Syksy 2011

MYRSKYÄ HORISONTISSA?
… katsoi horisonttihin,
oli myrsky alkava, oli myrsky alkava…
Kuuman kesän jälkeen katseet ovat kääntyneet syksyyn. Maailmalla vallitsee
lama. Maassa on uusi hallitus ja eduskunta…puhaltaa uudet tuulet.
Kulttuurimyönteisyyttä ei taida sittenkään löytyä edes kaukoputkella.
Orkesteritoiminnasta ollaan leikkaamassa 10 %, ammattikorkeakoulujen 16 %:n
säästöt saattavat johtaa kulttuurialan opetuksen lakkauttamiseen useilla
paikkakunnilla ja kun puolustusvoimissakin on odotettavissa miljardiluokan
säästötoimia ei taivaalla näy juuri muuta kuin synkkiä pilviä.
Sinällään toimenpiteet eivät suoraan kohdistu puhallinmusiikin harrastukseen, mutta on selvää, etteivät nykyiset
suunnitelmat voi ajan mittaan olla vaikuttamatta myös siihen. Ammattilaispaikkojen väheneminen ajaa muusikot
tilapäisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Orkesteritoiminnalle tämä kehitys olisi tuhoisaa. Aiheuttaisihan se mm.
sinfoniaorkestereille suuria vaikeuksia toteuttaa edes normaaleja kausikonsertteja. Isoja projekteja karsittaisiin ja
freelance avustajienkin toimeentulo hankaloituisi. Tiettyjen puhallinsoittimien koulutus olisi vaarassa kariutua tyystin.
Missä olisi esim. saksofonin soittajat, jos soittajalle ei löytyisi kuin muutama työpaikka koko maasta?
Kulttuurialan päättäjät ovat ajautuneet tuntemattomille vesille. Nyt hahmotellut esitykset voivat tehdä
ennennäkemätöntä tuhoa koko suomalaiselle musiikkielämälle. Erityisen vaikeaa tätä on ymmärtää siksi, että juuri
tämä on jo pitkään ollut kansainvälinen ylpeydenaiheemme. Sitä paitsi se on aikaansaatu pienin panoksin. Tekijät
eivät ole keränneet optiopalkkioita, kultaisia kädenpuristuksia sen enempää kuin huippupalkkoja. Ammatilla on ollut
vaikea hankkia elantoaan, mutta nyt sen harjoittaminen uhkaa muuttua monelle mahdottomaksi.
Luoviminen ei näissä säissä ole helppoa. Kristallipalloa en omista, mutta GPS:stä voisi olla apua. Nykyaika tarvitsee
nykyaikaiset keinot. Päättäjille on pikaisesti jaettava oikeaa tietoa ja heidät on saatava ymmärtämään, että
suomalainen kulttuurielämä on herkkä instrumentti. Todellinen kysymys onkin:
ONKO MEILLÄ VARAA TÄLLAISIIN SÄÄSTÖIHIN?
SPOL on maamme suurin puhallinorganisaatio. Jäsenistömme on nähtävä tuleva kehitys ja ryhdyttävä toimiin.
Tuulta purjeisiin,
SPOL puheenjohtaja
Raine Ampuja
SPOL hallitus
Puheenjohtaja
Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ Email: rampuja@gmail.com puh. 040 50 77799
Sihteeri, internet ja jäsenasiat
Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ tiiu.tuominen@jyu.fi puh. 040 9637701
Taloudenhoito, koulutus- nuotisto- ja jäsenasiat
Pekka Ulmanen Kallioniementie 4 70260 KUOPIO pekka.ulmanen@gmail.com p. 0400 - 272 339
Varapuheenjohtaja
Juhani Leinonen Mannerheimintie 5 B 10 49400 HAMINA juhani.leinonen@pp.inet.fi puh. 0400-750902
Kansainväliset asiat ja tiedotus
Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE jukka.viitasaari@kolumbus.fi 050 3233698
Markkinointi, ilmoitusmyynti sekä ansiomerkkiasiat
kts sihteeri ja rahastonhoitaja
Jäsen
Antti Nissilä Poppelikatu 14 C 14, 39500 IKAALINEN antti.nissila@a-minor.fi 0400 393776
Jäsen
Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ marita.rantamaki@elisanet.fi 040 5139059
Jäsen
Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU markku.k.korhonen@dnainternet.net 040 7374717
Jäsen
Jouni Auramo Kauppakatu 12 C 47, 33210 TAMPEREjouni.auramo@pmo.fi 050 3135588
Kansikuva:
1
, Puolustusvoimat, KARJALAN SOTILASSOITTOKUNTA ja RAKUUNASOITTOKUNTA TATTOO 2011
Juhlivat orkesterit:
Seinäjoki Symphonic Band 20 vuotta
marraskuussa
Carmina Burana
21.10 ja 22.10.
La 12.11.2011 klo
18.00 Tampere-talo,
Iso sali
Nakkilan Puhallinsoittajat 30 vuotta
2.10.2011
Laivaston soittokunta
Ilmavoimien soittokunta
Kapellimestareina
Timo Kotilainen ja
Tomi Väisänen
Solisti Jarkko Ahola
kultainen ansiomerkki:
Rauli Yrjänä
hopeinen ansiomerkki:
Petri Koivisto
Harri Lepistö
Montolan puhallinorkesteri
100 vuotta
juhlakonsertti Lappeenranta-salissa
29.10.2011
Nivalan puhallinorkesteri 120 vuotta
juhlakonsertti 29.11.2011
seurakuntakoti klo 13.00
BOSTON BRASS
Helsingin Konservatorion
konserttisalissa
perjantaina 21. lokakuuta
klo 19.00 sekä
lauantaina 22. lokakuuta
klo 19.00
120 laulajan ja soittajan
suurkokoonpano:
Kamarikuoro Addictio,
Jubilate-kuoro,
Puhallinorkesteri Apollo
sekä Helsingin
Konservatorion nuoret
laulajat ja muusikot.
Solisteina sopraano
Hanna-Leena Haapamäki,
tenori Timo Nuoranne ja
baritoni Juha-Pekka
Mitjonen.
Merivoimien ja ilmavoimien
edustusorkesterit yhdistävät
voimansa Queenkonsertissa, jossa suuren
sotilassoittokunnan solistiksi
nousee Teräsbetonin
Jarkko Ahola.
Laivaston ja Ilmavoimien
soittokunnat tekevät
konsertilla kunniaa
Queenille ja
Freddie Mercurylle.
Sinfonisen
puhallinorkesterin
voimallisina tulkintoina
kuullaan mm. hitit
We will rock you ja
Bohemian rhapsody.
Konsertin johtavat Tero
Haikala ja Anna
Toivakka. Tilaisuuden
alustaa historioitsija
Jaakko Tahkokallio.
Väitöstilaisuus Suomen ja Viron sotilasmusiikista
tarkistetaan Helsingin yliopistossa 15.10.
FM Maris Amon-Merilain
Samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia Suomen ja Viron
suojeluskuntien puhallinmusiikissa 1925-1934 )
Päärakennuksen auditoriumissa XIV l 15.10.2011 klo 10.
VASKIMUSIIKKIA
MAAILMAN HUIPULTA!!!
3.11.2011 klo 13.00
Sibelius-Akatemia
Pohjoinen Rautatienkatu
HELSINKI
VAPAA PÄÄSY!!!
Vastaväittäjänä on professori emeritus Martti Turtola
(Maanpuolustuskorkeakoulu), kustoksena professori
Eero Tarasti ja tiedekunnan edustajana professori
Henrik Meinander. Väittelyn kieli on englanti ja suomi.
Väitöskirja ja sen tiivistelmä on luettavissa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27793
Turun V puhallinmusiikkijuhlat
Talkoohenkinen tapahtuma kokosi puhaltajat
Turun puhallinmusiikkijuhlat TPMJ 2011
koostuivat tänä vuonna kahdesta osiosta:
Waraslähtö Wappuun-konsertista 29.4. ja
konserttisarjasta Kirjastopihalla sekä
Forum Marinumilla 27.5.-5.6.
Se toi todellakin kesän kaupunkiin!
Viidettä kertaa järjestetyllä festivaalilla
kuultiin kahdeksan päivän aikana
pariakymmentä kokoonpanoa
kolmessatoista konsertissa eri puolilla
kaupunkia.
TPMJ konserttisarja käynnistyi 27.5.
Aurajokisinfonian esityksellä. Jo
kulttuurivuoden 2011 avajaispäivänä
kuultu teos toteutettiin Martinsillan ja
Forum Marinumin välisellä alueella.
Aurajokisinfonia on turkulaisten
äänitaiteilijoiden Simo Alitalon ja Pessi
Parviaisen suunnittelema teos, joka
Turun VPK:n puhallinorkesteri ja maestro Hannes Merisaari
yhdisti turkulaiset kirkonkellot, joessa
olevien laivojen pillit ja tyfoonit, hälytyssireenit sekä
lähes sadan puhallinsoittajan soiton uskomattomaksi
äänimaailmaksi.
TTY töissä!
Raisiolaisia...
Viikonloppuna 28.-29.5. juhlistettiin Jokisataman avajaisia Forum Marinumilla,
jossa konsertoivat Axelbandet, Turun Metsänkävijäin Soittokunta, Salon
Puhallinorkesteri ja VG-Brass, Sohon Torwet, Sointuseitsikko 40vuotisjuhlakonsertissaan sekä Nousteprassi.
Turun viidensien puhallinmusiikkijuhlien estradiksi vaihtui 30.5. Turun
kaupunginkirjaston Kirjastopiha, joka on osoittautunut hyväksi konserttipaikaksi ja
turkulaisten leppoisaksi olohuoneeksi. Viikon aikana Kirjastopihalla soittivat
Turun Työväenyhdistyksen Soittokunta, Turun VPK:n puhallinorkesteri, Turun
filharmonisen orkesterin vaskiyhtye, Laivaston Soittokunta, unkarilainen
Szegedin konservatorion pasuunakvartetti, Blåslaget ja Raision VPK:n
soittokunta, ja puhallinorkesteri SUMU.
Turun puhallinmusiikkijuhlat huipentuivat sunnuntaina 5.6. aurinkoiseen
konserttiin. Tällöin lavalle nousivat Aura Brass Band, sekä Turun seudun
musiikkiopiston puhallinorkesteri St Martin's Wind. Heleässä kesäsäässä
saatoimme yhdessä runsaslukuisen yleisön kanssa todeta talkoohenkisen työn
kantavan hienoa hedelmää!
!
Matti ja susa
Matti ja Susa
Teksti Reijo Borman, kuvat Urpo Laaksonen
Baritonisti Eero Hulkko.
Kuva: Satakunnan Kansa
SÄVELTÄVÄ TORVENSOITTAJA
Viimeaikoina satakuntalaisissa puhallinorkestereissa ja aiemmin pohjoisempanakin soittanut
Eero Hulkko on monien puhallinsoittimien harrastamisen lisäksi tunnettu säveltäjänä. Kerro miten
jouduit ja pääsit musiikkiharrastuksen pariin!
Musisointi on ollut elämässäni oleellisena osasana siitä saakka, kun sain viulun kymmenvuotiaana. Mahdollisuuksia musiikkiopintoihin silloisessa
kotikaupungissani Torniossa oli vähän. Ensin
opiskelin puoli vuotta viulun soittoa kanttorin opastuksella. Sitten oli pari vuotta torvensoittoa kansalaisopiston soittokunnassa, jonka jälkeen lähdin
viulun kanssa vuodeksi kamariorkesteriin. Taitoa
ei ehtinyt karttua, kun opintopiiri lakkautettiin harrastajien vähyyden vuoksi.
Entäpä miten toteutui yleensä aina nuorilla ollut
bändiharrastus?
Kun lyseon teinikuntaan perustettiin bändiä, niin
lähdin siihen mukaan. Isä toi Helsingistä sähkö-
harmonin. Se vastasi ääneltään harmonikkaa, ja
niin pääsin hanuristiksi kyseiseen yhtyeeseen.
Itseopiskelulla ja ”korvakuulolla” perehdyin soittimeen. Siitä sitten alkoi muutaman vuoden keikkaputki koulutansseissa ja kesäisin Tornion- ja Kemijokivarsien tanssipaikoilla.
Soittamisesta ei kuitenkaan antanut elantoa, vaan
toimit ihan ”oikeassa ammatissa”. Miten musisointi
sopi kuvioon?
Valtiotieteen maisterin opinnot veivät pankkialalle.
Opiskelun jälkeen asuimme vaimoni kanssa kaksi
vuotta 1960-luvun lopulla Enossa, jossa soitin
kansalaisopiston soittokunnassa tuubaa. Toisen
vuoden olin samalla jopa soittokunnan johtajana.
Poriin muutettuamme seurasi puhallinsektorilla
tauko, kunnes muutimme Nakkilaan 1975 ja ryhdyin siellä puuhaamaan soittokuntaa. Ryhmä puhaltajia soitteli muutaman vuoden lähinnä omaksi
ilokseen. Vuonna 1981 soittokunta rekisteröitiin ja
toiminta järjestäytyi pysyväksi kansalaisopiston
puitteissa.
Ulvilan Puhallinorkesteri 2010
Miten ja milloin aloitit säveltämisen?
Soittaminen ja kuorolaulaminen seurasivat koko
ajan mukanani jossakin muodossa. Lähes nelikymppisenä aloin kiinnostua myös säveltämisestä. Aluksi tein tutuille kansanlauluille uuden sävelen ja sen jälkeen tarjosin melodioitani eri sanoittajille. 1980-luvun loppupuoliskolla Satakunnassa
virisi vilkas merilaulu-buumi. Porilaisia ja raumalaisia yhtyeitä kävi Kotkan Meripäivillä laulukilpailuissa. Menestystäkin tuli. Tähän ajanjaksoon
syntyivät minulta ensimmäiset merkittävät sanoitetut sävelmät: Pekka Santalan sanoittama Tuuli
soittaa, Jukka Saarisen sanoittamat Laiva käy
satamassa ja Rannalla tuulee. Kapellimestari
Leevi Rantalaiho ihastui valssiin Tuuli soittaa
(Pirskeri -valssi) ja teki siitä sovituksen raumalaiselle Jungmannit yhtyeelle. Valssi onkin ensimmäinen levytetty sävellykseni. Rantalaihon myönteinen suhtautuminen kappaleeseen antoi uskoa
siihen, että sävellyksissäni on jotain sellaista, että
harrastusta kannattaa jatkaa.
Säveltäjä kotonaan
harrasteensa parissa
Ahti innostui kappaleesta ja sovitti sen. Toimitin
sovituksen Porin VPK:n soittokunnalle. Vastaanotto oli suopea ja swing kantaesitettiin keväällä Porissa.
Mitä kuuluu juuri nyt musiikkiharrasteeseesi?
Rannalla tuulee ja Tangomarkkinat oli sinulle menestys, mutta oletko tehnyt sävellyksiä puhallinorkestereille?
Rannalla tuulee on tosiaan pitkäaikainen menestys. Yli kymmenenä vuotena se on ollut Tangomarkkinoiden sekä finaalin että esikarsintojen
kilpailukappale. Suurin osa sävellyksistäni on
viihdemusiikkia. Joukossa on lisäksi joululauluja ja
hengellisiä sävelmiä. Puhallinorkesterille tarkoitettua musiikkia edustavat lähinnä säveltämäni muutamat marssit. Viime talvena sävelsin kokeiluluontoisesti viihdettä puhaltimille. Tein swingin ja lähetin sen Ahti Laineelle arvioitavaksi.
Nykyisin keskityn barytonin soittamiseen perustamassani Ulvilan puhallinorkesterissa. Nakkilan
soittokunta on aikatauluhankaluuksien takia jäänyt. Lisäksi laulan paikallisessa mieskuorossa.
Säveltämisen ohella näissä tuntuu olevan riittävästi menemistä ja harrastamista.
Haastattelu Juhani Leinonen
TATTOO 2011
Kello 11.15 käynnistyi bussin
moottori Karhulan linja-auto
asemalla ja matka kohti Kouvolan
tattoota saattoi alkaa.
Puolustusvoimien bussi haki
jännityksestä kihelmöivät
soittajat suureen tapahtumaan,
mitä oli odotettu kuumeisesti
keväästä asti. Tunnelma oli kaikin
puolin hieman jännittynyt ja
odottava.
Suurimpina puheenaiheina olivat
tiedossa olevat suuret
esiintymiset ja tietenkin Antti
Tuisku.
Paikan päällä odotti suuri määrä
armeijan kalustoa ja sotilaita.
Koko orkesteri kasaantui hieman
ahtaaseen takahuoneeseen ja
jännitys vain kasvoi.
Kahdelta alkoi koululaiskonsertti,
jota ennen mm. saimme seurata
artistien harjoituksia ja bongata
ensimmäiset artistit. Meidän
tehtävä oli soittaa alkumusiikki
koko tapahtuman alkuun.
Jäähalli näytti valtavalta, kun
asetuimme soittopaikoillemme.
Yleisössä kuhisi jo suuri määrä
koululaisia.
Koululaiskonsertin show
tiivistettiin reilun tunnin
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta latasi jälleen kansainvälisestikin laadukkaan vauhtitrillerin kiväärijonglööreitä myöten
Noiden valittujen palojen perusteella
tiesimme jo tulevan
ilta-show'n olevan loistava.
Ensimmäisen esiintymisen jälkeen
saimme kunnian tavata Saara Aallon,
Antti Tuiskun ja Pete Parkkosen.
Kysymyksiä kysyttiin,
nimikirjoituksia jaettiin. Suuret
solistit olivat innolla mukana
Tattoossa ja ihan sympaattisia
ihmisiä, alun perin samoilla
lähtökohdilla kuin kuka tahansa
meistä nuorista soittajista. Tuo oli
varmasti yksi niistä asioista, jotka
jäävät mieleen vielä pitkäksi aikaa.
Ennen iltanäytöstä vielä syötiin
nötköttisoppaa ja oli mahdollista
tutkailla armeijan kalustoa.
Ennen illan päänäytöstä oli edelleen
perhosia vatsassa. Oli hienoa tuntea
oman orkesterin henki niin tiiviinä ja
valmiina näyttämään mitä on
harjoiteltu.
Samalla nostattava olo siitä, että
juuri meidän orkesteri saa olla tässä
suuressa tapahtumassa mukana.
18.30 Kouvolan jäähalli alkoi jo
täyttyä tuhatpäisestä yleisöstä,
kun järjestäydyimme
areenan taakse, valmiina
meidän viimeiseen
esitykseen.
Juoksimme
lavalle,
vilkutimme
ja hymyilimme
pepsodenttina,
mikä tulikin
sitten
ihan
itsestään.
Soiton jälkeen siirryimme yleisöön
kuuntelemaan ja katsomaan koko
show'n. Musiikkia riitti moneen eri
makuun, kiitos artistien, jotka
lauloivat yksin ja erikseen. Avauksen
Jääkärien marssi, jonka moni meistä
nuorista soittajistakin tuntee,
nostatti meissä jopa uuden
ihmeellisen isänmaallisen tunteen.
Miekkatanssi oli koreografioineen
kutkuttavan hauska kokonaisuus.
Miten on mahdollista että kaksi
ksylkkarinsoittajaa jahtaa toisiaan
ympäri lavaa ja soittaa samalla
huikeita kuvioita.
Ihmetystä aiheutti myös
Grex Musicus- kuoron koko
ammattitaitoinen lavaesiintyminen
kakkine yllättävine sisääntuloineen
ja heittäytymisineen.
Sotilassoittokunnat kaikkinensa
esiintyivät yllätyksellisesti
rennommissakin tunnelmissa. Tämä
valotti meidän orkesterilla aivan
uuden suhtautumisen koko
sotilasmusiikkielämään.
Valoshow, kuviomarssit, musiikki ja
muu koreografia toimivat erittäin
hyvin yhteen. Hienoimpia hetkiä oli
ehdottomasti viimeiset kappaleet,
kun lava oli aivan täynnä soittajia ja
laulajia.
Jaakko Ryhäsen mahtipontinen ääni
soi vieläkin luissa ja ytimissä. Kaiken
kaikkiaan koko tapahtuma oli meille
kotkalaisille nuorille soittajille tähän
asti hienoin kokemus. Olemme kovin
kiitollisia tästä mahdollisuudesta
saada osallistua harrastajina näin
suureen tapahtumaan. Tätä päivää
emme unohda ikinä!
Päivä oli hyvin pitkä, mutta siitäkin
antoisampi ja suurenmoinen.
Oona Villikka
kuvat Puolustusvoimat
pl FiNAALILKUVA, Anne Peltonen
Korkkarihistorian
(1953- ) ensimmäinen
puhallinaiheinen
seikkailu ja kansikuva
kesän 2011 erikoisnumerossa!
Keskisuomalainen
jututti sivun verran
mm. Bad Ass Brass
Bandin pasunistia
Erno Haukkalaa
22.7.2011 numerossaan.
Rondo artikloi
Puhallinorkesterien
SM-kisoja toukokuun
numerossaan, syyskuussa
olikin sitten vuorossa
Rientolan Eläkeläisten
Soittokunta, Tamppereelta
Aamulehti puffasi
Tampere Tattoota
22.5.2011 ja julkaisi
Tattoo 2011 ylistäviä
yleisöarvioita 13.9. numerossaan.
Lisää juttuja
skannattuina tai
digikuvina voi lähettää
viitasaurus@gmail.com
Mies puhkuvien kuvien takaa...
Tamperelainen klarinetisti-soitonopettaja Kimmo Varjoranta on tuttu näky puhallinkonserteissa ja muissa
musiikkitapahtumissa. Jos hän ei ole soittamassa, mitä luultavammin miehen olalla keikkuu kamerareppu.
Ikänsä valokuvausta harrastanut Varjoranta on pikkuhiljaa saanut valokuvauksesta toisen ammatin, joka
työllistää häntä Lieksan Vaskiviikkoa myöten. Laskepa tämän lehden kipparilähtöiset kuvat!
Kimmo ”Kippari” Varjoranta (s. 1959) syntyi
Hämeenlinnassa ja kasvoi Nokialla. Soittimekseen
Varjoranta sai klarinetin 9-vuotiaana Kankaantaan
kansakoulussa, jossa koulun puutyönopettaja, hyvä
amatööriklarinetisti Antti Lindström, veti
klarinettiryhmää. Heti kun vähänkin osasi soittaa,
Lindström patisti johtamaansa puhallinyhtye Oktaaviin.
– Oktaavin harjoituksissa sitten opin lisää sormituksia
naapuriklarinetistilta, kertoo Varjoranta.
1970-luvun alkuvuosina Varjoranta pääsi Tampereen
musiikkiopistoon, jossa opettaja oli Arvo Laitinen,
eläkkeellä oleva Tampereen kaupunginorkesterin
klarinetisti. Myöhemmin opettajiksi vaihtuivat Hannu Id
ja Pekka Ahonen, jonka oppilaana Varjoranta valmistui
Tampereen konservatoriosta vuonna 1990.
Kippari sihtaa...
Vuodesta 1990 lähtien Varjorannan työpaikka on ollut
Huittisten musiikkiopisto, jossa hän on klarinetin ja
saksofonin soiton lehtori. Kilometrejä kertyy viikoittain
melkoisesti, kun mies asuu Tampereella ja ajaa
opettamassa Huittisten, Säkylän ja Sastamalan
toimipisteissä. Opetustyön ohella Varjoranta on aina
ollut monessa mukana. Ahkera freelancermuusikko
on toiminut muun muassa teatterimuusikkona ja on
Tampere Big Bandin perustajajäsen ja
alttosaksofonisti. STM:n puhallinleirien
vakiokalustoon hän on kuulunut jo parisenkymmentä
vuotta.
Valokuvaus on aina ollut Varjorannalle tärkeä
harrastus, jopa siinä määrin, että siitä olisi voinut tulla
leipätyö.
Kippari ja leipälapio
– Soittaminen oli kuitenkin se, mitä halusin tehdä
eniten, sanoo Varjoranta ja lisää: – Taisin tehdä
oikean ammatinvalinnan, koska pidän soittamisesta
edelleenkin eniten. Tai ainakin vähän enemmän kuin
valokuvaamisesta...
Freelancer-valokuvaajana Varjorantaa työllistävät suurelta osalta musiikkialan kuvaukset, kuten konsertti-, juliste- ja
artistikuvaukset. Muusikkotausta auttaa monin tavoin. Soittajana hän tietää ja osaa ennakoida, mitä soittajat tekevät
konserttitilanteissa. Artistikuvauksissa on helpompi löytää yhteinen sävel: – Moni osaa käyttää kameraa, mutta on
tärkeää, että saa kontaktin kuvattavaan, toteaa Varjoranta.
Tampereen seudun lisäksi Varjorannan taidot tunnetaan myös valtakunnallisesti. Kahtena viime kesänä hän on
toiminut Lieksan Vaskiviikkojen festivaalikuvaajana. Varjorannan ottamia artistikuvia on päätynyt myös
kansainväliseen levitykseen.
!
Mies puhkuvien kuvien takaa I
”Halusin tehdä mahdollisimman epämuodollisen kuvan Lieksan Vaskiviikon taiteellisesta
johtajasta, trumpetisti Jouko Harjanteesta. Se onnistui, kun keksimme hänen loikkaavan
torvineen ilmaan. Oli haastavaa saada tilanne näyttämään hurjemmalta kuin se olikaan.”
”Tämä on muokattu kuva trumpetisti Joe Burgstallerin konsertista kesällä 2010. Tunnelmallinen
kuva syntyi, kun yhdistin kuvat trumpetistista ja taustayhtyeen vibrafonista. Kuvasta on tehty juliste.”
”Valokuvaajan näkökulmasta kuva on
mielenkiintoinen, koska otoksen lähes
ainoat värit näkyvät keskellä olevassa
trumpetissa. Hauska yksityiskohta on
myös se, että trumpetisti heijastuu
varjona lattiaan.”
Mies puhkuvien kuvien takaa II
Teksti: Anu Pihl
Kuvat: Kimmo Varjoranta
5.-8.7.2011
MODENA TATTOO
Varusmiessoittokunta Italiassa
Tiistaina 5. heinäkuuta Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunnan saapumiserä 1/11
starttasi ulkomaan komennukselleen
takanaan monta helteistä harjoitusviikkoa
Lahdessa. Tämän vuoden matkakohde oli
Pohjois-Italissa sijaitseva keskiaikaishenkinen Modenan kaupunki, joka on
tunnettu mm. balsamiviinietikan ja autojen
tuotannostaan. Vuosittain järjestettävä
Modena International Military Tattoo on yksi
kaupungin merkittävimmistä tapahtumista ja
tänä vuonna Varusmiessoittokunta otti osaa
sotilasmusiikkitapahtumaan yhdessä neljän
muun orkesterin kanssa, jotka tulivat
Skotlannista, Englannista, Turkista ja
Italiasta.
Varusmiessoittokunta
lähti matkalle...
Harjoitukset Piazza Romanalla
esiintymisistä tänä vuonna.
Kyseessä oli soittokunnan
oma konsertti pienessä
...henkilövahvuudella 78, joista Sassuolon kylässä. Konsertin
varusmiehiä oli 71. Lisäksi
tarjonta oli ohjelman puolesta
mukana matkassa olivat
varsin laaja. Konsertti avattiin
Varusmiessoittokunnan uusi
perinteisellä Suomalaisella
päällikkö ja kapellimestari
Ratsuväen Marssilla. Muita
musiikkikapteeni Sami
konsertissa kuultija marsseja
Hannula, marssikapellimestari olivat Bernhard Crusellin
yliluutnantti Henry Perälä,
Marssi sekä ylinmääräisenä
kersantit Seppo Pohjoisaho,
esitetty Sibeliuksen
Perttu Nurkka ja Samir
Jääkärimarssi. Suomalaista
Demnati sekä matkan
puhallinorkesteri-musiikkia
vääpeleinä toimineet
edustivat Timo Forsströmin
ylikersantti Teemu Koistinen
Juhlasoitto Sotaveteraaneille
ja luutnantti Mikko Paronen.
ja Timo Hytösen Sisulla ja
Myös matkatavaroita oli joku
Sydämellä. Mukana oli myös
lastannut bussin tavaratilan
Forsströmin uutta tuotantoa
täyteen ja niiden kanssa
edustava Song Of The Old
vietimme monta antoisaa
Shipyard kolmiosaisesta
tuntia lentokentillä sekä
sarjasta Life in the capital city.
Helsingissä että Milanossa.
Ulkomaista tuotantoa edustivat
Mukana kun oli puhallinsovitukset West Side Storysta,
orkesterin normaalin
Star Warsista sekä Ennio
kattauksen lisäksi täysi
Morriconen tutuista
marssirummusto ja parielokuvasävelmistä. Myös
kymmentä rynnäkkökivääriä.
varusmiessoittokunnan laulajia
esiteltiin kolmen kappaleen
voimin. Kersantti Samir
Tiistai
Demnati lauloi solistina
kappaleissa Bella Maria De Mi
meni matkustaessa mutta jo
keskiviikkona oli harjoitusten ja Amor sekä Just a Gigolo ja
jääkäri Topias Lundell otti
muun toiminnan ohelle
yleisön italialaisille tutulla
järjestetty ensimmäinen
laululla O Sole Mio. Konsertti
keikka, joka osoittautuikin
päätettiin Sibeliuksen
yhdeksi parhaimmista
Finlandiaan ja yleisö osoitti
suosiotaan seisaaltaan
Sassuolon pimenevässä
illassa.
Torstain
ohjelmaan kuuluikin jo
ensimmäinen kahdesta Tattoonäytöksestä ja se avattiin
juhlallisesti kaikkien
osallistuvien maiden
kansallislauluilla, jotka
paikallinen lapsikuoro esitti
yhdessä orkesterien kanssa.
Kun alkuseremoniat oli
hoidettu, oli PVVMSK
esiintymisvuorossa
ensimmäisenä. Jännittyneissä
mutta luottavaisissa
tunnelmissa lähdettiin
tekemään kuviomarssia.
Tämän vuoden kuviomarssishown kappaleina
kuultiin Tommi Suutarisen
High and Mighty sekä Henry
Perälän sovitus Kari Tapion
esittämästä laulusta Mun
sydämeni tänne jää. Lisäksi
mukana olivat tietysti
kivääritaitoryhmä ja rumpuryhmä, joiden esitykset
värittävät soittokunnan
kuviomarssia entisestään.
Myös varusmiessoittokunnalle
niin tärkeä Finlandia-hymni oli
mukana esityksessä, ja tietysti
laulettuna.
5.-8.7.2011
Perjantaina
oli vuorossa paraati joka kulki
Modenan keskustan halki. Sekä
paraateissa että muissakin
esiintymisissä lämmintä riitti kun
ulkolämpötilat olivat +30 asteen
tasolla ja päälle laitettiin vielä
soittokunnan edustusasu, joka
villakangastakissaan ja
nahkahanskoissaan ei tarjoa
ainakaan viilennystä kesähelteellä.
Perjantain iltaohjelmaan kuului
lisäksi myös suuri Gaalakonsertti,
joka järjestettiin Modenan
sotilasakatemian näyttävällä
sisäpihalla, jonne oli rakennettu
valtava lava. Konsertissa jokainen
orkesteri esitti yhteisnumeron
lisäksi oman lyhyen ohjelmansa.
Varusmiessoittokunnan omassa
esityksessä kuultiin kappaleet Vain
rakkaus, Jääkärimarssi, Kotimaani
Ompi Suomi sekä Crusellin
Marssi. Lisäksi Soittokunnan
rumpuryhmä pääsi esittämään
konsertissa rumpusaluuttinsa.
Gaalakonsertin jälkeen
konserttisoittokunta siirtyi vielä
läheiseen puistoon, jossa soitettiin
noin puolen tunnin mittainen
keskiyön konsertti, joka koostui
pääosin jo muissa esiintymisissä
kuulluista kappaleista.
Lauantaina
oli jäljellä viimeinen
kuviomarssishow, joka oli koko
festivaalin finaali.
Esiintymisjärjestystä oli
vaihdettu ja nyt Varusmiessoittokunta aloitti esityksensä
vasta viimeisenä juuri ennen
finaalia. Kuviomarssi onnistui
todella hyvin ja tunnelman
kruunasi Finlandia-hymnin
tilalle vaihdettu O Sole Mio
jääkäri Lundellin tulkitsemana,
jolloin yleisö puhkesi
suosionosoituksiin jo
ensimmäisten tahtien aikana.
Oman osuutemme jälkeen
alkoi finaali, jossa kaikki
soittokunnat tulivat kentälle ja
yhdessä soitetut kappaleet
päättivät onnistuneen shown ja
koko viikon kestäneen
festivaalin.
Sunnuntaina suuntasimme
jälleen Milanoon, josta monen
tunnin odottelun jälkeen
lensimme takaisin Suomeen ja
pääsimme parin päivän lomille
ennen seuraavan viikon
keikkaputkea. Viikon jälkeen
Italiasta tuli myös tieto siitä,
että Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunta oli valittu
koko festivaalin parhaaksi
orkesteriksi!
Teksti ja kuvat:
Oskari Auramo
Poseeraus kera brittien helleasuineen...
Big Bang 2010 -materiaali nyt netissä
Suomen big band -yhdistyksen projektin tulokset vapaasti ladattavissa
Suomen big band -yhdistyksen tilaussävellysprojekti "BIG
BANG 2010" tuo puhallinmusiikkikentälle uutta soitettavaa;
helppoa ja svengaavaa suomalaista big band -musiikkia,
joita voi soittaa myös pienelläkin puhallinorkesterilla.
Säveltäjinä ovat toimineet kokeneet big band -musiikin
ammattilaiset Ralf Nyqvist, Markus Ketola ja Antti
Rissanen, jotka ovat kukin tehneet kolme uutta big band kappaletta, vaikeustasoilla C, B ja A.
C
Ralf Nyqvist - Ranta Rock
Antti Rissanen - Roll'n Rock
Markus Ketola - Riding Into The Dawn
B
Ralf Nyqvist - Peipposen Lattari
Antti Rissanen - Trane Station
Markus Ketola - Go Go
A
Ralf Nyqvist - Jackson Jump
Antti Rissanen - New Love
Markus Ketola - Bomba
Sovitukset on laadittu niin, että ne ovat soitettavissa
minimikokoonpanolla, joka on 2 alttosaksofonia, 1 tenorisaksofoni, 2
trumpettia, 1 pasuuna, piano, basso ja rummut.
Kappaleet on kuitenkin sovitettu niin, että ne voi esittää myös täydellä
big bandilla tai hieman vajaalla puhallinorkesterilla. Mukana ovat
seuraavat stemmat: 2 alttosaksofonia, 2 tenorisaksofonia, baritonisaksofoni, 4 trumpettia, 4 pasuunaa, kitara, piano, basso, rummut ja
perkussiot sekä lisäsoittimina vielä 1-2 huilua, 1-2 klarinettia, 1-2
käyrätorvea, baritonitorvi ja tuuba.
Teoksset voi ladata ILMAISEKSI .zip-PDF-paketteina
SBBY:n osoitteesta
www.sbby.com/Media/BigBang2010/
Sovituskurssilaisia, toinen vasemmalta
Torvikoplan tuore kapu Maiju Virtanen
Antti Rissanen, Petri Juutilainen
ja Michele Caniato Bostonista
Projekti sai jatkoa 17.9. Lahden ammattikoulun musiikki ja draamainstituutin tiloissa, jossa Junior All Star Big Band treenasi ja
kantaesitti kuusi uutta Big Bang 2011 -teosta Petri Juutilaiselta, Antti Rissaselta ja Jukka Viitasaarelta. Herrat pitivät myös
big band-sovituskurssin apunaan amerikkalainen tekijämies Michele Caniato, Associate Professor of Music/Director of
Instrumental Music, Fitchburg State University, USA. JAS soitti myös tuoreeltaan kurssilaisten sovittaman materiaalin.
Vielä sananen ilmaismateriaalin säveltäjiltä: ”Teettehän Teostolle esitysilmoituksen, kun soitatte biisejämme!”
!
Teksti ja kuvat SBBY ja Jukka Viitasaari
Ideasta estradille
Neuvoja konsertin järjestäjälle
Muuttuiko alkuinnostus viime hetken hässäkäksi?
Kaatuivatko konserttijärjestelyt jälleen kerran parin
tunnollisen niskaan? Pienenkin konsertin järjestämiseen
liittyy monta monituista yksityiskohtaa, jotka on
muistettava ja hoidettava. Mikä siis neuvoksi, että
harrastajaryhmä saisi konserttijärjestelyt sujumaan ilman
verta, hikeä ja kyyneleitä? Kysyimme käytännön neuvoja
Pirkanmaan taidetoimikunnan säveltaiteen tuottajaläänintaiteilija Elina Orjatsalolta, joka on järjestänyt
lukuisia koulutuksia tapahtuma- ja konserttituottamisesta.
Ideasta liikkeelle
Konsertin suunnittelu lähtee ideoinnista. On sitten
kyseessä ainutlaatuinen tai säännöllisesti toistuva
konsertti, kannattaa järjestävän ryhmän selvittää itselleen,
onko tilaisuudelle tarvetta. – ”On ollut tapana” tai
”haluamme tehdä konsertin” on aivan hyvä ja riittävä syy,
toteaa Orjatsalo. Hän kuitenkin kehottaa paneutumaan
konsertin tarkoitukseen (miksi?), sisältöön (mitä?) ja
kohderyhmään (kenelle?) erityisesti silloin, kun halutaan
houkutella uutta yleisöä. Kohderyhmän ja tavoitteiden
määrittely
ohjaa
suunnittelua
ja
markkinointia:
sotaveteraaneille suunnattu konsertti toki markkinoidaan
eri tavalla kuin esimerkiksi lastenkonsertti.
– On myös tärkeää, että koko ryhmä hyväksyy ja sitoutuu
konsertin ideaan, sanoo Orjatsalo. Jos työryhmä ei
innostu, sitä on vaikea saada mukaan järjestelyihin. –
Innostuneet soittajat ja laulajat ovat konsertin paras
mainos ja markkinointikanava, Orjatsalo muistuttaa.
mukaan järjestelyihin, kuvaa Orjatsalo. Hän kuitenkin
korostaa, että tehtäviä ja vastuuta tulisi kaikesta
huolimatta yrittää jakaa, koska juuri tekemisen kautta
ihmiset sitoutuvat ryhmään.
Ryhmää voidaan totuttaa ja opettaa vastuun ottamiseen.
Elina Orjatsalon mukaan siihen tarvitaan muutaman
vuoden työ. Tärkeänä hän näkee sen, että tehtävänjaossa
osataan jakaa mielekkäitä ja sopivia kokonaisuuksia
kullekin työryhmän jäsenelle ja talkoolaiselle. Sopivan
kokoinen ja mielekäs tehtävä yleensä onnistuu ja tuottaa
tekijälleen iloa – ja niin tämä innostuu lähtemään mukaan
toistekin.
Toinen tärkeä työnjaossa huomioon otettava asia on
aikataulutus. Kun harrastajaryhmä tekee talkoilla töitä,
tehtävien opettamiseen ja oppimiseen tulee varata
tarpeeksi aikaa. Jos järjestelyaikataulu on liian kireä,
vastuuhenkilö ajattelee, että on helpompi tehdä itse, ja ei
lopulta delegoi tehtäviä kenellekään. Tarpeeksi väljä
aikataulu varmistaa myös sen, että jos joltakin jää hommat
hoitamatta tai tulee virheitä, asiat ehtii vielä korjata.
Kokonaisuus ratkaisee
Kokeneena konserttituottajana Elina Orjatsalo on ollut
mukana hyvin monenlaisissa produktioissa. Kun kysyn,
mistä palikoista syntyvät onnistuneet konsertit, Orjatsalo
nostaa esille kokonaisuuden: – Hyvässä konsertissa
kaikki konsertin osatekijät ovat ”kasassa”. Sekä
taiteellinen että tuotannollinen puoli on hoidettu hyvin,
sanoo Orjatsalo ja huokaa: – Kuinka moni taiteellisesti
upea konsertti onkaan soitettu tyhjälle salille, kun
markkinointi on epäonnistunut – tai sitä ei käytännössä ole
ollutkaan?
Anu Pihl
Työsuunnitelma järjestelyjen apuna
Ideoinnin jälkeen alkaa konsertin varsinainen suunnittelu
ja valmistelu, joka voi olla yhden henkilön tai isomman
porukan vastuulla. Tässä vaiheessa on hyvä laatia
jonkinlainen työsuunnitelma, ja kirjata se muistiin.
Työsuunnitelmaa
laatiessa
konserttijärjestelyjen
kokonaisuus ja aikataulu hahmottuu. Työsuunnitelma
toimii järjestelyjen muistilistana, ja sen avulla voidaan
projektin työntekijät ja talkooväki perehdyttää tehtäviinsä.
Huolellisesti laadittu työsuunnitelma voidaan tarpeen
mukaan myös liittää apurahahakemuksiin.
– Yksinkertaisimmillaan työsuunnitelma on lista niistä
asioista, jotka tulee muistaa ja hoitaa, sanoo Orjatsalo.
Hänen mukaansa työsuunnitelmaan kannattaa sisällyttää
ainakin seuraavat asiat: konsertin perustiedot (ajat, paikat,
esiintyjät, ohjelma, pääsymaksut), idea ja tavoitteet,
järjestelyjen
aikataulu,
budjetti
(kulut
ja
rahoitussuunnitelma) sekä suunnitelma markkinoinnista ja
tiedotuksesta.
Lisäksi
työsuunnitelmaan
kirjataan
tehtävien jako ja muistettavat käytännönjärjestelyt ennen
ja jälkeen konsertin (muistathan esitysilmoituksen
Teostolle!) sekä itse konsertin aikana. Hyvä suunnitelma
helpottaa koko konsertin järjestelyprosessia ja pitää tekijät
ajan tasalla.
Tehtävät jakoon
Monien harrastajakuorojen ja -orkesterien ongelmana on
se, että vain harvat ja valitut ovat mukana ryhmän
järjestelytehtävissä. – Ydinryhmä ajattelee, että ”voinhan
minä nyt tehdä tämänkin”, kun rivijäseniä ei saada
1.
Mieti konsertin tavoite, sisältö ja kohderyhmä.
2.
Tee (kirjallinen) työsuunnitelma, budjetti ja
tiedotussuunnitelma.
3.
Tee tarpeeksi väljä aikataulu. Aikaa tarvitaan myös
oppimiseen ja virheiden korjaamiseen.
4.
Jaa tehtäviä. Suunnittele sopivankokoiset ja
mielekkäät vastuualueet.
5.
Muista, että kokonaisuus ratkaisee. Hyvässä
konsertissa ovat sekä esitykset että järjestelyt
kunnossa.
6.
Se esitysilmoitus Teostolle konsertin jälkeen...
Suomalainen ammattikapellimestari on tutkitusti
tunteellinen ja itsevarma
stressinsietäjä
Muutama vuosi sitten istuin kuuntelemassa erään
orkesterin harjoituksia. Huomioni kiinnittyi
kapellimestariin, jonka työskentely oli jotenkin erittäin
vakuuttavaa. Mielessäni alkoi oitis pyöriä muun
muassa seuraavia kysymyksiä: Miksi juuri tämä
kapellimestari tekee minuun vaikutuksen? Millainen
hän on ihmisenä? Miten hän on saavuttanut
ammattitaitonsa? Koska halusin saada vastauksia
näihin ja moniin muihin mieltäni askarruttaviin
kysymyksiin, päätin lähteä tutkimaan asiaa. Näin
syntyi aikuis-kasvatustieteen pro gradu -tutkielma,
jossa selvitin, millainen on hyvä kapellimestari ja
miten kapelli-mestarin asiantuntijuus rakentuu.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa
ammattikapellimestaria, joilla tarkoitetaan kapellimestareita, joiden pääasiallinen tulonlähde on
kapellimestarin työ. Kolmella kapellimestarilla oli
haastatteluhetkellä kiinnitys johonkin suomalaiseen
kaupunginorkesteriin tai muuhun orkesteriin, kaksi
työskenteli sotilaskapellimestarina ja kaksi freelancerina, joista toisella työtehtävät keskittyivät lähes
yksinomaan ulkomaille. Mukana oli myös yksi kapu,
joka johti etupäässä harrastajaorkestereita.
Hyvät sosiaaliset taidot nousivat tutkimuksessani
kapellimestarin tärkeimmiksi taidoiksi: hyvä kapellimestari on myös hyvä ihmistuntija, hän osaa
rakentaa luottamuksen nopeasti ja hallitsee
tiimityötaidot. Lisäksi tutkimus osoitti, että hyvällä
kapellimestarilla on tiettyjä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, joista korostuivat muun muassa itsevarmuus, rohkeus, uteliaisuus, määrätietoisuus,
tarkkuus, nöyryys, huumorintajuisuus, pitkäpinnaisuus, älykkyys ja ulospäinsuuntautuneisuus.
Kapellimestarilla on oltava vahva halu vaikuttaa
teoksen esitystapaan, ja lisäksi hänen on osattava
näyttää tunteitaan ja hallittava stressiä.Kapellimestari tarvitsee luonnollisesti myös laajaa musiikillista osaamista. Tutkimuksessani painottuivat
synnynnäiset musiikilliset taidot, laaja koulutuksen ja
kokemuksen kautta saatu yleistietämys musiikista
sekä harjoitus- ja konserttitilanteeseen liittyvät
toimintamallit. Tässä kategoriassa merkittävimpiä
taitoja olivat oman soittimen hyvä hallinta sekä
kokemus orkesterisoitosta; näiden puuttuessa ei
haastateltujen mukaan voi olla ammattitaitoinen
kapellimestari.
Asiantuntijuutta puolestaan ovat rakentamassa
koulutus ja muu ammattiin valmistava toiminta, joka
voi olla esimerkiksi omien sävellysten ja sovitusten
tekoa tai pitkäaikaista työskentelyä hyvien ammattimuusikoiden kanssa. Lisäksi haasta-teltujen esille
tuomat positiiviset kokemukset ja vaikeat ristiriitatilanteet ovat ratkaisevassa roolissa asiantuntijuuden kehittymisessä. Tällaisia kokemuksia olivat uran
alkuvaiheen onnistumiset, työn ulkopuoliset musiikkielämykset, uran huippuhetket, henkilökohtaisen
elämän vastoinkäymiset, työnteon varjopuolet
(esimerkiksi kiire) ja työntekoon liittyvät haastavat
tilanteet (esimerkiksi ristiriitaiset intressit muusikoiden kanssa).
Vaikka kapellimestari on työssään yksinäinen
puurtaja, saavuttaakseen asiantuntijuuden hän on
kohdannut elämässään monenlaisia persoonia.
Juuri tämä erilaisten persoonallisuuksien kohtaaminen työssä ja työn ulkopuolella muodostui erittäin
merkitykselliseksi tekijäksi matkalla kohti asiantuntijuutta. Sitä kautta kapellimestari oppii kohtaamaan erilaisia muusikoita sekä muokkaamaan omaa
persoonallista tyyliään – tutkimukseni mukaan
asiantuntijuus nimittäin huipentuu silloin, kun
kapellimestari on löytänyt oman persoonallisen
tyylinsä työskennellä ja kun muusikot ovat
tyytyväisiä.
Palaan ajatuksissani harjoitustilanteeseen, jossa
kapellimestari teki minuun vaikutuksen. En pysty
sanomaan yksiselitteistä vastausta siihen, miksi hän
oli hyvä. Tutkimukseni avulla löysin kuitenkin polkuja,
joita pitkin tietyt muusikot matkaavat kapellimestareiksi. Lisäksi sain viitteitä siitä, mitä kapellimestarilta
todella vaaditaan: tutkimukseni kapellimestarit osoittautuivat ennakkoluulottomiksi moniosaajiksi, jotka
vievät orkesteria joukkueena kohti korkeatasoista
taiteellista lopputulosta omalla persoonallisella
tyylillään.
Niina Sapattinen: Tahtipuikon jäljillä. Suomalaisen
ammattikapellimestarin asiantuntijuus ja sen
rakentuminen. Aikuiskasvatustieteen pro gradu
-tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2011.
Lisätietoja: niina.sapattinen@gmail.com
Sirkuskonsertteja...
...Raaseporissa
Raaseporin musiikkiopiston puhallinorkesteri ja
Teaterskolan Raseborg järjestivät viime keväänä kolme konserttia Hangossa (7.4.), Tammisaaressa (14.5.) sekä Karjaalla (14.5.) teemana
sirkus ja vauhdikas musiikki.
Sirkusorkesteri koostui Hangon ja Tammisaaren
nuorista puhallin- ja lyömä-soittajista. Ohjelmistoa
harjoiteltiin edellisestä syksystä lähtien.
Sirkustempuista ja draama-sta vastaavat
Teaterskolan Raseborgin nuoret oppilaat, mutta
myös muutama orkesterin huimapää pääsi
näyttämään taitojaan tässä riemukkaassa
konsertissa.
Näyttämöllä nähtiin klassisia sirkuskaraktäärejä
kuten jonglöörejä, taikuri sekä leijonankesyttäjä,
mutta myös lavalla oli myös poliiseja, merirosvoja
ja muita hauskoja hahmoja.
Esityksessä sirkustemput ja soitettavat sävellykset
nivoutuivat toimivaksi kokonaisuudeksi. Musiikki
oli pääasiassa suomalaista tuotantoa, säveltäjinä
nuorisopuhallinmusiikin taitajat kuten Raine
Ampuja, Antti Nissilä ja Jukka Viitasaari.
Esityksen ohjauksesta vastasi Nanne Vaihinen ja
orkesteria johti Pekka Lyytinen.
Keväisten esitysten lisäksi konsertti uusitaan vielä
ainakin Turussa Lasten musiikkijuhlilla perjantaina
23.3.2012 Turun konservatorion Sigyn-salissa.
Teksti: Pekka Lyytinen
Kuvakollaashi: Ulla Kristiina Torstensson
Sitten tuli taas tiilivaunuja ja Kaukolla oli
viulukonsertti illalla, Hän jätti rukkaset tiilipinon
päälle ja palasi kiltisti takaisin armeijan
soittohommiin. Sitten varsin pian Helsinkiin
Sibelius-Akatemiaan suorittamaan
sotilaskapellimestarin tutkintoa ja siitä aikaa
myöten musiikkimajuriksi ja Mikkelin varuskunnan
soittokunnan kapellimestariksi.
Tarttuipa tuossa divarista mukaan
Heikki Hietamiehen romaani Soitellen sotaan (2005).
"Kertomus urhoollisten soittajakersanttien Jallun ja Reiskan
vaarojen täyttämästä elämästä Talvisodan alla.
Ratsuväkiprikaatin maineikkaat luurankotakkiset soittajat
olivat puistokonsertteineen ja putka-reissuineen
Lappeenrannan väriläikkä..."
Miten päädyit sotilassoittokunta-aiheiseen romaaniin, Heikki
Hietamies?
-Olen kirjoittanut 22 kirjaa ja niiden aiheisiin päätymisessä
on yhtä monta omaa erilaista alkusysäystä. Thaimaan
lomamatkallani tuli iäkäs entinen sotilassoittaja juttelemaan
ja se oli sitten siinä. Ihmettelin, etten lappeenrantalaisena
ollut aikaisemmin tajunnut, kuinka lähellä sellainen värikäs
aihe oli ollut. Vaikka pikkupoikana oli juosta vilistetty
ratsastavan rakuunasoittokunnan perässä Pusupuistoon, jos
se soitti vuorosunnuntaisin Lappeenrannan
Työväenyhdistyksen soittokunnan kanssa.
Enkä siitäkään huolimatta, että olin juoksupoikana Rauta
Osakeyhtiössä, jonka lyhytaikaisena myyjänä oli
musiikkiylikersantti Kauko Lahti. Hän oli saanut herneen
nenäänsä Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnassa ja
kokeili siviilielämän ihanuutta.
Kauko kertoi killisilmäiselle juoksupoika Heikille
huikeita juttuja Ratsuväkiprikaatin soittokunnasta,
jotka sitten muhivat harvassa päässäni yli
viisikymmentä vuotta, ennen kuin pulpahtivat
Soitellen sotaan kirjakseni.
Yleensä kirjojen taustapuurtaminen vie
pahimmillaan parikin vuotta aikaa, ellei ole
sellaista onnenpotkua kuten tämän kirjan
tekemiselle osui. Sain käyttööni sotilaskapellimestari Jukka Vuolion kokooman
aineiston, jossa oli ennen itsenäisyyttä ja sitten
sen jälkeisen kapellimestarit. Lisäksi tarkka
luettelo melkoisesta määrästä soittajia.
Vuolion aineistoa saattoi käyttää kirjassa silloin,
kun halusin aivan oikeat nimet ja sen jälkeen
saattoi kirjailija Hietamies mellastaa keksityillä
nimillä. Aivan taatusti jokaisessa soittokunnassa
oli omat Jallunsa ja Reiskansa näin minulle ovat
kertoneet alalla olleet lukijat.
Sen tarkemmasti ei kirjailijan tarvitse romaania
käsitellä se ei siis ole mikään tarkka
sotilassoittokunnan historia. Varsin läheltä liippaa
monessa kohdin ja varmuuden vuoksi
kustantajani Otava kutsuu kirjaa veijariromaaniksi.
Kyllä ne soittokuntien venkulat aikaimoisia
veijareita olivatkin.
Minulla könöttää olohuoneen nurkassa yli
satavuotias tuuba. Se on aikoinaan ollut Venäjän
armeijan soittajalla - myöhemmin luovutettu
itsenäisen Suomen armeijalle.
Muut tekstit ovat venäjää, mutta siihen on reilusti
lyöty SA Int.
Varmuuden vuoksi torvi on sen verran viallinen,
että soittamiseni ei onnistu. Koko kerrostalo on
siitä hyvin kiitollinen.
HH kuva: Irmeli Jung
SS-skannaus: Viitasaurus
Rakuunasoittokunnan arkisto
Kuka on tämä nykyinen työteliäs kapellimestariska? Soittotaustaa löytyy
niin puhku- kuin rokkipuolelta.
Also sprach Forresteri...
Oikein vastanneen kesken arvotaan SPOL:n julkaisema SM-kisa CD, äänitys
Janne Sinikedon. Vaihtoehtona FinnBand T-paita, valkoinen, XL...
Vastaukset pe 18.11.2011 mennessä: viitasaurus@gmail.com
Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle...
Haitarin soitto alkoi muutamalla
tutustumistunnilla Paavo
Tiusasen oppilaana v. 1967,
minkä jälkeen vatkasin vasurilla
valssikomppia sen verran
innokkaasti, että minut
passitettiin lisäoppiin Lasse
Pihlajamaan hanuri-opistoon.
Huippuhetkiä hanuriuralla olivat
esiintymiset koulun joulujuhlissa,
omakotiyhdistyksen kesäjuhlissa
ja kaikkein hienoin huipennus oli
esiintyminen koko hanuriopiston
voimin Helsingin jäähallissa 1972
järjestetyssä Sisulla Sapporoon
tapahtumassa, joka valmisteli
kansaa tuleviin Sapporon
talviolympialaisiin. Tilaisuus
televisioitiin ja opiston orkesteri
soitti Muistoja pohjolasta Lasse
Pihlajamaan sovittamana
moniäänisenä versiona. Oma
roolini ei siinä koskaan oikein
hahmottunut, mutta koska
kyseessä oli televisiointi riuhdoin
täysillä menemään.
Forea vuosikymmenten varrelta
Kilpailussahan kysyttiin kurttuilevan poitsun henkilöllisyyttä. Oikean
vastauksen (Timo Forsström) tiesi tosi muutama, ehdotettiin myöskin
komeita Riku Huhtasaloa ja Viitasaurusta! Onnetar suosi arvonnassa
Sami Hietaharjua Porista. Palkinto (SM-kisa 2009-CD) lähtee
matkaan huomaamattomana postilähetyksenä...
Tästä keikasta sain ensimmäisen
keikkaliksan, 20 markkaa miinus
verot.Käteen jäi 18 markkaa.
Koska olin koululainen sain
myöhemmin veronpalautusta
kaksi markkaa. Kuvassa oleva
Bandmaster -nuorisoharmonikka
on minulla vieläkin.
Helsinki Brass Quintet
Jussi, Manu & Peku:
H.B.Q.
Kuinka paljon rakkautta
Legendaarinen Tuba Duo (Manu Uotila ja Jussi Harju)
on ehtinyt taas studioon. Tälle reissulle on mukaan otettu
kolmaskin pyörä, flugabonisti Pekka Laurikka. Valinta ei
yllätä, Peku kuuluu siihen suhteellisen harvalukuiseen
joukkoon, jossa kyetään musiikin tekemiseen aika lailla
fiilispohjalta, ilman tarkkoja käsikirjoituksia. Flugabone
sopii tähän oukkueeseen sointinsakin puolesta hienosti
sulautuen lämpimiin sointiväreihin luontevasti, ei vähiten
Pekun hienon soundin ansiosta.
Soittajien soundi onkin levyn kantava voima. Manu on
ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta johtavia
suomalaisen sielunmaiseman tulkkeja ja lapsuuteni
sankari Jussi on saman ajan viitoittanut tietä muhkealla
alarekkarisoundillaan nuoremmalle polvelle bassolinjojen
maailmassa.
Levylle on koottu tällä kertaa parikymmentä tuttua biisiä,
kantavana tematiikkana rakkaus levyn nimen mukaisesti.
Studiossa on keskitytty enemmän fiilistelyyn kuin
hifistelyyn, tietty liven tuntu leijuu yllä koko ajan.
Myöskään kaiulla ei ole liioin pelattu, sitä olisi ajoittain
ehkä hieman kaivannutkin. Toisaalta, nyt soundimaailma
on kaikkine hengityksineen ja venttiiliäänineen hyvin
rehellinen ja autenttinen.
Henkilökohtaisesti pidin monista levyn hitaammista
tunnelmapaloista, esim. Suudelmin suljetut kirjeet
päästää herrojen jalon soinnin oikeuksiinsa.
Kotiraatimme nuorimpaan jäseneen (Myrsky, 4kk) taas
vetosi eniten klassikkotunnari Rakkaus ja rattaat,
menojalka alkoi vipattaa heti ensi tahdeista.
Levyn kannet ovat tyylillä tehdyt ja sopivan
informatiiviset. Esittelytekstissä olisi ehkä riittänyt
vähempikin hehkutus, siitä huomaa ettei se ole
vaatimattomien taiteilijoiden itsensä kirjoittama. Joka
tapauksessa hyvä kokonaisuus sitä mitä kansan syvät
rivit haluavatkin kuulla. Tunnelmaa, kaihoa ja rakkauden
kaikuja!
ALEKSI SARASKARI
Suomalaisen vaskikvintettimusiikin airut Helsinki Brass
Quintet on tehnyt hienon vientituotteen. Esikoislevylleen
H.B.Q. on koonnut ohjelmistostaan kattavan paketin uutta
ja hieman vanhempaa suomalaista musiikkia. Kulttuuriteosta voitaneen puhua jo avausraidan kohdalla: Jukka
Linkolan Psalm on sävelletty jo vuonna 1995 mutta tulee
vasta nyt taltioiduksi. Myös kaikkien klassikkobiisien äiti,
Timo Forsströmin Majakkasaari saa nyt ensilevytyksensä
kvintettisovituksena.
Levyn moderneimmat teokset, Kai Niemisen Atonáli ja
Tomi Räisäsen Ludi caeli yllättävät siinä mielessä että
sävelkieli on oikeastaan melko helposti lähestyttävää.
Nimen perusteella Atonálistakin voisi odottaa varsin
haastavaa kuuntelukokemusta, mutta siinähän on
suorastaan vihellettäviä teemoja. Soittajille teos on
epäilemättä ollut rankka purkitettava, tuubastemmakin
menee alussa niin korkeassa rekisterissä, että hetken
pläräilin kansilehteä etsien eufoniumia soitinvalikoimasta.
No, peruskauraa Miika Jämsän ansatsille..
Jukka Viitasaaren kilpailumenestyjä Strange Dreams
(2006) saa nyt myös ansaitsemansa neitsytlevytyksen.
Opiskelijabändeille haastava teos on näiden herrojen
käsittelyssä varmoissa käsissä, lienee levyn helpompia
levytettäviä. Ehkä hieman yllättäen löysin levyltä omat
suosikkini muusikoiden itsensä säveltämistä ja sovittamista
teoksista. Tommi Hyytinen, Miika Jämsä ja Janne
Ovaskainen osoittautuvat oivallisiksi sävelkynäilijöiksi
tarttuvilla ralleillaan, etenkin Hyytisen Bounce pomppii kuin
kolmijalkainen hirvi suolla. Näihin teoksiin tuo merkittävän
groovelatauksen myös H.B.Q.:n luottorumpali Mikael Seire
timmillä kompillaan.
Varsinaisen helmen takaa löytyy kuitenkin aisapari Oskar
Merikanto ja Janne Ovaskainen. Soi vienosti murheeni
soitto on kääntynyt Ovaskaisen käsittelyssä vähemmän
vienoksi metallitykitykseksi. Taltioinnissa saa tilaa myös
Markku Veijonsuon oivaltava äänitys, erilaiset kaiut tuovat
kokonaisuuteen oman mausteensa.
Pitäisin tätä levyä mainiona vastavetona keskusteluun
suomalaisen vaskisoiton paljonpuhutusta tasosta. Jos sitä
täytyy H.B.Q.:n levyn perusteella arvioida, niin hyvinhän
meillä täällä menee. Kiitos siitä, pojjaat!
(PS: levyä voi tilata Manulta: 040 3706081)
ALEKSI SARASKARI
!
Tilaa netistä:
www.editiontroy.com/apps/webstore/
Euphoria Brass Sekstet & Emilia Nyman: Kun
Kokoelma perusmusiikkia (esim. Paratiisi ja Kuningaskobra) uudenlaisina
puhallinsekstettisovituksina. Meno on ammattitaitoista ja harkittua.
Onneksi levyltä löytyy runsaasti kuuntelijan mielenkiintoa ylläpitäviä
koukkuja. Näistä voi saada viitteitä jo levyn kansivihkosen
soitinluettelosta. Sieltä soittimien joukosta löytyvät huuto, puhe ja ravistin.
Tunnelma on joiltakin osin hyvin herkkä. Vanhanaikaista tunnelmaa on
joissakin kappaleissa tavoiteltu ja siinä on myös onnistuttu. Jo avausraita
lupaa paljon. Torres 10 on kaunis kappale, jonka kuulisi mielellään myös
laajemman kokoonpanon sovituksena. Alkupuolen tuttuakin tutummissa
kappaleissa soitto jää laulun varjoon. Levyn loppua kohden soittajien
rooli kasvaa ja toiseksi viimeinen Kun tuo jo tullessaan mielikuvan solistin
ja trumpetin kaksintaistelusta.
Ylitse muiden nousee kappale nimeltään Marina. Sovitus on raikas ja
kappaletta ei vaivaa mielikuva puhkisoitetusta musiikista.
Euphoria Brass Sextet: Visa Haarala, Miikka Saarinen, Jussi
Järvenpää, Anna-Maija Laiho, Mizuho Kojima-Haarala ja Aleksi
Saraskari. Lauluosuuksista vastaa Emilia Nyman.
MARITA RANTAMÄKI
Levyä saa tilattua esim. osoitteesta euphoriabrass@gmail.com
Kansainvälinen marssimusiikin
levytyshanke
International Military Music Association (IMMS) on
kansainvälinen sotilasmusiikkijärjestö, jonka tavoitteisiin
kuuluu Sotilasmusiikin tukeminen ja sotilassoittokuntien
toiminnan merkityksen esillä pitäminen kaikissa sen
jäsenvaltioissa. Suomessa järjestöön kuuluvia henilöitä on
toistaiseksi vielä hyvin pieni joukko, eikä tämän takia
Suomeen ole voitu perustaa IMMS:n virallista osastoa.
Allekirjoittanut hoitaa Suomen edustajana yhteyksiä IMMS:n
puheenjohtajistoon sekä muiden maiden edustajiin.
Järjestön kommunikointikieli on englanti, jota käytetään mm.
4 x vuodessa julkaistavassa järjestön sanomalehdessä.
IMMS tapaamisia järjestetään pääasiassa kansainvälisten
Tattoo-tapahtumien yhteydessä, joihin on yleensä
osallistujille neuvoteltu ns. special price. Tapaamiset
sisältävät myös muuta omaa ohjelmaa. Mikäli olet
kiinnostunut jäsenyydestä, niin ota yhteyttä
allekirjoittaneeseen.
Marches Around The World
Eräs merkittävimmistä IMMS:n viime aikaisista
saavutuksista on juuri julkaistu tupla CD nimeltään "40
Marches Around The World", played by The 2011
International Military Band. Kokoelmalla on kaikkiaan 40
marssia ja se on äänitetty Wellingtonin kasarmilla
sijaitsevassa Guard Chappelissa. Suomea levyllä edustaa
Jean Sibeliuksen Jääkärien marssi. Projektin alkuperäisenä ajatuksena oli äänittää yksi marssi kustakin IMMS
maasta. Vajavaisen nuottimateriaalin sekä erittäin rajallisen
harjoitus- ja äänitysaikataulun johdosta muutaman
jäsenvaltion teokset jäivät kokoelmalta pois. Suomesta
levyn tekemiseen osallistui kuusi henkinen komennuskunta
allekirjoittaneen johdolla. Suomen lisäksi edustajiaan olivat
lähettäneet USA, Saksa, Norja, Sveitsi, Puola sekä Latvia.
Äänityksen ns. runkosoittajisto tuli isäntämaasta.
Äänitteestä tekee ainutkertaisen juuri se, että ensimmäistä
kertaa koottiin monikansallinen sotilassoittajisto yhteen
äänitystä varten. Sulassa sovussa äänityksessä toimivat
mm. toisessa maailmansodassa kappelin pommittaneet
Saksalaiset ja satoja maanmiehiään kappelin pommituksessa menettäneet brittiläiset sotilasmuusikot.
!
Tattoo-tapahtumien yhteydessä on toki taltiointeja
tehty, mutta varta vasten äänitykseen koottuna
orkesterina tämä oli todellakin ensimmäinen
kerta. IMMS-Finland ei edellä kuvaamistani syistä
johtuen hallinnoi pääomaa, jolla voisi hankkia
levyjä varastoon. Tilaan levyt ulkomailta pieninä
erinä, enkä näin ollen voi luvata tiettyä
toimitusaikaa. Tilaukset teen saatuani Teiltä
sähköpostitilauksen sekä suorituksen IMMS
FINLAND tilille Haminan Seudun OP no: FI41
5506 0020 0999 64.
Yhden tupla CD:n hinta on á 20!. Hinta pitää
sisällään yksittäispakatun tuotteen postituksen
kotimaahan. Tehdessäsi tilausta
sähköpostiosoitteeseen rapidstone@gmail.com
tulee sinun ilmoittaa seuraavat tiedot täydellisinä:
・
tilaajan yhteystiedot ml. puhelinnumero
・
paketin lähetysosoite eli postin jakeluosoite
・
tilattavan tuotteen lukumäärä
・
maksun suoritusajankohta
Kansainvälisin terveisin, Jyrki Koskinen
Kansainvälisiä häppeninkejä:
Puhallinsävellyskilpailuja
IX ANNUAL SYMPHONY COMPOSITION
CONTEST FOR BANDS “CITY OF
TORREVIEJA”
Deadline 31.10.2011
Sinfoninen PO, 15-20 min.
A single prize of fifteen thousand euros (15,000!)
will be offered to the winner.
E-MAIL CONTACT: pedro@gesadem.com
XXVIII Concorso Internazionale di
Composizione Originale per Banda
Corciano Italia Deadline 12.12.2011
Eli italialainen puhallinsävellyskilpailu, linkki:
http://www.corcianoinbanda.com
4th Sinnai International Wind Band Compositions
Competition Sinnai, Italia deadline 20.2.2012
Todella tarkat äänialat ym. löytyvät täältä:
http://www.bandagverdisinnai.it
email: postmaster@bandagverdisinnai.it
SECTION A)
BCMW aamukonsertti
Festivaaleja/reissuja:
First Annual International Wind
Orchestra Festival, Hollanti
22.–26.10 2011
The International Wind Orchestra Festival The Netherlands 2011
will be held at the Parkstad Theatre in Heerlen on October 25, 2011.
Registration is open for wind orchestras categorized in Top, High or
Middle Class. Travel arrangements may be made from October 22 26 2011. Entries must be received by May 1, 2011. For more
information contact EvenTTours, Mr Günther Lange, Elisbethstraat
38, 6161 GT Geelen, The Netherlands.
www.eventtours. nl/idex.en.html
1stclassified: !2.000,00
Info@eventtours.nl
2nd classified: ! 1.000,00
SECTION B)
1stclassified: !1.800,00
2011 Midwest Clinic
2nd classified: ! 900,00
SECTION C)
1stclassified: !1.600,00
2nd classified: !
65th Annual Conference
McCormick Place West
Chicago, Illinois
December 14-17, 2011
800,00
info@midwestclinic.org
The Humboldt Brass Chamber Music
Workshop Announces
2012 Composition Contest
For Brass Chamber Music
Composition should be an original, unpublished, multimovement work for one of the following complements: brass
trio (trpt, hn, trb; 111),
low brasstrio (horn, trb, tuba; 0111),
or mixed brass quartet (trpt, hn, trb, tuba; 1111).
The composition should be 8-10 minutes in length.
Composer"s original material written for another
complement and adapted for brass is acceptable.
First Prize - $2000;
Second Prize - $1000;
Third Prize - $500
For further information, please email: ttuba@comcast.net.
2011 kunniamaininta: Markku Viitasaari: Small Town Suite
Symphonic Wind Band
International Competition
for Conductors
Kapellimestarikurssi ja kilpailu Pariisissa
16.-18-3.2012:
http://conductingmasterclass.wordpress.com
Vino pino ulkomaan puhallinfestivaaleja:
http://www.wasbe.org/
http://www.spolli.com/node/920
www.spolli.com/forum/15
VIIHDEMUSIIKKIA
While your lips are still red,
, Moods from Brasil
Antti Nissilä Fair Day
Jouni Sjöblom
SPOL SÄVELLYSKILPAILUN SUOSIKKIBIISIT
Tuomas "Nightwish" Holopainen,
sov. Petri Junna. (grade 3)
Narrien paraati, Markku Johansson (gr3)
Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3)
Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3)
osta myös ajankohtainen tunnusmusiikki Tv-sarjaan
PASILA
JUHANI LEINOSEN VIHKOSARJAT:
nuotit suoraan verkosta (PDF)!
www.finnbandshop.com
1 PUHALLINORKESTERITANSSIT
2. VEIKKO LAVIN LAULUT
3. JUHA VAINION LAULUT
KONSERTTIMUSIIKKI
The Wastelands, Arttu Takala (gr5)
NYT UUSI PAINOS!
The Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3)
Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2)
Hinnat:
GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €)
GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €)
GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €)
GRADE 5 = 70 € (SPOL-jäsenille 50 €)
GRADE 6 = 100 € (SPOL-jäsenille 80 €)
Vihkosarjat ja kirjat kts. WWW.SPOLLI.COM
SEIKKAILUT I
TARINA ja 16 sävelmää
lisäksi:
Erja Joukamo-Ampujan
(Sibelius-Akatemia)
”LUOMUS”-osio
opastaa, miten ryhmä
voi kehittää omia
tarinoita ja improta.
Runsas värikuvitus,
MARSSIKAPELLIMESTARI
Marssisauvan käyttö,
kuviomarssin alkeet ja
marssisoiton perusteet,
Havainnolliset valokuvat.
Asiantuntijoina:
Raine Ampuja,
Juhani Leinonen
Janne Siniketo
WWW. SPOLLI. COM:
Markku Johansson,Tuomas Kantelinen, Marzi Nyman, Arttu Takala,Tuomas ”Nightwish”Holopainen, Lordi!
tilaukset 0400 272339
tai suoraan verkosta: WWW.FINNBANDSHOP.COM