Lääkepolitiikan haasteiden 3 kärjessä

20
Cecilian
apteekki
22
E-resepti
Ruotsissa
24
Raisa
Laaksonen
26
Lääketieto
vai neuvonta
27
10 askelta
lomaan
33
Uusi
hallitus
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1|2011
JUHA REHULA:
Lääkepolitiikan
haasteiden
3 kärjessä
Millä ehdoilla
»
uuteen järjestöön?
Asiakkaat
»hyväksyvät
proviisorireseptin
Huppu päästä
»talousasioissa!
Voltaren Emulgel lievittää myös
nivelrikosta johtuvaa liikkumiskipua
Helposti avattava korkki 100 g:n tuubissa!
TOIMIVAT NIVELET
Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon. Ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille. Geeliä hierotaan kipeälle alueelle 3-4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä
Voltaren Emulgeliä. Ei tule käyttää raskauden aikana. Käyttöä imetysaikana ei suositella. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.
CHCC 012011
Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo.
»sisältö 1/2011
5
6
PÄÄKIRJOITUS
AJASSA
Lääkkeiden verkkokauppa.
Kun apteekkari vaihtuu.
TOP 10 haittavaikutusilmoitukset.
Kirjavinkit.
Lääkeväärennökset kuriin.
14
LÄÄKEPOLITIIKKA
Ministeri Juha Rehula: Lääkepolitiikan
haasteiden kolmen kärki.
Lääkepolitiikka 2020
18
20
PROVIISORIRESEPTI
Tutkimuksen tulokset.
ULKOMAILTA
Cecilia Ahernin unelma-apteekki.
Sähköinen resepti Ruotsissa.
24
26
MINÄ MISSÄ MILLOIN
Raisa Laaksonen.
27
28
30
31
32
34
35
36
OTX
Laskeudutaan lomaan.
39
42
14
Sosiaali- ja terveysministeri JUHA REHULA paljasti Proviisorin päätoimittajan VILLE-MATTI
MÄKISEN tentissä näkemyksensä lääkepolitiikan kolmesta tärkeimmästä haasteesta.
Tutustu myös Lääkepolitiikka 2020 -ohjelman pääkohtiin.
18
20
KOLUMNI
Riittääkö tieto vai tarvitaanko lääkeneuvontaa? Johanna Salimäki kirjoittaa.
TALOUSKOULU
Proviisori, ryhdistäydy!
Proviisori CECILIA AGEMAN toteutti viime
syksynä vanhan unelmansa ja ryhtyi apteekkariksi. KIRSTI KAJANNE kertoo, miten
yksityisapteekin arki on lähtenyt sujumaan
apteekkimonopolista luopuneessa Ruotsissa.
VÄITÖKSET
JÄSENSIVUT
Osallistu toimintaan!
PUHEENJOHTAJALTA
Voiko vastuun ulkoistaa?
OPISKELIJAT
Viikko apteekissa Tallinnassa
90 % ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA tehtyyn kyselyyn vastanneista apteekkien asiakkaista hyväksyy proviisorien rajoitetun reseptinuusimisoikeuden. Moni olisi valmis jopa
maksamaan uusitusta reseptistä.
Pelisääntöjä kaivataan vuokratyövoiman käyttöön apteekeissa, kirjoittaa puheenjohtaja
ANTTI VAARA.
32
KEVÄTKOKOUS
Apurahat.
AJANKOHTAISTA
Uusi hallitus.
Millä ehdoilla uuteen järjestöön?
PROVIISORIPÄIVÄ 2011
»toimittajalta
»PROVIISORI ON pessyt kasvonsa. Kansi kertoo entistä enemmän lehden sisällöstä,
uutispalsta Ajassa on monipuolisempi ja vapaa-ajan rennot reseptit löytyvät nyt otx-sivulta.
Kevensimme ulkoasua kauttaaltaan, mutta sisältö on yhtä painavaa kuin ennenkin.
Miellyttäviä lukuhetkiä!
JÄSENEDUT
PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA
3
Jumiutumisen yhteydessä mahdollisesti
esiintyvään lihaskipuun auttaa Mobilat –
jo pitkään käytetty kivunhoidon klassikko.
Muista myös venyttely ja lihashuolto.
Mobilat – käy käsiksi
kipuun, tulehdukseen
ja turvotukseen.
2b/2011
Mobilat emulsiovoide ja geeli. Vaikuttavat aineet: mukopolysakkaridipolysulfaatti, salisyylihappo, lisämunuaisen kuorikerroksen uute (vastaten kortikosteroideja). Käyttöaiheet: Lihas- ja nivelsäryn
paikallishoito. Annostus ja antotapa: Emulsiovoide: Hierotaan kevyesti hoidettavalle ihoalueelle kerran tai useita kertoja päivässä. Käytettäessä sidosta tai tukisidosta annosta tulee suurentaa. Sopii
käytettäväksi okkluusiosidosten alla. Geeli: Sivellään iholle hoidettavaan kohtaan kerran tai useita kertoja päivässä. Käyttöä okkluusiosidosten alla tulee välttää. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen
ainesosille. Ei saa käyttää vesirokon aikana tai jos ihoalueella on rokotuksen aiheuttamia ihoreaktioita, sienten tai bakteerien aiheuttamia ihottumia, ihotuberkuloosia tai -luesta. Varoitukset ja käyttöön
liittyvät varotoimet: Joutumista rikkoutuneelle iholle, avoimiin haavoihin, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Yhteisvaikutukset: Salisyylihappo voi lisätä muiden paikallisesti käytettävien lääkkeiden
imeytymistä. Pitkäaikainen käyttö suurilla ihoalueille voi lisätä metotreksaatin toksisuutta ja sulfonyyliurean hypoglykeemistä vaikutusta. Haittavaikutukset: Paikallista ihoärsytystä tai kosketusallergiaa voi
esiintyä. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 2/2011: Emulsiovoide: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Geeli: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Apteekista ilman
reseptiä.Ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica
Mobilat – yksi voide, kolme vaikutusta.
www.mobilat.fi
»pääkirjoitus
JULKAISIJA
ProviisoriViesti Oy
Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.)
00100 Helsinki
Puh. (09) 177 771
Gsm 050 352 0771
Fax (09) 6843 9911
www.proviisoriyhdistys.net
TOIMITUS
Päätoimittaja
Ville-Matti Mäkinen
ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net
Gsm 050 352 0771
Toimitussihteeri
Maija Rauha (OSG Viestintä)
maija.rauha@osg.fi
Puh. 0207 806 886
www.osgviestinta.fi
TAITTO
Mikko Koistinen (OSG Viestintä)
mikko.koistinen@osg.fi
Puh. 0207 806 867
NUMEROA 1/2011 AVUSTIVAT
Kirsti Kajanne, Emilia Heikkala, Juha Turunen,
Raisa Laaksonen, Johanna Salimäki, Minna
Heinäheimo, Miia Kelosuo ja Leena Penttilä
PAINO
Kirjapaino Uusimaa
Painos 4 700 kpl
ILMOITUSMYYNTI
ProviisoriViesti Oy
Ville-Matti Mäkinen
Gsm 050 352 0771
Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen
virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia
mielipiteitä.
Pidetään
ammatillisuus
pinnalla!
SUOMESSA ON luvanvaraiseen proviisoriyrittäjyyteen pääasiassa pohjautuva apteekkijärjestelmä. Tällaisen järjestelmän
puolesta puhuvia seikkoja ovat mm. lääkejakelujärjestelmän laadukkuus, luotettavuus, riippumattomuus ja vastuullisuus.
KOSKA APTEEKKITOIMINTAAN liittyy
myös liiketaloudellisia tavoitteita, on yksi
keskeinen argumentti säännellyn professiovetoisen järjestelmän puolesta ammatillisten tavoitteiden läsnäolo voitontavoittelun vastapainona. Mielestäni tämä
argumetti on sitä merkittävämpi, mitä paremmin ammatilliset tavoitteet toteutuvat
myös käytännössä ja mitä vähemmän on
apteekkitoiminnan osana käytössä sellaisia liiketoiminnallisia ratkaisuja, joihin ei
ole kunnollisia ammatillisia perusteita.
TURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA on
tärkeää, että suomalaisessa järjestelmässä itsehoitolääkeet toimitetaan vain apteekeista, kuten monessa muussakin EUmaassa. Itsehoitolääkkeet on yksi alue,
johon liittyy tulevaisuudessakin merkittäviä
ammatillisia mahdollisuuksia, kuten helmikuun alussa julkaistusta Lääkepolitiikka
2020 -asiakirjasta ilmenee. Ovathan Itsehoitolääkkeet myös osa lääkehuollon kokonaisuutta eikä irrallinen saareke.
ITSE TOIVON kollegiaalisessa hengessä,
että proviisorit apteekkiurakehityksensä
kaikissa vaiheissa muistaisivat, että koska
proviisorintutkinnon suorittaneilla on Suomessa yksinoikeus harjoittaa apteekkitoimintaa, ovat he niin yksin omalta osaltaan
kuin kollektiivisestikin vastuussa alamme
eteenpäin viemisestä ja sen kestävästä
kehityksestä. Toivon, että ammatillisuus
pysyy pinnalla tulevaisuudessakin. Itse uskon, että apteekin ammattilaisilla on tulevaisuudessa Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan hengessä näytön paikka - positiivisessa mielessä.
PROVIISORIEN NÄKÖKULMASTA on hienoa, että ammattikuntamme on otettu huomioon lääkepolitiikkaa valmisteltaessa ja
asiakirjan linjauksissa, sillä proviisoreilla
on koulutuksensa ja ammattitaitonsa puolesta paljon yhteiskunnalle annettavaa lääkehuollon eri sektoreilla.
VILLE-MATTI MÄKINEN,
päätoimittaja
5
»ajassa
KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME
»lainsäädäntö
Lääkkeiden
verkkokauppa etenee
ENSIMMÄISET APTEEKIT OVAT JO TEHNEET FIMEALLE
ENNAKKOILMOITUKSEN VERKKOPALVELUN ALOITTAMISESTA.
V
erkkokauppaa koskevat lääkelain
muutokset tulivat voimaan helmikuun alussa. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskus Fimealle. Toiminnan saa aloittaa, jollei Fimea ole 60 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta pyytänyt lisäselvitystä tai kieltänyt toiminnan aloittamista.
Kouvolan Ykkösapteekki jätti ennakkoilmoituksensa heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä 1. helmikuuta. Seuraavana päivänä
6
saapuivat Euran Apteekin ja Yliopiston Apteekin ilmoitukset Fimeaan.
Fimea alkaa aikanaan ylläpitää julkista
luetteloa laillisista nettiapteekeista. Apteekin
verkkosivuilta tulee linkki luetteloon.
MÄÄRÄYS VALMISTEILLA
Fimea voi lain mukaan antaa määräyksiä verkkopalveluiden ennakkoilmoituksen sisällöstä ja
tekemisestä sekä verkkopalvelutoiminnasta, tiloista, teknisestä toteuttamisesta, lääkevalikoimasta, hoitamisesta ja tarkastamisesta.
Fimea onkin kutsunut käytännön toimijoita ja sidosryhmien edustajia työryhmään,
joka valmistelee määräysluonnosta. Suomen
Proviisoriyhdistys osallistuu luonnoksen työstämiseen. Määräysluonnoksesta kuullaan laajemmin toimijoita ja sidosryhmiä vielä kirjallisesti myöhemmin keväällä.
Verkkopalvelulla tarkoitetaan lääkkeiden
myyntiä asiakkaan internetin välityksellä tekemän tilauksen perusteella. Esimerkiksi harvaan
asutulla alueella on mahdollista parantaa lääkkeiden saatavuutta internetmyynnin avulla.
»lääketeollisuus
»apteekit
Apteekkariliitto
kannustaa kysymään
SUOMEN APTEEKKARILIITON jäsenapteekeissa on käynnistynyt Varmista valintasi
-teemavuosi, jonka tavoitteena on edistää
itsehoitolääkkeiden oikeaa ja turvallista
käyttöä ja lisätä itsehoidolla saavutettavia
hyötyjä, esimerkiksi vähentää tarpeettomia
lääkärissäkäyntejä. Asiakkaita kannustetaan kysymään julisteiden, hyllypuhujien
ja näyttötauluilla esitettävien tietoiskujen
avulla.
Tammi–helmikuussa keskitytään erityisesti kipulääkkeiden valintaan ja käyttöön,
maalis–toukokuussa allergialääkkeisiin, kesä–elokuussa mahalääkkeisiin, syys–lokakuussa ihotautilääkkeisiin ja marras–joulukuussa flunssalääkkeisiin.
Apteekeilla on vuosittain noin 30–35
miljoonaa itsehoitoon liittyvää asiakaskäyntiä. Vain noin joka kolmas asiakas kysyy
oma-aloitteisesti itsehoitolääkkeistä tai
itsehoidosta. Apteekeissa työskentelevät
huomaavat usein, että asiakkailla on puutteellisia tietoja itsehoitolääkkeistä. Lähes
puolet apteekkareista, proviisoreista ja
farmaseuteista korjaa jonkin harhakäsityksen joka päivä. Tämä selvisi Farmasian oppimiskeskuksen vuonna 2009 tekemästä
kyselystä.
Pfizer ostaa Ferrosanin
PFIZER VAHVISTAA kuluttajatuotteiden valikoimaansa ostamalla tanskalaisen Ferrosan Consumer Healthin. Tanskalaisen yhtiön valikoimaan kuuluu itsehoitolääkkeitä,
ihonhoitotuotteita ja erikoislaastareita. Sen tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Idoform,
Zinaxin ja Imedeen sekä MultiTabs, joka on vuosi toisensa jälkeen valittu Suomen luotetuimmaksi monivitamiinivalmisteeksi.
Ferrosan on perustettu vuonna 1920 ja sen pääkonttori on Kööpenhaminassa. Se
on vahva toimija etenkin Pohjoismaissa, mutta viime vuosina se on saanut jalansijaa
myös Keski- ja Länsi-Euroopassa ja Venäjällä. Pfizerin huomassa Ferrosanin tuotemerkkien odotetaan leviävän uusille markkinoille.
»lääkkeet
Sesam, aukene!
VTT, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON GERONTOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS JA TYÖTERVEYSLAITOS tutkivat Tekesin rahoittamassa Helppokäyttöinen lääkepakkaus -hankkeessa, millainen pakkaus olisi helppo avata. Hankkeen tuloksena Lahden Muotoiluinstituutissa suunnitellaan käytettävyydeltään hyvä lääkepakkaus.
Toimintakyvyltään heikentyneiden sairaiden ja vanhusten on usein hankala avata lääkepakkauksia ja lukea pakkausselosteiden pieniä tekstejä. Kuitenkin juuri he käyttävät
paljon lääkkeitä. Myös terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät lääkepakkauksia päivittäin. Ikääntyville työntekijöille lääkkeiden turvallinen annostelu voi olla vaativaa.
Hankkeessa on tarkoitus vertailla eri avausmekanismeja käytettävyyden kannalta.
Lääkeyrityksistä mukana ovat Abott Oy ja Santen Oy.
»nimitykset
SUOMEN APTEEKKARILIITTO
VTM ILKKA HARJULA (39) on nimitetty
talous- ja hallintojohtajaksi. Harjulan
vastuualueeseen kuuluvat apteekkitalouteen liittyvät tehtävät, liiton ja liiton
yhtiöiden talous- ja hallintoasiat sekä
järjestöasiat. Harjula on tullut liiton palvelukseen vuonna 2007 ja hän toimi
aiemmin liiton talousasiantuntijana.
7
»ajassa
»EU-lainsäädäntö
»sanottua:
Direktiivi käy
lääkeväärennösten
kimppuun
EU-PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄ UUSI DIREKTIIVI TUO
LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPALLE SÄÄNNÖT JA LÄÄKEPAKKAUKSIIN
UUDET TURVAMERKINNÄT.
EU
-parlamentin täysistunto hyväksyi helmikuun puolivälissä direktiivin, jonka tarkoituksena on estää väärennettyjen lääkkeiden pääsy lailliseen jakeluketjuun. Direktiivi
tuo mukanaan uudet turvamerkinnät lääkepakkauksiin sekä uusia valvontajärjestelmiä.
Se määrittelee myös rangaistukset lääkeväärennöksistä.
Direktiivissä on mukana myös verkkokaupan sääntely, koska iso osa väärennetyistä lääkkeistä tulee markkinoille netin kautta. Kaikkien
jäsenmaiden ei tarvitse hyväksyä nettikauppaa,
mutta jos nettikauppa sallitaan, myyjän täytyy
hankkia siihen lupa, käyttää kaupan sivuilla
EU:n virallista tunnusta, varustaa sivut linkillä kansallisen tason verkkosivulle, jossa kaikki
valtuutetut internet-apteekit listataan sekä olla
mukana eurooppalaisessa tietokannassa. Näin
asiakkaat tunnistavat laillisen nettikaupan.
TURVAMERKINTÄ KEHITTEILLÄ
Direktiivi tuo käyttöön pakkausten turvamerkinnät, jotta yksittäisen pakkauksen tunnistettavuus ja aitous voidaan taata ja jotta voidaan
todentaa, onko sen päällystä muunneltu. Turvamerkintä on vielä kehitteillä. Se voisi olla esimerkiksi sarjanumero, jonka avulla pakkauksen
aitouden voisi varmistaa apteekista.
8
Säännöt koskevat kaikkia reseptilääkkeitä,
ellei niitä selkeästi ole todettu riskiryhmään
kuulumattomiksi. Jos tuote pakataan uudestaan, turvamerkinnät on korvattava toisilla
merkinnöillä.
EU-maiden tulee myös kehittää järjestelmä, jolla estetään vaarallisiksi epäiltyjen lääkkeiden päätyminen potilaille. Tähän kuuluu
lääkkeiden nopea takaisinveto tarvittaessa potilailta asti. Jos lääkkeen epäillään uhkaavan
kansanterveyttä, kaikkia jakeluketjun toimijoita ja muita jäsenvaltioita on varoitettava
pikaisesti.
VÄLITTÄJÄT REKISTERIIN
Nykyinen lääkkeiden toimitusketju on monissa EU-maissa monimutkainen. Uusi direktiivi määrää rekisteröitymisen myös lääkkeiden
välittäjille. Heidät voidaan poistaa rekisteristä,
elleivät he toimi sääntöjen mukaisesti. Tuonnin lisäksi myös kolmansiin maihin suuntautuvaa lääkevientiä aletaan säädellä entistä paremmin.
Laki määrää myös rangaistukset sääntöjen rikkomisesta. Seuraamukset eivät saa olla
lievempiä kuin seuraamukset kansallisen lainsäädännön vastaavanlaatuisesta ja vakavuudeltaan samanlaisesta rikkomisesta.
Euroopan Unionin neuvoston on vielä hyväksyttävä direktiivi muodollisesti. Jäsenvaltioilla on tämän jälkeen 24 kuukautta aikaa
tehdä muutokset omaan lainsäädäntöönsä.
lääkepolitiikka 2020
Me tuemme sitä, että
ministeriö ja sen alaiset
laitokset käynnistäisivät
muutostyön mahdollisimman nopeasti. Siten
voisimme jo 1–2 vuoden
sisällä parantaa lääkkeiden saatavuutta, lääkehoidon onnistumista ja
lääkehuollon tehokkuutta
Suomessa.
LÄÄKETEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA
SUVI-ANNE SIIMES TIEDOTTEESSA 1.2.2011
»tiede
Yksilöllinen
lääkeneuvonta tehoaa
parhaiten
SAN DIEGON YLIOPISTOSSA Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan pienetkin keinot voivat auttaa ottamaan diabeteslääkkeet säännöllisesti. Lääkeneuvonta
on tehokkainta, kun se on yksilöllistä, koska ihmisten motivaatioperustat vaihtelevat.
Tutkimus on julkaistu Annals of Pharmacotherapy -lehdessä.
Tutkimuksessa kysyttiin II-tyypin diabetespotilailta, mikä sai heidät ottamaan
lääkkeet säännöllisesti ja mikä taas johti lääkehoidon laiminlyöntiin. Lääkkeet oli
helpointa muistaa, kun niiden ottamisesta oli tullut päiväohjelmaan liittyvä rutiini.
Lääkedosetti auttoi monia. Hoitomyöntyvyys oli suurinta, kun lääkkeiden koettiin
olevan tehokkaita ja niiden haittavaikutuksia osattiin hallita. Mitä enemmän potilaat
tiesivät lääkkeistään ja niiden eduista, sitä
parempi.
Unohtaminen oli yleisin syy jättää lääkkeet ottamatta. Lääkkeisiin ei aina ollut
varaa. Myös haittavaikutukset kuten pahoinvointi tai painonnousu heikensivät hoitomotivaatiota.
Professori CANDIS M. MORELLON mukaan farmasisteilla on tärkeä rooli hoitomyöntyvyyden rakentamisessa. Heidän tulisi tarjota tietoa aktiivisesti ja olla neuvonnassa entistä perusteellisempia, kuitenkin
ottaen huomioon yksilölliset erot.
LÄHDE MEDICAL NEWS TODAY
»25 vuoden takaa
»
APTEEKIT OVAT ehkä ensimmäisiä liikeyrityksiä maailmassa, jotka alkoivat käyttää
liiketunnusta eli logoa. Tunnuksessa esiintyi
usein eläin, vaakuna, rakennus tai luontoon
liittyvä aihe. Tällä yritystunnuksella apteekkari halusi asiakkaalleen viestittää apteekin
toiminta-ajatuksen eli hengen. Itseasiassa
apteekit ovat eläneet vuosisatoja edellä aikaansa toteuttaessaan nykyaikaisia liike- ja
palveluyrityksen toimintaideoita. Ilmeisesti
epävarmuus alan kehitysnäkymistä ja kustannusten nousupaineet ovat viime vuosikymmeninä hidastaneet kehityksen jatkuvuutta, mutta viime vuosien trendi apteek-
Valohoito
torjuu syöpää
SYÖPÄKASVAIMEEN YHTEYDESSÄ olevien imusuonten ja niiden kuljettamien syöpäsolujen tuhoaminen fotodynaamisella
hoidolla estää etäpesäkkeiden syntymistä
ja vähentää syövän uusiutumista, osoittaa
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus, joka
on julkaistu Science Translational Medicine
-lehdessä.
Fotodynaamisessa hoidossa (PDT) kohdekudokseen annostellaan valolle herkistävää verteporfiinia. Tietyn ajan kuluttua
kudosta valotetaan matalaenergisellä laserilla. Valo aiheuttaa lääkkeen herkistämissä
kohdesoluissa reaktion, joka johtaa solun
kuolemaan. Menetelmää käytetään jo vakiintuneesti estämään silmänpohjan ikärappeumaan liittyvää verisuonten liikakasvua.
Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joihin
istutettiin melanooma- ja keuhkosyöpäsoluja. Kun emokasvain oli kehittynyt ja
käynnistänyt uusien imusuonien kasvun,
tutkijat havaitsivat näiden uudissuonten sisällä liikkuvia syöpäsoluja sekä pieniä syöpäsoluista koostuvia rykelmiä. PDT-hoidon
seurauksena imusuonet kutistuivat ja niiden rakenne rikkoontui.
Eläinmalleissa tehdyt lisätutkimukset
osoittivat, että kun leikkaushoitoon liitettiin
PDT-hoito, syöpäkasvainten uusiutuminen
väheni huomattavasti pelkkään leikkaushoitoon verrattuna.
Tutkija TUOMAS TAMMELAN mielestä
löydökset ovat uusia ja jännittäviä, koska tähän asti ei ole juurikaan kiinnitetty
huomiota niihin syöpäsoluihin, jotka ovat
imusuonistossa matkalla muodostamaan
etäpesäkkeitä.
karikunnan keskuudessa on ollut ilahduttavaa. On uskallettu etsiä ja löytää apteekin
persoonallinen identiteetti.”
–
”Onneksi jokainen apteekkari ja myös
tuleva sellainen on luova persoona, ja näin
kukin apteekki voi olla persoonallinen helmi terveydenhuollon kentässä. Suunniteltuani kolmatta vuotta apteekkien sisustuksia
uskon, että pian sanahirviöstä ”apteekkilaitos” jää laitososa tätä vauhtia pois.
Voimme kutsua kutakin apteekkia identiteettinsä löytäneellä kutsumanimellä.”
»tilasto
62,5 %
65 VUOTTA täyttäneistä suomalaisista
62,5 prosenttia oli oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna 2009. Ylivoimaisesti eniten oli verenpainetautiin näitä
lääkkeitä saavia. Erityiskorvattavia lääkkeitä käyttävät prosentteina samanikäisestä
väestöstä:
Astma 8,6
Diabetes 11, 6
Psykoosi 2,9
Sepelvaltimotauti 16,3
Verenpainetauti 31,5
LÄHDE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2010
»TOP10
Haittavaikutusilmoitukset 2009
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
Kapesitabiini (Xeloda)
Infliksimabi (Remicade)
Oksaliplatiini
Risperidoni
Etonogestreeli-etinyyliestradioli
(Nuvaring)
Pregabaliini (Lyrica)
Adalimumabi (Humira)
Klotsapiini
Ketiapiini
Metyylifenidaatti
SISUSTUSSUUNNITTELIJA KAARINA KOKKO: OFFICIINI – APTEEKIN SIELU,
LÄHDE ANNIKA KALLIOKOSKI: HAITTAVAIKUTUSREKISTERIN KERTOMAA,
SUOMEN PROVIISORILEHTI 1/1985
FIMEAN SIC!-VERKKOLEHTI 1/2011
9
»ajassa
»tekniikka
»lainsäädäntö
Uusi tekstiviestipalvelu on suunnattu
apteekeille
Kun apteekkari
vaihtuu
JYVÄSKYLÄLÄINEN CIEGUS DIGITAL
HEALTH on julkistanut uuden, nettipohjaisen tekstiviestipalvelun, joka on suunnattu
erityisesti apteekeille ja muille terveydenhuollon toimijoille. Cieguksen Outcome-niminen palvelu hyödyntää Soneran CStreamratkaisua, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän asiakkaan ja apteekin välillä.
Soneran tuotepäällikkö TERO MAHLBERG kertoo, että erona muihin vastaaviin tekstiviestipalveluihin tekstiviestin lähettäjänä näkyy selvästi esimerkiksi apteekin nimi.
Näin se erottuu hyvin muusta viestivirrasta.
– Kaksisuuntaisuuden ansiosta palvelussa voidaan lähettää asiakkaalle myös kysymyksiä, joihin hän voi vastata. Voidaan esimerkiksi kysyä, saiko asiakas hyvää palvelua. Jos vastaus on kielteinen, voidaan jatkaa kysymällä, miten palvelua toivotaan
parannettavan, Mahlberg havainnollistaa.
Cieguksen palvelu sopii eri kokoisille toimijoille. Sen avulla voidaan lähettää vaikkapa automaattisia muistutuksia lääkkeen ottamisesta tai reseptin uusimisesta.
Tekstiviestien lisäksi palvelu voi lähettää sähköpostiviestejä. Viestissä voidaan antaa
myös lääkkeen ottamiseen liittyviä ohjeita.
Ciegus Outcomea voi käyttää internet-selaimella mistä tahansa. Asiakastapahtumista jää raportti järjestelmään.
LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA kutsui helmikuussa koolle apteekkikauppojen arviomiehiä
keskustelemaan apteekkien vaihdostilanteiden ongelmista. Tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisia lainmuutostarpeita,
joita Fimea voi välittää apteekkitoiminnan
kehittämisryhmän työhön.
Fimea raportoi nettisivuillaan, että nykyisen lainsäädännön mukainen yhden vuoden määräaika apteekkiliikkeen vastaanottamiseen koettiin keskustelussa sopivaksi.
Apteekkilupaprosessin aikataulun ei myöskään todettu aiheuttavan ongelmia. Fimealle esitettiin kuitenkin toivomus, että avoimia apteekkilupia julistettaisiin haettaviksi
nykyistä tiheämmin ja tasaisemmin.
Lainsäädännön tarkistamistarpeitakin
nousi esille. Tarkennuksia toivottiin erityisesti taloudellisten ja toimintaympäristöön
liittyvien tietojen saatavuuteen sekä luopuvan apteekkarin ja uuden apteekkarin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyen.
Nykyisen lääkelain mukaan aiempi apteekkilupa lakkaa, kun apteekkari saa uuden apteekkiluvan. Apteekkarilla on silti
velvollisuus hoitaa vanhaa apteekkia, kunnes uusi apteekkari on ottanut sen haltuunsa. Vastaava velvollisuus on apteekkiluvastaan luopuvalla. Näin on varmistettu, että apteekilla on aina vastuuhenkilö ja
alueen lääkehuoltopalvelut on turvattu.
Fimea muistuttaa, ettei apteekkarilla,
jonka apteekkilupa on lakannut, ole oikeuksia tehdä merkittäviä muutoksia apteekin
toimintaan ennen apteekkiliikkeen luovuttamista uudelle apteekkarille.
Oma apteekki mielessä?
Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan
hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme
apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai
asiantuntijan neuvoja.
257000
suomalaista oli töissä sosiaalija terveyspalveluissa ja niiden
hallinnossa vuonna 2009.
LÄHDE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN
TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2010
Puh 040 772 2094
Email: apteekki@pretax.net
»kirjat
»e-resepti
Kaikki
infektiotaudeista
Sähköinen resepti
toimii Turussa
Infektiosairauksista ja
niiden hoitamisesta
kysytään apteekeissa
usein. KLAUS HEDMAN,
SÄHKÖISEN RESEPTIN käyttö on sujunut ilman suurempia ongelmia. Sosiaali- ja
terveysministeriö tiedottaa, että niitä oli
kirjoitettu helmikuun alkuun mennessä jo
20 200 kappaletta 8 400 henkilölle. Apteekit ovat toimittaneet 16 186 sähköistä
reseptiä.
Sähköisen reseptin tuotantokäyttö
aloitettiin Turussa yhdessä terveyskeskuksessa ja apteekissa viime toukokuussa.
Syksyn aikana sähköisen reseptin käyttö
levitettiin kaikkiin Turun terveystoimen toimipisteisiin. Tällä hetkellä Turussa kaikki
Linnea-apteekkijärjestelmää käyttävät apteekit pystyvät toimittamaan sähköisiä reseptejä.
Kelan arvion mukaan loputkin Turun
apteekit saavat käyttöönsä testatut ja hyväksytyt eResepti-kelpoiset järjestelmät
helmikuun aikana. Seuraavaksi sähköinen
resepti otetaan käyttöön Kotkassa maaliskuussa. Käyttöönottoa jatketaan Kuntaliitossa toimivan Kunto-hanketoimiston levittämissuunnitelman mukaisesti.
Kaikilla apteekeilla on oltava mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys
huhtikuun alussa 2012. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa
2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa 2014.
TERHO HEIKKINEN, PENTTI HUOVINEN, ASKO JÄRVINEN, SEPPO MERI ja
MARTTI VAARA ovat koonneet monipuolisen ja perusteellisen teoksen nimeltä Infektiosairaudet (Duodecim).
Sairauksien taudinkuva, oireet ja suositeltavat lääkkeet sekä muu hoito kuvataan. Kirja
kertoo kattavasti myös rokotuksista ja infektiosairauksien historiasta. 869 sivua.
Hyvää palautetta
Kokeneet työnohjaajat ja kouluttajat PÄIVI
KUPIAS, RAIJA PELTOLA
ja PAULA SALORANTA uskovat, että palaute on
kuin liima, joka yhdistää ihmisten osaamisen työpaikalla. Toimiva
palautekulttuuri edistää yhteistä oppimista
ja auttaa ratkaisemaan monimutkaisiakin
ongelmia. Kirja Onnistu palautteessa (WSOY
Pro) antaa ohjeita niin kiittämiseen kuin
kissan pöydälle nostamiseenkin. Se sopii
esimiestehtävissä toimiville ja kaikille vuorovaikutustaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille. 238 sivua.
Kun hermot pettävät
tunnetaan
hienoista romaaneistaan,
mutta nyt hän on kirjoittanut mukaansatempaavan
tietokirjan. Vapiseva nainen – Hermojeni tarina (Otava) etenee kohti diagnoosia kuin dekkari. Kirjailijan
omat kokemukset limittyvät neurotieteiden,
psykologian, psykiatrian ja farmakologian
alaan kuuluvan aineiston kanssa. Hustvedt
haluaa palauttaa kunniaan vanhan hysterian käsitteen. Se on hänen mielestään täysin käyttökelpoinen kuvaamaan mielen poikkeustiloja, joille ei löydy elimellistä syytä.
Suomentaja KAISA SIVENIUS. 240 sivua.
SIRI HUSTVEDT
»sanottua:
»tapahtumakalenteri
Maaliskuu
19.3.
Proviisoripäivä, Helsinki
24.–26.3.
Tampereen Lääkäripäivät
25.–27.3.
Interpharm, Hampuri, Saksa
26.3.–28.3.
Pharmagora, Pariisi, Ranska
Huhtikuu
15.–16.4.
Apteekkaripäivät, Helsinki
Toukokuu
11.–12.5.
Talouden perusteet proviisoreille,
Helsinki (Lisätietoa s. 38)
14.5.
Proviisoriyhdistyksen kevätkokous,
Helsinki
lääkepolitiikka 2020
Kun lääkehuolto on hyväksytty osaksi
kokonaisjärjestelmää, lääkkeiden aiheuttamia
kustannuksia pitäisi jatkossa arvioida osana
terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, eikä
itsenäisenä saarekkeenaan. Se taas tarkoittaa
sitä, että korkeammat lääkekustannukset
voivat olla perusteltuja, jos lääkkeiden käyttö
vähentää muita kustannuksia.
PÄÄTOIMITTAJA KIMMO SEPPÄLÄ MEDIUUTISISSA 4.2.2011
11
»ajassa
»sanottua:
»ihmiset
Ilpo Tolonen Lääketeollisuus ry:n johtoon
MSD:N TOIMITUSJOHTAJA ILPO TOLONEN on valittu Lääketeollisuus ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksen varapuheenjohtajat ovat toimitusjohtaja ANTTI VIITANEN Novartiksesta ja johtaja SARI KAILANKO Orion Pharmasta.
Tolosen mukaan yhteiskunta on säästänyt lääkekuluissa merkittävästi kahden edellisen vuoden aikana. Kertyneitä säästöjä pitää hänen mielestään kanavoida siihen, että uudet innovatiiviset lääkkeet saadaan nopeasti myös suomalaisten käyttöön.
lääkepolitiikka 2020
Laadukas, vaikuttava
ja kustannustehokas
lääkehoito edellyttää
muun muassa viitehintajärjestelmän kehittämistä toimivammaksi
järjestelmästä saatujen
kokemusten perusteella. Tästä olisikin hyvä
aloittaa Lääkepolitiikka
2020 -strategian
toteuttaminen.
SUOMEN APTEEKKARILIITON PUHEENJOHTAJA RIITTA ANDERSIN,
APTEEKKARI.FI 7.2.2011
»www.proviisoriyhdistys.net
Osallistu keskusteluun!
Näe, miten yhdistyksen kotisivuilla kommentoidaan Antti Vaaran kirjoitusta, joka on tämän
lehden sivulla 32.
®
®
bikalutamidi
12
®
®
»lääkepolitiikka
Nykymallin mukainen
lääkejakelu on luotetuimpia
systeemejä, joita tässä
maassa on luotu.
Lääkepolitiikan
haasteet TOP 3
14
W Ministeri Juha Rehulan mielestä
Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ.
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT PEKKA SIPOLA
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI JUHA REHULA VALITSEE
PROVIISORIN PYYNNÖSTÄ KOLME MIELESTÄÄN TÄRKEINTÄ
LÄÄKEPOLIITTISTA HAASTETTA JA VALOTTAA HAASTEISIIN
LIITTYVIÄ SEIKKOJA.
S
osiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuun alussa asiakirjan Lääkepolitiikka 2020 – Kohti tehokasta,
turvallista, tarkoituksenmukaista ja
taloudellista lääkkeiden käyttöä. Julkaisu sisältää lääkepoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle.
Lääkepoliittiset linjaukset ovat syntyneet
vuoden 2010 aikana yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asiakirjassa on viisi päälinjausta, joiden alla on useita alalinjauksia ja monia
toimenpiteitä tavoitteineen.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
nosti Proviisorin pyynnöstä esiin kolme mielestään tärkeintä lääkepoliittista haastetta.
1
LÄÄKKEISTÄ KIINTEÄ OSA
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA
– Lääkkeiden tulee olla merkittävästi nykyistä
kiinteämpi osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Rehula sanoo ja jatkaa:
– Olemme tulleet tilanteeseen, jossa monikanavarahoitusjärjestelmämme uudistamisen
tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan. Lääkekorvausjärjestelmän tulee olla yksi oleellinen
osa tätä uudistustyötä, koska lääkkeiden tulee
olla entistä olennaisempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta.
Toimenpiteillä pyritään esimerkiksi rahoituksen ongelmien, kuten osaoptimoinnin, vähenemiseen sekä siihen, että potilaan hoidon
valinnassa korostuvat lääketieteelliset perusteet. Rehulan mukaan lääkkeiden vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on lääkekustannusten
hallinnassa keskeistä.
– Vaikuttavuuden arvioinnin osalta ollaan
nyt juhlapuheista pääsemässä käytännön toimiin. Tarvitaan tutkimustyötä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, sillä lääkehoitojen vai-
kuttavuuden arvioinnissa ollaan ihan alkumetreillä. Lähtökiihdytys on kuitenkin positiivisella tavalla menossa. Tämä on iso asia talouden
hallinnan kannalta, Rehula sanoo.
2
TURVALLISUUS
– Asia, josta meidän tulee pitää kaikin keinoin
kiinni, on turvallisuus, Rehula sanoo.
– Kannatan nykyisen jakelujärjestelmän
perustaa. Tämä on asia, jota kannattaa vaalia.
Ihmiset arvostavat tätä ja luottavat tähän. On
oleellinen osa turvallisuutta, että saadaan ammattitaitoinen ja asian osaava tieto tilanteessa, jossa lääke haetaan apteekista, hän jatkaa.
– On ihan selvää, että joudutaan miettimään, miten turvata muuttuvassa väestötilanteessa taajamien ulkopuolella asuvien lääkehuolto. Kehitys on ollut menossa siihen suuntaan, että ihmiset muuttavat pois synnyinseuduiltaan tai muuttavat taajamiin. Kuitenkin
jakelujärjestelmän perusratkaisu on mielestäni
turvallinen, joten siitä kannattaa pitää kiinni.
Rehula ei kannata suurten ulkoisten paineidenkaan alla ajatusta, että itsehoitolääkkeiden jakelu vapautettaisiin apteekkien ulkopuolelle.
– Yhteiskunnassa on toimijoita, joihin luotetaan enemmän kuin toisiin. Väitän, että nykymallilla toimiva lääkejakelu on luotetuimpia
systeemejä, joita tässä maassa on luotu.
Rehula sanoo, että lähtökohtaisesti ei pidä
tuhota sellaista, mikä on säilyttämisen arvoista ja toteaa, että se asia tahtoo apteekkareilta
itseltäänkin välillä unohtua:
– Kun on monopoli lääkkeiden jakelussa,
niin ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet
ja myös markkinatalouden oikeudet. Jokin hintahan on sillä, että on monopoli, Rehula sanoo.
15
»lääkepolitiikka
Turvallisuuttamme uhkaavat myös lääkeväärennökset. Rehulan mielestä tilanne on kuitenkin varsin hyvin hallinnassa.
– Olemme onnellisessa asemassa, sillä
meillä on edelleen tilanne, jossa lääkeväärennökset eivät ole rantautuneet Suomeen. Miksi
näin on? Tästä haluaisin kiittää olemassa olevaa systeemiä. Ei ole syntynyt lääkeväärennösten markkinaa. Haluan tulkita asian niin, että
jos markkinoilla on tyhjiö, niin se täyttyy. Meillä
ei ole sellaista tyhjiötä. Viranomaisvalvontakin
toimii, ja kun se tiedetään, niin ei tulla markkinaan. Tämä on tosi iso asia.
Rehulan mielestä jatkossa tulee tehdä töitä
sen eteen, että lääkeväärennökset eivät yleisty.
Tämä merkitsee yhteistyötä eri tahojen kanssa.
3
MITEN IHMISILLE
SAADAAN OIKEA TIETO?
Rehulan nimeämä kolmas haaste leikkaa kauttaaltaan koko Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan
sisällön läpi. Se liittyy kahteen edellä esiteltyyn
haasteeseen ja moneen muuhun asiakirjassa
esille nousevaan asiaan, kuten rationaaliseen
lääkehoitoon, vaikuttavuuteen ja laadukkuuteen.
– Kaikista näistä löytyy elementtejä sanan tieto alta, Rehula perustelee ja määrittelee haasteen:
– Miten ihmisille saadaan oikea tieto?
Oikea tieto on tärkeä osa lääkehoitojen –
rokotteet mukaan lukien – ja lääkkeettömien
hoitojen onnistumista.
– Paras lääke on otettu lääke. Toisessa tilanteessa on oikein tieto siitä, että nyt ei lääkettä tarvita, Rehula sanoo.
Oikean tiedon aikaansaaminen on vastuunkantajien tehtävä ja huoli. Kuka tietoa antaa ja mikä on lääketeollisuuden rooli?
– Euroopan komission pohjaehdotus valmisteilla olleeseen direktiiviin on ollut sellainen, että teollisuuden mainonnalle annettaisiin
laajempi mandaatti, jopa vastuuta. Suomi on
vastustanut sitä. Meidän mielestämme osa turvallisuutta on se, että meillä on oikeaa tietoa.
– Tiedon hallinta on viranomaisille iso teh-
Ei voi olla niin, että on
monopolin oikeudet ja
myös markkinatalouden
oikeudet.
tävä tilanteessa, jossa tietoa on paljon ja se pitäisi pystyä siivilöimään, Rehula sanoo.
Oikean tiedon haaste konkretisoituu verkossa.
– Tämän kaiken tiedon tulvan keskellä kun
hakee Googlesta tietoa jostakin sairaudesta tai
lääkkeestä, niin mitkä ovat ne viisi tai enintään
10 ensimmäistä hakutulosta? Onko ensimmäisenä sellainen, joka varmasti tuppaa tulemaan,
koska se on ostettu? Vai onko se sellainen, kuten meillä Duodecim, joka antaa Käypä hoito
-suosituksia?
Luotettavuus merkitsee Rehulan mielestä
paljon mielikuvien maailmassa. Joskus luotettavuutta lisääviä elementtejä käytetään myös
väärin. Hänen mukaansa lääkealan ammattilaisten rooli oikean tiedon tarjoamisessa on
aivan keskeinen.
– Terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemukseen ja osaamiseen luotetaan. Kaikki
eivät välttämättä tiedä, kuka tai mikä on proviisori. Mutta siitä huolimatta, kun menee apteekin ovesta sisään, on aivan keskeinen osa lääketurvallisuutta se, että siellä palvellaan osaavasti
ja ammattitaitoisesti.
Rehulan mukaan myös apteekin verkkopalveluja koskevissa säännöissä ykkösasiana on,
että lääkeneuvonnan tarjoaminen on apteekin
vastuulla. Kansalaisille on yhä tehokkaammin
tiedotettava, miten ja mistä verkosta voi ostaa
lääkkeitä laillisesti. On myös opetettava kriittistä lukutaitoa. JUHA REHULA
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI
• Kotoisin Hollolasta. Naimisissa, kaksi
lasta.
• Sosionomi Tampereen yliopistosta 1990.
• Ennen kansanedustajuutta usean eri
kunnan palveluksessa.
• Kansanedustaja vuodesta 1996 lähtien.
• Aloitti ministerinä 24.5.2010.
• Kuntoliikuntaliiton puheenjohtaja.
• Puoluekanta Keskusta.
• Harrastukset hiihto, suunnistus ja raviurheilu.
Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ
LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -asiakirjan valmisteluprosessi on ollut Juha Rehulan mukaan ainutlaatuinen. Alalla ovat erittäin
suuret rahat kyseessä, ja eri lääkealan toimijoiden tulokulmat politiikan tekoon ovat
luonnollisesti erilaiset.
– Suurin työn ansio on se, että porukka, joka on asiakirjan tehnyt, on istunut
samassa pöydässä monta kertaa – toimi-
16
jat, joiden intressit ovat 180 astetta eri
suunnista. Siitä huolimatta, että sisältö on
yleisellä tasolla, on tämä kova juttu. Työ
on ainutlaatuinen eurooppalaisella tasolla ja myös tehty nyt Suomessa ensimmäisen kerran, Rehula sanoo. Hänen mukaansa tärkeää lääkepolitiikan teossa on ollut
muukin kuin lopputulos: itse prosessi ja
luottamus.
Lääkepolitiikkaa toteutetaan seuraavan hallituksen hallitusohjelman linjausten
mukaisesti. Asiakirjassa on lisäksi koko
lääkealan omia tavoitteita. Tavoitteita ja
toimenpiteitä tarkistetaan kerran vuodessa kokoontuvassa viranomaisten muodostamassa lääkeryhmässä sekä joka toinen
vuosi kokoontuvassa lääkefoorumissa, jonka muodostavat lääkealan sidosryhmät. Lääkepolitiikka 2020
päälinjaukset
LÄÄKEHUOLTO ON OSA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄÄ
Sosiaali- ja terveyspalveluja on kehitettävä yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille
sitä tarvitseville. Moniammatillinen yhteistyö, yhteisistä toimintatavoista
ja päämääristä sopiminen alueellisesti ja paikallisesti ovat tarpeen suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietojärjestelmien hyödyntämistä ja yhteensopivuutta
on parannettava. Tavoitteena on kaikkien lääkemääräysten toimittaminen sähköisesti.
1
LÄÄKEHUOLTO ON LAADUKASTA, VAIKUTTAVAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA
Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä. Rahoitusjärjestelmien on tuettava sellaisia lääkehoitoja tai palveluita, jotka edistävät
väestön työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä ja omatoimista selviytymistä.
Lääkekustannuksia on arvioitava osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lääkekorvausjärjestelmän on tuettava kustannusvaikuttavaa hoitoa
kustannusten hillitsemiseksi. Lääkeneuvottelukuntien ja sairaala-apteekkien sekä lääkekeskusten osaamista ja käytäntöjä on kehitettävä peruslääkevalikoiman muodostamisessa, lääkehankinnoissa sekä kilpailutuksessa.
2
3
RATIONAALINEN LÄÄKEHOITO JA HYVÄ LÄÄKITYSTURVALLISUUS
LISÄÄVÄT VÄESTÖN HYVINVOINTIA, PARANTAVAT KANSANTERVEYTTÄ JA
VÄHENTÄVÄT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA
Asiakkaan omaa roolia ja vastuuta terveyden- ja sairaanhoidossa on lisättävä erityisesti pitkäaikaissairauksien ja helposti itse hoidettavien oireiden hoidossa. Lääkehoidon onnistumista on parannettava esimerkiksi proviisorilta, farmaseutilta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta saatavalla
neuvonnalla. Kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa on edistettävä. Terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja
näyttöön perustuvan lääketiedon saanti on varmistettava. Kuluttajien ja potilaiden kriittistä terveystiedon lukutaitoa on lisättävä.
LÄÄKETUTKIMUS LISÄÄ TERVEYTTÄ, HYVINVOINTIA JA TYÖLLISYYTTÄ
4
5
Onnistunut lääketutkimus lisää terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä, ja sen
vuoksi lääkeinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä on edistettävä.
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia on lisättävä ja
työssä on käytettävä mahdollisimman yhtenäisiä, samoihin kriteereihin ja
näyttöön perustuvia menettelytapoja. Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointimenetelmiä on yhä enemmän hyödynnettävä lääkevalmisteen korvattavuuteen liittyvässä päätöksenteossa.
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO TURVAA KANSANTERVEYTTÄ JA EDISTÄÄ IHMISTEN
JA ELÄINTEN HYVINVOINTIA
Eläinlääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö varmistaa kuluttajien turvallisuutta. Eläinlääkkeiden alueellinen ja kansallinen saatavuus on turvattava ja niiden maahantuonnin ja jakelun on oltava turvallista. Mikrobilääkkeiden kulutuksen ja käytön seurantaa on kehitettävä ja luotava riittävät
järjestelmät kerätä tietoa eläinlääkkeiden käytöstä, luovuttamisesta ja määräämisestä.
VALMISTELUSSA MUKANA OLLEET:
• Sosiaali- ja terveysministeriö
• Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskus (Fimea)
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto (Valvira)
• Kansaneläkelaitos
• Sosiaali- ja terveysministeriö/
Lääkkeiden hintalautakunta
• Sosiaali- ja terveysministeriö/
Vakuutusosasto
• Maa- ja metsätalousministeriö
• Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
• Sairaala-apteekit
• Sairaanhoitopiirit
• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
yhteistyöyhdistys YTY
• Suomen Apteekkariliitto
• Suomen Farmasialiitto
• Suomen Proviisoriyhdistys
• Suomen Kuntaliitto
• Suomen Lääkäriliitto
• Suomen Hammaslääkäriliitto
• Suomen eläinlääkäriliitto
• Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
SuPer
• Terveys- ja sosiaalialan koulutetun
henkilöstön ammattijärjestö Tehy
• Apteekkitavaratukkukauppiaat
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Turun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Åbo akademi
• Lääketeollisuus
• Rinnakkaislääketeollisuus
• Suomen Potilasliitto
• Duodecim
• Helsingin yliopiston apteekki
LÄHDE LÄÄKEPOLITIIKKA 2020, WWW.STM.FI
17
Miten proviisoriresepti
sopisi apteekkiin?
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JUURI TEHTY TUTKIMUS SELVITTI, MITEN PROVIISORIEN
RAJATTU RESEPTINUUSIMISOIKEUS SOPISI APTEEKKIEN NYKYISIIN KÄYTÄNTÖIHIN.
TEKSTI EMILIA HEIKKALA JA JUHA TURUNEN KUVA DREAMSTIME
T
utkimus tehtiin marras–joulukuussa
2010 mukavuusotannalla viidessä avoapteekissa Etelä- ja Itä-Suomessa.
Apteekkeihin lähetettiin yhteensä
420 lomakeparia. Tutkimuspäivien aikana apteekit täyttivät ja palauttivat
150 lomaketta. Asiakkaille jaetuista 151 lomakkeesta palautui 88 eli asiakkaiden vastausprosentti oli 58.
Kyselyyn vastanneista 88 asiakkaasta 71
prosenttia oli eläkeläisiä ja 22 prosenttia työelämässä mukana olevia. Vastanneissa oli sekä perusasteen, keskiasteen että korkeakouluasteen
tutkinnon suorittaneita.
Apteekkien 150 asiakkaasta 88 prosenttia
oli jättänyt reseptinsä uusittavaksi apteekkiin
ja 10 prosenttia toimitti itse reseptinsä uusittavaksi. Tutkimusaineistossa oli 243 uusittavaa lääkemääräystä, mikä tarkoittaa keskimäärin 1,6 reseptiä kutakin uusimistilannetta
(n=150) kohden.
Lääkemääräyksistä 50 prosenttia oli uusittava, koska resepti oli tyhjä, ja 28 prosenttia lääkemääräyksistä oli vanhentuneita. Apteekkiin
uusittavaksi jätetyistä resepteistä 89 prosenttia uusittiin julkisella terveysasemalla. Kiireettömien reseptien uusiminen julkisen terveydenhuollon kautta kesti tyypillisesti kolmesta
päivästä jopa kahteen viikkoon.
VAIN HARVOIN SAMANA PÄIVÄNÄ
Kaikista uusittavista resepteistä 27 prosenttia oli
kiireellisiä. Näistä 66 kiireellisestä reseptinuusimisesta puolet johtui siitä, että asiakkaan lääkkeet olivat kokonaan tai lähes kokonaan loppuneet, eikä reseptiä enää ehtinyt uusia apteekin
normaalin uusintakäytännön mukaisesti.
Muita syitä reseptin kiireelliselle uusimiselle olivat muun muassa asiakkaan lähteminen
lomalle, sään muutoksesta aiheutuva mahdollinen tarve avaavalle astmalääkkeelle sekä reseptilääkkeen poistuminen markkinoilta. Kiireellisyyden syytä ei ilmoitettu 20 prosentissa
tapauksista.
18
Myös kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa apteekki uusi lääkemääräykset pääosin
julkisen terveydenhuollon kautta viemällä reseptit tai faksaamalla tarvittavat tiedot terveyskeskukseen. Kun huomioidaan myös yksityinen
terveydenhuolto, kiireelliset reseptit saatiin uusittua yleensä 1–2 päivässä tai viimeistään 3–6
päivän kuluessa.
Ainoastaan 7 prosenttia kiireellisistä resepteistä saatiin uusittua apteekin kautta saman
päivän aikana. Näin ollen asiakkaan lääkehoidon jatkuvuus vaarantuu usein, mikäli lääkkeet
ovat kokonaan loppuneet tai lääkkeitä riittää
enää pariksi päiväksi.
Tämän tutkimuksen mukaan yleisimmät
kiireellisesti uusitut lääkeaineryhmät olivat
diabeteslääkkeet, obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeet, beetasalpaajat, reniiniangiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet sekä lipidejä muuntavat lääkeaineet.
ERITYISJÄRJESTELYT OLIVAT TARPEEN
PD-tutkimukseen vastanneista apteekkareista, proviisoreista ja proviisoriopiskelijoista 61 prosenttia oli sitä mieltä,
että terveyskeskuslääkäri on vaikeasti tavoitettavissa kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa.
Monet terveysasemat ovat kieltäytyneet uusimasta kiireellisiä reseptejä puhelimitse. Tämä
voi olla syynä siihen, että asiakkaita ohjataan
ja reseptejä toimitetaan apteekeista terveyskeskuksiin usein myös kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa.
Lähes joka kolmannessa (32 prosenttia)
kiireellisessä reseptinuusimistilanteessa jouduttiin tekemään erityisjärjestelyjä lääkityksen
jatkuvuuden turvaamiseksi. Sellaisia olivat esimerkiksi kuukauden lääkeannoksen toimittaminen reseptin ollessa yli 12 kuukautta vanha,
puhelinmääräyksen tai -uusinnan pyytäminen
lääkäriltä ja muutaman tabletin tai isommankin annoksen antaminen ennakkoon. Tällöin
toimitustiedot syötetään koneelle myöhemmin
reseptin tultua uusinnasta.
HEIKKI LEHMUSKERON
Ennakkoon asiakkaalle annettiin lääkkeitä prosentissa kiireellisesti uusittavista lääkemääräyksistä. Kiireettömissä reseptinuusimistilanteissa ei jouduttu lainkaan turvautumaan
erityisjärjestelyihin lääkkeen toimittamisessa.
MONI OLISI VALMIS MAKSAMAAN
Tutkimukseen vastanneista 88 asiakkaasta 67
prosenttia olisi valmiita maksamaan proviisorien mahdollisesta rajatusta reseptinuusimispalvelusta kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa.
Kuvassa 1 on esitetty tarkemmin asiakkaiden
maksuhalukkuuteen liittyvät tulokset.
Myönteisesti proviisorien reseptinuusimisoikeuteen suhtautuneet asiakkaat (90 prosenttia vastanneista, 7 prosenttia ei vastausta) tuntuivat hyväksyvän palvelun, jos lääkitys ja annostus ovat pysyneet muuttumattomina ja kyseessä on säännöllinen lääkitys. Voimakkaasti
vaikuttavien lääkkeiden osalta painotettiin reseptin uusimista vain lääkärin kautta ja esille
tuotiin myös ajatus, että proviisorilla olisi mahdollisuus uusia vain pieni erä lääkettä.
Osa asiakkaista näki proviisorien reseptinuusimisella olevan apteekin palvelun laatua
edistävä sekä lääkäreiden työmäärää vähentävä vaikutus. Eräs vastaaja toi esille ajatuksen
lääkärin vastaanotolle pääsyn helpottumisesta, jos lääkärien työaikaa vapautuisi reseptien
uusimisesta potilastyöhön. Lisäksi vastauksissa nousi esiin lääkityskatkosten väheneminen.
Vastaajat, jotka eivät kannattaneet proviisorien rajattua reseptinuusimisoikeutta, toivat
esille lääkärin kontrollin tärkeyden sekä sen,
että oman lääkärin tulisi olla aina vastuussa
uusimisesta. On kuitenkin huomattava, että
proviisorien mahdollisen reseptinuusimisoikeuden ei ole tarkoitus vähentää lääkärin tekemien kontrollien määrää, vaan varmistaa asiakkaan lääkityksen jatkuvuus siihen asti, kunnes
asiakkaalla on mahdollisuus päästä lääkärin
vastaanotolle. Samalla voitaisiin vähentää kiireellisesti uusittavien reseptien aiheuttamaan
lisätyötä terveyskeskuksissa.
60
59
„ = kyllä
„ = ei
50
40
30
26
19
20
17
14
10
7
3
0
Nykyisin apteekeissa
joudutaan tekemään
lainsäädännöllisesti
kyseenalaisia ratkaisuja
potilaiden säännöllisen
lääkityksen jatkuvuuden
turvaamiseksi.
0
Yleensä valmis
maksamaan
Valmis
maksamaan
2 euroa
Valmis
maksamaan
5 euroa
Valmis
maksamaan
10 euroa
Kuva 1. Asiakkaiden maksuhalukkuus proviisorien
mahdollisesta rajatusta reseptinuusimispalvelusta kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa yhtä reseptilääkettä kohden.
PARANTAMISEN VARAA ON
Tämä työ oli pilottitutkimus, jonka tuloksia ei
voida yleistää kaikkiin Suomen apteekkeihin.
Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kiireellisten reseptinuusimistilanteiden toimintamalleja tulisi parantaa potilaiden
lääkityksen turvaamiseksi ja terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. Lisäksi
nykyisten reseptinuusimismääräysten vuoksi
apteekeissa joudutaan tekemään lainsäädännöllisesti kyseenalaisia ratkaisuja potilaiden
säännöllisen lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus on yksi vaihtoehto, johon apteekkien
asiakkaat suhtautuvat tämän tutkimuksen mukaan myönteisesti. Artikkeli perustuu proviisoriopiskelija Emilia
Heikkalan pro gradu -tutkielmaan. Proviisori,
FaT Juha Turunen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta toimi työn pääohjaajana.
KIRJALLISUUTTA
LAHNAJÄRVI L:
Reseptien uusiminen. Miten pitkäaikaislääkitystä
toteutetaan terveyskeskuksissa.
Kuopion yliopiston julkaisuja A. farmaseuttiset tieteet 93, 2006
LEHMUSKERO H: Proviisorien reseptinuusimisoikeus. Aducate Reports
and Books 2, 2010
19
»ulkomailta
SOma apteekki oli proviisori Cecilia
Agemanin pitkäaikainen unelma, joka
toteutui viime syyskuussa.
TEKSTI JA KUVAT KIRSTI KAJANNE
Unelmasta tuli totta
CECILIA AGEMAN TYÖSKENTELI 1980-LUVULLA
RANSKALAISESSA APTEEKISSA JA TOIVOI, ETTÄ VOISI PITÄÄ
OMAA APTEEKKIA RUOTSISSA. SE EI OLLUT VIELÄ SILLOIN
MAHDOLLISTA, KOSKA RUOTSISSA OLI APTEEKKIMONOPOLI.
20
miten kohderyhmät kasvavat, jääkö terveyskeskus paikalleen, Ageman luettelee. Paikallistuntemusta hänellä on myös omasta takaa,
sillä hänen oma kotinsa sijaitsee läheisellä
omakotialueella.
Apteekin ovet avattiin syyskuun alussa.
Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan.
– Alussa oli kyllä perhosia vatsassa, mutta
ei niin runsaita määriä, että olisin yöuniani menettänyt, Ageman naurahtaa ja lisää, että mitä
paremmat ennakkotutkimukset tekee, sitä täsmällisemmät laskelmat saa.
Työntekijöitä apteekissa on Cecilian lisäksi
kuusi. Puolet henkilökunnasta on aikaisemman
apteekin peruja, puolet on uusia.
– Kaikki naisia, Ageman sanoo ylpeästi.
Hän on itse proviisori, takanaan viiden vuoden
apteekkarin opinnot Upsalassa.
Kahvihuoneen seinällä on iso taulu, johon
työntekijät tekevät päivän mittaan merkintöjä
palvelualttiudesta.
– Jos hankkisi IT-systeemin ilman Apteekkiryhmän apua, se maksaisi yli 100 000 euroa. Nyt vuokraan systeemin Apteekkiryhmältä noin 34 000 euron vuosimaksulla. Summa
kattaa kahdeksan tietokoneen toimitusjärjestelmän.
Miltä tuntuu vihdoinkin olla oma yrittäjä?
– Hienolta ja jännittävältä, haastavalta,
stimuloivalta. Mutta joskus on vähän rankkaa,
Ageman myöntää ja sanoo, ettei edes uskalla
laskea työtuntien määrää. Työ ja vastuu eivät
päästä hyppysistään koskaan. Apteekki on viikonloppuisinkin auki.
SUUNNITTELUA LÄMPIMISSÄ LÄHTEISSÄ
Agemanille on tärkeää luoda työpaikalle hyvä
henki ja saumaton yhteistyö. Hän pyysi koko
työntekijätiimin kotiinsa kylään ennen apteekin avaamista. Sen jälkeen oli vuorossa japanilainen kylpylä, jossa pikku apteekin väki kävi
läpi päämääriä, visioita, sitä miten päämääriin
Tuntuu hienolta, mutta joskus on vähän rankkaa.
– Merkinnän saa, jos esimerkiksi asiakas
hakee penisilliiniä lapselle, ja kysymme siinä
yhteydessä, haluaako hän ostaa myös kuumetta alentavaa särkylääkettä. Silloin saa viivan
omalle rivilleen. Kun näitä viivoja alkaa kertyä,
se näyttää, että osaamme olla palvelualttiita.
OSANA ISOMPAA KOKONAISUUTTA
A
pteekkilaitoksen monopoli vapautettiin Ruotsissa puolitoista vuotta sitten. Niinpä Cecilia Ageman on nyt ottanut suuren lainan taloansa vastaan
ja nauttii oman yksityisapteekin luotsaamisesta Tukholman lähellä Ormingessa. Tilat sijaitsevat lähiön ostoskeskuksessa,
joten asiakkaat löytävät paikalle sutjakkaasti. Tiloissa oli aikaisemminkin apteekki. Nimi
Tumlaren on niitä peruja.
Aivan lähitienoolla ei ole kilpailijoita. Ennen oman apteekin perustamista Ageman teki
kattavan ennakkotutkimuksen alueesta.
– Tutkin, mihin suuntaan kunta on kasvamassa, mitä tulevaisuuden suunnitelmia kunnalla on, kuinka ihmiset liikkuvat alueella,
Tumlaren-nimestä huolimatta Ormingen apteekin ulko-oven päällä on kyltti Apoteksgruppen eli Apteekkiryhmä. Se on Ruotsin yksityisten apteekkien ryhmittymä, joka perustettiin
apteekkilaitoksen vapauttamisen jälkeen katto-organisaatioksi palvelemaan 150 yksityisapteekkia. Jäsenmaksu on yksi prosentti liikevaihdosta.
– Halusin ryhmän kyltin ikkunaan, koska
on parempi, että asiakkaat mieltävät apteekkini ketjun osaksi. Vaikka olen pienyrittäjä, kuulumme osana johonkin suurempaan, Ageman
perustelee. Hän kertoo jäsenyyden myötä saavansa tuotteita ja IT-palveluja edullisemmin.
Tietoteknisiin palveluihin kuuluvat muun
muassa e-reseptien toimitusjärjestelmä ja suurkustannussuoja (högkostnadsskydd), joka on
maksukaton seuranta. Kun asiakas on maksanut 180 euroa lääkkeistään, hän saa ilmaiset
lääkkeet 12 kuukautta eteenpäin ensimmäisen
reseptin kirjoitusajankohdasta lähtien.
Apotekens Service Ab hallitsee suurkustannussuojaa ja e-reseptiä. Yksityinen apteekki maksaa 0,249 euroa per reseptimääräysrivi
Apotekens Serviceen.
päästään, miten muita työntekijöitä voi auttaa,
miten muu yhteistyö toimii tiimissä ja miten
viihtyä ryhmässä.
– Ja välillä pulikoitiin lämpimissä lähteissä, Ageman hymyilee ja myöntää, että omalla
asenteella on vaikutusta.
– Tärkeää on, että väki viihtyy, että meillä
on hauskaa ja että on kiva mennä töihin maanantaiaamuna. Tärkeää on viihtyä myös työn
ulkopuolella. Teemme jotakin mukavaa yhdessä neljä kertaa vuodessa.
Agemanin mukaan hyvä ihmistuntemus
helpottaa palvelutyötä.
– Ihmisten kanssa oleminen on mukavaa.
Voi lukea ihmisten kehonkieltä, kasvojen ilmeitä, lukea rivien välistä.
Ennen omaa yritystä Ageman toimi lääketeollisuuden palveluksessa ryhmäpäällikkönä.
– Se oli vähän kuin oman yrityksen vetämistä, oli budjetit ja kustannuslaskelmat. Sain
paljon perustietoa, jonka otin mukaani tänne
apteekkiin. Täällä on kuitenkin aivan erityinen
tunnelma, jota ei voi verrata suuren firman ilmapiiriin. Teen töitä joka päivä tiskin ääressä
ja toimitan lääkkeitä. Se on kuin omista lapsistaan huolehtisi. Miehelläni on tapana sanoa,
että apteekki on meidän neljäs lapsemme, Ageman naurahtaa.
Ageman puhuu mielellään apteekkinsa yhteisestä päämäärästä. Porkkana pelissä on tiimin yhteinen Pariisin matka keväällä 2012. Sitä
ennen on tarkoitus löytää ylimääräisiä kustannuseriä ja yhdessä pienentää niitä.
21
»ulkomailta
TEKSTI JA KUVA KIRSTI KAJANNE
Ruotsissa e-resepti
on itsestäänselvyys
KELTAISTEN PAPERIRESEPTIEN AIKA ON KOHTA OHI RUOTSISSA. JO 80
PROSENTTIA KAIKISTA TOIMITETUISTA RESEPTEISTÄ ON ELEKTRONISIA.
R
uotsin ensimmäinen e-resepti lähetettiin jo 30 vuotta sitten koemielessä Jönköpingin lääninsairaalan lääkeosastolta saman talon apteekkiin. Sai
kulua paljon aikaa, kunnes apteekkimonopoli Apoteket AB alkoi yhteistyön Blekingen ja Norrbottenin kanssa e-reseptin kokeilussa 1996.
– Vuosisadan loppupuolella Apoteketin
henkilökunnalta tuli toive, että siirtyisimme
e-reseptin käyttöön, koska se säästäisi aikaa.
Monissa muissa maissa aloite on tullut virkamiehiltä. Alettiin kehitellä toimitusjärjestelmiä,
joiden avulla kaikki apteekit voisivat käsitellä e-reseptejä. Apoteket AB asetti kansallisen
projektin, jonka johtoon asetuin, Apotekens
Service AB:n reseptiyksikön johtaja GUNNEL
BRIDELL kertoo.
Gunnel Bridell on koulutukseltaan proviisori. Hän on työskennellyt aiemmin myös apteekkarina ja lääketutkimuksen palveluksessa.
– Kun aloitin projektissa vuonna 2000, vain
kuusi prosenttia resepteistä kulki elektronista
tietä. Lääkärit ja maakäräjät eivät olleet alussa
niin kiinnostuneita. Apoteket ei voinut päättää niiden puolesta, vaan meidän tuli lobata ja
osoittaa heille e-reseptin käytön hyödyt. Siihen
meni paljon aikaa, Bridell kertoo ja muistelee,
miten Apoteket käytti jopa pientä painostusta.
Vinkin tähän he saivat Tanskasta, joka toimi
projektin mallimaana. Apoteketin uutiskirjeeseen tuli kuva kaikista maakäräjistä ja prosenttiluku, joka kertoi, miten paljon niiden alueella
käytettiin e-reseptiä.
– Kukaan ei halunnut joutua alimmaksi,
Bridell nauraa.
Sitten piti kouluttaa henkilökuntaa ja tavarantoimittajia. Ylläpito-ongelmiakin syntyi.
Saattoi tapahtua, että jossain apteekissa toimi-
22
tettiin oletettua enemmän e-reseptejä kerralla eikä IT-palvelu pysynyt mukana. Jouduttiin
odottamaan ja hiomaan tekniikkaa.
– Ja kun se ei siltikään toiminut, terveydenhoitoon piti ilmoittaa: Nyt täytyy odottaa. Nyt
toiminta on ruuhkautunut. Älkää lähettäkö yhtään e-reseptiä juuri nyt.
EI ENÄÄ TULKINTAONGELMIA
Bridell kertoo, että kukaan ei enää aseta Ruotsissa e-reseptin käyttöä kyseenalaiseksi. Sitä
käytetään 80 prosentissa kaikista toimitetuista resepteistä. Järjestelmän monet edut tunnetaan: Enää ei esimerkiksi tarvitse tulkita lääkärin käsialan koukeroita keltaisista reseptipapereista. Asiakkaan ei myöskään tarvitse kanniskella paperinpalaa mukanaan.
– Turvallisuus paranee, kun farmaseutin
tietokoneeseen tulee juuri se teksti, jonka lääkäri on kirjoittanut. Yhtään väärää reseptiä ei
ole tavattu, Bridell sanoo nasevasti.
Farmaseutti pystyy myös näkemään asiakkaan koko lääkeluettelon ja voi antaa neuvoja esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista.
Mutta entä, jos listassa on lääkkeitä, joita asiakas ei käytä enää?
– Farmaseutti voi keskustella asiasta asiakkaan kanssa. Ehkä on mahdollista poistaa joku
resepti. Asiakas on voinut jo aiemmin käydä läpi lääkelistaansa ja arvioida, mitkä reseptit ovat
ajankohtaisia, Bridell kuvailee.
E-reseptin alkuaikoina lääkärit ja maakäräjät olivat sitä mieltä, että ainoastaan apteekkilaitos hyötyy sen käytöstä. Apoteket AB teki kuitenkin haastattelututkimuksen, jonka mukaan lääkärit säästivät vartista puoleen tuntiin päivässä
käyttäessään e-reseptiä. Toisen mittauksen mukaan farmaseutti säästää puolesta minuutista
minuuttiin jokaista reseptimääräysriviä kohden.
W Apotekens Service AB:n reseptiyksikön johtaja,
proviisori Gunnel Bridell veti hanketta, jossa e-resepti
tuotiin Ruotsiin.
EES VERTAA RESEPTEJÄ
Gunnel Bridellin työnantaja Apotekens Service
AB on valtiollinen yritys ja Apoteket AB:n tytäryhtiö. Apotekens Service perustettiin vuoden
2009 alussa huolehtimaan kaikesta infrastruktuurista, josta Apoteket AB oli pitänyt huolta
siihen asti kun monopoliasema murrettiin ja
osa sen toiminnasta yksityistettiin.
Nyt Apotekens Servicellä on vastuullaan
muun muassa reseptirekisteri, lääkeluettelo,
työpaikkakoodirekisteri, toimituspaikkarekisteri, reseptejä vertaileva elektroniskt expertstöd
EES sekä asiakkaiden maksukattoa seuraava
tietokanta, högkostnadsdatabas. Kaikesta tästä
palvelusta apteekki maksaa 0,25 euroa yhtä reseptimääräysriviä kohden. Apotekens Service ei
itse määrää maksun suuruutta, vaan siitä päättää Hammashuolto- ja lääke-etuusvirasto TLV.
Lääkärit säästävät
vartista puoleen tuntiin
päivässä sähköisen
reseptin ansiosta.
EES:n malli tulee USA:sta. EES vertaa
asiakkaan reseptirekisteriin tulevia reseptejä siellä ennestään oleviin lääkemääräyksiin.
Siitä voidaan nähdä, sopiiko uusi lääke yhteen
vanhojen kanssa vai syntyykö haitallisia yhdistelmiä ja annostuksia. Farmaseutti voi kysyä
asiakkaalta, haluaako tämä, että automaattinen vertailu tehdään.
Bridell huomauttaa, että jos lääkärin tietojärjestelmä ei toimi, seuraukset näkyvät heti apteekissa.
– Kun virheitä ilmenee eikä lääkäriä tavoiteta, asia on sama kuin käsittelisi paperireseptiä. Lääkkeen toimittamista täytyy lykätä, jos
reseptiin liittyy epävarmuutta, Bridell sanoo.
Bridell kertoo myös, että meneillään on 12
EU-maan yhteinen epSOS-projekti, jossa aiotaan kokeilla e-reseptien lähettämistä yli rajojen. Ensimmäinen pilottihanke käynnistyy ensi
kesänä Norrbottenissa. Tarkoitus on siirtää reseptejä Ruotsin ja Suomen välillä. 23
»minä, missä, milloin
Sattumia
&
valintoja
YLIOPISTONLEHTORI
JA DOSENTTI RAISA
LAAKSONEN OPISKELI
UPSALASSA, VÄITTELI
LONTOOSSA, TOIMI
TUTKIJANA BATHISSA JA
YRITTÄÄ NYT OLLA TUOMATTA
TÖITÄ KOTIIN HELSINGISSÄ.
TEKSTI RAISA LAAKSONEN
E
nglantilainen sana serendipity kuvaa
elämänvalintojani hyvin – en tiennyt,
mitä etsin, mutta tiesin sen löytäessäni, että se oli, mitä halusin. Olen joka
päivä herätessäni iloinen siitä, että valitsin farmasian, kliinisen farmasian,
tutkimuksen ja opettamisen, koska valinnat
antavat minulle mahdollisuuden siirtää osaamistani muille ja auttaa ihmisiä.
Olen kotoisin helsinkiläisestä lähiöstä.
Vanhempani valoivat minuun uskon, että voin
oppia mitä tahansa ja minusta voi tulla mitä
tahansa. He eivät kuitenkaan mitenkään yrittäneet vaikuttaa uravalintaani. Halusin opiskella lääkäriksi, jotta voisin auttaa ihmisiä.
Kun opiskelupaikka jäi pisteen parin päähän,
olin pettynyt, mutta päätin yrittää uudelleen.
Silloin mieleeni tuli, että myös farmaseutit ja
proviisorit auttavat ihmisiä. Muistin myös lukion ruotsinopettajan kannustaneen hakemaan
opiskelupaikkaa Ruotsista.
24
S Raisa Laaksonen on tarttunut rohkeasti tarjoutuneisiin mahdollisuuksiin, vaikka se on merkinnyt muuttoa
vieraisiin maihin.
Hain opiskelemaan sekä lääketiedettä että
farmasiaa, mutta en jaksanut lääketieteellisen
kaksipäiväisen pääsykokeen jälkeen enää mennä farmasian pääsykokeisiin. Olin jo antanut
kaikkeni. Kun minut kuitenkin valittiin Upsalaan opiskelemaan farmasiaa, päätin tarttua tilaisuuteen. Lääketiedettä en päässyt lukemaan
sielläkään, koska en ollut opiskellut lukiossa
ruotsalaista kirjallisuutta!
POTILAIDEN PARHAAKSI
Olin opintojen lomassa kesätöissä tikkurilalaisessa apteekissa, jossa farmaseutit ja proviisorit keskustelivat koko ajan potilaan kanssa
reseptiä toimittaessaan. Teknikot ja kesätyöläiset toimittivat lääkkeet heille putkipostitse.
Ajattelin, että olin valinnut oikean alan – vielä
joskus pääsisin auttamaan ihmisiä.
Upsalan proviisoreita koulutettiin lääketeollisuuden tarpeisiin ja kurssit suuntautuivat
enimmäkseen kemiaan. Vasta viimeisenä vuonna sain opiskella sitä, mitä koin tulleeni opiskelemaan – farmakoterapiaa. Saimme yhdistää kaiken oppimamme potilaiden parhaaksi.
Olin myös valinnut valinnaisen kurssin nimeltään Global farmaci. Tutustuimme kolmen
viikon opintomatkalla proviisoreiden työhön
Omanissa. Tapasin siellä ensi kertaa sekä perinteisiä parantajia että kliinisiä proviisoreja.
Olin niin innostunut tästä, että päätin ruveta
kliiniseksi proviisoriksi ja ensimmäiseksi lähteä School of Pharmacyyn Lontooseen tekemään pro graduni.
Lontoolaisessa sairaalassa pääsin tekemään tutkimusta potilaiden kokemista lääkkeiden haittavaikutuksista ja heidän halustaan
saada tietoa lääkkeistään. Työtä lopetellessani
tutustuin konferenssimatkalla ruotsalaiseen
proviisoriin, joka kertoi, millä tavoin Jönköpingissä tarjottiin kliinisen farmasian palveluja.
Päätin hakea paikkaa ruotsalaisesta sairaalasta.
Päädyin Eksjön yhdistettyyn avo-sairaalaapteekkiin Jönköpingin sairaanhoitopiirissä.
Jatkoin samassa apteekissa proviisoriksi valmistuttuani. Työyhteisö oli kannustava ja sain
osallistua sekä apteekin että sairaalan palvelujen kehittämiseen. Tuo aika oli erittäin mielenkiintoista.
AINUTKERTAISIA TILAISUUKSIA
Olin Lontoossa kiinnostunut sosiaalifarmasian
tutkimuksesta yhtä paljon kuin kliinisestä farmasiasta, ja halusin mielelläni yhdistää nämä.
Kun ohjaajani tarjosivat minulle mahdollisuutta väitöskirjaopintoihin Lontoossa, en voinut
jättää tarttumatta ainutkertaiseen tilaisuuteen.
Väitöskirjani aihe oli proviisorien pätevyys lääkehoidon kokonaisarvioinneissa ja heidän käsi-
tyksensä ammatillisesta kehittymisestään sekä
työtyytyväisyydestään.
Esikuvakseni tuli toinen ohjaajistani, Dr.
CATHERINE DUGGAN, joka oli erittäin innostunut ja innostava. Häneltä opin, miten mentoroida ja tukea opiskelijoita, tehdä tutkimusta,
opettaa ja vaikuttaa farmasian alan kehittämiseen. Samalla opin päämäärätietoisuutta ja
päättäväisyyttä.
Valmistuttuani tein post docin sekä School
of Pharmacyssa että Barts & the London NHS
Trustissa. Lontoosta jatkoin työtilanteen ja uuden mahdollisuuden takia Bathin yliopistoon,
jossa aloitin sosiaalifarmasian yliopistonlehtorina 2007. Sain siellä paljon kokemusta oppimisesta, opettamisesta ja tutkimuksesta.
Nyt olen töissä farmasian tiedekunnassa
Helsingin yliopistossa. Aloitin sairaala- ja terveyskeskusfarmasian yliopistonlehtorina viime
kesänä. Olin jo pitkään halunnut muuttaa takaisin Suomeen, mutta serendipity oli vienyt minut
toisaalle. Nyt se ja professori MARJA AIRAKSINEN
toivat minut kehittämään sairaala- ja terveyskeskusfarmasiaa, sen opetusta ja tutkimusta.
AIKAA JA VAIVAA SÄÄSTÄMÄTTÄ
Työssäni on parasta itsenäisyys sekä se, että
saan jatkuvasti kehittää ja luoda uutta. Teen
tutkimusta ja siihen liittyviä töitä aikaa ja vaivaa säästämättä, mutta muiden työkiireiden takia oma tutkimukseni on jäänyt viime aikoina
taka-alalle. Sain kliinisen farmasian dosentin
arvon viime syksynä ja olen iloinen, että voin
tälläkin hetkellä ohjata kolmea väitöskirjaopiskelijaani, kahta pro gradu -tutkimusta tekevää
proviisoriopiskelijaa sekä kahta Erasmus-opiskelijaa. Odotan innolla sairaala- ja terveyskeskusfarmasian tutkimusten käynnistämistä.
Haasteellisinta on
päättää, mitä ehtii tehdä
hyvin ja mihin ei riitä
aikaa.
Haasteellisinta työssäni onkin se, kuinka
valita kultainen keskitie ja päättää, mitä kaikkea ehtii tehdä hyvin ja mihin ei riitä aikaa.
Työni on kiinnostavaa ja monipuolista. Yritän
olla oman ohjaajani tavoin kannustava ja innostava, jotta erikoistumisohjelman opiskelijat
jaksaisivat opiskella ja aloittaa tutkimuksensa.
Yritän olla myös esimerkillinen esimies ja luotettava työntekijä.
Työni vaatii paljon vuorovaikutusta yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Minulla on kaksi
väitöskirjaopiskelijaa Bathissa, jossa olen vieraileva yliopistonlehtori, joten matkustan edelleen Suomen ja Ison-Britannian välillä säännöllisesti.
KLIININEN FARMASIA YLEISTYY
Työtäni ja sen ulkopuolista elämää on vaikea
tasapainottaa, mutta neljän viime vuoden ajan
olen opetellut olemaan tuomatta töitäni kotiin.
Teen usein pitkiä päiviä yliopistolla, jotta voisin
jättää työasiat sinne.
Yritän ehtiä pilates- ja muille liikuntatunneille. Kotona rentoudun lukemalla kirjoja ja
kutomalla. Tällä hetkellä sisustan uutta kotiani
mieheni kanssa. Mieheni on syövän farmaseuttisiin hoitoihin erikoistunut kliininen proviisori. Hän on töissä sairaalassa Lontoossa, mutta
suunnittelee muuttoa Helsinkiin.
Alan tulevaisuuden näen siten, että sairaala- ja terveyskeskusfarmasian palvelut kehittyvät yhä potilaskeskeisempään suuntaan moniammatillisessa yhteistyössä. Uskon myös, että
kliinisestä farmasiasta tulee osa avo- ja sairaala-apteekeissa työskentelevien farmaseuttien
että proviisorien arkipäivää. Kliininen farmasia on jo osa monien työtä, vaikka he eivät ole
sitä tiedostaneet.
Kehitys potilaskeskeisempään työhön tarkoittaa itsensä ja työyhteisön kehittämistä. Se
voi myös tarkoittaa osallistumista jatko- ja täydennyskoulutukseen. Väitöskirjatutkimukseni
löydösten mukaan potilaskeskeinen rooli ja
moniammatillinen yhteistyö lisäävät työtyytyväisyyttä. Toivon, että tulevaisuuden roolit
koetaan positiivisina ja työtyytyväisyys lisääntyy entisestään.
25
»kolumni
Riittääkö tieto
vai tarvitaanko
neuvontaa?
TIETOA LÄÄKKEISTÄ ja lääkehoidoista on runsaasti saatavilla
paitsi terveydenhuollon ammattilaisilta, myös esimerkiksi pakkausselosteista, Internetistä, oppaista ja niin edelleen. Silti lääkehoidot eivät aina toteudu tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti pitkäaikaissairauksien lääkehoidon toteutuksessa on usein puutteita.
Monet käyttävät lääkkeitä vuosikausia koskaan kunnolla sisäistämättä hoidon tavoitteita ja hyötyjä. Lääketieto ei siis aina riitä. Tarvitaan lääkeneuvontaa.
LÄÄKENEUVONNAN JA LÄÄKETIEDON (informaation) termejä
käytetään paljon päällekkäin, vaikka niillä on sävyero. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan määritelmäluettelon mukaan lääkeneuvonta on asiakkaan/potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen
välinen neuvottelu, jossa ammattilainen asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja tilanteen huomioiden tukee tämän selviytymistä
lääkehoitonsa kanssa. Lääkeneuvonta on aina vastavuoroiseen
kommunikaatioon perustuvaa. Se ei junnaa paikallaan sisältäen
aina samat asiat, vaan muovautuu ja kehittyy potilaan tarpeiden
mukaisesti, kun tulee motivaation puutetta ja hoitoväsyä, epäilyjä
lääkehoidon tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta tai muita mutkia
matkaan.
VIRANOMAISET EDELLYTTÄVÄT apteekkien lääkeneuvonnalta lähinnä pyrkimystä varmistua siitä, että lääkkeen käyttäjä on tietoinen lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan välttämättä jalostu sisäiseksi motivaatioksi ja toiminnaksi. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjassa proviisorien ja farmaseuttien
antamalle lääkeneuvonnalle asetetaan laajempia tavoitteita: lääkehoidon onnistumisen parantaminen, potilaan kannustaminen ottamaan vastuuta omasta hoidostaan, hoidon seurantaan osallistuminen ja potilaan tukeminen hoidon tavoitteiden saavuttamisessa.
Nämä tavoitteet ovat lääkeneuvonnan kannalta jo astetta haastavampia. Asiantuntijakeskeinen lähestyminen ei enää toimi, vaan
tarvitaan voimavarakeskeisiä neuvontataitoja. Näihin kuuluvat
asiakkaan osallistumisen helpottaminen, hänen arjen asiantunti-
26
Apteekin lääkeneuvonta voi
kohentaa elämänlaatua merkittävästi.
Pelkkä lääketiedon jakaminen ei olisi
sitä tehnyt.
juutensa kunnioittaminen, lääkehoidon toteutumiseen vaikuttavien
tekijöiden itsearviointiin houkuttelu sekä yksilöllisten, arkipäivään
sovellettavissa olevien neuvojen tarjoaminen.
LÄHTÖKOHTANA ON kysyminen ja kuunteleminen. Näitä soveltamalla voi arkisesta lääkeneuvontatilanteesta syntyä sellainen helmikokemus, josta Pudasjärven apteekissa asioinut pariskunta kirjoitti viime elokuussa mielipidekirjoituksen Iijokiseutu-lehteen:
”Apteekin nuori mies osasi kysyä oireista ja lääkityksistä aivan
kuin olisi lukenut ajatuksiamme… Hän ei pelkästään kertonut
lääkkeistä, vaan kuunteli ja kyseli, sekä antoi kultaakin kalliimmaksi osoittautuneita neuvoja… Lääkärikin oli kiitollinen, sillä esille tuli näkökohtia, joita hän ei ollut tullut edes ajatelleeksi...
Apteekissa käyntimme ansiosta mieheni kunto ja jaksaminen on
kuin viime vuosituhannelta… Nykyisin voimme nauttia täysin siemauksin elämästämme ja elämänlaatumme on parantunut, vaikka
aikaa on kulunut vain muutamia viikkoja!”.
APTEEKIN LÄÄKENEUVONTA voi kohentaa elämänlaatua merkittävästi. Pelkkä lääketiedon tarjoaminen ei sitä olisi tehnyt. Tätä resurssia tulee ruokkia ja valjastaa höytykäyttöön!
JOHANNA SALIMÄKI
Asiantuntijaproviisori,
Suomen Apteekkariliitto
»otx
Loman lähtölaskenta
TÄLLÄ RESEPTILLÄ LASKEUDUT LOMAAN ONGELMITTA. VIIMEISTÄÄN ENSI VUONNA.
Varhainen varaaja nappaa parhaat viikot.
SOVI AJANKOHDASTA mahdollisimman
aikaisin esimiehen kanssa.
10 9
87
6
VARAA MATKA. Työstressi jää tehokkaimmin
taakse, kun loma alkaa liikennevälineessä.
Käytä matkatoimistoa lentolippujen ostossa,
koska ammattilaiset tuntevat lentoyhtiöiden
alennuskäytännöt parhaiten. Hyödynnä ennakkovaraajan etu myös majoitusvarauksessa.
HANKI LIPUT konserttiin tai musikaaliin
vähintään 6 kuukautta ennen matkaa. Tee
pöytävaraus kolmen Michelin-tähden ravintolaan netissä tasan kuukautta ennen toivottua illallishetkeä.
Hoida juoksevat asiat ajoissa. MAKSA
LASKUT, pesetä takki, hanki bikinit, leikkauta hiukset. Sovita harvoin käytettyä
vaatetta, jonka aiot pakata mukaan.
5
4
Tee POISSAOLOVIESTI
sähköpostiin viimeistään
viimeisen työpäivän aamuna ja ajasta se.
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME
Tiedustele, sopiiko aikomasi hetki myös
sijaisenasi toimivalle kollegalle. Mitä aiemmin olet liikkeellä, sitä parempi, koska
muiden kalenterit ovat vielä tyhjät. Vuosi
etukäteen ei ole liioittelua. Jos työkaveri
nikottelee, TARJOUDU JOUSTAMAAN seuraavana vuonna.
MUISTUTA LOMASTASI säännöllisesti
työpaikalla, jotta työyhteisö ehtii sopeutua
ajatukseen. Vältä kuitenkin mainitsemasta
ylellistä kaukokohdetta joka kerta. Kyllä se
muistetaan.
Ota lähestyvä loma huomioon töitä suunnitellessasi jo 2–4 viikkoa ennen lähtöä. Tee keskeneräiset työt itse loppuun ja DELEGOI töitä,
jotka kollega voi hoitaa alusta asti. Tee tarvittaessa kirjalliset toimintaohjeet.
3
2
Kun olet tekemisissä YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN kanssa lähtöviikolla, mainitse
lähestyvästä lomastasi. Kerro, kuka hoitaa
asiat poissa ollessasi.
1
Hyvästele työyhteisösi ja ilmoita, milloin
palaat. Kerro, miten sinut tavoittaa hätätilanteessa. Älä lupaa tuliaisia vaan tuo niitä. HYVÄÄ MATKAA!
27
»talouskoulu
TEKSTI LASSE KARJALAINEN
Proviisori,
ota selvää apteekin
taloudesta!
PROVIISORIT TUNTEVAT HUONOSTI TALOUSASIOITA, KOSKA
NIISTÄ EI PUHUTA APTEEKEISSA RIITTÄVÄN AVOIMESTI,
VÄITTÄÄ TALOUSKOULUN TÄMÄNKERTAINEN KIRJOITTAJA,
LASSE KARJALAINEN SIMULO OY:STÄ.
O
len vuosien varrella ollut kouluttamassa ainakin kymmeniä proviisoreja talousasioissa. Tilaisuudet
ovat olleet omasta näkökulmastani melkein pelottavan haastavia,
mutta käytännössä aina vallan
mukavia. Proviisorien innostus talousasioihin on ollut suurta, osaaminen kuitenkin yllättävän vähäistä. Ja kuitenkin porukka on
vahvasti koulutettua, laskentansa ja läksynsä tekevää ja osaavaa.
Lasse Karjalainen on FM (sovellettu matematiikka),
toimitusjohtaja ja yrityskonsultti. Monelle proviisorille
tuttu taloustaidon kurssilta.
En tiedä toista toimialaa,
jossa talous olisi näin
vahvasti eristettynä
avainhenkilöiden
ulottumattomiin.
KESKITY OLENNAISEEN
Apteekkiyrityksen talous on vallan yksinkertaista.
Apteekin pitää myydä. Sen pitää huolehtia siitä, ettei se menetä asemiaan kilpailutilanteessa. Kilpailua tulee enenevästi muidenkin kuin kollegojen suunnasta. Apteekki
voi hakea uutta liikevaihtoa, vaikka reviirit
ovatkin moneen suuntaan paalutettuja.
Apteekin pitää osata hinnoitella. Liikkumavara on todella pieni, mutta niissä rajoissa on tehtävä katetta kannattavimpien
tuotteiden avulla. Ostot ovat tuloslaskelman
toiseksi suurin luku ja niiden osuudessa liikevaihdosta on merkittävää vaihtelua apteekkien välillä.
Apteekissa pitää olla osaava ja tekevä
henkilöstö. Osaamisessa isoja tekijöitä ovat
tuotetuntemuksen lisäksi myös myynnin ja
asiakaspalvelun osaaminen sekä talousosaaminen ja järjestelmien sujuva käyttö.
Henkilöstön pitää olla paikalla silloin, kun
tarvitaan. Homman on sujuttava. Tämä kuluerä, tai positiivisesti katsottuna panostus,
henkilöstökulut, on apteekin kannalta suurin
menestystekijä ja taloudellinen liikkumavara.
Siitä on huolehdittava erityisen hyvin.
Apteekissa pitää olla myytävää, mutta ei
liian suuri vaihto-omaisuus eli varasto.
28
Ja onko vielä muitakin tärkeitä asioita
talouden, apteekkiyrityksen kannalta? Kertaluontoisia tärkeitä päätöksiä toki löytyy:
esimerkiksi sijainti, vuokrataso, investoinnit, tilitoimistovalinnat. Ne jäävät kuitenkin
taustalle päivittäisessä ja vuositason taloussuunnittelussakin. Edes verotus tai sen
suunnittelu eivät merkitse pitkällä aikavälillä kovinkaan paljon apteekin tai apteekkarin
kannalta. Keskity siis olennaiseen, ja talous
on uskomattoman helppoa.
OTA SÄKKI POIS PÄÄSTÄ
Joku on kuvannut huonoa johtamista näin:
Johdettavalla on säkki päässä. Johtaja ei puhu mitään, vaan tökkii kepillä alaistaan selkään. Näin hän yrittää saada alaisen menemään toivomallaan vauhdilla haluamaansa
suuntaan. Tilanne saattaa olla apteekissa
melkein tällainen. Proviisorit lukevat firmansa menestyksen vasta puolentoista vuoden
päästä apteekkarinsa verotiedoista. Sitä
ennen on eletty adjektiivien varassa: ”kasvu on hidasta, kannattavuus heikkoa, työvoi-
ma kallista”. Niin, mutta miten hidasta, miten kallista, miten apteekilla muuten menee
numeroiden valossa?
Tämä provosoiva huomioni ei toki koske
läheskään kaikkia apteekkeja. En silti muista mitään muuta toimialaa, jossa talous olisi näin vahvasti eristettynä jopa avainhenkilöiden, tässä tapauksessa proviisoreiden,
ulottumattomiin.
Haastan proviisoreja kysymään tietoa ja
parantamaan talousosaamistaan. Haastan
proviisoreja tulevina yrittäjinä uudenlaiseen
johtamiseen, johon kuuluu avoimuus myös
talousasioissa. Talous on apteekin ”johtoryhmän” kestoaihe. Kuukausittain on käytävä läpi apteekin tilanne edelliseen vuoteen
ja budjettiin verrattuna ja tehtävä johtopäätökset ja tarvittaessa toimittava.
Talousosaamisen perusteet voidaan
hankkia kouluttautumalla, mutta syvä, pysyvä ja syventyvä osaaminen syntyy vain omien lukujen jatkuvan tulkinnan ja suunnittelun avulla. Rasvapitoisuus
Rasvapitoisuus
Rasvapitoisuus
0%
20 %
30 %
60%
Apobase Hydrogel
Apobase Lotion
Apobase Creme
Apobase Oily Creme
Rasvaton geeli, ihon
pikakosteuttaja
• Rasvaiselle ja sekaiholle
• Käsien pikakosteutukseen
• Sisältää ihoärsytystä
rauhoittavaa pantenolia
Kevyt, nopeasti imeytyvä
lotion koko vartalolle
• Meikinpoistoon
• Parranajon jälkeen
• Kuivaan, hilseilevään
hiuspohjaan ja voidepesuun
Keskirasvainen perusvoide
koko perheen iholle
• Kuivalle ja herkälle iholle
• Vartalovoiteeksi
• Taiveihottumaan
• Vaippaihottumaan
Tehokas, täyteläinen voide
erittäin kuivan ihon
vaativiin tarpeisiin
• Halkeileville käsille
ja jalkapohjille
• Kovettuneisiin kantapäihin
Perusvoiteen tärkein tehtävä on ihon tehokas kosteuttaminen. Apobase-voiteet ovat hoitaneet suomalaista ihoa jo 40 vuoden ajan.
Laadukkaat Apobase-voiteet ja asiantuntevat neuvot ihonhoitoosi saat apteekista. www.apobase.fi www.actavis.fi
1/2011
Rasvapitoisuus
»väitökset
PROVIISORI JULKAISEE LYHYITÄ KUVAUKSIA VÄITELLEIDEN
PROVIISORIEN VÄITÖSTUTKIMUKSISTA. YLIOPISTOT
YLLÄPITÄVÄT KATTAVAA E-THESIS-JULKAISUSARJAA
VERKOSSA, JOTEN LÖYDÄT HELPOSTI LISÄTIETOJA HELSINGIN
JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOJEN NETTISIVUJEN KAUTTA.
Merja Voutilainen
”CDNF and MANF in an experimental animal model of Parkinson’s disease in rats”
HELSINGIN YLIOPISTO, farmasian tiedekunta, farmakologian ja toksikologian osasto,
joulukuu 2010
P
arkinsonin tauti on etenevä aivojen rappeumasairaus, jonka oireita ovat liikkeiden
hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat keskiaivojen
mustatumakkeen (substantia nigra) dopamiinia
tuottavien hermosolujen vähitellen etenevästä
solutuhosta. Taudin hoidossa käytettävät lääkkeet ovat oireita lievittäviä eivätkä ne estä dopamiinihermosolujen asteittaista tuhoa.
Hermokasvutekijät ovat solun erittämiä
proteiineja, jotka edistävät hermosolujen
eloonjäämistä, kontaktien muodostumista ja
säätelevät hermosolujen toimintaa. Viime vuosina mielenkiinto on kohdistunut hermokasvutekijöihin, joiden avulla Parkinsonin taudin kulkua voitaisiin hidastaa ja jopa elvyttää vaurioituneiden solujen toimintaa. Gliasolulinjaperäinen hermokasvutekijä (GDNF) on yksi lupaava
hermokasvutekijä, jonka on todettu parantavan
Parkinson-potilaiden tilaa merkittävästi. Haittavaikutusten takia kliiniset kokeet on kuitenkin keskeytetty. Onkin tärkeää etsiä uusia hermokasvutekijöitä, jotka voisivat hidastaa tai
estää dopamiinihermojen tuhoutumista, mutta
eivät aiheuttaisi haittavaikutuksia.
Hermokasvutekijät CDNF (cerebral dopa-
30
mine neurotrophic factor, dopamiinisolujen
hermokasvutekijä) ja MANF (mesenkefaalinen
astrosyyttiperäinen hermokasvutekijä) ovat läheistä sukua keskenään ja kuuluvat evoluutiossa varhain syntyneeseen CDNF/MANF-proteiiniperheeseen. Kyseessä on ensimmäinen
hermokasvutekijäperhe, jolla on sukulaiskasvutekijä myös selkärangattomissa.
Tässä työssä tutkittiin CDNF:n ja MANF:n
tehokkuutta kokeellisessa Parkinsonin taudin
mallissa rotilla. Rotille aiheutettiin Parkinsonin
taudille ominainen hermovaurio ruiskuttamalla 6-hydroksidopamiini (6-OHDA)-toksiinia aivojuovioon (striatum) toiseen aivopuoliskoon,
jolloin dopamiinihermot tuhoutuvat hitaasti
muutamien viikkojen ja kuukausien aikana.
Samalla kehittyy toispuolinen liikehäiriö, joka
ilmenee, kun rotille annetaan dopamiiniaktiivisuutta lisäävää lääkettä.
Tutkimuksessa osoitettiin CDNF:n ja
MANF:n suojaavan dopamiinihermosoluja, sillä
solujen tuhoutuminen ja siitä aiheutuva liikehäiriö estyivät lähes kokonaan, kun CDNF:ää
tai MANF:ia injisoitiin rotan aivoihin ennen
toksiinia. Toisessa koesarjassa CDNF tai MANF
injisoitiin aivoihin neljä viikkoa toksiinivaurion jälkeen, ja ne korjasivat dopamiinihermosolujen toimintaa ja rottien liikehäiriötä. Jälkimmäinen koeasetelma muistuttaa tilannetta Parkinson-potilailla, kun jo olemassa olevaa
vauriota pyritään korjaamaan lääkehoidolla.
Lisäksi selvitettiin kroonisen CDNF- ja
MANF-infuusion vaikutuksia Parkinsonin taudin rottamallissa kokeessa, jossa hermokasvutekijöitä annosteltiin aivoihin osmoottisten minipumppujen avulla kahden viikon ajan kaksi
viikkoa toksiinivaurion jälkeen. Näissä kokeissa CDNF edisti dopamiinihermosolujen toipumista 6-OHDA:n aiheuttamasta vauriosta sekä
korjasi liikehäiriötä.
Osoitettiin myös, että CDNF ja MANF leviävät rotan aivokudokseen hyvin sekä kerta- että
kroonisen annostelun jälkeen. Hermokasvutekijöiden tehokas leviäminen aivokudokseen on
tärkeää, jotta yhdisteistä on hyötyä aivorappeumatautien hoidossa.
Tutkimuksen perusteella CDNF:stä ja mahdollisesti myös MANF:sta saattaa olla mahdollista kehittää uudentyyppinen Parkinsonin taudin hoito, joka suojaa dopamiinihermosoluja ja
estää niiden rappeutumisen.
Katri Raitio
Design, Synthesis and In Vitro Evaluation
of Novel Cannabinoid CB2 Receptor
Ligands: A Structure-Activity Study
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos, farmaseuttinen
kemia, tammikuu 2011
K
annabinoidijärjestelmällä ja CB2-reseptorilla sen osana on moniulotteinen rooli elimistön toimintojen säätelyssä. CB2reseptorin kautta pystytään mahdollisesti
tulevaisuudessa löytämään uusia keinoja muun
muassa osteoporoosin, kivun, syöpäsairauksien
sekä hermostollisten sairauksien kuten Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoitoon.
Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja synteettisesti valmistaa uusia CB2reseptoriin sitoutuvia eli CB2-selektiivisiä yhdisteitä, jotka eivät kuitenkaan sitoutuisi CB1reseptoriin. CB1-reseptoreja esiintyy runsaasti
keskushermostossa ja niihin sitoutuvien lääkeaineiden varjopuolena ovat mahdolliset psyykkiset sivuvaikutukset.
Syntetisoitujen yhdisteiden vaikutuksia
CB2-reseptoriaktiivisuuteen tutkittiin solulinjassa, johon oli siirretty ihmisen CB2-reseptorigeeni. Vastaavasti yhdisteiden CB1-reseptorivaikutuksia tutkittiin runsaasti CB1-reseptoria
ilmentävässä rotan pikkuaivopreparaatissa.
Tutkimuksessa syntetisoitiin laaja sarja yhdisteitä, joista useat vaikuttavat tehokkaasti
CB2-reseptorin aktiivisuuteen. Lisäksi löydettiin täysin uuden tyyppisiä, vaikutukseltaan heikompia yhdisteitä, jotka toimivat erinomaisina
lähtökohtina CB2-selektiivisten lääkeaineiden
kehittämiselle.
Työssä saatujen tulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä yhdisteiden rakenteellisten
muutosten vaikutuksista niiden biologiseen
aktiivisuuteen. Nämä rakenneaktiivisuussuhteet ovat tutkijoiden käytettävissä suunniteltaessa uusia CB2-reseptorin kautta vaikuttavia
lääkeaineita.
»jäsen- ja koulutussivut
Proviisoriyhdistyksen hallitus on järjestäytynyt
ja valinnut valio- ja toimikunnat. Kerromme myös,
millaisia vastauksia proviisoriliiton ja proviisoriyhdistyksen
järjestämän, yhteistä järjestöä koskevan postikyselyn
avoimiin kysymyksiin annettiin. Kertaamme jäsenedut ja
proviisoripäivän ohjelman.
Proviisoriyhdistyk
sen ja MSD:n ta
mmikuussa järjes
hyödyntämistä pr
tämässä koulutu
oviisorin työssä.
stilaisuudessa ha
rjoiteltiin
motivoivan haas
tattelun
MERKITSE
KALENTERIIN!
KEVÄTKOKOUS
14.5. HELSINGISSÄ
KOULUTUSTA
TALOUDEN PERUSTEET PROVIISOREILLE
11.–12.5. HELSINGISSÄ
ESIMIESKOULUTUSTA VALMISTUVILLE
PROVIISORIOPISKELIJOILLE
TOUKOKUUSSA HELSINGISSÄ JA KUOPIOSSA
Ota yhteyttä järjestösihteeri
SUSAN SALMEEN, kun tarvitset lisätietoa
SU
jä
jäseneduista
tai työsuhdeasioista.
susan.salmi@proviisoriyhdistys.net
Puh. (09) 177 771
Gsm 040 532 7468
»puheenjohtajalta
Voiko vastuun ulkoistaa?
riippumatonta ja laadukasta. Apteekin lääkeneuvonnan aktiivinen kehitystyö edellyttää vakiintuneen henkilökunnan jatkuvaa ja
suunnitelmallista kouluttamista. Voiko apteekkari varmistaa lääkeneuvonnan laadun
ja riippumattomuuden, jos hän ostaa pääosan tarjoamistaan lääkeneuvontapalveluista kolmannelta osapuolelta? Miten apteekkari voi olla varma kolmannen osapuolen
riippumattomuudesta esimerkiksi lääketeollisuuden tai lääketukkukaupan suuntaan?
ON TÄRKEÄÄ, että jatkossa kiinnitetään
määräystasolla huomiota siihen, että apteekin hoitajan tulee olla suorassa työsuhteessa apteekkariin. Nykytilanteessa on mahdollista, tai sitä ei ainakaan ole kielletty, että
apteekkari voi ulkoistaa apteekin hoidon
vuokratyövoiman kautta kolmannelle osapuolelle, joka voi teoriassa olla esimerkiksi
lääketeollisuuden tai -tukkukaupan omistama yritys. Tämä mahdollisuus on mielestäni vahvasti nykylainsäädännön hengen vastainen.
VUOKRATYÖVOIMAN ERITYISEN runsas
käyttö rasittaa myös apteekin muuta henkilökuntaa. Usein vaihtuvien työtovereiden perehdyttäminen syö resursseja ja on pois apteekin kehitystyöstä ja asiakaspalvelusta.
YHÄ USEAMMASSA APTEEKISSA on työntekijöitä, jotka eivät ole suorassa työsuhteessa apteekkariin. Nämä työntekijät ovat
kolmannen osapuolen palveluksessa ja
toimivat apteekkiin nähden niin sanotussa
vuokratyösuhteessa. Työvoiman ulkoistamista voidaan pitää myös meidän alallamme
trendinä. On myös apteekkeja, joiden henkilökunta on ulkoistettu lähes kokonaan.
SIIHEN NÄHDEN, miten merkittävästä kehityssuunnasta on ollut kyse, on keskustelua
vuokratyövoiman käytöstä ja sen sopivuudesta apteekkiympäristöön käyty yllättävän
vähän. Selkeitä pelisääntöjä siitä, miten ja
missä tilanteessa vuokratyövoiman käyttö
apteekeissa on suotavaa, ei ole olemassa.
APTEEKKIJÄRJESTELMÄMME PROVIISORIAPTEEKKARI ottaa henkilökohtaisesti
sekä taloudellisen että ammatillisen vastuun toimialueensa ihmisten lääkehuollon
järjestämisestä. Tässä roolissa apteekkarin
tärkein vastuu on varmistaa, että asiakkaat
saavat oikeat lääkkeet ja että lääkkeistä
annettava lääkeneuvonta on oikeanlaista,
32
APTEEKKARIURAA TAVOITTELEVIEN proviisoreiden kannalta olisi lisäksi syytä saada selvyys siihen, miten apteekkilupien
myöntäjä Fimea arvottaa proviisorin vuokratyöstä saadun työkokemuksen. Ovatko
esimerkiksi lyhyet, useissa eri apteekeissa
tapahtuneet työkomennukset samanarvoisia kuin yhdessä apteekissa tehty pitkäjänteinen kehittämistyö ja näin saatu esimieskokemus?
EN VÄITÄ, että vuokratyövoiman käyttö on
kaikissa olosuhteissa pelkästään negatiivinen asia. Vuokratyövoiman käyttö on varsin
perusteltua, kun sitä käytetään apteekin
vakiintuneen henkilöstön tukena esimerkiksi kesälomien ja sairauspoissaolojen aikana. On silti tärkeää, että viimeistään nyt
alan sisällä tunnistetaan vuokratyövoiman
käytön riskit ja mahdollisuudet. Pelisäännöt siitä, miten ja minkälaiset yritykset
voivat toimia apteekin sisällä, on luotava
mahdollisimman pian.
ANTTI VAARA, puheenjohtaja
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN
Toimintavuosi
2011 käyntiin
VUOSI ALKOI ODOTTELEVISSA
TUNNELMISSA.
L
ääkepolitiikka 2020 -asiakirja julkaistiin
ja lääkelain muutokset tulivat voimaan.
Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä
saa loppuraporttinsa valmiiksi maaliskuussa. Apteekkien verkkopalvelutoimintaa koskeva määräys on luonnosteltavana Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksessa.
Eduskuntavaalit ovat keväällä ja uusi hallitus muodostetaan. Nähtäväksi jää, mitä lääkealaan vaikuttavia asioita on seuraavan hallituksen ohjelmassa.
VERKKOPALVELUT TULEVAT
Lääkelain muutosten tultua voimaan voivat apteekit alkaa palvella asiakkaitaan myös verkkopalvelun välityksellä. Proviisoripäivällä kerrotaan, missä mennään verkkopalvelujen osalta
Suomessa ja millaisia kokemuksia verkkopalveluista on Ruotsissa. Proviisoripäivän ohjelma
on tämän lehden sivulla 40.
SÄHKÖISTÄ VIESTINTÄÄ
Tulemme tänä vuonna käyttämään aiempaa
enemmän sähköisiä viestintäkanavia jäsentiedotuksessamme. Ilmoita toimistolle sähköpostiosoitteesi, sillä lisäämme jäsensähköpostien
käyttöä kevään aikana.
Voit seurata yhdistyksen tiedotusta myös
osoitteessa www.facebook.com/proviisoriyhdistys
HALLITUS JA VALIOKUNNAT
JÄRJESTÄYTYIVÄT
Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin
varapuheenjohtajat, jaettiin virat ja muodostettiin valiokunnat. Proviisoriyhdistyksen uusiksi
varapuheenjohtajiksi valittiin uutena LAURA
SALMELAINEN sekä toisen kerran TATU JOHANSSON. Talousvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin ANTTI HYYTIÄINEN. Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtajana jatkaa PETRI
KRÖGER, joka on myös apurahatoimikunnan
puheenjohtaja ja edustaa yhdistystä PD-johtokunnassa. TIMO TOIVONEN jatkaa yhdistyksen
viestintävaliokunnan puheenjohtajana. MIKA
MÄKI-JOUPPILA vastaa ulkoasioiden hoidosta.
Strategiatyöryhmä perustetaan hallituksen
toimesta myöhemmin.
»ajankohtaista
Uusi hallitus
PUHEENJOHTAJA
ANTTI VAARA,
Oy AGA Ab, Linde Healthcare
antti.vaara@fimnet.fi,
puheenjohtaja@proviisoriyhdistys.net
Hallituksen varsinaiset jäsenet
VARAPUHEENJOHTAJA
KOULUTUSVALIOKUNTA
Petri Kröger (pj)
Dagmar Ervasti
Tiiamari Gröndahl
Henna Halonen
Suvi Heiskanen
Joonas Jääskeläinen
Kristiina Kaste
Kari Linden
Leila Lyytikäinen
Helinä Miranto
Ville Mäkinen
Mikaela Pammo
Laura Salmelainen
Susan Salmi
Antti Vaara
TATU JOHANSSON,
Oma PLUS
Apteekkipalvelut Oy
tatu.johansson@omaplus.fi
TIIAMARI GRÖNDAHL,
Raunistulan apteekki
tiiamari.grondahl@gmail.com
VARAPUHEENJOHTAJA
LAURA SALMELAINEN,
Pharmexx
laura.salmelainen@gmail.com
ASKO HEIKKILÄ,
HY 5. vuosikurssi
asko.heikkila@helsinki.fi
TALOUSVALIOKUNTA
Antti Hyytiäinen (pj)
Teemu Ali-Kovero
Tiiamari Gröndahl
Mikko Hiltunen
Tatu Johansson
Leila Lyytikäinen
Ville Mäkinen
Juhani Mäntylä
Juha Päivärinta
Laura Salmelainen
Susan Salmi
Antti Vaara
KOULUTUSVASTAAVA
PETRI KRÖGER,
Itä-Suomen
yliopiston apteekki
petri.kroger@uef.fi
MIKKO HILTUNEN,
Raision Ykkösapteekki
mikko.hiltunen@fimnet.fi
VIESTINTÄVASTAAVA
VIESTINTÄVALIOKUNTA
Timo Toivonen (pj)
Teemu Ali-Kovero
Henna Halonen
Asko Heikkilä
Joonas Jääskeläinen
Ville Mäkinen
Tuomas Pylkkö
Susan Salmi
Eva Tuominen
Antti Vaara
Minna Villo
ratiopharm Oy
timo.toivonen@fimnet.fi
HUS-Apteekki
kerstin.carlsson@hus.fi
Tiina Heikkilä
Leena Laitinen
Susan Salmi
Maria Similä
Emmi Uutela
Salli Väänänen
ANTTI HYYTIÄINEN,
Fimea
antti.hyytiainen@fimnet.fi
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan
valiokuntien toimintaan, ota yhteyttä suoraan
valiokunnan puheenjohtajaan tai yhdistyksen
toiminnanjohtajaan. Valiokuntien työtä pyritään järjestämään siten, että monet asioista
hoituvat myös sähköpostitse. Yliopiston Apteekki
jakobsson.mikaela@gmail.com
HELINÄ MIRANTO,
HUS-Apteekki
helina.miranto@fimnet.fi
RPS Finland Oy
timohnani@gmail.com
HENNA HALONEN
henna.halonen@fimnet.fi
Ville Mäkinen
MIKAELA PAMMO,
TIMO MOHNANI,
OPISKELIJAVASTAAVA
SÄÄNTÖMUUTOSTOIMIKUNTA
Antti Hyytiäinen
Mika Mäki-Jouppila
ratiopharm Oy
mika.maki-jouppila@fimnet.fi
Hallituksen varajäsenet
TALOUDENHOITAJA
OPISKELIJAVALIOKUNTA
Henna Halonen
Ville Mäkinen
Tuomas Pylkkö
Joonas Salo
MIKA MÄKI-JOUPPILA,
KERSTIN CARLSSON,
APURAHATOIMIKUNTA
Petri Kröger (pj)
Ville Mäkinen
Kristiina Kaste
TIMO TOIVONEN,
JUHA PÄIVÄRINTA,
Kouvolan Salpa apteekki
juha.paivarinta@apteekki.fi
TEEMU ALI-KOVERO,
Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki
teemu.ali-kovero@fimnet.fi
ANNE VARJO,
JOONAS JÄÄSKELÄINEN,
RISTO VÄLIMAA,
Vuosaaren Apteekki
joonas_jaa@hotmail.com
Provanom Oy
akivijar@gmail.com
Rovaniemen 3. Kairatien apteekki
ripavee@gmail.com
KRISTIINA KASTE,
HILA/STM
kristiina.kaste@fimnet.fi
33
»opiskelijat
Viikko Kaubamajan apteekissa
TALLINNAN VALOT LOISTAVAT
JA PUNTISSA TUTISEE…
MINNE OLEMMEKAAN
PÄÄMME LAITTANEET?
TEKSTI MIIA KELOSUO JA LEENA PENTTILÄ
PD
-opintoihin kuuluva kansainvälinen opintojakso on
monelle opiskelijalle haaste.
Sopivat kurssit ja konferenssit ovat harvassa ja varsinkin konferenssit usein hinnakkaita. Yksi vaihtoehto on työharjoittelu
ulkomailla.
Me aloitimme harjoittelupaikan etsimisen matkustamisen helppouden vuoksi Virosta. Otimme ensin yhteyttä Tallinnan Ülikooli
Apteekiin internet-sivun yhteydenottolomakkeella. Viikon odotettuamme saimme sähköpostiimme vastauksen Kaubamajan apteekinhoitajalta PIRET RANDILTA, joka toivotti meidät
tervetulleeksi. Tarkemmista yksityiskohdista
sovimme sähköpostin välityksellä. Eli nenä
kohti Tallinnaa!
Kielimuuri madaltui
päivä päivältä.
Ensimmäisenä aamuna suuntasimme hotellilta apteekille perhosia mahassa. Toinen
toistamme tukien astuimme apteekkiin sisään
ja esittäydyimme ensimmäiselle vastaantulevalle farmaseutille. Jännitimme, tietävätkö
muut apteekin työntekijät tulostamme. Mutta turhaan. Meidät ohjattiin apteekinhoitaja
Randin luo.
Työtakit saatuamme keskustelimme harjoittelun tavoitteesta; halusimme tutustua virolaiseen apteekkitoimintaan. Harjoittelu aloitettiin tutustumalla henkilökuntaan, apteekin
tiloihin ja tuotteisiin. Henkilökunta vastaanotti meidät ystävällisesti. Lähes kaikki puhuivat
hyvää suomea.
34
Miia Kelosuo ja Leena Penttilä hankkivat harjoittelupaikat Tallinnan Ülikooli Apteekista netin kautta.
EROJA TUOTEVALIKOIMASSA
ALOIMME YMMÄRTÄÄ VIROA
Heti ensimmäisenä päivänä osallistuimme tavaran purkuun ja hyllytykseen, joka oli erinomainen tapa tutustua tuotevalikoimaan. Kaubamajan apteekin valikoimassa oli huomattavan paljon luontaistuotteita ja yllättävän vähän
lääkkeitä suomalaisen proviisorin silmin. Hyllystä löytyi lisäksi muun muassa sukkahousuja,
kynttilöitä, erilaisia teelaatuja ja kosmetiikkaa.
Lääkkeistä kiinnittivät huomiota erilaiset yhdistelmävalmisteet, ilman reseptiä saatavat nitrot ja lääkkeet, jotka Suomessa ovat
reseptilääkkeitä. Saatavilla oli myös yllättävän paljon lääkeaineita, joita Suomessa ei ole
markkinoilla.
Viikon aikana teimme tavaran purkamisen ja hyllytyksen lisäksi tilauksia, seurasimme
lääkkeen valmistusta ja reseptin toimitusta sekä saimme osallistua asiakaspalveluun. Antoisinta olivat keskustelut apteekin henkilökunnan kanssa. He selvittivät meille muun muassa
farmasian koulutusta, lääkekorvausjärjestelmää, kokemuksia lääkevaihdosta ja esittelivät
elektronista reseptiä, jota heillä kutsutaan nimellä digiretsept.
Viikko sujui nopeasti töitä tehden ja nähtävyyksiä ja kauppoja kierrellen. Kielimuuri madaltui
päivä päivältä ja loppuviikosta huomasimme
apteekinhoitajan selittävän meille asioita viroksi (ja me ymmärsimme!) sekä virolaisen asiakkaan palvelunkin sujuvan helpommin.
Työharjoittelu ulkomailla voi kuulostaa
hankalammalta kuin se todellisuudessa onkaan. Työ- ja kotiasioiden järjestäminen toivat omat haasteensa, mutta meille kahdelle
perheenäidille viikko oli jopa rentouttava. Kenelle tahansa olisi avartavaa nähdä, kuinka
omaa työtä tehdään muualla. Tämä oli mielestämme vaivaton tapa suorittaa kansainväliset
opinnot. Ehdimme nähdä ja kokea niin paljon,
että muistamme viikon varmasti vielä kiikkustuolissakin. Miia Kelosuo työskentelee Tainionkosken apteekissa Imatralla ja suorittaa PD-opintoja Helsingin yliopistossa. Leena Penttilä työskentelee Ruokolahden apteekissa ja suorittaa PD-opintoja ItäSuomen yliopistossa.
Let’s meet in
Hyderabad, India
and talk about
Compromising Safety
and Quality, a Risky
Path
SPEC
PROG IAL
R AMM
E
FOR
FIRST
TIME
RS
The chance to meet colleagues from every corner of the globe is
yours at the FIP World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical
Sciences. The FIP Congress is the leading international event
offering diverse learning opportunities for those active within all
areas of pharmacy.
The latest trends highlighting innovative and interesting topics
will be discussed under the main theme of Compromising Safety
and Quality, a Risky Path. Participants will be engaged in such
issues as their role in ensuring patients receive quality medicines,
3-8 SEPT 2011
ness of services.
www.fip.org/hyderabad20
www.fip.org/hyderabad2011
ww
ww.
ww
w.ffiip
p org
p.
rg/
g /h
hyd
hy
yde
der
era
aba
ab
bad
ad20
201
0011
11
11
The FIP Congress is the ONLY truly global event of its kind. Join us
safe medicines and incre asing both the safety and cost-effective-
and become a part of our growing network at the FIP Congress in
Hyderabad.
71 st FIP World Congress
of Pharmacy and
Pharmaceutical Sciences
We’re waiting to meet you!
»ajankohtaista
TEKSTI JUHA TURUNEN JA MINNA HEINÄHEIMO
Millä ehdoilla uuteen järjestöön?
PROVIISORILIITON JA PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄN POSTIKYSELYN
AVOINTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSISTA SELVIÄÄ, MILLÄ EHDOILLA YHTEEN, YHTEISEEN
AMMATTIJÄRJESTÖÖN OLLAAN VALMIITA LIITTYMÄÄN.
oukokuussa 2010 Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen hallitukset tekivät
kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille postikyselyn, jossa selvitettiin
halukkuutta liittyä yhteen yhteiseen
ammattijärjestöön. Kaikista 669 vastanneesta peräti 98 prosenttia ilmoitti haluavansa, että kaikki Suomen proviisorit, pois lukien apteekkiluvan haltijat, kuuluisivat samaan
ammattijärjestöön. Lisäksi 89 % oli valmis
hyväksymään saatekirjeessä esitetyn yhdistymismallin. Kyselyn vastausprosentti oli 31,2
ja sen päätulokset on esitelty Proviisorin numerossa 3/2010. Kyselylomakkeessa oli useita
avoimia kysymyksiä, joiden vastaukset on nyt
koottu yhteen.
T
en proviisorien kuuluvan samaan järjestöön tai
eivät olleet valmiita hyväksymään saatekirjeessä esitettyä yhdistymismallia. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin muutosehdotuksia yhdistymismalliin ja kommentteja esitetystä mallista,
epäselvistä asioista ja tiedon tarpeista.
Avoimet vastaukset luokiteltiin neljään eri
teemaan, jotka sisälsivät yhteensä 24 vastauskategoriaa. Eri vastauskategorioiden määrät
laskettiin vastaajittain. Jos yksittäinen vastaaja
oli korostanut esimerkiksi pienen jäsenmaksun
tärkeyttä useassa avoimessa vastauksessa, se
laskettiin tuloksiin vain kerran. Kaikki erilaiset tiedontarpeet ja epäselväksi mainitut asiat
huomioitiin riippumatta siitä, minkä avoimen
kysymyksen vastauksessa asia oli mainittu.
NÄIN KYSYTTIIN
NÄIN VASTATTIIN
Kyselylomakkeessa pyydettiin perusteluja sellaisilta vastaajilta, jotka eivät halunneet kaikki-
Vähintään yhden avoimen vastauksen oli kirjoittanut 394 vastaajaa (59 prosenttia vastanneista).
Taulukko 1.
Yhteensä avoimia vastauksia annettiin 625 kappaletta. Taulukossa 1 ovat esitetyt toiveet, ehdotukset ja vaatimukset siitä, millainen uuden
yhteisen järjestön tulisi olla, että vastaaja olisi
valmis liittymään siihen. Lähes joka kymmenes
vastaaja toivoi uuden järjestön tekevän vahvaa
yhteistyötä sekä eri sidosryhmien että farmasian
kaikkien eri sektorien kanssa. Lähes 9 prosenttia
vastanneista haluaisi itsenäisen proviisorijärjestön, joka neuvottelisi oman TES:n eikä olisi
kytköksissä farmaseutteihin. Hieman yli 6 prosenttia puolestaan halusi, että myös farmaseutit
olisivat mukana uudessa järjestössä.
Taulukkoon 2 on koottu perustelut, miksi
vastaaja ei halua kaikkien proviisorien kuuluvan samaan järjestöön tai miksi hän ei ollut
valmis hyväksymään esitettyä mallia lainkaan.
Lakkotilanteisiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet sekä uuden järjestön suhde farmaseutteihin vaivasivat joitakin vastaajia. Lisäksi joi-
Millainen uuden järjestön tulisi vastaajien mielestä olla?
n
% vastanneista (n=669)
Yhteistyön oltava vahvaa sisäisesti ja ulkoisesti
63
9,4
Yksi itsenäinen proviisorijärjestö
57
8,5
Järjestön on oltava yhteinen ja tasavertainen sekä farmaseuteille että proviisoreille
41
6,1
Opiskelijoiden asema on turvattava
10
1,5
Järjestön on kuuluttava Akavaan
10
1,5
Jäsenmaksut eivät saa ainakaan nousta
9
1,4
Jokin muu
6
0,9
n
% vastanneista (n = 669)
Lakkotilanteet olisivat epäselviä
17
2,5
Liittymisestä ei olisi vastaajalle etua
10
1,5
Taulukko 2.
Vastaajien perusteluja, miksi ei kannata yhdistymistä tai ei ole valmis hyväksymään mallia.
Esitetty malli ei olisi yhteinen tasavertainen järjestö farmaseuteille ja proviisoreille
9
1,4
Esitetty malli ei olisi itsenäinen, erillinen proviisorijärjestö
8
1,2
Tarvitsisi lisää tietoa järjestöstä ennen liittymispäätöstä
4
0,6
Ammatilliseen järjestöön liittyminen ei ole ajankohtainen tai merkittävä asia
2
0,3
Jokin muu
5
0,7
36
Taulukko 3.
Avoimia kommentteja yhdistymisestä ja esitetystä mallista.
n
% vastanneista (n= 669)
Jäsenetuuksien ja työehtojen tulisi parantua
19
2,8
Hallinnollisia ja muita muutosehdotuksia
16
2,4
Jäsenten alueellinen tasa-arvo olisi turvattava
6
0,9
Ei apteekkareja järjestön jäseniksi
4
0,6
Jokin muu
17
2,5
n
% vastanneista (n=669)
Taulukko 4.
Asiat, joista vastaajat haluaisivat lisää tietoa.
Tietoa taloudellisesta ja ammatillisesta edunvalvonnasta sekä TES-neuvotteluista
68
10,2
Toteutuuko yhteistyö ja tasavertaisuus kaikkien ammattisektorien kanssa?
64
9,6
Tietoa järjestön ja unionin organisaatiosta
57
8,5
Jäsenmaksuasioista: jäsenmaksun suuruus sekä rahan jakautuminen unionin ja
järjestön kesken
42
6,3
Tietoa jäseneduista: koulutus, lehti yms.
18
2,7
Tietoa muiden tahojen (SAL, Farmasialiitto yms.) kannoista yhdistymiseen
16
2,4
Tietoa järjestön tavoitteista, arvoista sekä mielipiteistä
11
1,6
Halutaan yleisesti aktiivista tiedottamista
7
1,1
Jokin muu
29
4,3
denkin mielestä liittymisestä ei olisi etua tai asia ei ole ajankohtainen.
Taulukkoon 3 on koottu muut avoimet kommentit esitetystä yhdistymismallista. Noin 3 prosenttia vastanneista toivoi parannuksia jäsenetuuksiin. Hallinnolliset ehdotukset liittyivät uuden järjestön ja unionin
rakenteeseen.
Taulukkoon 4 on koottu kaikki aihealueet, joista vastaajat haluaisivat
lisätietoa. Eniten tietoa haluttiin edunvalvonnasta, kuten eri farmasian
sektorien TES-neuvotteluista ja eri sektorien tasavertaisuudesta uudessa järjestössä. Myös tarkempi organisaatiorakenne, unionin rooli ja jäsenmaksuasiat kiinnostivat.
Vahva yhteistyö, hyvät jäsenedut ja
opiskelijoiden äänen kuuluminen ovat
tärkeitä tavoitteita.
Kyselykirjeessä ehdotettu yhdistymismalli.
HUOMIOTA TASA-ARVOON
Avoimissa vastauksissa esitetyt toiveet ja kommentit olivat tärkeitä ja
hyvin ymmärrettäviä. Mahdollista yhdistymistä valmisteleva työryhmä
kiinnittää varmasti mielellään huomiota esimerkiksi sekä maantieteelliseen että sektorien väliseen tasa-arvoon. Myös vahva yhteistyö, hyvät
jäsenedut ja opiskelijoiden äänen kuuluminen ovat tärkeitä tavoitteita.
Erityisen tärkeää on huolehtia aktiivisesta tiedottamisesta, ettei väärinkäsityksiä tai harhaluuloja pääse syntymään.
Avoimien vastauksien perusteella ainoa selkeä ongelma yhdistymisessä liittyisi ”uuden proviisorijärjestön” ja ”uuden farmaseuttijärjestön”
keskinäiseen asemaan. Osa vastanneista haluaisi proviisorit täysin erilleen omaan itsenäiseen järjestöön, kun taas osa haluaisi, että kaikki farmaseutit ja proviisorit olisivat yhdessä, yhteisessä järjestössä. Toivottavasti yhdistymistä valmisteleva työryhmä pystyy löytämään ratkaisun,
joka sopii riittävän monelle.
Kirjoitus perustuu farmasian opiskelija Minna Heinäheimon lopputyöhön.
Proviisori, FaT Juha Turunen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta
toimi työn ohjaajana.
37
Paikka: Helsinki, Arkadiankatu 28.
Aika: 11.-12.5.2011 (11.5. klo 12-18, 12.5. klo 9-16)
Ilmoittautumiset 30.4.2011 mennessä.
Proviisoriliitto ja Proviisoriyhdistys yhdessä järjestävät:
PROVIISORIPÄIVÄ 2011
Proviisori muuttuvassa
toimintaympäristössä
Lauantaina 19.3.2011 Arcadassa, Helsingissä
Jan-Magnus Janssonin aukio 1
Huom! Ilmoittautumisaika päättyy 4.3. Tervetuloa!
39
Proviisoriliitto ja Proviisoriyhdistys yhdessä järjestävät:
PROVIISORIPÄIVÄ 2011
– Proviisori muuttuvassa toimintaympäristössä
lauantaina 19.3.2011 Arcadassa, Helsingissä
OHJELMA
8.30–9.30 Ilmoittautuminen, kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
Osio I 9.30–11.40
FARMASEUTTINEN ASIANTUNTEMUS KÄYTTÖÖN
LÄÄKETEOLLISUUDESSA
Puheenjohtaja: Anne Juppo, teollisuusfarmasian professori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta, farmasian teknologian osasto
Lääkepaketti – lääketurvatoimintaa koskevat lakimuutokset
Euroopassa Jukka Pesonen, lääketurvajohtaja, Orion Pharma
Kliiniset lääketutkimukset – trendit maailmalla ja tulevaisuus
Suomessa Tuija Keinonen, toimitusjohtaja, FaT, Oy Medfiles Ltd.
Osio III 13.30–15.30
MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALTUUN
Puheenjohtaja: Marja Airaksinen, sosiaalifarmasian professori, Helsingin
yliopisto, farmasian tiedekunta, sosiaalifarmasian osasto
Tervetuloa Proviisoripäivälle – Suomen Proviisoriyhdistys ry:n
apurahojen saajien nimien julkistaminen
Antti Vaara, puheenjohtaja, Proviisoriyhdistys
Anni Svala, puheenjohtaja, Proviisoriliitto
Apteekkien verkkopalvelutoiminta Ruotsissa (engl.)
Fredrik Boström, Affärsansvarig Distanshandel & Kundservice
Apoteket AB, Apoteket Partner, Marknad & Processer
Proviisorit rohkeasti lääketurvatoimintaan!
Sanna Heikkilä-Tuderman, lääketurva- ja lääketietoasiantuntija, GSK
Proviisori kliinisissä lääketutkimuksissa – työnkuva, vaatimukset ja mahdollisuudet Sakari Aropuu, Local Head of Monitoring and Site Management, Bayer Schering Pharma
Lääkealan uudenlainen tutkimus- ja kehittämistoiminta Fimean
lääkehoitojen arviointiprosessin näkökulmasta
Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö, FaT, MBA, Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskus Fimea
11.40–13.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
15.30–16.15 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
Osio II 9.30–11.50
PALVELUSTA TUOTTEEKSI
Osio IV 16.15–17.30
Puheenjohtaja: Tomi Järvinen, apteekkari, Itä-Suomen yliopiston apteekki
AJANKOHTAINEN PANEELIKESKUSTELU: PROVIISORI
MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ
Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen – käytännön kokemuksia
Juha Nuutila, apteekkari,Vaasan Kirkkoapteekki
Paneelin puheenjohtaja: Markus Forsberg, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos
Apteekin palvelutoiminta resursoinnin ja hinnoittelun
näkökulmasta
Terttu Puurunen, apteekkari, Hyrynsalmen apteekki
Panelistit:
Riitta Ahonen, sosiaalifarmasian professori, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos
Jouni Hirvonen, dekaani, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta
Sirpa Peura, farmaseuttinen johtaja, Suomen Apteekkariliitto
Sinikka Rajaniemi, ylijohtaja, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Fimea
Sirpa Rinta, lääkepoliittinen johtaja, Lääketeollisuus ry
Verkkoapteekit Suomessa – missä mennään?
Eija Pelkonen, johtaja, Lääkealan toimijoiden valvonta -prosessi,
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Apteekin johtoryhmä – uusi mahdollisuus proviisorille
Samuli Hämäläinen, yrittäjä, proviisori, Apteekin Oma Juttu Oy
11.50–13.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
Osio V 17.45-18.15
MAHTUVATKO PROVIISORIT SAMAAN JÄRJESTÖÖN?
– TILANNEKATSAUS
Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuus proviisorien järjestäytymisestä.
18.30 Cocktail-tilaisuus Arcadassa
40
ILMOITTAUTUMINEN Voit ilmoittautua Proviisoripäivälle perjantaihin
4.3.2011 asti. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu
Proviisoriyhdistyksen tilille: Nordea 137230-105231. Viestikenttään kirjoitetaan osallistujan nimi ja Proviisoripäivä 2011 sekä aamupäivän osion numero, johon osallistuu.
OSALLISTUMISMAKSU Osallistumismaksu sisältää koko koulutuspäivän:
luennot, luentotiivistelmäkirjan, lounaan, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä cocktailtilaisuuden. Lisäksi kaikki osallistujat pääsevät tutustumaan lääkealan näyttelyyn.
– Proviisorit 65 euroa
– Opiskelijat 25 euroa
OSALLISTUMISTODISTUKSET Proviisoripäivän osallistujat saavat todistuksen osallistumisestaan ilmoittautumisen yhteydessä Arcadassa.
LOUNAS Lounas tarjoillaan kello 11.40 alkaen Arcadan ruokailusalissa ja se
jatkuu kello 13.30 asti. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan
asiasta Proviisoriyhdistyksen toimistolle 9.3.2011 mennessä sekä paikan päällä
ravintolan henkilökunnalle.
PERUUTUKSET Ilmoittautuneilta, jotka peruvat osallistumisensa 4.3.2011
mennessä, peritään 15 euron osallistumismaksu. Tämän jälkeen peruutetuista
ilmoittautumisista veloitetaan koko osallistumismaksu. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan lääkärintodistusta vastaan.
TIIVISTELMÄKIRJAN TILAAMINEN Proviisoripäivän osallistujat saavat
luentotiivistelmäkirjan ilmoittautumisen yhteydessä Arcadassa. Muut voivat tilata tiivistelmäkirjoja Proviisoriyhdistyksen toimistolta. Tiivistelmäkirjan hinta
on 8 euroa + postikulut.
LIIKENNEYHTEYDET Arcadaan (Jan-Magnus Janssonin aukio 1) pääsee vaivattomasti Helsingin Rautatientorilta HKL:n linjoilla 68, 71, 73, 74, 75 ja 77
(laiturit 3 ja 5, 6 ja 7) ja raitiovaunulla 6. Arcadassa on maksuttomia pysäköin-
tipaikkoja aivan sisäänkäynnin läheisyydessä rajoitetusti. Paikoitustilaa on lisää
mm. Kumpulassa n. 5 minuutin kävelymatkan päässä.
LÄÄKEALAN NÄYTTELY Proviisoripäivän aikana voi tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn. Näyttelyalueena toimii Arcadan toisen kerroksen
aulatila, josta on sisäänkäynti isompaan luentosaliin. Näyttely on avoinna kello 8.45–16.15.
COCKTAIL-TILAISUUS Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto tarjoavat Proviisoripäivään osallistuville, näytteilleasettajille sekä luennoitsijoille cocktailtilaisuuden. Se järjestetään Arcadassa klo 18.30 alkaen. Tilaisuuden ruoka- ja
juomatarjoilut sisältyvät Proviisoripäivän osallistumismaksuun. Musiikista vastaa Nitrodisco.
OHJELMATYÖRYHMÄ Tiiamari Gröndahl, Anne Hautala, Kristiina Kaste, Petri
Kröger, Elina Kurola, Saija Leikola, Leila Lyytikäinen, Minna Matikainen, Merja Mustonen, Ville-Matti Mäkinen, Mikaela Pammo, Laura Salmelainen, Susan
Salmi ja Antti Vaara.
LISÄTIETOJA
www.proviisoriliitto.fi
www.proviisoriyhdistys.net
Suomen Proviisoriyhdistys ry.
toimisto@proviisoriyhdistys.net, puhelin (09) 177 771
toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen, gsm 050 352 0771
järjestösihteeri Susan Salmi, gsm 040 532 7468
Proviisoriliitto
Anne Hautala, info@proviisoriliitto.fi
Varmista osallistujapaikkasi! Paikkoja on 270.
Ohjelman muutokset ovat mahdollisia.
41
»jäsenedut
Proviisoriyhdistys neuvottelee vuosittain uusia jäsenetuja. Hoidettuasi jäsenmaksuasiat asianmukaisesti saat lukuisat edut käyttöösi.
Tarkempi lista yhdistyksen jäseneduista Proviisoriyhdistyksen nettisivuilla WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET
Proviisoriyhdistyksen jäsen on vakuutettu Ifissä!
Proviisoriyhdistys on vakuuttanut jäsenensä Ifissä vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutuksella. Lisäksi jäsenyys oikeuttaa
muihinkin vakuutusetuihin – saat 6–30 % keskittämisalennusta perheen vakuutuksista sekä edullisen Ryhmäsampo Primus -henki- ja
tapaturmavakuutuksen.
ASIAT EIVÄT aina suju niin kuin niiden pitäisi. Vahinkotapahtuma voi olla esimerkiksi
sellainen äkillinen henkilö- tai omaisuusvahinko, jota ei korvata mistään lakisääteisestä vakuutuksesta.
– Olemme Proviisoriyhdistyksen edustajien kanssa kartoittaneet riskit ja pyrkineet
löytämään niihin yhdistyksen jäsenille parhaiten sopivat ratkaisut. Vakuutusedut ovatkin tärkeä osa yhdistyksen jäsenetujärjestelmää, kertoo yhteyspäällikkö MERJA LAAKSONEN Ifistä.
YHDISTYSVAKUUTUS
Proviisoriyhdistyksen jäsenet on
vakuutettu ns. Liittovakuutuksella,
johon kuuluu vapaa-ajan matkustaja- ja
matkatavaravakuutus. Vakuutettuina ovat
yhdistyksen jäsenet ja opiskelijajäsenet.
Eläkeläiset ovat vakuutettuina sen vuoden
loppuun, kun jäävät eläkkeelle. Jäsenen
alle 20-vuotiaat lapset ovat vakuutettuina
matkustajavakuutuksessa silloin, kun he
ovat jäsenen kanssa yhteisellä matkalla.
Matkustajavakuutus ei koske puolisoa, sen
sijaan matkatavaravakuutus koskee myös
häntä, silloin kun puoliso on yhdistyksen
jäsenen kanssa samalla matkalla.
MATKUSTAJAVAKUUTUS
Matkustajavakuutuksesta korvataan enintään 45 vuorokautta kestävän vapaa-ajan
koti- tai ulkomaan matkan aikana syntyneen
sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoito-
Alennuksia!
kuluja ilman ylärajaa ja ilman omavastuuta,
sekä näiden aiheuttamasta matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia
ylimääräisiä kustannuksia. Vakuutuksesta
korvataan lisäksi Ifin hyväksymä sairauskuljetus Suomeen. Vakuutustodistuksen
voit tulostaa itsellesi Proviisoriyhdistyksen
jäsensivuilta. Lisäksi yhdistyksen jäsenkortissa on tarvittavat puhelinnumerot tapaturman sattuessa kotimaassa tai ulkomailla.
Tiedot Ifin sopimuslääkäreistä ulkomailla
löydät osoitteesta if.fi/proviisoriyhdistys.
Vakuutukseen sisältyy turvaa myös
matkatavaroille. Matkatavaraksi lasketaan
oman perheen kaikki matkatavarat. Matkatavarat ovat vakuutettuina 1 000 euroon
asti omavastuun ollessa vahinkoa kohden
50 euroa. On hyvä muistaa, että kotimaan
matkan tulee ulottua yli 50 kilometrin päähän vakuutetun päivittäisestä elinympäristöstä, eli esimerkiksi koti- tai työpaikkakunnalta. Vakuutus ei ole voimassa omalla
kesämökillä.
Esimerkki:
Proviisoriyhdistyksen jäsen sairastui lomamatkallaan Espanjassa vatsatautiin. Sairautta hoidettiin
jo paikan päällä, mutta jäsen joutui käymään vielä
Suomessa lääkärillä vaivan takia kaksi kertaa. Vakuutus korvasi sairaudesta aiheutuneet kulut ilman
omavastuuta. Myös Suomessa tehty jatkohoito korvattiin kokonaisuudessaan, koska matkasairauden
hoitokuluja korvataan 90 vuorokauden ajan hoidon
aloittamisesta.
Yhtyneitten Kuvalehtien tilaajapalveluun tai
osoitteeseen raila.kaukosuo@kuvalehdet.fi.
YHTYNEET KUVALEHDET
Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet laskuttamattomat kotimaan tilaukset. Voimassaolevaa tilausta ei voi vaihtaa alennustilaukseen eikä alennustilausta voi käyttää
voimassaolevan tilauksen jatkoksi.
Erikoisalennus 30 % lasketaan 12 kuukauden normaalihinnoista. Erikoishintaiset tilaukset laskutetaan yhdessä erässä.
Tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja. Alennus
koskee kaikkia lehtiä.
Lisätietoja lehdistä www.kuvalehdet.fi/
tilaajapalvelu tai puh. (09) 156 665 (ma–
to 8–17 ja pe 8–16) sekä Proviisoriyhdistyksen toimistosta. Tilaukset toimitetaan
42
BUDGET-AUTOVUOKRAAMO
Budget-autovuokraamo tarjoaa Suomen
Proviisoriyhdistys ry:n jäsenille 15 prosentin
alennuksen normaalihintaisista kotimaan
autovuokraushinnoista ja viiden prosentin
alennuksen kaikista ulkomaan autovuokrauksista Euroopassa, Lähi-idässä sekä Afrikassa.
Suomessa löydät Budget-autovuokraamon kaikilta suurimmilta paikkakunnilta sekä lentoasemilta Helsingistä Ivaloon. Reaaliaikainen online-varausjärjestelmä palvelee
asiakkaita 24 tuntia vuorokaudessa vuoden
jokaisena päivänä. Voit tutustua palveluihin
Esimerkki:
Jäsen oli lähdössä perheensä kanssa lomamatkalle Italiaan. Kaksi päivää ennen lähtöä jäsenen lapsi
sairastui korvatulehdukseen ja lomamatka jouduttiin
peruuttamaan. Vakuutus korvasi yhdistyksen jäsenen
ja hänen alle 20-vuotiaiden lastensa matkan peruuntumisesta aiheutuneet kulut, joita matkatoimisto ei hyvittänyt. Jäsenen puoliso voi hakea korvausta
omasta vakuutuksestaan. Lapsen lääkärinpalkkiota
matkustajavakuutus ei korvannut, koska lapsen sairaus alkoi jo ennen matkaa.
VAKUUTUSTURVAA KOKO PERHEELLE
Proviisoriyhdistyksen jäsenen kannattaa
täydentää Liittovakuutusta Ryhmäsampo
Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksella,
josta myönnetään yhdistyksen jäsenille jopa
50 % alennus. Sillä voit vakuuttaa jäsenetuhintaan myös puolisosi ja lapsesi. Esimerkiksi lapsen tapaturmavakuutus maksaa
noin 20 € vuodessa ja on voimassa ilman
urheilurajoitusta. Kaikkien perheen vakuutusten keskittäminen Ifiin kannattaa. Saat
jäsenetuna tuntuvia alennuksia, esimerkiksi: Autovakuutus -15 %, jatkuva Matkavakuutus -30 % ja Kotivakuutus jopa -11 %.
Edellä kerrottu ei ole täydellinen seloste Proviisoriyhdistyksen vakuutuseduista. Lisätietoja jäseneduistasi saat soittamalla numeroon 010 19 19 19 (arkisin 8–20), osoitteesta www.if.fi/proviisoriyhdistys tai
käymällä lähimmässä Ifissä.
sekä tehdä varaukset osoitteessa
www.budget.fi tai keskusvaraamosta, puh.
0207 466 600. Asiakastunnus varausjärjestelmään on: PROVIISORI.
Ulkomaan varauksissa tulisi ottaa yhteyttä keskusvaraamoon 0207 466 600 tai
osoitteeseen reservations@budget.fi.
TEBOIL
Tänä vuonna saat Proviisoriyhdistyksen jäsenkortilla alennusta käteisostoista Teboilin
huoltoasemilta tai automaattiasemilta (ei
koske D-automaattiasemia ja Teboil Express
-automaattiasemia) seuraavasti:
• Terra 95E ja 98E -bensiinit 1,7 snt/l.
• HiDiesel Eco -dieselöljy 1,7 snt/l.
• Teboil-voiteluaineet -10 %.
PharmaPress kirjat
S!
UUTUU
Kemikaalit
– Kemikaalien myynti
ja säilytys apteekissa
Kemikaalit
n myynti ja
Kemikaalie teekissa
säilytys ap
6XRPHQDSWHHNNDULW
)LQODQGVDSRWHNDUH
Apteekkariliitossa laadittuun tiiviiseen
tietopakettiin on koottu uudistuneen
kemikaalilainsäädännön vaatimukset
apteekeille.
S!
UUTUU
Apteekkarimatrikkeli
Suomen apteekkarit
– Finlands apotekare
2010 on kahdestoista
Suomessa julkais tu
apteekkarimatrikkeli.
Se sisältää kaikki Suomessa helmikuussa 2010 toimineet apteekkarit.
30,1..,/b Laadukas lääkevalmistus
– opas apteekeille
Laadukas
lääkevalmistus
opas apteekeille
S!
U
TARJO
Menetyt
apteekit
39,-
Apteekkariliiton asiantuntijoiden tuottama opas GMP:stä ja sen toteuttamisesta
apteekin omassa lääkevalmistuksessa.
12,-
38,-
Moskovan rauhassa menetetyille alueille jäi yli 60 apteekkia. Ensimmäiset ns.
siirtoapteekit saivat
uudet sijoituspaikkansa kesäkuussa
1940. Apteekkineuvos Marcus Ollin kirjoittama upea teos kokoaa
kattavasti luovutettujen alueiden
apteekkien historian. Kirja on samalla kiinnostava kuvaus apteekeista
menneinä aikoina. Runsas kuvitus.
19,-
Pillereistä palveluksi
-juhlakirja erikoishintaan
Apteekkariliiton 110-vuotisjuhlakirja
Pillereistä palveluksi kertoo apteekkialan historiasta painottuen 1960-luvun
jälkeiseen aikaan. Apteekit ovat viime
vuosikymmenten aikana muuttuneet
lääkevalmistajista lääkeneuvojiksi ja lääkehoidon asiantuntijapalveluita
tarjoaviksi terveydenhuollon toimijoiksi. Tyylikäs juhlakirja sisältää ruotsinkielisen osuuden sekä suomalaista apteekkitoimintaa suomen-, ruotsin-, englannin- ja ranskankielellä esittelevän DVD:n.
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Postikulut lisätään hintoihin.
Tilaukset: Paula Laine, puh. (09) 2287 1207 tai paula.laine@apteekkariliitto.fi.
PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki
20,-
Influenssan
oireisiin
www.burana.fi
Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen
ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja,
nivelkipuja ja päänsärkyä.
Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana.
Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Apteekista.