lehti 3/12 - Logistiikan toimihenkilöt

logistiikan toimihenkilöiden ammattilehti
TULOKSEN
takaajat
3/2012
2
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Julkaisija:
Logistiikan toimihenkilöt ry
Asemamiehenkatu 4
00520 Helsinki
Puh. 09-613 231
Telefax 020 1130 201
Logistiikan toimihenkilöt ry on Erityisalojen
Toimihenkilöliitto ERTO:n jäsen
Päätoimittaja:
Marko Nurmi
Toimitusneuvosto:
Marko Nurmi
Ritva Väyrynen
Seppo Virtanen
Karo-Petteri Kuusisto
Leena Wickström
Maria Kivelä
Yhteystiedot:
Marko Nurmi, pj. 050 5602 650
Karo-Petteri Kuusisto,
toiminnanjohtaja 040 8342 473
Ilmestyminen ja levikki:
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa
Levikki noin 5000 kpl
23. vuosikerta
Logistiikan toimihenkilöiden
hallitus ja varajäsenet 2012
Marko Nurmi, puheenjohtaja
marko.nurmi(at)erto.fi
Anne Kivelä, varapuheenjohtaja
anne.kivela(at)erto.fi
Hallituksen varsinaiset jäsenet
Seppo Virtanen, sihteeri
seppo.virtanen(at)dhl.com
Päivi Tyrvänen
paivi.tyrvanen(at)dhl.com
Maria Kivelä
maria.kivela(at)erto.fi
Barbro Eriksson
barbro.eriksson(at)tallinksilja.com
Väinö Alho
vaino.alho(at)erto.fi
Marika Grönholm-Lakka
Hallituksen varajäsenet
Auli Porokka
Kirsi Mansikka
kirsi.mansikka(at)erto.fi
Tuula Virtanen
tuula.virtanen(at)fi.dsv.com
gunn-britt.krogars-ouaquif(at)erto.fi
kerstin.tuomela(at)fi.geodiswilson.com
Pekka Kortelainen
kpo.kortelainen(at)luukku.com
Mira Savola
mira.savola(at)erto.fi
Tarja Luostarinen
tarja.luostarinen(at)elisanet.fi
Piritta Strömmer
piritta.strommer(at)erto.fi
Tuula Parviainen
tuula.parviainen(at)kabus.fi
Johanna Daavittila
johanna.daavittila(at)erto.fi
Jaana Ahokainen
parjaana(at)gmail.com
Taitto:
Aallonmurtaja Ky
Jaakko Siika-aho
PL 18, 66501 Vähäkyrö
puh. 0400 704 392
sähköposti: r.planeetta@pp.inet.fi
www.aallonmurtaja.fi
ISSN 1797-6332
Sähköposti: marko.nurmi@erto.fi
anne.laine(at)dhl.com
Gunn-Britt Krogars-Ouaquif
marika.gronholm-lakka(at)pp.inet.fi
Kannen kuva: Juha Tuomi
Seuraava lehti ilmestyy 7.12.2012
Anne Laine
Tiina Ahola
tiina.ahola(at)pp2.inet.fi
Kerstin Tuomela
Ilmoitukset ja tilaukset:
Lehti lähetetään veloituksetta
Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsenille
ilman eri tilausta
Painopaikka: KTMP, Mustasaari
aporokka(at)agilitylogistics.com
Ritva Väyrynen
ritva.vayrynen(at)erto.fi
Marjatta Saalokari
marjatta.saalokari(at)gmail.com
Opiskelijajäsenyys on ilmainen
Työttömyyskassan puhelinpäivystys:
ma-pe 9.30-13.30
erto.tk@erto.fi
09-613 23 224
Työsuhdeneuvonta:
ma-pe 9.30-13.30
09-613 23 241
ERTOn opiskelijajäsenyys on ilmainen
ja kattaa kaikki jäsenedut. Opiskelijajäsen voi liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi jo opiskeluaikana.
Näin voit kerryttää työssäoloehtoasi eli oikeuttasi ansiosidonnaiseen
työttömyyspäivärahaan opiskelun
ohella tehdyillä töillä.
Kun valmistut
Kun olet valmistunut oppilaitoksesta ja
siirtynyt työelämään, voit liittyä sekä liiton että työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa: https://www.erto.fi/jasenhakemus
3
3/2012
pääkirjoitus
Arkista, mukavaa
Toimintaa
Oma ay-urani alkoi ihan tavallisesti paikallisella tasolla toimimisesta, KHT:n Satakunnan paikallistoimikunnassa. Jäseneksi olen
liittynyt 1.8.1981, joten kolmekymppisetkin on jo juhlittu. Paikallistoimikunnan tilaisuuksiin osallistuin jo 1980-luvulla. Olin hetken mukana paikallistoimikunnassakin. Tauon jälkeen tulin uudelleen mukaan toimintaan 1990- luvulla ja sillä tiellä olen vieläkin. Enkä voi sanoa, että katuisin.
Olen saanut hienoja kokemuksia sekä ihania uusia ystäviä eri
puolilta Suomea. Ay-toiminta vie kieltämättä vähän aikaa, mutta itsehän sen määrän voi päättää. Jos ay-asiat ja järjestötoiminta kiinnostaa ja mietit hiukankin mukaan tulemista, voin vilpittömästi suositella sitä.
Vuosien varrella eteen on tullut jos jonkunlaisia ongelmia. Kaikkiin niihin on kuitenkin löydetty ratkaisu joko tavalla tai toisella.
Tosin ratkaisut eivät aina välttämättä kaikkia miellytä. Joskus ei
ole olemassa oikeaa tapaa toimia. Päättäjäksi valitut käyttävät
kuitenkin sitä valtaa, mikä heille on annettu. Edunvalvonnan neuvottelutilanteissa kaikkia tyydyttävää ratkaisua on vaikea löytää,
jolloin tyytymättömiin ihmisiin törmää väistämättä. Raastaviin
päätöksiin on ollut pakko suostua, vaikka se olisi toisilta pois ja
toisille toisi lisäyksiä. Neuvotteluissa jäsenistön edustajat edustavat juuri jäseniä, eivät itseään tai ketään muuta.
Mielestäni paikallinen toiminta on yhdistyksen eräänlainen
kivijalka, jota tulisi hoitaa ja huoltaa, jotta se toimisi. Paikallistasolta, eri puolilta maata, eri yrityksistä ja niiden erilaisista kulttuureista saadaan toiveet ja palautteet, jotka edustaja tuo hallitukseen. Näinhän se yksinkertaisuudessaan toimii. Tähän työhön tarvitaan uusia toimijoita ja ideoita.
Jotta saisimme voimaa edunvalvontaan ja yhdistyksen muihin tavoitteisiin, on järjestäytymisaste saatava nousemaan. Tähän työhön voivat kaikki jäsenet osallistua. Kun aihetta on, pieni
kehuminen yhdistyksen järjestämästä tilaisuudesta työkaverille
on jo mahdollinen alkusysäys jäsenyyteen. Tämä ei vaadi isompaa panostamista meiltä keneltäkään.
Tervetuloa kaikki syksyn tapahtumiin!
Anne Kivelä, varapuheenjohtaja
Tässä lehdessä
4 Tuula Nieminen: Järjestäytymisaste ratkaisee
5
Matti Hellsten: Erto järjestökokonaisuutena
6
Ritva Väyrynen:
Neuvottelutuloksen kanssa on elettävä
14 Taloushallinnon ammattilaiset
- aika arvokasta väkeä
15
7
8
ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen:
Koko ei ole tärkeintä
Oulussa onnistuneet kesäpäivät
16 Kolumni: Kilpailupaineita ja kannattavuutta
Myrsky ja mylväys - arjen globalismia
17
Puheenjohtajalta:
Juhlasta juhlaan
18
Lomailkaa Hinku-Himoksella
Sopimusneuvottelu on kaupankäyntiä
10 Jäsenkyselystä tärkeää tietoa neuvotteluihin
19 Log On -ristikko
11
Pekka Juvonen: Yhteistyöllä tuloksiin
12
Järjestäytymisoikeus kaikilla
4
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Kunniapuheenjohtaja Tuula Nieminen:
Järjestäytymisaste ratkaisee
Yleisen toimihenkilöliiton perustamisesta lähtien aytoiminnassa mukana ollut kunniapuheenjohtaja Tuula
Nieminen vannoo edelleen vankan aluetoiminnan ja
vahvan järjestäytymisasteen nimeen.
TVK:n (Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto) sisältä alkanut järjestäytyminen YTL:ään alkoi levitä vahvoissa
satamakaupungeissa. Vuonna 1969 uutta
liittoa olivat synnyttämässä Kotkan, Helsingin ja Turun satamien huolitsijat ja laivanvarustamoiden työntekijät. Syntyi laivausalan toimihenkilöt eli LAT-TIS.
-Saimme alkuun tukea jo aikaisemmin järjestäytyneiltä satamatyönjohtajilta. Kenttä oli villi ja palkkaerot isoja. Vuonna 1970 alettiin valmistella ensimmäistä
työehtosopimusta. Sen myötä joidenkin
palkka pysyi ennallaan, suurimmalla osalla
nousu oli kova, kertoo Tuula Nieminen.
Vuonna 1972 YTL vahvistui mm kuorma-autoliikenteen ajojärjestelijöiden, linja-autoasemien virkailijoiden ja taksivälittäjien ALT:n (Ammattiliikenteen toimihenkilöt ry.) liityttyä mukaan.
Vahvaa aluetoimitaa
Vuonna 1977 molemmat kuljetusalan toimihenkilöiden yhdistykset lakkautettiin ja
perustettiin Kuljetus- ja huolinta-alan toimihenkilöt ry eli KHT. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin LAT:n puheenjohtaja Jukka Holmroos ja varapuheenjohtajaksi ALT:n Jarmo Heiskanen.
Voimasuhteista pidettiin tarkkaa huolta aina vuoteen 1981. Silloin puheenjohtajaksi valittiin Hannu Hiltunen ja varapuheenjohtajaksi Tuula Nieminen, molemmat huolinnan alalta.
”
Tilaisuudet olivat
yleensä asiallisia.
Vain kerran meidät
uhattiin heittää ulos
työpaikkatilaisuudesta.
-Varapuheenjohtajana vastuulleni tuli aluetoiminta ja alkoi matkasaarnaajan
työ. Kiersin nopeaan tahtiin kymmenen
paikkakuntaa. Aluetoimikuntia perustettiin saman verran. Kaikki saivat toimintaohjeet ja malliesityslistat. Samalla luotiin
pohjaa tuleville alueseminaareille.
-Alueet unohtuvat ja kuolevat, jos niistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan kiersin
neuvotteluiden ja kokousten lisäksi 40 tilaisuutta eri puolilla maata. Pienet, mutta
aktiiviset paikallisosastot toimivat paikallistoimikuntien alla. Esimerkiksi Hangossa
jäseniä ei ollut paljon, mutta työvuorolaisia
lukuun ottamatta kaikki olivat mukana.
Tahtoa riittää
Tuula Niemisestä tuli KHT:n puheenjohtaja vuonna 1983edellisen puheenjohtajan erottamisen jälkeen.
-Päällekkäisiä toimintoja oli paljon ja
kahtiajako haittasi hallituksen toimintaa.
Suljimme yhtenä viikonloppuna hallituksen Hakaniemen Merihotelliin. Edessä oli
yhdessä jatkaminen tai eroaminen. Asiat
puhuttiin selväksi ja jatkoimme yhdessä.
Paikallistoiminnan vahvistumisen myötä vahvistui alueellinen edustus yhdistyksen hallinnossa. Pian hallituksen tehtäväksi jäi vain vahvistaa paikallistoimikuntien
ja -osastojen tekemät omat henkilövalinnat. Alueiden lisäksi Tuula Nieminen kiersi työpaikoilla. Puheessa vilahtelevat tutut
nimet nurmisesta hulinaan ja merikiidosta finnexpressiin.
-Tilaisuudet olivat yleensä asiallisia ja
yhteistyössä valmisteltuja. Vain kerran meidät uhattiin heittää Eeva Kartusen kanssa
ulos työpaikkatilaisuudesta.
-Oman työnantajani edustaja Henry Fagerstöm toimi pitkään työnantajan huolintajaoksen puheenjohtajana. Keskustelu oli asiallista ja saatettiinpa joskus lähes
neuvotella ohi neuvottelujen. Hän kehotti minua pitämään pääluottamusmiehenä huolta, ettei meillä rikota lakeja. Eikä
rikottu.
Vuoden 1990 joulukuun puoliväliin asti KHT:n puheenjohtajana toiminut Tuula
-Ihmisistä ja toiminnasta on huolehdittava
myös välivuosina, sanoo Tuula Nieminen.
Nieminen keitettiin monissa tes-neuvotteluissa. Joskus sopimus syntyi mutkattomasti, hyvän pohjatyön ja selkeiden tavoitteiden sekä vahvan yhteistyön tuloksena.
Toisinaan samoilla eväillä oltiin valtakunnansovittelijan luona vielä varttia ennen
lakkolehden sovittua painamista.
-Ratkaisevaa ennen ja nyt on mahdollisimman korkea järjestäytymisaste. Kaikki
keinot olivat aina käytössä. Sopimus saattoi syntyä ja lakko peruuntua työnantajapuolen neuvottelijan valikoidun tiedottamisen kautta. Joskus neuvottelu kääntyi
sopuun ERTOn puheenjohtaja Matti Hellstenin myös työnantajapuolella nauttiman arvostuksen ansiosta. Aina ei tavoitteita saavutettu, eikä neuvottelutulosta voi
saadakaan ilman neuvotteluja.
-Töitä on tehtävä ja toimintaa kehitettävä myös välivuosina. Uudet työntekijät
on otettava lämpimästi mukaan työpaikka- ja aluetoimintaan ja sitä kautta yhdistykseen. Yhdistyksen hallitus on vastuussa jäsenille päätösten lisäksi myös hallitustyöskentelystä ja riittävästä opastuksesta
ja myös omasta koulutuksestaan.
LT:llä ei tänään ole hätää. Kivulias 90luku ja lukemattomat yt-kierrokset ovat
hitsanneet ihmiset yhteen. Tahtoa riittää
edelleen, sanoo LT:n toinen kunniapuheenjohtaja Tuula Nieminen.
Teksti ja kuva: JS-a
5
3/2012
ERTO järjestökokonaisuutena
Järjestörakenteensa vuoksi ERTO on liittona tavallaan keskusjärjestö. ERTOn toimintaa ei kaikin osin voi verrata monien muiden ammattiliittojen toimintaan, vaan on
yritettävä hakea tasapainoa eri toimialojen kesken. Tällaisen tasapainon löytäminen oli joskus vaikeaa erityisesti sen vuoksi, että toimialat tai jäsenjärjestöt olivat
paitsi hyvin eri kokoisia, myös hyvin erilaisia työmarkkina-asemaltaan.
Logistiikan Toimihenkilöiden edeltäjät,
Laivausalan Toimihenkilöt (LAT-TIS) oli eräs
ERTOn ensimmäisiä sopimusaloja. Sen jäseniä kattavaa työehtosopimusta pidettiin
yleisesti yleissitovana jo varsin varhain. Se
toi omat piirteensä yhdistyksen toimintaan, tavallaan jäntevöitti sitä. Logistiikan
Toimihenkilöiden toinen ”osakas” eli Autoliikenteen Toimihenkilöt (ALT) oli alkuvuosina ilman työehtosopimusta. Sen jälkeen se oli muutaman vuoden riippuvainen muiden järjestöjen sopimuksista ja
vähän myös niiden suopeudesta. Ei ollut
kovin mieltä ylentävää käydä tinkaamassa muiden liittojen allekirjoituksia sopimusratkaisuihin.
ALT:lle oli merkittävä parannus kun sen
jäsenet saatiin oman itsenäisen työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen yleissitovuudesta käytiin tosin vuosia kestänyt kiista.
Yhtä kaikki, vähäisiä poikkeuksia lukuun
ottamatta jäsenistön kuuluminen työehtosopimusten piiriin loi järjestötoiminnalle
selkeän tarkoituksen. Monen muun ERTOn
yhdistyksen keskeisin tehtävä oli jäsenhankinta. Niillä yhdistyksillä, joiden jäsenet
kuuluivat työehtosopimuksen piiriin, oli tämän lisäksi selkeä ja näkyvä tehtävä edunvalvonnassa.
Kuljetuksen ja huolinnan
voimien kokoaminen
LAT-TIS ja ALT toimivat periaatteessa eri
toimialoilla. Yhä useammin tuli kuitenkin
esiin se, että ei oikein osattu päättää, kumman yhdistyksen työehtosopimuksen piiriin jokin työpaikka oikeastaan kuului. Syntyi aika hankaliakin tilanteita kun työpaikka oli järjestäytynyt toiseen yhdistykseen
ja jäseniin kuitenkin sovellettiin toisen yhdistyksen työehtosopimusta.
Tällainen tilanne johtikin melko pian
keskusteluun siitä, pitäisikö LAT-TIS ja ALT
yhdistää. Aika nopeasti päädyttiinkin ratkaisuun, että näin on järkevää tehdä. Se selkiyttää paitsi edunvalvontaa, antaa myös
aikaisempaa paremmat edellytykset työpaikka- ja aluetoimintaan. Niiden vahvistaminen parantaa puolestaan työehtosopimustoiminnan edellytyksiä. Näin päädyttiin järjestöfuusioon, jonka tuloksena
syntyi vuonna 1977 KHT.
Vuotta 1997 leimasi näkyvästi 20-vuotisjuhla. Juhlajuliste pääsi syyskokouksen puhujanpöntön etuseinään ja juhlapinssi ansioituneen ay-väen rintapieliin. ERTOn puheenjohtaja Matti Hellsten evästi syyskokousedustajia tulossa olevien tes-neuvotteluiden varalle. Kuva LT:n arkisto.
Lopputulos enemmän kuin
osiensa summa
Sopimustoiminnan kannalta tarkasteltuna fuusio ei antanut välittömästi niin paljon etua kuin olisi voinut kuvitella. Tämä
johtui siitä, että KHT:n toimialat kuuluivat eri työnantajajärjestöihin. Erityisesti
autoliikenne oli työnantajana hyvin itsenäinen suhteessa muihin työnantajajärjestöihin. Tilannetta ei suinkaan parantanut tuonaikaiset jotensakin viileät suhteet AKT:hen. Viileys johtui ensisijaisesti
jäsenrajaerimielisyyksistä. Autoliikenteen
työehtosopimuksen ongelmana oli myös
monta vuotta jatkunut kiista sopimuksen
yleissitovuudesta.
Paransiko yhdistysten yhdistäminen
koko toiminnan tarkoituksena ja ytimenä olevaa jäsenten edunvalvontaa? Arvioni mukaan näin kyllä tapahtui. Se ei näkynyt välittömästi parempina palkankorotuksina tai muina työsuhteen ehtoina.
Yhteinen yhdistys antoi kuitenkin mahdollisuuden parempaan yhteistyöhön sopimusalojen kesken. Suuri tavoite, eli työehtosopimusten yhdistäminen, ei kuitenkaan
edennyt sormiharjoitelmia pitemmälle. Se
johtui työnantajapuolesta, joka ei suostunut minkäänlaiseen vakavaan keskusteluun aiheesta.
Tässä tapauksessa yhtälöstä 2 + 2 tulee
tulokseksi enemmän kuin neljä. Yhdistäminen paitsi auttoi koordinoimaan sopimustoimintaa, myös paransi yhdistyksen
toiminnan edunvalvontapuolta. Tämän
edun ”ulosmittaamista” haittasivat kyllä
aika pahasti ulkoiset tekijät.
EU-jäsenyys oli erityisesti huolinta-alan
kannalta erittäin vaikea asia. Jäsenyyden
myötä katosi töitä ja työpaikkoja. Koska
toimiala oli kuitenkin kokonaisuutena ottaen aika pieni, ei se juurikaan kiinnostanut päättäjiä, eli mitään tukitoimia ei järjestynyt. Tämän kriisin yhteydessä tuli niin
paljon irtisanomisia ja YT-neuvotteluja, että kaikkien jäsenten asioita ei kyetty kerta kaikkiaan hoitamaan niin hyvin, kuin
heillä oli oikeus odottaa. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt.
Matti Hellsten, kunniapuheenjohtja, LT
6
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Ritva Väyrysen tie KHT:n puheenjohtajaksi kävi pitkän linjan kautta. Kuljetuksen toimialaa taksivälittäjänä
edustaneen Ritvan aktiivisuus alkoi
aluetoiminnassa 1980-luvulla. Hallitukseen tie vei 1990-luvun alussa.
Ritva Väyrynen:
Neuvottelutuloksen
kanssa on elettävä
-Suora yhteys jäseniin ja heiltä tuleva palaute on puheenjohtajalle
tärkeä voimavara, sanoo edellinen puheenjohtaja Ritva Väyrynen.
Päätös vuoden 2005 puheenjohtajakisaan lähtemisestä syntyi
viime tipassa.
-Lähdin haastamaan istuvan puheenjohtajan, koska halusin
jäsenistön pääsevän oikeasti tekemään valinnan. Alussa varapuheenjohtaja oli huolinnan toimialaa edustanut Roger Sneitz. Hänen erottuaan tehtävään tuli Kerstin Tuomela ja meitä naisia olikin yhdistyksen johdossa kaksin kappalein. Yhteistyö oli hyvää;
toiminnassa ja neuvotteluissa tasapainotimme toisiamme.
Puheenjohtajien yhteistyö yhdisti toimialoja kaventaen niiden välistä juopaa entisestään.
-Suhde rahaan muuttui puheenjohtajuuden myötä. Aiemmin
tuntui siltä, kuin sitä olisi voinut ammentaa pohjattomasti. Puheenjohtajana tajusin, ettei rahaa ollut lähellekään sitä, mihin
sen olisi riitettävä. Rahasta on pidettävä kiinni samalla kun sitä
on käytettävä jäsenistön hyväksi. Hallintokulut eivät voi olla suurin menoerä. Tärkeintä on edunvalvonta, mutta rahaa on riitettävä myös jäsenille suunnattuun järjestötoimintaan.
Ulospäin näkyvin muutos oli vuonna 2007 tehty nimenvaihdos Logistiikan toimihenkilöt ry:ksi.
-Yhdistys täytti 30 vuotta, oli sopimusvuosi ja kalenteri täyttyi
neuvottelupäivistä ja seminaareista. Käynnistelimme nuoriso- ja
opiskelijatoimintaa ja iloitsimme huolinnan palkkausjärjestelmän
uudistamistyön valmistumisesta. Tekemistä oli valtavasti.
-Verkkosivujen, lehden, tiedotus- ja oheismateriaalin sekä
eri tilaisuuksiin ja messuille tarkoitetun aineiston uusiminen ja
hankkiminen vei rahaa. Jäsenhankinnassa ja kaikkeen toimintaan
liittyvissä tilaisuuksissa on esitteiden lisäksi oltava jotain käteen
annettavaa. Tässä olemme onnistuneet hyvin. Logistiikan toimihenkilöt oli hyvä nimivalinta miettii Ritva Väyrynen.
Tekstiosuuksiin huomiota
Ritva kuuluu toimijoihin, jotka kokevat aina saaneensa ay-toiminnasta antamaansa enemmän. Muuttuvat elämäntilanteet, kolmivuorotyö tai pitkät välimatkat eivät ole estäneet osallistumista.
-En olisi saanut kaikkea vuosien varrella oppimaani mistään
muualta. Puheenjohtajalla on kovasti vastuuta myös ERTOn hal-
litustoimintaan ja kaikkiin sidosryhmiin päin. Jos johonkin lähtee, on homma myös hoidettava.
Puheenjohtajan rooliin oleellisesti kuuluvat kentän kuuleminen,
neuvottelutavoitteiden asettaminen, yhteistyö muiden tes-neuvottelijoiden kanssa ja eläminen sopimusratkaisun kanssa vaativat paljon. Kahdella edellisellä neuvottelukierroksella kuljetuksen
ja huolinnan työehtosopimuksista on neuvoteltu samaan aikaan.
Molemmat sopimusalat ovat saaneet samat korotukset.
-Nykyinen käytäntö, jossa koko neuvottelukunta on mukana,
on hyvä. Yhteistyö on tiivistä ja tieto liikkuu. Kuljetuksen osalta on
ollut onni, että neuvottelukumppania on voinut arvostaa.
-Palkankorotukset jäivät tietenkin liian pieniksi, eikä tekstiosuuksiin saatu haluamiamme muutoksia. Sopimustekstin merkitys on suuri. Toivon, että niitä saadaan entistä parempaan kuntoon. Minimissään tekstin pitäisi estää täydellisesti mahdollisuus
työntekijän simputtamiseen.
Yhteinen etu etusijalla
Neuvotteluihin ja tavoitteiden asettamiseen jäsenistö osallistuu parhaiten olemalla kiinnostunut asioista ja vastaamalla tavoitekyselyihin. Neuvottelujen aikana ihmisten suora tuki ja yhteydenotot ovat korvaamattomia.
-Puheenjohtaja miettii asioita koko jäsenistön, ei vain edustamansa sektorin kautta. On asioita, joita olisin voinut puheenjohtajana tehdä paremmin. Jokainen tekee ratkaisunsa ja oppii niistä. Kapula on nyt nuoremmilla. Maailma muuttuu ja LT:n on perinteitä kunnioittaen vastattava uusiin, erilaisiin haasteisiin.
-Olen onnellinen kun yhdistys jäi hyviin käsiin minun jälkeeni. En halunnut jäädä pysähtyneisyyden tilaan. On ihanaa, että ay-toiminnassa voi elämän eri tilanteissa olla mukana monella eri tavalla.
-LT:n hallituksessa toimin nyt eri roolissa kuin aikaisemmin.
Aluetoiminnassa voin puolestani siirtää sieltä kertynyttä tietoa
ja kokemuksia uusille toimijoille, sanoo vuonna 2010 puheenjohtajuuden jättänyt Ritva Väyrynen.
Teksti ja kuva: JS-a
7
3/2012
Koko ei ole tärkeintä
Voima työehtosopimustoimintaan tulee edustavuudesta, ei liiton kokonaisjäsenmäärästä.
Niin ERTOn kuin muidenkin ammattiliittojen olennaisin sääntöihin kirjattu tarkoitus
on edistää jäsenten taloudellisia ja ammatillisia etuja. Tarkoitusta toteuttaakseen liitot pyrkivät olemaan mahdollisimman vahvoja. Klassisin väittelyn aihe on liiton kokonaisjäsenmäärän merkitys ammattiliiton
vahvuuden mittarina. Minkä kokoinen liitto
pystyy hoitamaan edunvalvonnan?
Isoja liittofuusioita perustellaan useimmiten suuren koon tuomalla vahvuudella edunvalvonnassa. Minun mielestäni peruste ontuu pahasti ja raskaasti. Liittokoon
erinomaisuutta mietittäessä pitää erottaa
toisistaan kaksi eri asiaa: 1) jäsenpalvelut
ja hallinto sekä 2) neuvottelutoiminnalla
saavutettavat edut.
Liiton koolla on merkitystä laadukkaiden, monipuolisten ja kustannustehokkaiden jäsenpalvelujen tuottamiselle. Jos jäsenmäärä on hyvin pieni, makaa liiton toimiston palvelut muutaman työntekijän
osaamisen varassa. Toimistossa ei tällöin
voi olla kovin laajaa osaamista eikä jäsenpalvelut kestä laisinkaan erilaisia vastoinkäymisiä kuten sairastapauksia. Pieni liitto
ei myöskään voi tehokkaasti järjestää jäsenetuja paikallisesti. Vaikkapa koulutustilaisuuden järjestäminen on mahdotonta,
jos jonkin alueen kokonaisjäsenmäärä lasketaan kymmenissä. Ns. elinkelpoisuuden
liitto saavuttaa noin 4.000-6.000 maksavan jäsenen kasvavalla määrällä. Tuon kokoisena liiton ”iskunkestävyys” on edelleen heikko, mutta selviytyminen on täysin mahdollista.
On täysin virheellistä väittää neuvottelutoiminnan edellyttävän suurta jäsenmäärää. Olennaista ei ole jäsenten yhteenlaskettu määrä, vaan jäsenten edustavuus
omalla alalla ja työpaikalla. Edustavuus
tarkoittaa sitä kuinka suuri osa jonkin tietyn alan työntekijöistä on liiton jäsenenä.
Pelkistäen voi todeta, että laivasähköttäjien liiton kokonaisjäsenmäärällä ei kauheasti aikanaan ollut merkitystä. Jokainen laivasähköttäjä taisi olla liiton jäsen.
Jos lakko alkoi, jäivät kaikki laivat satamiin.
Liiton voima oli huima pienestä jäsenmäärästä huolimatta.
Ilman edustavuutta edunvalvonta on
erittäin haasteellista. Edustavuus on ongelma erityisesti ns. sopimuksettomilla
aloilla. Esimerkiksi ERTO on pitkään tavoitellut työehtosopimusta asianajotoimistojen sihteereille ja assistenteille. Asiassa
ei olla edistytty ja suurin syy on liian pieni edustavuus. Alan järjestäytymisaste on
sen verran pieni, ettemme ole toistaiseksi saaneet työnantajapuolta painostettua
neuvotteluihin. Jos ja kun edustavuus saadaan kuntoon, edistytään myös työehtosopimusrintamalla.
Tunnettu kansainvälinen työoikeusjuristi kirjoitti aikanaan, että neuvottelutoiminta ilman lakko-oikeutta muuttaa
neuvottelemisen kollektiiviseksi kerjäämiseksi. Tuossa toteamuksessa tiivistyy
neuvottelutoiminnan ja edustavuuden
olennaisuus. Voima työehtosopimustoimintaan tulee edustavuudesta, ei liiton
kokonaisjäsenmäärästä. Jos alan työnte-
kijöistä vaikkapa 80 % on liiton jäsenenä,
on tuon liiton kanssa käytännössä pakko
sopia alan työehdoista. Jos järjestäytymisaste on vaikkapa alle 10 %, ei neuvotteluissa pystytä etenemään.
Liiton koko ei ole edunvalvonnan kannalta tärkeintä. Olennaisinta on liiton edustavuus alalla ja yksittäisellä työpaikalla. Esimerkiksi logistiikassa järjestäytymisaste
ERTOon on riittävän korkea ja mahdollistaa
tarvittaessa painostustoimiin ryhtymisen
osana neuvottelutoimintaa. Muistakaamme, että liitto on työkalu, jota jäsenet voivat käyttää tavoitteensa toteuttamiseen.
Mitä useampi tuota työkalua heiluttaa sitä
parempia tuloksia se saa aikaiseksi.
Teksti: Juri Aaltonen,
puheenjohtaja, ERTO
OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA –OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA – OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA – OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA
JÄSENKYSELY TULOSSA
Yhdistys valmistautuu tulevaan neuvotteluvuoteen mm. järjestämällä
jäsenkyselyn marraskuun aikana. Kyselyn tarkoituksena on antaa neuvottelijoille
työkaluja tavoitteiden laadintaan sekä kertoa jäsenten tahtotilasta.
Nyt on aika vaikuttaa tulevaan työehtosopimusneuvotteluun ja vastata kyselyyn.
Arvomme kaikkien vastanneiden ja nimensä ilmoittaneiden jäsenten kesken:
• 1 kpl iPad
• 1 viikko yhdistyksen mökillä Himoksella
• 10 kpl 20 € arvoisia S-ryhmän lahjakortteja
UTA – VOITA – OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA –OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA – OSALLISTU – VAIKUTA – VOITA – OSALLISTU – VAI
8
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Sopimusneuvottelu
on kaupankäyntiä
Työpaikoilla hankalaksi koetuista asioista on kyettävä
puhumaan. Jos henkilökemiat eivät toimi, voidaan välittäjänä käyttää luottamusmiestä. Tarvittaessa tavataan lakituvassa, vaikka liiton lakimiehen ensimmäinen
tavoite on aina sovinnolliseen ratkaisuun pääseminen.
Lakimiehenä ERTOssa ja Logistiikan toimihenkilöissä työskentelevä Jami Pohja on
iloinen jäsenten ja luottamushenkilöiden
aktiivisuudesta.
-Työ on paljolti jäsenten auttamista, työsuhdeneuvontaa, riita-asioiden hoitamista
sekä yleistä ongelmien selvittelyä ja pohdiskelua. Työhön kuuluu myös kouluttamista. Ertolaisten yhdistysten jäsenrakenne
poikkeaa toisistaan. Myös tavat, resurssit
ja osallistuminen ovat erilaisia. Logistiikan toimihenkilöiden kahden sopimusalan kenttä on haastava ja mielenkiintoinen. Parasta on erityisesti jäsenten aktiivinen osallistuminen ja luottamusmiesten
aktiivisuus.
-Riita-asioissa aikaa kuluu muun muassa asian taustojen selvittelyyn ja yhteydenpitoon molempien osapuolten kanssa.
Tärkeintä olisi puuttua asioihin ennen niiden paisumista riidaksi asti. Joskus käy ilmi, ettei asioista ole edes yritetty sopia työpaikalla ennen yhteydenottoa meihin. Jos
henkilökemia työntekijän ja työnantajan
välillä ei toimi, voi luottamusmies toimia
työpaikalla paikallisen tason neuvottelijana asian sopimiseksi. Luottamusmieshän
toimii muutenkin henkilöstön edustajana
työnantajan suuntaan.
Asioista keskusteltava
Riita-asia alkaa tyypillisesti siten, että jäsen tai luottamusmies soittaa työsuhdeneuvontaan, jossa päivystäjä arvioi tilanteen. Työntekijän antaman toimeksiannon
jälkeen lakimies tai asiantuntija perehtyy
juttuun tarkemmin ja on tarvittaessa yhteydessä työnantajaan tai työnantajaliittoon.
-Ensivaiheessa on mielestäni tärkeää
etsiä ja täsmentää ne riitaa koskevat yksittäiset elementit, joista lopulta ollaan erimielisiä. Usein juttuun on matkan varrella
kytkeytynyt täysin riidattomiakin seikkoja. Tämän jälkeen riitaisista asioista neuAsioiden esittämistavalla on lakimies Jami
Pohjan mukaan riita- ja ongelmatilanteissa
suuri merkitys. Tulehtuneita henkilösuhteita
on vaikea korjata.
9
3/2012
votellaan, esitetään mahdollisesti vaateita
sekä selvitetään, onko jutussa ainesta sovintoon. Sovinnon toisessa päässä voi olla sadan euron maksamaton ylityökorvaus ja toisessa päässä 12 kuukauden palkkaa vastaava korvausvaade työsuhteen
perusteettomasta päättämisestä. Sovintoneuvottelu on lopulta aina kaupankäyntiä. Kummallakin osapuolella on oltava jotakin, mistä voidaan luopua.
”
Työnantaja ei
edelleenkään suhtaudu
ammattiliitosta tulevaan
lakimiehen puheluun
aluksi myönteisesti.
Jos sopuun ei päästä ja kysymyksessä
on juttu, jolla on menestymisen mahdollisuuksia, tiedustellaan jäseneltä onko tällä
halua lähteä ajamaan asiaa oikeusteitse.
Kalliista ja aikaa vievästä prosessista päättää lopullisesti ERTOn hallitus.
-Pääsääntöisesti niin työntekijä kuin
työnantajakin osaavat käyttäytyä. Itse pyrin huolehtimaan asiassa pysymisestä sekä siitä, ettei jäsenelle luvata liikoja eikä
hänen ongelmaansa suhtauduta vähätellen. Jos työnantaja ei jo kuulu, kehotan tätä
usein liittymään työnantajaliittoon.
-Mikäli mahdollista, olen yleensä aika
nopeasti puhelimitse yhteydessä työnan-
tajaan, jolloin saan kokonaisnäkemyksen
tilanteesta ja vainun siitä, onko jutussa
mahdollisuutta sovintoon, vai onko vastassa ”ei, ei” -tyyppi.
-Työnantaja ei kuitenkaan edelleenkään
suhtaudu ammattiliitosta tulevaan lakimiehen puheluun lähtötilanteessa myönteisesti. Asiat onkin useimmiten helpompi selvittää ensisijaisesti työpaikan sisällä.
lissaan viime vuosina kasvaneesta järjestäytymättömyydestä.
-Jokainen järjestäytynyt työntekijä –
paitsi turvaa oman asemansa työmarkkinoilla – vahvistaa omalta osaltaan liiton
neuvottelurakennetta ja vaikutusvaltaa. Mitä enemmän järjestäytyneitä työntekijöitä
alalla on, sitä enemmän painoarvoa esitetyillä vaateilla on neuvottelupöydässä. Sama toimii valitettavasti myös toisin päin.
Ajoissa liikkeelle
Sisältö jäseniltä
Jos kyse on vakavasta, esimerkiksi selvästä
työehtosopimusrikkomuksesta, pyörähtää
pyörä kohtuullisen nopeasti.
Kuljetuksen työehtosopimus on pitkä
ja lukijalle hieman monitulkintainen. Se
myös poikkeaa rakenteeltaan huolinnan
sopimuksesta.
-Työajasta ja varallaolosta kysytään paljon. Alalla on lisäksi paljon pieniä työnantajia, jotka eivät tunne työehtosopimusta
riittävän hyvin. Huolinnan sopimusalalla
tyypilliset yhteydenotot koskevat yt-asioita ja sijaisuuskorvauksia.
-Työpaikoista kannetaan onneksi huolta
ja meihin ollaan yhteydessä hyvissä ajoin,
mikä on mahtava asia. Näin pääsemme
varmistamaan, että työntekijät pystyvät
vaikuttamaan asioihin jo ennen yt-neuvotteluiden alkamista.
Vaikka työ on mielenkiintoista ja yhteydenottoja riittää, on Jami Pohja huo-
Erimielisyyksien selvittämisen ja työsuhdeneuvonnan lisäksi Jami Pohja on mukana
myös työehtosopimusneuvotteluissa. Ensimmäisenä tavoitteena olevan palkkakehityksen jälkeen neuvotteluissa keskitytään tekstiparannuksiin.
-Kaikista yhteydenotoista ja työstä saadusta kokemuksesta vedetään johtopäätöksiä, jotka päätyvät jollakin tapaa mukaan myös neuvotteluihin. Tes-tavoitteiden
valmistelu on hyvällä mallilla LT:n sisällä,
koska toiminnassa mukana olevat ihmiset
ovat aktiivisia. Jäsentä kuunnellaan ja järjestäytymisen merkitystä korostetaan.
-Ay-jäsenyyttä voi verrata autovakuutukseen. Liikennevakuutus eli työttömyyskassan jäsenyys riittää kunnes tulee päivä,
jolloin kysytään Kaskoa eli ammattiliiton
jäsenyyttä. Liiton palvelut ovat tarjolla vain
jäsenille, sanoo lakimies Jami Pohja.
Teksti ja kuva: JS-a
<8:«>=743.
Cdcdbcd)fffWTSXc
743X]caP
bPPccXTc^P\XcT]YddaXB8=«e^Xc_ËËbcËWT]ZX[ÝbcÝ]TSdb
cPYPZbX743X]Ë_ËËbTcePXZdccP\PP]chÝ_PXZZPbXPbX^XWX]
[ÝhSËc[ËWX\\Ë]743XbXTbX\chÝ_PXZP]_TadbcTT[[P
WT]ZX[ÝbcÝ]TSdbcPYP]P_ËËbTcZXaYPdcd\PP]bXbËË]
Y^[[^X]bX]d[[TPePdcdd\PWS^[[XbddbZTbZdbcT[dXWX]YP
_ËËbTcZËbXZbX\\ZPccPePP]\PcTaXPP[X_P]ZZXX]
10
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Jäsenkyselystä tärkeää tietoa
tuleviin neuvotteluihin
Tes-asioista vastaava Karo-Petteri Kuusisto
kannustaa jäseniä mukaan tulossa
olevaan palkkaus- ja työehtokyselyyn.
Neuvoteltujen työehtosopimusten odotetaan oikeutetustikin
näkyvän palkansaajan kukkarossa. Eurojen lisäksi neuvottelussa
haetaan parannuksia sopimusteksteihin. LT lähtee avoimesti kartoittamaan myös rajamaastossa olevia, tulkinnanvaraisia huolinta-alaan liittyviä asioita – yhdessä työnantajaliiton kanssa. Asiaa
käynnisteltiin ensimmäistä kertaa jo 1980-luvulla.
-Meneillään on iloinen mutta työläs asia. Huolinnan neuvotteluryhmä tutustuu neuvottelukumppaniin, pureutuu voimassa olevaan työehtosopimuksen pulmakohtiin sekä etsii ratkaisija rakentavasti ja avoimin mielin. Meillä on tähän halukkuutta
ja myös työnantajapuoli on siihen herännyt. Tavoitteena on, että
voimme ottaa tes-neuvotteluihin mukaan joitakin yhdessä aukikirjoitettuja asioita, sanoo Karo-Petteri Kuusisto.
ERTOn jäsenten puhelinneuvonnassa on viime aikoina näkynyt taksiala. Jokaisella taksikeskuksella ja taksiliikennettä harjoittavalla yrityksellä tuntuu olevan oma tes-tulkintansa.
-Muuten sopimusalojen välisiä eroja ei juuri ole. Huolinnassa kysytään sijaisuuskorvauksista, kielilisästä ja pitkäaikaissairauksien kontrollikäyntien palkallisuudesta. Samat asiat, kielilisä ja
sairauspoissaolot nousevat esiin, vaikka ne on kirjattu sopimuksiin aikoja sitten. Osaltaan ongelmaan vaikuttaa työnantajapuolen pääneuvottelijoiden vaihtuminen.
Tekstikysymykset esille
Tulevan neuvottelukierroksen tavoitteisiin kuuluu huolinnan
osalta paikkakuntakalleusluokan poistaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Tavoitteena on nyt myös ylityökorvausten, yöja iltalisien parantaminen.
-Palkkataulukoihin koskeminen on aina vaikeaa. Korotuksia tietenkin vaaditaan, mutta niitä työnantajaliitto tuskin tulee purematta nielemään. Toisella puolella on alojen houkuttelevuus. Uusia työntekijöitä palkkataulukoiden alapää ei juuri houkuttele.
Pitkään alalla olleille työntekijöille maksettavan kokemus- eli
huuhkajalisän vaikutus on ollut odotettua suurempi. Arviolta joka viides taulukkopalkalla oleva huolinnan työntekijä sai korotuksen. Tulossa olevan palkkaus- ja työehtokyselyn tavoitteena on
tarpeellisten, sopimustekstiin liittyvien ongelmien löytäminen.
-Huolinnassa tulevat nousemaan esille ainakin sijaisuuskorvaukset. Kuljetuksen puolella esimerkiksi sairausloma ajan palkallisuus.
Onnistumisiakin löytyy. Oman väen järjestäytyminen yhdessä luottamusmiehen koulutuksen ja neuvotteluaseman kanssa
mahdollistaa nopean neuvottelun ja asiaan puuttumisen. Hyvänä esimerkkinä käy puhelu, jossa taksikeskusyrittäjä kaipasi neuvontaa työpaikan ongelmiin.
-Asia ookoo, mutta osoite väärä. Neuvoin toki häntä asiassa, mutta kehotin myös ottamaan yhteyttä työnantajaliittoon.
Osasyy – tai ansio – saattaa tietenkin olla jo pitkään verkossa
pyörineessä vahvassa imagokampanjassa, arvelee Karo-Petteri Kuusisto.
Jäsenmäärä ratkaisee
Karo-Petteri Kuusisto odottaa jäsenkyselyltä tulevissa neuvotteluissa
tarvittavaa täsmätietoa jäsenten palkkauksesta ja työehdoista.
Hyvästä näkyvyydestä, koulutetuista luottamusmiehistä tai hereillä olevista neuvottelijoista ei ole ratkaisijoiksi ilman riittävän
järjestäytynyttä työntekijäkenttää.
-Työnantaja tietää järjestäytymisasteen aika tarkkaan, oli itsemaksavia jäseniä kuinka paljon tahansa. Uusi jäseniä liittyy yhdistykseen koko ajan. Samalla poistuu vanhoja. Osa siirtyy eläkkeelle ja jättää jäsenyyden keskimäärin viiden vuoden kuluttua.
Alan vaihtajien lisäksi joukossa on myös toimintaamme tyytymättömiä ihmisiä.
-Myönteistä on henkilöstön edustajien eli HEDien määrän jatkuva kasvaminen. Meille on tärkeää saada tietoa myös asioista,
mihin ollaan tyytymättömiä. Näin toimintaa voidaan kehittää jäsenten toivomaan suuntaan, sanoo Karo-Petteri Kuusisto.
Teksti ja kuva: JS-a
11
3/2012
KHT:n pj. Roger Sneitz (vas.) ja varapj. Pekka
Juvonen Katajanokan Casinolla 20-vuotisjuhlissa v. 1997. Juhlan jälkeen koitti arki ja
luottamusmiesten valmistautuminen tesneuvotteluihin.
2000-luvun alussa yhdistyksen aluetoiminta oli
vilkasta. Tapahtumissa
ja messuilla näkyvyys oli
hyvä. Pohjoismainen ja
kansainvälinen yhteistyö
käynnistyi muiden ertolaisten yhdistysten
vaihtelevalla tuella.
Yhteistyöllä tuloksiin
Vuosituhannen vaihteen puheenjohtaja Pekka Juvonen puhuu lämpimästi kansainvälisen toiminnan uudelleen käynnistämisestä sekä ertolaisten yhdistysten ja
niiden puheenjohtajien välisistä toimivista suhteista.
-ERTOn kautta olimme aikaisemmin
kuuluneet, eronneet ja taas liittyneet suomalaisten kuljetusalan ammattiliittojen
yhteistyöjärjestö KAF:iin. Merimiesten lisäksi federaatioon kuuluivat mm autoalantyöntekijät, luotsit, majakkamiehet, rautatieläiset ja veturimiehet. Olimme pitkään
alan ainoa yksityissektorin toimihenkilöitä edustava yhdistys. Siitä piti muistuttaa
alkuun aina erikseen, kun KAF:n vuosikokouksessa valmisteltiin julkilausumaa, muistelee Juvonen.
Kokemusten vaihtamista
KHT alkoi hakeutua tiiviimpään kansainväliseen yhteyteen NTF:n (Pohjoismaiden
kuljetustyöntekijöiden liitto) kanssa. Muut
ertolaiset yhdistykset olivat aluksi kovasti vastaan.
-Niissä ajateltiin kv-toiminnan koituvan vain KHT:n hyväksi. Hämeenlinnassa
pidetty edustajiston kokous siunasi asian
ja pian aika moni muukin yhdistys käynnisteli kansainvälistä toimintaa.
-Myöhempi ITF:n (Kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden liitto) jäsenyys oli jo
itsestään selvä asia. Sieltä saimme kv-kokemusta ja saatoimme jakaa muille meillä hyviksi todettuja käytäntöjä.
Pohjoismainen yhteistyö toi yhdistykselle
pääosin informaatiohyötyä. Konkreettinen
yhteistyö jäi lähinnä äänestämiskäyttäytymisestä sopimisen tasolle.
-Aina kaikki ei mennyt suunnitelmien
mukaan. Erään kerran äänestimme kannattamaan esitystä. Satapäinen muu kokousväki vastusti ja katseli meitä silmät
pyöreinä. Tieto kääntyneestä kelkasta ei
ollut kulkenut meille asti.
Sopimukset sitoviksi
2000-luvun alussa KHT:n paikallistoiminta noudatteli ERTOn rakennetta. Paikallistoimikuntien lisäksi toimi muutama paikallisosasto ja aktiivisimmilla työpaikoilla
oli omat työpaikkaosastonsa. Toiminta oli
aktiivista ja yhdistys oli mukana mm. kuljetusmessuilla sekä järjesti omia taksitapahtumia ja aluevastaavien neuvottelupäiviä. Edunvalvontatyötä leimasi keskustelu
työehtosopimusten yleissitovuudesta. Uuden työsopimuslain vahvistamisen yhteydessä vuonna 2001 huolinta oli kunnossa.
Kuljetuksen sopimus vahvistettiin yleissitovaksi seuraavana vuonna.
-Neuvottelut käytiin molemmilla sopimusaloilla erikseen ja toiminta oli kaksinapaista. Vaikka näkemyseroja oli yhdistyksen sisällä, olivat välit lämpöiset ja asiat
tulivat aina hoidetuksi. Meillä oli valmiina myös yhteinen tes-pohja paperille asti kirjoitettuna. Neuvottelutulokset olivat
siedettäviä, palkkoihin saatiin aina jotain
korotusta, eikä tekstistä kadonnut lausek-
keita. Yhdistys oli mielestäni aika tasapainoinen jättäessäni puheenjohtajuuden, sanoo Pekka Juvonen
EU-jäsenyys mahdollisti transitoliikenteen myötä muutaman päivän ajoajan vielä maahan saapumisen jälkeen. Haitta oli
suomalaisyrityksille ja työntekijöille pieni verrattuna Venäjältä vyöryneisiin kuljetuksiin.
-Venäläiset käyttivät omia kuljetusliikkeitään ja pian niitä käyttivät myös suomalaiset. Samaan aikaan myös venäläisten huolintaliikkeiden invaasio eteni pikku hiljaa rajalta kohti Vantaan Seutulan
lentoasemaa.
Jäsenmäärä kasvuun
Nykyisin järjestötoimintaan on vaikea saada ihmisiä mukaan. Ay-jäsenyttä ei hävetä, mutta ei sitä tuoda kovin helposti esillekään.
-Kirjoitin joskus silloiseen KHT-lehteen
me-hengen muuttumisesta minäminähengeksi. Asia on vuosien aikana vain syventynyt.
-Palkkataulukot ja jäsenyys eivät kiinnosta kunhan oma liksa on sitä korkeammalla. Yleiskorotukset kyllä otetaan tyytyväisenä vastaan. Järjestäytyminen olisi saatava kaikin keinoin nousuun sopimusten
yleissitovuuden ja työrauhan turvaamiseksi, sanoo vuosina 1996-2000 yhdistyksen
varapuheenjohtajana ja 2000-2004 puheenjohtajana toiminut Pekka Juvonen.
Teksti: JS-a
12
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Järjestäytymisoikeus kaikilla
ITF:n vuosikokousedustajat totesivat Lontoossa ongelmien vaihtelevan eri puolilla maailmaa. Yhteinen ratkaisu on järjestäytyminen ja yhteistyö.
Työntekijöiden oikeudet eri puolilla maailmaa paranevat sitkeällä työllä ja pienin askelin. Muuttuva
maailmantalous painostaa entistä useampia yrityksiä
ulkoistamaan toimintojaan.
Kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden
liiton (International Transport Workers´
Federation) ITF:n päämajaan Lontooseen
pääsi paikalle toukokuun puolivälissä noin
30 edustajaa liitoista ja alan työpaikoista.
Ennen varsinaista vuosikokousta pidetyssä tilaisuudessa kerrattiin viime vuoden
aikaansaannoksia ja haluttiin palautetta
siitä mitä ITF voisi tehdä enemmän liittojen ja luottamusmiesten tueksi.
ITF:n sanomia toivotaan lähetettävän
Key Contact Personeina toimivien kautta
edelleen jäsenistölle ja liitolle. ERTOn HEDIT-sivuilla voisi olla tässä kohtaa käyttöä
laajemmallekin jakelulle.
”
Ay-aktiivien syrjintä ja
pelottelu on edelleen
melkoisen yleistä.
Työntekijä saatetaan
siirtää työhön toiseen
kaupunkiin.
Lontoossa lanseeratuille ITF:n omille
STORM- intranetsivuille kirjattavat tiedot
ovat salasanan takana pysyvää sisäistä informaatiota. Yritysten perustietojen lisäksi sivuilta löytyy hyödyllistä tietoa esimer-
kiksi siitä, miten erilaisia ongelmatilanteita on ratkaistu eri maissa.
KCP:n tehtävänä on jakaa intran kautta
tietoa esimerkiksi työolosuhteista, neuvottelutilanteista ja työehtosopimuksista. ITF
haluaa myös palautetta siitä, ovatko kaikki pyydetyt tiedot tarpeellisia ja puuttuuko vielä jotain.
Ryhmätyön tuloksina osallistujat tehostaisivat KCP:n toimintaa mm. informaation
kriittisemmällä tarkastelulla sekä fyysisiä
tapaamisia lisäämällä. Vaikutusmahdollisuudet paranevat koulutuksella ja tavoitteet saavutetaan paikallisella vaikuttamisella. Toiminnan onnistumiseksi KCP tarvitsee paitsi hyviä työkaluja, myös tavallista
jäsentä ja ITF:ää lähentävää materiaalia.
Onnistumisen aaltoliikettä
Varsinaisessa vuosikokouksessa ITF:n pääjohtaja David Cockroftin tervetulotoivotuksen otti vastaan 101 liittojen toimitsijaa ja
luottamusmiestä ympäri maailmaa.
Kokous päivitti Etelä-Afrikan projektia,
joka koskee DHL:ää, UPSia, UTIa ja Fedexia.
Sopimusten ja luottamusmiesten tunnustamisen lisäksi Etelä-Afrikassa on ollut vaikeuksia nepotismin ja rasismin suhteen.
Onnistumisiin voidaan laskea puolestaan
uusien luottamusmiesten määrän kasvu
ja heidän kouluttamisensa. Myönteistä
on myös järjestäytymisasteen nousu sekä se, ettei DHL-yhtiöissä ole enää tehty
valheenpaljastuskokeita. ITF jatkaa DHL:n
kampaajaa yhdessä DPDHL:n kanssa, jotta Global Frame Agreement saataisiin voimaan. Se takaisi jonkinlaisen turvan DHL:n
työntekijöiden globaalista tasavertaisesta
kohtelusta. Kampanja ei ole DHL:n vastainen, vaan sillä halutaan kehittää DHL-yhtiöiden henkilöstöpolitiikkaa.
Vuosikokoukselle esiteltyä STORMia
pääjohtaja David Cockroft piti uraauurtavana työnä ITF:n saralla.
Bahrainin edustaja kertoi kiitospuheenvorossaan ITF:n vaikutuksesta maan
hallitukseen ja viranomaisiin. Tuloksena
liittojen edustajat vapautettiin jo useita
kuukausia kestäneestä vankeudesta. Luottamusmiesten pidätyksiä tapahtuu valitettavasti edelleenkin eri puolella maailmaa.
Kokous totesi, että Bahrainin kaltaisia menestystarinoita tarvitaan tueksi luottamusmiesten toiminnalle.
Intiassa rajua kasvua
Kuljetusalan liiketoiminta on kasvanut Intiassa parin viime vuoden aikana yli 50 %.
13
3/2012
DHL Expessillä on Intiassa 12 palvelukeskusta, joihin liitto ja ITF ovat panostaneet. Jäsenmäärä on kasvanut hyvin organisoidulla kampanjalla. Mumbaissa 200 työntekijästä 180 on nykyään liiton jäseniä. Myös
Delhissä ja Kalkutassa on tapahtunut edistystä koska liitto on hyväksytty työehtosopimusten sopijaosapuoleksi. Ay-aktiivien
syrjintä ja pelottelu on edelleen melkoisen yleistä. Jäsenyyden myötä työntekijä saatetaan siirtää työhön toiseen kaupunkiin. Yllättäen ulkoistusta tapahtuu
myös Intiassa.
Käsittelin omassa puheenvuorossani
DHL:n Euroopan laajuista projektia, jossa
osia taloushallinnon tehtävistä ollaan siirtämässä Hewlett Packardille Intiaan. Totesin, että olisi paljon hyväksyttävämpää jos
töitä siirrettäisiin firman sisällä eikä ulkopuolella. DHL Bangaloren mahdollisesti irtisanottaville työntekijöille tarjottavasta
työstä HP:llä ei ollut ainakaan vielä tietoa.
Kerroin, että olemme Suomessa työnantajapuolen kanssa käyneet hedelmällisiä
neuvotteluja, jotta mahdollisimman paljon töitä jäisi Suomeen.
Perusteluna tälle esitimme kielitaitoa ja huippuosaamista. Samalla olemme myös hakeneet jo nyt alustavasti uusia työmahdollisuuksia irtisanomisuhan
alla oleville.
Ulkoistaminen on erittäin
yleistä taloushallinnon ja tietotekniikan tehtävissä kaikissa pikakuljetusyhtiöissä ja mitä ilmeisemmin
muissakin yhtiössä. Intia
ja Malesia taitavat olla tällä hetkellä houkuttelevimmat maat.
Todettiin, että DHL on edelläkävijä sekä hyvässä että pahassa, joka sitten
vaikuttaa välillisesti ja suoraan muihin neljään suureen yhtiöön.
Strategiat ja joustavuus
Yritysten pitää pystyä muuntautumaan
asiakkaiden toiveiden mukaan ja tarjota heille uusia taloudellisimpia tuotteita. Tämä sanelee yhtiöiden markkina-aseman ja kilpailukyvyn. Nyt haluttaisiin taas
siirtää tavaraa konttien sijasta rautateille. Esimerkkinä mainittiin jätti-investointeja infrastruktuuriin vaativa Frankfurth–
Shanghai -hanke.
Samaa mallinnusta hyödynnetään eri
DHL firmoissa. Avainasiakkaille voidaan tarjota yhtenä isona pakettina varastointi- ja
muita palveluita sisältäviä lento-, meri-, kuriiri- ja rekkakuljetuksia. Kolmannelle osa-
puolelle myytävät palvelut tulevat vaatimaan
jatkossa yhä enemmän
osaamista ja paneutumista asiakkaan erikoistarpeisiin.
Fuusiot lisääntyvät.
Ostamalla keskisuuria
logistiikkafirmoja yritykset haalivat merkittävämpiä markkinaosuuksia ja pääsevät
sitä kautta kansainväliseksi kilpailijaksi.
Muuttuva maailmantalous vaikuttaa eri
tavoin eri maiden työllisyyteen ja siihen liittyviin ratkaisuihin. ITF
haluaa olla tässä informaation kerääjänä sekä
ITF:n puheejohtaja David Cockroft on innoissaan intranetin mahdollimyös suodattimena ja suuksista ongelmatilanteiden ratkaisumallien levittäjänä.
jakaa tietoa jäsenistölle
mahdollisimman selvässä muodossa.
White Paper on asiakirja, jossa kerro- sesta ovat paremmin hallussa. Tarvittaessa
taan mitä vääryyksiä edelleen tapahtuu ITF toimii välittäjänä.
Liittojen tulee kouluttaa aktiivejaan ja
eri puolella maailmaa, kuten Turkissa, Etelä-Afrikassa, sekä Väli- ja Etelä-Amerikan innostaa uusia toimijoita mukaan eri tamaissa. Tällä hetkellä tutkimuksia tehdään soille. Uudet toimijat tuovat mukaan uusia
12 maassa, joissa systemaattinen työ koh- toimintamalleja, jotka kiinnostavat mahdollisesti myös nuorempaa väkeä. Tässä
distuu pääasiassa DHL firmoihin.
yhteydessä kerroin meillä meneillään olevasta Ykkösketju kuntoon -kampanjasta ja
DHL Working Group
sen onnistumisesta. Kerroin myös lyhyes-kampanjat
ti työehtosopimustilanteestamme, johon
ITF:n ylläpitämillä sivuilla:
kaikki tuntuvat Suomessa olevan hiljaisen
www.respect4workers.org voi
tyytyväisiä. Tällainen status quo -tilanne
katsella uusimpia kampanjoiantaa tietty työrauhan mutta toisaalta lata ja vaikkapa tätä kautta kertoa
maannuttaa ajattelua.
myös Suomessa tapahtuvista asiTeksti: Seppo Virtanen
oista. Viestien osalta tosin pitää olla tarkKuvat: Eivor Ivarsson
ka siitä, mitä kirjoittaa ja mitä kuvia lähettää, jotta ei tulisi turhia vaikeuksia työnantajan kanssa. Tietojen oikeellisuus on
hyvä tarkastaa.
Euroopassa , USA:ssa ja Kanadassa kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen
on melko helppoa. Aasian maissa on usein
puutetta tiedosta, kokemuksesta ja taidoista järjestää kampanjoita. Paikallisen
liiton lisäksi tarvitaan ITF:n tukea. Uhka
työpaikan menetyksestä ja väkivaltaisesta kohtelusta pelottaa edelleen monia aktiiveja. DPDHL:n Code of Conduct tosin
kieltää kaikenlaisen syrjinnän ja kiusaamisen sekä antaa järjestäytymisvapauden.
Ne maat jotka tarvitsevat rohkaisua toivotaan pyytävän apuja ITF:ltä . VertaistuWWW.FACEBOOK.COM/
kea voi pyytää myös toisesta maasta, josLOGISTIIKANTOIMIHENKILOT
sa tietotaitotaso ja kokemus vaikuttami-
14
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Taloushallinnon ammattilaiset – aika arvokasta väkeä
Tyypillinen tilitoimisto työllistää omistajan lisäksi
muutaman työntekijän. Edunvalvonnan suurin
haaste on järjestäytymättömyys.
ERTOlaisista yhdistyksistä Taloushallinnon ammattilaisten jäsenistöä voi kutsua tuttavallisesti myös TITOlaisiksi. Ennen nimenmuutosta yhdistyksemme nimi oli Tilitoimihenkilöt ry. Jäsenemme työskentelevät pääasiassa eri kokoisissa tili- ja kirjanpitotoimistoissa, jotka tosin myös nykyään mieluummin käyttävät nimiä
jotka viittaavat laveasti laskentaan sekä taloushallinnon tai liikkeenjohdon konsultointiin. Jos ei muuta keksitä, ainahan nimen
voi kääntää englanninkieliseksi. Profiilin nostoa ja arvostuksen
hakemista alalle on siis näkyvissä molemmin puolin pöytää.
Yrityksiä alalla on noin 5100 ja niissä työskentelee keskimäärin 14 500 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös tilintarkastustoimistot sekä paljon yksinyrittäjiä. Varsinaisesti meidän jäsenprofiilimme mukainen työntekijämäärä lienee 9000 henkilön
tietämillä.
Suomessa on muutama iso, satoja henkilöitä työllistävä tilitoimistoketju kuten Pretax Accountor Group , Visma sekä Talenom
Oy. Tyypillisimmillään tilitoimistot ovat kuitenkin edelleen pieniä
toimistoja joissa omistajan tai omistajien lisäksi on vain muutama työntekijä. Jäsenistämme valtaosa työskenteleekin näissä pienissä toimistoissa ja joskus jopa ainoana työntekijänä, mikä on yksi suurimmista haasteistamme edunvalvonnan saralla.
Pienillä työpaikoilla ei ole työpaikkatason toimintaa eikä tunneta tarvetta henkilöstön edustajan valintaan, joten luottamusmiesverkostomme on kovin kevyt. Vähintään yhtä iso, ellei jopa
isompikin haaste on työnantajiemme, niiden pienten toimistojen järjestäytymättömyys, mikä on osoittautunut jättimäiseksi kannoksi kaskessa työehtosopimuksemme yleissitovuuden kannalta.
Tehtävät muuttuvat – osaaminen kasvaa
Kirjanpitäjille on sähköistymisen lisääntyessä yhä enemmän
siirtymässä myös asiakasyritystemme taloushallintoon liittyviä
rutiineja. Osto- ja myyntireskontrat, laskutus ja laskujen maksu hoituvat nykyjärjestelmillä ”ihan vaan nappia painamalla”,
kuten työnantajat usein toteavat lisätessään kirjanpitäjän työtehtäviä.
Kun rutiinitkin näin hoidetaan asiakasyritysten ulkopuolella,
työmme muuttuu samalla koko ajan konsultoivampaan suuntaan. Tämä vaatii yhä laaja-alaisempaa osaamista, kun asiakkaille
laaditaan kuukausittain entistä laajempaa raportointia tunnuslukuineen ja arviointeineen. Samalla huolehtien ja asiakastakin
kouluttaen, että toimitaan kaikkien lakien ja asetusten mukaisesti ja hoitaen tarvittavat yhtiöoikeudelliset toimenpiteet.
Väheksymättä mitään muuta ammattikuntaa, joita kaikkia
oman työnsä asiantuntijoina korkealle arvostan, niin aika arvokasta väkeä on tämä tilitoimistoväkikin. Ei vain omien asiakkaittemme vaan myös veronsaajan kannalta. Tunnollinen ja osaava
ammattikunta kun tekee kaiken huolellisesti ja tarkasti noudattaen voimassa olevien lakien ja asetusten säännöksiä, verohallinnon ohjeita ja annettuja määräaikoja. Arvokasta työtä jopa
niin, että lähettämiemme oikeamuotoisten tiedostojen ansi-
osta verohallinnossa tehdään työt jo yli tuhat henkilötyövuotta pienemmillä voimavaroilla kuin viisi vuotta sitten. Tähän on
päästy kasvaneesta asiakasmäärästä ja verovirastojen määrän
vähenemisestä huolimatta.
Arvostus näkymään palkkapussissa
Talouden aallokossa kun välillä noustaan ja taas sukelletaan yhä
syvempiin taantumiin, on taloushallintoala kehitykseltään poikkeuksellinen. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan liikevaihdon kehitys taloushallintoalan yrityksissä on vuodesta tai
taantumasta toiseen pääosin kasvava ja yritysten taloudelliset
tunnusluvut kehittyvät suotuisasti. Tämä selittyy sillä, että taantuman aikana yritykset tarvitsevat yhä enemmän apua ja neuvoja sekä ulkoistavat toimintaansa tilitoimistoille.
Nousukausi taas tarjoaa toimialalle aina erinomaisen kasvumahdollisuuden. Taas tarvitaan lisää kirjanpitäjiä, niitä pienipalkkaisia nöyriä puurtajia jotka takaavat suotuisat tunnusluvut. Tosin juuri tätä kirjoittaessani tietooni tuli yhdessä isossa yrityksessä aloitetut yt-neuvottelut, eli toki ruuvia on helppo
taloustilanteeseen vedoten välillä myös kiristää.
Työmme on siis monipuolista ja mielenkiintoista siinä missä moni muukin työ. Tästä huolimatta ei tunkua vaikuta olevan,
vaikka alalla ei kärsitä pätkätöistäkään vaan työsuhteet ovat jopa kymmenien vuosien mittaisia. Ehkäpä juuri siitä syystä keski-ikämme lähenee 45 vuotta.
Arvostusta työllemme ja alan omaa työehtosopimusta aloimme omana ERTOlaisena yhdistyksenä tavoitella vuonna 1985. Ensimmäisen TESin saimme vasta 20-vuotislahjaksi vuonna 2005.
Suotavaa olisikin, että työmme arvostus näkyy työehdoissamme ja palkoissamme ennen kuin seuraavat 20 vuotta on kulunut. Näin veromarkkojen oikea-aikainen laskeminen ja kertyminen hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi olisi ainakin pieneltä osin turvattu myös tulevaisuudessa.
Anne-Mari Korhola,
puheenjohtaja, Taloushallinnon Ammattilaiset ry
15
3/2012
Virva Ryynänen ERTOn Pohjanmaan aluejärjestöstä jakoi kolmivaiheisen kisailun palkinnot oikeaan osoitteeseen. Punaisten voittajajoukkue:
oululaiset Anne Virkkula (ET) ja Ida Söderström (YSTEA) sekä Tarja Luostarinen Varkaudesta (LT) ja turkulainen Tiina Immonen (ET).
Onnistuneet kesäpäivät
ERTOn kesäpäivät houkuttelivat mukaan mukavasti Logistiikan toimihenkilöitä. Tuttujen tapaamisen ja mukavan
yhdessäolon lisäksi päivillä jaksettiin
kisailla, nauttia kulttuurista ja keskustella vakavasti tärkeistä asioista.
ERTOn Pohjanmaan aluejärjestö oli valmistautunut elokuun
alussa pidettyyn juhlaan huolella. Ritva Väyrysen johdolla kaikki toimi aina säätä myöten.
-Kesäpäivien valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin. Juhlapaikaksi valittu Rauhala on aivan kaupungin keskustan kupeessa
ja tänne pääsee hotellilta kävellen. Iltapäiväretki suoraan portista Ainolan puistoon osoittautui meidän – ja kuuleman mukaan
myös muiden – mielestä hyväksi ajatukseksi, kertoo Ritva.
Kesäpäivien koossapitäväksi voimaksi nousivat mainiot juontajat, aamupäivää pyörittänyt diivamainen Satu ja iltapäivästä
vastannut liikunnallinen jumppamaikka Marketta.
Ei yhtä totuutta
ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen oli huolissaan yhden totuuden politiikasta ja eurokriisin vaikutuksesta tavallisen ihmisen elämään.
-Olemme eläneet tilanteessa, jossa sovitaan asioista. Nokia teki asioita yksin, pääsi loistavaan lentoon ja on nyt tullut ryminällä alas. Maata ei voi yrityksestä poiketen jättää yhden totuuden
varaan. Yksi totuus voi johtaa koko maan kannalta Nokian kaltaiseen romahdukseen. Tuollaista riskiä ei Suomi voi ottaa. Maata
pitää kehittää yhdessä sopimalla. On pidettävä huolta moniarvoisesta yhteiskunnasta ja myös niistä, joilla menee heikosti.
-Eurokriisiä käsitellään julkisuudessa yksipuolisesti pelkkänä suurena ongelmana. Euron kriisi tarkoittaa kuitenkin kolme prosenttiyksikköä alhaisempaa asuntolainan korkoa ja siten tavalliselle
asuntovelalliselle tuhansien eurojen vuosisäästöä korkomenoissa, mikä on ihan hyvä juttu, miettii Juri Aaltonen.
Samat ilot ja surut
Asiaosuuden jälkeen kysymyksiä ja kommentteja sateli niin Nokian ja Oulun välisistä suhteista kuin ensi vuonna odotettavasta
keskitetystä neuvotteluratkaisustakin. Iltapäivällä ohjelma tiesi edessä olevan ”kalvosulkeiset”. Tylsyyden sijaan mielenkiinto
nousi ja keskustelu heräsi seksuaaliterapeutti Tanja Rothin kertoessa seksuaalisuudesta ja seksistä.
-Seksuaalisuus on osa persoonaamme ja identiteettiämme.
Esimerkiksi asiakaspalvelussa on helpompi ymmärtää erilaisia
ihmisiä, jos on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa, sanoo Kynnys Ry:ssä vammaisten vanhemmuutta tukevaa hanketta vetävä, itsekin ertolainen Tanja Roth.
-Vaikka vammaisperhe on erilainen, ovat ilot ja surut samoja
kuin muillakin. Nuorten vammaisten mahdollisuus seurusteluun
ja kumppanin löytämiseen on paljon vaikeampaa, jos asuu kodin
sijasta laitoksessa. Sukupuoliroolien takia naisen vammautumisen vaikutus on paljon isompi kuin miehillä, sanoo Tarja Roth.
Kesäpäiville täydet pisteet
Kesäpäivät huipentui illalla järjestettyyn Martti Suosalon Luolamies-esitykseen. Monet kesäpäivät käynyt kuopiolainen Pekka Kortelainen oli tyytyväinen päivän antiin.
-Paljon tuttuja naamoja ja jonkun verran uusia ihmisiäkin on
liikkeellä. Oulussa ei nyt näytä menevän niin hyvin, mutta ainakin henki tuntuu olevan hyvä ja katse kohti tulevaa. Samaa toivoisi myös koko maahan, miettii Pekka Kortelainen.
Teksti ja kuva: JS-.a
16
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
kolumni
kilpailupaineita ja kannattavuutta
Suomalaista työelämää on moitittu kovin
sanoin. Arvostelussa on varmasti menty
joissakin kohdin yli. Jotakin työelämässä
on kuitenkin vialla, koska moitteita tulee
niin monelta taholta.
Yksi syy, josta ei ole kovin paljon puhuttu, on varmasti yritysten toiminnan aikajänteen lyhyys. Tuntuu välillä vähän kärjistäen siltä, että toimintaa arvioidaan kolmen kuukauden välein. Kun tai jos näin
on, vaikuttaa se varmasti paitsi toiminnan lyhytjänteisyyteen, myös työntekijöiden asemaan. Se aiheuttaa epävarmuutta ja huonontaa työilmapiiriä, jota sitten
yritetään erilaisin tempuin parantaa. Tällainen vähän keinotekoinen kikkailu ei voi
olla pitemmän päälle toimiva tapa.
Kuka sitten on vastuussa tällaisesta
tempoilevasta toiminnasta? Yrityksen palkallinen ja paikallinen johtoko – vai kuka?
Varmasti oma vastuunsa on yrityksen johdolla. Voi kuitenkin perustellusti sanoa, että isäntä se on isännälläkin.
Päävastuun toiminnasta kantaa yrityksen hallitus, joka puolestaan saa ohjeensa
– tai ainakin jälkikäteen tuomionsa – yh-
tiökokoukselta eli omistajilta. Toki tässäkin
on hyvä todeta, että omistajavaltaa yhtiökokouksessa käyttävät muutamat suuromistajat. Nekin ovat usein niin sanottuja
institutionaalisia sijoittajia. Tässä onkin yksi suuri syy toiminnan lyhytjänteisyyteen.
Kasvottomia omistajia kiinnostaa vain se,
miten yrityksen arvo eli heidän sijoituksensa arvo kehittyy.
Toki osingonmaksukin kiinnostaa mutta
ennen kaikkea omistuksen arvo. Sitä puolestaan mitataan päivittäin pörssissä.
Tällaisia ulkoa tulevia paineita pyritään yrityksen sisällä ratkomaan eri tavoin. Usein sanotaan kauniisti, että kehitetään yrityksen kilpailukykyä. Suomeksi se tarkoittaa, että kustannuksia pitää
saada alas.
Toimihenkilöaloilla palkkakustannukset ovat merkittävä kustannustekijä. Kun
työehtosopimuksen minimejä ei voi – ainakaan toistaiseksi – alittaa, haetaan muita ratkaisuja. Tällaisia ovat alihankinta, ulkoistaminen ja jopa joidenkin toimintojen
siirtäminen halvempiin maihin. Joskus sitä miettii, että onkohan tällainen toimin-
ta ja sen todellinen hyöty aivan loppuun
saakka laskettuja.
Jokin aika sitten uutisoitiin esimerkiksi
atk-ohjelmien tuottamisen vaikkapa Intiassa olevan selvästi halvempaa, kuin Suomessa. Loppupeleissä tilanne muuttuukin
niin, että lopullinen kustannus on 35 % kalliimpi, kuin mitä se olisi maksanut Suomessa. Luulen, että samankaltaisiin johtopäätöksiin saatettaisiin tulla monella
muullakin alalla. On myös hyvä muistaa,
että pelkästään alempiin palkkoihin perustuva kilpailuetu rapistuu hyvää vauhtia näissä halpamaissa.
Uhki
Myrsky ja mylväys – arjen globalismia
Leenan vinkkelistä katsottuna globalisaatio on osa arkipäivää ja yhtä lähellä
kuin lähin tietokone.
Olin reippaat 33 vuotta sitten töissä Etelä-Saksassa, pikkukaupungissa nimeltään Bad Reichenhall. Olin apulaisena isohkossa
omakotitalossa, jossa majoitettiin kylpylävieraita. Tehtävänäni
oli siivota vieraiden huoneet, käydä kaupassa, kitkeä kasvimaata ja tehdä kaikkea muuta pientä apulaisen hommaa.
Tutustuin siellä ollessani erittäin herttaiseen tyttöön nimeltään Beatrix Wunderlich. Jo pelkkä hänen sukunimensä antaa
viitteen siitä, kuinka ihanasta henkilöstä on kyse. Pidimme Bean kanssa yhteyttä vielä jonkun aikaa palattuani Suomeen. Vuosien vieriessä kadotimme toisemme.
Liityin hiljattain naamakirja-yhteisöön siis Facebookiin, jossa käyn välillä kurkkimassa mm. tytärteni viestittelyjä. Kolmisen viikkoa sitten sähköpostiini tuli ilmoitus, jossa kerrottiin, että Richard Herge on lähestynyt minua Facebookissa. En tunne
sen nimistä henkilöä. Pian paljastui, että viestin olikin kirjoitta-
nut mies, johon olin juuri Bean kautta Saksassa ollessani tutustunut. Viestinnän alkuvaiheessa hän tietenkin kyseli, olenko hänen etsimänsä henkilö. Vastaukseni oli ”Jaa, ich bin die richtige
Leena”. Richard oli skannannut vanhoja valokuviaan sähköiseen
muotoon. Eräässä Salzburgin retkeltä otetussa kuvassa olin ollut
mukana myös minä. Hän oli päättänyt kokeilla, löytäisikö minut
Facebookista. Ja niinhän siinä kävi!
Richard asuu Australiassa ja on edelleen pari kertaa vuodessa yhteydessä Beaan, joka asuu perheensä kanssa saksalaisessa
pikkukaupungissa. Tällä hetkellä odotan Bean yhteystietoja, sekä
kopioita niistä vanhoista valokuvista. Eräänä lauantaina Richard
jopa soitti minulle. Rupattelimme noin varttitunnin ja päivitimme tietojamme avioliitoista eroihin ja lasten lukumäärään.
Kysyessäni hänen muuttuneen sukunimensä taustoja paljastui, että kyseessä oli salanimi, verkkoalias, jotta hänen poikansa
eivät pääse näkemään hänen Facebook-viestittelyään. Ja tuo sukunimihän tulee tietenkin suoraan Tintti-sarjakuvasta.
Teksti: Leena Wickström,
Logistiikan toimihenkilöt ry:n taloudenhoitaja
17
3/2012
puheenjohtajalta
Juhlasta juhlaan
Kuten tämän lehden kannestakin on voinut arvata, Logistiikan toimihenkilöt ry
täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi olemme henkilöstön edustajien ja paikallistoimijoiden avustuksella järjestäneet kahvitilaisuuksia ympäri
Suomea. Jäsenpäiviä vietimme jo toukokuussa Tallinnassa.
Ensi vuosi tuleekin sitten olemaan ERTO:n 45-vuotistaipaleen juhlavuosi.
ERTO:n hallituksen seminaarissa elokuussa päätimme viettää liiton syntymäpäiviä 8.6.2013 Linnamäellä. Juhliin kutsumme kaikki ERTO:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenet perheineen. Muistakaa laittaa
päivä jo perheen kalenteriin ja ilmoittautua tapahtumaan!
tuotanto pääse hidastumaan – saatikka
pysähtymään.
Toimihenkilökentän koordinoidessa tätä toimitusketjua, vaaditaan yksittäiseltä
toimihenkilöltä huomattavasti suurempaa osaamista ja ketjun hallintaa kuin aikaisemmin. Me toimihenkilöt toimimme
yritysten tuloksen takaajina.
Hyvänä esimerkkinä tehokkuuden paranemisesta käy taksikeskusten kelavälitys. Uusi tehtävä kuuluu osaksi toimihenkilöiden päivittäistä toimintaa monessa
välityskeskuksessa. Työn vaativuus on kasvanut huomattavasti ja oletettavasti samoin myös keskuksen tehokkuus. Tekijät
eivät kuitenkaan ole siitä omaa osaansa
saaneet.
Tuloksen takaajat
Turvaa työelämään
35-vuodessa logistiikka-ala on muuttunut ja mukautunut. Perinteiset kuljetus- ja
huolintayritykset ovat ajan saatossa muuttuneet globaaleiksi logistiikkayrityksiksi. Ne tarjoavat kaikenkattavaa palvelua
aina raaka-ainekuljetuksista kuluttajien
kotiovelle asti.
Varastotoiminta keskittyy entistä enemmän jättisuuriin logistiikkakeskuksiin. Niistä toimitukset niin kuluttajille kuin yrityksillekin tapahtuvat vuorokauden sisällä tilauksesta.
Yritysten omista varastoista on tullut
vaatekaapin kokoisia hätävarastoja joiden
tuotevalikoimassa on vain muutama tärkein ja nopeimmin kuluva tuote.
Normaalit lähetykset, joita aiemmin
kuljetettiin viikkorytmissä, ovat siirtyneet
päivittäistoimituksiin. Samalla jakelulle
on määritelty kellonaika, jottei yritysten
Tänä vuonna olemme kuulleet logistiikan
piirissä tapahtuneista yritysostoista niin
Suomessa kuin muuallakin. Maaliskuussa
ilmoitettiin UPS:n ostavan TNT:n ja toukokuussa tuli tieto, että Itella Logistics ostaa
Vrtranspointin kappaletavaralogistiikan eli
vanhan Transpoint Oy:n.
Molempien kauppojen ympärillä pyörii paljon huhuja ja yrityksien työpaikoilla
on varmasti pelkoa työpaikkojen menettämisestä. On täysin ymmärrettävää, että huhut alkavat elää kun yritykset eivät
pysty tai halua tiedottaa tulevaisuuden
suunnitelmistaan. Vaikka työt loppuvat
harvoin kaupan jälkeen kokonaan, käytetään näissä tilanteissa valitettavan usein
sopeutustoimia.
Itse en jaksa uskoa, että kuljetusalan
yhdistymiset olisivat vielä tässä. Alaa on
kuritettu pitkään niin veronkorotuksilla
kuin koulutusvaatimuksillakin. Kuljetusten hintataso ei kuitenkaan ole noussut
samassa suhteessa, mikä tuo yrityksille
paineita kehittää ja tehostaa toimintojaan. Oma edunvalvonta onkin hyvä turvata kuulumalla ammattijärjestöön. Muutostilanteissa se käy jatkuvaa vuoropuhelua
jäsenensä puolesta niin muiden liittojen
kuin työnantajapuolenkin kanssa.
Yksi jäsenkyselyn hienoimmista tuloksista oli kun 96% jäsenistöstä ilmoitti voivansa suositella ERTO:n jäsenyyttä työtoverilleen. Tuloksia on hyvä näyttää eteenpäin.
Kiitos kaikille vastanneille! Nähdään syyskokouksessa Tampereella 17.11.2012.
Marko Nurmi, puheenjohtaja
Paikallistoimintaa
Pohjois-Savo
Jäsensyyskokous
Aika: ke 7.11.2012 klo 18.00.
Pohjois-Savon paikallistoimikunnan jäsensyyskokous ravintola Kreetassa, Tulliportinkatu 4648, 70110 Kuopio.
Ruokailun vuoksi ilmoittaudu 2.11.2012 mennessä
sähköpostilla kpo.kortelainen@luukku.com tai
p. 040 8234 105.
Tervetuloa!
-Paikallistoimikunta-
18
3 / 2 0 1 2 Tuloksen takaajat
Lomailkaa Himoksella!
Logistiikan toimihenkilöillä on jäsentensä
käytössä mökki Jämsän Himoksella. Kalustettu 46 neliön kahden huoneen huoneisto saunalla ja parvella on toinen puoli paritalotyyppisestä hirsimökistä.
Lomamökkiä vuokrataan ensisijaisesti Logistiikan toimihenkilöiden jäsenille.
Työttömät ja eläkkeellä olevat jäsenemme saavat 20 % alennuksen halvemmasta viikkovuokrasta.
Hakemukset oheisella tai kotisivuillamme www.logistiikantoimihenkilot.fi olevalla varauslomakkeella. Kotisivuilla on näkyvissä myös mökin varaustilanne. Viikot
täytetään sitä mukaan kun hakemuksia
tulee. Aina voi myös tiedustella mahdollisia varaamatta jääneitä tai peruutusviikkoja suoraan mökkivastaavaltamme Matti Kopralta, puh. 040 5914 174.
Myös viikonloppulomia
Varaamatta jääneitä viikkoja ja peruutusviikkoja vuokrataan hakemuksesta kaikille ERTO:laisille. Lomaviikko alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo
24.00. Jos ei ole varauksia koko viikoksi,
niin mökkiä voi myös vuokrata viikonlo-
Mökkivaraus
puksi. Vuokra-aika on tällöin perjantaista
klo 16.00 sunnuntaihin klo 24.00.
Viikonloppuhinta on 120 euroa. Viikonloppuhinnasta ei saa alennusta. Mikäli joutuu perumaan varaamansa viikon,
niin peruutuksesta on ilmoitettava mökkivastaavalle vähintään 14 vrk aikaisemmin.
Muuten peritään 35 euron peruutusmaksu. Jos samalle viikolle on useita hakijoita, valintaan vaikuttaa, onko aikaisemmin vuokrannut mökkiämme sekä jäsenyyden kesto.
Niille, jotka eivät saa haluamaansa lomaviikkoa, pyrimme tarjoamaan jotain muuta
vapaana olevaa viikkoa. Mökkivuoron saaneelle ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Mu-
Laaja valinnan kirjo
Himoksella voi vapaa-aikaa viettää vaikkapa pelaamalla golfia tai tennistä kesällä ja
talvisin lasketellen. Hotelliin ja ravintolaan
on mökiltä matkaa vain 300 metriä. Jämsään pääset kätevästi junalla tai linja-autolla. Omalla autolla pääsee aivan mökin
pihalle saakka.
Lisätietoja Himoksen laskettelukeskuksesta osoitteesta; www.himos.fi ja Himoksen alueesta muuten; www.himoslomat.
fi. Tästä osoitteesta löytyy myös Himoksen alueen kartta.
Himoksen mökki remontoitiin kesällä -08.
Varustukseen kuuluvat
muun muassa pesukone,
kuivauskaappi ja astianpesukone. Yöpyjien on
tuotava mukanaan omat
liinavaatteet.
kirjemerkki
Nimi
kana seuraa vuokranmaksulomake ja toimintaohjeet.
Lähiosoite
Tiedustelut vapaista
viikoista; Matti Kopra,
puh. 040 5914 174
s-posti: matti.kopra@erto.fi
Postitoimipaikka
puh.
Työpaikka
Logistiikan
toimihenkilöt ry
Matti Kopra
Työtön (viim. työpaikka)
Jäsenenä vuodesta
Olin Himoksessa viimeksi
Toivottu lomaviikko
(ensisijainen ja vaihtoehdot)
1.
2.
3.
Ruolankatu 20 as 24
15150 Lahti
Vuokra vaihtelee
sesongin mukaan:
viikonloppu 120 €
vuorokausi 50 €
Viikot
40 - 48: 175 €
49 - 04: 210 €
19
3/2012
Log On -ristikko 3/2012, myös osoitteessa: www.logistiikantoimihenkilot.fi
Ristikon 1/2012 oikein täyttäneistä onnetar suosi 20 € S-ryhmän lahjakortilla
Aila Pitkästä, Reijo Mäntykenttää, Anne-Maria Kukkaa ja Seppo Virtasta. Onnea!
Täytä ja voita!
Lähetä vastaukset postitse 1.12.2012 mennessä osoitteeseen:
Logistiikan toimihenkilöt ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Kuoreen merkintä ”sanaristikko”.
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme 20 euron arvoisia palkintoja
Nimi:
Osoite:
Ratkaisu 2/12
Paikallistoimintaa
Helsinki-Uusimaa
SYYSKOKOUS järjestetään la 17.11.2012 klo 13.00
Hotelli Victoria, Itsenäisyydenkatu 1, 33100 Tampere
www.hotellivictoria.fi
Ennen kokousta tarjoillaan kahvit/teet ja suolapalaa
alkaen klo 12.00.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä
kokoukselle mahdollisesti jätettävät esitykset.
Kokouslounas tarjoillaan syyskokouksen jälkeen.
Luvassa Stand up -komiikkaa, tule mukaan!
Matkat korvataan halvimman matkustusmuodon kustannusten mukaisesti, matkalaskua vastaan. Tai vaihtoehtoisesti voitte tilata junaliput VR-yrityspalvelusta,
puh. 0307 23702 yritysmyynti@vr.fi
Bussiliput suositellaan ostettavaksi itse ja perittäväksi matkalaskulla yhdistykseltä.
Ilmoittautumiset yhdistyksen sihteerille 2.11.2012 mennessä seppo.virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659
Perheretki Linnanmäelle
Aika: la 20.10.2012 alkaen klo 16.
Paikka: Linnanmäen huvipuisto, Tivolikuja 1, 00510
Helsinki
Tervetuloa juhlimaan Linnanmäelle valon, taian
ja karnevaalin tunnelmissa! Nautitaan nostalgisista laitteista, jännittävistä peleistä ja karnevaalien makunautinnoista.
Mukaan mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
Ohjelma: klo 16 kokoontuminen seminaarisali
Poukamassa/ajankohtaista asiaa
klo 17-19 hupailua seremoniamestareiden opastuksella/2 laitelippua, 6 pelilippua sekä kierros
Meirän keittiössä
klo 19 illallisbuffet ravintola Caruzellossa
klo 21 tilaisuus päättyy
Tämä kokonaisuus maksaan jäsenelle vain 30 euroa, avecille 65,00 ja lapsilta 15,00.
Maksut yhdistyksen tilille 101130-227651 viitteellä 1407.
Ilmoittautumiset 12.10.2012 mennessä: seppo.virtanen@dhl.com tai 0400 650 659.
Tervetuloa!
-Paikallistoimikunta-
KAIKKI JÄSENET TERVETULOA!
toimintaa
HALLITUS
ERTOn synttärit Linnanmäellä
Edullinen yösija Helsingissä
Logistiikan toimihenkilöiden vuokra-asunto
Helsingin Pasilassa
Jarrumiehenkadulla.
Vapaita päiviä voi
tiedustella ja varata
Leena Wickströmiltä
p. (09) 6132 3221.
Vuorokausivuokra
60:- / huoneisto,
Petipaikka 30:-
Tule mukaan juhlimaan 45-vuotiasta ERTOa Linnanmäelle lauantaina 8.6.2013. Linnanmäki on
varattuna vain ertolaisille klo 9.30-13.00. Hauskanpitoon ovat tervetulleita kaikki ERTOn jäsenet
perheineen. Ranneke 10 €/hlö.
Tarvitset ilmoittautuessasi ERTOn jäsennumerosi, joten ota jäsenkorttisi valmiiksi esille. Ilmoittautumiset: erto.fi
lmoittautuminen on sitova eikä maksettuja omavastuuosuuksia palauteta. Sisäänpääsy on mahdollista vain ERTOn omalla rannekkeella. ERTOranneke pitää olla kaikilla sisääntulijoilla - niin
mummolla kuin kaikilla yli 1-vuotiailla lapsilla.
Alle 1-vuotiaat ilmaiseksi.
Tilaisuuden osallistujamäärä on reilu, mutta rajattu.