jätevedet putkeen suupohjassa - Suupohjan kehittämisyhdistys ry

IK – Itella Posti Oy
Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin.
JÄTEVEDET PUTKEEN
SUUPOHJASSA
Näin valitset oikean jätevesijärjestelmän s.6
Jaettu puhdistamo
– jaettu urakka s. 5
Mökkivesien
puhdistamisessa
voi päästä
vähemmällä s. 10
2
PÄÄKIRJOITUS
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Ajankohtaista jätevesineuvontaa Suupohjassa
Nyt laitetaan hajaasutusalueiden
jätevesihuolto kuntoon
Suupohjassa!
Kunnaninsinööri, Teuvan kunta Markku Salonen
Uuteen jätevesiasetukseen liittyvän neuvontatoiminnan järjestämisestä alettiin käydä kuntakohtaista ja seutukunnallista
keskustelua vuoden 2008 lopulla. Käytännön toimiin ryhdyttiin vuoden 2009 alkupuolella: omista muistioistani löysin ensimmäisen luonnospaperin hankesuunnitelmasta, johon oli kirjattu päivämäärä 14.4.2009. Varsinainen hankehakemus saatiin
Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n yhteistyöllä valmiiksi
kevään 2009 aikana. Hankehakemus jätettiinkin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksellle nopealla aikataululla. Ripeän päätöksenteon ja aktiivisen toiminnan avulla saatiin näin käynnistettyä
Suupohjaan ajalle 1.7.2009 – 30.9.2012 hankkeet, joiden tarkoituksena on auttaa kiinteistönomistajia jätevesiasioissa. Kokonaisuus koostuu kahdesta osiosta: Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeesta ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushankkeesta.
Hankekokonaisuuden osalta on nyt päästy puolenvälin paremmalle puolelle ja neuvontatyöstä on saatu monenlaisia kokemuksia. Haasteelliseksi neuvonnasta ja tiedotustyöstä ovat tehneet muun muassa monet kiemurat jätevesiasetuksen erilaisista
tulkinnoista, epäselvyys siitä, milloin määräykset tulevat lopullisesti voimaan ja se, ketkä asetuksen velvoitteista voidaan vapauttaa. Hankkeiden edustajat ovatkin monesti joutuneet toimimaan tilanteessa, jossa asiakkaille ei aina ole edes voinut antaa tarkkoja ohjeita asetuksen todellisista velvoitteista ja tarkoista määräajoista. Kun ihmiset on ensin saatu kiinnostumaan jätevesiasioista, on kiinnostus saattanut seuraavana päivänä hävitä
tyystin, kun tiedotusvälineissä on taas kerran uutisoitu uudenlaista tulkinnoista asetuksen suhteen.
Jätevesiasiat on nyt kuitenkin saatu jälleen järjestykseen jätevesiasetuksen muututtua maaliskuussa 2011. Asetustekstistä
on olemassa eduskunnan päätökset, joiden mukaan toimitaan.
Toivottavasti hankkeen loppuaikana jätevesiasioita pystytäänkin viemään entistä hallitummin eteenpäin asiakkaiden tarpeita palvellen.
Tässä ajankohtaisessa jätevesilehdestä kerrotaan puolueettomasti, luotettavasti ja uudistuneeseen lainsäädäntöön nojautuen jätevesien käsittelymahdollisuuksista vesihuoltolaitosten
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä annetaan neuvoja siitä, kuinka nämä vaatimukset voidaan tavoittaa. Jätevedet
putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeen ja Suupohjan jätevesi-info -tiedoitushankkeen puolesta haluan toivottaa teille mielenkiintoisia lukuhetkiä jätevesiasioiden tiimoilta. Jos jätevesiasiat askarruttavat, ovat hankkeiden edustajat käytettävissänne.
Kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä!
l
Kunnaninsinööri, Teuvan kunta
Markku Salonen
Projektiryhmän puheenjohtaja, Jätevedet putkeen Suupohjassa
-kehittämishanke ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke
• S
uupohjan jätevesihankkeiden tarkoituksena on edistää haja-asutusalueiden
jätevesiasetuksen toteutumista Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella.
• S
uupohjan Kehittämisyhdistys ry:n
hallinnoimia jätevesihankkeita rahoittaa
alueen kuntien lisäksi Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskus.
• H
ankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista, joissa
kummassakin toimii oma työntekijänsä.
• J ätevesineuvoja Jouko Kortesharju
neuvoo niin useampien talouksien,
kokonaisten kylien kuin yksittäisten
kiinteistöjenkin jätevesijärjestelmien
suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä
asioissa
• T iedotushankkeen tavoitteena on
puolestaan tiedottaa haja-asutusalueen
kiinteistönomistajille jätevesihuoltoon
liittyvistä asioista, kuten eri järjestelmävaihtoehdoista ja aiheeseen liittyvästä
lainsäädännöstä. Tavoitteena on siis kaiken kaikkiaan lisätä väestön tietoisuutta
jätevesiasioista.
JULKAISUTIEDOT
Jätevedet putkeen Suupohjassa
-kehittämishanke
Suupohjan Jätevesi-info -tiedotushanke
Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat,
Kauhajoen kaupunki
Painos:
Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen
Maaseudun Kehittämisohjelmasta,
johon rahoituksen on myöntänyt EteläPohjanmaan ELY-keskus. Julkinen
rahoitus ohjelmaan tulee Suupohjan
alueen kunnilta, kansallisista varoista
sekä Euroopan Unionin maaseudun
kehittämisrahastosta.
Viestintätoimisto I-print | plus
12 500kpl
Julkaisun suunnittelu
ja toteutus:
Paino:
I-print Oy, Seinäjoki 2011
Piirros: Tiina Paju
SUUPOHJAN JÄTEVESIHANKKEET
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
3
Jätevesihankkeiden projektiryhmän ja
seurantaryhmän jäsenet edistävät
jätevesiasetuksen toteutumista Suupohjassa
Suupohjan jätevesihankkeiden projekti- ja seurantatyhmän jäsenet
pyrkivät edistämään jätevesiasioita Suupohjassa omilla tahoillaan.
Jos jätevesiasiat askarruttavat, voi myös heitä nykäistä hihasta.
Jätevesihankkeiden yhteiseen projektiryhmään kuuluvat:
Tekninen johtaja Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, Karijoen kunta, kunnaninsinööri
Markku Salonen, Teuvan kunta, kunnaninsinööri Valter Enqvist,
Isojoen kunta sekä toiminnanjohtaja Paavo Mattila, Suupohjan
Kehittämisyhdistys ry.
Jätevesihankkeiden seurantaryhmän muodostavat puolestaan
seuraavat henkilöt:
Kuvassa vas. Harri Virtanen, Heikki Rinta-Hoiska, Valter Enqvist ja projektiryhmän puheenjohtaja Markku Salonen. (Kuva: Pia Nurmela).
Käymäläseura Huussi ry
Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa
ravinteiden kiertoa ja suojella vesistöä.
Yhdistys toimii kotimaassa kouluttamalla, tiedottamalla,
tutkimalla, antamalla lausuntoja ja pitämällä esitelmiä, lisäksi yhdistyksellä on hankkeita Sambiassa, Swazimaassa
ja Karjalassa.
Liity jäseneksi:
Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomakkeen sivuilla:
www.huussi.net/yhdistys/liity.html
Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös ryhtymällä Huussikummiksi ja/tai
Karjalan huussiystäväksi tai voit tehdä lahjoituksen tilille 510400-239792 viitteellä 40031.
Kauppakatu 11 C 2. krs
33200 TAMPERE,
puh. 050 301 2539
www.huussi.net
toimisto@huussi.net,
Huussi muuttaa sisälle -kirja on oiva tietopaketti kaikille sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille.
Tilaa omasi
toimistoltamme
sähköpostilla
tai puhelimitse
25 €
+ postikulut
Katso, lue ja
kuuntele kuivakäymäläasiaa
Kuiva Käy! -ekirjasta:
www.huussi.net/kuivakay
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Kallio Jarmo, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hallituksen valitsemat Suupohjan kylien
edustajat: Simo Uusitarkka, Isojoki, Veli-Matti Niemelä, Karijoki,
Ari Viitala, Kauhajoki ja Kari Koivisto, Teuva, Suupohjan kuntien
valitsemat edustajat: Mauri Kankaanpää, Isojoen kunta, Heikki
Rinta-Hoiska, Karijoen kunta, Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki,
Jari Kallio, Teuvan kunta, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä / ympäristöpalvelut: Niina Yli-Keturi, ympäristösihteeri,
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry: Paavo Mattila, toiminnanjohtaja,
Jouko Kortesharju, jätevesineuvoja, Eeva-Kaisa Kivistö, tiedottaja
4
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa
noin miljoonaa suomalaista
Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä, mutta kyseessä ovat noin miljoonan asukkaan ja lisäksi noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet.
Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjä enemmän kuin niiden noin neljän miljoonan asukkaan, jotka kuuluvat viemäriverkostoon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaakin melko suurta osaa suomalaista. Siitä
huolimatta vain harva tietää, mitä jätevesiasetus oikein edellyttää.
Haja-asutuksen jätevesisäädökset
uudistuivat maaliskuussa 2011
Jätevesiasetukseen tuli maaliskuussa 2011
muutoksia koskien muun muassa ikähelpotuksia sekä asetuksen siirtymäaikaa. Muutoksilla
haluttiin varmistaa tarvittavien investointien
Säädökset
kohtuullisuus sekä iäkuudistuivat käiden ja vaikeassa elä2011!
mäntilanteessa olevien
mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Nyt haja-asutuksen jätevesiasetus on ennen muuta suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista.
Jätevesiasetus
pähkinänkuoressa
• A
setuksen tavoitteena on hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Tehostuvan jäteveden puhdistuksen
tulokset näkyvät kuitenkin parhaiten
omalla tontilla - hyvälaatuinen kaivovesi ja kirkastunut lähipuro palkitsevat panostuksen.
• Uudistunut hajajätevesiasetus on astunut voimaan 15.3.2011.
• L
ain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella
vuodella, eli uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä 15.3.2016
mennessä
• Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella.
• Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritelty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on orgaanisen aineen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen
osalta 30 %. Jätevesien käsittely pelkästään saostussäiliöissä ei siis enää nykyvaatimusten mukaan riitä jätevesien käsittelemiseksi.
• Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee uusia
vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Uudisrakentamiseen asetus vaikuttaa heti.
• Jos olemassa olevilla rakennuksilla toteutetaan seuraavia rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus
heti voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka vastaavat uudestaan rakentamista, vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jos jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti.
• Asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain
vähäisiä jätevesiä.
• Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä
jätevesien käsittelystä esimerkiksi rantaja pohjavesialueilla
Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa
olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen
vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta
haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautusta kannattaa kuitenkin hakea vasta siirtymäajan loppupuolella.
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen
vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan.
Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske:
• v apaa-ajan asuntoja
• jos kiinteistön omistaa useampi asukas,
joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias
• jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu.
68-vuotiaat on vapautettu
jätevesien puhdistamisesta,
mutta vain, jos syntymäpäiviä
on vietetty ennen päivämäärää
9.3.2011.
Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei
tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos:
• K
iinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan
johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
• Kiinteistön jätevesiAina ei tarvita
en määrä on vähäimuutoksia.
nen eikä vesikäymälää ole.
• Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa.
• Kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta
ennen 9.3.2011.
• Kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten
noudattamisesta vaikean elämäntilanteen
vuoksi.
l
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Miksi haja-asutuksen
jätevesiä täytyy käsitellä?
Vesien rehevöityminen on vakava
ongelma koko Suomessa. Kukapa pitäisi sinileväisestä järvestä?
Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu. Samoin lientyvät myös
asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön jätevesiä täytyy
käsitellä myös siksi, että omasta ja
naapurin kaivosta saa jatkossakin
puhdasta vettä. Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-asutusalueilla.
Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömissä talouksissa
asuva kuormitti vuonna 2000 jätevesipäästöillään keskimäärin noin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt asukas.
Miksi esim. perinteinen
kolmen sakokaivon
puhdistusjärjestelmä ei riitä?
Perinteiset sakokaivot poistavat vain
hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista
ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä
tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista (bakteerit, virukset, alkueläimet
jne.).
Keitä haja-asetuksen jätevesien
käsittelysäädökset koskevat?
Asetus koskee kaikkia viemäriverkon
ulkopuolella olevia kiinteistöjä, myös
vapaa-ajan kiinteistöjä. Jäteveden käsittelyä ei kuitenkaan tarvita kiinteistöillä, jotka käyttävät vähän vettä,
kun esimerkiksi vesi kannetaan sisään ja ulos. Näiltä kiinteistöiltä asetus edellyttää vain selvityksen tekemistä jätevesijärjestelmästä.
Pitääkö kaikkien tehdä
kallis jätevesiremontti?
Ei tarvitse. Vaihtoehtojen kustannuksissa on eroja. Asiantuntevan
suunnittelijan avulla löytyy edullisin
ja tehokkain ratkaisu kullekin kiinteistölle. Jos epäilee vanhan jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta, kannattaa pyytää neuvoja
alueella toimivalta jätevesineuvojalta
tai kunnasta.
l
5
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Jaettu puhdistamo – jaettu urakka
Yhteinen puhdistamo voi ratkaista koko naapuruston tai kylän jätevesihuollon kerralla. Kauhajoella on jo ryhdytty toimeen
koko kylän jätevesien kuntoon laittamiseksi yhdellä kertaa: Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän jätevesiasiat nytkähtivät askeleen eteenpäin, kun kyläläiset kokoontuivat äskettäin perustamaan kylien oman jätevesiosuuskunnan.
Ratkaisu säästää rahaa
ja vaivaa
Jos kiinteistöt sijaitsevat edullisesti
toisiinsa nähden ja kiinteistön omistajat ovat halukkaita yhteistuumin
hankkimaan isomman puhdistamon, tulee se useimmiten halvemmaksi sekä hankintahinnaltaan että
käyttökustannuksiltaan kuin omat
kiinteistökohtaiset järjestelmät. Yhteisen puhdistamon hoito ja huolto
ovat pidemmän päälle myös selvästi helpompia hoitaa ja myös puhdistustulos on huomattavasti parempi,
kertoo Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju yhteispuhdistamon eduista.
Kyläyhdistyksen alaisen valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toiminut Matti Sepponen kertoo jätevesiasioiden selvittelyn lähteneen
liikkeelle siitä, kun kyläläiset havahtuivat, että kaikkien kyläläisten on
turha kamppailla jätevesiasioiden
parissa yksin.
– Kyläyhdistyksen alainen valmistelutyöryhmä lähti aluksi selvittämään kyläläisten kiinnostusta talosta taloon kyselyn avulla. Kysely
osoitti kannatusta yhteistä jätevesijärjestelmää kohtaan löytyvän siinä määrin, että asiaa lähdettiin viemään vauhdilla eteenpäin, kertoo
Sepponen tyytyväisenä hankkeen
etenemisestä.
Jätevesiosuuskunta on nyt perustettu, ja seuraavaksi se tulee selvittämään muun muassa hankkeen
rahoitusmahdollisuudet. Alueen sijainti joen varrella antaa hyvät edellytykset avustusten saantiin esimerkiksi ELY-keskukselta. Tavoitteena onkin, että jätevesiosuuskunnan
hakeman rahoituksen avulla viemäröinnin liittymismaksu saadaan pidettynä kohtuullisena.
Osuuskunnan jäsenmaksuksi
määriteltiin 100 euroa
– Jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan
myös osuuskunnan päätöksentekoon.
Toivottavasti mahdollisimman moni
kylän talouksista liittyy osuuskunnan
jäseneksi, niin saadaan kyläläisten ääni kattavasti kuuluviin osuuskunnan
päätöksenteossa, Sepponen toivoo.
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hankinta kannattaakin laittaa Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän alueella jäihin siihen saakka,
että osuuskunnan verkoston laajuus
saadaan lopullisesti selvitettyä.
Jätevesiosuuskunnan perustaminen on jo pistänyt vipinää
muihinkin kyliin
Kauhajoen Päntäneellä on jo pidemmän aikaa pohdittu jätevesiosuuskunnan perustamista. Aja-
tuksena on ollut, että noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien
kahden kemiallisen puhdistamon
avulla pystyttäisiin panemaan reilun sadan kiinteistön jätevesiasiat
kuntoon. Päntäneellä asuvien kannattaakin jäädä odottelemaan yhteispuhdistamohankkeen
etenemistä.
Uusi jätevesiasetus kannustaa harkitsemaan
vedetöntä vaihtoehtoa
hon he arvelevat asetuksen pakottavan. Suuriin investointeihin ei välttämättä tarvitse
kuitenkaan ryhtyä. Kaikkein edullisin vaihtoehto jätevesien käsittelyssä on kuivakäymälä,
jollainen voidaan asentaa myös sisätiloihin.
Tällöin tarvitaan vain harmaiden vesien käsittely, Kuivakäymäläseura Huussi ry:stä muistutetaan.
Kuivakäymälät ovat siirtyneet tälle
vuosituhannelle
Vesivessan vaihtamiselle kuivakäymälään on
yleensä vain yksi este – suomalaisten asenne. Usein ajatellaan, että mikään ei ole hyvin,
jos ei ole vesivessaa. Kuivakäymälästä tuleekin usein ensimmäisenä mieleen pihan perällä nököttävä vanhanaikainen huussi. Täytyy pitää mielessä, että markkinoilla on useita
erilaisia vaihtoehtoja, jotka soveltuvat sisään
hienoimpaankin kylpyhuoneeseen. Nykyaikainen kuivakäymälä ei siis ole enää lainkaan
sama asia kuin perinteisesti tuoksahtava ulkohuussi. Muutamalla tuhannella eurolla saa
jo ympärivuotiseen sisäkäyttöön tarkoitettuja
kuivakäymälöitä.
Toimiva huussi täyttää
jätevesiasetuksen vaatimukset
Varsinkin kesämökkiläiset ovat olleet hajaasutusalueiden jätevesiasetuksesta kuullessaan erityisen huolissaan rahanmenosta, jo-
Kuivakäymälä on myös järkiratkaisu
Kun käymäläjätevesiä ei synny, voidaan tiskaamisesta ja peseytymisestä syntyvät muut
harmaat jätevedet imeyttää maaperään huomattavasti kevyemmällä ja halvemmalla jär-
jestelmällä kuin käymälävesien kera. Kokonaiskustannukset jäävät Kuivakäymäläseura
Huussi ry:n asiantuntijoiden arvion mukaan
jopa huomattavasti pienemmiksi kuin esimerkiksi pienpuhdistamon tai moniosaisen
saostussäiliön ja tehokkaan imeytysjärjestelmän kustannukset.
Kuivakäymälän käyttäjä säästää myös
vettä, säästää jätevesimaksuissa ja saa lisäksi
kompostista ravinteet oman kukkamaan lannoittamiseen, sillä ravinteet voi palauttaa kuivakäymälästä takaisin puutarhan kasveille.
Käymäläjätteen hyötykäyttö onnistuu erityisesti rehevillä puutarhatonteilla
l
Lue lisää:
Käymäläseura Huussi ry
Käymäläseura Huussi ry tutkii, kerää ja levittää tietoa erilaisista kuivakäymäläratkaisuista, kehittää kuivakäymälätekniikkaa ja -kulttuuria, edistää kuivakäymälöiden käyttöä, sekä valvoo kuivakäymälöiden käyttäjien etuja.
www.huussi.net
Tiesitkö tämän?
Fosfori on keskeinen ravinne ruuan tuotannossa vaikuttaen voimakkaasti muun muassa
satoisuuteen. Ravinnosta saatavat fosforiyhdisteet ovat välttämättömiä myös ihmisen
aineenvaihdunnalle, luustolle ja hampaille.
Fosfori on kuitenkin rajallinen luonnonvara
ja loppumassa maapallolta noin 50 vuoden
sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata
mitenkään. Suomessa kaivoksien varanto
riittää noin 25 vuodeksi. Kuivakäymälä ei
haaskaa fosforia vesistöihin vaan palauttaa
sen maaperään kasvien käyttöön.
Huomioi kuivakäymälän
valinnassa:
• sijoituspaikka
• käyttötapa
Kuiva käy!
• käyttäjämäärä
• s ähkön tai
veden tarve
• v iemäröinnin
tarve
• t uuletusputki,
ilmanvaihto
• h uolto,
tyhjennys
• k äymäläjätteen
jälkikäsittely ja
hyötykäyttö
6
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Jätevesijärjestelmää
ei tarvitse rakentaa tai
uusia, jos
• K
iinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan vuoteen 2020 mennessä johtamaan
vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon
• K
iinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole
• K
iinteistöllä on velvollisuus hakea
ympäristölupa
Näin valitset
oikean jätevesijärjestelmän
Teksti: Harri Mattila
H
aja-asutusalueilla kiinteistökohtainen talousjäteveden käsittely on perinteisesti hoidettu betonista valmistetulla kaksi- tai kolmekammioisella saostuskaivolla, josta jätevesi on
johdettu avo-ojaan. Yksinään tällainen järjestelmä ei ole enää riittävä,
vaan esikäsitelty jätevesi on johdettava jatkokäsittelyyn vähintään kolmiosaisessa saostussäiliössä.
Jokaiselle kiinteistölle on etsittävä nimenomaan sille parhaiten soveltuva vaihtoehto. Kaikkiin tilanteisiin
soveltuvaa patenttiratkaisua ei siis
ole, vaan käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat muun muassa jätevesien laatu ja määrä, tontin koko,
maaperä ja pinnanmuodostus, pohjaveden korkeus sekä suojaetäisyydet
muun muassa kaivoon ja vesistöön.
Lue, mitä mieltä projektipäällikkö ja ympäristöteknologian yliopettaja Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta on erilaisista jätevesien käsittelymenetelmistä.
Ole ajoissa liikkeellä
Jätevesihuollon ratkaisua etsittäessä
ei pidä hosua, mutta liikkeelle on syytä lähteä pian. Jätevesiasetuksen siir-
tymäajan lopun häämöttäessä parin
vuoden kuluttua alalla tulee olemaan
myyjän markkinat, jolloin hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan.
Käymälää, jätevedenpuhdistamoa tai
umpisäiliötä ei kannata kuitenkaan
ostaa vain siksi, että se on juuri tällä viikolla tarjouksessa paikallisessa
rautakaupassa, vaan eri vaihtoehtoja
kannattaa punnita ajan kanssa.
Jos olet uudisrakentaja,
kannattaa
jätevesiasioita miettiä
jo rakennusurakan
alkuvaiheessa
Uutta asuntoa rakennettaessa eri
vaihtoehtoihin kannattaa tutustua
ammattilaisen opastamana jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. Talon perustuskorkeus on aivan olennainen
asia tässä suhteessa: esimerkiksi useat kuivakäymälätyypit tarvitsevat säiliötilaa kellarikerroksesta ja toisaalta jo kymmenen sentin perustuskorkeuden nosto saattaa olla ratkaiseva
tekijä jätevesipumppauksen tarvetta
pohdittaessa. Yksi käyttökelpoinen
vaihtoehto monissa tapauksissa olisi
WC-vesien viemäröiminen umpisäiliöön ja harmaiden jätevesien hallittu imeyttäminen maaperään. Tämä
edellyttää luonnollisesti kaksoisviemäröintiä, jonka tarve olisi hyvä tietää jo rakennusta perustettaessa.
Karsi ensin sopimattomat
vaihtoehdot pois
Jätevesijärjestelmää valittaessa kannattaa ensin karsia täysin sopimattomat vaihtoehdot pois vertailusta. Tässä tarvitaan erityisesti kuntakohtaisiin määräyksiin perehtymistä.
Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta pitäisi käydä ilmi, missä
aikataulussa kunnan eri alueille ollaan toteuttamassa viemäriverkostoa.
Jos viemäriverkosto laajenee omalle
alueelle, tulee kiinteistön liittyä sii-
Tutustu kuntien omiin
määräyksiin, jotta
säästyt turhalta työltä!
hen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kaikissa kunnissa ja sen sisällöstä ja mahdollisista aikatauluista
kannattaa kysyä oman kunnan vesihuoltoasioista vastaavalta henkilöltä.
Ennen uuden jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista tai vanhan korjaamista on syytä turhan työn
välttämiseksi tutustua myös kuntien
omiin säädöksiin ja määräyksiin, sillä kunnat voivat myös itse vaikuttaa
paikallisesti esimerkiksi siihen, miten tehokkaasti jätevedet tulisi missäkin puhdistaa. Kuntien kaavamääräyksissä tai pohjavesien suojelusuunnitelmissa saatetaan esimerkiksi
kieltää jätevesien paikallinen käsittely kokonaan. Myös ympäristönsuojelumääräyksissä on usein ranta- ja
pohjavesialueita koskevia määräyksiä, kuten jätevesien imeytyskielto.
Niin ikään kiinteistön omat olosuhteet saattavat karsia joitakin vaihtoehtoja pois. Jos rakennuspaikan
maaperä on savea tai tiivistä moreenia, voi maaimeyttämön rakentamisen
unohtaa, vaikka se olisikin kyseessä
olevalla alueella hyväksytty ratkaisu.
Tee oikea valinta
Jätevesiasetus ei ota kantaa jätevesien käsittelymenetelmiin, vaan määrittelee ainoastaan kuormituksen
sallitut enimmäisarvot. Käytettävää
tekniikkaa ei siis ole määritelty, vaan
ainoastaan käsittelytulos.
Jätevesiasetus ei määrää
sitä, millä menetelmällä
jätevedet on puhdistettava,
vaan ainoastaan sen,
kuinka puhtaaksi jätevedet
on saatava.
Seuraavassa esitetty järjestys
parhaasta tekniikasta on laadittu nimenomaan kiinteistönhaltijan näkökulmasta. Valinnan kriteereinä ovat
jätevesijärjestelmän soveltuvuus kyseiseen kohteeseen, järjestelmän toimintavarmuus ja luotettavuus, käytön ja huollon edellyttämät toimenpiteet sekä jätevesihuollon järjestämisen kustannukset.
Erityisesti vaihtoehtojen valinnan
yhteydessä on syytä korostaa jätevesijärjestelmän koko elinkaaren kustannuksia. On olemassa lukuisia esimerkkejä, joissa valinnan perusteena
on ollut pelkkä investointikustannus.
Tällöin riskinä ovat ennakoimattoman suuret ylläpitokulut ja/tai järjestelmän huono toimivuus. Toinen
olennainen korostettava seikka on jätevesijärjestelmän käyttäjän sitoutuneisuus; jääväthän järjestelmän hoito
ja ylläpito käyttäjänsä vastuulle.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Jätevesiasiat on mahdollista saada
järjestykseen monella eri tekniikalla
1. Viemäriverkosto
Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on
kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolaitoksen, osuuskunnan tai useamman kiinteistön yhteinen viemäröinti ja jätevesien käsittely
on kiinteistönhaltijan näkövinkkelistä katsottuna kaikkein järkevin vaihtoehto. Jätevedet puhdistetaan tällöin
asianmukaisesti yleensä vesihuoltolaitoksen
jätevedenpuhdistamolla.
Kunhan jätevesimaksut on maksettuna, huolehtivat ammattilaiset jätevesien käsittelystä.
Viemäriverkostoon on liityttävä
aina, kun kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Viemäriverkostoon liittymisvelvollisuudesta voi olla määrätty myös muissa kunnan omissa määräyksissä. Lisätietoja
liittymismahdollisuuksista ja -velvollisuuksista, olemassa olevasta viemäriverkostosta sekä sen mahdollisesta
laajenemisesta saa paikalliselta vesihuoltolaitokselta ja kunnan vesihuolto-asioista vastaavilta henkilöiltä.
Mikäli kiinteistön liittäminen
viemäriverkostoon tai naapurusten
kanssa yhteinen jätevesien käsittely
ei ole mahdollista, tulee kysymykseen
kiinteistökohtainen jätevesien käsittely.
2. Vaihtoehtoiset käymälät
Jätevesien käsittely on verraten yksinkertaista, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista vesistä. Mikäli viemäriverkostoon liittyminen on
mahdotonta, järkevintä onkin pidättäytyä niin sanottujen mustien jätevesien tuottamisesta kokonaan. Koska
valtaosa jätevesien epäpuhtauksista
on ulosteissa, aiheuttaa ulosteiden sekoittaminen veteen paitsi ylimääräistä työtä, niin myös ylimääräisiä kustannuksia. Vaihtoehtoinen käymälä
onkin siksi usein hyvä vaihtoehto.
Vesikäymälän käytölle on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka
säästävät puhdasta vettä ja ravinteita.
Käymälävaihtoehtoja ovat muun muassa kompostikäymälät, haihduttavat käymälät, kiintoaineen ja nesteen
erottelevat käymälät, vähävetiset käymälät, alipainekäymälät ja polttavat
käymälät. Jokaisessa niissä on omat
erityispiirteensä, joten valintaa tehtäessä on tässäkin tapauksessa hyvä
kääntyä asiantuntijan puoleen.
Hyvin toimiva kuivakäymälä on
hajuton ja hygieeninen. Se on kätevä
kesämökillä, mutta sopii myös ympärivuotiseen asuntoon. Harmaat jätevedet tulee siis edelleen käsitellä,
mutta niiden
käsittelyjärjestelmä on wc-jätevesien käsittelyä yksinkertaisempi ja
myös edullisempi.
3. Kaksivesijärjestelmät
Umpisäiliötä pidetään yleisesti erittäin kalliina ratkaisuna. Sitä se yleensä onkin, jos siihen kootaan kaikki
kiinteistöllä syntyvät jätevedet. Mikäli rakennukseen on mahdollista järjestää kaksoisviemäröinti, muuttuu
tilanne kuitenkin ratkaisevasti.
Vähän vettä käyttävä WC-istuin
(alipainekäymälä tai vastaava) ja mustille vesille oma viemäri umpisäiliöön
onkin varsin varteenotettava vaihtoehto. Tällöin tyhjennysvälit ovat pitkät ja kustannukset eivät nouse liian
korkeiksi. Toki myös harmaille jätevesille on järjestettävä asianmukainen
käsittely, mutta kustannuksissa voidaan kuitenkin säästää, kun kaikki vedet eivät keräänny umpisäiliöön.
4. Maaperäkäsittelyt
Maaimeyttämö on yksinkertaisin ja
edullisin kaikille jätevesille tarkoitettu
käsittelyjärjestelmä. Imeyttämössä jätevedet johdetaan saostussäilön kautta hallitusti imeytyskenttään, josta ne
aikaa myöten ja maaperässä puhdistuttuaan päätyvät pohjaveteen.
Valitettavasti imeyttämö soveltuu
kuitenkin vain harvoille kiinteistölle.
Ongelmaksi voi muotoutua ensinnäkin liian pieni tontti, sillä tavanomaiset maaperäkäsittelyt vaativat jonkin verran tilaa. Lisäksi tontilta pitäisi löytyä riittävästi korkeuseroja, jotta
vesi virtaisi rakennuksesta käsittelyyn
painovoimaisesti. Toki erityisjärjestelyin ja pumppauksin maaperäkäsittely voidaan rakentaa lähes tontille kuin
tontille.
Yhden perheen
käyttöön tarkoitettu
maahanimeyttämö vaatii
tontilta pinta-alaa noin
20 – 30 neliömetriä.
Ongelmana voi olla myös se, että
etäisyys juomavesikaivoihin jää lyhyeksi tai se, että pohjavesi on liian lähellä maanpintaa. Usein maaperä on
myös liian tiivistä savea tai moreenia, kun imeytyspaikan maaperän tulisi olla imeytyskelpoista, vettä läpäisevää kivennäismaata, kuten hiekkaa
taikka hiekkaista tai soraista moreenia. Maaimeyttämöä harkittaessa tuleekin tehdä erittäin huolelliset esiselvitykset.
Maasuodattamo toimii kuten
maaimeyttämö mutta sillä erotuksella, että jätevesi ei päädy pohjaveteen.
Suodattamon alaosaan rakennetaan
salaojitettu sepelikerros, ja suodatinhiekassa puhdistunut jätevesi kootaan
salaojissa erityiseen kokoojakaivoon,
josta voidaan tarvittaessa tarkastella
käsittelyn lopputulosta. Kokoojakaivosta vesi siten johdetaan sopivaan
purkupaikkaan. Maasuodattamoita
on käytetty jätevesien käsittelyssä pitkään, ja niistä on lukuisia erilaisiin tapauksiin suunniteltuja sovelluksia.
Jotta maaperäkäsittelyyn perustuva jätevesijärjestelmä toimisi luotettavasti ja pitkään, se kannattaa antaa
asiantuntijan suunniteltavaksi. Maaperäkäsittely vaatii myös erittäin huolellista rakentamista ja laadukkaita
maa-aineksia.
5. Laitepuhdistamot
Laitepuhdistamolla
tarkoitetaan
yleensä tehdasvalmisteista laitepakettia, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu biologisesti, kemialli-
sesti tai biologiskemiallisesti. Lähes
poikkeuksetta
laitepuhdistamoissa
tapahtuu sekä biologista että kemiallista jäteveden käsittelyä. Biologisessa käsittelyssä mikrobit hajottavat jäteveden kiinteää ainesta ja muuttavat
typen haihtuvaan muotoon. Kemiallinen käsittely taas tarvitaan fosforin
poistamiseksi.
Toimiakseen
laitepuhdistamo tarvitsee
säännöllistä tarkkailua
ja huoltoa. Puhdistamon
käyttäjän on syytä solmia
laitteiston huoltosopimus
laitevalmistajan tai alan
ammattilaisen kanssa!
Markkinoilla on runsaasti erimerkkisiä ja erikokoisia laitepuhdistamoita. Osa niistä soveltuu asennettavaksi vanhoihin saostussäiliöihin,
osa vanhojen saostussäiliöiden perään ja osa taas suoraan saostussäiliöiden tilalle. Laitepuhdistamoa valittaessa on aina parasta kääntyä asiantuntijan puoleen.
Valtaosa laitepuhdistamoista toimii panosperiaatteella, jolloin ne käsittelevät aina muutaman sadan litran jätevesimäärän - panoksen - kerrallaan. Osa laitepuhdistamoista on
puolestaan niin sanotusti jatkuvatoimisia, jolloin ne käsittelevät jätevettä sitä mukaan kuin sitä viemäristä
tulee.
Ilman huoltoa mikään järjestelmä ei voi toimia
Vaikka jätevesijärjestelmä olisi kuinka huolellisesti valittu, suunniteltu,
rakennettu tai asennettu ja huollettu,
on aivan varmaa, ettei se tee täydellistä tulosta joka ainoa tunti, kaikkina
viikonpäivinä ja ympäri vuoden. Aika
ajoin järjestelmä ylikuormittuu, sen
prosessit häiriintyvät vieraista aineista, biologia kärsii pitkistä kuormittamattomista jaksoista, pumput eivät
pelaa sähkökatkojen aikana tai tekniikka muutoin vaan reistailee.
Lukuisat selvitykset osoittavat, että jätevesijärjestelmien toimimattomuuden syy on yleisimmin huollon
ja ylläpidon laiminlyönti. Järjestelmät
eivät ole ikiliikkujia, vaan ne vaativat
Kiinnitä erityistä
huomiota purkupaikkaan
säännöllistä hoitoa. Ammattitaitoinen suunnittelija laatiikin jätevesisuunnitelman liitteeksi myös selkeät
ja yksinkertaiset puhdistamon hoitoja huolto-ohjeet. Jätevesijärjestelmän
toimivuutta voi varmistaa tilaamalla
sille määräajoin huollon alan ammattilaiselta.
Olennainen osa jätevesijärjestelmän suunnittelua on siten purkupaikan huolellinen valinta. Se pitäisi aina
näkyä jätevesisuunnitelmassa perusteltuna. Asiantuntevasti valittu jätevesien purkupaikka pienentää ympäristön pilaantumisen riskiä huomattavasti.
l
7
Umpisäiliö saattaa
tulla tarpeeseen
pohjavesialueilla
Jäteveden umpisäiliö on kyseiseen tarkoitukseen valmistettu
tehdasvalmisteinen vesitiivis säiliö, jossa jätevesi varastoidaan
ennen sen kuljettamista
jätevedenpuhdistamolle
Saostus- ja
puhdistettavaksi. Umpiumpisäiliöiden
säiliö on siis välivarasto,
ei jäteveden käsittelylietteen tyhjentää
menetelmä – kyse on
aina jätehuoltoalan
oikeastaan jätevesihaitan
yrittäjä.
siirtämisestä paikasta
toiseen. Umpisäiliön käyttö
on tiheän tyhjennystarpeen vuoksi kallista ja sen käyttöä ei suositella, mikäli jokin muu
ratkaisu on mahdollinen.
Esimerkiksi pohjavesialueilla tai tärkeän vesistön äärellä umpisäiliö saattaa kuitenkin tulla tarpeeseen, sillä vaatimuksena saattaa olla kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Kunnasta
voi tarkistaa, tuleeko kiinteistöllä käyttää umpisäiliötä. Mikäli
umpisäiliötä käytetään, kannattaa sinne johtaa vain vesikäymälän jätevedet ja käsitellä pesuvedet maa- tai pienpuhdistamossa,
jos se on luvallista.
SELVITÄ ENSIN
VIEMÄRIVERKOSTOSUUNNITELMA
Kuten Projektipäällikkö ja ympäristöteknologian yliopettaja Harri
Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta arvioi, ensimmäisenä
tulisi aina selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Jos kiinteistö sijaitsee sellaisella alueella, johon
viemäriverkosto on laajenemassa vuoteen 2020 mennessä, ei
jätevesiasioiden kanssa kannata vielä hätäillä. Uudisrakentajilla
tilanne on kuitenkin toinen. Uudisrakentajien on hankittava väliajaksi asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä, mutta liityttävä viemäriverkostoon sitten, kun se laajenee alueelle.
Esimerkiksi Teuvalla on tehty vuonna 2005 päätöksiä kunnan
viemäriverkon laajentamisesta. Maanrakennusmestari Jari
Kallion mukaan tietyissä kylissä asuvien kannattaakin odotella
viemäriverkon laajentumista.
– Kunnan viemäriverkon on suunniteltu laajenevan Komsin,
Rasin ja Varamäen alueille sekä myös osaan Pappilanhakaa ja
Mannilanmäkeä. Tavoitteellinen toteutusaikataulu on 2015–2020.
Myös Nisulanpaikan ja Varamäen alueille on suunniteltu viemärin laajenemista vuosien 2015–2020 aikana, Kallio kertoo.
Suunnitelmia on tehty myös Parkinmäen ja Puistolahden alueille,
joilla tavoitteellinen toteutusaikataulu on 2020–2025. Teerenpaikan alueelle viemäröinnin laajenemista on suunniteltu vuosille
2025–2030. Myös kyseisillä alueilla asuvien kannattaa siis pitää
silmät ja korvat auki viemäröinnin laajentamissuunnitelmien
suhteen.
Laadukas jätevesijärjestelmä on investointi,
joka maksaa itsensä takaisin ja nostaa
kiinteistön arvoa. Myös tulevat asukkaat
arvostavat nykyaikaista ja toimintavarmaa
jätevesijärjestelmää. Uudistuksen yhteydessä on
helppo parantaa omakotitalosi tai vapaa-ajan
asuntosi varustetasoa myös muilta osin.
8
TUKEA JÄTEVESIREMONTTIIN
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Verottaja tukee
vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamista
Hyödynnä kotitalousvähennys verotuksessa!
Tiesitkö, että verottaja tukee vanhan
jätevesijärjestelmän saneeraamista? Uudisrakentamiseen kotitalousvähennystä ei voi saada, mutta kun
on kyse perusparannustyöstä, voi jätevesiremonttiin saada kotitalousvähennyksen avulla hyvinkin mittavan alennuksen. Voit hyödyntää verotuksen kotitalousvähennystä, kunhan teettämäsi työ kohdistuu omassa käytössäsi olevan kiinteistöön: kotiin tai vapaa-ajan asuntoon.
Kotitalousvähennystä pitää hakea
itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut
tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena.
Työn teettäjä voi myös hakea verotta-
Taloudellista tukea
jätevesiremontteihin
Jätevesijärjestelmän kustannuksista vastaa pääsääntöisesti kiinteistönomistaja itse. Joissakin tapauksissa jätevesijärjestelmän rakentamiseen on kuitenkin mahdollista hakea avustusta. Taloudellista tukea
ja avustuksia on saatavissa parhaiten isommille jätevesihankkeille,
mutta esimerkiksi ARA:n talousjätevesiavustuksen ja kotitalousvähennyksen voi hyödyntää myös yksittäiset taloudet.
ARA-rahoituksesta
apua pienituloisille
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän
rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen
haja-asutusalueella. Talousjätevesiavustus kuuluu
ARA:n rahoittamiin korjaus- ja energia-avustuksiin.
– Täyttä varmuutta ensi vuoden määrärahoista ei vielä ole, mutta hyvin todennäköisesti avustusta voi kuitenkin hakea jälleen
ensi vuoden alkupuolella, kuntapalvelupäällikkö Jorma Lauronen ARA:sta arvelee.
Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella.
– Vuonna 2010 avustuksia myönnettiin noin 300–400 taloudelle. Avustettavia
toimenpiteitä ovat mm. vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja
jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen
sekä kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin, Lauronen selventää.
Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja, jotka olivat viimeisimmän
Henkilöluku
Tulot (brutto)
euroa/kk
1
1640
2
2790
3
3655
4
4545
haun aikaan ruokakunnan henkilöluvusta
riippuen seuraavat:
Avustusta myönnetään korkeintaan
35 % hyväksytyistä kustannuksista.
Avustuksen hakuaika päättyy yleensä
huhtikuun alkupuolella, joten vuoden 2012
alkupuolella kannattaa olla jälleen valppaana. Avustusta haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja kunta myös päättää avustuksen myöntämisestä. Lisätietoa tuen myöntämisen edellytyksistä saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA) ja
kunnan rakennustarkastustoimistosta.
l
jalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut
tulee ilmoittaa veroilmoituksessa.
Vähennys myönnetään sinä
vuonna, jona työkorvaus tai palkka
ja palkan sivukulut on maksettu.
Täysimääräinen vähennysoikeus vuodessa 3000 euroa/
henkilö
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2011 on 3 000 euroa
vuodessa. Summa voi koostua esimerkiksi kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän asennus- ja korjaustöistä. Vähennykseen liittyy 100 euron
omavastuuosuus. Kotitalousvähennys
vähentää suoraan verotettavaa tuloa.
Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 30 prosenttia maksamastasi
palkasta sekä palkan sivukulut tai 60
prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta.
Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain
työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista.
Maksimivähennyksen eli 3 000
euron vähennyksen saat, jos vuonna
2011 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä vajaat 5 200
euroa [(5 166 x 60 %) - 100) = 2 999,
60]. Vähennys on henkilökohtainen,
joten pariskunta voi vuonna 2011 saada yhteensä 6 000 euron vähennykset.
Lisätietoja kotitalousvähennyksestä on saatavilla Verohallinnosta.
l
Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä
tukea kylien yhteispuhdistamoiden suunnitteluun
S
uupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta on
tarjolla rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin.
– Rahoitusta myönnetään
yhteisviemäröinnin suunnitteluun Suupohjan alueella, joten
jos jokin suurempi hanke on
suunnitteilla, kannattaa kääntyä myös meidän puoleemme,
Suupohjan Kehittämisyhdistys
ry:n toiminnanjohtaja Paavo
Mattila kehottaa.
Rahoituksen hakijana voi
olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla 7.800 eurosta ylöspäin. Tuki
on maksimissaan 80 %. Omarahoitusta tarvitaan 20 %, josta 75 % voi olla talkootyötä tai
vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Rahoituksen
hakuaika on jatkuva.
– Kehittämisyhdistys auttaa myös kylien yhteispuhdistamohankkeiden
alkuunpanossa, käytännön asioissa sekä paperitöissä. Jos kylällä siis
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtajan Paavo Mattila
kehottaa kyliä harkitsemaan yhteisviemäröintiä
herää kiinnostusta yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitte-
luun, kannattaa ottaa yhteyttä,
Mattila toteaa.
l
Suuremmille jätevesihankkeille tarjolla myös muita avustuksia
V
altion vesihuoltoavustuksia jakavat alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kautta maan. Tuet ovat
myös yksityisten henkilöiden
haettavissa, mutta valtion tuesta käydään kovaa kisaa, eikä tukia myönnetä juuri muille kuin
suuremmille hankkeille. Tällaisia hankkeita ovat muun muas-
sa haja-asutusalueiden laajat viemäröintihankkeet, siirtoviemärilinjan ja jätevedenpuhdistamon
rakentaminen. Parhaimmillaan
avustus saisi kattaa jopa 30 prosenttia hankkeen kustannuksista,
mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla jaetaan noin 15 prosentin
avustuksia.
Suurehkoihin
vesihuoltohankkeisiin voidaan hakea myös
EU:n osarahoitteista tukea eri
rahastojen kautta. Toteutuakseen hankkeet tarvitsevat myös
kansallista julkista rahoitusta
(ministeriöt, kunnat, muut julkishallinnon yksiköt) sekä yksityistä rahoitusta. Rahoitusta voivat hakea muun muassa yritykset, julkiset ja yksityiset yhteisöt
tai säätiöt.
l
Lisätietoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) myöntämistä vesihuoltoavustuksista löytyy www-osoitteesta:
www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto >
Vesihuollon rahoitus ja avustukset.
9
JÄTEVESIKUULUMISIA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Yksi tunti kertoi
enemmän kuin
viikko
seminaareissa
Etelä-Pohjanmaan jätevesineuvojat lähtivät
mielenkiinnolla katsomaan, miten
pienpuhdistamot testikentällä oikein toimivat.
Teksti ja kuva: Jouko Kortesharju
L
oviisassa, entisessä Pernajan
kunnassa, on läträtty jätevesinäytteiden kanssa jo vuosi.
Pellolla pulputtaa kahdeksan erilaista jäteveden pienpuhdistamoa, joita
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Tekniikan Maailman
Rakennusmaailma vertailevat niin
talvi- kuin kesäolosuhteissakin. Etelä-Pohjanmaan jätevesineuvojat lähtivätkin mielenkiinnolla katsomaan,
miten pienpuhdistamot testikentällä
oikein toimivat. Lue, mitä Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju oppi vierailun aikana pienpuhdistamoista.
”No, tämä voi toimia kolme kuukauttakin ilman, että sitä täytyy hoitaa.”
”Kyllä tästä täytyy liete tyhjentää
kuuden viikon – kahden kuukauden
välein. Ja jos tuotosta on enemmän,
niin melkein kuukauden välein.”
”Jos annatte pussin täyttyä ennen tyhjennystä, olette siinä itsessään.”
Tällaisia kommentteja tuli pienpuhdistamotestikentän
hoitajilta,
kun he esittelivät puhdistamoja Pernajan pellolla kunnallisen jätevesipuhdistamon vieressä. Jätevesipuhdistamolta tullutta tavaraa jaetaan
testikentällä
pienpuhdistamoihin
vaihtelevissa määrin, jotta laitteet
joutuvat kokemaan vaihtelevia kuormituksia. Välillä puhdistamot laitetaan myös ”viettämään lomaa”, sillä
varsinkin kesäloma-aikaan puhdistamot saattavat olla arkikäytössä pitkiäkin aikoja käyttämättä. Pienpuhdistamot ovat siis testikentällä jatkuvasti kovalla koetuksella
Itse opin testikentällä vierailtuani ainakin sen, että..
1. Kaikki pienpuhdistamot puhdistavat jäteveden nykyisten vaatimusten mukaisesti, useat myös tiukennettujen vaatimusten tasoisesti.
2. Pienpuhdistamot toimivat usein kuitenkin ainoastaan sillä edellytyksellä, että puhdistamon
hoitoon panostetaan enemmän kuin
minkään muun käytössäni olevan
laitteen hoitoon (esim. moderni auto tietokoneineen on hoidon puolesta huomattavasti helpompi), koska yksikään laitteista ei ilmoita millään merkkivalolla puhdistustuloksen heikkenemisestä.
3. Tästä seuraa se, että hoitamaton pienpuhdistamo voi päästää
ohitseen suuriakin määriä ravintei-
ta, ellei sen toimintaa seurata – ennen kaikkea nenän avulla.
4. Useat pienpuhdistamoista pitää tyhjentää lietteestä useammin
kuin vanhat sakokaivot, jotka on
tyhjennettävä kaksi kertaa vuodessa. Tätä lisäkustannusta ei helposti
huomata, kun laitetta ollaan hankkimassa.
5. Sähkö- ja kemikaalikustannukset ovat kohtuullisia ja myös
pumput toimivat melko hyvin.
6. Ilmastuslautaset menevät kuitenkin liian helposti tukkoon, joten
niiden toimintaa on seurattava säännöllisesti.
7. Säätölaitteiden sijoitus on
useassa laitteessa sellainen, että ne
voivat vahingoittua tai ainakin siirtyä väärään paikkaan lietettä tyhjennettäessä.
Yhteenvetona voi siis sanoa, että laitteiden tekniset ja biologiset
puhdistusominaisuudet ovat huippuluokkaa, sillä tekniikka on pitkälle kehitettyä. Sen sijaan laitteille ei
selvästikään ollut suoritettu ”tollotestiä” eli huomioitu sitä, kuinka esimerkiksi minä itse toimisin, jos minulla olisi pienpuhdistamo. Aivan
liian usein menisi sormi suuhun (eikä se sormi näitä laitteita käsitellessä olisi aivan puhdas), kun ei tietäisi mikä mättää, kun laitteen läpi tullut vesi haisee. Vielä kun tämä puoli saadaan kehitettyä käyttäjäystävällisemmäksi, niin markkinoita löytyy taatusti, sillä jätevesiremonttien
suurin ruuhka on vasta edessä.
l
Ympäristösihteerin vinkit
jätevesijärjestelmän rakentajille
Lue, millaisia vinkkejä Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristösihteeri
Niina Yli-Keturilla on jätevesijärjestelmän rakentajille.
Ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi muistuttaa, että jätevesijärjestelmä vaatii säännöllistä hoitoa
ja huoltoa.
1.
Hyödynnä asiantuntevaa suunnittelijaa. Suunnittelijan käytöllä vältytään hukkainvestoinneilta ja kohteeseen sopimattomilta ratkaisuilta. Hyvä suunnittelija käy aina kiinteistöllä, sillä jätevesijärjestelmää ei voi suunnitella pelkästään kirjoituspöydän äärestä. Vain yhtä laitetta edustaviin suunnittelijoihin kannattaa suhtautua kriittisesti.
2. Huomioi pohjavesialueet ja jätevesikuormitukselle herkät vesistöt. Pohjavesi-
alueilla ja ranta-alueilla säännökset voivat olla tiukemmat ja esimerkiksi jätevesien maahan
imeyttäminen ei pohjavesialueilla ole yleensä
ole sallittua. Vesistöjä ovat järvet, joet, purot
ja luomat ja niiden rannoilla tulee ottaa huomioon mahdolliset veden korkeuden vaihtelut. Lisäksi vesistöjen läheisyydessä tulee ottaa huomioon, että puhdistettujakaan jätevesiä ei saa
johtaa putkella suoraan vesistöön, vaan ne tulee johtaa avo-ojan kautta.
3. Vertaile eri vaihtoehtoja. Selvitä myös
mitkä ovat jätevesijärjestelmän huoltotarpeet
sekä huolto- ja käyttökustannukset. Entä mistä
saa tarvittaessa apua ongelmatilanteissa.
4. Hanki tarvittaessa naapurin kirjallinen suostumus jätevesien ojaan johtamiselle. Suostumus tarvitaan silloin kun jätevedet
johdetaan järjestelmästä rajaojaan tai ojaan, joka jatkuu naapurin puolelle. Kirjallisella sopimuksella vältytään myöhempien epäselvyyksi-
en aiheuttamilta erimielisyyksiltä esim. omistajan vaihtumisen yhteydessä. Mikäli naapuri
ei anna suostumusta, ota yhteyttä kuntasi ympäristöviranomaiseen, joka tarvittaessa ratkaisee asian.
5. Varaa aikaa lupakäsittelyyn. Puutteelliset suunnitelmat hidastavat rakennus- tai toimenpideluvan käsittelyä.
6. Käytä jätevesijärjestelmän rakentamisessa ammattitaitoisia asentajia/rakentajia.
Esimerkiksi maasuodattamon rakentaminen
on tarkkaa puuhaa. Oikea asennus on ensiarvoisen tärkeää puhdistamon toiminnalle.
7. Valokuvaa rakentaminen/asentaminen. Järjestelmän eri asennusvaiheista kannattaa ottaa valokuvia myöhempiä tilanteita
varten. Erityisesti maapuhdistamon rakentamisen eri vaiheet kannattaa dokumentoida valokuvin, sillä rakenteita ei voi enää jälkikäteen
nähdä avaamatta kenttää.
8. Hoida ja huolla sekä pidä kirjaa. Jätevesiasetus edellyttää kiinteistön omistajalta
jätevesijärjestelmän säännöllistä hoitoa, huoltoa ja kirjanpitoa huoltotoimista. Mikään kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä ei ole täysin
huoltovapaa. Jätevesijärjestelmän toimittajan
tulee antaa kiinteistön haltijalle jätevesijärjestelmästä kirjallinen käyttö- ja huolto-ohje.
9. Käytä oikein. Älä laita viemäriin mitään sinne kuulumatonta. Biologiseen toimintaan perustuvat puhdistamot, kuten laitepuhdistamot ja maapuhdistamot ovat herkkiä kaikille mikrobeja tappaville aineille, joten vältä
siivouksessa kloriittia äläkä päästä viemäriin
lääkkeitä, liuottimia tai torjunta-aineita
10. Älä hätiköi vaan ota selvää. Tietoa on
saatavilla.
l
10
JÄTEVESIASIAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Muista tehdä jätevesisuunnitelma sekä hakea luvat
ennen jätevesiremonttiin ryhtymistä!
Lupa tilanteen mukaan
Kun oman vanhan jätevesijärjestelmän tehostaminen perusteellisella korjauksella tai menetelmää vaihtamalla on tarpeen, edellytetään yleensä toimenpideluvan hakemista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Jos rakennuksen
muuhun korjaamiseen tai laajentamiseen on haettava rakennuslupa, jätevesijärjestelmä ratkaistaan rakennusluvassa eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita. Pienet jätevesijärjestelmän korjaustoimet eivät ole luvanvaraisia. Oikean luvan hakeminen kannattaa tarkistuttaa aina vielä
oman kotikunnan rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.
Liitä lupa-anomuksen mukaan
jätevesisuunnitelma
Lupa-anomuksen mukaan on liitettävä myös
suunnitelma siitä, miten jätevesijärjestelmä
aiotaan toteuttaa. Kunnilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä suunnitelman edellyttämistä asiakirjoista. Hyvä suunnitelma sisältää hakemuslomakkeen lisäksi tarvittavat kartat ja
asemapiirroksen, suunnitelmaselostuksen sekä riittävät rakennepiirrokset. Selostuksesta
tulee käydä ilmi muun muassa kiinteistön nykyiset vesihuoltojärjestelyt, perusteet käsittelymenetelmän valinnalle, mitoitusperusteet,
valitun menetelmän rakenteiden ja toteutuksen kuvaus sekä perusteltu arvio siitä, että valittu ratkaisu oikein käytettynä täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Suunnitelma jätevesijärjestelmän muutoksesta on syytä teettää ammattitaitoisella suunnittelijalla. Päteviä ja kokeneita alan suunnittelijoita on eri puolilla maata. Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat muun muas-
sa haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet
suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja
ympäristöaloilla. FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista.
Sihteerijärjestönä toimii Suomen LVI-liitto
SuLVI ry. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten
liiton sivuilta.
Joissakin kunnissa hyväksytään myös itse tehty jätevesisuunnitelma. Vesa Arvonen
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:stä korostaa kuitenkin ammattitaitoisen suunnittelijan tärkeyttä.
– Edullinen suunnitelma voi muuttua kalliiksi esimerkiksi silloin, kun rakennusvaiheessa havaitaan, ettei jätevesijärjestelmää
ole edes mahdollista rakentaa suunnitellulla tavalla. Ongelmia saattaa tulla esiin myös
silloin, kun jätevesijärjestelmän käyttöönoton
jälkeen havaitaan, ettei laite yksinkertaisesti
toimi halutulla tavalla. Se, että suunnitelma
on tehty, ei nimittäin välttämättä takaa, että
suunnitelma olisi toimiva, Arvonen kertoo.
Ammattitaitoisesti tehdystä suunnitelmasta hyötyvät puolestaan kaikki.
– Kun suunnittelija tutustuu huolellisesti
jätevesijärjestelmän käyttäjien toiveisiin sekä
kohteen vaatimuksiin ja sen antamiin mahdollisuuksiin, päästään yleensä parhaaseen
lopputulokseen. Ilman käyntiä kiinteistöllä
on kenenkään mahdotonta arvioida, millainen jätevesijärjestelmä juuri sinne sopii. Tarvittavat maastomittaukset ja jätevesijärjestelmän sijoituspaikan huolellinen selvittäminen
ovatkin oleellinen osa hyvin tehtyä jätevesisuunnitelmaa, Arvonen toteaa.
l
Lue lisää
Lue lisää ammattitaidolla tehdyn jätevesisuunnitelman eduista: Suomen FISE pätevät
haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat,
HaVeSu ry, www.havesu.fi.
Ota hyvissä ajoin yhteyttä lupa-asioita käsitteleviin viranomaisiin.
Suupohjan alueella rakennuslupa-asioissa
palvelevat seuraavat henkilöt:
Isojoki:
Jouni Niemi, rakennustarkastaja
puh. (06) 2413 5556, jouni.niemi@isojoki.fi
Marjo Saari, toimistosihteeri,
puh. (06) 2413 5530,
marjo.saari@isojoki.fi
Karijoki:
Vesa Osmo, rakennustarkastaja,
puh. (06) 2413 4262 tai 0500 286 115
vesa.osmo@karijoki.fi
Kai Niemelä, rakennustoimiston
toimistosihteeri, puh. (06) 2413 5910,
kai.niemela@karijoki.fi
Kauhajoki:
Sirkku Paavola, palvelusihteeri,
puh. (06) 2413 2391,
sirkku.paavola@kauhajoki.fi
Keijo Mäenpää, rakennustarkastaja,
puh. (06) 2413 2383 tai 0400 260 315,
keijo.maenpaa@kauhajoki.fi
Keijo Luoma-Nirva, rakennustarkastaja,
puh. (06) 2413 2382 tai 0400 567 711,
keijo.luoma-nirva@kauhajoki.fi
Kyllikki Pere, rakennustarkastaja,
puh. (06) 2413 2389 tai 0400 260 316,
kyllikki.pere@kauhajoki.fi
Teuva:
Vesa Osmo, rakennustarkastaja,
puh. (06) 2413 4262 tai 0500 286 115
vesa.osmo@teuva.fi
Eija Vahertimo, toimistosihteeri,
puh. (06) 2413 4263
eija.vahertimo@teuva.fi
Mökkivesien puhdistamisessa
voi päästä vähemmällä vaivalla
L
eväongelmien lisäksi rehevöityminen
näkyy veden hygieenisen tilan huonontumisena, rantojen kaisloittumisena,
ojien umpeutumisena ja kalakannassa tapahtuvina muutoksina. Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan johdettu jätevesi tai käymäläjäte
likaa myös pohjavettä sekä pilaa uimarantoja ja
kasveja. Pienissä ja herkissä vesistöissä sinänsä
vähäinenkin jätevesikuormitus voi huonontaa
merkittävästi vesistön tilaa.
Tämän vuoksi myös vapaa-ajan asuntojen
jätevesijärjestelmät tulee saattaa vastaamaan
asetuksen vaatimuksia. VaSaunavedet voi
paa-ajan asunimeyttää mainiosti non käyttöasteesta ja varusmaahan!
telutasosta riippuen vaatimuk-
set vaihtelevat kuitenkin suuresti: jäteveden käsittelyn vaatimukset lisääntyvätkin selvästi sitä
mukaa, kuin mitä mökin varustetaso nousee.
Vaadittavan puhdistusjärjestelmän päättää kuitenkin viime kädessä mökkikunnan rakennusvalvontaviranomainen. Eri kunnissa on eroja
myös sen suhteen, millä etäisyydellä jätevesijärjestelmän tulee sijaita vesistöön nähden.
Vesikäymälä
Mikäli vapaa-ajan asunnon varusteisiin kuuluu
vesikäymälä, tulee jätevesijärjestelmän olla asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä
mustille (ja harmaille) vesille. Jätevesijärjestelmää valittaessa tulee ottaa huomioon vapaaajan asunnon käyttöaste ja se, kuinka pitkiä aikoja asuntoa ei käytetä. Jätevesijärjestelmäksi
tulee valita sellainen järjestelmä, jonka toimin-
ta mukautuu kyseisen kiinteistön käyttöasteeseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi maasuodattamo tai pienpuhdistamo. Jätevesijärjestelmän sijoittamiselle on usein kunnissa annettu
vähimmäisetäisyydet talousvesikaivoista, vesistöstä, ojista ja rajasta.
Paineellinen vesi
Mikäli vapaa-ajan asunnolle tulee paineellinen
vesi, joka lämmitetään paineellisessa, jatkuvatoimisessa lämminvesivaraajassa, tulee jätevesijärjestelmäksi valita asetuksen vaatimukset
täyttävä harmaavesijärjestelmä.
Kuivakäymälä ja kantovesi
Mikäli käytössä on kuivakäymälä ja kantovesi, jätevesijärjestelmäksi tarvitaan vain käsitte-
ly harmaille vesille. Vähäiset sauna- ja tiskivedet voidaan imeyttää maaperään. Sallittu imeytystapa vaihtelee kunnittain. Joissain kunnissa
imeytettävä vesi tulee johtaa yhden saostuskaivon läpi imeytykseen, toisissa taas jätevesi voidaan johtaa suoraan imeytyskaivoon tai -kuoppaan.
Imeytyskaivon voi rakentaa itse, tai vastaavasti hankkia sen kaupasta teollisesti valmistettuna, esimerkiksi saunakaivon tai harmaavesisuodattimen.
Kuivakäymälän tulee olla tiivis ja se tulee
usein sijoittaa riittävälle etäisyydelle vesistöstä.
Kuivakäymälän suositellaan olevan erotteleva,
jolloin se kerää kiinteän jätöksen ja joko virtsan
tai suotonesteen erikseen.
l
SMART
-JÄTE-/PERUSVESIPUMPPAAMO
TIIVIIT KAAPELIN
LÄPIVIENNIT
UUTUUS!
LYHENNETTÄVISSÄ
2000 MM SAAKKA
ONNLINE SMART -JÄTE-/PERUSVESIPUMPPAAMO
• Säiliön halkaisija 900/800 mm, korkeus vakiona 2500 mm.
• Teleskoopilla korkeus jatkettavissa myös jälkikäteen 2500-2750-3000 mm,
mikä helpottaa yllättäviä tilanteita.
• Tuloyhteet ohjaavat veden niin, että sakkautuminen, vaahtoaminen ja kaasujen
vapautuminen vähenee.
• Tuloyhteet asennettu alaosaan, joten asennussyvyys on matala.
• 2 kpl 110 mm tuloyhteitä.
• Paineyhde Pem 50 mm.
• Sähköliitäntää varten tiiviit kaapelin läpivienti-insertit valmiina.
Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111 www.onninen.fi
Alueen Clewer asiantuntija
ja jälleenmyyjä:
Tmi Antti Tapio Jaatinen
myynti ja neuvonta: 040 9662 118
12
ILMOITUSTAULU
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011
Nyt on haussa
Suupohjan viihtyisin huussi!
Suupohjan jätevesihankkeet
etsivät nyt Suupohjan alueen viihtyisintä huussia.
L
ähetä kuva huussistasi ja liitä mukaan
kertomus siitä, mikä tekee huussistasi
Suupohjan viihtyisimmän! Kilpailuun
voivat osallistua Isojoen, Karijoen ja Teuvan
kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueella sijaitsevat huussit riippumatta siitä, onko
huussi vakituisessa vai vapaa-ajan käytössä.
Suupohjan viihtyisin huussi tullaan palkitsemaan vuoden huussikuivikkeilla!
Kuvat voi lähettää joko sähköisenä osoittee- K
ILP
AIL
seen jouko.kortesharju@
U!
sky.suupohja.fi tai paperikuvina
osoitteeseen: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, Teknologiapuisto 1,
61800 KAUHAJOKI. Lisää kuoreen merkintä ”huussi-kilpailu”.
Asiantuntijaraati valitsee kilpailun voittajan 1.9.2011. Suupohjan viihtyisin huussi
julkistetaan Hämes-Havusessa 17. syyskuuta järjestettävillä Suupohjan jätevesimessuilla.
l
Huussikulttuuria Myrkyssä
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju.
Tilaa jätevesineuvoja
kiinteistökohtaiselle
neuvontakäynnille
J
Joka rakennuslehdessä kurkistelee
mainoksissa nykyään puinen huusi. Mutta
yhtä komeaa hirsihuusia kuin Myrkyn
Storåsinloukolta löytyy saa etsiä. Sen jykevissä suojissa on saanut istua rauhassa
tuiskuilta ja sateilta. Mukavuuslaitos on peräisin jo yli sadan vuoden takaa, 1800-luvun
loppupuolelta. Malli on ehkä Amerikasta
kuten eräissä muissakin Storåsinloukon
rakennuksissa. Tuskin mallille on vielä
rekisteröity nimeä, joten toivottavasti lähitulevaisuudessa kaupan luetteloista löytyy
’Myrkky’-nimisiä tyylikkäitä hirsihuusseja.
Ota yhteyttä!
Jätevesiaiheisiin kysymyksiin vastataan niin puhelimitse, sähköpostitse kuin Suupohjan Seudussa ilmestyvän
”Kysy jätevesiasioista!” -palstan kautta.
–
Kannattaa
toki tulla myös
p oikkeamaan
Muista paikan
pääljätevesi
lä Kauhajoen
Te k n o l o g i a messut1!
1
0
2
.
keskus Logis17.9
tiassa, sillä jätevesihankkeiden edustajat
löytää sieltä Suupohjan Kehittämisyhdistys
ry:n tilojen yhteydestä. Voit tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista jätevesiasioista, kuulemaan muuttuneista jätevesisäädöksistä tai varaamaan ajan kiinteistökohtaiselle neuvontakäynnille, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju rohkaisee.
Jätevesihankkeiden edustajat välittävät
myös lähialueiden suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja laitevalmistajien yhteystietoja. Jätevesitietoutta on tarjolla myös pitkin vuotta Suupohjan alueella järjestettävissä tapahtumissa. Tulevista jätevesiaiheisista
tapahtumista kuten kylillä järjestettävistä
jätevesi-illoista ilmoitamme lehti-ilmoitusten sekä hankkeiden Internet-sivujen välityksellä!
l
Ota yhteyttä!
Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju
p. 040-739 6830
jouko.kortesharju@sky.suupohja.fi
www.suupohjankehittamisyhdistys.fi
-> jätevedet
os jätevesiasiat jäivät vielä askarruttamaan, ei hätää. Isojoella, Karijoella, Kauhajoella tai Teuvalla asuvat voivat varata
ilmaisen jätevesineuvontakäynnin kiinteistölleen. Apuun saapuu silloin Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju.
– Toimin täysin puolueettomasti, eli neuvontani ei ole sidoksissa laitevalmistajiin.
Suosittelen siis juuri sellaista jätevesijärjestelmää, kuin mikä on missäkin tapauksessa tarpeen, Kortesharju kertoo.
Yhteydenottoa jätevesineuvojaan ei kannata arkailla, sillä jätevesineuvojan tehtävänä
ei ole määrätä ketään uusimaan jätevesijärjestelmäänsä.
– Työhöni kuuluu ainoastaan neuvonta.
Ei kannata siis pelätä, että kerään rekisteriä
toimimattomista jätevesijärjestelmistä kuntien viranomaisia varten, sillä siitä ei siis missään tapauksessa ole kysymys, Kortesharju
naurahtaa.
– Annan ainoastaan hyviä vinkkejä siitä,
miten vanhasta jätevesijärjestelmästä voidaan
saada toimiva. Jos on tarvetta suurempaan jätevesiremonttiin, teen arvion siitä, mikä ratkaisu on kyseiselle kiinteistölle ja tontille sopivin.
l
Nyt laitetaan
jätevesien käsittely
kuntoon
- kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle
kiinteistökäynnille!
Nimi:
Puhelin:
Osoite:
Palauta lomake seuraavin osoitetiedoin, niin jätevesineuvoja ottaa sinuun
yhteyttä: Suupohjan kehittämisyhdistys ry, Jouko Kortesharju,
Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki
Jouko Kortesharju, 040-7396830, jouko.kortesharju@sky.suupohja.fi