docLataa koko dokumentti
download 
Report Transcription
Lataa koko dokumentti
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti SÄÄSTÖÄ hakekuivauksella Tolosen karjassa MAITURI 12 000 E NOSTAA TUOTOSTA Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 4 • 12 MUUTOKSIA KANOJEN RUOKINTASUOSITUKSIIN M A K A S I I N I Ajankuva Ruokintaseminaarin satoa.................4 Koneagrian kuulumisia......................5 Ajankohtaista rehualalta....................6 Jääkö korkea hintataso? ....................7 Arvonlisäverokanta nousee................8 Luomurehutoimitukset.......................9 Luomurehuraaka-aineet....................9 Kasvinviljely Ojamäen ohran tie olueksi...............10 Sateet pilasivat osan viljasta............10 Ohrat pilasivat osan viljasta.............11 Viljan laatu hyvä................................12 Säästöä hakekuivauksella................14 Viljelysuunnitelmat ajoissa..............16 Vinkit kasvinsuojeluun......................17 Hivenpuutokset hoitoon....................17 Nauta Enemmän irti Maituri 12 000 E:stä 18 Tolosen keskimaito nousuun............19 Maituri 18 E -uutuusrehu.................20 Tehokas valkuaisruokinta.................22 10 syytä Maituri 12 000 E:hen...........23 Annatko lehmien pöydän tyhjentyä? 24 Ongelmia sadekesän rehuista..........26 Säilörehun laadulla väliä..................28 Uuden ajan säilöntäaine...................30 Uudet 150- ja 100-tonnarit...............32 24 Siipi Vehnän laatu siipikarjan ruokinnassa...................34 Kanahavaintoja kirja ilmestynyt.......35 Kivennäisten maailma......................36 Uusia tuulia rehumyynnissä.............37 Sika Tiineet emakot ryhmiin....................38 Paavon niksinurkka..........................39 Uusien porsaiden syntymä...............40 Kinkku tekee joulun..........................42 Verkossa Tilaukset kätevästi verkosta............44 Välipala Joulun makeat herkut......................45 Uutiset..............................................46 34 2 38 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: etunimi.sukunimi@raisio.com www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 040 772 8828 Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUnTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEEnMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari marjo.keskikastari@raisio.com Puh. 040 772 8828 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KAnSIKUVA Merja Holma Kannen kuvassa Matti ja Maija Tolonen Kalajoelta yhdessä lastensa Riinan, Henriikan ja Emmiinan kanssa virittäytyvät joulun tunnelmaan. PAInATUS ForssaPrint ISSn 2323-220X 38. vuosikerta Tutkimukseen kannattaa panostaa Elintarvikesektorin kilpailu on kovaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuotannon tehokkuus on yksi kilpailussa menestymisen edellytys, lisäarvon tuottaminen toinen. Tutkimuksesta ammennetaan eväitä näihin molempiin. Tutkimusta tehdään monella tasolla. Perustutkimuksessa mennään syvälle käytännössä havaittujen ilmiöiden taustoihin ja yksityiskohtiin. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan teoriatietoa käytäntöön, ja koetoiminnassa vertaillaan sovelluksia keskenään. Kaikkia näitä osa-alueita tarvitaan. Raisioagro panostaa tutkimukseen tosissaan, ja etenemme monella rintamalla. Meillä on toimivat yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Tällä hetkellä meillä on menossa kymmenen tieteellistä tutkimusta, valtaosa niistä kotimaassa. Lisäksi olemme mukana useissa julkisissa kotimaisissa tutkimushankkeissa. Teemme laajaa koetoimintaa myös käytännön tiloilla. Kokemuksesta tiedän, että tutkimuksiin kannattaa panostaa monestakin syystä. Kestävät ratkaisut voivat perustua vain tutkitun tiedon varaan. Lisäksi tutkimustyö edistää teollisuudessa toimivien asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä. Teollisuuden ja tutkimuksen tiivis vuoropuhelu antaa intoa ja uusia ajatuksia myös tutkijoille. Aktiivinen tutkimustoiminta kasvattaa siten kansallista osaamispääomaa. On tärkeää, että uutta tietoa haetaan myös eri tutkimusalojen rajapinnoilta. Tällä tavalla pystytään yhdistämään eri tieteenalojen tuottama tieto ja löytämään kenties aivan uusia näköaloja. Näin kävi aikanaan Benecol-keksinnön kohdalla ja tästä on kyse myös Maituri-innovaatiossa. Poikkitieteellisen tutkimuksen varaan rakentuva vahva osaaminen tekee mahdolliseksi sen, että pystytään yhdistelemään asioita ja siten tuottamaan jotain kokonaan uutta - sellaista, jota ei ennen tiedetty olevan olemassakaan. Suomessa maatalousalan tutkimus on korkeatasoista. Toivon, että valtionhallinnon kustannuspaineissa kotimaiselle alkutuotannon ja elintarvikealan tutkimukselle turvataan riittävä panostus. Ovathan nämä tulevaisuuden kasvualoja. Raisio suomalaisena yrityksenä on linkki tutkimuksen ja viljelijän välillä ja ammentaa tutkimuksesta tykötarpeita tuotekehitykseensä, yhteiseksi hyväksi. Ilmo Aronen Seuraava AgroMakasiini ilmestyy maaliskuussa 2013. 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 4/12 Ruokintaseminaarien satoa Raisioagron naudanrehutiimi on kiertänyt syksyllä Suomea kertomassa uudesta rehukeksinnöstä kehityspäällikkö Merja Holman johdolla. Syys-marraskuun aikana on pidetty 15 ruokintaseminaaria, joiden pääteemana on ollut ”Tehokas ruokinta – kestävät lehmät”. Merja Holma ei peittele innostustaan, kun hän paneutuu kertomaan lehmän hyvinvoinnista. TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Raision pääkonttorin sunnuntaisaliin kerääntyi 18.10.2012 liki 60 maidontuottajaa ja muuta asiasta kiinnostunutta väkeä. Konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko kertoi heti tilaisuuden alussa, että Maituri 12 000 E -rehuinnovaatiossa on mahdollisuuksia myös kansainväliseen menestystarinaan, kunhan vain ensin maltamme odottaa patenttihakemuksen käsittelyä. Maidon kysyntä kasvaa koko ajan niin meillä kuin maailmalla, ja maitovalmisteiden hintakehityskin on nousussa. Koska tilojen määrä vähenee, on maidontuotantoa tehostettava. Meillä ollaan jo hyvässä suunnassa. - Suomessa on vuoden 2012 loppuun mennessä noin 9 300 maitotilaa eli reilu kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kuitenkin meijerimaitomääräksi arvioidaan 2 195 miljoonaa litraa, eli lisäystä 0,2 prosenttia, luettelee Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin lukuja TNSGallupin tekemästä markkinatutkimuksesta. tenttihakemuksen vuoksi en voi kertoa muuta kuin sen, että rehu tehostaa lehmän aineenvaihduntaa, jolloin maidon pitoisuudet ja tuotos nousevat, vaikka rehun syöntimäärä pysyy ennallaan. Rehun energiahyötysuhde on siis erinomainen, Holma painottaa. Käyttäjäkokemuksia tiloilta Raisioagron asiakkuusvastaava Kirsi Mäenpää esittelee tilaisuuden lopuksi monia käytännön esimerkkejä, joissa asiakastilan tuottavuus on kasvanut, vaikka tilalla on siirrytty käyttämään kalliimpaa Maituri 12 000 E -rehua. - Ylöjärvellä 120 lehmän tilalla maitomäärä on noussut peräti viisi litraa per eläin per päivä. Rasvan ja valkuaisen nousu viime kesään verrattuna on vaikuttanut litrahintaan 0,94 senttiä, joka tuo oman lisänsä maitotiliin. Amino-Maituri 12 000 E:n avulla eräs sastamalalainen 35 lehmän tila on päässyt 9 000 litran keskituotoksella 513 euron lisäykseen Kirsi Mäenpää muistuttaa, että uusilla Maituri E-rehuilla nousevat myös tuotetut litramäärät maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien lisäksi. kuukauden maitotilissään, joka tekee jo yli 6 000 euroa vuodessa. Ja tässä laskelmassa on jo huomioitu kalliimpi rehu! Yleisössä nyökytellään tyytyväisen näköisenä. Muutama asiakas haluaa kertoa omista kuulumisistaan ja myöntää olleensa alkuun epäilevällä kannalla, mutta uskaltauduttuaan kokeilemaan, ovat tulokset olleet lupaavia. Mikä on uuden rehun salaisuus? Uusi rehuinnovaatio herättää hämmästystä tuottajien joukossa. Raision tilaisuudessa moni lypsykarjatilallinen kertoo kokeilleensa rehua ja huomanneensa maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien nousun välittömästi. Merja Holma saakin kiperiä kysymyksiä tuottajilta siitä, missä piilee rehun teho ja miksei tällaista ole huomattu aikaisemmin. - Tätä innovaatiota on kehitelty jo pitkään, mutta vasta viime vuoden voipula antoi sykäyksen tuoda tämä rehu markkinoille. Valitettavasti pa- 4 Ruokintaseminaarissa Raisiossa oli yleisölläkin kokemuksiaan kerrottavana Maituri 12 000 E-rehusta. Koneagrian kuulumisia TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari Koneagria-näyttely pidettiin Jyväskylässä lokakuun lopulla. Raisioagron osasto oli C2-hallissa koneiden keskellä, mutta mukavasti siellä pyörähti väkeä neljän päivän aikana. Raisioagro on tehnyt Salinity Agron kanssa sopimuksen Safesil-nurmirehun säilöntäaineen myynnistä ja markkinoinnista 23.10.2012 alkaen eli juuri Koneagrian kynnyksellä. Tätä uutuustuotetta esiteltiin näyttelyssä, samoin kuin uusia Melli-boluksia ja Maituri 12 000 E -rehua. Myös siemenkauppa avattiin näyttelyssä. Tänä vuonna hyvälaatuisesta siemenestä tulee olemaan pulaa, joten Raisioagron viljojen ja nurmien uudet lajikkeet ja siemenkauppa herättivät messuilla paljon kiinnostusta. Oli selvästi nähtävissä, että pitkälle venyneet puinnit saivat asiakkaat kysymään erityisesti aikaisia viljalajikkeita. Asiakkuusvastaavat Pauliina Seikola (vas), Oona Koivunen ja Kirsi Mäenpää sekä muut raisioagrolaiset kiittävät asiakkaita käynnistä osastollamme! Arvoimme kisaan osallistuneiden kesken 20 tuotepalkintoa. Palkinnot on toimitettu voittajille. Arvonnan voittajat: Marko Sankari, Yläne Juha Olkkonen, Parkkila Sini Ryymin, Iisalmi Salla Aarre, Äänekoski Anne Mattila, Pälkäne Jussi Rauhala, Helsinki Kari Aikasalo, Paimela Ville Kavander, Yläne Irene Salmu, Kalajoki Heidi Mertanen, Kuopio Kari Vaismaa, Isokyrö Markku Niemi, Ähtärinranta Veijo Hellberg, Onkamaa Virpi Tirkkonen, Kaavi Väinö Viljakainen, Virtasalmi Panu Ovaska, Lemi Tomi Ahonen, Uurainen Oskari Lahtinen, Kintaus Eija Niskala, Kantti Heli Räsänen, Lieksa Onnea voittajille! 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 4/12 Kansainväliset rehualan kuulumiset Valvonta tiukentunut EU:ssa Tänä vuonna ei Euroopassa ole sattunut isompia rehuihin ja eläintuotteisiin liittyviä laatuhäiriöitä. Viime vuonna oli iso kohu Saksan dioksiinilöydöksistä, mikä johti merkittäviin sianlihan käyttökieltoihin Keski-Euroopassa. TEKSTI Pekka Heikkilä Ulkomailla esiintyvät rehuskandaalit muistuttavat kotimaisen elintarvikehuollon tärkeydestä. Usein ne kuitenkin johtavat tuotemarkkinan huonontumiseen myös meillä, koska kyseisen tuotteen kulutus romahtaa, ja kansainvälisillä markkinoilla ylijäämien hintavaikutus heijastuu valitettavasti myös Suomeen. Viime vuoden dioksiinitapaus johti tiukentuneeseen sääntelyyn EU-tasolla, ja nyt syksystä alkaen erityisesti kaikki rasvaperäiset raaka-aineet on otettu mukaan pakolliseen ja erittäin tarkkaan dioksiinitestausohjelmaan. Uuden dioksiiniskandaalin todennäköisyys on siten entistä pienempi. Raisioagro on tehnyt vapaaehtoista dioksiinitestausta jo pitkään. Raisioagron rehutehdas Raisiossa. 6 Luomulla tiukemmat raja-arvot Nurinkurista kyllä, EU:ssa ongelmia on viime aikoina esiintynyt eniten luomuraaka-aineissa. Tämä ei johdu siitä että ne olisivat epäpuhtaampia, vaan enemmänkin tiukemmista rajaarvoista ja tarkemmasta kontrollista. Myös uutisarvo on niitä koskien suurempi. Analysoitavissa olevien ominaisuuksien lisäksi luomussa on valvottava tuotantotapaa jo itsessään. Luomun yleistyessä ja taloudellisten arvojen kasvaessa ketjun haasteeksi näyttää nousevan luotettava alkuperävarmistus. Kustannusten nousu puhuttaa Suomessa ja muissa maissa tärkein puheenaihe on ollut nopeatahtinen rehuraaka-aineiden hintojen nousu. Nousu on ollut nopeinta valkuais- raaka-aineissa ja etenkin soijassa. Soijan hinta on ennenkin vaihdellut, mutta nyt samaan aikaan myös viljan hinta on vahva. Asialle ei ole paljoa tehtävissä, koska EU:ssa operoidaan nykyisin suoraan maailmanmarkkinahintatasolla. Esimerkiksi tulleja tai tuontikiintiöitä vapauttamalla ei kevennystä hintoihin ole saatavilla. Rehunvalmistaja tietysti tekee kaikkensa edullisimpien raaka-aineyhdistelmien löytämiseksi, laadusta tinkimättä. Ainoa ratkaisu on siirtää alkutuotannon nousseet kustannukset kuluttajille asti. Tämä ei lopulta merkitse länsimaiselle kuluttajalle kovin isoa ruokalaskun nousua, kun puhutaan pitkälle jalostetuista elintarvikkeista. Liha-, maito- ja munatuotteiden kulutustrendi on pysynyt vahvana Suomessa ja muualla. Lihajauhon käyttö sallitaan ensi vuodesta Lihajauhojen käytön uudelleen salliminen on ottanut ensi askeleensa Euroopassa, ja uuden säädöksen mukaan ensi vuodesta alkaen lihajauhoa saa alkaa käyttää kalarehujen raakaaineena. Kalarehuissa lihajauhoa otetaan tuskin kovin laajasti käyttöön. Jatkossa odotetaan, että käyttö voitaisiin tietyin rajoituksin sallia uudelleen myös sian- ja siipikarjan rehuihin. Tähän menee vielä jonkin aikaa, ja jää nähtäväksi, ovatko käyttöehdot sellaiset, että Suomessa siihen kannattaa investoida. Vaatimuksena tulee olemaan muun muassa se, että sika- ja siipikarjajauhon linjat erotetaan täysin teurasjätteen käsittelystä alkaen. Jääkö korkea hintataso pysyväksi? Viljojen ja öljykasvien hinnannousun seurauksena rehuseosten hinnat nousevat, koska valtaosa hinnasta koostuu raaka-ainekustannuksista. Rehuseosten lisäksi hinnat ovat nousujohteisia monissa muissakin maatalouden ostopanoksissa. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Lähihistoria on opettanut, että hintamuutokset voivat olla nopeita ja ennustajan rooli on käynyt entistä vaikeammaksi. Juuri tällä hetkellä yleinen tuntuma markkinoilla on, että hintataso pysyy korkeana tämän satovuoden aikana. Kustannus- tai kysyntävetoinen hinnanmuodostus? Toimivilla markkinoilla hinnan pitäisi kuvata kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta. Tarjonnan ylittäessä kysynnän hinta laskee ja päinvastoin. Maailmassa on kuitenkin erittäin vähän vapaasti toimivia markkinoita. Yleensä hinnanmuodostukseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lainsäädäntö, politiikka ja spekulointi. Viljojen hinnanmuodostus on pääsääntöisesti kysyntävetoinen eli kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin. Korkea viljanhinta kannustaa viljeli- jöitä tuottamaan enemmän ja tehokkaammin. Tämä johtaa vuorostaan tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden, kysynnän kasvuun ja sitä kautta niiden hintojen nousuun. Hinnankorotusten taustalla ei siis läheskään aina ole tuotantokustannusten tai raaka-ainehintojen nousu, vaan markkinatilanteen tarjoama mahdollisuus parempaan businekseen valmistajalle tai jakelijalle. Hyvä esimerkki kustannusperustaisesta hinnanmuodostuksesta on rehu. Rehumarkkina on pääsääntöisesti kansallinen ja Suomessa on ylimääräistä tuotantokapasiteettia - ja lisää rakennetaan. Tarjontaa on siis enemmän kuin kysyntää, mutta silti hinnat ovat nousseet. Jalostusmarginaalin edustaessa murto-osaa lopputuotteen hinnasta joustovara on olematon, ja raaka-aine ja energia- kustannusten nousu heijastuu nopeasti hintoihin. Saman logiikan pitäisi periaatteessa toimia myös kotieläintuotteiden kohdalla. Hinnoitteluketju kuluttajalle on kuitenkin pitkä ja mutkikas sisältäen monia jäykistäviä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa useamman kuukauden mittaiset kiinteät hinnat, joista kaiken lisäksi sovitaan niin paljon etukäteen, että tuotantokustannukset eivät ole tiedossa. Pitkällä aikavälillä hinnoilla on kuitenkin taipumus heijastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Koska ketju pellosta pöytään on pitkä ja toimijoiden määrä suuri, olisi hintatason stabiloituminen ketjun yhteinen etu. Näin voi tietysti toivoa, mutta viisaampaa lienee varautua siihen, että nopeat hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. 7 AJANKUVA AGRO makasiini • 4/12 Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa Hoida ennakkomaksut hyvissä ajoin Arvonlisävero nousee vuodenvaihteessa kaikissa luokissa yhdellä prosenttiyksiköllä. Useimmissa tuotantopanoksissa verokanta on ensi vuoden alusta alkaen 24 prosenttia. Rehuissa ja peittaamattomassa viljassa se on 14 prosenttia. TEKSTI Bengt-Erik Rosin Vastaava korotus koskee myös myyntituloja, joten vaikutus vuositasolla lienee useimmissa tapauksissa neutraali. Tilan likviditeettiin muutos sitä vastoin saattaa vaikuttaa, varsinkin jos menojen ja tulojen välillä on huomattavia ajoituseroja. Rahoitus- ja ennakkomaksupalvelut Raisioagrolta Tulojen ja menojen eriaikaisuus on yksi maatalouden taloudenpidon haasteista. Tätä silmällä pitäen Raisioagro tarjoaa asiakkailleen niin rahoitus- kuin ennakkomaksupalveluita. Rahoituspalvelu on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin normaali 14 päivän maksuaika ei riitä. Agrorahasopimus tarjoaa joustoa riippumatta siitä, onko tarve pidemmälle maksuajalle tilapäinen tai jatkuva. Palvelusta ei aiheudu asiakkaalle korkokuluja, jos maksuaikaa ei hyödynnetä. Ennakkomaksupalvelu on tarkoitettu helpottamaan asiakkaiden maksuliikennettä. Varsinkin jos ostoja on tiheästi, voi yksittäisten laskujen 8 maksaminen ”käydä työstä”. Kun asiakkaalla on ennakkomaksutili, laskut kuitataan sieltä. Ennakon loppuessa lähetetään normaali lasku auki jääneestä summasta. Ennakkomaksu tasaa verotusta Ennakkomaksupalvelu on myös oiva keino tasata tulo- ja arvonlisäverotusta. Vuodenvaihde on ennakkomaksujen vilkkain aika, ja usein maksut ovat venähtäneet jopa vuoden viimeiselle pankkipäivälle. Tänä vuonna toivoisimme mahdollisten ennakkomaksujen suorittamista jo ennen joulua, kuitenkin viimeistään 28.12.2012. Tämä johtuu ennen kaikkea arvonlisäverokannan muutoksesta. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2013, ja siihen asti joudumme toimimaan vanhalla verokannalla. Vuonna 2012 suoritettu ennakko pitää sisällään joko 13 tai 23 prosenttia arvonlisäveroa. Vuoden 2013 ensimmäisinä päivinä sisällä olevat ennakot muunnetaan uuden verokannan mukaisiksi. Ennakot käyttötarkoituksen mukaan Ennakkomaksuissa on huomioitava tuoteryhmien väliset erot verokannassa. Mikäli tilalla on tarvetta maksaa sekä rehuja että muita tuotantopanoksia ennakkoon, on järkevintä tehdä kaksi erillistä ennakkoa. Mahdollisen ennakkomaksun suorittaminen kannattaa aloittaa keskustelemalla oman asiakkuusvastaavan kanssa. Hän neuvoo ennakkoon liittyvissä käytännön asioissa ja huolehtii siitä, että tulevat veloitukset kohdistuvat ennakkomaksutilille. Oman asiakkuusvastaavasi yhteystiedot löydät lehden takakannesta osoitetietojesi vierestä tai netistä www.raisioagro.com. Luomurehutoimitukset pyörähtivät käyntiin Raisioagron päätös aloittaa luomurehutuotanto omalla tuotemerkillään Osuuskunta Itämaidon tehtaalla Liperin Myllyssä on otettu luomutiloilla tyytyväisenä vastaan. Raision omat kuljetukset varmistavat luomurehun saannin joka puolelle Suomea. Erikoisrehujen osuus Raisioagron tuotannossa on vielä pieni, noin kaksi prosenttia, mutta päätös luomurehujen valmistuksesta syntyi selkeästä tarpeesta. - Kuluttajien kiinnostus luomutuotteisiin on lisääntynyt. Me toivomme, että maidontuottajien on nyt helpompaa tehdä päätös luomutuotantoon siirtymisestä, kun luomurehua on saatavilla, toteaa Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin. Ensimmäiset Raisioagron luomurehut purettiin Myrskylään Arja Peltomäen tilan siiloon 24. lokakuuta 2012. - Robottilypsyssä rehun maittavuus on tärkeää. Ruokinnalla on suora vaikutus lehmien hyvinvointiin ja maidon laatuun, kertoo Peltomäki. Paikallislehtien toimittajat kuvaavat Raisioagron ensimmäistä luomurehutoimitusta Peltomäen tilalla Myrskylässä. Raisioagro ostaa raaka-aineita luomurehuihin Luomurehujen valmistus on Raisioagrolle uusi aluevaltaus, mutta luomuraaka-aineiden hankinta on tuttua. Raisio on hankkinut luomuviljoja jo muutaman vuoden ajan elintarvikekäyttöön Raision ja Nokian myllyille. Luomuviljojen käyttö rehuissa täydentää ja parantaa luomuviljelijän mahdollisuuksia myydä viljaa. Se pienentää myös viljan myynnin kustannuksia, koska voimme nyt ohjata viljat helpommin laadultaan oikeaan käyttökohteeseen. Raisioagro vastaanottaa luomuviljoja seitsemällä paikkakunnalla. Näin luomuviljelijä löytää aikaisempaa helpommin ja edullisemmin vastaanottopisteen. Luomuvalkuaisen riittävyys ongelmana Alhainen valkuaisomavaraisuus on ongelma myös luomutuotannossa, ja valkuaisen riittävyys on merkittävä haaste. Raisioagro ostaa sen vuoksi kotimaista luomurypsiä rypsipuristeen saannin varmistamiseksi. Tulevana satovuonna luomuvalkuaista jouduttaneen myös tuomaan, koska luomuhärkäpavun saanti huonon syksyn takia on haasteellista. Teksti: Raimo Rantanen 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/12 Ojamäen tilan mallasohrasta jouluolutta Raisioagro, Viking Malt ja Sinebrychoff järjestävät vuosittain kilpailun, jossa etsitään viljelijää, jonka mallasohrasta valmistetaan Sinebrychoffin jouluolut. Tämän vuoden jouluolut valmistetaan Ojamäen tilan Barke-mallasohrasta. TEKSTI JA KUVA Antti Jaakkola Kilpailun tavoitteena on nostaa kotimaisen mallasohran tunnettuutta ja arvostusta sekä korostaa lähellä tuotetun suomalaisen mallasohran laatua. Nyt kaupoissa oleva jouluolut on kesän 2011 Barke-satoa Ari ja Maarit Ojamäen tilalta. Ohran markkinointi on hoidettu Raisioagron viljelysopimuksella. Ohran esinäytteet ovat valmistuneet vuosi sitten syksyllä ja mallasohra on vastaanotettu Raisioagron vastaanottopisteessä Hämeenlinnassa viime talven aikana. Toimituksen yhteydessä eristä on otettu vielä vastaanottonäyte, jolla varmistetaan vastaanotettavan mallasohran laatu. Sama näyte määrittää myös viljelijäl- Ari ja Maarit Ojamäen tilalla Lammilla Hämeenlinnassa vieraili elokuussa parikymmentä toimittajaa, joille isäntäväki kertoi mallasohran viljelystä ja maataloudesta. 10 le maksettavan mallasohran perushinnan ja laatulisät. Koko erä on pidetty erillään muista mallasohrista ja siirretty mallastamolle viime elokuussa. Mallastusprosessin jälkeen erä oli valmis lähetettäväksi panimolle, ja lopulta eteenpäin jouluoluena kaupan hyllylle. Kokeilussa Fairytale-mallasohra Kuluneen kesän aikana Ojamäen tilalla on viljelty perinteisen Barken lisäksi pienempi ala kaksitahoista Fairytale-mallasohraa. Fairytale on kasvuajaltaan samaa luokkaa kuin Barke, mutta uudempana lajikkeena sillä on korkea sadontuottokyky, matala valkuainen ja hyvä taudinkestä- vyys. Tärkkelyspitoisuus on Fairytaleohrassa korkea, mikä suosii tarvittaessa ohran käyttöä myös muussa kuin mallaskäytössä. Lammilla kylmä alkukesä ja liiallinen vesisade aiheuttivat hankaluuksia kuluneen kesän aikana. Ohrasta saatiin kuitenkin hyvä sato niiltä lohkoilta, jotka saatiin puitua. Lopulta puintiajan sateiden vuoksi peltoon jäi vain pieni osa. - Ensi kesän osalta on vielä mietinnässä, siirrytäänkö noin 50 hehtaarin ohra-alalla kokonaan Fairytaleen, koska se yllätti hyvällä sadolla tämän vuoden huonoissakin olosuhteissa, kommentoivat Ari ja Maarit Ojamäki. Viljan kokonaissato kohtuullinen Pitkä ja poikkeuksellisen sateinen sadonkorjuukausi venyi marraskuulle saakka. Haasteellisista olosuhteista huolimatta sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta enemmän. TEKSTI Minna Oravuo Puimattomia lohkoja on koko maassa, mutta määrä kasvaa pohjoiseen mentäessä. Satovahinkoilmoituksia on tehty poikkeuksellisen paljon, ja niiden lopullinen määrä selviää vasta ensi vuoden puolella. Satovahingoista huolimatta viljelijät ovat raportoineet myös huippusadoista. Viljojen kokonaistuotantomäärän arvioidaan olevan noin 3 850 miljoonaa kiloa. Sekä vehnää että kauraa on tuotettu selvästi kotimaan kulutusta enemmän, mutta ohratase tulee olemaan tiukka jo kolmatta vuotta peräkkäin. Haasteellisin ohratilanne on Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alueilla ohran käyttö ylittää normaalinakin vuotena paikallisen tuotannon, ja tänä vuonna pahimmat tulvat ja satovahingot ovat osuneet juuri kyseiselle alueelle. Kotimaan viljakauppa käynnistyi poikkeuksellisen myöhään Sadonkorjuuaikana viljakauppa kävi vilkkaana, jonka jälkeen tahti hiljeni loppusyksyn tapaan. Viljan hinnat ovat nousseet tasaisesti koko syksyn ajan. Lokakuun lopussa hinnat olivat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2007. Hintakehityksen ennustaminen on vaikeaa, mutta ainakaan marraskuun alussa ei maailman viljamarkkinoilla ole sellaisia merkkejä, jotka ennustaisivat hintoihin selvää laskusuuntaa. Kuluvalle satovuodelle ominaista on myös se, että elintarvikelaatuisen myllyvehnän ja rehuvehnän sekä mallasohran ja rehuohran hintaerot ovat poikkeuksellisen kapeita. Tämä taas johtuu markkinatilanteesta ja rehuviljojen hyvästä kysyntätilanteesta. Euroopassa korjattiin hyvä viljasato Euroopassa korjattiin kohtuullisen hyvä viljasato, vaikka tietyillä alueilla, kuten Suomessa, sadonkorjuuajan sääolosuhteet vaikeuttivat puinteja. EU:n viljojen kokonaistuotanto on noin 270 miljoonaa tonnia, mikä on vuoden 2011 satoon verrattuna noin 5 prosenttia vähemmän. Syyskylvöjen etenemistä ovat EU:ssa hidastaneet toisaalla sateet ja toisaalla kuivuus. Mahdollinen kylvöaika on kuitenkin suhteellisen pitkä, joten todennäköisesti suunnitellut alat saadaan kylvettyä. Myös ensimmäiset arviot ensikesän viljojen tuotantoalasta on tehty. Vehnän ja öljykasvien tuotantoalan arvioidaan kasvavan, kun taas maissin ja kevätohraalan supistuvan. Vehnää on tuotettu Suomessa tänä vuonna runsaasti. Hinnat nousivat korkealle tasolle Suomea aiemmin ja ovat säilyneet korkealla tasolla. Merkittävin muutos alkusyksyn tilanteeseen on vehnämarkkinan vahvistuminen. Olosuhteet syyskylvöille eivät ole olleet optimaaliset. USA:ssa kevään ja kesän jatkunut kuivuus ei ole kaikkialla hellittänyt vieläkään. Myös paikoin Mustanmeren alueella syyskylvöjen edistyminen on viivästynyt. Rehuviljojen kysyntä on tuotantoa suurempaa, mutta tämä on ollut tiedossa jo kesästä saakka. Tiukkaan rehumarkkinatilanteeseen helpotusta toivotaan Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Kylvöhalukkuutta on korkean hintatason innoittamana, mutta Argentiinan sateet ja Brasilian kuivuus ovat hidastaneet kylvöjen toteuttamista. Olosuhteet syyskylvöille haastavat Maailman viljamarkkinat ovat jatkaneet syksyn aikana vahvistumistaan. 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/12 Viljan esinäytteet analysoitu Raisioagrossa: Viljan laatu pysynyt hyvänä haasteista huolimatta Raisioagro on analysoinut syksyn aikana tuhansia viljan esinäytteitä ja sitä kautta kuva sadon laadusta on tarkentunut. Yleisesti ottaen viljojen laatu on erittäin hyvä. TEKSTI Minna Oravuo Pitkäksi venynyt korjuukausi, hankalat olosuhteet ja puimattomat lohkot jäivät kaudesta päällimmäisenä mieleen, mutta analyysitulokset kertovat, että monin paikoin viljely onnistui hyvin. Normaalisti kuivuudesta kärsivillä alueilla saavutettiin huippusatoja riittävän kosteuden ansiosta. Kasvitautiriski oli korkea ja hyöty tautitorjunnasta on selvä. Vehnän satotaso korkea Kevätvehnän valkuaispitoisuus on kohtuullisen hyvä, vaikka se onkin edellisen kesän huipputasoa alhaisempi. Riittävä kosteus mahdollisti korkean satotason muodostumisen, mutta valkuaistason nousuun kasvien käytettävissä oleva typpi ei enää riittänyt. Nykyisten kevätvehnälajikkeiden sakoluvut kestävät sateita hyvin, mutta tämän syksyn jatkuva sade oli laadulle osittain liikaa. Alhainen sakoluku onkin valkuaispitoisuuden lisäksi yleisin syy siihen, että vehnäerä ei ole täyttänyt myllyvehnän laatuvaatimuksia. Raisioagron sopimusviljelijöiden ilmoitta- mat satotasot ovat yleensä maan keskisatoja korkeampia, ja niin on ollut myös tänä vuonna. Mallasohran valkuaispitoisuus poikkeuksellisen alhainen Mallasohran laatu on hyvä ja hyväksymisprosentti korkea. Riittävä kosteus kasvatti hehtaarisadot varsin kohtuullisiksi. Jyväkoko on suuri ja viimevuotista ongelmaa alhaisesta lajitteluasteesta ei ole. Tyypillistä sateisen kesän mallasohrasadolle on alhainen valkuaispitoisuus. Kesän sadosta onkin löytynyt erityisen alhaisia, jopa 8 prosentin valkuaispitoisuuksia. Mallasohran hygieeninen laatu on kohtuullinen, sillä punahomeisten jyvien määrä on olosuhteisiin nähden alhainen. RAISIOAgRON KEVäTVEHNäESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Amaretto Marble Zebra KWS Scirocco Kruunu Quarna Keskiarvo, kaikki lajikkeet Valkuainen 2012 2011 12,0 13,1 11,4 13,7 12,0 13,7 13,5 14,8 12,1 13,8 14,2 16,0 12,6 14,3 Sakoluku 2012 246 258 290 229 319 284 280 2011 226 287 305 214 324 302 293 HLP, kg 2012 81,9 82,1 81,7 82,7 80,0 82,1 81,7 2011 81,2 81,4 81,3 82,6 78,8 81,5 80,9 Sato, kg/ha 2012 2011 4830 4750 4770 4600 4730 4600 4550 4650 4500 4400 4360 4200 4630 4450 RAISIOAgRON MALLASOHRAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Fairytale Marthe Tipple Cha Cha Charmay Scarlett Barke Keskiarvo 12 Itävyys- % 2012 2011 97,3 97,5 97,2 97,7 97,3 97,0 94,3 96,2 96,5 97,4 98,3 98,0 97,4 97,8 97,2 97,3 Valkuainen % 2012 2011 10,0 11,0 10,4 11,3 9,8 11,0 9,9 11,4 10,6 11,9 10,9 11,9 10,9 12,1 10,5 11,6 Lajite I+II % 2012 2011 86,6 73,7 93,5 78,9 93,0 85,6 91,1 81,3 91,8 83,1 92,8 77,9 91,7 82,7 91,6 81,7 Sato kg/ha 2012 2011 4920 4600 4620 4200 4450 4450 4430 4500 4300 4250 4080 3600 4060 3950 4420 4200 Suurimokauran hyvää teknistä laatua heikentävät hometoksiinit Huippufarmari haussa -kilpailu Suurimokauran laatu on ollut yleisesti erittäin hyvä. Näytteissä on ollut suuri jyväkoko, korkea hehtolitrapaino ja hyvä satotaso. Sateinen kesä loi kuitenkin otolliset olosuhteet Fusariumsienille muodostaa hometoksiineja. Suurimokauran esinäytteistä neljännes on jouduttu hylkäämään korkean DON-hometoksiinipitoisuuden vuoksi (yli 1 750 µg/kg) ja se on ollut tällä satokaudella pääasiallinen hylkäyssyy. Myös vastaanotossa on jouduttu hylkäämään yksittäisiä suurimokaurakuormia korkean hometoksiinipitoisuuden takia. Ilmoittaudu mukaan Huippufarmari haussa –kilpailuun. Tähän leikkimieliseen kilpailuun voivat osallistua kaikki Raisioagron sopimusviljelijät/rehuasiakkaat, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmenviljelyssä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta ympäristöä kunnioittaen. Kilpailuun voi osallistua kevätvehnällä, suurimokauralla, mallasohralla, rehuohralla, kevätrypsillä, kevätrapsilla ja säilörehunurmella. Viljelyn onnistumista arvioidaan kolmella eri kriteerillä: • Sadon määrä ja laatu • Sadon arvo • Ympäristövaikutus Rehuviljojen hehtolitrapainot korkeita Rehuviljojen hehtolitrapainot ovat viime vuosia selvästi korkeampia. Toisaalta, kuten muillakin viljoilla, valkuaispitoisuudet ovat jääneet alhaisiksi. Hankalimmilla alueilla satotasot ja laatu jäivät keskiarvoja selvästi heikommiksi. Myös korjaamattomia lohkoja on rehuviljoilla eniten suhteessa muihin viljoihin. Hulppeat palkinnot Kilpailussa palkitaan kolme parasta viljelijää. Palkintoina on 5 000, 3 000 ja 1 000 euron arvosta Raisioagron myymiä tuotantopanoksia. Lisäksi kaikki osallistujat saavat yhden vapaavalintaisen YaraVita-tuotteen käyttöönsä kyseiselle kilpailulohkolle. Ilmoittaudu kilpailuun viimeistään 17.12.2012 mennessä omalle asiakkuusvastaavallesi. Otamme kilpailuun rajoitetun määrän osallistujia, joten ole nopea. Lue lisää kilpailusta nettisivuiltamme www.raisioagro.com Raisioagro varaa oikeuden tarkentaa sääntöjä kilpailun edetessä. RAISIOAgRON SUURIMOKAURAESINäyTETULOKSET LAJIKKEITTAIN SW Ingeborg Belinda Mirella Viviana Ivory Peppi Marika Keskiarvo HLP, kg 2012 59,6 59,2 58,2 58,2 58,6 60,8 58,9 59,1 2011 56,6 55,5 55,4 56,0 57,8 56,1 56,2 Jyväkoko, < 2mm 2012 2011 2,1 3,0 3,5 4,8 3,6 5,3 5,0 1,8 2,1 5,9 6,6 4,0 4,9 4,0 5,0 Saanto, % 2012 2011 70,2 70,2 72,7 70,1 72,9 72,0 70,9 73,4 72,0 73,2 71,8 71,9 70,8 72,6 70,4 Sato, kg/ha 2012 2011 5460 5000 5100 4600 5030 4900 4900 4310 4750 3870 4000 4000 4000 4720 4500 RAISIOAgRON REHUVILJOJEN VASTAANOTTONäyTTEIdEN TULOKSET Rehuvehnä Rehuohra Rehukaura HLP, kg Raisio 81,3 67,9 58,7 Kouvola 79,4 65,4 57,3 ylivieska 78,9 63,9 57,5 Valkuaispitoisuus % Raisio Kouvola ylivieska 12,5 13,1 13,3 11,4 11,6 11,4 12,1 12,5 13,0 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/12 SÄÄSTÖÄ energiakustannuksiin hakekuivauksella Öljyn hinnannousu on tehnyt viljankuivauksesta entistä kalliimpaa. Tämä korostui tänä syksynä, kun kuivausöljyn hinnan ohella myös puintikosteudet nousivat ennätyslukemiin. TEKSTI Aki Finer ja Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen Mika ja Elina Suomi viljelevät maata Vehmaalla ja Askaisissa. Heidän poikansa Juhani opiskelee kolmatta vuotta agrologiksi Mustialassa ja osallistuu opiskelun ohella tiiviisti tilan töihin. Viljelyssä tilalla on syysja kevätvehnää, ruista, ohraa, kevätrapsia, kuminaa, heinää ja hernettä. Keväällä on tarkoitus kylvää aikaista ohraa syysrapsin esikasviksi. Koneurakointia, kuten lietteenlevitystä, tehdään tilanhoidon ohella. Viljelypinta-alaa on vuosien mittaan kasvatettu mahdollisuuksien mukaan. Suomien tilalla kuivauskapasiteettiin oli tarpeellista investoida täk- Juhani Suomi (vas.) opiskelee agrologiksi ja auttaa opintojen ohella isäänsä Mika Suomea tilan töissä. 14 si vuodeksi ja he valitsivat ratkaisuksi 450 hehtolitran Mepu-kuivurin. Hake valikoitui lämmönlähteeksi, vaikka se nostikin hintaa öljypolttimeen verrattuna. Säätötuli Oy:n 650 kilowatin lämpökeskus toimii hakkeen lisäksi tarvittaessa myös pelleteillä tai turpeella. Kalliimpi investointi tulee halvemmaksi Nykyisellä öljyn hinnalla hankintahintaero öljy- ja hakepolttimien välillä pitäisi kuoleentua muutamassa vuodessa. Kuivauksessa hakkeen kustannusten pitäisi nykyisillä hinnoilla jäädä kolmannekseen öljyn kustannuksesta. Kuutio haketta vastaa noin 100 litraa öljyä. - Jos ajatellaan kuivurin koko käyttöikää, niin pelkällä energian hintasäästöllä maksetaan jo merkittävästi koko kuivuri-investointia. Emme myöskään usko öljyn hinnan tästä laskevan vaan jatkavan nousuaan, toteaa Mika Suomi. Uusi kuivuri saatiin käyttöön sadonkorjuun loppuvaiheessa. Viimeiset kevätvehnät saatiin puitua lokakuun alussa. Puintikosteus oli ajankohdan mukainen ja ulkolämpötilat olivat matalat. Kuivuri tuli testattua heti ääriolosuhteissa. Esimerkiksi hakkeen sekaan ajettu esipuhdistajajäte oli huomattavan märkää, mutta sekin paloi lämmityskattilassa hyvin. - Tämän syksyn jälkeen systeemin Uuden hakekuivurin myötä esimerkiksi rukiin hiilijalanjälki pienenee kuusi prosenttia. toimivuus tavallisena syksynä ei huoleta, Mika Suomi sanoo. Säästöä monelta kantilta Energiansäästöä on tilalla mietitty myös laajemmin. Esimerkiksi kuivurin tuloilman esilämmitystä auringonlämmöllä on harkittu, mutta varsinaista järjestelmää tuplakattoineen ei lähdetty rakentamaan. Silti vieläkin on mahdollista esimerkiksi johtaa lämmintä ilmaa kuivurin ylisiltä ja pannuhuoneesta tuloilmaksi. - Oli esimerkiksi yllätys kuinka paljon pääpuhaltimen sähkönkulutusta voi pienentää taajuusmuuntajalla. Traktoripuolella polttoaineenkulutuksia vertaillaan tarkkaan ja ne vaikuttavat investointipäätöksiin. Erot merkkien ja mallien välillä ovat huomattavia. Ajotapa vaikuttaa myös paljon kulutukseen, Mika Suomi toteaa. Hakkeen käyttö pienentää hiilijalanjälkeä Hakkeen käytön ympäristöhyötyjä arvioitaessa Raision CCC-konseptilla keskeisimmäksi tekijäksi nousee polttoaineen poltosta syntyvät päästöt, jotka vaikuttavat HiiliPlus-indeksiin. Nykyisen teorian mukaan puupolttoaineen hiilidioksidipäästöt lasketaan nollaksi. Energiaa kuivauksessa tarvitaan haketta käyttämällä yhtä paljon, tai hyötysuhteet huomioon ottaen jopa hieman enemmän, kuin öljylämmitystä käyttäessä. Suomen tilan laskelmassa ei ollut käytettävissä tietoja hakkeen tuotannon energiankulutuksesta, joten laskenta tehtiin perustuen suomalaisista tutkimuksista saatuihin tietoihin. Hakkeen osalta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy hakkeen tuotannosta sekä kuljetuksesta tilalle. Hakkeen käytön vaikutusta tilan viljojen hiilijalanjälkeen tarkasteltiin yhden ruislohkon avulla. Ruislohkolla oli viljelty Palazzo-ruista ja satotasoksi oli saatu erittäin hyvä 6 500 kiloa hehtaarilta. Syyskylvöisen rukiin puintikosteus oli 19 %, joten kuivausenergian tarve oli kohtuullinen. Rukiin kuivauksessa käytettiin vielä tänä vuonna öljylämmitteistä kuivuria. Uuden hakelämmitteisen kuivurin myötä Suomien tilan Palazzo-rukiin hiilijalanjälki vastaavilla viljelypanoksilla ja satotasoilla on tulevaisuudessa 6 prosenttia alhaisempi. Yara N-Sensor -kokeilu kiinnosti Suomen tilalla TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisiokonsernin Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojektia Suomen tilalla kokeiltiin kesällä yhdelle vehnälohkolle lisätyppilannoitusta Yara N-Sensorilla. Jo aiemmin oli huomattu, että lohkoilla on mahdoton paljaalla silmällä erottaa kasvustojen vaihtelua. Tilalla tutkittiin N-Sensorin piirtämiä biomassa- ja lannoituskarttoja mielenkiinnolla. Seuraavaksi hankittavaan puimuriin Suomet ovat jo suunnitelleet hankittavaksi satokartoituslaitteistoa, jolla voitaisiin kartoittaa rakenne-, ravinne- ja kosteusongelmat. Ongelmiin voitaisiin vaikuttaa perusparannuksin. Tilalla on esimerkiksi jatkuvasti toteutettu pieniä lisäojituksia ongelmakohtiin. Ajokertoja tehdään paljon myös hyvin painavalla kalustolla, joten siirtyminen kiinteän ajouravälin systeemiin olisi tarpeellista. - Kyntäessä huomaa, kuinka tiiviiksi maa menee ajourien kohdalta, joten olisi parempi jos kaikki ajokerrat menisivät vuodesta toiseen täsmälleen samoja uria, sanoo Juhani Suomi. Sinustako Yara N-Sensorin omistaja? Osana Yara Suomi Oy:n ja Raisio-konsernin Sadon ja ympäristön parhaaksi -yhteistyöprojektia etsimme omistajaa projektin omalle Yara N-Sensor -täsmäviljelylaitteelle. Jos olet kiinnostunut täsmäviljelystä ja projektitoiminnasta sekä omistat pintalevityskaluston, jossa on valmiudet N-Sensorin asennukseen, niin ota yhteyttä ja kerromme lisää mahdollisuudesta, osoitteeseen jaakko.laurinen@raisio.com. Katso myös video N-Sensorin käytöstä Raisioagron sivuilta www.raisioargo.com. 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 4/12 VILJELYSUUNNITELMAT syytä tehdä ajoissa Syystyöt ovat takana ja ajatukset on suunnattava jo seuraavaan kasvukauteen. Eri kasvilajien suhde kylvösuunnitelmassa kannattaa päättää pääpiirteissään nopeasti, jotta pääsee miettimään tuotantopanosten hankintaa. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Vuosi ei ole ollut suosiollinen siementuotannolle ja viime vuonna varastot myytiin loppuun. Ostosiemenestä tulee siis pula ennen kevättä. Nyt kannattaakin kartoittaa tilan siementarpeet. Jos aikoo käyttää omaa siementä, sen itävyys kannattaa selvittää nopeasti, ettei asiassa tule ikäviä yllätyksiä. topotentiaali on paljon korkeampi. Kasvuaikaeroa voi osittain kompensoida aikaisemmalla kylvöllä, sillä rapsi itää kylmemmässä maassa kuin rypsi. Rapsi on myös lujakortisena pienempiriskinen, jos kasvukausi venyy myöhäiseksi. Smillaa kannattaa harkita rypsin asemasta I-II -vyöhykkeillä. Uutuuslajikkeita valikoimassa Monipuolisilla valinnoilla tasataan riskejä Sertifioidun siemenen tilaukset kannattaa tehdä nyt, kun niissä on vielä valinnanvaraa. Uutuuslajikkeista löytyy esimerkiksi laadukas myöhäinen kauralajike Flocke, josta elintarvikekauraa tuotetaan helposti. Viimekauden uutuuskaura Mirellaa on jo saatavilla reilummin. Kaksitahoinen grace-ohra on sadoltaan ja kasvuajaltaan suosituksi yleislajikkeeksi nousseen Fairytalen veroinen, mutta isojyväisempi. Grace on saksalainen mallasohralajike, joka on ehdolla mallasohraksi myös Suomessa. Toistaiseksi siitä ei kuitenkaan tehdä mallassopimuksia. Keväthybridirapsi Smillaa oli rajoitetusti saatavilla viime vuonna, mutta nyt sen siementä on paremmin saatavilla. Smillan kasvuaika on vain 10 päivää rypsejä pidempi, mutta sa16 Viljelyssä kannattaa olla tasapainoisesti eri kasveja, jotta on mahdollista tasata markkinoista ja sääoloista aiheutuvia riskejä sekä työhuippuja. Syyskylvöisille kasveille suotuisilla seuduilla kannattaa pitää eri syyskylvöisiä kasveja kierrossa. Syysrapsiin on ollut kovasti kiinnostusta, mutta valitettavasti tänä syksynä monen viljelijän siemenet jäivät säkkiin, kun maata ei saatu ajoissa vapaaksi. Seu- raavaan syksyyn kannattaakin varautua kylvämällä keväällä riittävän aikainen esikasvi syysrapsille tai syysviljalle. Mahdollisimman aikainen monitahoinen ohralajike on yksi parhaista esikasveista. Lajikekehitys niissä on ollut nopeaa. Uutuuslajike Wolmari on kasvuajaltaan jopa kymmenen päivää aikaisempi kuin esimerkiksi keskimyöhäinen kaksitahoinen Fairytale. Wolmari-ohraa päästäneen siis Etelä-Suomessa puimaan elokuun alkupäivinä ja aikaa jää syysrapsin kylvölle. Aikainen elonkorjuu ei Wolmarin kohdalla tule sadon kustannuksella, sillä huippusatoisalle Fairytalelle se häviää sadossa vain 4 prosenttia. Wolmarin verkkolaikunkestävyys on aivan uudella tasolla monitahoisten lajikkeiden joukossa. Lakoriskikin on keskimääräistä pienempi. Raisioagron ehdotus viljelykierroksi tuleville vuosille (vyöhykkeet I-II): 1. vuosi: Aikainen ohra: Wolmari 2. vuosi: Syyshybridirapsi: Alabaster, Thorin, Pioneer Maximus tai Vectra 3. vuosi: Ruis tai syysvehnä: Brasetto tai SW Magnifik 4. vuosi: Kaura: Mirella tai Flocke Tilaa kasvinsuojeluaineet ennakkoon – säästät rahaa! TEKSTI Heidi Silvennoinen Kasvinsuojeluaineiden ennakkokauppa alkaa joulun alla ja kestää helmikuun loppuun asti. Hintaportaat nousevat kevään käyttökautta kohden. Tilaamalla ennakkokaudella varmistat itsellesi parhaan hinnan ja uusien tuotteiden saatavuuden. Hintakorotukset käyttökauteen mennessä vaihtelevat tuotteista riippuen viidestä kahdeksaan prosenttia. Kattavan kasvinsuojeluainevalikoiman näet tämän lehden liitteenä olevasta tuoteluettelostamme. Vinkit kasvinsuojeluun - Valitse ratkaisu ongelman mukaan 1 Syksyllä glyfosaattiruiskutuksia tehtiin ennätysmäisen vähän. Suosittelemme pahoin juolavehnän saastuttamille lohkoille ensisijaisesti kevätöljykasveja, koska öljykasveista juolavehnän torjunta on helppoa ja edullista. Raisioagron resepti: Targa Super 2 l/ha + Sito Plus 0,2 l/ha. 2 Viljele kevätvehnää ja hillitse juolavehnää ammattilaisten ylistämällä Broadwaylla. Broadwaylla on markkinoiden laajin teho, sillä yhdellä Broadway-torjunnalla torjut lohkon kaikki tavallisimmat rikat, mutta samalla saat hallintaan myös heinä- mäiset rikat, kuten juolavehnän ja hukkakauran. Aineella on myös hyvä matarateho ja kortta lyhentävä vaikutus. Raisioagron resepti kevätvehnälle: Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 l/ha. 3 Resistenssi pihatähtimö eli vesiheinä, joka kestää gramma-aineita. Se tarkoittaa, että edullisilla pienannosaineilla ei tehoa enää saada vesiheinään. Se on kasvava ongelma, jonka ehkäisyyn suosittelemme aina gramma-aineiden joukkoon seoskumppania. Kestävän vesiheinän syntyminen kaventaa merkittävästi viljelijän ainevaihtoehtoja sekä nostaa kasvinsuojelun kustannuksia. Pelkkä MCPA seoskumppanina ei ehkäise kestävien vesiheinäkantojen syntyä. Raisioagron resepti kevätviljoille: Classic Premium SX 12 g/ha + Cantor 0,5 l/ha* + Sito Plus 0,1 l/ha. Cantor MegaPack vain Raisioagrosta! (* Normaali suositus Cantor 0,4 l/ha, ehkäistessä kestävää vesiheinää suosittelemme 0,5 l/ha). Resistenssin jo synnyttyä oikea ainevalinta on peltojen tehopuhdistaja Ariane S. YaraVitaTUOTTEILLA hivenpuutokset hoitoon Kasvinsuojeluainetarpeita miettiessä kannattaa muistaa myös lehtilannoitteet, jotka saat Raisioagrosta kätevästi samassa tilauksessa. Menneellä kasvukaudella toteutimme sopimusviljelijöiden kanssa muutamia demokokeita, joissa YaraVita-sarjan lehtilannoitteita käytettiin pelloilla, joissa oli viljavuustutkimuksen mukaan syytä olettaa hivenainepuutteita. Lehtilannoituksen vaikuttavuutta tutkittiin ruiskutuksen jälkeen kasvustonäytteen avulla, josta Yara Megalab -kasvianalyysi kertoi ravinnetilanteen nollaruudulla ja ruiskutetulla alueella. Erityisen selvästi tehot saatiin näkyviin mangaanin osalta, kun yaraVita Mantrac Pro:ta ruiskutettiin kauralle. Nollaruudulla Megalab näytti selvää puutetta ja ruiskutetulla alueella mangaanitaso kasvissa oli normaali. Mangaanin liukenevuus maasta vaikeutuu pH:n noustessa ja kaura on puutokselle erityisen herkkä. YaraVita Mantrac Pro:sta on syystäkin tullut melko yleinen tuote kauranviljelyssä, mutta sitä käytetään paljon myös muille viljoille, jos mangaaninpuutosta on havaittu viljavuustutkimuksessa. Megalab-analyyseissä näkyi myös boorin puute erityisesti öljykasveilla. Boorin puute on hoidettavissa yaraVita Bortrac 150 -tuotteella. Boorianalyysejä tehdään valitettavan harvoin viljavuustutkimuksen yhteydessä. Megalab-analyysi ottaa kuitenkin kantaa myös boorin tarpeeseen ja antaa osviittaa niin meneillään olevaan kuin seuraaviin kasvukausiin. Teksti: Jaakko Laurinen 17 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 Enemmän irti Maituri 12 000 E:n energiasta ja valkuaisesta Maituri 12 000 E parantaa ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa. Pienemmällä väkirehutasolla ja maltillisella valkuaisruokinnalla päästään totuttua suurempaan tuotokseen ja korkeampiin maidon pitoisuuksiin. Tuotannon kannattavuus paranee, kun rehujen hyväksikäyttö tehostuu. Pienempi annos säästää rehukustannuksissa. TEKSTI JA KUVA Merja Holma Säilörehun laadulla on merkitystä myös Maituri 12 000 E -ruokinnalla. Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa eron, kun tavallinen väkirehu vaihtuu Maituri 12 000 E -rehuun. Maidon pitoisuudet sekä tuotos kohoavat. Valkuainen nousee 1–3 kymmenystä, rasva voi kohota 3–5 kymmenystä, parhaimmillaan on nähty jopa 8 kymmenyksen nousuja. MTT:n kokeessa Maaningalla Maituri 12 000 E -ruokinnalla energian hyväksikäyttö oli 13 prosenttia parempi kuin perusruokinnalla. Käytännössä Maituri 12 000 E -rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää alentamalla ruokintasuunnitelman väkirehuannosta 0,5–1 kiloa kussakin tuotosluokassa. Esimerkiksi 30 kilon tuotostasolla normaali väkirehuannos on 10 kiloa, kun käytössä on normaali säilörehu. Nyt väkirehuannos voidaan alentaa 9–9,5 kiloon. Koska 12 000 E -ruokinta parantaa myös valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan tiivistelisä jättää pois Maituri 12 000 E -ruokinnalla. Raisioagron ruokintasuunnitelmissa otetaan huomioon 12 000 E -rehujen tehokkaampi hyväksikäyttö. Säilörehun laadulla on edelleen suuri merkitys 18 Vaikka käytössä olisi Maituri 12 000 E -rehu, on säilörehulla edelleen ratkaiseva rooli maidontuotannossa. Huonon säilörehun ohella tarvitaan enemmän täysrehua, hyvän säilörehun ohella pärjätään vähemmällä. Esimerkiksi 30 kiloa lypsävän lehmän Maituri 12 000 E -täysrehuannos on noin 8 kiloa, kun säilörehun D-arvo on yli 700. D-arvon jäädessä 600:aan, nousee täysrehuannos jo 12 kiloon. Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu ja märkyys vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään. Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu, jotta tarvittavia säätöjä saadaan tehtyä ruokintaan ennen tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa syönnin väheneminen, energiapitoisuuden lasku ja pötsin olosuhteiden muuttuminen voivat vaikuttaa tuotokseen merkittävästi, joten ne kannattaa ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa. Energian hyväksikäyttö (MTT 2012) Maituri 12 000 E:n tarve on pienempi Esim. 30 kg tuotos eri säilörehuilla Kl-arvo 0,65 MAITURI 12 000 E 0,6 0,55 VERTAILU VERTAILU 0,5 0,45 5 6 7 Aika poikimisesta kk 13 12 11 10 9 8 7 6 Maituri 12 000 E Maituri 12 000 Perustäysrehu D 600 D 660 D 720 Tolosen robottikarjassa keskimaito lähes 40 kiloa päivässä Maija ja Matti Tolosen robottikarjassa vanhempien lehmien keskimaito nousi jo päälle 40 kilon, mikä on hieno saavutus ja merkki siitä, että ruokinta toimii. Kalajoella sijaitsevan karjan 60 lehmää syövät Maituri 12 000 E -täysrehua sekä robotilla että kioskin kautta. Säilörehua on vapaasti tarjolla. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Tolosen tila on päätynyt erillisruokintaan, vaikka moni laajentanut tila on siirtynyt appeeseen. Erillisruokinta on helpompaa, sillä appeen tekeminen vaatii aikaa. Aperuokintaa ei myöskään voi perustella edullisemman hinnan vuoksi, koska lypsykauden lopussa energiaa haaskataan. – Lomittajienkin on helppo hoitaa ruokinta, kun on vain säilörehun jako, Matti painottaa. Tolosen pihatto rakennettiin vuonna 2006, siihen asennettiin aluksi lypsyasema, joka vuosi sitten vaihdettiin robottiin. Tolosen karjan hoito käy helposti omin voimin, kun väkirehuna on täysrehu ja lypsäjänä on robotti. Säilörehun jako sujuu kätevästi rehunjakovaunulla. Matti ja Maija ovat todella tyytyväisiä Maituri 12 000 E -rehuun. Ruokinnallisia häiriöitä ei ole ollut sen jälkeen, kun uusi rehu tuli viime maaliskuussa käyttöön. Ei ole myöskään ollut tyypillisiä poikimisen jälkeisiä ongelmia. Rehu maittaa todella hyvin. Kierto toimii erinomaisesti, sillä lehmät ovat aktiivisia, lypsyjen määrä on keskimäärin 3,1. Kaikkien lehmien keskimaito on pysytellyt 38 kilon tuntumassa. Matti Tolonen on tyytyväinen helppoon ruokintaratkaisuun. Maituri 12 000 E -täysrehu kioskista ja robotilta varmistaa myös korkean tuotoksen. Raisioagron Tuomas Kuusinen tekee navettakierroksen ja tutkii myös lehmien sontaa tilojen ruokintaa suunnitellessaan. Toloset ovat olleet tyytyväisiä Tuomaksen ruokintasuosituksiin. – On se ajoittain lähestynyt 40 kiloakin, iloitsee Maija. Vanhemmilla lehmillä 40 kiloa on jo ylittynytkin. Maituri 12 000 E oli vielä uusi tuote markkinoilla, kun Raisioagron Tuomas Kuusinen kertoi siitä maaliskuussa Tolosille. – Päätimme kokeilla uutta rehua, eikä sen jälkeen ole entiseen palattu. Tuotos on noussut huikeasti ja navettatyöt sujuvat helposti, kun homma toimii myös robotilla, Maija kertoo. Maija kehuu Tuomas Kuusisen tekemien ruokintasuunnitelmien tuottavan maitoa. Ennen uuteen rehuun siirtymistä viimeisen 12 kuukauden tuotos oli 9 637 kiloa, nyt se on noin 1 200 kiloa korkeampi. Lehmät alkoivat hanakasti syödä väkirehua säilörehun päältä, kun testasimme Maituri 12 000 E:n maittavuutta. 19 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 Maituri 18 E uutuusrehu tehokkaaseen E-sarjaan Maituri 18 E on kauan odotettu uutuus E-sarjaan. Siinä on matalampi valkuaistaso kuin Maituri 12 000 E:ssä, mutta muuten hyvä peruskoostumus ilman propyleeniglykolia ja suojattua metioniinia. TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Tapani Vartiainen Maituri 18 E:ssä maidon koostumukseen vaikuttavat elementit ja prosessointi vastaavat Maituri 12 000 E:tä, joten pitoisuudet kohoavat kuten Maituri 12 000 E:lläkin. Hinta on edullisempi, joten se mahdollistaa pitoisuuksien nousun niilläkin tiloilla, jotka eivät halua panostaa kaikkiin niihin ominaisuuksiin, joita Maituri 12 000 E sisältää. Maituri 18 E on ollut ruokintakokeissa kuluneen syksyn ajan useilla kymmenillä tiloilla, joiden maidon pitoisuudet ovat nousseet erittäin vakuuttavalla tavalla. Myönteistä palautetta on saatu myös robottitiloilta, joilla se on parantanut kiertoa parempien pitoisuuksien lisäksi. Kari ja Minna Herranen, Kiuruvesi: Maituri 18 E houkutusrehuna robotilla Kari ja Minna ottivat Maituri 18 E:n ruokintaan 130 lehmän robottikarjallensa syyskuun lopulla. Kahden robotin navetassa haetaan hyvää kiertoa ja yli 30 kilon keskimaitoa. Uusi pihatto rakennettiin vuonna 2005. Lehmäpaikkoja on yhteensä 140. Lypsyssä on nyt 114 lehmää. Vanhempien lehmien keskimaito on 33–35 kiloa, ensikoilla noin 25–26 kiloa. Tavoitteena on saada etenkin ensikoiden tuotosta kasvamaan. Keskimäärin maitoa tulee päivässä lehmää kohden 31–33 kiloa, joten kokonaisuudessaan ollaan tavoitetasolla. Vanhemmilla lehmillä on lypsyjä keskimäärin 2,7 ja ohikulkuja 1,5. Ensikot ovat innokkaampia, ja ohikulkuja kertyy yli kolme. Robotilla annetaan täysrehua ensimmäisen 90 päivän ajan vanhemMinna ja Kari Herranen ovat todenneet, että Maituri 18 E sopii mainiosti houkutusrehuksi robotille. mille lehmille 7 kiloa ja ensikoille 20 5 kiloa. Sen jälkeen täysrehua annetaan tuotoksen mukaan. Minnan ja Karin mukaan Maituri 18 E -rehu maittaa hyvin ja houkuttelee lehmät robotille, vaikka aiemmin käytössä ollut Robo-Maiturikin toimi hyvin. Syyskuun puolivälissä rasva oli vielä 4,03 ja valkuainen 3,44. Kuukautta myöhemmin rasva oli jo 4,49 ja valkuainen 3,54. Vaikka robotin väkirehumäärät ovat puolet normaalista täysrehuruokinnan väkirehumäärästä, nähdään silti vaikutus tankkimaidossa. Appeessa on vehnä-kaura -seosta sekä rypsiä, vitamiinia ja kivennäistä. Säilörehu on nuorena korjattua, ja sen D-arvo on peräti 705. Roboteille on kaksi väkirehulinjaa, joka mahdollistaa kahden eri rehun antamisen robotille. Minnan ja Karin suunnitelmissa on, että alkulypsykaudelle otettaisiin Maituri 12 000 E -täysrehu ja tiinehtymisen jälkeen jatkettaisiin edullisemmalla vaihtoehdolla. Minnan ja Karin robottikarjassa nähtiin maidon pitoisuuksien nousu muutamassa viikossa, kun Maituri 18 E otettiin houkutusrehuksi. Arto ja Merja Vornanen, Vieremä: Maituri 18 E-täysrehu kioskista Koiraharjun tilan pihattokarjassa Maituri 18 E ruokitaan kioskista normaalin täysrehun määrillä. Lisäksi annetaan Amino-Maituria, koska säilörehussa on matalahko valkuainen. Aikaisemmin käytössä oli PihattoMaituri ja Amino-Maituri, joilla on päästy erinomaiseen tuotokseen. 12 viimeisen kuukauden tuotos on 10 500 kiloa. Karjasta on puolet holsteinlehmiä ja toinen puoli ayrshirelehmiä. Ennen rehunvaihdosta tankkimaidon rasva oli lokakuun alun mittauksessa 4,18 prosenttia ja valkuainen oli 3,33 prosenttia. Kuukautta myöhemmin rasva oli jo 4,46 prosenttia ja valkuainen 3,42 prosenttia. Uusi rehu ehti siis olla käytössä vain muutaman viikon, kun rasva kohosi lähes kolme kymmenystä ja valkuainenkin kymmenyksen verran. Vaikutus näkyy nopeasti, koska rehumäärä on riittävä. Merja ja Arto ovat tyytyväisiä rehun maittavuuteen. Lehmät syövät sen erittäin mielellään. Koska Vornasen karjalla on korkea tuotos, kiinnostaisi nyt kokeilla Maituri 12 000 E -rehua, jossa on mukana myös maksan toimintaa ja hedelmällisyyttä edistäviä elementtejä. Innostus he- räsi, kun Maituri 18 E jo nosti pitoisuuksia näin nopeasti. Maituri 18 E on pitänyt tuotokset hyvin, vaikka valkuaispitoisuus ruokinnassa hieman aleni. Merja ja Arto Vornasen pihatossa Maituri 18 E maittaa lehmille hyvin. 21 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 Rypsirouheen aminohappokoostumus on parempi kuin palkokasveilla. Tehokas valkuaisruokinta vähentää tiivisteen tarvetta Kun valkuaisrehujen hinnat ovat korkealla, kannattaa pohtia entistä tarkemmin, paljonko valkuaista ruokintaan pitää lisätä. Monipuolisuus on eduksi valkuaisruokinnassa. TEKSTI Merja Holma Rypsirouhe sekä kuumennettu härkäpapu ja herne sopivat hyvin lehmien valkuaisraaka-aineiksi. Soijan käyttö on korkean hinnan vuoksi hyvin vähäistä naudoilla, mutta sen tiedetään Viljan ja Amino-Maituri 12 000 E:n määrä 30 kg tuotostasossa eri säilörehuilla 14 12 10 8 6 4 2 0 Seosvilja D 600 D 660 AM 12 000 E D 720 Kaaviossa nähdään seosviljan ja Amino-Maituri 12 000 E:n käyttötarve erilaisten säilörehujen ohessa. Kun ruokinnassa on hyvin sulava säilörehu, riittää 30 kiloa lypsävälle lehmälle reilu 8 kilon väkirehuannos, josta puolet on Amino-Maituri 12 000 E:tä. 22 tehostavan mikrobiproteiinisynteesiä. Amino-Maituri 12 000 E mahdollistaa ruokinnan valkuaistason alentamisen tehokkaan hyväksikäytön vuoksi. Ureavalmisteilla ei korvata aminohappovalkuaista, vaikka niidenkin käytölle saattaa ääritilanteissa löytyä perusteita. Palkoviljat kannattaa kuumentaa Herneen ja härkäpavun aminohappokoostumus on huonompi kuin rypsillä. Niiden valkuainen on myös hyvin nopeasti hajoavaa ilman kuumennuskäsittelyä. Herneessä ja härkäpavussa on hitaammin hajoavaa tärkkelystä, joka monipuolistaa viljan tärkkelystä. Palkoviljojen käyttöarvo lehmien ruokinnassa paranee kuumennettaessa, joten ne sopivat hyvin ruokittavaksi rakeistettujen kypsen- nettyjen rehujen kautta. Kokeissa pötsin ammoniakkipitoisuus on alentunut, kun palkoviljoja on kuumennettu. Valkuaisen hyväksikäyttö paranee prosessoitaessa. Rypsipitoisen valkuaisrehun ruokinnasta on saatu etua kaikissa tuotosvaiheissa. Rypsivalkuainen nostaa tuotosta, vaikka säilörehu olisi nuorena korjattua ja siinä olisi korkea sulavuus ja valkuaispitoisuus. Rypsivalkuaisen hyvä tuotantovaikutus johtuu sen aminohappokoostumuksesta. Rypsissä on runsaasti histidiiniä, josta tulee helposti puutetta suomalaislehmien ruokinnassa. Urea ei ole oikeaa valkuaista Rehu-urea tai hitaasti vapautuvat ureavalmisteet kuten esimerkiksi Optigen eivät ole oikeaa valkuaista vaan niin sanottua ei-valkuaistyppeä. Rehujen raakavalkuainen määritetään typpipitoisuuden perusteella eli 6,25 x typpi. Ureassa ei ole lainkaan OIV:tä, kaikki sen valkuainen on PVT:tä. Lypsylehmien ruokinnassa on varsin harvoin tilanteita, joissa ureasta olisi hyötyä. Lihanaudoille sen sijaan voi olla etua hyvin valkuaisköyhän säilörehun kanssa, koska niille annetaan vähemmän valkuaisrehuja. Veren mukana virtaava urea ja ammoniakki vaikuttavat negatiivisesti elimistön immuunijärjestelmiin, kohdun olosuhteisiin sekä lisääntymishormoneihin. Käytännössä on usein havaittu, että lehmät tiinehtyvät huonommin, jos ruokinnassa on erittäin valkuaispitoinen säilörehu. Vastaava vaikutus saadaan urean lisäyksellä. Tehokasta valkuaisruokintaa Amino-Maituri 12 000 E:n avulla Amino-Maituri 12 000 E:n käyttäjät ovat havainneet kohonneiden pitoisuuksien lisäksi tiinehtymisen parantuneen, minkä selityksenä on osittain puolitiivisteen korkea energiapitoisuus sekä toisaalta valkuaisen parempi hyväksikäyttö. Amino-Maituri 12 000 E:n avulla mikrobivalkuaisen tuotanto tehostuu. Siinä on myös pötsin ohittavaa valkuaista ja pötsisuojattua metioniinia. Tehokkaan valkuaisruokinnan kannalta on oleellista, että tarjolla on hyvin sulavaa säilörehua. Rakenteellista kuitua tulee olla riittävästi, jotta pötsi toimii mahdollisimman hyvin. Opti-Mellin sooda ja elävä hiiva tehostavat mikrobien toimintaa, jos karkearehun kuituvaikutus ei riitä. Näin maksimoidaan syönti, maitotuotos sekä mikrobivalkuaisen tuotanto. Amino-Maituri 12 000 E täydentää sopivasti pötsimikrobien peptidien sekä aminohappojen saantia, sillä se sisältää myös soijarouhetta. Riittävä määrä pötsissä hajoavaa hyvälaatuista valkuaista on välttämätöntä mikrobivalkuaisen tehokkaaseen tuotantoon. Urea ei korvaa hyvälaatuista pötsissä hajoavaa valkuaista. Soijarouhe on todettu erinomaiseksi mikrobisynteesin tehostajaksi. Jos hyvälaatuisesta valkuaisesta on vajausta, eivät mikrobit kykene lisääntymään, vaikka energiaa olisikin käytössä. Tämän voi havaita siitä, että lehmä syö hyvin, mutta maitoa ei tule odotusten mukaan. KYMMEnEn SYYTÄ ruokkia lehmiä uusilla 12 000 E -rehuilla 1. Rehu sopii kaikkiin ruokintamalleihin. Maituri 12 000 E sopii täysrehuksi niin parsinavetassa kuin pihaton kioskeissakin sekä houkutusrehuksi robotille aperuokinnan lisäksi. Kierto paranee uuden rehun voimalla. Amino-Maituri 12 000 E täydentää omaa viljaa tai perustäysrehua sekä valkuaisen että energian osalta. 2. Ruokinta on yksinkertaista ja tehokasta. Lehmä pitää rutiineista ja samoista aikatauluista ympäri vuoden. Täysrehuruokinta on helppoa ja antaa tuottajalle mahdollisuuden käyttää aikaa tehokkaasti navetan muihin askareisiin ja lehmien tarkkailuun. 3. Lehmä saa riittävästi energiaa ja valkuaista. Lehmä tarvitsee alkulypsykaudella paljon energia- ja valkuaispitoista rehua. Suositus on, että vähintään kolme kuukautta poikimisesta lehmälle annetaan Maituri 12 000 E -täysrehua. Riittävä energia estää lehmän laihtumisen ja se saadaan tiineeksi. 4. Lehmä tuottaa paljon maitoa. Alkulypsykaudella annettu Maituri 12 000 E sekä puolitiiviste Amino-Maituri 12 000 E takaavat korkeat valkuaispitoisuudet ja maitomäärät. Loppulypsykaudella annetaan valkuaispitoista niukemmin energiaa sisältävää rehua, joka pitää lehmät aktiivisina, maitokäyrän pitkänä ja estää lehmien lihomisen. 5. Lehmä voi hyvin. Maituri 12 000 E –rehuissa on maksan toimintaa, vastustuskykyä, sorkkaterveyttä, pötsin hyvinvointia ja hedelmällisyyttä tukevia elementtejä. 6. Rehu maittaa lehmille. Uudet 12 000 E-rehut ovat markkinoiden energiapitoisimpia rehuja. Niiden maittavuus on erinomainen, joten rehunvaihdosta ei tule ongelmaa. 7. Rehu sulaa erinomaisesti. Lehmä käyttää hyväkseen täysrehun energian täydellisesti, eikä sonnasta löydy jyvän jyvää. Myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. 8. Rehua kuluu vähemmän. Maituri 12 000 E -rehu on perusrehua kalliimpaa, mutta sitä kuluu vähemmän. Laskelmat osoittavat, että maidon pitoisuudet ja tuotos kasvavat suhteessa enemmän kuin rehukustannukset, joten rehunvaihto on kannattavaa. 9. Tilan kannattavuus paranee. Kun annetaan oikea rehu oikeaan aikaan, saadaan säästöjä rehukustannuksiin. Unohtaa ei sovi ajan säästöä, työn helppoutta ja sujuvuutta. 10. Onnistumisen iloa ruokintaan. Uudet 12 000 E -rehut tuovat onnistumisen iloa sekä uutta puhtia tuottajan arkeen. 23 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 Maitotuotos ei nouse, jos ruokintapöytä on tyhjä Lehmät eivät lypsä ilman rehua, vaikka olisi kuinka hieno ja uusi navetta. Hyvä eläinaines ei myöskään riitä, jos ruokintapöytä on tyhjä. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Karjakoon kasvaessa ja perinteisen parsinavetan lehmäkohtaisen ruokinnan muuttuessa ryhmäruokinnaksi kohdataan toisinaan haasteellisia tilanteita. Robottinavetassa käynnit hiipuvat, lehmien tuotos heilahtelee ja maitomäärä ei ole odotetun mukainen. Jos tilanne jatkuu pitkään, maitotili ei riitä kuluihin ja lainan lyhennyksiin. Joskus voidaan pienillä muutoksilla korjata tilannetta ja saada merkittäviä parannuksia aikaan. Säilörehua tai apetta pitää olla vapaasti tarjolla, sillä muuten lehmät eivät maksa kallista navettainvestointia takaisin. Robotilla annettava houkutusväkirehu ei pelasta tilannetta, jos pääruoka puuttuu. Annetaanko lehmien puhdistaa pöytä? Monella visiiripöytätilalla on yleistynyt käytäntö rajoittaa appeen määrää siten, että ruokintapöytä on aamulla tyhjä, koska kaukalo on hankala puhdistaa. Ei tarvitse puhdistaa tai lakaista pöytää, kun lehmät ovat nuolleet viimeisenkin korren pätkän. Kun ruokintapöytä on aamusta toiseen tyhjä, saatetaan asialle tulla sokeaksi. Rehu on saattanut loppua jo aamuyöstä tai pahimmassa tapauksessa vieläkin aikaisemmin. Kun säilörehun kuiva-ainepitoisuus vaihtelee, ei riitä että apevaunuun punnitaan tietty kilomäärä. Kuiva-aineeksi laskettuna todellinen seoksen karkearehun määrä voi jäädä liian niukaksi. Väkirehun osuus annoksesta kasvaa, ja pötsi happa- Asiakkuusvastaavat Tero Jokelainen ja Essi Vainio tarkentavat ruokintasuunnitelmaa muun muassa sonnan koostumuksen ja karkearehun laadun perusteella. 24 moituu kuidun puutteesta niillä lehmillä, joille rehu on riittänyt. Kun appeessa on arvioitua märempää säilörehua, rehu loppuu liian aikaisin. Vahvemmat lehmät syövät ensin pötsin täyteen ja voivat saada jopa liikaa väkirehua, jolloin ne menevät löysälle. Osa lehmistä saa puolestaan nuolla tyhjää pöytää. Kun tuotokset laskevat, robotin väkirehuannos vähenee automaattisesti, jos se on sidottu maitomäärään. Koska robotilla ei ole riittävästi väkirehua, käynnit hiipuvat. Ollaan jouduttu oravanpyörään, joka pitää katkaista nopeasti tai seuraukset käyvät kalliiksi. Rutiiniksi päivittäinen pöydän puhdistus Lehmien ruokintapöytä tai kaukalo pitää siivota joka päivä ennen uuden ape-erän jakamista. Pöydällä pitää siis olla syötävää jäljellä. Ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista ja taloudellista haaskata rehua, niin että kymmeniä prosentteja joudutaan puhdistamaan pois päivittäin. Riittää, että jäljellä on edes vähän rehua. Näin nähdään, että ruokaa on ollut riittävästi koko yöksi ja säilörehun kuiva-aine on vastannut analyysiä. Rehumäärän kertyminen voi myös johtua oletettua kuivemmasta säilörehusta, jolloin väkirehun osuus vähenee ja rehua alkaa jäädä. Tämä johtaa myös tuotoksen alenemiseen. Appeen tekeminen on taitolaji, joka vaatii huomattavasti enemmän tarkkuutta kuin erillisruokinta. Haastavinta on eri säilörehujen kuivaaineen tunteminen, koska sen muuttuessa seoksen väkirehuprosentti Raisioagron asiakkuusvastaavat tutkivat myös apevaunujen sisältöä. vaihtelee jopa päivittäin aiheuttaen lehmille pötsihäiriöitä ja ripulia. Erikseen annettava väkirehumäärä on helppo kontrolloida kioskin tai robotin kautta, jolloin väkirehuannos pysyy vakiona kunkin lehmän tarpeen mukaisesti. Jos huolehditaan, että säilörehua on aina pöydällä, ei sen märkyys tai kuivuus aiheuta vastaavaa ongelmaa kuin appeessa. Apesatsi on hyvä tehdä aina samaan aikaan, jolloin vuorokausimäärä on helpompi kontrolloida ja resep- tin tarvittava säätö voidaan tehdä nopeasti, jos rehu ei riitä tai sitä alkaa jäädä enemmän. Oleellista on, että pöydällä on rehua vapaasti, on se sitten apetta tai säilörehua. Tavoitteena nostaa keskimaito yli 30 kiloon Kun rehun saanti on vapaa ja appeen koostumus on tasainen, eivät maitomäärät ja robottikäynnit sahaa edestakaisin. Robotin maittava houkutusrehu varmistaa riittävän kierron, kun appeesta ei tehdä liian vahvaa. Keskimaidon saa nousemaan yli 30 kiloon, kun lehmälle annetaan mahdollisuus tuottaa se. Parhailla tiloilla keskimaito lähentelee 40 kiloa, kun rehun koostumus on tasapainossa ja ruokaa on riittävästi tarjolla. Jos kierto tökkii ja tuotokset laahaavat, kannattaa kutsua ajoissa apua. Raisioagron asiakkuusvastaavat tekevät tiloille ruokintasuunnitelman, jolla tuotos ja kannattavuus saadaan nousuun. Lehmien visiiriruokintapöytä on hankala puhdistaa, mutta siivous on hyvä tehdä päivittäin ennen uuden ape-erän ajamista. Pöytää ei saa päästää tyhjäksi missään vaiheessa. 25 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 Silloin kun perusrehut ovat hyviä, niin appeesta saa toimivaa ja eläimet syövät hyvin, vakuuttaa asiakkuusvastaava Juha Ossi. Sadekesän rehut lisäävät ruokinnallisia ongelmia Sadekesä on mitä ilmeisimmin huuhdellut ravinteita säilörehusta. Raakavalkuaiset, kivennäiset ja hivenaineet näyttävät olevan jonkin verran alhaisempia kuin viime vuonna. Vitamiineja ei analysoida, mutta oletettavasti niiden osalta on sama tilanne. D-arvo on kuitenkin enimmäkseen hyvällä tasolla. Vaihtelua tosin on melkoisesti. Osalla tiloista syksyn sato jäi tulvien alle tai märkyys muutoin vaan esti korjuuta. Osalla rehut ovat märkiä ja huonosti maittavia. Märkyys haittasi rehunkorjuuta Pehmeillä pelloilla korjatuissa paaleissa saattaa olla maata mukana, joka vaikuttaa säilörehun laatuun ja maittavuuteen. Varastoinnin aikana maaperän bakteerit ja homeet voivat lisääntyä rehussa ja muodostaa jopa 26 toksiineita. Homeiset ja pilaantuneet kohdat säilörehussa lisäävät ripulitapauksia ja alentavat tuotosta. Laakasiilojen mahdollinen huonolaatuinen pintakerros kannattaa kuoria pois, sillä appeeseen lisättynä se voi aiheuttaa ripulia isolle joukolle lehmiä. Erillisruokinnassa lehmien on helpompi jättää huonot kohdat syömättä. Aperuokinnassa säilörehun kuivaaineen hallinta on haaste, seoksen väkirehuprosentti voi vaihdella huomattavasti säilörehun kuiva-aineen vaihdellessa. Tunkkaista viljaa ei kannata syöttää Märän kesän jälkeen myöhäiseen syksyyn siirtynyt viljankorjuu lisää myös ruokintaongelmien riskiä. Mikäli jyvien pinnalla näkyy punertavaa rihmastoa, kannattaa olla tarkkana, sillä vilja voi sisältää homemyrkkyjä. Mitä myöhemmäksi syksyyn puinti viivästyi, sitä suuremmaksi homemyrkkyjen riski kasvaa. Voimakkaat lämpötilavaihtelut laukaisevat myrkkyjen tuotannon. Siksi pakkasjakson jälkeen puidut viljat kuuluvat suurimpaan riskiryhmään. Kuluneen syksyn märissä olosuhteissa osa tiloista odotteli pakkasia, jotta pellot kestävät. Kaura on usein viimeisenä puitava vilja, joten siitä myös yleensä löytyy eniten homemyrkkyjä. Myrkkyä voi muodostua myös myöhemmin, jos viljan kuivaus on jäänyt puutteelliseksi. Epäilyttävän näköiset ja pahan hajuiset viljat on edullisempaa jättää syöttämättä, vaikka märehtijä kestääkin hieman paremmin lieviä toksiinipitoisuuksia kuin yksimahaiset. Säilörehusiilon homeinen pintakerros voi pilata apesatsin ja aiheuttaa lehmille ripulia sekä tuotoksen alentumista. Homeista viljaa ei kannata syöttää, sillä siinä voi olla homemyrkkyjä. Säilörehun laatu on syytä tarkastaa myös aistinvaraisesti, toteaa asiakkuusvastaava Heikki Ämmänpää. Sateisen kesän jälkeen kotoisten rehujen laadussa voi ilmetä erilaisia ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa ajoittaista ripulia ja tuotoksen alentumista. Maidon solut voivat nousta, pötsin toimintahäiriöt yleistyvät ja sorkatkin aristavat entistä herkemmin. Tasapainoisen ruokinnan varmistamiseksi kotoisista rehuista kannattaa ottaa riittävästi analyysejä. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Loppusyksyn aikana on vastaan tullut tavanomaista enemmän omituisia ajoittaisia ripulitapauksia, jotka alentavat tuotosta. Osalla tiloista myös solut ovat lisääntyneet ja hapanpötsiin liittyviä sorkkaongelmiakin ilmennyt, vaikka ruokinta näyttäisi laskelmien mukaan olevan tasapainossa. Joissakin tapauksissa homemyrkkyjen sitoja on vähentänyt ruokinnallisia ongelmia. Homemyrkkyanalyysit ovat kalliita, joten harvat tilat niitä teettävät kotoisista rehuistaan. Lisävitamiinit ja kunnon kivennäisrehu ovat tänä talvena tarpeen Kotoisen rehun täydennys alkaa analyyseista. Säilörehusta kannattaa tehdä jopa normaalia enemmän analyyseja ja myös vilja on hyvä tutkia. Täysrehuruokinnalla on helpointa saada ruokinta tasapainoon. Valittavana on säilörehun laadun mukaan eri valkuaistason ja tärkkelyspitoisuuden omaavia täysrehuja. Robottitiloille appeen ohelle kannattaa valita maittava ja energiapitoinen rehu, jolla kierto saadaan varmistettua. Tämän syksyn rehuille sopii mainiosti Maituri 12 000 E, joka tasaa myös kotoisten rehujen vaihtelua. Oman viljan täydennyksessä Amino-Maituri 12 000 E tuo lisäenergiaa myös kevyen viljan ohelle. Nyt on syytä panostaa tasapainoisen hivenaineita sisältävän kivennäisrehun ja vitamiinilisän antamiseen, vaikka normaalisti niistä olisi tingitty korvaamalla monipuolinen kivennäinen kalkilla ja suolalla. Umpilehmille on syytä antaa säilö- rehun ohella 200 grammaa Vita-Melliä ja 200 grammaa Tunnu-Melliä päivässä, jotta varmistetaan hyvä vastustuskyky poikivalle lehmälle. Lypsävien appeeseen kannattaa myös lisätä Pihatto-Mellin ohella Vita-Melliä sekä pötsin tasapainottajaa OptiMelliä, joka estää tehokkaasti hapanpötsiä. Älä anna eläimillesi epäilyttävän näköistä tai pahanhajuista viljaa. 27 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 Säilörehun laadulla on väliä Valitse nurmis e niittoke os rtojen mukaa n. Maaningan tutkimusasemalla tehdyssä Karjatilan kannattava peltoviljely -hankkeen (KARPE) ruokintakokeessa vertailtiin sulavuudeltaan erilaisia säilörehuja ja väkirehutasoja. Kokeen tulokset osoittivat, että säilörehun laadulla on suuri merkitys maitotulokseen. TEKSTI Juha Anttila I KUVA Kirsi Mäenpää Kokeessa D-71-säilörehu lypsätti niukalla täysrehumäärällä viisi kiloa enemmän maitoa kuin samalla väkirehumäärällä syötössä ollut D-62rehu. Vanhana korjattua rehua joudutaan täydentämään suuremmalla väkirehumäärällä, jotta päästään samaan tuotokseen. Maaningan kokeen perusteella voidaan todeta, että 35 kilon tuotokseen tarvitaan 9, 12 tai 15 kiloa täysrehua, jos ruokinnassa on eri kasvuasteilla korjatut säilörehut D-71, D-66 tai D-62 (kuvio 1). Tavoiteltaessa samaa tuotosta on rehujen käyttömäärissä huima 67 prosentin ero. Tämä tarkoittaa vuositasolla jopa 2 000 kilon väkirehumäärän eroa. Käytännössä korkea väkirehutaso eli yli 15 kiloa päivässä voi tuoda terveysriskejä: sorkkaongelmia, hapanpötsiä, juoksutusmahaongelmia ja dieetin matalaa NDF-pitoisuutta. Kun halutaan pitää korkeaa väkirehutasoa, on syötettävän rehun oltava korkealaatuista, monipuolista ja tärkkelystasoltaan rajoitettua. Huonon säilörehun kanssa on usein vain tyydyttävä huonompaan tulokseen. Säästö rehulaskussa on melkoinen, jos onnistutaan tekemään hyvää säilörehua. Väkirehujen kustannus- Kuvio 1. ero lehmää kohti D-62-täydennyksellä verrattuna D-71:een on jopa 600 euroa vuodessa. Kolmella sadolla parasta rehua MTT:ssä Maaningalla ja Ruukissa toteutetussa KARPE-hankkeessa tutkittiin nurmirehun eri niittoaikastrategioita. Vaihtoehdot olivat kolme eri ajankohtaa ensimmäiselle niitolle sekä kolmen niiton strategia. Kolmen niiton strategia tuotti keskiarvoltaan korkeimman D-arvon ja sen energiasadon määrä (GJ/ha) oli paikkakunnasta riippuen joko sama tai suurempi kahteen niittokertaan verrattuna (kuvio 2). Kuvio 2. Maitoa 35 kiloa erilaisilla säilörehuilla (Maaninka 2011) 140 Sato GJ/ha 120 100 Säilörehun d-arvo Väkirehua kg D 620 D 660 D 710 15 12 9 80 60 40 20 0 2 niittoa tavanomainen 2 niittoa myöhästetty 2 niittoa myöhäinen 3 niittoa Kolmen niiton strategialla saadaan joko samansuuruinen tai suurempi sato (GJ/ha) kuin kahden niiton strategialla (Auvo Sairanen, Perttu Virkajärvi, Kirsi Pakarinen, Maito ja Me 2/2012 ) 28 Säilörehun sulavuuteen vaikuttaa korjuuaste ja käytetyt nurmilajikkeet. Säilörehun sulavuuteen vaikuttaa oleellisesti korjuuaste ja käytetyt nurmilajikkeet. Pyrittäessä kolmeen satoon kannattaa valita siihen suunniteltuja nurmiseoksia. Nurmilajikkeista pelkkä timotei on selvästi parhaimmillaan kahden sadon tekniikassa. Raisioagron nurmiseokset valitaan niittokertojen mukaan Raisioagron nurmiseoksilla on erilainen valmistumisajankohta, jolloin niitot voidaan synkronoida optimaalisen tekoajankohdan mukaan. Kun aloitetaan nopeista kolmen niiton lajikkeista ja lopetetaan kahden niiton apilaseoksiin, saadaan korkean satotason ja sulavuuden säilörehua kaikilta sadoilta ja lohkoilta. Varma 1 ja 2 timotei -nurminataseokset on tarkoitettu pääasiassa kahden niiton järjestelmään koko Suomeen. Teho 1 ja 2 -apilaseoksista voi valita seoksen sen apilapitoisuuden, lannoituksen tai niittostrategian perusteella. Kolmen niiton erikoisseoksia ovat Voima- ja Vauhti-seokset. Voima-ruokonataseos on tarkoitettu aina 4 vyöhykkeelle saakka. Siinä on kotimaista Karoliina-ruokonataa, joka on sulavuudeltaan huippuluokkaa. Vauhti- seokset ovat seoksia intensiiviseen nurmituotantoon. Niitä suositellaan 1-3 vyöhykkeille. Valikoimiin kuuluu Vauhti 1 -rainataseos sisältää englanninraiheinää, nurminataa, ruokonataa, puna-apilaa ja timoteita. Uutuusseos kolmeen niittoon on Vauhti 2 -sinimailasseos. Se sisältää 50 prosenttia sinimailasta, jolloin 25 kilon siemenmäärällä saadaan 12,5 kiloa sinimailasta hehtaarille. Seoksessa on lisäksi englanninraiheinää, rai- ja ruokonatataa, timoteita, nurminataa ja puna-apilaa. Siemenen hinnalla ei merkitystä, mutta sadon laadulla on Jos seoksen hinta on kolme tai neljä euroa/kilo, ja nurmen käyttöikä on kolme vuotta, on hehtaarikohtainen kustannus kahdeksan euroa. Jos toisella seoksella saadaan 10 000 kiloa/ka hehtaarilta ja toisella seoksella 6 000 kiloa, niin silloin puhutaan eri summista puhumattakaan sadon sulavuudesta. Kannattaa siis vaihtaa satoisimpiin uuden ajan seoksiin. Laitumille erikoisseokset Laitumille tarvitaan kestäviä, helppohoitoisia ja maittavia lajikkeita. Laidunseoksessa on timotein ja nurmi- nadan lisäksi niittynurmikkaa ja valkoapilaa. Laidunseos on kestävä, monipuolinen ja helppohoitoinen sekä luonnollisen kaunis. Seos kasvaa vaatimattomallakin lannoituksella. Uudella Pikalaidunseoksella saadaan laidunnettava nurmi jo kylvövuonna. Se sisältää maittavaa, sulavaa ja nopeakasvuista timoteita, nurminataa, englannin raiheinää sekä italian raiheinää. Activate-maissi myyntiin Myynnissämme on aikainen Activatemaissi, jonka FAO-arvo on 150. Tanskalaissa kokeissa sen sadontuottokyky, tärkkelyksen osuus ja kuidun sulavuus ovat olleet hyviä. Se on ollut Suomessa lajikekokeissa ja tuottaa parhailla kasvupaikoilla huippusadon. Lisäksi Raisioagro myy puhtaana italian raiheinää, puna-apilaa ja timoteitä. Edullinen toimitus Nurmisiementen ennakkokauppa on käynnistynyt. Suomen ja KeskiEuroopan heikoista sadoista johtuen siemenistä voi tulla pulaa. Siemeniä toimitetaan Kouvolasta koko maahan. Kuljetukset hoituvat kätevästi pienellä rahdilla rehukuormien mukana. 29 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 SAFESIL on uuden ajan älykäs säilöntäaine korkealuokkaisen säilörehun tuotantoon Safesil on uutuustuote rehunsäilöntään Suomessa. Tuotteen valmistaja on ruotsalainen Hanson & Möhring Ab. Safesil on saanut vahvan jalansijan Ruotsissa, jossa se on markkinoiden toiseksi myydyin säilöntäaine. TEKSTI JA KUVA Juha Anttila Safesil ei ole happo eikä biologinen valmiste, vaan kolmen elintarvikesäilöntäaineen suolaseos; kaliumsorbaatin, natriumbentsoaatin ja natriumnitriitin. Säilörehun säilöntähävikki Säilörehun nopea maitohappokäyminen on avainasemassa pyrittäessä hyvään käymislaatuun. Samalla estetään haitallisten mikro-organismien kasvu ja rehun säilöntähävikkiä. Safesil edistää maitohappobakteerien lisääntymistä ja pudottaa nopeasti rehun pH:n alas. Safesil estää tehokkaasti haitallisten bakteerien, hiivojen ja homeiden kasvua sekä ehkäisee voihappokäymistä ja itiöiden muodostumista merkittävästi. Tuloksena saadaan korkealuokkaista ja hyvin maittavaa rehua, jolla turvataan hyvä maitotuotos ja maidon laatu. Käyminen ei kuluta rehun energiavarastoja, joten rehuarvo pysyy hyvänä. Voihappoitiöt Voihappoitiöt ovat uhka korkealaatuiselle juustontuotannolle. Nurmen korjuu puhtaana on perusasia rehun voihappokäymisen estämisessä. Voihappobakteereita on mullassa, sänkikasvustossa ja pellon pintaan levitetyssä lannassa. Bakteerit siirtyvät re- 30 huun korjuu- tai varastointivaiheessa. Säilörehun riittämätön happamuus ja rehun kuumeneminen luovat edellytykset rehun voihappokäymiselle. Siksi säilöntäaineen käyttö ja rehun huolellinen tiivistäminen ovat tärkeitä rehun laadun kannalta (MTT:n Itiöt hallintaan -julkaisu 2007). Voihappoitiöt lisääntyvät voimakkaasti ja siirtyvät sontaan ja sitä kautta maitoon. Safesil-rehunsäilöntäaine pystyy tehokkaasti vähentämään voihappobakteerien kasvua säilörehussa. Säilöntävarmuus Onnistuneen sadonkorjuun ja rehunsäilönnän jälkeen rehumassa pitää painottaa hyvin ja peittää nopeasti. Näin estetään haitallisten bakteerien kasvu. Jos ne pääsevät lisääntymään, rehumassan pH nousee ja rehu alkaa lämmetä. Safesil pystyy estämään haitallisten bakteerien kasvua ja rehumassan lämmönnousua. Safesilsäilörehun täydellinen valmistuminen kestää kuusi viikkoa. Rehua voidaan syöttää kuitenkin jo kahden viikon kuluttua. Safesil testattu Jokioisilla MTT:llä tehdyssä kokeessa tutkittiin säilöntäaineen vaikutusta säilörehun ja seosrehun lämpenemisherkkyyteen. Kokeessa kevätsadon nurmisäi- lörehua säilöttiin erilaisilla säilöntäaineilla. Säilöntäaineina oli viisi eri biologista valmistetta, kaksi muurahaishappopohjaista tuotetta ja Safesil-suolaliuos. Kokeessa oli kahden tyyppisiä rehuja; 220 g/kg ka ja 540 g/ kg ka. Rehujen aerobinen stabiilisuus määritettiin sekä rehuista sellaisenaan että kyseisistä rehuista tehdyistä seosrehuista, joihin oli lisätty myös väkirehukomponentteja. Kosteammassa Safesilillä tehdyssä säilörehussa lämpenemisenkesto seosrehussa oli paras ja kuivemmassa rehussa toiseksi paras. Kokeessa 220 g/kg ka sisältävällä Safesilillä tehdyllä säilörehulla lämpeneminen alkoi 336 tunnin kuluttua ja seoksen 34 tunnin kohdalla. Useimmilla biologisilla tuotteilla seoksen lämpeneminen alkoi jo viiden tunnin kuluttua. Safesilillä säilötyillä rehuilla lämpenemisriski on matala. Säilörehun lämpeneminen on ongelma varsinkin kuivissa säilörehuissa ja lämpimänä kautena avatuissa siiloissa. Rehun leikkauskohdasta ja pinnasta alkavaa pilaantumista voidaan ehkäistä käyttämällä Safesiliä. Seosruokinnassa on varsinkin kesäaikana ongelmana seoksen lämpeneminen joko jo vaunussa tai viimeistään ruokintapöydällä. Lämpenemisongelman välttämi- seksi käytetään usein kalliita happoja tai erikoisvalmisteita. Lisäksi joudutaan tekemään pienempiä annoksia ja jakamaan rehu useammin kuin talviaikaan. Safesilillä tehdyllä säilörehulla saavutetaan hyvä stabiilisuus seosrehussa, eikä muutoksia ruokintajärjestelmiin tarvitse tehdä kesäaikana. Hellävarainen tuote käyttäjälle ja koneille Safesil ei ole syövyttävää, joten se ei ruostuta koneita eikä polta ihoa. Ärsyttäviä kaasuja ei myöskään synny, jolloin suutinten ja hapottimien sekä tynnyreiden käsittely on turvallista. Suuttimet eivät tukkeudu, ja tarvittaessa osat on helposti pestävissä vedellä. Safesil on nestemäinen ruskehtava tuote. Tuote voidaan varastoida ulkotiloissa ja sen säilyvyydeksi taataan kaksi vuotta. Se jäätyy pakkasella, mutta on taas käyttökelpoinen sulana. Safesil on turvallinen rehunsäilöntäaine, joka sisältää kolmea tehoainetta: kaliumsorbaattia, natriumbentsoaattia ja natriumnitriittiä. Safesil • laskee rehun pH-arvon nopeasti • ehkäisee tehokkaasti sienten ja homeiden kasvua • estää rehun jälkilämpenemisen • sopii kaikille säilörehuille ka-välillä 15–50 % • hellävarainen koneille, ympäristölle ja käyttäjälle • edullinen käytössä: annostelu 3 l/tn • pakkauskoot: 200 l ja 1 000 l • valmistusmaa Ruotsi • kehitetty yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n kanssa Käy kaikille säilörehuille Safesilin käyttöalue on laaja, joten säilönnässä pärjätään yhdellä tuotteella. Safesil käy kaikille säilörehuille ka välillä 15–50. Safesiliä annostellaan 3 litraa/rehutonni. Vaikeissa olosuhteissa rehun ollessa märkää suositellaan annostelua lisättäväksi 1–2 litraa/tonni. Hyvin kuiville paalirehuille kuten esimerkiksi hevosheinälle suositellaan 5 litraa Safesiliä + 5 litraa vettä/rehutonni. Suuttimet suositellaan suuntaamaan paalaimissa ja noukintavaunuissa kohti sullojaa ja tarkkuussilppurissa ennen roottoria. Näin saavutetaan täydellinen annostelu ilman säilöntäainehävikkiä. Safesil suojaa säilörehusi Säilörehu on nautatilan arvokkain rehu. Sen onnistumisella on suuri vaikutus tilan kannattavuuteen. Hyvää säilörehua on todella vaikeaa tuottaa ja varastoida. Safesilin käytöllä voidaan varmistaa rehun ruokinnallinen ja hygieeninen laatu myös vaikeissa olosuhteissa. Eläimet saavat syödäkseen enemmän hyvää säilörehua ja tuottavat edullisemmin maitoa ja lihaa. Safesilin ennakkomyyn ti on alkanut. Kerromme mielellämme lisää tuotteesta. 31 NAUTA AGRO makasiini • 4/12 150-tonnari Lyhty loistaa ominaisuuksillaan Kiuruvedellä kymmenen vuotta tilaa pitäneet Marja-Liisa ja Ari Tenhunen ovat saaneet karjaansa jo nimelläänkin loistavan yksilön. 150-tonnarin tittelin saavutti Tenhusten omistama ayshire-lehmä Lyhty. Lyhdyn isä on Ristitien Johde ja emä on Iinu. Lehmä on poikinut 13 kertaa ja paras tuotos on ollut 14 960 kiloa. Keskimäärin Lyhty on tuottanut 11 822 kiloa, ja maidon rasvaprosentin keskiarvo 13 tuotantokaudelta on ollut 4,55 ja valkuaisprosentin keskiarvo puolestaan on ollut 3,39. Tenhusten tilalla on 50 lehmää sekä nuorta karjaa. Ruokintamuotona on omavilja (ohra/kaura 70-30) sekä Aminomaituri Pro ja säilörehu. Säilörehu jaetaan jakovaunulla lehmille. Kesäisin lehmät laiduntavat päivällä ja syövät yöllä säilörehua navetassa. Säilörehu korjataan nou- Sata- ja 150150-tonnari Lyhty Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 150 000 tai 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 32 100-tonnarit Haralan Berit Nasta Nekku Omena Onikki Pamela Para Peppi ja Opelia Pisara Pulmu Omistaja Marja-Liisa ja Ari Tenhunen Paikkakunta Kiuruvesi Kuortti Mty Aki Kylliäinen Sanna ja Juha Kangas Taneli Pajunen Arja Heino Mty Eero ja Ville Jussila Pauli Kohvakka Merja ja Mauri Kaappola Sulo Putkonen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Ikaalinen Savitaipale Joutsa Mikkeli Hollola Kouvola Kangasniemi Kauhajoki Iisalmi Mäntsälä Luppa näyttää nuoremmille mallia kintavaunulla ja varastoidaan laakasiiloihin. Lyhty on Tenhusen karjan kiistaton valtias. Lehmä saa rauhassa kulkea laitumella ja se on isäntäväen mukaan helppohoitoinen persoona. Ruokinnasta isäntä Ari toteaa, että yksinkertainen on usein paras ratkaisu. Tenhusen karjalle omavilja ja Aminomaituri Pro toimivat erinomaisesti, ja tulokset kertovat ruokinnan onnistumisesta. – 150 000 maitokilon saavuttamiseen tarvitaan hyvää karjaonnea sekä kestävää rakennetta lehmillä, mihin jalostustyöllä on pyritty vuosien saatossa, Marja-Liisa pohtii tyytyväisenä Lyhdyn saavutusta. Teksti: Tapani Vartiainen Kertaalleen Varsinais-Suomen kauneimmaksi valitulla maitotiellä Heisalan saaressa Paraisilla asustaa Sonja ja Andreas Johanssonin navetassa Luppa 150-tonnari. 11 kertaa poikinut Luppa on synnyttänyt karjaan neljä lehmävasikkaa, joista kaksi lypsää karjassa edelleen. Lisäksi Luppa on sekä sonnin emä että sonnin emänemä. Tänä kesänä Luppa siirtyi tilan muun karjan mukana uuteen aikakauteen, kun Johanssonit siirtyivät asemalypsystä automaattilypsyyn. Jotakin 150-tonnarin luonteesta kertoo jo se, että monet nuoremmista lehmistä vierastelivat ensi alkuun uutta lypsyrobottia, mutta Luppa hoksasi heti, mistä on kysymys ja meni robottiin sen enempää tuuppimatta. Automaattilypsyyn siirtymisen jälkeen myös ruokinta muuttui hieman. Kioskilta aiemmin saadun erillisruokinnan sijasta lehmät saavat ruokintapöydältä apetta, jossa säilörehun lisäksi on Raision täysrehu ja Raimix Rouhe. Robotilta lehmät saavat houkutusrehuna Robo-Maituria. Teksti: Kirsi Mäenpää -tonnareita 100-tonnari Pumpuli Raili Rapsodia Rimpula Rose Rusina Rusotar Ruusu Ruusunen Rypäle Summa Omistaja Ulla ja Seppo Riihimäki Maarit ja Antti Kerkelä Mty Jarkko ja Jari Pirinen Pauliina Pippuri ja Vesa Lång Tuula ja Erkki Laitinen Erkki ja Matti Turunen Uudispiha Mty Vuokko ja Esko Kulju Marko Huttunen Johanna ja Jarkko Salonen Liisa Myllylä ja Eero Mikkonen Paikkakunta Hämeenlinna Kemijärvi Iitti Hartola Kiuruvesi Lieksa Sonkajärvi Tornio Kiuruvesi Hausjärvi Haapajärvi 33 SIIPI AGRO makasiini • 4/12 Vehnän laatu ja käyttö lihasiipikarjan ruokinnassa Uusi satovuosi on alkanut. Viljan käyttö siipikarjan ruokinnassa vaatii jälleen päivitystä. Viljan laatu eroaa viimevuotisesta sen verran, että se täytyy ottaa huomioon ruokintasuosituksia tehdessä. TEKSTI Marja Hongisto Hehtolitrapainot ovat pääsääntöisesti korkeampia ja valkuaistasot matalampia kuin viime vuonna. Sateisesta syksystä johtuen myös homeinen vilja saattaa aiheuttaa jonkin verran ongelmia. Vehnä on määrällisesti tärkein viljalaji siipikarjalle johtuen lihasiipikarjasta. Mutta muniville kanoille ohra ja kaura ovat pääviljalajit. Pirkanmaalla paras vehnä Kevätvehnän keskihehtolitrapaino, 80,7 kiloa, on sama kuin vuosi sitten. Syysvehnä on noin puoli kiloa painavampaa viime vuoteen verrattuna. Lihasiipikarjan päätuotantoalueilla Varsinais-Suomessa hehtolitrapaino on vajaan kilon korkeampi (81,3/80,6) ja Satakunnassa jopa 1,5 kiloa korkeampi kuin viime vuonna (81,6/80,1). Suurin ero hehtolitrapainossa on kuitenkin Pirkanmaalla. Tämän vuoden kevätvehnä on peräti kolme kiloa painavampaa kuin vuosi sitten (82,9/79,9). Pohjanmaalla poikkeuksellisesti painot ovat jopa hieman alempia kuin vuosi sitten (80,2/80,7). Korkeammat hehtolitrapainot tarkoittavat sitä, että tärkkelystä eli energiaa on tämän syksyn viljoissa enemmän kuin viime vuonna. 34 Valkuainen selvästi alempi Suurin ero viljan laadussa on valkuaispitoisuuksissa. Ne ovat selvästi alemmat kuin vuosi sitten. Suurimmillaan ero on Pirkanmaalla, 2,4 prosenttiyksikköä. Tämä on tietysti loogista, kun tärkkelyspitoisuus (hehtolitrapaino) nousee, niin valkuaispitoisuus laskee. Pienin valkuaistason lasku on Pohjanmaalla, jossa se on vain yksi prosenttiyksikkö. VarsinaisSuomessa lasku on kaksi ja Satakunnassa 1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuoden korkeat valkuaistasot olivat ehkä liiankin korkeita broilereille. Vehnän valkuaispitoisuuden noustessa niin sanotun varastovalkuaisen osuus valkuaisesta nousee. Tämän valkuaisen aminohappokoostumus ei ole kasvun kannalta optimaalinen. Tällöin linnun täytyy poistaa turha valkuainen elimistöstään. Tämä kuluttaa energiaa ja lisää veden juontia. Märän kesän takia kuiviketurpeen saanti on erittäin vaikeaa, ja turpeen vedensitomiskyky on normaalia huonompi. Talven suurimpia haasteita varsinkin lihasiipikarjapuolella on pehkun pitäminen hyvässä kunnossa. Tähän tilanteeseen vehnän matalam- pi valkuaispitoisuus on itse asiassa hyvä asia. Rikkapitoisuus pienempi Viime satokautena jonkin verran ongelmia broilereille aiheuttivat vehnän suuret rikkasiemenpitoisuudet. Rikkasiemenet kertyivät lihasmahaan ja heikensivät broilereiden kasvua. Tänä vuonna näyttäisi siltä, että pitoisuudet ovat alentuneet. Muutokset ruokintasuosituksiin Broilereiden viljaruokinnassa ei ole tarvetta suuriin muutoksiin. Viljojen käyttöprosentit voivat olla tuoteselosteissa ilmoitetuissa rajoissa, mutta ylilyönteihin ei kannata sortua. Viljarehujen kokonaisvalkuaistasoja ei ole nostettu, mutta valkuaisen laatua on parannettu puhtailla aminohapoilla. Tällä pystytään kompensoimaan viljojen alhaisempia valkuaistasoja. Tällä on vaikutusta myös pehkun laatuun, kun vedenjuonti pysyy kurissa. Munivan kanan ruokintasuositukset Munivalle kanalle täytyy tehdä suurempia muutoksia ruokintasuosituksiin kuin lihasiipikarjalle. Tämä johtuu siitä, että viljan käyttöprosentit ovat eri tasolla. Kun broilereille käytetään viljaa noin 20 prosenttia koko rehumäärästä, niin munivilla kanoilla viljaprosentti on 70 prosentin tasolla. Suurin ero viime vuoteen verrattuna on kauran ja ohran huomattavasti korkeammat hehtolitrapainot. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kaura on neljä kiloa painavampaa (59/55), mutta Pohjanmaalla vain vajaa kaksi kiloa (57,7/56,0). Kotisekoitukseen saa tällä satokaudella enemmän energiaa, ja se näkyy parempana rehuhyötysuhteena. Valkuaispitoisuuksissa ero on noin yksi prosenttiyksikkö sekä kauralla että ohralla. Käytännössä tämä merkitsee, että tiivistettä on käytettävä 1,5 prosenttiyksikköä enemmän valkuaispitoisuuden pitämiseksi ennallaan. Varsinkin munintakauden alussa on kiinnitettävä huomiota rehun riittävään valkuaistasoon, jotta munintaanlähtö onnistuu eikä kanalle aiheudu turhaa stressiä muutenkin herkässä vaiheessa. Kanahavaintoja-kirja on valmistunut Lokakuussa 2012 on vihdoin ilmestynyt suomenkielinen Kanahavaintojakirja, joka on käännös alkuperältään hollantilaisesta opaskirjasta. Kirjaa on jo käännetty mm. englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Oppaan ovat kirjoittaneet yhteistyössä siipikarjatutkijat Monique Bestman ja Marko Ruis sekä eläinlääkäri Jos Heijmans ja käytännön neuvontatyötä tekevä Koos van Middelkoop. Suomeksi sen on kääntänyt Päivi Heikkilä. Kirjassa on käsitelty niin munivia kanoja kuin broilereitakin; koko lintujen elinkaari untuvikosta tuotannon loppuun, hyvinvointia ja terveyttä painottaen. Kirjan hinta on 40 euroa + lähetyskulut. Tilaa omasi ensimmäisten joukossa Siipikarjaliitosta, puh. 03 438 4737 tai sähköpostitse: siipikarjaliitto@siipi.net. KANAHAVA INTOJ KÄ YT ÄN NÖ NL ÄH EIN EN OPAS SII PIK AR JA NP ITO ON , JO SS A LIN TU PÄ ÄO A SA SS A 35 SIIPI AGRO makasiini • 4/12 KIVEnnÄISTEn kiehtova maailma Kivennäisaineet ovat alkuaineita, jotka jäävät tuhkaan, kun rehu poltetaan. Välttämättömiä kivennäisaineita ovat ne, jotka eläimen tulee saada rehusta aineenvaihdunnan pysymiseksi normaalina. Myös juomavedestä voidaan saada pieni osa kivennäisaineista. TEKSTI Marja Hongisto Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin ja hivenaineisiin sen mukaan, kuinka suuria määriä elimistö niitä tarvitsee. Monet välttämättömät kivennäisaineet voivat muuttua hyödyllisistä haitallisiksi, jos niitä joutuu elimistöön liian suuria määriä. Kivennäisillä kolmenlaisia tehtäviä Elimistö käyttää kivennäisaineita kolmenlaisiin tehtäviin: 1. kudosten rakennusaineiksi (kalsium, fosfori, magnesium ja rikki) 2. kudosten ja kudosnesteen osmoottisen paineen (solujännitteen) ja kalvojen läpäisevyyden säätelyyn (natrium, kalium, kloridi, kalsium ja magnesium) 36 3. katalysaattoreiksi entsyymi- ja hormonisäätelyyn (rauta, kupari, sinkki, mangaani, koboltti, molybdeeni ja seleeni) Tunnetuimpia kivennäisaineita elimistössä ovat luuston kalsium ja fosfori, hemoglobiinin rauta ja kilpirauhashormonin jodi. Alkuperällä merkitystä käyttökelpoisuuteen Kivennäisaineen alkuperällä on merkitystä sen käyttökelpoisuuteen ja siihen, miten paljon niitä poistuu ulosteiden mukana. Valitsemalla kivennäisaineita, joiden käyttökelpoisuus eläimillä on mahdollisimman hyvä, edesautetaan eläinten terveyttä, hyvinvointia ja parempia tuotanto- tuloksia. EU:ssa saa käyttää vain hivenaineyhdisteitä, jotka on hyväksytty lisäainedirektiivissä. Monille hivenaineille on määritetty maksimimäärä, jonka eläimille saa antaa. Tällä hetkellä hivenaineet on hyväksytty vain rehun mukana annettaviksi, joten juomaveden mukana niitä ei saa antaa toistaiseksi. Useimmat hivenaineista sulfaattimuodossa Rehuun lisättäviä hivenaineita ovat: kupari, sinkki, mangaani, natrium, kloridi, rauta, jodi ja seleeni. Osa hivenaineista lisätään orgaanisessa muodossa, esimerkiksi seleeni on luultavasti yleisin orgaaninen hiven- aine Suomessa rehuseoksissa. Suomen maaperä on seleeniköyhää, joten hyvälaatuinen seleenilähde on tärkeä. Hivenaineet ovat yleensä kahta eri olomuotoa, oksidi- tai sulfaattimuotoa. Sulfaattimuoto on yleensä paremmin hyväksikäytettävä kuin oksidimuoto, mutta hinnallisesti sulfaattimuoto on kalliimpaa. Tämän takia hivenaineista mangaani ja sinkki, joita lisätään hivenaineista eniten, ovat monesti lisätty rehuihin oksidimuodossa. Rehujen ravitsemuksellista laatua voidaan parantaa vaihtamalla oksidimuotoiset hivenaineet sulfaattimuotoisiksi. Mangaani 1930-luvulla löydettiin siipikarjalla mangaanin puutteesta johtuva sairaus: peroosi eli akillesjänteen luiskahdus pois paikoiltaan. Tuon löydön jälkeen mangaania on lisätty siipikarjan rehuihin rutiininomaisesti. Korkeatuottoisella siipikarjalla mangaanin merkitys on kuitenkin lisääntynyt jalostuksen myötä. Mangaani osallistuu kalsiumin aineenvaihduntaan ja täten luuston kehitykseen. Kalsiumin kautta mangaanilla on vaikutusta munantuotantoon ja munankuoren laatuun. Se osallistuu myös veren hyytymiseen ja rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Mangaani suojaa soluja vapaiden radikaalien hyökkäykseltä. Lisäksi kanojen ja kukkojen lisääntymisjärjestelmät tarvitsevat mangaania. UUSIA TUULIA munivan kanan rehumyynnissä Tänä syksynä Raisioagron kanarehujen myynti on kokenut henkilömuutoksia Piia Hännisen jäätyä äityslomalle lokakuun alussa. Tapion Luhtalan kanssa saimme yhteiseksi työpariksemme Oona Koivusen. Hän on siipiryhmässämme Piian mammaloman ajan. Oona on valmistunut agrologiksi Mustialasta kaksi vuotta sitten ja on ehtinyt toimia puolitoista vuotta Raisioagrolla nautarehujen myynnissä. Itse jätin vanhat tehtäväni Oonalle ja siirryin uuteen jännittävään ympäristöön Asiakkaat ovat minulle tuttuja, sillä olenhan ehtinyt olla kahdeksan vuotta Raisiolla töissä siipikarjan rehuissa. Eikä tiloilla käynti ole vierasta, sillä olen kulkenut myös Piian matkassa. On mukavaa käydä erilaisissa kanaloissa ja tutkia eri-ikäisten kanojen elämää. Ensimmäiselle punnituskäynnille tulen mieluiten, kun kanat ovat olleet jo viikon uudessa kodissaan ja tottuneet tilaan sekä oppineet ruoka- ja juomapaikat. Punnitsemalla voimme seurata kanan kehitystä. Varsinkin alussa, kun kana vielä kasvaa ja muninta nousee, kannattaa seurantaan panostaa Punnitustulosten kanssa kirjataan ylös myös munintaprosentti ja munanpaino. Lisäksi syöntimäärät ja ruokintakerrat kertovat paljon kanojen elämästä. Kaiken kerätyn tiedon pohjalta pystymme yhdessä isäntäväen kanssa säätämään ruokintaa ja erityisesti kotoisessa ruokinnassa rehun laatua toivottujen tuotantotulosten saavuttamiseksi. Mukavaa joulunodotusta kaikille. Tavataan tilakäynneillä! Terttu Koskela P.S. Oona Koivunen vastaa numeroon 044 782 1264, joka oli aiemmin minun numeroni. Nykyisin minut tavoittaa aiemmin Piialle kuuluneesta numerosta 050 556 4870. Sinkki Sinkin tehtävät elimistössä ovat hyvin moninaiset. Se osallistuu monien entsyymien toimintaan. Sillä on vaikutusta luun ja ruston muodostukseen ja kehitykseen, sukupuolikehitykseen ja lisääntymiseen, höyhennykseen, ihotulehduksiin ja munankuoren laatuun. Sinkin erittäin suuresta merkityksestä johtuen sitä lisätään monien kotieläinten rehuihin myös orgaanisessa muodossa. Tällaisia eläimiä ovat erityisesti jälkeläisten tuotantoon käytettävät eläimet. Siipikarjapuolella emobroilerit ja kalkkunat ovat sellaisia, joille osa sinkistä kannattaa antaa sulfaattimuodon lisäksi orgaanisessa muodossa. 37 SIKA AGRO makasiini • 4/12 TIINEET EMAKOT ryhmiin vuonna 2013 Vuoden 2013 alusta lähtien EU-direktiivin mukaan tiineitä emakoita on pidettävä ryhmässä neljän viikon kuluttua siemennyksestä, kunnes aikaa oletettuun porsimiseen on yksi viikko. Tavallisesti, kun emakot saatetaan yhteen, alkaa kinastelu ryhmän hierarkiasta. Tämä aiheuttaa stressiä eikä vammoiltakaan säästytä. TEKSTI JA KUVA Päivi Volanto Emakot muodostavat ryhmässä hierarkian. Arvoasteikon alapäähän sijoittuvat pienet, nuoret, laihat tai heikot kuten esimerkiksi ontuvat emakot. Ryhmiä muodostettaessa kannattaa huomioida emakoiden aggressiivinen käyttäytyminen toisiaan kohtaan. Omat ryhmät tulisi tehdä ensikoille, laihoille, normaaleille ja isoille emakoille. Ryhmän kokoonpanoa ei tulisi muuttaa sen jälkeen, kun hierarkia on muodostunut. Emakoiden nahistelu aiheuttaa usein sorkkavaurioita. Hoitamattomana eläimelle kehittyy pahimmassa tapauksessa pysyvä jalkavamma, jonka vuoksi se joudutaan poistamaan. Ensikoiden ruokinnassa kasvatuskaudella pitää tähdätä luuston kestävyyteen, sillä emakoiden jalat joutuvat koetukselle enemmän, kun eläimet pääsevät liikkumaan tiineyskaudella. Huonojalkaiset ensikot kannattaa poistaa ajoissa, jos eläinmäärää sen sallii. 38 Ruokinnalla vaikutusta käyttäytymiseen Emakot ovat rauhallisempia, kun ryhmä muodostetaan ruokailun jälkeen. Tosin siirto voi viedä enemmän aikaa, koska täydellä vatsalla eläimet eivät liiku kovin reippaasti. Käytösongelmia ja stressiä voidaan vähentää antamalla emakoille täyttävää tiineysrehua, jolloin emakko tuntee itsensä kylläiseksi pienilläkin rehumäärillä. Kun tiineysrehu sisältää fermentoituvaa kuitua, näläntunne pysyy pitkään poissa ja eläimet ovat rauhallisia. Oljen tai heinän saaminen erillisestä ruokintahäkistä antaa emakoille tekemistä ja vatsantäytettä. Eläimille pitää olla myös aina puhdasta vettä saatavilla. EU-direktiivin toteutumisaikataulua Tanskassa arvioidaan, että tiloilla emakoiden pitäminen ryhmissä tiineyskaudella toteutuu heti vuoden 2013 alussa. Osa tiloista jättää investoimatta ja ne lopettavat, mikä aiheuttaa noin viiden prosentin alenemisen emakoiden määrässä. Ranskalaiset eivät osaa sanoa tarkkoja lukuja, mutta arvio on että 50 prosenttia emakkotiloista ei ehdi tekemään tarvittavia muutoksia ensi vuoden alkuun mennessä. Saksassa arvioidaan, että 80 prosenttia emakkotiloista on valmiina kuluvan vuoden lopulla. Muutoksia on tekemättä pienillä tiloilla, ja osa niistä lopettaa tai aloittaa lihasikojen pitämisen. Hollannissa arvioidaan, että yli 90 prosenttia emakkotiloista on valmiina uuden vuoden alussa ja osa pienistä tiloista lopettaa emakoiden pidon. Suomessa suurimman osan tiloista odotetaan olevan valmiina vuoden 2012 lopussa, mutta pienten tilojen kohdalla voi olla viivettä. PAAVON NIKSINURKKA Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia. Vastasyntyneelle porsaalle lämpöä Tällä kertaa niksinurkassa pyritään ehkäisemään syntyneiden porsaiden jäähtymistä. Talvipakkasten tullessa on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä lämmöstä porsimisen yhteydessä. Syntyessä porsaiden ruumiinlämpö on noin 39 astetta. Synnyttyään porsas on märkä, ja kun eläin alkaa kuivua, se myös jäähtyy voimakkaasti. Tästä syystä vastasyntyneen porsaan lisälämmön tarve on moninkertainen verrattuna esimerkiksi kaksi viikkoa vanhaan porsaaseen. Syntymän jälkeen jäähtyessään porsas menettää energiaa, jota se kipeästi tarvitsee ternimaidon hankkimiseen. Jokainen asteen kymmenys vähentää energiavarantoa. Lämmön laskiessa muutamia asteita porsas menettää suuntavaistonsa ja hortoilee sinne tänne ja lopuksi vain hytisee paikallaan. Mikäli osaston lämpötila on vain noin 20 astetta, ja porsaat syntyvät metallisen ritilän päälle, on tilanne lähes pahin mahdollinen. da parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta porsas selviäisi itse riittävän voimakkaana nisälle. Mikäli emakon taakse laitetaan niin sanottu porsimismatto, saadaan veto ritilästä estettyä ja kylmä ritilä saadaan eristettyä. Tähän tarkoitukseen myydään rullatavarana kierrätyskankaasta valmistettua liinaa. Rulla voidaan laittaa telineeseen esimerkiksi porsitusosaston seinään. Myös samasta materiaalista valmistettu puhdistusliina käy tähän tarkoitukseen. Jotkut käyttävät eristämiseen sanomalehtiä. Sanomalehden huono puoli on se, että se vettyy viimeistään silloin, kun jälkeiset tulevat sanomalehden päälle. Sanomalehti on tietysti siinä vaiheessa tehnyt tehtävänsä, mutta sen siivoaminen ei ole kovin kätevää. Lisäksi sanomalehti tarrautuu kiinni varsinkin valurautaritilään. Jotta hieman kylmettynyt porsas ei ajaudu takanurkkaan hytisemään, oli eräällä tilalla ongelma ratkaistu niin, että karsinan taakse oli pingotettu taipuisa levy, jolloin takaosa oli puolipyöreä. Näin karsinan takaosassa ei ollut kulmia lainkaan. Lisäämällä lämpölamppu porsimisen ajaksi saadaan merkittävästi vähennettyä porsaan lämpöhukkaa. Lamppu pitää muistaa poistaa tai siirtää sivulle heti, kun porsiminen on ohi, jotta porsaat eivät ota karsinan takaosaa makuupaikaksi. Sopiva teho emakon takana on kenties 150 wattia ja kulmauksessa 250 wattia Mikäli makuualueella on lattialämmitys ja katos, niin porsimisen jälkeen voidaan laskea lämmitystehoa nopeasti. Normaalisti lampun teho puolitetaan jo viimeistään tasauksen yhteydessä, ja muutaman päivän päästä voidaan lamppu ottaa kokonaan pois. Mitä mahdollisuuksia meillä on? Isommissa osastoiduissa sikaloissa on mahdollista nostaa osaston lämpötilaa porsimisten ajaksi, mikä osaltaan auttaa tilanteeseen. Koska porsaalle sopiva lämpötila on ensimmäisinä elintunteina selvästi yli 30 astetta, niin käytännössä osaston lämmöllä ei voi tehdä kovin paljon. Porsimisten valvonta, jossa porsaat kuivataan ja siirretään lämpölampun alle heti synnyttyään, auttaa asiaa merkittävästi. Mikäli porsimisia ei käynnistetä, on porsimisten valvonta yleensä satunnaista. Silloin pitää luo- < Porsimismaton avulla saadaan eristettyä kylmä ritilä. Kun porsiminen on ohi, voidaan lämmitystehoa laskea. 39 SIKA AGRO makasiini • 4/12 Alkuräjähdyksestä uusien porsaiden syntymään Uusi porsas sisaruksineen saa alkunsa, kun siittiö hedelmöittää emakon munasarjan munarakkulasta vapautuvat munasolut. Munasarjat alkavat tuottaa munasoluja, kun ensikko saavuttaa noin viiden, kuuden kuukauden iän. Munasoluja vapautuu ensimmäisessä kiimassa vähemmän kuin toisessa ja kolmannessa. Jos sikalanhoitaja haluaa ensikoiden tiinehtyvän hyvin ja siemennyksen tuloksena hyvänkokoisen pahnueen, hän seuraa ensikoiden kiimojen alkamista ja kiimakiertoa ja ajoittaa ensimmäisen tiineytyksen vasta toiseen, mieluummin kolmanteen kiimaan. Toki lisäkriteerejä ovat ensikon ikä ja riittävä koko. Kun ensikkoa ei siemennetä liian varhain, nuori äiti saa aikaa myös omaan kehitykseensä ja kasvuunsa. Se voi olla elintärkeää niin syntyville porsaille kuin emakon jatkoelämällekin. Hedelmöittyminen tapahtuu munatorvessa, jonne siittiöt ovat uineet ryhmänä, parhaimmillaan kohdun lihaksiston aaltomaisen liikkeen avustamana. Tyypillisesti munasoluja vapautuu enemmän kuin niitä hedelmöittyy. Hedelmöittyneet munasolut lähtevät jatkamaan matkaa kohdun sarviin. Perillä ne ovat hedelmöittymisestä lukien kolmantena päivänä. 40 Uusien porsaiden syntymää edeltää monta vaihetta, joissa kaikissa on omat karikkonsa. Emakon tiinehtyminen, sikiöiden kehitys ja koko tiineysaika vaativat tarkkaa suunnitelmallisuutta emakoiden hoidossa. Katri Kaaro ELL TEKSTI Katri Kaaro Sikiönkehityksen alkuvaihe tärkeä Seuraavan viikon aikana alkiot alkavat kiinnittyä kohtuun. Jos alkioita on vähän, tiineys ei jatku, vaan emakko uusii. Alkioiden kiinnittyminen kohtuun johtaa istukan muodostumiseen. Alkion ja myöhemmin sikiön elämä ja kehitys ovat tyystin riippuvaiset istukasta, sillä sen kautta sikiö saa kaikki tarvitsemansa rakennuspalikat ja elämälle niin tärkeän hapen. Alkutiineydessä ruokintaa ei kannata rajoittaa liikaa, jotta istukat kehittyisivät hyvin. Kuitenkaan kaikki hedelmöittyneet munasolut eivät välttämättä saa paikkaa kohdussa, sillä kohdun kapasiteetti on rajallinen. Kiinnittymisen jälkeen sikiössä tapahtuu uskomaton kehitys ja vähitellen se alkaa muistuttaa porsasta. Sikiön kasvu on voimakkaimmillaan lopputiineydessä. Jos sikalan emakoille syntyy kovin paljon pienenpieniä porsaita, kannattaa käydä läpi tiineysajan ruokinta. Kun siemennämme emakon, emme tiedä tarkkaa hedelmöittymishetkeä, mutta siemennyksestä porsimiseen kuluu tavallisimmin 115-116 päivää. Emakon tiinehtymistä, sikiön kehitystä ja koko tiineysaikaa uhkaavat muutamat sudenkuopat, joista osa on meidän ihmisten kaivamia. Alussa mainitsin jo ensikkoa koskevat toivomukset: riittävä koko, ikä ja toivottavasti vähintään kolmas kiima. Tiedosta kiimaan tulon vaatimukset Porsinut, vierotettava emakko on sikäli mukava kaveri, että jos sillä on kaikki asiat hyvin, vierotusta seuraa kiima viikon sisällä. Mikäli emakko on laihtunut syystä tai toisesta, sen kiimaan tulo voi viivästyä päiviä tai jopa pari viikkoa. Ruokinnasta ja emakon terveydestä huolehtimalla voidaan vaikuttaa vierotuskiimaan. Jos emakon energiatase on alhainen, on mahdollista, että se tulee vierotuskiimaan, mutta munasoluja vapautuu vähän. Kuten edellä mainitsin, vähäinen alkioiden määrä johtaa kiiman uusimiseen. Vierotuksen jälkeen käytetään yleisesti kiihotusruokintaa, jotta munasoluja vapautuisi runsaasti. Siemennyksen ajoitus on tärkeä. Selvässä seisontakiimassa oleva emakko kertoo sopivan siemennysajan, joka eri sikaloissa voi olla erilainen ilman, että tuotannon hedelmällisyysluvut erityisesti poikkeavat toisistaan. Hyvin yleistä on, että emakot ovat siemennettävissä 4–5 päivän kuluttua vierotuksesta. Stressittömyys tärkeää Siemennystapahtuman aikaan emakkoa ei saa suututtaa tai säikäyttää, koska siittiöt siirtyvät kohdussa osittain kohdun lihaksiston liikkeiden avustamana. Lihaksien supistumiseen vaikuttaa oksitosiini-hormoni, jonka vaikutuksen estää ”pakohormoni” eli adrenaliini. Tavallista on, että emakot siemennetään siemennyshäkeissä ja päästetään vapaaksi vasta tiineystarkastuksen jälkeen. Näin halutaan varmistaa, etteivät emakoiden riidat, tappelut ja niiden aiheuttama stressi aiheuta tiineyden varhaista keskeytymistä. Jos emakot on päästettävä vapaaksi aiemmin, paras ajankohta on neljä vuorokautta siemennyksestä. Tiineysaikana emakko voi sairastua, jolloin esimerkiksi korkea kuume voi aiheuttaa luomisen. Kohdussa sikiöitä voivat infektoida parvo- ja sirkovirus. Parvovirusta vastaan ensikot ja emakot rokotetaan rutiinisti. Emakoiden sirkorokotukset ovat vielä tällä hetkellä tilakohtaisia toimenpiteitä. Yleisesti ottaen emakoiden stressiä kannattaa ennaltaehkäistä kaikissa tiineysvaiheissa, jotta emakko pysyisi terveenä ja kehittäsi hyvin vastaaineita ternimaitoon. 41 SIKA AGRO makasiini • 4/12 Kinkku tekee sikahyvän joulun Hanki kotimainen kin kku ajoissa, ettet jää ilma n! Jouluun valmistautuminen alkaa jo joulukuun alussa, ja jotkut aloittavat jo ennenkin. Tämän odotetun juhlan yksi tärkeimpiä perinteitä on jo vuosikausia ollut kinkku, joulupöydän kruunaamaton herkku. TEKSTI Pauliina Seikola I KUVAT Marjo Keskikastari ja HK Ruokatalo Joulupöydän tärkeimpiä ostoksia on kinkku. Kyseistä herkkua on löytynyt joulupöydästä jo 1950-luvulta lähtien. Perinteisesti harmaasuolattu kinkku paistetaan valmiiksi jouluateriaa edeltävänä yönä, tosin siinäkin on muodostunut erilaisia tapoja riippuen siitä, jaksaako paistaja valvoa koko yön miettien kinkun lämpötilaa. Kalkkunakin on vakiinnuttanut paikkansa 42 jouluruokana, mutta kinkku pitää silti asemansa. Luuton tai luullinen kinkku - se on mielipidekysymys, kumpi jouluaterialta löytyy. Rypsipohjaisilla rehuilla makua Vaikka jouluun liittyy vahvoja perinteitä, niin kinkkuakin halutaan muokata nykypäivän muotoon. Raisioagro ja HK Ruokatalo kehittivät uuden ruo- kintakonseptin, jonka avulla sianlihan rasva pystytään muuttamaan ravitsemussuosituksien mukaiseksi, kun käytetään sikojen ruokinnassa rypsiöljyä. Vuonna 2011 HK lanseerasi markkinoille Rypsiporsas®-tuotteet. Rypsiporsas®-kinkku on tästä hyvä esimerkki. Osa tiloista käyttää ruokinnassa rypsipohjaisia rehuja, jolloin lihaan saadaan erilainen koostumus Rypsiporsas®-joulukinkun valmistus ja maku. Ruokinnan suunnitteluun ja rehumäärien analysointiin käytetään aikaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Rypsiporsas®-joulukinkun rasvan laatu on ravitsemussuositusten mukainen. Sen rasvasta alle 1/3 on kovaa rasvaa. Tämän vuoksi pellille irronnut rasva ei jähmety samalla tavoin kuin tavallisessa kinkussa. Rypsiporsas®-joulukinkku on myös omega-3-rasvahappojen lähde. Esimerkiksi 150 grammasta Rypsiporsas®-joulukinkkua saa omega-3rasvahappoja noin puolet päivän tarpeesta. Kotimaisuus painaa vaakakupissa Kauppojen lihatiskiltä ja pakastealtaista löytyy kotimaisen lihan lisäksi myös ulkomaista lihaa. Joka joulu kaupat mainostavat tanskalaista kinkkua. Koska jouluun ruokiin ja niiden laatuun ollaan muutenkin valmiita panostamaan, on hyvä pohtia, minkälaista kinkkua joulupöydässä tarjoillaan. Kotimaisesta kinkusta tiedämme, että se on kasvatettu laillisesti ja direktiivien vaatimusten mukaan. Sulatus Ota Rypsiporsas®-pakastekinkku ajoissa sulamaan kylmiöön tai jääkaappiin. Sulata kinkku pakkauksessaan. Sulamisajat kylmiössä tai muussa kylmässä tilassa: – iso, noin kymmenen kilon kinkku 3–5 vuorokautta – noin kuuden kilon kinkku 2–3 vuorokautta – juhlakinkku ja kinkkurulla noin 1–2 vuorokautta Nosta kinkku muutama tunti ennen paistamista huoneenlämpöön. Ihanteellisinta on, jos kinkun sisälämpötila on noin +10 astetta uuniin laitettaessa. Paistolämpötilat Suositeltava paistolämpötila isoille kinkuille on noin 100–125 astetta, alle kolmen kilon kinkun voi paistaa 150 asteessa. Rypsiporsas®-joulukinkun paisto-ohje Laita huoneenlämpöinen kinkku uunipellille. Kaada pellin pohjalle noin yksi senttimetri vettä. Voit valella kinkkua vedellä myös paiston aikana. Jos käytät paistopussia, niin vettä ei tarvita. Leikkaa paistopussin ylin kulma auki. Työnnä paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan, mutta ei luuhun asti. Paista noin 125 asteessa. Jos haluat kinkusta mehevän, se kannattaa ottaa uunista 73-asteisena. Jos pidät ylikypsän kinkun mausta, anna sisälämpötilan nousta 78 asteeseen. Paistoaika on noin 70 minuuttia kinkkukiloa kohti. Kuorruttaminen Ennen kuorrutusta kinkun on syytä antaa levätä ja jäähtyä muutama tunti. Kuori kamara ja halutessasi myös rasva pois, sivele pinta sinapilla. Ripottele päälle korppujauhoja tai hapankorpuista tehtyä raastetta. Koristele neilikoilla. Ruskista kuorrutusta noin 15 minuutin ajan 225–250 asteessa. Anna jäähtyä. Lähde: HK Ruokatalo 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 4/12 Raisioagron verkkokauppa on henkilökohtainen ostoskanavasi Raisioagron verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Tiesitkö, että Raisioagron verkkokauppa on palvelukanava, jossa voit tehdä tilauksia omilla sopimushinnoillasi ja samoilla ehdoilla, jotka olet sopinut oman asiakkuusvastaavasi kanssa? Jos sinulla ei vielä ole kokemusta Raisioagron verkkokaupasta, nyt on sopiva hetki kokeilulle – uuden tilaajan edut ovat voimassa tämän vuoden loppuun saakka! Miksi tilaisin verkkokaupasta? 1. Henkilökohtaisten tunnusten avulla kirjaudut samaan tietokantaan, jota asiakkuusvastaavasi käyttävät, kun tilaat tuotteita heiltä. Saat siis tilattua rehut omilla sopimushinnoillasi ja toimitusehdoillasi. 2. Voit tilata verkkokaupasta rehut, nurmi-, viljan- ja öljykasvinsiemenet, muut tuotantopanokset ja -tarvikkeet sekä Neste Oilin polttonesteet. Valikoima laajenee kaiken aikaa. 3. Näet verkkokaupassa oman ostohistoriasi – palvelu on veloituksetta käytössäsi. 4. Verkkokaupasta saat enemmän tuotetietoa kuin Raisioagron julkisilta nettisivuilta www.raisioagro. com – esimerkiksi kaikkien rehujen tuoteselosteet ovat nähtävissä verkkokaupassa shop.raisioagro. com 5. Verkkokaupan etusivun linkistä pääset SMHI:n maataloussääpalveluun, josta näet kahdeksan vuorokauden yksityiskohtaisen ennusteen tarkkoine sade-, tuuli-, ilmankosteus- ja lämpötilaennusteineen. Palvelusta löydät myös ruiskutusja haihduntaennusteet sekä satolaskurin. 6. Tilaaminen on helppoa ja nopeaa. 7. Kauppa on aina auki, joten voit asioida juuri silloin, kun haluat. 44 Miten tilaan verkkokaupasta? Verkkokauppaa voivat käyttää kaikki Raisioagron suoralaskutusasiakkaat. • Pyydä käyttäjätunnus ja salasana asiakkuusvastaavaltasi tai sähköpostitse agroshop@raisio.com. Katso oma ostohistoriasi kirjautumalla verkkokauppaan! • Kirjaudu verkkokauppaan osoitteessa shop.raisioagro.com • Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. • Valitse tuotteet ostoskoriin. • Anna halutessasi ohjeita toimituspalvelulle ja kuljettajalle. • Valitse ”Laske hinta” ja ”Tilaa”. Osta verkkokaupasta – saat Raisioagron haalarit veloituksetta! Lähetämme kaikille verkkokaupassamme yli 300 euron tilauksen tehneille Raisioagron haalarit veloituksetta. Tutustumisetu on voimassa tilauksille, jotka on tehty 1.3.–31.12.2012 välisenä aikana. Etu koskee vain ensimmäistä verkkokauppatilausta. Saat haalarit postitse kotiisi I Skampanjan jälkeen. STUMyy – U T TU ääTT Toimi nopeasti ja P i! ETU ilaus het hyödynnä haalarietu! t e e t VÄLIPALA Makea aateloi joulun TEKSTI Pia nieminen I KUVAT Raisio Oyj Makeat herkut kuuluvat juhlaan. Raikas, kirpeän makea karpalolla täytetty ja kinuskilla kuorrutettu täytekakku maistuu joulun kahvipöydässä. Täytekakkupohjaan saat jouluista makua maustamalla pohjataikinan piparkakkumausteella. Pohjan voit leipoa hyvissä ajoin pakastimeen. Jouluna on lupa herkutella hyvillä mielin! KATSO LISää KAKKUOHJEITA www.raisionkeittokirja.fi Tutustu Raision uuteen keittokirjaan! Kinuskikuorrutettu karpalotäytekakku (10-12:lle) Pohja: 4 munaa 1½ dl sokeria 1½ dl Sunnuntai AnniHelena Kakkuvehnäjauhoja ½ dl perunajauhoja 1tl leivinjauhetta (1 rkl piparkakkumaustetta) Kostutus: 1½ dl punaista glögijuomaa Raision maistuvat ja monipuoliset reseptit löydät uudistuneesta nettikeittokirjasta osoitteesta www.raisionkeittokirja.fi. Palvelusta on helppo etsiä vinkkejä erilaisiin tilanteisiin ja ruokavalioihin. Kaikki reseptit ovat ammattilaisten kehittämiä ja testaamia. Reseptejä voi myös kommentoida ja suositella ystävilleen. Lisäksi palvelusta löytyvät resepteissä käytettyjen Elovena-, Sunnuntai-, Torino-, Nalle-, Nordic- ja Provenatuotteiden tuotetiedot. Tervetuloa tutustumaan! Vinkit: Kakkuvuoan voitelu ja jauhotus riippuvat kakkuvuoan materiaalista, joka vaikuttaa myös kakun paistoaikaan. Kun käytät silikonivuokaa, tutustu tarkkaan vuoan käyttöohjeisiin! Väliin: 4 dl 1½-2 dl 2 dl 1 prk 1 rkl karpaloita (200 g) sokeria kuohukermaa Sunnuntai Vanilja Rahkavalmistetta sokeria KinusKiKuorrutus 3 dl kuohukermaa 2 dl fariinisokeria 1 tl Sunnuntai Leivontamargariinia 1. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. 2. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi muna-sokerivaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasossa noin 30 minuuttia. Kumoa kypsä kakkupohja jäähtyneenä. 3. Soseuta karpalot sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Mausta sokerilla. Vatkaa täytettä varten kerma ja Sunnuntai Vanilja tasaiseksi. Mausta sokerilla. 4. Halkaise kakkupohja. Kostuta pohjalevy. Levitä päälle karpalosose ja kermaseos. Nosta toinen levy täytteen päälle ja kostuta levy. Peitä kakku kelmulla ja nosta kylmään maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi mielellään seuraavaan päivään. 5. Mittaa kuorrutusta varten kerma ja fariinisokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi. Keitä seosta miedolla lämmöllä välillä sekoittaen 15-20 minuuttia. Lisää margariini ja sekoita tasaiseksi. 6. Nosta kakku tarjoiluvadille. Laitan kakun reunojen alle leivinpaperisuikaleet estämään tarjoiluvadin likaantuminen. Kaada kinuski kakun päälle ja anna valua reunoille. Anna kinuskin jäähtyä. Poista leivinpaperisuikaleet. 7. Koristele kakku tomusokerissa pyöritetyillä karpaloilla. 45 UUTISET AGRO makasiini • 4/12 Raisioagron TILAUS-TOIMITUSRYTMI TEHOSTUU Olemme siirtyneet uuden tilaus-toimitusrytmin käyttöön marraskuussa 2012. Rehut toimitetaan tiloille aikaisintaan kahden päivän päästä tilauksesta. Toimitusajan voi sopia myös tietylle päivälle kuten ennenkin, mutta vieressä olevan toimitusrytmin ehdoilla. Muutoksella pyritään siihen, että rehut valmistetaan tuotantotehokkaasti pitkinä ajosarjoina ja kuljetukset hoidetaan suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti aikasäädösten puitteissa. Huomioithan, että joulukuussa on normaalia vähemmän toimituspäiviä, koska joulunpyhät osuvat arkipäiville. Mitä aikaisemmin tilaus on meidän järjestelmissämme, sitä varmemmin saat rehutoimituksen haluamallesi päivälle. Pekka Ahonen Tilaus jätetty Klo mennessä Lastaus aikaisintaan Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 11 11 11 11 11 Keskiviikko Torstai Perjantai Maanantai Tiistai MELLI-BOLUKSET varmistavat lehmien hivenaineiden saannin • Pitkävaikutteinen Melli-Bolus Umpi turvaa E-vitamiinin ja kaikkien umpilehmän tarvitsemien hivenaineiden saannin. Sopii myös luomulehmille. • Veren tyypillinen kalsiumtason lasku poikimisen aikaan voidaan ehkäistä Melli-kalsiumbolusten avulla. • Seleenin puutteessa lehmän vastustuskyky heikkenee, maidon solupitoisuus nousee ja tulehdusriski kasvaa. Melli-Bolus Seleenin hivenaineet vapautuvat hitaasti puolen vuoden aikana ja turvaavat näin karjan seleenin saannin. • Melli-Bolus Kasvu sopii sekä lypsylehmille, emolehmille että kasvaville hiehoille. Sen ravinteet vapautuvat tasaisesti kahdeksan kuukauden aikana. Tilaa lannoitteet MEILTÄ! Kysyntä kasvaa, varmista omat lannoitetoimituksesi kätevästi Raisioagrosta. Nyt saat Melli-Bolukset edullisemmin isoissa pakkauksissa: • Melli-Bolus Kasvu 74,-/20 kpl • Melli-Bolus Umpi 74,-/20 kpl • Melli-Bolus Seleeni 77,-/20 kpl • Melli-kalsiumbolus 69,-/16 kpl Hintoihin lisätään alv ja rahti. Raisioagron risteily 16.-18.1.2013 Raisioagron risteily Helsingistä Tukholmaan seilataan 16.–18.1.2013. Vielä mahdut mukaan risteilylle, tarkista tämän hetken hyttitilanne Matka-Vekasta , puh. 020 120 4851 (ma-pe klo 9–17) tai omalta asiakkuusvastaavaltasi. Lisätietoa risteilyn ohjelmasta löydät netistä www.raisioagro.com. yaran uudistuneesta lannoitevalikoimasta löytyy kaikkiin tarpeisiin sopivat lannoiteratkaisut. iPad arvottu > 46 Kaikkien Raisioagrosta Neste Oilin polttonesteitä 30.9.2012 mennessä tilanneiden kesken on arvottu uusi iPad. Arvonnassa onni suosi jalasjärveläistä Jari Filppulaa. Onnittelut! PALVELUKORTTI Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi. Puh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Marjo Keskikastari Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > nIMITYSUUTISIA Olen Teemu Pietilä, Raisioagron uusi, kentällä toimiva asiakkuusvastaava. Koulutukseltani olen maaseutuyrittäjä ja minulla vuosien kokemus maatalouden alalta. Tulen toimimaan Jussi Seppäsen työparina, alueenamme Keski-Pohjanmaa Kokkolasta alaspäin, Etelä-Pohjanmaan pohjoisia kuntia sekä pohjoisen KeskiSuomen kuntia. Ole yhteydessä, kun haluat tietoa ruokinnasta, rehuista tai muista tuotteistamme. gSM 040 827 3190, teemu.pietila@raisio.com Olen Jenny Henriksson, uusi asiakkuusvastaava Lounais- ja Länsi-Uudenmaan rannikkoseudulla. Kotoisin olen Turun saaristosta ja minulla on useamman vuoden kokemus myynti- ja asiakaspalvelutehtävistä. Olen palveluksessasi yhdessä Kirsi Mäenpään kanssa ja toimipaikkani on Raision toimipisteen konttori. Betjäning även på svenska! gSM 044 782 1353 jenny.henriksson@raisio.com Olen Marie Haavisto, Raisioagron uusi Olen Miina Tuominen, Pohjois-Karjalan asiakkuusvastaava. Olen kotoisin Kannukalueen nautatilojen asiakkuusvastaava. sesta lypsykarjatilalta, jolla olen työskenKotoisin olen Satakunnan Lapin kylästä nellyt ennen tätä työtehtävää. Aiempaan ja tällä hetkellä asun Kymenlaaksossa ja työkokemukseeni kuuluu myös asiakastyöskentelen Raisioagron Kouvolan toimipalvelutehtäviä. Toimin Tapani Vartiaisen pisteessä. Työn ohessa suoritan lopputyöparina Pohjois-Savon alueella ja minut metrejä agrologi AMK –tutkinnon parissa. tavoittaa Kokkolan myyntitoimistolta. Olen opiskeluissani keskittynyt kotiOta yhteyttä, kun rehutilaus on ajankoheläimiin ja intresseihini kuuluukin kotitainen tai kun tarvitset ruokintasuunniteleläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi, maa. Myös muita tuotantopanoksia ja –tarvikkeita voit tilata jossa eläinten tasapainoinen ruokinta esittää merkittävää kauttani. Olen palveluksessanne! osaa. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. kotieläinten gSM 044 781 8956, marie.haavisto@raisio.com hoitajana sekä maatalouslomittajana. Ota yhteyttä, kun tarvitset nautamaista palvelua! gSM 044 781 8917, miina.tuominen@raisio.com 47 MP2 Itella Oyj HYVÄ JOULUMIELI 2012 -KERÄYKSESSÄ MUKANA LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2013! Raisioagron väki kiittää kotieläintuottajia, viljelijöitä ja muita kumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna 2012. Raisio-konserni lahjoittaa joulumuistamisiin tarkoitetut varat Hyvä Joulumieli -keräykseen suomalaisten vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. www.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.
