jätevedet putkeen suupohjassa - Suupohjan kehittämisyhdistys ry

IK – Itella Posti Oy
Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin.
JÄTEVEDET PUTKEEN
SUUPOHJASSA
Haja-asutusalueiden
jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa s.11
Tukea
jätevesiremonttiin s. 8
Kuivakäymälä
helpottaa asiaa s. 9
Muista
jätevesisuunnitelma s. 10
2
PÄÄKIRJOITUS
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Hajajätevesi
-mitä se on?
Näin Suupohjan
jätevesiasiat
laitetaan kuntoon
Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju
Jos asut viemäröidyn alueen ulkopuolella kuten minäkin, tuotat
hajajätevettä. Sitä emme tienneet vielä muutama vuosi sitten,
mutta nyt – varsinkin viime eduskuntavaaleja edeltäneen keskustelun jälkeen, on nimi tullut tutuksi.
Mutta vieläkin, mikä ihmeen hajajätevesi? Kun syvennytään
valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja sen perusteluihin, voidaan päätellä, että kaikki se wc- ja pesuvesi, mitä ei johdeta viemärilaitoksen puhdistettavaksi, on hajajätevettä.
Jätevesijuttuja lukiessamme törmäämme jatkuvasti mustaan
ja harmaaseen veteen. Oikeastihan sakokaivoista tyhjennettävä
vesi on melko ruskeaa, joten tähänkin tarvitaan selitystä.
Musta vesi tarkoittaa wc-vesiä. Ei sen tähden, että ne olisivat mustia väriltään, vaan koska ne ovat ympäristölle mustempia kuin pesuvedet. Mehän emme voi nähdä fosfori- ja typpimolekyylejä ja atomeja, mutta käymälätuotteiden vaikutus on
tunnettu jo pitkään. Ennen mustien vesien vaikutus näkyi pellon kasvuvoimana, nykyään ikävä kyllä jokien, purojen ja järvien vihreänä kasvuvoimana – tai kuten omalla vajavaisella imeytyskentälläni – nokkosina ja salavain rehevyytenä.
Myös harmailla vesillä on samanlaista vaikutusta, mutta
koska varsinkin uusissa pesuaineissa fosforia on vähemmän, ei
niistä ole kunnon lannoitteiksi. Mutta oman lisänsä ne silti tuovat hajajäteveden ravinnekuormaan.
Koska emme näe ravinnemolekyylejä, emme tajua helposti,
miten paljon niistä menee vielä sakokaivoista ulos, mihin sit-
ten putki niistä johtaakin. Parhaimmillaankin sakokaivot puhdistavat ravinteista vain noin viidesosan, kun puhdistaa pitäisi
noin nelinkertainen määrä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
esimerkiksi Isojoen jätevedenpuhdistamo puhdistaa jäteveden
fosforista yli 95 %.
Jokainen voi tietysti omalla kohdallaan ja omalla tontillaan miettiä, mihin jätevedet sakokaivojen jälkeen menevät ja
minkälainen haitta niistä voi tulla. Omalla kohdallani jäteveteni osuvat omaan nilkkaan, sillä nokkosten raivaus tai salavan
lehtien haravointi eivät ole maailman mukavimpia hommia, tosin hyötyliikuntaa kuitenkin. Mutta koska en viljele kuin muutamaa hassua omenapuuta ja marjapensasta ja koska minulla
ei ole laiduneläimiä, on vaara, että tonttini muuttuu vähitellen
viidakoksi.
Mitä sitten tehdä? Tähän on yhtä monta vastausta kuin on
taloakin. Siksi jätevesihankkeet ovat olemassa. Jätevesineuvojan tehtävä on löytää sopivimmat jätevesiratkaisut ja auttaa erilaisten mallien hahmottamisessa. Vaihtoehtoja on paljon, mutta niitä pähkäillessäni voin samalla neuvoa muita, sehän on aina
helpompaa kuin omien ratkaisujen tekeminen.
l
Hyvää kesää – pyytäkää
käymään ongelmianne katsomaan,
yhdessä ne ratkeavat helpommin!
• S
uupohjan jätevesihankkeiden
tarkoituksena on edistää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteutumista Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja
Kauhajoella.
• S
uupohjan Kehittämisyhdistyksen
hallinnoimia jätevesihankkeita rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja
alueen kunnat.
• H
ankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista, joissa
kummassakin toimii oma työntekijänsä.
• J ätevesineuvoja Jouko Kortesharju
neuvoo muun muassa useampien
talouksien ja kokonaisten kylien
jätevesijärjestelmien suunnitteluun
ja hankintaan liittyvissä asioissa.
Hankkeen kautta saa tietoa esimerkiksi
lähialueiden asiantuntijoista, urakoitsijoista ja suunnittelijoista.
• T iedottaja Tuukka Olli puolestaan
tiedottaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajia jätevesihuoltoon liittyvistä
asioista, kuten eri järjestelmävaihtoehdoista ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoitteena on siis kaiken
kaikkiaan lisätä väestön tietoisuutta
jätevesiasioista.
JULKAISUTIEDOT
Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke, Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke,
Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen
kaupunki.
Päätoimittaja:
Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen
Maaseudun Kehittämisohjelmasta, johon
rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskus. Julkinen rahoitus ohjelmaan
tulee Suupohjan alueen kunnilta, kansallisista
varoista sekä Euroopan Unionin maaseudun
kehittämisrahastosta.
Tiedottaja Tuukka Olli
Julkaisu jaetaan jokaiseen talouteen Isojoen,
Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen alueilla.
Toiminnanjohtaja Paavo Mattila
Toimitussihteeri/toimittaja:
Painos:
12 500 kpl
Julkaisun suunnittelu
ja toteutus:
Viestintätoimisto I-print | plus
Paino:
I-print Oy, Seinäjoki
Piirros: Tiina Paju
3
SUUPOHJAN JÄTEVESIHANKKEET
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Seuranta- ja projektiryhmät
hankkeiden taustalla
Teksti ja kuva Tuukka Olli
S
uupohjan Kehittämisyhdistyksessä toimii kaksi jätevesihanketta. Niistä toinen
on Jätevedet putkeen Suupohjassa,
jonka hankevetäjä on jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Toinen on
Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, jota vetää tiedottaja Tuukka Olli.
Käytännössä molemmat hankkeet tekevät yhteistyötä. Roolit on
jaettu siten, että jätevesineuvontaa
ja muuta asiantuntijatietoa antaa
Kortesharju. Olli vastaa siitä, että
ihmiset saavat tietoa järjestettävistä
tapahtumista sekä jätevesineuvonnan olemassaolosta.
Projektiryhmä
käytännön asialla
Molempien hankkeiden taustalla toimii projekti- ja seurantaryhmä. Käytännöntyöhön keskittyvän
projektiryhmän tehtävä on osaltaan edistää seutukunnan jätevesitietoutta. Säännöllisesti kokoontuva
projektiryhmä koostuu alueen kuntien ja Suupohjan Kehittämisyhdis-
tyksen edustajista. Kokouksissa käydään läpi erilaisia jätevesiin liittyviä
asioita, kuten kuntien päätöksiä sekä kylien kuulumisia.
Projektiryhmän muodostavat
kunnaninsinööri Markku Salonen/
Teuva (pj.), kunnaninsinööri Valter Enqvist/Isojoki, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska/Karijoki,
viemärilaitoksen johtaja Pekka Mäkinen/Kauhajoki (Harri Virtasen sijaisena), Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo
Mattila, jätevesineuvoja Jouko Kortesharju ja tiedottaja Tuukka Olli.
Seurantaryhmä
vetää suuntaviivat
Hallinnolliseen puoleen keskittyvä
seurantaryhmä on kooltaan suurempi ja sen tehtävä on päättää jätevesihankkeiden toimintalinjoista. Seurantaryhmä kokoontuu harvemmin,
mutta on projektiryhmää vaikutusvaltaisempi. Seurantaryhmä koostuu ELY-keskuksen ja liikelaitoskuntayhtymän edustajista sekä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen, kuntien
 Projektiryhmäläisiä vasemmalta lukien Valter Enqvist, Jouko Kortesharju, Markku Salonen ja Heikki Rinta-Hoiska.
ja kylien edustajista. Kylien edustajat
on valinnut Suupohjan Kehittämisyhdistyksen hallitus.
Seurantaryhmän muodostavat
Jarmo Kallio/Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Niina Yli-Keturi/Suupoh-
JÄTEVESIRATKAISU
ON OMASSA PIHASSASI!
-MAAPERÄKÄSITTELY.
Se on yllättävän helppoa.
Kerromme lisää...
V irrat, puh. 03 475 6 10 0, www.jita.f i
jan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Kuntien edustajat ovat Mauri Kankaanpää/Isojoki, Heikki Rinta-Hoiska/Karijoki, Pekka Mäkinen/
Kauhajoki (Harri Virtasen sijaisena)
ja Jari Kallio/Teuva. Kylien edustajat
ovat Simo Uusitarkka/Isojoki, VeliMatti Niemelä/Karijoki, Ari Viitala/
Kauhajoki (pj.) ja Kari Koivisto/Teuva. Suupohjan Kehittämisyhdistystä
edustavat Paavo Mattila, Jouko Kortesharju ja Tuukka Olli.
l
4
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
 Karijoki haluaa selvittää, voisiko putki kiertää Perälän ja Myrkyn kautta.
Kaskisten jätevesiputki etenee
Teuva rannikolle
Teksti Tuukka Olli Kuva Jouko Kortesharju
S
uupohjaan suunniteltu suuri jätevesiputki on ottanut
askeleita eteenpäin, joskin
matkan varrella on vielä mutkia.
Teuva on jo päättänyt suuntautua
jätevesiensä käsittelyssä rannikon
suuntaan, mutta Kristiinankaupungin liittyminen ei ole kirkossa kuulutettu.
Toteutuessaan Kaskisten jätevesiputki johtaisi saarikaupunkiin
Teuvan, Karijoen, Kristiinankaupungin ja Närpiön jätevedet. Putkeen liittyvät taustatyöt on tehty ja
tällä hetkellä päätökset putken ra-
kentamisesta ja sitä tukevan taustayhtiön perustamisesta kulkevat
kuntien päätöksentekoelimissä.
Mikäli yhteistyö toteutuu, perustetaan yhtiö, joka vastaa kaikista
siirtolinjojen ja vastaanottoaseman
rakentamisesta. Kunnat sijoittaisivat perustettavaan yhtiöön peruspääoman. Yhtiön nimeksi on ehdotettu Oy Botnia Sewer Ab:ta. Kaskisten jätevedenpuhdistamoa hallinnoi M-Real, jonka kanssa kunnat ovat neuvotelleet vuodesta 2011
lähtien.
Teuva on valtuustossaan jo päättänyt suuntautua jätevesiratkaisussaan rannikolle sillä ehdolla, että
myös Kristiinankapunki, Närpiö ja
Karijoki lähtevät mukaan. Kunnan
muut vaihtoehdot olivat Kauhajoki
ja Kurikka. Myös Närpiö on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti.
Kristiinankaupungin hallitus sen
sijaan on jättänyt esityksen pöydälle
jo kahteen kertaan. Syynä on, että
Kristiinankaupunki haluaa selvittää
perinpohjaisesti, paljonko kaupungin oman puhdistamon remontoiminen ja käyttäminen maksaisi.
Isojoki laajentaa
viemäröintiä
Teksti Tuukka Olli Kuva Isojoen kunta
I
sojoen keskustan lähellä asuville on tiedossa hyviä uutisia, sillä kunta laajentaa
viemäröintiään keskustan lähettyvillä.
Lähivuosina kunnan viemäriverkosto laajenee Mäkikaupungin, Sorilanmäen ja Pettukylän alueille. Näin ollen kyseisillä alueilla asuvien ei todennäköisesti tarvitse miettiä jätevesiasioita. Kaikkiaan viemäröinnin laajeneminen koskettaa vajaata 200 isojokista.
– Ensimmäisenä viemäröidään Mäkikaupunki, jossa työt alkavat ensi syksynä. Pyrimme tekemään työt yhtä soittoa, joten valmista
voi olla jo loppuvuodesta, arvioi Isojoen kunnaninsinööri Valter Enqvist.
Mäkikaupungissa viemäröinnin rajana
kulkee Kylmäluoma-niminen puro, jonka itäpuoli liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon.
Myöhemmin kunnallistekniikka laajenee
Sorilanmäelle, keskustan halki virtaavan Isojoen länsipuolelle. Aikataulu on vielä arvailujen varassa.
– Alueelle laaditaan ensi kesän aikana uusi osayleiskaava. Esimerkiksi uusien teiden
linjaukset vaikuttavat viemärilinjojen kulke-
miseen, Enqvist valottaa.
Sorilanmäelle ei ole tiedossa dramaattisia muutoksia, vaan kaava koskee muutaman
asuintontin merkitsemistä sekä virkistysalueita.
Enqvist kuitenkin arvelee, että Sorilanmäelläkin päästään töihin parin vuoden kuluttua. Niin ikään parin vuoden kuluttua viemärit saanee Pettukylä, tarkemmin Kauhajoentien risteyksen ympäristö.
Jätevesiasetuksen mukaan remontit pitäisi olla tehtynä maaliskuuhun 2016 mennessä.
Enqvist uskoo, että laajennukset ovat siihen
mennessä valmiita. Vaikka Isojoen viemäröinnin laajeneminen lykkääntyisikin ajankohdan yli, ei sekään ole ongelma.
– Kunta on määritellyt toiminta-alueensa.
Se tarkoittaa, että kunta on luvannut hoitaa
alueiden viemäröinnin. Vaikka työt venyisivät vaikkapa vuoteen 2018 saakka, ei alueiden
asukkaiden silti tarvitse tehdä mitään.
l
 Isojoen viemäröinti on tarkoitus laajentaa katta
maan sinisen katkoviivan sisään jäävän alueen.
Kristiinankaupungin päätös vaikuttaa myös Karijokeen, sillä Karijoen jätevedet ohjataan Kristiinankaupunkiin.
– Kristiina tekee aivan oikein
selvittäessään, paljonko eri vaihtoehdot maksavat. Meidän täytyy
odottaa heidän ratkaisuaan ennen
kuin voimme tehdä mitään, kertoo
Karijoen kunnan rakennusmestari
Heikki Rinta-Hoiska.
Vielä on vaikea arvioida, kaatuisiko putkihanke ilman Kristiinankaupunkia ja Karijokea. Todennäköisesti kuntien sijoitusvastuu nousisi, eli rahaa olisi laitettava uuteen
yhtiöön enemmän. Lehden mennes-
sä painoon Kristiinankaupungin selvitys ei ollut vielä valmistunut.
Putken on suunniteltu kulkevan
Teuvalta rannikolle Kaskistentien
vieressä sen eteläpuolella. Matkan
varrelta on mahdollista liittyä putkeen esimerkiksi vietolla tai pumppuaseman yhteydessä.
Karijoen hallitus haluaa, että
putken suuntauksessa tutkitaan, onko putki mahdollista vetää Myrkyn
ja Perälän kylien kautta.
– Niissä on yhteensä satoja kiinteistöjä ja ennemmin tai myöhemmin alueilla on tehtävä jotakin. Etenkin Perälässä on paljon uusia taloja,
Rinta-Hoiska tuumii.
l
1017504 Kiltilänkangas
1017502 Riihiluomankangas
1017551 Koppelomäki
1054501 Jämnåsen
1030121
HaapalankangasLintuharju
1017507 Rauhakangas
KURIK
5
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
1054551 Horonkylä
1030120
1054502 Källmossa
NÄRPIÖ
NÄRPES
3.2012 © Etelä-Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat / © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659
Pohjavesi ja jätevesi
on huono yhdistelmä
1017551 Koppelomäki
1054501 Jämnåsen
Norinkylässä
tuumitaan ratkaisua
Suupohjassa pohjavesialueita on jokaisessa kunnassa monen kylän alueella. Yksi niistä halkoo Teuvan Norinkylää. Norinkylässä sijaitsee Jussinmäen II-luokan pohjavesialue,
jota ei tällä hetkellä käytetä aktiivisesti. Alue kuitenkin soveltuu vedenottoon esimerkiksi kriisitilanteen sattuessa.
Alueen jätevesiratkaisujen kartoitus aloitettiin uudelleen kevättalvella sen oltua pysähdyksissä vuoden takaisen asetuksen muutoksen
aiheuttaman hämmennyksen vuoksi.
Koolle kutsuttiin vesiosuuskunnan ihmisiä sekä jätevesineuvoja Jouko Kortesharju, tiedottaja
Tuukka Olli sekä yrityksen edusta-
1017507 Rauhakangas
Jussinmäki
1030111 Terva
KURIKKA
1084611 Itäneva
Teuva
Östermark
1084607
Jussinmäki
10
1030111 Tervasmäki
1023252
1054505 Lilla Vargberget
1054504 Vitberget
1030120
Ilveskorpi
1084605 Viiatti
1084611 Itäneva
1084602
Pappilankangas
1054552 B
Kankaanmäki
1084606 Tervaskangas
1054552 A
Teuva
1084609 Korvenkylä
Östermark
1084608 0
Kankaankorpi
1084602
Pappilankangas
1030151 B
1023210 Kuutinkylä
1023252 Toivakan
1084603 B Porakallio
1084609 Korvenkylä
1084603 A
1084608 0
Kankaankorpi1084604
1084610 Parra
1054552 B
1030104 Kakkurin läh
1023228 Järvikan
Porakallio
1023220 B V
1023228 Järvikangas
1023210 Kuutinkylä
Loukaja
1084603 B Porakallio
1023220 A Venna
1023220 B Vennanmäk
1023221
Fyrrykalli
Kankaanmäki
1023220
A Vennanmäki
Kankaanmäki
jana Nina Tyni KWH:lta.
1084603 A Porakallio
1084606 Tervaskangas
1084604 Loukaja
– Tapaamisesta sovittaessa eh1084651 Luovankylä
1084610 Parra
1023221 Fyrrykallio
dotin, että paikalle kutsuttaisiin asi1021805
Kärmesharju
1084651 Luovankylä
KAU
antuntijaksi myös jonkun yrityksen
1021805
edustaja. KWH oli kyläläisten valin1028752 Isomäki
Kärmesharju
1023201 A Harrinkangas
KAUHAJO
1021806 Iso-Kakkori
ta, Kortesharju kertoo.
1023251 C
1028752 Isomäki
1023201 A Harrinkangas
5 km
Karhukangas II
1021806 Iso-Kakkori
1023215
Tapaamisessa käytiin läpi kart1023251 C
5 km
Karijoki
Karhukangas II
Hiukkakangas
1023215
1021804
Vedenhankintaa vartenKarijoki
tärkeä pohjavesialue (luokka I)
toja, miten pohjavesialue kulkee, 1028751 Paarmanninvuori
1023201 B
Hiukkakangas
Lähteenkorpi
Vedenhankintaa
varten 1021804
tärkeä pohjavesialue (luokka
I) I)
1023204
För Paarmanninvuori
vattenförsörjningen
viktigt
grundvattenområde
(klass
Bötom
Harrinkangas
1023201
B
1028751
1023204
För vattenförsörjningen
viktigt grundvattenområdeKivistönkangas
(klass
I)
Bötom Lähteenkorpi
Harrinkangas
kuinka monta taloutta alueella on ja
Kivistönkangas
Vedenhankintaan
soveltuvasoveltuva
pohjavesialue
(luokka
II) II)
Vedenhankintaan
pohjavesialue
(luokka
millaisia vaihtoehtoja jätevesijärjesFör vattenförsörjningen
lämpligt lämpligt
grundvattenområde
(klass
För vattenförsörjningen
grundvattenområde
(klassII)
II)
telmäksi on tarjolla.
Pistemäinen pohjavesialue
Pistemäinen
pohjavesialue
/.0 Punktmarkerat grundvattenområde
Lisäksi käytiin läpi tukimahdol/.0 Punktmarkerat
grundvattenområde
lisuuksia. Suupohjan Kehittämisyh Teuvan pohjavesialueet. Muut Suupohjan
distykseltä on mahdollista saada tupohjavesialueet osoitteessa www.suupohjankehittamisyhdistys.fi
kea jätevesijärjestelmän suunnitte-
luun. Teuvan kunta on puolestaan
luvannut kattaa 20 prosenttia rakennuskuluista.
Tapaamisessa mietittiin kyläpuhdistamon rakentamista, josta jätevedet johdettaisiin putkella alamäkeen kohti Hangaskylää ja
Kainastoa. Tarkoitus on kuitenkin
kuulla kyläläisiä, ovatko he valmiita
lähtemään mukaan yhteiseen jätevesiremonttiin. Yksittäisillä ihmisillä vaihtoehtona on umpisäiliö. Nina
Tyni muistutti säiliön ankkuroinnin
tärkeydestä.
– Muistakaa huomioida myös
mahdollinen sivulta tuleva paine,
ettei säiliö jää kellumaan.
l
FAKTA
Suupohjan pohjavesialueita voi tarkastella
netissä osoitteessa www.suupohjankehittamisyhdistys.fi. Klikkaa valikosta
”jätevedet” ja vasemmalle aukeavasta
valikosta ”pohjavesialueet”. Sieltä näet
Suupohjan jokaisen kunnan alueen pohjavesialueet sekä niiden luokitukset.
Jos et kartan perusteella ole varma, sijaitseeko tonttisi pohjavesialueella vai ei, ota
yhteyttä jätevesineuvojaan. Häneltä saa
tarkemmat kartat.
Pohjavesialueet Suupohjan
jätevesimessujen teemana
J
vuonna 2010 ja viime vuonna Kauhajoen Häärjestyksessään kolmannet Suupohjan
mes-Havusessa.
jätevesimessut järjestetään lauantaina 19. toukokuuta Isojoella Vanhanky– Molemmilla kerroilla tapahtumissa on
län nuorisoseuralla. Maksuttomasta tapahtuollut paljon väkeä ja palaute on ollut hyvää,
masta saavat tietoa kaikki, joita jätevesiasetus
kertoo jätevesineuvoja Jouko Kortesharju.
koskee.
Aiempina vuosina tapahtuma on järjesSuupohjan jätevesimessuilla tietoaan jatetty syksyllä, mutta nyt messuja on aikaiskavat Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätettu kevääseen. Messuilla erityistä huomiotevesineuvoja Jouko Kortesharju sekä rannita kiinnitetään pohjavesialueiden jätevesiratkon jätevesineuvokaisuihin. Siksi messut järjestejat Marcus Tjäru ja
täänkin kylässä, jonka mailla on
Maksuttomasta
Alexandra Rosenkaksikin pohjavesialuetta.
tapahtumasta saa
dal. Rannikon neu– Teema ei kuitenkaan rajoivojilta voi kysyä erita
mitään
jätevesiasiaa pois. Tavarmasti paljon
tyisesti kesämökkipahtumasta saa varmasti paljon
irti jokainen, jota
en jätevesiasioista.
irti jokainen, jota jätevesiasetus
jätevesiasetus
koskee.
Neuvojien lisäkkoskee, Kortesharju painottaa.
si jätevesimessuilla
Pohjavesialueet on nostettu
pääsee tapaamaan myös laitevalmistajia. Suuisoimmaksi teemaksi siksi, että Suupohjassa
pohjan jätevesimessut onkin oivallinen tilaija etenkin Isojoella on paljon asutusta pohjasuus saada samaan aikaan puolueetonta neuvesialueilla.
vontaa, mutta samalla myös paljon teknistä
Edellisinä vuosina kävijöitä on ollut patietoa eri valmistajien laitteista.
risen sataa tapahtumaa kohden. Maksuton
Suupohjan jätevesimessut on järjestetty
tapahtuma alkaa kello 11. ja kestää kello 16.
aiemmin kaksi kertaa, ensin Teuvan Äystöllä
saakka.
l
Ilveskorpi
1017504 Kiltilänkangas
1030104
1030101 Kuusistonlouk
3.2012 © Etelä-Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat / © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659
III pohjavesialueet on joko siirretty
luokkaan II tai poistettu kokonaan
luokituksesta.
Jätevesien suhteen luokalla ei ole
merkitystä, sillä asetuksen mukaan
kaikki jätevedet harmaat vedet mukaan lukien on kuljetettava pohjavesialueelta pois luokasta riippumatta.
1030121
Haapalankangas1084607
Lintuharju
1054551 Horonkylä
Pohjavesialueet ovat erityisen herkkiä ja siksi myös jätevesien käsittely
pohjavesialueilla on kiellettyä. Jätevesiremontoijalla on pohjavesi1054552 A
1054504 Vitberget
Kankaanmäki
alueella käytössään vähemmän vaihtoehtoja kuin muilla.
Asetuksen mukaan jätevedet on johdettava pohjavesialueilta pois. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes aina
umpisäiliön asentamista, jonka lieteauto käy tyhjäämässä. Jos pohjavesialueen raja kulkee tontin läheisyydessä, voi esimerkiksi pienpuhdistamon läpi menneet jätevedet johtaa
pohjavesialueen ulkopuolelle.
Myös harmaat vedet on ohjattava jätevesien tapaan pohjavesialueiden ulkopuolelle.
– Suupohjassa umpisäiliöitä on
asennettu pohjavesialueille jonkin
verran. Tarkkaa määrää emme tiedä, sillä meillä ei tällä hetkellä seurata myönnettyjä rakennuslupia kovin
aktiivisesti, kertoo ympäristösihteeri
Niina Yli-Keturi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä.
Pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan sen perusteella, onko kyseessä vedenhankintaa varten
tärkeä pohjavesialue (luokka I), vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) vai muu pohjavesialue (luokka III). Suupohjan pohjavesialueet kuuluvat luokkiin I ja
II, sillä luokka III on alueelta käytännössä poistettu. Entiset luokan
1084605 Viiatti
1017502 Riihiluomankangas
NÄRPIÖ
1054505 Lilla Vargberget NÄRPES
Teksti Tuukka Olli Kuva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
1030101 Kuu
1017510 Hietikko
19.5
.
 Jätevesineuvojat Marcus Tjäru (vas.), Jouko Kortesharju ja Alexandra Rosendal ehtivät
vaihtaa kokemuksiaan viimevuotisilla jätevesimessuilla.
6
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Jätevesijärjestelmiä
Jätevesijärjestelmän hankkimisessa kannattaa olla tarkkana. Jos olosuhteet tontillasi ovat oikeanlaiset, saatat päästä
jätevesiremontilla vähemmällä, kuten maahanimeyttämöllä.
Joissakin olosuhteissa taas remontti voi olla työläämpi.
Esittelemme ohessa tyypillisimmät jätevesijärjestelmät ja
kenelle niitä voi suositella. Muistathan aina ottaa yhteyttä
asiantuntijaan ennen jätevesijärjestelmän hankkimista!
Teksti Tuukka Olli Piirrokset Katariina Harteela
A
Maasuodattamo
1. tuuletusputki
2. viettoviemäri
3. saostussäiliöt
4. jakokaivo
5. imeytysputki
6. kokoomaputki
7. tuuletusputki
8. kokoomakaivo
9. purkuputki
A) Maasuodattamo
B) Pienpuhdistamo
C) Maahanimeyttämö
D) Umpisäiliö
Mihin:
Soveltuu monenlaisiin maasto-oloihin, ei
kuitenkaan pohjavesialueille. Tontilla on oltava paljon tilaa, sillä järjestelmä on suurikokoinen ja se täytyy kaivaa syvälle. On kuitenkin helppohoitoinen, joskin pitkällä aikavälillä puhdistusteho voi heiketä.
Mihin:
Mihin tahansa maasto-oloihin, pohjavesialueet pois lukien. Pienpuhdistamoissa on
tärkeää, että jätevettä tulee ympäri vuoden.
Siksi pienpuhdistamon asennusta loma-asumuksiin on syytä harkita. Pienpuhdistamoita
on eri kokoisia, joten perheen koko ratkaisee,
kuinka suuri puhdistamo kannattaa hankkia.
Mihin:
Tontin maan on koostuttava hyvin vettä läpäisevistä aineksista, kuten hiekasta, sorasta tai hiekkamoreenista. Suupohjassa imeyttämöä voi harkita vain joissain tapauksissa,
koska maa on täällä tasaista ja savipitoista.
Rinteillä asuvien kannattaa selvittää, olisiko
imeyttämö mahdollinen. Pohjavesialueilla
imeyttämön käyttö on kielletty. Paikan valinnassa vaaditaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta.
Mihin:
Minne tahansa, sillä maastovaatimuksia ei
ole. Monesti ainoa vaihtoehto pohjavesialueilla. Soveltuu väliaikaisratkaisuksi uusille ja
peruskorjattaville kiinteistöille. Mikäli alueelle tulevaisuudessa rakennetaan viemäriverkko, mutta asukkaiden täytyy jo huolehtia
jätevesistään, on umpisäiliö hyvä väliaikaisratkaisu. Sopii myös loma-asumuksille.
Kustannusarvio:
Ilman arvonlisäveroa noin 6 000 euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa.
Käyttöikä: 15–20 vuotta.
Toimintaperiaate:
Jätevesi painuu rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi ja puhdistuu samalla. Maasuodattamon hiekkakentässä on paikalle tuotua
maa-ainesta, kun taas imeyttämö hyödyntää
tontin omaa maa-ainesta. Kentästä puhdistunut jätevesi johdetaan putkistolla purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan.
Ylläpito:
Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1–2 kertaa vuodessa. Jakokaivon
säätö kaksi kertaa vuodessa ja saostussäiliön toiminnan tarkastus kerran kymmenessä
vuodessa.
Kustannusarvio:
Noin 6 000–10 000 euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa.
Käyttöikä: 20 vuotta.
Toimintaperiaate:
Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Yleensä jätevedet käsitellään
annoksina, eli panoksina. Varastosäiliöön
kootaan tietty määrä jätevettä, joka pumpataan edelleen prosessisäiliöön käsiteltäväksi.
Yleensä puhdistuksesta huolehtivat bakteerit, jotka kuolevat ellei uutta puhdistettavaa
tule säännöllisesti. Monesti fosforin poistoa
tehostetaan syöttämällä järjestelmään kemikaaleja. Puhdistunut vesi johdetaan maaperään tai vesistöön.
Ylläpito:
Viikoittainen tarkistus, jossa varmistetaan,
että tekninen laite toimii oikein. Kaikkien
prosessien toiminnan tarkastamiseen menee
aikaa noin 15 minuuttia, jos huoltotöitä joutuu tekemään, aikaa voi mennä vajaa tunti.
Ylijäämälietteen tyhjennys 2–4 kertaa vuodessa laitemallista riippuen joko lieteautolla
tai laitteen oman järjestelmän avulla. Vuosihuollot vaativat ammattilaisen käynnin. Rakenteiden kunto on tarkastettava 10 vuoden
välein.
Kustannusarvio:
Ilman arvonlisäveroa noin 4 500 euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa.
Käyttöikä: 15–20 vuotta.
Toimintaperiaate:
Jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta
imeytyskenttään. Kentässä jätevesi suodattuu imeytyskentän kerrosten ja luonnollisten
maakerrosten läpi. Lopulta puhdistunut jätevesi kulkeutuu hajautettuna pohjaveteen.
Ylläpito:
Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1–2 kertaa vuodessa. Jakokaivon
säätö kaksi kertaa vuodessa ja saostussäiliön toiminnan tarkastus kerran kymmenessä
vuodessa.
Kustannusarvio:
Noin 2 300 euroa. Käyttökustannukset noin
1 000–3 500 euroa vuodessa.
Käyttöikä: 30 vuotta.
Toimintaperiaate:
Kaikki jätevedet johdetaan eristettyyn säiliöön, joka tyhjennetään tarpeellisin väliajoin,
kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Ylläpito:
Täyttymishälytyksen toimivuus täytyy tarkastaa ainakin kerran vuodessa. Säiliö on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja sen
tiiviys ja rakenteet tulee tarkastaa viiden vuoden välein. Umpisäiliö kannattaa pestä säännöllisin väliajoin. Miesluukulla varustetuissa
säiliöissä pesu on helpompaa ja halvempaa.
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
7
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
Jätevesiremontti on mahdollista
vähentää verotuksessa
B
pienpuhdistamo
1. tuuletusputki 2. viettoviemäri
3. pienpuhdistamo 4. purkuputki
Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamiseen on mahdollista saada tukea verottajalta. Saneerauksen kuluja on mahdollista saada katettua kotitalousvähennyksellä.
Vuoden 2012 verotuksen mukaan työn osuudesta on mahdollisuus saada 45 prosentin
vähennys, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 2 000 euroa. Mikäli jätevesiremontin
maksaa palkkana, on palkkakuluista mahdollisuus vähentää 15 prosenttia.
Myös sivukulut, kuten vakuutusmaksut on mahdollista vähentää verotuksessa.
Kotitalousvähennystä voi hakea silloin kun teetetty työ kohdistuu omassa käytössä
olevaan kiinteistöön, kuten kotiin tai vapaa-ajan asuntoon. Vähennystä voi saada
uuden jätevesijärjestelmän rakentamisessa vanhaan kiinteistöön, mutta uudisrakentamista vähennys ei koske.
Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee
vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Työn
teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan
sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa.
Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on
maksettu. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä Verohallinnosta ja internetistä osoitteesta www.vero.fi.
l
C
maahanimeyttämö
1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo
5. imeytyskenttä 6. imeytysputki 7. tuuletusputki
 Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja
Paavo Mattila kannustaa jätevesiremontteihin.
Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä
tukea kylien yhteispuhdistamoiden
suunnitteluun
Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kautta on tarjolla rahoitusta
yhteispuhdistamohankkeisiin.
– Rahoitusta myönnetään yhteisviemäröinnin suunnitteluun Suupohjan alueella, joten
jos jokin suurempi hanke on suunnitteilla, kannattaa kääntyä myös meidän puoleemme, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kehottaa.
Rahoituksen hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla 7 800 eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 prosenttia. Omarahoitusta tarvitaan viidesosa josta 75 prosenttia voi olla talkootyötä tai
vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Rahoituksen hakuaika on jatkuva.
D
umpisäiliö
1. tuuletusputki 2. viettoviemäri
3. umpisäiliö 4. täyttymishälytin
– Kehittämisyhdistys auttaa myös kylien yhteispuhdistamohankkeiden alkuunpanossa,
käytännön asioissa sekä paperitöissä. Jos kylällä siis herää kiinnostusta yhteisen
jätevesijärjestelmän suunnitteluun, kannattaa ottaa yhteyttä, Mattila toteaa.
Myös ennestään toiminnassa olevat vesiosuuskunnat voivat hakea ELY-keskukselta
tukea viemäröinnin laajentamiseen. Uudet vesiosuuskunnat voivat saada tukea, jos ne
sopivat sitovasti liittymisestä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen kanssa.
l
8
TUKEA JÄTEVESIREMONTTIIN
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Sopimusasiat kuntoon
uusissa vesiosuuskunnissa
Uutta vesiosuuskuntaa perustettaessa kannattaa huolehtia siitä,
että sovitut asiat kirjataan ylös. Näin voidaan välttyä monilta
tulkintaeroilta ja turhilta riidoilta.
Suomessa toimii tällä hetkellä yli 1 500 vesiosuuskuntaa, ja määrä
kasvaa. Monissa vanhemmissa vesiosuuskunnissa tehdään parhaillaan sukupolvenvaihdoksia, joten uusia ihmisiä astuu mukaan
remmiin paljon eri puolilla maata.
Suomen Vesiosuuskuntien Liitossa asiaan reagoidaan järjestämällä maakunnittain koulutusta kolmen vuoden ajan.
– Tarkoituksena on kouluttaa päteviä vesi-isännöitsijöitä hoitamaan osuuskuntia, kertoo Simo Heininen Vesiosuuskuntien
Liitosta.
Uutta vesiosuuskuntaa perustettaessa on tärkeää kirjata
sovitut asiat ylös, sillä juridiselta asemaltaan vesiosuuskunta on kuntaan verrattava.
 Jätevesiremontteja tehdään, jotta myös tulevaisuudessa voidaan nauttia puhtaasta vedestä.
Se on sama kuin
katon tai olohuoneen
parketin uusiminen.
– Esimerkiksi vastuuvelvoite täytyy olla kirjattuna. Jos vaikkapa
putkeen pääsee pöpö, joka leviää myös naapuriosuuskunnan
puolelle, on vastuiden rajat hyvä olla selvillä, Heininen painottaa.
Hän muistuttaa, että vesiosuuskuntatoiminta on liiketoimintaa,
johon kuuluvat myös vakuutukset.
ELY-keskus:
Vesiosuuskuntia
perustetaan,
mutta talouksissa
odotellaan
– Jonkinlainen perusvakuutusturva on hyvä olla olemassa, sehän
on samanlaista omaisuuden turvaamista kuin muussakin liiketoiminnassa.
Vesiosuuskuntien Liitosta voi tilata oppaita, joissa neuvotaan
sopimuskäytännöistä ja muista tärkeistä seikoista vesiosuuskuntaa perustettaessa.
Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä uusia vesiosuuskuntia,
mutta myös vanhoja yhdistellään sukupolvenvaihdosten yhteydessä.
Itsekin haja-asutusalueella asuva Heininen vertaa vesiosuuskuntaa ja jätevesiremontteja normaaliin kiinteistönhoitoon.
– Se on sama kuin katon tai olohuoneen parketin uusiminen.
Rahaa menee, mutta sitten kun itsestä aika jättää, on kiinteistön
arvo korkeampi kuin ilman remonttia.
l
Teksti vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges
E
tamoiden huolto- ja muut toimet ovat sopimuksesta vetelä-Pohjanmaalla into jätevesiremontteihin
sihuoltolaitoksen vastuulla, Schulte-Tigges sanoo.
vaihtelee alueittain. Uusien vesiosuuskuntien
perustaminen kertoo yhteisöjen aktivoitumiMuutosta tuskin tulee
sesta, mutta toisaalta monissa kotitaloudessa odotellaan
yhä.
Kiinteistön omistajien tiedottaminen jätevesiasioista
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain
on pääosin jätevesitiedottamishankkeiden ja kuntien
vesihuoltoavustusta yhteensä 600 000–900 000 euroa.
viranomaisten vastuulla.
Avustukset on viime vuosina ohjattu viemäriverkosto– Alueellamme toimivien jätevesihankkeiden työjen rakentamiseen haja-asutusalueille lähes yksinomaan
panos on erittäin merkittävä oikean tiedon välittämipohjavesialueille tai vesistöjen ranta-alueille.
seksi kiinteistöjen omistajille, Schulte-Tigges kiittelee.
Vuonna 2011 vesihuoltoavustusten myötä on EteläJätevesiasetus puhdistusvaatimuksineen astui voiPohjanmaan ELY-keskuksen alueella liitetty noin 1 100
maan viime vuoden maalliskuussa. Käsittelymenetelkiinteistöä keskitettyyn viemäriverkostoon. Kunnat ramän tulee asetuksen mukaan normaalitilanteessa saakentavat viemäriverkostoa myös ilman ELY-keskuksen
vuttaa asetuksen vaatima puhdistustaso. Sen voi täytavustusta, osassa kuntia jopa
tää esimerkiksi kolmiosaisen sahuomattavia määriä.
ELY-keskuksella ei ole tiedossa, ostuskaivon ja maaperäkäsittelyn
– On havaittavissa, että eri
muodostamalla käsittelymenetelettä hajajätevesiasetusta
alueille ihmiset ovat aktiivimällä.
semmin toteuttamassa jätevesi- muutettaisiin, eikä se näe sille
Pilaantumiselle herkillä alueilmitään perusteita.
remontteja, tämä näkyy lähinla, kuten pohjavesialueilla ja vesisnä uusien osuuskuntien perustöjen ranta-alueilla käsittelyjärjestamisissa. Yksittäisten kiinteistöjen osalta tilanne ei ole
telmältä vaaditaan tehokkaampaa puhdistustasoa.
muuttunut, edelleen pääosin ollaan ja odotellaan, kertoo
Hajajätevesiasetuksen tavoitteena on ehkäistä kiinvesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges Etelä-Pohjanteistökohtaisista jätevesistä aiheutuvaa asuin- ja vesiymmaan ELY-keskuksesta.
päristön pilaantumista ja toteuttaa vesiensuojelun tavoitMyös kunnissa on suuria eroja, osassa kunnista rateita. Vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttaminen edelkennetaan paljon uutta verkostoa ja saadaan kiinteistöjä
lyttää ravinnekuormituksen vähentämistoimia kaikilla
keskitetyn verkoston piiriin. Toisissa kunnissa uutta versektoreilla haja-asutuksen jätevedet mukaan lukien.
kostoa ei rakenneta olemassa olevan asutuksen tarpeiNykyisenkin asetuksen mukaan pohjavesialueilla ja
siin juuri lainkaan.
ranta-alueilla tulisi olla ankarampi puhdistustaso, ja lievemmän puhdistustason säätämisen pääsäännöksi ei ar– Haja-asutusalueella rakennetun keskitetyn vievioida käytännössä merkitsevän ympäristötavoitteiden
märiverkoston rakentamisen myötä jätevedet johdeheikentymistä. ELY-keskuksella ei ole tiedossa, että hataan pääosin keskuspuhdistamolle käsiteltäviksi. Mutta
jajätevesiasetusta muutettaisiin, eikä se näe sille mitään
alueellamme on myös kuntia, jotka suosivat niin sanotperusteita.
tuja kyläpuhdistamoita. Näissä tapauksissa kyläpuhdis-
l
Jätevesineuvonta veti
väkeä Pytingissä
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jätevesineuvojat jakoivat
asiantuntemustaan Seinäjoen Pytinki-messuilla maalis–huhtikuun
vaihteessa. Hyvät neuvot olivatkin kysyttyjä, sillä yksin jätevesineuvojien pisteellä kävi viikonlopun aikana yli 300 ihmistä.
Ylivoimaisesti vilkkain päivä oli sunnuntai, jolloin kävijöitä neuvontatiskillä oli vajaa 140.
Neuvontapiste oli osa laajempaa jätevesikorttelia, jossa puolueettomien neuvojien lisäksi tietoa jakoi neljä laitevalmistajaa ja
-toimittajaa. Myös eri yhtiöiden osastot keräsivät paljon kävijöitä,
joten koko jätevesikorttelin kävijämäärä noussee lähelle kahta
tuhatta.
– Väkeä oli nyt saman verran kuin vuosi sitten. Viimeksi meillä oli
heittokilpailu, joka houkutteli paljon lapsia. Tänä vuonna sellaista
ei ollut ja ehkä siksi nyt neuvontapisteellämme puhuttiin enemmän asiaa, kertoo Suupohjan jätevesineuvoja Jouko Kortesharju.
Jätevesineuvojilta kysytyt kysymykset vaihtelivat pohjavesialueista omakotitalon lietekaivoihin. Ehkä merkittävin osa kysymyksistä koski kuitenkin ajankohdalle tyypillisesti kesämökkien
jätevesiratkaisuja.
Messuilla annettiin taustoittavaa yleistietoa, sillä monet tontit
ovat sellaisia, joille jätevesineuvojan kannattaa tehdä kiinteistökäynti. Kiinteistökäynnillä varmistetaan, että neuvoja saa alueesta
oikeanlaisen käsityksen ja mahdollisimman tarkat tiedot. Näin
neuvoja voi suositella mahdollisimman edullista ratkaisua.
Jätevesineuvojien yhteystietoja lähtikin usean messuvieraan
matkaan. Neuvojat eivät toimi minkään firman nimissä, vaan ovat
puolueettomia.
l
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
9
Kuivakäymälän omistaja
pääsee mökkiremontissa vähällä
Jätevesiasetus koskee myös kesämökkejä. Monia mökkien omistajia
mietityttää, miten omalla loma-asumuksella jätevesiasiat tulisi hoitaa,
jotta ne vastaisivat asetuksen vaatimuksia. Eikä ihme, sillä erityisesti
mökeillä järjestelmän sopivuus riippuu monesta tekijästä.
Teksti Tuukka Olli Piirros Katariina Harteela
– Helpoimmalla pääsevät ne, joiden mökeillä on
kuivakäymälät ja kantovesi. Silloin riittää, että harmaan vedet eli peseytymisestä tulevat vedet johdetaan maaperään. On siis huolehdittava siitä, ettei
käytetty vesi pääse sellaisenaan vesistöön, kertoo
länsirannikon jätevesineuvoja Marcus Tjäru.
Mikäli mökillä on paineellinen vesi, kuten
pumppukaivo tai vesijohtoliittymä ja kuivakäymälä, on asetuksen täyttäminen vielä helppoa ja suhteellisen halpaa.
– Sellaisessa tapauksessa tarvitaan harmaavesisuodatin tai maasuodattamo. Ne eivät ole kovin
kalliita ja helppo asentaa, Tjäru taustoittaa.
Vesivessa hankaloittaa
Mikäli mökillä on vesivessa ja paineellinen vesi,
lisääntyvät jätevesiremontin kustannukset. Ensimmäisenä on huomioitava etäisyys rannasta, ja
kuinka suuren osan vuodesta mökki on käytössä.
– Mikäli kyseessä on esimerkiksi omakotitalo, jossa asutaan vaikkapa puoli vuotta, niin kyseeseen voisi tulla maasuodattamo tai laitepuhdistamo. Kuitenkin yleisin vaihtoehto vesivessalla varustetulle mökille on umpisäiliö, ainakin wc-vesien osalta, Tjäru vinkkaa.
Kristiinankaupungissa, Närpiössä ja Mustasaaressa laaditaan parhaillaan ympäristönsuojelumääräyksiä. Luonnosvaiheessa oleva määräys
velvoittaa asentamaan umpisäiliön sellaiselle vesivessalla varustetulle asumukselle, joka sijaitsee
50 metriä tai sitä lähempänä rantaviivaa.
Säiliöön on johdettava wc-vedet, mutta
harmaita vesiä sinne ei tarvitse johdattaa.
Mikäli etäisyys on enintään 200 metriä, riittää puhdistukseen fosforinpoistoyksiköllä varustettu maasuodattamo tai
laitepuhdistamo.
Korsnäsissä määräykset ovat tiukempia. Kunta on määritellyt ranta-alueeksi sellaiset alueet, jotka ovat alle 200 metrin päässä rannasta. Ranta-alueilla wc-vedet täytyy
johdattaa umpisäiliöön. Muut jätevedet voidaan käsitellä saostuskaivon ja maasuodattamon avulla.
Umpisäiliössä on huomioitava lämmityksen riittävyys, ettei säiliöön talveksi jäävä
tavara pääse jäätymään. Käytännössä se tarkoittaa säiliön ankkuroimista riittävän syvälle
maaperään. Säiliö kannattaa tyhjentää talveksi,
jotta jäätymisen riski vähenee.
Sakokaivot ja maasuodattamot ovat sen
verran hyvin eristettyjä, että jäätymisvaaraa ei
pitäisi olla. Eristys pitää kuitenkin huomioida
suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.
Jätevesiasetuksesta annettava ikävapautus
ei koske kesämökkejä. Rannikon kunnista ei ole
saatavissa tukea mökkien jätevesiremontteihin,
sillä kunnat panostavat juuri nyt viemärilinjojen
rakentamiseen.
Helpoimmalla pääsevät
he, joiden mökeillä on
kuivakäymälät ja kantovesi.
Silloin riittää, että harmaat
vedet johdetaan maaperään.
l
Uudisrakentajan valittava
jätevesijärjestelmä nopeasti
Teksti Tuukka Olli Kuva Juuli-Tuuli Osmo
H
aja-asutusalueelle uutta
taloa rakentavalle jätevesiratkaisun valitseminen
tulee eteen nopeasti. Jo rakennuslupahakemuksen yhteydessä on annettava selvitys, josta ilmenee, millaisen
jätevesijärjestelmän rakentaja aikoo
asentaa ja mihin se sijoitetaan. Sijainti merkataan asemapiirrokseen.
– Tämä on rakentajan omaksi parhaaksi. Yhdessä tapauksessa rakentaja ei olisi halunnut merkata imeytyskenttänsä sijaintia asemapiirrokseen ja oli aikeissa laittaa
maalämmön. Hän kuitenkin ymmärsi asian kun selitin, että maalämpöputkien takia täytyy varata riittävä tila imeytyskentälle. Lisäksi edullisen
lopputuloksen saamiseksi täytyy selvittää, missä kenttä sijaitsee ja mistä putket sinne menevät. kertoo Teuvan rakennustarkastaja Vesa Osmo.
Uudisrakentajalle jätevesijärjes-
telmän toteuttaminen ei ole kovin
suuri kustannuserä kun se suhteutetaan muihin kuluihin. Uudisrakentamisen yhteydessä jätevesijärjestelmiä on käsitelty, mutta tänä vuonna
huhtikuun puoliväliin mennessä Osmolle ei ole tullut yhtäkään pelkästään jätevesijärjestelmää koskevaa
toimenpidelupahakemusta.
– Viimekeväinen jätevesiasetuksen muuttaminen ja sen aiheuttama
hämmennys käytännössä stoppasi
koko homman. Ainoastaan uudisrakennusten lupahakemusten yhteydessä on käsitelty jätevesijärjestelmiä, Osmo taustoittaa.
Tuleeko linnareissu?
Monet ennestään viemäriverkkojen
ulkopuolella asuvat ovat tuumineet
menevänsä linnaan ennen kuin asentavat kalliin järjestelmän. Ei kai sellaisesta sentään linnaan joudu?
– No, tuo tuomarin tutkinto on
käymättä, mutta mitään ennakkotapaustahan ei tietääkseni ole. Ensiksihän tulee kehotus laittaa järjestelmä
kuntoon. Samassa yhteydessä asukasta täytyy myös kuulla. Vasta sen jälkeen on mahdollista määrätä uhkasakko, ellei sitten tule uusia ohjeita.
Kaikkien jätevesijärjestelmät pitäisi asetuksen mukaan olla ajan tasalla maaliskuussa 2016. Nyt olisi
kuitenkin otollinen aika hoitaa järjestelmät kuntoon ennen loppukiirettä.
Osmo pyrkii kohti tavoitetta muun
muassa suosittamalla kaksoisputkijärjestelmää.
– Vuosia sitten ohjeistus oli sekavaa eikä tutkimusta ollut. Ei oikein
tiedetty, mihin suuntaan valtionvalta vie tätä asetusta ja siksi tulevaan
oli parasta valmistautua kaksoisputkijärjestelmällä. Edelleen on järkevää johtaa wc-vedet umpisäiliöön ja
harmaat vedet harmaavesisuodattimeen.
l
 Öljyn ja -suodattimen vaihto ja sitten rajaojaa kaivamaan.
Kaivinkoneelle on käyttöä myös jätevesijärjestelmän asentamisessa, tietää Teuvan rakennustarkastaja Vesa Osmo.
10
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Muista tehdä jätevesisuunnitelma sekä hakea luvat
ennen jätevesiremonttiin ryhtymistä
Lue lisää
Lue lisää ammattitaidolla tehdyn
jätevesisuunnitelman eduista: Suomen
FISE pätevät haja-asutuksen vesihuollon
suunnittelijat, HaVeSu ry, www.havesu.fi
Ota hyvissä ajoin yhteyttä lupa-asioita
käsitteleviin viranomaisiin.
Lupa tilanteen mukaan
Suupohjan alueella rakennuslupa-asioissa
palvelevat seuraavat henkilöt:
Kun oman vanhan jätevesijärjestelmän tehostaminen perusteellisella korjauksella tai
menetelmää vaihtamalla on tarpeen, edellytetään yleensä toimenpideluvan hakemista
kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Jos
rakennuksen muuhun korjaamiseen tai laajentamiseen on haettava rakennuslupa, jätevesijärjestelmä ratkaistaan rakennusluvassa
eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita. Pienet
jätevesijärjestelmän korjaustoimet eivät ole
luvanvaraisia. Oikean luvan hakeminen kannattaa tarkistuttaa aina vielä oman kotikunnan rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.
Isojoki:
Jouni Niemi, rakennustarkastaja
puh. 040 527 3655, jouni.niemi@isojoki.fi
Marjo Saari, apulaiskanslisti, 040 199 0543
Karijoki:
Vesa Osmo, rakennustarkastaja,
puh. 0500 286 115, vesa.osmo@karijoki.fi
Kai Niemelä, rakennustoimiston
toimistosihteeri, puh. (06) 2413 5910,
kai.niemela@karijoki.fi
Kauhajoki:
Liitä lupa-anomuksen
mukaan jätevesisuunnitelma
Lupa-anomuksen mukaan on liitettävä myös
suunnitelma siitä, miten jätevesijärjestelmä aiotaan toteuttaa. Kunnilla on toisistaan
poikkeavia käytäntöjä suunnitelman edellyttämistä asiakirjoista. Hyvä suunnitelma sisältää hakemuslomakkeen lisäksi tarvittavat
kartat ja asemapiirroksen, suunnitelmaselostuksen sekä riittävät rakennepiirrokset. Selostuksesta tulee käydä ilmi muun muassa
kiinteistön nykyiset vesihuoltojärjestelyt, perusteet käsittelymenetelmän valinnalle, mi-
toitusperusteet, valitun menetelmän rakenteiden ja toteutuksen kuvaus sekä perusteltu
arvio siitä, että valittu ratkaisu oikein käytettynä täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Suunnitelma jätevesijärjestelmän muutoksesta on syytä teettää ammattitaitoisella suunnittelijalla. Päteviä ja kokeneita alan suunnit-
Myynti, suunnittelu
ja asennus
telijoita on eri puolilla maata. Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat muun muassa haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet
suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja
ympäristöaloilla. FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista.
Sihteerijärjestönä toimii Suomen LVI-liitto
SuLVI ry. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten
liiton sivuilta.
l
Esa Alapiha, rakennustarkastaja,
puh. 040 822 2262, esa.alapiha@kauhajoki.fi
Pasi Lassila, rakennustarkastaja,
puh. 0400 173 214, pasi.lassila@kauhajoki.fi
Piia Rantala, rakennustarkastaja,
puh. 040 199 0220 piia.rantala@kauhajoki.fi
Sirkku Paavola, palvelusihteeri,
puh. (06) 2413 2391, sirkku.paavola@kauhajoki.fi
Teuva:
Vesa Osmo, rakennustarkastaja,
puh. 0500 286 115, vesa.osmo@teuva.fi
Eija Vahertimo, toimistosihteeri,
puh. 040 120 1530 eija.vahertimo@teuva.fi
11
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Haja-asutusalueiden
jätevesiasetus koskettaa
noin miljoonaa
suomalaista
Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä,
mutta kyseessä ovat noin miljoonan asukkaan ja lisäksi
noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet.
Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjä enemmän kuin niiden noin neljän miljoonan asukkaan, jotka kuuluvat viemäriverkostoon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus
koskettaakin melko suurta osaa suomalaista.
Jätevesiasetukseen tuli maaliskuussa
2011 muutoksia koskien muun muassa ikähelpotuksia sekä asetuksen siirtymäaikaa.
Muutoksilla haluttiin varmistaa tarvittavien
investointien kohtuullisuus sekä iäkkäiden ja
vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Nyt haja-asutuksen jätevesiasetus on ennen muuta
suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista
jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista.
Jätevesiasetus pähkinänkuoressa
• Asetuksen tavoitteena on hidastaa
vesistöjen rehevöitymistä ja estää
pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Tehostuvan jäteveden
puhdistuksen tulokset näkyvät kuitenkin parhaiten omalla tontilla - hyvälaatuinen kaivovesi ja kirkastunut
lähipuro palkitsevat panostuksen.
• Uudistunut hajajätevesiasetus astui
voimaan 15.3.2011.
• Uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä 15.3.2016
mennessä.
• Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen
ulkopuolella.
• Hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritelty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on
orgaanisen aineen osalta 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta 30
prosenttia. Jätevesien käsittely pelkästään saostussäiliöissä ei siis enää
nykyvaatimusten mukaan riitä jätevesien käsittelemiseksi.
• Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei
täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee
uusia vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Uudisrakentamiseen asetus vaikuttaa heti.
• Jos olemassa olevilla rakennuksilla
toteutetaan seuraavia rakennus- tai
toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus heti voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka
vastaavat uudestaan rakentamista,
vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jos jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti.
• Asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesiä.
• Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä jätevesien käsittelystä esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueilla.
Säädösten
noudattamiseen
voi hakea poikkeusta.
Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen
asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja
se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautusta kannattaa kuitenkin hakea vasta siirtymäajan loppupuolella.
68-vuotiaat on
vapautettu jätevesien
puhdistamisesta,
mutta vain,
jos syntymäpäiviä
on vietetty ennen
päivämäärää 9.3.2011.
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen
noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä
vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön
pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua
asiaan.
Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse
täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos:
• Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan
vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
• Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole.
• Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa.
• Kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat
ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011.
• Kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten noudattamisesta
vaikean elämäntilanteen vuoksi.
Aina ei tarvita muutoksia.
Käymäläseura Huussi
Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena
on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa ravinteiden
kiertoa ja suojella vesistöjä.
Yhdistys toimii kotimaassa kouluttamalla, tiedottamalla,
tutkimalla, antamalla lausuntoja ja pitämällä esitelmiä,
lisäksi yhdistyksellä on hankkeita Sambiassa ja Swazimaassa.
Liity jäseneksi tai ryhdy huussikummiksi
Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomakkeen sivulla:
www.huussi.net/yhdistys/liity.html
Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös ryhtymällä Huussikummiksi tai tehdä
lahjoituksen tilille OKOYFIHH FI27 5104 0020 0397 92 viitteellä 40031.
Kauppakatu 11 C 2, 2. krs
33200 Tampere
www.huussi.net www.drytoilet.org
toimisto@huussi.net
Puh. 050 301 2539
Huussi muuttaa sisälle -kirja
on oiva tietopaketti kaikille
sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille.
Neljäs kansainvälinen
kuivakäymäläkonferenssi
Tilaa omasi sähköpostilla tai puhelimitse.
Hinta 25 € + postitus- ja käsittelykulut
Dry Toilet 2012
22. - 25.8.2012
Tampereen yliopiston päärakennus
www.drytoilet.org/dt2012
Aulassa ilmainen laitenäyttely 23. - 24.8.
Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske:
• Vapaa-ajan asuntoja.
• Jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle
68-vuotias.
• Jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias,
mutta kiinteistön omistaa joku muu.
Konferenssin yhteydessä on 23.8.
"Suomi-päivä", jolloin pidetään suomenkielinen seminaari Käytä kuivana!
- Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön.
www.huussi.net/tapahtumat/dt2012
Tiedustelut Suomi-päivästä:
suomipaiva@huussi.net
Edullisempi hinta on voimassa 15.5. asti!
12
ILMOITUSTAULU
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012
Miten edetä
jätevesijärjestelmän
uusimisessa
Jos aiot rakentaa kiinteistöön uuden
jätevesijärjestelmän, laajentaa tai
tehostaa vanhaa, tee näin:
1. Selvitä kunnasta, voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
2. Tutki mahdollisuutta yhteiseen viemäröintiin alueella tai naapurien kanssa.
3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma.
Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju.
4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä.
5. Varmista, että:
a) suunnittelija on selvittänyt kunnasta jätevesijärjestelmälle
asetetut vaatimukset
b) suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty ratkaisu
täyttää vaatimukset
c) suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käytön ja huollon toimet,
joita olet myös valmis noudattamaan.
6. Hae järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle lupaa kunnan rakennusvalvonnasta ja laita hakemuksen liitteeksi suunnitelma ja muut tarvittavat
asiakirjat.
7. Kunta käsittelee luvan.
8. Vertaile järjestelmän osien ja tarvikkeiden hintoja, pyydä tarjouksia sekä tee
hankinnat. Hankintoja ei kannata tehdä eikä urakoitsijaa kilpailuttaa ennen kuin
luvat ovat kunnossa.
9. Pyydä tarjouksia rakennusurakoitsijoilta, valitse urakoitsija ja tee tilaus.
10. Huolehdi rakentamisen valvonnasta. Kirjaa rakennustyön työmaapäiväkirjaan
rakentamisen vaiheet, maanäytteiden tulokset ja käytetyt materiaalit. Ota
valokuvia työn eri vaiheista. Tietojen tallennus on tarpeellista, koska niillä on
myöhempää käyttöä omistajien vaihtuessa tai jos järjestelmän toiminnassa on
ongelmia.
11. Jos rakentamista ei voida toteuttaa suunnitelman mukaan, sovi muutoksista
suunnittelijan kanssa. Huolehdi, että muutoksista tehdään tarkepiirustukset.
12. Huolehdi, että ennen käyttöönottoa jätevesijärjestelmästä on käyttö- ja
huolto-ohje. Huolehdi järjestelmän ohjeen mukaisesta hoidosta ja huollosta.
Alan palveluja voi kysyä myös laitetoimittajilta, koulutetuilta LVI-liikkeiltä sekä
kiinteistöalan valvonta- ja huoltoyrityksiltä.
Tilaa jätevesineuvoja
kiinteistökohtaiselle
neuvontakäynnille
J
os jätevesiasiat jäivät vielä askarruttamaan, ei hätää. Isojoella, Karijoella, Kauhajoella tai Teuvalla asuvat voivat varata
ilmaisen jätevesineuvontakäynnin kiinteistölleen. Apuun saapuu silloin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju.
– Toimin täysin puolueettomasti, eli neuvontani ei ole sidoksissa laitevalmistajiin.
Suosittelen siis juuri sellaista jätevesijärjestelmää, kuin mikä on missäkin tapauksessa tarpeen, Kortesharju kertoo.
Yhteydenottoa jätevesineuvojaan ei kannata arkailla, sillä jätevesineuvojan tehtävänä
ei ole määrätä ketään uusimaan jätevesijärjestelmäänsä.
– Työhöni kuuluu ainoastaan neuvonta.
Ei kannata siis pelätä, että kerään rekisteriä
toimimattomista jätevesijärjestelmistä kuntien viranomaisia varten, sillä siitä ei siis missään tapauksessa ole kysymys, Kortesharju
naurahtaa.
– Annan ainoastaan hyviä vinkkejä siitä,
miten vanhasta jätevesijärjestelmästä voidaan
saada toimiva. Jos on tarvetta suurempaan jätevesiremonttiin, teen arvion siitä, mikä ratkaisu on kyseiselle kiinteistölle ja tontille sopivin.
l
laitetaan
jätevesien käsittely
kuntoon
- kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle
kiinteistökäynnille!
Nimi:
Puhelin:
Osoite:
Palauta lomake seuraavin osoitetiedoin, niin jätevesineuvoja ottaa sinuun
yhteyttä: Suupohjan kehittämisyhdistys ry,
Jouko Kortesharju, PL 45, 61801 Kauhajoki
Jouko Kortesharju, 040-7396830, jouko.kortesharju@sky.suupohja.fi