LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle

Transcription

LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle
M A K A S I I N I
Raisioagron asiakaslehti
LIETELANTA
sopii myös
kasvinviljelylle
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 • 12
UUSI AMINOMAITURI 12 OOO E
-puolitiiviste
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA
PATENTTIREHUSTA
HUIPPUSATO
säilörehusta
kolmella korjuulla
Mitä broilerin
vatsa kertoo?
SIAT OVAT SOSIAALISIA
M A K A S I I N I
Ajankuva
Mitä on biotalous?..............................4
Yaran ja Raision yhteistyöprojekti.....5
Uusi noutovarasto Raisioon...............6
Asiakaskyselyn tuloksia.....................7
Luomuviljelijöitä tarvitaan lisää........8
Raision sopimusviljelijät
Englannissa......................................10
Kasvinviljely
Viljamarkkinakatsaus......................12
Lietteen ja lannan levitys
kasvinviljelytilalle.............................14
Nurmen lannoitus ja hoito...............16
Tautitorjunta on tärkeää...................18
Parhaat vinkit öljykasvinviljelyyn.....19
Nauta
Lehmä hinkuu jo laitumelle.............20
Käyttäjäkokemuksia
Maituri 12 000 E:stä.........................22
Uusi Amino-Maituri 12 000 E
lupaa hyvää.......................................26
Lehmien rakenneluokitus
vaatii taitoa.......................................29
Montako tuntia
terve lehmä märehtii?......................30
Melli-boluksista seleeni
ja muut hivenaineet..........................32
Hiehosta märehtijä
jo juottokaudella...............................34
Vältä
lihanautojen vieroitusongelmat.......34
Juha Anttilan ruokintaohjeet...........35
150- ja 100-tonnarit.........................35
26
Siipi
Tilahaastattelu Etelä-Pohjanmaan
emobroilertilalta...............................36
Piian puntaroimaa............................38
Broilereiden monitorointi.................39
Mikä vehnälajike
sopii broilerin ruokintaan?..............40
Sika
Knihtin tilan
possut ovat onnellisia......................42
Siat ovat sosiaalisia.........................44
Paavon niksinurkka..........................45
Possutohtori:
siat kannattaa rokottaa....................46
Verkossa
Raisioagron tuotevalikoima
laajempi kuin koskaan.....................48
22
2
12
Välipala
Elovena-pikapuuroista
herkullisia välipaloja........................49
Uutiset ja tarjoukset.......................50
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@raisio.com
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
kaupallinen johtaja
Puh. 050 557 4323
TOIMITUSSIHTEERI
Marjo Keskikastari
markkinointiviestinnän asiantuntija
Puh. 044 782 1249
Toimituskunta
Juha Anttila
tuotepäällikkö
Ilmo Aronen
T&K johtaja
Merja Holma
kehityspäällikkö
Marja Hongisto
kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen
kehityspäällikkö
Minna Oravuo
asiakkuuspäällikkö
Heidi Seitala
tuotepäällikkö
Päivi Volanto
kehitys-/tuotepäällikkö
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET
Marjo Keskikastari
marjo.keskikastari@raisio.com
Puh. 044 782 1249
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
KANNEN KUVA
Jukka Hollo
PAINATUS
ForssaPrint
ISSN 1456-6826
38. vuosikerta
441 612
Painotuote
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy syyskuussa 2012.
Ammattituottajan
kumppani
Uusi Raisioagro, joka syntyi vuodenvaihteessa, on lyhyessä ajassa käynyt läpi melkoisen muutosprosessin. Ehkäpä suurin muutos on tässä
vaiheessa koettu talon sisällä. Toiminnan laajentaminen kattamaan
koko repertuaari maatalouden päätuotantopanoksia on vaikuttanut
lähestulkoon jokaisen raisioagrolaisen työtehtäviin ja vastuisiin.
Uusien tuoteryhmien myötä on ollut paljon opeteltavaa, paitsi itse
tuotteista, myös asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Alkuvuosi on
ollut hyvin työntäyteinen, mutta myös mielenkiintoinen ja rohkaiseva.
Nyt kun tiedämme olevamme oikealla tiellä, voimme painaa kaasua ja
lisätä vauhtia.
Uuden tulokkaan ilmestyminen markkinoille on luonnollisestikin
herättänyt kilpailijat. Alkuvuonna on useassa tuoteryhmässä vallinnut ostajan markkinat, kiitos lisääntyneen kilpailun. Pitkän päälle
varsin heikosti kannattava maatalouskauppa ei kuitenkaan pysty
palkkiotavoitteestaan joustamaan ilman, että löydetään todellisia
kustannussäästöjä nykyisiin toimintatapoihin ja rakenteisiin.
Maatalouskauppa kansainvälistyy ja keskittyy samoin kuin tavarantoimittajatkin. Jotta me täällä syrjäisessä Suomessa olisimme kiinnostava yhteistyökumppani kansainväliselle panosteollisuudelle, pitää
toimintamallimme olla uskottava ja asiakkuuksien määrä riittävä.
Raisioagro on kenelle tahansa tavarantoimittajalle kiinnostava
kumppani sekä kokonsa että kustannustehokkaan toimintamallinsa
vuoksi. Hyvien edustusten lisäksi näemme tärkeäksi innovoida ja
kehittää uusia toimintakonsepteja ja tuotteita.
Kilpailijamme ovat jo ensimmäisenä toimintavuotenamme olleet
myymässä meitä milloin minnekin. Mutta kerrottakoon nyt, että yritys
ei ole kaupan. Voidaan sanoa, että Raisioagro edustaa kasvavassa ja
kansainvälistyvässä Raisio konsernissa perinteistä kovaa ydintoimintaa, joka palvelee sitä asiakaskuntaa,
joka aikoinaan on ollut yhtiötä perustamassa ja joka hyvin pitkälti vielä tänä
päivänä sitä hallitsee.
Raisioagron tehtävä on olla ammattituottajien osaava kumppani, oli kyseessä sitten kasvinviljely tai kotieläintila.
Tähän kumppanuuteen liittyy myös tuotantopanoskaupan virtaviivaistaminen.
Teemme päivittäin töitä tuottaaksemme
lisäarvoa todellisille työnantajillemme,
eli asiakkaillemme. Se, miten tehtävässämme onnistumme, mitataan markkinoilla – joka päivä.
Bengt-Erik Rosin
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/12
Biotaloudella lisäarvoa
maataloustuotannolle?
Oletko kuullut tuotannosta, jossa hyödynnetään luonnosta
yhteyttämisen seurauksena saatavaa uusiutuvaa materiaalia?
Tai tuotannosta, jossa käytetään biologisia prosesseja
hyödyksi tuotettaessa kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä
tuotteita tai biopohjaisia polttoaineita?
TEKSTI Aki Finer | KUVA Raisio Oyj
Varmasti jokainen meistä pystyy yhdistämään muun muassa ruoantuotannon ja metsäteollisuuden ensimmäiseen kysymykseen. Toisen
kysymyksen vastauksia ovat esimerkiksi biodieselin ja biokaasun tuotanto. Edellä esitetyn kaltaiset tuotantomuodot sekä ympäristövaikutuksia
hillitsevä ja luonnonvaroja kestävästi
hyödyntävä toiminta ovat yhdistyneet
yhden termin alle. Tämä termi on biotalous.
Biotaloudella pyritään löytämään
vaihtoehtoisia ratkaisuja fossiilisiin
polttoaineisiin ja resursseihin nojautuvalle taloudelle. Investoinnit biotalouteen ovat kasvaneet voimakkaasti
maailmalla. Biotalous on Suomessa
noussut aktiivisen keskustelun
aiheeksi viimeisen kahden vuoden
aikana. Valtioneuvoston kanslia ja
Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tahoillaan luoneet strategiaa biotalouden kehitykselle Suomessa.
Biotalouden kehitys on käynnistynyt Suomessa vahvimmin metsäteollisuuden ja polttoainejalostajien toimesta. Kehittyäkseen biotalous vaatii
kuitenkin laaja-alaista eri toimialasektorien yhteistyötä. Biotaloudessa
pyritään hyödyntämään raaka-aineet
mahdollisimman tehokkaasti – yhden
tuotantosektorin sivujae voi olla toisen tuotantosektorin raaka-aine.
Suomalaisen elintarviketeollisuuden, alkutuotanto mukaan lukien,
tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä biotaloutta. Tällä tavoin pystytään luomaan uutta liiketoimintaa ja
tuottamaan lisäarvoa myös kotimaiselle maataloustuotannolle.
4
Ympäristön hyväksi -projekti
Raisio Oyj ja Yara Suomi Oy sopivat elokuussa yhteistyöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti
varmistaa hyvä satotaso oikealla lannoituksella.
Kat
peltokip so video
sinlevit
ykse
on oso
itteesta stä
www.r
aisioag
ro.com
.
TEKSTI Jaakko Laurinen
Vesistöjen ravinnepäästöjen alentamistavoitetta voidaan edesauttaa esimerkiksi peltokipsin avulla.
Yhteistyöprojektin ensimmäiset
toimenpiteet ovat kipsinlevityskohteet, joita syksyn aikana perustettiin Raision sopimusviljelijöiden
pelloille. Luvassa on myös Yara N-
Sensor –tekniikan hyödyntämistä.
Maanäytteiden avulla seurataan
kipsin vaikutuksia kohdepelloilla.
Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään parantaen maan rakennetta
ja sitoen myös liukoista fosforia.
Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen
aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota sekä fosforin valumista vesistöihin. Fosfori sitoutuu
peltoon, pysyen kuitenkin kasveille
käyttökelpoisessa muodossa. Sadosta ei siis kipsikohteissa tingitä,
päinvastoin.
Suomalainen kauratuote
voitti palkinnon Yhdysvalloissa
Simpli OatShake on Raision kehittämä innovaatio.
Raision valmistama tuote on kaurapohjainen ja maidoton
ja se palkittiin parhaana smoothie-juomana
Yhdysvalloissa viime vuonna.
Raision lisenssikumppanin, Oat Solutions LLC:n Kaliforniaan maaliskuussa 2011 lanseeraaman Simpli OatShake -välipalajuoman palkitseminen
vuoden 2011 parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa oli merkittävä
saavutus. Tämä oli ensimmäinen
kerta kun amerikkalaiset kuluttajat valitsivat kasvipohjaisen tuotteen
maultaan parhaaksi.
BevNET jakaa kokeneen ja arvostetun kilpailutuomaristonsa toimesta
alkoholittomien juomien ”Oscar-palkinnoksi” kutsutut BevNET’s Best of
-palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. Aikaisemmin vain
yksi eurooppalainen juoma, Red Bull,
on yltänyt voittoon.
Katso video suomalaisesta kaurasta voittajatuotteen raaka-aineena.
Video on kuvattu Raisioagron sopimusviljelijän Jaakko Rantalan kotitilalla Mynäjoella.
http://youtu.be/yXG81JQq6Kw
Aihee
www.li sta lisää
vesimp
li.com.
5
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/12
Raisiossa uusi noutovarasto
siemenille ja kasvinsuojeluaineille
Raisioagron toiminnan laajentuessa tuli tarve laajentaa
Raision tehdasalueella olevaa varastoa. Varasto saneerattiin
entisestä korjaamohallista, joka sijaitsee aivan entisten
siemenvaraston tilojen läheisyydessä. Saneerauksessa
370 neliömetrin kokoiseen varastoon rakennettiin toimisto
sekä tuotehyllyjä kasvinsuojeluaineille ja siemenille.
TEKSTI JA KUVAT Erkka Hellsten ja Marjo Keskikastari
Noutovarasto on avoinna juhannukseen asti arkisin klo 8.00-15.00.
Varastolla on paikalla myös Raisioagron asiakkuusvastaava, joka ottaa
vastaan tilauksia ja antaa samalla
ajankohtaisia viljelyvinkkejä.
Varaston toiminnasta vastaa
Auramaa Logistiikka. Varaston
”kymppinä” on Tommi Mäkeläinen,
044 786 8847.
Raisioagron kevätpäivät
Markkinapäiväkokemusten perusteella Raision uuden noutovaraston toiminta sujuu varsin mukavasti.
Perjantaina 13.4. varastolla kävi noin
350 asiakasta noutamassa siemeniä
ja kasvinsuojeluaineita sekä tutustumassa Raisioagron laajennettuun
tuotevalikoimaan.
Raision oman henkilökunnan lisäksi myös Bernerin ja Yaran edustajia oli paikalla esittelemässä ja
myymässä tuotteita. Keitto maistui
kävijöille ja tunnelma oli mukava.
6
Tommi Mäkeläinen
Marianne ja Bengt Karlsson olivat
lähteneet Paraisilta Raisioon ”sadetta
pitämään”. He osallistuivat siemententunnistamiskisaan ja kertoivat tulleensa noutopäiville ostamaan rapsinsiementä 16 hehtaarille.
- Riistakameraa tekisi kovasti
mieli, eli eiköhän sen sitten saa jo
tällä määrällä, pariskunta kyselee.
Ja saahan sen!
Kokemäkeläiset Kerttu ja Seppo
Pere olivat rypsinsiementen hakumatkalla.
- Olemme jo monet vuodet hakeneet siemenet täältä Raisiosta, mutta tämä nyt on sitten viimeinen kerta,
sillä pääsen tänä vuonna eläkkeelle.
Tai toki voi olla, että vielä tulen siemeniä noutamaan, mutta kyllä joku
muu ne sitten viljelee, naureskelee
Seppo Pere.
Raisioagropäiviä pidettiin maalishuhtikuun aikana myös Nokialla,
Pöytyällä, Kouvolassa ja Ylivieskassa.
Kiitos käynnistä! Ja muistathan, että
siemeniä on vielä rajoitettu valikoima
jäljellä – tee tilaus omalle asiakkuusvastaavallesi.
Arvonnassa 20 kiloa Agropesua
voittivat Atte Airikki Nousiaisista,
Kari Osala Vahdolta sekä Pekka Rasilainen Pöytyältä. Onnea voittajille!
Asiakkaiden mielestä
Raisioagro on oikeilla jäljillä
Asiakastutkimuksen mukaan Raisioagro
on kaivattu piristys maatalouskauppaan.
Suuri enemmistö vastaajista uskoo tekevänsä
uuden Raisioagron kanssa enemmän kauppaa
kuin aikaisemmin.
TEKSTI Veli-Matti Reunasalo
Valitulle asiakasjoukolle lähetettiin
helmikuun aikana sähköpostikysely,
johon saatiin 424 vastausta. Enemmistö vastaajista toivoo Raisioagron
laajentavat tuotevalikoimaansa ja
tarjoavan myös uutuustuotteita.
Asiakaskyselyn perusteella markkinoille kaivataan luomurehuja sekä
enemmän uutuuksia. Tärkeimpänä
asiana koetaan päätuotantopanosten
tarjoaminen hinta/laatu-suhteeltaan
kilpailukykyiseen hintaan.
Myös halvemmat tuotevaihtoehdot
nähdään tervetulleina, vaikka niiden
riittävästä laadusta ei olla aivan
vakuuttuneita. Maitotilat haluavat
rehunsa GMO-vapaina, mutta sika-,
kana- ja broileritilat haluavat, että
heillä on mahdollisuus valita myös
edullisempi GMO-vaihtoehto.
Osaaminen ja tavoitettavuus
on tärkeää
Riittävä tieto myytävistä tuotteista
sekä myös asiakkaiden tuotannosta
koetaan tärkeäksi osaamisalueeksi.
Markkinahintojen nopeiden vaihteluiden vaikutukset tilojen omaan talouteen nähdään ongelmallisina, ja hintariskin hallintaan kaivataan apua.
Asiakkuusvastaavien jako tuotantosuunnan ja alueen mukaan todetaan hyväksi asiaksi. Huolenaiheena
ovat yhteyshenkilöiden riittävän hyvä
tavoitettavuus ja heidän riittävän ammattitaidon ylläpitäminen tuotevalikoiman laajentuessa.
Viljan hinta askarruttaa
Viljatilat kokevat viljan korkean hinnan
pääsääntöisesti positiivisena asiana.
Tämä on helppo ymmärtää. Sen sijaan kotieläintilat eivät olleet yhtä
varmoja siitä, että korkeampi viljan
hinta olisi matalaa parempi, koska
viljan hinta vaikuttaa rehujen hintoihin.
Vastauksissa toivottiin, että Suomessa maksettaisiin viljoista saamaa
hintaa kuin Keski-Euroopassa. Asiakkuuden suuruuden ja keston toivottiin
vaikuttavan positiivisesti tarjottaviin
etuihin, vaikka sen oikeudenmukaisuudessakin nähtiin haasteita, mikäli se liikaa vaikuttaa lopulliseen hintaan.
Verkkokauppa ja nopea tiedonkulku
Tutkimukseen vastaajat ovat sitä
mieltä, että hyvin toimiva verkkokauppa parantaa merkittävästi tuotteiden saatavuutta. Verkkokaupan
toivotaan laskevan tuotteiden hintoja.
Erittäin tärkeänä nähdään joustavat
maksujärjestelyt.
Markkinoilla viimeaikoina nähtyjen suurien hintojen vaihtelun vuoksi
vastaajat kaipaavat ajankohtaista hintatietoa muun muassa tuotantopanosten ja viljojen hinnoista. Sähköposti koetaan hyvänä tiedottamis- ja
yhteydenpitovälineenä, mutta ajankohtaisista asioista haluttiin saada
tietoa myös internetsivuilta.
Muuta faktatietoa halutaan lukea
AgroMakasiinista ja oman tuotantosuunnan oppaista. Asiakastilaisuuksista halutaan viihdettä, mutta niiden
pääsisällön on oltava vankkaa ammattiasiaa.
Kiitos kaikille vastanneille
ja hyvää kesää!
7
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/12
Raisioagron luomurehuja
Liperin Myllystä
Raisioagro tuo ensimmäisenä rehuvalmistajana
luomurehut naudoille valtakunnalliseen jakeluun.
Rehut valmistetaan Liperissä sijaitsevassa rehutehtaassa, joka syksystä lähtien
valmistaa ainoastaan luomurehuja.
TEKSTI Bengt-Erik Rosin I KUVA Raisioagro Oy
Valtakunnallisen jakelupeiton lisäksi
Raisioagro panostaa luomurehujen
kotimaisuusasteen nostamiseen
ulottamalla sopimusviljely kattamaan
myös luomurehuviljaa ja –valkuaiskasveja.
Luomutuotteiden kysyntä purjehtii
tällä hetkellä myötätuulessa ja tämä
näkyy myös kotieläintuotteissa. Luomumaidon osuus koko maidontuotannosta vain kaksi prosenttia, mutta
absoluuttisiksi litroiksi muunnettuna
tämä on jo noin 40 miljoonaa litraa
maitoa.
Luomutuotantoon siirtymiseen
harkitsevien tai tuotannon laajentamista suunnittelevien tilojen suurimpana epävarmuustekijänä on ollut rehujen saatavuus. Liperin rehutehdas
tuo helpotusta tähän tilanteeseen.
Yhteistyötä
Osuuskunta ItäMaidon kanssa
Luomurehuvalmistuksen keskittämisellä yhteen tuotantolaitokseen saavutetaan useita etuja. Raisioagron
yhteistyökumppanin, Osuuskunta ItäMaidon, omistama Liperin Mylly on
kapasiteetiltaan sopivan kokoinen
erikoisrehutuotantoon.
Samalla tontilla toimivassa elintarvikemyllyssä on jo kahdenkymmenen vuoden ajan jauhettu luomujauhoja. Näin ollen löytyy osaamista
luomutuotannon erityisvaatimuksista
sekä valmiiksi etabloituneet kontaktit
raaka-ainetoimittajiin.
8
Tehtaalla ei jatkossa valmisteta
lainkaan tavanomaiseen tuotantoon
tarkoitettuja rehuja, joten sekoittumisvaaraa ei ole, ja koko prosessi
raaka-ainehankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen tapahtuu luomutuotannon ehdoilla.
Tuotesuunnittelu
ja raaka-ainehankinta
Luomurehujen reseptit suunnitellaan
Raisioagrolaisten periaatteiden ja
laatustandardien mukaisesti. Rehujen pitää olla maittavia, tuottoisia
sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukevia.
Naudanruokintaan erikoistuneet
asiakkuusvastaavamme palvelevat
jatkossa myös luomutuotannossa
olevia maito- ja nautatiloja ja avustavat ruokinnan suunnittelussa.
Rehujen toimitukset alkavat satokauden vaihtumisen jälkeen, eli
syksyllä 2012. Kuljetukset saadaan
kustannustehokkaasti hoidettua koko
valtakuntaan hyödyntäen menopaluukuljetuksia ja Raisioagron
logistiikkaverkostoa.
Tällä hetkellä luomurehujen
raaka-aineesta huomattavan suuri
osuus on tuontitavaraa. Raisioagro
panostaa määrätietoisesti kotimaisen
raaka-ainetuotannon kehittämiseen.
Tämä merkitsee myös uuden markkinakanavan avautumista luomu-kasvinviljelytiloille.
Luomuviljan kysyntä
vahvassa nousussa
Kaupoissa on jo laaja valikoima viljapohjaisia luomutuotteita jauhohyllyissä, mutta luomukotieläintuotteiden
kysyntä on myös hyvässä kasvussa. Maitosektori on
tässä suunnannäyttäjä.
Tee
luomuviljasopimus
Raision
kanssa
TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jukka Hollo
Viljapohjaisia kotimaisia luomutuotteita on kuluttajille ollut saatavilla
Suomessa jo lähes parikymmentä
vuotta. Kasvava luomukotieläintuotanto vaatii panostuksia myös rehuketjuun.
Raisioagro tulee syksystä 2012 alkaen valmistamaan Liperin Myllyssä
useita tuhansia tonneja luomurehuja.
Tämä tarkoittaa kasvavaa luomuviljan
kysyntää erityisesti tehtaan lähialueilla.
poissa luomuketjusta. Syitä on useita.
Yksittäiset viljaerät ovat pieniä ja sijaitsevat eri puolilla maata. Lisäksi
erien välillä laatuvaihtelut voivat olla
suuria.
Osaava hankintaorganisaatio sekä
tehokas logistiikka ovat välttämättömiä, jotta luomuvilja saadaan kustannustehokkaasti toimitettua maatilan
varastosta siihen tarkoitukseen, mihin se parhaiten sopii.
Luomuohraa lisää
Luomukotieläintuotannon suuri
haaste on kotimainen kasvivalkuaistuotanto. Naudat saavat perusvalkuaisen nurmesta. Täydennysvalkuaista
tarvitaan, jotta hyvä tuotos saavutetaan tuotannon kaikissa vaiheissa.
Kotimaisia täydennysvalkuaisia
ovat herne, härkäpapu ja rypsirouhe.
Me Raisiossa näemme kotimaisen
valkuaistuotannon lisäämisessä tärkeänä asiana kehittää herneen ja viljan seosviljelyä. Volyymien kasvaessa
seosviljan käsittely logistisessa ketjussa ja tehtaalla saadaan toimimaan
tehokkaasti.
Luomuviljojen viljelypinta-alat ovat
noususuunnassa. Suurin yksittäinen
vilja on kaura, jonka viljelypinta-ala
ylitti viime vuonna 20 000 hehtaaria.
Voimakkaimmin on kasvanut vehnä,
yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vehnäpinta-ala oli viime
vuonna 7200 hehtaaria.
Luomuviljelyssä ohra tuntuu olevan haasteellisempi kuin muut viljat.
Ohraa tarvitaan lisää maltaan raakaaineeksi, mutta erityisesti rehuohraa
tarvitaan kotieläinten ruokintaan.
Luomuviljaa myydään edelleen
tavanomaisena ja tämä volyymi on
Täydennysvalkuainen
Luomuviljasopimuksia tehdään
kaikista luomuviljoista - sekä
elintarvike- että rehuviljoista.
Juuri parhaillaan on käynnissä
sopimusten tekeminen tulevalle kaudelle.
Sopimusviljelyssä on valittavana perinteinen markkinahintainen sopimus, kiinteähintainen sopimus tai keskihintasopimus. Kiinteähintaiseen sopimukseen liittyvä hinta löytyy
Raisioagron nettisivuilta hintataulukosta. Sopimus varmistaa
ostajan tuotettavalle sadolle ja
on osa maatilan riskinhallintaa.
Lisäksi luomusopimuksille
maksetaan 10 €/tn sopimuspalkkiota.
Luomuviljan vastaanottopaikka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Myllyvehnä
toimitetaan Raisioon, suurimokaura ja ruis Nokialle, rehuviljalaatuiset erät Loimaalle,
Kuopioon, Liperiin tai Rahjaan.
Lue lisää
www.raisioagro.com.
9
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/12
Sopimusviljelijät tutustuivat
Englannin maatalouteen
Englanti on yksi Euroopan suurimmista viljantuottajista. Satotasot
syysvehnällä ylittävät 10 000 kiloa per
hehtaari ja rapsisadotkin olivat viime
vuonna yli 5000 kiloa hehtaarilta.
Kevättyöt olivat käynnissä maaliskuun lopussa. Syysviljat ja –öljykasvit olivat talvehtineet hyvin, sillä talvi
oli ollut poikkeuksellisen leuto. Viljojen ja öljykasvien kasvinsuojeluruiskutukset olivat käynnissä ja kevätohrat kylvetty.
Raision tehdas
– 25 km Lontoosta länteen
Matkan ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Raision omistaman
Honey Monster food -tehdas Southallissa. Tehdas on perustettu jo 1936
ja monien omistajavaihdosten jälkeen
Raisio osti tehtaan vuonna 2011.
Tehtaalla työskentelee 116 henkilöä,
siilokapasiteetti 30 000 tonnia ja vuotuinen tuotantomäärä 15 000 tonnia
tuotteita.
Tuotantolaitoksessa valmistetaan
aamiaismuroja ja välipalapatukoita.
Raaka-aineina käytetään pääasiassa
durumvehnää, joka hankitaan Espanjasta. Tuotteiden markkina-aluetta
ovat Britteinsaaret ja Keski-Eurooppa, mutta myös suomalaisen ruokamarketin hyllystä löytyy Honey Monster -muropaketteja.
Fontill Farm
– maatila monessa sukupolvessa
Keskeisessä Etelä-Englannissa Bristolin lähellä sijaitsevan Fontill Farm
–maatilan pellot ovat kalkkipitoista
savimaata. Tilan omistaa seitsemän
pariskuntaa, ja koko 4000 hehtaarin
maataloustuotanto on ulkoistettu
Velcourt Ltd –yhtiölle. Peltoja ei ole
vuokrattu kyseiselle yritykselle, vaan
yhteistyö sujuu tietynlaisen hoitosopimuksella. Velcourt vastaa tuotantopanosten hankinnasta, kaikista
viljelytöistä ja osin myös tuotteiden
markkinoinnista.
Tilalla on viljelyssä 1200 hehtaaria
syysvehnää, 800 rapsia, 250 syysmal-
10
lasohraa, 850 kevätohraa ja 855 hehtaaria morfiiniunikkoa, lisäksi 650
hehtaaria on nurmella. Keskimääräiset satotasot ovat syysvehnällä
9,5, rapsilla 3,75 ja kevätohralla 7,0
tonnia hehtaarilta. Viljavarastoa on
24 000 tonnille.
Vaihtelua yksipuoliseen viljanviljelyyn haetaan unikosta, jota viljellään
nyt ensimmäistä vuotta lääketehtaan
raaka-aineeksi. Viljat markkinoidaan
sekä kotimaahan että vientiin. Esimerkiksi kevätohra on tarkoitus myydä Saksaan pilsnermaltaan valmistukseen, kun taas syysohran laatu
sopii paremmin pintahiivaoluen valmistukseen kotimaassa.
House Farm
- luomutuottaja panostaa peltoon
Yatesburyn alueella sijaitsee House
Farm’in luomutila, jonka tuotanto
on hyvin monipuolista kasvinviljelystä naudanlihantuotantoon. Kuudensadan hehtaarin peltoalalla tuotetaan
myllyvehnää, mallasohraa ja valku-
aiskasveja. Pelloilla toteutetaan yhdeksänvuotista viljelykiertoa, johon
sisältyy samalla lohkolla kolmen
vuoden välein viljakasvien tuotantoa
ja välivuodet ovat nurmella.
Maan viljelykunnon ylläpitämiseen
panostetaan merkittävästi, muun muassa nurmien laajalla kasvivalikoimalla. Markkinoitavat lopputuotteet pyritään markkinoimaan ilman välikäsiä
suoraan jalostavalle teollisuudelle,
vehnä paikalliselle myllylle, mallasohrat skotlantilaiselle viskitislaamolle ja
naudanliha hotellien ravintoloille.
Kasvisuojeluainejätti
Syngenta sävähdytti
Viljelijäryhmä pääsi käymään myös
Syngentan Jealott’s Hill’in tutkimuslaitoksessa ja koetilalla. Tutkimus on
pitkäjännitteistä, laitos on maailman
ykkönen kasvinsuojeluaineissa ja kolmonen siementuotannossa. Koko
Syngentan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelee 5000 henkilöä. Jealott’s Hill’in alueella työs-
Maaliskuun viimeisellä viikolla 70 sopimusviljelijää suuntasi opintomatkalle
Etelä-Englantiin. Matkaan kuului useita ammattikohteita päättyen
Lontoon nähtävyyksiin. Tutustumiskohteina olivat muun muassa Raision
murotehdas, kaksi maatilaa sekä Syngentan kansainvälinen tutkimuskeskus.
TEKSTI Anna Haavio ja Minna Oravuo | KUVAT Anna Haavio
Syngentan
sadetushuoneessa
tutkitaan miten
kasvinsuojeluaine kestää
sadetta.
Etelä-Englannin peltojen kalkkipitoisuus näkyy pelloilla valkoisina kokkareina. Viime aikoina
Englannissa vaivannut harvinainen kuivuus on saanut aikaan vilkkaan keskustelun ilmastonmuutoksen seurauksista.
kentelee 800 henkilöä viljelyn, karjanhoidon, tutkimuksen ja laboratoriotoimintojen parissa.
Uuden kasvinsuojeluaineen kehittäminen kestää noin 10 vuotta ja maksaa noin 280 miljoonaa USD. Kehitystyö lähtee 100 000 eri yhdisteen ja
kemikaalin tutkimisesta vuosittain.
Kehitystyössä on löydettävä vastaus
viiteen osa-alueeseen, eli toimiiko uusi
aine tavoitellusti, ovatko Syngentalla
siihen oikeudet, onko aine turvallinen
(ympäristölle, kasvustolle, eläimille,
ihmisille), pystytäänkö sitä valmistamaan ja onko sen myynti luvallista
suunnitellulla markkina-alueella.
Opintomatkalaiset tapasivat myös
tuottajajärjestö Farmers´Unionin
sekä HGCA:n (Home Grown Cereals
Associaton) edustajia. Järjestöjen palveluihin kuuluu neuvontaa ja viljelyn
suunnitteluapua. HGCA tutkii puolueettomasti vilja- ja öljykasvilajikkeita
ja luetteloi tiedot – ne ovat nähtävissä
nettisivuilla www.hgca.com.
Yksi ”pakollinen” käyntikohde oli tietysti esihistoriallinen kivipatsaspuisto Stonehenge,
joka sijaitsee Englannin Wiltshiressa,
Salisbury Plain –tasangolla.
Sopimusviljelijöiden
vuosittainen opintomatka
Raision sopimusviljelijöille on tarjottu mahdollisuus osallistua opastetulle opintomatkalle Eurooppaan vuosittain keväällä, ennen kylvöjen alkua kotimaassa. Matkoja on tehty 1980-luvulta alkaen. Matkalle
osallistuvat viljelijäpariskunnat maksavat osallistumisensa itse.
Matkan ohjelmaan on valittu ammatillisesti kiinnostavia kohteita:
maatiloja, maatalouden tutkimuslaitoksia, elintarvike- ja rehutehtaita
sekä esimerkiksi paikallisia tuottajajärjestötapaamisia.
Matkan suunnittelussa Raision apuna on ollut Forssan Matkatoimisto, joka on erikoistunut maatalousaiheisten matkojen järjestämiseen. Tämän kevään Englannin matkaa ovat edeltäneet mm Ranska,
Turkki, Romania, Italia, Slovakia, Hollanti, Unkari, Irlanti, Islanti,
Espanja, Portugali, Belgia, Itävalta, Saksa.
Matkalle ovat voineet ilmoittautua Raision kanssa viljelysopimuksen tehneet aktiiviviljelijät. Ryhmän maksimikoko on noin 80 henkilöä.
Yleensä paikat täyttyvät nopeasti, joskus on jouduttu turvautumaan
jopa paikkojen arpomiseen. Matkan kesto on yleensä 4-5 päivää.
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/12
Kasvukausi käynnistyi
pohjoisella pallonpuoliskolla
Euroopassa kasvukausi käynnistyi maaliskuussa normaaliin aikaan.
Talvi on kaiken kaikkiaan sujunut ilman suuria ongelmia,
sillä olosuhteet ovat olleet pääosin poikkeuksellisenkin leutoja.
TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari
Keskitalven Siperiasta aina Espanjaan
ulottunut kylmä rintama aiheutti jonkin verran ongelmia. Merkittävimmät
talvivauriot syntyivät Ranskan alueella, mutta niitä oli myös jonkin verran
muualla Keski-Euroopassa.
Kuivuus on vaivannut aivan eteläisessä Euroopassa, Iberian niemimaalla, Ranskassa ja Britanniassa.
Vaikka tietyiltä alueilla talvituhojen
määrä on suuri, niin tuotantoennusteisiin niiden ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi.
Hyvä hintataso
kannustaa viljojen viljelyyn
Euroopassa viljelypinta-alan on arvioitu olevan 56,1 miljoonaa hehtaaria.
Kasvua viime vuoteen on 500 000
hehtaaria eli yhden prosentin verran.
Arvioitu kokonaistuotanto on 288,3
miljoonaa tonnia, jossa kasvua on
noin 3,5 miljoonaa tonnia eli 1,2 prosenttia.
12
Ennuste perustuu arvioihin jo toteutuneista syksyn kylvöaloista sekä
kevään kylvöala-arviosta. Hehtaarisatotasojen ennusteet olevan viime
vuoden tasolla, sillä tähän mennessä
kasvukausi on edennyt normaalisti.
Viime vuodesta kasvanut viljojen
tuotantoala on seurausta muiden
kasvien, kuten öljy- ja valkuaiskasvien viljelyalan supistumisesta. Myös
EU:n kesantoalan on arvioitu vähenevän noin 200 miljoonalla hehtaarilla.
Koko EU:n maatalousmaa-ala on
82 070 miljoonaa hehtaaria. Hyvä
hintataso kannustaa viljojen viljelyalan kasvattamiseen kaikkialla
Euroopassa.
Maissin viljelyala kasvuun USA:ssa
Maailmalla kevättalvi on edennyt
ilman suuria katastrofeja ja ilman
merkittäviä muutoksia uuden sadon
ennusteisiin. Tosin useimmat tahot
tekevät vasta huhti-toukokuussa var-
sinaisia tuotantoennusteita tulevalle
markkinakaudelle. Esimerkiksi
USDA, USA:n maatalousministeriö,
antoi ensimmäisen arvion tulevan kesän USA:n viljelyaloista maaliskuun
lopussa.
Yksi tarkimmin seuratuista ja spekuloiduista aiheista on ollut viljelijöiden ratkaisut USA:ssa. Syysvehnä on
talvehtinut normaalisti, mutta erityistä kiinnostusta ovatkin aiheuttaneet
ennusteet kevätkylvöisten viljelykasvien kylvöaloista. Sekä maissilla että
soijalla on maailmalla hyvä kysyntä,
ja hinnat ovat olleet nousussa.
Huhtikuun alun arvioiden mukaan
USA:n maissiala kasvaa suuremmaksi kuin kertaakaan 1940-luvun jälkeen. Maissin kysyntä on kasvanut
viime vuosina voimakkaasti ja tuotannon kasvu ei ole pystynyt tyydyttämään kysynnän kasvua, vaan varastot
ovat supistuneet.
Vilja-ala kasvuun myös Suomessa
Kylvösuunnitelmat vielä vaiheessa
Kylvösuunnitelmat elävät kesään
Helmikuussa teetetyn viljelijäkyselyn
saakka, ja kylvöajan olosuhteilla voi
tuloksena voidaan arvioida, että viljavielä olla suurikin vaikutus pintaala kasvaa viime vuodesta myös
aloihin. Toisaalta markkinatilanne,
meillä Suomessa. Vilja-alan yhteishintakehitys ja normaali kevään sujutyöryhmän teettämän tutkimuksen
mukaan vilja-ala kasvaisi 52 000 heh- minen eivät varmaankaan ole radikaalisti vaikuttaneet talvella tehtyihin
taarilla eli 5 prosenttia, 1 125 miljoosuunnitelmiin.
naan hehtaariin, kun vastaava viljelyViljan hinnat ovat nousseet ja kyala viime kesänä oli 1 073 miljoonaa
syntä on ollut hyvä, ohrasta on paihehtaaria.
Suhteessa eniten kasvaisi mallas- koin ollut erittäinkin hyvä kysyntä,
ohra-ala 13 000 hehtaaria ja rehuohra- joten näiden seikkojen perusteella
vilja-alan kasvu näyttää realistiselta.
ala 22 500 hehtaaria. Myös kauran
Toisaalta myös öljykasvien hintakehituotantoala kasvaa selvästi, 34 600
tys on ollut hyvinkin nousujohteinen,
hehtaarilla. Kokonaisvehnä-ala näyteli toivottavasti se on
täisi supistuvan
hiukan parantanut
hieman, koska
rypsin ja varsinkin
syysvehnäala pie”Kotimainen
rapsin viljelyhalukneni heikkojen
kotieläintuotanto tarvitsee kuutta.
kylvöolosuhteiden
kotimaista valkuaista.”
Jos kyselyn mukaitakia selvästi. Ruisnen vilja-alan kasvu
ala sen sijaan näyttoteutuu ja kasvukausi
täisi pysyvän viime
etenee jotakuinkin normaaleissa olovuoden tasolla.
Vilja-ala kasvaa öljykasvien viljely- suhteisessa, kasvaa viljan tuotantoalan kustannuksella. Kyselyn mukaan määrä viime kesän 3 667 miljoonasta
tonnista lähes 4 000 miljoonaan tonrypsiala pienenisi 12 000 hehtaarilla
niin. Kahta edellistä kasvukautta lu65 400 hehtaariin. Sen sijaan rapsikuun ottamatta 2000-luvun viljojen
alan arvioidaan kasvavan hienoisesti.
kokonaistuotantomäärä on ollut läÖljykasvien kokonaisala jäisi näin
hellä 4 000 miljoonaa tonnia.
80 000 hehtaariin, kun viime vuonna
viljelyala oli 92 000 hehtaaria.
Suomessa mahdollisuudet
Öljykasvien viljelyhalukkuuden
varhaiseen kevääseen
lasku ei ole yllätys, mutta suunta on
silti huolestuttava. Kotimainen kotiSuomessa talvi on ollut melko tavaneläintuotanto tarvitsee kotimaista
omainen. Koko maan osalta lumi- ja
valkuaista, eikä tilanne tule korjaanpakkasjaksoa kesti loppiaisesta aina
tumaan muiden valkuaiskasvien tuomaalis-huhtikuulle. Länsi- ja Etelätannolla.
Suomessa lumet ehtivät jo välillä su-
laa, mutta maaliskuun lopulla takatalvi runsaine lumisateineen ja yöpakkasineen keskeyttivät kevään
etenemisen.
Roudan määrä on koko maassa
olematon, eikä lumitilannekaan poikkeuksellinen, joten normaalia varhaisempaan kevääseen näyttäisi olevan
mahdollisuudet. Tämä tietäisi hyvää
starttia menestykselliselle kasvukaudelle.
Sopimusmäärät
viime vuoden tasolla
Sopimusviljelyhalukkuus on jatkunut viime vuosien tasolla. Edelleenkin sopimusten teko on
mahdollista, jos sopimusasiat
ovat jostain syystä jääneet
keväällä miettimättä.
Viljojen kasvava tuotantoennuste tuo helposti lisähaastetta viljan
markkinointiin. Toteutuessaan
ennusteet näyttävät vientitarvetta
sekä vehnälle ja kauralle, mutta
mahdollisesti myös parin niukahkon vuoden jälkeen myös ohralle.
Vientimahdollisuudet riippuvat
kansainvälisestä markkinatilanteesta ja sen varaan heittäytyminen ilman mitään ennakkotoimenpiteitä on spekulointi mitä suuremmassa määrin. Sopimukset
ja sitä kautta toimituspaikan
varmistaminen sadolle on yksinkertainen ja helppo tapa varautua
turhilta riskeiltä.
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/12
Ravinteiden tehokas kierrätys
kuuluu Raisioagron CCC-konseptin ideologiaan
Raisio-konsernissa kehitetty Closed Circuit Cultivation CCC®-konsepti eli viljelyn suljettu kierto otettiin
kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2011 satotiedoille. Konsepti on kehitetty alkutuotannon ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja pienentämiseen.
CCC sisältää kolme työkalua, joiden avulla voidaan
mitata viljelyn ympäristötehokkuutta; EkoPlus, HiiliPlus ja VesiPlus tarkastelevat viljelyn ekotehokkuutta
eri näkökulmista. Orgaaninen lannoitus pyritään huomioimaan konseptissa jatkossa entistä paremmin.
Tilayhteistyöllä
lanta hyötykäyttöön
Kotieläinten lanta ja liete sisältävät hyödyllisiä ravinteita
ja ne tuovat pelloille orgaanista ainesta. Lanta kuitenkin
jakautuu kotimaamme pelloille kovin epätasaisesti.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Antti Malmi
Ympäristön ja elintarvikeketjun kannattavuuden kannalta epätasapaino
lannan pelloille jakautumisessa on
huono asia. Myös kasvinviljelytilalla
on nykyisin entistä suurempi intressi
hyödyntää saatavilla olevaa orgaanista lannoitusta.
Projektipäällikkö Aino LauntoTiuttu TEHO Plus -hankkeesta on
työssään miettinyt maakuntien mittavan lietelanta määrän tehokkaampaa
hyötykäyttöä paljon.
- Pitäisi saada arvokkaat ravinteet
leviämään laajemmalle alueelle. Nyt
tosin jo kuuluu sellaistakin, että lantaa ei kaikille halukkaille riitä. Ravinteiden tehokas kierrätys olisi ympäristön kannalta hyvä juttu. Yhteistyötä
tarvittaisiin lisää.
Launto-Tiuttu toteaa, että sellaiset viljelijät, joilla maan fosforiluku on
korkea, eivät enää itse hyödy lietelannasta. Heidän ei ympäristön kannalta
pitäisi levittää sitä enää mailleen.
- Ei siitä ole kasvillekaan tällöin
hyötyä. Monelle muulle samoista ravinteista olisi runsaasti hyötyä ympäristöä rasittamatta.
Lietelannalle tuoteseloste
Lannan vastaanottajien kannattaa ottaa yhteyttä lannanlevitysurakoitsijoihin.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella toimii urakoitsija Antti Malmi, www.malminkoneasema.fi
14
Aino Launto-Tiutun mukaan maakunnissa on myös paljon epäselvyyttä lietelannan oikeasta käytöstä ja mitä se
sisältää.
- Tarvittaisiin lietelannalle tuoteseloste ja käyttöohje niin kuin ostettavillekin ravinteilla on.
Paikallisesti ongelmaksi voi välillä
tulla urakoitsijoiden puute. Lietelanta
pitäisi saada levitettyä suhteellisen lyhyellä ajalla keväällä ja alkukasvukaudella, jotta se on parhaiten kasvin käytössä.
- Nykyaikainen kalusto on kuitenkin kapasiteetiltaan tehokasta, joten
tämä ongelma on hoidettavissa.
Ympäristötuen poikkeus
Ympäristötuen vaatimuksista selviämistä helpottaa, että ympäristötuen
karjanlantapoikkeusta voidaan soveltaa sekä kotieläintilalla että lantaa
vastaanottavalla kasvinviljelytilalla.
Sen mukaan fosforin peruslannoitustasosta voidaan poiketa vuosittain,
jos lohkon fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa.
Poikkeusta ei ole mahdollista soveltaa, jos osa fosforista annetaan
karjanlannassa ja osa väkilannoitteena. Poikkeuksen yhteydessä voidaan
soveltaa fosforin tasausta, jos fosforia
annetaan enemmän kuin poikkeuksen
sallima määrä.
Laskelma lietelannan
vastaanotosta kasvinviljelytilalla
Kasvinviljelytila voi saada lietelantaa vastaanottaessaan tukea. Lanta tai
liete on tällöin mullattava. Laskelma voi rahallisesti olla esimerkiksi
seuraavanlainen:
Kevätvehnän lannoituskustannusesimerkki
Perinteinen tapa vs. lietelanta. Lannoitus kokonaan ostolannoittein
YaraMila Pellon Y1 500 kg/ha kustannus 200,-/ha
Starttilannoitus + lietelanta mullattuna
YaraMila Suomensalpietari 300 kg/ha
+ lietelantaa 20 kuutiota/ha
Levityskustannukset kohtuullisen matkan päästä
Lietelannan sijoittaminen peltoon -tuki
Nettokustannus
105,-/ha
0,-/ha
91,-/ha
+56,-/ha
140,-/ha
Kyseisellä esimerkkitilalla kevätvehnän lannoitus 5000 kilon satotavoitteelle hoituu noin
60,-/ha edullisemmin. Hinnat ja levityskustannukset tietenkin vaihtelevat, eivätkä ravinnesisältö ja vaikutustapa ole verrokkilannoitteilla yhtenevä. Tästä huolimatta esimerkki on
realistinen kuvaus lannoituskustannuksesta kahdella eri strategialla, joilla tavoitteena on
sama satotaso.
Lannalle ja lietteelle aina starttilannoitus
Yara Suomen kehityspäällikkö Anne Kerminen teki
Raisioagrolle muutaman esimerkin lannoitusohjelmista
eri lantatyypeillä ja kasveilla. Ohjelmissa on käytetty
karjanlannan taulukkoarvoja ravinteille ja lantamäärä
on laskettu kasvin ravinnetarpeen perusteella.
Vaikka lannalle ja lietteelle ei yhtä
yksiselitteistä tuoteselostetta ja käyttöohjetta voikaan tehdä, niin asiaa
voidaan kyllä selventää lannoitusohjelmin. Anne Kerminen kertoo, että
lannan ja lietteen kanssa on aina
muistettava starttilannoitus, koska se
varmistaa kasvin alkukehityksen ja
tasapainoisen lannoituksen. Kerminen muistuttaa, että levitysteknisistä
syistä on usein välttämätöntä antaa
kahden vuoden fosforitarve kerralla.
Kasvukaudella lannan ja lietteen
vaihteluita ja levityksen epätasaisuuksia tasoittamaan mainio keino
on myös Yara N-Sensor –tekniikka.
N-Sensor laite määrittää ajon aikana
typen tarpeen ja säätää typpilannoitteen levitysmäärän paikkakohtaisesti.
Lähde: Yara Suomi, Anne Kerminen
Ohran lannoitus, 6000 kg/ha, E-S savimaa
Sian kuivikelanta
Fosfori tyydyttävä
N
P
K
Ohran tarve
130 20 30
kg/ha
3
20 m lannasta
30 42
56
Lisätarve
100 -22 -26
Suomensalpietari Se+ 100 0
3
370
Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina.
Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen.
Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa
Kauran lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa
Broilerin lanta
Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus)
N
P
K
Vehnän tarve
140 15 30
kg/ha
10 m3 lannasta
51 30
45
Lisätarve
89 -14,7 -15
Suomensalpietari Se+ 89 0
3
330
Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina.
Naudan kuivikelanta
Fosfori tyydyttävä
N
P
K
Kauran tarve
120 11 30
kg/ha
20 m3 lannasta
24 20
64
Lisätarve
96 -9 -34
Suomensalpietari Se+ 96 0
3
356
Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina.
Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen.
Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa
Nurmen 2. sadon lannoitus, E-S savimaa
Sian lietelanta
Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus)
N
P
K
Vehnän tarve
140 15 30
kg/ha
22 m3 lannasta
59 15
42
Lisätarve
81 0 -12
Suomensalpietari Se+ 81 0
3
299
Naudan lietelanta
Fosfori välttävä
N
P
K
Nurmen tarve
100 24 40
3
30 m lannasta
54 13
87
Lisätarve
46 11 -47
YaraMila NP
46 7
3
Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen.
kg/ha
177
15
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/12
huippusato
säilörehusta
Säilörehunurmen kolme tärkeää ominaisuutta ovat
suuri sato, korkea D-arvo ja seleenipitoisuus.
TEKSTI JA KUVA Minna Toivakka
Korkeimmat sadot, parhaimmat
D-arvot (680-700 g/kg ka) ja riittävä
seleenipitoisuus saadaan kolmella
lannoitus- ja korjuukerralla. Näin
menetellen saadaan ravinteet ympäristötukiehtojen mukaisesti maksimaalisesti hyödynnettyä ja laadultaan
ensiluokkainen säilörehu.
Kolmen korjuun systeemiin kannattaa valita siihen parhaiten sopivat
nurmisiemenet ja niiden seokset
sekä oikeat lannoitteet. Satotavoitteeksi voidaan helposti asettaa yli
8000 kg ka/ha.
Lietettä ja täydennystä nurmelle
Nykyään nautakarjatilalla ei pystytä
välttämään lietteen levitystä nurmelle, vaan siitä on tullut olennainen osa
nurmenviljelyä. Kolmen korjuun menetelmä antaa parhaimmat mahdollisuudet myös lietteen hyväksikäytölle:
joustoa levitysajankohtiin, ei jälkikasvua syksyllä ja niin edelleen.
Hyvä lietteenlevitystaktiikka voisi
olla levitys ensimmäisen sadon korjuun jälkeen ja/tai syksyllä, ja ehdottomasti multaamalla (typen hyväksikäyttö, hygieenisyys).
Lietteen käyttömäärä per levityskerta on pidettävä kohtuullisena (2028 m3/ha), koska liete ei ole yksinään
oikea lannoite nurmelle. Sen ravinnesisältö ei ole oikea eikä sen kaikki
ravinteet ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa, tästä esimerkkinä
seleeni. Lisäksi liete on riski rehun
hygieeniselle laadulle – lietejäämiä
ei saa päätyä rehuun.
Huippusadon ja –laadun aikaansaamiseksi liete tarvitsee aina täydennyksen. YaraMila-lannoitteet sisältävät karjalle elintärkeää seleeniä
ja nurmen kasvulle välttämätöntä
rikkiä ja booria.
16
Seleeniä on annettava jokaisella
lannoituskerralla. Jos nurmea ei lannoitettaisi lainkaan tai ainoastaan
kerran, niin säilörehuun ei tule riittävää määrää seleeniä tai se puuttuu
kokonaan.
Sopivat lannoitteet
Kolmessa korjuussa on typpilannoituksen maksimi karkeilla kivennäismailla 230 kiloa hehtaarille, savimailla 240 ja eloperäisillä mailla 190 kiloa
hehtaarille. Apilapitoisten nurmien
typpilannoitusta voi vähentää, mutta
muita pää- ja hivenravinteita apila
tarvitsee timoteinurmia enemmän.
Ensimmäisen sadon lannoittamiseen sopivat hyvin YaraMila Nurmen
Y1 ja lietteen kaveriksi YaraMila Pellon Y1, toiselle sadolle YaraMila NK 2
ja lietteen kaveriksi YaraMila NK 1 tai
Suomensalpietari Se+. Kolmas sato
kannattaa ehdottomasti lannoittaa ja
siihen hyvä valinta on YaraMila NK 2.
Oikein tehdyllä ja optimoidulla
lannoituksella varmistetaan säilörehun riittävyys ja korkea laatu sekä ylläpidetään eläinten korkeaa tuotosta
ja terveyttä.
Lannoituksen
jakamisen hyödyt
Lannoituksesta saa parhaan hyödyn, kun kasveille
annetaan ravinteita oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan
ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuva määrä.
Lannoitus mitoitetaan lopulliseen määrään seuraamalla
kasvukauden etenemistä.
TEKSTI Heidi Seitala
Useat tutkimukset osoittavat, että
fosfori ja kalium tulee sijoittaa keväällä kylvön yhteydessä. Sen sijaan
typpi ja rikki voidaan säätää satotasotavoitteen mukaisesti vielä kasvukauden aikana.
2/3 keväällä,
loput kasvukauden aikana
Suositus on, että kaksi kolmasosaa
typpi- ja rikkilannoituksesta annetaan kylvön yhteydessä keväällä.
Loput, eli yksi kolmasosa lannoitemäärästä, voidaan täydentää kasvukauden edetessä satotasotavoitteen
mukaisesti. Lisälannoituksen määrä
voidaan tarkentaa muun muassa kasvustomittausten avulla kasvukauden
olosuhteita vastaaviksi.
Eniten hyötyä typen ja rikin jakamisesta on vehnällä sekä öljykasveilla, mutta myös kauralla ja ohralla on
saatu myönteisiä tuloksia. Lannoituksen jakaminen kannattaa erityisesti
lohkoilla, joiden vuosien välinen tai
sisäinen satovaihtelu on suuri.
Kasvuoloiltaan huonona vuonna
voidaan lisälannoituksen määrää
pienentää tai jos siltä näyttää, jättää
kokonaan tekemättä. Kun halutaan
vaikuttaa sekä sadon määrään että
valkuaispitoisuuteen, tehdään lisälannoitus korrenkasvun alussa.
Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään lannoitus maitotuleentumisvaiheessa.
Jaettu lannoitus on siis kustannustehokasta, mutta myös helppo
ympäristöteko: lannoituksen jakaminen pienentää typpitasetta ja viljelyn
hiilijalanjälkeä. Katso lisää suosituksia Raisioagron viljelyohjeista, joista
löytyy esimerkiksi vehnälle suosituslannoitus lajikkeittain.
Lannoitus
ON HELPPO
YMPÄRISTÖTEKO!
HUIPPULAATUINEN
SÄILÖREHU
saadaan, kun
1. Pellon muotoilu, kalkitus ja
vesitalous on kunnossa.
2. Edellinen nurmi on hävitetty
glyfosaatilla ja nurmi on
täystiheä.
3. Nurmea uusitaan sopivan
tiheästi. Kolmea vuotta
vanhemmat nurmet täytyy
täydennyskylvää.
4. Tilalle on valittu seokset
tekostrategian mukaan.
2 sadon seokset:
Varma 1 ja Varma 2
timotei-nurminataseokset
3-4 sadon seokset:
• Teho apilanurmiseos
• Voima ruokonataseos
• Vauhti rainata-englanninraiheinäseos
5. Nurmi täydennyskylvetään
/paikataan aikaisin keväällä.
Määrä 10 kg/ha esim.
Varma 1
6. Jokainen nurmilohko
haravoidaan ja kuloheinä
korjataan pois.
7. Nurmi lannoitetaan
mahdollisimman aikaisin.
Liete sijoitetaan. Syksyllä
ajettu liete antaa kovan
lähdön keväällä.
Toiselle sadolle ajettu liete
antaa voimaa pitkälle
syksyyn.
8. Rikkakasvit torjutaan
(esim. Starane xl).
9. Säilörehu korjataan riittävän
tehokkaalla kalustolla
oikeaan aikaan.
10. Käytetään säilöntäainetta.
Valitse laadukkaat nurmisiemenet
niin varmista sadon laadun. Siemenen
hinnalla ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, seoksen ominaisuuksilla ja satotasolla sen sijaa on.
Kolmen euron kilohinnalla siemenkustannus on 25,-/ha ja neljän euron
kilohinnalla 33,-/ha. Nurmisiemeniä
on jäljellä vielä rajoitetusti.
Soita asiakkuusvastaavallesi.
Lisätiedot www.raisioagro.com.
Juha Anttila
17
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/12
Älä unohda tautitorjuntaa
Viime kasvukaudella erittäin lämmin mutta myös
sateinen kasvukausi tarjosi kasvitaudeille otolliset oltavat.
Ero tautitorjutun ja torjumattoman kasvuston välillä
oli valtava. Tautitorjunnalla saatiin huimia sadonlisiä.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Raisioagro Oy
Ensi kesänä kannattaa varautua torjumaan kasvitaudit tarpeen mukaan, sillä ainakin viime kesän perusteella se
kannattaa. MTT:n ohrakoe Voitto-lajikkeella Jokioisilla antoi keskimäärin 20
prosentin sadonlisän tautitorjunnalle.
Tautitorjunnan sadonlisästä suuri
osa muodostuu jyväkoon ja hehtolitrapainon kautta, joten samalla paranee myös laatu. Viime kesän sadosta
osa on laadultaan jopa kauppakelvotonta. Osa tästä johtuu tautitorjunnan
laiminlyönnistä.
Kaikkia lakoontuneita kasvustoja
ei toki olisi voinut pelastaa millään.
Voidaan kuitenkin laskea, että 15-30
euroa per hehtaari maksavalla tautitorjunnalla olisi joissain tapauksissa
saavutettu 100-200 euroa hehtaarilta
enemmän tuloa. Jos tautitorjunnalla
saatiin nostettua laatu kauppakelpoiseksi, on hyöty vielä paljon suurempi.
Myös lajikkeen kestävyydellä on
merkitystä tautien vaikutukseen.
MTT:n tutkimuksissa kaksitahoisen
Fairytale-ohran on todettu olevan
omaa luokkaansa verkkolaikun kestävyydessä. Se tuo lisäetua tämän
mallas-, tärkkelys- ja rehukäyttöön
sopivan lajikkeen viljelijöille.
MTT:n Ohrakokeet 2011, lajikkeena Voitto
4000
26
58
55
2585 kg/ha
+571 kg/ha
2441 kg/ha
+360 kg/ha
55
58
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
3287 kg/ha
+312 kg/ha
Satotaso (käsittelemätön)
18
2900 kg/ha
+602 kg/ha
2734 kg/ha
+854 kg/ha
Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin
Lähde:
MTT, Marja Jalli
Torjunnan ajoitus
Tautitorjunnan onnistumiseen vaikuttaa myös ajoitus. Esimerkiksi ohran
kohdalla tautitorjunnan yhdistäminen
rikkatorjuntaan ei ollut toimiva tapa
ainoana tautisuojana. Hyvinkin myöhään tehty erillinen tautiruiskutus
antoi ohralla parhaan tuloksen. Sopiva määrä sekä strobi- että triatsolityyppistä ainetta tankkiseoksena on
paras vaihtoehto.
Jos haluaa lisäksi antaa tautiaineita rikkaruiskutuksen yhteydessä,
sen voi tehdä vaikkapa puolikkaalla
annoksella (0,25 l/ha) Tilttiä. Raisioagron tautiainevalikoiman uutuus on
strobiluriinityyppinen Mirador. Siinä
on sama tehoaine ja sen pitoisuus
kuin Amistarissa ja käyttökin on viljoilla yhdenmukaista Amistarin kanssa. Käyttömäärän voi pitää seoksessa
maltillisena, koska kyseessä on tehokas valmiste. Näin ei viivytetä kasvin
valmistumista.
Myös punahomeet jylläsivät viime
kesänä. Eniten ongelmia oli toksiiniherkässä kaurassa. Etenkin Pohjanmaalla viljellyissä kauroissa esiintyy
paljon hometoksiineja. Yksi keino torjua punahometta on siemenen peittaus, joka on etenkin kauralla ehkäissyt
tehokkaasti aikaista hometartuntaa.
Parhaat vinkit
öljykasvien viljelyyn
Muista viljelykierto
• rypsiä tai rapsia samalle lohkolle
vain joka viides vuosi
• viljelykierron avulla pidetään
öljykasvien taudit kurissa
Valitse hyväkuntoinen lohko ja
poutimaton maalaji
• varmistaa tasaisen taimettumisen, mikä puolestaan
vähentää rikkakasveja
Raisioagron Viljelyoppaan kasvinsuojeluohjelmista löydät tautiainesuosituksemme.
Viljelyoppaamme on luettavissa nettisivuiltamme, jos painettu versio ei ole käsillä
www.raisioagro.com
Pahkahometta esiintyi
Taudit vaivasivat myös öljykasveja.
Tämä on selvinnyt muun muassa rypsin siemenen kunnostuksessa, jossa
on lajiteltu pois tavallista runsaammin pahkahomeen pahkoja. Pahkahome on tauti, jota ei aina esiinny,
mutta silloin kun se iskee, vie se puolet sadosta.
Pahkahomeen esiintyminen on
ennustettavissa vanhan kolmeportaisen säännön perusteella. Pahkahomeen esiintyminen on todennäköistä,
jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu:
1. Ympäröivillä lohkoilla on
esiintynyt pahkahometta
neljänä edellisenä vuonna.
2. Kukintaa edeltävän kolmen viikon
jakson aikana sataa yli 30 mm.
3. Kasvusto on hyvin tiheä.
Pahkahomeruiskutus tulee tehdä täyden kukinnan aikaan ensimmäisten
terälehtien pudotessa kasvustoon.
Ajoitus on pahkahomeruiskutuksessa
kaikkein tärkein asia. Tallaamisvaurion saa varmasti korvattua korkeammalla sadolla. Aineeksi sopii esimerkiksi Proline (0,5-0,7 l/ha).
Valitse laji tai lajike
tuotanto-olojen mukaan
• rapsi Etelä- ja Länsi-Suomeen
aikaisille lohkoille
• rapsin edut: suurempi sato,
korkeampi öljypitoisuus ja
vähäisempi kasvitautiriski
kuin rypsillä
• rypsi sopii koko tuotantoalueelle
Kylvä tarkasti!
• viljely onnistuu myös suorakylvönä sekä kevytmuokattuun
maahan
• 6-8 kg siementä/ha riittää
suotuisissa oloissa
• kylvä rypsi lämpimään maahan
• rapsin voi kylvää aikaisemmin
Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky
• öljykasvit tarvitsevat
tasapainoisesti ravinteita
• huomioi erityisesti rikin,
fosforin ja boorin riittävyys
Seuraa ja torju tuholaiset
ja kasvitaudit
• tarkkaile peltoa erityisesti
taimettumisvaiheessa ja ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua
• pidä silmällä sademääriä
ja pahkahomeriskiä
11 syytä viljellä rypsiä ja rapsia
1. Kylvösiemenet ovat viljoihin verrattuna edullisia
(noin 40,-/ha, viljoilla 80-150,-/ha).
2. Kylvö sujuu nopeasti, koska siementä menee vähän
(noin 8 kg, viljansiemeniä noin 250 kg). Hybridirapsien kylvömäärä
noin puolet normaalista.
3. Rypsi ja rapsi kestävät syksyn sateita eivätkä varise.
Ne voidaan puida viimeisenä.
4. Sadon varastointi ei tarvitse suuria tiloja.
5. Rahtikustannukset ovat pieniä,
koska sadon arvo tonnia kohden on suuri.
6. Rypsiä ja rapsia otetaan vastaan myös puintituoreena.
7. Esikasviarvo on 500–1500 kg/ha viljaa enemmän seuraavana vuonna.
8. Rypsi ja rapsi katkaisevat kasvitautien kierron yksipuolisessa
viljanviljelyssä.
9. Peltojen kevytmuokkaus onnistuu hyvin rypsin ja rapsin jälkeen.
Sängen voi jättää tarvittaessa muokkaamatta talven yli.
10. Rypsin ja rapsin hinta on korkealla viljoihin
verrattuna. Kun hinnan kiinnittää jo nyt,
sadosta voi saada erittäin hyvän tuoton.
11. Hehtaarit rypsille ja rapsille ovat
poissa vilja-alasta,
mikä tasaa viljamarkkinoita.
19
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
lehmän
unelmien
olosuhteet
löytyvät laitumelta
Lehmän hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että
lehmät pääsevät laitumelle lepäilemään ja jaloittelemaan,
vaikka laidunruohon merkitys on vähentynyt lehmien
ruokinnassa. Osittaislaidunnus mahdollistaa laitumelle
pääsyn suuressakin karjassa.
TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisio Oyj
Vaikka ruohon merkitys ravintona
on vähentynyt, laiduntaminen on
edelleen tärkeää lehmän hyvinvoinnin kannalta. Laitumella lehmä saa
käydä makuulle ilman rajoittavaa niskapuomia, etulankkua ja parrenerotinta. Luontainen liikerata on mahdollista, kun tilaa on riittävästi.
Laitumella täyttyvät myös toiveet
pehmeän kävelyalustan, raikkaan
ilman ja valoisuuden osalta. Laidunkaudellakin tulee varmistaa riittävä
veden ja rehun saanti, jotta tuotos ei
romahda.
Riittävä lisäruokinta
säilyttää tuotoksen
Karjakoon kasvaessa ja tuotostasojen
noustessa yhä useampi tila on luopunut perinteisestä laidunnuksesta.
Kun laitumia ei ole riittävästi tai ne
ovat kaukana navetasta, laidunruohon
lisäksi tarvitaan säilörehua.
Tuotoskyvyn kannalta on oleellista,
että lehmät saavat riittävästi hyvälaatuista karkearehua olipa se sitten
laidunruohoa tai säilörehua. Lisäksi
tarvitaan väkirehua sekä kivennäisiä
maitotuotoksen mukaan.
Lehmien ruokinnassa ei ole tarvetta tehdä suuria muutoksia talviruokinnan ja kesäruokinnan välillä.
Karjan kestävyyden kannalta laidun-
20
tamisella voi olla suurempi merkitys,
vaikka ne pääsisivät vain osaksi päivää ulos liikkumaan ja lepäämään.
Etenkin parsinavetan lehmillä liikunnan positiivinen vaikutus korostuu.
Seleenilisä kesäksi
Suomalaislehmien maidon solupitoisuus on alentunut huikeasti viimeisen
20 vuoden aikana. Kesäkaudella solut
kuitenkin yleensä nousevat. Kivennäisruokintaan kannattaa kiinnittää
huomiota, jos solut kiusaavat kesällä.
Orgaaninen seleeni parantaa vastustuskykyä ja helpottaa siten soluongelmaa. Orgaanista seleeniä sisältävät Pihatto-Melli Plus ja Lypsy-Melli Plus sopivat kesäkivennäiseksi soluttavalle karjalle. Etenkin luomutilat
saattavat kärsiä seleenin puutteesta,
mikä näkyy korkeampana solulukuna.
Nuolu-Melli Magnesium
alkukesän laitumelle
Magnesium on tärkeä kivennäisaine
kaikille lehmille, mutta erityisesti laiduntavien tilojen on hyvä kiinnittää
erityishuomio magnesiumin saantiin.
Laidunhalvauksen riski on suurimmillaan heti laidunkauden alussa.
Nuolu-Mellit helpottavat laidunkauden kivennäisruokintaa.
Lypsäville lehmille voidaan ainakin
alkukesällä laittaa Nuolu-Melli Magnesium, jonka magnesiumista osa on
tehokkaana kelaattina. Siinä on myös
zeoliittiä, joka sitoo nuoren typpipitoisen rehun tuottamaa ammoniakkia.
Nuolu-Mellit kestävät hyvin myös
laitumen olosuhteita, ne eivät sula
tai valu pienestä sateesta huolimatta.
Kesän edetessä magnesiumpitoinen
kivennäinen voidaan vaihtaa kalsiumpitoiseen Nuolu-Melliin.
Kesä-Maituri tasoittaa työhuippua
Aikaisempina kesinä suuren suosion
saanut Kesä-Maituri on jälleen valikoimassa. Monipuolinen ja maittava
rakeinen rehu on helppo ratkaisu
kesän kiireiden keskellä. Kesä-Maiturin avulla väkirehuruokinta kätevä
on ulkoistaa työhuipun ajaksi. Rakeinen täysrehu on mainio ratkaisu
etenkin viljan loppuessa.
Korkea energiapitoisuus tasaa laidunnurmen vaihteluita. Valkuaista on
riittävästi myös alkukesän jälkeen.
Tuotos pysyy vakaana laidunkaudellakin, kun lehmät syövät riittävästi väkirehua. Vaikka täysrehusta saadaan
peruskivennäiset ja vitamiinit, kannattaa laitumelle viedä Nuolu-Melli
Kalsium.
Älä unohda
laiduntavia hiehoja
Syksyisin tulee joskus vastaan hiehoja, joiden karva
on pörhöllä ja kiilto poissa. Vaikka kiimat näkyisivät,
tiinehtymistulos voi olla heikko. Kun kasvu on kesällä
kehnoa, joudutaan eläimiä kunnostamaan ennen
siemennyskautta, jolloin niiden poikiminen siirtyy.
Kivennäisten ja hivenaineiden tasapainoisella ruokinnalla turvataan
hiehojen kasvu sekä hedelmällisyystoiminnot. Laitumelle laskun yhteydessä yli kuuden kuukauden ikäisille hiehoille voidaan laittaa pötsiin
hivenaineita ja vitamiineja sisältävä Melli-Bolus Kasvu, jonka ravinteet
vapautuvat tasaisesti kahdeksan kuukauden aikana.
Kätevin tapa huolehtia laiduntavien hiehojen kivennäisruokinnasta on
Nuolu-Melli Kalsium, joka sisältää kivennäisten lisäksi hivenaineita ja
vitamiineja sekä maittavuutta parantavaa melassia. Nuolu-Melli-sanko
voidaan laittaa esimerkiksi vanhan renkaan sisälle maahan, jolloin eläimet eivät saa kaadettua sitä.
Hyvän laidunruohon ohessa väkirehun tarve jää olemattomaksi, jolloin lisäkivennäistä tarvitaan kaiken aikaa. Mikäli laitumella on niukasti
syötävää, voi väkirehun tarve nousta yli kiloon päivässä. Hieho-Maiturista saadaan osa kivennäisistä, jolloin lisäkivennäisen syönti jää pienemmäksi.
MUISTILISTA
KESÄÄN!
1. Varmista kivennäisen
saanti. Nuolu-Melli Magnesium
laidunkauden alussa.
2. Seleeni ja E-vitamiini parantavat vastustuskykyä ja auttavat
pitämään kesämaidon solut
kurissa.
3. Pihatto-Melli Plus ja LypsyMelli Plus sisältävät
orgaanista seleeniä.
4. Hyvää vettä pitää olla
riittävästi. Erityisesti hellesäällä
veden kulutus kasvaa.
5. Väkirehua tarvitaan kesälläkin.
Tärkkelys pysyy kurissa KesäMaiturin avulla.
6. Lisävalkuaista on syytä antaa
viljan kanssa.
7. Säilörehua voi antaa vapaasti
myös kesällä.
8. Älä unohda hiehoja, jotta saat
ne tiineeksi syksyllä. Lisärehua
laitumelle.
9. Hiehoille Nuolu-Melli Kalsium+
Melli-Bolus Kasvu.
10. Laiduntaminen parantaa
eläinten hyvinvointia
21
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
Maituri 12 000 E
hämmästyttää tuottajia
Helmikuussa markkinoille tuotu Maituri 12 000 E on kohottanut maidon pitoisuuksia
jo noin 200 tilalla. Monet ovat hämmästelleet rehun tehoa. Vaikka ennenkin
olisi ollut käytössä hyvä ja monipuolinen täysrehu keneltä tahansa valmistajalta,
on uusi rehu nopeasti näkynyt tankissa. Viidelle tilalle tehty kysely osoittaa,
että tuote tehoaa aikaisemmasta ruokinnasta tai tuotostasosta riippumatta.
Rehunvaihto kävi helposti
Torniolaisen Martti Iston robottinavettaan vaihdettiin väkirehuksi Maituri 12 000 E, koska nähtiin että Raisioagron
uusi innovaatio voisi olla ratkaisu holsteinkarjan alhaisille
pitoisuuksille.
Rasva 3,99 % -> 4,32 %,
valkuainen 3,28 % -> 3,45 %
TEKSTI JA KUVA Heikki Ämmänpää
Vaikka aikaisemmin käytössä oli toisen valmistajan tuote, ei vaihdossa
ollut ongelmia, sillä uusi rehu on
erittäin maittavaa.
- Tärkeää oli kuitenkin kalibroida väkirehuannos, sillä uusi rehu on painavampaa kuin entinen, korostaa
Martti Isto.
Iston kaksirivinen pihatto rakennettiin vuonna 2006. Viime syksynä
lypsyaseman tilalle vaihdettiin robotti. Navetassa on vapaa kierto, robottikäyntejä on vuorokaudessa keskimäärin 2,6.
22
- Tuntuma on, että kiertokin olisi
parantunut uudella rehulla, kertoo
Martti. Lypsylle noudettavia ei ole
lainkaan kolmen uuden lehmän lisäksi, jotka tulivat karjaan kolmisen
viikkoa sitten.
Väkirehuruokinta on helppo ja yksinkertainen, sillä yhdellä täysrehulla
pärjätään sekä robotilla että kioskeilla. Raision ruokintasuositusta sovelletaan tarpeen mukaan. Noin neljä kiloa
väkirehusta annetaan robotilla, loput
tulee kioskeilta, joista suurin päiväannos jää hieman alle 10 kiloon.
Valkuaisen hyväksikäyttö ruokinnassa näyttäisi parantuneen siirryttäessä uuteen Maituri 12 000 E-rehuun,
jonka raakavalkuaistaso on hieman
alempi kuin entisellä 23-tyypin rehulla. Keskimääräiset päivittäiset maitomäärät ovat pysytelleet 30 kilon paremmalla puolella, vaikka käytössä
on ollut syyssäilörehu.
Upea pitoisuuksien kehitys
Uuden rehun myötä pitoisuuksien
kehitys on ollut hieno. Tammikuun
lopun kaksi viimeistä analyysiä vanhalla täysrehulla antoi rasvapitoisuudeksi keskimäärin 3,99 prosenttia ja
valkuaiseksi 3,28 prosenttia.
Kun uusi täysrehu oli ollut syötössä saman säilörehun kanssa kuukauden päivät, rasva oli noussut reilut
kolme kymmenystä ja valkuainenkin
lähes kaksi kymmenystä kolmen perättäisen viikon tankkianalyysissä.
Säilörehu vaihtuu kevätrehuksi
lähiaikoina, joten on kiinnostavaa
nähdä, mitä tuotoksille ja pitoisuuksille silloin tapahtuu. Martti Iston
karjan keskituotos oli viime vuonna
9300 kiloa ja suunta näyttäisi olevan
ylöspäin.
Maituri 12 000 E
on keksintöön perustuva
täysrehu, jolla kyetään
lisäämään maidon
pitoisuuksia ja tuotosta.
Raisioagro on hakenut
patenttia rehukeksinnölle.
Rasva nousuun viikossa
Teija Teirikangas-Hirvisen ja Pekka Hirvisen karja on tuttu
näky Keski-Pohjanmaan tuotoslistojen kärjessä. Oman sarjan ykköspaikalle on päästy useampana vuotena. Keskituotos on pidemmän aikaa pysytellyt 12 000 kilon tuntumassa.
Rasva 3,88 % -> 4,38 %,
valkuainen 3,48 % -> 3,55 %
TEKSTI JA KUVA Tuomas Kuusinen
Hirvisen tilalla Toholammella maidon
valkuaispitoisuus on ollut hyvällä tasolla, mutta rasvapitoisuus on ollut
matala, kuten holsteinlehmillä yleensäkin. Rasvapitoisuus ei ole noussut
yli neljän prosentin koko 2000-luvulla.
Maituri 12 000 täysrehu on ollut
hyvin lypsättävä ja luotettava rehu, joten hetki piti harkita ennen siirtymistä uuteen Maituri 12 000 E -rehuun.
Rehun vaihto kävi kuitenkin sujuvasti,
eikä ongelmia ilmennyt.
Tammikuun lopun tankkianalyysissä entisen rehun aikaan rasvapitoisuus oli 3,88 prosenttia ja valkuainen 3,48 prosenttia. Rehun vaihdon
vaikutus rasvapitoisuuteen alkoi näkyä jo viikon syötön jälkeen.
Viimeisimmässä huhtikuun alun
tankkinäytteessä rasva oli kohonnut
jo peräti viisi kymmenystä, valkuaispitoisuuskin nousi hieman.
- Meillä ei ole koskaan ollut noin korkea rasva, hämmästelee Teija.
Hirvisellä on 30 lehmän parsinavetta, jossa väkirehu jaetaan
koneellisesti useassa erässä. Täysrehun lisäksi on annettu tarpeen
mukaan Vita-Meliä, Aseto-Melliä
sekä omaa murskesäilöttyä viljaa.
23
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
Rehu maittaa ja tuottaa
Leila ja Pekka Ahonen Vieremältä ovat hämmästyneenä
seuranneet tuotoksen ja pitoisuuksien kehitystä
siirryttyään Maituri 12 000 E -täysrehuun.
Rasva 3,91 % -> 4,39 %,
valkuainen 3,35 % -> 3,54 %
TEKSTI JA KUVA Tapani Vartiainen
Tuotos on kasvanut keskimäärin 2,5
kiloa lehmää kohden. Vastapoikineet
lehmät heruivat jopa yli viisi kiloa re-
hun vaihdon myötä. Lypsykauden lopun lehmät ovat pitäneet maitonsa
paremmin kuin aikaisemmin.
- Mikään muu rehu ei ole vastannut
odotuksiin niin hyvin kuin tämä mahtava rehu, tuumailee Leila.
Ennen rehun vaihtoa rasvapitoisuus oli 3,91 ja valkuainen 3,35 prosenttia. Reilun kuukauden syötön jälkeen rasva oli jo 4,39 ja valkuainen
3,54 prosenttia. Rasvassa on nousua
4,8 kymmenystä, valkuaisessakin lähes kaksi kymmenystä.
Ahosen parsinavetassa on 40
lehmäpaikkaa. Väkirehut jaetaan
käsin neljä kertaa päivässä. Täysrehun ohella on annettu Opti-Maituri
34-valkuisrehua 0,5-1 kiloa päivässä.
Uuteen Maituri 12 000 E -täysrehuun siirtyminen sujui loistavasti.
Rehu on maittanut erittäin hyvin.
Viime vuoden keskituotos oli 9200
kiloa, suunta on nyt ylöspäin.
Selvät kiimat ja hyvä hedelmällisyys
Innokas karjamies Tero Thuresson oli aikaisemmin
töissä Kaavilaisella robottitilalla, joten kokemusta
lehmien hoidosta oli kertynyt nuoresta iästä huolimatta.
Viime kesänä Tero otti askeleen yrittäjyyteen ostaessaan
Nilsiältä oman tilan, jossa on parsinavetta.
Rasva 3,96 % -> 4,36 %,
valkuainen 3,45 % -> 3,50 %
TEKSTI JA KUVA Jorma Hytönen
Lehmämäärä on noussut nyt 38 lypsävään. Läheiseltä lopettavalta tilalta
tuli sopivasti täydennystä. Joulukuun
tankkianalyysissä maidon rasvapitoisuus oli 3,96 % ja valkuainen 3,45 %.
Maituri 20 Pro -rehuun siirtymisen
myötä pitoisuuksiin saatiin lievää
nousua, mutta erityisesti rasvaa ha-
24
luttiin edelleen nostaa, joten helmikuussa siirryttiin Maituri 12 000 E
-rehuun. Samalla säilörehulla kolmen
viikon syötön jälkeen rasva oli 4,36 %
ja valkuainen 3,50 %.
Säilörehun vaihduttua kakkossatoon havaittiin pieni notkahdus. Lehmät tottuivat uuteen rehuun ilman
ongelmia, pientä löysyyttä esiintyi
ensimmäisinä päivinä. Kiimat olivat
aiemmin pitkiä. Nyt kiimat ovat olleet
selviä ja hedelmällisyys hyvä.
Tavoitteena on yli 10 000 kilon
keskituotos, mikä alkaa olla jo saavutettu. Tulevaisuuden suunnitelmiin
kuuluu myös uusi navetta.
Rehun vaihto kannatti
Pihtiputaalaiset Tuomo Kananen ja Erkki Ylä-Korpi
vaihtoivat Opti-Maiturin 21:n uuteen Maituri 12 000 E
-täysrehuun maaliskuun alussa. Ensimmäisen tankkimaitoanalyysin jälkeen heräsi kiinnostus seurata
tarkemmin rehun vaikutusta, sillä maidon rasvapitoisuus
nousi lähes neljä kymmenystä valkuaisenkin hieman
kohotessa. Samaan aikaan tuotokset alkoivat kasvaa.
TEKSTI JA KUVA Päivi Kaustinen
Lypsykauden lopun lehmät Elviira ja
Euribori, joiden pitäisi mennä umpeen toukokuussa, innostuivat herumaan. Niiden maaliskuun mittalypsyssä saatiin uuden rehun myötä
neljä kiloa korkeampi maitotuotos
kuin helmikuun mitassa.
Lokakuussa poikinut Asutar herutteli myös kolme kiloa enemmän
maitoa kuin edellisen kuukauden
mitassa. Keskimäärin tuotos kasvoi
noin 1-1,5 kiloa edelliskuun mittaElviira
Unelma
Viru
Aava
Asutar
Euribori
Eesti
rasva% muutos
4,59 -> 5,97
4,21 -> 5,13
3,52 -> 4,24
3,89 -> 4,48
4,27 -> 4,81
4,54 -> 5,08
3,66 -> 4,36
lypsyyn verrattuna. Pitoisuuksiin saatiin myös huikeita nousuja, kuten
oheinen taulukko osoittaa.
Tuomon ja Erkin vuonna 2007
peruskorjatussa parsinavetassa on
tilat 22 lehmälle. Karjan keskituotos
on yli 10 000 kiloa, vaikka kolmannes
lehmistä kuuluu alkuperäisrotuun.
Väkirehuna on täysrehu, joka jaetaan
neljä kertaa päivässä. Uusi rehu on
maittanut hyvin, eikä siirtymisessä
ollut ongelmia.
valkuais% muutos
3,21 -> 3,37
3,70 -> 3,79
3,50 -> 3,67
3,63 -> 3,68
3,29 -> 3,33
3,45 -> 3,58
3,19 -> 3,31
Tuomo Kanasen toteaa, että Maituri 12 000 E
on ollut positiivinen yllätys.
Lehmä kiittää isäntäänsä
Tero Thuressonia maittavasta ateriasta.
25
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
Odotettu
Amino-Maituri
12 000 E
pitoisuuksien nostoon
Täysrehu Maituri 12 000 E:n markkinoille tulon jälkeen
moni on toivonut rinnalle valkuaisrehua. Nyt myös viljan
ohella on mahdollista syöttää uuden rehukeksinnön
mukaista puolitiivistettä.
TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisioagro Oy
M
aidon rasva on vain osittain
peräisin rehusta, sillä maitorauhasessa syntetisoidaan
lyhyitä ja keskipitkiä rasvahappoja
pötsin tuottaman etikka- ja voihapon
pohjalta. Pääosa maidon rasvasta
muodostuu keskipitkistä rasvahapoista.
Lehmä voi myös käyttää kudosrasvojaan maidon rasvan lähteenä,
jos energiasta on puutetta ja eläin
laihtuu. Rehujen sisältämä rasva ei
läheskään kaikki kulkeudu sellaisenaan maitorasvaksi, sillä märehtijän
pötsi pilkkoo triglyseridit ja tyydyttää
rasvahappoja, mikäli rasva ei ole pötsimikrobeilta suojatussa muodossa.
Runsas öljymäisen rasvan määrä
ruokinnassa häiritsee pötsin toimintaa ja mikrobit muokkaavat näitä
rasvahappoja eri muotoon. Maidon
rasva- ja valkuaispitoisuus alenevat
tyydyttymättömiä rasvahappoja ruokittaessa.
Tehoa kotoiseen ruokintaan
Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivisteessä on useita maidon koostumukseen vaikuttavia tekijöitä kuten
Maituri 12 000 E -täysrehuissakin.
Näiden tekijöiden yhdysvaikutus sekä
rehun prosessointi saavat aikaan
sekä tuotoksen nousun, että pitoisuuksien kohoamisen.
Raisioagron valmistusmenetelmällä suojataan rehun eri komponentteja. Tämä tehostaa ravinteiden
hyväksikäyttöä.
Amino-Maituri 12 000 E poikkeaa
muista Amino-Maitureista siltä osin,
että siinä on mukana hieman myös
viljan tärkkelystä, jotta sitäkin saadaan käsiteltynä ruokintaan. Täysrehuversiossahan koko rehuseos ja
kaikki vilja on käsitelty. Puolitiivisteruokinnalla pääosa viljasta tulee
erikseen.
Amino-Maituri 12 000 E:n teho on
todettu käytännön ruokinnassa. Nyt
jo useat tilat
ovat nähneet
sen kohottavan maidon
pitoisuuksia.
Rasvapitoisuuden ohella myös valkuainen on
noussut. Pitoisuuksien
lisäksi myös
tuotokseen
on saatu
positiivinen
vaikutus.
26
Nousuvauhtiin
Amino-Maituri 12 000 E:llä
Sonja ja Bror Ahlvikit ovat tyytyväisiä uuteen Amino-Maituri
12 000 E -puolitiivisteeseen. Uusi rehu otettiin ruokintaan
helmikuun lopussa, jonka jälkeen tuotos on noussut 1,3
kiloa per lehmä ja rasvapitoisuus 4,7 kymmenystä.
Myös valkuainen meni ylöspäin lähes kymmenyksen.
Rasva 4,16 % -> 4,63 %,
Valkuainen 3,50 % -> 3,59 %
TEKSTI JA KUVA Sten Häggblom
Alkuvuoden neljän tankkimaitonäytteen keskiarvo oli ennen uutta rehua
rasvan osalta 4,16 prosenttia ja valkuaisen osalta 3,50 prosenttia. Viimeisimmässä analyysissä reilun kolmen viikon Amino-Maituri 12 000 E:n
syötön jälkeen rasva nousi jo 4,63
prosenttiin ja valkuainen 3,59 prosenttiin.
Ahlvikit kertovat, että uusi rehu
maittoi hyvin ensimmäisestä päivästä
saakka, joten rehun vaihdossa ei
ollut ongelmia, vaikka aikaisemmin
käytössä oli eri valmistajan tuote.
Rakeen laatukin on oikein hyvä.
Ahlvikit hoitavat Pedersöressä
40-päistä lypsykarjaansa parsinavetassa, jossa väkirehurobotti jakaa
ohran ja puolitiivisteen sekä kivennäisen. Tila otti taannoin käyttöön
Amino-Maituri 10 000:n, kun keskituotos oli vielä 8500 kilon tuntumassa.
Seitsemän vuoden käytön aikana
tuotos nousi reilu 1000 kiloa. Sen
jälkeen tuli mentyä edullisen rehutarjouksen perässä toisen valmistajan tuotteeseen ja vajaa viisi vuotta
poljettiin paikallaan, tuotos jopa hieman hiipui. Uuden Amino-Maituri
12 000 E:n myötä ollaan jälleen päästy nousuvauhtiin. Tavoitteena on,
että tänä vuonna ylittyisi 10 000 kilon
rajapyykki.
Hyvä rehu lypsättää ja tuottaa
Pedesröreläisen Karin ja Håkan Mattjusin karja sai ensi
kerran uutta Amino-Maituri 12 000 E:tä maaliskuun
alussa. Siirtyminen uuteen rehuun kävi helposti, sillä
lehmät olivat aikaisemmin syöneet Amino-Maituri Pro:ta.
Rasva 4,22 % -> 4,59 %,
valkuainen 3,78 %-> 3,94 %
TEKSTI JA KUVA Sten Häggblom
Maidon valkuainen oli kiitettävän korkealla jo Pro-rehun aikana, mutta
rasvapitoisuudessa oli hieman toivomisen varaa.
Kolmen kuukauden tankkimaidon
valkuaispitoisuuden keskiarvo oli ennen rehunvaihtoa peräti 3,78 prosenttia ja rasva 4,22 prosenttia. Uuden
rehun tultua syöttöön, maidon rasva
nousi reilu kuukaudessa 3,7 kymmenystä, valkuainenkin 1,6 kymmenystä, vaikka se oli jo ennestään erittäin
korkea. Nyt valkuainen lähentelee jo
neljää prosenttia.
Tandem vaihtuu robottiin
Mattjusin pihattonavetassa on nyt
reilu 40 lehmää, mutta karjakoko
kasvaa tämän vuoden aikana, sillä
kevään kuluessa lypsyasema vaihtuu
robottiin. Tähän saakka lypsy on hoidettu tandemasemalla, joka pian joutaa myyntiin.
Väkirehun eli ohran ja puolitiivisteen lehmät syövät kioskeista, myöhemmin osa väkirehusta annetaan
robotilla. Potentiaalinen robottirehu
27
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
taitaa olla Amino-Maituri 12 000 E,
sen verran hyviä kokemuksia Mattjusit ovat rehusta saaneet.
Håkan ja Karin ovat jo aikaisemminkin todenneet Raision rehujen lypsättävän ominaisuuden käyttäessään
Amino-Maituria. Kun välillä erehdyttiin ottamaan halvempaa toisen valmistajan rehua, tuotokset laskivat.
Vuonna 2010 syksyllä palattiin
Raisiolle ja tuotos nousi vuodessa
lähes 700 kiloa. Nyt keskituotos on jo
päälle 10 000 kilon ja nousuvauhdissa
ollaan edelleen, kunhan pysytään
Raision rehuissa.
- Raision rehut ovat toimineet niin hyvin, ettei niitä enää ole tarvetta vaihtaa muihin, toteaa Håkan.
Uusi puolitiiviste
maittaa ronkelille Nuukallekin
Riitta ja Ari Kirvesniemen huippukarjan keskituotos oli
viime vuonna yli 11 500 kiloa, joten hieman piti miettiä,
vaihdetaanko Amino-Maituri 12 000 uuteen E-versioon
– ja vielä kesken sisäruokintakauden.
Rasva 4,06 % -> 4,32 %,
valkuainen 3,38 % -> 3,50 %
TEKSTI Essi Vainio ja Jaana Frimodig I KUVA Mia Haikonen
Reilun kuukauden käyttökokemuksen
jälkeen ei vielä pysty kovin syvällistä
analyysiä tuotosten osalta tekemään,
mutta pitoisuudet näyttävät olevan
nousussa.
Viime vuoden keskirasva oli 4,06
prosenttia ja valkuainen 3,38 prosenttia. Helmikuussa rasva käväisi jopa
3,58 prosentin tasolla, mikä on erittäin alhainen. Saattaa johtua hengitystieviruksesta, joka tuohon aikaan
kiusasi karjaa. Helmikuun lopus-
Kuvassa 150-tonnari Nuukan lisäksi Riitta Kirvesniemi sekä pojat Janne ja Niko.
28
sa käyttöön tuli uusi Amino-Maituri
12 000 E. Sen aikana rasva on nyt 4,32
ja valkuainen 3,50 prosenttia. Käytössä on edelleen syksysadon säilörehu.
Rehun vaihdos sujui helposti, vaikka karjassa on muutama nirso lehmä.
Pientä lannan löystymistä ilmeni vaihdon aikaan.
- Maittavuuden on oltava hyvä, kun
rehu maistuu meidän Nuuka-vanhuksellekin, kertoo Riitta. Nuuka saakin
olla hieman ronkeli, sillä se on elämässään lypsänyt jo yli 150 000 maitokiloa.
Kirvesniemen parsinavetassa
Toholammella on tällä hetkellä 36
lehmää, joille väkirehu jaetaan ruokkijalla kuusi kertaa päivän aikana.
Säilörehu jaetaan aamuin ja illoin.
Tarvittaessa annetaan välillä lisää.
Viljana on ohra-kauraseos ja puolitiivisteenä uusi Amino-Maituri 12 000 E.
Muita väkirehuja ei säännöllisessä
ruokinnassa käytetä. Aseto-Melliä
annetaan tarpeen mukaan. Mielenkiintoista on seurata uuden rehun vaikutusta pidemmällä aikavälillä, uusia
tankkianalyysejä odotetaan nyt innolla.
LEHMIEN
RAKENNELUOKITUS
vaatii harjaantunutta silmää
Hollantilainen Jorrit Venehlaas Slots kiersi maaliskuussa
suomalaistiloilla pisteyttämässä lehmien rakennetta.
Arvostelua käytetään taustatietona jalostussuunnitelman
laatimiseen.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Jorrit on hollantilaisen maitotilan
poika, joka jo lapsena kiinnostui lehmien arvostelusta. Harjoittelumateriaalina käytettiin oman tilan lehmiä
ennen kilpailuihin osallistumista.
Taitojen karttuessa Jorrit toimi
tuomarina useissa näyttelyissä. Myöhemmin hän siirtyi Altan palvelukseen luokittelijaksi. Oma karja myytiin pois, kun rakenteen arvostelusta
tuli täysipäiväinen työ.
Toimiva rakenne
parantaa kestävyyttä
Luokittelija katsoo lehmää ensin
kokonaisuutena, jonka jälkeen tarkennetaan yksityiskohtia. Pisteet annetaan erikseen rungolle, lypsytyyppisyydelle, utareelle ja jaloille. Jos
lehmän rintakehä on kapea, ei siinä
ole riittävästi tilaa sydämelle ja keuhkoille.
Korkeatuottoinen lehmä on kuin
huippu-urheilija, joka vaatii vahvan
sydämen ja riittävästi happea. Rungon
pitää olla syvä, jotta siihen mahtuu
riittävästi rehua. Jos lantiokulma on
nouseva, voi se vaikeuttaa poikimisia
ja vaikuttaa negatiivisesti hedelmällisyyteen, sillä jälkeiset saattavat jäädä useammin.
Utareen pitää kiinnittyä runkoon
siten, ettei se repsahda useammankaan poikimisen jälkeen. Vetimien sijainnilla on merkitystä etenkin robottilypsyssä. Reidet eivät saa olla liian
paksut, jotta utareelle jää tilaa.
Jalkarakenteen on oltava kunnossa etenkin pihattolehmillä, jotka joutuvat kulkemaan lypsylle ja rehun
luo. Kuivat jalat eivät kerää nestettä
ja lehmillä on vähemmän hankaumia
ja tulehduksia.
Vuosi vuodelta lehmien koko on
kasvanut. Jorrit arvioi, että suomalaiset holsteinlehmät ovat suurempia
kuin hollantilaiset sisarensa. Lehmien koon ei tulisi enää kasvaa, sillä
isokokoiset lehmät eivät yleensä kestä karjassa kovin pitkään. Riittävän
suuri koko varmistaa kuitenkin hyvän
tuotoksen. 155-160 cm on sopiva korkeus.
Eleonoora sai huippupisteet
Yhtenä kohdetilana oli Jaakkolan tila
Mynämäellä. Jaakkolaan oli kokoontunut myös joukko jalostuksesta kiinnostunutta karjaväkeä.
Keskimäärin ensikot saavat 80
pistettä. Jaakkolan ensikko Eleonoora sai peräti 89 pistettä, mikä on
maksimipistemäärä ensikolle.
Lehmien luokitusta käytetään
taustaksi jalostussuunnittelussa sopivaa siemennyssonnia valittaessa.
Jorrit voi luokittelun yhteydessä kertoa, mikä sonni sopii rakenteensa
puolesta kullekin lehmälle.
Eleonooran rakenne on niin hyvä,
ettei sitä tarvitse miettiä jalostussuunnitelmassa, joten nyt voidaan
painottaa esimerkiksi maidon pitoisuuksia tai muita ominaisuuksia.
Eleonooraa huuhdeltiin hiehona ja
sen alkioista saatiin kaksi lehmävasikkaa, jotka ovat nyt kasvamassa.
Perimän puolesta niistä pitäisi saada
hyvärakenteisia lehmiä.
Jorrit Venehlaas Slots
katsoo lehmää
harjaantuneella silmällä.
29
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
Terve lehmä
märehtii
kolmasosan elämästään
Tasapainoisella ruokinnalla terve lehmä märehtii noin 7-9
tuntia vuorokaudessa. Jos märehtimisaika nousee yli 10
tunnin, huonosti sulava karkearehu rajoittaa tuotosta. Mikäli
märehtiminen jää alle kuuteen tuntiin, se voi olla merkkinä
liian niukasta kuidun saannista ja hapanpötsiongelmista.
TEKSTI JA KUVA Merja Holma
Lehmä tuottaa märehtiessään sylkeä.
Vuorokauden sylkimääräksi voi kertyä
jopa yli 200 litraa. Sylki on tärkeä pötsin pH:ta tasapainottava aine, sillä
siinä on runsaasti bikarbonaatteja.
Märehtimisen seurannalla voidaan
arvioida ruokinnan toimivuutta sekä
lehmän terveyttä. Märehtimisajan
vähentyminen on yleensä merkki
häiriötilasta. Syynä voi olla ruokinnan
muutos, sairaus tai esimerkiksi eläimen kiima.
Tuotos kärsii, jos märehtimisaika
nousee yli 10 tunnin, sillä ruokinnassa on liikaa kuitua. Kuidun puute
puolestaan vähentää märehtimiseen
käytettyä aikaa ja syljen eritystä, jolloin pötsi happamoituu. Happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen ohella
maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia.
Säilörehun D-arvon vaikutus märehtimiseen ja syljen eritykseen
D-arvo 740 D-arvo 640
12,5
10,7
Säilörehun syönti kg ka
Märehtiminen min/vrk433529
Ero märehtimisessä min+96
Ero syljen erityksessä l+19,2
Ero soodan saannissa g+203
Huonosti sulava säilörehu
lisää märehtimisaikaa
Nurmisäilörehun korjuuaste vaikuttaa märehtimiseen. Ligniinipitoisuuden noustessa rehun sulavuus alenee, mutta märehtiminen lisääntyy.
Hyvin sulavaa säilörehua saadessaan
lehmä märehtii lyhyemmän ajan. Jos
nuorena korjatussa säilörehussa on
vielä korkea sokeripitoisuus, pötsin
happokuorma nousee. Maidon rasvapitoisuus voi yllättäen laskea alle valkuaisen, uloste on löysää ja ruokahalu saattaa häiriintyä, ellei täydennysruokintaa täsmätä säilörehun
sokeriin sopivaksi.
Kotimaisissa kokeissa mitattiin
märehtimiseen käytetty aika, kun säilörehu oli korjattu eri kasvuasteilla
(Kaustell 1995). Kokeessa oli mukana
neljä eri kasvuastetta, ääripäiden Darvot olivat 740 ja 640. Vanhempana
korjattu rehu lisäsi märehtimistä yli
1,5 h /vrk. Lisämärehtimisen vaikutus syljen eritykseen on lähes 20 l/
vrk. Tämä vastaa ruokinnassa reilun
200 gramman sooda-annoksen puskurivaikutusta.
Ruokinnan suunnittelu
tähtää pötsin toimivuuteen
Karjakoon kasvaessa märehtimiskäyttäytymistä on helpompi seurata automaation avulla.
30
Tärkkelyksen ja sokerin oikea suhde
märehtimistä stimuloivaan kuituun
tuottaa pötsiin olosuhteet, joilla ruokintaan saadaan paras hyötysuhde.
Raisioagron ruokinnansuunnitteluohjelman avulla on helppoa täydentää erilaisia säilörehuja, sillä ohjelma
ottaa huomioon D-arvon ja tärkkelyksen lisäksi säilörehun sokerin. Tavoitteena on, että pötsi toimii myös niissä
tilanteissa, jolloin märehtimistä stimuloivaa kuitua ei ole riittävästi.
Sokerin suositeltava kokonaismäärä ruokinnassa on alle 90 grammaa kuiva-ainekilossa. Tärkkelystä
tulisi olla korkeintaan 200 grammaa
kuiva-ainekilossa. Sokerin ja tärkkelyksen yhteismäärän tulisi jäädä alle
300 gramman. Säilörehun D-arvo ja
märehtimistä stimuloiva kuitu vaikuttavat sokerin ja tärkkelyksen maksimimäärään.
Aktiivisemmat lehmät
Runsas viljan määrä yhdistettynä säilörehun korkeaan sokeripitoisuuteen
ja hyvään D-arvoon lisää pötsin happokuormaa. Kotoisen viljan ohella
kannattaa ruokintaa täydentää OptiMelli puskurilla, jos säilörehun sokeripitoisuus nousee yli 100 gramman
tai lehmän märehtimisaika lyhenee.
Opti-Mellin sooda ja magnesiumoksidi puskuroivat pötsiä ja elävä hiiva vähentää maitohapon kertymistä
pötsiin. Puskurit vaikuttavat suoraan
happoihin neutraloiden pötsiä ja pitäen pötsin pH:n vakaana. Elävä hiiva
stimuloi maitohappoa käyttävien mikrobien kasvua nostaen samalla pötsin
pH:ta. Pötsin optimaalisen toiminnan
ansiosta syönti, maitotuotos ja pitoisuudet kasvavat. Robottikarjoissa vaikutus voidaan nähdä myös aktiivisuuden lisääntymisenä.
Automaatio helpottaa lehmien seurantaa
Märehtimistä on perinteisesti seurattu näköhavainnoilla,
joka vaatii paljon aikaa. Nykytekniikka mahdollistaa märehtimisen
seurannan automaattisesti. Lehmiltä voidaan mitata märehtimisaika,
märepalojen nousun välinen aika sekä pureskelutahti.
Mittauslaite koostuu märehtimisanturista, tiedonlukuasemasta sekä
ohjelmasta, joka prosessoi aineiston.
Anturi laitetaan kaulapantaan niskan
vasemmalle puolelle. Märepalan
nousu ja märehtiminen aiheuttavat
tunnistettavat äänet, jotka rekisteröidään mikrofonilla ja tallennetaan
sähköiseen muotoon. Tiedot kootaan
anturin muistiin, josta ne rekisteröidään lypsyrobotin lukulaitteella ja
viedään tietokoneelle. Mikäli tilalla
ei ole lypsyrobottia, voidaan lukulaite asentaa esimerkiksi juomapisteelle tai lypsyasemalle.
Märehtimismittarin avulla voidaan
seurata sekä koko karjan pötsiterveyttä että yksittäisen lehmän tietoja.
Erityisesti vastapoikineiden lehmien
märehtimisen seuraaminen on tärkeää. Jos ruokinta on tasapainossa, lyhentynyt märehtimisaika voi kuvastaa
stressiä, kiimaa tai sairautta. Muutokset märehtimiskäyttäytymisestä
ovat ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta häiriöstä.
Maidontuottaja Suvi Rajala Ylöjärveltä kertoo, että Lelyn Qwes-HR
märehtimismittari auttaa löytämään
ongelmalehmät ennen varsinaisen
sairauden alkua. Kiiman tarkkailussa
se on myös tehokas apu. Lehmien
seuranta ja tarkkailu helpottuvat
etenkin karjakoon kasvaessa, tämän
Suvi on havainnut laajentaessaan
tuotantoaan. Uuden tekniikan avulla
on mahdollista parantaa lehmien
kestävyyttä, kun ne saadaan hoidettua heti mahdollisten ongelmien
alkuvaiheessa.
Lypsyjä/lehmä
2,9 (2,8)
Märehtimisaktiivi
436 (462)
Maitoa/lehmä
28,6 (28,2)
Ohikulut
1,9 (1,9)
26/09 29/09 02/10 05/10 08/10 11/10 14/10 17/10 20/10 23/10 25/10 28/10 31/10 03/11 06/11 09/11 12/11 15/11 18/11 21/11
123
126
129
132
Kiimanseuranta
Maitomäärähuom.
135
138
141
144
147 150 153 155 158 161 164 167
Aktiivisuus pvm ja aika
(Tuotospäivät)
Märehtimismin. yht.
Päivätuotos
Aktiivisuuden varoitusarvo
Kiimatodennäköisyys
170
173
176
179
Huom. Märehtiminen
Suvi Rajala näyttää märehtimiskäyrästä, miten esimerkiksi kaavion lehmän kolitulehdus
havaittiin ongelman alkuvaiheessa ja eläin saatiin välittömästi hoidettua. Vaaleansininen
märehtimiskäyrä ja musta maitokäyrä romahtavat 28.10. Hoidon jälkeen syönti palautui varsin
nopeasti. Tuotos hieman hitaammin.
Tärkeimmät robotin ja lehmien toimintaan liittyvät mittarit ovat Suvi Rajalan mukaan maitomäärän, märehtimisen, lypsykertojen ja ohikulkujen seuraaminen. Muita mittareita ovat
mm. maidon koostumus, lypsynopeus, käynnin
kesto ja epäonnistuneet lypsyt.
31
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
Melli-boluksista
seleeni ja muut hivenaineet
Melli-kestobolukset varmistavat nautojen hivenaineiden
saannin tasaisesti useiden kuukausien ajan, vaikka
kivennäinen olisi jäänyt syömättä. Erityisesti laiduntavien
eläinten ja umpilehmien hivenaineiden saanti saattaa
jäädä puutteelliseksi, mikä näkyy terveydessä ja
hedelmällisyydessä.
Mellibolukset
käyvät myös
luomunautoje
n
seleenin
lähteeksi.
TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisioagro Oy
Pihatoiden umpilehmien hivenainesaanti voidaan varmistaa kätevästi
laittamalla umpeenpanon yhteydessä
pitkävaikutteinen umpibolus, josta
hivenaineet ja vitamiinit vapautuvat
vähitellen neljän kuukauden aikana.
Sen vaikutus riittää koko umpikaudeksi sekä herumiskauden ajaksi,
jolloin vaikutetaan myös seuraavaan
tiinehtymiseen.
Laiduntavat hiehot jäävät usein
liian niukalle hivenaineiden saannille,
mikä voi näkyä syksyllä tiineystuloksissa. Laitumelle laskun yhteydessä
yli puolivuotiaille hiehoille asennettu
nautojen kasvubolus huolehtii hivenaineiden saannista kahdeksan kuukauden ajan, joten vaikutus ulottuu
siemennyskauteen asti. Luomunau-
doille saadaan välttämätön seleeni
ja muut hivenaineet luomuboluksen
avulla.
lus kestää pötsissä neljä, luomubolus
kuusi ja kasvubolus kahdeksan kuukautta.
Ravinteet tehokkaasti hyödyksi
Melli-Bolus Umpi ennen poikimista
Bolusten sisältämät ravinteet vapautuvat tasaisesti erityisen valmistusteknologian ansiosta. Jokainen eläin
saa päivittäisen tarpeensa syöntihaluista riippumatta. Kaikki boluksen
ravinteet tulee täydellisesti hyödynnettyä, sillä yhtään ei päädy haaskuun ruokintapöydältä lakaistavien
rehujen mukana.
Boluksen pintakerros suojaa hivenaineita liukenemasta ennenaikaisesti. Ravinteet vapautuvat toisesta
päädystä hallitusti valitulla syöttönopeudella, jonka mukaisesti umpibo-
Poikimisen aika on lehmän elämän
kriittisin vaihe. Monet sairaudet uhkaavat juuri vasikan syntymän jälkeen. Ongelmia voidaan ehkäistä oikealla ravitsemuksella. Hivenaineilla
ja vitamiineilla on merkittävä rooli
erityisesti vastustuskyvyn, infektioherkkyyden ja hedelmällisyyden kannalta.
Pihatoissa on hankala varmistaa,
syövätkö umpilehmät riittävästi vitamiini- ja kivennäisrehuja. Näiden ravinteiden saanti voidaan taata laittamalla umpeen menevälle lehmälle
pitkävaikutteinen Melli-Bolus Umpi,
joka sisältää E-vitamiinia sekä kaikkia umpilehmän tarvitsemia hivenaineita.
Hollantilaiskokeissa todettiin, että
jälkeisten jääminen väheni ja hedelmällisyys parani boluksia saaneella
ryhmällä. Skotlannissa todettiin, että
maidon solut vähenivät umpibolusten
myötä lehmän poikimisen jälkeen.
Kokeissa myös kuolleena syntyneiden vasikoiden määrä on vähentynyt.
Seleenipitoinen Bolus
luomunaudoille
Seleenin riittävä saanti huolestuttaa
erityisesti luomutiloja, joiden viljassa
ja nurmessa on niukasti seleeniä.
Lehmien vastustuskyky vähenee,
maidon solut nousevat, tulehdusten
riski lisääntyy, kun seleeniä ei saada
riittämiin.
32
Vastasyntyneellä vasikalla voi ilmetä seleeninpuutos, jos emän umpikauden ravinnosta puuttuu seleeniä.
Puute näkyy lihasrappeumana. Akuutissa tapauksessa sydänlihas rappeutuu, jolloin vasikka voi kuolla äkillisesti esimerkiksi juoton jälkeen.
Kroonisessa muodossa luurankolihakset rappeutuvat, jolloin eläin
vaikutta heikolta ja makailee paljon.
Paras hoitokeino on ennaltaehkäisy.
Melli-Bolus Luomu sisältää muutkin naudan tarvitsemat hivenaineet,
jotka vapautuvat tasaisesti kuuden
kuukauden aikana. Kasvaville luomunaudoille voidaan antaa kasvubolus
ennen laitumelle laskua, tai lypsylehmille ja emolehmille voidaan antaa
normaali umpibolus ennen poikimista, sillä sekin sopii luomuun.
MELLI-BOLUKSIA JA ANNOSTELIJAT
voi tilata Raisioagron verkkokaupasta
Melli-Boluksen rakenne:
Hiehoille kasvubolus
ennen laitumelle laskua
Uudistushiehojen tiinehtyminen helpottuu syksyllä, kun niille laitetaan
seleeniä ja muita hivenaineita sisältävä kasvubolus ennen laidunkauden
alkua. Laidunnettaessa hivenaineiden saanti voi jäädä niukaksi, mikä
näkyy kasvussa ja hedelmällisyystoiminnoissa.
Huuhdeltavat hiehot hyötyvät
myös boluksesta. Hiehoille suositeltava nautojen kasvubolus vapauttaa
ravinteet kahdeksan kuukauden aikana. Eli yli puolen vuoden ikäisille hiehoille laitettu bolus kestää siemennyskauteen asti.
Vitamiineja ja hivenaineita sisältävä Melli-Bolus Kasvu sopii mainiosti
myös lihanaudoille ja emolehmille.
Kokeissa boluksilla on saatu myönteisiä vaikutuksia nuorkarjan kasvuun laidunnettaessa.
Pintakerros kontrolloi ravinteiden vapautumisnopeutta
varmistaen tasaisen saannin.
Hivenaineet vapautuvat verkkomahassa.
Liukeneva paino pitää boluksen verkkomahassa,
kunnes ravinteet ovat vapautuneet.
Verkkomahaan ei jää mitään boluksen liukenemisen jälkeen.
MELLI-BOLUSTEN SISÄLTÖ:
Ravinteiden saanti
2 boluksesta/pv
Melli-Bolus
Umpi
Melli-Bolus
Luomu
Melli-Bolus
Kasvu
Bolusten käyttö säästää työtä
Boluksen kestoaika
120 pv
180 pv
240 pv
Kun laiduntaville eläimille laitetaan
kesäksi bolus päästään vähemmällä
hivenaineruokinnassa. Sama koskee
umpilehmiä. Pääkivennäiset on silti
huolehdittava esimerkiksi laittamalla
Nuolu-Melli tarjolle.
Lehmille laitetaan kaksi bolusta,
yli puolen vuoden ikäisille nuorille
naudoille riittää yksi. Boluksen antamiseen tarvitaan annostelija, johon
mahtuu kaksi kerrallaan. Kasvaville
naudoille voidaan käyttää pienempää
annostelijaa, johon mahtuu vain yksi
bolus.
Seleeni
2,4
2,9
2,1
Kupari
98,3
190
135
Koboltti
4
2,7
2
Mangaani
152
97
69
Sinkki
255
156
111
Jodi
16,7
5,8
4,1
E-Vitamiini
28
–
9,1
A-Vitamiini
9340
–
4550
D-Vitamiini
1880
–
910
33
NAUTA
AGRO makasiini • 2/12
Tuottamaton hiehokausi
on puolet lehmän elämästä
Lypsykarjan uudistuskulut nousevat jopa 10 senttiin
maitolitraa kohden, sillä hiehot poikivat ensimmäisen kerran
lähes 27 kuukauden iässä. Poistoikä jää alle viiden vuoden.
TEKSTI Merja Holma
Hiehojen pitäisi poikia nykyistä nuorempana ja entistä useammin. Vasikoiden ja hiehojen ruokinnalla vaikutetaan tulevan lehmän tuotoskykyyn
ja kestävyyteen.
Erityisesti pihatoissa umpilehmien ravinteiden saantiin pitää panostaa nykyistä enemmän, sillä emän
ruokinta vaikuttaa syntyvän vasikan
kehitykseen ja terveyteen. Ensimmäisen ternimaitoannoksen rooli on
erittäin merkittävä, sillä se vähentää
tarttuvien hengitystietulehdusten ja
ripulien riskiä.
Märehtijäksi juottokaudella,
tiineeksi 15 kk iässä
Myslimäinen kypsennettyjä viljahiutaleita sisältävä Vasikan-Herkku-Mysli
stimuloi vasikkaa syömään ensimmäisinä viikkoina, jolloin vasikasta
kehittyy märehtijä. Pikku-Mullin-Herkun sisältämä uusi kasvipohjainen
luonnollinen ”kokkidiostaatti” vähentää ripulin riskiä.
Hieho-Maiturin avulla hieho voidaan kasvattaa nopeasti ilman rasvoittumisen pelkoa, sillä valkuaista
on peräti 23 prosenttia kuiva-ainees-
Hiehon kasvatusoppaasta löytyy ohjeet
eri ikäisten hiehojen ruokintaan.
ta. Puberteettia lähestyvä hieho tarvitsee väkirehun lisäksi kivennäisiä,
hivenaineita ja vitamiineja, sillä tasapainoinen ravinteiden saanti vaikuttaa hiehon tiinehtyvyyteen ja huuhdeltavien hiehojen alkiotuottoon.
Vältä lihanautojen vieroitusongelmat
Lihanautatilan kannattaa panostaa juottokauden
väkirehuun, jotta vieroituksen aikainen kasvun
notkahdus ja kuolleisuus vähenee.
TEKSTI Merja Holma
Väkirehun osuus on juottokauden
ruokintakustannuksista on alle viisi
prosenttia, joten silloin ei kannata
pihistää rehun laadusta.
Juottokaudelle tarvitaan hyvin sulava väkirehu. Parempi syönti ja kasvu juottokaudella varmistaa isommat
vasikat vieroituksen aikaan, jolloin
vieroitusongelmat ja ripulit vähenevät ja vasikat ovat terveempiä.
Kypsennetyssä Pikku-Mullin-Herkussa on kasvipohjainen luonnollinen
”kokkidiostaatti”, jolla on todettu
tehoa ripulia vastaan. Pikku-MullinHerkkua kannatta antaa vapaasti
juottokauden loppuun asti, jonka
jälkeen siirrytään ykkösrehuun.
34
Tehostetaan kasvatusta
Puoleen vuoteen asti naudoilla on
potentiaalia tehokkaaseen kasvuun.
Karkearehun syöntikyky on kuitenkin
rajallinen, joten hyvänkin säilörehun
ohella tarvitaan valkuais- ja energiapitoinen ykköstäysrehu Mullin-Herkku 1.
Säilörehun laatu vaikuttaa väkirehutarpeeseen loppukasvatuksessa.
Mullin-Herkku 2 on monipuolinen
lihanautojen loppukasvatusrehu, joka
mahdollistaa runsaankin väkirehuruokinnan ilman pötsin happamoitumista.
Lihanautojen
ruokintaoppaassa
on evästystä tehokkaaseen kasvuun.
Kevään ruokintavinkit lypsykarjatilalle
Nyt on monella tilalla viljat loppumassa.
Viljaa ei kannata ostaa, vaan nyt kannattaa valita täysrehu sen sijaan.
TEKSTI Juha Anttila
1. Täysrehu säästää työtä ja on hintakilpailukykyinen.
2. Täysrehumme on kypsennetty: parempi tuotantovaikutus,
ei jyviä sonnassa.
3. Jos haluat nopeasti lisää maitoa ja korkeammat pitoisuudet,
ota Maituri 12 000 E.
4. Huonon säilörehun kaveriksi tarvitaan energiapitoiset rehut:
Robo-Maituri ja Maituri 12 000.
5. Opti-Mellin elävä hiiva ja sooda pitää pötsin kunnossa.
6. Jos haluat käyttää paljon viljaa robottilypsyssä,
valitse robolle viljaton Robo-Amino.
7. Jos seosruokinnassa säilörehu on hyvin märkää, menee seos väkisin
muusiksi. Lisää heinää ja olkea lopuksi ja maidot nousee.
Liian kuiva seos on jaettava useammin.
8. Seosrehuruokinnassakin täysrehu on kätevä väkirehukomponenttina.
Viljan ohella lisäenergia voidaan täydentää suojatulla rasvalla tai
Raimix-tuotteilla.
9. Jos robottilypsyssä lehmät eivät liiku tai maito jää alle 30 kilon,
ota yhteyttä, tarkistamme ongelman.
10. Muista umpilehmien kivennäinen. Nuolu-Melli Umpi -ämpäri on
tosi kätevä pihatossa. Tunnu-Melli voidaan antaa top-dressing
–ruokinnalla säilörehun päälle.
Sata- ja 150-tonnareita
Suomeen on taas saatu
uusia lehmien kuninkaallisia,
kun 150 000 tai 100 000 kilon
maitotuotos on tullut täyteen.
Nämä huipputuotokset on
lypsetty Raisioagron rehuilla.
150-tonnari OmistajaPaikkakunta
Nuuka
Riitta ja Ari Kirvesniemi
Taipalsaari
100-tonnarit
Lelu
Jussi Hottola
Pertunmaa
Manna
Jaana ja Jukka Toivonen
Sysmä
Mariella
Esa Mönkkönen
Kuopio
MeijeriMikko SäkkinenPosio
Nappi Jaana ja Erkki Kärkimaa
Hämeenkyrö
Narciss ja Oase Tammenpään MTY Salo
Narri
Päivi ja Timo Kärkkäinen
Kiuruvesi
Heli ja Pekka Laamanen Punkaharju
Nasta Netti
Erno Hippi
Siilinjärvi
Nunna
Poikselkä mty
Akaa
Oili
Riitta ja Markku Havia
Kisko
Oleanteri
Kirsi ja Eero Kekäläinen
Kaavi
Oma Lahja ja Martti Hakulinen
Pielavesi
Omena Kaisa ja Mikko Jormanainen
Tohmajärvi
Omppu
Leea Kallonen-Rannikko ja
Ruovesi Kari Rannikko
Seija ja Jorma Sikiö
Pornainen
Onnetar
OrvokkiSeppo MalinenHämeenkoski
Kirsi ja Pentti Petäjä
Orimattila
Orvokki
Osuma
Pirjo ja Seppo Mäki-Pantti
Kauhajoki
Otava
Riku Remes
Vieremä
Otava
Maarit ja Reijo Suuluhta
Kurikka
OvelaJyrki ProskinSiilinjärvi
Papu
Aimo, Toivo ja Pertti Märsy
Oulu
Pegi
Ari Rantanen
Äänekoski
Piitu
Satu ja Pasi Santahuhta
Kankaanpää
Pikatsu Hannu Huitti ja mikko Ranta Loppi
Raju
Päivi ja Pertti Miettinen
Kuopio
Rasilan Ofelia
Seija ja Hannu Viitanen
Hämeenlinna
Rola Marja-Liisa ja Pentti Vuorinen Hämeenkyrö
35
SIIPI
AGRO makasiini • 2/12
HATCHING OK!
Congratulations!
Joskus sen oikean tuotantosuunnan löytyminen
voi onnistua monen mutkan kautta. Vapaat kanat
ovat osoittautuneet hyväksi valinnaksi Anttilan
nuorelle perheelle Etelä-Pohjanmaalla.
Pasi-is
äntä laji
ttelema
ssa kan
a
nmunia
.
TEKSTI JA KUVAT Jarmo Ikkala ja Tarja Takala
Jalasjärven kunnassa Anttilan sukutilalla on harjoitettu maataloutta jo
vuodesta 1865. Vuonna 1973 nautakarja vaihtui sikoihin. Nykyinen isäntäpari Pasi ja Jonna Anttila hoitivat
tilaa yhdistelmäsikalana vuodesta
2002 ja vuonna 2009 muutettiin emobroilereihin.
Broilerhallit ostettiin kolmen kilometrin päästä ja ensimmäiset kanat
tulivat 31.12.2009. Nyt on menossa
kolmas kanapartia.
Jännittävä alkuvaihe
Ensimmäisellä kerralla tuli 15 500
lintua. Pasi ja Jonna kertovat, että he
yrittivät valmistautua kunnolla lintujen tuloon. Tilanne jännitti ja lintumäärä tuntui paljolta. Aluksi vietettiin
paljon aikaa kanalassa. Päivä alkoi
yöllä kello 2.00, jolloin kanalaan syttyvät valot. Aina toinen meni kanalalle tuolloin. Yömuninta kuitenkin oli
heille yllätys. Atrian Vincent Klutse
kävi tilalla alussa aina viikoittain.
Nyt menossa on kolmas kanaerä;
13 500 kanaa ja 1 500 kukkoa. Isovanhempaispolvi on Skotlannista.
36
Jöllöönmäki (Atria Chick Oy) hoitaa
kasvatuksen. Jonna ja Pasi ovat tyytyväisiä, sillä Jöllöönmäestä tuli hyvät
kanat ja vaihtelukerroin oli pieni.
Munintaprosentti on 28 viikon ikäisillä 86 prosenttia. Jonna ja Pasi kertovat, että yli 90 prosentin munintaan
ei ole päästy koskaan, mutta esimerkiksi yli 80 prosentin muninta oli viime vuonna 11 viikkoa. Lattiamunintaa
on, ja sitä on yritetty kitkeä siedettävälle tasolle, mutta ei ole päästy kertaakaan kolmeen prosenttiin.
Kanojen tulo tammikuulla aiheuttaa sen, että tilannetta on vaikea hallita ilmastoinnilla. Isäntäväki on tuloksiin kuitenkin tyytyväinen, sillä
viime partialla oli 171 munaa/kana ja
134 untuvikkoa/kana.
Japanilaista apuvoimaa
Jonnan ja Pasin apuna kanalassa
työskentelee japanilainen Yuichi Hirano. Anttilat ovat todella tyytyväisiä
hyvään työntekijäänsä. Yuichi työskenteli ennemmin Länsikalkkunalla
tsekkaajana.
Työkielenä isäntäparilla ja Yuichil-
la on englanti. Kun haudontaprosentti on hyvä, palaute annetaan japanilaisella kohteliaisuudella: Hatching
Ok. Congratulations!
Yuichin mielestä työssä mukavaa
on ”treasure hunting” eli lattiakananmunien kerääminen. Jonna taas puolestaan pitää linjanvetoa rentouttavana. Robotin hankinta tänä vuonna ei
ole ajankohtainen, mutta tulevaisuudessa kylläkin. Uudet haudontakennot
sen sijaan ovat juuri saapuneet tilalle.
Lisäksi apuna tilalla on hallin
pesu- ja tyhjäysvaiheessa kaksi työntekijää. Ensin puretaan halli tyhjäksi
laitteista ja ruokkijoista ja suoritetaan tyhjäys. Sen jälkeen harjaus,
pesu, uudelleen kasaus ja desinfiointi. Kutterit sisään ja ruokkijat kuntoon. Tämä kaikki vie 1, 5 kuukautta
loka-marraskuun vaihteessa.
Koko perhe mukana työn touhussa
Peltoa Anttiloilla on vuokramaineen
115 hehtaaria ja kaikki ala on ohralla.
Kylvö- ja syystöissä isona apuna on
Jonnan isä. Pasi kertookin, että hän
kylvää ja äijä äestää edellä. Toki po-
Värillä on väli
ä!
Mitä punaisem
pi
kukon heltta,
sitä parempi
kukko.
jat, Elias 10 ja Esa 7 vuotta, ovat
myös innolla mukana.
Jonna puolestaan taas kertoo, että
neljävuotiasta Ilona-tytärtä ei tarvitse viedä päivähoitoon, sillä mummu asuu talon toisessa päässä ja hoitaa tyttöä sillä aikaa, kun vanhemmat
ovat kanalalla.
Pitkien päivien vastineeksi tarvitaan vapaa-aikaakin, jolloin puuhastellaan lasten kanssa. Friikoolin
musiikkisukuun kuuluvalle Pasille
ja musikaaliselle Jonnalle musiikki
näyttelee merkittävää osaa. Molemmat laulavat ja Jonna soittaa sekä
kaksirivistä haitaria, että pianoa.
Onhan tilalla myös pieni viulu odottamassa ensi syksyä, jolloin Ilona-tytär
aloittaa viuluopinnot Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa.
Tilalla vieraillessamme oli mukava todeta, kuinka asiaansa perehtyneitä ja innostuneita isäntäpariskunta oli. Molemmat totesivatkin, että on
mukava hoitaa vapaita kanoja. Tuotantosuunnan muutos emobroilereihin kannatti.
Jonna ja
Pasi An
tt
ila, Yuic
hi Hiran
o sekä
lapset E
lias,
Esa ja Il
ona
37
PIIAN PUNTAROIMAA
AGRO makasiini • 2/12
Raisioagron asiakkuusvastaava Piia Hänninen kertoo
näkemyksiään ja kokemuksiaan, joihin päivittäisessä
työssään törmää. Kokemuksia jakamalla Piia haluaa
auttaa kanamunantuottajia onnistumaan ja välttämään
mahdollisia karikkoja.
Elämysmatka
LINNUN SISÄLLE
Raisioagron siipikarjaihmisille järjestetään osana ammattitaidon ylläpitämistä broilereiden monitorointia noin
vuoden välein hollantilaisen eläinlääkärin Johanna Van Der Stroomin
johdolla. Hän avaa broilereita ja samalla opastaa meille linnun anatomiaa. Ajatuksena sisälmysten kaivelu ei
välttämättä kuulosta kovin miellyttävältä, mutta se on kuitenkin äärettömän mielenkiintoista.
Tällä monitoroinnilla halutaan
varmistaa se, että rehut toimivat niin
kuin pitää. Vaikka kyse onkin siis
broilereiden tutkimisesta, olen saanut olla jo monena vuotena mukana
ja saanut näin tietotaitoa myös munivan kanan puolelle.
Mitä monitoroinnissa tapahtuu?
Ensimmäiseksi lintu tutkitaan ulkoisesti. Höyhenpeitteen, ihon ja jalkojen kunto tarkistetaan. Broilereiden
jalat ovat olleet pääsääntöisesti meillä
Suomessa erinomaisessa kunnossa.
Seuraavaksi siirrytään nahan alle
ja tarkastetaan kateenkorva eli thymus. Kateenkorva on nuorella eläimellä vasta-aineita muodostava elin
kaulassa. Eräät tartuntataudit voivat
tuhota tämän elimen. Tämän lisäksi
katsotaan reisiluunpäiden kunto, jonka jälkeen avataan itse lintu.
Aluksi tarkistetaan varovasti ilmapussit, joiden tulisi olla kirkkaat.
Tänä vuonna osalla linnuista oli ha-
Raisioagron ”siipiryhmä”
Piia Hänninen, Jarmo Ikkala,
Tarja Takala, Terttu Koskela ja
Tapio Luhtala pääsivät
opettelemaan broilereiden
anatomiaa eläinlääkäri
Johanna van der Stroomin
ohjauksessa.
38
vaittavissa pientä mekaanista ärsytystä, joka todennäköisesti johtui
maaliskuun alun haasteellisesta
ilmastoinnista, kun vuorokauden
lämpötilaerot olivat suuret. Henkitorvet olivat kaikilla linnuilla puhtaat.
Olo oli kieltämättä kuin CSI:n
tutkijalla, kun käytiin eri elimiä läpi.
Munuaisten kuntoon kiinnitettiin erityistä huomiota, koska esimerkiksi
osa IB-kannoista aiheuttaa munuaisvaurioita. Muita tutkittavia kohteita
oli muun muassa maksa, bursa ja
ruskuaispussin jäänne. Tänä vuonna ”uutuutena” kellutettiin keuhkoja
vesilasissa. Näillä kaikilla on jotakin
kerrottavaa meille.
Pääpaino suoliston kunnossa
Tärkeimpänä näin rehutehtaan kannalta katsottuna on suoliston kunto.
Koko suolisto tutkittiin sentti sentiltä
ja lopuksi avattiin myös lihasmaha.
Tällä kertaa ei löytynyt yhtään edes
piilevää kokkidioosia eikä kuolioista
suolistotulehdusta. Se mitä yllättävää
lihasmahasta meille löytyi, kannattaa
lukea Luhtalan Tapion kirjoituksesta.
Vaikka olen myyntitehtävissä,
koen erittäin tärkeänä ymmärtää ka-
nan anatomiaa ja fysiologiaa. Tarkoitukseni ei missään nimessä ole astua
eläinlääkärin kenkiin, saati availla
kanoja omatoimisesti.
On kuitenkin mielenkiintoista ja
tärkeää tietää, miten hoidolliset asiat
ja rehustus voivat vaikuttaa konkreettisesti kanan hyvinvointiin. Myös pellon kasvinsuojelulla on merkitystä.
Toinen tärkeä oppi tänä vuonna oli
myös se, miten erottaa heikko ja vahva luusto. Vahva, terve jalkaluu nap-
sahtaa poikki kuin kuiva oksa, kun
taas heikko luu taipuu. Helposti voisi
kuvitella asian olevan toisinpäin.
Tätä juttua kirjoittaessani iski meille takatalvi. Kevät etenee kuitenkin ja
muuttolinnut saapuvat. Muistetaan
taas tautisuojauksen tärkeys, etteivät
minkäänlaiset kevätflunssat pääse
yllättämään meitä ja kanojamme.
Broilereiden monitoroinnin tuloksia
Raisiossa tehtiin maaliskuun puolivälissä jokavuotinen
broilereiden monitorointi. Alun perin tämä on ollut kokkidiostaatin toimivuuden tutkiminen, mutta se on laajentunut yleiseurooppalaiseksi terveystutkimukseksi.
TEKSTI JA KUVAT Marja Hongisto
Tällä kertaa broilereita oli neljältä eri tilalta ja
kahdeksan broileria yhdestä osastosta. Monitorointi
yritetään tehdä talviaikaan, koska se on kaikkein haasteellisin vuodenaika sekä kokkidioosin että ympäristöolosuhteiden vuoksi.
1
2
1. Hollantilainen eläinlääkäri Johanna van der Stroom opastaa raisiolaisia siipikarja-asiakkuusvastaavia Terttu Koskelaa, Tarja Takalaa ja Jarmo Ikkalaa katsomaan broileria päältä
päin. Tutkittavia kohteita ovat jalkapohjat, höyhenpeitteen kunto ja ihon raapasteet. Jalkapohjien kunto kertoo paljon hoidollisten asioiden onnistumisesta (pehkun laatu, vesilinjojen
toimivuus, ilmastointi) ja rehun toimivuudesta. os linnut ovat säikkyjä, niin ne voivat aiheuttaa
raapasteita lajitoverinsa selkään. Pahimmissa tapauksissa jokin bakteeri (esimerkiksi E.coli)
voi aiheuttaa tulehduksen raapasteessa, jolloin kyseessä on selluliitti. Valaistuksella on suuri
merkitys lintujen rauhallisuuteen.
3
3. Tarkastelun kohteena on tässä sisäelimet. Maksa oli kaikilla linnuilla kunnossa.
Kahdella linnulla oli munuaisissa lieviä
muutoksia, joita ei ole koskaan aikaisemmin nähty Suomessa. Peräaukon lähellä
oleva bursa on vasta-aineiden muodostuspaikka ja ne olivat myös kaikilla kunnossa.
Vesilasissa kelluva keuhko on terve.
2. Ilmapussit ovat tärkeä osa broilerin
hengitysjärjestelmää. Kirkkaat, läpinäkyvät
ilmapussit kertovat onnistuneesta ilmastoinnista. Ilmassa olevat epäpuhtaudet
voivat kulkeutua ilmapusseihin ja aiheuttaa
paikallista ärsytystä niissä. Eräät bakteerit
voivat aiheuttaa ilmapussin tulehduksen,
mutta sellaisia ei juuri Suomessa olla
koskaan nähty.
4
4. Monitoroinnin yksi tärkeimmistä asioista on suoliston kunnon tutkiminen. Tällä kertaa ei
ollut yhtään piilevää kokkidioosia. Se kertoo rehussa käytettävän kokkidiostaatin, narasiinin,
erittäin hyvästä tehosta kokkidioosin ehkäisyssä. Tarvetta kokkidiostaatin vaihtoon ei tämän
takia ole tällä hetkellä. Toinen suolistosta katsottava asia on kuolioinen suolistotulehdus.
Siitäkään ei ollut mitään merkkejä, joten rehu toimii hyvin tässäkin suhteessa. Suolistoon
kiinnittyy ruskuaispussin jäänne, joka voi tulehtua. Aikaisemmilla kerroilla joillakin linnuilla
ruskuaispussi on oireillut, mutta nyt ei ollut yhtään ongelmatapausta. Hautomopuolella
tehdyt toimenpiteet ovat tässä asiassa auttaneet.
39
SIIPI
AGRO makasiini • 2/12
MILLAISTA
VEHNÄÄ
tarjoat broilereille?
TEKSTI Tapio Luhtala I KUVAT Minna Oravuo ja Marja Hongisto
Suuri osa Suomen
broilereista syö teollisen
rehun ohessa kokojyvävehnää. Vehnä annostellaan
tilalla rehun sekaan ja määrä
on viidenneksen luokkaa
syödystä rehumäärästä.
Ei siis ole aivan sama,
minkälaista tämä lisätty
vehnä on laadultaan ja
muilta ominaisuuksiltaan.
Broilerilla vehnä, kuten muutkin viljat, on energiakasvi. Energian lisäksi
vehnästä tulee myös valkuaista seokseen. Vehnän ohella syötetyt rehut
on optimoitu siten, että rehun ja vehnän seoksella linnun valkuais-, aminohappo- ja energiatarpeet tulevat tyydytetyiksi.
Mikä lajike?
Kannattaa valita sellainen lajike, jossa on hyvä hehtolitrapaino (energiaa)
ja suhteellisen korkea valkuainen.
Valkuaisen ei tarvitse olla 16-17 prosenttia, koska korkeasta raakavalkuaisesta lintu ei saa suhteessa niin
paljon aminohappoja irti.
Vehnää ei voi kuitenkaan käyttää
juuri enempää seoksessa, sillä liian
korkea valkuainen voi jonkun rajan
jälkeen olla jopa haitaksi. Lintu joutuu poistamaan ylimääräisen valkuaisen elimistöstään, joka rasittaa ja
kuluttaa energiaa.
Jos vehnälajikkeessa on hyvin
korkea valkuainen, ei lajike ole kovin
satoisa. Tietenkin vehnätonneilla on
myös merkitystä. Eli hyvä valinta on
suhteellisen satoisa lajike ja valkuainen 13-14 prosentin luokkaa. Anniina-vehnästä kannattaa siirtyä esimerkiksi Marblen ja KWS Scirocon
kaltaisiin yleisvehniin.
ellon
Vehnäp i- ja
sv
rikkaka nta
ju
tautitor aa
t
a
n
kan t lla!
le
o
u
tehdä h
40
Kasvukauden kasvinsuojelu
Vehnälajikkeen lisäksi vehnän laatuun vaikuttavat oleellisesti myös viljelytoimenpiteet. Syötettävän vehnän
tulisi olla mahdollisimman puhdasta,
eli rikkakasvien torjunta on tärkeää.
Jos kasvustossa on paljon rikkakasvien siemeniä, ne kulkeutuvat vehnän mukana aina broilerille asti. Ne
Äl
broiler ä pilaa
in tulev
aisuut
syöttäm
ällä sil ta
le
huonol
aatuist
a
vehnää
!
sulavat huonosti ja tämä vaikuttaa suuresti parven tasaisuuteen ja kasvuun.
Sanotaan, että vuodet eivät ole
veljeksiä. Tämä kannattaa huomioida
esimerkiksi ruiskutusajankohtaa
valittaessa. Nykyisin seurataan jo
paljon tarkemmin rikkakasveja ja
tehdään ruiskutuspäätöksiä sen
mukaan, mikä on juuri oikein.
Valitse oikeat aineet
Kasvinsuojeluaineita valittaessa on
otettava huomioon, että ne myös tehoavat pelloilla esiintyviin rikkakasveihin. Esimerkiksi matara (rikkakasvi, joka jää vehnäpellolla jalkoihin
kiinni) ei lähde kaikilla aineilla.
Matara on hankala rikkakasvi
myös broilerilla. Eli valitse aineet huolella. Viime vuonna mataratehot jäivät
erityisen heikoksi. Syynä saattoivat
olla olosuhteet, mutta myös ainevalinnoilla on oma merkityksensä. Puhtaat
pienannosaineet eivät ole koskaan
paras ratkaisu mataraan, vaan kannattaa katsoa, että tankissa on esimerkiksi Ariane S:ää, Primusta tai
Cantoria.
Kasvitauteihin voi vaikuttaa
Sadonkorjuu
Kasvitaudit kannattaa myös ottaa
huomioon. Jos vehnään iskee kasvitauti, se alentaa selvästi hehtolitrapainoa, jyvät ovat pieniä ja surkastuneita. Lisäksi myös sato on huono.
Kun ajatellaan vehnän syöttöä broilerille, niin tällaisen viljan syöttäminen
laskee seoksen energiaa. Tämä taas
johtaa huonompaan rehuhyötysuhteeseen ja heikompaan kasvuun.
Kasvitauteihin voi vaikuttaa mahdollisella viljelykierrolla, siemen kannattaa peitata jne. Kasvukauden aikana tautitilannetta kannattaa seurata
ja tarpeen mukaan tehdä tautien torjuntaruiskutus. Se on pieni kustannus siihen verrattuna, jos tauti iskee.
Viime kasvukaudella tautitorjunnalla saatiin erityisen hyviä sadonlisiä ja laadunparannuksia. Voit tarkistaa suosituksemme vehnän tautitorjuntaan Raisioagron viljelyoppaasta, joko nettisivuilta tai painetusta
versiosta.
Sadonkorjuussa kannattaa vehnän
antaa tuleentua pellolla mahdollisimman hyvin, jos sää vaan sallii. Tällöin puinti on helpompaa, ja saadaan
puhdasta tavaraa. Kun vehnän seassa ei ole oljenpätkiä, akanoita ynnä
muuta, vehnän syöttäminen broilereille talvikaudella on paljon stressittömämpää. Ei tule yöllisiä hälytyksiä,
kun vehnäruuvi käy tyhjää.
Suomessa viljat ovat aika puhtaita, koska meillä on lämminilmakuivurit ja siellä esipuhdistajat, ja viljan
kierrätys puhdistaa viljaa. Kuivatuksella on merkitystä myös viljan homeisiin, siltäkin osin tavara on parempilaatuista.
Vehnän joukossa olevat
mataransiemenet
kerääntyvät lihasmahaan ja heikentävät
kasvutuloksia.
Varastointi
Syötettävän viljan varastoinnilla on
myös merkitystä. Kuivat, umpinaiset
siilot luovat hyvän perustan viljan varastoinnille. Tällöin viljat säilyvät hygieenisinä, pikkulinnut eivät pääse
varastoihin. Jyrsijät pidetään poissa ympäristöstä syöttölaatikoin, toki
myös viljavarastojen yleinen siisteys
aina vaikuttaa näihin tunkeilijoihin.
Näitä muutamia seikkoja kannattaa huomioida, kun viljellään vehnää
broilerin rehuksi. Toki nämä samat
seikat pätevät ihan yhtä lailla, kun
ostetaan vehnää esimerkiksi toiselta
tilalta. Laatu pitää tietää ja myös rikkakasviasiat ovat tärkeitä.
Kun vehnäasiaan on panostettu,
luodaan sillä omalta osaltaan (rehun
lisäksi) edellytykset broilerien hyvälle hyvinvoinnille, hyvälle kasvulle, tasaisuudelle ja hyvälle rehunhyötysuhteelle. Vehnä on sentään viidennes
rehusta, mitä broileri syö.
41
SIKA
AGRO makasiini • 2/12
Sikataloutta
SUURELLA
SYDÄMELLÄ
Eläinten hyvinvointi on tällä hetkellä kuuma keskustelunaihe. Tilakoon suurentuessa tuottajat kiinnittävät entistä
enemmän huomiota sikalan olosuhteisiin. Onhan isäntäväenkin mukavampi työskennellä laitoksessa, jossa
kaikki toimii hyvin ja eläimet viihtyvät.
Isäntä Tommi Knihti esittelee tyytyväisenä
250 sian yhdistelmäsikalaansa Raision
asiakkuusvastaava Pauliina Seikolalle.
TEKSTI Pauliina Seikola I KUVAT Kimmo Kesälä
Virikkeellinen sikala, jossa sikojen on
hyvä elää, vaatii investointeja. Tuottajalla onkin paljon mietittävää, miten
löytyy paras ratkaisu, joka täyttää
myös tarvittavat direktiivit.
Sikalan rakentaminen on tänä
päivänä jo lähes yhtä suuri ja työläs
projekti kuin omakotitalon rakentaminen. Ainoana eroavana tekijänä
lienee se, että sioilta ei voida kysyä
minkä väriset seinät he haluavat.
Hyvässä, nykyaikaisessa sikalassa
on isot ja valoisa tilat liikkumiseen ja
makoiluun, erilliset ruokinta- ja ulostamisalueet, hyvä ilmastointi sekä
puhtaat tilat ja toimivat ruokintajärjestelmät.
Tutustuminen Knihtin tilaan
Knihtin tilalla on pidetty sikoja jo
60-luvulta lähtien, eli kokemusta
sianpidosta löytyy. Sikatalouden
muutoksiin on varmasti tällä tilalla
totuttu, juuri pitkän historian vuoksi.
42
Knihtin tilalla isäntänä toimii
Tommi Knihti. Perheeseen kuuluvat
vaimo Sandra sekä 8- ja 6-vuotiaat
lapset Saana ja Bruno.
Idylliseen pihapiiriin rakennettua
sikalaa on vuosien varrella muutettu
ja laajennettu. Tilan töissä pariskunnan lisäksi on kaksi ulkopuolista
työntekijää ja talon vanha pariskunta.
Tommin isä on vielä vahvasti mukana
talon töissä ja äiti hoitaa tilalla ruokahuollon.
Puhelias ja iloinen isäntäväki kutsui meidät raisiolaiset heti kättelyssä
kahvipöytään. Mukava mennä tilalle,
kun saa hyvän vastaanoton. Talon
isäntää kuunnellessa ymmärtää, että
tätä sikataloutta pidetään yllä suurella sydämellä, vaikka haasteita on.
Pihatto-tyyppinen sikala
Kiinnostusta herätti tilan uusi sikalaratkaisu. Laajennus toteutettiin viime
vuonna. Monen vuoden suunnittelun
jälkeen Tommi päätyi pihatto-tyyppiseen ratkaisuun. Varmasti oli erilaisia toimintamalleja ajatuksissa ja
pohdintoja siitä, miten voidaan jatkossa toimia direktiivien vaatimusten
puitteissa.
Perinteisissä sikaloissa näkee erilaisia ratkaisuja, jotka kuitenkin toimivat hyvinkin samalla tavalla tilalta
toiselle mentäessä. Knihtien sikala
on erilainen kuin mikään aikaisemmin näkemäni: iso halli, karsinoita,
hyvä ilma, isot ikkunat tuomassa valoa – todella vaikuttavan näköinen.
Karsinoiden lattioille laitetaan
ensin purua alle ja sen päälle olkea,
jonka Tommi saa omalta tilalta. Kahden viikon välein kaikki puhdistetaan
ja laitetaan uusiksi. Olkia lisätään
kerran viikossa ja muutenkin pidetään kaikki puhtaana ja hyvin hoidettuna.
Siat makoilevat kahdenkymmenen
sian ryhmissä, ja niillä on runsaasti
Siat ovat tyytyväisiä,
kun niillä on runsaasti
liikkumatilaa ja olkia,
joissa peuhata.
liikkumatilaa. Siat ovat tyytyväisen
oloisia, ne peuhaavat oljissa, syövät
rehua ja nauttivat elämästä.
Muutama sika hakeutuu piiloon
niin, että vain kärsä pilkottaa olkien
alta - aika mahtava näky!
Vapaa liikkuvuus - hyvä terveys
Kun siat saavat liikkua vapaasti, on
niillä myös parempi sorkkaterveys.
Ruokinta tapahtuu niin sanotuissa
kippihäkeissä, jolloin taataan rauhallinen ruokailuympäristö.
Puhtauden ja kuivuuden on lähdettävä jo pellolta. Homeisia paaleja
ei parane viedä sikalaan. Homemyrkkyinen olki saattaa aiheuttaa hedelmällisyysongelmia.
Kaikki näyttää toimivan hienosti,
mutta se vaatii suunnitelmallisuutta
ja työtä, että näin hyvään lopputulokseen päästään.
43
SIKA
AGRO makasiini • 2/12
Huolehdi porsaiden
sirkorokotuksista
Alkuvaiheessa meillä ei ollut rokotetta käytettävissä, joten sairaita eläimiä
pelastettiin antibioottien voimin. Samaan aikaan välikasvatusosastojen
käytäntöjä ja olosuhteita korjattiin.
Vuonna 2008 käyttöön saatiin yksi
rokotevalmiste, joka oli silloin suunnattu vain emakoiden rokottamiseen.
Ongelmatiloilla alettiin rokottaa sekä
emakot että porsaat.
Pikkuporsaille käytettiin emakkoannoksen neljäsosaa sen tiedon pohjalta, jota ulkomailta saimme. Rokotusten myötä antibioottien tarve romahti ja kuolleisuus laski normaalille tasolle.
Sirkovirus on yhä yleinen
PMWS ei ole ainoa oireyhtymä, jonka
PCV2 aiheuttaa. Niinpä on tullut
tavaksi puhua yleisemmin sirkosairauksista. Sirkovirusta esiintyy
käytännöllisesti katsoen kaikissa
sikaloissa ja ratkaisevaa onkin, onko
44
sikalassa muita sirkosairaudelle
altistavia tekijöitä. Tällaisia ovat mm.
suuri eläintiheys, eri-ikäisten eläinten sekoittaminen, kylmyys ja ruokintahäiriöt.
Aluksi lihatalot suosittelivat sirkorokotuksen käyttöä. Joillakin porsastuottajilla ei ollut valinnan varaa:
emakkosikala voi olla oireeton, mutta
sirko puhkeaakin vasta lihasikalassa.
Tällöin porsaiden välitys on ollut vaarassa hankaloitua tai jopa loppua.
Useat tuottajat ovat alkaneet rokottaa porsaita, vaikka välitysporsaan
hinnassa rokotuskustannuksia ei
huomioitukaan. Kun possun rokoteannos maksaa noin euron, kyse on
huomattavasta kustannuserästä.
Emakon annos puolestaan on neljän
euron arvoinen.
Kolmen vuoden väännön jälkeen
lihatalot ovat vihdoin alkaneet huomioida sirkorokotuksen välikasvatusporsaan hinnassa. Siten yhä useam-
man porsastuotantotilan on nyt taloudellisesti mahdollista aloittaa
rokotukset.
Rokotus porsaille
Työtä rokotukset kyllä teettävät, koska sirkorokotus annetaan porsaille
n. 2–3 viikon iässä – eli silloin, kun ne
ovat vikkelimmillään menemään karkuun! Rokote on mahdollista antaa
myös vierotuksen jälkeen, mutta sitä
ei saa antaa samalla, kun vierotus
tehdään stressitekijöiden vuoksi.
Porsasrokotteissa on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa. Rokotteiden
saatavuudessa on aika-ajoittain
ongelmia, minkä vuoksi ei ole aina
mahdollista pitäytyä vain yhdessä
valmisteessa. Sikalan kannalta paras
ja sopivin käytäntö ja rokote on valittava yhteistyössä oman eläinlääkärin
ja tarvittaessa lihatalon edustajan
kanssa.
Vuoden 2007 lopulla Suomessa todettiin ensimmäinen
PMWS-tapaus. Kolmannen diagnoosin jälkeen tuottajat
ja eläinlääkärit ottivat opikseen ja puuttuivat asiaan.
TEKSTI Katri Kaaro
Katri Kaaro
ELL
Mietinnässä kannattaa ottaa huomioon, menevätkö kaikki porsaat välitykseen vai onko kyseessä yhdistelmä, jossa kaikki porsaat kasvatetaan
itse teurastukseen asti.
Pikkuporsaiden rokottaminen näkyy välikasvatusosastolla pääasiassa
kolmella tavalla: porsaiden kasvu on
hieman nopeampaa, kasvussa jälkeen jääneitä on aiempaa vähemmän
ja lääkitystarve laskee. Mitä parempi
sikalan lähtötilanne on, sitä vähemmän nähdään muutosta välikasvatuksessa.
Muutkin ongelmat ratkaistava
Sirkorokote ei korjaa välikasvatusosaston ilmanvaihdon, karsinatyypin,
ruokinnan tai hoidon ongelmia ja
puutteita. Eli ongelmallisessa välikasvattamossa rokotteen vaikutus
peittyy muiden murheiden alle.
Koska rokote suojaa eläimiä 14–
22 viikkoa (valmistetietojen mukaan),
lihasikalassa sirkorokotetut porsaat
välttyvät sairastumisilta ja niiden
kasvu on hyvä.
Emakoiden rokottamista suosittelen, jos sikalassa on hedelmällisyysongelmia. Virus voi infektoida sikiöt
missä tahansa tiineyden vaiheessa.
Alkio saattaa tuhoutua hyvin varhain,
jolloin uusimisprosentti kohoaa.
Sirkovirus voi lisätä myös kuolleena syntyneiden porsaiden määrää. On
myös todettu, että välikasvatuksessa
porsaiden kuolleisuus laskee, kun
emakot on kahden perusrokotuksen
jälkeen rokotettu kolmannen kerran.
Eli kun emakoiden tautipainetta saadaan vähennettyä, myös porsaiden
tautipaine laskee.
Summa summarum
Sirkovirus on meillä yleinen. Sen
aiheuttamien vahinkojen hallinnassa
tarvitaan sikalassa hyvät olosuhteet,
hyvät rehut, huolellinen hoito, asian-
mukaiset hoitokäytännöt ja ainakin
porsaiden rokotukset. Jos tavoitellaan erinomaista tulosta, mukaan
on otettava myös emakoiden rokotus.
Mikä on
PMWS?
PMWS on yksi sirkoviruksen
PCV2 aiheuttamista oireyhtymistä, jossa välikasvatusikäiset
ja joissakin tapauksissa lihasiat
sairastuvat vakavasti hengitystie-, suolisto-, munuais-, ihoja keskushermostosairauksiin.
Ilman vastustuskykyä olevien
nuorten eläinten kuolleisuus voi
nousta huomattavasti ja lievimmissä tapauksissa päiväkasvu
heikkenee huomattavasti.
45
SIKA
AGRO makasiini • 2/12
Sian sosiaalinen asema ryhmässä
vaikuttaa tuotantolukuihin
Naarmuiset kyljet vieroitetuilla porsailla tai emakoilla?
Eläinten keskinäisen nujakoinnin on todettu vaikuttavan
porsaiden ja lihasikojen kasvuun sekä emakoiden
hedelmällisyyteen.
TEKSTI Päivi Volanto
Pienestä pitäen siat elävät ryhmissä,
ensin omassa pahnueessa ja sen
jälkeen karsinoissa. Ryhmän sisällä
muodostuu hierarkia, joka järkkyy
aina, kun uusi sika tuodaan ryhmään.
Seurauksena on kinastelua, jonka
avulla siat saavat muodostettua
uuden arvojärjestyksen ryhmään.
Porsaiden tasaus
Porsaiden tasauksella varmistetaan,
että jokaisella porsaalla on mahdollisuus saada emakon maitoa. Tavoitteena on saada porsaskuolleisuutta pienemmäksi ja tasakokoisempia
porsaita vieroituksessa.
Kanadalaisessa tutkimuksessa
porsaat jaettiin kahteen ryhmään.
Toisessa ryhmässä porsaiden tasaus tehtiin kahden ensimmäisen elinpäivän aikana ja toisessa ryhmässä
tasausta jatkettiin aina vieroitukseen
asti. Jatkuvan tasauksen tuloksena
saatiin odotetusti tasakokoisempia
pahnueita, mutta porsaiden vieroituspaino olikin kilon verrokkiryhmää alhaisempi ja kuolleisuus 0,8 prosenttiyksikköä suurempi.
Raisioagro on kehittänyt imeville
porsaille ruokintaohjelman erikoisrehuineen, jolla voidaan parantaa
imevien porsaiden ravinnonsaantia ja
näin pienentää tasaustarvetta.
Emakoiden hedelmällisyys
Vuoden 2013 alusta lähtien emakoita
on pidettävä ryhmissä joutilaskaudella. Saksalaisessa tutkimuksessa haluttiin katsoa, kuinka emakon sosiaalinen asema ryhmässä vaikuttaa sen
pahnuekokoon ja hedelmällisyyteen.
Emakot laitettiin ryhmiin heti vieroituksen jälkeen, jotta hierarkia olisi
syntynyt jo ennen siemennystä. Näin
saatiin eliminoitua tappeluiden vaikutus tiineyden onnistumiseen.
46
Emakoiden kiimaantulon ajassa ei
ollut eroa, mutta uusimisprosentti
oli alempiarvoisilla emakoilla suurempi (19,1 %) kuin sosiaaliselta statukseltaan korkeammilla emakoilla
(12,1 %). Korkean sosiaalisen aseman
omaavilla emakoilla pahnuekoot olivat suuremmat ja niiltä vieroitettiin
enemmän porsaita kuin alempitasoisilta emakoilta.
Ensikot, laihat ja suuret emakot on
hyvä aittaa omiin ryhmiinsä, jolla varmistetaan kunkin eläimen rehun
saanti. Ryhmäkoon kasvattamisen on
havaittu auttavan alempiarvoisia emakoita, koska ne pystyvät piiloutumaan
helpommin lajitoveriensa taakse.
Rajoitetun ja jatkuvan tasauksen vaikutus porsaaseen imetyskaudella
Tasaus alle 48 h aikana
syntymästä
Keskimääräinen
vieroituspainon hajonta
pahnueiden sisällä
Vieroituspaino, lb
Kuolleisuus, %
2,0
11,6
8,0
Jatkuva tasaus
0,7
9,4
8,8
Lähde: D.Reese & B.Straw 2006
Emakon sosiaalinen asema vaikuttaa pahnuekokoon
Emakon
sosiaalinen asema
Syntyneiden
määrä/pahnue
Elävänä syntyneiden
määrä/pahnue
Korkea
Matala
12,25
11,68
11,31
10,89
PAAVON NIKSINURKKA
Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee
tiloilla silmät ja korvat auki tavoitteenaan erilaisilla
toimenpiteillä vaikuttaa asiakastilojen tuotantotulosten
myönteiseen kehittymiseen.
Sikalan
jäähdytys
Kesällä kuumuudesta aiheutuu sikalassa usein tuotantotappiota. Sika
kun ei hikoa eikä nykyoloissa pääse
mutaan kylpemään, jää hoitajan tehtäväksi huolehtia siitä, että sikalan
lämpö ei nouse liikaa.
Normaalisti sika hengittää 20-30
kertaa minuutissa. Kun lämpö nousee, alkaa sika hengittää tiheämmin.
Normaalisti sian hengitystiheys ei
saisi nousta korkeammaksi kuin 50–
60 kertaa minuutissa.
Tästä on kriittiselle tasolle vielä
matkaa 3-5 astetta, jolloin sian ruokahalu on romahtanut ja aineenvaihdunta on niin kovalla, että äkkikuolemat ovat mahdollisia. Luvut ovat
suuntaa antavia. Pieni porsas kestää
lämpöä enemmän kuin emakko.
Suomessa ei ole yleensä ollut
tapana eristää sikalan vesikattoa ja
tästä syystä sisätilan lämpö nousee
turhan korkeaksi helteellä, varsinkin
jos ilmastointijärjestelmän ilma otetaan välikatolta.
Markkinoilla on monenlaisia sumutusjärjestelmiä, jotka perustuvat
siihen, että vesi haihtuessaan sitoo
lämpöä. Eli sama syy miksi meillä on
suihkun jälkeen kylmä ennen kuin iho
on kuivunut. Vesisumuttimilla lämpö
laskee tehokkaasti muutamia asteita,
eli suosittelen kovasti varautumaan
hellekeleihin kyseisin härvelein. Mitä
hienompaa sumua saadaan aikaiseksi, sitä nopeampaa on haihtuminen ja
lämmön lasku varmempaa.
Edulliset kotikonstit jäähdytykseen
Vettä katolle -systeemi toimii tiloilla,
joilla ilma otetaan välikatolta. Viedään
vesikaton harjalle tavallisia puutarhan kastelulaitteita tai vesiletku,
johon porataan pieniä reikiä joista
vesi pääsee virtaamaan katolle. Näin
vesi jäähdyttää kattopeltiä ja ullakko-
tila jäähtyy. Mikäli ilma johdetaan
ullakkotilaan räystäältä, saadaan
aikaiseksi lisäjäähdytystä vedestä,
joka valuu räystäältä, koska korvausilman joukkoon sekoittuu vettä ja vesi
haihtuessaan sitoo lämpöä.
Jos on kätevä käsistään, voi värkätä vanhasta mutta toimivasta ilmastointipuhaltajasta ja esimerkiksi
kasvinsuojeluruiskun suuttimista
sumuttimen. Suuttimet asennetaan
niin, että ne ohjaavat vettä ilmavirtaan. Ilmankostuttaja sitten vaikka
kattoon roikkumaan ja näin syntyy
vesisumua ilmavirran mukana.
Käytävät voidaan tietysti myös
kastella, mutta vaikutus ei ole kovin
merkittävä.
Ääritilanteissa voidaan kastella
vesiletkulla suoraan eläimiä, mutta
ihan ensimmäisenä en siihen ryhtyisi,
koska on elimistölle erittäin rankkaa,
kun lämpö nopeasti laskee. Painepesuri toimii ääritilanteissa paremmin. Sillä saa sumutettua osastoon
vettä niin, että eläimet kastuvat vähemmän, mutta ilma jäähtyy.
Ilman kostutusjärjestelmistä
puhuttaessa pitää huomioida, että
mikäli ilman kosteus on kovin suuri,
pienentää se sumutetun veden haihtumista ja näin toivottu tulos jää vaatimattomammaksi.
Piirros: Antti Länsitalo
47
VERKOSSA
AGRO makasiini • 2/12
Kokeile Raisioagron
verkkokauppaA
Raisioagron
uusi verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Verkkokaupasta tilaat kätevästi rehut, nurmi-, viljan- ja öljykasvinsiemenet, työvaatteet, pastat, bolukset ym. Kauppa
on aina auki, joten voit asioida juuri silloin kuin haluat.
Verkkokauppaa voivat käyttää kaikki
Raisioagron suoralaskutusasiakkaat.
Käyttäjätunnuksen ja salasanan saat
asiakkuusvastaavaltasi.
Kun kirjaudut verkkokauppaan
omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi, saat tilattua rehua ja tuotteita
omilla sopimushinnoillasi. Verkkokauppa siis hyödyntää samaa tietokantaa kuin asiakkuusvastaavammekin käyttävät myyntityössään.
Toimi näin:
1.
Pyydä käyttäjätunnus ja salasana asiakkuusvastaavaltasi.
2. Klikkaa verkkokauppaan osoitteessa shop.raisioagro.com
3. Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä
Muuta salasana –painikkeella.
4. Valitse tuotteet ostoskoriin.
5. Anna halutessasi ohjeita toimituspalvelulle ja kuljettajalle.
Uuteen verkkokauppaan
kannattaa tutustua.
Saat ylimääräisen edun
yli 300 euron tilauksesta!
6. Näet koko tilauksen hinnoittelun, kun menet ostoskoriin
ja valitset ”Laske hinta”.
7. Kun halutut tuotteet ovat ostoskorissa, valitse ”Tilaa”.
Tilaus syntyy Raisioagron tilausjärjestelmään.
Keskitä ostokset – saat enemmän ja edullisemmin
Raisioagron Kouvolaan rehutehtaan
yhteyteen rakennetusta uudesta tarvikevarastosta toimitetaan tuotantotarvikkeita kotieläintiloille ympäri
maan. Asiakkaat saavat tuotteet
kätevästi rehujen mukana ilman
turhia välivarastointeja.
Valikoima on moninkertaistunut
Rahdeissa mahdollisuus
merkittäviin säästöihin
Raisioagron myyntivalikoima on
laajentunut korkealaatuisilla tuotantopanoksilla. Hankimme tuotantopanokset varastoomme isoina erinä
edullisesti ja tehokkaasti. Kumppaneinamme ovat alan parhaat toimijat, joilla on merkittävä osuus markkinoista muissakin maissa.
Kun ostat enemmän eri tuotteita kerralla säästät merkittävästi rahdeissa,
esimerkkeinä käärintäverkkorulla
koriin toimitettuna noin kolmella
eurolla tai nuolumelassisanko kotiin
alle kahdella eurolla. Kun keskität
ostot meille ja kokonaistoimituksen
koko nousee yli 1000 kilon, laskee
rahdin osuus merkittävästi, jopa alle
10 senttiin kilolta. Rahdit lasketaan
kokonaiskilojen mukaan.
Esimerkkejä valikoimasta:
• Triowrap-käärintämuovit
• Triofolie-aumamuovit
• Tama-käärintäverkot
• Correct-pastat ja boluksia
• Mysliä vasikoille
• Nuolusankoja
• Paalauslankoja
• Lintuverkkoja
• Aumateippiä
• Pesupulveria
48
• Heinäsiemenseoksia
• Suolaa eri muodossa
• Suojattua rasvaa tai energialiuoksia
• Torjunta-aineita
esim. Glyfosaatti, Starane
Nämä tuotteet saat säkkirehujen mukana kaikki kerralla kotiin. Keskittämällä ostokset säästät aikaa, vaivaa
ja rahaa. Lisätietoa tuotteista:
www.raisioagro.com - Tuotantopanokset ja -tarvikkeet
Uusia tuotteita voit ostaa soittamalla lähimmälle raisioagrolaisellesi (numero lehden takakannessa)
tai tilaamalla ne itse uudesta verkkokaupastamme shop.raisioagro.com.
Laskutus tapahtuu joko suoraan tai
meijerin kautta.
Thomas Fagerholm
VÄLIPALA
Vireyttä
välipaloista
Lähes varkain yllättävä nälkä lannistetaan
onnistuneesti kevyillä välipaloilla.
TEKSTI Pia Nieminen I KUVAT Raisio Oyj
Välipalat pitävät koneiston käynnissä koko päivän. Keho
kaipaa 3-4 tunnin välein lisää energiaa, jotta veren sokeritasapaino pysyy tasaisena. Liian raskaita välipaloja tulisi
välttää, sillä välipalat eivät saisi olla tankkausta, vaan
vireyttä ylläpitävää syötävää.
Smoothiet ja tuorepuurot sopivat moniin tilanteisiin,
niin aamiaiselle kuin väli- tai iltapalaksi. Ne ovat helppotekoisia ja maistuvat herkulliselta. Kaurasta saat terveellisiä kuituja ja viljan monipuoliset vitamiinit ja kivennäisaineet. Käyttämällä eri marjoja tai hedelmiä saat
makuun vaihtelua.
Koko perheen
vadelmainen tuorepuuro
(4:lle)
2 dl Elovena Hetki Vadelma Pikapuuroa
3 dl (laktoositonta) vaniljajogurttia
2 dl kotimaisia vadelmia (n. 100 g)
½-1 rkl sokeria
Yhdistä aineet ja sekoita tasaiseksi. Anna maustua
muutama minuutti. Jos käytät pakastevadelmia,
lisää ne puuroon puolijäisinä.
Luomuinen voimajuoma
(2 annosta)
1 ps Elovena Hetki Luomu -annospikapuuroa
2 dl luomumustikoita
1 dl luomu maitorahkaa
3 dl luomu maitoa
2 rkl luomu ruokosokeria
Mittaa kaikkia aineet syvään kulhoon tai mittakannuun. Soseuta sauvasekoittimella. Tarjoa kylmänä.
49
UUTISET
AGRO makasiini • 2/12
Suomen suurin
maatalousnäyttely
Oripäässä pidettävä OKRA-maatalousnäyttely aukeaa
4. heinäkuuta suurempana kuin koskaan. Näyttelyvieraitaan odottaa 19 hehtaarin näyttelyalue. Vuonna 2010 näyttelyssä kävi 50 000 vierailijaa ja näytteilleasettajia oli 400.
Tänä vuonna näihin lukuihin on odotettavissa huimaa
kasvua.
OKRA 2012 rakentuu innokkaiden vapaaehtoisten voimin, kuten aina. Oripään Lions Klubilaisten ydinryhmä
vastaa järjestelyistä vuosien kokemuksella näyttelypäällikkö Jukka Isotalon pitäessä lankoja käsissään. Tuotto
käytetään hyväntekeväisyyteen ja alueen kehittämiseen.
Raisioagro on mukana näyttelyssä. Esittelemme uuden sukupolven maatalouskauppaa ja sen toimintaperiaatteita ja tuotteita asiakkaillemme. Luvassa on perinteiseen tapaan myös kilpailuja ja maistiaisia.
Ammattilaisten OKRA
OKRAssa esillä ovat niin metsä, maansiirto- ja raskaskoneet kuin lämpötekniikkakin sekä viljelytalous,
kotitalous ja elintarviketalous. Kaikkea alkutuotannosta lopputuotantoon. Mukana on luonnollisesti myös karjatalous- ja jalostustoiminta ja rehuteollisuus.
Saman alan tai yhteistyötä tekevät näytteilleasettajat
pyritään sijoittamaan samalle alueelle. Näyttelykarttaa
jaetaan lipunmyyntikioskeilla ja se on myös Maaseudun
Tulevaisuuden OKRA-liitteessä sekä nähtävänä
www.okramaatalous.fi sivuilla heti valmistuttuaan.
Maatalouden ammattilaiset ovat OKRAn ensisijainen kohderyhmä. Maatalousalan toimijat lähtevät hankintamatkalle näyttelyyn, kun tarjolla on vaihtoehtoja riittävästi.
Tervetuloa Raisioagron osastolle OKRA–näyttelyyn!
Uusiokäyttöä
Raision haalareille
Raisioagron
yhteystiedot
Lomituspalvelua Kiuruvedellä pyörittävä Mari Hankala
keksi loistavaa uusiokäyttöä haalareille. Nykyajan robottinavetoissa työn laatu on muuttunut. Töitä tehdään enemmän ja enemmän tietokoneella, tuolilla istuen. Navetan
tuoli joutuu kovalle koetukselle, sillä harva rupeaa riisumaan haalareitaan navettatuolille istuessaan.
Jotakin oli siis keksittävä, kun vanha koulutuoli tarvitsi
uuden tuolinpäällyksen. Mari mietti, minkälainen kangas
tuolissa kestäisi. Päällisen piti olla lian ja kulutuksen kestävä sekä helposti irrotettavissa pesua varten.
No, voisiko tästä sanoa, että siitä se idea sitten lähti ja
haalarista syntyi näppärän käsityöihmisen sormissa uusiokäyttöinen navettatuolin päällinen. Haalariosasta muodostui päällys tuolin selkämykseen ja lahkeista saatiin
istuinosa. Päälliset ovat tukevasti paikoillaan
kuminauhalla ja napilla, joten ne
ovat kätevästi irrotettavissa
pesua varten Marilla yhtenä
aatteena ideassa oli ekologisuus, vanhaa kierrättämällä
syntyy uutta.
• Pääkonttori on Raisiossa, PL 101 (Raisionkaari 55),
21201 Raisio, puhelinvaihde 02 443 2111.
• Rehutehtaat sijaitsevat Raision lisäksi Kaipiaisissa ja
Ylivieskassa. Myyntikonttorit ovat Raisiossa,
Kaipiaisissa, Ilmajoella, Kokkolassa ja Siilinjärvellä.
• Nettisivut: www.raisioagro.com
• Verkkokauppa: shop.raisioagro.com
• Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@raisio.com
sekä yhteispostilaatikot: rehumarkk@raisio.com,
viljat@raisio.com ja agroshop@raisio.com
Teksti: Riikka Kärkkäinen
Kuva: Mari Hankala
50
Teksti: Kimmo Kesälä
Kuva: Erkki Halkivaha
Tilaa Raisioagron uutiskirje!
Kerro sähköpostiosoitteesi omalle asiakkuusvastaavallesi, niin lähetämme sinulle oman
tuotantosuuntasi ajankohtaiset
uutiset, tarjoukset, kutsut ja
muut viestit kätevästi
sähköpostitse. Voit tilata
uutiskirjeen myös netistä
www.raisioagro.com,
etusivun linkistä.
PALVELUKORTTI
Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen
tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita
se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi.
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu
Nimi
Postimaksu
on maksettu
puolestasi.
Puh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköpostiosoite
Marjo Keskikastari
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
lannoitteet
Tilaa öljykasvipaketti
kevään ja kesän levityksiin Raisioagrosta!
SatoPlus -lannoitteita on saatavilla Raisioagrosta vielä
kevään ja kesän levityksiin erittäin kilpailukykyiseen
hintaan.
Typpirikkilannoitteemme sopii erityisesti vehnän ja
öljykasvien lisälannoituksiin. CAN-typpilannoitteemme
sekä NK Hiven –lannoitteemme soveltuu erityisesti
nautatilojen nurmilannoituksiin.
Katso ajankohtainen SatoPlus
-valikoimamme nettisivuiltamme
ja pyydä tarjous omalta
asiakkuusvastaavaltasi!
ja kylvä rypsiä tai rapsia!
Vielä ehdit!
Tuotantopanokset edullisesti kotiin toimitettuna:
Siemenet:
Tuholaistorjunta:
• Rypsi: Apollo tai Cordelia • Mospilan, pitkävaikutteinen
• Rapsi: Campino
uutuustuote, joka tehoaa
myös resistentteihin
Rikkatorjunta:
kuoriaiskantoihin.
• Galera
• Biscaya + Decis 50 EW
siemenrikkakasvien
megapack, pitkävaikutteisen
torjuntaan
ja perusaineen edullinen
• Targa Super
paketti
juolavehnän ja
• Decis Mega 50 EW,
hukkakauran torjuntaan
peruspyretroidi niin kirppa
Pahkahometorjunta:
kuin kuoriaistorjuntaankin
• Proline
• Mirador
Rahti alk. vain 20,- alv. 0 %
51
MP2 Itella Oyj
TILAA MELLIÄ JA
ANNA
AGROPESUN
PYYKKIÄ HELLIÄ
Hyödynnä kevään Melli-tarjous. Kun tilaat vähintään 500 kiloa, saat kaupan päälle 8 kg
tehokasta ja hellävaraista kotimaista Agropesu-pyykinpesuainetta (arvo 32 €). 1 000 kilon
tilauksesta saat pesuainetta 20 kg (arvo 69 €)*. Toimitukset 1.3.–31.5.2012.
• kotimainen
• ei zeoliittia, hajusteita eikä
valkaisuaineita
• hellävarainen pyykille,
pesukoneelle ja iholle
• 30–95 °C:n lämpötiloihin
MELLIEN
OSTAJALLE
PESUAINEET
KAUPAN
PÄÄLLE!
Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, Pihatto-Melli Plus, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, NuoluMelli Umpi, Nuolu-Melli Kalsium, Nuolu-Melli Magnesium, Melli-Bolus Umpi, Melli-Bolus Kasvu, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku, Raimix Suolakivi, Triowrap, Trioplus 1900 R S, Tama Marathon 2 800 m ja 4 800 m, Tama Pro-Tec 3600M, Correct-pastat, nurmisiemenseokset. *Tai 2 x 8 kg (arvo 64 €).
www.raisioagro.com • shop.raisioagro.com