docNo 6 ~ 2010
download 
Report Transcription
No 6 ~ 2010
No 6 ~ 2010 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 10 Uudet toimialajohtajat Merituulen piinapenkissä 15 Sosiaalinen media on täynnä mahdollisuuksia sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Kuntaliitosselvitykseen lähdettävä avoimin mielin 5 Tunnollinen keittiöapulainen 6 Työhyvinvointi 8 Ikäkeskuksen viriketoiminta 9 Uudelleensijoitus oli minulle uusi alku 10 Uudet toimialajohtajat Merituulen piinapenkissä 12 Suora kädenjälki toi julistekilpailun voiton 13 Inspirerande och aktiv språkbadslärare premierades på nationell nivå VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 14 Uusi työntekijä – Risto Kuokkanen 15 Sosiaalinen media on täynnä mahdollisuuksia 16 Kurkiaurat lähtivät – mutta eivät kaikki 17 Kevään kuntoremonttikurssit haettavissa 18 Pysy pystyssä 18 Joulu lähestyy... Ethän kaada kinkunrasvoja viemäriin No 6 ~ 2010 19 Knowhow-messuiltavirikkeitä tulevaisuuteen 19 Kiitokset Merituuli | Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282 Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. | tel. (06) 325 1110, merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja | Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare: Timo Kankaanpää Taitto | Ombrytning: Mikael Matikainen Graafiset palvelut/Grafiska tjänster Painopaikka | Tryckeri: Litoset Painos | Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy | Följande tidning utkommer: Tammikuu 2011 Viimeinen aineistonjättöpäivä | Sista inlämningsdagen för materialet är: Tammikuu 2011 Kannen kuva | Pärm bild: Jaakko J. Salo Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Diakonian joulu Frid på jorden! Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijät tekevät joulun alla pitkää päivää. Seurakunnan köyhimpiä muistetaan jouluna erityisesti, ja diakoniatyöntekijät ovat tässä työssä avainasemassa. Muistaminen voi olla Ruokapankin runsas joulukassi, ostokortti ruokakauppaan tai vaikkapa lahjoituksena saatu lelu, sillä vähäosaisia ovat tänä päivänä usein perheet, joissa on pieniä lapsia. Myös työttömät, ylivelkaantuneet, mielenterveysongelmaiset, päihteiden käyttäjät, vanhukset, pitkäaikaissairaat ja maahanmuuttajat tarvitsevat apua. Diakoniatyöntekijät toimittavat joululahjat ja avun perille oikeisiin osoitteisiin. Vi lever i en orolig tid. Då vi blickar ut i världen fylls våra sinnen av nyheter om krig, finanskriser och naturkatastrofer. På hemmaplan sker hela tiden förändringar. Vi har svårt att hinna med i alla förändringar som sker omkring oss i vår egen stad. Då vi ser tillbaka på det gångna året märker vi att det har skett små förändringar inom familjen och på det personliga planet. Våra hjärtan fylls ofta av oroliga tankar. Jouluna ilahduttaa vaasalaisten halu auttaa. Puhelimet alkavat soida hyvissä ajoin ennen joulua ja yksi jos toinenkin kysyy, miten voisi auttaa tai minne voisi avun toimittaa. Useana jouluna seurakunta on tehnyt yhteistyötä mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Joulupuu-keräyksen kanssa. Tänä jouluna diakoniatyöntekijöitä on aivan erityisesti ilahduttanut paikallisten yritysten halu osallistua lahjoituksin vähävaraisten jouluun. Tällainen hyväntekeväisyys sytyttää pitkäänkin alalla toimineen työntekijän joulumielen. Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijät toivottavat kaupungin työntekijöille ja heidän perheilleen siunattua joulua! Heli Salmela vs. diakoniajohtaja Vaasan suomalainen seurakunta Inför julen går våra tankar till Betlehem, herdarna och änglasången. Den första julnatten ljöd: ”Ära i höjden åt Gud och på jorden fred åt dem han har utvalt.” Denna jul får vi stilla oss i våra hem och i våra kyrkor inför Honom som kan ge frid i våra hjärtan. I all oro och jäkt kan Jesus, barnet i krubban, fylla vårt inre med en hälsning från den himmelska världen. Han visar oss vägen under det nya året som kommer. Vasa svenska församling vill tillönska alla Vasabor en fridfull jul och ett Gott Nytt År! Tor-Erik Store Kyrkoherde MERITUULI / HAVSVINDEN 3 Sari Perkiö (vas.) ja Tiina Ojala-Paloposki organisaatioineen ovat tehneet siivousalan yhteistyötä jo vuosien ajan muun muassa välinehankinnoissa. Kuva: Timo Kankaanpää ”Kuntaliitosselvitykseen lähdettävä avoimin mielin” Vaasan kaupunginvaltuusto ja Vähänkyrön kunnanvaltuusto ovat antaneet tehtäväksi selvittää kuntien yhdistymismahdollisuudet kuntajakolain mukaisesti. Vaasan siivouspalvelujohtaja Tiina OjalaPaloposki ja Vähänkyrön siivoustyönohjaaja Sari Perkiö suhtautuvat myönteisesti kuntaliitosselvitykseen. Aiemmat kokemukset muun muassa SIISTI-hankkeesta ovat osoittaneet, että hyvin suunniteltu yhteistoiminta on mahdollista. Tänä syksynä loppuneen SIISTI –kuntayhteistyöhankkeeseen kuuluivat Vaasa, Laihia, Vähäkyrö ja Kauhava. — Kokemukset Siisti-hankkeesta olivat positiivisia. Hankkeen keskeiset tavoitteet, eli verkostoituminen, kokemuksien vaihtaminen ja kustannuksien vertailu toteutuivat. Samalla tavoitteena oli myös siivousalan imagon yleinen kohottaminen työhyvinvointia unohtamatta, Perkiö esittelee. Vaasalla ja Vähälläkyröllä on ollut yhteistyötä siivouspalveluiden osalta esimiesasteella jo vuodesta 2007 saakka. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa välinehankintojen ja rekrytoinnin saralla. — Molempien kuntien tavat ja organisaatiot ovat luonnollisesti omanlaisiaan, mutta yhteistyö on toiminut, Ojala-Paloposki toteaa. Avoimet kortit Kuntaliitosselvitykseen molemmat naiset suhtautuvat myönteisesti. — Ilman muuta selvitykseen lähdetään avoimin ja positiivisin mielin. Molemmilla kunnilla on omat erilaiset rakenteensa, jotka luonnollisesti pitäisi saada hiottua yhteen, mutta missään nimessä tätä selvitystä ei vastusteta. Kaikkien toive on lisäksi, että koko henkilöstö on selvityksessä mukana alusta asti ja kaikki pidetään ajan tasalla, Perkiö painottaa. — Neuvottelut eri osioiden yhteistyöstä on käytävä ja selvitettävä huolellisesti. Mikään ei saa jäädä epäselväksi. Vuoropuhelun on toimittava, Ojala-Paloposki lisää. Perkiön mukaan Vähässäkyrössä on järjestetty aiheesta infotilaisuuksia ja tietoa on tuotu esille. Tietynlaista pelkoa on kuitenkin ilmassa. — Totta kai kaikilla on huoli oman työpaikan puolesta ja sen säilymisestä. Siksi asioista on keskusteltava ja työntekijät on pidettävä ajan tasalla. — Toivotaan, että kenelläkään ei ole turhia ennakkoluuloja selvityksestä. Näin kahdenvälinen tietojenvaihto on ongelmatonta, Ojala-Paloposki muistuttaa. Teksti: Timo Kankaanpää 4 Eija Mäenpää (oik.) toimii neljä päivää viikossa päiväkodin keittiöllä Arja Kalliovaaran apulaisena. Tunnollinen keittiöapulainen Eija Mäenpää toimii tukityöllistettynä keittiöapulaisena Kappelinmäen päiväkodilla. Mäenpään tehtävät ovat monipuoliset, mutta hyvällä asenteella ja ohjauksella työt sujuvat. Eija Mäenpää työskentelee päiväkodin keittiöllä neljä päivää viikossa ja viiden tunnin jaksoissa. Kehitysvammastaan huolimatta Mäenpää suoriutuu tehtävistään mallikkaasti. — Tehtäviini kuuluu kaikenlainen auttaminen. Tiskaan, täytän kärryjä, katan pöytiä ja lasken aterimia. Työt ovat ihan mukavia, Mäenpää hymyilee. Rutiini työtehtäviin on kasvanut vuosien varrella. Lisäksi mukavat työkaverit ja ilmapiiri auttavat työssä viihtymistä. — Olen ollut täällä Kappelinmäellä pian nelisen vuotta ja viihtynyt oikein hyvin, Mäenpää lisää. — Eija on hyvä ja tunnollinen tekemään. Paikat pysyvät siisteinä ja hommat luistavat. Katsomme sopivia työtehtäviä ja hän pärjää oikein mainiosti, kertoo Mäenpään työnohjaaja Arja Kalliovaara, joka toimii päiväkodilla palveluvastaava. Inhimillistä toimintaa Jokaiselle Vaasan kaupungin tukityöllistetylle on räätälöity omat sopivat tehtävät, joita suoritetaan yleensä eri keittiöillä. Tukityöllistetyille maksetaan töistä työosuusrahaa. Kuva: Timo Kankaanpää — Niin kuin Eijankin tapauksessa, tukityöllistetyt ovat yleensä hyvin tunnollisia työntekijöitä ja heille osoitetaan sellaisia työtehtäviä, joihin he kykenevät. Myöskään työturvallisuutta ei unohdeta. Tämä on varmasti heille mukavaa vaihtelua ja tekemistä normaalien päivärutiinien oheen, kertoo kaupungin ruokapalvelujohtaja Eeva Lampinen — Inhimilliseltä kannalta katsoen on upeaa, että pystytään antamaan mahdollisuus työtekoon kaikille omilla resursseilla. Tämä on avartavaa niin lapsille kuin aikuisillekin, lisää Kappelinmäen päiväkodinjohtaja Hannele Katajisto. Teksti: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 5 Hyväksi koettua Virkistystoiminta sivistää ja piristää Kaupungin hallintopalveluiden virkistystoimikunta on virkistänyt hallintopalvelulaisten työelämää jo kahdeksan vuotta. Tarkoitus on tutustuttaa työyhteisön jäsenet mielenkiintoisiin ja tärkeisiin paikkoihin Vaasassa ja lähialueilla sekä nostattaa yhteishenkeä. Myös työkyvyn ylläpito on listattu tavoitteisiin. Hallintopalveluiden virkkareiden työ on jatkoa aiemmalle, 1980-luvulla aloitetulle kiltatoiminnalle. Perustamisesta tehtiin päätös ja toiminalle laadittiin säännöt. Virkkareissa toimii 5 vaihtuvaa jäsentä ja työantajan edustajana yksi ikijäsen. Toimikausi on 2 vuotta niin, että osa jäsenistä vaihtuu vuorovuosina. — Hallintopalveluissa tehdään paljon edustus- ja koko kaupunkia koskevaa työtä. Erilaisiin paikkoihin tutustuminen yhdessä tuo meille eväitä kertoa näistä hienoista kohteista myös eteenpäin. 6 Virkistystoimikunnan hyvä mieli tarttuu ja nostaa työilmapiiriä. Lisäksi tutustumme samalla toisiimme, sillä yksiköt ovat hajautetusti ympäri kaupunkia, kertoo virkistystoimikunnan jäsen Marika Niittykoski. Tavoitteena on järjestää toimintaa neljä kertaa vuodessa. Tutustuttu on mm. teattereihin, pelastuslaitokseen, hovioikeuteen, avantouintiin, Ryövärinkarin lintumaisemiin, Vaasan ratsastuskeskukseen ja Kynsiluotoon. Tänä syksynä virkistystoimikunta järjesti retken Merenkurkun luonnonperintöalueelle Björköbyhyn. Myös pikkujoulut kuuluvat kuvaan ja niitä on pidetty mm. Sulvan kestikievarissa, Närpiön kasvihuoneravintolassa sekä Laihian Ruutin kartanossa. Ystäviä ja kokemuksia Ideoiden vähyys ei ole koskaan ollut ongelma, vierailukohteita on varastossa tuleviinkin vuosiin. Uudet jäsenet valitaan vuosittain äänestämällä, ketä tahansa työyhteisön sisällä voi ehdottaa. — On joka vuosi ilo huomata, että uusilla jäsenillä on aina intoa ja tarmoa sekä uusia ideoita. Pyrimme siihen, että jokaisesta yksiköstä saadaan edustusta virkkareihin. Järjestämäämme toimintaan on aina otettu hyvin osaa ja sitä on osattu arvostaa, summaa ikijäsen Anna-Maija Iitola. Virkistystoimikunnasta saa myös ystäviä ja uusia kokemuksia mm. tänä vuonna virkkarit tekivät näytelmän pikkujouluihin. Tärkeintä on, että jokainen osallistuu omien kykyjensä mukaan. Virkistystoimikunta kerää toimintaansa rahaa mm. arpajaisilla, joihin myydään arpalippuja työpaikkakokouksien yhteydessä sekä pikkujouluihin myytävillä illalliskorteilla. Työhyvinvointiin liittyvä toiminta sijoittuu työajalle ja muu toiminta vapaaajalle. Virkistystoimikunnan jäsenet antavat osan työaikaansa toimintaan, mutta se palkitaan työilmapiirin nosteella ja hyvällä mielellä. — Minulle on jäänyt hyvä tunne meidän työstä. Suosittelen samantyylistä toimintaa muihinkin kaupungin työyhteisöihin. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ei voi ostaa rahalla, pienetkin jutut ilahduttavat. Hallintopalvelulaisia innostan lähtemään rohkeasti virkkareiden jäseniksi, sanoo toimikauttaan päättävä Niittykoski. Teksti: Jenni Oksanen Kuvat: Annika Haukkasalo ja Jenni Oksanen — Haluamme koota suuren hallintopalveluiden henkilöstön yhteen tutustumaan toisiinsa. Näin jokaiselle syntyy kokonaiskäsitys omasta työyhteisöstä myös työasioiden ulkopuolella, kuvaa Niittykoski toiminnan ideaa. Mallia muillekin Tänä syksynä virkistystoimikunta järjesti retken Merenkurkun luonnonperintöalueelle Björköbyhyn. MERITUULI / HAVSVINDEN 7 Kuva: Mira Sparf Ikäkeskuksen viriketoiminta Ikäkeskuksen viriketoiminnalle ikäihmisen arvokas ja laadukas kohtaaminen on sydämen asia. Laulua, askartelua, visailua, muistitreenejä, keskustelua ja leppoisaa yhdessäoloa. Kaikkia edellisiä ja paljon muuta tarjoaa Ikäkeskuksen viriketoiminta. Ikäkeskuksen tehtävänä on tukea yli 65-vuotiaita vaasalaisia ikäihmisiä, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Ikäkeskuksen viriketoiminnan tavoitteena on tukea ikäihmisen arjen omatoimisuutta, osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Viriketoiminnan kautta ikäihminen voi muodostaa uusia sosiaalisia suhteita ja saada piristystä päiväänsä. Viriketoimintaa järjestetään muun muassa kaupunginsairaalassa, Vuorikeskuksessa, korttelikerhoissa eri puolella Vaasaa sekä eri palveluasumisen yksiköissä. Virikettä järjestävät Ikäkeskuksen omat aurinkoiset ja iloiset viriketoiminnan ohjaajat. Lapsen lailla jouluun kulje, kuusen luona silmät sulje. Muista joulut entiset - tiedän että hymyilet. Ikäkeskuksen viriketoiminta ja koko Ikäkeskus toivottaa oikein rauhallista joulua! 8 Näin joulun alla viriketoiminnan ohjaajat ovat keränneet listalle muutaman lahjavinkin, joita on helppo tehdä itse ja ne varmasti lämmittävät saajan mieltä: Munakennoruusu Revi kanamunakennosta yksi kananmunan kolo seinineen sekä muutamia terälehden muotoisia palasia. Liimaa terälehden muotoiset palaset kananmunan kolon sisälle muotoillen siitä ruusun. Anna ruusun kuivua puolisen tuntia ja kuivumisen jälkeen voit maalata sen sekä esimerkiksi koristella hilein. Käpykranssi Valmistamiseen tarvitset käpyjä, kuumaliimapyssyn, pajua sekä rautalankaa. Tee muutamasta pajunoksasta kestävä ympyrä, joka toimii kranssin kehikkona. Liimaa käpyjä kuumaliimapyssyllä kehikkoon. Käpyjä voi olla enemmän tai vähemmän, omasta mausta riippuen. Kranssia voi koristella esimerkiksi hilein tai erilaisin nauhoin. Sari Sundqvist nauttii uudesta työstään kouluttajana. Kuva: Mira Sparf ”Uudelleensijoitus oli minulle uusi alku” Sari Sundqvist joutui luopumaan kokin ammatistaan terveydellisten seikkojen vuoksi. Oma aktiivisuus ja uudelleensijoitus toivat Sarille kuitenkin varhaisen joululahjan. Sari Sundqvistin elämä mullistui vuonna 2007. Pitkään suurtalouskokkina toiminut Sundqvist sai kuulla, että hän joutuu terveydellisistä syistä jättämään silloisen työnsä. — Tilanne pelotti. Vaikka olisi ehkä pitänyt, en kuitenkaan jäänyt tilanteessa sairauslomalle. Pääsin kuitenkin melko nopeasti työkokeiluna Ammattiopistolle koulunkäynninohjaajaksi, ja niitä töitä tein vuoden verran. Tämä työkokeilu jo viitoitti Sundqvistin tulevaisuutta, sillä opettajan ammatti oli aina silloin tällöin käynyt mielessä. — Sain silloiselta lähiesimieheltä suosituksen hakea opettajakorkeakouluun, ja sinne myös pääsin. Otin opintovapaata ja sain vuodessa tehtyä pedagogiset opinnot aiemmin tehdyn restonomin tutkinnon tueksi. Tein opintojen ohessa opettajan sivutoimisuutta, sekä myöhemmin vielä koulunkäynnin ohjaajan töitä, Sundqvist kertaa. Palikat kohdalla Kuluvana vuonna Sundqvistin tarina sai kuitenkin onnellisen lopun. — Vedin kevään 2010 talouskoulua ja syksyllä 2010 minulle järjestyi VAKK:sta vakinainen ammatillisten aineiden kouluttajan paikka ravitsemis- ja matkailualalta. Tämä oli minulle kuin joululahja, Sundqvist hymyilee. Uudelleensijoitus on aina raskas prosessi ja se voi olla myös hyvin pitkäkestoinen. Sundqvist korostaakin työntekijän omaa roolia. — Henkilöstöpalveluiden ja työterveyden verkostot ovat todella hyviä tukemaan, mutta oma aktiivisuus on kaikkein tärkeintä. Jos vain odottelet kotona, niin varmasti saat odotella kauan. Eli kannattaa olla aktiivinen, soitella ja kysellä, sekä miettiä tarkasti, mitä todella haluaa tehdä. Sundqvist muistuttaa, että jos mahdollista, uudelleensijoittautuminen pitää ottaa uutena mahdollisuutena. — Ainakin minulla loksahti kaikki palikat paikoilleen. Teksti: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 9 Uudet toimialajohtajat Merituulen piinapenkissä Kuvat: Jaakko J. Salo Vaasan kaupunginvaltuusto valitsi uudet toimialajohtajat kokouksessaan marraskuussa. Merituuli päätti ottaa selvää, mitä valitut ovat mieltä päivän polttavista kysymyksistä. Christina Knookalaa ja Tomas Häyryä haastateltiin sähköpostilla, ja Jukka Kentala vastasi kysymyksiin puhelimessa Kysymykset: 1. Valtuutetut painottivat valinnoillaan haluavan saada aikaan muutosta ja "uutta verta". Koetko olevasi muutosjohtaja, ja millä toimilla aiot toteuttaa tätä periaatetta? 2. Pohjalaisessa esiteltiin alkutalvesta laajaa valtakunnallista tutkimusta henkilöstön ja johdon käsityksistä työelämässä. Tutkimuksen mukaan oman osaamisen parantaminen on henkilöstön yleisin yksittäinen tavoite, mutta laitettaessa tavoitteet tärkeysjärjestykseen, nousi kärkeen työhyvinvoinnin parantaminen. Etenkin julkisella sektorilla työhyvinvoinnin merkitys jättää tutkimuksen mukaan kaikki muut tavoitteet varjoonsa. Mikä on suhtautumisesi työhyvinvointiin ja millä toimilla aiot edesauttaa oman henkilöstösi työhyvinvoinnin edistymistä? 3. Joulu on jo ovella. Kerro oma joululahjatoiveesi ja jouluterveisesi tuleville alaisillesi? 10 Perusturvajohtaja Jukka Kentala 1. En ole siinä mielessä muutosjohtaja, että lähtisin ajamaan jotain uutta hallintomallia tai strategiaa toimialalle. Enemmänkin haluan nostaa esille ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja asennetta perusturvapalveluihin. 2. Asia on haastava ja kokonaisuutena hiukan vaikeakin. Ennen kaikkea työhyvinvointi ja sen kehittäminen vaatii yhteistyötä. Omana mallinani näen sen, että ihmisille on mahdollistettava perustehtävän suorittaminen ilman mitään esteitä. Työntekijöiden on koettava, että heillä on omaa hallintaa työntekonsa suhteen. Tätä pidän työhyvinvoinnin näkökulmasta erittäin tärkeänä. 3. Toivon niin itselleni kuin kaikille muillekin rauhallista joulunaikaa. Tällainen rauhoittuminen on varmasti kaikille hyväksi. Sivistystoimenjohtaja Christina Knookala 1. Hallintouudistuksen yhteydessä meillä on hyvät lähtökohdat luoda uusia toimintatapoja, jos sellaisille on tarve. Ensin minun tulee kuitenkin määrittää, mikä on muuttamisen tarpeessa ja mikä ei. Kehittämisen kohteita varmasti löytyy aina. Johtajana haluan yhdessä henkilökuntani ja valtuutettujen kanssa määrittää selkeät tavoitteet työllemme ja laatia suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Johtaminen tulee olla avointa ja osallistuvaa, niin että kaikki kokevat osallistuvansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Koen tuovani uutta verta sitä kautta, että olen työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta alueellisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla, ja saanut oppia monta eri tapaa viedä asioita eteenpäin ja saanut osallistua moniin kehityshankkeisiin. 2. Jos johtaminen on ihmisläheistä kaikilla tasoilla, olen vakuuttunut, että se vaikuttaa positiivisesti yksittäisen työntekijän viihtyvyyteen. Kun jokai- nen tietää ja ymmärtää oman tärkeän roolinsa tavoitteiden saavuttamisessa ja, jos jokaiselle luodaan mahdollisuus oman työtehtävänsä kehittämiseen, se vaikuttaa myönteisesti työviihtyvyyteen. Työn seuranta yhdessä esimiehen kanssa, ja kannustava työilmapiiri ovat erittäin tärkeitä asioita. Myös jokainen yksittäinen henkilö voi omilla toimillaan vaikuttaa työviihtyvyyden parantamiseen. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on myös tärkeää henkilöstön työhyvinvoinnista puhuttaessa; terveydenhuolto, vapaa-aika, hyvät työtilat ym. vaikuttavat omalta osaltaan kokonaisuuteen. Kun henkilöstö voi hyvin, työn laatu paranee, poissaolot vähenevät ja työpanos on parempi. 3. Oma joululahjatoiveeni on saada viettää rauhallinen ja mukava joulu koko ”laajentuneen” perheeni kanssa; eli jos kaikki kolme aikuista lastamme tulisivat kumppaneidensa kanssa kotiin jouluksi. Iloksemme myös Itävallassa asuva tyttäremme on tulossa jouluksi kotiin itävaltalaisen poikaystävänsä kanssa. Toivon omasta puolestani oman sektorini henkilökunnalle rauhallista joulua ja menestyksellistä yhteistyövuotta 2011 ! Teknisen toimen johtaja Tomas Häyry 1. Koen olevani muutosjohtaja. Teknisen toimen ja kaavoituksen osalta aion ensimmäisenä nostaa esille nykyiset toimintatavat ja käydä perusteellisen keskustelun siitä, miten me voisimme nykyistä paremmin puhaltaa yhteen hiileen. Tärkeässä osassa on yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niiden ymmärtäminen samalla tavalla. 2. Tämä on tärkeä osa johtamisesta, jota pitää huomioida tulevaisuudessa yhä enemmän. Työhyvinvointi on käsitteenä niin kokonaisvaltainen, ettei siihen löydy yhtä tai kahta ihmekuuria, vaan se on esimiehillä ja alaisilla huomioitava koko ajan osana jokapäiväistä elämää 3. Toivon joulupyhiksi paljon lunta ja hyviä ulkoilukelejä. Sanan varsinaisessa mielessä toivon, että kaikilla on mahdollisuus viettää oikein Rauhallista Joulua! Jättäkää kiire hetkeksi sivuun. Teksti: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 11 Kuva: Jaakko J. Salo Suora kädenjälki toi julistekilpailun voiton Graafisten palveluiden Jouko Keto voitti kaikille avoimen JHL:n valtakunnallisen julistekilpailun. Keto sai voitostaan palkinnoksi 1000 euron matkalahjakortin, jolle löytyy heti käyttökohde. Graafikko Jouko Keto kaupungin graafisista palveluista suunnitteli J-kirjaimen ja liiton ympyrälogon innoittamana JHL:n kaupunkifestivaaleille logon, joka miellytti palkintoraatia. — Suoraa käden jälkeä, piirtämistä ja maalaamista, tätä toivoisi näkevän toteutuksessa enemmänkin. Maailma menee korostetun epäfyysiseksi ilman kehollisuutta, arvioi kuvataiteilija-taidekasvattaja Tiina Malinen-Woodward voittojulistetta. Keto lähetti julistekilpailuun kolme työtä, mutta piti lopulta voittoon asti edennyttä parhaimpanaan. — Eräänä lauantaiaamuna sitten kahvin jälkeen avasin sähköpostin ja huomasin voittaneeni. Palkinnoksi saan 1000 euron matkalahjakortin, ja se osuu tarpeeseen paremmin kuin hyvin, kertoo Islannin kiertomatkaa jo kauan suunnitellut Keto. 12 Jouko Kedolle on työssään tärkeää oma kädenjälki. Kokenut graafikko Keto kertoo osallistuvansa kilpailun lähinnä mielenkiinnosta ja pysyäkseen ”ajan hermolla”. Miehen ansioluettelosta löytyy muun muassa Vaasan 400-vuotisjuhlamitalin suunnittelu, Kuula-opiston logo ja onpa mies suunnitellut oman talonsakin. — Erilaisten kuvitusten tekeminen on minulle harrastus ja henkireikä. Töiden parissa tulee suunniteltua kirjoja, esitteitä ja muita vastaavia julkaisuja ja kuvittaminen jatkuu kotona muun muassa maalausten parissa, kertoo yli 20 vuotta kaupungin palveluksessa ollut Keto. Raahen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kasvatilla on kuitenkin vielä ainakin yksi toteutumaton haave. — Olisi mukava joskus tehdä ja kuvittaa oma kirja. Teksti: Timo Kankaanpää Harriet Lindfors vill tillsammans med handdockan Kalle aktivt utveckla undervisningsmetoderna och dokumenteringen av verksamheten. Inspirerande och aktiv språkbadslärare premierades på nationell nivå Bild: Timo Kankaanpää Barnträdgårdslärare Harriet Lindfors vid Inkerinpuiston päiväkoti beviljades i oktober OKKASvenska kulturfondens pris för förtjänstfull språkbadsundervisning i svenska. Okka-stiftelsen prisbelönar lärare, som undervisar svenska i finskspråkiga daghem, grundskolor, gymnasier, yrkesläroanstalter eller yrkeshögskolor. Lindfors är den första barnträdgårdsläraren i Finland som beviljats detta pris. Lindfors förtjänster ansågs vara i synnerhet hennes omfattande erfarenhet av språkbadsmetoden samt dess utvecklande i samarbete med Vasa universitet och Levón-institutet. — Det är givetvis enormt fint att få ett dylikt erkännande och det berättar att vårt arbete verkligen uppskattas, småler Lindfors. Lindfors, som har verkat som språkbadslärare vid Inkerinpuisto sedan år 1991, säger att barnens trivsel är utgångspunkten för all undervisning. — Barnen ska trivas på dagis och tycka att det är trevligt att komma hit. Det betyder också att språkbadsundervisningen ska vara rolig och sporrande. Enligt Lindfors är barns språkinlärning individuell, men alla har förmåga att utvecklas. En positiv attityd och uppmuntran leder småningom till framsteg. — Vi uppmuntrar barnen att använda språket genom olika metoder. Men ingen blir tvingad, utan vi försöker på ett positivt sätt och genom lek få språkbadsgruppen att tala svenska. Goda resultat Förskolebarnen vid Inkerinpuisto får språkbadsundervisning fyra timmar om dagen. Från förskolan flyttar de till språkbadsskolan, varvid det inte blir något avbrott i svenskstudierna. — Responsen från barn och föräldrar har varit positiv. Ofta får vi höra att barnen även där hemma tidvis använder svenska som de lärt sig på dagis. Därtill har språkbadselevernas resultat senare i skolsvenskan varit uppmuntrande. Språkbadsmetoden kräver god pedagogisk och språklig planering. Lindfors långa erfarenhet från många år stärker utvecklingen av undervisningsmetoderna. — Språkbadsundervisningen har naturligt nog utvidgats och blivit mångsidigare under åren. Förutom det talade språket beaktar vi också bilder och text. Målet är att barnen ska lära sig genom metoder som de tycker om. Det må vara fråga om lek, sånger eller framträdanden, huvudsaken är att barnen trivs. MERITUULI / HAVSVINDEN Text: Timo Kankaanpää 13 uusi työntekijä Kuva: Jenni Oksanen Uusi työntekijä – Risto Kuokkanen 1. Nimi, ikä ja ammatti? — Risto Kuokkanen, 29 vuotta, palveluvastaava (IT-tradenomi). Vastaan Voip-puhelinjärjestelmän kehittämisestä sekä sähköposti- ja internetasetusten asentamisesta matkapuhelimiin. Toimipaikkani on kaupungin puhelinvaihde. 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? — Löysin ilmoituksen Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta ja hain. Esimiestyö kiinnosti ja lisäksi etsin töitä juuri Vaasasta, sillä muutin tänne perheen perässä. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? — Vaasasta on jo vuosien kokemus. Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja asunut myös Jyväskylässä sekä kaksi vuotta Irlannissa. Vaasa on hieno paikka. Meri luo oman viehätyksensä. Viihdyn hyvin. Toistaiseksi kuva työnantajasta on hyvä. Itsenäinen työ on mukavaa. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? — Erilainen, haasteellinen, välillä yllätyksellinen, työntäyteinen ja nopeatempoinen. — Työssäni on mahdollista vaikuttaa moniin asioihin ja haastetta on suotu paljon. Oma tiimini on hyvä ja tukee tarpeen tullen. Minulle on kunnia astua näin suuriin saappaisiin. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? — Vähemmän byrokratiaa voisi olla. Asiat menee liian monen mutkan ja hyväksyjän kautta. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? — Meillä on 2 pinseriä, joista toinen on vielä pentu, että niitä saa paimentaa. Lisäksi käyn kuntosalilla. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? — Kahvit ja mitä sattuu olemaan. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? — Ilkka Remeksen Pahan Perimä, lempparikirjailijani on Dan Brown. 10. Mikä on mottosi? — Ei sillä ole merkitystä, mitä tiedät, vaan mitä teet sillä, mitä tiedät. 5. Mikä on parasta työssäsi? Teksti: Jenni Oksanen 14 Kirjastotoimen Marja Mikola, kesäyliopiston Sari Tarvonen sekä Anna Gromov tutkivat Miia Äkkisen (2.oik.) opastuksella sosiaalista mediaa. Kuva: Timo Kankaanpää Sosiaalinen media on täynnä mahdollisuuksia Yli puolet suomalaisista käyttää tietoisesti tai tietämättään sosiaalista mediaa. Facebook, Twitter ja blogit esimerkkeinä ovat käyttökelpoisia verkkotyökaluja niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Kolmasosa suomalaisista kuuluu jo yhteisöpalvelu Facebookkiin. Maailmanlaajuisesti palvelua käyttää yli puoli miljardia ihmistä. Miksi ihmeessä? — Facebook on hyvä esimerkki sosiaalisesta mediasta ja sillä on monenlaisia käyttötarkoituksia. Siinä on mukana paljon sosiaalista elementtiä ja tiedonhakua. Mutta ennen kaikkea se on ajanvietettä, tapa rentoutua, esittelee Aaltoyliopiston tutkija ja Memegroup Oy:n konsultti Miia Äkkinen. Äkkinen oli marraskuussa luennoimassa Vaasan kesäyliopiston Vaivattomasti verkossa –kurssilla sosiaalisen median välineistä organisaatiokäytössä. Mahdollisuuksia ja uhkia Sosiaalinen media eri työkaluineen on noussut jopa hallitse- mattoman nopeasti valtavaksi muoti-ilmiöksi. Äkkisen mukaan tämä tarjoaa työelämään ja organisaatioihin mahdollisuuksia ja uhkia. Erilaisilla sosiaalisen median työkaluilla. — Sosiaalinen media ei ole itseisarvo. Mutta mikäli uudet kanavat auttavat organisaatiota tavoittamaan kohderyhmänsä, kannattaa jalkautumista sosiaaliseen mediaan harkita. Sosiaalinen media on yhteisön viestintää siinä missä nettisivut ja tiedotteetkin. Sen avulla kohderyhmiä voi lähestyä jopa helpommin ja aidosti vuorovaikutuksella, Äkkinen näkee. Organisaation jalkautuminen sosiaaliseen mediaan kannattaa kuitenkin suunnitella huolella. Äkkisen mukaan organisaation kannattaa sopia yhdessä pelisäännöt verkkotyökalujen kanssa. — Uhkana on luonnollisesti aina organisaation maine ja ajankäytölliset kysymykset. Tämän vuoksi on hyvä ennalta sopia, kuka tekee ja mitä organisaation sosiaalisten median sovelluksissa. Vaivattomasti verkossa –kurssin suosio yllätti Lokakuussa käynnistynyt ja ensi kevääseen jatkuva Vaivattomasti verkossa kurssi on kerännyt luennoilleen upeita kävijämääriä ja täysiä saleja. Kurssin järjestelyistä vastaa Vaasan kesäyliopisto ja Vaasan kaupunginkirjasto yhteistyössä kasvatus- ja opetusviraston sekä nuorisotoimen kanssa. — Kurssin suosio on hiukan yllättänyt meidät, mutta mielenkiintoiset aiheet ja asiantuntevat luennoitsijat näyttävät kiinnostavan, iloitsee kirjastotoimen apulaisjohtaja Marja Mikola. — Osanottajia on ollut mukavasti eri hallintokunnista. Osa luennoista on myös kaksikielisiä, lisää Vaasan kesäyliopiston rehtori Sari Tarvonen. Vaivattomasti verkossa –luennot jatkuvat jälleen tammikuussa. Koulutus on Vaasan kaupungin työntekijöille maksutonta ja ilmoittautuminen tapahtuu koulutuskalenterin kautta. Teksti: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 15 Teknisen viraston edessä olevassa kukka-altaassa on kolme kurkea Kaupungin julkiset rakennukset Kuva: Jaakko J. Salo Kurkiaurat lähtivät – mutta eivät kaikki Teknisen viraston edessä olevaan kukka-altaaseen on jäänyt talvehtimaan kolme kurkea. Myös kaksi punatulkkua löysi sieltä itselleen pesäpaikan. Asetelma sai alkunsa puutarhalehdessä olleesta pienestä kuvasta, jonka viheraluehortonomi Leila Roininen esitti työtovereilleen ja kysyi ”kukahan meillä osaisi tehdä tällaisia pajulintuja”. Susanna Aspholm oli oitis halukas kokeilemaan taitojaan moisessa luomistyössä. Onneksi keväällä tehtyjen pajujen alas leikkaustöiden yhteydessä oli pajut otettu ajoissa kuivumaan syysistutuksia varten. Susanna pääsi heti pajujen liottamisen jälkeen taivuttamaan kurkia ja teki myös sammaleesta hauskat punatulkut, joiden etumukseen punavärin antavat pihlajanmarjat. Yhteistyön tulosta Viheralueyksikön henkilökunnan hyvä yhteistyö sekä halu tehdä kaunista ympäristöä piirtyy hyvin myös tässä asetelmassa, niin kuin kaikissa menneen kesän kukkaistutuksissakin. Carita Söderman ja Leila Roininen tekivät suunnitelman luontomaiseman ja muiden syysistutusten kasveista, joita he halusivat tuoda kaupunkiin, lähelle ihmisiä. Kaikkien työpanosta tarvittiin kun asetelma lähti syntymään. Tekijät saivat vapaat kädet toteutukseen ja lisäksi pitkä, tasainen alusta antoi mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta. Ja niinhän siinä kävi, että idea vyöryi tekijöiden mielissä ja kasvoi kuin lumipallo vieriessään rinnettä alas. Kolmen kurjen asetelmasta syntyi monta metriä pitkä luontomaisema. Kumpuilevan maaston perusta tehtiin sammaleesta ja jäkälästä, jota Kari Ramsila haki metsästä monta säkillistä. Lisäksi käytettiin callunoita ja marjakanervia. Harmaan tontun mökin nikkaroivat Kari Ylikoski ja Esko Muurimäki. Varsinaisiin paju- ja syysistutustöihin osallistuivat Maaret, Susanna, Inger, Maria, Sanna ja Eira. Metsätonttu tuli kaupunkiin Marraskuun hämyn – kevytkaamoksen – laskeuduttua kaupunkiin, asettui pieneen harmaaseen mökkiin Metsätonttu asumaan. Tontuilla on kaikilla omat tehtävät, Metsätontut hoitavat metsiä ja metsän eläimiä. Tontun asuinalueelta tuotiin kasvillisuutta tähän asetelmaa ja siksi se tuli perässä tuomaan hyvää onnea ja torjumaan vahinkoja. Metsätonttu asustaa mökissään aina kesäkukkien istutukseen asti. Tai saattaahan sen mieli muuttua kevään koittaessa ja valoisan ajan lisääntyessä. Teksti: Eva Hudd 16 Kevään kuntoremonttikurssit haettavissa! 10.04.-15.04.2011 Holiday Club Saariselkä 03.04.-08.04.2011 Härmän kuntokeskus 08.05.-13.05.2011 Kuortaneen Urheiluopisto Hakuaika päättyy 11.helmikuuta. Valinnat suoritetaan 21.helmikuuta. Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. Pitkäaikaisten sijaisten kohdalla tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava 2 vuotta, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli tekee yli 60 prosenttista työaikaa. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai http://www1.vaasa.fi/henkilostopalvelut/. Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL ry:ltä. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat osastosihteeri Eija Paananen puh. 1101, työsuojeluvaltuutetut Liisa Siren puh. 1115, Vesa Isomöttönen puh. 1121 ja työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107. Tyky-ryhmä MERITUULI / HAVSVINDEN 17 Pysy pystyssä! Kelin mukaiset kengät ja liukuesteet paras turva liukastumisia vastaan Liukas keli yllättää autoilijan lisäksi myös jalankulkijan. Sairauspoissaoloja vaativia liukastumistapaturmia sattuu pelkästään työssä ja työmatkajalankulussa 6 000-8 000 tapausta vuosittain. Seurauksiltaan liukastumiset ovat keskimääräistä työtapaturmaa selvästi vakavampia. Kelin mukaiset kengät ja liukuesteet jalkineiden pohjissa ovat tehokkain tapa torjua liukastumisia. Kuluttajan on kuitenkin vaikea valita keliin sopivia kenkiä, koska niistä puuttuu tiedot pohjien pitävyydestä. Työterveyslaitoksen mukaan paras turva liukastumisia vastaan saadaan nastakengillä. Myös kenkiin asennettavat liukuesteet torjuvat liukastumisia tehokkaasti. Nastakengät ja liukuesteet eivät sovellu kaikille pinnoille, mutta jos niitä käytetään ulkosalla jään liukastamalla pinnalla, turva on erinomainen. Joulunajan loisteessa muistettava varovaisuus Kynttilöiden ja tuikkujen käyttö lisääntyy joulun aikaan. Joulun koristeluissa on syytä huomioida niin sähköisten kuin elävien kynttilöiden sijoittelu ja käyttö. Sisällä käytettävät sähkökynttilät on hyvä irrottaa pois sähköverkosta, mikäli lähtee pidemmäksi aikaa pois kotoa. Ohutpohjaiset lyhdyt, pöytäkynttilät ja tuikut tarvitsevat puolestaan aina riittävän paksun ja palamattoman alustan. Huomaattehan että kynttilöitä ei koskaan saa jättää valvomatta palamaan! Lämpökynttilöitä poltettaessa, on myös muistettava se, ettei aseta tuikkuja pöydälle tai lautaselle vieri viereen, sillä lämmetessään ne voivat syttyä kaikki yhdessä palamaan muodostaen ”allaspalon”, jonka lämpövaikutus voi olla kohtalokas. Ulkotulia poltettaessa on varmistuttava, ettei niitä sijoiteta liian lähellä rakennuksia tai muuta palavaa materiaalia ja mikäli niitä asetetaan kulkuväylien reunoille, sijoitetaan ne riittävän etäälle, huomioiden myös näkövammaiset. Parvekkeella, katoksissa ja sisätiloissa ulkotulen (patojen) polttaminen ei ole sallittua. Pelastuslaitos toivottaa kaikille rauhallista ja turvallista joulun aikaa! 18 Joulu lähestyy... Ethän kaada kinkunrasvoja viemäriin? Kinkunpaistorasvaa ei saa kaataa viemäriin. Kaadettaessa kuumaa kinkunpaistorasvaa wc-pöntön kautta kylmään viemäriveteen, se hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistöjen omissa putkissa. Kiinteistön putkien aukaisun maksavat kiinteistön asukkaat. Kinkunpaistorasvan kannattaa antaa ensiksi jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen laittaa se jähmettyneenä joko keittiöjäteastiaan tai kompostoriin. Jäähtyneen rasva voi myös kaataa erilaisiin paketteihin - esimerkiksi maitotölkkiin - jolloin se on helppo viedä keittiöjäteastiaan. Julen kommer... Du häller väl inte stekfettet i avloppet? Fettet från skinkan får inte hällas i avloppet. När man häller det heta fettet i toalettstolen där vattnet är kallt stelnar fettet och kan lätt leda till stopp i fastighetens ledningar. Rensningen av ledningarna bekostas av fastighetens invånare. Låt fettet i stället stelna och svalna ordentligt och lägg det sedan i köksavfallskärlet eller i komposten. Det avsvalnade fettet kan också hällas t.ex. i mjölkförpackningar och sedan läggas i köksavfallskärlet. Vaasan kaupungin työntekijöiden työmatkatapaturmat 2000-luvulla: • 2000: 52 • 2001: 57 • 2002: 66 • 2003: 52 • 2004:63 • 2005:49 • 2006:61 • 2007: 61 • 2008:70 • 2009:53 • 2010: 53 Knowhow-messuilta virikkeitä tulevaisuuteen Kuva: Timo Kankaanpää houkutteleva kesätyönantaja, mutta paikat tuntuvat olevan vaikeasti saatavissa. Omakaan aktiivisuus ei nuorten mielestä aina tunnu riittävän. — Ainakin itsestä tuntuu, että kaupungin kesätöihin valitaan aina jo edellisvuonna olleet. Näin hyvät paikat menevät nopeasti ja vaatii tuuria, että työ osuu omalle kohdalle. Työpaikoista kyllä tiedotetaan hyvin, joten siitä ei homma jää kiinni, Niemistö totesi Janos Bálint ja Linda Niemistö hakivat messuilta ideoita tulevaisuuteen. Pohjanmaan suurin koulutustyöelämä- ja rekrytointitapahtuma Knowhow-messut kokosivat marraskuun 24.-25. Botniahalliin yli 8000 kävijää. Vaasalaiset Janos Bálint ja Linda Niemistö olivat tulleet koululuokkiensa mukana messuille. Nuoret kertoivat tutustuneensa etenkin näytteilleasettajien kesätyötarjontaan sekä jatkoopiskelumahdollisuuksiin. — Tulin lähinnä, kun koulusta määrättiin, mutta toki täällä tulee katseltua vähän ympärille, että mitä on tarjolla ja mikä näyttää mielenkiintoiselta, Bálint naurahtaa. Lukiossa opiskelevaa Niemistöä kiinnosti etenkin jatko-opiskelupaikkojen näytteilleasettajat. — Erilaisia koulutusständejä on tullut katseltua ja muutenkin kaikki opintoihin liittyvä kiinnostaa. Myös kesätöiden tarjoajat kiinnostivat nuoria. Niemistön mukaan Vaasan kaupunki on Yleisöryntäys Vaasan kaupungilla oli messuilla kaksi eri pistettä, joissa vierailijoille tarjottiin arvokasta tietoa eri toimialoista. Normaalin keskustelun lisäksi messukävijät pääsivät kuulemaan teräviä tietoiskuja muun muassa kesätyöpaikoista ja alojen erityispiirteistä. Kaupungin ständien pirteä yleisilme sekä aktiiviset esitteljiät houkuttelivatkin paikalle runsaasti kävijöitä. — Väkeä on kaupungin pisteillä riittänyt mukavasti ja jaossa olevat kassit viedään melkein käsistä. Kävijät ovat olleet paljon nuoria, jotka ovat kyselleet kesätyö- tai harjoittelumahdollisuuksista kaupungilla. Silmiinpistävän moni on ollut kiinnostunut ATK-alan työtehtävistä, kertoi toimistoharjoittelija Mirka Lehtivuori kaupungin messupisteeltä. Teksti: Timo Kankaanpää Kiitokset Tack till Lämpimät kiitokset Vaasan ruokahuollon ja Terlan keittiöhenkilökunnalle sekä Suvilahden koululle muistamisesta jäätyäni eläkkeelle, Helena Pränny Lämmin kiitos esimiehelle ja työkavereille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Tuula Gräsbeck Kiitämme Pilvilammen vesilaitoksen henkilökuntaa ikimuistettavasta juhlasta ja koko Vaasan Veden henkilökuntaa muistamisesta jäädessämme eläkkeelle. Vilho Kytöviita, Rainer Hahne ja Reijo Saari. Kiitos kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkepäiviä viettämään. Raimo Rönn Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Fridfull Jul och ett Framgångsrikt Nytt År! Yhteistyöstä kiittäen Tack för samarbetet Oikaisu Merituulen numeroon 5/2010 oli lipsahtanut harmillinen virhe. Vaasan Lyseon puolesta vetoomuksen kirjoitti Mikko Iipponen. MERITUULI / HAVSVINDEN vaasan ruokapalvelut vasa matservice 19 www.vaasa.fi
