Toteutuuko lapsen osallisuus

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja
ilmaista mielipide häntä koskevissa asioissa iän ja
kehitystason mukaisesti, myös päiväkodissa!
Lisätietoja:
Jonna Leinonen,
jonna.leinonen@uta.fi
http://people.uta.fi/~jonna.leinonen
Lasten osallisuuden toteutuminen vaatii
kasvattajalta pedagogista ammattitaitoa ja
tahtoa mahdollistaa lapsen äänen kuuluminen!
Kuka minut huomaa?
Kuka minua kuulee?
Toteutuuko lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa?
Jonna Leinonen
KM, jatko-opiskelija ja varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja
Varhaiskasvatus
instituutio
Lapsen etu ja kiinnostuksen kohteet huomioitava suunnitellessa hoitoa ja kasvatusta.
(Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma )
Pieni lapsi on aktiivinen oman elämänsä toimija , joka on pystyvä ja taitava (kompetentti) jo pienestä
pitäen. (Duncan, 2009; Woodhead, 2001)
Osallisuus
Pedagogiikka
Lapsi katsoo maailmaa omasta näkökulmastaan, aikuisen tavoitettava lapsen perspektiivi
(Emilson & Johansson, 2006)
Osallisuuden tunne on henkilökohtainen kokemus siitä, että on tärkeä ja huomioitu omana
itsenään (Karlsson, 2005: Turja, 2011)
Oppimisen kokonaisvaltaisuus ja jatkuvuus (ei lopu oppitunnin jälkeen). Oppijan näkemykset ja
tulkinnat osaksi oppimistapahtumaa (Hooks, 1994)
Pienten lasten osallisuuden viitekehys:
•
•
•
•
•
•
•
•
Iloitseminen
Yhteenkuulumisen tunne, empatia ja jakaminen
Kuulluksi tuleminen, tarpeiden täyttyminen
Maailman ihmetteleminen ja tulkitseminen
yhdessä
Oppiminen aikuisen turvassa
Aloitteiden tekeminen, vaikuttaminen
Toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon
osallistuminen
Omatoimisuuden ja vastuunkantamisen
harjoitteleminen
(Venninen, T & Leinonen, J. 2013)
Kulttuuristen merkitysten luominen, yhteisen tulkintakehyksen löytäminen (“Meídän ryhmän juttu”)
(Freire, 1998).
Kerro, mitä
teet, jos olet
tässä kuvassa?
Mitä aikuinen
tekee? Entä
muut lapset?
Tutkimuksen kohteet, menetelmät ja tulokset
Lapsen toiminta
Lapsen kokemus
150 lasta (3-6-vuotiaita) / 2012
Todentaminen (Action telling) “Minun kirjani
osallisuudesta” tehtiin yhdessä lapsen kanssa
7 mustavalkokuvaa, joiden tarinat lapsi kertoi ja
tutkija kirjoitti ja lopulta kirja väritettiin ja nidottiin
Lapsen kertomia kokemuksia ja näkemyksiä arkipäivän
tilanteista ja kohtaamisista päiväkodissa.
Saanko haluta, jakaa, neuvotella tai
vaikuttaa?
• Lapset kokivat aikuiset läsnäoleviksi, mutta
passiivisiksi tarkkailijoiksi (havainnointi), joilta sai
apua tarvittaessa, mutta jotka eivät leikkineet
lasten kanssa
• Säännöt tulkittiin muuttumattomiksi ja
ehdottomiksi – Toivat turvaa ja toimintamahdollisuuksia sosiaalisissa tilanteissa, mutta
myös rajoittivat lasten mahdollisuuksia ehdottaa ja
tehdä valintoja
• Yhteiset kokemukset, jaettu ilo sekä vastuun
kantaminen olivat lasten mielestä parhaita
kokemuksia (Leinonen & Venninen, tulossa).
2 lapsiryhmää, 3-6-vuotiaita lapsia / 2011
Tapaustutkimus (Case study) Päiväkodin
toiminnallinen mediatuokio, jossa lapset:
• tulkitsevat ja luovat tarinaa ”tää asuisi
Ruusu-veneessä!”
• rakentavat omistajuutta ”meidän yhteinen!”
• ja tukevat toistensa osallisuutta ”Tassu tulee
bussilla sun luo kylään” ja ohjaavat
toimintaa ”Joo! Ja sit tanssittaan yhdessä!”
• Lapset olivat pystyviä tulkitsijoita ja luovia
tuottajia, jotka loivat merkityksiä ja toteuttivat
mielekästä toimintaa
• Lapset osallistivat toisiaan, ehdottivat,
ideoivat, jakoivat ja neuvottelivat
• Oppimisen leikinomaisuus, sadun ja toden
maailma
• Mediavälineet ja –menetelmät luontevana
osana lasten toimintaa ja dokumentointia (ks.
Leinonen & Sintonen, 2013)
Lähteet ja julkaisut:
Leinonen, J. & Sintonen, S. (2013). Productive participation – Children as active media
producers in kindergarten. To be published.
Leinonen, J. & Venninen, T. (2012). Designing learning experiences together with children,
Procedia : Social and Behavioral Sciences. 45, 466-474.
Venninen, T., Leinonen, J. Lipponen, L. & Ojala, M. (2013). Supporting children’s participation
in Finnish child care centres, Early Childhood Education Journal, Published Online
Venninen, T. & Leinonen, J. (2013). Developing children´s participation through research and
reflective practices, Asia-Pacific Journal of early childhood education, 7, 1, 1-19.
Tutkimusta ovat rahoittaneet:
Ebeneser-säätiö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Suomen kulttuurirahasto
Päiväkodin toimintakulttuuri
Päiväkotiryhmien työtiimit (1100 tiimiä /
2010) Kyselytutkimus (Survey)
• Mitä osallisuus on ryhmässänne?
• Millaisia aloitteita lapset tekevät,
toimintamahdollisuuksia lapsilla on?
• Mikä estää lasten osallisuutta?
• Miten aikuiset kuuntelevat ja
osallistavat lasta, miten osallisuuden
taitoja tuetaan?
• Reflektiivisillä käytännöillä käsiksi lasten
osallisuuden esteisiin ja uusien
toimintatapojen kehittämiseen
(Venninen, Leinonen, Lipponen & Ojala,
2013)
• Lasten osallisuuden viitekehys – Pienen
lapsen taidot, tarpeet ja oppimisen
tavat (Venninen & Leinonen, 2013)
• Lapset ja aikuiset yhdessä
suunnittelemaan toimintaa ja
muotoilemaan oppimista (Leinonen &
Venninen, 2012)