docVuosikertomus - Mäntsälän Sähkö
download 
Report Transcription
Vuosikertomus - Mäntsälän Sähkö
Vuosikertomus Mäntsälän Sähkö Oy 2011 ” Viimeaikaisten myrskyjen jälkeen moni on oivaltanut, millainen merkitys on sähkön saannin luotettavuudella. Infrastruktuurin rapautuminen on iso riski suomalaiselle yhteiskunnalle. Esa Muukka, toimitusjohtaja Sisällysluettelo ” Paikallinen vaikuttaja 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 10 Yhteiskuntavastuu12 Energiatehokkuus 14 Asiakkuudet17 Sähkön myynti ja hankinta 19 Sähköverkko20 Kaukolämpö ja maakaasu 22 Laajakaista 24 Henkilöstö 26 Talous 29 Hallituksen toimintakertomus 30 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 33 Tilinpäätös 34 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 2 VUOSIKERTOMUS 2011 Paikallinen vaikuttaja Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö. Tarjoamme monipuolisia energia-alan tuotteita ja palveluja. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä, maakaasua sekä urakointipalveluja. Lisäksi valikoimaamme kuuluvat laajakaista- ja energiatehokkuuspalvelut. Toiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Energia-alan perinteiset ratkaisut ovat saaneet kirittäjikseen uudet teknologiat ja kiristyvän ympäristölainsäädännön. Sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin lisäksi nykyisin painoarvoa saa yhä enemmän asiakkaan tapa käyttää energiaa. Toimintavuoden keskeisimpiä asioita oli miettiä uusia ratkaisuja energia-alan muutokseen sekä siten luoda edellytyksiä pidemmän tähtäimen menestykselle. Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkoliiketoiminta huolehtii toimialueensa jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuuden kohottaminen kehittämällä verkoston kunnossapito-, tarkastus- ja raivaustoimintaa. Verkkoliiketoiminta hoitaa verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan lisäksi mittarointi- ja vikapalvelut. Nettiliiketoiminta Mäntsälän Sähkön nettiliiketoiminta vastaa monipuolisten Internetpalveluiden tuottamisesta asiakaskunnalleen. Laajakaistayhteytemme keskittyvät valokuidulla toteutettuihin yhteyksiin, jotka mahdollistavat kaikkien palveluiden häiriöttömän toimivuuden. Meiltä on saatavana myös monipuoliset viihdepalvelut kuten TV-kanavapaketit, videovuokraamo ja musiikkipalvelut. Vuosi 2011 Kertomusvuosi oli 85. toimintavuosi, joista kahdeskymmenestoinen yhtiömuotoisena. Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen Avainluvut Liikevaihto, 1 000 € Liikevaihdon kasvu, % Liikevoitto, 1 000 € Liikevoitto, % Tilikauden voitto, 1 000 € Investoinnit, 1 000 € Oman pääoman tuotto, % (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) Omavaraisuusaste, % Sähkön myynti, GWh Sähkön siirto, GWh Kaukolämmön myynti, GWh Kaasun myynti, GWh Henkilökunta keskimäärin MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 5 VUOSIKERTOMUS 2011 vuonna 2011. Kasvu oli kuitenkin asiakasmäärän kasvusta huolimatta maltillista, koska alkuvuoden pakkasjakson jälkeen koko loppuvuosi oli huomattavasti normaalia lämpimämpi. Toimintavuosi oli tuloksellisesti erittäin haasteellinen talvikausien pakkasjaksojen ja loppuvuoden poikkeuksellisen lämpimien säiden vuoksi. Tapaninpäivän myrsky painoi myös verkkoliiketoiminnan tulosta merkittävästi, vaikka myrskystä selvittiin hyvän suurhäiriötoimintamallin ansiosta ripeästi. Kokonaisuutena yhtiön tulosta voi pitää tyydyttävänä, vaikka liiketulos jäi heikoksi yllä mainittujen syiden seurauksena. 2011 22 935 2010 21 799 2009 20 094 5,2 430 8,5 974 5,0 1 223 1,9 1 082 4,47 1 531 6,1 784 38 777 7 059 34 252 4 287 33 531 2 467 16,1 2,4 50,8 19,1 6,3 60,2 8,8 7,8 64,2 167 326 33 19 174 345 37 22 155 317 32 22 54 50 49 Huoltovarmuus nousi tapetille Viimeaikaisten myrskyjen jälkeen moni on oivaltanut, millainen merkitys on sähkön saannin luotettavuudella. Infrastruktuurin rapautuminen on iso riski suomalaiselle yhteiskunnalle, arvioi toimitusjohtaja Esa Muukka. Vuosi 2011 oli monelle energiayhtiölle varsin hyvä. Miksi Mäntsälän Sähkön tulos jäi tavoitteista? Vuosi oli haasteellinen yhtiöille, joilla ei ole riittävästi omaa sähköntuotantoa. Sähkön tukkumarkkinat toimivat huonosti. Kun tammi- helmikuussa oli kylmää ja sähkön hinta nousi korkealle, jouduimme valitettavasti ostamaan sähköä myyntihintaa kalliimmalla – kun taas yhtiöt, joilla on omaa tuotantoa, myivät sähköään hyvällä hinnalla pörssiin. Loppuvuosi olikin keskimääräistä lämpimämpi, ja kulutuksen putoamisen seurauksena myyntimäärä jäi tavoitteista. Pisteenä iin päällä oli Tapaninpäivän myrsky. Vaikka selvisimme siitä hyvin, myrskystä tulee satojen tuhansien eurojen lasku. Eikö pörssisähkön hinnan muutoksiin voi varautua johdannaisilla? Sähkön hintaa on vaikea suojata johdannaisilla, jos lämpötila vaihtelee ra- justi ja lämpötilat poikkeavat paljon pitkäaikaisesta keskiarvosta. Meillä on paljon asiakkaita, joilla on sähkölämmitys, joten sähkönkulutus riippuu ulkolämpötilasta. telealalla, jossa markkinat ovat keskittyneet ja palvelutaso romahtanut. Suomihan on kiinteissä laajakaistapalveluissa kehitysmaatasoa verrattuna vaikkapa Ruotsiin. Edellistalven perusteella meillä oli kova houkutus ylisuojata. Jälkikäteen voi sanoa, että oli hyvä, ettemme ylisuojanneet. Pyrimme toimimaan pitkän aikavälin sääennusteiden mukaan. Eikö edullinen sähkö ole kuitenkin kuluttajan etu? Toki, mutta Suomessa on naiivi usko siihen, että markkinatalous hoitaa ihan kaikki asiat. Harvaan asutussa, vähäväkisessä maassa se ei kaikessa päde. Kun keskustelua ohjaa vain hinta, unohdetaan, että Suomessa on jo Euroopan halvimpiin kuuluva sähkö. Romaniassakin sähkö on kuluttajille kalliimpaa suhteutettuna ostovoimaan. Miten pahasti tulos kirvelee toimitusjohtajaa? Jos olisimme yksityinen yhtiö, tulostavoitteesta jääminen olisi selkeästi pois omistajiltamme. Kunnan omistaman sähköyhtiön ideana on hyödyttää kuntalaisia pitämällä tuloksenteko ja pitkäjänteinen energia-asioiden hoito tasapainossa. Sikäli asetelma on monitahoisempi. Tavallaan suojasimme asiakkaitamme kalliilta pörssisähköltä, mikä hyödytti kuntalaisia, ja säästynyt raha jää pyörimään paikkakunnalle. Mitä mieltä olet suunnitellusta yhteispohjoismaisesta sähkön vähittäismarkkinasta? Mallilla tavoitellaan alalle lisää kilpailua. Tavoite on hyvä, mutta se ei toimi. Jos pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat toteutuvat kaavaillulla tavalla, Suomen kokoiseen maahan mahtuu vain pari suurta toimijaa. Silloin täältä häviää takuuvarmasti kilpailu. Ilmiö on sama, mikä on nähty MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 6 Meidän pitäisi päättää, haluammeko pelkkää halpaa hintaa vai luotettavaa, kestävän kehityksen mukaista pitkäjänteistä energia-asioiden hoitoa. Ovatko kannusteet sähköverkon kunnossapitoon riittävät? Valitettavasti sähkönsiirtoliiketoiminnan sääntelyn osalta suunta tuntuu olevan sellainen, että liiketoiminnan riskejä ei huomioida riittävässä määrin. Tapaninmyrskyn jälkeen väitettiin, että sähköyhtiöt eivät ole investoineet verkon myrskyvarmuuteen riittävästi. Mekin olemme kuitenkin maakaapeloineet ja investoineet sähköverkon luotettavuuteen systemaattisesti jo ainakin 15 vuotta. Ei tämä mikään uusi Tapaninmyrskyn jälkeen keksitty asia VUOSIKERTOMUS 2011 ole. Kustannuspaineiden takia verkkoa ei pystytä uusimaan yhtäkkiä, mutta investoimme sähköverkkoon keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Verkkoliiketoiminnan riskejä ei saa omissa käsissämme olevilla valinnoilla kasvattaa. Esimerkiksi myrskykorvausten suunnitellut tasokorotukset eivät osu maaliin. Riskejä on tarpeeksi luonnon toimesta. Jos riskit kasvavat, omistaminen ei kiinnosta, eivätkä rahoittajat rahoita investointeja järkevillä ehdoilla. Laskun maksaa aina lopulta asiakas, joten toiminnan kuluja ei saa lisätä kohtuuttomilla korvausvelvoitteilla tai tarpeettomalla toimivan infrastruktuurin korvaamisella ennen teknistaloudellisen käyttöiän päättymistä. Millaisena uhkana pidät sähköverkkojen kunnon rapautumista? Koko infrastruktuurin rapautuminen on iso riski suomalaisessa yhteiskunnassa. Se ei koske vain siirtoverkkoa vaan myös esimerkiksi tieverkostoa ja rautateitä. Samanlaisia uhkakuvia on muissakin maissa, esimerkiksi USA:ssa. Suomessakin 1990-luvun puolivälissä energia-alaa alettiin muuttaa bisnekseksi. Tarkoitus oli hyvä, mutta näyttää siltä, että pitkäjänteinen energiainfra struktuurin kehittäminen jää takaalalle, jos tekemistä ohjaa vain hinta tai pörssiyhtiön arvonkehitys. Millaisen arvosanan annat Mäntsälän Sähkölle tapaninpäivän myrskytuhojen hoitamisesta? Ilmatieteenlaitos ei ennustanut Tapaninpäivälle erityisen pahaa myrskyä, joten meilläkin oli normaali päivystysvahvuus. Meillä on erinomainen asenne, omat asentajat ja paikallisia kumppaneita. Korjaustyöt alkoivat siksi nopeasti. Verkon laajuuteen nähden resurssimme olivat myös moninkertaiset julkisuudessa parjattuihin suuriin yhtiöihin verrattuna. Tapaninpäivän aamuna alueen sähkönkäyttöpaikoista puolet oli pimeänä, mutta illalla enää vain tuhatkunta ja tiistaina iltapäivällä enää 150. Parissa päivässä sähköt oli palautettu kaikille. Ei kai tätä huonona suorituksena voi pitää. Harmi, että koko sähköala leimattiin julkisuudessa. Sähköyhtiöt on velvoitettu vaihtamaan sähkömittarit etäluettaviin malleihin, mikä nostaa sähkön siirtohintoja. Mitä mieltä olet investoinnista? Mielestäni mittarit uusittiin turhan aikaisin, eikä investointi ollut kansantaloudellisesti järkevä. Tilanne on sama kuin digibokseissa. Olisi kannattanut vähän peesata muita, sillä teknologia ei ole vielä vakiintunutta. Nyt puuhataan esimerkiksi yhteispohjoismaista vähittäismarkkinaa, vaikka Ruotsissa ei olla siirtymässä edes tuntiluet- MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 8 taviin mittareihin. Toki pyrimme saamaan uusista mittareista kaiken hyödyt irti. Pääsemme esimerkiksi sähkökatkoihin aiempaa paremmin käsiksi. Aikooko Mäntsälän Sähkö lisätä jatkossa omaa tuotantoaan? Pyrimme nostamaan sähkön omaa tuotantoa lisäämällä vesivoimaa, ydinvoimaa ja myös omaa tuulivoimaa. Ydinvoiman osalta tuotantoa saadaan merkittävästi käyttöön vasta 2020luvulla. Alalla on edessään muutenkin mittavat investoinnit – etenkin, kun sähköntuotantoa pitäisi viedä uusiutuvien ja päästöttömien polttoaineiden suuntaan. Mikä investointeja jarruttaa? Suomessa energiapolitiikasta on tullut poukkoilevaa. Esimerkiksi maakaasua on pidetty hyvänä polttoaineena ja olemme pitkäjänteisesti rakentaneet kaukolämpöä maakaasun varaan. Pari vuotta sitten suuntaa muutettiin yllättäen ja maakaasun hinta nousi veropäätöksen takia rajusti. Myös uusiutuvien energioiden tukipäätökset revittiin syksyllä budjetinteon yhteydessä auki. Tällä menolla osasta investointeja tulee riskialttiita, mikä vaikeuttaa myös niiden rahoitusta. Myös esimerkiksi tuulivoiman rakennuslupien kanssa on hankaluuksia. Haluamme kehittää alaa pitkäjänteisesti ja pitää huolta energiahuollosta. Asiakkaidenkin etu olisi, VUOSIKERTOMUS 2011 että investointiedellytyksiä ei tarpeettomasti heikennetä. Julkisuudessa on väläytelty mankalaperiaatteesta luopumista. Millaisia vaikutuksia tällä olisi? Suomessa lähes kaikki voimalaitokset on rakennettu mankala-periaatteella, minkä ansiosta pienet yhtiöt voivat saada sähköä omistamistaan voimalaitoksista omakustannushintaan. Jos periaate romutetaan, Suomeen jää vain isojen yhtiöiden omistamia voimaloita. Jo nyt ydinvoima on Suomessa harvojen yhtiöiden käsissä, ja meillä on vain murusia. Vesivoimassa tilanne on sama. Se ei takuulla johtaisi hyvään lopputulokseen. Alalla nähtiin viime vuonna isoja yrityskauppoja. Miten suhtaudut niihin? Energia-ala on kansantaloudelle strateginen, ja sähkö on elintärkeää Suomessa. Vattenfall myi viime vuonna Suomen sähkönsiirto- ja kaukolämpöliiketoimintonsa ulkomaiselle yhteenliittymälle, jossa Ilmarinen oli yhtenä osakkaana. Myös me olimme kiinnostuneita Vattenfallin verkoista, mutta emme sillä hinnalla, mitä niistä maksettiin. Minusta asetelma on suomalaisesta näkökulmasta huolestuttava. ” Suomessa alettiin muuttaa energia-alaa bisnekseksi 1990-luvun puolivälissä. Tarkoitus oli hyvä, mutta näyttää siltä, että pitkäjänteinen energiainfrastruktuurin kehittäminen jää taka-alalle, jos tekemistä ohjaa vain hinta. ” Esa Muukka toimitusjohtaja MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 9 VUOSIKERTOMUS 2011 Takapakkia tuulivoimassa Selkeiden pelisääntöjen puuttuminen, poukkoileva tukipolitiikka ja hallinnolliset esteet hidastavat tuulivoiman yleistymistä, varatoimitusjohtaja Vesa Selikare arvioi. Sähkön kulutus laski Mäntsälässä viime vuonna peräti 5,8 prosenttia. Myös koko Suomessa kulutus laski 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Mistä näin raju notkahdus johtui? Noin puolet sähkönkulutuksesta on lämmityskäyttöä, joten edellisiä vuosia lämpimämpi vuosi näkyy suoraan sähkön kokonaiskulutuksessa. Viime vuonna tammi- ja helmikuuta lukuunottamatta kaikki kuukaudet olivat keskiarvoa lämpimämpiä. Toisaalta myös energian säästö näkyy: kotitaloudet ovat innostuneet esimerkiksi hankkimaan lämpöpumppuja ja myös teollisuuden prosesseja on tehostettu. Kulutuksen väheneminen alensi hiilidioksidipäästöjä, mutta edistyttiinkö ympäristöasioissa muuten vuonna 2011? Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät Suomessa tosiaankin 26 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto kasvoi – lähinnä hyvän tuulivuoden ansiosta – noin 60 prosenttia. Toisaalta tuulivoiman lisärakentamisessa on otettu takapakkia. Alun perin Suomeen piti rakentaa viime vuonna MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 10 yli sata uutta tuulivoimalaa, mutta niitä rakennettiin vain kolme. Pääosa hankkeista kaatui hallinnollisiin esteisiin, ympäristövalituksiin tai naapureiden valituksiin. Mitä kuuluu Mäntsälän Sähkön omille tuulivoimahankkeille? Hanke tuulivoimalan rakentamisesta Mäntsälään on ollut vireillä jo kaksi vuotta, mutta asia on edelleen muutaman puuttuvan lausunnon takia auki. Oman hankkeen lisäksi olemme mukana Suomen Voiman Haminaan valmistuvassa neljän voimalan tuulipuistossa, jossa osuutemme on noin 0,6 MW. Muualla maailmassa tuulivoimaa hyödynnetään runsaasti. Miksi liikkeelle lähtö Suomessa on niin tahmeaa? Viime vuonna hyväksyttyjen tukien voimaantulo myöhästyi puoli vuotta hallinnollisten kiemuroiden takia. Uudestaan lunta tuli tupaan, kun kiinteä tuotantotuki lopetettiin ennen kuin se ehti tulla edes kunnolla voimaankaan. Suurissa investoinneissa investoijan täytyy voida luottaa tukien olevan voimassa sovitun ajan. Muuten on vaarana, ettei kukaan uskalla investoida. Suomessa ympäristöviraomaisten, kaavoittajien ja yhteiskunnan eri osapuolten pitäisikin päästä sopuun siitä, millä pelisäännöillä saa rakentaa tuulivoimalan ja mihin paikkoihin. VUOSIKERTOMUS 2011 ” ” Alun perin Suomessa piti rakentaa viime vuonna yli sata uutta tuulivoimalaa. Voimaloita rakennettiin kuitenkin vain kolme. Kasvaako päästöttömän energiantuotannon osuus suunnitellusti? Mäntsälän Sähkön pitäisi päästä hyvinkin EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan Suomessa pitää olla 38 prosenttia päästötöntä energiantuotantoa vuonna 2020. Vaikka meillä on tuuli- ja vesivoimaa, peruskuorma päästöttömästä tuotannosta pitää hoitaa ydinvoimalla. Olemme mukana Olkiluodon ydinvoimalassa ja Fennovoiman uudessa hankkeessa. Viime syksynä sovittiin uuden voimalan sijoituksesta Pyhäjoelle. Tavoitteena on, että vuoden kahden päästä asiassa voidaan tehdä investointipäätös. Ydinvoimalan pitäisi olla käyttökunnossa 2020-luvun alkupuolella. Ydinvoimalla tuotetaan tulevaisuudessa noin puolet nykyisestä sähkönmyynnistämme. Millainen rooli maakaasulla on Mäntsälän Sähkön tarjonnassa? Maakaasun osalta viime vuonna kuvaan tuli maakaasun lisävero. Maakaasu on puhdas polttoaine, mutta lisävero haittaa meitä ennen kuin pääsemme siirtymään bioperäisiin polttoaineisiin. Polttamisesta syntyy hiilidioksidia riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään. Biopolttoaineissa ajatuksena on, että siinä kierto on nopeampaa kuin fossilipolttoaineissa, jolloin hiilidioksidi sitoutuu uudestaan puihin ja kasveihin luonnossa. Jos ydinvoimaa aletaan korvata biopolttoaineilla, kuten Saksassa kaavaillaan, se johtaa ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen. Korvaako biokaasu maakaasun tulevaisuudessa? Jos ja kun Mäntsälän keskusta kasvaa, voimme tuottaa bioenergialla sähköä ja lämpöä alueen tarpeisiin. Myös Gasum suunnittelee biokaasun tuotantoa. Kaasuputki Lappeenrannasta Kouvolan ja Lahden kautta Mäntsälään ja edelleen Helsinkiin on jo olemassa, joten putkistoon voisi tuottaa biokaasua missä tahansa putken varrella. Millaisia mahdollisuuksia näet hajautetulla energiantuotannolla? Lämpö täytyy tuottaa paikallisesti ja jos samalla voidaan tuottaa sähköä, lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Yhteistuotannon ideana on, että polttoaineen energiasisältö voidaan hyödyntää lähes maksimaalisesti. Sen takia pienikin yksikkö voi olla kannattava. Meillä on Saarenkylässä Fortumilta ostettu lämpölaitos. Selvittelemme parhaillaan, voisiko nykyisen polttoaineen korvata biopolttoaineella, jolloin esimerkiksi lähialueen pelloilta voitaisiin mädättämällä tuottaa biokaasua lämpökeskuksen polttoaineeksi. Vaihtoehtona on polttaa puupolttoainetta suoraan lämmöksi. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 11 VUOSIKERTOMUS 2011 Onko Suomi tulevaisuudessa omavarainen sähköntuotannossa? Nykyisin noin viideosa Suomessa kulutetusta sähköstä tuodaan ulkomailta. Venäjältä tuodun sähkön määrä on jo pienentynyt, kun venäläiset tarvitsevat itse sähköä. Uusien ydinvoimaloiden valmistuttua emme ole enää niin riippuvaisia tuontisähköstä. Pelkästään uusiutuvaa energiantuotantoa lisäämällä Suomi ei pääse omavaraiseksi sähköntuotannossa. Väheneekö sähkön kulutus myös jatkossa? Arvioisin, että koko Suomen osalta sähkön kulutuksen kasvu hidastuu, mutta kasvaa jatkossakin. Mäntsälään syntyy uutta asutusta, teollisuutta ja yritystoimintaa, joten meillä sähkön siirtomäärät todennäköisesti kasvavat enemmän kuin Suomessa yleisesti. Pitkällä tähtäimellä sähkön kulutukseen vaikuttaa myös autojen liikennepolttoaineiden korvaaminen sähköllä. Vesa Selikare varatoimitusjohtaja Yhteiskuntavastuu Mäntsälän Sähkö osallistuu kestävän kehityksen ja toiminta-alueensa hyvinvoinnin ylläpitämiseen kehittämällä energiainfrastruktuuria toimintaalueellaan luotettavasti, vastuuntuntoisesti ja pitkäjänteisesti. Mäntsälän Sähköstä on sen yli 85 toimintavuoden aikana tullut asiakkaidensa arvostama toimija, johon luotetaan. Mäntsälän Sähkö auttaa energiaosaamisellaan osaltaan toiminta-alueensa kuntia saavuttamaan elinkeinopoliittisia tavoitteitaan mm. uusien merkittävien yritysten saamisessa paikkakunnalle. Tuemme asumisen ja yritysten toiminnan edellytyksiä toimittamalla energia- ja tietoliikenne alan palveluja. Sosiaalinen vastuu Mäntsälän Sähkön keskeisiä menestystekijöitä ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä asiakkaidemme luottamus. Mäntsälän Sähkö haluaa olla esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja ja hyvä kuntalainen. Työssä jaksamisen varmistamiseksi Mäntsälän Sähkö huolehtii henkilöstönsä työkyvystä, työhyvinvoinnista ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa työhyvinvointia. Mäntsälän Sähkö tukee luonnontieteeseen ja matemaattisiin aineisiin kohdistuvaa opetusta paikkakunnalla sekä pienempien koululaisten energia- osaamisen kehittämistä ja vahvistaa siten tulevaisuuden osaamista. Tarjoamme kesätyö- ja harjoittelu sekä opinnäytetyöpaikkoja alamme ammatteihin opiskeleville nuorille. Viestintä Mäntsälän Sähkö viestii toiminnastaan avoimesti. Meillä on asiakaslehti, Ilowatti, joka ilmestyy säännöllisesti. Myös internet-sivumme ovat kattavat ja niitä päivitetään aktiivisesti. Tiedotamme oma-aloitteisesti toimintaalueemme lehdistölle ja keskeisille kuntapäättäjille toiminnastamme. Mäntsälän Sähkön asiantuntijat osallistuvat eri tilaisuuksiin toiminta-alueellamme ja järjestämme sidosryhmille informaatiotilaisuuksia säännöllisesti. Mäntsälän Sähkön sisäisen viestinnän tärkeimmät välineet ovat yhtiön intranet sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä henkilöstölehti Valopilkku, johon kirjoittaa laaja joukko yrityksen avainhenkilöitä. Ympäristövastuu Mäntsälän Sähkö noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Mäntsälän Sähkö tunnistaa toimintansa ympäristönäkökohdat ja etsii keinoja vähentääkseen toiminnastaan aiheutuvia haitallisia vaikutuksia sähkön tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 12 Mäntsälän Sähkö osallistuu sellaisen voimantuotannon rakentamiseen, joka tukee kestävää kehitystä ja esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Mäntsälän Sähkö edellyttää yhtiön politiikkojen ja toimintaperiaatteiden mukaista vastuullista suhtautumista ympäristöasioihin myös alihankkijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan. Olemme sitoutuneet myös energiateollisuuden energiatehokkuuden puiteohjelmaan, jonka velvoittamana tuomme oman energiatehokkuutemme parantamisen lisäksi myös asiakkaidemme energiatehokkuuden parantamista neuvonnan lisäksi mm. toimittamalla maa- ja ilmalämpöpumppuja. Taloudellinen vastuu Mäntsälän Sähkö on liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä paikkakunnalla ja hoitaa kaiken sähkön ja maakaasun jakelun sekä kaukolämmön tuotannon alueellaan. Valtaosa toimintaalueellamme kulutetusta sähköstä on myös joko tuotettu osuusvoimalaitoksissamme tai meidän hankkimaamme ja myymäämme. Meillä on siten myös suuri taloudellinen vastuu tehokkaasta toiminnasta kohtuuhintaisen energiansaannin varmistajana. Mäntsälän kunta omistaa Mäntsälän Sähkön 100 %:sti. Tuloutamme vuosittain kunnalle merkittävän, miljoona- VUOSIKERTOMUS 2011 ” luokan osingon ja olemme paikkakunnan suurimpia veronmaksajia. Pyrimme myös käyttämään paikallisia yhteistyökumppaneita toiminnassamme aina kun se on mahdollista. Pyrimme maksimoimaan sen, että liikevaihdostamme, yli 20 miljoonasta eurosta, mahdollisimman suuri osa jää paikkakunnalle tuottamaan osaltaan hyvinvointia kaikille kuntalaisille – meidän asiakkaillemme. Pyrimme maksimoimaan sen, että liikevaihdostamme, yli 20 miljoonasta eurosta, mahdollisimman suuri osa jää paikkakunnalle tuottamaan osaltaan hyvinvointia kaikille kuntalaisille – meidän asiakkaillemme. ” ” Energiatehokkuus Mäntsälän Sähkö on sitoutunut Energiateollisuus ry:n toimenpideohjelmaan, jossa on säädetty 9 % säästötavoite asiakkaiden energiankulutuksesta. Olemme myös yrityksenä sitoutuneet Suomen energiapolitiikan tavoitteisiin, jotka ovat energiansaannin turvaaminen, työn ja hyvinvoinnin rakentaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen. Saavuttaaksemme nämä tavoitteet, olemme mm. päättäneet laajentaa tuotevalikoimaamme energiatehokkuuden osa-alueelle. Myös Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan asiakkaamme ostavat mielellään meiltä energiatehokkuuteen liittyviä tuotteita kuten ilmalämpöpumppuja, lämpökamerakuvausta ja energiatodistuksia. Ne kuuluvat luonnollisesti sähköyhtiön tuote- ja palveluvalikoimaan. Ilmalämpöpumput Päätimme kuluneena vuonna ottaa ilmalämpöpumppujen asennuksen omaan hoitoomme. Siten pystymme takaamaan asiakkaillemme palvelun laadun koko toimitusketjulle. Mäntsälän Sähkö sai elokuussa Tukesin yli 3 kg kylmäaineluvat, jotka mahdollistavat suurtenkin laitteistojen myynnin ja asennuksen. Neljä omaa asentajaamme on suorittanut asennustyöhön oikeuttavan tutkinnon kylmäasennuslupineen, joten ilmalämpöpumppujen asennustoiminta on omissa käsissämme ja resursseja löytyy. Maahantuojana käytämme Vantaalaista Scanoffice Oy:tä, joka on pohjoismaiden suurin ilmalämpöpumppujen maahantuoja ja näin ollen omaa myös laajan tiedon tuotteiden laadusta sekä moitteettomasta toiminnasta pohjolan rankoissa oloissa. Käytämme Mitsubishi Electric:n ilmalämpöpumppuja, jotka ovat tunnettuja VTT:n testaamia laatutuotteita. Valikoimastamme löytyy myös ilma-vesipumput sekä kiinteistöpumput. Syksyn suosikkiuutuus oli Kirigamine Zen ilmalämpöpumppu, joka edustaa aivan uudenlaista pumppudesignia. Myös tekniset ominaisuudet ovat hyvin kehittyneet. Uusia ominaisuuksia on mm. viikkoajastin, tuuletinkäyttö ja 10 asteen ylläpitolämpötila. Lämpökamerakuvaus ja energiatodistukset Yrityksestämme yksi henkilö saa koulutuksen lämpökamerakuvaukseen ja kaksi henkilöä energiatodistusten laatimiseen. Koulutus jatkuu vuoden 2012 puolelle, joten markkinointi ja myynti aloitetaan voimallisemmin vasta vuoden 2012 keväällä. Tarja Hellstén asiakkuuspäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Taloustutkimuksen mukaan asiakkaamme ostavat mielellään meiltä energiatehokkuuteen liittyviä tuotteita kuten ilmalämpöpumppuja, lämpökamerakuvausta ja energiatodistuksia. Energiapalveluiden toimenpideohjelma Vuoden 2010 lopussa toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten määrä Suomessa sähkön myynnin ja jakelun sekä kaukolämmön jakelun osalta oli 86 kappaletta, joka kattaa sähkön jakelun ja myynnin osalta 87 % kaikista Suomen jakelu- ja myyntiyhtiöistä. Mäntsälän Sähkö on luonnollisesti ollut toimenpideohjelmassa mukana alusta alkaen, vuodesta 2008. Ohjelman säästötoimia kohdistettiin vuonna 2011 pääasiallisesti asiakkaidemme energiatehokkuusneuvontaan ja energiatehokkuustuotevalikoimaan sekä Mäntsälän Sähkön oman energiatehokkuuden parantamiseen. Saavutettuja tuloksia on arvioitu sekä yrityskohtaisesti että valtakunnallisesti vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön ja Motiva Oy:n toimesta. Raportoinnissa erilaisten asiakkaille suunnattujen palveluiden ja toimenpiteiden säästövaikutusten arviointi on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Mäntsälän Sähkön asiakkaiden energiatehokkuuden parantamiseksi annettiin asiakasneuvonnan lisäksi mm. vinkkejä asiakaslehdessämme ja kotisivuillamme, joilta löytyy Energiatietoa-osion lisäksi kattavasti lisätietoja myös energiatehokkuuspalveluistamme. Kaikkien toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten oman energiankäytön raportointi vuodelta 2010 sisälsi 14 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 15 VUOSIKERTOMUS 2011 ” yhteensä 54 säästötoimenpidettä, joille arvioitiin 4,1 GWh/a sähkönsäästö ja 2,3 GWh/a lämmön ja polttoaineen säästö. Näille toimenpiteille raportoidut investointikustannukset olivat noin 1,3 milj. euroa. Yhteensä vuosien 2008-2010 raportoitu sähkönsäästö on 9,1 GWh/a ja lämmön ja polttoaineiden säästö 11,5 GWh/a. Lisäksi Mäntsälän Sähkö on tehnyt investointeja, jotka tehostavat sähkön, lämmön ja polttoaineiden käyttöä. Näitä ovat esimerkiksi verkostoinvestoinnit, kuten kaapeleiden uusinnat ja muuntajakokojen suurentaminen. Eeva Saarinen mittauspäällikkö ” ” Palvelutilanteiden tavoitteena on jatkossakin ylittää odotukset ja yllättää asiakkaamme positiivisesti. Asiakkuudet Toimintaympäristön muutokset ja liiketoimintoihin kohdistuvat vaatimukset ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet merkittävästi. Asiakkuuksien hallinta on noussut merkittävään rooliin toiminnan kehittämisessä. Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen ja asiakaskohtaamisessa onnistumiseen. Suuntana paras paikallinen palvelu Parhaiden toimintamallien löytäminen, kehityskohteisiin tarttuminen ja jatkuva muutos asiakaspalautteiden pohjalta ovat keskeisiä kehittymisen lähtökohtia. Asiakaskohtaamisessa onnistumista mitattiin säännöllisesti puhelinpalvelututkimuksen avulla sekä nauhoittamalla opetuskäyttöön puheluita. Erityisesti asiakkaamme olivat tyytyväisiä palvelun ystävällisyyteen ja kokivat saavansa aidosti apua – olimme läsnä usean asiakkaamme arjessa. Saatujen kehityskohteiden perusteella toimintaa muutettiin ketterästi vastaamaan entistä paremmin asiakastoiveita. Palvelutilanteiden tavoitteena on jatkossakin ylittää odotukset, yllättää asiakkaamme positiivisesti. Jotta odotukset ylittävä palvelu onnistuisi, kasvatimme myös tuotevalikoimaam- me vastaamaan paremmin muuttuneita asiakastarpeita. Otimme myynti valikoimaan laadukkaat Stiebel Eltronin maalämpöpumput. Uusimme myös asiakaspalvelutiskin vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Asiantuntijuus arvossa Tänä vuonna oli viimeistä kertaa suurimmalla osalla asiakkaistamme sähkönkulutuksen ja laskutuksen tasaus. Etäluentamittareiden massavaihdon alkaessa toukokuussa neuvonta energiankulutuksesta ja sen järkevästä käytöstä kasvoi huomattavasti. Asiakkaamme tarttuivat aktiivisesti omaan energiatehokkuuden parantamiseen ja olivat yhteydessä asiantuntijoihimme. Vuoden aikana opastimme yli 10 000 kertaa energian järkevästä käytöstä. Asiakaspalvelumme vahvistui myös uudella energianeuvojalla ja henkilöstön valmiuksia kasvatimme useilla eri koulutuksilla aina energiatehokkuudesta myynti- ja palveluvalmiuksiin asti. Asiakaspalvelun tavoitettavuuden säilyttämiseksi resursseja vahvistettiin koko vuoden ajan, valmistautuen vuonna 2012 tulevaan asiakashallintajärjestelmän vaihtoon. Riittävät resurssit ja säännöllisesti talon sisäisesti pidetyt koulutukset, mm. suurhäiriöharjoitukset, mahdollistivat lop- MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 17 VUOSIKERTOMUS 2011 puvuodesta hyvän tavoitettavuuden myös Tapaninpäivän myrskyn jälkeisissä vikapuhelujen vastaamisessa. Vuoden aikana laadittu kriisiviestintäsuunnitelma toimi hyvänä lisänä olemassa olevalle suurhäiriöohjeistukselle sekä tuki tehokasta työyhteisö- ja asiakasviestintää. Myrskystä saatujen palautteiden pohjalta uskomme sosiaalisen median hyödyntämisestä vahvistui ja suunnitelmat yhteisöviestinnän hyödyntämisestä käynnistyivät. Iloa jokaisen arkeen Pitkään jatkunut tiivis yhteistyö koulujen kanssa myös syventyi entisestään. Cern-kummiluokkalaiset pitivät yli sadalle 4. luokkalaiselle energiaoppitunteja. He myös tutustuivat Olkiluodon ydinvoimalaitokseen yhdessä henkilöstömme kanssa. Kanta-asiakkaamme puolestaan saivat nauttia sisustusarkkitehti Marko Paanasen opeista syksyllä pidetyssä Naisten illassa. Lisäksi tarjoamme kanta- asiakkaillemme vaihtuvia etuja paikallisiin yrityksiin asiakaslehtemme välityksellä. Piia Sydänmaa markkinointipäällikkö ” ” Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa jopa sykli nousu- ja laskukausien välillä vaikuttaisi nopeutuneen. Oleellista onkin osata toimia tässä muutosten maailmassa. Energialiiketoiminta Sähkömarkkinoilla riitti tasaisesti tapahtumia ja seurattavaa läpi vuoden 2011. Vuoteen lähdettiin ennätyksellisen huonosta pohjoismaisesta vesitilanteesta. Huono vesitilanne nosti huolta sähkön riittävyydestä, sillä talvi oli lämpötiloiltaan ja siten sähkön kulutukseltaan perinteinen pakkastalvi. Kevään isoin uutinen oli Japanin maanjäristys, joka aiheutti onnettomuuden Fukushiman ydinvoimalaitoksella. Tämän seurauksena alkoivat spekulaatiot ydinvoiman globaalista tulevaisuudesta sekä miten se vaikuttaa energiantuotantoon. Spekulaatiot realisoituivatkin, kun Saksa ilmoitti sulkevansa osan ydinvoimalaitoksistaan välittömästi sekä luopuvansa ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Kesän ja syksyn aikana vesiresurssi kääntyi vajeesta normaalia paremmaksi, mikä vähensi pelkoja sähkön riittävyydestä kuluvalle talvelle sekä pudotti tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähkön hintaan vaikutti myös voimakkaasti laskeneet päästöoikeuksien hinnat sekä erittäin lämmin syksy ja alkutalvi. ajanjakso oli poikkeuksellisen kylmä. Vaikka asiakasmäärissä tapahtui tavoitteiden mukainen vuosikasvu, ei se kyennyt kompensoimaan lämpötiloista johtunutta eroa. Loppuasiakkaiden myyntihinnat noudattivat tukkumarkkinoiden hintojen kehitystä, mihin sisältyi alkuvuodesta nousua ja loppuvuodesta laskua. Sähkön loppuasiakasmyynnin määrä vuonna 2011 oli 167 GWh, mikä oli noin 4 % vähemmän kuin vuonna 2010. Ero syntyi loka-joulukuun välisenä jaksona, joka oli historiallisestikin tarkastelleen erittäin lämmin. Vastaavasti edellisen vuoden osalta kyseinen Vuoteen 2012 lähdetään liki päinvastaisesta tilanteesta kuin vuoteen 2011. Ennätysalhainen pohjoismainen vesivaranto on vaihtunut erittäin runsaaseen tilanteeseen. Globaalisti talouden näkymät ovat vaihtuneet aiempaa epävarmemmiksi. Erityisesti Eu- Sähkön hankinnassa osuustuotannon ja oman tuotannon hankintamäärä laski edellisvuoteen nähden 33 %. Muutos syntyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin laskenut markkinahinta vaikutti voimalaitosten ajomääriin. Osuustuotannon määrän lasku johti kasvaneeseen hankintaan tukkumarkkinoilta. Vuoden 2011 sähkön hankinnasta markkinasähkön osuus oli yli 80 %. Sähkön tuotannon hankkeita vietiin eteenpäin Etelä-Suomen Voima Oy:n ja Suomen Voima Oy:n kautta. Näkymät vuodelle 2012 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 19 VUOSIKERTOMUS 2011 roopan osalta ilmassa on monia isoja kysymysmerkkejä. Kun vielä sähkön kulutuksen kasvu näyttäisi taittuneen, vaikuttaisivat näkymät sähkömarkkinoilla varsin maltillisilta. Mutta kuten jo viime vuoden aikana nähtiin, voivat tilanteet muuttua hyvinkin nopeasti. Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa jopa sykli nousu- ja laskukausien välillä vaikuttaisi nopeutuneen. Oleellista onkin osata toimia tässä muutosten maailmassa. Energia-ala on voimakkaassa murroksessa. Erityisesti poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Niinpä täällä hetkellä on tärkeää turvata Mäntsälän Sähkön, sen asiakkaiden sekä omistajan asema sähkömarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sähkön hankintaan ja tuotantoon liittyviä päätöksiä, tarjottavien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ansaitsemista. Se merkitsee myös halua kehittyä ja kasvaa sähkön myyjänä ja tuottajana. Juha Voho energiapäällikkö ” ” Keskimäärin olemme investoineet viime vuosina sähköverkkoomme noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, jopa 39 % sähkönsiirron liikevaihdosta. Verkkoliiketoiminta Lämmin loppuvuosi ja teollisuustuotannon hiipuminen laskivat sähkön kulutusta vuonna 2011 koko maassa 3,8 %. Lämmin vuosi vaikutti myös siihen, että Mäntsälän Sähkön sähkönsiirtomäärä laski 4,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Joulukuun siirtomäärä jäi edellisestä vuodesta peräti 23 %. Koko vuoden sähkönsiirtomäärä laski 16 GWh:a jääden 326 GWh:iin. Rakentaminen jatkui kuitenkin jakelualueellamme edellisen vuoden tapaan tasaisena. Keskimäärin olemme investoineet viime vuosina sähköverkkoomme noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, jopa 39 % sähkönsiirron liikevaihdosta. Verkostoinvestoinnit jatkuivat vuonna 2011 edelleen päämäärätietoisesti keskittyen lisäämään maakaapelien käyttöä keskijänniteverkoissa sekä taajamaettä haja-asutusalueilla. Suurimmat rakennuskohteet sijaitsivat Pitkäarontiellä, Kustaansuoralla, Viljasuossa, Onkimaantiellä ja Rutajärventiellä. Investoimalla kattavasti sähköverkkoon, pyrimme vähentämään asiakkaillemme säästä johtuvat häiriöt mahdollisimman pieniksi ja turvaamaan sähkönjakelun kaikissa oloissa. Laadukas ja turvallinen sähkönjakelu Investointien lisäksi säännöllisillä verkostotarkastuksilla varmistetaan turvallinen ja laadukas sähkönjakelu. Sähköverkon kuntoa tarkastellaan pääasiallisesti verkkotietojärjestelmän kunnossapitosovelluksella, josta saa- tavan aineiston avulla tehdään myös päätökset vuosittain uusittavista verkonosista. Pitkäjänteinen yhteistyö saman urakoitsijan kanssa maastotarkastuksissa on mahdollistanut vertailukelpoiset tarkastustiedot koko jakelualueemme osalta. Jokainen verkon komponentti tarkastetaan kuuden vuoden välein sekä maasta että ilmasta käsin. Tänä vuonna tarkastukset keskittyivät Sälinkään, Keravanjärven ja Maitoisten alueille. Maastossa tehtävien määräaikaistarkastusten lisäksi rakennetut kohteet varmennetaan tarkastamalla säännöllisesti verkon sähköinen mitoitus. Etäluentamittarit – parempaa palvelua Etäluentamittareiden vaihto käynnistyi vuoden alussa pilotoinnilla, jonka jälkeen aloitimme toukokuussa massavaihdot. Vuoden aikana saimme vaihdettua yli 8 000 mittaria jakelualueellamme. Mittarien massa-asennus saadaan päätökseen kesällä 2012. Tämän jälkeen keskitymme vielä yksittäisiin kohteisiin, joihin ei ole projektin aikana päästy. Asiakkaamme ovat ottaneet uudet mittarit innolla vastaa ja alkuvuodesta 2012 etäluentakohteissa on myös mahdollista seurata kulutustietojaan web-portaalin, Hehkun kautta. Uusien mittarien myötä olemme portaittain siirtyneet reaaliaikaiseen mitatun kulutuksen mukaiseen laskutukseen. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 20 Kattavat verkoston kunnossapitotyöt Säännöllisillä verkoston kunnossapitotöillä pyrimme varmistamaan sähkönjakelun hyvän laadun ja verkoston toimivuuden myös poikkeusoloissa. Kesällä 2011 normaalien kunnossapitotöiden ohella teimme 110 kV johtokatujen reunapuiden latvasahausta kaikilla omistamillamme johto-osuuksilla, minkä ansiosta alueverkossamme ei ollut suurempia ongelmia Tapaninja Hannunpäivän myrskyissä. Myös kesällä suoritettu 20 kV helikopteriraivaus näkyi pienentyneinä vikakeskeytysmäärinä raivatuilla johto-osuuksilla. Verkoston kunnossapitotyöt toteutuivat suunnitelman mukaisesti vuonna 2011. Toimitusvarmuus julkisuudessa Julkisuudessa on keskusteltu paljon sähköyhtiöiden varautumisesta suurhäiriöihin sekä sähköverkostojen maakaapeloinnista. Keskustelu on herättänyt paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Mäntsälän Sähkössä on tunnistettu kasvaneet toimitusvarmuustarpeet ja viime vuosina on aktiivisesti parannettu suurhäiriöihin varautumista ja lisätty verkostojen maakaapelointeja, jotka ovat auttaneet merkittävästi vianhoidoissa. Tehdyt toimenpiteet ovat näkyneet positiivisesti myös päivittäisessä toiminnassamme. Myös keskijännitekaapeloinnin ja kaukoohjattavien erottimien lisääntyminen VUOSIKERTOMUS 2011 on helpottanut ja nopeuttanut häiriöiden korjaamista. Toimintaa kehitetään edelleen ja testaammekin parhaillaan mm. Kaukalammilla pylväskatkaisinta. Jatkossa maakaapeloimme pienjännitejohdoista yli 90 % ja keskijännittejohdoista noin 70 %. Maakapeloinnilla pyrimme turvaamaan jatkossakin taajama-alueet myrskyvikojen ulkopuolelle, jolloin voimme viankorjauksessa keskittyä hajaasutusalueen korjaamiseen. Myös asiakasviestintää vikatilanteissa kehitetään. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön mm. häiriökarttapalvelu. Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt Tapaninpäivän kovat tuulet aiheuttivat suurhäiriötilanteen myös Mäntsälän Sähkön jakelualueella. Aamupäivän aikana oli pahimmillaan sähköttä noin 6 000 asiakasta. Suurhäiriötilanteen alkuvaiheessa pyrimme poistamaan puita keskijännitelinjoilta ja korjaamaan ulkopuolisille vaarallisia vikakohteita. Puiden poistaminen ja vikojen korjaus keskijännitelinjoilta sujui kuitenkin ripeästi ja vuorokauden vaihtuessa sähköttömiä asiakkaita oli enää alle 1 000. Keskijänniteviat saatiin korjattua suurimmalta osin seuraavan päivän illan aikana. Hannunpäivän iltana tuulet alkoivat uudelleen voimistua ja aiheuttivat uusia vikoja sähköverkostoon. Jakelualueen pohjoisosissa oli noin kolmen tunnin katko, joka johtui 110 kV linjan päälle kaatuneesta puusta. Vikapaikka sijaitsi jakelualueen ulkopuolella naapuriyhtiön verkossa. Sääolot ja 110kV:n katko haittasivat luonnollisesti myös muiden vikojen korjausta. Pienjänniteviat saimme korjattua pääosin torstaipäivän aikana. Verkostojen aktiivinen maakaapelointi auttoi merkittävästi vianhoidossa. Mäntsälän ydinkeskustassa ei ollut jakeluhäiriöitä. Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt muistuttivat meitä olemaan nöyriä luonnonvoimien edessä ja edelleen kehittämään toimitusvarmuutta sekä toimintaamme asiakkaidemme hyväksi. Timo Korpelainen verkkopäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 21 VUOSIKERTOMUS 2011 ” ” Kaukolämmön itsestään selvyys tulevaisuuden lämmitysratkaisuna on mennyttä aikaa ja siihen on sopeuduttava sekä tehtävä kovasti töitä, ettei jatkossa ainutlaatuista ja tehokasta kaukolämpöä ajeta Suomessa alas. Lämpöliiketoiminta Lämmöntuotantoratkaisut ovat vahvassa murroksessa koko Suomessa. Vanhojen asuinkiinteistöjen öljylämmityskattiloiden korvaamiseen on viime vuosina käytetty moderneja lämmitysjärjestelmiä entistä useammin. Aikaisemmin näitä vastaavia kiinteistöjä liitettiin pääsääntöisesti kaukolämpöverkostoon. Nyt kärjessä ovat ilmalämpöpumput, vesi-ilmalämpöpumput sekä maalämpöpumput. Kaukolämmön itsestään selvyys tulevaisuuden lämmitysratkaisuna on mennyttä aikaa ja siihen on sopeuduttava sekä tehtävä kovasti töitä, ettei jatkossa ainutlaatuista ja tehokasta kaukolämpöä ajeta Suomessa alas. Olemme olleet edelläkävijöitä kaukolämpöä täydentävien lämmitysjärjestelmien selvittelytyössä. Mäntsälässä vaihtoa kaukolämmöstä muihin lämmitysjärjestelmiin ei ole vielä tapahtunut, mutta kaukolämpöhybridejä kyllä mietitään monissa kohteissa. Näiden hybridien tulemiseen tulee valmistautua joustavuudella ja tariffirakenteen uudistamisilla. Kaikki keskusta-alueen uudet isommat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti liittyneet kaukolämpöön. Erillisen kaukolämpöverkon alueella olevien Ruusutarhan ja Männikön pientaloalueiden uusista kiinteistöistä myös noin 70 % on liittynyt kaukolämpöön. Maalämpö Aloitimme kesän alussa maalämpöjärjestelmien toimittamisen asiakkail- lemme. Lisäsimme liiketoimintamme henkilökuntaa juuri valmistumassa olevalla diplomi-insinöörillä, jonka päävastuualueena ovat maalämpöjärjestelmät ja niiden myynti. Näin olemme varmistamassa, että voimme palvella asiakkaitamme myös muissa kuin kaukolämpöjärjestelmissä. Järjestelmätoimituksemme sisältää lämpökaivon tai -kaivot, Stiebel Eltron maalämpöpumpun tai pumput, sähköistystyöt sekä putkiasennukset käyttöönottoineen. Toimimme asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa tiiviissä yhteistyössä varmistaen, että asiakas saa juuri oikean kokonaisuuden lämmitys ja/tai jäähdytys tarpeisiinsa. Pääkohdealueemme ovat pienja rivitalot, mutta olemme tarvittaessa mukana myös isommissa hankkeissa. Olemme panostaneet viime vuosina liiketoimintamme henkilöstön osaamisen jatkuvuuteen kouluttautumalla myynnin, talouden ja tekniikan osaalueilla. Näin olemme varmistamassa tuloksellisuuden myös tulevaisuuden haasteiden edessä. Kaukolämpö ja maakaasu Kaukolämmön myynti vuonna 2011 oli 33,4 MWh ja jäi jonkin verran ennusteesta johtuen poikkeuksellisen leudosta loppuvuodesta. Alkuvuoden kovat pakkasjaksot vaikuttivat lämpökeskuksissamme käytettävän maakaasun hintaan, koska jouduimme ostamaan tilatun kaasumäärän lisäk- MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 22 si huomattavasti kalliimpaa lisäkaasua. Lisäksi Saaren lämmöntuotannon kustannukset muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi johtuen raskaan polttoöljyn hinnan rajusta noususta alkuvuonna. Kaukolämmön ja maakaasun asiakashintaa korotettiin 1.7.2011 alkaen johtuen juuri polttoaineiden hintojen noususta. Maakaasun myynti jäi myös budjetoidusta, vaikka olikin lähempänä ennustetta johtuen Comfortan sekä Philipsin kiinteistöjen suoramyynnin pienestä kasvusta. Maakaasun tankkausasemalla tankkausten määrä jatkoi kasvuaan ja myynti lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin vuoden aikana n. 1 300 metriä etupäässä Asemanseudun ja Männikön alueelle. Lisäksi K-Citymarketin, Mäntsälän Toimistotalon sekä Päiväkoti Myllytontun liittymisputkistot rakennettiin vuoden 2011 aikana. Ruusutarhan lämpökeskuksen rinnalle hankittiin käytetty maakaasulla toimiva varalaitos turvaamaan alueen lämmöntuotanto poikkeustilanteissa. Maakaasuverkoston rakentaminen Hirvihaaran Kartanolle oli viime vuoden suurin verkonrakentamistyö. Putkilinjaa rakennettiin 2 200 metriä ja siihen kuului lisäksi Hirvihaaranjoen alitus suuntaporaamalla. Kartanon ainoa realistinen vaihtoehto vanhan öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseksi VUOSIKERTOMUS 2011 oli maakaasu, koska alueella ei ole kaukolämpöverkostoa. Lämpöpumppu ja muut vastaavat järjestelmät eivät olisi riittäneet hotellin asiakkaiden lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Hake- tai pellettilaitosta omistaja ei halunnut Kartanomiljööseen. Tulevaisuuden polttoaineet Kuluneen vuoden aikana teetimme Ramboll Oy:llä selvityksen kiinteän polttoaineen käyttämisestä kaukolämmön tuotannossa. Selvityksessä tutkittiin lisäksi mahdollista lämmön ja sähkön yhteistuotannon kannattavuutta. Kiinteän polttoaineen käyttöönotto lämmöntuotannossa on meilläkin edessä lähiaikoina maakaasun nousujohteisen hintakehityksen vuoksi. Kiinteä polttoaine tuo hinta- vakautta ja lisää kaukolämmön kilpailukykyä Mäntsälässä. Polttoaineen muutos vaatii laitosinvestoinnin, koska nykyisillä laitoksilla ei voida järkevästi hyödyntää kiinteää polttoainetta. Laitospaikaksi olemme kunnan kaavoitusosaston kanssa sopineet Kapulin alueen. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi 2014. Kärkölän Lämpö Osakkuusyhtiö Kärkölän Lämpö Oy:n palveluoperaattorina suoritimme useita kaukolämpöön liittämisiä sekä niihin liittyviä rakennuttamistehtäviä. Lisäksi kaikki asiakaspalvelusta, laskutuksesta ja taloushallinnosta vastaaminen kuuluvat meidän sopimukseemme. Lämmönmyynti kasvoi kuluneena vuonna lähes 15 %. Kaukolämpö hankitaan MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 23 VUOSIKERTOMUS 2011 Järvelässä Koskisen Oy:n omistamalta hakevoimalaitokselta pitkäaikaisella ja vakaalla sopimuksella. Lämpö- ja maakaasupalvelut näyttävät kaikesta taantumakeskustelusta huolimatta positiivisilta tulevinakin vuosina. Olemme varautuneet merkittävään kasvuun kunnan kehitysennusteiden mukaisesti. Lisäksi olemme tehneet liiketoimintojen strategiaselvityksiä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Matti Heija lämpöteknikko ” Nettiliiketoiminta Yhä useampi asiakas on tietoinen valokuidulla toteutetusta laajakaistayhteydestä. Yhteyden häiriöttömyys ja suuri tiedonsiirtokyky ovat yhä houkuttelevampia ominaisuuksia asiakkaille. Valokuitu mahdollistaa internetin, joka avautuu saman tien. Netissä olevasta videovuokraamostamme voi vuokrata elokuvan heti, kun sen haluaa katsella. Valokuvista saa varmuuskopiot sekunneissa ja ne voi tallentaa varmaan paikkaan. Tässä vain joitakin nopean yhteyden tuomista eduista. Internetin välityksellä käytettävät ja ostettavat palvelut ovat lisääntyneet huimasti kuluneen vuoden aikana. Moniin uusista palveluista tarvitaan nopeita yhteyksiä. Tämä kehitys on auttanut myös yrityksemme nettiliiketoimintaa, joka on kasvattanut kuituasiakkaiden määrää merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Myös vuoden 2011 keväällä lanseeraamamme TVpalvelut ovat olleet kysyttyjä. Yhteistyössä Finnet-ryhmän kanssa olemme aktiivisesti kehittämässä lisää sisältöjä verkkoon. Kaikenikäiset ihmiset kaipaavat yhä enemmän laadukasta sisältöä ja viihdettä internetin kautta. Valokuitu vastaa tulevaisuuden tarpeisiin Yleinen kehitys Suomessa tukee hyvin tavoitettamme rakentaa Mäntsälän alueelle huippunopeat valokuituyhteydet lähes jokaiseen kiinteistöön. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on kaksinkertainen tämän hetkiseen tilanteeseen nähden. Todennäköisesti myös yhä suurempi osa julkisista ja yksityisistäkin palveluista siirtyy tietoverkkoihin. Tilastokeskuksen mukaan jo yli 40 % 65–74-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä ja prosenttiluku kasvaa koko ajan. Palvelut pystytään turvaamaan kasvavalle senioriväestölle vain valokuituyhteyksien avulla. Tämä on yrityksellemme suuri mahdollisuus, jonka aiomme hyödyntää. Palvelut pystytään turvaamaan kasvavalle senioriväestölle vain valokuituyhteyksien avulla. Tämä on yrityksellemme suuri mahdollisuus, jonka aiomme hyödyntää. Valokuituverkko laajenee Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme panostaneet erityisen voimakkaasti valokuituverkkoon Mäntsälän seudulla. Kuituverkkomme kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskustaalueista sekä useita haja-asutusalueen kyläkeskittymiä aina kunnan eteläosista pohjoiseen saakka. Viime vuonna tehdyt investoinnit mahdollistavat jatkossa kuituliittymien ja erilaisten valokuitua hyödyntävien lisäpalveluiden tarjoamisen entistä suuremmalle asiakasmäärälle. Valokuituverkkoa käytetään myös kaapeliTV-palvelun välittämiseen asiakaskunnallemme. Kanavatarjonta verkossamme on laaja, sisältäen tällä hetkellä yli 160 kanavaa mukaan luettuna kasvavan joukon HD-kanavia. ” osuus Mäntsälän seudulla on hyvässä kasvussa. Uskomme, että kasvu tulee jatkumaan vuonna 2012 sekä valokuidun että Lähiverkkokaupan kautta myyntiin tulevien palveluiden osalta. Lähiverkkokaupan, shop.msoynet.fi, tarjonnasta löytyvät tällä hetkellä niin viihde- kuin hyötypalvelut kuten videovuokraamo, TV-kanavapaketit, musiikki, pelit sekä varmuuskopiointi- ja tietoturvapalvelut. Paikallisena operaattorina meille on tärkeintä hyvät asiakas- ja tukipalvelut. Olemme paikallinen ja turvallinen yhteistyökumppani, joka antaa asiakkailleen henkilökohtaista palvelua. Asiakaspalvelumme vastausajat ja tavoitettavuus ovat erinomaisia. Haluamme antaa asiakkaillemme parasta paikallista palvelua! Lähiverkkokauppa palvelee paikallisesti Vuoden toiminta keskittyi kuituverkon laajentamisen lisäksi laajakaistainfran ylläpitoon ja asiakaspalvelun laadun parantamiseen. Laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluiden osalta markkina- Tarja Hellstén asiakkuuspäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 24 VUOSIKERTOMUS 2011 Ismo Heiliö tietoliikennepäällikkö, Lähiverkkokauppias ” ” Mäntsälän Sähkön henkilöstöstrategiana on ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja osaava henkilöstö. Henkilöstö Mäntsälän Sähkön henkilöstöstrategiana on ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja osaava henkilöstö. Sähköyhtiön 85-vuotisjuhlassa Hämeenlinnan Vanajanlinnassa palkittiin yhtiössä pitkään palvelleita työntekijöitä. Vuonna 2011 huomioitiin yhteensä 21 työntekijää palveluvuosilahjalla. Henkilöstön palveluvuodet näkyvät oheisesta kaaviosta. Koulutus Koulutuksissa esimiestyön kehittämistä on jatkettu. Vuoden mittaan henkilöstöä on koulutettu lisäksi asiakaspalvelun kehittämisessä, uusien atk-järjestelmien käyttöönotossa, energiatehokkuuskursseilla ja lakisääteisillä työturvallisuuskoulutuksilla. Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET) suorittaa kolme esimiestä ja yksi esimies on suorittanut MBA tutkinnon. Koulutuspäiviä kertyi kertomusvuonna yhteensä 226 työpäivää. Tämä tekee keskimäärin 4 koulutuspäivää henkilöä kohden. Työhyvinvointi Henkilökunnan työssä jaksamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkykyä ylläpitävää toimintaa on toteutettu tarjoamalla henkilöstölle liikunta-aktiviteetteja, joita olivat mm. kuntosalikäynnit, ohjattu jumppatunti, sählyvuoro, kaukalopallovuoro sekä maksuton hierontapaketti paikallisessa kuntokeskuksessa. Lisäksi yh- 27 % yli 20 v. tiössä toimiva virkistystoimikunta on järjestänyt monenlaista virikkeellistä toimintaa henkilökunnalle. Erilaiset työaikajärjestelyt mahdollistavat henkilökohtaisen elämän ja työelämän yhteensovittamisen eri elämän vaiheissa. Henkilöstöllä on käytettävissä erilaisia työaikajoustomuotoja, kuten lyhennetty työaika, etätyö, osaaikaeläke ja vuorotteluvapaa. Vuosittain käydyt kehityskeskustelut ovat hyvä apu myös henkilökohtaisen työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Henkilökunnan rakenne Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 56 henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 51 ja määräaikaisia 5 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli yksi henkilö. Harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja tarjottiin seitsemälle nuorelle alan opiskelijalle. Kesätyön ja työharjoittelupaikkojen tarjoaminen nuorille katsotaan yhtiössä erittäin tärkeäksi. Tarjoamalla työharjoittelupaikkoja turvaamme tulevien vuosien työvoimatarpeita. muita toimihenkilöitä 22 ja työntekijöitä 14. Henkilöstöryhmiin ei tullut oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Työntekijöiden keski-ikä on noin 41 vuotta. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Yhtiöön on rekrytoitu toimintavuonna kuusi uutta työntekijää mm. energianeuvojaksi, erinäisten projektien vahvistukseksi ja äitiysloman sijaisuuksiin. Eläkkeelle ei toimintavuonna jäänyt yhtään henkilöä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkeiän saavuttaa yhdeksän työntekijää. Sairauslomapäiviä kertyi 395 työpäivää, joka oli keskimäärin 3,04 %. Sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Poissaoloa vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi. 45 % alle 5 vuotta palv. 14 % 11 - 20 v. 14 % 5 - 10 v. Henkilöstön palveluvuodet 7% muu ammatillinen pätevyys 4% Diplomi-insinööri 20 % Insinööri 27 % Opistotasoinen tutkinto 5% teknikko 5% tradenomi (amk) 32 % ammatillinen koulutus Henkilöstön ammattitutkinnot Jaana Leino henkilöstöasiantuntija Yhtiön organisaatio jakaantuu sähkön verkkoliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, laajakaistaliiketoimintaan, markkinointi- ja myyntitoimintaan sekä asiakaspalvelu ja taloushallintopalveluihin. Teknisiä toimihenkilöitä oli 20, 7% 60 - 65 v. 14 % 50 - 59 v 16 % 20 - 29 v. 32 % 40 - 49 v. Henkilöstön ikärakenne MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 26 VUOSIKERTOMUS 2011 31 % 30 - 39 v. ” Kasvua haetaan tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Kasvukuntana Mäntsälä itsessään luo hyvät edellytykset laajenevalle yritystoiminnalle. ” Talous Mäntsälän Sähkön liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 % ollen koko konsernin osalta 22,9 milj. € (21,8 milj. € vuonna 2010). Yritys laajeni lähes kaikilla liiketoimintaalueillaan. Liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2011 voimakkaasti kovien pakkasten ansioista, mutta loppuvuoden huomattavan lämpimät säät käänsivät tilanteen ja kasvu jäi maltilliseksi. Myös asiakaskunnan laajeneminen toi osansa kasvuun. Kasvua haetaan tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Kasvukuntana Mäntsälä itsessään luo hyvät edellytykset laajenevalle yritystoiminnalle. Vaihtelevat säät painoivat tulosta Tuloksenteon mielessä vuosi oli erittäin haastava kaikissa liiketoiminnoissa. Normaalivuotta huomattavasti kylmempänä alkanut vuosi kasvatti sekä sähkön että maakaasun hankintakustannuksia huomattavasti. Sen jälkeen sää oli huomattavan lämmintä, minkä seurauksena volyymeissa jäätiin tavoitteista, mikä vaikeutti tulostavoitteeseen pääsyä edelleen. Pisteenä i:n päälle Tapaninpäivän myrsky rasitti huomattavasti verkkoliiketoiminnan tulosta joulukuussa. Myrskytuhoista selvittiin kuitenkin pitkäjänteisen panostuksen ja hyvän suurhäiriötoimin- tamallin ansiosta ripeästi ja asiakkaiden sähkökatkot jäivät suurimmaksi osin kohtuullisen lyhyiksi. Koko yrityksen tulostaso jäi luonnonvoimien myllerryksessä heikoksi. Yhtiö on kuitenkin erittäin vakavarainen ja toimialan luonteesta johtuvista pitkistä poistoajoista johtuen poistoeroa on kertynyt huomattavasti, vaikka sitä ei enää 2000-luvulla ole pääsääntöisesti kirjattu taseeseen. Siten syntyneessä tilanteessa oli mielekästä purkaa poistoeroa, minkä jälkeen tilikauden voitoksi saatiin 1,1 milj. € (1,5 milj. vuonna 2010). Tilinpäätössiirtona purettiin kertynyttä poistoeroa yhteensä 1 420 000 €. Liikevoitoksi saavutettiin konsernin tasolla 429 952 € (974 065 € vuonna 2010). Investoinnit verkostojen kehittämiseen jatkuivat Suurimmat investoinnit tehtiin edellisvuosien tapaan sähkönjakeluverkkoon. Normaalin verkonrakennuksen lisäksi etäluettavien mittareiden vaihto eteni niin, että noin 2/3-osaa mittareista oli vaihdettu vuoden loppuun mennessä. Loput mittarit asennetaan kesään 2012 mennessä. Laajakaistaliiketoiminnassa panostettiin valokuituverkon laajentamiseen. Investointeja tehtiin yhteensä 7,1 milj. € (4,4 milj. € vuonna 2010). Vuonna 2012 tullaan investoimaan normaalin jake- MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 29 VUOSIKERTOMUS 2011 luverkon uudistamisen lisäksi etäluettavien mittareiden vaihtoon ja potentiaalisiin tuotannollisiin hankkeisiin. Myös asiakastietojärjestelmän uusiminen on aloitettu helmikuussa 2012. Toimintaa kehitettiin Talousprosessien sähköistämiseen ja tehostamiseen liittyvät projektit saatiin pääosin valmiiksi edellisvuonna. Verkkoja e-laskuja voidaan nyt sekä lähettää että vastaanottaa, mikä vähentää laskunkäsittelyyn kuluvaa aikaa ja on paperilaskua ekologisempi vaihtoehto. Myös yrityksen sisäinen laskunkierto muutettiin sähköiseksi. Vuonna 2011 keskityttiin näiden ohjelmistojen ja järjestelmien käytön tehostamiseen ja rutinoitumiseen sen varmistamiseksi, että niitä hyödynnetään maksimaalisesti. Verkostoitumalla erityisesti Tripoweryhtiöiden kesken haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. Erja Merivirta pääkirjanpitäjä Esko Kairesalo, Kari Virolainen, toimitusjohtaja Esa Muukka, varapuheenjohtaja Jari K. Sillanpää (takana), puheenjohtaja Hanna Torvasti, Rauno Ojala (takana) ja Annika Warras-Stjernvall. Kertomusvuosi oli 85. toimintavuosi, josta kahdeskymmenestoinen (22.) yhtiömuotoisena. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2011. Kasvu oli kuitenkin maltillista, koska alkuvuoden pakkasjakson jälkeen koko loppuvuosi oli huomattavasti normaalia lämpimämpi. Toimintavuosi oli tuloksellisesti erittäin haasteellinen talvikausien pakkasjaksojen ja loppuvuoden lämpimien säiden vuoksi. Lopuksi Tapaninpäivän myrsky painoi myös verkkoliiketoiminnan tulosta merkittävästi. Kokonaisuutena yhtiön tulosta voi siksi pitää tyydyttävänä, vaikka liiketulos jäikin heikoksi yllä mainittujen syiden seurauksena. Toimintaympäristön muutokset Mäntsälän Sähkön toimialue on edelleen kasvualuetta, vaikka väestönkasvu MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 30 VUOSIKERTOMUS 2011 hidastuikin toimintavuonna. Jakelualueella on vain muutama erityisen suhdanneherkkä ja paljon energiaa käyttävä yritys. Taantuma ei siksi näy Mäntsälän Sähkön toiminnassa erityisen voimakkaana ainakaan toistaiseksi. Mäntsälän Sähkö onnistui myös omassa myyntitoiminnassa niin hyvin, että asiakasmäärä on edelleen jatkanut kasvua. Rexamin tölkkitehtaan tulon varmistuminen parantaa erityisesti maakaasuliiketoiminnan toimintaedellytyksiä. Taloudellinen kehitys Mäntsälän Sähkö Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli 22,9 (21,8) milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 5,2 %. Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 26 969 euroa (741 744 euroa). Investoinnit ja rahoitus Investoinnit vuonna 2011 olivat 7,1 (4,4) milj. euroa. Ne kohdistuivat sähkö-, kaukolämpö-, maakaasu- ja laajakaistajakeluverkkojen uudistamiseen ja kehittämiseen sekä voimalaitososuuksien hankintaan. Rahoitusasema säilyi hyvänä. Yhtiö on pyrkinyt pitämään kassavarat pieninä ja varmistamaan maksuvalmiutensa aktiivisella kassavarojen hoidolla. Likviditeettiylijäämä on sijoitettu maltillisesti likvideihin sijoitusinstrumentteihin yhtiön hallituksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Yrityksen organisaatio, johto ja tilintarkastaja Tutkimus- ja kehitystoiminta Paavo Leinon jäätyä eläkkeelle hänen tilalleen hallitukseen valittiin Rauno Ojala yhtiökokouksessa 15.4. Heidi Pekkala erosi lokakuussa hallituksesta perhesyiden vuoksi. Yrityksen johdossa ei ole tapahtunut muita muutoksia tilikauden aikana tai sen jälkeen. Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallitukseen Hanna Torvasti (puh. joht.), Jari K. Sillanpää (varapuh. joht.), Paavo Leino 15.4. saakka, Rauno Ojala 15.4. alkaen, Heidi Pekkala 5.10. saakka, Annika Warras-Stjernvall 28.10. alkaen ja Kari Virolainen. Yhtiössä on toimintavuoden aikana edelleen panostettu avainhenkilöiden ja asiakaspalvelutiimin liiketoiminta- ja myyntiosaamisen kehittämiseen yhdessä mm. Mercuri Internationalin kanssa sekä kehitetty asiakaspalveluosaamista Voimatori-yhtiöiden puitteissa. Liiketoiminnoissa on jatkettu mm. biomassojen paikallisen saatavuuden ja niiden kaasutuksen kannattavuuden selvittämistä sekä tuuliolosuhteita ja tuulivoiman kannattavuutta jakelualueella. Näiden lisäksi on aloitettu liiketoimintaportfolion kehittämisprojekti Pöyryn kanssa mm. verkkoliiketoiminnan eriyttämiseen liittyen. Yhtiöjärjestyksen perusteella hallitukseen kuuluivat lisäksi kunnanjohtaja Esko Kairesalo ja toimitusjohtaja Esa Muukka. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa tilikauden aikana. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset on kirjattu suoraan kuluihin. Tilintarkastajana toimi Audiarev Oy, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Tuulikki Tuononen. Vastuullinen tilintarkastaja vaihtui alkuvuonna 2012 Ulla-Maija Lakoseen, Tuulikki Tuonosen vaihdettua työpaikkaa. Riskien hallinta Henkilöstö Mäntsälä Sähkön riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa vuonna 2008. Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkön tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla että liiketoimintayksiköissä. Palkat ja palkkiot toimintavuonna olivat 1 928 933 euroa. Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen, sähköenergian hankkimiseen, sähkön, lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 54 (50) henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 51 ja määräaikaisia 5 henkilöä. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 31 VUOSIKERTOMUS 2011 Mäntsälän Sähkössä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään: tehokkuussopimukseen energian käytön tehostamisesta. Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä, yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa. Toimintavuonna sähkönhankinnan riskipolitiikkaa on päivitetty vastaamaan energiamarkkinoiden muutoksia. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa seurataan systemaattisesti. Tuotantoja myyntisalkkuja seurataan erikseen. Energia-alan asetelma on hyvin mielenkiintoinen. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja pohjoismainen tukkusähkömarkkina on oligopolistinen sekä toimii huonosti. Silti julkinen keskustelu keskittyi vuoden viimeiselle viikolle saakka sähkön vähittäishintaan, vaikka tosiasia on, että sähkö on Suomessa Euroopan halvimmasta päästä, ostovoimakorjattuna jopa entiset sosialistiset maat mukaan lukien. Yhtiö ei ota korkoriskiä, vaan investointilainat on korkosuojattu kotimaisten pankkien kanssa. Ympäristöasiat Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkölle ympäristöasiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Yhtiön myymä sähkö tuotetaan valtaosaltaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Lisäksi pyrimme suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voinut tankata Mäntsälässä jo vuodesta 2008. Olemme myös sitoutuneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä Energia- Tulevaisuuden näkymät Tapaninpäivän myrskyn jälkeen sähkön jakeluvarmuus nousi vihdoinkin sille kuuluvaan asemaan. Tosin ylilyöntejäkin tapahtui, mutta sillä, mihin suuntaan sähköverkkoliiketoiminnan sääntelyä ja velvoitteita kehitetään, on suuri merkitys alan yrityksille. Nähtäväksi jää, jääkö kiinnostus myös huoltovarmuuteen pysyväksi. Toivottavaa se olisi. Mäntsälän Sähkön kannalta jakeluvarmuuden esiin nousu on positiivinen asia. Yhtiö on pitkäjänteisesti panostanut jo vuosia verkostojensa kehittämiseen, investoiden vuosittain noin kolmasosan siirtoliiketoiminnan liikevaihdosta verkoston kehittämiseen. Meille olisi vain eduksi, jos sallitussa tuotossakin investoinnit huomioitaisiin nykyistä paremmin. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Mäntsälässä 28. maaliskuuta 2012. Mäntsälän Sähkö Oy:n hallitus Hanna Torvasti Jari K. Sillanpää Esko Kairesalo Rauno Ojala Annika Warras-Stjernvall Kari Virolainen puheenjohtaja Tukkumarkkinan toimimattomuutta vastaan paras keino näyttää edelleen olevan energianhankinnan omavaraisuuden kasvattaminen. Siksi yhtiö on Suomen Voima Oy:n osakas ja pyrkii osakkuuden kautta systemaattisesti systemaattisesti varmistamaan asemiaan oman sellaisen energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Paikallisesti jakelualueemme vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta, joten positiivinen kierre tuo myös uutta yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähkö on onnistunut hyvin myös sähkönmyyntiasiakkuuksiensa kasvattamisessa. Yhtiöllä on näin edelleen tasaiset kasvumahdollisuudet. Esa Muukka toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Konsernin voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päätyessä 3 872 235 €. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 3 451 706 €, joista tilikauden voitto on 1 038 053 €. Mäntsälässä 10. huhtikuuta 2012 Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1 000 000 €. Ulla-Maija Lakonen Oy Audiarev Ab MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 32 VUOSIKERTOMUS 2011 varapuheenjohtaja MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 33 VUOSIKERTOMUS 2011 Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 (€)(€) LIIKEVAIHTO 22 935 165 21 798 738 VASTAAVAA Konsernin tase 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) VASTATTAVAA Konsernin rahoituslaskelma 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€ ) 2011 (€) 2010 (€) OMA PÄÄOMA Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 429 952 974 065 Osakepääoma 800 000 800 000 Liiketoiminnan muut tuotot 130 131 143 563 Aineettomat hyödykkeet Oikaisut liikevoittoon 2 985 033 3 008 537 Muut rahastot 2 126 378 2 126 378 Pitkävaikutteiset menot 152 660 136 467 Käyttöpääoman muutos -1 018 839 141 571 Edellisten tilikausien voitto 663 970 532 573 Materiaalit ja palvelut Maksetut korot ja maksut -409 543 -283 952 Tilikauden voitto 1 081 887 1 531 397 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineelliset hyödykkeet Saadut korot 18 648 22 789 4 672 235 4 990 348 Energian ostot 14 127 818 12 923 478 Maa- ja vesialueet 1 274 676 1 321 511 Maksetut verot -365 082 -517 104 Ostot tilikauden aikana 383 152 280 917 Rakennukset ja rakennelmat 3 400 500 3 719 294 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Ulkopuoliset palvelut 1 055 107 769 045 Verkosto 23 608 211 20 310 087 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 1 640 169 3 345 905 15 566 077 13 973 439 Koneet ja kalusto 886 132 947 390 Poistoero 1 821 986 3 241 986 Ennakkomaksut ja Investointien rahavirta Henkilöstökulut keskeneräiset hankinnat 331 157 97 070 Investoinnit aineellisiin ja VIERAS PÄÄOMA Palkat ja palkkiot 1 928 933 1 909 348 29 500 676 26 395 353 aineettomiin hyödykkeisiin -6 894 235 -3 562 502 Sijoitukset Aineellisten ja aineettomien Pitkäaikainen Henkilösivukulut Muut osakkeet ja osuudet 4 174 505 3 574 919 hyödykkeiden luvutustulot/menot 46 835 0 Lainat rahoituslaitoksilta 12 640 199 7 752 136 Eläkekulut 367 827 340 744 Muut sijoitukset 414 984 273 720 Liittymismaksut 13 678 853 13 243 762 Muut henkilösivukulut 106 362 80 386 4 589 489 3 848 639 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 847 400 -3 562 502 26 319 052 20 995 897 2 403 122 2 330 478 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoituksen rahavirta Lyhytaikainen Poistot ja arvonalentumiset Lyhytaikaisten lainojen takaisinm. 1 442 487 277 673 2 375 862 875 863 Suunnitelman mukaiset poistot 2 985 033 3 008 537 Vaihto-omaisuus Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 888 064 1 279 584 Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet 15 914 15 914 Liittymismaksujen lisäys 435 092 342 950 Ostovelat 2 148 784 2 820 250 Liiketoiminnan muut kulut 1 681 112 1 655 783 Maksetut osingot -1 400 000 -1 800 000 Muut velat 481 795 112 258 Saamiset Muut oikaisut 0 3 597 Siirtovelat 956 866 1 215 182 Arvopaperien muutokset LIIKEVOITTO 429 952 974 065 Lyhytaikaiset -12 089 28 843 5 963 307 5 023 553 Myyntisaamiset 2 534 747 2 841 206 Rahoitustuotot ja -kulut -402 983 -232 321 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 5 353 554 132 646 Siirtosaamiset 861 690 154 710 YHTEENSÄ 38 776 580 34 251 784 Muut saamiset 485 000 369 416 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSRahavarojen muutos (A+B+C) 146 324 -83 951 3 881 437 3 365 331 SIIRTOJA JA VEROJA 26 969 741 744 Rahoitusarvopaperit Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 490 080 574 030 Poistoeron muutos 1 420 000 1 306 757 Muut arvopaperit 0 153 027 Rahavarat tilikauden Tuloverot -365 082 -517 104 lopussa (31.12.) 636 404 490 080 1 054 918 789 653 Rahat ja pankkisaamiset 636 404 337 053 TILIKAUDEN VOITTO 1 081 887 1 531 397 YHTEENSÄ 38 776 580 34 251 784 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY PYSYVÄT VASTAAVAT 34 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 35 VUOSIKERTOMUS 2011 Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) (€)(€) LIIKEVAIHTO 22 935 165 21 798 738 PYSYVÄT VASTAAVAT Liiketoiminnan muut tuotot 130 131 143 563 Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 152 660 136 467 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineelliset hyödykkeet Energian ostot 14 127 818 12 923 478 Maa- ja vesialueet 334 652 334 652 Ostot tilikauden aikana 383 152 280 917 Rakennukset ja rakennelmat 3 400 500 3 719 294 Ulkopuoliset palvelut 1 055 107 769 045 Verkosto 23 608 211 20 310 087 15 566 077 13 973 439 Koneet ja kalusto 886 132 947 390 Ennakkomaksut ja Henkilöstökulut keskeneräiset hankinnat 331 157 97 070 Palkat ja palkkiot 1 926 378 1 908 503 28 560 653 25 408 493 Henkilösivukulut Sijoitukset Eläkekulut 367 827 340 744 Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000 340 000 Muut henkilösivukulut 106 362 80 386 Muut osakkeet ja osuudet 4 174 505 3 574 919 2 400 567 2 329 633 Muut sijoitukset 414 984 273 720 4 929 489 4 188 639 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 985 033 3 008 537 VAIHTUVAT VASTAAVAT Liiketoiminnan muut kulut 1 751 296 LIIKEVOITTO 362 323 1 740 591 Rahoitustuotot ja -kulut -394 625 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -32 301 -222 350 Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 1 306 757 -497 866 808 891 1 420 000 -349 646 1 070 354 1 038 053 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) 2011 2010 (€)(€) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 362 323 Oikaisut liikevoittoon 2 985 033 Käyttöpääoman muutos -1 013 383 Maksetut korot ja maksut -401 184 Saadut korot 18 649 Maksetut verot -349 646 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800 000 800 000 Muut rahastot 2 126 378 2 126 378 Edellisten tilikausien voitto 287 275 210 632 Tilikauden voitto 1 038 053 1 476 643 4 251 706 4 613 653 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 667 752 1 476 643 36 VUOSIKERTOMUS 2011 Poistoero 1 821 986 3 241 986 VIERAS PÄÄOMA MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 890 102 3 008 537 136 953 -273 977 22 784 -497 866 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 1 601 792 3 286 533 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 894 235 -3 562 502 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 894 235 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 12 640 199 7 752 136 Rahoituksen rahavirta Liittymismaksut 13 678 853 13 243 762 Lyhytaikaisten lainojen takaisinm. 1 500 000 26 319 052 20 995 897 Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 888 063 Liittymismaksujen lisäys 435 092 Lyhytaikainen Maksetut osingot -1 400 000 Lainat rahoituslaitoksilta 2 375 862 875 863 Muut oikaisut 0 Ostovelat 2 148 784 2 820 250 Arvopaperien arvonmuutokset -12 089 Vaihto-omaisuus Muut velat 481 795 112 258 Aineet ja tarvikkeet 15 914 15 914 Siirtovelat 956 866 1 212 065 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 5 411 066 5 963 307 5 020 436 Saamiset Rahavarojen muutos (A+B+C) 118 624 Pitkäaikaiset YHTEENSÄ 38 356 051 33 871 971 Saamiset saman konsernin Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 480 276 yrityksiltä 219 338 276 851 Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.)598 899 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 461 200 2 824 541 Siirtosaamiset 859 351 154 710 Muut saamiset 558 547 386 080 3 879 098 3 642 182 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 0 153 027 Rahat ja pankkisaamiset 598 899 327 249 YHTEENSÄ 38 356 051 33 871 971 890 102 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tase 37 VUOSIKERTOMUS 2011 -3 562 502 333 334 1 279 584 342 950 -1 800 000 3 597 28 843 188 308 -87 662 567 937 480 276 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus ja konsolidointiperiaatteet Konserni 2011 Konserni 2010 LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Sähkön myynti 10 678 776 9 950 504 10 678 776 Sähkön siirto 7 744 425 7 935 470 7 744 425 Maakaasu 2 789 137 2 441 801 2 789 137 Kaukolämpö 2 880 976 2 536 377 2 880 976 Laajakaista 743 650 641 545 743 650 Muu 435 649 462 669 435 649 Sisäiset veloitukset -2 337 448 -2 169 629 -2 337 448 22 935 165 21 798 738 22 935 165 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 40 36 40 Työntekijöitä 14 14 14 54 50 54 Henkilöstökulut ja luontoisedut Palkat ja luontoisedut 1 928 933 1 909 348 1 926 378 Eläkekulut 367 827 340 744 367 827 Muut henkilösivukulut 106 362 80 386 106 362 Tuloslaskelman henkilöstökulut 2 403 122 2 330 478 2 400 567 Aktivoitu käyttöomaisuuteen 411 575 319 121 411 575 2 814 697 2 649 599 2 812 142 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot hallitustyöskentelystä 12 040 6 694 9 485 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistaman Mäntsälän Energia Oy:n. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Yhtiön osakkuusyhtiöitä ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä. Niiden poisjättämisellä ei ole merkitystä konsernitulokseen eikä konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistoton laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat Pitkävaikutteiset menot 5 – 50 vuotta Rakennukset 25 vuotta Rakennelmat 15 vuotta Padot 20 – 40 vuotta Verkosto 5 – 30 vuotta Koneet ja kalusto 3 – 15 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vuonna 2011 kirjattiin arvonpalautusta yhteensä 12 088,79 €. Yhtiön muu sijoitusvarallisuus on sijoitettu pitkällä tähtäimellä maltillisella sijoitusstrategialla, eikä sen osalta ole odotettavissa arvonalentumista. Tuottojen jaksotus Tuotot on jaksotettu suoriteperiaatteella. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Emoyhtiö 2011 38 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 39 VUOSIKERTOMUS 2011 Emoyhtiö 2010 9 950 504 7 935 470 2 441 801 2 536 377 641 545 462 669 -2 169 629 21 798 738 36 14 50 1 908 503 340 744 80 386 2 329 633 319 121 2 648 754 5 849 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konserni 2011 Konserni 2010 Emoyhtiö 2011 Emoyhtiö 2010 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Aineettomat hyödykkeet 61 058 47 957 61 058 Rakennukset ja rakennelmat 174 097 168 821 174 097 Verkosto 2 485 617 2 564 201 2 485 617 Koneet ja kalusto 264 261 227 557 264 261 2 985 033 3 008 537 2 985 033 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Audiarev Oy 5 503 2 431 5 503 RAHOITUSKULUT Arvonalentumiset/-palautukset vaihtuvien vastaavien sijoituksista Korkokulut TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0 327 10 016 10 343 9 975 1 268 11 546 22 789 8 306 327 10 016 18 648 Konserni 2010 Emoyhtiö 2011 Emoyhtiö 2010 Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 136 467 132 479 136 467 Lisäykset 1.1.-31.12. 77 319 52 752 77 319 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 213 786 185 231 213 786 Tilikauden sumupoistot 61 126 48 763 61 126 Kirjanpitoarvo 31.12. 152 660 136 468 152 660 Kertynyt poistoero 1.1. 0 0 0 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 0 0 Kertynyt poistoero 31.12. 0 0 0 132 479 52 752 0 185 231 48 763 136 467 0 0 0 Maa- ja vesialueet ankintameno 1.1. H 1 321 511 1 321 511 334 652 Lisäykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 1 321 511 1 321 511 334 652 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 321 511 1 321 511 334 652 334 652 0 0 334 652 334 652 Rakennukset ja rakennelmat ankintameno 1.1. H 3 719 295 3 596 124 3 719 295 Lisäykset 1.1.-31.12. 51 405 291 185 51 405 Vähennykset 1.1.-31.12. 196 169 0 196 169 Hankintameno 31.12. 3 574 531 3 887 309 3 574 531 Tilikauden sumupoistot 174 030 168 015 174 030 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 400 501 3 719 294 3 400 501 Kertynyt poistoero 1.1. 0 0 0 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 0 0 Kertynyt poistoero 31.12. 0 0 0 3 596 124 291 185 0 3 887 309 168 015 3 719 294 0 0 0 KÄYTTÖOMAISUUS 47 957 168 821 2 564 201 227 557 3 008 537 2 431 RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot tytäryhtiöltä Korkotuotot lyhytaik. sijoituksista Muut korkotuotot Konserni 2011 13 489 1 268 11 541 22 784 -12 089 -401 237 -413 326 28 843 -273 977 -222 345 -12 089 -401 184 -413 273 28 843 -273 977 -222 345 365 082 517 104 349 646 497 866 Verkosto Hankintameno 1.1. 20 299 385 19 222 659 20 299 385 Lisäykset 1.1.-31.12. 5 794 443 3 649 019 5 794 443 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 26 093 828 22 871 678 26 093 828 Tilikauden sumupoistot 2 485 617 2 561 591 2 485 617 Kirjanpitoarvo 31.12. 23 608 211 20 310 087 23 608 211 Kertynyt poistoero 1.1. 3 210 523 4 371 177 3 210 523 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. -1 420 000 -1 160 654 -1 420 000 Kertynyt poistoero 31.12. 1 790 523 3 210 523 1 790 523 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 40 VUOSIKERTOMUS 2011 19 222 659 3 649 019 0 22 871 678 2 561 591 20 310 087 4 371 177 -1 160 654 3 210 523 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 947 391 980 120 947 391 Lisäykset 1.1.-31.12. 203 003 197 438 203 003 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 1 150 394 1 177 558 1 150 394 Tilikauden sumupoistot 264 261 230 168 264 261 Kirjanpitoarvo 31.12. 886 133 947 390 886 133 Kertynyt poistoero 1.1. 31 462 177 566 31 462 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 -146 103 0 Kertynyt poistoero 31.12. 31 462 31 462 31 462 980 120 197 438 0 1 177 558 230 168 947 390 177 566 -146 103 31 462 Keskeneräiset hankinnat uutokset 1.1.-31.12. M 234 087 186 245 234 087 Kirjanpitoarvo 31.12. 331 157 97 070 331 157 186 245 97 070 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 41 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitetiedot Muut liitetiedot Eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot 2011 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Omistus- Omistus- Oma Oma Tilikauden osuus (%) osuus (%) pääoma pääoma tulos 2011 2010 2010 2009 2010 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET JAKOPERUSTEET JA POISTOJEN LASKENTAPERUSTEET Eriytettävien tuloslaskelmien kustannukset on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, yleiset kustannukset etupäässä henkilöstömäärän mukaan. Jakoperusteet tarkistetaan vuosittain. Liiketoimintojen väliset kustannukset on toteutettu sisäisin veloitushinnoin. Maakaasun myynti ja siirto on eriytetty laskennallisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eriytetyt taseet on muodostettu sähköverkkotoimintaan ja maakaasun siirtoon kuuluvien tase-erien pohjalta. Käyttöomaisuuden erät on kohdistettu käyttöomaisuuskirjanpidon pohjalta. Rahavarat sekä muut pitkä- ja lyhytaikaiset velat on käsitelty tasaavana eränä siten, että erillisen liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Velallisella liiketoiminnalla erä on sisäisissä korottomissa lainoissa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käytön mukaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilökunnan lukumäärä 21 Konserniyritykset Mäntsälän Energia Oy, Mäntsälä 100 100 716 695 661 941 Osakkuusyritykset Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Mäntsälä Tripower Oy, Nurmijärvi Kärkölän Lämpö Oy, Kärkölä Suomen Voima Oy Etelä-Suomen Voima Oy Energiameklarit Oy Voimatori Oy Gridit Oy Mäntsälän jäähalli 30 25 20 7 7 5 6 3 2 Tilikauden tulos 2009 54 754 50 592 30 149 587 147 163 2 425 25 24 411 23 016 1 395 20 103 794 *) 3 794 7 7 5 6 3 2 2 718 2 120 *) Konserni 2010 Emoyhtiö 2011 Konsernisaamisten erittely Myyntisaamiset 2 554 678 2 561 310 2 554 678 Myyntisaamiset samaan konserniin kuuluvilta 199 407 279 896 199 407 Lainasaamiset 0 0 0 Siirtosaamiset 843 499 154 710 841 160 Muut saamiset 18 191 369 416 18 191 3 615 775 3 365 332 3 613 437 Konsernivelkojen erittely Ostovelat 2 140 572 2 818 497 2 140 572 Ostovelat samaan konserniin kuuluvilta 8 211 1 753 8 211 Siirtovelat 528 148 1 195 870 528 148 Muut velat 428 719 16 194 428 719 3 105 650 4 032 314 3 105 650 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 800 000 800 000 800 000 Osakepääoma 31.12. 800 000 800 000 800 000 Vararahasto 1.1. 0 3 126 378 0 Vararahasto 31.12. 0 0 0 Muut rahastot 1.1. 0 0 0 Muut rahastot 31.12. 2 126 378 2 126 378 2 126 378 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 2 063 621 1 332 573 1 687 275 Osingonjako 1 400 000 800 000 1 400 000 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 663 970 532 573 287 275 Tilikauden voitto 1 081 887 1 531 397 1 038 053 Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 3 872 235 4 190 348 3 451 706 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 2 841 383 6 096 552 2 841 383 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 42 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaus, Nord Pool kaupankäynti 1 500 000 Takaus, SV Vesivoima Oy 764 400 2 264 400 500 000 0 500 000 Annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset 3 000 934 840 934 Yrityskiinnitykset 2 000 000 2 000 000 5 000 934 2 840 934 Leasingvastuut yhteensä Seuraavalla tilikaudella maksettavat 42 365 29 808 Myöhemmin maksettavat 49 759 29 255 92 124 59 063 Kiinteistökiinnityksiin ei kohdistu tilinpäätöshetkellä rasitteita. Yrityskiinnitys on kohdistettu shekkitililimiitin vakuudeksi. *) Perustettu 14.8.2009. Ensimmäinen tilikausi 14.8.2009 - 31.12.2010. Konserni 2011 SAAMISET JA VELAT Konserni 2011 Konserni 2010 Emoyhtiö 2010 2 561 310 279 896 0 154 710 369 416 3 365 332 2 818 497 1 753 1 195 870 16 194 4 032 314 800 000 800 000 3 126 378 0 0 2 126 378 1 010 632 800 000 210 632 1 476 643 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Päivä- ja pääkirja ATK-listoina Investoinnit tase-erittäin (€) Reskontraerittelyt ATK-listoina Pitkävaikutteiset menot 40 000 Ostoreskontratositteet ATK-listoina Myyntireskontratositteet ATK-listoina Verkosto 4 714 000 Muistiotositteet paperitositteina Koneet ja kalusto 60 000 Yhteensä 4 814 000 Sähköjohdannaiset Yritykselle muodostuu sähkön hintariskiä tuotanto-osuuksien, Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% 4,9 % oman tuotannon ja sähkön myynnin osalta. Hintariskiltä suo jaudutaan käymällä johdannaiskauppaa. Johdannaiskauppaa MAAKAASUVERKKOLIIKETOIMINTAA käydään ainoastaan suojaamistarkoituksessa. SuojaustarkoitukKOSKEVAT TUNNUSLUVUT sessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutokset kirjataan tulokseen samalle jaksolle kuin suojattavien erien kassavirrat Henkilökunnan lukumäärä 4 realisoituvat. Johdannaisten markkina-arvot perustuvat tilinpää töshetken markkinahintoihin. Investoinnit tase-erittäin (€) Verkosto 108 000 31.12.2011 Nimellisarvo Tulouttamatta (€)(€) Maakaasuverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% -29,7 % Ostosopimukset 12 052 949 -1 499 624 Myyntisopimukset 357 401 38 692 Tunnuslukujen laskentakaava: Sijoitetun pääoman tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 = tuotto-% (ROI) taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) Omavaraisuusaste = (%) oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä) verovelalla vähennettynä + vähemmistöosuus + liittymismaksut x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot 3 813 653 6 096 552 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 43 VUOSIKERTOMUS 2011 Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma Verkkoliiketoiminnan tase 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 (€)(€) LIIKEVAIHTO 7 744 425 7 935 470 Liiketoiminnan muut tuotot 46 038 47 026 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 1 499 170 1 596 336 Ostot tilikauden aikana 143 887 153 272 Ulkopuoliset palvelut 658 206 482 308 2 301 263 2 231 916 Henkilöstökulut 1 329 920 1 310 954 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 040 559 2 140 891 Liiketoiminnan muut kulut 993 197 900 564 LIIKEVOITTO 1 125 525 1 398 171 Rahoitustuotot ja -kulut -165 824 -156 158 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 959 700 1 242 013 VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) PYSYVÄT VASTAAVAT Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 1 420 000 -349 646 1 070 354 2 030 054 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 1 821 986 3 241 986 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 4 322 413 3 393 678 Liittymismaksut 11 530 114 11 203 206 18 852 527 14 596 884 Lyhytaikainen Ostovelat 990 032 1 140 489 Lainat rahoituslaitoksilta 971 264 471 264 Muut velat 445 203 80 889 Siirtovelat 654 759 838 313 3 061 258 2 530 955 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 219 338 1 767 167 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 276 851 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 776 632 1 025 874 Siirtosaamiset 408 781 108 548 Muut saamiset 0 365 294 1 185 413 1 776 567 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 4 628 496 6 442 670 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 442 905 24 446 905 44 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 31.12.201131.12.2010 (€)(€) OMA PÄÄOMA Osakepääoma 488 516 488 516 Osuus vararahastosta 1 285 829 1 285 829 Edellisten tilikausien voitto 902 735 535 568 Tilikauden voitto 2 030 054 1 767 167 4 707 134 4 077 080 Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 44 747 49 020 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 14 170 14 170 Rakennukset ja rakennelmat 1 369 712 1 415 313 Verkosto 16 950 099 14 124 683 Koneet ja kalusto 156 154 125 058 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 331 157 97 070 18 821 292 15 776 294 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000 340 000 Muut osakkeet ja osuudet 100 100 Muut sijoitukset 203 519 62 254 543 619 402 354 1 023 020 -497 866 525 154 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY VASTATTAVAA 45 VUOSIKERTOMUS 2011 25 442 905 24 446 905 Sähkön myyntiliiketoiminnan tuloslaskelma Sähkön myyntiliiketoiminnan tase VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 29 375 31 127 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 (€)(€) LIIKEVAIHTO 10 678 776 9 950 504 Liiketoiminnan muut tuotot 6 074 10 981 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 10 002 952 9 486 735 Ostot tilikauden aikana 8 164 9 254 Ulkopuoliset palvelut 137 516 119 756 10 148 632 9 615 745 Henkilöstökulut 347 957 344 823 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 112 623 109 072 Liiketoiminnan muut kulut 246 864 305 617 LIIKEVOITTO -171 226 -413 772 Rahoitustuotot ja -kulut -123 702 35 332 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -294 928 -378 440 Poistoeron muutos TILIKAUDEN VOITTO 0 146 103 -294 928 -232 336 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osuus vararahastosta Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto 46 311 484 840 549 253 330 -232 336 1 173 027 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 131 574 131 574 Rakennukset ja rakennelmat 1 087 161 1 134 666 Verkosto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Koneet ja kalusto 191 119 254 486 Ennakkomaksut ja Poistoero keskeneräiset hankinnat 1 409 854 1 520 726 VIERAS PÄÄOMA Sijoitukset Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 4 600 000 0 Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet 4 029 825 3 428 239 Lyhytaikainen Muut sijoitukset 211 466 211 466 Ostovelat 648 359 1 126 452 4 241 291 3 639 705 Lainat rahoituslaitoksilta 1 000 000 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat 24 313 25 665 Siirtovelat 162 646 231 276 Vaihto-omaisuus 1 835 318 1 383 393 Aineet ja tarvikkeet VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 313 417 2 556 420 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 092 113 1 139 656 Siirtosaamiset 445 511 39 470 Muut saamiset 485 000 0 2 022 624 1 179 126 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 0 153 027 ahat ja pankkisaamiset R -389 727 -3 967 291 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 313 417 2 556 420 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 311 484 840 549 20 994 -294 928 878 099 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 47 VUOSIKERTOMUS 2011 Maakaasun myynnin tuloslaskelma Maakaasun myynnin tase VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Osakepääoma Osuus vararahastosta Edellisten tilikausien voitto 489 569 508 410 Tilikauden voitto -109 943 -18 841 379 626 489 569 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 (€)(€) LIIKEVAIHTO 1 601 956 1 577 564 Liiketoiminnan muut tuotot0 6 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 1 660 120 1 545 336 Ostot tilikauden aikana 356 197 Ulkopuoliset palvelut 1 864 6 450 1 662 340 1 551 993 Henkilöstökulut 26 918 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut 22 640 LIIKEVOITTO -109 942 Rahoitustuotot ja -kulut 0 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -109 942 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO -109 942 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat 267 052 141 362 Siirtovelat 5 384 5 125 272 436 146 487 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VASTATTAVAA YHTEENSÄ 652 062 636 057 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 27 388 16 995 -18 811 -30 -18 841 -18 841 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 0 100 000 Siirtosaamiset Muut saamiset 0 100 000 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 652 062 536 057 VASTAAVAA YHTEENSÄ 652 062 636 057 48 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 49 VUOSIKERTOMUS 2011 Maakaasun siirron tuloslaskelma Maakaasun siirron tase VASTAAVAA 1.1. - 31.12.20111.1. - 31.12.2010 (€)(€) LIIKEVAIHTO 1 187 181 864 237 Liiketoiminnan muut tuotot 1 841 1 149 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 1 067 759 705 266 Ostot tilikauden aikana 1 021 2 933 Ulkopuoliset palvelut 22 036 20 919 1 090 816 729 118 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) OMA PÄÄOMA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto 915 358 929 138 Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Osakepääoma Osuus vararahastosta Edellisten tilikausien voitto -450 796 -426 039 Tilikauden voitto -149 449 -24 757 -600 245 -450 796 T ILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut 237 499 232 899 Lyhytaikainen Ostovelat 119 968 233 851 Muut velat 1 000 2 000 Vaihto-omaisuus Siirtovelat 17 900 18 219 Aineet ja tarvikkeet 12 353 12 353 138 868 254 070 Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ -223 878 36 173 Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 132 056 58 442 Siirtosaamiset Muut saamiset 132 056 58 442 Henkilöstökulut 90 400 81 328 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 121 951 119 915 Liiketoiminnan muut kulut 35 319 27 225 LIIKEVOITTO -149 464 -92 200 Rahoitustuotot ja -kulut 15 -33 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -149 449 -92 233 Poistoeron muutos 0 Tuloverot 0 TILIKAUDEN VOITTO -149 449 31.12.2011 31.12.2010 (€)(€) 67 476 67 476 -24 757 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset -1 283 645 -963 760 VASTAAVAA YHTEENSÄ -223 878 36 173 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 50 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 51 VUOSIKERTOMUS 2011 Mäntsälän Sähkö Oy, Sepäntie 3, 04600 Mäntsälä Asiakaspalvelu 019 689 955, faksi 019 688 1498 asiakaspalvelu@msoy.fi, www.msoy.fi
