ALUELIITE MARRASKUU 2010 Jari Mustonen pankinjohtajaksi

KoivunlehtiSAVO
ALUELIITE MARRASKUU 2010
Jari Mustonen pankinjohtajaksi
Kiuruveden Osuuspankkiin
s. 3
Hyvä maine on yrityksen
menestyksen perusta
s. 4
Joroisten lukio
painottaa yrittäjyyttä
s. 5
Vieremän nuorisoklubi
tekee eikä meinaa
s. 6
Koivunlehtihaukut
kirittää hirvikoiria
s. 8
SAVON
PAIKALLISOSUUSPANKIT
Keiteleen Osuuspankki puh. 017-769 6000 www.keiteleenop.fi
Lapinlahden Osuuspankki
puh. 017-760 2200 www.lapinlahdenop.fi
Tuusniemen Osuuspankki
puh. 017-615 0500 www.tuusniemenop.fi
Joroisten Osuuspankki puh. 017-366 3660
www.joroistenop.fi
Kiuruveden Osuuspankki
puh. 020-791 1200 www.poppia.fi
Siilinjärven Osuuspankki
puh. 017-264 4200 www.siilinjarvenop.fi
Vieremän Osuuspankki puh. 017-760 0700 www.vieremanop.fi
Kolumni
Tämänkertaisen kolumnin kirjoittaja on Siilinjärven Yrittäjien puheenjohtaja Marjaana Pitkänen.
Pakko uskoa – SEPA tulee
Kuinka nopeasti aika kuluukaan. Eurot korvasivat
markat reilut 8 vuotta sitten. Nyt on sitten seuraavan raha-asioita koskevan muutoksen aika. Se koskee
jokaista, joka joskus käyttää pankkikorttia tai maksaa tai kirjoittaa laskuja. Ihminen lienee rakennettu
niin, että kaikkia muutoksia on aina vastustettava.
Tämänkin uudistuksen suhteen on havaittavissa
sama ilmiö. Ainakin yrittäjät ovat saaneet asiasta
tietoa jo pidemmän aikaa, mutta helposti se on tullut sysättyä hamaan tulevaisuuteen kiireellisempien
asioiden tieltä.
Nyt alkavat olla viime hetket tarkistaa, että SEPA
-asiat ovat kunnossa.
Mikä ihme se tämä SEPA oikein on? Euroopan
unionin yhteisen valuutan euron rinnalle on nyt tulossa yhtenäinen
euromaksualue (Single Euro
Payments Area). Nimi on enne
tässäkin. Uudistus koskee kaikkia niitä raha-asioita, missä valuuttana on euro.
Itse olen ottanut käyttöön tarkistuslistan uusien asioiden sisäistämiseksi. Heikkona hetkenä, kun
antaudun muutokselle,
perehdyn asiaan ja
listaan omia toimiani koskevat kohdat.
SEPA-listani alkaa
tilinumeroista.
Olinpa maksajan
tai laskuttajan
roolissa on laskusta löydyttävä IBAN ja
BIC lukusarjat. (Jos ihan
välttämättä
haluatte tietää
mistä nämä ly-
Alueliite
Alueliite Savo
henteet tulevat, kysäiskää pankkivirkailijalta). Hyvää näissä pitkissä numerosarjoissa on se, ettei enää
tarvitse yrittääkään muistaa ulkoa tilinumeroita.
Vinkkinä tietokoneella laskunsa maksajille: hankkikaa viivakoodinlukija. Säästää aikaa ja hermoja.
Seuraavana listallani on pankkikortti. Siihen ei tarvitse itse askarella mitään uudistuksia. Pankkikortin
uusimisen myötä se on tullut (tai tulee) sirullisena.
Käytännössä muutoksen huomaa, kun kortilla maksaessa ei enää tarvitsekaan henkilöllisyystodistusta
ja allekirjoitusta, vaan nyt riittää koodin näppäily
lukulaitteeseen. Tarvitsee vain muistaa numero ja
suojata näppäimistö uteliailta katseilta turvalukua
siihen painellessa. Yrittäessäni tunkea korttia erinäköisiin laitteisiin lohdutan itseäni sillä, että kysymyksessä on jatkuva muisti- ja näppäryystesti.
Sirukorttia pidetään turvallisena maksuvälineenä.
Minussa se on herättänyt useita kysymyksiä, joita on
pakko pysähtyä pohdiskelemaan. Suomessa väestö
ikääntyy lähitulevaisuudessa rajusti. Tämä tarkoittaa väistämättä myös sitä, että heikkonäköisten ja
huonomuististen määrä lisääntyy. Miten voi osua oikeisiin numeroihin, jos niitä ei edes näe kunnolla ja
varsinkaan, kun sormet eivät oikein meinaa totella?
Kun muisti alkaa heikentyä, niin miten ihmeessä
sitten voi maksaa turvallisesti? Tunnuslukua ei pidä
kirjoittaa muistilapulle. Ei liene turvallista kuljettaa
setelinippuakaan näkyvästi mukana. Unohdamme
usein, että meitä on moneksi ja kaikkien on ikään
ja kuntoon katsomatta pystyttävä käyttämään palveluita. Ongelmat ovat ratkaisemista varten. Koska
kuuhunkin on lennetty, löytynee ratkaisu mummon
maksuvälineongelmaankin.
Tarkistuslistani lopussa on merkintä: suoraveloitus ja e-lasku. Kysyn niistä käydessäni Siilinjärven
Osuuspankissa!
Marjaana Pitkänen
Koivunlehden Alueliite Savo on alueen paikallisosuuspankkien julkaisu asiakkailleen.
Päätoimittaja: Anna-Liisa Pekkarinen, puh. 050-595 2285, anna-liisa.pekkarinen@dnainternet.net, www.annaliisapekkarinen.net
Toimituskunta: Savon paikallisosuuspankkien markkinointiryhmä
Ulkoasu ja taitto: Viestitär Ky, www.viestitar.fi
Koivunlehti
TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Kiuruveden Osuuspankki satsaa
maaseutu- ja yritysrahoituksen
palveluihin
Kiuruveden Osuuspankissa aloitti
lokakuun alussa pankinjohtajana
Jari Mustonen. Mies on tuttu
monelle maaseutuyrittäjälle, hän
näet siirtyi pankkiin Kiuruveden
kaupungin maaseutuasiamiehen
toimesta, jossa ensisijaisesti kehitti
maaseutuyrittäjyyttä.
Sitä ennen hän toimi pitkään neuvontatehtävissä maatalousalan järjestöissä ja veti
EU-hankkeita.
Mustonen vastaa Kiuruveden Osuuspankissa maaseutu- ja yritysrahoituksesta. Hän
palvelee sopimuksen mukaan myös Vieremän ja Lapinlahden Osuuspankin asiakkaita.
Rahoitus mukaan työkalupakkiin
Mustonen on yksi maaseutua parhaiten
tuntevia osaajia Pohjois-Savossa.
- Ei hyppy iso ole, sanoo jo vuonna -90
Kiuruvedelle tullut agrologi. - Olen edelleen asiakkaitteni mukana myötä- ja vastamäessä, mutta nyt työkalupakkini laajentui
myös rahoitustyökalulla.
Työkalupakin sisältö oli jo entuudestaan
laaja: eri laskelmien, taseiden ja tuloslaskelmien teko ja tulkinta, investointien
suunnittelu, verotustietojen analysointi
ja EU:n hankemaailman ja tukipolitiikan
osaaminen maksatushakemuksineen.
- Kiuruvedelle tulee tänäkin vuonna pelto- ja eläintukina 21 miljoonaa euroa. Sillä
on merkittävä vaikutus talouselämäämme.
Taloushallinto onkin yksi Mustosen
lempiaiheista. - Tunnusluvut suorastaan
pomppaavat tilinpäätöksistä esille. Niistä
näen heti pullonkaulat ja miten yritys on
kehittynyt, sekä mahdolliset ratkaisut, hän
kuvaa.
Pankinjohtajan rooliin astuminen ei
muuta hänen tapaansa työskennellä.
- Vedän kumisaappaat jalkaan ja lähden asiakkaan luokse kuten aiemminkin.
Haluan olla ajoissa mukana, kun yrittäjä
Koivunlehti
Jari Mustonen aloitti Kiuruveden Osuuspankissa maaseutu- ja yritysrahoituksesta vastaavana
pankinjohtajana lokakuun alussa. Hän tuntee alueen maaseutuyrittäjät vuosikymmenten ajalta
aiemman maaseutuasiamiehen työnsä ansiosta, ja palvelee heitä nyt myös rahoituksen osalta.
suunnittelee investointeja tai sukupolven
vaihdosta, jotta voimme hyödyntää asiantuntemukseni ja verkostoni.
Maaseutuyrittäjät uskovat
tulevaisuuteen
Kiuruveden ja ympäristökuntien maaseutuyrittäjät ovat tulleet Mustoselle tutuiksi, kun hän maaseutu- ja kyläasiamiehenä toimiessaan teki tuhansia yritys- ja
tilakäyntejä.
- Maaseutuyrittäjyys on meillä moninaista, mökkitalkkarista urakoitsijoihin,
siivousfirmasta hoivakotiin, pienyrittäjistä
valtakunnan suurimpiin maidon- ja lihantuotantotiloihin, hän kertoo ja antaa muutamia faktoja.
Kiuruveden elinkeinot jakautuvat niin,
että 26 prosenttia keskittyy maa- ja metsätalouteen, 56 prosenttia palveluihin ja
18 prosenttia jalostukseen. Paikkakunnalla
on muutamia investoinneiltaan yli kahden
miljoonan euron tuotantorakennuksia ja
kymmenkunta kahden robotin navettaa,
toistakymmentä yli sadan lehmän tilaa ja
useita yli tuhannen välitysvasikan lihanautakasvattamoja.
- Ylä-Savossa investoidaan maatalouteen
muutoinkin, intoa yrittää ja uskoa tulevaisuuteen on, Mustonen sanoo ja antaa
esimerkiksi Valion suunnitelmissa olevan,
Lapinlahdelle rakennettavan yli 100 miljoonan euron juustolan lähivuosina.
Paikallisosuuspankki pystyy tarjoamaan
nyt entistäkin asiantuntevampaa palvelua
maaseutuyrittäjille.
- Koen roolikseni olla neuvova pankinjohtaja. Jos asiakas on johdonmukaisesti ja jäntevästi hoitanut asiansa, voi myös pankin päätöksenteko olla nopeaa, Mustonen kiteyttää.
Alueliite Savo
TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Hyvä maine
kantaa rakennusalalla
Olli Holopainen ja Arvi Kekäläinen
perustivat keväällä yrityksen Kuopioon.
Heidän yrityksensä Suunnittelu- ja Rakennuspalvelu HoKe tarjoaa harkkotalojen rakennesuunnittelua yksityisasiakkaille ja rakennusliikkeille ja rakentaa
pientaloja kokonaispakettina Perustuksista avaimet käteen -vaiheeseen.
Kuopiolaistuneet miehet ovat syntyjään tuusniemeläisiä. Holopainen on rakennusinsinööri ja Kekäläinen valmistuu
samaan ammattiin jouluksi.
Mittatarkka rakennesuunnittelu
säästää euroja
Yrityksen toimisto sijaitsee Kuninkaankadun varrella Lammi-Kivitalojen
kanssa samassa tilassa. Lammi-Kivitalot Oy on yksi yhteistyökumppaneista,
mutta yrittäjät myyvät palvelujaan kaikille asiakkaille ympäri Suomea. Tiloissa
työskentelee yksinyrittäjänä myös arkkitehti.
- Meistä on toisillemme synergiaetuja.
Asiakkaamme saavat halutessaan meiltä
arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja
rakentajan palvelut, Holopainen hahmottaa.
Hän on kannuksensa
hankkinut suunnittelija tehtyään runsaat
kymmenen vuotta
rakennesuunnittelua
eri kivitalovalmista-
jille ja yksityisasiakkaille.
- Rakennesuunnittelun tärkeyttä eivät rakentajat aina tiedä, vaan luulevat arkkitehtisuunnitelmien riittävän. Hyvä suunnittelu
maksaa itsensä edullisempina rakennuskustannuksina. Säästöä tulee nimenomaan siitä,
että työmaalla ei rakennusmiesten tarvitse
pähkäillä, miten jokin rakenne on suunniteltu tehtäväksi. Hyvät rakennekuvat auttavat myös urakoiden ja kivitalopakettien
kilpailuttamisessa, muistuttaa Holopainen.
Kekäläinen keskittyy konkreettiseen rakentamiseen, mutta aikoo perehtyä kumppaninsa avustuksella myös rakennesuunnitteluun. Parhaillaan Kekäläinen rakentaa
Tuusniemelle 120-neliöistä hirsitaloa. Apunaan hänellä on yrityksen toistaiseksi ainoa
työntekijä Juho Kähkönen.
- Ei talonrakentaminen yksin ole järkevää. Työ etenee paljon nopeammin kahdestaan, se on asiakkaankin etu, Kekäläinen
perustelee.
Firman vakaus ja
kohtuullinen tulo tavoitteena
Yrittäjyydessä kaveruksia viehätti itsenäisyys ja mahdollisuus kehittää yritystä
omien näkemysten mukaan.
Holopainen uskoi pitkän
kokemuksensa ansiosta
osaamiseensa ja asiakkaiden löytymiseen,
Kekäläinen halusi heti
valmistuttuaan työllistyä rakentajana. Hänen
aiempi yrittäjyytensä
maatila-
matkailussa toi epävakaasti tuloa, rakentamisen hän toivoo olevan suhdanneherkkyydestään huolimatta vakaampi tulonlähde.
Puoli vuotta toimineeksi yritykseksi he
ovat jo hyvässä vauhdissa. Töitä on molemmille sopivasti, vaikka markkinointikulut
ovat tähän asti olleet vasta vaatimattomat
49 euroa.
- Se on nettidomainin perustamiskulu,
selittää Holopainen ja lisää yrityksen kotisivujen olevan tekeillä.
He toteavat, että paras markkinointikeino on hyvä maine.
- Pyrkimyksemme on hankkia näin elantomme, saada firma vakaasti pyörimään ja
kasvattaa sitä maltillisesti, turhia riskejä
ottamatta.
Toisen työntekijän, luotettavan, osaavan
ja ammattitaitoisen rakentajan etsintä onkin heillä käynnissä.
Pienestä pitäen
Tuusniemen pankin asiakkaina
Yrittäjät vannovat yhteistyön nimeen.
Kaikkea ei tarvitse ennättää tai osata tehdä
itse. Heillä on luotettavat kumppanit, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä.
Yksi yhteistyökumppaneista on Tuusniemen Osuuspankin Niiralan konttori. Sinne
yrittäjät askelsivat ideoineen heti alussa ja
neuvotteluyhteys ja rahoitusratkaisut löytyivät kotikylän pankin kaupunkikonttorista heti.
- Asiointi on niin mutkattoman helppoa.
Emme me muualta edes kyselleet tarjouksia, kun pienestä pitäen olemme asiakkaita
olleet, miehet summaavat.
Pankin virkailijoiden tuttuus heitä lämmittää. - Ei isoissa pankeissa meitä kukaan
tunne. Niiralan konttoriin kun soittaa pirauttaa, niin vastaus tiedusteluun tulee saman tien.
Talonrakentaja Arvi Kekäläinen ja kivitalojen
rakennesuunnittelija Olli Holopainen
pyörittävät yhteistä yritystään. Hyvät
ja mittatarkat suunnitelmat säästävät
asiakkaalta euroja ja työn toteuttajilta
hermoja.
Alueliite Savo
Koivunlehti
TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Okay on Opetushallituksen rahoittama
hanke, jossa ovat mukana Juvan, Joroisten,
Puumalan, Sulkavan ja Rantasalmen lukiot. Yhteistyökumppanina on muun muassa
Savonia Ammattikorkeakoulu ja eri yrityksiä. Hankkeella kannustetaan nuoria yrittäjyyteen.
Joroisissa yli 30 prosenttia lukion toisluokkalaisista on ottanut yrittäjyyden oppiohjelmaansa.
- Kaikki kiinnostuneet eivät edes mahtuneet kursseille, kertoo rehtori Timo Smolander.
Yrittäjänä saa päättää itse
Yrittäjyyskasvatuksen 5 opintoviikkoa
sisältävät muun muassa johtajuus- ja alaistaitoja, taloushallintoa, palkanlaskentaa,
markkinointia ja havainnollistavia tositarinoita yrittäjyydestä yrittäjien itsensä
kertomina. Nuoret suunnittelevat myös
oman kuvitellun yrityksen, ja esittelevät
sen muulle ryhmälle.
Henna Räisänen ja Henna Huupponen
osallistuivat yrittäjyysopintoihin, koska
uskovat tiedosta olevan heille myöhemmin
hyötyä. Lisäksi kurssi on virkistävä vastapaino lukuaineille.
Yrittäjyyden idea on heille selvinnyt.
- Yrittäjä saa päättää toimenkuvastaan
itse. Alaisena ei tätä mahdollisuutta ole,
pohtii Räisänen.
- Yrittäjyydestä saa haastetta elämään ja
pääsee toteuttamaan itseään, sanoo Huupponen.
Lukiossa on ideoitu myös osuuskuntamallia, joka pyörittäisi luokkien toimintaa ja varoja. Kokeilu alkanee ensi syksyn
ykkösluokkalaisten kanssa. Osuuskunta
toimisi kuin yritys konsanaan, tehden liiketoimintasuunnitelmat ja kirjanpidon.
Yrittäjyyttä on rahankeruukin
Yrittäjähenkisyyttä vaatii kakkosluokkalaisten vuosittainen kahden viikon mittainen Euroopan matka, jonka rahoituksen
he keräävät itse. Kansainvälisyys on yksi
lukion painopisteistä ja matka on yksi lukioajan kohokohdista.
- Olemme esimerkiksi siivonneet yritysten tiloja, olleet toimitsijoina teräsmieskisoissa ja Joroisten musiikkipäivillä, sekä
myyneet vessapaperia, tytöt luettelevat
muutamia lukuisista rahankeräystavoista.
He kertovat innostuneesti matkan sisällöstä ja rahan keräämisestä.
- Olen halunnut hankkia matkarahat
Koivunlehti
Henna Huupponen ja Henna Räisänen selailevat saksankielen oppaita, he tarvitsevat
saksan kieltä keväällä tehtävällä Euroopan matkalla. - Keräämme itse matkarahat, tytöt
kertovat tarmokkaasti, yhtenä osoituksena yrittäjähenkisyydestä.
Joroisten lukiossa voi
opiskella yrittäjyyttä
Nykylukiot tarjoavat opiskelijoilleen myös
käytännönläheisyyttä. Joroisten lukio on mukana
valtakunnallisessa Okey - avain yrittäjyyteen -hankkeessa.
itse. Se tuntuu paremmalta kuin pyytää
vanhemmilta, Huupponen huomauttaa.
- On kiva tehdä työtä, raha tuntuu silloin
ansaitulta, peesaa Räisänen.
- Rahan hankinta matkaa varten on konkreettista yrittäjyyttä, rehtori lisää ja mainitsee isona ponnistuksena Leijonien kalenterin. Siihen nuoret myyvät mainokset ja
valmistavat kalenterin painokuntoon.
Nuoret pankille tärkeitä
Joroisten Osuuspankki on lukion pitkäaikainen yhteistyökumppani. Pankinjohtaja Jukka Paasonen kertoo, että nuoret
ovat monessa mukana, esimerkiksi hoitavat
pankin tilaisuuksien kahvituksia. Pankki
on osallistunut yrittäjyyskasvatukseen esimerkiksi laatimalla perustettavalle osuuskunnalle säännöt.
Pankille nuoret ovat tärkeä asiakasryhmä. Ylioppilaskeväänä pankki kutsuu uudet ylioppilaat juhlavaan iltatilaisuuteen,
jonka ohjelmassa on myös kiinnostava ajankohtainen esitelmä.
Pankki kertoo tilaisuudessa mahdollisuuksistaan tasoittaa nuoren tietä maailmalla.
- Toivomme, että oman paikkakunnan
pankki jäisi mieleen ja vaihtoehdoksi myös
nuoren muutettua muualle, Paasonen sanoo.
Alueliite Savo
TEKSTI JA KUVAT: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Vieremän nuorisotoiminnan ideanikkarina ja järjestäjänä on Klubitoimikunta. Sen jäseniä ovat tänä vuonna Vilja Katainen, Teemu Hentilä,
Rosa Pellikka, Marjo Kauppinen, Joni Niskanen ja Tatu Honkajärvi. Kuvasta puuttuvat puheenjohtaja Miska Partanen, varapuheenjohtaja
Niko Kärkkäinen, Jonna Rönkkö ja Petri Nissinen.
Vieremän nuorisoklubi
Vieremällä nuoret yhdistää
Vieremän Nuorisoklubi. Se
pyörittää nuorisotoimintaa vapaaajanohjaaja Raili Turusen johdolla.
Klubi on saanut toimintansa niin
vetäväksi, että suurin osa nuorista
ilmaantuu nuorisotalolle heti sen
auettua kuuden jälkeen illalla.
- Meillä ei erotella ketään, kaikki
otetaan vastaan, sanoo Marjo
Kauppinen, klubitoimikunnan
varajäsen.
Alueliite Savo
Vanhalla kirkonkylän koululla toimivan nuorisotalon vuoden toiminnan suunnittelee klubitoimikunta, johon kuuluu
seitsemän varsinaista ja kolme varajäsentä.
Puheenjohtajana tänä vuonna on Miska
Partanen.
Toimikunnan jäseneksi pyydetään ja
tehtävä on haluttu. Jäsen saa arvokasta
ryhmätyö- ja järjestökokemusta ja lisäpisteitä jatko-opintoihin, kaiken muun mukavan lisäksi.
Tunnelma nuorisotalolla on rento ja kaveruutta henkivä. Ovi käy tiuhaan, nuoret
tulevat ja menevät, pingis- ja biljardipallot kiitävät, korttia pelataan, tietokoneella
surffaillaan, rupatellaan.
Ja katsotaan salkkareita.
- Silloin ei saa kuulua hisahdustakaan,
kaikki ahtautuvat television ääreen, kertoo Turunen.
Energiaa joka lähtöön
Nuoret eivät kuitenkaan vain oleile
nuorisotalolla, vaan toiminta on kerrassaan hengästyttävän moninaista.
Ei vain nuorille, vaan myös muille vieremäläisille on nuorisotalosta paljon iloa.
Pientä korvausta vastaan nuorisoklubilta saa energisten nuorten ”iskuryhmän”,
joka esimerkiksi haravoi pihan, tekee
puusavottaa, kerää pelloilta juurakoita ja
kiviä, hoitaa tilaisuuksien kahvituksen ja
Koivunlehti
Raili Turunen, vapaa-ajanohjaaja, on jo kymmenen vuotta ollut nuorisotalon vastaavana. Nuorille hän on se kokoava voima, joka on
mukava ja kiva, mutta omaa myös tarvittavan auktoriteetin.
on touhun paikka
makkaranmyynnin, leipoo tilauksesta, pesee ikkunoita, hoitelee muuttoja, ovatpa
nuoret maalanneet yhden navetan ja työhallinkin!
Lisäksi nuoret pitävät diskoja, hoitavat
omaa kioskikauppaansa, keräävät marjoja,
tekevät myyntiin joulukoristeita ja ovat
toimitsijoina raveissa ja yleisurheilukisoissa. Klubin varoilla on muutama nuori suorittanut ensiapukurssin ja hygieniapassin.
SimaShow on luku sinänsä. Joka vappuaatto nuoret myyvät kuulua simaansa
ja munkkejaan. Niitä väännettiin viime
vuonnakin 650, ja päälle 300 litraa simaa.
Kaikki meni, eikä riittänytkään.
Koivunlehti
Päämääränä ulkomaanmatka
Kaiken tämän energian päämäärä on
kirkas: jokavuotinen matka Eurooppaan.
Tänä vuonna bussilastillinen nuoria oli
syyslomallaan viikon Lissabonissa.
- Viime vuonna olimme Roomassa.
Olemme käyneet myös Ateenassa, Bratislavassa ja Prahassa, luettelee Turunen
muutamia kohteita.
Rahoitus matkaan pitää pääosin ansaita
itse.
- Meillä on pistejärjestelmä. Mitä useampiin tehtäviin osallistuu, sitä enemmän saa
pisteitä ja sitä vähemmän maksaa matkastaan.
Nuorisotalon säännöt tietää jokainen kä-
vijä ja noudattaa niitä.
”Tiällä käättäävyttään”, painottaa Rosa
Pellikka, savolaisittain viäntäen. Mottona
on yleisjärkevä käytös.
”Meillä koulumaailman häiriköt kokevat iltaan mennessä ihmeparantumisen”,
naurahtaa Turunen.
Klubin alaikäraja on 13 vuotta, yläikärajaa ei ole, mutta parikymppisiäkin käy.
Klubilaisille Vieremän Osuuspankki
yhteistyökumppanina on tuttu, mukava
paikka poiketa. Sen lisäksi, että klubilla on
pankissa tili, ovat nuoret olleet pankin tilaisuuksissa vastaamassa esimerkiksi kahvituksesta. Nuoret ovat myös haravoineet
syksyisin pankin pihan.
Alueliite Savo
TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
TEKSTI JA KUVA: JOUNI MÄÄTTÄ.
Koivunlehtipankki
kirittää hirvikoiria
Suuren suosion saaneet Koivunlehti Haukut hirvikoirille järjestetään vuorovuosina
Kiuruvedellä ja Lapinlahdella. Lapinlahden
Osuuspankin isännöimmät kisat olivat lauantaina 11.9. jo kahdeksatta kertaa, ja ne
keräsivät ennätysmäärän, peräti 33 koiraa
kilvoittelemaan ykköspalkinnosta, paikallisosuuspankin lahjoittamasta hirvikivääristä.
Kisat, jotka alkoivat jo ennen kuutta aamulla, pidettiin Mäntylahden Vedon talolla. Ylituomari Keijo Vitri evästi toistasataa
harrastajaa hirvikokeeseen, jonka koetoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Aimo
Rieppo, muina jäseninä Mika Koskinen,
Niina Halonen ja Tuomo Kekkonen.
Päivästä tuli odotetusti pitkä, olivathan
kauimmaiset koealueet Kiuruvedellä saakka. Lopulliset tulokset olivatkin selvillä
vasta iltakymmenen jälkeen.
Kokeissa palkittiin kaikki ykköstuloksen saaneet pokaaleilla ja muilla lisäpalkinnoilla. Ykkösen saavuttaneita koiria oli
kaikkiaan 15.
Kisan paras koira oli Esko Ålanderin omistama harmaahirvikoirauros Reettala Tahvo
97 huippupisteellä. Toiseksi sijoittui outokumpulaisen Jarmo Kontkasen Onnivaaran
Enne pistein 90. Kokeitten kolmas ja samalla paras narttu oli kaavilaisen Arto Nykäsen
omistama Reettala Rasse 88,5 pisteellä.
Onnistunut tapahtuma oli paikallisosuuspankin ja Lapinlahden Kennelkerhon näyte
hyvästä osaamisesta ja sujuvasta yhteistyöstä. Maanomistajat ja metsästysseurat
ansaitsevat kiitokset myötämielisyydestään
tapahtumaa kohtaan, samoin tapahtuman
muonituksesta vastanneet emännät.
Lapinlahden Osuuspankin toimitusjohtaja
Aimo Rieppo ojensi kilpailun voittajalle Esko
Ålanderille komean hirvikiväärin. Rieppo
itsekin on armoitettu hirvimies.
Alueliite Savo
POPparointia
Tällä palstalla nuoret pohtivat tulevaisuuttaan, ja sitä miten pankki
ja raha-asiat elämään vaikuttavat.
Tällä kertaa keskustelemassa ovat Joroisten lukion
kakkosluokkalaiset Nora Salo ja Sanna Immonen, jotka opiskelevat
valinnaisaineena yrittäjyyttä. Paneudumme siihen.
Pomous ei saa nousta päähän
- Minua yrittäjyys kiinnostaa, vanhempanikin ovat yrittäjiä. Toimiala voisi olla
vaikka jotain liikuntaan tai hevosalaan
liittyvää, Sanna ilmoittaa.
Noran mielestä yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto siksi, koska se on ”oma
juttu”, saa tehdä mitä todella haluaa.
- Kun idea löytyy, saa linjan valita ja
päättää asioista. Alaisena ääni ei kuulu,
Nora sanoo ja Sanna täydentää, että yrittäjänä saa olla pomona muille ja itselle,
mutta pomous ei saa nousta päähän, vaan
pitää toimia järkevästi.
Hiljattain päättynyt lama pistää tytöt
miettimään yrittäjyyden riskejä. - Pieni
yritys voi helposti mennä konkurssiin, jos
ihmisiltä loppuu kiinnostus tuotteeseen.
Isot yritykset jyräävät yli, Sanna summaa.
- Tai jos sattuu jokin isompi vahinko,
menee maine, Nora pähkäilee.
Tytöt puhuvat kuin liikkeenjohdon
konsultit todetessaan järkevästi, että toiminnan pitää olla laadukasta ja vahvaa,
jotta homma varmasti kannattaa.
Miten sijoitetaan?
Pankilla on yrittäjän elämässä iso rooli,
sen tytöt tietävät.
- Pankki rahoittaa, mutta vain jos hommat ovat kunnossa. Antavatkohan pankit
neuvoja ja tietoa raha-asioista, jos ryhtyy
yrittäjäksi, Nora miettii.
- Voisi olla hyväksi tietää myös, miten
sijoittaa rahaa. Yhteiskuntaopista on minulle jäänyt mieleen vain, miten raha kasvaa eniten korkoa.
Nora on saanut pankkikortin hiljattain
ja asiakaspalvelu pankissa oli tosi hyvää.
- Ystävällinen virkailija tuli ihan näyttämään automaatille, miten korttia käytetään, hän ihmettelee. Raha-asioiden hoito
on hänelle tuttua koulustakin, hän ja Sanna nimittäin huolehtivat keväällä tehtävän Euroopan matkan rahoista.
- Luokallamme on avattuna tili pankissa ja me hoidamme kirjanpidon, näin
tuntumaa yrittäjyyteen ottavat tytöt tuumaavat.
Itse tienattua rahaa arvostaa
Jatko-opintojen rahoituksesta heillä on
vielä varsin suurpiirteinen käsitys.
- Miten sitä opinnot rahoittaa, ei raha
puussa kasva, havahtuu Nora, mutta huojentuu muistaessaan kesätienestinsä. Niillä pääsee alkuun. Kesäisin olisi kyllä mukavampi vain lomailla, mutta kun ei käy
vanhempien pussilla, oppii arvostamaan
rahaa.
Sanna toteaa, että aikanaan on mietittävä tarvitseeko opintolainaa. Hänestä
pankkisuhde kotikylän pankkiin kannattaa säilyttää, siellä kun on tottunut asioimaan.
- Vaikka kyllä vanhemmat silti joutuvat
auttamaan, hän aprikoi.
Koivunlehti