän myöntää, että tällä hetkellä suomalainen maatalous elää todella synkkiä aikoja ja markkinoilta tuotteille saatu hinta on jo pitkään ollut alhainen. Hän nostaa esille alenevat tuet, byrokratian sekä Venäjän vientikiellon, joka on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Orpo kuitenkin muistuttaa, että ministeriö, virkamiehet, maataloushallinto, maataloustuottajajärjestö ja tuottajat ovat kaikki samalla asialla ja tekevät töitä saman päämäärän eteen. - Me haluamme, että Suomessa on tarjolla suomalaista ruokaa suomalaisille kuluttajille - eikä se ole mahdollista ilman suomalaisia tuottajia. Me teemme joka päivä töitä ja käännämme joka kiven päästäksemme tämän vaikean ajan yli, sillä minä oikeasti uskon, että näillä huipputuotteilla me valloitamme kotimaan, Euroopan ja maailman markkinat. Nyt täytyy vain etsiä keinoja, joilla TEKSTI JA KUVAT: JANITA VIRTANEN saamme pidettyä pystyssä meidän tilamme, autettua nuoria viljelijöitä sekä niitä, jotka ovat investoineet ja joilla on nyt vaikeaa, jotta meillä on sitten tuottajat ja tilat jäljellä, kun saamme homman taas vetämään, Orpo painottaa. OSAAMINEN JA INNOVAATIOT VAHVUUTENA Jarmo Puputti kertoi risteilyllä Raisioagron uudistuneesta strategiasta. Kasvun innostajat -strategian ytimenä Raisioagro panostaa lypsykarjatilojen ruokintaan, viljakauppa- ja viljelyosaamiseen sekä kalanviljelyyn, joka on vahvassa kasvussa globaalisti. - Kaikkia näitä alueita yhdistää osaaminen ja innovaatiot. Me haluamme oppimisen ja osaamisen kautta löytää uusia tapoja auttaa asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa kestävästi, kannattavasti ja eläinten hyvinvointia edistäen, Puputti toteaa. Puputti puhuu maatalouden rakennemuutoksesta ja tulevaisuuden menestystekijöistä. - Kaikkien pitäisi satsata aina omiin vahvuuksiinsa ja etsiä sieltä kykyä erilaistua. Me haluamme ymmärtää mitä asiakkaidemme tiloilla oikeasti tapahtuu ja mitkä ovat ne tavat, joilla voimme vaikuttaa siihen, että jopa haastavassa markkinatilanteessa menestymme ja pystymme viemään asioita yhdessä eteenpäin. HUIPPUVIIHDYTTÄJÄT VAUHDITTAJINA Risteilyn viihdetarjonnasta huolehtivat Marita Taavitsainen, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani sekä Neljä Ruusua. Sekä esiintyjät että risteilyväki silminnähden nauttivat hyvästä tunnelmasta. Yli 30 vuotta sitten perustettu Neljä Ruusua on ollut kahdeksan kuukautta keikkatauolla uuden albumin tekemisen vuoksi, mutta bändi päätti tehdä poikkeuksen ja ottaa risteilykeikan vastaan. Bändin solisti Ilkka Alanko ei yllättynyt tuottajien riehakkaasta menosta tanssilattialla, päinvastoin. Hän on itsekin maalta kotoisin. - Isäni oli agrologi ja vietin skidinä paljon aikaa navetassa ja rehutornissa hyppien. Alanko kertoo tutustuneensa tuottajien risteilyohjelmaan. - Aikamoisella aikataululla täällä mennään. Ihmiset tulevat risteilylle rentoutumaan ja koko ajan on seminaaria, luentoa ja hirveästi kaikkea. Bingo minua houkutteli, mutta en sitten saanut raahauduttua paikalle, Alanko naurahtaa. LUENNOISSA VARAA VALITA Tukholman retkien jälkeen laivalla oli tarjolla eri tuotantoaloille suunnattuja luentoja ja tietoiskuja. Kiinnostusta ammattiasiaan riitti, sillä salit olivat ääriään myöten täynnä. Illan minimessuille kokoonnuttiin keskustelemaan päivän annista ja kuulemaan tietoa uutuustuotteista. Matti ja Marita Sairasella on takana jo useampi Raisioagron risteily. Lietolaiselle pariskunnalle luennot ovat risteilyn kohokohtia. - Vaimo oli korkkkarikoulussa ja ruokapuolen luennoilla, ja minä olin naapurin isännän kanssa viljapuolella. Hyviä vaihtoehtoja on niin paljon samaan aikaan, että on välillä hiukan valinnan vaikeuttakin. Risteilyllä on myös mukava tavata saman ammattiryhmän edustajia ja vaihtaa kuulumisia. • AgroMakasiini 1/15 Raisioagron tuottajaristeily järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Monen alan huippuosaajat rakensivat risteilystä erinomaisen kokonaisuuden ammattiasiaa, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. 1. 2. 3. 1. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (oik.) ja Raision toimitusjohtaja Matti Rihko vakuuttivat risteilyn tervetuloisuudessa, että suomalainen ruoka valloittaa maailman. 2. Kehityspäälllikkö Merja Holma kertoi maidontuottajille Raisioagron uutuustuotteista, mm. Kiima-Mellistä. 3. Elovena-bingo on jo muodostunut perinteeksi Raision risteilyillä. Voittajia löytyi runsaasti, jopa kolme kerrallaan. 7 Muutos vie maailmaa eteenpäin Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowbows –bändeistä tunnettu Mato Valtonen luennoi tuottajille luovuudesta ja motivaatiosta. Valtonen käsittelee yritysmaailmaan ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja humoristisesti, mutta kriittisesti. - Bändihommissa kului 25 vuotta, kunnes 3000 keikkaa myöhemmin tajusin, että enpä ole kaksinen laulaja. Päätin lopettaa ja alkaa puhua. Katsotaan, miten kauan menee ennen kuin tajuan, että olen surkea puhuja, mutta toistaiseksi uskon vielä täysillä siihen, mitä höpisen, Mato nauraa. Mato pyrkii taistelemaan suomalaista ”En minä osaa, en minä uskalla” -mentaliteettia vastaan. Hänen mielestään suomalaiset osaavat halutessaan mitä vain, vaikka ovatkin epäonnistuessaan taipuvaisia itseruoskintaan. Mato nostaa esille myös suomalaisten kammoksuman sanan muutos. - Mitä tekee suomalainen, kun joku mainitsee sanan muutos? Me kiskaisemme käsijarrukahvan kainaloon ja alamme vastustaa. Mato kertoo, että erään tutkimuksen mukaan 24 prosenttia suomalaisista ei haluaisi enää minkään asian muuttuvan. Syyksi mainitaan, että se on ihan hyvä näin. - Niin ei voi ajatella! Maailma muuttuu koko ajan ja meidän pitää olla suunnannäyttäjiä. Muutoksen vastustamisen taustalla on joskus laiskuutta, mutta hyvin usein myös taipumus takertua rutiineihin. Ihmiset muodostavat itselleen rutiineja kaikessa tekemisessä. Kun on tehnyt kaksi vuotta jotakin asiaa rutiininomaisesti, kaikki muu sen ympärillä alkaa olla jo hieman pelottavaa. - Voin lyödä vetoa teistä kenen tahansa kanssa, että istut aamulla juomaan kahvia aina samaan tuoliin. Et ole ikinä kokeillut mitään muuta tuolia, et uskalla, kantti ei kestä! Olen tehnyt sen, eikä ole kivaa. Suosittelen silti, että seuraavan kerran kun juot aamukahvia, kokeile sitä viereistä tuolia. Voit seuraavana aamuna palata takaisin omalle tuolillesi ja istua siinä loppuelämäsi ajan, Mato virnistää. • 8 Viljantuotanto hyvässä kasvussa Suomen viljasato vuodelta 2014 on suuri, 4,2 miljardia kiloa. Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardiin kiloon, joskin laadultaan se ei ollut edellisvuosien tasoa. S TEKSTI: PETER LINDBERG uomen viljasato vuodelta 2014 on suuri, 4,2 miljardia kiloa. Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardiin kiloon, joskin laadultaan se ei ollut edellisvuosien tasoa. Kotimaan rukiista ja syysvehnästä korjattiin viime vuonna pääsääntöisesti erittäin hyvä ja laadukas sato. Elokuun jälkipuolella saadut runsaat sateet heikensivät viljan laatua, ja etenkin kevätvehnien sakoluvut laskivat sateiden jatkuessa. Arvioiden mukaan noin 30-50 prosenttia kevätvehnästä olisi rehulaatua. Rehuvehnän käyttö rehuseoksissa on kuitenkin kasvanut viime vuosina, joten myös rehulaatuinen vehnä saataneen sijoitettua sekä kotimaan käyttöön että vientiin. Euroopan vehnäsadosta povattiin suurta jo viime keväänä. Tuontimaksujen poistumisen ansiosta etenkin rehumaissia tuotiin EU:n alueelle vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen Matifin vehnäfutuurin hinta laski kevään ja kesän aikana yli 200 eurosta noin 150 euroon per tonni. Sadonkorjuupaineen hellitettyä syyskuun puolivälissä vehnäfutuurien hinnat lähtivät jälleen voimakkaaseen nousuun. Syynä voidaan pitää myös Venäjän asettamaa vientimaksua vehnälle. NÄKYMÄT KEVÄÄLLE 2015 Kansainvälinen Viljaneuvosto ennustaa tammikuun raportissaan maailman viljatuotannoksi yli 2 000 miljoonan tonnia. Viljamarkkinoilla talvitu- hojen arviointi, raaka-ainehintojen muutokset sekä Ukrainan konfliktin mukanaan tuomat jännitteet ovat seurannan kohteina. Myös dollarin vahvistuminen euroa vastaan painaa futuurimarkkinoita etenkin Yhdysvalloissa. Euroopassa Matifin vehnäfutuurit ovat laskeneet tammi-helmikuun vaihteessa. Eurooppalaista ennätyssatoa on laivattu kolmansiin maihin satokauden aikana selvästi viime vuosia vilkkaammin. Toistaiseksi EU:n alueen syysviljat ovat hyvässä kunnossa, eikä merkittävistä talvituhoista ole raportoitu. RAISIO PANOSTAA VILJAN OSTOON JA MYYNTIIN Ravintoraision myllyviljojen jalostus kehittyi suotuisasti vuoden 2014 aikana. Etenkin kauran mielikuva terveellisenä elintarvikkeena lisäsi Raision tarvetta hyvälaatuiselle kauralle. Myös rukiin hankintamäärät kasvoivat. Raisioagron rehutehtaat Kouvolassa ja Ylivieskassa käyttävät rehuviljaa entiseen tapaan. Hienoista siirtymistä rehukaurasta rehuvehnään oli naudanrehuseoksissa. Raisioagro on merkittävä viljanostaja Suomessa. Sopimusviljely tarjoaa viljelijöille hinta- sekä muilta ehdoiltaan kilpailukykyisen sekä varman vaihtoehdon viljelykasvien toimituksille. Sen lisäksi että ostamme viljaa rehun valmistukseen, osallistumme entistä voimakkaammin viljojen vientikauppaan keräämällä viljaa vientisatamiin. • KASVINVILJELY AgroMakasiini 1/15 Sopimus Raisioagron kanssa luo hyvän lähtökohdan nopeasti vaihtuvien markkinatilanteiden hallintaan. Sopimustoiminta varmistaa viljelijän sadolle ostajan ja käyttäjän. Sopimusviljely on riskienhallintaa U TEKSTI: MIKKO KOSKI sein viljan myyjä toivoo voivansa saada markkinoiden parhaan hinnan. Harvoin ajoitus kuitenkaan onnistuu, koska viime vuosina viljamarkkinat ovat eläneet voimakkaasti, hintojen vaihtelut ovat suuria ja tulevan ennustaminen on mahdotonta. Viljakauppojen ajoittamiseen vaikuttavat markkinatilanteen lisäksi myös muut tekijät, kuten tilan varastokapasiteetti, kelirikko, syys- ja kevätpeltotyöt ja lomat. Ota edellä luetellut asiat huomioon ja valitse itsellesi sopiva sopimusmalli. Markkinahintainen sopimus takaa toimituspaikan, mutta hintariskiä pystyy hallitsemaan keskihintasopimuksella tai kiinteähintaisella sopimuksella. Sopimus on molempia osapuolia sitova ja varmasti kumpaakin osapuolta hyödyttävä toimintamalli. taamme Kouvolassa ja Ylivieskassa käyttävät runsaasti rehuviljaa ja tätä tarvetta vastaan teemme rehuohra- ja rehuvehnäsopimuksia. Myös vientisatamiin otamme vastaan rehuviljoja. Teemme myllyviljasopimuksia kevät- ja syysvehnästä sekä rukiista. Vehnää vastaanotetaan Raision myllyyn ja Naantaliin Suomen Viljavan vastaanottopisteeseen. Ruis vastaanotetaan Nokian myllyyn. Suurimokauran vastaanottopaikka on Nokian mylly tai Rauman satamassa Suomen Viljavan vastaanottopiste. Kuitukauraksi sopii lajike, jossa on runsaasti betaglukaania, esimerkiksi Peppi. Kysy kuitukaurasta lisää asiakkuusvastaavaltasi. • Tee mallasohra- tai rehuviljasopimus VILJASTA OSA VIENTITOIMITUKSIIN Ostamme rehuviljaa merkittäviä määriä vientiin ja öljykasveja Mildola Oy:n tehtaalle Kirkkonummelle. Puhdaskauraa sekä kuitukauraa ostamme Kokemäelle Suomen Viljavan toimipisteeseen. Suosittelemme kevätkylvöille etenkin suurimokauraa, vehnää, mallasohraa ja öljykasveja. Rehuteh- Teemme mallasohrasopimuksia seuraavista lajikkeista: Barke, Cha Cha, Charmay, Fairytale, Harbinger, Marthe, Tipple (ja Trekker mikäli lajike hyväksytään mallasohralajikkeeksi keväällä). Lajikekohtaiset vastaanottopaikat tarkentuvat myöhemmin, mutta tällä tietoa Barken, Tipplen (ja Fairytalen) vastaanottopaikkoja ovat Naantali ja Lahti. Muiden lajikkeiden ensisijainen vastaanottopaikka on Lahti. Teemme rehuviljasopimuksia ohrasta ja vehnästä Kouvolan ja Ylivieskan rehutehtaiden vastaanottopaikoille sekä vientisatamiin. Rehukauran sijasta Raision rehutehtaan hankinta-alueella suosittelemme rehuvehnän viljelyä. Valkuaiskasvisopimuksia teemme härkäpavusta. Härkäpavun vastaanottopaikka on ainoastaan Raisio. 9 10 KASVINVILJELY Viljelyhalukkuustiedustelu sähköisesti L Vielä ehdit täyttää viljelyhalukkuustiedot osoitteessa viljalaari.raisio.com TEKSTI : MIKKO KOSKI ähetimme vuoden alussa viljelyhalukkuustiedustelun ensimmäistä kertaa perinteisen paperipostin sijasta sähköisesti, eli uutiskirjeenä viljelijöiden sähköpostiin. Sähköpostissa oli mukana saatekirje, jossa kerrottiin sopimusmalleista ja viljan toimituspaikoista sekä viljan hankintaan liittyvistä asioista. Liitteenä oli myös Raisioagron sopimus- ja hankintaehdot viljelykasveille 2015. OTA VILJALAARI KÄYTTÖÖN Viljelijänä voit tallentaa viljelyhalukkuustiedot sopimusviljelijöiden omassa internet-palvelussa, Viljalaarissa, jonka osoite on viljalaari.raisio.com. Useat viljelijät käyttävät jo ahkerasti tätä helppokäyttöistä palvelua. Viljalaarissa voi tehdä ainoastaan markkinahintaisen sopimuksen, ei keskihintaisia, kiinteähintaisia eikä luomuviljojen sopimuksia. Jos haluat tehdä edellä mainittuja sopimuksia, ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi sähköpostilla tai perinteitä kunnioittaen vaikkapa soittamalla. Mikäli sinulla ei ole tunnuksia palveluun, olet unohtanut tunnukset tai tarvitset apua Viljalaarin Lisätietoa saat osoitteesta www.raisioagro.com /sopimusviljely2015 käytössä, ota rohkeasti yhteyttä omaan asiakkuusvastaavaasi. SÄHKÖINEN MARSSI JATKUU Paperilomakkeita muutetaan vauhdilla sähköiseen muotoon. Jatkossa tilityslaskelmat ja esinäytetulosteet viedään Viljalaariin pdf-tiedostoina, niitä ei enää lähetetä postitse. Muutoksen avulla säästetään sekä rahaa että ympäristöä. Lisäksi tulostetiedosto on nyt tallessa, mikäli viljelijä sitä tarvitsee myöhemmin uudelleen. Esinäytepussien postitus tapahtuu vielä postitse, sillä esinäytepussi ei vielä kulje sähköisesti perille. Ehkäpä esinäytepussin voi tulostaa kohtapuolin kotona 3D-tulostimella. • Heinän siemenviljelijäksi? Viljan monokulttuuriviljelyn vaihtoehdoksi olisi hyvä viljellä välillä heinäkasveja. Heinäkasvit vähentävät tehokkaasti tautipainetta ja tekevät hyvää maan rakenteelle. Tulevana keväänä tulee voimaan viherryttämistuki. Peltoalan määrästä riippuen pitää viljelyksessä olla kaksi tai kolme eri kasvia. Nurmikasvit voivat mainiosti olla yhtenä kasvina. Öljykasvien sadonmuodostus heinän jälkeen on aivan toista luokkaa kuin viljanviljelystä tiivistyneessä maassa. Lisäksi viljan ylituotantoa saadaan vähennettyä ja sen suomana etuna voidaan odottaa viljelyn kannattavuuden paranemista nyt ja varsinkin pitkällä aikajänteellä. Tarvitsemme timotein ja nurminadan siemenviljelijöitä. Tilan pitää olla vapaa hukkakaurasta. Mikäli olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä: mikko.koski@raisio.com. AgroMakasiini 1/15 11 Puhdaskaura valloittaa maailman Puhdaskaurasta valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla huimaa vauhtia. Samassa tahdissa pitäisi saada Suomeen uusia puhdaskauran viljelijöitä – olisiko sinusta sellaiseksi? TEKSTI : MIKKO KOSKI G luteeni on valkuaisaine, jota on vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Kaurassa ei ole gluteenia. Keliakia ja gluteeniyliherkkyys ovat yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat erilaisia vatsa- ja suolistovaivoja. Kotoinen tuttu kaura on siis hyvä apu näihin. MIKÄ ON PUHDASKAURA? Puhdaskaura on konsepti, jossa tila tuottaa täysin puhdasta viljaa eli tässä tapauksessa kauraa. Erilaiset kuluttajatarpeet kasvattavat gluteiinivapaiden tuotteiden kysyntää. Raisio ja viljelijät vastaavat haasteeseen ja pyrkivät tyydyttämään tällä hetkellä markkinoilla olevan valtavan kysynnän. Raisio on tehnyt jo muutamia vuosia gluteenittomia tuotteita tuotebrändillä Provena. Yleinen käsitys on, että gluteenittomat tuotteet ovat hajuttomia, mauttomia ja värittömiä. Kun maistat Provena-tuotesarjan tuotteita, korjaat taatusti ennakkoluuloasi. Hyvän maun lisäksi ne ovat myös ravitsemuksellisesti täysin omaa luokkaansa gluteenittomien tuotteiden joukossa. Puhdaskaura sisältää paljon kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. PUHDASKAURALLA HYVÄ TILI Helpoin tapa tuottaa muista viljalajeista vapaata kauraa on se, että tilalla viljellään pelkkää kauraa. Mikäli muita kasveja viljellään, on tärkeätä toimia joka vaiheessa harkiten. Puhtauden lisäksi tavoitellaan myös suurimokauran laatuvaatimuksia. Kaikki lajikkeet eivät sovi prosessiin johtuen lajikekohtaisista eroista. Hyviä tai sopivia lajikkeita ovat Riina, Mirella ja Peppi. Puhdaskauratilan kuivurin, puimurin, viljavaraston sekä pääsääntöisesti myös muiden koneiden pitäisi olla vain oman tilan käytössä. Kesällä pitää olla valmis viettämään kauniita päiviä pellolla kitkemässä pois muiden viljalajien kasveja. Toki puhdaskauran viljelijöille maksetaan hyvä korvaus tehdystä työstä korkeampana tilityshintana. • Mikäli innostuit puhdaskauran viljelystä, ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi tai sähköpostitse viljat@raisio.com. 12 Raisioagron tietointensiivinen liiketoimintamalli ja digitaaliset palvelut auttavat osaltaan ratkaisemaan ruoantuotannon globaaleja haasteita. KASVINVILJELY AgroMakasiini 1/15 13 Huippufarmari Haussa 2014 -kilpailu tuotti huipputuloksia Kilpailu osoitti toistamiseen hyviin satoihin tähtäävän asiantuntevan viljelyn olevan myös ympäristön kannalta paras vaihtoehto. H yvä sato ja oikein mitoitetut tuotantopanokset sekä viljelytoimenpiteet tuottavat parhaan tuloksen sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Huippufarmari Haussa -kilpailu on erottunut muista satokilpailuista nimenomaan arvioimalla myös kilpailusadon tuotannon ympäristövaikutukset. KILPAILUN VOITOSTA TIUKKA KAMPPAILU Kilpailu oli erittäin tasainen ja voitto ratkaistiin kolmen tilan kesken pienillä marginaaleilla. Voiton kilpailussa vei Aittaniityn tilan Ari Siivonen Huittisista huikealla Lennox-vehnäsadolla. Toiselle sijalle sijoittui herneellä Loimaan koulutilan Tuomas Levomäki ja kolmannelle sijalle tämän vuoden kilpailussa sijoittui viime vuoden tapaan Iso-Hulmin tilan Kalle Vanha-Perttula Loimaalta Marthe ohralla. Palkitut tilat tuottivat kilpailulohkoillaan satotuloksen, joka on lähes kaksinkertainen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen valtakunnalliseen 10 vuoden keskisatoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistuneet tilat tuottivat 80 pro- TEKSTI : HEIKKI ALASTALO JA AKI FINÉR senttia korkeamman sadon valtakunnalliseen vertailutasoon nähden. RAVINTEET SIDOTTIIN SATOON TEHOKKAASTI sen potentiaalin erinomaisesti. Alhaiset fosfori- ja typpitaseet pienentävät ravinnehuuhtoumien riskiä sekä viljelyn aiheuttamaa rehevöittävää vaikutusta vesistöissä. Korkeat satotasot ja oikein mitoitetut tuotantopanokset pitävät kasvinviljelyn TIETOINTENSIIVISYYS MAHDOLLISTAA ympäristövaikutukset alhaisina. Aivan KESTÄVÄN MAATALOUDEN viime vuoden Huippufarmari Haussa Huippufarmari Haussa –kilpailun tulok-kilpailun huipputuloksiin ei energia- set ovat osoitus tietointensiivisyyden tehokkuuden ja hiilijalanjäljen osalta kasvavasta merkityksestä maataloupäästy, koska muun muassa kuivauk- dessa. Oikeiden asioiden mittaaminen seen jouduttiin sääolosuhteiden vuoksi ja tiedon hyödyntäminen ovat edellykäyttämään tänä tys satotasojen ja maavuonna viime talouden kestävyyden vuotta enemmän Voiton vei Ari Siivonen parantamiselle. Raisioaenergiaa. gro onkin uudistetussa huikealla LennoxTämän vuoden strategiassaan nostanut vehnäsadolla. kilpailussa fosfotietointensiivisyyden yhritaseet olivat aldeksi strategiseksi keihaiset ja keskimäärin fosforitase tiloilla häänkärjekseen. oli -9 kiloa hehtaarilta. Typpitaseiden Kasvinviljelytilat ovat merkittäviä osalta joukosta erottuivat selkeästi Tuo- kehityskumppaneita ja raaka-ainetoimas Levomäen typensitojakasvina toi- mittajia Raisioagrolle. Kasvinviljelimiva herne -104 kg/ha typpitaseella ja jöille tullaan vuoden 2015 aikana tarAri Siivosen eloperäisellä maalla viljel- joamaan uusia digitaalisia palveluita. ty kevätvehnä -75,7 kg/ha typpitaseella. Palvelut helpottavat viljelijän arkea ja Molemmissa tapauksissa ammattitaitoi- ovat mahdollistamassa Suomen maataset viljelijät olivat pystyneet hyödyntä- louden kilpailukykyä ja kestävän kehimään viljelykasvin ja maaperän luontai- tyksen edelläkävijyyttä. • 14 KASVINVILJELY Korjaa kasvukauden ravinnepuutokset lehtilannoitteilla K TEKSTI: HEIKKI ALASTALO asvien ravinnepuutokset voidaan korjata nopeasti ruiskuttamalla ravinteita kasvustoon lehtien kautta kasvukauden aikana. Puutostila voidaan korjata jo yhdellä ruiskutuskerralla. Yhdenkin hivenravinteen puute estää kasvia hyödyntämästä tehokkaasti muita annettuja ravinteita. Kasvin lehdelle ruiskutettuna YaraVita imeytyy nopeasti kasvin lehtiin ja vaikuttaa pitkäaikaisesti auttaen kasvia tehostamaan kasvuaan. Lehtilannoitus ei vaikuta maan ravinnetilaan, minkä vuoksi käsittely on uusittava joka sadolle tai ravinnetila on korjattava maan peruslannoituksella. Ravinnepuutoksen ollessa suuri lehtilannoitus voidaan uusia 7-10 vuorokauden välein. Yleensä 2-3 ruiskutuskertaa riittää tuntuvaankin ravinnevajaukseen. Vaikkei kasvustossa ole selkeitä puutosoireita, on ruiskutus hyvä tehdä ajoissa, jotta varmistutaan koko satopotentiaalin hyödyntämisestä. Lehtilannoitukseen sopivat parhaiten samanlaiset olosuhteet kuin kasvinsuojeluruiskutuksiinkin. Ruiskutusta voimakkaalla auringonpaisteella tulee välttää, koska polttovioitusriski on silloin suuri. Paras ruiskutustulos saadaan aikaisin aamulla tai illalla ilman lämpötilan ollessa 10-25 astetta. YaraVita-lehtilannoitteet voidaan sekoittaa samaan tankkiseokseen yleisimpien Raisioagron myynnissä olevien kasvinsuojeluaineiden kanssa. • RAISIOAGRON LEHTILANNOITEVALIKOIMA: YaraVita GRAMITREL Moniravinteinen lehtilannoite viljoille YaraVita THIOTRAC Typpi- ja rikkilannoitukseen viljoille, öljykasveille ja nurmille YaraVita MANTRAC PRO Kaikille kasveille mangaanilannoitukseen YaraVita BORTRAC Viljelykasveille boorin puutokseen YaraVita Solatrel Fosfori- ja hivenlannoitukseen viljoille, perunalle ja vihanneksille YaraVita BRASSITREL PRO Moniravinteinen lehtilannoite öljykasveille YaraVita Coptrac 500 Kaikille kasveille kuparilannoitukseen YaraVita Magtrac Erityisesti perunalle ja nurmelle magnesiumlannoitukseen AgroMakasiini 1/15 15 Vaihtoehdot tehokkaaseen Raisioagrolla on erinomainen valikoima kasvinsuojeluun kasvinsuojeluaineita, joilla varmistat laadukkaan sadon tuottamisen. Meiltä löydät ratkaisut jokaiseen ongelmaan liittyen viljojen, öljykasvien ja nurmen kasvinsuojeluun. V TEKSTI: HEIKKI ALASTALO iljojen rikkakasvitorjuntaan suosittelemme kaikille kevätviljoille sopivaa ja Raisioagron yksinmyynnissä olevaa Cantor Megapackia (2 x 3l Cantor + 150 g Classic Premium SX), joka riittää 12,5 hehtaarille. Jos pelloillasi on viime vuosina ollut ongelmana valvatti ja ohdake, kannattaa ostoskoriin valita Ariane S. Erittäin edullinen, mutta tehokas seos viljojen rikkatorjuntaan on Sekator + MCPA, jolla on erittäin hyvä teho mataraan, valvattiin ja ohdakkeeseen. Öljykasvien rikkakasvitorjuntaan suosittelemme Galeraa 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha. Kirppatorjuntaan hyvä ja hehtaarikustannukseltaan edullinen ratkaisu on perinteinen pyretroidi Decis 0,1 l/ha. Ensimmäinen kuoriaistorjunta kannattaa tehdä Avauntilla ja toinen ruiskutuskerta Mospilanilla. Hukkakauralle ja juolavehnälle kyytiä antaa Targa super 1-2 litran käyttömäärällä. Uutuutena tähän vuoteen Raisioagron valikoimista löytyy Miradorin ja Basson yhteispaketti (1 x 5 l Mirador + 2 x 5 l Basso). Käyttömäärinä käytetään Mirador 0,25 l/ha + Basso 0,5 l/ha. Tämä laajatehoinen tautiainepaketti riittää 20 hehtaarille kyseisillä käyttömäärillä, jolloin hehtaarikustannus tehoon näh- den on edullinen. Tämä paketti soveltuu kaikille viljoille ja sen käyttö on helppoa ja joustavaa. Tautiainevalikoimista löytyy myös tutut tuotteet: Proline, Stereo ja Tilt. MUUTOKSIA VALIKOIMISSA Senkorin myynti on sallittu 25.3.2015 asti. Sen käyttö on sallittu kuitenkin vuoden 2015 loppuun asti. Markkinoille tulee uudistettu versio Senkorista, jossa suurin ero on se, ettei uudistettu Senkor ole sallittu herneelle. Lumihomeen torjuntaan tarkoitettu Topsin poistuu myös markkinoilta. Sitä on lupa myydä kesäkuun loppuun asti ja käyttö on sallittu vuoden 2015 loppuun asti. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos aikoo kylvää syysvehnää tulevana syksynä ja haluaa kattavan tehon lumihomeeseen. • RAISIOAGRO SUOSITTELEE: Valvatti ja ohdake Ariane S Saunakukka Cantor Megapack tai Ally 50 ST + Primus Juolavehnä, hukkakaura ja heinämäiset rikat vehnällä ja rukiilla Broadway Suorakylvetty pelto Ally 50 ST + Primus Nurmi Starane XL 16 Laatusiemenellä hyviin tuloksiin Tee siementilaus nyt Raisioagron pääsiemenvarasto on Pöytyällä Vihervakassa, jossa on monia viljalajeja ja siemenlajikkeita. Tiettyjä lajikkeita ja seosviljoja on saatavissa myös Kouvolan rehutehtaalta. Lisäksi välitämme siemeniä Peltosiemen-ketjun eri pakkaamoilta. Tutustu upeaan Lennox-kevätvehnään ja tilaa rivakasti, koska siemenen saldo on kortilla. Huippufarmari-kisan voittaja vei voiton Lennox-kevätvehnällä. Myös uusi Severirehuohra on varteenotettava vaihtoehto viljatiloille. Severi päihittää sadossa, taudinkestossa ja aikaisuudessa suuren joukon hyviä ohralajikkeita. Tutustu laajaan viljansiemenvalikoimaamme verkkosivuillamme raisioagro.com/siemenet. TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVA: MARJO HAVERINEN Raisioagron nurmisiemenja seosviljavalikoima laajenee entisestään. Olemme asiakkaiden tarpeiden sekä omien kokemustemme pohjalta kehittäneet uusia siemenseoksia, joilla saavutetaan erinomainen sato ja sen myötä tehokas tuotanto. AgroMakasiini 1/15 KASVINVILJELY T ulevalla kaudella on valikoimissamme 11 erilaista nurmisiemenseosta sekä muutamia puhtaita lajikkeita timoteistä, englanninraiheinästä, italianraiheinästä ja puna-apiloista. Vanhojen tuttujen seosten sisältöä on viilattu vieläkin monipuolisemmaksi ja soveltuvammaksi eri olosuhteisiin. Suosituimpaan Vauhti-sarjaamme on tullut uusi seos. Vauhti 3 on varsinkin kuiville savimaille suunnattu seos. Seokseen on lisätty valkoapilaa ja ruokonataa, jotka kestävät kuivuutta ja ovat maittavia kasveja. Hyödynnä öljykasvien poikkeuslupa! TÄRKEÄ TÄYDENNYSKYLVÖ Vanhoissa nurmissa aukkoisuus ja rikkakasvit lisääntyvät. Vanhaa nurmea voi ja pitää elvyttää täydennyskylvöllä. Sen vuoksi suosittelemmekin täydennyskylvöä rutiininomaiseksi toimenpiteeksi joka kevät tai periaatteessa milloin vain kasvukauden aikana. Täydennyskylvöön suosittelemme Vauhti 1-, Voima- ja Pikalaidun-seoksia tai puhdasta englanninraiheinää. SUOSITUT SEOSVILJAT Edellisvuoden syksynä aloitimme seosviljojen valmistuksen. Teimme peittaamattomia kaura-vehnä, ohra-kaura ja vihantaherne-vehnä -seoksia. Näidenkin tuotteiden valmistus lähti asiakkaiden tarpeesta liikkeelle. Tilaolosuhteissa ei ole kovinkaan helppo sekoittaa suuria määriä viljoja keskenään siten, että seos olisi tasalaatuinen vielä kylvökoneenkin laatikossa. Pieni pelko oli, että vihantaherne-vehnä seos lajittuisi kylvökoneessa ja pelloilla näkisi vaillinaisen lopputuloksen, mutta huoli oli turha. Seos ei lajittunut ja kasvustot ovat tasalaatuisia. Tulevalle kylvökaudelle teemme vielä yhden uuden seosviljan, härkäpapu-vehnäseoksen. Tasalaatuisten seosviljojen käyttö säästää aikaasi ja helpottaa työtäsi. Muistathan, että esimerkiksi vihantaherne-vehnä -kasvustosta saa reilusti arvokasta ohitustärkkelystä. Lisäksi seoksen kylvöalalta saa valkuaiskasvipalkkion. MAINIO MAISSI Pohjanmaan isännät ovat pelkäämätöntä joukkoa. Siellä maissia viljellään suurilla yksityisillä mailla ja vielä hyvällä menestyksellä. Myös Itä-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Hämeessä on maissiviljelyksiä. Maissin menestys Suomessa taitaa olla lähinnä ilmastonmuutoksen ansiota, mutta myös lajikkeet ovat kehittyneet aikaisemmiksi. Raisioagron aikaiset maissinsiemenet ovatkin tehneet hyvin kauppansa. Tuomme uuteen kauteen valikoimiimme Activaten lisäksi Artist- ja Arcade-lajikkeet. Tutustu maissin ruokinnalliseen laatuun ja mieti, viljelisitkö juuri sinä maissia nautakarjallesi vaiko sopimuskasvattajana naapurillesi. • Öljykasvien viljely on taas mahdollista Viime vuodet ovat olleet haasteellisia öljykasvien tuotannolle ja öljynpuristusteollisuudelle. Nyt komission päätös sallia neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden käytön keväällä 2015 lisää rypsin ja rapsin viljelymahdollisuuksia ja uskomme, että sillä on suuri merkitys öljykasvien viljelyhalukkuuteen ja tuotantomäärään. Viljojen ja öljykasvien tasapainoinen viljely luo perustan toimiville viljamarkkinoille. Öljykasvien viljelyn mahdollistava peittausainepäätös on mieluinen tieto myös viljelykiertoa ajatellen. HYVÄ VALIKOIMA SIEMENIÄ Tilaa nyt hyvissä ajoin rapsin- tai rypsinsiemenet Raisioagrosta vielä kun siemeniä riittää ja tee niistä samalla myös viljelysopimus. Valikoimissamme on kevätrypsilajikkeet Cordelia ja Apollo sekä Cruiser että Elado peitattuna. Kevätrapsista on tarjolla populaatiolajike Campinoa ja hybridilajikkeista Trapperia ja Smillaa. Kysy lisää asiakkuusvastaavaltasi. • 17 18 KASVINVILJELY Onnistunut säilörehu on maitotilan menestystekijä TEKSTI : MIKKO KORHONEN S äilörehun onnistumiseen kannattaa panostaa, sillä kesän työ näkyy joka päivä navetassa. Säilörehun teossa keskeisimpiä tuotantokustannuksiin ja tuotannon onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat nurmen satotaso, sulavuus ja säilönnällinen laatu, joihin kaikkiin voi vaikuttaa omalla tekemisellä. Huonomman sulavuuden vaikutukset voidaan poistaa tai vähentää väkirehuruokinnalla ja eri eläinryhmille voidaan syöttää erilaatuisia rehuja. Kaikki eläimet tarvitsevat kuitenkin hyvän säilöntälaadun, sillä huonoa säilöntälaatua ei voi korvata millään. Säilörehun laadun lisäksi tuotantokustannuksiin voi vaikuttaa panostamalla nurmiviljelyn tehokkuuteen. ÄLÄ TINGI SÄILÖNTÄLAADUSTA Säilöntälaatu on erityisen tärkeä, sillä se vaikuttaa syönnin, kasvun, tuotoksen ja maidon pitoisuuksien lisäksi maidon laatuun, utareterveyteen ja eläinliikenteeseen. Huomionarvoista on se, että väkirehumäärän lisäämisellä ei negatiivisia vaikutuksia voida poistaa, jolloin hävitään aina tuotoksessa. Huono säilöntälaatu lisää myös rehuhävikkiä. Sitä tulee säilönnän aikana, huonon rehun erottelusta ja lopulta myös siitä, että syömätöntä rehua joudutaan poistamaan enemmän ruokintapöydältä. Hävikkiä on hyvä seurata, Huolimatta suuremmista korjuualoista, tehokkaammista koneketjuista ja esikuivauksesta hyvän säilönnän lähtökohdat ovat edelleen hygieenisyys, hapettomuus ja happamuus. sillä sen myötä säilörehukustannus voi lisääntyä merkittävästi. Tavoitteena tulisi olla se, että mahdollisimman suuri osuus pellolta korjatusta rehusta päätyisi ruokintapöydälle ja siitä vielä eläinten pötsiin. Siilojen ja aumojen valmisteluvaiheessa on hyvä huomioida märän rehun mahdollisuus ja siitä irtoava puristeneste, eli se, että neste pääsee valumaan massasta pois. Jos mahdollista, märän rehun silpun pituus voi olla suurempi. Märkä rehu myös tiivistyy esikuivattua helHYVÄ SÄILÖNTÄLAATU LÄHTEE pommin. Rehumassasta saadaan ilma pois PERUSASIOISTA Erilaisissa olosuhteissa, erilaisilla säi- vain riittävän ohuilla täyttökerroksilla löntäaineilla ja korjuumenetelmillä voi ja huolellisella rehumassan tiivistämitehdä hyvää rehua. Tärkeää on muistaa sellä. Mikään säilöntäaine ei pelasta säilönnän perusperiaatteet ja mitä ne huonosti tiivistetyn rehumassan säilyvaativat käytänvyyttä. nön rehunteolta. Kun rehu vielä peiKorjattava reHappamuus ja nopea tetään muovilla ja painotetaan, on oikean humassa tulisi pH:n lasku varmistetaan käymisen edellytyksaada siiloon ja säilöntaineilla. set olemassa. ruokintapöydälle Happamuus ja nopuhtaana. Puhtauteen vaikuttavia tekijöitä ovat riittävä pea pH:n lasku varmistetaan säilöntäainiittokorkeus, 8–10 senttimetriä, olosuh- neilla. Jos pH ei laske nopeasti, syntyy teiden mukainen ajonopeus, oikein sää- virhekäymistä, joka aiheuttaa kuiva-aidetyt koneet sekä kantava kovapohjai- nehävikkiä ja valkuaisen hajoamista. Olipa säilöntäaine sitten biologinen, nen rehuvaraston ympäristö. AgroMakasiini 1/15 19 Nurmen viljelyyn ja säilörehuun kannattaa panostaa, sillä hyvällä säilörehulla voi tehdä tulosta. Kahden lehmän rehut hehtaarilta on saavutettavissa oleva tavoite. happo tai muu kemiallinen aine, se toimii tavoitteen mukaisesti vain, jos käyttömäärä on riittävä. Happoa voi käyttää kaikissa olosuhteissa, eikä sen toimivuus ole riippuvainen raaka-aineen laadusta. Märkää rehua ei kannata tehdä biologisilla aineilla. säilöntälaadun osalta tarkastella erityisesti happojen (haihtuvat rasvahapot ja maitohappo = kokonaishapot) ja ammoniakkitypen määrää sekä syönti-indeksiä. Panostamalla nurmeen on mahdollista alentaa maitokilon tuotantokustannusta usealla sentillä ja lihakilon tuotantokustannusta jopa kymmenillä senteillä. HYVÄ SATO, HALVEMPI REHU Hyvä sato edellyttää panostamista viljelyyn ja sen suunnitteluun. Nyt kun viljelysuunnitelmien tekeminen ja tarkentaminen on ajankohtaista, kevään ja kesän viljelytoimenpiteisiin voi vielä vaikuttaa. Säihin emme voi vaikuttaa, mutta lohdullista on kuitenkin se, että jokainen voi panostaa maan kasvukuntoon, riittävään tasapainoiseen kaikkien satojen lannoitukseen, rikkojen torjuntaan, täydennyskylvöön ja laji- ja lajikevalintoihin. Tähän kun lisätään omien peltojen tuntemus ja ammattitaito, edellytykset hyvälle nurmisadolle ovat olemassa. Silti kustannuksia pitää tarkkailla ja pyrkiä optimoimaan, väärässä paikassa säästäminen ei kannata. • SUUNNITTELULLA TULOKSIA Nurmen sato on keskeinen säilörehun tuotantokustannuksiin vaikuttava teIlman rehuanalyysiä ruokinnan suun- kijä. Uusimpien ProAgrian Lohkotietonittelu on turhaa. Rehunäytteitä kan- pankin 2013 tulosten mukaan heikoimnattaa ottaa riittävästi ja edustavasti man neljänneksen sato ja kustannukset jokaisesta rehuerästä ennen syötön olivat 5 300 kg ka/ha ja 29 c/kg ka ja aloittamista. Yhtä parhaan neljännektärkeää on ottaa sen 8 850 kg ka/ha näytteitä syötön Ilman rehuanalyysiä ja 14 c/kg ka. aikana vähintään Jos et vielä ole ruokinnan suunnittelu kerran kuukaudessa. mitannut nurmieon turhaa. Jo pelkkä säilörehun si satotasoa, tee se kuiva-aineen vaihteviimeistään ensi lu voi aiheuttaa selkeitä menetyksiä jos kesänä. Sen jälkeen voi laskea tuotansitä ei huomioida. tokustannuksia. Säilörehun tuotantoRehuanalyysi kertoo keskeiset asiat kustannukset (tukematon) vaihtelevat niin säilönnällisestä kuin ruokinnalli- Suomessa 15-45 c/kg ka, mikä on väkisestakin laadusta. Tuloksissa kannattaa rehukustannuksen vaihtelua suurempi. ANALYSOI REHUJA YMPÄRI VUODEN 20 Uusi Benemilk Booster mahdollistaa Benemilk-ruokinnan myös täysapetiloille, joiden ruokinta perustuu omaan säilörehuun, viljaan ja rypsiin. Tutustu ja huomaa vaikutus! AgroMakasiini 1/15 NAUTA Benemilk Booster Valtakunnan energiapitoisin rehu TEKSTI: MERJA HOLMA Aperuokintaan kehitetyn Benemilk Boosterin teho todennettiin tuoreessa Helsingin yliopiston kokeessa. EKM-tuotos kasvoi 2,4 kiloa. Uusi tuote sisältää Benemilkin vaikutukset erittäin tiiviissä muodossa, kahden kilon päiväannos riittää 30 kilon tuotokseen. B enemilk-tuotesarja on vähitellen kasvanut kattamaan kaikki ruokintamuodot. Valikoimassa on täysrehut erilaisten säilörehujen rinnalle, puolitiivisteet, tiiviste sekä robottitilojen Benemilk Robo. Uusi seosrehuruokintaa varten kehitetty Benemilk Booster sisältää Benemilk-vaikutuksen entistä tiiviimmässä muodossa, joten käyttötarve on vain viidennes täysrehusta. TUTKITUSTI TEHOKAS Benemilk-ruokinnan teho on todennettu useissa tieteellisissä kokeissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Uusimmassa Helsingin yliopiston kokeessa Benemilk Booster kohotti aperuokinnassa maitotuotosta 1,6 kiloa ja energiakorjattua EKM-tuotosta peräti 2,4 kiloa päivässä. Yliopiston kokeen apereseptit koostuivat säilörehusta, viljaseoksesta, rypsirouheesta, melassi- leikkeestä ja Melli-kivennäisestä. Koeryhmällä osa komponenteista korvattiin Benemilk Boosterilla siten, että molemmissa ruokinnoissa oli sama valkuaisen, tärkkelyksen sekä väkirehun määrä. KAKSI KILOA PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Uusi Benemilk Booster mahdollistaa Benemilk-ruokinnan myös täysapetiloille, joiden ruokinta perustuu omaan säilörehuun, viljaan ja rypsiin. Korvaamalla kaksi kiloa viljaa Benemilk-Boosterilla, saadaan appeeseen täysi Benemilk-vaikutus 30 kilon tuotoksessa. Tarkka aperesepti laaditaan rehuanalyysien perusteella. Benemilk Booster sisältää maissia, jonka ohitustärkkelyksellä on suotuisa vaikutus lehmän glukoosin saantiin. Tuotteessa on myös E-vitamiinia, biotiinia ja suojattua metioniinia, joilla on muun muassa vastustuskykyä parantavia vaikutuksia. MAITOTUOTOSTA LISÄÄVÄÄ ENERGIAA Seosrehun energiapitoisuutta on vaikea nostaa riittävän korkealle, jos säilörehu on vanhana korjattua. Benemilk Booster antaa mahdollisuuden paikata huonon säilörehun tai kevyen viljan energiavajetta. Boosterissa on energiaa peräti 17 MJ/kg ka. Seosrehutilat ovat havainneet jopa useiden kilojen tuotosnousuja keskimääräisessä päivämaidossa, kun energiaköyhän säilörehun ohelle appeeseen on lisätty Benemilk Boosteria. Niukka energian saanti kostautuu tuotoksissa ja tiinehtymisessä. Erityisesti lypsykauden alun energiavaje on kohtalokasta hedelmällisyydelle. Benemilk Booster vähentää piilevän ketoosin riskiä, jolloin kiimat näkyvät selvemmin ja siemennyksiä tarvitaan vähemmän. Benemilk Boosteria voidaan antaa energialisänä myös erillisruokinnassa esimerkiksi parsinavetassa tai lypsyasemalla. • KONTROLLI BENEMILK BOOSTER Maitoa kg 35,2 36,8 (+ 1,6 kg) EKM kg/pv 36,8 39,2 (+ 2,4 kg) Valkuaista g/pv 1 237 1 275 (+ 38 g) Rasvaa g/pv 1 534 1 682 (+ 148 g) Tutkimustulos on linjassa aiemmin julkaistujen kansainvälisten tutkimusten ja käytännön tiloilta saatujen Benemilk-tulosten kanssa. 21 22 NAUTA Hallittu kasvu kahden robotin tilaksi Hilja Raappana tuskin osasi unelmoida lehmämäärän huikeasta kasvusta ja kahden robotin navetasta ryhtyessään yrittäjäksi pienelle lypsykarjatilalle vuonna 1986. Määrätietoinen toiminta näkyy ensimmäisen robottikarjavuoden tuloksessa – yli miljoona litraa maitoa meijeriin. H ilja Raappana opiskeli aikoinaan ylioppilasmerkonomiksi ja ehti olla Oulussa töissä useita vuosia. Kun vanhempansa eivät enää jaksaneet pitää lehmiä, Hilja jäi Siikajoelle kotitilan jatkajaksi. Hilja ehti toimia tilalla kahdeksan vuotta yksin. Markku Raappana tuli isänsä kanssa Hiljalle rakennushommiin vuonna 1994 ja siitä alkoi vähitellen yhteinen suunta yrittämiselle löytyä. ASKEL KERRALLAAN ISOMMAKSI Hiljan ryhtyessä maidontuottajaksi tilalla oli yhdeksän lehmää, joiden keskituotos oli 5 500 kiloa. Laajennusten myötä lehmäluku vähitellen kasvoi. Karjamäärän lisääntyessä tuotoskin kohosi huikeaa vauhtia. Hilja kertoo ihmisten varoitelleen, että kyllä tuotos laskee eläinmäärän kasvaessa. Näin ei kuitenkaan käynyt Hiljan ja Markun navetassa. Vuonna 2005 ylitettiin jo 11 000 kilon keskituotos, lehmien luku oli viisinkertaistunut. Parsinavetassa oli enimmillään lähes 60 lehmää, joten lypsytyö alkoi jo käydä voimille. Vanhan navetan ahtaat tilat eivät olleet myöskään eläinten kannalta ihanteelliset. Vähitellen kypsyi ajatus uudesta navetasta ja lypsyroboteista. TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA Hilja ja Markku saivat lehmät uusiin Esimerkiksi uusi maitotankki ei ensin avariin tiloihin vuoden 2013 lokakuus- jäähdyttänyt kuten olisi pitänyt, joten sa, kun robottinavetta valmistui. Nuor- maitoa jouduttiin kaatamaan pois. Mekarjalle remontoitiin tilat vanhaan netykset jäivät tilan piikkiin. navettaan. Lehmiä on jo 120, mutta kesTietoa eri asioista pitää etsiä kaiken kituotos ei ole notaikaa. Esimerkiksi kahtanut, kuten usein robotin väkirehuanensimmäisen vuoden nostelusta hajosi Nyt osaa jo kuulostella aikana tapahtuu. rele, jolloin lehmät ropiseeko rehu, kun eivät saaneet rehua Meijeriin toimitettu lehmä tulee robotille. robotilta. Jos tämä maitomäärä ylitti enongelma olisi jäänyt simmäisenä täytenä robottivuonna ensi kerran reilusti mil- huomaamatta, olisi kierto hiipunut ja tuotos laskenut. Onneksi Hiljan ja Marjoonan kilon rajan. kun tarkan seurannan ansiosta tämäkin vika huomattiin nopeasti ja annostelu ALUN VAIKEUDET VOITETTU Ennen uuden navetan rakentamisen al- saatiin toimimaan, kun Markku vaihtoi kua piti jo tarkoin miettiä kaikki karjan releen. Nyt varastossa on ylimääräinen hoitoon ja ruokintaan liittyvät seikat. rele, sillä vika on jo kerran uusinut. - Nyt sitä osaa jo kuulostella, ropiMissä ja miten eri toimenpiteet toteutetaan. Umpeen laitettavat, umpilehmät, seeko rehu, kun lehmä tulee robotille, poikivat lehmät, vasikat, heruvat, lääkit- Hilja kertoo. tävät, sorkkahoidettavat ja siemennettävät vaativat omia toimenpiteitään. Kun LEHMÄT VOIVAT NYT HYVIN tavoitellaan korkeaa tuotosta, eläinten Lehmien ja hoitajien tottuminen vie hyvinvointi on vahvasti suunnittelua aikansa. Eläinmäärän nopea lisääntyohjaava tekijä. minen tuo uusia haasteita seurannan ja Vaikka suunnitteluvaiheessa on hoitokäytäntöjen osalta. Uuteen navetkaikki yksityiskohdat mietitty, uuden taan on jouduttu hankkimaan runsaasti navetan käynnistämisessä on usein poikivia hiehoja eri karjoista. Tartuntahiottavaa ja hienosäädettävää. Pieniä paine kasvaa ja eläimet herkistyvät inpuutteita ja vikoja saattaa alussa ilmetä. fektioille. AgroMakasiini 1/15 1. Hilja lukee lehmiä kuin avointa kirjaa ja huomaa heti, jos kaikki ei ole kunnossa. - Kun ongelmia huomataan, pitää niihin reagoida nopeasti. Näin voidaan välttää mahdolliset isommat ongelmat. Parasta uudessa navetassa on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. - Olosuhteet ovat kaikin puolin mukavammat. Lehmillä on vapaus ja tilaa liikkua. Toki omakin työ on muuttunut, kun ei enää tarvitse kyykkiä lypsyllä. Selkävaivat ovat vähentyneet, toteaa Hilja. APERUOKINTA VAATI HARJOITTELUA Pihaton myötä siirryttiin osittaiseen aperuokintaan. Muutos tuntui työläältä, kun vanhassa parsinavetassa ruokinta oli täysin automatisoitu. Markku on kuitenkin paneutunut appeen tekoon ja ruokintarutiinit alkavat olla hallinnassa. - Toki koko ajan joutuu seuraamaan, miten ape tekee kauppansa. Säilörehun laadun vaihtelut ovat haastavimmat. Kuiva-ainepitoisuuden heilahtelut voivat muuttaa appeen väkirehuprosentin suuntaan tai toiseen, mikä voi näkyä tuotoksessa ja lehmien aktiivisuudessa. Lannan löysyyttäkin saattaa ilmetä, jos 2. 1. 2. 2. 3. 23 Hilja Raappana on iloinen siitä, että maidon laatu on pysynyt erinomaisena myös ensimmäisen robottivuoden ajan. Maidon keskisolut jäivät viime vuodelta reilusti alle sadantuhannen. Raappanat saavat huhtikuussa hopeisen Walter Ehrström -mitalin maidon pysyttyä E-luokassa 20 vuotta. Markku Raappana tarkkailee lehmien appeen syöntimäärää. Tarvittaessa tarkennetaan reseptiä, jos rehu loppuu kesken tai sitä alkaa jäämään. 24 NAUTA Onnistuneen ruokinnan perustana on hyvä säilörehu ja tasainen ape. Maittavat ja aina saatavilla olevat rehut sekä hyvä hoito ja olosuhteet ovat terveiden ja hyvätuottoisten lehmien taustalla. säilörehu on märempää ja väkirehua kuluu oletettua enemmän. Appeeseen sekoitetaan nurmisäilörehun lisäksi omaa tuoresäilöttyä viljaa ja rypsiä sekä Melli-kivennäisiä ja Vita-Melliä. Appeen väkirehuprosentti on maltillinen, jotta kierto pysyy hyvänä. Raisioagron Heikki Ämmänpää säätää apereseptiä tarvittaessa säilörehuerien vaihtuessa. Robotille lehmät houkuttelee Benemilk Robo, joka on myös kohottanut maidon pitoisuuksia. Benemilk Roboa annetaan enimmillään 7-8 kiloa. Heikin työpari Eija Annola pitää huolen, että rehut ja kivennäiset eivät pääse loppumaan. TUOTOS YLI 11 000 KILOA Robottirehun korkea energiapitoisuus näkyy myös ensikoiden tuotoksessa. Uudessa navetassa eläinmäärän lisääntyessä lähes 2/3 osaa lehmistä on % ensikoita, joiden maitomäärällä on suuri painoarvo keskituotoksessa. Navetan 20 parasta ensikkoa lypsi viime vuonna keskimäärin 11 156 kiloa. Mielenkiintoista nähdä, miten tuotos kehittyy, kun ensikot poikivat toisen kerran. Koko karjan tuotos vuonna 2014 nousi 11 057 kiloon. Energiakorjattu maito lähentelee 12 000 kilon rajaa. Lehmien poikimaväli oli 394 päivää, mikä on erinomainen tilanne, kun karjamäärä on kasvanut ja tuotos huikean korkea. Sopivasta poikimavälistä huolimatta hedelmällisyys on Hiljalla seuraava parannuskohde. Siemennysten määrää pyritään vähentämään ja lepokauden pituutta lyhennetään. - Kun asioita halutaan parantaa, pitää valita yksi parannuskohde kerrallaan, korostaa Hilja. TILAN PITO ON TIIMITYÖTÄ Hilja ja Markku ovat toisiaan täydentävä tiimi tilan kaikissa töissä. Yli sata lypsävää sekä nuorkarja vaatii ison nurmialan. Viljelyksessä on yhteensä yli 200 hehtaaria, osa viljalla ja pääosa nurmella. Säilörehusta saatiin tälle sisäruokintakaudelle erinomainen sato, joten paalirehua liikenee myyntiinkin. Lähipeltojen rehut korjataan laakasiiloihin ja torneihin. Osa kaukaisemmista pelloista pakataan paaleihin. Viljasta osa kuivataan, osa säilötään tuoreena. Viljaakin on piisannut myyntiin. Joskus sitä on viety Raisioagron Ylivieskan tehtaallekin. Peltotöitä varten on kesäisin apuvoimaa, sillä iso osa tehdään omilla koneilla. Urkoitsijalla teetetään muun muassa puinnit, lietteenajo, kasvinsuojelu ja osa säilörehusta. Kesällä apuna on lisäksi Hiljan ja Markun tytär Elisa, joka käy toista vuotta lukiossa. Elisa on kiinnostunut lehmistä, joten epäilemättä hänellä on kiinnostus aikanaan jatkaa tilan pitoa. • BENEMILK ROBO -REHU KÄYTTÖÖN SYKSYLLÄ 2014 5,5 Rasva 5 Valkuainen 4,5 4 3,5 3 1.6. 2014 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Johanssonin lehmät nauttivat hyvästä hoidosta, ruuasta ja olosuhteista. Ne pääsevät jaloittelemaan Heisalan saaren rantalaitumille ympäri vuoden. 1.1.2015 4 015 AgroMakasiini 1/15 Lehmät palkitsevat taitavan managementin A TAVOITTEENA TASAINEN APE Johanssonilla lehmiä ruokitaan appeella sekä robotilla tarjottavalla maukkaalla houkutusrehulla. Appeessa käytetään pyöröpaalirehuja, mikä asettaa omat haasteensa tasaisen appeen valmistukselle. Toimintatavaksi onkin vakiintunut jokaisen lohkon ja sadon analysointi sekä eri satojen tasainen sekoittaminen. Käytetty säilörehu on myös sekä sulavaa että käymislaadultaan hyvää. Appeen tasaisuuden takaavat sekä kahdella pystyruuvilla varustettu apevaunu että appeeseen sopivat, hyvin sekoittuvat rehukomponentit. Kivennäinen on esisekoitettu viljaan eikä muita pieniä, huonosti tasaisesti sekoittuvia komponentteja appeeseen lisätä. APETTA AINA TARJOLLA Hyvät olosuhteet ja onnistunut ruokinta näkyvät kohonneissa pitoisuuksissa. TEKSTI: KATRI VIRTANEN KUVA: SONJA EK ndreas Johansson ja Sonja Ek pitävät lypsykarjatilaansa Paraisilla Heisalan saaressa. Tilalla lypsää noin 50 lehmää ja lypsyn hoitaa tätä nykyä robotti. Tilalla panostetaan lehmien ruokintaan ja olosuhteisiin. Rehu on laadukasta ja sitä on aina tarjolla. Lisäksi ensikoiden ja vastapoikineiden alkutaipaleesta huolehditaan tarkasti. Hoito, ruokinta ja olosuhteet muodostavat kokonaisuuden, mistä lehmät kiittävät kasvaneella maitotuotoksella, kohonneilla pitoisuuksilla ja ongelmattomalla tiinehtymisellä. Hyväkään ape ei auta, jos se ei ole lehmien ulottuvilla. Johanssonilla ape työnnetään useita kertoja päivässä turparivistön eteen ja käytännössä lehmillä on aina rehua saatavilla. Rehun ollessa jatkuvasti tarjolla paranee myös pötsin toiminta ja hapanpötsin riski pienenee. Terve pötsi ja hyvä syönti ovat avainasemassa, kun tavoitellaan korkeaa rehun hyväksikäyttöä ja hyvää tuotosta. Jatkuvasti tarjolla oleva rehu on myös pitänyt navetan tunnelman rauhallisena ja lehmät stressittöminä. Häirintää ja kilpailua ei Johanssonin navetassa esiinny. 25 TÄYDENNYKSEKSI HYVÄ HOUKUTUSREHU Apetta täydentää robotin houkutusrehu. Robotilla tarjolla on Benemilk Robo. Benemilkin syöttö aloitettiin tilalla viime syksynä ja valinta on ollut varsin onnistunut. Yhdessä muiden rehujen ja huolellisen hoidon kanssa Benemilkillä ollaan saavutettu sekä maitotuotoksen että pitoisuuksien huikea nousu. Benemilk Robo on myös maittanut lehmille hyvin ja robotilla käydään ahkerasti. LEHMIEN RYHMITTELY TÄRKEÄÄ Johanssonin navetassa on huomioitu myös lehmien ryhmittelyn tärkeys. Ensikoiden ja vastapoikineiden lehmien olosuhteet ovat erinomaiset. Eläimillä on oma osastonsa, kabinetti, missä tilat ja olosuhteet antavat hyvät eväät tuottoisaan lypsykauteen ja onnistuneeseen tiinehtymiseen. Kabinetin puolella ensikot ja vastapoikineet saavat runsaasti tilaa ja rauhaa sekä yksilöllistä ruokintaa. Näin voidaan turvata runsaan levon määrä, minimoida stressi ja mahdollisiin terveysongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. Myös suunnitelmanmukaisen rehumäärän sekä energian saanti turvataan. Ensikot pyritään siirtämään pihaton puolella aina ryhmässä tai pareittain. Tämä on todettu hyväksi toimintatavaksi; ensikot ovat rohkeampia ja oppivat nopeasti robotille. Lisäksi myös pihaton puolella makuuparsia on riittävästi kaikille eikä ylitäyttöä tehdä. TAVOITTEENA LISÄÄNTYNEET MAITOLITRAT Seuraavaksi Johanssoneilla keskitytään appeen entistä parempaan optimointiin ja eri ryhmien ruokintatarpeiden täyttymiseen. Tavoitteena on vielä parantaa runsastuottoisten lehmien huipputuotoksia ja keskittyä poikimisen jälkeisen ruokinnan suunnitteluun. Maidon tuottajahinnan lasku puhututtaa monia. Johanssoneilla asia huomioidaan keskittymällä tuottamaan lisää laadukasta maitoa korkeilla pitoisuuksilla. • 26 1. 1. 2. 2. Lisääntynyt lepoaika nostaa tuotosta. Ruokintakäytännöt ja navetan olosuhteet vaikuttavat tuotokseen. Jotkut tilat pääsevät korkeisiin tuotoksiin ja toisilla tuotos laahaa. Erot voivat samasta rehusta huolimatta kasvaa useisiin kiloihin päivässä. R ehun määrä ja saatavuus ratkaisevat ison osan tuotoksesta. Vaikka rehu olisi hyvälaatuista ja sisällöltään optimaalista, eivät lehmät lypsä, jos rehua ei ole riittävästi. Lehmän tehtävä ei ole puhdistaa pöytää. Pöydällä pitää olla vielä vanhaa rehua jäljellä, kun se puhdistetaan ennen uuden rehun jakoa. KOETILOJEN KESKIMAIDOSSA HUIMA ERO Espanjassa tehtiin koe, jossa 47 tilalle toimitettiin rehutehtaasta saman reseptin mukaista apetta. Kokeessa oli yli 3 000 lehmää. Tilojen välinen ero oli ääripään tilojen välillä peräti 13 kiloa maitoa/pv/lehmä. Parhaalla tilalla keskimaito oli 33,8 kiloa, heikoimmalla 20,6 kiloa (Bach ym. 2008). Tiloilta kartoitettiin useita ruokintaja hoitokäytäntöihin liittyviä tekijöitä. Eniten maitotuotokseen vaikutti rehujen saatavuus, eli paljonko lehmille annettiin rehua. Ne tilat, joilla rehua riitti aina vapaasti ja jätettäkin kertyi putsattavaksi, tuottivat eniten. Rehun työntely lehmien ulottuville paransi myös tuotosta. Olosuhteiden merkitystä ei voi väheksyä. Ylitäyttö pienentää maitomäärää. Kun makuuparsia on enemmän suhteessa lehmiin, tuotos kasvaa. Väljässä navetassa lehmillä on enemmän aikaa levätä ja syödä, joten ne myös lypsävät paremmin. LEHMÄN TEHTÄVÄ EI OLE PUTSATA PÖYTÄÄ Jos rehua jaetaan liian vähän, lehmät ovat syöneet kaiken, eikä puhdistetta- AgroMakasiini 1/15 NAUTA 27 Rehua pitää olla vapaasti tarjolla TEKSTI: MERJA HOLMA KUVAT: PÄIVI VOLANTO vaa jää. Tämä näkyy maitomäärässä ja Säilörehun alhaista sulavuutta voidaan 3-4 viikon kuluessa kuntoluokan lasku- kompensoida väkirehumäärää lisääna. Rehua pitää olla tarjolla 24/7 eli joka mällä, mutta huonoa käymislaatua ei päivä kaikkina vuorokauden aikoina. voida korvata millään. Jos säilörehun Jätettäkin pitää jäädä päivittäin siivot- käymislaatu on huono, näkyy se myös tavaksi 3-5 prosenttia, silloin tiedetään, maitotuotoksessa ja robottikäynneissä. Lehmien aktiivisuus laskee. että rehua on annettu tarpeeksi. Jos lehmä ei ole vuorokauteen saanut riittävästi syötävää, voidaan se ha- PUHDASTA JUOMAVETTÄ TARJOLLE vaita pötsin täyteisyydestä. Vasemman Korkeatuottoinen lehmä tarvitsee palpuolen nälkäkuopan kohdalla on syvä jon vettä. Veden laadun pitää olla samaa, kolmiomainen kolo niin sanottu vaa- jota itsekin juomme. Eli juoma-altaissa ran kolmio (Vetvice). Rehua saattaa olla tai kupeissa ei saa olla sontaa ja rehuruokintapöydällä jäljellä runsaasti, mut- jäänteitä. Veden pitää olla joka päivä ta lehmät eivät ylety siihen, puhdasta ja siksi rehua pitää työnnellä raikasta. Juolehmien ulottuville. Rehua pitää työnnellä ma-altaiden Jos rehua annetaan liian puhtaus pilehmien ulottuville. vähän ja se loppu kesken, tää varmisahmivat vahvimmat lehmät taa päivittäin. seuraavalla ruokintakerralla liian ison Jos vettä ei juoda tarpeeksi, vähenee annoksen, jolloin pötsin pH laskee ja syönti ja tuotos. rehun hyötysuhde huonontuu. Sonta Juoma-altaiden sijainti vaikuttaa löystyy ja sonnassa on sulamattomia re- juontimäärään. Jos allas on ahtaalla hupartikkeleita. käytävällä, eivät arat lehmät uskalla tulla juomaan riittävän usein. Jos allas on MIKÄ ON SÄILÖREHUN KÄYMISLAATU? sijoitettu hyvin korkealle, ei siihen tule Jos karkearehun käymislaatu on huo- sontaa, mutta lehmät eivät myöskään no, ape jää syömättä, vaikka rehua olisi siitä pääse vapaasti juomaan. Väljällä vapaasti tarjolla. Lehmät voivat seisos- käytävällä sontimisongelma vähenee, kella pöydän ääressä ikään kuin rehua vaikka allas sijoitetaan lehmille ihanodotellen, mutta eivät halua syödä. Yk- teelliselle juomakorkeudelle. sittäiset lehmät saattavat kaivella appeen seasta väkirehun murusia. LEHMÄ TARVITSEE TILAA RUOKAILUUN Seosrehuruokinnalla karkearehun Lehmä on laumaeläin. Se haluaa syödä laatu on vielä oleellisempi tekijä kuin ja levätä samaan aikaa kuin muutkin. erillisruokinnassa, jossa säilörehun Kaksirivisessä navetassa lehmillä on huonot kohdat voivat jäädä pöydälle, mahdollisuus syödä yhtä aikaa. Nelmutta eivät välttämättä pilaa koko rehu- järivisessä navetassa ruokintatilaa on määrää. Aperuokinnassa huono säilöre- liian vähän, joten pöydän ääreen päähu pilaa koko vaunullisen rehua. sevät ensin arvoasteikon ylemmät leh- mät. Aremmat lehmät ja ensikot jäävät seisoskelemaan ja odottelemaan vuoroaan tai makaamaan, kunnes parhaat palat on jo syöty. Kun ruokintapaikkoja on niukasti, rehun syöntimäärä jää pienemmäksi. Tämä näkyy matalampana tuotoksena ja kuntoluokkana. Ihannetilanteessa lehmät käyvät syömässä 12 kertaa vuorokaudessa samansisältöistä rehua, jota ei ole lajiteltu. Tällöin pötsin pH pysy vakaampana ja hapanpötsin riski vähenee. Rehujen hyväksikäyttö on parhaimmillaan, kun pötsin toiminta on turvattu. Jos appeessa on pitkiä kuituisia korren pätkiä, jäävät ne viimeisten ruokailijoiden syötäväksi. Ensimmäiset lehmät puolestaan popsivat väkirehupartikkelit ja kärsivät enemmän hapanpötsiongelmista. MAITO MUODOSTUU LEHMÄN LEVÄTESSÄ Tutkimuksissa on osoitettu, että lehmän makuuaika korreloi sorkkaterveyden ja tuotoksen kanssa. Tervejalkaiset eläimet ovat aktiivisempia, käyvät useammin syömässä ja lypsyllä. Hyvissä olosuhteissa, joissa tilaa ja makuupaikkoja on riittävästi, lehmä lepää jopa 14 tuntia vuorokaudessa. Makuuparsien mukavuuteen kannatta siis panostaa. Syväpetien suosio kasvaa maailmalla. Hiekkapedit ja olkipedit vähentävät hiertymiä ja sorkkaongelmia. Ainakin vastapoikineille lehmille on suositeltavaa järjestää olkipehku tai syväpeti, jotta stressi voidaan minimoida ja eläin saadaan nopeasti syömään. Vastapoikineiden ja ensikoiden oma erillinen ryhmä lisää lepoaikaa, syöntiaikaa ja tuotosta. • 28 NAUTA 1. Tasalaatuinen ape pitää tuotoksen korkealla I TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA hannetilanteessa navetassa on ruokintatilaa riittävästi ja tasalaatuista apetta aina tarjolla. Lehmät käyvät tällöin syömässä useita kertoja päivän aikana. Tosielämässä ei aina päästä ihannetilanteeseen. Kun appeen vaihtelun syihin paneudutaan, voidaan ongelmia vähentää. Hyvin pienet apekomponetit aiheuttavat usein tuotoshäiriöitä, joten ne kannattaa esisekoittaa ennen appeeseen laittoa. Vaikka ape olisi tasalaatuista, voi ruokintatilan niukkuus vähentää syöntikertoja, jolloin rehua ahmitaan nopeasti ja enemmän, kun päästään ruokintapöydän ääreen. Toisaalta ape voi loppua kesken tai sitä ei ole työnnetty lehmien ulottuville, jolloin syöntiin tulee pitkiäkin taukoja. APERESEPTIÄ PITÄÄ SÄÄTÄÄ Säilörehun kuiva-ainepitoisuuden muutos aiheuttaa eniten appeen vaihtelua, vaikka muut komponentit olisikin saatu tasaisesti seokseen. Kuiva-aine kannattaa määrittää ainakin kerran viikossa, joko laittamalla rehunäyte maitoauton mukaan tai mittaamalla se itse mikrouunilla. Apereseptiä pitää säätää kuiva-aineen muuttuessa, muuten väkirehuprosentti ja kaikkien ravintoaineiden osuus vaihtelee. Kaikista appeen komponenteista tarvitaan analyysitiedot. Myös sivutuotteissa analyysit voivat vaihdella. Esimerkiksi satamarypsin valkuaispitoi- suus vaihtelee laivakohtaisesti. Apereseptiä kannattaa säätää rypsierän vaihtuessa. Kun otetaan valmis valkuaisseos rehutehtaasta, on siinä jo optimoitu mahdolliset rypsin ynnä muiden aineiden muutokset, joten koostumus on aina tasainen. Raisioagron Opti-Maituri 34 mure on nimenomaan appeeseen tarkoitettu helposti sekoittuva hygieeninen valkuaisseos. PITKÄ KUITU SILPUTTAVA Pyöröpaalirehut voivat olla haastavia appeen teossa. Jos kuitupartikkelit ovat pidempiä kuin lehmän kielen leveys, pääsee lehmä helposti poimimaan appeesta väkirehukomponentit, jolloin pitkä kuitu jää viimeisenä syömään tulevien pötsin täytteeksi. Olkea tarvitaan rakenteen tuojaksi, jos säilörehu on hyvin märkää mössä tai sen NDF-pitoisuus jää erittäin alas. Oljen määrää ei kannata nostaa liian suureksi, koska se vie tilaa energialta ja valkuaiselta. Muutama sata grammaa, puolisen kiloa, voi parantaa pötsin olosuhteita. Olki on kuitenkin silputtava etukäteen, jotta se saadaan tasaisesti appeeseen. APEVAUNUN OLTAVA KUNNOSSA Apevaunuja ostetaan monesti käytettynä. Kannattaa tarkistaa mikä on silppuavien terien kunto. AgroMakasiini 1/15 NAUTA 1. 2. Lehmän syömä rehuannos vastaa harvoin täysin apereseptiä. Vaihtelun vuoksi maitomäärät heilahtelavat ja osalla lehmistä on ripulia. Appeen tasaisuuteen kannattaa panostaa. Tarvittaessa ne pitää uusia. Kierrosnopeudella on myös iso vaikutus. Jos sekoitusaika pidetään vakiona ja kierrosnopeus vaihtuu, on sekoitustulos aivan erilainen. Vaunun ylitäyttö voi myös vaikeuttaa sekoitusta. Tietyissä vaunutyypeissä joudutaan jättämään pinta alemmaksi, jotta sekoitustulos olisi riittävän hyvä. Komponettien annostelujärjestys, annostelukohta vaunuun sekä nesteiden lisäys voivat vaikuttaa sekoituksen tasaisuuteen. 3. 1. 2. 3. Hyvin pieniä komponentteja voi olla haasteellista saada tasaisesti appeeseen. Ne kannattaa esisekoittaa keskenään ennen appeeseen laittamista. Kun ape vastaa reseptiä ja on koostumukseltaan tasalaatuista, lehmät pysyvät terveenä ja lypsävät hyvin. Appeen pitää olla tasalaatuista. Raisioagro tutkii appeen tasaisuutta seulomalla ja analysoimalla appeen rakennetta ja koostumusta. LAATUA TUTKITAAN SEULOMALLA Appeen koostumuksen tasaisuutta voidaan arvioida seulonnalla. Kun ape on jaettu pöydälle, otetaan siitä tasaisin välein edustavat näytteet, jotka seulotaan ja eri fraktioiden osuudet punnitaan. Näin nähdään, miten vaunu on pystynyt sekoittamaan eri komponetit tasaiseksi. Ylimmälle seulalle jäävät pitkät kuidut, keskitasolle pienemmät kuitupartikkelit ja osa sivutuoteista, pohjalle kasautuu hieno aines. Jos ape on epätasaista, voi pöydän alkupään lehmille tulla enemmän väkirehua kuin loppupäässä. Alimalle tasolle jäävästä hienosta aineksesta nähdään helposti analysoimalla, miten tasaisesti kivennäiset ja pienet komponentit ovat appeeseen sekoittuneet. Raisioagrolla on käytössä aidot PennState yliopiston kehittämät seulastot. PIENET KOMPONENTIT KANNATTAA ESISEKOITTAA Ruokinnallisia ongelmia voi ilmetä, jos appeeseen lisätään hyvin pienen annoksen komponentteja. Niitä on vaikeaa saada tasaisesti. Mikäli tila haluaa käyttää erikseen kalkin ja suolan sekä hyvin pieniä vitamiini-hivenainepremixejä, kannattaa ne esisekoittaa ennen appeeseen laittamista. Suomessa valmistetuissa täyskivennäisissä kalkki on järkevää lisätä jo tehtaalla, koska sen kuljetusmatka jää lyhyeksi verrattuna tuontikivennäisiin. Raisioagrolla on uudistettu apetilojen kivennäisohjelma, joissa on mukana kaikki tarvittavat pikkuaineet. • 29 30 Melli – täyskivennäisten uusi tuotevalikoima Raisioagron Melli-täyskivennäisten tuotevalikoima on uudistunut ja laajentunut. Olemme kehittäneet entistä parempia kivennäisiä karjoille, joissa lehmien tuotostavoitteet ovat korkeat. MELLI-TÄYSKIVENNÄISET UMPIKAUSI Kalsium-Melli TMR Seleeni-E-Melli TMR Fosfori-Melli TMR Kiima-Melli TMR Umpi-Melli TMR KASVATUSKAUSI Kasvu-Melli TMR LYPSYKAUSI Tuotteen nimi kertoo mihin tarkoitukseen kivennäinen soveltuu. Kirjainyhdistelmä TMR ”Total Mix Ration” tarkoittaa, että kivennäinen sopii olomuodoltaan hyvin appeeseen sekoitettavaksi. NAUTA AgroMakasiini 1/15 31 Kiimat kateissa? TMR-Mellit tueksi Hedelmällisyyden hallinta on suuri haaste karjakoon kasvaessa. Pitkittynyt poikimaväli verottaa tuotosta ja tilan kannattavuutta. Raisioagron uudet TMR-Mellit tukevat lehmän hyvinvointia ja hedelmällisyyttä. S ystemaattinen ja harjaantunut kiimantarkkailu vaikuttaa oleellisesti lehmän poikimaväliin. Myös poikimisen ajan sairauksilla, olosuhteilla ja ruokinnalla on merkittävä vaikutus tiinehtymistulokseen. Ihanteellisessa tilanteessa lehmä poikii säännöllisesti alle 400 päivän välein, ja karjan keskimääräinen aika poikimisesta on 160-170 päivää. Poikimavälin pitkittyessä tuotos kärsii, koska suurempi osa lehmistä on lypsykauden lopulla. Käytännössä siemennykset kannattaa aloittaa jo 50-60 päivää poikimisesta, kun lehmä näyttää kiiman. Korkeatuottoisen lehmän umpikautta voidaan lyhentää 45 päivään, jotta umpeutusta ei tarvitse tehdä liian korkeasta maidosta. UMPI-MELLI TMR POIKIMISEN AJALLE Umpikauden ruokinnalla vaikutetaan kalsiumaineenvaihduntaan, juoksutusmahan siirtymän riskiin, jälkeisten jäämiseen, pötsin happamoitumiseen, sorkkaongelmiin ja ketoosiin. Uusi Umpi-Melli TMR varmistaa ummessa olevan lehmän tasapainoisen kivennäisruokinnan. Jo 100 gramman päiväannoksesta lehmä saa riittävän TEKSTI: MERJA HOLMA määrän magnesiumia sekä 1000 mg E-vitamiinia ja orgaanista seleeniä, joiden tiedetään vähentävän jälkeisten jäämisen riskiä ja parantavan vastustuskykyä. Magnesiumia tulisi saada 0,3–0,4 prosenttia rehuannoksen kuiva-aineesta, jolloin pienennetään piilevän poikimahalvauksen riskiä. Umpikauden appeeseen kannattaa lisätä myös pieni määrä viljaa, jonka tärkkelys valmentaa pötsimikrobeita herutuskauden ruokintaan. Lisäksi tarvitaan olkea, jotta energia ei kasva liikaa. Rypsillä säädetään valkuainen. Erillisruokinnassa tärkkelys saadaan kevyellä tunnutusruokinnalla. KIIMA-MELLI TMR KOKO LYPSYKAUDELLE Kiima-Melli TMR:n sinkistä, kuparista ja mangaanista puolet on orgaanisessa kelaattimuodossa, myös seleenistä on suuri osa orgaanista seleenihiivaa. Orgaanisten hivenaineiden lisäksi Kiima-Mellissä on korkea biotiinin pitoisuus, joten sorkkaterveyttä edistetään monella tavalla. Orgaanisen seleenin ohella korkea E-vitamiinitaso auttaa infektioita vastaan. Nimestään huolimatta Kiima-Melli TMR sopii koko lypsykauden kivennäiseksi. Erityisesti korkeatuottoiset leh- mät hyötyvät siitä. Kiima-Melli TMR:ää voidaan antaa myös siemennysikää lähestyville hiehoille. Hiehot hyötyvät orgaanisista hivenaineista muutenkin kuin tiinehtyäkseen. Sorkkien kehitykseenkin niillä on myönteinen vaikutus. TMR-MELLIT TASAISESTI APPEESEEN Jos appeeseen lisätään erikseen kalkkia, suolaa ja hivenaine-vitamiinivalmistetta, kannattaa pienet komponentit esisekoittaa kalkin kanssa ennen lisäystä. Appeen koostumus on tasaisempi, jos hyvin pieniä aineksia ei lisätä sellaisenaan. TMR-Melleissä on mukana kalkki ja suola, jolloin niiden annostelusta saadaan tarkempaa. Näin vältytään epätasaiselta ruokinnalta, joka lisää ripuleita ja muita ruokinnallisia häiriöitä. Umpi-Melli TMR:n ja Kiima-Melli TMR:n lisäksi valikoimaan kuuluu Kalsium-Melli TMR. Seleeni-E-Melli TMR, Fosfori-Melli TMR sekä Kasvu-Melli. TMR-Mellejä voidaan antaa myös erikseen säilörehun päälle ”top dressing” -menetelmällä. Erityisesti Umpi-Melli TMR käy myös erillisruokintaan, kun se jaetaan säilörehun tai perusappeen päälle. TMR-Mellit ovat täyskivennäisiä, joten niiden syönti ei nouse liian suureksi vapaalla annostelulla. 32 ORGAANISET HIVENAINEET TUKEVAT TIINEHTYMISTÄ Orgaaniset hivenaineet tukevat eläimen vastustuskykyä vähentäen siten esimerkiksi utaretulehduksen riskiä. Ne edesauttavat sorkkaterveyttä sekä hedelmällisyyttä. Erityisesti korkeatuottoiset eläimet hyötyvät orgaanisista hivenaineista. Sinkkilisä vähentää alkioiden varhaiskuolemien määrää. Sitä tarvitaan myös normaalien kiimakiertojen toimintaan. Sinkin puutos aiheuttaa ihomuutoksia ja karvattomuutta, sillä on vaikutusta myös kohdun pintakudokseen. Sinkki ja kupari säätelevät sorkan keratinisoitumista eli sorkka-aineksen muodostumista. Sinkki myös edesauttaa vaurioituneiden kudosten parantumista tehostamalla kudosten uusiutumista. Kuparilla on myös rooli kiimojen näkymisessä ja tiinehtymisessä. Mangaanilla on yhteys sukupuolihormonien määrään, siksi sen puute lisää hedelmällisyysongelmia. ENERGIAN PUUTE HIIVUTTAA HORMONITOIMINTAA Lypsykauden alun negatiivinen energiatase ja lehmän laihtuminen vaikuttavat suoraan hormonitoimintaan ja hedelmällisyyteen. Erityisesti ensimmäisen kuukauden aikana energian puutteen aiheuttaman piilevä ketoosi huonontaa hedelmällisyyttä. Lypsykauden alussa kannattaa panostaa energiapitoisiin väkirehuihin. Suojatut rasvahapot tuovat rehuihin energiaa ilman pötsin happamoitumista. Valkuaisen määrän ja laadun sekä kivennäisten hivenaineiden ja vitamiinien tiedetään osaltaan vaikuttavan tiinehtymiseen. Jos ruokinnassa on liikaa helppoliukoista valkuaista, voivat kohdun olosuhteet muuttua sikiön kannalta negatiiviseen suuntaan. Säilörehun sopiva raakavalkuainen on 13–15 prosenttia. Lypsykauden alussa tarvitaan lisäksi hyvälaatuista rouhevalkuaista, joka lisää syöntihalukkuutta ja parantaa lehmän energiatasetta. Stressi hiivuttaa hormonitoimintaa. Hyvät olosuhteet parantavat lehmän viihtyvyyttä ja vähentävät stressiä, jolloin myös hormonitoiminta tehostuu. Lehmien liikunta ja ulkoiluttaminen voimistavat kiiman oireita, jolloin on helpompi valita oikea siemennysajankohta. Hyvä jaloittelutarha on talvikaudella erinomainen apu kiimantarkkailuun etenkin parsinavetassa. • NAUTA AgroMakasiini 1/15 Melli-Piristeestä potkua vastapoikineelle lehmälle TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VOLANTO Poikinut lehmä tarvitsee alkavaan maidontuotantoonsa paljon energiaa, jota se saa veren sisältämästä glukoosista. Negatiivisen energiataseen seurauksena on maitotuotoksen lasku. Pahimmillaan lehmä joutuu ketoosiin. Poikimisen aikaan lehmä kärsii helposti nestevajauksesta, koska sen elimistöstä poistuu suuri määrä nesteitä, jopa 70 litraa. Jotta vastapoikinut lehmä välttyisi nestehukalta ja veren glukoositaso pysyisi tarpeeksi korkealla, on tärkeää antaa lehmälle nopeasti sekä vettä että energiaa. NOPEASTI IMEYTYVÄÄ ENERGIAA Melli-Piriste -jauheesta tehdystä juomasta vastapoikinut lehmä saa runsaasti nopeasti imeytyvää energiaa. Melli-Piristeen energialähteet dekstroosi, herajauhe, laktoosi ja rasva auttavat lehmää pitämään veren glukoositasoa ylhäällä. Pötsin mikrobit fermentoivat energian lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka imeytyvät nopeasti suoraan pötsistä. Nopeasti imeytyvä energia takaa veren korkean glukoosipitoisuuden, jota tarvitaan maidontuotantoon. Lisääntynyt energian saanti pienentää eläimen riskiä sairastua ketoosiin. TÄRKEÄ SUOLATASAPAINO Melli-Piristeen sisältämät elektrolyyttisuolat pystyvät korvaamaan elektrolyyttejä, joita lehmä menettää poikiessaan hikoilun ja nesteiden poistumisen kautta. Elektrolyyttilisäys palauttaa veren ja suoliston suolatasapainon ja siten ylläpitää lehmän hyvää ruokahalua. Runsas vedenjuonti ehkäisee nestehukkaa, juoksutusmahan kiertymää ja jälkeisten kiinnijäämistä. • Näin valmistat energiajuoman Melli-Piriste -jauhetta sekoitetaan 0,5-1 kiloa 15 litraan lämmintä vettä (40°C). Energiajuoma annetaan lehmälle välittömästi poikimisen jälkeen. Juoma on erittäin maittavaa, joten lehmä juo sitä mielellään. Lisäksi lehmälle tulisi tarjota 15 litraa haaleaa vettä, jotta varmistutaan eläimen riittävästä nesteen saannista. Melli-Piristettä saa 10 kilon ämpäreissä. Voit tilata sitä Raisioagron verkkokaupasta, vaikka useamman kappaleen, koska tuote säilyy kaksi vuotta valmistuksesta. 33 34 Marttilan tila Lammilla on vanha sukutila vuodelta 1685. Historiaa on paljon takana ja varmasti tulevaisuutta runsaasti edessä, sillä uusi kahden robotin navetta valmistui tilalle marraskuussa 2014. NAUTA Hiljaisessa robottinavetassa on hyvä olla TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VOLANTO M arjut ja Ville Marttilan yhteiselämä alkoi, kun Marjut muutti tilalle vuonna 2002. Nyt perheeseen kuuluvat myös kolme tytärtä; Kaisa, Anna ja Liisa. Peltoa on viljelyssä vuokramaineen noin 150 hehtaaria. Pääosa pellosta on nurmella, osa vehnällä ja kauralla, ja 1. 1. 2. kolmen vuoden tauon jälkeen alkaa sokerijuurikkaan viljely. RUOKINTA ON AUTOMATISOITU Uudessa navetassa on kaksi Lelyn lypsyrobottia ja tarvittaessa tila kolmannelle robotille. Ruokinta on automatisoitu. Lely Vector sekoittaa ja jakaa rehut Marttiloiden navetassa Lely Vector jakaa rehut suunnitelman mukaisesti. Navetassa vallitsee hiljaisuus, eläimet vain syövät, käyvät lypsyllä ja nukkuvat. Kaikesta näkee, että niillä on hyvä olla. Vasikoiden vieroitus tapahtuu vähitellen juomaautomaatilla. Pikku-Mullin Herkku ja laadukas heinä varmistavat pötsin kehittymisen. 2. AgroMakasiini 1/15 ennalta annetun suunnitelman mukaisesti. Rehuseoskomponentit, lähinnä säilörehu ja kuiva heinä, laitetaan niille varattuihin ruutuihin rehukeittiöön, josta laite annostelee halutun määrän karkearehua appeeseen. Väkirehut tulevat siiloista. Lely Vector paitsi sekoittaa ja jakaa rehun, se käy myös tarkastamassa määräajoin onko rehua tarpeeksi syöttöpöydällä. Tarvittaessa laite täydentää tyhjät kohdat tuoreella appeella. Samalla se lakaisee pöydällä olevaa apetta lähemmäksi lehmiä. Automatisoidun ruokinnan takia syömätöntä apetta jää kaiken kaikkiaan aika vähän. Lypsylehmien ruokintapöydälle jäänyt syömätön ape siivotaan joka toinen päivä nuorkarjalle. Nuorkarja ja hiehot syövät rehunsa tarkkaan, siksi niillä siivouskertoja tarvitaan harvemmin. Ape sisältää säilörehun lisäksi Raimix Vilja –rehua, ja valkuaista seokseen tuo Opti-Maituri 34 -tiiviste. Lisäksi appeeseen sekoitetaan hivenen kuivaa heinää. Lypsyroboteilta lehmät saavat Benemilk Roboa, jolla nostetaan maitomäärää ja pitoisuuksia. Korkeatuottoiset lehmät käyvät robotilla noin viisi kertaa vuorokaudessa. Ne saavat Benemilk Roboa maksimimäärän, eli 7,5 kiloa. Kivennäiset annostellaan appeeseen hoppereiden eli erillisten syöttösuppiloiden avulla. Lypsylehmät saavat Kalsium-Melli TMR:ää ja umpilehmät Tunnu-Melliä. HALLITUSTI TÄYSMAITOA VASIKOILLE Vasikat ovat ternimaitovaiheen ajan yksilöhäkeissä, ja juotto tehdään käsin. Noin viiden päivän jälkeen vasikat siirretään ryhmäkarsinaan, jossa ne saavat juottoautomaatin kautta RYHMITTELY TARKENTAA RUOKINTAA täysmaitoa koko juottokauden ajan. Tilan eläimet voidaan jakaa kuuteen - Näin on hyvä, Marjut toteaa lyhyesti. erilaiseen ryhmään. Oman appeensa Vasikat saavat kahden kuukauden saavat lypsylehmät, ummessa olevat, ajan kahdeksan litraa päivässä maitoa, tiineet ja siemennysikäiset hiehot. Li- mikä on peräisin poikineilta ja umpeen säksi nuorkarja on jaettu kahteen ryh- meneviltä lehmiltä. Vieroitus tapahtuu mään ikänsä perusteella. Ryhmittelyn juoma-automaatin avulla portaittain avulla ruokinta tarkentuu. Päästään reilun kahden viikon aikana. pois yli- tai aliruokinnasta ja säästetään Kun maidon saanti vähenee, vasikat rehukustannuksissa. alkavat syödä entistä enemmän Pik- 2. 35 ku-Mullin Herkkua. Sitä on koko ajan vapaasti saatavilla. Vieroitus on hyvin lempeä, ja vasikkaosastolla vallitseekin täydellinen tyytyväisyys. SUUNNITTELU INVESTOINNISSA TÄRKEÄÄ Alkujaan Marttiloilla oli lehmiä sekä Villen että Marjutin kotitilalla. Marjut oli mielinyt uutta navettaa jo tovin. Kohtalon sormi puuttui peliin. Päätös jatkamisesta tai lopettamisesta tuli konkreettisesti eteen vuoden 2013 kesällä, jolloin Marjutin kotitilan navetta tuhoutui tulipalossa. Uuden navetan suunnittelu vaati erilaisten vaihtoehtojen kartoittamista ja paneutumista sopivien ratkaisujen löytämiseen. Marttiloita päätösten teossa helpotti vierailut muilla robottitiloilla. Heille oli myös alusta asti selvää, millaisen navetan he haluavat: kaikkien eläinten pitää olla sama katon alla. Kahden vuoden aktiivisen navettasuunnittelun tulos oli kaikkien nähtävänä 13. marraskuuta 2014, jolloin pidettiin uuden robottinavetan avajaiset. Pari päivää avajaisten jälkeen kaikki lehmät olivat jo navetassa. Marjutin vastaus kysymykseen mitä olisitte tehnyt toisin on yksituumainen. - Mitään ei ole tarvetta muuttaa. Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. • 36 1. 1. 2. 2. Benninghoffin tilalla on 800 lehmää, suunnitelmissa on vielä 500 paikan laajennus. Karjan keskituotos oli viime vuonna 12 500 kiloa, poikimakertoja on yli kolme. Tila on palkittu eläinten hyvästä hoidosta. Navettojen katot on peitetty aurinkopaneeleilla. Tilalla panostetaan lehmien hyviin olosuhteisiin sekä tehokkaaseen ruokintaan. Lehmien appeen pääkomponentti on maissisäilörehu. Myös vilja on jauhettua maissia. Korkeatuottoisten ape suunnitellaan 45 kilon tuotoksen mukaan. AgroMakasiini 1/15 NAUTA 37 Isossa huippukarjassa tarvitaan vahvaa osaamista Saksalaisella Benninghoffin tilalla lehmien hyvän kestävyyden ja korkean elinikäistuotoksen salaisuus on umpilehmien ja vastapoikineiden hoitokäytännöissä ja olosuhteissa. M arc Benninghoff oli 29-vuotias astuessaan kotitilan johtoon vuonna 2001. Tällöin karja koostui 75 lehmästä. Laajentuminen on tehty askel askeleelta, jotta velkataakka ei kasva liikaa. Tosin meikäläisen mittapuun mukaan laajennusvauhti on ollut huima. Kymmenen vuoden aikana lehmämäärä on kasvanut sadasta kahdeksaan sataan. VASTAPOIKINEILLE OMA NAVETTA Ensimmäinen iso investointi oli 400 lehmän pihatto sekä 2x16 kalanruotolypsyasema. Tämän jälkeen panostettiin poikineisiin lehmiin ja rakennettiin uusi ”fresh cow”-navetta. Kolme vuotta myöhemmin toteutettiin vielä 300 lehmän lisänavetta. Laajentumisten jälkeen karjamäärä kasvoi 800 lehmään. Näiden lisäksi rakennettiin vielä biokaasulaitos. Tänä vuonna on tarkoitus käynnistää seuraava laajennus 500 lehmälle. Sen jälkeen laajennukset saavat Marc Benninghoffin mukaan riittää. Olosuhteilla ja ruokinnalla on suuri vaikutus tuotokseen ja kestävyyteen. TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA Lehmien elinikäistuotos on 39 000 kiloa. Tuotoksen kasvun myötä maitoa saadaan nyt 1,2 miljoonaa litraa työntekijää kohden. PELLOT KARKEAREHUN TUOTANNOSSA vässä. Pöytä putsataan kerran päivässä, ennen kuin rehu jaetaan aamuviiden ja kuuden välillä. Jäännös 3–5 prosenttia jaetaan hiehoille. Vesiastiat puhdistetaan 3 kertaa viikossa, sillä juomaveden laatu vaikuttaa syöntiin. Pellot on valjastettu karkearehun tuotantoon. Tilan 500 hehtaarin alasta 350 UMPEUTUS KALENTERIN MUKAAN on maissisäilörehun tuotannossa ja 150 Kun tiineys on kestänyt 230 päivää, nurmisäilörehulla. Kaikkea maissisäilö- laitetaan ensikot umpeen. Vanhemmat rehua ei käytetä itse vaan osa myydään lehmät saavat lypsää kymmenen päibiokaasulaitoksiin. vää pidempään. LehUrakoitsija temät laitetaan kerralla kee kaikki peltoApe jaetaan kerran umpeen kalenterin työt. Koska peltomukaan. Oleellista on, päivässä, mutta rehua alaa on enemmän että kuntoluokka on työnnetään lähemmäksi kuin omien rehuoikea. 10 kertaa päivässä. jen tuottaminen Umpeutus tehdään tällä hetkellä vaatorstaisin, jolloin jokaitii, riittää ala jatkossa kasvavalle karja- selle laitetaan umpituubit ja Orbisel-vemäärälle. dinkasto. Samana päivänä umpiosasKorkeatuottoisten annos suunnitel- toon tuodaan uudet kuivikkeet, joten laan 45 kilon maitomäärän mukaan ja umpikausi alkaa puhtaassa makuuparse perustuu maissisäilörehuun, mais- ressa. Osa Saksan meijereistä ei hyväksijauhoon ja soija-rypsiseokseen. Ape jaetaan kerran päivässä, mutta rehua työnnetään lähemmäksi 10 kertaa päi- 38 sy antibioottien systemaattista käyttöä umpeutuksen yhteydessä, joten jatkossa vain ongelmalehmille voidaan laittaa umpituubit. Umpikausi jää käytännössä vain 45– 50 päivän pituiseksi. Näin kaikille umpilehmille voidaan antaa samaa apetta, jossa on mukana maissin tärkkelystä ja soija-rapsiseosta, joten erilliseen tunnutusruokintaan ei ole tarvetta. Pötsin mikrobisto on valmiustilassa herutuskauden voimakkaaseen ruokintaan. VASTAPOIKINEIDEN TARKKAILU YKSILÖLLISTÄ Poikimisen jälkeen lehmät siirtyvät kaksiriviseen vastapoikineiden osastoon, jossa on vajaatäyttö. Myöhemmin lypsykaudella makuuparret ovat kolmessa rivissä. Makuuparsia on 70 kappaletta ja lehmiä 50. Kun vastapoikineet saivat väljemmät olosuhteet ja enemmän ruokintapöytätilaa, vähenivät juoksutusmahan siirtymät. Vastapoikineilta mitataan kuume joka aamu samaan aikaan seitsemän päivän ajan. Kuumeen ohella tarkkaillaan lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Silmistä näkee, jos lehmällä on ongelmia. Tarvittaessa annetaan kuumelääkettä ja propyleeniglykolia veren glukoosin nostamiseksi. Vastapoikineilla on oma ape, joka poikkeaa korkeatuottoisten appeesta valkuaisen ja tärkkelyksen osalta. Valkuaispitoisuus on korkeampi ja tärkkelys hieman matalampi kuin korkeatuottoisten appeessa, näin vähennetään hapanpötsin riskiä. Lisäenergiaa saadaan suojatusta rasvasta. LYHYT LEPOKAUSI ENNEN SIEMENNYKSIÄ Ensimmäiset siemennykset aloitetaan 48 päivää poikimisesta. Jo 72 päivän kuluttua poikimisesta kaikki lehmät on NAUTA siemennetty. Poikimaväli on 395 päivää. Kiimat varmistetaan antamalla kaikille lehmille prostaglandiinipiikit. Piikitys tehdään itse, injektio maksaa kaksi euroa/piikki. COLOQUICK-TERNIMAITOJÄRJESTELMÄ PARANSI VASIKOIDEN TERVEYTTÄ Vasikat saavat heti syntymän jälkeen neljän litran ternimaitoannoksen letkulla. Ensimmäinen annos on pakastettua vahvaa ternimaitoa. Näin varmistetaan riittävä vasta-aineiden saanti. Käytössä on Coloquick-ternimaitojärjestelmä. Benninghofin navetassa on päivystys 21 tuntia vuorokaudessa, koska kolme lypsykertaa vie sen verran aikaa. Näin yölläkin syntyvät vasikat saavat heti maitonsa, sillä pakastetun maidon sulatus juottolämpötilaan kestää vain 15 minuuttia vesihauteessa. Aikaisemmin saattoi käydä niin, että huonosti imevän vasikan juotto kesti niin kauan, että maito jäähtyi ja jäi kokonaan juomatta, mikä näkyi vasikoiden huonona terveytenä. Letkulla ternimaidon saa annettua kolmessa minuutissa, joten maito ei ehdi edes jäähtyä. Vasikkakuolleisuus on alle prosentin. Emä lypsetään vasta vasikan ternimaitojuoton jälkeen. Jos lypsetty maito on vah- vaa, pakataan se neljän litran annospusseihin pakastimeen. Ternimaidon laatu mitataan mittarilla. Vasikat viettävät juottokauden igluissa, jonne ne saavat vapaasti maissi-soijapohjaista väkirehuseosta. Karkearehua ei anneta juottokaudella. Monella saksalaistilalla vasikat saavat rehutehtaan sekoittamaa maissi-soijamysliä, jonka sekaan tilalla lisätään olkisilppua. Olkisilppu myslin joukossa korvaa karkearehun. UTARETULEHDUSLEHMÄÄ HOIDETAAN 2–3 KERTAA Lypsyaseman teho on 115–120 lehmää tunnissa. Lypsyvuorossa työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen hakee lehmät. Lypsy kestää seitsemän tuntia. Kun uusi laajennus toteutuu, joudutaan jokaiseen lypsyvuoroon ottamaan yksi henkilö lisää. Nykyisen aseman kapasiteetti on äärirajoilla lehmämäärän noustessa tuhanteen. Työntekijöistä kaksi on saksalaista, muut tulevat Itä-Euroopasta. Utaretulehdusten osuus karjassa on 1,5 prosenttia. Samaa lehmää hoidetaan yleensä kaksi tai kolme kertaa. Jos lehmän tuotos on alle 30 kiloa, niin kolmannen hoidon sijaan tilataan teurasauto. • 1. SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan vaiheittain, jotta liika velkaantuminen voidaan välttää. Maidon hinnan laskuun on varauduttava. Vaihteleviin hintoihin on myös totuttu vuosien saatossa. Parhaimmillaan maidon hinta on lähennellyt 50 senttiä, vuosi sitten oltiin 40 sentin tasolla, nyt 31-32 sentissä. Hinnan ennakoidaan edelleen hieman laskevan kiintiöiden poistumisen myötä kasvavan tuotannon vuoksi. Laajentajat uskovat kuitenkin tulevaisuuteen ja arvelevat hinnan jälleen kääntyvän nousuun. Viljelijät ovat oppineet varautumaan hinnan vaihteluihin ja tietävät, että paras aika investoinneille on ennen seuraavaa korkeasuhdannetta. Näin laajentunut tuotanto saadaan täyteen vauhtiin hintojen noustessa. Rakentaminen ajoitetaan usein siten, että kesäkaudella karjamäärä kasvatetaan ulkotarhoissa, jotta investoinnin valmistuessa se saadaan saman tein täyteen. Ensin panostetaan lypsylehmiin, jotta raha saadaan pyörimään, sitten vuorossa on uudistuseläimet. Kun rahaa saadaan, investoidaan hiehoihin. Laajentamisen esteenä ovat usein ympäristösäädökset, lupabyrokratia ja viljelymaan puute. Kasvanut bioenergian tuotanto sekä yhä suuremmat maitotilat vaativat paljon peltoa, jonka hinta on noussut huimasti viime aikoina. • 3. AgroMakasiini 1/15 2. 1. 3. 1. Vasikat pidetään koko juottokauden yksilöigluissa. Juottokauden jälkeen vasikat siirretään ryhmäkasvatukseen. Kolealla säällä pysyteltiin iglun sisällä. 2. Beneninghoffin karjamestari Alexander (keskellä) kertoo suomalasiryhmälle tilan managementista. 3. Umpilehmät saavat maissi-olkipohjasita apetta, jossa on mukana maissijauhoa ja valkuaisrouheita koko umpikauden ajan. Poikimisen jälkeen lehmiä seurataan yksilöllisesti 2–3 viikon ajan. 39 40 UUTTA SUOMESSA: Tasalaatuinen ternimaito Coloquickjärjestelmän avulla. Kysy lisää Raisioagrosta. Vastustuskykyä vasikoille Vasikat pysyvät terveempänä ja kasvavat paremmin, kun niille annetaan hyvälaatuista ternimaitoa riittävä määrä mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen. Karjakoon kasvaessa Coloquick helpottaa ternimaitoruokintaa, jolloin vasikoiden sairaudet vähenevät. TEKSTI: MERJA HOLMA KUVA: COLOQUICK V asikka syntyy ilman vasta-aineita ja on hyvin herkkä ympäristön taudinaiheuttajille. Karjaa piinaavat tarttuvat ripulit ja hengitystietulehdukset heikentävät vasikan kasvua ja lisäävät vasikkakuolleisuutta. Kun ternimaito sisältää riittävästi vasta-aineita ja ensimmäinen 3-4 litran annos annetaan vasikalle tunnin sisään syntymästä, sairauksien riski vähenee merkittävästi. JUOTTO ENSIMMÄISENÄ 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kun vasikka syntyy, otetaan pakasteesta annos tutkittua vahvaa ternimaitoa. Ternimaito laitetaan vesihauteeseen, jossa se lämpenee juottovalmiiksi 15–20 minuutissa. Juotetaan vasikka. Ternimaito on kätevästi selkärepussa, josta juoma tulee letkulla vasikan suuhun. Lypsetään emältä ternimaito. Mitataan ternimaidon vasta-ainepitoisuus. Jos laatu on hyvää, pakataan ternimaito 4 litran pusseihin ja pakastetaan. Lehmän poikiessa on yleensä totuttu siihen, että vasikalle lypsetään oman emän ternimaitoa. Tämä on johtanut siihen, että ternimaidon ensimmäinen annos voi viivästyä ja vasikka juotetaan vasta useiden tuntien tai yli puolen vuorokauden kuluttua. Coloquick-järjestelmän perusajatus on, että pakastimessa on neljän litran pusseihin pakattuna hyvälaatuista, tutkittua ternimaitoa, jota jokainen vasikka saa välittömästi syntymänsä jälkeen. Emä lypsetään vasta myöhemmin. Ternimaito pakastetaan steriileissä litteissä Coloquick-pusseissa, joiden suojana on muovisalkku. Kun vasikka syntyy, otetaan salkku Coloquickin vesihauteeseen sulamaan. Se on sopivan lämpöistä juotettavaksi 15 minuutin kuluessa. Salkussa on kantohihna, jolla salkku saadaan selkään, jolloin hoitajan molemmat kädet vapautuvat juottoon. Salkun pussista tulee letku, jonka päähän voidaan kiinnittää joko tutti tai tuubiannostin, jolla ternimaito annetaan suoraan vasikan mahaan. Jos vasikka on pirteä ja pystyy itse juomaan, voidaan sen antaa imeä ternimaito tutin kautta, muussa tapauksessa se letkutetaan. LYPSY VASTA JUOTON JÄLKEEN Kun vasikka on saanut ternimaitonsa, voidaan lehmä viedä lypsettäväksi. Ennen lypsyä vetimet ja nänninpäät puhdistetaan erityisen huolella. Ternimaito tutkitaan lypsyn jälkeen refraktometrillä, joka kuuluu Coloquickin varusteisiin. NAUTA Hyvän ternimaidon tunnistaa arvosta > 22 %, joka vastaa IgG-pitoisuutta 50 g/l. Jos ternimaito on laimeaa, voidaan se juottaa vanhemmille vasikoille. Salkun sisään laitettuihin pusseihin pakataan vain vahvaa ternimaitoa. Coloquick sisältää ternimaitosalkkujen täyttöaseman. Täytetyt salkut jäähdytetään mahdollisimman nopeasti ja pakastetaan. TUTKIMUSTULOKSIA TERNIMAIDOSTA Ternimaidon tutkiminen mittarilla on tarpeen, sillä väri ei kerro vasta-aineiden määrää. Kestohankkeen yhteydessä Savonia-ammattikorkeakoululla tutkittiin viime vuonna yli 1 200 ternimaitonäytettä sadalta lypsykarjatilalta. Ensikoilla ja toisen kerran poikineilla arvo jäi keskimäärin 20,7 prosentin tasolle, mikä on alempi kuin suositeltu pitoisuus. Vanhemmilla lehmillä arvo oli 22,4 prosenttia. Samallakin tilalla havaittiin suurta vaihtelua näytteiden välillä rodusta ja iästä riippumatta, pitoisuudet vaihtelivat jopa 8-32 prosentin välillä (Hokkanen ym. 2014). TERNIMAITOA HETI SYNTYMÄN JÄLKEEN Suurikokoisemmille holstein- ja ayrshirevasikoille voidaan hyvin juottaa neljä litraa ternimaitoa vaikkapa letkuttamalla, jos vasikka ei juo. Pienille vasikoille riittää kolme litraa ensimmäiseksi annokseksi. Jos vasikka juo vapaaehtoisesti, voidaan toki antaa neljäkin litraa. Amerikkalaistutkimuksessa todettiin, että neljä litraa ternimaitoa saaneet vasikat lypsivät kahden ensimmäisen lypsykauden aikana 2 650 kiloa enemmän kuin kaksi litraa saaneet vasikat (Faber ym, 2008). Ternimaidon vaikutus kestää siis pitkälle vastasyntyneen vasikan elämässä. Kokeen molemmat ryhmät saivat ternimaidon välittömästi syntymän jälkeen. COLOQUICK AVUKSI YÖJUOTTOON Pirteille vasikoille voidaan juottaa tutista. Jos juominen ei suju, juottoon kuluu aikaa ja maito ehtii jäähtyä. Isoissa karjoissa ensimmäinen ternimaitoannos annetaan usein letkuttamalla, koska se vie vähemmän aikaa, ja näin varmistetaan riittävä vasta-aineiden saanti. Maailmalla isot karjat päivystävät synnytyksiä 24 tuntia vuorokaudessa, joten yölläkin syntyvä vasikka saa ternimaitonsa heti. Perheen voimin hoidettavassa karjassa yöllä syntyneet saavat usein ternimaitonsa vasta aamulla, jos eivät ole emästä itse imeneet. Imemällä määrä jää liian pieneksi. Jos esimerkiksi iltatarkastuksen yhteydessä huomataan vasikan olevan syntymässä, voidaan sille nopeasti sulattaa ja letkuttaa ternimaito Coloquick-järjestelmällä, vaikka emän lypsy jäisikin aamuun. • AgroMakasiini 1/15 41 150 JA 100 TONNARIT Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 150 000 ja 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 150-tonnarit Myy Juha Muittari Saarijärvi OmppisKari KeinänenTuusniemi 100-tonnarit Lehtimäen S Karita ja Lasse Peltola Kangasala Tarja ja Juha Hurvi Kokemäki Panda PellavaOlli-Pekka PulkkaVieremä PerttaVille HakalaHartola Piiru Mty Onnila Ulla, Martti ja Turo Lapinjärvi Pikkumyy Touko LiskoSiikajoki PupuPettäinmäki OyParikkala Pähkinä Virpi ja Auvo Taipaleenmäki Siikalatva RamonaTommi MerivirtaSalo RebekkaMatti ToivonenHausjärvi RonjaJouko JuntunenSuomussalmi Ruska Sari ja Olli Anttila Orimattila RuskaTuomo HaikonenHeinola Ruusa Mirka ja Antti Ollila Haapavesi Ruusu Sanna ja Markku Hämäläinen Savonlinna Ryffeli Tuula ja Harri Olli Virolahti R:Tuisku Jaana ja Tero Nikulainen Mikkeli SantraKimmo JokelaOrimattila SimaPetri NatunenJoroinen SopivaSamuli PyyhtiäSysmä Suffeli Tuovi ja Kari Översti Pertunmaa Sulkaman UnelmaKaija ja Jukka Rummukainen Liperi SyytinkiJanne NäsiHämeenlinna SädeTeemu HäkkinenPieksämäki SädeMikko ImmonenRääkkylä TildaSamuli PyyhtiäSysmä TipsuMarkku PeltonenOrimattila TuiskuPauli KohvakkaKangasniemi Tulppaani Mty Olkku Jyrki ja Jarkko Lemi Tupu Virpi ja Antti Haapaniemi Pälkäne Tuulia Tiina ja Juha Eskelinen Vieremä TuumaMty SuniMynämäki UpuKari PekonenIisalmi UtukkaPekka KauppinenPieksämäki Valo Maaria ja Sami Ikonen Pieksämäki 42 SIKA Tehokkaita rehuja pienille porsaille Opticaremilk NP ja Hevipossu -rehut kehitettiin alun perin RescueDeck-porsaiden ruokintaan. Rehut sopivat myös muille porsaille, jotka syystä tai toisesta eivät saa riittävästi emakon maitoa. O TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VOLANTO pticaremilk NP:n ja Hevipossun merkitys korostuu entisestään, koska pienten porsaiden määrä kasvaa pahnuekokojen kasvaessa. Näille porsaille rehujen koostumus ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä henkiinjäämisen ja kasvun kannalta. OPTICAREMILK NP VUOROKAUDEN JÄLKEEN Vastasyntynyt porsas saa emakon ternimaidosta vasta-aineita, joiden avulla se pystyy vastustamaan ympäristössä olevia taudinaiheuttajabakteereita ja viruksia. Porsaan pitää imeä emäänsä heti syntymän jälkeen, sillä silloin vasta-aineiden määrä on ylimmillään ja ne imeytyvät parhaiten. Jos emakon Voit tilata Opticaremilk NP:tä ja Hevipossua Raisioagron verkkokaupasta, raisioagro.com. Muista myös toimiva Potrakiihotus-erikoisrehu emakoiden kiihotusruokintaan. maidontuotanto on vähäistä, kannattaa porsaalle antaa Opticaremilk NP:tä, mutta vasta vuorokausi syntymän jälkeen. Opticaremilk NP sisältää hyvin sulavaa proteiinia (heraproteiinikonsentraatti) ja vasta-aineita. Vasta-aineita maidonkorvikkeeseen tulee hyperimmunisoidusta kananmunajauhosta muun muassa taudinaiheuttajia E. coli ja klostridium vastaan. Lisäksi rehu sisältää probiootteja, jotka tukevat porsaan ruuansulatusta. Tehojuoma saadaan sekoittamalla 150 grammaa Opticaremilk NP:tä litraan lämmintä (55 °C) vettä. Kirjainyhdistelmä NP tarkoittaa sitä, että tuote ei sisällä veriplasmaa. HEVIPOSSUA PARIN KOLMEN PÄIVÄN IKÄISELLE Hevipossu on pienten porsaiden erikoisrehu, joka totuttaa porsaat kasviperäisiin raaka-aineisiin. Erikoisrehu sisältää runsaasti maitopohjaisia jakeita ja sekoittuu veteen erinomaisesti. Rehua voidaan antaa kuivana tai vellinä muutaman päivän iästä lähtien. Hyvänmakuisen Hevipossun etu on, että porsaat oppivat syömään lisärehua aikaisin. Kun niille myöhemmin annetaan starteria, on sen kulutus suurempi varsinkin silloin, kun siirtyminen rehusta toiseen tapahtuu asteittain. Porsaat oppivat syömään ja sulattamaan viljapohjaista rehua paremmin ja vieroitus helpottuu. Samalla emakko säästyy ja vieroituspaino kasvaa. HEVIPOSSUA MYÖS VIEROITUKSEN JÄLKEEN Porsas tottuu nopeasti Hevipossun erittäin maukkaaseen makuun, ja sitä kannattaa hyödyntää vieroituksen jälkeen. Hevipossua voidaan antaa vieroitetuille porsaille ruokahalun herättämiseksi sekoittamalla sitä vieroitusrehun joukkoon. Hyvä seossuhde on 1:4. Tällä tavoin porsaat saadaan erittäin nopeasti syömään ja suolinukka pysyy paremmassa kunnossa. • VERKOSSA AgroMakasiini 1/15 43 Verkkokauppa helpottaa elämääsi Raisioagron verkkokauppa on avoinna aina, ja nyt se on vielä pullollaan uutuustuotteita, tule ja tutustu - www.raisioagro.com. R TEKSTI: VESA PURSIAINEN aisioagron verkkokauppa on erinomainen rehutilauskanava, mutta se on myös paljon muuta. Se on avoin ovi erinomaisiin maatalousalan tuotantopanoksiin ja tarvikkeisiin. Teet siellä ostoksesi omilla, juuri sinulle tarjotuilla hinnoilla. Ostokset jäävät tilaushistoriaan, josta niitä on kätevä selailla jälkeenpäin, ja vaikka toistaa jo tehtyjä tilauksia helposti ja nopeasti. Mikä hienointa, verkkokauppa on integroitu nettisivuihimme. Sinun tarvitsee vain muistaa nettiosoitteemme raisioagro.com, ja pääset selailemaan kauppamme tarjontaa. Ostokset suoritat kirjautumalla sisään Sinun omaan kauppaasi. Verkkokauppa vapauttaa aikaasi tärkeämpiin asioihin. Sen käyttö on helppoa. Jos tarvitset neuvoa, soita omalle asiakkuusvastaavallesi tai verkkokaupan palvelunumeroon 044 770 6884. VERKKOKAUPPA MAHTUU TASKUUSI Mobiilisovellusten, eli älypuhelimiin ladattavissa olevien ohjelmistojen, käyttö lisääntyy koko ajan valtavaa vauhtia. Netistä on löydettävissä lukuisia tutkimuksia siitä, kuinka ihmiset tulevat siirtämään suurimman osan netissä tekemistään toiminnoista mobiiliin. Tämä koskee muun muassa verkkokauppashoppailua, lääkäri-, kampaamo- ja muiden palvelujen ajanvarausta sekä tiedonhakua. Kun lataat mobiilisovelluksen puhelimeesi, ovat Raisioagron verkkokauppa ja muut hyödylliset palvelumme (tilausapuri, viljan hinnat, nurmisiemenvalitsin) aina mukanasi. Sovelluksia voit etsiä ja ladata omaan mobiili- laitteeseesi helposti erilaisista sovelluskaupoista, kuten Google Playsta, App Storesta tai Windows Phonesta. GRENE NORAMAA KUMPPANIKSI Raisioagro ja Grene Noramaa aloittivat yhteistyön helmikuussa 2015. Sen myötä Raisioagrolla on nyt erittäin laaja valikoima maataloustuottajien tarvitsemia tarvikkeita verkkokaupassaan. Vaikka yhteistyömme on vasta alussa, löytyy jo nyt verkkokauppamme digitaalihyllyistä noin 100 uutta huippuhyödyllistä tuotetta. Hyvinä esimerkkeinä erityisesti maatiloille suunniteltu Farm Cam – valvontakamerajärjestelmä, Dunlopin laadukkaat saappaat, ruokintaan soveltuva rehukauha, rehun säilytykseen sopivat rehutynnyrit, desinfiointimatot ja -altaat ja paljon muuta. Tuotteet toimitetaan asiakkaalle nopeasti suoraan Grene Noramaan varastosta.• Grene Noramaa esittäytyi risteilyllä Raisioagron asiakkaille helmikuun alussa. 44 sama maku, eri nimi suositut sunnuntai Gluteenittomat pakastesämpylät ovat nyt osa provena-tuoteperhettä provena on nyt myös facebookissa! www.raisionkeittokirja.fi • www.provena.fi AgroMakasiini 1/15 VÄLIPALA 45 Terveyttä kaurasta Gluteenittomat kauratuotteet ovat nyt hyvässä nosteessa. Ne sopivat myös muille kuin gluteenitonta ruokavaliota noudattaville, sillä niissä on paljon kuitua, sekä sopivassa suhteessa hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvoja. R TEKSTI: PAULIINA ÖHMAN aision gluteenittomien Provena-tuotteiden herkullisuuden salaisuus on kotimainen puhdaskaura. Kauran ansiosta tuotteet maistuvat hyville, sillä kaura on maultaan melko mieto vilja, joka sopii moneen eri elintarvikkeeseen. Kaura myös vaikuttaa positiivisesti tuotteiden rakenteeseen tuoden niihin mehevyyttä. TUOTTEITA MONEEN KÄYTTÖÖN Provena-tuotteita on tällä hetkellä 11 erilaista. Perinteiseen puuronkeittoon on Provena Iso Kaurahiutale ja nopeiden aamupalojen ystäville kaksi erilaista annospakattua pikapuuroa. Provena Kauramysli puolestaan on herkullinen yhdistelmä kauraa ja hedelmiä. Leivontaan tarkoitetuista jauhoista Provena-kauraleipämixistä syntyy herkullinen vuokaleipä tai sämpylät helposti. Makeiden leivonnaisten ystäville on Provena Suklaamuffinssimix kätevä tuote. Provena kaurainen leivontajauho sopii kaikkeen leivontaan ja on siten monipuolisin käytöltään. Provena-täysjyväkaurajauho on tarkoitettu esimerkiksi pikkuleipien, pannukakkujen ja matalien leipien tekoon tai osaksi muita jauhoja kohottamista vaativissa leivonnaisissa. Provena pakastesämpylät ovat herkullisen makuisia sämpylöitä, joissa on runsaasti kuitua ja makua. • Kaurainen, gluteeniton kirjolohikranssi 3 dl 2 tl 1 ps 3 dl 1/2 - 1 tl 2 rkl Täyte: 2 dl 1 rkl 200 g 1 dl 1,5 dl maitoa psylliumia Sunnuntai kuivahiivaa Provena Täyskaurajauhoja suolaa Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Voiteluun Pinnalle muna seesaminsiemeniä hienonnettua purjoa Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta kotimaista perattua savukirjolohta hienonnettua tilliä raastettua parmesaania 1. Sekoita reilusti kädenlämpöiseen (42 asteiseen) maitoon psyllium, 1 1/2 dl jauhoja ja hiiva. 2. Nosta kulho lämpimään vesihauteeseen ja anna juuren tekeytyä noin 15 minuuttia. 3. Pehmitä hienonnettu purjo paistinpannulla Sunnuntai Juoksevassa. Perkaa savukala, hienonna tilli ja raasta parmesaani. Sekoita täyteaineet keskenään. 4. Lisää juureen suola ja Sunnuntai Juokseva. Vaivaa joukkoon jauhoja sen verran että taikina on kaulittavaa. 5. Kauli noin 30 x 50 senttimetrin kokoiseksi levyksi ja ripottele täyte taikinalevylle. 6. Kääri levy rullalle pidemmältä sivulta. Jätä saumakohta rullan alle. Nosta rulla leivinpaperin päälle uunipellille. Muotoile rulla ympyräksi ja nipistä rullan päät yhteen. Anna kohota liinan alla 30 minuuttia. 7. Leikkaa rullan keskikohdasta ulkoreunaan päin noin neljän senttimetrin välein viiltoja. Voitele munalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. 8. Paista 200 asteessa 25-35 minuuttia. Jäähdytä leipä ritilän päällä. Lisää herkullisia reseptejä osoitteessa raisionkeittokirja.fi 46 TULEVAA Tervetuloa Farmari-maatalousnäyttelyyn 2.-4.7.2015 Heinäkuun alussa Joensuussa käy todellinen kuhina, kun Suomen suurin maaseututapahtuma eli Farmari-maatalousnäyttely rantautuu kaupunkiin 2.-4.7.2015. Maaseutua kaikilla aisteilla ihastelemaan odotetaan lähes 70 000 vierasta. Farmarissa estradille pääsevät erityisesti kotieläimet, energia ja metsä. Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä kolmen lähimaakunnan eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ProAgriat. Farmarissa kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin. Pohjoiskarjalainen iloisuus ja vahva kulttuuri luovat näyttelyn runsaan ohjelman. Näytteilleasettajia on tulossa eri puolilta Suomea ja myös ulkomailta. Näyttelyalue on kävelymatkan päässä Joensuun keskustasta ja paikoitusalueet ovat kiinni näyttelyalueessa. Maamerkkeinä näyttelyalueella ovat Joensuu Areena ja Joensuun laulurinne. Farmari.net/panorama-sivulta pääsee ihailemaan kesäistä näyttelyaluetta. Raisioagro on menossa mukana, tervetuloa osastollemme! Agropäivät Raisiossa - varma kevään merkki Raisioagron Agropäivillä on ammattiasiaa niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloille. Sieltä saat parhaat vinkit öljykasvien, nurmikasvien ja viljojen viljelyyn, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Poimi mukaan hyvät noutotarjouksemme siemenistä sekä muista tuotantopanoksista ja –tarvikkeista. Valikoimissamme on paljon uusia tuotteita, mm. öljykasvien siemeniä, kasvinsuojeluaineita, Grene Noramaan tarvikkeita ja Grundensin asusteita. Tule tutustumaan. Agropäivät järjestetään Raisiossa ke 15.4.2015. Tervetuloa hyville kaupoille ja tapaamaan tuttuja! Tilaa Safesilsäilöntäainetta kontissa tai irtona Safesil on kolmivaikutteinen kemiallinen säilöntäaine. Yksi tuote kaikille rehukasveille 15-50 % kuiva-aineille. Valmis liuos. Nyt Safesiliä on saatavana myös irtotavarana. Minimitilausmäärä 2000 litraa. Kysy asiakkuusvastaavaltasi lisätietoja rahdista ja hinnasta. Toimitus toukokuussa. Maksu toimituksen jälkeen. Tilaukset myös verkkokaupasta raisioagro.com. Valtakunnallinen Peltopäivä järjestetään Inkoon Västankvarnissa 9.7.2015. Peltopäivä on kasvinviljelyn johtava erikoisnäyttely ja tapahtuma ammattilaisille. Raisioagro on mukana Peltopäivässä. Lisätietoja www.peltopaiva.fi Uusi myymälä Ylivieskaan Raisioagro avaa myymälän sekä toimitusvaraston Ylivieskaan, rehutehtaan vieressä sijaitsevan Kaukokiidon tiloihin. Myymälään tulee laaja valikoima kivennäisiä sekä muita tuotantopanoksia ja -tarvikkeita. Myymälä avataan kevään aikana. Lisätietoa verkkosivuillamme raisioagro.com. AgroMakasiini 1/15 47 PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kortti ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Jatkan kasvinviljelyä Postimaksu on maksettu puolestasi NimiPuh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Anne Aura Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Nimitysuutisia Kuvassa vasemmalta: Marjo Keskikastari, Mikko Korhonen, Heli Saarimaa, Tero Kekkonen, Maarit Korhonen ja Mari Klemetti. MMT Mikko Korhonen on nimitetty Raisioagron tutkimuspäälliköksi vastuualueenaan tutkimustoiminta, erityisesti nurmirehuketjun kehittäminen ja Benemilk-konseptin kansainvälinen lisensiointi. Mikon yhteystiedot: puh. 044 781 8902, mikko.korhonen@raisio.com Merkonomi Heli Saarimaa on nimitetty asiakkuusvastaavaksi toimialueenaan Keski-Pohjanmaa ja Kalajokilaakso. Hänen työparinaan on Tero Åstrand. Helin numero on 040 827 3190, heli.saarimaa@raisio.com. Tero Kekkonen työskentelee Kaipiaisten rehutehtaalla Etelä-Savon asiakkuusvastaavana työparinaan Marjo Haverinen. Yhteystiedot 050 385 9943 ja tero.kekkonen@ raisio.com. Tero valmistuu agrologiksi kevään aikana. Merkonomi Maarit Korhonen toimii Pohjois-Savossaa asiakkuusvastaava-harjoittelijana, puh. 044 781 9081, maarit.korhonen@raisio.com. Mari Klemetti on koulutukseltaan maaseutuyrittäjä ja hän toimii Kainuun ja Koillismaan alueella asiakkuusvastaavana Arto Kuisminin työparina, mari.klemetti@raisio. com, puh. 040 546 4184. Marjo Keskikastari palaa takaisin Raisioagroon reilun vuoden irtioton jälkeen nimikkeenään tuotepäällikkö. Hänen vastuullaan on myös AgroMakasiini-lehden toimitus ja taitto sekä muut markkinointiviestinnän osakokonaisuudet. Yhteystiedot 23.3. alkaen marjo.keskikastari@ raisio.com ja puh. 040 772 8828. PRO2 - Itella Posti Oy Suosittu Melli-täyskivennäissarjamme on saanut uuden ilmeen ja uusia tuotteita. Tuorein tulokas on runsaasti biotiinia ja E-vitamiinia sisältävä KIIMA-MELLI TMR, joka on kehitetty lehmien lemmennostattajaksi: sillä on myönteinen vaikutus hedelmällisyyteen ja tiinehtyvyyteen. Uusi UMPI-MELLI TMR puolestaan valmistaa lehmää umpikaudella tulevaan maidontuotantoon. VOITA LOMA! Maaliskuun 2015 toimitukseen Melliä verkkokaupasta tilanneiden kesken arvotaan Holiday Club -lahjakortti ja viikoittain lisäksi yllätyspalkintoja. 750 €:n Tutustu koko Melli rae-, jauhe- ja nuolusankosarjaan verkkokaupassamme www.raisioagro.com
